Michelin-opas on tänään myöntänyt tähtiä pohjoismaisille ravintoloille Norjan Trondheimissa. Suomi sai uuden Michelin-ravintolan, kun helsinkiläiselle Inarille myönnettiin yksi tähti.

Inari-ravintolaa luotsaa kokki ja ravintoloitsija Kim Mikkola. Inarin toinen omistaja on Johan Borgar.

Ennestään Suomessa on kuusi yhden tähden ravintolaa: helsinkiläiset Ora, Demo, Grön, Olo, Ask ja Palace.

Tällä hetkellä näistä viisi on toiminnassa, sillä Ravintola Ask etsii uusia toimitiloja.

Aromi-lehden päätoimittajan Heli Koivuniemen mukaan Michelin-tähdet ovat edelleen tärkeitä sekä asiakkaille että alan ammattilaisille.

– Se lupaa tietyn tason. Tämä on vuosikymmenten ikäinen luokitus, ja siinä on tapahtunut kehitystä matkan varrella. Tähden saaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja vaikuttaa turistien valintoihin.

Michelin-tähtien julkistaminen kuuluu vuoden kiinnostavimpiin ravintolalistauksiin Suomen Gastronomien seuran vt. puheenjohtajan Joni Kiisken mielestä.

– Tähdet kertovat ruokaharrastajille ravintolan keittotaidosta, laadukkaiden raaka-aineiden käytöstä ja tasaisesta laadusta. Kun katsoo, mitkä ravintolat ovat saaneet tähden, niin kyllä ne ovat hyvin uniikkeja paikkoja. Keittiömestarilla on oma tyyli, joka tarjoaa asiakkaalle elämyksellisen herkuttelukokemuksen.

Nolla sai Bib Gourmand -merkinnän

Kiiski huomauttaa, että kokeilemisen arvoisia ovat myös Michelin-oppaan Bib Gourmand ja The Michelin Plate -maininnan saaneet ravintolat.

Suomeen tuli myös yksi Bib Gourmand -ravintola lisää, kun merkinnän sai ravintola Nolla Helsingistä.

Suomessa on neljä Bib Gourmand -tason ravintolaa: Farang, Gaijing, Boulevard Social ja Jord. Ne kaikki sijaitsevat Helsingissä.

– Bib Gourmand -maininta on lupaus erinomaisesta hinta-laatusuhteesta. Michelin-opas ei tarkkaan määrittele, mitä siihen sisältyy, mutta usein näissä paikoissa voi saada kolmen ruokalajin aterian alle neljälläkymmenellä eurolla, Kiiski sanoo.

Hän suosittelee myös niin sanottuja lautasravintoloita, joita oppaassa kutsutaan The Michelin Plate -ravintoloiksi. Niitä on Suomessa 21. Turkulaista Ravintola Kaskista lukuun ottamatta kaikki ovat Helsingissä.

– Ne ovat hyviä ravintoloita, jotka jostain syystä eivät ole yltäneet tähtitasolle.

Toinen huomionarvoinen ravintolalistaus on Kiisken mielestä Opinionated About Dining (OAD), joka sisältää omat luokitukset erityyppisille ravintoloille maailmanlaajuisesti.

Esimerkiksi Gourmet Casual -listattuja ravintoloita kannattaa Kiisken mukaan harkita, kun vierailee maailman metropoleissa. Bib Gourmand -tunnustuksen saaneen ravintolan tavoin ne tarjoavat erinomaisen hinta-laatusuhteen herkuttelijalle.

Lue myös:

Suomi sai uuden tähtiravintolan – Palace palasi Michelin-paikaksi

Toimittajalta: Suomalaisen snägärin Michelin-tähti on vielä kaukana, mutta Helsingistä on vaivihkaa tullut ruokakulttuurikaupunki

Kesäkuun 6. päivä vuonna 1999 oli Kouvolan seudulla hieman sateinen. Lämpötila nousi silti parhaimmillaan reilusti yli 20 asteen, joten sunnuntaiautoilun kannalta sää oli mitä mielekkäin.

Tällaisena tavallisena kesäpäivänä 29-vuotias valkealalainen Kimmo Ojala käynnisti punaisen Ford LTD Wagon -autonsa ja lähti ajamaan kohti Mikkeliä. Määränpäänä oli hänen entisen avovaimonsa perheen mökki. Näin hän ainakin oli sanonut kouluaikaiselle kaverilleen, jonka oli tavannut sattumalta matkan aikana huoltoasemalla Ristiinassa, Etelä-Savon puolella.

Miehet olivat jutelleet, kuten vanhat kaverit tapaavat. Kuulumiset vaihdettiin, hyvät jatkot toivotettiin. Kaikki oli kuin tavallisesti. Tämän jälkeen Kimmo Ojala oli startannut jälleen Fordinsa liikkeelle. Koulukaveri näki, miten Ojalan huomiotaherättävän näköinen jenkkiauto kaarsi kohti Mikkeliä.

Se oli viimeinen havainto Kimmo Ojalasta. Sen jälkeen hänen tarinassaan ei ole enää mitään tavallista.

Juhannus häämötti vajaan kolmen viikon päässä.Mittumaarista Kimmo Ojala ei luultavasti päässyt nauttimaan. Hän oli kadonnut. Kimmo Ojalan kahdeksanvuotias poika odotti isänsä edes soittavan. Turhaan.

– Kimmo tapasi soitella lähes päivittäin, ja joskus hän kiireiltään ehti poiketa luonani Huittisissa. Huolestuin, kun hänestä ei ollut kuulunut mitään pitkään aikaan, Kimmo Ojalan äiti Päivi Virtaranta muistelee nyt 20 vuotta myöhemmin.

Rekkamiehenä työskennellyt Ojala saattoi olla tien päällä pitkiäkin aikoja, mutta useiden kuukausien taukoja yhteydenpidossa ei ollut äidin mukaan koskaan aiemmin ollut.

Jostain syystä kukaan ei kuukausiin kaivannut Kimmo Ojalaa niin paljon, että olisi tehnyt hänestä katoamisilmoituksen.

Puolen vuoden hiljaisuus

Loppiaisen jälkeen 7. tammikuuta vuonna 2000 Virtaranta lähti käymään Kouvolan poliisiasemalla. Hän halusi tehdä katoamisilmoituksen pojastaan. Ojala oli ollut kateissa puoli vuotta.

Kouvolan reissulla Virtaranta tapasi myös Kimmo Ojalan entisen vaimon sekä avovaimon, jonka kanssa Kimmon suhde oli päättynyt hiljattain.

– Hekään eivät olleet kuulleet Kimmosta mitään, ei myöskään sisko. Edes pienen poikansa perään hän ei ollut kysellyt. Se ei ollut Kimmon tapaista, Virtaranta sanoo.

Kuka ajoi autoa?

Poliisi ymmärsi nopeasti, että Ojalan tapauksessa on jotain poikkeuksellista.

Yksi erikoisimmista piirteistä oli puolen vuoden hiljaisuus katoamisen ja katoamisilmoituksen välillä. Tämä koitui myös tutkinnan kannalta ongelmalliseksi.

– Luonnollisesti pitkä väli katoamishetkestä ilmoituksen tekemiseen vaikeuttaa asioiden selvittämistä. Puhuteltavat ihmiset unohtavat asioita ja muistavat päivämääriä väärin, silloinen tutkinnanjohtaja Juha Paukkunen harmitteli Ylen Kadonneet-ohjelmassa vuonna 2010.

Nyt poliisi on kaivanut tapauksen kansioistaan päivänvaloon. 20 vuotta katoamisen jälkeen tapausta tutkitaan murhana.

Katoamisilmoituksen jälkeen asiasta tiedotettiin medialle. Sitä käsiteltiin muun muassa Ylen Poliisi-tv:ssä vuoden 2000 alussa. Julkisuus toikin apua nopeasti. Ojalan auto löytyi Kouvolasta helmikuussa 2000 tulleen yleisövihjeen avulla.

Ford rekisteritunnuksella NG-50 oli pysäköitynä kerrostaloalueelle Lehtomäen kaupunginosassa. Sen etuikkunat olivat raollaan, ja autossa oli kesärenkaat. Kaikesta päätellen se oli seissyt paikalla koskemattomana kesästä saakka.

– Se auto minua mietityttää. Miksi se löytyi Lehtomäestä? Kuka auton oli sinne ajanut? Kimmoko itse, ihmettelee Ojalan äiti Päivi Virtaranta.

Samaa on ihmetellyt poliisi. Lehtomäestä on matkaa Kimmon viimeisimpään osoitteeseen Valkealaan kymmenkunta kilometriä. Kimmolla ei tiettävästi ollut mitään erityistä yhteyttä Lehtomäkeen.

Oliko auton ajanut Lehtomäkeen Kimmo Ojala vai joku muu? Miksi auton etuikkunat olivat raollaan? Oliko Ojala todella käynyt Mikkelissä? Ja ennen kaikkea, mitä hänelle oli viimeisen havainnon jälkeen tapahtunut? Näitä kysymyksiä poliisi pohti pohtimasta päästyään.

Toiveet tapauksen ratkeamisesta heräsivät, kun suunnistaja löysi elokuussa 2015 maastosta Kouvolan Lehtomäestä ihmisen pääkallon. Löytöpaikka sijaitsi vain muutaman kilometrin päässä paikasta, josta Ojalan auto oli aikanaan löydetty.

Toive oli ennenaikainen.

Outo puhelu

Kimmo Ojalan elämä oli katoamishetkellä sekavassa vaiheessa. Hänen kuljetusfirmansa oli ajautumassa konkurssiin, ja aiemman avioliiton lisäksi myös myöhempi avoliitto oli päättynyt. Ojala oli vailla asuntoa. Hän majaili välillä rekkansa nupissa, välillä kavereiden luona.

Lähipiirilleen Ojala vaikeni vastoinkäymisistä.

– Ei Kimmo minulle puhunut eroistaan ja ongelmistaan. En oikein tiennyt, millä tolalla hänen asiansa olivat tai missä hän asui viimeisimmän eronsa jälkeen, äiti Päivi Virtaranta kertoo.

Poliisi sai selville, että Ojalalla oli ollut todennäköistä katoamispäiväänsä edeltäneenä yönä raju riita entisen avovaimonsa kanssa. Heidän suhteensa oli päättynyt hieman ennen Ojalan katoamista.Riidan vuoksi asunnolle oli hälytetty poliisipartio, joka kävi paikalla kahteen kertaan. Sen päätteeksi avovaimo lapsineen oli lähtenyt pois kotoa Kimmon jäädessä sinne. Seuraavana päivänä Kimmo Ojala katosi.

Kimmo Ojalan entinen vaimo, jonka kanssa Kimmolla oli lapsi, kertoi puolestaan Päivi Virtarannalle oudosta puhelusta, jonka oli saanut katoamisen jälkeen.

– Joku oli soittanut ja sanonut, että Kimmolla on jäänyt ryyppy päälle, eikä hän pääse töihin pariin viikkoon, Virtaranta muistelee.

Poliisi ei kuitenkaan ole saanut tutkimuksissaan viitteitä siitä, että Ojala olisi ollut puhelinyhteydessä kehenkään 6. kesäkuuta 1999 jälkeen.

Murhatutkinta

Ensin poliisi piti mahdollisena, että Kimmo Ojala halusi kadota omasta tahdostaan. Vuosien kuluessa tämän vaihtoehdon todennäköisyys on kutistunut.

Henkirikoksen mahdollisuus on sen sijaan ajan saatossa vahvistunut. Tapausta selvitettiin pitkään katoamisena, sen jälkeen tappona. Nyt poliisi tutkii Kimmo Ojalan katoamista murhana. Tapon syyteoikeus menee umpeen 20 vuodessa, murha ei vanhene koskaan.

Näin vanhan katoamistapauksen muuttuminen murhatutkinnaksi on harvinaista, mutta ei täysin poikkeuksellista. Esimerkiksi Ojalan kanssa samana vuonna kadonneen tamperelaisen Raisa Räisäsen tapausta on alettu sittemmin tutkia murhana.

Tapauksen nykyisenä tutkinnanjohtajana Kaakkois-Suomen poliisissa toimii rikoskomisario Mika Salminen. Hän ei voi avata tarkemmin keskenräisen tutkinnan yksityiskohtia, mutta toteaa, että tapauksessa on piirteitä, joiden mukaan on syytä epäillä nimenomaan murhaa eikä tappoa.

Yleisesti murhasta on kyse silloin, jos tappo tehdään esimerkiksi vakaasti harkiten tai erityisen raa´alla tai julmalla tavalla.

– Poliisin tietoon on tullut tiettyjä aihetodisteita, jotka viittaavat murhan tunnusmerkistöön. Tapaukseen epäillään liittyvän elementtejä, joiden puitteissa voidaan puhua ennemmin murhasta. Siksi viisari on kääntynyt siihen suuntaan, Salminen muotoilee.

Tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, ettei Lehtomäestä vuonna 2015 löytynyt pääkallo kuulunut Ojalalle.

Tutkinnanjohtaja ei halua avata tarkemmin, millaisia todisteita poliisilla on olemassa. Hän mainitsee, että yhtenä motiivina murhan taustalla on saattanut olla raha.

Kimmo Ojalan katoamisesta kerrottiin mediassa sen paljastuttua vuoden 2000 alussa. Ylen dokumenttisarja Kadonneet käsitteli aihetta 2010.

Viime vuosina tapaus on ollut esillä julkisuudessa niukasti. Poliisilta tapaus ei kuitenkaan ole unohtunut.

– Meille tulee aina silloin tällöin asiasta vihjeitä, joita me käymme huolella läpi. Sitä tehdään tälläkin hetkellä, Salminen toteaa.

Tapauksen kimpussa ovat sekä taktinen että tekninen tutkija. Myös vainajan etsintöjä saattaa olla tulossa. Poliisi kaipaa yhä yleisöltä tietoja Kimmo Ojalan kohtalosta.

– Rohkaisemme edelleen kaikkia asiasta jotain tietäviä ottamaan poliisiin yhteyttä. Yksittäinen vihje saattaa näyttää merkityksettömältä, mutta isossa kuvassa ja yhdistettynä muihin poliisilla jo oleviin tietoihin se saattaa olla ratkaiseva.

Kimmo Ojalan epäilty murha on poliisin mukaan ratkaistavissa, vaikka katoamisesta on kulunut jo 20 vuotta eikä Ojalan ruumista ole löytynyt.

Rikoskomisario Mika Salminen ei ota kantaa, onko poliisilla tiedossa, kuka ajoi Ojalan auton löytöpaikalleen Kouvolan Lehtomäkeen. Hän ei avaa myöskään sitä, pääsikö Ojala koskaan perille avovaimonsa vanhempien mökille Mikkeliin, jonne hän viimeisimmän havainnon mukaan oli matkalla.

Poliisilla ei ole tällä hetkellä varsinaista epäiltyä.

– Mutta on olemassa henkilöitä, joiden kanssa haluamme asiasta keskustella lisää.

Virallisesti kuollut

6. kesäkuuta 1999 on viimeinen päivä, jolloin Kimmo Ojala on todistettavasti nähty elossa. Hautakivessä kuolinpäivä on 6.6.2004.

Omaiset hakivat kuolleeksi julistamista, kun lain edellyttämä viiden vuoden odotusaika oli kulunut. Äidilleen Kimmo Ojala ei ole kuollut.

– Kimmon nimi lukee kivessä yhdessä isänsä kanssa, mutta se ei minulle merkitse hänen kuolemaansa. Tiedän, että Kimmo ei siellä ole, Päivi Virtaranta sanoo hiljaa.

Pojan kohtalo askarruttaa Päivi Virtarantaa lähes päivittäin.

– Varsinkin iltaisin tulee usein hetkiä, jolloin sitä ajattelee. Kun vain tietäisi, mitä on tapahtunut, äiti miettii.

Suru ja epätietoisuus ovat puristaneet 20 vuotta. Äidin on vaikea uskoa, että Kimmo olisi riistänyt hengen itseltään. Jos niin olisi, ruumiin olisi luullut löytyvän. Päivi Virtaranta uskoo poliisin tavoin, että Kimmo Ojala joutui henkirikoksen uhriksi.

– Kimmolla oli firmansa kautta yhteyksiä Viroon. Olisiko hän voinut sotkeutua johonkin? Vai tapahtuiko siellä mökillä Mikkelissä jotain? Kävikö hän kuitenkin Lehtomäessä, josta autokin löytyi?

Äiti jaksaa yhä uskoa, että Kimmon kohtalo selviäisi.

– En ole menettänyt toivoani. Toivottavasti jotain tulisi esille, että saisi tälle kaikelle pisteen.

Suomesta näyttää tulleen yhä selvemmin maa, josta turvapaikkaa hakevat jatkavat matkaansa.

Yle kertoi aiemmin tänään satojen afgaaniturvapaikanhakijoiden lähteneen Suomesta Ranskaan turvapaikan toivossa.

Maahanmuuttovirasto Migrin mukaan kyseessä ei ole poikkeus. Kolmen viime vuoden aikana Suomi on saanut yli 4 800 takaisinottopyyntöä meiltä muualle lähteneistä turvapaikanhakijoista. Suomi on vastaavasti lähettänyt 870 vastaanottopyyntöä.

Takaisinottopyyntö lähetetään, kun yhdessä maassa ensimmäiseksi ilmoittautunut turvapaikanhakija hakee myöhemmin turvapaikkaa toisesta maasta. Dublin-sopimuksen mukaan vastuu turvapaikanhakijasta kuuluu yleensä sille maalle, jonne hän on ensin ilmoittautunut.

• Lue myös: 10 faktaa Dublin-järjestelmästä

Suomeen lähetettyjen pyyntöjen määrästä näkee siis, että 2010-luvun puolivälin pakolaiskriisin aikana tulleita turvapaikanhakijoita on lähtenyt sankoin joukoin muualle. Mukana on kielteisen päätöksen saaneita, mutta myös muita.

– Hakijoiden joukossa liikkuu paljon huhuja ja olettamuksia siitä, että jostakin maasta saa oleskeluluvan tai turvapaikan helpommin kuin toisesta. Se ohjailee aika paljon sitä, mihin maihin Suomesta lähdetään, tulosalueen johtaja Mikko Montin Migristä sanoo.

Eri kansallisuuksilla on omat suosikkimaansa. Afgaaneita on mennyt Suomesta suhteellisen paljon juuri Ranskaan, irakilaisia Saksaan. Näistä kahdesta maasta tulee muutenkin ylivoimaisesti suurin osa Suomen saamista takaisinottopyynnöistä.

Jutun lopussa olevasta taulukosta voit katsoa, minne maihin Suomessa ilmoittautuneita turvapaikanhakijoita on mennyt viime vuosina eniten.

Vain osa palautettavista palaa

Vain osa takaisinottopyynnöistä johtaa siihen, että turvapaikanhakija todella palaa aiempaan kohdemaahansa. Vuosina 2017–2019 Suomeen palautettiin Dublin-sopimuksen nojalla hieman yli tuhat tällaista henkilöä. Tuhannet palautettavat eivät palanneet.

– Suomessa suurin syy siihen, miksi henkilöä ei siirretä toiseen maahan, on se että hän katoaa. Voisin arvioida, että se on suurin syy myös muissa maissa, Montin sanoo.

Suomi ja muut Pohjoismaat poistavat Dublin-tapaukset maasta tehokkaammin kuin monet muut maat. Esimerkiksi Italia, Iso-Britannia ja Ranska palauttavat vain pienen murto-osan Suomen vastuulle kuuluvista turvapaikanhakijoista. Ero johtunee osittain Suomen tehokkaasta viranomaistoiminnasta.

– Toisaalta jos vertaa Saksaan tai Ranskaan, heillä siirrettävien määrät ovat isot. En usko, että he pystyisivät kaikkia edes siirtämään.

Katso, minne maihin Suomesta on lähdetty eniten

Alla olevasta taulukosta näet, minkä verran eri maista on tullut Suomeen Dublin-sopimuksen mukaisia takaisinottopyyntöjä vuosina 2017–2019. Viimeisestä sarakkeesta näet, minkä verran Suomi on esittänyt takaisinottopyyntöjä muille maille.

Suomeen tulleet takaisinottopyynnöt kuvastavat siis sellaisten turvapaikanhakijoiden määrää, jotka ovat ilmoittautuneet ensin Suomessa, mutta hakeneet sen jälkeen turvapaikkaa muualta. Heistä runsas viidennes on lopulta palautettu Suomeen.

Alkueläimen aiheuttama vakava ripulitauti on yleistynyt voimakkaasti Suomessa vasikoilla ja ihmisillä. Vasikoiden kryptosporidioosi on ollut aiemmin Suomessa harvinainen, mutta viime vuosina tapaukset ovat moninkertaistuneet.

Samaan aikaan myös ihmisten kryptosporidioosi-tapaukset ovat lisääntyneet voimakkaasti. Tauti voi tarttua vasikasta ihmiseen, ihmisestä vasikkaan ja ihmisestä toiseen ulosteiden välityksellä.

Taudin yleisin oire on voimakas vesiripuli ja vatsakouristelu. Oireet voivat kestää viikkoja ja vaatia sairaalahoitoa.

Yleensä tauti on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen epidemiologieläinlääkärin Ruska Rimhanen-Finnen mukaan itsestään rajoittuva, mutta voi olla vakava etenkin vastustuskyvyltään heikentyneillä henkilöillä.

– Taudista tehdyn kyselytutkimuksen mukaan joka neljäs sairastuneista oli saanut nestehoitoa ja muutama oli ollut sairaalahoidossa, Rimhanen-Finne kertoo.

Tietoisuus kryptosporidioosista on lisääntynyt terveydenhuollossa viime vuosina. Silti kontaktista eläintilaan kannattaa mainita hoitohenkilökunnalle, jos joutuu sairaalaan voimakkaan ripulin vuoksi.

Käsien pesu kaiken A ja O

THL:n kyselytutkimus tehtiin Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueella, missä kryptosporidioosi alkoi lisääntyä vuodesta 2016 lähtien. Nyt se leviää esimerkiksi Pohjois-Savossa, jossa uusia tapauksia on ilmennyt useilla nautatiloilla.

Tautia esiintyy yleisimmin 1–3 viikon ikäisillä vasikoilla. Se voi aiheuttaa vasikoilla hyvin rajun ripulin tai olla oireeton.

– Tapausten määrä on Pohjois-Savossa lähtenyt nousuun. Joukossa on myös ulkoisesti erittäin vähäoireisia kryptosporidioositiloja. Eli todennäköisesti tautia on useammalla tilalla kuin tiedämmekään, sanoo Keski-Savon ympäristötoimen kunnaneläinlääkäri Marita Saarikivi.

Kryptosporidioosi leviää ulosteen välityksellä, ja se tarttuu helposti. Hyvin pieni määrä tartuntamuotoa eli ookystaa riittää aiheuttamaan infektion.

– Yleensä se tarttuu käsien välityksellä, niin että kosket ulosteeseen ja panet sitten käden suuhun, Rimhanen-Finne sanoo.

Tautia aiheuttava alkueläin Cryptosporidium on hyvin sitkeä eivätkä perinteiset desinfiointiaineet tehoa siihen. Työterveyslaitoksen ohjeen mukaan nautatiloilla työskentelevien tulisi tartuntojen torjumiseksi muun muassa käyttää erillistä työasua sekä suojavarusteita.

Käsien pesu on kaikkein tärkeintä.

– Kädet pitää pestä saippualla, pelkkä desinfiointi ei riitä. Se pitää muistaa tehdä aina ennen kuin esimerkiksi käsitellään ruokaa, juomaa, tupakoidaan tai käytetään puhelinta, Saarikivi ohjeistaa.

Tautitapausten kasvua selvitetään

THL:n tartuntatautirekisterin mukaan kryptosporidioosi-tapaukset ovat muutamien viime vuosien aikana kaksikymmenkertaistuneet koko Suomessa. Viime vuonna tartuntoja oli ihmisillä lähes 500, kun vuonna 2013 niitä oli parisenkymmentä.

Myös Ruokaviraston tietoon tulleet tapaukset ovat lisääntyneet. Viime vuonna kryptosporidioosia todettiin noin 150 nautatilalla, kun vuoteen 2015 asti tapauksia oli pari–kolmekymmentä vuodessa.

Tilanne huolestuttaa viranomaisia, jotka selvittävät viime vuonna alkaneessa hankkeessa kryptosporidioosin lisääntymisen syitä (Ruokavirasto).

THL:n Ruska Rimhanen-Finnen mukaan osasyynä taudin runsastumiseen on laboratorioissa käyttöön otettu uusi menetelmä, joka tunnistaa kryptosporidioosin aiempaa herkemmin. Jo tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että osa ihmisten ja vasikoiden lisääntyneistä tautitapauksista liittyy toisiinsa.

– Nyt tarkoituksena on tarkentaa tartuntalähteitä ja -reittejä, jotta voisimme laatia kohdennettuja ohjeita taudin välttämiseksi, Rimhanen-Finne kertoo.

Lue myös:

Vasikat levittävät vakavaa ripulitautia ihmisiin – tartunta-alue laajentunut

Vasikkaripuli leviää Pohjois-Karjalassa

Leila Buur osti asunnon Mikkelin keskustasta viime syksynä. 1980-luvulla rakennetussa kaksiossa oli alkuperäinen, jo kulahtanut keittiö. Se ei miellyttänyt Buuria ja hän alkoi suunnitella keittiöremonttia.

Upouusien kalusteiden hankkiminen kuitenkin mietitytti. Keittiöremontti olisi kallis. Buur alkoi pohtia, miten voisi säästää rahaa.

Vanhojen tavaroiden käyttöiän jatkaminen oli jo entuudestaan lähellä Buurin sydäntä ekologisuuden takia. Esimerkiksi keittiön pöytä ja tuolit oli jo hankittu kierrätyskeskuksesta. Ehkä keittiökaappien ja kodinkoneiden kanssa voisi tehdä saman?

Buur alkoi selailla nettikirpputoreja. Myynnissä oli valtava määrä käytettyjä keittiökalusteita. Pelko siitä, että tarjolla olisi vain loppuun kulutettuja hirvityksiä, hälveni hetkessä.

– Monet kaapit olivat niin uusia, että mietin, miksi nämä ihmiset ovat edes tehneet keittiöremonttia, Buur sanoo.

Aalto-yliopiston resurssitehokkaan rakentamisen professori Matti Kuittisen mukaan remontointi on oiva tilaisuus vaikuttaa hiilijalanjälkeensä. Yhä useampi pohtii Buurin tavoin, miten keittiön voisi uudistaa, mutta vahingoittaa ympäristöä mahdollisimman vähän.

– Siinä voi helposti tehdä ympäristöystävällisiä ja resurssitehokkaita valintoja.

Ekologisen remontoinnin ja rakentamisen perussääntö on välttää uuden rakentamista. Hyvänä kakkosena tulee vanhan kunnostaminen.

Vaikka nettipalstoilla oli paljon tarjontaa käytetyistä keittiöistä, Buur joutui touhuamaan mittanauhan kanssa kerran jos toisenkin, ennen kuin löysi sopivat kalusteet. Lisäksi hän halusi löytää keittiön läheltä, jotta sitä pääsisi katsomaan, eikä kuljetus aiheuttaisi ongelmia.

Kirsikkapuun värinen, 2000-luvun alun keittiö löytyi muutaman kilometrin päästä asunnolta.

– Ihastuin keittiöön, koska kaapit ovat massiivipuisia. Jos joskus kyllästyn keitiiöön, voin hioa ja maalata ovet. Nyt vaihdoin vain vetimet ja maalasin jääkaapin. Maksoin siitä vain 100 euroa, Buur kertoo.

Suurinta osaa keittiöistä ei voi kierrättää uusiomateriaaleiksi

Käytettyjen kaapistojen hankkiminen on hyvä keino vähentää ympäristökuormitusta. Keittiönkaappien materiaaleina käytetään yleensä lastulevyä ja MDF-kuitulevyä, jotka päällystetään melamiinikalvolla, eikä niitä voi kierrättää Suomessa. Buurin löytämiä massiivipuisia keittiöitäkin on, mutta harvemmassa ja ne ovat kalliimpia.

Käytöstä poistetut keittiöt menevät Suomessa poltettavaksi. Esimerkiksi Puolassa on kehitetty kierrätysjärjestelmä, jossa kaapit käytetään uusioraaka-aineena puulevytuotannossa.

– Metsien ansiosta neitseellisen puuraaka-aineen hinta on Suomessa niin alhainen, ettei meillä ei ole ollut pakottavaa tarvetta puulevyjen kierrätyksen petraamiseen. Tässä olisi yhteiskunnallisella tasolla parantamisen paikka, Kuittinen sanoo.

Buur aikoi alunperin maalata uuden keittiönsä mustaksi. Kun kaapit tuotiin uuteen kotiin, hän huomasi pitävänsä sittenkin kirsikan värisestä puusta ja päätyi vaihtamaan vain vetimet kaappeihin ja laatikoihin.

Maalaaminen ja vetimien vaihto ovat hyviä esimerkkejä ekologisista ratkaisuista, joita keittiöremontissa voi tehdä. Monen keittiön ilme uudistuu pelkästään niillä ilman uusien kalusteiden hankkimista.

Vaihtoehtoisesti uutena voi hankkia pelkät kaappien ovet ja jättää vanhat rungot käyttöön. Maalaaminen kuitenkin kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin ovien uusiminen kokonaan.

Professori Matti Kuittinen teki äskettäin oman kotinsa keittiöremontin vaihtamalla pelkät kaappien ovet ja laatikoiden etulevyt uusiin. Helpoksi kuviteltu homma oli kaikkea muuta.

Keittiökalustevalmistajat uusivat mallistojensa mitoituksia tietyin määräajoin, eivätkä uudet mallit sopineet Kuittisen vanhoihin kaapin runkoihin. Lopulta uudet ovet piti tehdä mittatilauksena.

Samalla rahalla, jonka Kuittinen laittoi pelkkiin oviin, hän olisi saanut kokonaan uuden keittiön. Keittiömyymälöissä Kuittisen suunnitelma aiheuttikin silmien pyörittelyä.

– Perustelin sitä sillä, että jos rahaa virtaakin enemmän, materiaalia virtaa vähemmän.

Keittiönkaapit itsessään eivät ole suuri ympäristörasite, sillä ne ovat puupohjaisia. Yhden kaapin hiilijalanjälki on sama, kuin yhden pihvin tai juustokilon.

Remontin hiilijalanjäljen kannalta kaappeja olennaisempia ovat kodinkoneet sekä seinä- ja lattiapintojen materiaalit. Kuittinen neuvoo kiinnittämään huomiota etenkin lattian ja kaappien välitilan materiaaleihin. Eniten kuormitusta aiheuttavat esimerkiksi poltetut keraamiset laatat ja vinyylilattiat. Vähiten kuormittavat puupohjaiset materiaalit.

Keittiön kylmälaitteet yksistään voivat haukata jopa viidenneksen koko kodin energiankulutuksesta. Niitäkään ei silti kannata uusia ennen aikojaan.

Valkoisesta jääkaapista tuli musta

Leila Buuria ei miellyttänyt uuden asunnon kermanvärinen ja ikiajoiksi likaantunut jääkaappi sen enempää kuin vanha keittiökään. Jääkaappi oli kuitenkin vain muutaman vuoden vanha ja täysin toimiva, joten sen pois heittäminen tuntui tuhlaukselta. Buur päätti kokeilla onnistuisiko jääkaapin maalaaminen.

– Laitoin tartuntapohjamaalin alle ja maalasin kaapin mustaksi. Pelkäsin, että jäljestä tulisi suttuinen, mutta olen oikein tyytyväinen lopputulokseen.

Upouusi jääkaappi olisi saattanut olla Buurin maalaamaa vanhaa laitetta energiatehokkaampi. Ekologisuuteen vaikuttavat kuitenkin muutkin asiat kuin pelkkä käytöstä aiheutuva kulutus. Huomioon pitäisi ottaa myös uuden kaapin valmistuksen aiheuttama kuormitus, rahdin hiilijalanjälki ja kierrätyksen aiheuttama kuormitus.

Kuittinen kehottaa miettimään ennen vanhan laitteen pois heittämistä, kuinka hyvässä kunnossa se on, ja miten hyvin se palvelee käyttäjiään.

Monesti ajatellaan, että vanhojen kodinkoneiden päivittäminen uusiin olisi ekoteko, mutta se haiskahtaa viherpesulta.

Keittiöremontin hiilijalanjälki on pieni suhteutettuna muuhun kulutukseen

Buurin käytettynä ostettu keittiö on valmistettu 2000-luvun alussa. Siinä on huomioitu jätteiden kierrätys huonommin kuin nykyaikaisemmissa keittiöissä. Buur on ostanut roskakaapin jätevaunuun lisää lokeroita jätteiden lajittelua varten.

Kuittinen kehottaa remontoijaa pohtimaan lajitteluratkaisuja ja sitä, miten helppoa uudessa keittiössä on elää ekologisesti. Esimerkiksi uutta jääkaappia hankkiessa kannattaa ostaa sellainen, missä lihat ja kasvikset voidaan säilyttää omissa, niille sopivissa lämpötiloissa. Se vähentää energiankulutusta.

Sillä, miten ekologisesti uudessa keittiössään elää, on paljon suurempi merkitys luonnolle kuin remontissa tehtävillä valinnoilla.

Keittiöremontin aiheuttama ympäristökuormitus on kestovertosuomalaisen elämässä melko pieni. Rakentamisen hiilijalanjälki on yleisesti joitakin satoja kiloja neliömetriä kohden.

Jos esimerkiksi kymmenen neliömetrin keittiön kunnostamisen hiilijalanjälki on karkeasti arvioiden noin 5000 kiloa, se on vähän verrattuna joka vuosi tavallisesta elämisestä syntyviin päästöihin. Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on 10 000 kiloa vuodessa.

– Keittiöitä ei remontoida kovin usein, joten yksittäisen ihmisen kohdalla puhutaan erittäin pienistä vaikutuksista, Kuittinen sanoo.

Tästä huolimatta remontin valinnoilla on Kuittisen mielestä suuri merkitys. Kun kuluttaja tekee ekologisen valinnan oman päätöksentekonsa ulottuvilla olevissa asioissa, se muuttaa vähitellen koko yhteiskuntaa.

Kuittinen antaa esimerkin asunnon ostosta. Kerrostalossa asuva ei voi päättää, mistä materiaalista hänen kotinsa seinät on tehty. Hän voi kuitenkin päättää, että seuraavan asuntonsa hän ostaa talosta, joka on rakennettu ekologisesti.

Buur kiittelee itseään siitä, että rohkeni hankkia käytetyn keittiön. Tutut varoittelivat työmäärästä ja eteen tulevista ongelmista, mutta Buurille remontti on ollut mieluisa. Eteen ei ole tullut suuria ongelmia ja hän on nauttinut oman luovuutensa käyttämisestä.

Koko keittiöremontti maksoi lopulta alle tuhat euroa. Kalleimpia olivat peiliseinä ja astianpesukoneen etulevy, jonka Buur tilasi uutena. Hintaa madalsi se, että Buurilla oli uuteen ilmeeseen sopiva hella jo omasta takaa.

– Uusi keittiö ei toisi samaa tyydytystä kuin tämä. Rohkenin kuulostella itseäni ja omia toiveitani, ja nyt keittiö on ihan minun näköiseni. Olen tosi tyytyväinen.

Kiina on suivaantunut Viron tiedustelupalvelun, Välisluureametin tämänkertaisesta vuosiraportista. Kiinan Viron-suurlähetystö pitää raportin Kiina-osaa loukkaavana ja vääränä ja vaatii sen korjaamista.

Asiasta kertovat muun muassa Viron yleisradioyhtiö ERR ja Postimees-lehti. Kiinan suurlähetystön lausunto löytyy täältä.

Viron tiedustelupalvelu on vuotuisissa raporteissaan varsin suorapuheinen. Kuten aina, tämänkertainenkin raportti käsittelee enimmäkseen Venäjää ja analysoi sen muodostamaa mahdollista uhkaa, mutta yhdeksän sivua on omistettu myös Kiinalle.

Raportissa käsitellään Kiinan toimia asemansa vahvistamiseksi, Kiinan edustustojen lisääntynyttä aktiivisuutta maansa politiikan puolustajina länsimaissa, Kiinan taloudellista ja teknologista vaikuttamista ja Kiinan turvallisuuspalvelujen toimintaa. Sävy on varoittava.

Osansa saavat myös Helsingin ja Tallinnan välille kaavaillun tunnelin kiinalaiset taustatekijät.

Neuvoja tiedustelupalvelulle

Kiinan lähetystön mukaan Kiinaa on käsitelty raportissa peräti kylmän sodan hengessä ja esitelty uhkaa aiheuttavana valtiona. Lähetystö pitää tekstiä pahantahtoisena ja vääristävänä.

Lähetystö vaatii raportin Kiina-osan korjaamista niin, että kielteinen sävy poistuu. Viron tiedustelupalvelua neuvotaan lopettamaan "puolueellisten" raporttien tekeminen ja keskittymään hyödyllisiin ja suhteita kehittäviin aiheisiin.

Viron poliitikkojen tai tiedustelupalvelun reaktioita ei ole vielä näkynyt.

Kiina on aiemmin reagoinut vihaisesti muun muassa Ruotsin television viihdeohjelmaan, jonka katsottiin loukkaavan kiinalaisia.

Viron ulkomaantiedustelun vuosiraportin voitte lukea täältä (englanniksi).

Samaan aikaan kun Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa talvi on ollut paikoin varsin lämmin, pohjoista napa-aluetta kattava jääpeite on laajimmillaan moneen vuoteen. Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessorin Jari Haapalan mukaan ilmiö selittyy vahvalla polaari- eli napapyörteellä, joka ei vaikuta tänä talvena murtuneen lainkaan.

Napapyörteeksi kutsutaan napaseutualuetta talvisin ympäröivää tuulijärjestelmää. Tavanomaista kylmempi sää talvella johtuu usein napapyörteen murtumisesta. Kun napapyörre on vahva, se pitää kylmimmän ilmamassan napa-alueella eikä se pääse valumaan kohti etelää.

Vuoden 2013 tammikuussa napajäätä oli suunnilleen yhtä laajalla alueella kuin nyt, ja sen jälkeisinä vuosina tammikuussa jääpeite oli pienempi.

Professori Haapala kuitenkin muistuttaa, että napapyörteen voimakkuus on yhden talven satunnainen ilmiö eikä yksinään vaikuta napajään pitkäaikaisiin muutoksiin. Jääpeitteen laajuus talvikaan ei ole muuttunut niin paljon kuin syyskuussa vuosittain mitattava pienin pinta-ala.

Jääpeitteen kesäkoolla on enemmän merkitystä, mutta Haapalan mukaan yksittäisestä vuodesta ei voi silti paljoa päätellä.

– Tämä on sään normaalia vaihtelua, eikä ilmastollisesti hyvä indikaattori, Haapala toteaa.

Katso alla olevalta videolta, miten vuosien 1979–2019 jääpeitteen pienin pinta-ala on vaihdellut

Jään laajuuden lisäksi paksuus vaikuttaa jään pysyvyyteen, ja siihen taas vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin alhainen ilmalämpötila.

Napajään laajuudesta kirjoittaa mm. Weather.com-sivusto, joka huomauttaa, että jään paksuus on edelleen selvästi keskimääräisen alapuolella. Sääolot vaikuttavat lähinnä jääpeitteen laajuuteen, kun taas paksuus riippuu enemmän pitkän aikavälin ilmasto-olosuhteista.

Kolme ihmistä on loukkaantunut vakavasti henkilöauton ja pakettiauton kolarissa Keravalla Uudellamaalla.

Yhden loukkaantuneen vammat ovat päivystävän palomestarin mukaan erittäin vakavia. Loukkaantuneet kuljetettiin ambulanssilla sairaalaan. Onnettomuuspaikalta paennutta alaikäistä kuljettajaa epäillään poliisin mukaan törkeästä rattijuopumuksesta.

Onnettomuus sattui Huhtimontiellä Keravan vankilan lähistöllä hieman ennen puolta yötä. Molemmissa autoissa oli kaksi ihmistä. Henkilöauto oli ollut pysähdyksissä levikkeellä ja lähti tekemään U-käännöstä, kun takaa tullut pakettiauto ajoi henkilöauton kylkeen. Törmäys oli erittäin raju.

Helsingin poliisin johtokeskuksesta kerrotaan, että pakettiauton kuljettajaksi epäilty 17-vuotias mies lähti onnettomuuspaikalta karkuun. Miestä etsittiin aamuyöllä kolmisen tuntia, kunnes hänet löydettiin sivullisen avustuksella useamman kilometrin päästä teollisuusalueelta. Etsintöihin osallistui poliisikoira, rajavartiolaitoksen helikopteri ja vapaaehtoinen pelastuspalvelu.

– Mies puhalsi vielä löydettäessä törkeän rattijuopumuksen lukemat, kertoo yleisjohtaja Patrik Karlsson Helsingin poliisin johtokeskuksesta.

Tapahtumia tutkitaan paitsi törkeänä rattijuopumuksena myös törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Turmapaikalta paennut mies oli poliisin mukaan ainakin päällisin puolin hyvässä kunnossa, mutta hänet vietiin yöksi sairaalaan tarkkailuun.

Isot vuokranantajat ovat tiukentaneet käytäntöjään virolaisten ammattirikollisten toiminnan vuoksi. Saton ja Lumo-asuntoja vuokraavien on haettava asuntojensa avaimet itse ja todistettava henkilöllisyytensä.

Yhtiöt eivät enää luovuta avaimia valtakirjan perusteella vuokralaisen edustajalle. Käytäntöihin on tehty myös muita tiukennuksia, mutta niistä yhtiöt eivät halua kertoa tarkemmin

Huijarivuokralaisista ainakin osa kytkeytyy poliisin arvion mukaan virolaiseen ammattirikollisuuteen. Helsingin poliisilaitoksen nettipetosyksikkö varoitti vuokranantajia huijareista kesällä 2018.

Rikollisten Suomeen tuomat niin sanotut virolaismuulit hankkivat vilpillisesti suomalaiset henkilötunnukset, pankkitilejä ja verkkopankkitunnuksia ja luovuttavat ne rikollisten käyttöön. Sen jälkeen he poistuvat maasta.

• Lue myös: Rikosmaailmaan juurtui uusi ilmiö: Virolaiset ammattirikolliset junailevat "muuleja" Baltiasta Suomeen – tuloksena miljoonavahingot nettipetoksilla

Poliisin mukaan bulvaanien nimissä vuokrattuja asuntoja muun muassa vuokrataan edelleen ja käytetään rikollisen toiminnan tukikohtina ja huumekätköinä.

Helsingin poliisilaitoksen nettipetostiimin tutkinnanjohtaja Hannu Kortelainen sanoo, että rikollisilla on ollut tiedossa, mikä huoltoyhtiö luovuttaa uudelle asukkaalle avaimet.

Rikolliset ovat saaneet avaimia käsiinsä, kun bulvaanivuokraajat ovat kirjoittaneet valtakirjoja niiden noutamista varten.

Bulvaanivuokraajia lähinnä pääkaupunkiseudulla

Huijaukset ovat paljastuneet vuokranantajille useimmiten poliisilta saadun tiedon perusteella tai kun vuokrat on jätetty maksamatta heti ensimmäisestä erästä lähtien eikä vuokralaiseen ole saatu yhteyttä.

Saton ja Kojamon asunnoista bulvaanivuokralaisia on löytynyt lähinnä pääkaupunkiseudulla. Kojamo vuokraa valtaosan asunnoistaan Lumo-nimen alla.

Yhtiöistä kerrotaan, että valtakirjojen käytön lopettaminen ja muut poliisin yhteydenoton jälkeen tehdyt tiukennukset vuokrauskäytännöissä ovat vähentäneet väärinkäytöksiä.

Tällä hetkellä ongelmia ei ole kun valvontaa on lisätty Janne Ojalehto, Sato

Saton vuokrauksesta ja asiakaspalvelusta vastaava johtaja Janne Ojalehto kertoo, että kesän 2018 jälkeen ei merkittäviä väärinkäytöksiä ole ilmennyt.

– Tällä hetkellä ongelmia ei ole kun valvontaa on lisätty, sanoo Ojalehto.

Lakimies Pia Pynnä Kojamolta kertoo, että epäilyjä löytyy vain satunnaisesti pääasiassa pääkaupunkiseudulta.

Poliisi: Vuokra-asunnoissa satoja bulvaanivuokralaisia

Poliisi on toista mieltä. Rikoskomisario Hannu Kortelainen sanoo, että tiukennukset ovat parantaneet tilannetta jonkin verran. Ilmiötä ei kuitenkaan ole saatu kitkettyä pois.

– Rikolliset ovat joutuneet tekemään hieman enemmän investointeja toimintaansa, mutta se ei ole loppunut. Takuuvuokra on maksettu rikoksilla hankituilla rahoilla jonkun bulvaanin tililtä, jotta avaimet on saatu haltuun.

– Tällä hetkellä tilanne on yhä sellainen, että vuokra-asunnoissa on satoja bulvaaneja "haamuasukkaina" aiheuttamassa viralliseen rekisteriin vääriä tietoja ja edesauttamassa rikollista toimintaa.

Jokunen aika sitten poliisi löysi bulvaanipetossarjan tutkinnan yhteydessä Kojamon pääkaupunkiseudulla sijaitsevan asunnon, jossa oli kirjoilla kolme henkilöä. Kenelläkään heistä ei ollut vuokrasopimusta asuntoon vaan se oli tehty netissä neljännen henkilön nimissä.

Rikolliset ovat joutuneet tekemään hieman enemmän investointeja toimintaansa, mutta toiminta ei ole loppunut. Rikoskomisario Hannu Kortelainen

Kortelainen toivoo, että yhtiöt ilmoittaisivat niiden tietoon tulevista ilmeisen vääristä ja valheellisista rekisterimerkinnöistä Digi- ja väestötietovirastoon, jotta ne poistettaisiin.

Merkinnän poistoa voi pyytää vain asunnon tai rakennuksen omistaja tai uusi vuokralainen. Yksittäiset vuokralaiset tosin harvoin selvittävät, keitä muita asunnossa on mahdollisesti kirjoilla.

Kojamon Pia Pynnä sanoo, että tällaisella ilmoituksella voi olla merkittäviä oikeusvaikutuksia henkilölle, joten sille tulee olla vahvat perustelut.

Pyrimme toimimaan poliisin pyyntöjen mukaisesti. Pia Pynnä, Kojamo

Kojamossa ei ole koettu tarpeelliseksi muuttaa käytäntöjä yksittäistapausten vuoksi.

– Pyrimme toimimaan poliisin pyyntöjen mukaisesti. Mutta vaikka pyyntö tuleekin viranomaistaholta, emme voi lähteä toimimaan ilman, että selvitämme ensin kaikki asiaan liittyvät seikat ja miten ne vaikuttavat muun muassa asukkaidemme oikeuksiin. Pynnä sanoo.

Vuokrasopimus velvoittaa vuokralaista ilmoittamaan huoneistossa asuvien henkilöiden tiedot vuokranantajalle tai sitä edustavalle kiinteistönhoitoyhtiölle.

Kojamon ja Saton tiedot asukkaista perustuvat yksinomaan vuokralaisten antamiin tietoihin eikä laajamittaista tietojen tarkistamista tehdä.

Poliisi on turhautunut tilanteeseen

– Poliisi, väestörekisterin ylläpitäjä ja asunnon omistaja tietävät, että asunnossa on kirjoilla rikollisessa tarkoituksessa rekisteröityjä henkilöitä, jotka aiheuttavat viralliseen rekisteriin virheellisen merkinnän, mutta kukaan ei voi tehdä asialle mitään, sanoo Kortelainen.

Kortelaisen mukaan väärien rekisteritietojen perusteella täysin sivulliset voivat jopa joutua keskelle poliisioperaatiota.

"Karmit kaulassa" asuntoon meno sunnuntaiaamuna saattaa herättää tunteita. Rikoskomisario Hannu Kortelainen

Jos poliisi on arvioinut jonkun tai jotkut asunnoissa kirjoilla olevista vaarallisiksi henkilöiksi, voidaan heidät päättää ottaa kiinni. Silloin poliisi voi käyttää erityisryhmiä kiinniottoapuna.

– "Karmit kaulassa" asuntoon meno sunnuntaiaamuna saattaa herättää tunteita laillisessa vuokralaisessa, joka asunnossa oikeasti asuu.

Asunnoista ei löytynyt suuria yllätyksiä

Huijarivuokralaisista ei yhtiöiden käsityksen mukaan ole aiheutunut haittaa naapurustoon.

– Oli hieman pelkoa, että muille asukkaille olisi aiheutunut haittaa. Mutta mitään valituksia ei ole tullut, vakuuttaa Ojalehto Satosta.

– En ole kuullut, että näistä olisi ollut häiriöitä, sanoo Pynnä Kojamosta.

Kun vuokrasopimuksen tehnyttä ei tavoiteta, asuntoa on vaikea saada takaisin vuokrattavaksi. Vaikka epäilys huijauksesta olisi vahva, vuokranantaja ei voi tulla tyhjentämään asuntoa ja vaihtamaan lukkoja noin vain.

Enemmänkin kannoimme huolta siitä, että asuntoja käytetään rikollisiin tarkoituksiin. Janne Ojalehto, Sato

Kun asuntoihin lopulta viranomaisyhteistyön jälkeen päästiin, vuokranantajat eivät löytäneet mitään suuria yllätyksiä.

– Osa asunnoista oli tyhjillään, osassa oli tavaraa, lähinnä pahvilaatikkoja. Joissakin tapauksissa löytyi jopa useampia asukkaita, kertoo Pynnä.

– Asunnot olivat pääosin normaalissa kunnossa. Yksi kiuas oli jostakin vuokralaisen mukaan lähtenyt. Näistä vuokralaisista ei ole aiheutunut merkittäviä tappioita, enemmänkin kannoimme huolta siitä, että asuntoja käytetään rikollisiin tarkoituksiin, Ojalehto korostaa.

Pynnä sanoo, että vuokrien menetyksistä aiheutuneet vahingot ovat tapauskohtaisia.

Vuokravakuuksia pyydetään nyt useammin

Yhtiöt ovat eivät halua kertoa yksityiskohtaisesti kaikkia tiukennuksia, joita vuokrauskäytäntöihin on tehty. Sopimusehtoihin on kuitenkin tehty muutoksia ja vakuuksia vaaditaan tapauskohtaisesti.

Sato ei pääsääntöisesti peri vuokravakuuksia. Joissakin asunnoissa vakuus on 250 euroa. Lumo-asunnoista vuokravakuutta ei peritä, jos vuokrasopimus tehdään netissä. Muissa tapauksissa vakuus on samoin 250 euroa.

Vuokrahuijausten ilmi tulon jälkeen vakuuksia ja niiden määriä on kuitenkin harkittu tapauskohtaisesti, jos esimerkiksi vuokralaiselta ei saada kaikkia vuokraamisessa yleensä käytettäviä tietoja.

Tiedossani olevat bulvaaniepäilyt ovat kohdistuneet yksittäisiin henkilöihin. Pia Pynnä, Kojamo

Sato vaatii vakuuksia myös, jos vuokraajana on esimerkiksi vasta toimintansa aloittanut yritys.

– Yritysvuokrauksissa ei ole ollut pulmia. Minun tiedossani olevat bulvaaniepäilyt ovat kohdistuneet yksittäisiin henkilöihin, kertoo Pynnä.

Kojamo pyrkii saamaan tulevat asukkaat asuntonäyttöön ennen vuokraamista. Hyvin selkeissä väärinkäyttötapauksissa tehdään asuntotarkastuksia.

Kummastakin yhtiöstä otetaan nykyisin aiempaa herkemmin yhteyttä vuokralaiseen, jos vuokria ei makseta ajallaan.

Satolla on lähes 26 000 ja Kojamolla yli 35 000 vuokra-asuntoa eri puolilla Suomea. Kojamo vuokraa pienen osan asunnoista VVO-asuntoina.

• Maailman terveysjärjestön mukaan uusi koronavirus Covid-19 ei ole yhtä tappava kuin aikaisemmat koronavirukset.
• Kiinassa koronavirukseen kuolleiden määrä ylitti 1 800:n.
• Tokion maraton peruttiin amatöörijuoksijoiden osalta koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Maaliskuun alkuun suunnitellulle maratonille oli ilmoittautunut noin 38 000 juoksijaa.

18.2. klo 6.26 Applelta tulosvaroitus koronaviruksen takia

Mobiilijätti Apple on ilmoittanut alkuvuoden tuloksensa jäävän ennusteesta koronaviruksen takia, kertovat kansainväliset uutistoimistot. Applen puhelimet valmistetaan Kiinassa, ja maa on myös maailman suurin älypuhelinmarkkina.

Puhelintehtaita on käynnistelty Kiinassa uudelleen, mutta se on käynyt Applen mukaan arvioitua hitaammin. Älypuhelinten kysyntä Kiinassa on analyytikkojen mukaan saattanut jopa puolittua vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana.

Useat suuryritykset ovat kertoneet, että niiden tuotanto tai tuotteiden toimitus hidastuu Kiinassa levinneen koronaviruksen takia.

18.2. klo 1.43 Kiinassa koronavirus tappanut yli 1 800 ihmistä

Yli 1 800 ihmistä on kuollut koronavirukseen Kiinassa tähän mennessä, kertoivat maan viranomaiset varhain tiistaiaamuna. Viruksen keskiössä olevassa Hubein maakunnassa kerrotttin 93 uudesta kuolemantapauksesta.

Lisäksi maakunnassa raportoitiin 1 807 uudesta tautitapauksesta.

Kiinan terveysviranomaisten mukaan uusien tartuntojen määrän taittuminen merkitsee sitä, että epidemia on saatu hallintaan. Maailman terveysjärjestön mukaan tällaisia päätelmiä on kuitenkin liian aikaista tehdä.

18.2. klo 01.05 WHO: Koronavirus aiheuttaa lievän taudin neljälle viidestä sairastuneesta

Uusi koronavirus Covid-19 ei ole yhtä tappava kuin aikaisemmat koronavirukset, kuten sars tai mers, sanoo Maailman terveysjärjestön WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus.

Hän perustaa tietonsa Kiinan viranomaisten raportteihin viruksen keskiössä olevasta Hubein maakunnasta.

Tedrosin mukaan kokonaiskuva uuden viruksen aiheuttamasta epidemiasta alkaa pikkuhiljaa hahmottua tutkijoille.

– Yli 80 prosentille potilaista virus aiheuttaa lievän taudin ja he paranevat. 14 prosenttia sairastuu vakavasti ja he kärsivät keuhkokuumeesta ja hengitysvaikeuksista. Viisi prosenttia sairastuu kriittisesti – he kärsivät hengityselinten toiminnanvajauksesta, septisestä sokista ja monielinvaurioista. Kaksi prosenttia tapauksista johtaa kuolemaan, toteaa Tedros.

Lapset eivät Tedrosin mukaan kärsi Covid-19:sta samalla tavoin kuin aikuiset. Tutkijat yrittävät yhä selvittää syytä tähän.

17.2. klo 19.05 Tokion 38 000 juoksijan perinteinen massamaraton peruttiin koronaviruksen takia

Tokion maratonin järjestäjät ovat ilmoittaneet kutistavansa massatapahtuman pelkäksi huippujuoksijoiden väliseksi kilpailuksi estääksen koronaviruksen mahdollista leviämistä.

Ensimmäinen päivä maaliskuuta juostava maraton kutistuu vain pari viikkoa ennen määräaikaa noin 38 000 juoksijan tapahtumasta 200 eliittijuoksijan mittelöksi. Tokion maratonille on vuosittain jopa 300 000 halukasta, mutta mukaan kelpuutetaan vain noin 38 000 onnekkainta.

17.2. klo 18.00 WHO: Liian aikaista päätellä, onko koronavirus laantumassa

Maailman terveysjärjestö WHO suhtautuu varovaisesti Kiinan antamiin tietoihin siitä, että uusien tartuntojen määrä olisi vähentynyt. Järjestön johtajan Tedros Adhanom Ghebreyesus sanoi maanantai-illan tiedotustilaisuudesa, että on liian aikaista päätellä, jatkuuko trendi.

Aiemmin päivällä Kiinan viranomaiset kertoivat, että uusien tartuntojen määrä laski kolmena peräkkäisenä päivänä, mutta nyt Kiinassa vahvistettiin noin 40 tartuntaa enemmän kuin eilisessä raportissa.

Katso tästä TV-uutisten juttu koronavirustilanteesta.

17.2. klo 17.00 Japanilaismedia: Eristetyllä risteilyaluksella lähes sata uutta koronavirustartuntaa

Japanilaisten mediatietojen mukaan eristetyllä Diamond Princess -risteilyaluksella on havaittu 99 uutta koronavirustartuntaa. Aluksella on siten yhteensä jo yli 450 tartuntaa. Japanin terveysministeriö ei toistaiseksi ole vahvistanut uusia tartuntoja.

Brittiläis-amerikkalaisen yhtiön alus on ollut koronavirustartuntojen vuoksi helmikuun alusta asti eristyksissä japanilaisessa satamassa. Se on laajin koronavirustapausten keskittymä Kiinan ulkopuolella. Laivalla oli alunperin noin 3 700 matkustajaa ja miehistön jäsentä.

Yhdysvallat evakuoi alukselta tänään yli 300 ihmistä ja lennätti heidät takaisin Yhdysvaltoihin. Evakuoitujen joukossa oli koronavirustartunnan saaneita henkilöitä. Evakuoidut joutuvat kotimaassaan vielä uuteen kahden viikon karanteeniin. Osa tartunnan saaneista jäi karanteeniin Japaniin. Myös useat muut maat ovat evakuoineet kansalaisiaan Diamond Princess -laivalta.

Lue lisää:

Vertasimme koronavirusta maailmalla riehuneisiin tauteihin – katso, mitä virus ihmisessä aiheuttaa

Näin ehkäiset koronatartuntaa ja toimit, jos epäilet sairastuneesi

Kuinka vaarallinen uusi koronavirus on ja miten se leviää? Tämän tiedämme nyt maailmalla riehuvasta viruksesta

Koronavirus on virallisesti "maailmanlaajuinen terveysuhka" – mitä se tarkoittaa ja mitkä muut taudit on määritelty samoin?

Amazonin toimitusjohtaja ja pääomistaja Jeff Bezos lupaa 10 miljardia dollaria eli reilut 9,2 miljardia euroa taisteluun ilmastonmuutosta vastaan, kertoo muun muassa BBC.

Summa vastaa lähes kahdeksaa prosenttia miljardöörin noin 120 miljardin euron omaisuudesta.

Maailman rikkain mies kertoo rahoittavansa summalla tutkijoiden, aktivistien ja muiden ilmastonmuutosta vastaan toimivien ryhmien työtä.

Bezos ilmoitti Instagramissa, että Bezos Earth Fund -rahastosta ryhdytään kanavoimaan varoja eri kohteisiin ensi kesänä.

– Ilmastonmuutos on planeettamme suurin uhka. Haluan työskennellä muiden kanssa yhteistyössä, jotta voimme vahvistaa jo tunnettuja tapoja ja löytää uusia keinoja taistelussa ilmastonmuutoksen tuhoisaa vaikutusta vastaan, kirjoittaa Bezos.

Lukuisat Bezosin alaiset ovat vedonneet miljardööriin, jotta tämä tekisi enemmän taistossa ilmastonmuutosta vastaan. Työntekijät ovat ehdottaneet muun muassa Amazonin hiilijalan pienentämistä sekä kunnollisen ilmastosuunnitelman luomista.

Bezos on antanut rahaa hyväntekeväisyystyöhön varsin rajallisesti verrattuna moniin muihin monimiljardööreihin. Bezosin tiettävästi suurin lahjoitus on kaksi miljardia dollaria, jonka hän antoi syksyllä 2018 kodittomien perheiden auttamiseksi sekä koulujen rahoittamiseksi.

Lue myös:

Amazon-pomo osti Los Angelesista ennätyskalliin 152 miljoonan euron talon – summa vastaa 0,125 prosenttia miljardöörin omaisuudesta

Yksi lounas maailman rikkaimman miehen kanssa muutti Sami Inkisen elämän – nyt hän on monimiljonääri

Kansallisteatterin puvustossa on tehty mittava inventaariotyö, sillä varastotilat pienenevät jatkossa: teatterin peruskorjaus on alkamassa tämän vuoden aikana.

Osa Kansallisteatterin historiallisesti merkittävistä ja teatterin käytöstä poistettavista vaatteista lahjoitetaan Teatterimuseolle, osa menee pukusuunnittelijoille ja osa myytiin tänään tiistaina teatterissa järjestetyssä kirpputoritapahtumassa.

Harvinainen tilaisuus hankkia käsintehtyjä pukuja keräsi väkeä Kansallisteatterin lämpiöön jonoksi asti tiistaina iltapäivällä.

Puvuston päällikkö Heli Hynynen toivoo, että mahdollisimman moni puvuista ja vaatekappaleista löytäisi uuden elämän kirpputorin ja lahjoitusten myötä.

– Kierrätämme mahdollisimman paljon käyttövaatteita uusiin produktioihin. Myynnissä on vaatteita, kankaita, hattuja ja kenkiä, jotka eivät välttämättä enää ole edelleen muokattavissa tai jotka on tehty tarkasti johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen.

– Toivomme, että niistä on iloa ihmisille esimerkiksi naamiaisasuina tai muussa käytössä.

Myynnissä satoja vaatteita

Hynynen kertoo, että teatterin tiloissa järjestetyssä kirpputoritapahtumassa on ollut myynnissä satoja vaatekappaleita.

– Jos lasketaan hatutkin, niin varmasti on paljon enemmänkin, hän sanoo ja naurahtaa.

Vanhimmat myynnissä olevat mekot ovat 1940-luvulta, mutta enimmäkseen myynnissä on uudempia pukuja.

– Kaikkein vanhimmat ovat meidän aarteitamme, ja ne ovat myös kansallisesti tärkeitä aarteita, joten niitä ei myydä.

– Joillekin voi pukua käyttänyt näyttelijä olla tärkeä, ja sitä myöten puku on arvokas.

Hynysen mukaan myytävien vaatteiden ja asusteiden hinta vaihtelee muutamasta eurosta 30–40 euroon.

– Paljon on ostettavaa ihan vain eurolla tai kahdella.

– Joka vuosi tulee lisää pukuja, niin välillä pitää tarpeetonta karsia, kun varastointikin on kallista, sanoo Kansallisteatterin puvuston päällikkö Heli Hynynen.

Lue seuraavaksi:

Kansallisteatteri haluaa teinit teatteriin – Otteissa saa kulkea kännykkä kädessä

Hallituksen budjettiesityksessä on lisää rahaa kulttuurille – Kansallisteatterin remontti toteutumassa sittenkin

Sopu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä rakoilee pahasti sote-uudistuksen pilottimaakuntana pidetyssä Pohjois-Karjalassa. Reilun 10 000 asukkaan Lieksan kaupunki harkitsee eroa kuntayhtymästä, sillä lääkärin ilta- ja viikonloppuvastaanotot kaupungin terveyskeskuksessa ovat päättymässä sairaanhoitopiirin säästöjen vuoksi.

Kuntayhtymä Siun sote on järjestänyt julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut 14 kunnan alueella vuodesta 2017 alkaen. Siun soten säästökuuri viime vuosina on ollut tiukka. Vuodenvaihteessa käytyjen yt-neuvottelujen seurauksena lääkärin vastaanotot iltaisin ja viikonloppuisin ovat päättymässä Lieksassa ja Kiteellä. Nurmeksessa loppuisi yövastaanotto.

Tämä tarkoittaa, että iltaisin ja viikonloppuisin lääkäriin olisi lähdettävä Joensuuhun asti, johon esimerkiksi Lieksasta on matkaa vajaat 100 kilometriä.

– Peruspalveluiden turvaaminen on niin tärkeä asia kaupungille ja kaupunkilaisille, että emme voi hyväksyä näiden lähipalveluiden karsimista, sanoo Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen.

Ero tulisi kalliiksi

Lieksan kaupunginhallitus päätti eilen, ettei se hyväksy Siun soten yt-neuvotteluiden lopputulosta. Nyt kaupunki selvittää neljää eri vaihtoehtoa ongelman ratkaisemiseksi.

Ensimmäinen vaihtoehto on päästä neuvottelemalla sopimukseen Siun soten kanssa. Lieksan kanta on kuitenkin, että ilta- ja viikonloppuvastaanoton ja röntgenpalveluiden on säilyttävä kaupungissa.

Toisena vaihtoehtona on eroaminen kuntayhtymästä ja terveyspalveluiden järjestäminen kaupungin omana toimintana. Jos Lieksa irtisanoutuisi Siun sotesta tämän vuoden aikana, palvelujen järjestämisvastuu siirtyisi kaupungille vuonna 2022.

Kaupunginhallituksen pöytäkirjassa todetaan, että tämä vaihtoehto aiheuttaisi sekä kaupungille että Siun sotelle paljon työtä ja kustannuksia.

Kolmas vaihtoehto on ero Siun sotesta ja terveyspalveluiden järjestäminen yhdessä lähikuntien kanssa. Kaupunginhallituksen mukaan mahdollisia kumppaneita Lieksalle voisivat olla naapurikunnat Nurmes tai Juuka.

Neljäs vaihtoehto kaupunginhallituksen mukaan on, että Lieksa pysyisi mukana Siun sotessa, mutta järjestäisi itse ilta- ja viikonloppuvastaanoton.

"Pienestä asiasta suuri kohu"

Siun soten säästöt ja erityisesti ilta- ja viikonloppuvastaanottojen sulkeminen ovat kirvoittaneet Pohjois-Karjalassa suuren porun terveyspalveluiden saatavuudesta. Siun sotea on pidetty sote-uudistuksen pilottimaakuntana. Monia palveluita on keskitetty viime vuosina.

Siun soten toimitusjohtaja Ilkka Pirskasen mielestä pienestä asiasta on nyt noussut suuri kohu.

– Ymmärrän, että palveluihin puuttuminen kirvoittaa mielipiteitä. Yt-neuvottelut on kuitenkin käyty siitä lähtökohdasta, että sote-palveluista saadaan säästettyä 20 miljoonaa niin, että se näkyy palveluiden saatavuudessa mahdollisimman vähän, Pirskanen sanoo.

Lieksan ja Kiteen ilta- ja viikonloppuvastaanottojen sekä Nurmeksen yövastaanoton hintalappu on yhteensä noin miljoona euroa.

Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttäsen mielestä kyse on suuresta asiasta.

– Turvallisuuden kokemus lieksalaisilla on nyt järkkynyt, kaupunginjohtaja Määttänen sanoo.

Määttäsen mukaan Siun sotella ei ole tällä hetkellä Lieksassa tarpeeksi lääkäreitä edes arkipäivien vastaanottotarpeen hoitamiseen.

Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsi sanoi aiemmin Ylen haastattelussa, että yt-neuvottelujen päätöksissä mitataan ensimmäistä kertaa kuntayhtymä Siun soten toimivuus.

Siun soten valtuusto käsittelee myöhemmin tällä viikolla yt-neuvottelujen tulosta ja myös ilta- ja viikonloppuvastaanottojen lakkauttamista osana sitä.

Lue myös:

Lieksa uhkaa irtaantua Siun sotesta

Siun sote irtisanoo 60 työntekijää, lisäksi tukku muita säästötoimia – taustalla 20 miljoonan euron säästötarve

Sähköratavaurio Pohjois-Savossa Iisalmessa estää junaliikenteen Iisalmen ja Kajaanin välillä, kertoo Rataliikennekeskus. Vaurio aiheuttaa häiriöitä junaliikenteeseen erityisesti Savon radalla.

Kuopiosta Kouvolaan kello 4.35 lähtevä juna on peruttu vaurion vuoksi, VR kertoo nettisivuillaan. Matkustajat ohjataan Kuopiosta kello 5.35 lähtevään junaan.

Lisäksi Kajaanista kello 3.40 Helsinkiin lähtevä juna on peruttu Kajaanin ja Kuopion väliltä. Matkustajille järjestetään VR:n mukaan korvaava bussikuljetus, joka kiertää Kajaanin ja Kuopion välillä kaikkien asemien kautta. Kuopiosta lähtee aikataulun mukaisesti juna Helsinkiin kello 5.35.

Rataliikennekeskuksen mukaan korjauksen kestosta ei ole vielä arviota.

Tampereen rakennusvalvonta on asettanut sortumisvaarassa olevan talon asumiskieltoon. Kielto astui voimaan hetki sitten tiistaina.

Tamperelainen kaksikerroksinen rivitalo joutui sortumavaaraan Kaarilassa, kun maa sortui aivan talon perustusten vierestä.

Maat sortuivat talon juurelta sunnuntain ja maanantain välisenä yönä, kun satoi paljon.

Tampereen kaupungin tarkastusinsinööri Timo Laitinen kertoo, että käyttökielto on asetettu. Taloyhtiössä ei ollut asukkaita enää viime yönä. Asuminen ei ole Laitisen mukaan enää turvallista. Tilanne näytti Laitisen mukaan pahalta.

– Näky on sellainen kuin lehdistä kaikki on ehtinyt katsoa.

Laitisen mukaan asukkaat ovat evakossa arviolta ainakin useita viikkoja. Tilanne on harvinainen myös rakennusvalvonnalle, joka piti tilannetta harvinaisen pahana.

– Tämä on omalla kohdalla ensimmäinen tässä mittakaavassa.

Talo on tehty teräsbetonipaaluille ja Laitisen mukaan nyt pohditaan, miten tilannetta voidaan korjata.

– Iltapäivällä tulevat suunnittelijat paikalle, ja he tekevät suunnitelmat.

Harvinainen tilanne

Rakennustekniikan professori Tim Länsivaara Tampereen yliopistosta kehotti Ylellä aiemmin asukkaita lähtemään talosta, jos he eivät ole jo lähteneet.

Tilanne on hyvin harvinainen Suomessa. Hän muistaa yhden vähän samankaltaisen tapauksen Espoosta, jossa omakotitalo oli sortumavaarassa.

Talossa asuu neljä perhettä. Kaksikerroksinen talo sijaitsee Tuurnankadulla Vaakkolammen rannalla lähellä Nokian moottoritietä.

Talo on paalutettu.

– Kuvien mukaan talo on kestänyt yllättävän hyvin. Kuvissa ei näy halkeamia. Tässä on selvä vaara, kun ei tiedä, mikä on sortuman syy. On ilmeinen vaara, että sortuma voi edetä. Tämä voi aiheuttaa sen, että paalut vaurioituvat rakennuksen alla, Länsivaara kertoi.

Taloyhtiö on siirtänyt tiedostusvastuun Realia Isännöinti Nokialle. Taloyhtiön kiinteistövastaava Vesa Peltonen sanoi Ylelle tiistaina aamulla, että vielä ei ole tietoa sortuman syistä. Siksi asiasta ei tiedoteta.

Taloyhtiö on siirtänyt tiedottamisen isännöintiyhtiölle. Peltosen mukaan he eivät vielä kommentoi mitään. Hän sanoo vain, että tilanne on harvinainen.

Aamulehden haastattelemien asukkaiden mukaan sortumasta oli jo aiemmin pieniä merkkejä.

Tilanne yllätti myös kiinteistövakuutusten asiantuntijan

Tampereen sortumavaarassa olevan rivitalon tilanne yllätti kiinteistövakuutuksiin perehtyneen johtavan asiantuntijan Petri Meron Finanssialan yhdistyksestä.

Vastaavia tilanteita ei ole tullut hänellä vastaan.

Mero kävi läpi eri kiinteistövakuutuksia, eikä löytänyt yhdestäkään tekstiä, jonka perusteella korvauksia tulisi Tampereen kaltaisesta tapauksesta.

– Maan vajoaminen on aika lailla sellainen ilmiö, jonka aiheuttamia vaurioita kiinteistövakuutus ei korvaa, Mero sanoo.

Kiinteistövakuutus korvaa sopimuksesta riippuen erilaisia yllättäviä vahinkoja. Mero kannustaa tekemään vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiöön vahingon satuttua, jotta tilanne saadaan selviämään.

Voit keskustella uutisesta 19.2. klo 23 asti.

Lue lisää:

Rivitalo vakavassa sortumavaarassa Tampereella, syy yhä mysteeri – professori: "Kehottaisin asukkaita lähtemään"

Tamperelainen rivitalo on sortumavaarassa – asuntojen evakuointia mietitään

Tanskassa on jaettu tuomio poikkeuksellisessa kavallustapauksessa, jossa sosiaalitukiin tarkoitetut rahat päätyivät vuosikausia vääriin käsiin. Kööpenhaminan käräjäoikeus tuomitsi rahat kavaltaneen sosiaalihallituksen työntekijän kuudeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen.

Tanskan sosiaalihallituksen palveluksessa 40 vuoden työuran tehnyt 65-vuotias Britta Nielsen sai syytteen sen jälkeen, kun sosiaalitukirahojen huomattiin päätyneen vääriin käsiin ainakin 25 vuoden ajan. Vuosina 1993–2018 katosi 117 miljoonaa Tanskan kruunua eli 15,6 miljoonaa euroa.

Oikeus määräsi tänään tiistaina Nielsenin maksamaan kavaltamansa rahat takaisin. Oikeuden mukaan rikos on törkeä kavalletun summan suuruuden ja pitkän kestonsa vuoksi, uutisoi Tanskan yleisradioyhtiö DR.

Kavalletut varat oli tarkoitettu esimerkiksi vammaisille ja asunnottomille. Tapausta on luonnehdittu yhdeksi vakavimmista talousrikoksista Tanskan rikoshistoriassa.

Rikosvyyhti alkoi paljastua vasta vuonna 2018 erään kunnan ryhdyttyä ihmettelemään saamatta jääneitä sosiaalirahoja.

Sisäisessä tutkinnassa syyttävä sormi kohdistui nopeasti Nielseniin. Tutkijat huomasivat, että rahoja oli siirretty vääriin käsiin ainakin 298 tilisiirrolla. Oikeiden tuensaajien tilinumeroita oli vaihdettu toisiksi ja tukia oli ohjattu myös tekaistuihin avustuskohteisiin.

Kaoottinen oikeudenkäynti syytetyn terveysongelmien vuoksi

Kansainvälinen rikospoliisijärjestö Interpol otti marraskuussa 2018 Nielsenin kiinni Etelä-Afrikan Johannesburgissa, jonne hän oli paennut Tanskasta. Tutkinnassa paljastui, että Nielsen oli ostanut kavaltamillaan rahoilla muun muassa talon Etelä-Afrikasta.

Nielsen tunnusti oikeudenkäynnin aikana osan teoista, mutta ei kaikkia tapauksia. Omien sanojensa mukaan hän ei muista kaikkea. Hän on selittänyt siirtäneensä rahoja omalle pankkitililleen talousvaikeuksiensa, suuren pankkilainansa ja lähipiirissään sattuneen sairaustapauksen ahdistamana.

Oikeudenkäynti on ollut ajoin kaoottinen, sillä istuntoja on jouduttu keskeyttämään ja lykkäämään Nielsenin terveysongelmien vuoksi.

Puolustus vetosi oikeudenkäynnissä lievemmän tuomion puolesta sillä perusteella, että valvonta oli ollut sosiaalihallituksen konttorissa niin huonoa.

Suomalainen koulu kelpaa vielä vientituotteeksi, mutta kotimaassa peruskoulu on yhä kovemman kritiikin kohteena: asiantuntijoiden mielestä oppilaille on sälytetty liikaa vastuuta, erityisoppilaiden sulauttaminen tavallisille luokille on takkuillut ja uudet avoimet oppimisympäristöt ovat osalle oppilaista liian rauhattomia.

Arvostelua tukevat myös havainnot koululaisten osaamisesta. Pisa-tulokset ovat olleet laskusuunnassa kohta jo 15 vuotta.

Samaan aikaan kun tulokset ovat huonontuneet, koulua on kehitetty. Vuonna 2016 tuli voimaan uusi opetussuunnitelma, jota asiantuntijoiden lisäksi myös opettajat ovat kritisoineet.

Nykykoulun avainsanoja ovat inkluusio, itseohjautuvuus, yhteisopettajuus ja luokattomuus.

Epäselvää tuntuu olevan se, mistä nämä suuntaukset tulevat, mihin ne perustuvat – ja kuka niistä päättää?

Käyn yllä olevalla videolla läpi nykykoulun ongelmia.

Katso video ja tule keskustelemaan aiheesta. Miten koulua pitäisi kehittää, jotta tulokset saadaan taas nousuun ja kaikki oppilaat pysymään opetuksessa mukana? Olen mukana keskustelussa klo 21 saakka.

Marja Sannikka

Toimittaja, jonka mielestä totuus joskus sattuu, mutta sitä päin täytyy silti katsoa. Ennen kuin näkee totuuden, ei asioita voi muuttaa paremmaksi.

Marja Sannikka käsittelee peruskoulun ongelmia ja ratkaisuja ohjelmassaan TV1:llä ja Yle Areenassa perjantaina klo 20. Vieraana ovat kasvatustieteen professori Erno Lehtinen, Opetushallituksen perusopetuksen päällikkö Marjo Rissanen ja luokanopettajaopiskelija Ronja Aaltonen.

Kauppaketju Lidl testaa paraikaa etuohjelmaa, joka tulee käyttöön kevään aikana. Aiemmin Lidl ei ole tarkoituksella luonut kanta-asiakasohjelmaa vaan päinvastoin vinoillut S- ja K-ryhmälle antamalla tempauksissaan alennusta vaikka kirjastokortilla.

Ketjun etuohjelma Lidl Plus toimii älypuhelimeen ladattavalla sovelluksella, kertoo Lidl. Kassalla asiakas skannaa digitaalisen asiakaskortin erilliseen lukijaan.

– Suomalaisten lompakot ovat täynnä erilaisia etukortteja. Halusimme oman etuohjelmamme digitaaliseen muotoon, jotta se kulkee ketterästi mukana, Lidl Suomen kaupallinen johtaja Mikko Forsström kertoo tiedotteessa.

Sovellus kerää tietoa asiakkaan ostohistoriasta. Se antaa mahdollisuuden räätälöidä etuja.

– Jatkossa Lidl Plus -asiakkaat voivat saada kohdennettuja etuja itseään kiinnostavista aiheista. Esimerkiksi kasvisruokaa suosivat asiakkaat voivat saada huippuedun uudesta kasvisruoasta tai take away -tuotteita suosiva asiakas lounastarjouksen kupongin muodossa, Forsström jatkaa.

Asiakkaille tarjotaan sovelluksessa erilaisia etuja muun muassa alennuskuponkien muodossa. Sovelluksessa on myös raaputuskuponkiominaisuus: näyttöön ilmestyy harmaa alue, josta saa sormella hankaamalla esille etukupongin.

Lidl Plus -etuohjelma on käytössä tällä hetkellä jo Espanjassa, Tanskassa, Itävallassa, Hollannissa, Slovakiassa, Puolassa sekä pilottialueella Saksassa. Sovelluksen käyttö laajenee tänä vuonna useisiin uusiin Lidl-maihin.

Lidlin etuohjelman osallistumisehdot ja kuluttajaohjeet ovat jo yrityksen verkkosivuilla.

Lue myös:

Hallituksen suunnitelmat kauppojen omien halpamerkkien säätelemiseksi etenevät – Lidlin uusi pomo: "Kuulostaa hieman oudolta idealta"

Kiinassa Zibon kaupungissa maanpuhdistustöissä olleet suomalaiset komennusmiehet ovat kaikki päässeet turvallisesti kotiinsa. Kuuden miehen ryhmästä viimeinenkin pääsi lähtemään kaupungista viikko sitten.

Miesten tulo lomajaksolle Suomeen alkoi näyttää epävarmalta, kun monet lentoyhtiöt peruuttivat jo varattuja lentoja. Lopulta viimeisenkin miehen onnistui päästä Suomeen.

Kotimatka järjestyi kiinalaisen lentoyhtiön suoralla lennolla Shanghaista Helsinkiin.

– Kyllä se vähän hirvitti, että jos kuumeen olisi saanut jostain muusta syystä, niin kyllä sieltä olisi jäänyt lähtemättä, rovaniemeläinen Pekka Jääskö sanoo.

Jääskö on yksi kuudesta suomalaisesta, jotka ovat olleet työkomennuksella Zibon kaupungissa. Neljä miehistä on Rovaniemeltä, yksi Torniosta ja yksi henkilö Joensuusta.

Suomessa ketään ei kiinnostanut

Kotimaassa odotti yllätys.

– Suomeen tulo oli vähän hämmästyttävä. Ketään ei Suomessa kiinnostanut meidän saapuminen, että siitä vaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla ulos koneesta ja jatkolennolle Rovaniemelle, Jääskö sanoo.

Zibossa kuumeen mittaaminen oli jo rutiinia. Aamulla töihin lähtiessä, työmaalle tullessa, työmaalta lähtiessä, kauppaan mennessä, hotellille tullessa.

Kiinassa työskennellessä ei työporukkaa juurikaan pelottanut. Tuntui, että itse virusta ei tarvinnut säikkyä, tartunnan saaminen oli niin epätodennäköistä. Mutta muutoin tilanne tuntui todella oudolta.

– Olihan se vähän pelottava tunne, koska yhtäkkiä isot kaupungit on ihan kiinni ja on kuin aavekaupunkeja, siinä tuli semmoinen pelottava tunne.

Koronaviruksen alkulähteenä pidetään Wuhanin kaupunkia Hubein maakunnassa. Se sijaitsee tuhannen kilometrin päässä suomalaisten komennuspaikasta.

Zibon viiden miljoonan asukkaan kaupungista Shanghaihin lentokentälle on matkaa 800 kilometriä.

Siinä Jääskö näki konkreettisesti, mitä koronavirus merkitsee kiinalaisten arjessa

– Junamatkalla näki varmaan toistakymmentä miljoonakaupunkia. Kyllä se oli pysäyttävä näky, kun pääkaduilla oli vain pari autoa, Pekka Jääskö sanoo.

18.2. kello 16.40 Korjattu kirjoitusvirhe ja Zibon ja Pekingin välimatka.

Lue myös:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksen tilanteesta – terveeksi todetut pääsevät maihin Japanin karanteenilaivalta

Koronavirus on someaikakauden ensimmäinen tietoepidemia – WHO murtaa tautiin liitettyjä myyttejä

Koneen ja Thyssenkruppin hissifuusion kaatuminen jätti jälkeensä nipun kysymyksiä firmojen jatkosta. Vastauksia pohditaan kuumeisesti paitsi yhtiöiden pääkonttoreissa myös sijoitusmarkkinoilla.

Molemmilla yhtiöillä on nyt edessä vakava paikka: sekä Koneen että Thyssenkruppin omistajien on valittava strategia, jolla yhtiötä lähdetään viemään määrätietoisesti eteenpäin pitkään vaihtoehtona olleen hissifuusion sijasta.

Hissimarkkinoiden herruudesta kamppailee neljä suuryritystä: suurin on yhdysvaltalainen Otis, kakkonen on sveitsiläinen Schindler, seuraavaksi tulevat Kone ja Thyssenkrupp.

Todennäköisesti suuret hissiyhtiöt – Thyssenkruppia lukuun ottamatta – jatkavat kuten ennenkin eli suuria fuusioita ei ole luvassa. Sen sijaan suuret yhtiöt jatkanevat pienempien huolto- ja ylläpitoyhtiöiden ostamista.

Näin myös Kone on edennyt suuryhtiöksi vuosien mittaan. Se on ostanut pienempiään pois markkinoilta tiuhaan tahtiin.

Hissien ja liukuportaiden valmistamisen lisäksi Kone tekee hyvin rahaa juuri huolto- ja kunnossapitobisneksellä. Kone hakee kuumeisesti lisää markkinaosuuksia ja jalansijaa Etelä- ja Pohjois-Amerikan markkinoilta.

Kone voi keskittyä nyt omaan tehokkuuteensa

Thyssenkrupppin hissitoiminnan ostamisen kaaduttua Koneella on sotakassa täynnä riihikuivaa rahaa. Jonnekin raha on laitettava. Tilanne on sama kuin taannoin Fortumilla verkkoyhtiöiden myynnin jälkeen. Raha suorastaan poltteli taskuissa, ja jotain oli ostettava. Uniper jäi käteen.

Koneen suuromistaja, hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin ja toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth tuskin jäävät sormi suussa voivottelemaan Thyssenkrupp-operaation kaatumista; sekin vaihtoehto oli toki otettu huomioon.

Itse asiassa Koneelle yritysoston kaatuminen oli myös helpotus. Suureen fuusioon liittyvää suursiivousta ei tarvitse tehdä, vaan energia voidaan kohdistaa oman toiminnan tehostamiseen ja hiukan pienempiin yritysostoihin.

Isojakin yritysostoja Koneella voi olla kiikarissa. Enemmän tai vähemmän mielikuvitukselliset spekulaatiot lisääntyvät, kun Thyssenkrupin poistui seurantalistalta. Yksi sellainen voisi olla Koneen ja japanilaisen Hitachin hissiliiketoimintojen yhdistyminen.

Haluaako Kone toisen tukijalan

Toinen spekulaatio liittyy Koneen laajentumiseen kokonaan muualle kuin hissibisnekseen. Maailmantalouden tilanne voi houkutella hissijättiä etsimään toista tukijalkaa nykyisten bisnesten rinnalle.

Monialayhtiöt saattavat taas tehdä uutta tuloaan, mutta mistä Kone löytäisi toisen tukijalan? Paperi- ja sellukoneista? Tietoliikenteestä? Terveysteknologiasta?

Entäpä sitten Thyssenkruppin hissitoiminta? Sen kohtaloksi tulee siis joko joutuminen pääomasijoittajien haltuun tai listautuminen pörssiin.

Hissipuolen eriyttämisen jälkeen loput teräskonsernista on saatava nopeasti kuntoon ja velat maksettua, jotta se ylipäätään selviytyisi elossa.

Jos hissipuoli joutuu pörssin sijasta pääomasijoittajien syleilyyn, meno on säälimätöntä. Ankaran saneerauksen jälkeen pääomasijoittajat myyvät omistuksensa pois. Siinä vaiheessa Thyssenkruppin hissibisneksen osia voidaan tarjota jopa Koneelle.

Taantuman iskiessä pääomasijoittajien kärsivällisyys voi loppua nopeastikin. Niiden työtä on ostaa, siivota, pilkkoa, ja myydä.

Thyssen selviää helmikuun aikana

Mutta mitä markkinoilla ajatellaan? Vastaajana on Osuuspankin analyytikko Anssi Raussi.

Analyytikko Anssi Raussi, mitä Koneen ja Thyssenkruppin ympärillä tapahtuu seuraavaksi?

– Koneen kohdalla jatketaan liiketoimintaa normaalisti. Kaupan peruuntuminen otettiin varmasti harmistuneina vastaan yhtiön sisällä, mutta yhtiö kääntää todennäköisesti katseensa eteenpäin nopeasti.

– Thyssen puolestaan jatkaa neuvotteluja kahden eri pääomasijoitusryhmittymän kanssa. Thyssenin osalta neuvottelutuloksia saadaan varmasti vielä helmikuun aikana. Yhtiö ilmoitti hissiliiketoimintojen pörssiin listaamisen olevan edelleen vaihtoehto, mikäli neuvotteluissa ei päästä eteenpäin muiden tahojen kanssa.

Miten eilinen uutinen on otettu vastaan maailmalla?

– Markkinat ottivat uutisen pettyneinä vastaan. Molempien yhtiöiden osakekurssit laskivat selvästi uutisen tultua julkisuuteen. Toteutumatta jäänyt kauppa heijastuu Koneeseen saamatta jääneinä synergioina sekä markkinaosuutena. Thyssenille Koneen vetäytyminen näkyy taas korkeimman kauppahinnan ja etukäteismaksun toteutumatta jäämisenä.

Mitä vaihtoehtoja Koneella on tästä eteenpäin?

– Kone jatkaa liiketoimintaansa varmasti kuten ennenkin. Yhtiön johto kommentoikin ”sulkevansa kansion Thyssenin osalta”. Kone on edelleen yksi maailman johtavista hissilaitevalmistajista. Saman kokoluokan yrityskauppoja ei kuitenkaan ole nähtävissä aivan lähitulevaisuudessa.

Voisiko Kone ostaa suuren japanilaisen hissivalmistaja Hitachin?

– Hitachi ei tarjoa näkemyksemme mukaan Koneelle vastaavaa maantieteellistä vahvistumista Amerikoissa mitä Thyssen olisi tehnyt. Hitachi on keskittynyt enemmän Aasian markkinoille, joilla Kone on jo ennestään hyvin vahva. Emme siis pidä kovinkaan todennäköisenä, että Kone tekisi aloitteita Hitachin suuntaan lähitulevaisuudessa.

Minkälaisen omistajan Thyssenkruppin hissit saavat jatkossa?

– Mikäli Thyssenkruppin hissit päätyvät pääomasijoittajien omistukseen, jää omistusaika tällöin todennäköisesti muutamaan vuoteen. Pääomasijoittajien aikeita Thyssenin suhteen on kuitenkin vielä aikaista sanoa. Mahdollisuutena on esimerkiksi listautuminen muutaman vuoden kuluttua. Jos Thyssenin hissit listataan pörssiin, omistajapohjasta tulisi varsin laaja.