Sähkön hinta kääntyi negatiiviseksi neljän tunnin ajaksi maanantaina aamyöllä. Tapaus oli historiallinen, mutta viimeiseksi se ei jää.
– Kun sääriippuvainen sähköntuotanto lisääntyy, on odotettavissa, että myös hintapiikit ylös- ja alaspäin tulevat lisääntymään, sanoo Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Sähköntuottajille negatiiviset hinnat ovat piinallista nähtävää. Se tarkoittaa sitä, että tuottaja maksaa kuluttajalle sähköstä. Viime yönä sähkö oli halvimmillaan aamyöllä kello 01–02 välisenä aikana. Silloin pörssisähkö maksoi -0,20 euroa megawattitunnilta.
Käytännössä rahaa ei kuitenkaan liikkunut suuria summia, koska hinnat olivat niin lähellä nollaa. Markkinahinnalla laskettuna neljän tunnin tuotannon arvo oli noin 3 000 euroa miinuksella.
Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä arvioi, että sähkömarkkinoista on tulossa "piikikkäitä" kun hinnat liikkuvat ylös- ja alaspäin entistä jyrkemmin sääolojen mukaan. Markku Pitkänen / Yle
Sähkömarkkinoilla tuotanto- ja ostohintoja suojataan pitkälle eteenpäin ja Leskelän mukaan pelkästään markkinahinnan perusteella ei voida arvioida, kuka ilmaisesta sähköstä lopulta hyötyi ja kuka kärsi.
Tuuliwatti pysäytti lähes kaikki voimalansa
Suomen suurin tuulivoimayhtiö Tuuliwatti ennakoi negatiivisia hintoja ja hyvästä tuulesta huolimatta pysäytti suurimman osan voimaloistaan aamuyöksi. Tuuliwatilla on 136 voimalaa.
Tuuliwatin operatiivinen johtaja Tuomas Candelin-Palmqvist sanoo, että yhtiö onnistui pitämään hintansa loppujen lopuksi plussan puolella.
Candelin-Palmqvist uskoo, että tuulivoiman määrä Suomessa voidaan vaikka kaksinkertaistaa nykyisestä ilman, että sähkömarkkinoiden kovat hintaheilahdukset lisääntyvät. Hänen mukaansa vesi- ja ydinvoima hoitavat hintojen ja tuotannon tasaamisen.
– Nyt on ollut kyse kulutuksen poikkeustilanteesta, kun sää oli lauhaa ja paperiteollisuuden lakot vähensivät kulutusta.
Miinusmerkkisiä hintoja nähdään Candelin-Palmqvistin arvion mukaan seuraavan kerran vasta vuonna 2023, jolloin sähköpörssissä aletaan hinnoitella sähköä 15 minuutin tarkkuudella nykyisen tunnin sijasta.
Käyttäjä joustaa
Sähköyhtiöille negatiiviset hinnat ovat ehkä pahin mahdollinen painajainen, mutta Leskelä näkee asiassa jotain hyvääkin.
– Tämä on hyvä herätys ja osoitti, että asiakas voi hyötyä, jos pystyy ajoittamaan kulutuksensa oikein.
Sähköntuottajia edustava Energiateollisuus puhuu mielellään älykkäistä järjestelmistä, jotka ohjaavat sähkön kulutusta automaattisesti halvimpiin hetkiin. Kulutuksen pitäisi siis joustaa niin, että kalliina aikana se vähenee ja halpana lisääntyy.
Atlantilta tulleet tuulet saivat vauhtia Suomenkin tuulivoimaloihin. Kuva Hollannin Rotterdamista.Robin Utrecht / AOP
Esimerkiksi sähköauton lataus tai lämminvesivaraaja kannattaa napsauttaa päälle yön halvimman sähkön aikaan: se tasaa kulutus- ja tuotantopiikkejä, ja tuo kuluttajallekin säästöä.
Sähköale: -60 prosenttia
Sähkötuottajilla on nyt ankeat ajat, sillä tuotteen hinta suorastaan romahtaa.
Hinta on laskenut viime syksystä noin 60 prosenttia. Viime marraskuussa johdannaismarkkinoilla odotettiin, että tänä keväänä sähkö maksaa lähes 36 euroa megawattitunnilta. Nyt on nähty lauha talvi ja kevään hinta on enää noin 14 euroa.
Hinnan laskuun vaikuttaa tuulivoiman osuuden kasvu Pohjoismaissa ja Saksassa. Saksassa tuulivoimalla tuotetun sähkön hintaa tuetaan silloinkin, kun hinnat kääntyvät negatiivisiksi. Se kannustaa lisäämään tuotantoa aina.
Suomessa tuulivoima ei saa niin sanottua syöttötariffitukea niiltä tunneilta, jolloin hinta painuu alle nollan. Negatiivisten hintojen aikaan Suomessa tuulivoiman tuotanto vähentyikin 500 megawattia, vaikka tuulta olisi riittänyt. Tuulivoimatuotantoa oli kuitenkin yli 1 300 MW koko ajan tuotannossa.
Talven influenssakausi on vilkastumassa lähiviikkoina, arvioi HUS:n epidemiologisen yksikön apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.
– Tehohoidossa tai -valvonnassa on ollut HUS-alueella 19 ihmistä. Heistä noin 80 prosenttia on ollut perussairaita ja rokottamattomia.
Kausi-influenssa on johtanut tehopotilailla kuolemaan apulaisylilääkäri Ruotsalaisen mukaan tähän mennessä kolmessa tapauksessa.
– Kuolleisuus on 16 prosenttia eli varsin korkea. Vuosittain teho- ja valvontahoidossa olevien influenssakuolleisuus vaihtelee 10–20 prosentin välillä.
Apulaisylilääkäri Ruotsalainen kehottaa erityisesti riskiryhmiin kuuluvia eli yli 65-vuotiaita, perussairaita, pikkulapsia ja raskaana olevia käymään maksuttomassa rokotuksessa terveysasemalla. Rokotteen antaman suojan kehittyminen kestää noin kaksi viikkoa.
– Influenssahuippua odotellaan maaliskuun puolelle, joten rokotteen ehtii hyvin vielä ottaa.
Rokote suojaa neljää kiertävää virusta vastaan
Suomeen on tilattu riskiryhmille ja heidän lähipiirilleen noin 1,7 miljoonaa pistettävää maksutonta influenssarokotetta ja 116 000 lasten nenäsumuterokotetta. Pistettävää nelitehoista rokotetta on jäljellä apulaislääkäri Ruotsalaisen mukaan noin 700 000 kappaletta.
– Koko maassa on kirjattu annetuksi noin 1,03 miljoonaa rokotetta. Tällä hetkellä yli 65-vuotiaista aikuisista noin puolet on rokotettu ja alle 7-vuotiaista lapsista noin kolmasosa.
Kausi-influenssa rokote antaa suojan neljää erilaista Suomessa ja muualla maailmassa kiertävää influenssavirusta vastaan.
– Se suojaa kahta A-virusta ja kahta B-virusta vastaan. Esimerkiksi yksi niistä on kausi-influenssana kiertävä sikainfluenssan jälkeläisvirus AH1N1, joka näyttäisi olevan tällä kaudella lisääntymässä meillä Suomessa.
Paperiliitto ja Metsäteollisuus pääsivät maanantaina sopuun työehdoista. Samalla tämä tarkoitti, että paperimiehet ja -naiset saivat yleisen linjan mukaiset korotukset.
Palkat nousevat alalla yhteensä 3,3 prosentilla seuraavan kahden vuoden aikana. Palkankorotukset noudattelevat muiden vientialojen korotuksia.
Esimerkiksi Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välisessä sopimuksessa palkat nousevat tänä vuonna 1,3 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia.
Tämän lisäksi palkkoja nostetaan paikallisesti 0,6 prosenttia vuonna 2021. Palkat nousevat siis toisena vuotena kahdella prosentilla, jos paikallinen erä kohdistuu työntekijälle.
Ylen laskurista voit katsoa, miten bruttopalkat nousisivat sinulla, jos palkkasi nousisi samalla tavalla kuin vientialoilla.
Esimerkiksi 2600 euron palkalla korotus olisi ensimmäisenä vuotena 34 euroa kuukaudessa. Vuodessa korotukset olisivat yhteensä 420 euroa.
Laskurin pohjaksi on otettu Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton tammikuun alussa tekemä sopimus. Laskuri olettaa, että palkansaaja saa myös paikallisen palkankorotuserän.
Laskurissa on otettu huomioon vain bruttopalkan nousu. Sen sijaan palkankorotuksen vaikutusta verojen ja veroluonteisten maksujen kasvuun ei ole laskurissa huomioitu.
Laskurissa ei ole myöskään huomioitu inflaation vaikutusta palkansaajan ostovoimaan.
Lappeenrantalainen keittiömestari Ulla Liukkonen on saanut harvinaisen huomionosoituksen.
Liukkonen palkittiin Venäjän federaation kansallisen keittiömestariyhdistyksen korkeimmalla kunniamerkillä.
Kunniamerkki luovutettiin Liukkoselle Suomen Keittiömestareiden 70-vuotisjuhlassa viikonloppuna Tampereella.
Karjalaisen ruuanlaittoperinteen ylläpitäjänä ja kehittäjänä tunnettu Ulla Liukkonen on Suomen Keittiömestareiden puheenjohtaja ja Suomen kokkimaajoukkueen puheenjohtaja.
Keittiömestari Ulla Liukkonen on työskennellyt monella tavalla sinnikkäästi. Hän olisi voinut vetäytyä eläkkeelle ravintola-alalta kätensä vammautumisen vuoksi. Leikkauksen jälkeen Liukkonen kuitenkin kuntoutti kättään periksiantamattomasti ja teki paluun keittiöön.
Hän on kehottanut ihmisiä tekemään arkipäivinä helpompaa ruokaa ja pyhinä hartaudella ja rakkaudella laitettua ruokaa.
Lockheed Martin F-35 Lightning II -hävittäjää on nyt myyty neljääntoista maahan. Tuorein ostaja on Nato-maa Puola, joka tammikuun lopulla teki kaupat 32 koneesta hintaan 4,6 miljardia dollaria (noin 4,2 miljardia euroa).
Kauppaan kuuluu koneiden lisäksi laaja koulutuspaketti ja käytön tukipalveluja. Ensimmäiset koneet toimitetaan vuonna 2024. Ne jäävät aluksi Yhdysvaltoihin, missä ensimmäiset lentäjät ja maahenkilöstö koulutetaan.
Puolaan F-35:t tulevat 2026, jona vuonna ensimmäisen F-35-laivueen pitäisi olla alustavasti toimintavalmis, kertoo FlightGlobal-lehti.
Kauppaan ei kuulu aseita vaan niistä sovitaan myöhemmin. Myöskin koneiden lopulliset käyttö- ja ylläpitokustannukset määritellään vasta sitten, kun konekauppaan kuuluva aloituspaketti loppuu vuonna 2030.
Yhteistyötarjous ei kelvannut
DefenceNews-julkaisulle puhuneiden puolalaisten lähteiden mukaan yritysyhteistyöstä luopuminen pudotti hävittäjien hintaa. Toisaalla, defence.24.com-sivustolla Puolan puolustusministeriön edustajat sanoivat, ettei amerikkalaisten ehdotus tyydyttänyt puolalaisia.
Yhteistyöksi oli tarjottu sellaista F-16-hävittäjien ja C-130-kuljetuskoneiden huoltokyvyn rakentamista, joka olisi tullut maksamaan yli miljardi dollaria.
Puola oli toivonut itse F-35-hävittäjän huoltoa tai osavalmistusta. Sitä ei Puolaan saatu, koska maa ei kuulunut koneen kehitysohjelmaan alun perin.
Kaupan yhteydessä puhuttiin muusta teollisesta yhteistyöstä, ja sen osana Puola aikoo mukaan "Loyal Wingman" projektiin. Sillä pyritään kehittämään miehittämätöntä lentokonetta, joka toimisi F-35:n kanssa erilaisissa lentotehtävissä.
Toiseksi suurin asekauppa
Kaupan hinta, 4,2 miljardia euroa 32 koneesta, mahtuisi periaatteessa myös Suomen HX-hintahaarukkaan. Koneiden määrähän on puolet Suomen tavoittelemasta.
On kuitenkin eri asia, olisiko hinta Suomelle ja Puolalle sama, koska Puola kuuluu sotilasliitto Natoon. Suomen edellyttämä suorituskykypaketti saattaa myös olla suurempi, kuin mitä Puolassa oli kaupan kohteena.
F-35-hävittäjien osto on Puolan toiseksi suurin asekauppa. Rimaa hipoen sen edelle menee amerikkalaisen Patriot-ilma- ja ohjustentorjuntaohjusjärjestelmän hankkiminen toissa vuonna.
Puolan ilmavoimilla on 48 amerikkalaista F-16C/D-hävittäjää ja jo vanhentuneita tai vanhentumassa olevia Su-22- ja MiG-29- neuvostohävittäjiä. Neuvostoaikainen kalusto jää pois käytöstä F-35:n tullessa.
Itämeren alueella F-35-hävittäjiä on tätä ennen hankkinut Tanska.
Uhkasakko, selvityksiä ja huomautuksia. Kangasala on esimerkki, mihin sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijäpula voi johtaa.
Seurauksena on jonoja, työntekijöiden suurta vaihtuvuutta ja moitteita valvovalta viranomaiselta aluehallintovirastolta eli avilta. Avin tuore kymmensivuinen muistio kertoo useista epäkohdista.
Yle kertoi viime kesänä, miten vanhukset laitettiin hoivakodissa yöpuulle jo kolmelta päivällä Kangasalla.
Avi arvostelee tuoreessa muistiossa, että Kangasalan kaupunki on jatkuvasti sijoittanut uusia asukkaita yksiköihin, joissa on vakava tilanne, kun muut kunnat ovat vastaavassa tilanteessa keskeyttäneet sijoittamiset.
– Henkilökuntaa ei ole löytynyt rahallakaan, Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen selittää ongelmia.
Auvisen mukaan työntekijäpulan aiheuttama vyyhti alkaa olla niin iso, ettei yksittäinen kaupunki pysty siitä selviämään. Ongelma on syventynyt kaupunginjohtajan mukaan kahden viime vuoden aikana.
– Nuoria ei kiinnosta ala, asialle pitäisi tehdä jotain. Edes voimakas kasvuseutu ei saa enää tarpeeksi työntekijöitä.
Kangasala on noin 30 000 asukkaan kaupunki lähellä Tamperetta.
Tuhansia hoitajia tarvitaan lisää
Henkilökuntapula johtaa siihen, että työpaikoilla tulee ongelmia, hoito kärsii ja jonot pitenevät. Negatiiviset uutiset heikentävät entisestään nuorten kiinnostumista sosiaali- ja terveysalasta. Siksi yksittäisen kaupungin on kaupunginjohtaja Auvisen mukaan vaikea selviytyä enää vyyhdistä.
Ongelma koskee koko Suomea. Noin 1 300 lähi- ja sairaanhoitajaa jäi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2018. Kun mukaan lasketaan vielä sairaala- ja laitosapulaiset sekä yli- ja osastonhoitajat, määrä nousee 1 700:aan.
Suomessa on jo valmiiksi huutava pula hoitajista. Entinen pääministeri Antti Rinne (sd.) sanoi syksyllä, että Suomeen tarvitaan 4 000 uutta hoitajaa ja lääkäriä, jotta hoivakotien henkilöstömitoitus saataisiin nostettua hallituksen lupaamaan 0,7:ään vuonna 2023.
Lastenpsykiatri yhä saamatta
Kangasalan ja Pälkäneen yhteistoiminta-alueella on yhteensä 670 vakanssia. Kangasalan sosiaali- ja terveysjohtaja Marika Lanne sanoo, että esimerkiksi lastenpsykiatria ei ole rekrytoinneista huolimatta saatu.
Edellinen vakituinen lastenpsykiatri irtisanoutui kesällä, eikä uutta ole saatu.
Pitkään täyttämättä olleeseen nuorisopsykiatrin tehtävään on saatu nyt kaksi hakemusta.
– Meillä on erityisesti haasteita saada hoitajia sijaisuuksiin. Pulaa on sekä sairaanhoitajista että lähihoitajista kaupunginsairaalassa sekä kehitysvammahuollon ja vanhuspalveluiden asumisyksiköissä. Myös kotihoidossa oli hankaluuksia saada sijaisia viime kesänä.
Kangasalan sosiaali- ja terveysjohtaja Marika Lanne sanoo, että sijaisista on ollut pulaa. Marjut Suomi / Yle
Terveyskeskuslääkäreiden ja hammaslääkäreiden virat on saatu täytettyä. Myös sosiaalityöntekijöiksi on ollut hakijoita.
Lapsilla pitkät jonot terapiaan
Kangasala on saanut avilta arvostelua juuri vanhushoidosta ja lasten palveluista. Kangasala on saanut avin huomautuksen lastensuojelusta.
Marika Lanne sanoo, että vuonna 2018 Kangasala rekrytoi 17 sosiaalityöntekijää eli työntekijöiden vaihtuvuus on ollut kova. Viime vuonna rekrytointeja oli viisi, eli tilanne on parantunut.
Silti kaikkia palvelutarpeen arviointeja ei ole pystytty aloittamaan määräajassa.
Myös perheneuvolan palveluissa on ollut ongelmia. Avin muistion mukaan jonotusaika psykologille on yli kahdeksan kuukautta. Psykologille pääsyä odottaa kymmeniä lapsia. Puheterapiaan jonotusaika on muistion mukaan nopeimmillaan viisi kuukautta.
Lasten ongelmien hoito on viivästynyt ja perheiden huoli ollut suurta.
Uhkasakko hoivakodille
Viime kesänä Kangasalla toimiva vanhusten hoivakoti Herttuatar sai uhkasakon toiminnan puutteiden vuoksi. Aluehallintovirasto antoi Attendon pyörittämälle hoivakodille 200 000 euron uhkasakon henkilöstövajeen ja lääkehoidon puutteiden vuoksi. Asukkaita oli 40, vaikka lupa oli vain 25:lle.
Asia on valvonnalla saatu hetkellisesti kuntoon, mutta seuraavassa hetkessä tilanne on jälleen ollut haastava. Marika Lanne
Asukkailla oli esimerkiksi makuuhaavoja. Herttuattaren asukkaille oli esimerkiksi annettu vääriä, toisille asukkaille tarkoitettuja lääkkeitä. Välillä lääkkeitä oli unohdettu antaa kokonaan.
Marika Lanne sanoo, että lääkehoito on nyt saatu kuntoon.
Marika Lanne sanoo, että paikkapula ja lain määräajan noudattaminen ovat hankala yhdistelmä. Hoitopaikan pitää löytyä kolmessa kuukaudessa. Vanhusten olisi pitänyt siirtyä Tampereelle tai Toijalaan, mutta omaiset ovat toivoneet sijoitusta omaan kaupunkiin.
– Asukkaita myös pyrittiin siirtämään pois Herttuattaresta heinäkuun lopulla, mutta yksikään yksikössä asuva ei halunnut muuttaa, koska paikkoja oli vain etäällä Kangasalta.
Antti Eintola / Yle
Lanne kertoo, että kaupunki ilmoitti viime vuonna kolmesti aville ongelmista. Tarkastuksia on tehty kaupungin pyynnöstä. Henkilökuntavaje on saatu hetkeksi korjattua, mutta vain hetkeksi.
– Asia on valvonnalla saatu hetkellisesti kuntoon, mutta seuraavassa hetkessä tilanne on jälleen ollut haastava.
Johtamismalli herättää kysymyksiä
Tuoreimpana avi pyytää Kangasalta selvitystä sosiaali- ja terveysasioiden johtamisesta. Aluehallintoviraston aluehallintoylilääkäri Laura Blåfield sanoo, että asiaa selvitetään parhaillaan.
Epäselvyyttä on ollut johtavan ylilääkärin roolista ja terveyspalvelujen johtamisesta. Marika Lanne sanoo, että kyseessä on väärinymmärrys ja kaupunki aikoo selventää johtamismallia aville.
Suomi karkotti viime vuonna poikkeuksellisen paljon ulkomaalaisia
Suomesta karkotettavien ulkomaalaisten määrä kääntyi viime vuonna jyrkkään nousuun. Ulkomaalaisasioihin erikoistuneen lakimiehen mielestä Suomen linja oleskelulupien myöntämisessä on tiukentunut selvästi.
Mitä tekisit, jos kotikaupunkisi eristäytyisi neljän seinän sisälle?
Ulla Nurmenniemen kiireiset kokouspäivät ovat vaihtuneet etätyöksi ja lenkkeilyksi hiljaisessa suurkaupungissa.Kirsi Crowley / Yle
Kiinan pääkaupungissa Pekingissä eletään koronaviruksen takia käytännössä poikkeustilassa. Liike-elämä on hiljentynyt, tapaamisia peruttu, kadut ovat liki autiot. Pekingissä on todettu runsaat 300 virustartuntaa ja kaksi on kuollut, mutta Wuhaniin verrattuna pienetkin määrät säikyttävät ihmisiä. Neljä suomalaista Pekingistä sekä yksi Hangzhousta kertoivat Ylen kirjeenvaihtajalle, miten aikansa saa kulumaan hiljaiseksi muuttuneessa miljoonakaupungissa.
Numeroiden antamista aikaistetaan peruskouluissa
Uusissa linjauksissa on korostettu, että arviointi perustuu oppiaineiden tavoitteisiin, ei esimerkiksi oppilaan persoonaan tai temperamenttiin.Vesa Moilanen / Lehtikuva
Ensi syksynä kaikki neljäsluokkalaiset saavat todistuksiinsa numerot. Samalla peruskoulujen muitakin arviointikäytäntöjä yhdenmukaistetaan. Arviointikäytännöt vaihtelevat tällä hetkellä kouluissa huomattavasti. Se on johtanut siihen, että samalla osaamisella on voinut saada monta eri arvosanaa. Uusien linjausten on tarkoitus parantaa oppilaiden oikeusturvaa ja yhdenvertaisuutta.
Sijaispula vaivaa kotihoitoa, Jyväskylä täsmäkouluttaa uusia hoitajia
Lähihoitaja Tiina Kivi-Mannila vaihtaa jalkasiteitä kotikäynnillä Irja Häkkisen luona Jyväskylän Kuokkalassa.Niko Mannonen / Yle
Sijaisten löytäminen vanhusten kotihoitoon teettää töitä kaikkialla Suomessa. Pula sijaisista on tuttua esimerkiksi Jyväskylässä, missä kokeillaan tänä keväänä hoitajien täsmäkoulutusta rekryopintojen avulla.
Kiinassa yli sata uutta koronaviruskuolemaa
Korovaviruspotilaita siirretään sairaalaan Kiinan Wuhanissa.AOP
Kiinassa on kerrottu 108 uudesta koronaviruskuolemasta. Virukseen on kuollut maassa nyt yli tuhat ihmistä. Uusia tartuntoja on lähes 2500. Vahvistettuja koronavirustartuntoja on koko Kiinassa yhteensä yli 42 600.
Sateet väistyvät, tuuli vielä puuskaista
Anssi Vähämäki / Yle
Enimmät sateet väistyvät tänään itään. Sää on edelleen kuitenkin pilvistä ja lauhaa. Lounaistuuli on puuskaista. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.
Helena Jouppilalla oli yksi tavoite, kun hän kirjoitti kirjan lapsuudestaan ja kokemuksistaan. Hän halusi saada aikaiseksi keskustelua lasten oikeuksista, kaltoinkohtelusta ja pahoinpitelystä. Ennen ja nyt.
– Jos kirja siinä onnistuu, olen tosi onnellinen, Jouppila sanoo, kun elämäkertakirjan julkaisusta on kulunut muutama päivä.
Jouppilan nelosista eli Helenasta ja veljistään kertovasta kirjasta on satoja varauksia kirjastoissa eri puolilla maata, sitä on myyty enemmän kuin kirjoittaja itse oikein uskookaan ja toinen painos on tulossa.
Julkisuuttakin Helena Jouppilan haastattelut ovat saaneet monissa medioissa.
– Olemme olleet hyvin hämmästyneitä kirjan vastaanotosta. Emme osanneet odottaa tällaista, Helena Jouppila sanoo tiedotustilaisuudessa Ylistarossa Etelä-Pohjanmaalla. Tilaisuudessa ovat läsnä kaikki neloset lähipiireineen sekä kirjan toinen kirjoittaja Sanna Wallenius.
Helena Jouppila, yksi 1950-luvulla julkisuudessa seuratuista pohjalaisista Jouppilan nelosista, kertoo viime viikolla julkaistussa kirjassaan omasta ja veljiensä elämästä kodissa, jossa äidin erityisesti tyttäreensä kohdistama pahoinpitely oli sekä sanallista että ruumiillista.
Maanantain tilaisuuden Ylistaron Matin-Tuvalla piti olla se, missä Helena Jouppilan kirja virallisesti julkaistaan.
Kirjailijan ennakkoon antamien haastattelujen myötä nelosten elämäntarina nousi kuitenkin niin voimakkaasti otsikoihin, että Matin-Tuvalle tulleet vieraat tiesivät jo, millaista tarinaa tulivat kuulemaan.
Yksi nelosia tapaamaan tullut oli seinäjokelainen Pentti Pyylampi, joka kertoo olevansa päivän vanhempi kuin neloset. Pyylammelle kohtaaminen Jouppiloiden kanssa oli ensimmäinen ikinä, vaikka hän onkin seurannut nelosten elämää lehdistä.
– He ovat olleet minun lapsuuden idoleitani aina. Ilkka-lehdessä oli heistä juttuja, ja minä luin ne jutut tarkasti. Jopa vähän kadehdinkin, että heistä kirjoitetaan, mutta minusta ei.
Pyylampi haki kirjaansa nimikirjoituksen kaikilta Jouppiloilta. Siinä kerrottu kuvaus elämästä idyllisen julkisivun takana oli hänelle yllätys.
– Olihan se järkyttävä kuulla, mitä voi perheessä olla. Olin kuvitellut, että heillä on ollut hieno elämä ja perheessä kaikki hyvin.
Jorma (vas.), Erkki, Martti ja Helena Jouppila sekä Sanna Wallenius Neloset-kirjan julkaisutilaisuudessa Ylistarossa.Tarmo Niemi / Yle
Veljet mukana muistelemassa
Vaikka Helena Jouppila kertoo kirjassa ensisijaisesti omista kokemuksistaan, tulee veljesten Erkki, Jorma ja Martti Jouppilan lapsuus esille tietysti samalla.
Helena Jouppila on iloinen siitä, että veljet olivat koko kirjoitusprosessin ajan siinä "hengessä mukana". Helena kertoo tarkistaneensa veljiltä lukemattomia kohtia ja muistikuvia, miten kukakin mitäkin muistaa. Ja välillä veljet muistivat jotain, mitä sisko ei.
– Heiltä tuli paljon sellaisia muistikuvia, jotka olivat menneet minulta ohi, mutta jotka olivat tarinan kuljettamisen kannalta hyviä, Helena Jouppila sanoo.
Erkki, Jorma ja Martti Jouppilalle sisaren kirjan menestys on ollut yllätys. Tiedotustilaisuudessa miehet vakuuttivat, että sisaren kirjalla on heidän täysi tukensa. Lapsuusmuistojaan miehet kuvailevat kaksijakoisiksi.
– Ei se kovin mukava ole niitä muistella, mutta tuolla ne on kaikki, tuolla kirjassa, Jorma Jouppila sanoo.
Nelosten lapsuus on nyt kaikkien luettavana, mutta veljekset arvelevat, että heidän elämänsä eivät julkisuuden myötä muutu.
– Ei meidän muutu, mutta siskon muuttuu, Erkki Jouppila sanoo.
Sotien jälkeen syntyneiden tarinaa
Helena Jouppilan ja kirjaa yhdessä hänen kanssaan kirjoittaneen Sanna Walleniuksen työ saa siis siunauksen Jouppilan veljeksiltä. Myös nelosten serkku Pentti Jouppila kiittelee tiedotustilaisuudessa Helenaa työstä. Samalla hän kertoo järkyttyneensä kirjan sisällöstä.
Sekä Helena Jouppila että Sanna Wallenius ovat saaneet kirjasta paljon palautetta. Niin paljon, että kaikkea ei ehkä ole ehditty vielä käsitelläkään. Mahdollisuuksien mukaan kaikkiin on kuitenkin pyritty reagoimaan.
– Olen saanut todella koskettavia viestejä. Moni on sanonut, että on todella tärkeää, että joku uskaltaa sanoa asioita ääneen, Helena Jouppila huokaa.
Jouppilan mukaan yksi koskettavimmista palautteista oli naisen, joka kirjoitti tuntevansa kuin astian kansi olisi avattu ja nyt näistä kokemuksista on lupa puhua.
– Tämä on kuin monen sotien jälkeen syntyneen lapsen tarinaa. Monilla on samanlaisia kokemuksia, Jouppila sanoo.
Oman äidin arvosteleminen on edelleen aikamoinen tabu. Pelkäsimme sitä, miten siihen suhtaudutaan. Sanna Wallenius
Samaa sanoo Sanna Wallenius, jolle Jouppiloiden elämäntarinan kirjoittaminen oli välillä rankkakin prosessi. Itku tuli monta kertaa nelosten sydäntäraastavaa tarinaa kuunnellessa, hän sanoo.
– Eikä nyt puhuta vain Jouppilan sisarusten kohtalosta. Kuinka paljon esimerkiksi suurten ikäluokkien keskuudessa on vaiettua salaisuutta perheväkivallasta. Puhumattakaan tämän päivän lapsista – ei se perheväkivalta ole mihinkään kadonnut, Wallenius toteaa.
Erityisesti kirjailijoita jännitti se vastaanotto, jonka äidin arvosteleminen saa.
Sanna Wallenius muistuttaa, että meillä on totuttu siihen, miten isät alkoholisoituvat ja ovat väkivaltaisia, äiti on toinen juttu.
– Oman äidin arvosteleminen on edelleen aikamoinen tabu. Pelkäsimme sitä, miten siihen suhtaudutaan. Olemme kuitenkin yllättyneet siitä, miten myötätuntoisia ihmiset ovat olleet – se on aika harvinaista tämän päivän somekeskusteluissa.
Helena Jouppila ja Sanna Wallenius iloitsevat rankan kirjoitusprosessin jälkeen siitä, että Neloset-kirja on saanut aikaan heidän haluamaansa yhteiskunnallista keskustelua lasten kaltoinkohtelusta.Tarmo Niemi / Yle
Vasta keskustelun alku
Helena Jouppila on kirjaprojektin aikana palannut asumaan Isoonkyröön. Lapsuuden maisemiin. Sitä hän ei ehkä arvannut koskaan tekevänsä, vaikka hautapaikkaansa onkin aina Kyröön suunnitellut.
– Olen päättänyt, että tänne minut haudataan, joten olen tullut nyt tänne vähän etukäteen, Jouppila naurahtaa.
Kirjoittamisen myötä joku olossa on helpottanut ja tällä hetkellä Kyrönjoen maisemassa kävely tuntuu rauhoittavalta. Sitä, miten Jouppila vastaa lukuisiin kirjailijahaastattelu- ja kirjaesittelypyyntöihin, hän ei ole vielä ehtinyt miettiä.
– Ei minusta ainakaan matkasaarnaajaa tule, joka kulkee pitäjästä pitäjään.
Sanna Wallenius toivoo, että Helena Jouppilan aloittama keskustelu jatkuisi. Että uudesta kirjasta kertovia juttuja seuraisivat jutut lasten oikeuksista.
– Helena on avannut portit tälle keskustelulle. Toivon, että tämä avaus poikisi yhteiskunnallista keskustelua lasten oikeuksien tiimoilta, antaisimme apua niille, joilla on ollut vaikeita kokemuksia ja uskaltaisimme puhua. Että emme vaikenisi, Wallenius sanoo.
Verkkojätti Amazon vaatii Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia todistamaan oikeudessa tapauksessa, jossa yhtiö on valittanut maan puolustusministeriön hankintapäätöksestä.
Yhdysvaltain puolustusministeriö päätti tehdä yli 10 miljardin dollarin sopimuksen ohjelmisto- ja laitevalmistaja Microsoftin kanssa. Amazon on riitauttanut päätöksen.
Amazonin mukaan Trumpin henkilökohtainen poliittinen kauna Amazonin toimitusjohtajaa ja Washington Post -sanomalehden omistajaa Jeff Bezosia vastaan vaikutti puolustushallinnon päätökseen.
Trumpin lisäksi Amazon vaatii todistajiksi myös puolustusministeri Mark Esperiä ja hänen edeltäjäänsä Jim Mattisia.
Hankintapäätös pitää sisällään pilvipalveluna tarjottavaa salaisen sotilaallisen datan säilyttämistä sekä muun muassa tekoälyä sisältävää teknologiaa.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen (sd.) eroaa kaikista Eksoten luottamustehtävistään. Asiasta kertoi ensimmäisenä Etelä-Saimaa.
Vesterinen ilmoitti erostaan tänään maanantaina.
Syyksi hän kertoo, että tilapäisen valiokunnan puheenjohtaja Antti Vilkko (kesk.) on loukannut hänen oikeusturvaansa.
Eksoten valtuuston puheenjohtaja Taina Lonka (kesk.) vahvistaa Vesterisen eron Ylelle.
Kohu alkoi rekryilmoituksesta
Kohu alkoi, kun Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen kertoi käskeneensä muuttamaan Etelä-Karjalan keskussairaalan työpaikkailmoitusta, jossa uusia lääkäreitä haettiin räväkällä kuvalla.
– Puutuin operatiiviseen toimintaan ja ihan määräsin, että nyt se kuva sieltä veke, kertoi Vesterinen kesällä Ylen haastattelussa.
Hallituksen puheenjohtaja ei kuitenkaan saa puuttua päivittäiseen toimintaan, eikä hän yksittäisenä henkilönä tai puheenjohtajana voi määrätä virkamiehiä toimimaan haluamallaan tavalla.
Omasta mielestään Vesterinen ei ollut tehnyt mitään väärää.
14 tapausta
Kuitenkin juuri kuvanpoistotapauksesta alkoi vyyhti, joka lopulta johti selvityspyynnön tekemiseen poliisille. Sairaanhoitopiirin luottamushenkilöt ja työntekijät alkoivat kertoa, että olisi muitakin tapauksia, joissa Vesterinen olisi ylittänyt toimivaltansa.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tarkastuslautakunta päätti tehdä poliisille tutkintapyynnön, jossa se pyysi poliisia selvittämään, onko Vesterinen syyllistynyt rikokseen tai rikoksiin kuten virkavelvollisuuden rikkomiseen tai virka-aseman väärinkäyttöön.
Poliisi selvitti asiaa, mutta päätti, ettei jatka tutkintaa. Sen mielestä Eksoten puheenjohtajan toimenkuvaa ei ole niin tarkasti määritelty, että se olisi voinut havaita Vesterisen toimissa rikosta.
Eksoten tarkastuslautakunta yksilöi tutkintapyynnössään kaikiaan 14 tapausta, joissa sen mukaan olisi voinut tapahtua rikos.
Tällä hetkellä Eksoten tilapäinen valiokunta tutkii, nauttiiko Vesterinen valtuuston luottamusta. Nyt Eksotessa selvitetään, jatkaako valiokunta toimintaansa vai raukeaako asia Vesterisen eroon.
Eksoten hallitukselle on valittava uusi puheenjohtajisto. Hallituksen puheenjohtajan paikka on demarinaisen paikka.
Hallituksen 1. varapuheenjohtaja Jarmo Pulli menehtyi vastikään. Hänen tilalleen on valittava keskustalainen mies.
Tällä hetkellä Eksoten hallituksen puheenjohtajana toimii hallituksen 2. varapuheenjohtaja Heikki Järvenpää (kok.).
Rakentamisen katsotaan aiheuttavan haittaa kaupalliselle kalastukselle. Haitat korvataan kalastajille sopimalla niistä etukäteen tai panemalla aluehallintovirastossa vireille edunmenetysten korvaamista koskeva asia.
Päätöksestä voi valittaa reilun kuukauden ajan Vaasan hallinto-oikeuteen.
Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista miehistä 40 prosenttia ja naisista 37 prosenttia on kokenut syrjintää viimeisen vuoden aikana, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuoreesta tutkimuksesta.
Myös ulkomaalaistaustaisten kokema yksinäisyys on tutkimuksen mukaan yleisempää kuin koko väestöllä. Tämä nousee THL:n tutkimuspäällikön Hannamaria Kuusion mukaan tutkimuksesta vahvasti esille.
– Jos verrataan vuonna 2014 tehtyyn tutkimukseen, niin yksinäisyyden kokeminen on jopa lisääntynyt, Kuusio sanoo.
THL selvitti Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten terveyttä ja hyvinvointia vuosina 2018–2019. Laajaan kyselytutkimukseen vastasi 6 836 henkilöä, jotka edustavat lähes 200:a eri kieltä ja noin 120 eri kansallisuutta.
Tutkimuksen mukaan etenkin Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta Suomeen muuttaneille henkilöille näyttäisi kasautuvan muita enemmän terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ongelmia, kuten yksinäisyyttä tai masennusta. Näiltä alueilta tulevat kokivat myös elämänlaatunsa koko väestöä huonommaksi.
Kuusion mukaan yksi syy voi olla se, että Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta muutetaan Suomeen useimmiten pakolaisuuden vuoksi: takana voi olla raskas matka kotimaasta tai asumista pakolaisleireillä.
Hankaluuksia päästä lääkärille
Tutkimuksesta selviää, että moni ulkomaalaistaustainen pitää terveyspalvelujen saatavuutta riittämättömänä. Näin kokee ulkomaalaistaustaisista selvästi useampi koko väestöön verrattuna.
Sujuvasti ajan lääkärille oli saanut reilusti alle puolet vastanneista.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa ei selvitetty syytä asiaan, mutta Kuusio arvelee, että tietämättömyydellä voi olla iso merkitys.
– Varsinkin maahantulon alkuvaiheessa olisi tärkeää, että tietoa Suomen palveluista olisi tarjolla tulijan omalla äidinkielellä. Tällöin tieto omaksutaan helpommin, Kuusio toteaa.
Vähiten lääkärissä käyvät Venäjältä ja entisestä Neuvostoliitosta, Virosta ja Aasiasta Suomeen muuttaneet. Kokonaisuudessaankin ulkomaalaistaustaiset käyttävät muuta väestöä hieman vähemmän terveyspalveluja.
– Lisäksi moni ulkomaalaistaustainen hakeutuu mieluummin julkisen puolen terveyskeskukseen eikä yksityiselle lääkärille tai työterveyshuoltoon, vaikka kävisikin töissä.
Tutkimus osoitti myös hyviä asioita
THL:n selvitys on toistaiseksi laajin Suomessa asuville ulkomaalaistaustaisille osoitettu kyselytutkimus.
Tutkimuspäällikkö Hannamaria Kuusion mukaan tutkimukset tulokset eivät ole pelkästään kielteisiä, vaan niistä on nähtävissä myös paljon hyvää.
Tutkimuksen perusteella ulkomaalaistaustaiset henkilöt käyttävät vähemmän ja harvemmin alkoholia ja pitkäaikaissairauksiakin raportoitiin vähemmän kuin koko väestöllä.
– Suurimmalla osalla on ystäviä ja he pitävät yhteyttä läheisiinsä. Lisäksi moni kertoi saavansa apua tarvittaessa, Kuusio kertoo.
Enemmistö tutkimukseen vastanneista arvioi olevansa täysin työkykyinen.
Tosin tutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaiset naiset harrastavat vapaa-ajan liikuntaa koko väestöä harvemmin ja miehet tupakoivat koko väestöä yleisemmin.
– Me olemme tehneet töitä aika kovasti tämän median murroksen ja digitaalisuuden eteen. Työskentelytapoja on muutettu ja onnistuttu siinä aika hyvin. Luulen, että se on yksi syy, miksi olimme kiinnostavia Sanoman näkökulmasta, Sari Sainio arvoi.
Maakuntalehtien henkilökunnalle pidettiin aamupäivällä infotilaisuus.
–Ihmiset ovat tottuneita yhteistyöhön, jota on tehty pitkään Alman sisällä. En usko että mikään siinä muuttuu. Ihmiset ovat luottavaisia ja rauhallisia. Nyt on hartioita kehittyä paremmaksi, Sainio kuvailee.
Sari Sainion ja Aamulehden päätoimittaja Jussi Tuulensuun koko haastattelu on katsottavissa Yle Areenssa. Striimissä kauppaa kommentoi tuoreeltaan myös journalismin tutkija Esa Reunanen Tampereen yliopistosta.
"Omistajapohja ei näy lehden lukijoille"
Alma Media myy kaupassa Sanomille painotalo Alma Manun, Aamulehden, Satakunnan Kansan sekä Alman 13 pienempää paikallismediaa – esimerkiksi Valkeakosken Sanomat, Nokian Uutiset, Tyrvään Sanomat, Kankaanpään Seudun ja Janakkalan Sanomat.
Tieto kaupoista tuli Janakkalan Sanomien päätoimittajalle Ella Nurmelle yllätyksenä. Kerran viikossa ilmestyvän lehden levikki on noin 3 500.
– Se kertoo, että Sanoma on muuttanut strategiaansa ja on jälleen kiinnostunut paikallismediasta.
Hän on luottavainen, että Janakkalan Sanomissa paikallinen uutistyö jatkuu.
– Omistajapohja ei näy lehden lukijoille ja asiakkaille. Olen luottavainen sen suhteen, että paikallinen uutinen on myös jatkossa arvokas, ja sitä Sanomakin on kertonut haluavansa vahvistaa.
Uuden omistajan myötä paikallislehti voi saada uutta pontta varsinkin digitaalisen toiminnan kehittämiseen, Nurmi uskoo.
– Esimerkiksi Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien kanssa voidaan jatkossa tehdä yhteistyötä, sekin voi jollain tavalla näkyä tekemisessä. Mutta ei niin, että paikallisen journalismin merkitys vähenee.
Pienten paikallislehtien valtti on paikallisuus, ja se kantaa jatkossakin eteenpäin, uskoo Suur-Keuruun ja KMV-lehden päätoimittaja Eija Ruoho.
– Infon jälkeen totesimme henkilökunnan kanssa, että meidän osaaminen on korkeatasoista paikallislehtitekemistä ja paikallisen digitaalisen median tekemistä. Me jatketaan kuten tähänkin asti meille tutussa toimintaympäristössä, missä uskollinen lukijakuntamme on, Ruoho summaa.
Kauppasumma on 115 miljoonaa euroa. Kaupassa siirtyy 99 miljoonan euron liikevaihto ja 365 henkilövuotta.
"Jatketaan töitä kuten ennenkin"
Satakunnan Kansan päätoimittaja Tomi Lähdeniemi sanoo, että uutinen on otettu vastaan myönteisesti. Kauppa ei hänen mukaansa vaikuta lehden toimintaan.
– Kauppa ei muuta Satakunnan Kansan työntekijöiden tilannetta millään tavalla. Jatketaan töitä kuten ennenkin.
Myös alueelliset Satakunnassa ilmestyvät paikallislehdet, kuten Kankaanpään Seutu, Sydän-Satakunta ja Merikarvia-lehti jatkavat toimintaansa normaalisti.
– Sanoma haluaa osaltaan turvata tällä ratkaisulla myös alueellisten medioiden tulevaisuuden, Lähdeniemi sanoo.
Monet kunnat etsivät rahapulassaan uusia tulonlähteitä. Yksi tapa saada kuntaan lisää verotuloja on tutkia, kuinka paljon kunnan alueella on kiinteistöjä, joista ei makseta niille kuuluvaa kiinteistöveroa.
Sysmän kunta teetti viime vuonna kiinteistövero-selvityksen liiankin tehokkaasti. Verotuloja tuli lisää, mutta samalla päijäthämäläinen kunta saattoi vaarantaa kuntalaisten luottamuksen.
Kun kiinteistövero-selvitystä viime kesänä tehtiin kuntalaisten ja kesäasukkaiden tonteilla, sysmäläiset olivat autuaan tietämättömiä siitä, että kunnan rakennusvalvontaviranomaisilla ei ollut paljoakaan tekemistä koko selvityksen kanssa.
Syksyllä teknisenä johtajana muutaman vuoden kunnassa toiminut Taneli Rasmus jätti tehtävänsä. Hän ei ole halunnut julkisuudessa avata irtisanoutumisensa syitä.
Tammikuussa irtisanoutui Rasmuksen jälkeen va.teknisenä johtajana toiminut rakennustarkastaja Marko Pynnönen. Nyt Pynnönen kertoo Ylelle, miksi hänen yli 10–vuotinen pestinsä Sysmän kunnan palveluksessa päättyi ikävissä tunnelmissa.
Yksi Pynnösen irtisanoutumiseen johtanut syy oli Sysmässä konsulttityönä tehty kiinteistövero-selvitys.
Rakennusvalvonta huomasi asukkaille lähteneessä kirjeessä virheitä
Pynnösen mielestä kunnassa lähdettiin tekemään selvitystä alun alkaenkin väärin.
– Se kuuluu meidän toimialaamme, mutta rakennusvalvonnalla ei ollut mitään roolia siinä, millä tavalla aineistoa tullaan keräämään ja miten koko selvitystä tehdään.
Pynnösen mukaan hankkeen laajuudesta ei tehty mitään päätöstä, vaan kunta pani nopealla aikataululla pystyyn kilpailutuksen, joka johti muutamaan tarjoukseen. Selvityksen tekijäksi valittiin Perlacon Oy 115 000 euron hintaan.
Perlacon on kuntatalouden ja hallinnon konsultoinnin ammattilainen. Yhtiö on tehnyt myös pari vuotta sitten selvityksen Sysmän kunnan taloudellista tilanteesta.
Marko Pynnönen irtisanoutui Sysmän kunnan palveluksesta tammikuussa 2020.Juha-Petri Koponen / Yle
Kiinteistövero-hankkeelle perustettiin ohjausryhmä, jossa rakennusvalvontaa edusti tekninen johtaja Taneli Rasmus. Rakennusvalvonnasta huomattiin, että kiinteistönomistajille oli lähdössä selvityksestä kertova kirje, jossa oli ristiriitaisuuksia kunnan rakennusjärjestyksen kanssa.
– Yritimme vaikuttaa tähän, mutta jostain syystä äänemme ei päässyt koskaan kuuluviin ja kirje lähti asukkaille virheellisenä, sanoo Rasmuksen irtisanoutumisen jälkeen asiaa hoitanut Marko Pynnönen.
Rakennusjärjestyksessä määritellään tarkasti rakennusten pinta-alojen laskentamalli ja se, mitkä rakennukset lasketaan kokonaisalaan. Kirjeessä nämä tiedot olivat vain viitteellisiä. Kun aineisto oli koottu, havaitsi Pynnönen siinäkin virheitä.
– Rakennuksia oli kiinteistöillä enemmän kuin siellä pitäisi olla oikean tilanteen mukaan.
Pynnönen vetosi sopimukseen, jonka Sysmän kunta oli tehnyt Väestörekisterikeskuksen kanssa. Sopimus edellyttää, että tietojen ilmoittaja vastaa sähköisesti välitettävien tietojen oikeellisuudesta, luotettavuudesta ja niiden pysymisestä ajan tasalla.
– Jokainen tieto, mikä kunnasta lähtee rekisteriin pitäisi olla todennettua joko rakennusluvituksen tai muun viranomaiselvityksen jälkeen, sanoo Pynnönen.
Pynnösen tehtäväksi jäi siirtää aineisto eteenpäin rakennus- ja huoneistorekisteriin. Hän kieltäytyi, sillä katsoi, ettei voi vastata aineiston paikkaansapitävyydestä, koska ei ole ollut sen keräämisessä millään tavalla mukana.
– En voinut virkavastuulla välittää tätä aineistoa valtakunnan rekisteriin.
Pynnönen sai muualta viran ja jätti Sysmän taakseen.
Konsultti vakuuttaa tiedot oikeiksi
Perlaconin konsulttina Sysmässä toimi Tuija Lilja. Hän vakuuttaa, että työ on tehty tilauksen mukaan.
– Me olemme oikaisuvastuussa, jos aineistosta löytyy virheitä. Meidän tuottamalle tiedolle täytyy löytyä konkreettinen ja vahva näyttö.
Materiaali perustuu kiinteistön omistajien tekemiin ilmoituksiin, jotka on todennettu mittauskäyntien avulla.
Liljan mielestä koko sotkussa on kyse arvovallasta.
– Minun mielestäni tässä ei ole kyse neliöistä tai numeroista, vaan arvovallasta, kun tämä on annettu ulkopuolisen hoidettavaksi. Ehkä he [rakennusvalvonta] olisivat halunneet itse hoitaa tämän.
Lilja on ollut mukana kiinteistövero-selvitysten teossa myös Heinolassa ja Hämeenlinnassa. Ero Sysmään on se, että muualla selvitystä tehtiin yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa.
Liljan mukaan kiinteistövero-selvitys on mahdollista tehdä ilman rakennusvalvontaakin.
–Rakennusvalvonnan tehtävänä on rakennuslupien myöntäminen ja vain se.
Konsultti kävi kiinteistöillä
Heinolassa vastaava selvitys tehtiin muutama vuosi sitten. Heinolan vastaava rakennustarkastaja Juha Mara kertoo, että tärkeintä on se, että ihmiset tietävät kuka heidän tonteillaan liikkuu ja millä asialla. Kuka tahansa ei voi mennä mittailemaan toisen tontille.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennusvalvonnalla on oikeus perustelluista syistä päästä tontille. Asukkaille lähteneessä kirjeessä kerrottiin, että kiinteistöllä tehdään virallinen valvontakäynti, jos omistajan ilmoittamissa tiedoissa havaitaan puutteita.
Heinolassa selvitys onnistui eikä kiinteistönomistajien kanssa tullut kahnauksia.
– Me viestitimme selvityksen teosta runsaasti. Laitoimme tien varsille kylttejä, mitä olemme tekemässä ja asukkailla oli mahdollisuus olla mukana mittausten aikana, kertoo Mara.
Sysmässä asukkaille lähteneessä kirjeessä kerrottiin, että selvitystyön suorittaa Perlacon Oy. Kirjeessä viitattiin viralliseen valvontakäyntiin, jonka voi tehdä vain rakennusvalvontaviranomainen.
Asukkaat saivat halutessaan mittauskäynnistä tiedon tekstiviestillä edellisenä päivänä.
Irtisanoutunutta rakennustarkastaja Marko Pynnöstä harmitti, että kirjeestä saattoi saada käsityksen, että mittauskäynnit suorittaa viranomainen, vaikka rakennusvalvonta ei ollut millään lailla mukana.
Viranomainen tekee käynnistään virallisen mittauspöytäkirjan, jolla voi arvioida mittausten oikeellisuutta. Kun Pynnönen ei voinut olla varma konsultin keräämän aineiston oikeellisuudesta ilman pöytäkirjoja, hän ei suostunut toimittamaan muiden keräämää aineistoa viralliseen rekisteriin.
Sysmä halusi kiinteistöverosta lisää rahaa mahdollisimman nopeasti
Monissa kunnissa päivitetään nyt alueen rakennustietoja. Tietoja kerätään aika ajoin, jotta rekisteri pysyy ajan tasalla. Samalla kunta saa tietää myös luvattomat rakennukset.
Selvityksestä saadut tiedot toimitetaan Väestörekisterikeskukselle ja Verohallintoon. Tietojen perusteella kerätään kiinteistöveroa, jonka tuotto menee kunnalle.
Sysmän kunnalle lisäraha on tarpeen. Siksi kunnanhallitus teki ennen joulua päätöksen rakennuskannan selvittämisestä. Asialle perustettiin ohjausryhmä.
– Me lähdimme tekemään tätä talous edellä. Laiton tai laillinen rakennus, kaikista joutuu maksamaan kiinteistöveroa, sanoo kiinteistöveroselvitys-ohjausryhmän sekä Sysmän valtuuston puheenjohtaja Mika Järvinen (kok.).
Sysmän valtuuston puheenjohtajan Mika Järvisen mukaan rakennusvalvonnalle lähetettiin veroselvityksen aineisto tiedoksi. Rakennuslupa-menettely olisi vienyt huomattavasti enemmän aikaa kuin pelkän veroselvityksen tekeminen.Enos Monga / Yle
Normaalisti kunnissa toimitaan niin, että luvattomille rakennuksille haetaan luvat ja tiedot siirtyvät sen jälkeen rekisteriin ja verottajalle. Se vie kuitenkin aikaa jopa pari vuotta. Järvisen mukaan Sysmä halusi toimia ripeämmin.
– Me saimme homman Perlaconilta avaimet käteen –periaatteella ja edullisesti. Muissa kunnissa tietojen keräyksestä on maksettu enemmän ja iso kasa aineistoa odottaa pitkään käsittelemistä.
Perlaconin avaimet käteen –mallissa tiedot kerättiin sukkelasti. Sysmän kunta tiedotti vuoden alussa saaneensa selvityksen perusteella kiinteistöverotuottoa lisää 149 000 euroa vuodessa. Rekistereihin kertyi niistä puuttuneita rakennuksia 2 720 kappaletta – 1 947 rakennuksen tiedoista löytyi korjattavaa.
– Selvitys maksoi itsensä takaisin jo vuodessa, iloitsee ohjausryhmän puheenjohtaja Mika Järvinen (kok.)
Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki harmittelee pitkäaikaisen rakennustarkastajan lähtöä, muttei suostu näkemään ongelmia kiinteistövero-selvityksessä.
– Viranhaltija on halunnut tehdä tästä ongelman. Me olemme saaneet kaikki raportit ja asia on viety eteenpäin.
Kitkiöjoki kehottaa kuntalaisia tarkistamaan keväällä postitettavat verotiedot.
– Sehän on selvä, että kiinteistön omistaja katsoo tietonsa tarkkaan, jos kokee, että häntä verotetaan jostakin väärästä.
Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoen mukaan kunnanhallitus on kiinteistövero-selvityksestä vastuussa, sillä se on työn tilaaja. Juha-Petri Koponen / Yle
Koska kunnassa ei ole enää teknistä johtajaa, eikä rakennusvalvojaa, ei kunnanjohtaja osaa nimetä asiantuntevaa viranhaltijaa, johon voisi ottaa epäselvissä tapauksissa yhteyttä.
– Kunnanhallitus vastaa siitä, onko kiinteistöveropohja oikein määritelty ja saako kunta ne tulot, mitkä sen pitää saada.
Sysmän kunnan rakennusvalvontaa hoitaa nyt osa-aikaisesti Hartolan kunnan rakennustarkastaja.
Oikeustieteen professori: Ei vaikuta hyvältä hallintotavalta
Kunta- ja itsehallinto-oikeuteen erikoistuneen professorin mielestä Sysmän toiminta kuulostaa vähintäänkin hyvän hallinnon näkökulmasta ongelmalliselta.
– Viranomaisten velvollisuuksiin kuuluu vastata julkisten hallintotehtävien hoidosta. Vastuuta voi aika huonosti ulkoistaa, sanoo Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen professori Asko Uoti.
Kun konsultti tekee julkisen vallan alaan kytkeytyviä tehtäviä, jotka kuuluvat kunnan viranomaisen toimialaan, pitää toimien oikeellisuudesta varmistua riittävästi.
Tietojen toimittamista väestörekisterijärjestelmään voi pitää tällaisena tehtävänä.
Professorin mielestä viranhaltijalta on paljon vaadittu, jos hänen pitäisi siirtää sellaisia tietoja eteenpäin, jonka oikeellisuudesta hän ei voi luotettavasti varmistua.
Hän korostaa, että Suomen perustuslain mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muille kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla. Se ei saa kuitenkaan vaarantaa perusoikeuksia, oikeusturvaa ja muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Uotin mukaan kunnan toimintaan tulee kuulua aina erityinen luottamus.
– Kuntalaisen näkökulmasta on tärkeää, että kuntalainen voi luottaa kaikkiin viranomaisen tekemiin oikeusvaikutteisiin toimenpiteisiin varauksettomasti, Uoti korostaa.
– Tätä luottamusta ei saa vaarantaa jättämällä oikeusturva vain jälkikäteisen muutoksenhaun varaan.
Nyt sysmäläiset voivat varmistua oikeusturvastaan tarkastamalla itse omat verotietonsa.
Teknologiayhtiö Andritz on saanut ison tilauksen UPM:ltä.
Andritz toimittaa kaikki laitteet ja prosessit selluntuotantoon ja talteenottoon UPM:n uudelle eukalyptussellutehtaalle Uruguayhin.
Yhtiö toimittaa tehtaalle puunkäsittelylaitoksen, kuitulinjan, kuivausjärjestelmän, mustalipeähaihduttamon, soodakattilan, biomassakattilan ja valkolipeälaitoksen.
Projektia hoidetaan Andritzin Helsingin, Kotkan, Varkauden ja Savonlinnan toimipaikoista. Koko projekti työllistää Suomessa 290 henkeä.
Tehdas rakennetaan Paso de los Torosin kaupungin lähelle Uruguayn keskiosissa. Sellutehtaan on määrä käynnistyä vuoden 2022 jälkipuoliskolla.
Lappeenrannan Ylämaalla kuuset ja männyt kasvavat samassa palstalla. Taimikko on varttunut hieman yli parimetriseksi.
– Täällä pitää raivata viiden vuoden päästä, sitten olisi vuorossa lannoitus. Ensiharvennus olisi viidentoista vuoden kuluttua ajankohtainen, laskee maankäyttöasiantuntija Aleksi Vanninen Tornator oyj:stä.
Vanninen kiertää metsän leimikot ja arvioi, paljonko puuta olisi mahdollista saada parinkymmenen vuoden kuluessa. Sen perusteella metsänomistaja saa ehdotuksen kuukausittain maksettavasta vuokrasta. Erityisesti vuokraukseen sopivat nuoret ja taimikkovaltaiset metsät, joissa on lähivuosina tehtävä myös hoitotöitä.
Ensiharvennus tehtäisiin taimikossa noin 15 vuoden kuluttua. Kare Lehtonen / Yle
Metsien omistamiseen ja hoitoon erikoistunut Storan-Enson omistama Tornator oyj vuokraa yksityisiltä metsänomistajilta metsiä 20 vuoden sopimuksilla. Sinä aikana yhtiö huolehtii metsästä, ja saa myös sen aikana kertyvät hakkuutulot.
Hyvällä hoidolla esimerkiksi täältä Ylämaalla sijaitsevasta metsästä yhtiö uskoo saavansa lisää tuottoa.
– Ensimmäiset tulot tästä leimikosta tulisivat ensiharvennusvaiheessa. Hyvällä metsänhoidolla saamme metsän kasvamaan tasaisesti ja tuottamaan hyvin vuokra-aikana, sanoo Vanninen.
Kaupunkilaiset kiinnostuneita metsänvuokrauksesta
Vuokrauksessa metsänomistajan saamat tulot jäävät luonnollisesti pienemmiksi, kuin jos hän hoitaisi ja hakkaisi metsää itse, kertoo Aleksi Vanninen Tornator oy:stä.
– Me tavoittelemme metsänomistajia, jotka haluavat helppoa metsänomistamista, mutta arvostavat edelleen metsää.
Kyse on erityisesti kasvavasta kaupunkimetsänomistajien joukosta, joka ei asu tilalla, kuten vanhempansa. Hyvin usein metsä on saatu perintönä ja metsänomistaja saattaa asua satojenkin kilometrien päässä omistamastaan metsästä.
Vanninen pohtii, että nelikymppisellä kaupunkilaisella on meneillään usein hektinen elämänvaihe, johon kuuluvat lapset ja oma ura, eikä aikaa riitä suvun metsien hoitoon.
– Kun lapset on saatu kasvatettua, metsätkin saattavat kiinnostaa enemmän.
Monelle kaupunkilaismetsänomistajalle metsä on erityisesti virkistyksen lähde. Kare Lehtonen / Yle
Metsänvuokrausta selvittäneen Luonnonvarakeskuksen mukaan metsänomistus elää murrosvaihetta Suomessa.
– Me elämme palveluistamisen aikaa, ja kokonaisvaltaistaiset omaisuudenhoitopalvelut on tulevaisuutta, sanoo johtava tutkija Mikko Kurttila Luonnonvarakeskuksesta.
Kurttila muistuttaa, että yhä suurempi osa metsänomistajista on syntynyt kaupungissa, eikä heidän metsäntuntemuksensa ole enää niin hyvä kuin edellisillä sukupolvilla. Tälle sukupolvelle metsänvuokraus on luonnollinen vaihtoehto.
Metsänhoito lisää hiilinieluja
Metsänvuokraus voi lisätä Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan metsien hiilinielua.
– Vuokralainen tekee hoitotoimenpiteet ajallaan, jolloin metsän kasvukyky on parempi, ja sitä kautta metsä sitoo paremmin hiiltä, sanoo Kurttila.
Hyvin hoidetut metsät ovat tehokkaita hiilinieluja. Kare Lehtonen / Yle
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan metsänvuokraus tulee yleistymään Suomessa tällä vuosikymmenellä. Valtakunnallisten toimijoiden lisäksi paikallisesti voi syntyä omia malleja vuokraamiselle.
Vaihtona metsänhoidon ulkoistamiselle on liittyminen esimerkiksi yhteismetsään tai vastaavan palvelun ostaminen esimerkiksi metsäpalveluyritykseltä, jolloin omistaja päättää itse puukaupoista.
Uniongelmat saattavat periytyä sukupolvelta toiselle, kertovat laajan pohjoismaisen unitutkimuksen tulokset.
Tutkimuksessa vanhemmille ja heidän aikuisille lapsilleen tehtiin kysely heidän nukkumistottumuksistaan ja unestaan. Tulokset osoittavat, että huonosti nukkuvien vanhempien aikuiset lapset nukkuvat kehnosti.
Tulosten mukaan esimerkiksi lyhyet yöunet, uneen liittyvät keskeytykset ja häiriöt sekä uneliaisuus päiväaikaan esiintyivät useammin niillä lapsilla, joiden vanhemmat kärsivät samoista vaivoista. Sen sijaan esimerkiksi yöhikoilu ei näytä periytyvän.
– Totesimme melko suuren yhteyden [sukupolvien välillä] sekä unihäiriöissä että siinä, kuinka paljon yössä nukutaan, kertoo tutkija Eva Lindberg Ruotsin televisioyhtiö SVT:lle.
Jos vanhemmat nukkuvat alle kuuden tunnin yöunia, on todennäköistä, että myös heidän aikuiset lapsensa tekevät niin, kuvailee tutkimuksessa mukana ollut Lindberg.
Uusi tulos ei selity elämäntavoilla eikä ympäristötekijöillä, vaikka myös niiden tiedetään yleisesti vaikuttavan nukkumiseen ja uneen.
Tulosta pidetään ainutlaatuisena
Tutkimus on ruotsalaisten, norjalaisten, islantilaisten, tanskalaisten ja virolaisten yhteisponnistus. Sen tulokset julkaistiin tieteellisessä Sleep Medicine -lehdessä. Tutkimukseen osallistui 5 855 vanhempaa ja saman verran heidän lapsiaan.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun unitutkimus keskittyy uniongelmien periytymiseen.
Emeritusprofessori Torbjöd Åkerstedt arvioi SVT:lle uuden tutkimuksen olevan kuitenkin ainutlaatuinen, sillä se vertaa unihäiriöitä nimenomaan kahden sukupolven välillä. Aiemmin vastaavaa tutkimusta on tehty kaksosille.
Lindberg toivoo, että uusi tutkimustulos auttaa ihmisiä ymmärtämään paremmin nukkumistaan. Tutkija kertoo uniongelmien olevan tavallisia. Lindberg korostaa, että uniongelmien selättämisessä on tärkeää saada selkeä kuva ongelmiin johtavista syistä.
Terveyskirjasto Duodecimin mukaan joka kolmas suomalainen on kärsinyt vuoden sisällä unettomuudesta. Joka kymmenettä suomalaista on puolestaan vaivannut yli kuukauden mittaiset unihäiriöt. Erityisesti unettomuudesta kärsivät iäkkäät naiset.
Onko perheessäsi unettomuutta? Onko se siirtynyt sukupolvelta toiselle? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan asti.
Yrittäjä Ville Pisto rakentaa kahvila-ravintolaa pienessä Vuolenkosken kylässä Kymenlaakson Iitissä. Rantamesta-niminen paikka avautuu touko-kesäkuun vaihteessa Vuolenkosken kioskirantaan.
Pisto suunnitteli kahvila-ravintolan perustamista jo aiemmin. Ensi kesänä avautuva Kimolan kanava antoi suunnitelmille ”hyvän boostin”.
– Edellinen kioskiyrittäjä päätti lopettaa tähän vuoteen, ja kanava oli tässä vielä hyvänä juttuna lisäksi.
Hänen mukaansa Vuolenkoskella kohdellaan yrittäjiä kannustavasti.
– Jos on joku uusi idea, päinvastoin kuin lähdettäisiin torppaamaan, sitä lähdetään lietsomaan entistä enemmän.
Rantamesta käy konkreettisesta esimerkistä. Kahvilarakennukseen on tulossa 32–40 asiakaspaikkaa sisälle ja 50 terassille.
– Tämä oli aluksi vähän pienempi, mutta siitä se lietsoontui.
400 kilometriä pitkä veneilyreitti
Kimolan kanavan avautuessa Suomeen syntyy uusi, yli 400 kilometriä pitkä veneilyreitti.
Kymenlaaksossa, Kouvolan ja Iitin alueilla sijaitseva kanava yhdistää Kymijoen ja Päijänteen. Reittiä pitkin pääsee Kouvolasta esimerkiksi Heinolaan, Jyväskylään ja Pielavedelle asti.
Pitkään suunniteltu kanava on valtion sekä Kouvolan, Iitin ja Heinolan kuntien yhteinen hanke. Sen kustannukset ovat lähes 21 miljoonaa euroa. Väylävirasto vastaa kanavan rakennuttamisesta, kunnat sen ylläpidosta.
Kimolan kanava sijoittuu Iitin ja Kouvolan alueille.Yle
Yrittäjä Ville Piston kahvila-ravintolan lisäksi kanavan varteen on tulossa muita uusia palveluja.
Vuolenkoskelle rakennetaan kyläkeskusta, jonka on määrä valmistua ensi vuonna. Tonttia on jo valmisteltu talkootyönä, ja rakentaminen alkaa kesän korvalla.
Keskukseen tulee kyläkauppa, ja tiloihin etsitään myös parturiyrittäjää ja hierojaa.
Kyläläiset odottavat kanavan vilkastuttavan 500 asukkaan Vuolenkoskea.
– Toivotaan, että ihmiset käyttäisivät rahaa meidän kyläkaupassa, Rantamestassa ja meidän kuuluisalla kesätorilla, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Eero Paronen sanoo.
Ville Pisto (vas.) ja Eero Paronen.Jesse Mäntysalo / Yle
Kouvolassa suunnitelmat hakevat muotoaan
Kouvolassa kanavayhteys päättyy Voikkaan Virtakiveen.
Virtakiveen rakennetaan vierasvenesatamaa matka- ja pienveneille sekä laivalaituria risteilyaluksille. Lähellä sijaitsevaan Hirvelään tulee paikallisia veneilijöitä palveleva kotisatama.
Kouvolan kaupunki kaavailee Virtakiven läheisyyteen polttoaineen jakelupistettä. Kaupungin kehitysjohtajan Petteri Portaankorvan mukaan jakelupisteestä on käyty keskustelua. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, kuka polttoainetta alkaisi myydä.
Kanavalle Kouvola suunnittelee kioski- ja kahvilatoimintaa. Kioski tulisi pysäköintialuelle kanavan sulun välittömään läheisyyteen.
– Paikka kioski- ja kahvilatoiminnalle on ihan uusi ja omalla tavallaan vetovoimainen, sillä kanavaliikennettä ja sulutusta voi seurata kävelymatkan päässä. Kaupunki luo olosuhteet, joihin yrittäjän olisi mahdollisimman helppo tulla, Portaankorva sanoo.
Yrittäjää aiotaan hakea kilpailulla, joka käynnistyy maaliskuun puolivälissä.
Lisäksi viritellään risteilyjä. Portaankorvan mukaan marraskuussa pidetyssä yrittäjien keskustelutilaisuudessa neljä yrittäjää ilmaisi kiinnostuksensa risteilyjen tarjoamista kohtaan.
Kimolan kanava on entinen uittoväylä. Kuva kanavan rakennustöistä on marraskuulta.Pyry Sarkiola / Yle
Kesällä 2020 alus liikennöi vakiovuoroin Kimolan kanavalle, Vuolenkosken kesätorille ja Kalkkisiin. Virtakiveen alus kulkee tulevana kesänä tilauksesta.
Kippari Risto Turunen pitää mahdollisena, että M/S Pyhäjärvi aloittaisi tulevaisuudessa vakioreitin myös Heinolan ja Kouvolan välille. Käytännössä vuoro voisi alkaa kesällä 2021.
– Ensi kesänä nähdään kysyntä, Turunen sanoo.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 11. helmikuuta kello 23.00 asti.
Tuoreen kiinalaistutkimuksen mukaan koronaviruksen itämisaika saattaa olla jopa 24 päivää, mikä on 10 päivää enemmän kuin aiemmin uskottiin.
Tutkimustulokset julkaistiin eilen, eikä niitä ole vielä vertaisarvioitu.
Tutkimuksen tehneeseen kiinalaiseen tutkimusryhmään kuuluu myös tohtori Zhong Nanshan, joka löysi Sars-viruksen vuonna 2003, ja jonka Kiina on nimittänyt johtavaksi neuvonantajaksi koronaviruskriisissä.
Tutkimustulokset perustuvat 1 099 virustartunnan saaneen potilaan tietoihin 522 sairaalasta eri puolilta Kiinaa.
Tartuntamäärät nousivat maanantaina merkittävästi. Kiinassa raportoitiin 3 062 uutta tartuntaa ja 97 uutta kuolemantapausta.
Kiinassa on kerrottu lähes kahdesta ja puolesta tuhannesta uudesta koronavirustartunnasta. Uusia viruksen aiheuttamia kuolemantapauksia on 108, Kiinan terveysviranomaiset kertovat.
Koronavirukseen kuolleita on Kiinassa nyt yli tuhat. Vahvistettuja koronavirustartuntoja on koko Kiinassa yhteensä yli 42 600.
Pelkästään Hubein maakunnassa terveysviranomaiset ovat kertoneet yli sadasta uudesta kuolemantapauksesta. Hubeissa vahvistettiin myös lähes 2 100 uutta tartuntaa.
Kiinan ulkopuolella on vahvistettu yhteensä 319 tartuntaa 24 eri maassa.
Kuolleiden määrä nousi ennätyksellisen suurella luvulla, mutta uusien tartuntojen määrä laski edellispäivään verrattuna lähes viidenneksellä.
Kaksi korkea-arvoista virkamiestä sai potkut
Kaksi korkea-arvoista virkamiestä on saanut potkut työtehtävistään Hubein terveyskomissiosta. Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan toinen potkut saaneista on komission johtaja.
Myös paikallisen Punaisen Ristin varajohtaja on saanut potkut lahjoituksiin liittyvien laiminlyöntien vuoksi.
Hubein terveysviranomaisten mukaan maakunnassa on yhä reilut 16 600 epäiltyä koronavirustartuntaa, joita ei ole vielä kyetty vahvistamaan. Viranomaiset kertovat, että loput epäillyt tartuntatapaukset pyritään testaamaan tiistain aikana.
Kiinan presidentti Xi Jinping vieraili tiistaina Pekingissä sairaalassa, jossa hoidetaan koronaviruspotilaita.
Hengityssuojaa käyttänyt Xi kommentoi tilannetta Wuhanissa yhä erittäin vakavaksi ja toivoi enemmän ratkaisevia toimia, jotta viruksen leviäminen saataisiin estettyä.
Xi on pääosin pysytellyt poissa julkisuudesta sen jälkeen, kun koronavirus alkoi levitä Hubein maakunnasta.
