Ulkoministeri Haaviston toiminnan käsittely jatkuu perustuslakivaliokunnassa

Aamulla alkavassa perustuslakivaliokunnan kokouksessa saattaa ratketa, pyytääkö valiokunta valtakunnansyyttäjää aloittamaan esitutkinnan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) toimista liittyen al-Holin leirin suomalaisiin. Valiokunta aloitti Haaviston asian käsittelyn joulun alla opposition kansanedustajien pyynnöstä.

Kolme nuorta eri aikakausilta kertoo, millaista oli opiskella amiksessa

Ammatillisen koulutuksen jatkuva haku on noussut kovaan suosioon parissa vuodessa. Opetushallituksen mukaan joillekin suosituille aloille jo lähes puolet opiskelijoista tulee nyt jatkuvan haun kautta. Jatkuva haku otettiin käyttöön vuonna 2018 ammatillisen koulutuksen uudistuksen yhteydessä.

Aktiivisuusranneke valehtelee, mutta muutokset liikkumisessa tulevat silti näkyviin

Moni seuraa hyvinvointiaan aktiivisuusrannekkeella. Niissä on kuitenkin epätarkkuuksia: virheitä on niin sykkeissä, kalorien laskennassa kuin unen seurannassa. Vaikka aktiivisuusrannekkeiden lukemat eivät ole tarkkoja, ovat laitteet kuitenkin tutkijan mukaan hyödyllisiä.

Moskovalainen ilmastoaktivisti ei lannistu edes vankeustuomiosta

Nuoret osoittavat mieltä ilmastonmuutosta vastaan myös Moskovassa. Venäjällä ilmastomielenosoitukset ovat kuitenkin paljon läntisiä esikuviaan vaatimattomampia. Nuoret joutuvat osoittamaan mieltään yksitellen, sillä viranomaisilta ei heltiä lupaa isompiin mielenosoituksiin.

Pääministeri Sanna Marin iltapäivällä Berliiniin Merkelin vieraaksi

Pääministeri Sanna Marin (sd.) vierailee Berliinissä keskiviikkona. Hän tapaa Saksan liittokansleri Angela Merkelin. Keskusteluissa on esillä muun muassa EU:n budjetti vuosille 2021–2027. EU-maiden johtajien on tarkoitus sopia siitä torstaina ylimääräisessä huippukokouksessa. Saksa on heinäkuun alusta alkaen seuraava EU-puheenjohtajamaa.

Yksittäisiä lumi- ja räntäkuuroja, sää kylmenee

Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sataa tänään paikoin lunta. Myös maan keskiosassa voi tulla yksittäisiä lumi- tai räntäkuuroja, mutta muuten on poutaista. Myös Lapissa sää selkenee vähitellen. Pohjoisesta virtaa kylmää ilmaa ja Lapissa pakkanen kiristyy illalla nopeasti. Myös etelämpänä sää alkaa kylmetä.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

"Ei saa näykkiä housunlahkeita, ei saa ottaa kenkää, ei saa purraa huonekalua", toteaa moni koiranpennun hankkinut omistaja. Koira luulee jatkuvan kieltämisen vuoksi omaksi nimekseen sanan ei, toteaa koiria parikymmentä vuotta kouluttanut Noora Keskievari OneMind Dogsista. Vääränlainen oppiminen tapahtuu hänen mukaansa jo muutamassa päivässä.

Keskievari on huomannut, että koiria koulutetaan usein kieltämällä. Kieltäminen tuo hänen mukaansa harvemmin haluttua lopputulosta. Koiralle ei tarvitse ensisijaisesti edes opettaa ei-sanaa, toteaa Keskievari.

Kieltämisen ja nuhtelemisen sijaan hän ottaisi avuksi positiivisen kouluttamisen.

Tietääkö sinun koirasi nimensä?

Koira ei opi omaa nimeään arjessa automaattisesti, vaikka niin voisi luulla. Omistaja voi testata, tunnistaako koira oman nimensä. Keskievari paljastaa, miten koe tehdään.

– Ole koiran vierellä rauhallisesti ja tokaise koiran nimi – kuin ohimennen. Tarkkaile, millaisia tuntemuksia koirassa herää. Jos koiran ilme kirkastuu ja koira tulee iloisena luoksesi, niin nimen tunnistaminen on onnistunut. Jos koira ei reagoi lausuttuun sanaan, niin koulutus on tarpeellinen.

Vaikka kyseessä olisi vanha koira, opettaminen kannattaa aloittaa. Omistaja tietää onnistuneensa koulutuksessa, kun nimen mainitessa koiran innostuneisuus ja vireystila nousevat merkittävästi.

Keskievari kertoo, että nimeäminen kannattaa, sillä se lisää omistajan ja koiran välistä luottamusta.

– Suhde koiraan tulee rakentaa sellaiseksi, että koira haluaa tulla omistajan luo eikä toisinpäin. Kun koira tunnistaa nimensä, arki muuttuu helpommaksi.

Koira oppii nimen ruuan avulla

Koira oppii uusia asioita toistamalla ja palkitsemalla. Kun oppimiseen lisätään mieluisa asia, esimerkiksi ruoka, niin nimestä syntyy koiralle positiivinen mielikuva.

Keskievari suositteleekin jakamaan pennun päivän ruoka-annoksen pieniin osiin.

– Omistaja voi harjoitella annos kerrallaan nimen sanomista koiralle. Koiralle annetaan ensin yksi nappula ja sanotaan sen nimi. Tämän jälkeen koiralle annetaan toinen nappula ja odotetaan. Kun koira nielee nappulan, niin omistaja kertoo nimen uudelleen.

Seuraavalla kerralla ruokailun voi tehdä niin, että omistaja toistaa ensin koiran nimen ja antaa sitten nappulan. Keskievari lupaa nopeita tuloksia.

– Hetken päästä omistaja huomaa, että sanoessaan koiran nimen, koira tulee luokse tohkeissaan. Koira tietää saavansa jotain kivaa.

Omistajan kannattaa lisätä vaikeusastetta. Se tapahtuu lisäämällä välimatkaa koiraan ja muuttamalla tilanteita, joissa antaa herkun ja kertoo nimen. Keskievari suosittelee harjoittelemaan nimeä myös ympäristössä, jossa on paljon häiriötekijöitä.

Pennuissa muutoksen voi nähdä jo muutamassa päivässä. Omistaja voi saada innostuneen koiran luoksetulon, kunhan omistaja vain tekee itsestään koiralle tosi hauskan tyypin, toteaa Keskievari.

Mieti mitä taitoja pentu tarvitsee aikuisena

Pennun koulutuksen ja onnellisen elämän välillä on ajanjakso, missä pitää tapahtua tiettyjä asioita. Omistajan olisi tärkeä hahmottaa mielessään ne käytösmallit, joita koiran haluaa osaavan aikuisena.

Paras herkkyysaika uuden oppimiselle on ensimmäiset neljä kuukautta. Keskievari kehoittaa koiranomistajaa tekemään listan opeteltavista asioista.

– Haluaako koiran oppivan esimerkiksi paikallaan pysymista, vapaana pitämistä tai vaikka ihmisten ohittamisen nätisti.

Näitä kaikkia voi harjoitella jo pennun kanssa, kun opetuksen vain pilkkoo osiin.

Lisäksi kodista kannattaa tehdä pennulle turvallinen paikka. Silloin on helpompaa ohjata koira oikeaan toimintamalliin. Jos haluaa, että koira ei pureskele kenkiä, niin kengät kannattaa siivota lattialta pois pentuaikana.

Kouluttaminen on keino luoda turvallinen ja luottamuksellinen suhde koiraan. Näin koiran ja omistajan välille voi syntyä onnellinen elämä.

Juttua muokattu 18.2. klo 20.50: Korjattu Noora Keskievarin nimi kuvatekstiin

6.38 Puheluhuijaukset yhä ovelimmiksi - tämä sinun pitäisi tietää niistä

7.12 Tämä talvi on tuonut sateita, tulvia ja ennätyksellisesti lunta

7.25 Venäläisnuoretkin heräsivät vastustamaan ilmastonmuutosta

7.43 Jälkidigi

8.12 Keuruulla ja Petäjävedellä korkeakouluopintoja jo lukiossa

8.50 Kiti Kokkonen ja Sami Hedberg mielettömän remontin keskellä

Juontajina Milla Madetoja ja Totti Toivonen

Nikke oli 12-vuotias, kun hän sekaantui ensimmäistä kertaa huumausaineisiin. Ensin hän kokeili lääkkeitä ja alkoholia. Myöhemmin alkoi kannabiksen polttaminen.

Pian kuvioihin tulivat kovat aineet. Amfetamiini, ekstaasi, psilosybiiniä sisältävät sienet, LSD, gammabutyrolaktoni eli lakka, subutex.

Erityisesti subutex vei mennessään. Nikke jäi koukkuun heti ensimmäisestä kerrasta.

Kun vantaalainen Nikke siirtyi yläasteelle, koulunkäynti jäi. Hän mieluummin lintsasi kuin jäi kamapäissään kiinni opettajalle.

– Siitä tulee aika isot seuraamukset, jos on alaikäisenä huumeissa koulussa, Nikke sanoo vuosia myöhemmin.

Nikke esiintyy jutussa vain etunimellään yksityisyytensä suojaamiseksi.

Huumeita on helppo saada netistä

Kouluterveyskyselyjen mukaan lasten ja nuorten kiinnostus alkoholia ja tupakkaa kohtaan vähenee samaan aikaan, kun huumausainekokeilut lisääntyvät.

Niken mielestä huumausaineita on helpompi saada kuin vielä kymmenen vuotta sitten – silloin kun hän aloitteli niiden käyttöä. Netissä ja erityisesti sosiaalisessa mediassa entistä nuoremmat törmäävät lääkkeisiin, kannabikseen ja koviin huumeisiin.

– Itsekin olen huomannut sen, että huumeidenkäyttäjät ovat entistä nuorempia, Nikke sanoo.

Niken mukaan hänen aikanaan huumeita ei juuri myyty koulussa. Ylen kyselyn perusteella nykyään osa opettajista on sitä mieltä, että huumeet liikkuvat entistä enemmän myös koulujen arjessa.

Osa opettajista todella huolissaan

Yle lähetti tätä juttua varten kyselyn 1 500 pääkaupunkiseudun opettajalle. Heistä reilut 40 vastasi. He kaikki halusivat pysytellä nimettöminä.

Luokan- ja aineenopettajat ovat niitä tahoja, joilla on aitiopaikka nuorten maailmaan.

Suurin osa vastanneista opettajista ei ollut törmännyt huumausaineisiin koulun arjessa lainkaan. Toisaalta osa opettajista myönsi, etteivät he välttämättä edes tunnistaisi kaikkia tilanteita, joihin liittyy huumausaineita.

Kuvaavaa oli se, että yksi opettajista kertoi oman yläkouluikäisen poikansa jääneen vastikään kiinni kannabiksen polttamisesta. Opettaja ei ollut huomannut asiaa, vaikka kokeiluja oli ollut useita.

Jokaisessa pääkaupunkiseudun koulussa on jonkinasteinen huumeongelma. yläkoulun opettaja, Espoo

Osalta opettajista tuli täysin toisenlaista viestiä. He ovat huumeista todella huolissaan.

“Huumeet liikkuvat luultavasti myös koulupäivän aikana.” - yläkoulun opettaja, Vantaa

“Jokaisessa pääkaupunkiseudun koulussa on jonkinasteinen huumeongelma.” - yläkoulun opettaja, Espoo

“Ehkä yksi tai kaksi oppilasta vuodessa jää kiinni.” - yläkoulun opettaja, Helsinki

Osa opettajista oli sitä mieltä, että jotkut nuoret eivät miellä lieviä huumausaineita, esimerkiksi kannabista, ollenkaan laittomiksi huumausaineiksi.

“Joillakin oppilailla on suuri kiinnostus huumeita kohtaan. He kyselevät paljon tai heittävät aiheesta läppää.” - yläkoulun opettaja, Vantaa

“Huumausaineet ovat pienellä osalla oppilaista nykyään arkipäivää.” - yläkoulun opettaja, Espoo

Espoon opettajat kaipaisivat poliisilta apua

Osa kyselyyn vastanneista opettajista koki, että opettajat ovat jääneet yksin huumeongelman kanssa, eikä esimerkiksi poliisi ehdi kaikkiin tapauksiin mukaan.

“Koulumme on pyytänyt useamman kerran, että poliisi tulisi käymään koululla niin väkivalta- kuin huumeasioihin liittyen.” - yläkoulun opettaja, Espoo

“Poliisi kävi kerran koululla ja puhutti oppilaita väkivaltaan liittyen. Huumeet ovat edelleen takavasemmalla.” - yläkoulun opettaja, Espoo

Tätä viestiä tuli erityisesti Espoon opettajilta.

Poliisin kynnys mennä kouluun on korkea

Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen komisario Hannu Väänänen sanoo, että poliisi tulee aina tilanteisiin, joissa on väkivallan uhka.

Väänäsen mukaan poliisille vaikeita ovat tilanteet, joissa kyse on epäilyistä tai huhuista.

– Me joudumme priorisoimaan asioita. On valitettavaa, ettei me päästä pienimpiin risahduksiin mukaan, Väänänen sanoo.

Väänänen arvioi, että Espoon kouluista tulee ilmoituksia huumausaine-epäilyistä joka kuukausi, toisinaan jopa useita.

Koulujen turvallisuuden osalta Väänänen painottaa monialaista yhteistyötä. Poliisi ei voi olla ainoa toimija, joka vastaa koulujen turvallisuudesta.

– Poliisin kynnys mennä hälytystehtävälle kouluun on suuri, koska se herättää aina kysymyksiä koulussa, oppilaissa ja vanhemmissa, sanoo Väänänen.

Väänäsen mukaan myös koulu, opettajat ja kaupunki ovat vastuussa turvallisesta koulupäivästä.

Pieni vähemmistö aiheuttaa opettajille ja poliisille päänvaivaa

Osa Ylen kyselyyn vastanneista opettajista arveli, että lapsia ja nuoria yritettäisiin saada entistä aktiivisemmin mukaan huumausaineiden myynti- ja välitystoimintaan. Yle kysyi asiaa pääkaupunkiseudun poliiseilta, mutta poliisi ei tunnistanut ilmiötä.

Huumeriippuvaista elämää eläneen Niken mukaan on tyypillistä, että nuoret hankkivat huumausaineita tutuilta ja kavereilta. Moni nuori rahoittaa oman huumeiden käyttönsä myös myymällä aineita itse.

Komisario Hannu Väänänen korostaa, että suurimmalla osalla lapsista ja nuorista menee todella hyvin. Pieni vähemmistö on vastuussa kouluissa näkyvästä huumausaineista johtuvasta levottomuudesta ja turvattomuudesta. Se vaikuttaa kaikkiin oppilaisiin.

Väänänen sanoo, että poliisi on huomannut, että yhä nuorempien huumausaineiden välittämiseen liittyy väkivallan uhkaa.

– Huumemaailmassa elävät nuoret ovat oppineet gangsterimeiningin. Se varmaan näkyy näissä muutamissa tapauksissa koulussakin, Väänänen sanoo.

Nikke ehti elää päihteidenkatkuista elämää yhteensä kahdeksan vuotta, ennen kuin hän päätti raitistua. Päihteetöntä elämää on nyt takana pari vuotta.

Mutta mitä Nikke haluaa sanoa nuorille, jotka miettivät huumausaineiden kokeilua tai ovat jo huumemaailmassa?

– Jokainen tekee omat valintansa, mutta kannattaa miettiä kahdesti.

Nikke haluaa alleviivata sitä, että apua on saatavilla, mikäli sitä haluaa ottaa vastaan.

– Ei kukaan kertonut minulle, että huumeista voi päästä eroon. Ajattelin että huumemaailmaan mennään, siellä ollaan ja kuollaan, Nikke sanoo.

Katso koko juttu videolta.

Aiheesta lisää Yle A-studiossa tiistaina 18.2.2020. Kannabis kiinnostaa jo yläkoululaisia ja myönteisyys huumeita kohtaan kasvaa. Mitä tästä seuraa? Juontajana Annika Damström.

Lue myös:

Huumekokeilussa kuolleen Hilman, 18, vanhemmat: “Emme toivo kenellekään tätä helvettiä” – Nuorten huumekuolemat selvässä kasvussa

Tampereen yliopiston logosta tehdyt pilapiirrokset puhuttavat sosiaalista mediaa.

Asia tuli ilmi, kun Tampereen yliopiston vihreä vasemmisto -opiskelijaryhmä kertoi tiistaina asiasta nettisivuillaan. Viesti levisi nopeasti sosiaalisessa mediassa, jonka jälkeen pilaversioita yliopiston logosta ilmestyi koko ajan lisää.

Vihreä vasemmisto -opiskelijajärjestö kertoi yliopiston markkinointiviestinnän puuttuneen ryhmän kaksi vuotta vanhaan, Facebookissa julkaisemaan vappupilapiirrokseen yliopiston logosta.

Yliopiston brändilogossa on violetti naama, niin sanottu tuninaama. Tuni tulee yliopiston sähköpostiosoitteesta. Opiskelijajärjestö oli laittanut logoon lonkeromaisia partahaivenia, millä viitattiin kuvitteelliseen Cthulhu-hirviöön.

Pilapiirros kaksi vuotta vanha

Opiskelijajärjestön aktiivi Ilona Taubert sai vaatimuksen kuvien poistamisesta vastikään omaan yliopiston sähköpostiinsa, koska järjestöllä ei ole omaa sähköpostia.

Tampereen yliopiston markkinointiviestintä pyysi kirjeellä poistamaan kuvan. Kirjeessä vedottiin tavaramerkkilakiin.

– Pyydämmekin teitä lopettamaan merkin käytön tällä tavalla, ja poistamaan jo levitetyt kuvat kampuksilta sekä verkosta välittömästi, kirjeessä sanottiin.

Yle on nähnyt alkuperäisen kirjeen. Ilona Taubert pitää vaatimusta erikoisena.

– Aika uskomattomaltahan tämä tuntuu. Alkuperäinen hassuttelumielessä tehty kannanottomme ja sitä varten tehty satiirinen kuvitus tehtiin 2018 toukokuussa, emmekä silloin saaneet mitään kommenttia yliopistolta.

Opiskelijajärjestö aikoo vastustaa pyyntöä. Sen mukaan yliopistoa tulee voida kritisoida sekä suoraan että tarvittaessa satiirin keinoin.

– Tulkitsemme logomuunnelmamme uudeksi ja itsenäiseksi teokseksi, koska sitä ei voida sekoittaa yliopiston omaan brändiin, eikä se näin ollen voi rikkoa tavaramerkkilakia. Katsommekin, että yliopisto ei voi tavaramerkki- tai tekijänoikeuslakiin nojaten käskeä meitä poistamaan versiotamme, ryhmä sanoo.

Opiskelijajärjestön mukaan kirje on uusi osoitus yliopiston brändäämisen ongelmista.

– Valitettavasti tälläiset tapaukset eivät ole harvinaisia, ja yliopiston tulee pohtia vakavasti, miten suhtautua kriittisiin opiskelijoihin ja henkilöstön jäseniin, Taubert sanoo.

Rehtorin mukaan logo on herkullinen

Tampereen yliopiston rehtori Mari Walls sanoo, että hänen tietonsa mukaan markkinointiviestinnästä on oltu yhteydessä harrastejärjestöön. Rehtorin mukaan kahden vuoden takaisiin kuviin ei ole syytä puuttua.

Ylipistolla on rehtorin mukaan ohjeet logon käyttöön ja yliopisto toivoo, että logoa käytetään organisaation ohjeistuksen mukaan. Rehtorin mukaan yliopisto ei voi puuttua satiirisiin muunnoksiin.

– Yliopisto ei voi kontrolloida, millaisia muunnoksia logosta rakentuu.

Wallsin mukaan muunnokset kertovat siitä, että yliopisto on tärkeä ihmisille. Yliopiston iskulause on, että Ihminen ratkaisee. Logoasiassa ihminen on ollut kekseliäs, rehtori sanoo.

– Yliopiston logossa on ihmisen kasvot, logomme on siitä näkökulmasta hyvin herkullinen erilaisten tunteiden ilmaisuun, Walls sanoo.

Pilapiirroksia alkoi virrata

Opiskelijajärjestö julisti pyynnön saatuaan parodiakisan. Hashtagilla #tuninaama alkoi Twitteriin virrata pilapiirroksia.

Neljäs kohu

Tämä on neljäs kerta, kun Tampereen yliopiston brändäys puhuttaa sosiaalista mediaa. Yle kertoi asiasta helmikuussa.

Edellinen kohu koski Tampereen yliopiston rekryilmoitusta, jossa viestintäasiantuntijaa haettiin monen kommentoijan mukaan lennokkaalla ja vaikeaselkoisella ilmoituksella. Yliopisto haki tehtävään "monikanavaisen tarinankerronnan huippuosaajaa", jolla on supervoimia ja joka luo sanoitusta ja visualisointia.

Tampereen yliopiston brändäystä on kritisoitu voimakkaasti myös yliopiston sisällä.

Ensimmäinen kohu syntyi rehtori Mari Wallsin henkilökunnalle lähettämästä viestistä.

Sotahistorian tutkija ja tietokirjailija Jussi Jalonen kertoo blogissaan, että osa ylipiston työntekijöistä oli osallistunut eläinten mukaan nimettyihin pienryhmiin, joissa oli haettu WAU!-kokemuksia.

– Viestiä lukiessaan moni tutkimuksen ja opetuksen ammattilainen tunsi allekirjoittaneen tavoin, että häntä puhutellaan kuin tarhaleikkejä odottavaa pikkulasta, Jalonen kirjoittaa.

Toinen kohu syntyi Tampereen yliopiston Kauppalehdessä julkaistusta mainostekstistä. Siihen oli haastateltu yliopiston uutta innovaatiojohtajaa Taru Pilveä. Eniten huomiota herätti tämä kohta:

– Yliopisto on luovien, itseohjautuvien ja intohimoisesti alaansa suhtautuvien ihmisten yhteisö. Sen sisälle tarvitsemme kuitenkin Future Findersin kaltaisia, eri alojen rajapinnoilla itsensä likoon laittavia ihmisiä, jotka ikään kuin sytyttävät pieniä innostuksen tulipaloja, Taru Pilvi sanoo.

Tampereen yliopiston viestintä- ja brändijohtaja Camilla Lindfors sanoi Ylelle helmikuussa, että uusi Tampereen korkeakouluyhteisö tarvitsi uuden brändin. Yliopisto muodostaa yhdessä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa korkeakouluyhteisön.

Lue lisää:

Tampereen yliopiston rekryilmoitus pillastutti Twitterin – brändikohu on jo kolmas: "Bisnesbullshittiä luetaan kuin piru raamattua"

Seitsemän vuotta sitten hampurilaispihveistä ja eineslasagnesta löytyi hevosenlihaa. Skandaali alkoi Britanniasta, jossa paljastui, että joihinkin naudanlihatuotteisiin oli laitettu salaa myös hevosenlihaa. Se oli ainakin osittain huonolaatuista ja ihmisravinnoksi kelpaamatonta.

Vastikään Pohjanmaalla paljastui riistalihaan liittyvä huijaus, jossa yrittäjä oli myynyt ulkomaista riistaa kotimaisena. Lisäksi lihan käsittelyssä ja pakkausmerkinnöissä oli epäselvyyksiä. Ruokaväärennöksiin perehtynyt kuluttajaekonomisti ja tietokirjailija Mari Koistinen ei yllättynyt uutisesta.

– Varsin yleisiä ruokaväärennöksiä ovat tapaukset, joissa tuotteeseen on lisätty jotain sellaista, mitä sinne ei pitäisi lisätä, eikä tätä kerrota kuluttajalle.

Ruokaväärennöksiä tehdään myös muun muassa laimentamalla tai lisäämällä tuotteen painoa vedellä. Kalliiseen mausteeseen voidaan jauhaa mausteen sijaan jonkin muun kasvin lehtiä. Erilaisilla kemikaaleilla jo hieman nuupahtanut ruoka saadaan näyttämään tuoreemmalta.

Varsinaisten ruokaväärennösten lisäksi tehdään monenlaisia elintarvikepetoksia. Niitä ovat esimerkiksi veronkierto, laittomat tuotantomenetelmät tai lannoitteet ja jopa ihmiskauppa.

Väärennöksiin ja petoksiin perehtynyt Mari Koistinen muistuttaa tuoreessa kirjassaan, että ruokaväärennökset ovat vanha ilmiö.

Huuhdelluista nakeista myrkylliseen maitojauheeseen

Suomessakin kaupassa töissä olleet saattavat muistaa, miten lihatiskin nakit saatiin näyttämään tuoreemmilta, kun ne huuhdeltiin vedellä.

– Huijauksia on tehty oikeastaan yhtä pitkään kuin ihmiset ovat valmistaneet ruokaa toisilleen. Valmistusketjussa voi aina olla välissä joku, joka pyrkii ottamaan taloudellista etua itselleen, Mari Koistinen sanoo.

Nakkien huuhtelu on epärehellistä touhua, vaikkei siitä koituisikaan terveyshaittoja. Vakavimmillaan ruokaväärennökset voivat tappaa. Koistisen kirjan mukaan esimerkiksi 1700-luvun lopulla Englannissa himoittiin vaaleaa leipää niin paljon, että leipomot lisäsivät taikinaan muun muassa kipsiä.

Tuoreempi esimerkki on kymmenen vuoden takaa Kiinasta, jossa tuhansia pikkulapsia sairastui vakavasti juotuaan maitoa, jonka valmistamiseen käytetyssä maitojauheessa oli muovin käsittelyaineena tunnettua melamiinia.

Luomun suosio houkuttelee huijareita

EU:ssa yksi tuotteista, joihin liittyy paljon epärehellisyyttä, on kala. Ravintola-asiakas ei välttämättä huomaa, jos hänen tilaamansa annos onkin valmistettu ruokalistassa mainittua kalalajia halvemmasta lajista.

Nykyisten ruokaväärennösten määrää on mahdoton arvioida, koska vain osa tapauksista paljastuu. Määrän arvioidaan kuitenkin olevan kasvussa. Sitä selittää muun muassa luomuruoan lisääntynyt suosio; on taloudellisesti houkuttelevaa myydä tavallisesti kasvatettuja tomaatteja luomuna, koska niistä saa paremman hinnan.

Väärentäjiä houkuttelevat myös ruokien pitkät tuotantoketjut, joiden yksityiskohdista on loppukäyttäjän lähes mahdoton pysyä kärryillä.

– Vaikka eines valmistetaan Suomessa, niin kysymys kuuluu, mistä tulevat mausteet, öljy ja liha. Entä mistä on peräisin sen eläimen rehu, josta liha on tehty? Siellä voi olla satoja toimijoita yhden elintarvikkeen taustalla, Koistinen sanoo.

Mafia tienaa väärennetyllä viinillä ja juustolla

Mari Koistisen mukaan huolestuttavin ilmiö on järjestäytyneen rikollisuuden hivuttautuminen eurooppalaisille ruokaväärennösmarkkinoille.

– Italian mafia on havainnut, että esimerkiksi oliiviöljyä, mozzarellaa, lihaa tai viiniä väärentämällä voi ansaita enemmän kuin huumekaupalla. Ainakin riski jäädä kiinni on paljon pienempi ja rangaistukset lievempiä.

Mari Koistisen mukaan elintarvikehuijaukset antavat järjestäytyneelle rikollisuudelle mahdollisuuden myös muunlaiseen rikollisuuteen kuten rahanpesuun ja veronkiertoon.

– EU:ssa ruokaan liittyvät väärennökset eivät ehkä ole lukumääräisesti kasvussa, mutta tämä uusi vakavampi ilmiö huolestuttaa päättäjiä ja valvojia.

Suomessa voi Koistisen mukaan kuitenkin syödä ilman huolta.

– Suomessa syödään aidosti turvallisempaa ruokaa kuin on syöty edeltävinä vuosisatoina. Meillä on toimiva elintarvikeketju ja laatua valvotaan kattavasti.

Ruokaa uskaltaa syödä, mutta kaikkea ei pidä uskoa

Ruokaväärennösten uhriksi joutumisen riskiä voi pienentää syömällä monipuolisesti ja suosimalla mahdollisimman vähien välikäsien kautta tuotettua ja myytyä ruokaa. Koistinen ohjeistaa myös, ettei epämääräisistä ruokaa myyvistä nettikaupoista kannata tilata mitään, ei varsinkaan halpoja ravintolisiä, joiden koostumuksesta ei välttämättä ole takeita.

Lomareissuilla ulkomailla järkevä matkailija suhtautuu kriittisesti liian hyviin tarjouksiin vaikka laatuviinien tai oliiviöljyn suhteen.

– Ei kannata myöskään haksahtaa kadulla myytäviin tuotteisiin ajatellen, että ne olisivat aina jotenkin aidompia ja terveellisempiä. Näin ei todellakaan välttämättä ole, Koistinen sanoo.

Omassa elämässään Mari Koistinen kertoo tutkailevansa aktiivisesti muun muassa tuotteiden alkuperää ja kysyvänsä ravintolassa tarjoiltavan kalan taustoista. Ruokahaluaan hän ei ole menettänyt.

– Syön ihan hyvillä mielin ja luottavaisesti. Jos tuotantoketjuissa joskus onkin jotain väärennettyä, niin ei se kuitenkaan niin valtava ongelma ole.

Lue myös:

Värjättyjä oliiveja, kemikaalisprayta ja savunmakua jätteistä – Näin syntyvät ruokahuijaukset, jotka ovat jo miljardibisnes

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon kello 23.00:een asti.

Kaakkois-Suomen raja-asemilla käy nyt kova kuhina. Pelkästään tammikuussa kaakkoisrajan rajanylityspaikoilla oli peräti 685 000 rajanylitystä, mikä on viidenneksen enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Lähes samaa tahtia kasvaa venäläisten ostosmatkailu Suomeen, sillä suurin osa rajanylittäjistä on juuri venäläisiä.

Aivan Lappeenrannan Nuijamaan rajanylityspaikan lähellä sijaitsevassa Laplandia-marketissa on ollut aihetta iloon.

– Me kirjasimme parhaat tammikuun myyntiluvut sitten vuoden 2014, sanoo Laplandia-marketin omistavan Atma Trade oy:n toimitusjohtaja Mohamad Darwich.

Darwich laskee, että myynti on palautumassa ruplan romahdusta edeltävälle tasolle. Venäjän ruplan arvo romahti kesällä 2014, jolloin se menetti arvostaan yli 50 prosenttia. Romahduksen jälkeen venäläisten ostosmatkat Suomeen vähenivät rajusti.

Viime tammikuussa Laplandia-marketin kassat kirjasivat päivittäin lähes 250 myyntitapahtumaa enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten. Myös tax free -palautuksia hoitavassa Planet Payment Finlandissa on huomattu matkailijamyynnin vilkastuminen.

– Kauppa kirjaa isoja kaksinumeroisia kasvulukuja, kun matkailijamäärä kasvaa ja rahan käyttö kehittyy myönteisesti, sanoo Planet Payment Finlandin kauppiassuhteiden johtaja Jaakko Syrjänen.

Verovapaan myynnin kasvu johtuu lähinnä rajanylittäjien määrän lisääntymisestä.

– Keskiostokset eivät ole kasvaneet, vaan venäläiset haluavat nyt edullisia ja kevyitä tuotteita, jatkaa Mohammad Darwich.

Syynä ovat vuoden 2019 alusta muuttuneet Venäjän tuontimääräykset.

Verottomasti Venäjälle vietävien ostosten arvo saa nykyisin olla enintään 500 euroa, ja tuotteet saavat painaa korkeintaan 25 kiloa. Tämä lisää ns. kilomummojen matkailua, jolloin maahan pystytään tuomaan suurempia määriä tavaraa kuin mitä kilorajoitukset sallisivat.

Kilomummot ovat venäläisten turistiryhmien mukana tulevia matkustajia, jotka eivät itse osta mitään, mutta tuovat rajan yli ystävänsä ostokset.

– Jonkin verran tapahtuu sitä, että ostoksia jaetaan eri kuiteille, laskee Jaakko Syrjänen.

Luksustuotteet jäävät hyllyyn

Planet Payment Finlandin mukaan parhaiten venäläisten kasvavasta ostosmatkailusta hyötyvät ne liikkeet, jotka ovat muuttaneet valikoimaa venäläisten lompakolle paremmin sopivaksi.

– Nyt ostetaan vähemmän trendituotteita, ja enemmän normaalia kulutustavaraa, sanoo Syrjänen.

Esimerkiksi Vaalimaan rajanylityspaikan tuntumaan nousseessa Zsar Outlet -ostoskeskuksessa venäläisasiakkaat pohtivat hyvinkin tarkkaan, kannattaako kalliita merkkivaatteita ostaa Suomesta, vai venäläisestä myymälästä. Mutta täälläkin tammikuun matkailijamyynti kasvoi.

– Meidän hintamme ovat joskus edullisempia kuin Venäjällä, ja tax free alentaa hintoja vielä lisää, pohtii markkinointipäällikkö Evgenia Gerasimova syytä tax free -kaupan menestykseen.

Gerasimova myöntää, että kalliiden merkkivaatteiden kaupassa venäläiset outlet-myymälät ovat vahva kilpailija, mutta Zsar Outlet aikoo kasvattaa markkinaosuuttaan lisäämällä keväällä mainontaa venäläisessä sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa myyntikanavissa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) vierailee tänään Berliinissä ja tapaa liittokansleri Angela Merkelin.

Vierailu osuu kiinnostavaan hetkeen, sillä EU-johtajat kokoontuvat huomenna Brysseliin ylimääräiseen huippukokoukseen neuvottelemaan EU:n monivuotisesta budjetista.

Suurimpana nettomaksajana Saksa on neuvotteluissa keskeisessä roolissa. Budjettiväännöstä on ennakoitu vaikeaa, koska jäsenmaiden kannat ovat vielä kaukana toisistaan.

Tuorein ehdotus EU:n monivuotisen budjetin kokonaistasoksi on yli 1 094 miljardia euroa, mitä Suomi pitää liian korkeana. Suomi tavoittelee vuosien 2021-2027 rahoituskehykseen kokonaistasoa, joka olisi noin 1 080 miljardia euroa eli 1,06 prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

Tiukinta budjettikuria ajavat maat vaativat, että budjetin kokonaistaso painetaan sitäkin alemmas, tasan yhteen prosenttiin. Saksa luettiin alun perin tähän tiukkaan leiriin, mutta sittemmin Merkel on väläyttänyt valmiutta kompromisseihin.

Saksalaislehti Der Spiegelin mukaan Merkel haluaa kuitenkin pitää kiinni budjetin modernisoinnista, mikä tarkoittaisi, että rahaa ohjattaisiin tulevaisuuteen suuntaaviin hankkeisiin esimerkiksi maataloustukien kustannuksella.

Suomelle taas maatalouden kehittämisrahojen puolustaminen on yksi tärkeimmistä kysymyksistä. Toisaalta Suomen prioriteetteihin kuuluu myös tutkimuksen ja innovaatioiden tukeminen.

Suomea ja Saksaa erottava budjettikysymys on myös suhtautuminen jäsenmaksukorjauksiin, joilla on palautettu rahaa tietyille nettomaksajamaille. Suomi ajaa korjauksista luopumista, mutta Saksa haluaa pitää niistä kiinni.

Saksan sisäpolitiikassa kuohuu

Marinin vierailun ajankohta on mielenkiintoinen myös sen suhteen, että Saksan poliittisella kentällä on kuohunut rajusti viime viikkoina.

Thüringenin osavaltiovaaleista roihahtanut kohu johti kristillisdemokraattisen CDU:n puheenjohtajan ja Merkelin manttelinperijän Annegret Kramp-Karrenbauerin eroon.

Skandaali sai alkunsa, kun Vapaan demokraattipuolueen (FDP) Thomas Kemmerich valittiin Thüringenin pääministeriksi osittain Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen tuella. Aiemmin Saksan puolueet ovat kieltäytyneet yhteistyöstä äärioikeistolaisen AfD:n kanssa.

Kemmerichiä tukivat hänen oman puolueensa ja AfD:n lisäksi kristillisdemokraattien CDU. Kohun vuoksi Kemmerich erosi virastaan vain päivä valintansa jälkeen. Osavaltiossa kaavaillaan kevääksi uusia vaaleja.

Kysymys Merkelin seuraajasta auki

Kramp-Karrenbauer on ehtinyt olla CDU:n johdossa vain reilun vuoden. Hänen lähtönsä avasi uudelleen pelin siitä, kuka johtaa CDU:ta Merkelin väistyessä politiikasta.

Uutistoimisto AFP kertoi maanantaina, että Kramp-Karrenbauer aikoo keskustella tällä viikolla kolmen seuraajaspekulaatioissa pyörineen CDU-poliitikon kanssa. He ovat Merkelin pitkäaikainen kilpailija Friedrich Merz, terveysministeri Jens Spahn ja Nordrhein-Westfalenin osavaltiojohtaja Armin Laschet.

Seuraajavalinta viitoittanee myös keskustaoikeistolaisen CDU:n tulevaa suuntaa. Merz ja Spahn veisivät puoluetta todennäköisesti Merkeliä konservatiivisempaan suuntaan, kun taas Laschetin linja on ollut keskemmällä.

Tiistaina johtajakisaan ilmoittautui liittopäivien ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Norbert Röttgen.

CDU:n seuraava puheenjohtaja saa tehtäväkseen puolueen johdattamisen kohti vaaleja, jotka koittavat ensi vuonna. Vaalit ovat merkittävä käännekohta, koska Merkel on ilmoittanut jättävänsä politiikan silloin.

Merkel on toiminut Saksan liittokanslerina vuodesta 2005 alkaen. Hän on ehtinyt tavata liittokansleriurallaan myös pitkän liudan suomalaisia pääministereitä – Marin on järjestyksessä seitsemäs.

Lue myös:

Kirjeenvaihtajalta: Euroopan vaikutusvaltaisin työ on katkolla – ensimmäinen ilmoittautui Saksan valtapuolueen johtajakisaan mutta lähinnä urataktisista syistä

Angela Merkelin seuraajapeli käynnistyi virallisesti – ensimmäisenä kisaan ennätti ilmoittautua yllätysnimi

Kuohunta äärioikeiston tuesta jatkuu Saksan Thüringenissa – tuhannet osoittaneet mieltään

Vuorenmaan laskettelukeskuksessa Soinissa järjestettiin tiistaina avoin keskustelutilaisuus laskettelurinteen kehittämisestä ja kehittämissuunnitelmista kiinnostuneille.

Tilaisuus kiinnosti niin paljon, että rinnekahvio täyttyi yleisöstä ja tunteetkin kuumenivat.

Puolen tunnin keskustelun jälkeen osa yleisöstä, kymmenkunta henkilöä, marssi tilaisuudesta ulos närkästyneinä.

Rinnetoiminnasta vastaavan Erämaan elämyskeskus Oy:n valtakirjalla toimivan Jorma Leppäniemen mukaan julkisuudessa on kerrottu vain kunnan ja yrittäjän välisestä riitaisasta sopimusasiasta. Tilaisuuden kutsussa luvattiinkin avata asiaa ja investointisuunnitelmia aikatauluineen.

Tilaisuuden kireä ilmapiiri ei yllättänyt Leppäniemeä.

– Oli selvää, että näin tulee tapahtumaan. Täällä oli tiettyjä agitaattoreita, jotka oli tänne käsketty tulla, Jorma Leppäniemi sanoo.

Eteläpohjalainen Soinin kunta ja viime vuonna aloittanut lasketteluyrittäjä ovat kiistelleet julkisuudessa kunnan ja yrittäjän väliseen sopimukseen liittyvistä seikoista.

Leppäniemi esitteli tiistain tilaisuudessa muun muassa sähköpostiviestejä, joita on vaihdettu kunnan ja Leppäniemen välillä. Tulkintaristiriita muun muassa niiden merkityksestä on edelleen olemassa.

"Ei me tästä mihinkään lähdetä"

Jorma Leppäniemen tytär Outi Iivarinen kertoo yhä uskovansa Soinin Vuorenmaahan matkailukohteena. Iivarinen toimii rinnehiihtokeskuksen hissivastaavana. Infrat ja muut sovitut asiat on vaan saatava kuntoon, Iivarinen toteaa.

Leppäniemi ja IIvarinen ovat valmiita katsomaan, miten tilanne kunnan kanssa kehittyy.

– Meillä on kymmenen vuoden sopimus ja ei me tästä mihinkään lähdetä. Miksi, me odotetaan vaan ja laskutetaan joka päivä kuntaa, miten ne rikkoo sopimusta. Huomiselta taas lähtee lasku, kun ei rinnettä saada auki, Jorma Leppäniemi sanoo.

Oikeilla nimillä ja oikeilla summilla

Tilaisuutta seurannut Leila Määttänen pitää Vuorenmaan kehittämistä tärkeänä. Hän peräsi mieltään askarruttaviin asioihin vastauksia ja otti kuvia tilaisuudessa esillä olleista dokumenteista, jotta voi tutustua niihin vielä kotona. Asioita jäi silti vielä ilman vastauksia.

– Tämä on hieno paikka ja valitettavasti ollut tyhjänä. Oli tosi mukava, että tänne yrittäjä tuli ja nyt on ikävä, että puhutaan tällaisista asioista, Määttänen sanoo.

Määttänen toivoo, että tilanne yrittäjän ja kunnan välillä selviäisi.

– Nyt pitäisi puhua asioista oikeilla nimillä ja hinnoista oikeilla summilla, että mentäisiin eteenpäin ja yhdessä.

Kotirinteen perusasiat kuntoon

Soinilaiselle Tiina Ojalalle Vuorenmaan rinne on tuttu ja rakas. Hän harrasti nuorena pujottelua ja suurpujottelua ja kilpaili SM- ja PM-tasolla saavuttaen useita mitaleja. 15-16-vuotiaana maajoukkuevalmennuksessa olleelle kotirinne oli tärkeä harjoittelupaikka.

– Tämä on minulle todella tärkeä paikka. Vaikka rinne on lyhyt ja vaatimaton, täällä sai toistoja paljon ja jyrkkyys toi sitä haastetta

Nyt Ojala tuo rinteeseen laskettelemaan kuutta lastaan. Perheen lapsille ostettiin joulukuussa kausikortit rinteeseen, kun laskettelukausi avattiin. Soinissa lunta on perinteisesti joka talvi ja Ojala uskoi, että rinteeseen päästään.

– Kyllähän siinä hetki emmittiin, mutta kuten voin kokemuksen äänellä sanoa, aina on rinteeseen päässyt. Tenavat oli sitä mieltä, että kausikortit hommataan, kun he on niin paljon siellä, Ojala sanoo.

Vuorenmaan rinteiden kehittämisessä Ojala lähtisi perusasioista: kunnossapito, hissin toimivuus ja perusasiat kuntoon.

– Säälle ei voi mitään, mutta kun päästään tykittämään, tykitettäisiin hyvin ja oikeaoppisesti.

Talkoilla rakennettu rinne

Vuorenmaan rinteet on rakennettu soinilaisen Voitto Vuorenmaan suvun maille. Maisemat ovat edelleen hänen kotimaisemiaan ja nykyinen rinneravintolakin on rakennettu Voitto Vuorenmaan kotitilalta siirretyn riihen hirsistä.

- Tämä on niin tuttua, että täällä on oltu alusta asti mukana. Melkein enemmän kuin kotona,

Vuorenmaa muistaa, miten rinne rakennettiin talkoovoimilla. Väkeä tuli laskettelemaan isolta alueelta, kun mäkiä ei ollut lähitienoilla niin kuin nyt.

– Ei ollut Lapualla eikä Vimpelissä mäkiä ja Seinäjoen Joupiska oli aluillaan. Tämä oli ykköspaikka silloin.

Vuorenmaassa on myös hypätty sotien jälkeen mäkeä ja järjestetty esimerkiksi yhdistetyn ja mäkihypyn kilpailuja.

– Lähelle 50 metriä on täällä ennätys.

Alamäkiluistelurata toteuttamiskelpoinen?

Voitto Vuorenmaa miettii, mitä ilmastonmuutos vaikuttaa hiihtokeskukseen. Jos ennen oli minimissään metri lunta, nyt on kymmenen senttiä, Vuorenmaa muistuttaa.

Rinnehiihtokekuksen tulevia suunnitelmia Vuorenmaakin seuraa mielenkiinnolla. Hän pitää niitä sen verran suurina, että ponnisteluja tarvitaan, että ne toteutuvat ja ihmiset Vuorenmaahan saadaan.

Jos ensi kesänä alueelle alkaa rakentua Soinin Sisun elämysportaat ja alamäkiluistelurata. Tiistain keskustelutilaisuuden järjestänyt Erämaan Elämyskeskus on vain osa alueelle kaavailtua toimintaa, Vuorenmaa muistuttaa.

– Näillä leveysasteilla ei ole alamäkiluistelurataa. Se olisi varmasti vetonaula.

Kunnan ja yrittäjän väliseen kiistaan Voitto Vuorenmaa ei ota kantaa. Hän kuitenkin toteaa, että kunta on satsannut viime aikoina paljon rinteeseen.

Myös Tiina Ojala on seurannut julkista keskustelua. Hän uskoo kuitenkin, että esimerkiksi alamäkiluisteluratasuunnitelma voi toteutua.

– Olisin toivonut, että yhteistyö olisi lähtenyt mahtavasti käyntiin ja olisi pystytty asioista neuvottelemaan ja sopimaan. Harmi sinänsä, mutta näitä tapahtuu joskus.

Lisää aiheesta:

Rinneyrittäjän laskut Soinin kunnalle jo 220 000 euroa

Ilo uudesta rinneyrittäjästä oli lyhyt pienessä Soinin kunnassa – petoksista tuomitun yrittäjän kanssa roihahti ilmiriita hetkessä

IS: Soinin kunta kiistelee Vuorenmaan yrittäjän kanssa

Soinin Vuorenmaan Elämyskeskus hakee jo työntekijöitä

Vuorenmaan laskettelurinteelle etsitään jälleen yrittäjää

Turkissa syyttäjät määräsivät tunnetun ihmisoikeusaktivistin ja liikemiehen Osman Kavalan pidätettäväksi vain tunteja sen jälkeen, kun oikeus oli vapauttanut hänet kaikista syytteistä.

Kavala ja 15 muuta vapautettiin tiistaina syytöksistä niin kutsutun Gezi-oikeudenkäynnin istunnossa. Yle seurasi istuntoa Silivrin oikeustalolla.

Tiistaina vapautettuja syytettiin Istanbulissa sijaisevan Gezi-puiston mielenosoituksista vuonna 2013, joissa ympäristöaktivistit vastustivat pikkupuiston tuhoamista kaupunkiprojektin tieltä. Kansalaistoiminta laajeni koko maahan protesteiksi silloisen pääministerin Recep Tayyip Erdoğanin yksivaltaistumisen merkkejä vastaan.

Osman Kavalaa syytettiin Gezi-protestien osalta väkivaltaisen vallankaappausyrityksen organisoimisesta, ja häntä uhkasi jopa elinkautistuomio. Tiistaina syytteistä luovuttiin ja yli kaksi vuotta vankeudessa ollut Kavala oli pääsemässä vapauteen.

Kuitenkin vain muutama tunti oikeusistunnon jälkeen Istanbulin syyttäjänvirasto määräsi Kavalan uudelleen vangittavaksi. Uusimmat syytteet liittyvät epäonnistuneeseen vallankaappausyritykseen Turkissa vuonna 2016.

Vankilan ulkopuolella Kavalan vapautumista odottanut vaimo Ayse Bugra sekä lähisukulaiset ottivat epäuskoisina vastaan tiedot asioiden uudesta käänteestä.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat tuominneet Kavalan pidätyksen ja pitävät sitä poliittisena.

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Turkin-osasto kutsui pidätystä tarkkaan harkituksi ja laskelmoiduksi julmuudeksi, jolla Turkki yrittää vaientaa toisinajattelijoita.

Lue myös:

Turkissa oikeus vapautti Gezi-puiston mielenosoituksista syytetyt – syyttäjä oli vaatinut jopa elinkautistuomioita

Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n ohjelma Veckans Brott kertoo, että Palme-jutun pääsyyttäjä Krister Petersson uskoo Palmen murhan ratkeavan. Ruotsin pääministerin Olof Palmen murhasta on kulunut 34 vuotta, eikä murhan tekijää ole saatu selville.

– Olen myönteisellä mielellä sen suhteen, että voin esittää, mitä murhassa tapahtui ja kuka siitä on vastuussa, sanoo pääsyyttäjä Petersson SVT:lle.

Hänen mukaansa tutkijat ovat löytäneet hyvin uskottavia jälkiä. Peterssonin tavoite on nostaa syyte jo tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla, eli kesään mennessä.

Palmen murhasta on nostettu tähän mennessä vain yksi syyte, Christer Petterssonia vastaan. Hänet tuomittiin käräjäoikeudessa Palmen murhasta elinkautiseen vankeuteen, mutta hovioikeus katsoi näytön riittämättömäksi ja vapautti hänet vuonna 1989.

Sen jälkeen murhan tutkinta ei ole edennyt. Pääsyyttäjä Petersson ryhtyi johtamaan tutkintaa vuonna 2017. Muun muassa todistajia on kuultu uudelleen.

SVT:n ohjelmassa hän sanoo, että nyt ollaan lähempänä tapauksen ratkaisua – mutta ei kuitenkaan sano suoraan, aikooko hän nostaa syytteen juuri teosta epäiltyä vastaan.

Ruotsin tiedotusvälineissä arvailu murhaajasta ja siitä, onko hän enää elossa, jatkuu.

Palmen murhaa tutkii Peterssonin lisäksi neljä rikospoliisia. Jos syytettä ei nyt saada kasaan, tutkinta lopetetaan, sanoo syyttäjä Petersson. Yksi syy siihen, että syytettä ei nosteta, voisi olla se, että tekijäksi uskottu on kuollut.

Olof Palmen murha järkytti aikanaan myös suomalaisia ja muun muassa presidentti Mauno Koivisto esitti muistosanansa television välityksellä. Katso videolta, kuinka Ylen tv-uutiset kertoi Olof Palmen murhasta 1.3.1986.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on armahtanut useita nimekkäitä henkilöitä ollessaan matkalla kampanjoimaan länsirannikolle. Trump pyrkii saamaan toisen kauden presidenttinä ensi marraskuun vaaleissa.

Yksi Trumpin mainitsemista on Illinoisin osavaltion entinen kuvernööri Rod Blagojevich, joka on tuomittu 14 vuoden vankeuteen korruptiosta ja petoksesta.

Syyttäjien mukaan Blagojevich oli muun muassa yrittänyt myydä Barack Obamalta vapautunutta senaattorin paikkaa, kun tämä oli valittu presidentiksi. Hän myös oli kiristänyt rahaa lastensairaalahankkeelta.

Blagojevich on istunut tuomiostaan seitsemän vuotta, ja Trump vihjasi lyhentävänsä hänen tuomiotaan myöhemmin tänä vuonna. Trump sanoi Blagojevichin tuomiota naurettavaksi.

Uutiskanava CNN:n mukaan monet Trumpin omankin puolueen, republikaanien poliitikot vastustavat Blagojevichin armahtamista. Sitä puolestaan puolustaa Trumpin hallinnossa hänen neuvonantajansa ja vävynsä Jared Kushner.

Blagojevich on Trumpin tuttuja yli kymmenen vuoden takaa. Hän oli mukana Trumpin Celebrity Apprentice -ohjelmassa eli suomalaisittain Diilissä vuonna 2008.

Valkoinen talo ilmoitti tiistaina kaikkiaan yhdentoista rangaistuksiin tuomitun erimuotoisista armahtamisista. Yksi heistä on roskalainojen isäksi tituleerattu sijoittaja Michael Milken, joka sai 1990-luvulla kymmenen vuoden vankeustuomion finanssialaan liittyvistä petoksista. Hän istui niistä kaksi.

Koodaripula. Sana on varmasti tuttu, jos on viime vuosina vilkaissut talousuutisia tai edes otsikoita. Koodarien puutteen arvioidaan uhkaavan talouskasvua. Töitä riittäisi joidenkin arvioiden mukaan jopa 10 000 osaajalle.

Koodaripulaan vastatakseen valtio on investoinut miljoonia euroja täydennyskoulutuksiin, joiden avulla alanvaihtajat voivat täydentää osaamistaan ohjelmointiopinnoilla.

Yritykset taas järjestävät muutaman kuukauden mittaisia koulutuksia, joiden jälkeen on mahdollista työllistyä ohjelmointialalle.

Silti kaikki kouluttautuneet eivät löydä töitä. Alan ammatillisen perustutkinnon suorittaneista hieman alle kolmannes oli vuosi valmistumisen jälkeen työttömänä. Tuoreimmat tilastot ovat tosin vuodelta 2019 eli luku kertoo vuonna 2017 valmistuneista datanomeista.

Yksi selitys on se, että mikään tutkinto ei yksinään riitä ohjelmointitöitä hakevalle. Käytännön osaamisesta tulee olla näyttöjä.

Koulutusta ei edes tarvitse, jos osoittaa osaamisensa muuten

Ohjelmistotalo Vismassa kaikki koodarin töitä hakevat tekevät koodaustehtävän, jolla osaamista kartoitetaan, sanoo henkilöstöjohtaja Ari Hyvönen.

Datanomin koulutuksella ei jää jonon hännille ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa tutkinnon hankkineen taakse, hän vakuuttaa.

– Ilman ammatillista koulutustakin henkilö voidaan palkata, jos osaamisen voi muuten osoittaa, hän sanoo.

Hyvänen uskoo, että datanomi oppii koulussa samoja teknologioita ja ohjelmointikieliä, joiden osaamista yritykset työpaikkailmoituksissa kertovat hakevansa. Se ei kuitenkaan yksinään riitä.

Ohjelmistokehittäminen on usein projektityötä tiimeissä.

– Projektityöskentely ja opinnoissa opitun soveltaminen käytännössä, sen kun pystyy näyttämään, niin varmasti auttaa työllistymisessä, Hyvönen muistuttaa.

Projektityökokemusta voi kartuttaa esimerkiksi opintojen ohella kesätöissä tai harrastuneisuudella.

– Monella, jolla ei ole työkokemusta, on jokin harjoitustyö, esimerkiksi demo itse suunnitellusta ja toteutetusta ohjelmistosta, jota voi käyttää käyntikorttina työnantajalle.

Kilpailu erityisesti aloittelevien ohjelmistosuunnittelijoiden paikoista on kovaa. Visman juniorikoodarihaussa vuosi sitten oli Hyvösen mukaan yli 400 hakijaa, jotka olivat joko vastavalmistuneita tai opintojen loppusuoralla. Heistä puolella oli yliopisto-opintoja.

Kisa työpaikoista on kova

Alle parikymppinen datanomi vähäisellä työkokemuksella voi joutua tiukkaan kisaan työpaikoista, kun vastassa on ammattikorkeakoulusta valmistunut kilpakumppani. Ylemmän tutkinnon tehneillä on yksinkertaisesti ollut jo useampi kesä aikaa kerätä esimerkiksi laaja-alaisempaa projektiosaamista, Hyvönen sanoo.

19-vuotiaan Sakari Marttosen piti jo valmistua datanomiksi, mutta pari kurssia on vielä kesken. Valmistuminen Business Collegesta Helsingistä häämöttää parin kuukauden päässä.

– Elämässä on niin paljon kaikkea! Aika on kortilla, kun tekee kolmea työtä.

Opiskelijan kolmesta työstä kaksi on ravintola-alalla, jolla hän on työskennellyt jo kaksi vuotta. Kolmas työ on omassa yrityksessä, jonka kautta hän tekee verkkosivuja Wordpress-ohjelmistolla.

– Yritys on nyt vähän jäissä, yhden asiakkaan kanssa on vielä projekti päällä.

Valmistumisen jälkeen Marttosta odottaa kesällä alkava varusmiespalvelus. Sen jälkeistä elämää koskevat suunnitelmat ovat vielä auki. Hän arvelee saavansa esimerkiksi it-tukihenkilön töitä, mutta muutkin käyvät.

– Mikä vain oman alan työ, että saa kokemusta. Pari vaihtoehtoa on, joiden kanssa olen jo alustavasti puhunut.

Koodaajana palkka voisi olla parempi, ja työajat joustavat. Jos koodarin töihin mielii, täytyy omasta yrityksestä ja työkokemuksesta huolimatta opiskella lisää, hän arvioi.

– Sitten pitää vain harjoitella lisää vapaa-ajalla. Kun osaa alkeet, niin on helppo oppia lisää, Marttonen sanoo.

Yrityksensä toimintaakin Marttonen voisi jatkaa.

– Se on reitti onneen, koska saa itse päättää elämästään silloin täysin, Marttonen sanoo.

Monella Marttosen opiskelukavereista on tavoitteena jatkaa opintoja heti valmistumisen jälkeen. Myös Marttosen mukaan se on varteenotettava vaihtoehto, kunhan työkokemusta on ensin kertynyt.

Kokeneenkin koodarin pitää oppia koko ajan uutta

Uuden oppiminen jatkuvasti onkin tarpeen, sillä tietotekniikka-ala muuttuu niin nopeasti, että kokeneenkin koodarin täytyy koko ajan opiskella lisää.

Se näkyy myös perustutkinnon tasolla. Aikoinaan matkapuhelimia valmistaneella Nokialla oli alihankkijoita Suomessa, ja sen tarpeisiin alettiin kouluttaa ICT-asentajia. Tänä vuonna alan ammatillisen perustutkinnon vaatimukset laajentuvat. Sekä ICT-asentajan ja datanomin tutkintonimikkeet jäävät historiaan.

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon Business College Helsingissä suorittavat ovat tulevaisuudessa IT-tukihenkilöitä ja ohjelmistokehittäjiä, kertoo koulutuspäällikkö Miikka Merikanto.

Tutkintoja uudistetaan työnantajien toiveiden suuntaan, joten pelkkä ohjelmoinnin osaaminen ei riitä, Merikanto sanoo.

– Nykyisin työskennellään moniammatillisissa tiimeissä hyvin itseohjautuvasti. Sen lisäksi että pystyy tekemään ohjelmistokehitystä, pitää ymmärtää liiketoimintaa ja keskustella erilaisten ihmisten kanssa.

Uudessa ohjelmistokehittäjän tutkinnossa opiskellaan siis myös vuorovaikutustaitoja ja projektinhallintaa. Business College Helsingissä näitä on opetettu jo aiemminkin, mutta nyt ne tulevat valtakunnallisesti tutkintovaatimuksiin.

Silti koodarin työhön pääsy vaatii melkein aina opiskelijan omaa harrastuneisuutta tai kiinnostusta panostaa kielen tai teknologian opiskeluun.

Perustutkinnosta valmistuneille sopivat työpaikat ovat Merikannon mukaan todennäköisemmin pienten ja keskisuurten yritysten sisäisessä ohjelmistokehityksessä kuin suurissa ohjelmistotaloissa.

Kun on saanut näissä kokemusta, voi hakea suurempiin ohjelmistokonsultointiyrityksiin. Harvoin niihin mennään suoraan nuorten perustutkintokoulutuksesta, Merikanto sanoo.

Kaikki voivat oppia ohjelmointia, mutta kaikki eivät opi sitä niin, että he voisivat tehdä sitä työkseen, hän sanoo.

– Pulaa on vaativaa ohjelmointia tekevistä, Merikanto sanoo.

Se vaatii roolista riippuen joko abstraktia ajattelua ja matemaattis-loogista päättelykykyä tai modernien teknologioiden hyvää hallintaa ja visuaalista silmää.

Koodaripula tarkoittaa pulaa kokeneista koodareista

Koodaripulassa onkin siis hänen mukaansa kyse siitä, että yrityksiin tarvittaisiin kokeneempia osaajia, jotka osaavat juuri oikeita teknologioita tai -kieliä, ymmärtävät liiketoimintaa ja osaavat puhua niin työkavereiden kuin tekniikasta ymmärtämättömien asiakkaiden kanssa.

Business College Helsingin rehtori Antti Loukola toivoisi alalle enemmän moninaisuutta. Edelleen opintoihin suoraan peruskoulusta tulevista valtaosa on poikia. Aikuiskoulutuksessa naisten määrä on onneksi suurempi.

– Osaamista tarvitaan monilla aloilla, esimerkiksi hyvinvointipalveluissa ja sosiaali- ja terveysaloilla, Loukola sanoo.

Loukolan mielestä työnantajat keskittyvät liikaa korkeakoulututkinnon suorittaneisiin hakijoihin. Osaksi se voi johtua ammatillisen koulutuksen viime vuosina saamasta huonosta maineesta, hän arvioi.

– Mielikuva ammatillisesta koulutuksesta ei ole kovin hyvä. On koettu, että ammattikoulutuksen reformi ei ole onnistunut, se on luonut kuvaa, että siellä ei synny osaamista. Osa voi pitää paikkansakin, mutta ei pitäisi yleistää.

Lue lisää:

Koodareita on koko ajan enemmän, mutta uusia tarvittaisiin tuhansia vuosittain – "Osa ei ehdi edes valmistua, kun työelämä kutsuu"

Emmi Pöyhönen, 29, opiskelee koodariksi yhdeksässä kuukaudessa ilman aiempaa kokemusta – täsmäkoulutus voi helpottaa it-alan työvoimapulaa

Kilpailu koodareista on nyt veristä: pelkkä kova palkka ei riitä, vaan työntekijöitä houkutellaan myös parturipalveluilla ja nimikko-oluella

Koodarikoulu Hive Helsinki aloitti, opiskelijoista viidesosa naisia – "Jakauma voisi näyttää enemmän samalta kuin muu maailma"

Amazonin perustaja Jeff Bezos kertoi eilen Instagramissa lahjoittavansa 10 miljardia dollaria ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin. Summa on suuri jopa maailman rikkaimmalle miehelle.

Bezosin henkilökohtaisen omaisuuden arvo on noin 130 miljardia dollaria, riippuen Amazonin päivän osakekurssista. Kymmenen miljardia dollaria on siis huomattava osuus Bezosin omaisuudesta, vajaat 8 prosenttia.

Toisaalta miljardöörien kohdalla kaikki on suhteellista. Jo yksi miljardi on käsittämätön summa rahaa.

On perusteltua pohtia, kuinka paljon ihmiskuntaa hyödyttää talousjärjestelmä, joka mahdollistaa 130 miljardin dollarin omaisuuden keskittymisen yhdelle henkilölle. Se, että tämä henkilö jakaa rahojaan hyväntekeväisyyteen, ei tee asiasta yhtään ongelmattomampaa. Itse asiassa se voi tehdä asiasta entistä ongelmallisemman.

Veroprosentti lähes nolla

Bezosin perustama verkkokauppa Amazon on kasvanut vuosien saatossa yhdeksi maailman suurimmista yrityksistä. Nykyään Amazon on paljon enemmän kuin verkkokauppa. Se pyörittää omaa pilvipalveluaan, kehittää kasvojentunnistusjärjestelmiä sekä tuottaa elokuvia ja tv-sarjoja suoratoistopalveluunsa.

Vaikka Amazon on noussut markkinajohtajaksi usealla alalla, yhtiön kannattavuus on ollut vaatimatonta. Se on ollut vaatimatonta, koska yhtiö on keskittynyt voimakkaaseen kasvuun. Kaikki rahat on pistetty takaisin liiketoimintaan. Vasta vuonna 2016 Amazon salli itselleen yli 2 miljardin dollarin voitot.

Viime vuosien voitot eivät ole näkyneet yhtiön verotuksessa. Amazon ei maksanut senttiäkään Yhdysvaltain liittovaltion veroa vuonna 2017. Sama toistui seuraavana vuonna. Itse asiassa Amazon keräsi toissa vuonna yli sadan miljoonan dollarin veronpalautukset.

Viime vuonna Amazon maksoi liittovaltion tuloveroa 162 miljoonaa dollaria, mikä on reilun 280 miljardin dollarin liikevaihtoa pyörittävälle yhtiölle pähkinöitä. Ennen veroja Amazonin tulot Yhdysvalloissa olivat lähes 14 miljardia dollaria. Toisin sanoen Amazonin veroprosentti nousi juuri ja juuri yli yhden.

Suurin osa Amazonin tuloista tulee Yhdysvalloista, mutta silti yhtiön maksamat verot muihin maihin ovat moninkertaiset. Yhtiö maksoi viime vuonna kansainvälisiä veroja 1,1 miljardin dollarin edestä. Se on huomattava summa, mutta ei läheskään sitä, mitä sen paperilla pitäisi olla.

Verohelpotusten kalastelua pääkonttorin avulla

Amazon on voimakkaasti hakenut verohelpotuksia sieltä missä niitä on tarjolla. Kun yhtiö on suunnittellut uuden varaston tai datakeskuksen perustamista, se on samalla pyrkinyt varmistamaan itselleen mahdollisimman suuret verohelpotukset.

Tämä on noussut erityisesti esille Amazonin etsiessä paikkaa toiselle pääkonttorilleen, HQ2:lle. Kun yhtiö ilmoitti syksyllä 2017 laajentavansa pääkonttoriaan Seattlesta, amerikkalaiskaupungit julistivat kilvan toinen toistaan suurempia verohelpotuksia ja tukipaketteja houkutellakseen Amazonin luokseen.

Virginian osavaltio lupasi Amazonille 750 miljoonan dollarin verohelpotukset. New York pisti paremmaksi 1,2 miljardin dollarin tukipaketilla. New Jersey lupasi yhteensä 7 miljardin dollarin verohelpotukset, jotta Bezos siirtäisi palan yhtiöstään Newarkiin.

Kuten aina, verohelpotukset perusteltiin työpaikoilla. Amazonin kakkospääkonttori loisi niitä yhtiön mukaan jopa 50 000. Ja toisin kuin Amazonin varastoissa, pääkonttorissa työskentelee kovapalkkaista väkeä.

Lopulta Amazon ilmoitti jakavansa HQ2:n Virginian ja New Yorkin kesken. Yhtiö joutui kuitenkin vetäytymään New Yorkista paikallisten voimakkaan vastustuksen vuoksi. Poliitikkoja hiersi verohelpotukset ja asukkaita pelotti kotien hintojen nousu.

Vaippakaupan nitistäminen paljasti Amazonin kynnet

Amazon on yksi maailman suurimmista yrityksistä, eikä se ole vältellyt asemansa hyödyntämistä. Kuten Piilaakson yrityksillä on tapana, Amazoninkin tavoitteena näyttää olevan monopoliaseman saavuttaminen omilla markkinoillaan.

Tästä hyvä esimerkki on vaippaverkkokauppa Diapers.com. Amazon kiinnitti huomiota vaippakauppaan vuonna 2009 ja pian yhtiö teki sivustosta ostotarjouksen. Kasvussa ollut vaippasivusto kieltäytyi tarjouksesta. Tämän jälkeen Amazon pudotti omien vaippojensa ja muiden vauvatarvikkeidensa hintoja kolmanneksella.

Pian Diapers.com huomasi myyntinsä ja sitä myötä kasvunsa tyrehtyneen. Sijoittajat alkoivat kaikota, ja yhtiön oli pakko harkita myyntiä.

Viimeinen naula diapers.comin arkkuun lyötiin syyskuussa 2010, kun kesken kauppaneuvotteluiden Amazon julkisti Amazon Mom -palvelun, joka tarjosi alennuksia ja ilmaiset toimitukset vauvatarvikkeista.

Amazon nieli omalla palvelullaan arvioiden mukaan yli sadan miljoonan dollarin tappiot hallitakseen vaippamarkkinoita. Ja lopulta Diapers.com myytiin Amazonille.

Maailman pelastaminen ei voi tapahtua miljardöörien ehdoilla

Amazon on iso työllistäjä, koska diapers.comia ei enää ole. Tämä puoli voi unohtua, kun teknologiajätti itse esittelee työllistämissaavutuksiaan.

Jeff Bezos puolestaan pystyy olemaan iso hyväntekijä ainakin osin sen takia, että hänen yhtiönsä välttelee viimeiseen asti veroja. Tämä puoli voi unohtua, kun miljardööri jakaa rahojaan.

Bezosin toiminta johtaa maailmaan, jossa rikkaat ottavat toimintavastuun, koska päättäjät eivät siihen kykene. Ja päättäjät eivät pysty tarttumaan toimeen, koska heiltä puuttuvat varat. Ja heiltä puuttuvat varat, koska Bezos ja muut Piilaakson jättiläiset eivät maksa verojaan.

Sen sijaan, että demokraattisesti valitut poliitikot päättäisivät toimista ilmastonmuutosta vastaan, Bezos perustaa omaa nimeään kantavan säätiön ja tekee nämä päätökset yksin.

Bezosin ilmastorahasto on ilman muuta hieno ele. Samalla se kuitenkin on myös PR-liike. Ilmastonmuutoksen vastaisen työn kannalta parempi olisi, jos Bezos ja kumppanit maksaisivat veronsa.

Lue myös:

Amazon-pomo osti Los Angelesista ennätyskalliin 152 miljoonan euron talon – summa vastaa 0,125 prosenttia miljardöörin omaisuudesta

Amazonin perustajan puhelimeen lähetetty hakkerointitiedosto näyttää tulleen Saudi-Arabian kruununprinssiltä

Analyysi: Mitä Facebook, Google, Apple ja Amazon ovat tehneet ansaitakseen vihanpidon? Tässä ovat syntilistat

Venäjän presidentti Vladimir Putin on erottanut yhden läheisimmistä neuvonantajistaan Vladislav Surkovin.

Kremlin verkkosivulla kerrottiin, että Surkov on vapautettu virastaan. Sen sijaan ei kerrottu, mikä hänen mahdollinen uusi työnsä olisi.

Viime vuosina Surkov on ollut vastuussa Kremlin Ukrainan-politiikasta. Hän on myös vaalinut läheisiä suhteita Itä-Ukrainan separatisteihin, jotka ovat julistaneet yksipuolisesti kansantasavallat Luhanskin ja Donetskin alueille.

Aiemmin tässä kuussa Ukrainan-politiikka siirrettiin Surkovilta veteraanipoliitikolle Dmitri Kozakille, joka on Putinin läheinen liittolainen.

Kremlissä saamansa korkean aseman ansiosta Surkov on ollut mukana muuttamassa Venäjän parlamenttia kumileimasimeksi, vaientamassa mediaa ja vaikeuttamassa opposition toimintaa.

Lue myös:

Malesialaiskoneen alasampumista tutkiva ryhmä paljastaa: Itä-Ukrainan separatisteilla tiukat yhteydet Kremliin ja Venäjän valtaamaan Krimiin

Erkka Mikkonen: Venäjä tekee venäläisten rakastamisesta vaikeaa

Romuttamolle Eurajoelle tuodusta elektroniikkaromukuormasta löydettiin useita palovaroittimia. Säteilyturvakeskus STUK kertoo tammikuun puolivälissä sattuneesta tapauksesta nettisivuillaan.

Eurajoen Romu Oy hälytti STUKIn tarkastajan tutkimaan kuormaa, kun yhtiön omat säteilymittarit eivät kertoneet, mistä aineista oli kyse.

Tarkastaja löysi kuormasta kahdeksan teollisuuspalovaroitinta ja useita kotitalouksien palovaroittimia.

Hälytyksen aiheuttivat teollisuuspalovaroittimien säteilylähteet radium ja amerikium. Kotitalouksien palovaroittimssa säteilylähteenä on amerikium.

Palovaroittimista ei ole vaaraa normaalikäytössä, eivätkä kuormasta löytyneet laitteet aiheuttaneet haittaa niitä mahdollisesti käsitelleille ihmisille.

Sulatus olisi voinut aiheuttaa vaaraa

Sen sijaan ongelmia olisi koitunut, jos palovaroittimet olisivat päätyneet romun mukana terästehtaalle sulatukseen.

Sulatuksessa säteilylähteet olisivat aiheuttaneet vaaran sulattamon työntekijöille ja olisivat voineet saastuttaa terässulattamolinjan.

– Poistettaessa palovaroittimia ja -ilmaisimia käytöstä yksiselitteinen ohje on, että laitteita ei saa laittaa romun joukkoon, painottaa STUKin tarkastaja Jorma Kuusisto.

Romukuormasta löytyneet palovaroittimet palautettiin yritykselle, joka oli ne Eurajoelle kuljettanut. Kuljetusyrittäjä vei ne yritykseen, joka poistaa radioaktiiviset aineet varoittimista ja toimittaa ne asianmukaisesti loppusijoitettavaksi.

Kotitalouksien pitää viedä palovaroittimet sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätyspisteisiin. Varoittimia ei saa heittää talousjätteiden joukkoon.

Lappeenrantalainen Simon Hassan muistaa ihmetelleensä pienenä isän kanssa raskaita koneita ja niiden toimintaa.

– Äidin ehdotuksesta aloin harkita peruskoulussa metsäalaa ja päätin kokeilla sitä. En ole katunut hetkeäkään.

Hassan kertoo tutkineensa vanhempiensa kanssa myös eri alojen työllistymistä miettiessään peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa.

– Totesimme, että metsäala on aika varma työllistäjä.

Hassan valmistui metsäkoneenkuljettajaksi viime vuonna, juuri ammatillisen koulutuksen suuren muutoksen kynnyksellä.

Hakea voi ympäri vuoden

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen kevään yhteishaku alkoi eilen tiistaina. Yhteishaun kautta hakevat pääasiassa peruskoulun ja lukion tänä keväänä päättävät oppilaat.

Ammatilliseen koulutukseen voi nykyään hakea myös ympäri vuoden silloin kuin itselle sopii. Jatkuvan haun mahdollisuuden toi ammatillisen koulutuksen laki, joka tuli voimaan 2018. Etu on se, että koulutuksen voi aloittaa silloin kuin itselle parhaiten sopii.

Jatkuva haku on ampaissut jo kovaan suosioon, vaikka valtakunnallisia tilastoja ei olekaan saatavilla.

Opetushallituksen mukaan esimerkiksi suosittuihin koulutuksiin kuten lähihoitajalinjalle lähes puolet opiskelijoista tulee nyt jatkuvan haun kautta.

– Tuhannet hakevat opiskelemaan jatkuvan haun kautta. He ovat etupäässä aikuisia, joilta puuttuu toisen asteen tutkinto, lisäosaamista hakevia tai alanvaihtajia, toteaa Opetushallituksen yli-insinööri Jaana Villikka-Storm.

Jatkuva haku näkyy myös yhteishausta kertovissa tilastoissa. Eri alojen aloituspaikkojen ja hakijoiden määrät ovat edellisvuosiin verrattuna hieman laskussa, koska hakijoita otetaan koulutuksiin myös jatkuvan haun kautta.

Villikka-Storm ei kuitenkaan usko, että jatkuva haku syrjäyttäisi yhteishaun.

– Koulutuksen järjestämisen ja ryhmäytymisen kannalta nuorten ikäluokka on hyvä saada koulutuksen piiriin samanaikaisesti eli yhteishaun kautta. Yhteishakua ei ole syytä poistaa.

Ammatillisen koulutuksen uudistus ja siihen kuuluva jatkuva haku on isoin muutos, mitä ammatillisessa koulutuksessa on viime vuosina tehty. Se ei kuitenkaan ole ainoa mullistus, joka koulutusta on viimeisten 2000-luvulla kohdannut.

Isoin muutos vähään aikaan

2010-luvun alussa ammatillisiin perustutkintoihin lisättiin ammattiosaamisen näytöt. Näytöt tehdään yleensä työpaikoilla. Niiden kautta opiskelija osoittaa käytännön työn osaamisensa, joka on määritelty ammatillisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksissa. Näytöt ovat yksi osa tutkintoa.

Vuonna 2009 Etelä-Karjalan ammattiopistosta kokiksi valmistunut lappeenrantalainen Sini Tuuva olisi kaivannut toiseen asteen koulussa enemmän juuri työssäoppimista.

– Ammattiosaamisen näytöt olisivat varmasti olleet hyvä asia omina kouluaikoinakin, koska työssä oppii parhaiten.

Tuuva halusi peruskoulun jälkeen ammatilliseen oppilaitokseen, koska tiesi sitä kautta pääsevänsä nopeammin kiinni työelämään.

– Ruuanlaittaminen ja leipominen ovat aina kiinnostaneet minua, joten ammattikouluun hakeutuminen oli järkevin vaihtoehto.

Parhaillaan Tuuva jatkokouluttaa itseään oppisopimuksella leipuri-kondiittoriksi. Oppisopimuskoulutus räätälöidään jokaiselle omien tarpeiden mukaan. Tuuva pitää myös jatkuvaa hakua hyvänä asiana, koska jatkuvan haun kautta alkava koulutus on samaan tapaan räätälöitävissä.

Hän uskoo, että jatkuva haku voi parantaa myös opiskeluintoa.

– Jatkuva haku antaa hyvän mahdollisuuden ihan kaikille, jotka haluavat opiskella. Ei tarvitse odottaa hakuaikaa, voi hakea silloin kun on motivaatio.

Hyvät valmiudet työelämään

2000-luvun taitteen uudistus oli puolen vuoden työssäoppimisjakso. Sitä ennenkin koulutuksiin sisältyi työssäoppimista, mutta jaksot eivät olleet yhtä pitkiä.

Lappeenrannassa asuva parturi-kampaaja ja kosmetologi Tanja Nikku muistelee omia opiskeluaikojaan lämmöllä.

– En osannut kaivata opiskellessani mitään muutosta koulutukseen. Nyt sen vasta huomaa, kuinkaopiskelu on muuttunut niistä ajoista.

Nikku pääsi peruskoulusta vuonna 1993 ja haki heti toiseen asteen kouluun. Hänen kouluaikoinaan ammatillista opetusta uudistettiin lisäämällä mahdollisuus suorittaa koko tutkinto näytön avulla.

Näyttötutkinto tarkoittaa, että tutkinto suoritetaan tekemällä työtä työpaikalla ja osoittamalla osaaminen käytännön työtehtäviä tekemällä. Kolme arvioijaa arvioi näytöt, joita on useita erilaisia riippuen suoritettavasta tutkinnosta.

Näyttötutkinnon suorittamisen mahdollisuus ei suoranaisesti vaikuttanut 16-vuotiaan Nikun opintoihin Imatralla.

Kolme vuotta kestäneen parturi-kampaajakoulutuksen jälkeen Nikku jatkoi kosmetologiopintoja kahden ja puolen vuoden ajan, osin onnekkaan sattuman ansiosta.

– Samassa koulussa alkaneen kosmetologilinjan opettaja tuli sanomaan, että kaksi tyttöä oli lopettanut koulun kesken. Minä ja kaksi kaveriani kirjoitimme hakemukset ja pääsimme kaikki kolme jatkamaan vielä kosmetologilinjalle.

Nikku valmistui kosmetologiksi vuonna 1998, minkä jälkeen hän on työskennellyt alalla enemmän tai vähemmän. Vuosia yrittäjänä on takana 11. Nykyiseen työpaikkaansa Lappeenrannassa Nikku päätyi kouluaikaisten verkostojen kautta.

– Täällä on parturi-kampaajana koulukaverini ja kosmetologina silloinen opettajani.

Nikku on ollut tyytyväinen uravalintaansa.

– Tykkään työstäni, koska tässä tapaa erilaisia ihmisiä ja näkee työn jäljen. Nykyisessä työpaikassani voin välillä tehdä myös parturikampaajan hommia, mikä on mukavaa.

Enemmistö peruskoulun päättävistä lukioon

Perusopetuksen päättäneistä reipas enemmistö hakee edelleen lukiokoulutukseen. Viimeisen vuoden aikana peruskoulun päättäneistä lukioon hakevien määrät ovat hienoisesti kasvaneet.

Viime vuonna lähes 33 500 peruskoulun päättänyttä haki lukioon, kun taas ammatilliseen koulutukseen haki hieman yli 24 000 nuorta.

Ylen haastattelemat ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuneet kertovat valinneensa ammatillisen koulutuksen, koska sen jälkeen voi mennä suoraan töihin.

– Pääsin töihin heti valmistumista seuraavana päivänä, Simon Hassan toteaa.

Parhaillaan Hassan suorittaa asepalvelusta Haminassa eikä ole töissä. Asepalveluksen jälkeen suunnitelmat ovat avoimet. Mies on viihtynyt armeijassa, joten Puolustusvoimiin työllistyminen on alkanut tuntua houkuttelevalta.

– Pidän myös metsäkoneenkuljettajan työstä, eikä se olisi huono vaihtoehto armeijan jälkeen. Kun kerran oppii asiat koulussa, ei tarvitse enää työelämässä miettiä niin paljon.

Lue seuraavaksi:

Ammattikouluun voi hakea ympäri vuoden, kunhan näkee vähän vaivaa – "Onhan se huikeaa, että saa hakea koko ajan"

Tampereen Kaarilan sortumavaarassa oleva rivitalo on herättänyt viime päivinä runsaasti mielenkiintoa.

Rivitalossa asuvia perheitä kehotettiin lähtemään kodistaan sen jälkeen, kun maa sortui aivan talon perustusten vierestä.

Syytä maan vajoamiselle ei tiedetä, mutta maat sortuivat talon juurelta sunnuntain ja maanantain välisenä yönä, kun satoi paljon.

Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt, kuten tulvat, rankkasateet ja kovat myrskytuulet tulevat yleistymään myös Suomessa.

Tämä puolestaan vaikuttaa Suomen rakennuskannan kestävyyteen. Viranomaiset päivittävät parhaillaan maankäyttö- ja rakennuslakia, ja osana uudistusta myös ilmastonmuutokseen varautumiseen on kiinnitetty huomiota.

Tuore väitös: ilmastonmuutos laittaa Suomen rakennuskannan koville

Tampereen yliopiston tuoreen väitöskirjan mukaan Suomen rakennuskanta joutuu koville ilmastonmuutoksen myötä.

Rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmässä työskentelevän Toni Pakkalan väitöskirja on tutkinut erityisesti muuttuvien ilmasto-olosuhteiden vaikutusta betonirakennuskannan vauriomekanismeihin ja vaurioitumisen nopeuteen.

Erityisessä riskiryhmässä ovat väitöskirjan mukaan nopean kaupungistumisen vuosina 1960–1989 rakennetut kerrostalot.

Ympäristöministeriössä väitöskirjan tutkimustuloksia ihmetellään.

– Sadehan ei ole ongelma, vaan se, että viistosti satanut vesi jäätyy ja sulaa rakennuksen pinnassa. Ilmaston lämpenemisen myötä tämä riski pikemminkin vähenee varsinkin Etelä-Suomessa, rakennukset ja rakentaminen-yksikön päällikkö, hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä sanoo.

Ilmastonmuutoksen myötä rakennusten kosteusrasitustaso tulee kuitenkin nousemaan esimerkiksi viistosateiden sekä lämpimien talvien vuoksi lisääntyneiden vesisateiden myötä. Myös ilman kosteustaso kasvaa, mikä puolestaan hidastaa kuivumista.

Ongelmia tuottavat myös hulevedet, eli sade- ja sulamisvedet. Rajut sateet nostavat hulevesien määrän tasolle, joita vanhempien kaupunkien viemärimitoitus ei välttämättä kestä.

Väitöskirjatutkimuksessa kävi ilmi, että uudet, nykymääräysten mukaan rakennetut betonirakennukset kestävät ilmaston rasitukset vanhoja taloja paremmin.

Martinkaupin mukaan rakennusten rakennusmääräyksiin tullaan tulevaisuudessa lisäämään kohdat, jotka liittyvät uudisrakennusten hiilijalanjälkeen sekä niiden elinkaareen.

– Tulevaisuudessa rakennusten tulee kestää pidempään ja niiden hiilijalanjälki on laskettava, Martinkauppi sanoo.

Ympäristöministeriö: Ilmastonmuutos huomioitu rakennussäädöksissä

Suomessa rakentamista koskevat säännökset ja ohjeet on koottu Suomen rakentamismääräyskokoelmaan. Näitä määräyksiä päivitettiin viimeksi vuonna 2018 viisi vuotta kestäneen valmistelutyön seurauksena.

– Rakentamismääräyksissä olemme huomioineet ilmastonmuutoksen vaikutukset ja ottaneet huomioon esimerkiksi lumikuormien ja tuulikuormien kehityksen, Martinkauppi sanoo.

Lisäksi ympäristöministeriö ja ilmatieteen laitos selvittävät tällä hetkellä yhdessä ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakentamiseen ja sitä sääteleviin määräyksiin.

Tällä hetkellä työn alla on lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus, joka valmistuu ensi vuonna. Uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa myös ilmastonmuutos, sen torjuminen sekä sen vaikutuksiin varautuminen on otettu huomioon.

Martinkaupin mukaan rakentamismääräyksissä ei ole ilmastonmuutoksen osalta puutteita.

– Betoni rapautuu ilmastonmuutoksesta riippumatta, ja 60-luvun kerrostalojen betonirakenteiden rapautuminen johtuu pikemminkin silloin käytössä olleesta heikompilaatuisesta betonista, hän sanoo.

Ilmastonmuutokseen voidaan suomalaisessa rakentamisessa varautua monella tapaa. Pakkalan mukaan esimerkiksi viistosaderasitusta voidaan hillitä erilaisella räystäsrakentamisella.

Ympäristöministeriön Martinkauppi on samaa mieltä.

– Rakennus on tärkeää suojata hyvin. Lisäksi alueilla, jossa rakennuksen pintamateriaali jäätyy ja sulaa, korjaussyklin nopeus saattaa vaihdella.

Tulvien lisääntymiseen puolestaan voidaan varautua kaavoittamalla rakennuksia aluille, joissa tutkittu tulvariski on pienempi.

Voit keskustella artikkelista keskiviikkoon 19.2. klo 23:een asti.

Lue myös:

Väitöstutkimus: Ikääntyvät betonikerrostalot joutuvat koville sateissa ja tuulissa

Sortumavaarassa oleva talo on asetettu asumiskieltoon Tampereella – rakennusvalvonta ei ole nähnyt vastaavaa koskaan

Viikonlopun sateet nostivat vedenkorkeudet ennätyslukemiin – pahimmat tulvat Satakunnassa, helmikuun sade-ennätyksiä hätyytellään

Betonisen kerrostalon hiilijalanjälki on jopa 75 prosenttia isompi kuin puisen – puukerrostaloja rakennetaan nyt erityisesti Tampereella

Kaupunkien sadevedet syöksyvät pikavauhdilla viemäriin ja tulvariski kasvaa – Lounais-Suomi varautuu ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin

Moni aktiivisuusranneke mittaa epätarkasti käyttäjänsä tietoja. Esimerkiksi Kuluttaja-lehti kertoi hiljattain suurista heitoista rannekkeiden välillä. Samaan tulokseen on tullut Mikrobitti omissa testeissään.

Epätarkkuuksia on niin sykkeissä, kaloreissa, askelissa kuin unen laadun arvioinnissa.

Kun esimerkiksi sykettä mitataan ranteesta ja sykevyöllä rinnasta, tulos on yleensä erilainen.

– Monissa tilanteissa rannemittaus toimii kuitenkin riittävän hyvin. Erityisen hyvin se toimii levossa, kun ranne ei ole liikkeessä, sanoo tutkija Laura Karavirta Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

On tiettyjä liikuntalajeja, joissa sykkeen mittaus ranteesta toimii paremmin, ja toisia, joissa tarkan hetkellisen syketiedon saaminen on hankalaa.

– Sykkeen mittaus ranteesta toimii paremmin rauhallisessa ja samanlaisena toistuvassa liikkeessä, kuten kävelyssä. Liikehäiriö on se, joka sotkee signaalia ja sen laskentaa. Niin käy esimerkiksi kuntosalilla ja muissa lajeissa, joissa puristetaan kädessä jotain. Puristus aiheuttaa liikkumista kudoksissa siinä kohtaa, mistä mittausta tehdään, jolloin mittaustulos ei ole tarkka.

Sykkeen tulkinta on vaikeaa myös silloin, kun syke sahaa ylös alas nopeissa sykleissä. Vaikka kuntosalilla kyykkäävä taatusti tuntee sykkeensä nousevan, rannemittari ei välttämättä huomaa sitä.

– Rannemittareihin on kehitetty laskentoja, jotka pitemmällä aikavälillä antavat keskiarvosykettä, jotta saataisiin luotettava lukema. Sen takia se ei reagoi nopeisiin muutoksiin sykkeessä.

Lukema on usein arvio, ei absoluuttinen totuus

Joissain tilanteissa rannemittari ei pysty lukemaan sykettä ollenkaan. Mittareissa on erilaisia ratkaisuja siihen, mitä silloin käyttäjälle näytetään.

Karavirran mukaan aktiivisuusrannekkeissa on epätarkkuuksista huolimatta takana aina jokin logiikka, jolla pyritään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

– Sanoisin, että eivät ne mittarit näytä ihan mitä sattuu. Kyllä laitteiden kehityksessä on paljon taustatyötä tehty.

Varsinkin kalorinkulutuksessa on eri aktiivisuusrannekkeiden välillä huimia eroja. Monet laitteet yhdistävät syketietoa ja tietoa siitä, kuinka vauhdikkaassa liikkeessä ihminen on.

– Mittareissahan on kiihtyvyysanturi, joka mittaa kiihtyvää liikettä. Monet laitteet yhdistävät tämän tiedon syketietoon. Niinä hetkinä, kun syketieto ei ole niin tarkkaa, voidaan arvioida energiankulutusta liikkeestä.

Lukemat perustuvat pitkälti arvioihin.

– Kalorinkulutus liikunnan aikana on arvio ja perustuu osittain mitattuun tietoon, mutta osittain tiettyihin lainalaisuuksiin ja sellaisiin yleistyksiin, joita on tehty väestötasolla. Näistä pystytään arvioimaan, mikä henkilön energiankulutus suorituksessa on ollut. Varmasti laitevalmistajilla on eroja niissä ratkaisuissa, joita mittareihin on tehty kalorinkulutuslaskennassa.

Ranneke seuraa käyttäjän kehitystä hyvin

Vaikka aktiivisuusrannekkeiden lukemat eivät ole tarkkoja, ovat laitteet tutkija Laura Karavirran mukaan hyödyllisiä.

– Ranneke on tosi hyvä apuväline, koska se tekee näkyväksi sen, kuinka paljon liikuntaa kertyy päivän mittaan. Sellaista päiväkirjaa on muulla tavoin vaikea pitää yllä.

Kun samaa ranneketta käyttää koko ajan, oma kehitys tulee hyvin esiin.

– Laitteiden välinen ja kaverin tulosten vertailu on ehdottomasti paljon hankalampaa kuin oman kehittymisen seuranta. Laitteen hyöty on se, että jos se yhdellä tavalla mittaa vaikka kalorinkulutusta, mittaustapa ei siitä muutu. Muutokset liikkumisessa tulevat hyvin näkyviin.

• Lue lisää: Toimittaja testasi fitnessmittarin ja jäi koukkuun alle viikossa – sitten selvisi, ettei sen eikä minkään vastaavan laitteen unimittaus mittaa unta.

"Hyvä fiilis on pääasia, ei mittaaminen"

Helsinkiläinen Elina Hannila, 27, on ollut ikänsä liikunnallinen. Nuorempana hän viihtyi enimmäkseen hevosen selässä, nyt kiehtovat triathlon ja muu kestävyysliikunta.

Hannila osti puolitoista vuotta sitten aktiivisuusrannekkeeseen, joka maksoi noin 250 euroa. Syke- ja unimittauksen lisäksi rannekkeeseen mahtuu musiikkia 500 kappaleen verran.

– Laitan vain langattomat kuulokkeet korviin, ja se on siinä. Ei tarvitse kantaa turhaan puhelinta mukana lenkillä, Hannila iloitsee.

Hannila on tietoinen siitä, ettei rannemittaus anna yhtä tarkkoja tuloksia kuin sykevyö. Se ei häntä haittaa, koska sykkeen kehittymisen seuraaminen on tärkeämpää kuin yksittäinen numero.

Aika ajoin hän synkronoi rannekkeen tiedot puhelimelle, jolloin hän voi tarkastella ja vertailla sen tuottamaa dataa pitemmältä ajalta. Tieto on tärkeää silloin, kun harjoittelee tavoitteellisesti.

Tilastotieto kunnon paranemisesta myös motivoi liikkumaan lisää. Lisäksi rannekkeessa on erilaisia ohjelmia, jotka ehdottavat, millainen treeni olisi hyvä tehdä seuraavaksi.

Aktiivisuusranneke on Hannilalla motivaattori ja ilon tuoja, mutta joskus sen näyttämä data ärsyttää.

– Jos on töissä ollut stressiä, näen myös rannekkeen unitiedoista, että olen nukkunut normaalia huonommin. Unenlaatua ranneke ei tietenkään paranna, vaan korjausliike pitää tehdä muilla tavoin, Hannila sanoo.

Aktiivisuusrannekkeeseen voi jäädä koukkuun, mutta Hannila pystyy olemaan ilmankin.

– Pääasiahan on, että on hyvä fiilis. Liikkumiseen kannattaa suhtautua rennosti, ja aktiivisuuskello voi ihan hyvin välillä jäädä kotiin.

Hän kannattaa maalaisjärjen käyttöä.

– Eihän elämästä mitään tulisi, jos vain koko ajan syynäisi turhan tarkkaan omaa oloaan ja liikuntasuorituksiaan. Totta kai omaa hyvinvointiaan kannattaa ja pitääkin seurata, mutta liiallinen aktiivisuusrannekkeen datan tuijottaminen alkaa varmasti jossain vaiheessa vaikuttaa elämään negatiivisesti, Hannila pohtii.

Monen into hiipuu muutamassa kuukaudessa

Erikoistutkija Minna Aittasalo UKK-instituutista sanoo, että ennen aktiivisuusrannekekaupoille lähtemistä kannattaa miettiä, mitä tarpeita itsellä on liikkumisen suhteen. Haluaako ainoastaan seurata päivittäisen tai viikoittaisen liikkumisen ja paikallaanolon määrää vai asettaa itselleen asteittain eteneviä tavoitteita?

– Mittarit ovat kannustavimmillaan, kun niiden avulla voi seurata omien tavoitteiden toteutumista. Tavoitteiden pitää tietenkin olla realistisia – muuten ne voivat jopa lannistaa, Aittasalo sanoo.

Suomalaiset laitevalmistajat Polar ja Suunto kertovat, että aktiivisuusrannekkeiden kauppa kävi kiivaana varsinkin joulun alla. Moni elääkin nyt kuherruskuukautta mittarinsa kanssa.

Ranneke ilmestyy monella käteen uudenvuodenlupauksen ryydittämänä. Kun into pitää lupaus laihduttamisineen ja liikkumisineen hiipuu, hiipuu usein myös rannekkeen käyttö.

Lääkäri, tietokirjailija ja biohakkeri Olli Sovijärvi on törmännyt samaan ilmiöön. Jopa kolmannes rannekkeen käyttäjistä hylkää laitteen 3–6 kuukauden kuluessa.

Aktiivisuusrannekkeiden kirjo on valtava. Tarjolla on yksinkertaisia askelmittareita ja hyvin pitkälle kehitettyjä älykelloja sekä kaikkea siltä väliltä. Sovijärven mielestä kehittyneimmät kellot antavat käyttäjälle hyvin tärkeää tietoa liikunnan ja kalorinkulutuksen lisäksi.

– Ne antavat objektiivista tietoa esimerkiksi unesta ja palautumisesta. Tiedoista on äärimmäisen paljon hyötyä ihmisille, jos hänellä on ruuhkavuodet tai muuten paljon stressikuormaa. Kun näkee, että pari viime kuukautta on ollut tosi kuormittavia, voi muuttaa käyttäytymistään ja tehdä asioita sen eteen, että pysyisi terveenä. Sillä on suuri ennaltaehkäisevä vaikutus, Sovijärvi sanoo.

Lue myös:

Toimittaja testasi 4 tapaa mitata unta – tieto omasta unesta kasvoi vain vähän, mutta hän nukkuu silti paremmin kuin ennen

Sykemittari voi huijata törkeästi omistajaansa – Päivän kuntoilutavoite täyttyy jo sukkaa kutomalla tai moottoripyörällä ajamalla

Istuminen väheni noin tunnin päivässä, kun ammattikuljettajille laitettiin aktiivisuusranneke käteen – “Laihduin vuodessa melkein 12 kiloa”

Tutkimus: pelillisiä elementtejä sisältänyt palvelu innosti nuoria miehiä liikkumaan – aktiivisuus lisääntyi reilulla tunnilla viikossa

Tuhansien lasten liikkumista seurataan päiväkodeissa aktiivisuusrannekkeen avulla ja se on yleistymässä – 5-vuotias: "Keholle terveellistä"

Aktiivisuusrannekkeen tärinä saa taksikuskin ylös penkistä – "Venyttelen, kyykkäilen ja pyörittelen lantiota"

Luulitko, että 37 astetta on normaali ruumiinlämpö? Yhdysvaltalaistutkimus haastaa näkemyksen

Perussuomalaisten kannatus on pysynyt yhä vahvana, käy Ilmi Helsingin Sanomien gallupista.

Helmikuun gallupissa puolueen kannatus on 22,5 prosenttia. Kokoomus pitää kakkostilaa 17,3 prosentin kannatuslukemilla.

Kolmantena olevan SDP:n kannatuslukemat ovat nousseet kyselyssä eniten eli 1,2 prosenttiyksikköä. Puoluetta kannattaa 16,3 prosenttia kyselyyn osallistuneista.

Vihreiden kannatus on laskenut noin puoli prosenttiyksikköä 12,3 prosenttiin. Suurin piirtein samanlaisen laskun ovat kokeneet perussuomalaiset sekä vasemmistoliitto, jonka kannatus painui 7,7 prosenttiin.

Keskustan kannatusvuoto perussuomalaisiin hidastui helmikuussa alkuvuodesta. Puolueen kannatus on noussut hieman yli 12 prosenttiin.

Tutkimusaineisto kerättiin 19.1–14.2.2020. HS-gallupia varteen varten haasteltiin reilua 2 200 ihmistä. Kyselyn virhemarginaali on noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lue myös:

Temppu ja miten se tehdään – muut puolueet seuraavat huolissaan perussuomalaisten voittoisaa rymistelyä sosiaalisessa mediassa

Analyysi: Kokoomuksessa Petteri Orpon haastajat odottavat, mitä kokoomuksen kannatukselle tapahtuu