Esitutkinnan aloittaminen ministerivastuuta koskevasta asiasta on Suomen oloissa varsin poikkeuksellista.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta kertoi tänään pyytävänsä valtakunnansyyttäjää aloittamaan esitutkinnan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) toimista al-Hol-asiassa.

Ministerivastuuasioiden käsittely perustuslakivaliokunnassa on suhteellisen harvinaista. Tuoreimpia tapauksia ovat Jyrki Kataisen (kok.) ja Matti Vanhasen (kesk.) toimintaa koskevat selvitykset. Kumpikaan ei johtanut syytteisiin.

Haaviston tapaus poikkeaa mainituista muun muassa siinä, että tällä kertaa selvittämiseen halutaan hyödyntää poliisin esitutkintaa.

Poliisilla on valtuudet selvittää Haaviston toimintaa myös sellaisilla keinoilla, joihin perustuslakivaliokunnalla ei ole oikeutta. Sinänsä esitutkinnan aloittaminen ministerivastuuasioissa ei ole poikkeuksellista.

Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen Tampereen yliopistosta kuitenkin huomauttaa, että esitutkinnan aloittamisesta ei voi päätellä, että Haaviston tapaus olisi edeltäjiä vakavampi. Kysymys on siitä, että valiokunta ei ole pystynyt omin voimin selvittämään riittävästi Haaviston toimintaa konsulipäällikkö Pasi Tuomisen asemaan liittyvässä kiistassa.

– Kun valiokunnan omat tiedonhankinnan keinot eivät riitä, on syytä pyytää valtakunnansyyttäjää suorittamaan esitutkinta niillä toimivaltuuksilla, mitä hänellä on. Käytännössähän se tarkoittaa poliisitutkintaa, Rautiainen sanoo.

Professori: Ei tarkoita sitäkään, että Haavisto olisi saanut puhtaat paperit

Kymmenen opposition kansanedustajaa pyysi joulukuussa perustuslakivaliokuntaa tutkimaan Haaviston toimia. He pyysivät selvitystä myös monesta muusta asiasta kuin siitä, josta esitutkinta on nyt alkamassa.

Rautiaisen mukaan valiokunnan ratkaisun ei tarvitse välttämättä tarkoittaa sitä, että Haavisto olisi saanut puhtaat paperit kaikista muista kuin konsulipäällikkö Tuomisen tapauksesta.

– Valiokunta on vain katsonut, että heillä on riittävästi tietoa kaikkien muiden asioiden ratkaisemiseen.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) totesi kuitenkin Ylen A-studiossa keskiviikkoiltana, että valiokunta ei selvitä muita kuin esitutkinnan kohteena olevaa asiaa.

Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professorin Teuvo Pohjolaisen mielestä mahdollisia lainvastaisuuksia olisi saattanut olla useita. Hän ei ole nähnyt perustuslakivaliokunnan ratkaisua, mutta miettii, olisiko myös muista asioista ollut syytä pyytää esitutkintaa.

– Kuten esimerkiksi päätöksen perustelematta jättämisistä, kuulemisista, hallintolain rikkomisista, Pohjolainen listaa.

"Aika kova päätös sinänsä"

Osa oikeustieteilijöistä on aiemmin ihmetellyt Haaviston päätöksentekoa al-Hol -asiassa, kun ministeri ei vienyt kysymystä valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistavaksi.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän mukaan valiokunta ei kuitenkaan pitänyt tätä kysymystä merkityksellisenä. Asiaa oli käsitelty hallituksen iltakoulussa.

Turun yliopiston oikeustieteen professorin Janne Salmisen mielestä valiokunnan päätös oli tältä osin odotettu.

– Minusta ministeri on voinut toimia ilman valtioneuvoston yleisistuntoa, koska valtioneuvosto oli kuitenkin tietoinen asiasta, Salminen sanoo.

Perustuslakivaliokunnan päätös pyytää esitutkintaa oli yksimielinen. Toisin sanoen hallitus-oppositio-linja ei näkynyt ratkaisussa.

– Yksimielinen päätös esitutkinnan käynnistämisestä on aika kova päätös sinänsä. Minusta tämä on aika merkittävää. Sitähän ei tiedä, mitä tutkinnassa käy ilmi, professori Pohjolainen miettii.

Ministerivastuu on johtanut syytteisiin vain neljä kertaa

Ministerien lainvastaisen toiminnan tutkinta eduskunnassa on keskitetty perustuslakivaliokuntaan. Tutkinnan voi saada vireille oikeuskansleri, oikeusasiamies, vähintään kymmenen kansanedustajaa tai muu valiokunta.

Syytteestä päättää täysistunto perustuslakivaliokunnan kannanoton pohjalta.

Ministerivastuuta koskevia syytteitä on käsitelty valtakunnanoikeudessa vain neljä kertaa aiemmin. Vuonna 1933 ministeri Juho Niukkasen väitettiin tehneen väärän merkinnän valtioneuvoston pöytäkirjaan. Oikeus katsoi, ettei rikokselle ollut riittävää näyttöä.

Vuonna 1952 neljän ministerin syytettiin järjestäneen valtionapua lainvastaisesti niin sanotussa salaputkijutussa. Ministereistä Jussi Raatikainen ja Matti Lepistö tuomittiin virkarikoksesta sakkoihin.

Ministerit Aarre Simonen ja Antero Väyrynen tuomittiin puolestaan virkavirheestä niin kutsutussa Kätilöopiston jutussa vuonna 1959. Tuorein tapaus oli Kauko Juhantalon tuomitseminen virkavelvollisuuden rikkomisesta ja lahjuksen ottamisesta vuonna 1993.

Juttua korjattu kello 18.25: Korjattu virheellinen ministerinimi Vieno Simosesta Aarre Simoseksi.

21.42: Lisätty kappale: Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) totesi kuitenkin Ylen A-studiossa keskiviikkoiltana, että valiokunta ei selvitä muita kuin esitutkinnan kohteena olevaa asiaa.

Lue lisää:

Pääministeri Marin: Haavisto saa jatkaa ulkoministerinä esitutkinnan aikana – "Nähdäkseni sille ei ole estettä"

Putositko tyystin kärryiltä Haavisto–al-Hol-jupakassa? Ota homma haltuun nopeasti ja lue tämä juttu

Ulkoministeri Haavistoa arvostellut konsulipäällikkö Pasi Tuominen jatkaa tehtävässään – kumpikaan ei kommentoi

Akvaariotalo Maretariumin ankeriasaltaan äärellä pidätetään jälleen hengitystä Kotkassa.

Kymmenkunta Maretariumin ankeriasnaarasta osoittaa parhaillaan sukukypsyyden merkkejä. 40-vuotiaiden ankeriaiden silmät ovat suurentuneet, mikä on ensimmäinen merkki kutuvalmiudesta. Silmät ovat olleet suurentuneet jo viime syksystä saakka.

Viime syyskuussa yksi Maretariumin ankeriasnaaraista tuotti harvinaista ankeriaanmätiä. Se oli ensimmäinen ilman hormonihoitoja mätiä tuottanut yksilö Euroopassa.

Mäti jäi maidin puutteessa kuitenkin hedelmöittämättä, eikä poikasia saatu. Nyt siihen on varauduttu.

Koiraskalat valmiina

Maretariumin mädin lasku oli valtava uutinen esimerkiksi Hollannin tutkijapiireissä. Hollannissa ja Tanskassa onkin nyt varauduttu tuomaan Suomeen ankeriaskoiraan maitia, jos Maretariumin naaraat laskevat mädin.

– Viime syksynä poikasia ei tullut, koska meillä ei ollut koiraskalaa, jolta olisi saatu maitia. Tällä hetkellä poikakaloja on odottamassa Hollannissa ja Tanskassa. Maitia saadaan heti, jos mätiä tänä vuonna taas tulee, Maretariumin toimitusjohtaja Sari Saukkonen sanoo.

Akvaariotalon ensimmäisen ankeriasnaaraan sukukypsyyttä ei aluksi pidetty mahdollisena, sillä vastaavaa ei ole tapahtunut akvaario-olosuhteissa koskaan aiemmin.

Luonnossa kaikki Euroopan ja Pohjois-Afrikan ankeriaat uivat Keski-Atlantilla sijaitsevalle Sargassomerelle kutemaan. Suomen ankeriaille kertyy kutumatkaa noin 6000 kilometriä. Viljelyolosuhteissa ankeriaiden mädin lasku saadaan tavallisesti aikaan hormonihoidoilla.

Syytä tutkitaan

Akvaario-oloissa tapahtuneen ankeriaiden sukukypsyyden ja mädin laskun syy on yhä arvoitus.

Ankeriaan lisääntymistä tutkitaan paljon sekä Euroopassa että Japanissa. Maretariumin ankeriasnaaraan viime vuonna laskema mäti on parhaillaan Hollannissa tutkittavana.

Viime lokakuun lopussa akvaariotalossa vieraili tutkijoita Hollannista ja Luonnonvarakeskuksesta. Samat tutkijat ovat tulossa Maretariumiin jälleen huhtikuussa.

– He ottavat verinäytteitä ja määrittelevät ankeriaiden hormonipituisuutta, Saukkonen kertoo.

Lue lisää: Tutkijat matkustivat mätinsä altaaseen laskeneen ihmeankeriaan perässä Suomeen: ''Hollannissa tämä on ollut valtava uutinen''

Saukkosen mukaan yksi syy ankeriaiden sukukypsyydelle saattaa olla se, että niiden kanssa samassa altaassa majailee lahnoja, joiden erittämiä kutuhormoneja saattaa olla vedessä.

– Viime keväänä myös nahkiaiset ja ahvenet kutivat altaassa. Saattaa olla, että se on merkittävä tekijä ankeriaille. Tämä on kuitenkin vielä arvoitus. Varmasti tämän vuoden aikana saadaan paljon lisää tietoa.

Poikaset olisivat sensaatio

Saukkosen mukaan olisi uusi sensaatio, jos ankeriaan mätiä saataisiin hedelmöitettyä ja syntyisi poikasia.

– Suomessa ei ehkä ihan ymmärretä, kuinka tärkeä talouskala ankerias on. Esimerkiksi Hollannissa se on ehdottomasti tärkein kalalaji. Kaikki uusi tieto voi olla myös taloudellisesti hyvin arvokasta, Saukkonen sanoo.

Maretariumin suurisilmäiset ankeriaat ovat Saukkosen mukaan tällä hetkellä vielä alkuvaiheessa aiemmin mätinsä laskeneeseen ankeriasnaaraaseen verrattuna. Viime syksynä kuteneen ankeriaan pää litistyi, pyrstö surkastui ja keskiosa turposi.

– Muodonmuutos oli aika huikea juuri ennen mädin kypsymistä. Silloin ankeriaan kaikki energia menee mätiin.

Mädinlaskun jälkeen ankerias kuolee.

Hyvinvointivaltiossa maksetaan veroja tuottamaan turvaverkkoja putoaville ihmisille. Nämä verkot ovat tulleet minulle vuosien saatossa tutuksi. Kun verkko sitten jostain kohtaa repeää, sitä pidetään onnettomuutena.

Kun aloin tehdä työtä syrjäytyvien nuorten kanssa, olin vakuuttunut, että asia on mahdollista ratkaista. Syrjäytyvä nuori voidaan tunnistaa jo yläkoulussa, ja hänestä on mahdollista saada koppi ennen kuin hänen koko elämänsä kaatuu ojaan. Kun tekee työtä 13-29-vuotiaiden laitapuolen nuorten parissa, oppii tunnistamaan keskeiset piirteet, jotka johtavat onnettomuuksiin.

Huonot kotiolot ovat avainasemassa. Ongelmalähiöiden ongelmaperheet ovat polttopisteitä, ja jos lapsella on jokin oppimisvaikeus, riski syrjäytymiseen kasvaa entisestään.

On kirkkaan ilmeistä, että riskiryhmään kuuluvat lapset on helppo tunnistaa.

Tällainen lapsi ei juuri osallistu opetukseen, hänellä on paljon poissaoloja, häneen ei saa kunnollista kontaktia, hänen sosiaaliset taitonsa ovat rajoittuneet ja pahimmillaan hänen itseymmärryksensä rakentuu ylipäätään erilaisille arvoille, mitä koulussa opetetaan. Hän tuntee itsensä ulkopuoliseksi, mistä tulee itseään ruokkiva kehä. Lopulta törmään häneen päihderallin jälkeen vankilassa. Aika ajoin näitä nuoria kuolee huumeisiin tai väkivaltaan. Tältä näyttää huono-osaisuuden periytyminen käytännössä.

On ilmeistä, että tämä ketju on katkaistavissa. On myös kirkkaan ilmeistä, että riskiryhmään kuuluvat lapset on helppo tunnistaa. Se on jopa niin ilmeistä, että se on alkanut valaa minuun pessimismiä.

Uskoin voivani muuttaa maailmaa sillä, että tunnistan ongelman alkuasteen ja keksin toimivan menetelmän sen korjaamiseksi. Tuhansien tapaamieni nuorten jälkeen nämä molemmat tavoitteet ovat täyttyneet.

Näen omin silmin, että lukutaidolla voidaan ehkäistä syrjäytymistä. Tunnen vaikeimmista lähtökohdista ponnistaneita nuoria, jotka ovat saaneet elämänsä kuntoon. Työskentelen useiden ammattiryhmien kanssa, jotka yhteispelillä saavat päivittäin koppeja tippuvista nuorista. Olen ylpeä näistä ihmisistä ja heidän tarmostaan.

Säästöjen nimissä tuotetaan kuluja, koska on hyväksytty, ettei jokaiselle ihmiselle ole yhteiskunnassa tarvetta. 

Silti yhteiskunnan mittakaavassa ongelma syvenee. Suomi polarisoituu. Me emme tee tarpeeksi ratkaistaksemme näitä ongelmia, ja usein me teemme päätöksiä, jotka syventävät ongelmia. Koulutuspolitiikka, sosiaalipolitiikka ja kriminaalipolitiikka ovat viime sukupolven aikana osaltaan synnyttäneet niitä ongelmia, joiden ratkaisemiseksi ne ovat olemassa. Välillä tuntuu, että se on tahallista. Säästöjen nimissä tuotetaan kuluja, koska on hyväksytty, ettei jokaiselle ihmiselle ole yhteiskunnassa tarvetta.

Konkreettinen tilanne nuorten elämässä on yhä harvempien valtaapitävien tiedossa, ja suuntaviivoja piirretään laiskasti ja mutkia oikoen. Niinpä elämässä pärjääminen heikkenee ja itsensä ulkopuoliseksi tuntevien määrä kasvaa. Kehityksen loogisuus on rautalankamallia.

Hyvä esimerkki huonosta tukitoimesta on erityisopetuksen uudistukset, jossa kalliita pienryhmiä on korvattu koulunkäyntiavustajilla. Luokassa pyörii sen seurauksena aikuisia kuin vappukulkueessa, mutta oppimista ja nuorten kohtaamista ei tapahdu, koska aikuisten yhteispeli ei toimi.

Koulusta tulee kuin jalkapallojoukkue, jossa jokainen hoitaa vain oman hommansa, ja opettaja yrittää maalivahtina pelastaa karkeimmat tapaukset. Syöttöpelistä kukaan ei ole kuullutkaan. Tuskin kukaan edes kuvittelee tuntipalkkatuuraajien kolonnan pystyvän jotenkin paikkaamaan toimivasta oppimisympäristöstä tehdyt säästöt.

Verorahoja siirretään yksityisille firmoille, jotka tuottavat julkisilta palveluilta näyttäviä lavasteita.

En myöskään suostu uskomaan, että tällaiset ongelmat eivät olisi päättävien tahojen tiedossa. Halua muutokseen ei ole. Niin yksinkertaista se on.

Hyvinvointivaltion rippeenä maksamme isoja rahoja näennäistyötä tekeville, joilla ei ole edes oikeutta venyttää työnkuvaansa vastaamaan todellista tarvetta. Täysin analoginen ratkaisu löytyy vanhustenhoidossa, jossa lähihoitajat lähinnä korjaavat räikeimpiä laiminlyöntejä. Verorahoja siirretään yksityisille firmoille, jotka tuottavat julkisilta palveluilta näyttäviä lavasteita.

Kaikki keskeiset mullistukset huonosti pärjäävien auttamiseksi ovat tällä vuosisadalla olleet kyseenalaisia. Kuntouttava työtoiminta, lasten laitoshuostaanottojen räjähdysmäinen kasvu, työnhakuvalmennus ja koulutussäästöt ovat synnyttäneet ulkopuolisten ihmisten armeijan, jonka päiväohjelma vastaa ennemmin Samuel Becketin näytelmää kuin hyvinvointivaltion rasvattua koneistoa.

Vuosikausien jälkeen tämä joukko ei ole enää poliittinen ongelma, vaan rakenteellinen lopputulos. Osa meistä suomalaisista vain sattuu syntymään palloteltavaksi systeemiin, jossa oman elämän ohjakset ovat toisten käsissä.

Aleksis Salusjärvi

Kirjoittaja on päätoimittaja ja kriitikko, joka opettaa lukutaitoa 13-29-vuotiaille nuorille erityisopetuksessa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja vankiloissa.

Aiheesta voi keskustella 20.2. klo 23.00 asti.

Katso myös:

Ei töitä, opiskelupaikkaa tai kavereita – Dokkarisarja antaa äänen syrjään jätetyille nuorille miehille

"Hyvä kun et ruvennu itkee enempää" – Isänsä tappanut Rami ja 28 muuta nuorta vankia kertoivat elämänsä tutkijalle, olisiko koulu voinut auttaa?

Aleksis Salusjärven kolumni: Kovemmissa rangaistuksissa ei ole mitään järkeä

Aleksis Salusjärven kolumni: Kärpästen herran uutta lukua kirjoitetaan Vantaan lähiöissä

Aleksis Salusjärven kolumni: Sivuutetut ihmiset lakkaavat yrittämästä, mikä on synnyttänyt osattomien armeijan

Yhä useampi opiskelija aloittaa ammattiopintonsa kesällä. Suomen toiseksi suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä tarjoaa tätä mahdollisuutta ensi kesänä yli 3 000 opiskelijalle.

Tampereen seudun ammattiopisto Tredun uusilla, yhteishaussa valituilla opiskelijoilla opinnot alkavat kesäkuun 22. päivä kello kymmeneltä. Luvassa ovat ensin orientoivat opinnot, jonka jälkeen jatkuvat ohjatut etä- ja verkko-opinnot kesäkuun lopussa ja elokuun alussa. Opiskelijoille jää kesälomaa tai kesätyöaikaa siis pelkkä heinäkuu.

Yle kertoi aiemmin, että Satakunnassa ja Vakka-Suomessa ammatillista opetusta antava WinNova suunnittelee aloittavansa uusien opiskelijoiden opinnot tänä vuonna poikkeuksellisesti jo keskellä kesää.

Vastaavaa on kokeiltu ainakin Vantaan ammattiopistossa sekä koulutuskeskus Salpauksessa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Tredun kesä-heinäkuun opinnot eivät oikeuta Tredun opinto-ohjaaja Jaakko Saulamaan mukaan Kelan opintotukeen tai koulumatkatukeen, eli opiskelijan pitää tehdä ne omalla tai vanhempiensa kustannuksella.

Kela kertoo, että jos suorittaa ammatillista perustutkintoa tai ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta, voi saada opintotukea 10 kuukaudeksi lukuvuodessa. Tukikuukaudet ovat elo-toukokuu. Kelan mukaan opintotukea voi hakea myös pidemmäksi ajaksi, jos opiskelee myös kesällä.

Opintotukea voi Kelan mukaan saada opintojen ensimmäisen vuoden aloituskuukaudelta ja viimeisen vuoden päättymiskuukaudelta, jos kuukaudessa on vähintään 18 opiskeluaikaan kuuluvaa päivää.

Ei pakko

Tredun koulutuspäällikkö Tarja Haapala sanoo, että kesän kouluopinnoissa kyse ei ole pakosta. Opiskelija voi aloittaa opinnot vasta elokuussa.

Yhteishaun tulokset tulevat 11. kesäkuuta, eli opinnot alkavat varsin pian sen jälkeen kesäkuussa.

– Tahdoimme antaa mahdollisuuden, että ne opiskelijat, joilla ei ole kesätyöpaikkaa tai lomasuunnitelmaa, voivat käynnistää opiskelut heti juhannuksen jälkeen, Haapala sanoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Kesätyöpaikka on Haapalan mukaan vain hyvä asia, ja sen vuoksi voi aloittaa opinnot vasta syksyllä. Kesätyön voi ehkä saada myös osaksi opintoja. Varhainen aloitus helpottaa Haapalan mukaan jännitystä.

Opiskelijoista hyvä idea

Samaa mieltä ovat lähihoitajaopiskelijat Lilla Nieminen, Elmeri Puuska ja Jesús Shapiama Silvano. He olisivat mielellään aloittaneet omat opintonsa jo kesällä.

– Minun mielestäni se olisi mahdollisuus, jos pääsee nopeammin rytmiin tai valmistumaan. Opintojen aloittaminen jännitti tosi paljon, koska tulin toisesta kaupungista, Lilla Nieminen sanoo.

Nieminen ja Puuska ovat ensi viikon talviloman töissä, Silvano opiskelee.

– Suoritan hiihtolomalla osan kursseista, koska haluan valmistua ja mennä töihin, Silvano sanoo.

"Pitää varmistaa, ettei kukaan putoa kelkasta"

Uusien opintojen alkaminen kesällä on uusi ilmiö, joka voi yleistyä.

Opetushallituksen opetusneuvos Anne Liimatainen kuulee ensimmäistä kertaa vastaavasta. Aikuisopiskelijoilla opinnot ovat voineet alkaa joustavasti ympäri vuoden. Samoin työssä oppimista on voinut olla kesällä.

Muutoksen hyvä puoli on Liimataisen mukaan opintojen nopeutuminen. Jos opiskelija voi opiskella kesällä, hän valmistuu nopeammin. Samalla oppilaitoksen voi olla joustavampi järjestää koulutusta ympäri vuoden.

Esimerkiksi luonnonvara-alalla kesäaikaan opiskelu on mielekästä luonnon kiertokulun takia.

Kesäopetus vaatii Liimataisen mukaan joustamista koululta. Osalla opiskelijoista voi olla kesätyö. Tämä ei ole välttämättä ongelma, koska opiskelijoille tehdään muutenkin henkilökohtaisia polkuja.

Sekin pitää ottaa huomioon, jos osa opiskelijoista aloittaa jo kesällä, ja osa seuraa perässä myöhemmin.

– Pitää varmistaa, ettei kukaan putoa kelkasta, Liimatainen sanoo.

Tredu sanoo varmistaneensa opetus- ja kulttuuriministeriöltä, miten voi toimia.

Opettajat töissä kesällä

Kesäopintojen taustalla on opetusneuvoksen mukaan ammatillisten opettajien siirtyminen kokonaistyöaikaan.

10 000 opettajan lomiin ja työaikaan on tullut historiallinen mullistus. Vuosityöaika mullistaa opettajien lomat niin, että ne voivat olla pätkissä ja koululaisten loma-aikojen ulkopuolella toukokuussa tai syyskuussa.

Tämä mahdollistaa opetuksen kesällä.

Taustalla on myös raha. Tredun koulutuspäällikkö Tarja Haapala sanoo, että kesän opinnot vaikuttavat oppilaitoksen rahoitukseen.

Opintojen aloituksen aikaistaminen kesäkuulle tarkoittaa suurempaa rahoitusta oppilaitokselle. Perusrahoitus määräytyy nykyään niin sanottujen opiskelijavuosien mukaan. Opiskelijavuosien laskenta alkaa siitä päivästä, kun opiskeluoikeus alkaa.

Myös WinNovan rehtori Juha Vasama perusteli uudistusta valtion taloudellisen tuen muutoksella ja sillä, että näin opiskelijat valmistuisivat ammattiin nykyistä nopeammin.

Voit keskustella aiheesta 21.2. kello 23:een asti.

Lue lisää:

Ammattiin opiskeleminen alkaa WinNovassa jo kesäkuussa ja viikon jälkeen koittaa kesäloma – aikaistaminen tuo opistolle lisää rahaa

Iso muutos 10 000 ihmisen työehtoihin: "Kuulin juuri, että palkkani nousee, hieno homma!"

Opettajien lomiin ja työaikaan tulee historiallinen mullistus: Osalla ammatillisista opettajista vapaa pitenee, osalla lyhenee

Kuntien terveyskeskuksissa on totuttu jonottamaan lääkäriin pääsyä viikkoja tai jopa kuukausia. Valtakunnalliseen ongelmaan saattaisi kuitenkin olla yksinkertainen ratkaisu: esimerkiksi Lapissa Kolarissa hoitojonot on onnistuttu poistamaan kokonaan siirtymällä uudenlaiseen toimintamalliin.

Kolarissa potilas ensin soittaa oman alueen hoitajalle tai käyttää terveyskeskuksen internetsivun kautta avautuvaa sähköista ilmoittautumista. Terveyskeskuksessa asiaan tartutaan mahdollisimman pian.

Samantapainen asiakaskohtaiseen yhteyshenkilöön perustuva toimintamalli on aiemmin otettu käyttöön Keski-Uudellamaalla Tuusulassa (HS) ja sitä kokeillaan myös Kiteellä (Mediuutiset).

Kolarissa uuteen malliin ovat tyytyväisiä niin lääkärit kuin potilaatkin. Annalea Tervo otti yhteyden Kolarin terveyskeskukseen Virtu-palvelun kautta internetissä.

– Kirjauduin ja laitoin viestiä ja lääkäri vastasi. Ja nyt me olemme täällä. Puolisen tuntia siinä meni joten aika näppärästi meni kyllä, Tervo kehuu.

Terveyskeskukslääkäri Maija Hultin mielestä työpäivät ovat muuttuneet merkittävästi entiseen verrattuna.

– Potilaskontakteja tulee varmaan enemmän ja ne on lyhyempiä. Enemmän puhelinkontakteja, konsultaatioita ja ehkä kasvokkain vastaanottoja on vähemmän. Asiat hoituvat jouhevammin, Hult sanoo.

Vuoronumeroista luovuttu melkein kokonaan

Terveyskeskuksen käytävällä oleva taulukko kertoo kuinka monta varattua aikaa lääkäreille on sovittu tulevaisuuteen. Nekin lähinnä potilaan toiveesta, muuten potilaat pyritään hoitamaan heti.

– Hoitaja arvioi, saako hän hoidettua tämän asian loppuun. Sitten hän joko hoitaa sen tai ohjaa läääkärille, joka ottaa kopin hoidosta ja mahdollisesti soittaa potilaalle tai sopii jatkot. Antaa mahdollisesti ajan, kertoo Kolarin terveyskeskuksen johtava lääkäri Ulla Ylläsjärvi.

Entisestä vuoronumeroon perustuvasta poliklinikkavastaanotosta on lähes kokonaan luovuttu. Laput kuitenkin ovat yhä aulassa niitä varten jotka eivät ole soittaneet tai nettiin päässeet.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Pelko siitä, että puhelimessa potilaiden kanssa keskustelu ja hoito olisi hankalaa, on osoittautunut Maija Hultin mukaan vääräksi.

– Yllättävän moni asia hoituu puhelimessa näppärästi ja siitä on tullut hyvää palautetta myös potilailta. Tällä kokemuksella tässä vaiheessa uskaltaisin suositella tätä muillekin, kyllä tässä on järkeä, vakuuttaa Hult.

Sovellettavissa myös muualle

Uusi toimintamalli on ollut Kolarissa käytössä nyt lokakuusta lähtien. Sen jälkeen koko hoitohenkilökunta on toiminut uuden mallin mukaisesti.

Uusi toimintamalli on herättänyt kiinnostusta muuallakin Lapissa. Lapin sairaanhoitopiirin hanketta vetäneen perusterveydenhuollon yksikön ylilääkärin Miia Palon mukaan mitään periaatteellista estettä ei ole siihen, että malli otettaisiin käytöön myös muualla.

Perustava toimintamallin muutos ei ole kuitenkaan helppo.

– Varmasti se vaatii sitoutumista esimiehiltä ja myös henkilöstöltä sekä uskoa siihen, että muutos on mahdollinen. Kolarissakin on tarvittu ulkopuolista tukea, koska on kuitenkin iso muutos muuttaa kokonaisvaltaisesti toimintamallia, mutta mahdollistahan se kyllä on.

Lue myös:

Hoitotakuun toteutumisesta ei ole tarkkaa tietoa – "Me valvojat olemme tuoneet esille, että valvonnan pitäisi perustua luotettavaan tietoon"

Hallitus jatkaa harkintaansa, ottaako se turvapaikanhakijalapsia Kreikan leireiltä. Hallituspuolueista kerrotaan, että keskustelut jatkuvat vastaanotettavien lasten määrästä ja heidän taustastaan sekä siitä, otetaanko lapsia ylipäätään. Asia on tänään esillä eduskunnassa, jossa sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on hallintovaliokunnan kuultavana.

Kreikka pyysi muilta EU-maita syksyllä apua, jotta ne ottaisivat vastaan heikoissa oloissa olevia lapsia, jotka ovat leireillä ilman vanhempia. Tuoreimpien tietojen mukaan siirtoa odottavia lapsia tai nuoria on kaikkiaan noin 5 000. Kreikan ohella lapsia kerrotaan olevan myös Kyproksella.

Ohisalon mukaan sisäministeriössä tehdyn selvityksen perusteella Suomella olisi mahdollisuus auttaa ja ottaa heitä vastaan. Autettavien määrään hän ei ole ottanut kantaa. Muista EU-maista ainakin Ranska ja Portugali ovat tähän mennessä luvanneet apunsa.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen ei ole ollut hallituksessa läpihuutojuttu, vaan keskusta on vaatinut tarkempaa tietoa siitä, keitä Suomeen tulevat lapset ja nuoret olisivat. Hallituspuolueiden välisissä keskusteluissa on tiettävästi pohdittu sitäkin, mistä maasta lähtöisin olevia Suomeen otettaisiin, jotta he olisivat todennäköisesti oikeutettuja turvapaikkaan. Kuten aiemmissakin EU:n sisäisissä siirroissa, myös nyt turvapaikkapäätös tehtäisiin vasta Suomessa.

Samaan aikaan EU-maat jatkavat neuvotteluita turvapaikkajärjestelmän pysyvästä uudistamisesta. Komissiolta odotetaan vielä kevään aikana esitystä siitä, miten pitkään jumissa olleita neuvotteluita saataisiin etenemään.

EU-puheenjohtajamaana Suomi vältti osallistumasta EU:n sisäisiin siirtoihin, jotta paine säilyisi varsinaisissa neuvotteluissa. Syksyllä Kreikan pyyntöön vastaamista hankaloitti myös hallituksen vaihtuminen.

Voit keskustella aiheesta 21.2. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Sisäministeri Ohisalo haluaa perheettömiä lapsia Kreikan pahamaineisilta pakolaisleireiltä Suomeen: "Meillä on valmius"

Siirtääkö Suomi Kreikasta alaikäisiä turvapaikanhakijoita? Sisäministeriö selvitti, kokosimme 5 kysymystä ja vastausta

Tutkija: Vihapuheesta tullut uusi poliittisen väkivallan muoto

Sosiaalisen median ilmapiiri ja puheet ovat koventuneet viime aikoina niin kärjekkäiksi ja koviksi, että tutkija Teemu Tammikko kuvaa sitä jo uudeksi poliittisen väkivallan muodoksi. Uhka- ja viholliskuvien rakentaminen on ääriryhmien keino lietsoa epävakautta ja hiljentää virkamiehiä – ja ylipäätään monia ihmisiä osallistumasta keskusteluun.

Demokraattiehdokkaat väittelivät – Bloomberg joutui koville

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Yhdysvaltain demokraattipuolueen presidenttiehdokkaat ovat väitelleet Las Vegasissa, Nevadassa. Mukana oli ensi kertaa New Yorkin entinen pormestari Michael Bloomberg. Hän joutui puolustamaan toimintaansa, koska on käyttänyt valtavan määrän rahaa kampanjaansa. Häntä syytettiin puolueen ostamisesta. Nevadan esivaali on lauantaina.

Kahdeksan ihmistä kuollut Saksassa ampumisissa, useita loukkaantunut

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Saksan poliisi on vahvistanut kahdeksan ihmisen kuolleen kahdessa eri ampumisessa Hanaussa, lähellä Frankfurtin kaupunkia kertoo Deutsche Welle. Lisäksi useiden kerrotaan haavoittuneen. Eri medialähteiden mukaan tuntematon hyökkääjä avasi tulen ensin keskustan vesipiippukahvilassa Hanaussa ja toinen ampuminen olisi tapahtunut niin ikään vesipiippukahvilassa, mutta Kesselstdtin alueella.

EU:n budjettineuvottelut alkavat – Suomi taistelee aina vaan maataloudesta

Image may be NSFW.
Clik here to view.

EU-maiden johtajat kokoontuvat torstaina Brysseliin rutistamaan EU:n vuosien 2021–2027 budjettia. Britannian EU-ero aiheuttaa noin 60 miljardin euron loven budjettiin. Odotukset ovat matalalla. Rikkaat nettomaksajat eivät haluaisi kasvattaa budjettia yli prosenttiin yhteisestä bkt:sta, köyhemmät jäsenmaat vastustavat leikkauksia. Suomen tavoite on välimaastossa.

Vuosi Tinderissä oli järkytys: Jasmin Rautiainen, 30, uupui nettideittailuun, eikä hän ole ainut

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Kuopiolainen Jasmin Rautiainen kokeili deittisovellus Tinderiä pitkän suhteen jälkeen ja uupui sovellukseen reilussa vuodessa. Deittisovellusten viidakossa ihmiset ovat kertakäyttötavaraa, eikä tökeröiltä seksiehdotuksiltakaan vältytä. Jasmin Rautiainen ei ole kokemuksensa kanssa yksin, sillä psykologin ja psykoterapeutin mukaan deittiuupumus on nuorilla aikuisilla laajempi ilmiö. Ilmiö koskettaa heterosuhteissa molempia sukupuolia.

Poutaista ja selkeää, aurinko ilahduttaa suuressa osassa maata

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Torstai on aurinkoinen suuressa osassa maata. Lämpötila on päivällä etelässä vähän nollan yläpuolella, muualla on pakkasta, eniten Lapissa. Perjantaiyönä etelätuuli voimistuu lännestä alkaen ja samalla sateita leviää koko maahan. Lapissa sataa paikoin runsaastikin lunta. Etelämpänä sade alkaa lumena tai räntänä, mutta ainakin etelärannikolla ja lännessä sade muuttuu vedeksi.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Talvisodasta tulevat monelle ensimmäisenä mieleen hiihtävät lumipukuiset suomalaissotilaat ja hohtavat hanget.

Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan talvisotaan kuului olennaisesti myös poltetun maan taktiikka, eli perääntyvien suomalaissotilaiden hävitystoiminta.

Toukokuussa väittelevän Jarkko Koukkusen mukaan poltetun maan taktiikkaa käytettiin tasoittamaan voimasuhteita puna-armeijan ja Suomen armeijan välillä. Hävitystoiminnan suunnittelua oli tehty koko itsenäisyyden ajan, ja talvisodan alla pidettyjen ylimääräisten harjoitusten aikana valmistelu kiihtyi.

– Tiedettiin, mitä pääetenemisreittejä puna-armeijan joukot todennäköisesti tulevat käyttämään. Hävitykset kohdistettiin ja suunniteltiin näiden reittien ympäristöön.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Sillat poikki, talot tuleen

Yksi hävitettävistä kohteista oli Sakkolan Kiviniemi, jossa suomalaisjoukot tuhosivat siltoja vetäytyessään alueelta. Kiviniemen siltojen tuhoamista pidetään tärkeänä tekijänä sille, että puna-armeija ei päässyt nopeaan läpimurtoon Itä-Kannaksella.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Koukkusen mukaan poltetun maan taktiikan tavoitteena oli hidastaa puna-armeijan etenemistä ja vaikeuttaa neuvostojoukkojen majoittumista ja lepoa. Jälkimmäinen tarkoitti muun muassa asuinrakennusten polttamista.

– Neuvostojoukkojen pääosat olisivat pystyneet majoittumaan sisätiloihin, mikäli suomalaiset eivät olisi viivytystaisteluiden aikana hävittäneet kaikkia mahdollisia rakennuksia.

Venäläisten kannalta poltettu maa tarkoitti sitä, että heidän oli yövyttävä lumikuopissa jopa useiden viikkojen ajan.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Rakennukset, joita suomalaiset eivät polttaneet, ansoitettiin. Se aiheutti miestappioita ja lisäsi pelkoa venäläissotilaissa.

Hävitystyön tehokkuudesta kertoivat kaatuneilta venäläisiltä löytyneet kirjeet, joissa tilanne kuvattiin lohduttomana. Rakennukset oli poltettu, mihinkään ei voinut ansojen pelossa mennä, ruokaa ei ollut, eikä paikallisia asukkaita näkynyt missään.

Suvilahti paloi kaksi päivää

Talvisodan ensimmäisten päivien laajin hävitystyön kohde oli neljänsadan asuintalon Suvilahden taajama Suojärvellä.

Tehtävä oli haasteellinen, sillä hävitettäviä kohteita oli paljon, aikaa vähän, ja venäläiset jo lähes taajama-alueen reunalla.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Viidenkymmenen miehen hävityspartio aloitti polttamalla asuinrakennukset. Tavallista vaikeampi kohde oli luterilainen kirkko, jonka vartiomies esti hävityspartiota tuhoamasta kirkkoa.

Partio pääsi työhönsä vasta pitkällisen väittelyn jälkeen, mutta iso kirkko ei ollut vielä silloinkaan helppo poltettava.

– Rakennus oli sen verran suuri, että vaikka keskelle koottiin poltettavaa materiaalia, niin se ei meinannut riittää sytyttämään rakennusta, Koukkunen sanoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Vastaavanlainen vartioitu kohde oli Suvilahden keskuskansakoulu, jonka vartiomiehet eivät sallineet koulun sytyttämistä tuleen. Tilanne ratkesi vasta sen jälkeen, kun paikalle tuli upseeri, joka antoi luvan rakennuksen hävittämiseen.

Koukkusen mukaan Suvilahden hävitys onnistui lähes täydellisesti, sillä myös suuret propsipuuvarastot tuikattiin tuleen. Taajama paloi kahden vuorokauden ajan.

Epäonnistumisia ja tietokatkoksia

Aivan kaikki ei kuitenkaan sujunut suunnitelmien mukaan. Esimerkiksi Hyrsylän mutka Suojärvellä jäi venäläisten haltuun ehyenä, eikä polttamiseen ollut aikaa myöskään Salmin kaikissa kylissä.

Salmin Rajaselässä epäonnistui myös sillan räjäyttäminen, sillä sytyttimiä ei ollut vaihdettu kuiviin. Ignoilassa puolestaan jäi voimalaitos tuhoamatta tietokatkoksen vuoksi.

– Voimalan tuhoamistehtävän saanut sähkömies ei saanut koskaan hävityskäskyä, eikä hän uskaltanut sitä itse hävittää, Koukkunen selittää.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Viestintäongelmia oli myös Pitkärannassa, joka piti Koukkusen mukaan alun perin polttaa. Joukoille tuli kuitenkin 13. Divisioonan pioneerikomentajan käsky, jonka mukaan Pitkärantaa ei saanut hävittää.

Tämä käsky ei kuitenkaan mennyt pioneeriosastolle, joka oli jo aloittanut hävitystoimet taajamassa.

Pitkärannan hävitys tapahtui siis käskyn vastaisesti, mutta Koukkusen mielestä tuhoamisesta oli suomalaisille etua.

– Neuvostojoukkojen haltuun jäi lähes täysin hävitetty asutuskeskus, joka ei tarjonnut juurikaan majoitusmahdollisuuksia.

Koukkusen mukaan seurauksena oli huomattavasti paleltumisia, jotka aiheuttivat tappioita venäläisjoukoille.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Tuleen jopa oma kotitalo

Siltojen ja muiden vaativien kohteiden hävittämisestä vastasivat pioneerit, mutta asuinrakennusten osalta parhaimpia polttajia olivat paikalliset asukkaat.

Koukkunen on tutkimuksessaan törmännyt useisiin tapauksiin, joissa paikallisista joukoista kootun vapaaehtoisten osaston oli tehtävä hävitystyö, kun se ei ulkopaikkakuntalaisilta onnistunut.

– Vapaaehtoinen osasto oli motivoituneempi, sillä he eivät halunneet jättää kotiseutujaan hävittämättömänä Neuvostoliiton haltuun.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Jarkko Koukkusen väitöstutkimus ei muuta kokonaiskuvaa talvisodasta, mutta se saattaa muuttaa monen käsitystä siitä, kuka sodassa teki tuhotöitä.

– Saattaa olla, että se, joka sen kotitalon poltti, voi olla vaikka oma sukulainen, Koukkunen kiteyttää.

FM Jarkko Koukkusen Suomen historian alaan kuuluva väitöskirja ”Hävitysten talvi. Poltetun maan taktiikan kehitys ja käyttö talvisodassa 1939–1940” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 20.5.2020.

Aiheesta voi keskustella 20.2. klo 23.00 saakka.

Lue lisää:

"Nyt oli viimeinen mahdollisuus puolustaa kotiovia" – unohdetut talvisodan ratkaisutaistelut pysäyttivät puna-armeijan Pelkosenniemellä ja Kemijärvellä

Pentti Poutanen muistaa talvisodan ensimmäisen päivän, pommit putosivat kotikylän liepeille, keväällä lähdettiin evakkoon: "Koko ajan sai pelätä, tuoko vieras kuolinuutisen"

Talvisota on venäläisille tuntematon – siksi pietarilaisnuoria viedään retkille Mannerheim-linjalle, "jonka valtaaminen otti niin koville"

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on toiminut omasta mielestään niin kuin pitää. Hän on pyrkinyt auttamaan suomalaislapsia pois al-Holin vankileiriltä. Tätä työtä varten hän on pannut ulkoministeriön virkamiehet töihin.

Joulukuussa oma puolue tuki voimakkaasti Haavistoa tämän toimissa al-Holin lasten auttamiseksi. Ryhmän puheenjohtaja Emma Kari kertoi puolueen olevan Haavistosta ylpeä.

Rapatessa on kuitenkin roiskunut. Perustuslakivaliokunta päätyi tänään siihen, että Haaviston tekojen tutkimista jatkaa tästä eteenpäin poliisi.

Valiokunta on kuullut Haavistoa sekä päätöksenteon ongelmat julkisuuteen nostanutta konsulipäällikkö Pasi Tuomista. Kuultavana on ollut myös rikos- ja hallinto-oikeuden asiantuntijoita.

"Epäilyksen siemen" vie Haaviston kuulusteluun

Parissa kuukaudessa kansanedustajista koostuvalle valiokunnalle ei selvinnyt, miksi Haavisto toimi niin kuin toimi, kun hän yritti siirtää konsulipäällikön sivuun tehtävästään. Valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sanoo, että valiokunnalle jäi epäilyksen siemen, että Haavisto yritti päästä eri mieltä olleesta virkamiehestä eroon.

Lain mukaan ministerin kanssa eri mieltä oleminen ei kelpaa perusteluksi siirtää virkamies toisiin tehtäviin.

Perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan ole se, joka päättää, onko lakia rikottu vai ei. Tämän tutkiminen on valtakunnansyyttäjän tehtävä. Syyttäjän ratkaisun kuultuaan asian ratkaisee ensin eduskunta ja lopulta tarvittaessa oikeus. Kun kyseessä on ministeri, asia voi päätyä valtakunnanoikeuteen. Toistaiseksi asiaa vasta tutkitaan.

Ulkoministeriön korkea-arvoinen virkamies Pasi Tuominen on julkisesti noussut ministeriä vastaan ja väittänyt tämän rikkoneen lakia. Tällainen ulostulo ulkoministeriöstä on äärimmäisen harvinainen.

Haavisto otti ensin konsulipäälliköltä pois al-Holia koskevat tehtävät ja palkkasi tätä varten erityisedustajan. Näin al-Hol-työhön saatiin vauhtia.

Sen jälkeen ministeri yritti siirtää Tuomisen kokonaan sivuun. Tästä on perustuslakivaliokunnan mukaan olemassa valmisteltu määräys ulkoministeriön virkamiesjohdolle.

Julkisuuden kautta on ollut vaikea saada selvää, mitä ulkoministeriössä on tapahtunut.

Ulkoministerin oma kertomus on muuttunut matkan varrella. Sivuutettu konsulipäällikkö Tuominen on kertonut oman tulkintansa julki. Asiakirjat, joista voisi todeta, miten tapahtumat todella menivät, ovat salaisia. Nyt, kun asiaa tutkitaan, kukaan asianosaisista ei voi sanoa julkisuuteen mitään.

Haavisto on toistaiseksi syytön, mutta epäiltynä

Ulkoministeri Pekka Haavisto on kertonut aiemmin, että hän on useissa vaiheissa prosessia varmistanut toimiensa olevan lainmukaisia. Se ei kuitenkaan ole tiedossa, mistä hän on hankkinut varmuuden. Toistaiseksi tämä ei ole vakuuttanut myöskään perustuslakivaliokuntaa: kun asia siirretään esitutkintaan, siinä on syytä epäille rikosta.

Perustuslakivaliokunta on Suomessa paikka, jossa tutkitaan, ovatko asiat Suomen lainsäädännön tärkeimpien periaatteiden mukaisia. Muistutuksen valiokuntaan tekivät opposition kymmenen kansanedustajaa, joista osa on perustuslakivaliokunnan jäseniä.

Siitä huolimatta että valiokunnassa ratkaisua tekemässä on sekä hallitus- että oppositiopuolueiden edustajia, ratkaisu oli yksimielinen. Asia ei siis ole politisoitunut, vaikka ratkaisun tekijät ovat poliitikkoja.

Kaikkien osapuolten kannalta on tärkeää, että asia tutkitaan perinpohjin, sillä silloin kenenkään ympärille ei jää turhia epäilyjä. Se on olennaista myös ministeri Haaviston kannalta, jonka poliittinen ura voi jatkua tai kärsiä kolhuja al-Hol-kiistan takia.

On myös tärkeä muistaa, että ennen kuin asia on selvitetty loppuun asti, kukaan ei ole syyllinen.

Aiheesta voi keskustella huomiseen klo 23:een.

Lisää aiheesta:

Pääministeri Marin: Haavisto saa jatkaa ulkoministerinä esitutkinnan aikana – "Nähdäkseni sille ei ole estettä"

Al-Hol-vyyhti: Haavisto ja Tuominen antoivat perustuslakivaliokunnalle ristiriitaiset lausunnot – Tällainen on salassa pidetty Korpi-ryhmä

Näin kiista al-Holin suomalaisista on edennyt – Tämän kaiken tiedämme kohun vaiheista

– Sellainen spektaakkeli se kyllä oli! kiteyttää euralainen Teija Kirkkala.

Dennis-myrsky riepotteli viime sunnuntaina muun Suomen lisäksi myös Kirkkalan kotikuntaa Euraa Satakunnassa. Sää oli iltapäivällä suorastaan masentavan harmaa, sateinen ja hyvin tuulinen. Lämpötila oli kuusi astetta.

Kirkkala arveli piristyvänsä vain lähtemällä ulos ja päätti reippailla tutun ja rakkaan Pyhäjärven rantaan.

Päätös kannatti, sillä Teija Kirkkala oli ainoa katsoja paikalla, kun luonto päätti aloittaa järven pohjoispäässä Hiittenkarilla voimallisen näytelmän.

– Seisoin melkein niemen kärjessä, kun jäät alkoivat vyöryä järvestä ylös rannalle, Kirkkala sanoo.

Melkein tunnin lohkareryöppy

Teija Kirkkalalle vesi on tuttu elementti, mutta hänellekin kokemus oli aivan uusi.

Hän alkoi kuvata tapahtumaa ympärillään. Onneksi hän ymmärsi kuvata myös videopätkiä.

Kameraan tallentui vedestä maalle työntyvien, nopean tuntuisella tahdilla liikkuneiden jäälohkareiden loputtomalta tuntunut marssi.

Jopa viisi senttiä paksujen jääpalojen kipuaminen rantaan ja toistensa yli kesti ja kesti.

– Seurasin jäiden liikettä noin 45 minuutin ajan. Arvelen, että koko touhu on kestänyt ainakin vajaan tunnin, Kirkkala sanoo.

Ote videosta on nähtävissä klikkaamalla tämän jutun pääkuvaa tai Yle Areenassa.

Myrskytuuli näytti voimansa

Pyhäjärven vedenpinta on ollut nyt poikkeuksellisen korkealla. Teija Kirkkala arvelee juuri sen vaikuttaneen ilmiön syntyyn. Suurin tekijä jääinvaasion synnyssä oli kuitenkin tuuli.

Muutenkin tuulisella paikalla puhalsi sunnuntaina normaalia voimakkaampi etelätuuli.

Pyhäjärvi-Instituutin toiminnanjohtajana ja vesialan asiantuntijana työuransa tehnyt Kirkkala huomasi satelliittikuvista, että Pyhäjärven itäosassa lepäsi vielä myrskyä edeltävänä perjantaina pitkä ja kapea jääsuiro.

– Sunnuntaina sitten voimakkaat etelätuulet painoivat koko sen valkoisen massan järven pohjoiseen päähän, jossa ne iskeytyivät Hiittenkarin kapeaan niemeen, Kirkkala kertoo.

Myrskytuuli näytti voimansa ainutlaatuisella tavalla.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Poikkeuksellinen ilmiö

Teija Kirkkala tuntee Pyhäjärven hyvin. Seutua on tullut koluttua sekä työssä että vapaa-ajalla jo lähes 50 vuoden ajan ja kaikkina vuodenaikoina.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Myrskypäivän kaltaista jääspektaakkelia ei hänen mukaansa ole ennen Pyhäjärvellä koettu. Samanlaisia kommentteja on tullut toisiltakin videon nähneiltä järvenranta-asukkailta.

Kirkkala jakoi videonsa sosiaalisessa mediassa ja sai paljon palautetta.

Vähän yllättäen on kysytty, onko Kirkkala nopeuttanut videota.

– Vastaus on, että en ole. Videolla näkyy jäiden oma, luonnollinen liikerytmi, hän sanoo.

Videolla kuuluvaa jäiden pitämää helinää on moni ihmetellyt, ihastellut ja kommentoinut.

– Sehän oli kuin luontoäiti olisi pessyt astioitaan.

Voit keskustella kuluvan talven ilmiöistä Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 20.2. kello 23.

Lue lisää poikkeuksellisen talven ilmiöistä:

Kirsikkapuut kukkivat Aurajokirannassa – Ylipuutarhuri Simo Laine: "Turussa kukkii nyt kuin Turkissa"

Leskenlehti kukkii jo Suomessa – Ylipuutarhuri Simo Laine: "Hyvin poikkeuksellista"

BRYSSEL/HELSINKI EU-maiden johtajat kokoontuvat torstaina Brysseliin rutistamaan EU:n vuosien 2021–2027 budjettia.

Odotukset ovat matalalla. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ei ole pystynyt lähentämään jäsenmaiden blokkeja. Maanantaina Suomen puolesta kokousta valmistellut eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoi, että kansalliset tavoitteet ovat yhä kaukana toisistaan.

Yhtä ääripäätä edustavat rikkaat nettomaksajamaat Saksa, Ruotsi, Hollanti, Tanska ja Itävalta, jotka eivät halua kasvattaa seitsenvuotista budjettia yli prosenttiin yhteisestä bruttokansantulosta.

Toisessa päässä on niin sanottu koheesioryhmä eli unionin nettosaajat idässä ja etelässä. Näitä maita on pitkälle toistakymmentä ja kaikki vastustavat tukirahojen leikkauksia. Nettomaksaja Suomi putoaa tavoitteillaan välimaastoon.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Britannian ero EU:sta tekee kuitenkin noin 60 miljardin euron kolon budjettiin. Jos sitä ei korvata jäsenmaksuja korottamalla, on leikattava jostain, lähinnä maatalous- ja aluetuista, jotka vievät leijonanosan yhteisestä budjetista.

Lisäpaineita budjetin kasvattamiseen tuovat unionin uudet haasteet ja tavoitteet: ilmastonmuutoksen vastaiset toimet, panostus tutkimukseen ja kehitykseen, puolustus- ja turvallisuusyhteistyön lisääminen sekä maahanmuuton hallitseminen.

Suomi ei kelpuuta omaa puheenjohtaja-ajan esitystään

Puheenjohtajakaudellaan loppuvuodesta Suomi jätti kompromissiehdotuksen, jossa seitsemän vuoden budjetin kokonaissumma oli laskentatavasta riippuen 1,08 prosenttia tai 1,07 jäsenmaiden bruttokansantulosta.

Nyt Suomi on saanut puheenjohtajahatun pois päästään ja pitääkin esityksensä loppusummaa liian kovana. Suomi tavoittelee budjettia, jonka suuruus on 1,06 prosenttia bruttokansantulosta.

Vaikka puhutaan prosentin sadasosista, taustalla olevat luvut ovat miljardiluokkaa.

Suomen tavoite on pitää budjetin kokonaistaso kohtuullisena, vaikka on hyväksyttävää, että jäsenmaksu nousee jonkin verran.

Toinen tärkeä asia Suomelle on maaseudun kehittämisen rahoituksen turvaaminen. Suomi esittää maaseudun kehittämisrahoihin 10 miljardin euron korotusta komission esitykseen verrattuna.

Kolmanneksi Suomi haluaa budjettiin mukaan oikeusvaltiomekanismin, jonka nojalla jäsenvaltiolta voidaan evätä rahoitusta, jos se rikkoo oikeusvaltioperiaatteita vastaan.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

– Euroopan pitää kyetä tekemään päätöksiä, sanoo Tuppurainen.

Tuppurainen on huolissaan siitä, että budjettineuvottelujen venyessä unionille kasaantuu liikaa vaikeita asioita ratkottavaksi tänä vuonna. Taustalla kummittelevat Britannian kanssa käytävät neuvottelut tulevasta suhteesta, riita laajentumisesta ja keväällä käynnistyvä neuvottelukierros EU:n tulevaisuudesta.

Suomi haluaa viljelijöille ilmastorahaa

Budjetin pohjana on Euroopan komission esitys, jossa budjetin koko on 1,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon. Komission esitys ei sellaisenaan tyydytä juuri ketään. Muut jäsenmaat olivat myös Suomen kompromissiesitykseen laajasti tyytymättömiä.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel esittää jäsenmaiden kanssa keskusteltuaan uutta kompromissia, jossa budjetin loppusumma kasvaa 1,074 prosenttiin bruttokansantulosta. Tuoreinkaan esitys ei tyydytä jäsenmaita.

Varsinkin nettomaksajat haluavat Suomen tavoin pitää budjetin kasvun kurissa. Nettomaksajat maksavat EU:hun enemmän kuin saavat erilaisina tukina takaisin.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Suomi lisäsi maatalousmenoja jo omassa puheenjohtajaesityksessään ja kertoi saaneensa lisäykselle paljon tukea. Toisaalta maatalouspainotusta pidettiin myös vanhakantaisena ja omien etujen puolustamisena.

Michel on uudessa esityksessään putsannut Suomen lisäyksestä suurimman osan pois.

Suomen mukaan maaseudun kehittämisrahoja ei voida vähentää, koska osiosta ollaan rahoittamassa viljelijöiltä vaadittuja lukuisia ilmastottoimia.

Komissio haluaisi ohjata neljänneksen kaikista maksettavista tuista niin, että rahoituksella tuetaan ilmastonsuojelua.

Maatalousmenojen osuus EU-budjetista on jatkuvasti pienentynyt, vaikka onkin yhä merkittävä.

Rikkaiden maiden hyvitysmalli ei poistu

Suomen nettomaksuosuus tulee kasvamaan, mutta tarkkaa summaa ei tiedetä. Vuonna 2018 Suomi maksoi 105 euroa kansalaista kohti.

Tuppurainen odottaa myös, että budjetin maksukorjaukset eli palautukset jäsenmaille otetaan mukaan neuvotteluihin jossain vaiheessa.

Britannia sai aikoinaan neuvoteltua jäsenmaksuunsa hyvitystä. Palautuksia maksuihinsa ovat saaneet myös Saksa, Tanska, Hollanti, Ruotsi ja Itävalta. Hyvitykset nostavat muiden maksuja.

Britannian lähdön myötä järjestelmä ei ole katoamassa eikä puheenjohtaja Michel sellaista edes ehdota. Palautusta saavien maiden lobbaus uudistusta vastaan on ollut liian kovaa.

Suomi uskoo, että jonkilainen maksujen palautusjärjestelmä pysyy, jotta budjetti syntyy.

Vuosien 2021–2027 budjettia on laadittu jo vuodesta 2018 alkaen. Suomen tavoitteita linjasi tuolloin Juha Sipilän (kesk.) hallitus.

Uuden hallituksen puumerkkiä ei budjettineuvotteluissa näy, vaan Sipilän hallituksen tavoitteet näyttävät kelpaavan Sanna Marinin (sd.) hallitukselle.

Sipilän keskustavetoinen hallitus tavoitteli vähän yli prosentin tasoa budjetin kokonaissummaan ja maatalousrahojen pitämistä nykytasolla.

Oikeusvaltioperiaate vesittymässä

Alkuperäinen ajatus rahoittaa uudet haasteet vähentämällä maatalouden ja alueiden rahoitusta on karahtanut kiville eteläisten ja itäisten jäsenmaiden vastustaessa muutoksia. Päinvastoin Michel ehdottaa, että niin sanottuja koheesiorahoja ohjataan enemmän unionin köyhimmille alueille, käytännössä Itä- ja Etelä-Eurooppaan. Tällä toivotaan Puolan asettuvan budjettisovun taakse.

Ranska on torpannut radikaalit muutokset maatalouden rahoitukseen.

Michelin ehdotuksessa on myös vesitetty Suomen vaatimus tukirahojen sitomisesta oikeusvaltioperiaatteiden noudattamiseen. Rahoituksen epäämiseen vaadittaisiin määräenemmistöpäätös.

Komission ehdottama hiilineutraaliuteen jäsenmaita avustava rahasto on myös jäänyt alle komission esityksen.

EU:lla on tarkoitus ryhtyä keräämään jäsenmaksujen lisäksi myös omia varoja eri veroin. Niistä ainoastaan muovivero on edennyt, mutta siitä ei ole suurta apua rahoitusriitaan. Digivero, lentovero ja rahoitustransaktiovero ovat vasta puheissa.

Voit keskustella aiheesta 21.2. kello 23:een saakka.

Tämän viikon tiistaina nuorisojoukko päätti kivittää punaista pakettiautoa ja sillä liikkeellä olevia ihmisiä Ylöjärvellä. Ihmisille tai autoille ei käynyt kuinkaan, mutta poliisi huolestui.

Taustalla on helmikuinen ilmoitus poliisille. Kuun alussa poliisi ilmoitettiin, että Ylöjärvellä olisi joku houkutellut alaikäistä punaisen pakettiauton kyytiin. Poliisi tutki tapausta ja sai selville, ettei rikoksen tunnusmerkistö täyty, eli tutkintaa ei tarvitse jatkaa.

Somessa kuohunta jatkui. Ihmiset jakoivat eri pakettiautojen rekisterinumeroita ja kuvia. Tilanne kärjistyi tiistaina.

Vastaavissa tilanteissa on poliisin mukaan aiemmin nimetty epäiltyjä tekijöitä ja heitä on uhkailtu. Poliisi harvoin tarttuu somekuohuntaan julkisella tiedotteella, mutta nyt näin tapahtui.

– Muistutamme, että poliisi ei missään muodossa hyväksy tällaista toimintaa ja sellaiseen ryhtyvät voivat syyllistyä rikokseen. Kansalaisten tehtäviin ei kuulu selvittää, onko joku syyllistynyt johonkin rikokseen vai ei.

Poliisin mukaan kansalaisille kuuluu vielä vähemmän oikeuden ottaminen omiin käsiin. Jos on epäily rikoksesta, siitä tulee kertoa poliisille.

– Kirjoittaessasi tai jakaessasi kuvia epäilyistäsi voit syyllistyä esimerkiksi kunnianloukkaukseen tai yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen, poliisi muistuttaa.

Runsaat puoli vuotta istuneella perustuslakivaliokunnalla on käsittelyssä kaksi harvinaista oikeustapausta. Keskiviikkona se päätti, että on aihetta esitutkinnalla selvittää, onko ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ylittänyt toimivaltansa yrittäessään siirtää virkamiehen toisiin tehtäviin. Erimielisyys syntyi valmisteltaessa al-Holin leirillä Syyriassa olevien suomalaislasten kotiuttamista.

Torstaina valiokunta jatkaa valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen syyttämislupapyynnön käsittelyä. Se koskee kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) viime kesäkuisia puheita eduskunnan täysistunnossa. Silloin Mäenpää vertasi turvapaikanhakijoita kasvikunnan vieraslajeihin.

Nyt valiokunnan on kuitenkin otettava kantaa myös siihen, tulkitseeko valtakunnansyyttäjä perustuslakia ja sen pykälää 30 oikein vai väärin.

Valtakunnansyyttäjä Toiviaisen mukaan hänen on saatava eduskunnalta lupa jo pelkän Mäenpään syyteharkinnan tekemiseen. Siis siihen pohdintaan, onko hän syyttämättä jättämisen vai syytteen nostamisen kannalla.

Toiviaisen tulkinta luvan tarvitsemisesta jo syyteharkinnalle on yllättänyt monet oikeusoppineet. Valtiosääntöasiantuntijat on kutsuttu valiokunnan kuultaviksi ensi viikolla.

Samaa perustuslain pykälää on käytetty runsaan sadan vuoden aikana vain kolmesti. Yhdenkään kansanedustajan syytesuoja ei ole näissä tapauksissa purkautunut.

Perustuslaista vahva suoja kansanedustajalle

Perustuslaki suojaa erityisen järeästi kansanedustajan valtiopäivätoimia kuten täysistuntopuheita, kirjallisia kysymyksiä tai puheenvuoroja valiokunnassa. Ne katsotaan kansanedustajan työn ytimeksi.

Jotta kansanedustajaa vastaan voidaan nostaa syyte valtiopäivätoimesta, eduskunnan tiukan eli viisi kuudesosan enemmistön on annettava sille suostumuksensa.

Tähän saakka perustuslain pykälä on ymmärretty niin, että poliisi tekee esitutkinnan ja siirtää asian valtakunnansyyttäjälle jos katsoo, että on syytä epäillä rikosta. Mäenpään tapauksessa näin kävi, ja asia siirtyi valtakunnansyyttäjälle. Valtakunnansyyttäjä puolestaan tekee oman harkintansa, ja tuo pyynnön syytteeseen asettamisesta eduskuntaan vain, jos hän päätyy syytteen nostamisen kannalle.

Näin asian kertoo ymmärtäneensä esimerkiksi Mäenpään puolueen perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho napakassa twitter-viestissään : "Perustuslain 30§: Syyttämättä jättämiseen ei tarvita eduskunnan lupaa. Syyteharkintaan ei tarvita eduskunnan lupaa. Vain syytteeseen asettamiseen tarvitaan eduskunnan lupa. Ei ole vaikea asia. Voi katsoa perustuslaista."

Halla-aho ilmoitti heti rikosilmoitusten saavuttua poliisille viime kesänä, että perussuomalaiset eivät koskaan suostu puoluetoverinsa syytesuojan purkamiseen. Sen he pystyvät 39 kansanedustajan äänellään estämään.

Jos eduskunta toimii Toiviaisen tulkinnan mukaan, kansanedustajat äänestävät siitä, saako valtakunnansyyttäjä aloittaa syyteharkinnan vai ei. Perusuomalaiset tuskin antavat lupaa harkintaankaan.

Silloin asia Toiviaisen mukaan raukeaa, koska kuten hän pyynnössään kirjoittaa "tulen tekemään päätöksen syyttämättä jättämisestä syyteoikeuden puuttumisen perusteella".

Suomeksi: Asian käsittely päättyy siihen. Piste.

Syntyisi outo tilanne. Varsinaiseen asiasisältöön eli Mäenpään vertauksiin ei ottaisi kantaa valtakunnansyyttäjä eikä kukaan eduskunnassa vaan vain rikosilmoitusten tekijät ja esitutkinnan tehneet poliisit.

Vanhanen puhutteli Mäenpään

Kesäkuista istuntoa johtanut Mäenpään puoluetoveri varapuhemies Juho Eerola (ps.) ei omien sanojensa mukaan ehtinyt torumaan Mäenpäätä, koska tilanne tuli niin äkkiä ja vertaus tuli puheenvuoron lopussa.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) sanoo Mäenpään joutuneen puhemiesten puhutteluun, mutta Vanhanen ei kerro mitään tapaamisen sävystä tai sisällöstä.

Vanhasen toivomuksesta eduskuntaryhmät puolestaan sopivat, ettei yksikään kansanedustaja käyttänyt puheenvuoroa, kun valtakunnansyyttäjän pyyntö oli esillä täysistunnossa. Se vain lähetettiin Vanhasen nopeilla nuijankopauksilla perustuslakivaliokuntaan.

Miksi muut puolueet eivät halua edes keskustella siitä, mitä turvapaikanhakijoista eduskunnassa saa sanoa tai heihin suhtautua?

Kysymys kuuluukin: jos koko perustuslakivaliokunnan käsittely koskee vain sitä, annetaanko valtakunnansyyttäjälle lupa hänen pyytämäänsä ajattelutyöhön, niin ollaankohan ihan asian ytimessä?

Valtakunnan syyttäjän tulkinta ja eduskunnan hiljaisuus tuntuu erityisen oudolta sen jälkeen kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö muisteli valtiopäivien avajaispuheessaan äskettäistä käyntiään Auschwitzin keskitysleirillä.

Niinistön mukaan "ei ihmisluonto muutamassa sukupolvessa ole muuttunut vihalle immuuniksi. Merkkejä siitä, että antisemitismi ja rasismi jälleen pyrkivät nostamaan päätään, löytyy valitettavasti myös meiltä. Niiden torjunnassa on oltava päättäväinen ".

Kansanedustaja Mäenpää on perustuslakivaliokunnan kuultavana tänään torstaina.

Lue myös:

Mäenpää ei kadu syyteharkintaan edennyttä vieraslaji-puhettaan

Puhemies Vanhanen: Harvinainen tilanne, että poliisi tutkii eduskuntasalissa puhuttua

Hanna Poskiparta tekee lantionpohjaa vahvistavia liikkeitä äitiysfysioterapeutti Maija Julmalan ohjeiden mukaan. Ulospäin lantionpohjaa supistava liike ei juuri näy, mutta tunnustelemalla ja kokeilemalla löytyy oikea tapa.

Se on yksi syistä, miksi viime kesänä synnyttänyt Hanna Poskiparta on fysioterapeutin vastaanotolla. Jonkun on kerrottava ja näytettävä kädestä pitäen, miten tehdä liikkeet, jotka ovat vaikeita pelkästään ohjeita lukemalla.

Toinen syy oli kaipuu ryhmäliikuntatunneille. Hanna Poskiparran esikoinen syntyi kiireellisellä sektiolla. Aktiiviselle liikkujalle oli järkytys, miten synnytys pysäytti hänet pitkäksi aikaa. Parin askeleen ottaminenkin oli alkuun hankalaa.

Kun lastenvaunulenkit alkoivat sujua, Hanna Poskiparta alkoi mieliä muutakin liikuntaa. Kysymyksiä palautumiseen ja liikunnan aloittamiseen oli paljon ja epätoivoisen googlailun jälkeen hän päätyi kysymään vinkkejä äitiysfysioterapeutilta.

Tarina on tuttu Maija Julmalalle. Liikunnan aloittaminen synnytyksen jälkeen pohdituttaa monia hänen asiakkaitaan.

– Lisäksi monella on selkeästi toiminnallisia oireita, kuten alaselkäkipuja, lantionpohjaoireita tai vatsalihasten erkauma. Niihin haetaan fysioterapeutilta apua.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Äitiysfysioterapiaa halutaan lakisääteisesti kaikille jälkitarkastuksen jälkeen

Äitiysfysioterapia on raskaana olevien tai synnyttäneiden naisten terveyteen vaikuttavaa, ennaltaehkäisevää tai kuntouttavaa fysioterapiaa.

Siinä kiinnitetään erityishuomiota raskauden ja synnytyksen aiheuttamiin fyysisiin muutoksiin. Tarkoituksena on huomioida äiti kokonaisvaltaisesti. Äitiysfysioterapia voi auttaa naisia hyväksymään ja ymmärtämään muuttunutta kehoaan.

Suomen äitiysfysioterapeutit ry:n puheenjohtaja Heli Harsusen mukaan äitiysfysioterapian suosio on kasvanut.

Hän arvelee syyksi naisten ja äitien kasvanutta kiinnostusta omasta hyvinvoinnistaan.

– Monet äidit kokevat jäävänsä hirveän yksin synnytyksen jälkeen. Kun huomio on vauvassa ja vauvan kehityksessä, eikä kukaan kysy kovin syvällisesti, että miten äiti voi.

Monet äidit kokevat jäävänsä hirveän yksin synnytyksen jälkeen. Kun huomio on vauvassa ja vauvan kehityksessä, eikä kukaan kysy kovin syvällisesti, miten äiti voi. Heli Harsunen

Äitiysfysioterapeuttien mielestä nykyisessä muodossaan kertaluonteinen, alle 30 minuutin kestoinen synnytyksen jälkeinen tarkastus ei ole riittävä.

Äitiysfysioterapiaa on toistaiseksi saatavilla suurimmaksi osaksi vain yksityisesti. Suomen Äitiysfysioterapeutit ry ajaa asiaan muutosta:

– On epätasa-arvoinen tilanne, että palvelua eivät saa ehkä ne, jotka sitä eniten tarvitsisivat ja vain osalla äideistä on mahdollisuus saada hyvää ohjausta, Heli Harsunen sanoo.

Vireillä on kansalaisaloite. Sen tarkoitus on parantaa synnyttäneiden naisten fysioterapiaan pääsyä sekä parantaa naisten saaman ohjauksen laatua valtakunnallisesti.Tavoitteena on lakimuutos, jonka ansiosta synnytyksen jälkeisen tarkastuksen jälkeen äiti ohjattaisiin fysioterapeutille.

Heli Harsusen mukaan suuri osa synnyttäjistä palautuu raskaudesta ja synnytyksistä hyvin, mutta on paljon asioita, joita ei voi tietää ilman ammattilaisen tutkimusta.

.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Äidit pulassa erilaisten nettiohjeiden viidakossa

Hanna Poskiparta koki netistä löytyvien kuntoutusohjeiden kahlaamisen miltei mahdottomaksi. Hänelle jäi usein epäselväksi, oliko liikkeet tarkoitettu tehtäväksi alatiesynnytyksen vai sektion jälkeen.

– Se oli myös syy tulla äitiysfysioterapiaan. Halusin tietoa, miten voin huomioida sektiohaavan ja pitääkö sitä erityisesti miettiä liikunnassa.

Sektioarpi tulee keskelle kehoa, jolloin sillä voi olla vaikutuksia ylä- tai alavartaloon ja sekä vatsan että selän puolelle.

– Jos arpi kiristää, se voi muuttaa ryhtiä ja tuoda kehoon kuormitusta eri tavalla. Arpialueella voi myös olla tuntomuutoksia, jolloin vatsalihasten tai lantionpohjan aktivoiminen voi tuntua vaikealta, Maija Julmala sanoo.

Heli Harsunen harmittelee sektiosynnyttäjien jääneen vähän liikaa omilleen, minkä vuoksi heitä näkee melko paljon yksityisvastaanotolla.

– Vaikka kysessä on iso leikkaus, siihen ei kuulu automaattisesti oikeastaan minkäänlaista jälkikäteistä ohjausta.

Oma ammattikuntakaan ei aluksi ymmärtänyt äitiysfysioterapiaa

Äitiysfysioterapia on verrattain uusi fysioterapian osa-alue. Suomen äitiysfysioterapeutit ry on perustettu vuonna 2017.

Heli Harsunen myöntää, että äitiysfysioterapiaa on saatettu pitää omankin ammattikunnan sisällä puuhasteluna, mutta suhtautuminen on muuttunut.

– Aluksi ehkä vähäteltiin, mutta tänä päivänä terveyspalveluyritysten tarjontaan on ilmestynyt äitiysfysioterapia omana palvelunaan.

Harsunen arvelee osittain olevan kyse markkinaraosta. Kohderyhmä on iso: joka vuosi noin 50 000 naista synnyttää.

Jokaisella äidillä on oikeus voida hyvin omassa kehossaan. Ei tarvitse sietää tyypillisinä naistenvaivoina pidettyjä ongelmia. Heli Harsunen

Hän puolustaa äitiysfysioterapian tarvetta: vaikka sitä ei ennen ollut, se ei tarkoita, etteikö tarvetta olisi ollut.

On normaalia, että kehossa tapahtuu raskauden ja synnytyksen aikana muutoksia. Ongelmissa äitiysfysioterapeuteilla on auttamiskeinoja.

– Jokaisella äidillä on oikeus voida hyvin omassa kehossaan. Ei tarvitse sietää tyypillisinä naistenvaivoina pidettyjä ongelmia.

Laadukasta tutkimusta on vähän.

– Lantionpohjan toiminnasta on tutkimusta, mutta monimutkaisista ilmiöistä on vaikea saada aukotonta tutkimustulosta. Se on haaste, Harsunen sanoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Sosiaalinen media luo äideille ulkonäköpaineita

Osittain kiinnostus äitiysfysioterapiaan liittyy ulkonäkökeskeiseen nykyaikaan. Äitiysfysioterapiassa voidaan käydä läpi myös kehonkuvan muutoksia.

– Sosiaalinen media luo hirveästi paineita, miltä pitäisi näyttää synnytyksen jälkeen. Siitä tulee helposti vääriä mielikuvia, Heli Harsunen sanoo.

Joskus asiakas tulee äitiysfysioterapiaan, koska kokee oman kehonsa tuntuvan vieraalta tai erilaiselta.

– Tämä on nykyaikaan liittyvä ilmiö. Vuosia sitten naisilla ei ole ollut aikaa miettiä omaa itseään tai panostaa omaan hyvinvointiinsa.

Harsunen muistuttaa, ettei sata vuotta sitten pidetty hyväksyttävänä, että naiset hikoilevat tai harrastavat liikuntaa.

– Maailma muuttuu. Ehkä tämä liittyy osittain naisten oikeuksiin. On oikeus olla kiinnostunut omasta hyvinvoinnista ja oman kehon toiminnasta. Se ei ole turhamaisuutta tai pinnallisuutta.

Varhainen puuttuminen auttaa naisia vaihdevuosi-iässä

Maija Julmalalla on ollut äitiysfysioterapiavastaanotto pari vuotta. Asiakaskunta on laajentunut, kun sana on levinnyt.

– On ollut ilo huomata, kun tietoisuus äitiysfysioterapiasta on lisääntynyt, vastaanotolle on hakeutunut myös sellaisia naisia, joiden synnytyksestä on kulunut jo useampi vuosi.

Julmalan mukaan koskaan ei ole liian myöhäistä. Fysioterapiassa pystytään auttamaan esimerkiksi lantionpohjan toimintahäiriöissä. Virtsankarkailulle tai paineentunteelle on tehtävissä hyvinkin paljon.

Enenevissä määrin äidit tulevat fysioterapiaan jo raskausaikana: joko erilaisten kipujen vuoksi tai valmistautuakseen synnytykseen ja siitä palautumiseen.

Julmala huomauttaa, että varhainen puuttuminen raskauden ja synnytyksen jälkeisiin oireisiin voi välttää leikkaushoidolta vaihdevuosi-iässä. Näitä oireita ovat muun muassa virtsankarkailu tai laskeumaoireet.

Ähtärin eläinpuiston intendentti, eläinlääkäri Heini Niinimäen kevätlomat on tältä vuodelta peruttu.

Eläinpuiston pandalassa nimittäin seurataan tällä hetkellä tiiviisti naaraspanda-Lumin hormonitoimintaa. Lumilta otetaan virtsanäyte päivittäin siltä varalta, että sen ensimmäinen kunnollinen kiima käynnistyy.

– Sillä on kiima vain kerran vuodessa ja se kestää vain yhdestä kolmeen päivää. On ensiarvoisen tärkeää, että me pystymme tuon hetken bongaamaan, Niinimäki sanoo.

Lumin virtsanäytteet tutkitaan Belgiassa. Ne lähetetään Ähtäristä pikakyydillä analysoitavaksi Gentin yliopistoon.

Jos tuloksista voidaan nähdä kiiman käynnistyneen, tutkija ja näytteiden analysointi siirtyy Ähtäriin, eläinpuistoon rakennettuun hormonilaboratorioon.

– Silloin tulokset pitää saada useamman kerran päivässä.

Ähtärissä toivotaan pandapentuja nyt tosissaan.

Tutkimuksesta uutta tietoa

Ähtärin pandat kuuluvat Kiinan johtamaan pandojen suojeluohjelmaan. Yksi osa suojelua on tarhaoloissa tapahtuva tutkimustoiminta. Tutkimuksella pyritään muun muassa löytämään nykyistä parempia keinoja pandan kiiman ja tiineyden seurantaan sekä synnytyksen ennakoimiseen.

Lumin virtsanäytteiden ottaminen ja tarkka kirjanpito eläinten käyttäytymisestä ovat olleet osa pandahoitajien päivittäistä työtä.

Nyt kiimaa odotellessa hoitajat tarkkailevat Lumin hormonitoiminnan ohella myös pandojen puuhia. Apuna käytetään videotallenteita tarhoista.

– Pyrimme huomaamaan lisääntyneen merkkailun, aktiivisuuden ja esimerkiksi vedessä leikkimisen.

Vaikka ensisijaisesti tarkkaillaan naaraan hormonitoimintaa, kevään vaikutuksia myös Pyryyn seurataan eläinpuistossa tarkasti.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Näytteenotto sujuu

Päivittäinen virtsanäytteiden otto sujuu Heini Niinimäen mukaan jo hyvin, sillä näyte voidaan hakea Lumin aitauksen lattialta turvallisesti eläimen ollessa hoitotiloissa. Lumi osaa myös tulla kutsuttaessa paikalle ja pissata.

– Lumi tulee hoitajan luo ja tikistää näytteen hoitotilojen lattialle. Hoitaja voi sen sitten käydä siitä nappaamassa, Niinimäki kertoo.

Lumi tulee hoitajan luo ja tikistää näytteen hoitotilojen lattialle. Hoitaja voi sen sitten käydä siitä nappaamassa. Heini Niinimäki

Niinimäki muistuttaa kuitenkin, että pandoille ei opeteta varsinaisia temppuja. Vaikka Lumi ja Pyry osaavat molemmat tulla hoitajan ja eläinlääkärin luo antamaan verinäytteen, näyttämään hampaat ja Lumi asettua käsittelyhäkkiin niin, että sen mahan tutkiminen ja ultraaminenkin on mahdollista, kaikki opetettavat asiat helpottavat hoitajien ja pandojen yhteistyötä.

– Ne helpottavat meidän yhteistyötämme ja pandojen terveydentilan tarkkailua niin, että se ei aiheuta eläimille stressiä, vaan toimii ennemminkin virikkeenä ja kivana hetkenä.

Lumin ja Pyryn kommunikaatio vaikuttaa hyvältä

Isopandat Lumi ja Pyry ovat olleet Ähtärissä nyt melko tasan kaksi vuotta.

Lumilla oli Niinimäen mukaan kiimaa jo vuosi sitten, mutta koska Pyrykin oli kovin poikamainen, parittelua ei päästy silloin yrittämään.

Nyt Ähtärissä ollaan valmiita tositoimiin.

– Toivotaan, että Lumin kiima lähtisi hyvin käyntiin ja pääsisimme päästämään eläimet yhteen, Niinimäki sanoo.

Pandat ovat päässeet jo pidemmän aikaa tarkkailemaan toisiaan eri tarhossa. Ne on myös päästetty haistelemaan toistensa tarhoja ilman, että sen asukas on paikalla.

Mahdollista kiimaa ja eläinten yhteen päästämistä varten eläinpuistossa on tehty tarkat suunnitelmat.

– Tällä hetkellä pandojen välinen kommunikaatio vaikuttaa positiiviselta. Aina kun puhutaan isoista villieläimistä, niiden yhteenlaittamiseen liittyy kuitenkin riskejä, vaikka ajoitus olisi täysin oikea, Niinimäki sanoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Yleisöltä piilossa

Yleisö ei kiimaa ja pandojen toivottua parittelua pääse näkemään, Niinimäki arvelee.

– Voi olla, että rajoitamme yleisön pääsyä pandataloon. Menemme tilanteen mukaan, mutta eläinten hyvinvointi on ykkösasia.

Vaikka parittelu onnistuisi, se ei vielä tarkoita pandapentuja Ähtäriin. Pandalla on viivästynyt alkionkehitys ja mahdollinen tiineys nähdään vasta pitkän ajan kuluttua. On myös mahdollista, että alkio ei kiinnity lainkaan kohtuun tai ei lähde kehittymään.

– Osa tätä tutkimustyötä on, että oppisimme, miten saisimme mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tietää, onko naaras tiineenä.

Niinimäen mukaan suurin osa pandapennuista syntyy elo-syyskuussa.

Toiveissa on, että jos pentuja Ähtäriin syntyy, Lumi osaisi hoitaa ne itse.

– Yleensä ensikertalaisenkin vaistot heräävät aika hyvin, kun pentu syntyy. Monessa asiassa pystymme myös ensikertalaista vähän auttamaan, vaikka ihanteellisin tilanne olisikin, että Lumi hoitaisi ne itse. Emon hoiva on ykkösjuttu.

Tutkijan laukut pakattuna

Virtsanäytteiden hormonitasot antavat viitettä Lumin kiimasta vain muutama päivä ennen varsinaista h-hetkeä. Heini Niinimäki naurahtaa, että Belgiassa tutkijalla on jo laukut pakattuna Suomeen tulemista varten.

Myös Kiinassa seurataan, miten kevät Suomessa etenee. Ellei sieltä saada asiantuntijaa Ähtäriin, apua ja neuvoja on saatavissa videoyhteyden avulla.

Jos pandoille syntyy Suomessa pentuja, ne luovutetaan 2-4 vuoden iässä Kiinaan, missä ne pyritään palauttamaan luontoon.

Lue seuraavaksi:

6-vuotiaalla Pyryllä on jo teinipojan elkeet – Ähtärissä uskotaan yhä pandojen vetovoimaan ja valmistaudutaan ensi kevään kiima-aikaan

Katso videot pandojen ensimmäisistä hetkistä ulkona – tekivät kuperkeikkoja lumessa ja kiipesivät suomalaiseen mäntyyn

Suomalaiset kokevat arkensa raskaammaksi ja kiireisemmäksi kuin 2000-luvun alussa. Muutosta on tapahtunut varsinkin miesten näkemyksissä.

Myös naiset pitävät omaa arkeaan entistä raskaampana, mutta ero sukupuolten välillä on tasoittunut.

– Miehet osallistuvat enemmän kotitöihin ja lastenhoitoon. Vaikka se on myönteistä, voi olla, että miehet siksi kokevat arjen aiempaa raskaampana, Tilastokeskuksen erikoistutkija Hannu Pääkkönen sanoo.

Arjen raskaana kokevien miesten osuus on kasvanut varsinkin työntekijäammateissa.

Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksessa kysyttiin näkemystä omasta arjesta yli 10-vuotiailta suomalaisilta. Vuonna 2017 tehtyä kyselyä verrattiin vuoden 2002 kyselyyn.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Vapaa-aikatutkimuksen mukaan arkea pitää raskaana tai melko raskaana kaikkiaan 44 prosenttia suomalaisista. Arjen kokemiseen vaikuttavat niin koti ja vapaa-aika kuin työelämä ja sen muutokset.

Arjen kuormitus on selvästi yhteydessä elämäntilanteeseen ja huipentuu ruuhkavuosiin. 35–44-vuotiaista noin kaksi kolmasosaa on sitä mieltä, että oma arki on ainakin melko raskasta. Yhtä suuri joukko tämän ikäisistä kokee joutuvansa koko ajan tekemään liian monia asioita. Tässä iässä urakehitys on usein työelämässä kiivaimmillaan ja myös lapsiperhe-elämä saattaa tuntua kuormittavalta.

Koulun vaatimukset kuormittavat nuorten arkea

Muutosta on tapahtunut myös nuorten kokemuksissa. Lähes puolet yli 14-vuotiaista koululaisista ja opiskelijoista pitää omaa arkeaan raskaana. 2000-luvun alkuun verrattuna osuus on yli kaksinkertaistunut. Siihen vaikuttavat Hannu Pääkkösen mukaan ainakin koulunkäynnin ja opiskelun kovat vaatimukset, mikä on tullut esiin esimerkiksi THL:n kouluterveyskyselyssä.

– Koulun vaatimukset koetaan suuriksi, Hannu Pääkkönen sanoo.

Arjen kokemiseen vaikuttavat myös ansiotyö ja toisaalta työn puuttuminen. Arkensa raskaaksi kokevien osuus on kasvanut varsinkin työntekijöiden ryhmässä. Niin on tapahtunut myös työttömien kohdalla.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Suomalaiset pitävät arkeaan mielenkiintoisena

Valtaosa suomalaisista pitää arkeaan mielenkiintoisena. Viidessätoista vuodessa näin kokevien suomalaisten osuus on kuitenkin vähentynyt 90 prosentista 80 prosenttiin.

Työttömät ovat sosioekonomisista ryhmistä se, jossa arkensa ikävystyttävänä kokevien osuus on suurin. Ylemmät toimihenkilöt ovat puolestaan niitä, jotka kokevat arjen vähiten ikävystyttävänä.

– Työelämässä olevista ylemmät toimihenkilöt ehkä kokevat arkensa mielenkiintoisena työnsä kautta, Hannu Pääkkönen sanoo.

Yllättäen 15–24-vuotiaat kokevat muita useammin, että heidän oma arkensa on ikävystyttävää. Näin ajattelevien nuorten osuus on lisääntynyt.

– Nuorten osalta ehkä omat odotukset siitä, millaista on mielenkiintoinen arki, ovat muuttuneet vuosituhannen alusta. Tietysti myös vanhempiin ihmisiin verrattuna odotukset ovat erilaisia, Hannu Pääkkönen sanoo.

Kun ikää karttuu, näkemys oman arjen sisällöstä muuttuu myönteisemmäksi. Kun nuorista yli neljäsosa kokee arjen melko ikävystyttäväksi, 65 vuotta täyttäneistä niin ajattelee vain runsas kymmenesosa.

Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimukseen osallistui vuonna 2017 runsaat 7 000 suomalaista ja vuonna 2002 runsaat 3 000 suomalaista.

19.2. klo 19.52: Lisätty jutussa haastatellun Hannu Pääkkösen titteli.

Voit keskustella aiheesta 20.2. klo 23 saakka.

Ensi- ja turvakotiyhdistyksen kolmatta vuotta vetämille lasten eroryhmille on suuri kysyntä Kokkolan seudulla.

Suosion vuoksi yhdistyksen väkivalta- ja kriisiyksikkö päätyi keväällä järjestämään kaksi vertaisryhmää alakouluikäisille lapsille, joiden vanhemmat ovat eronneet. Ensimmäinen ryhmä täyttyi kahdessa päivässä.

– Ryhmä oli jo täynnä ja halukkaita ilmoittautui lisää. Tuntui pahalle, kun oli tarjota pelkkää eioota. Laitettiin toinenkin ryhmä pystyyn, kertoo toinen ryhmän ohjaajista, Jatta Silván.

Tänä keväänä 7–9-vuotiaille on tarjolla kaksi eroryhmää. Syksyisin järjestetään vertaisryhmä 10–12-vuotiaille. Joka ryhmään mahtuu maksimissaan seitsemän lasta, ja ohjaajia on kaksi. Näin jokaisella lapselle jää aikaa ilmaista itseään.

Tarkoituksena on kääntää muuttunut perhearki lapselle voimavaraksi ja näyttää, ettei lapsi ole tunteiden kanssa yksin.

– Keskitytään siihen, mikä tuo lapselle turvaa ja hyvää oloa. Siellä saa puuskuttaa pahaa oloaankin. Eroprosessissa on tärkeää antaa lapselle joka päivä vahvistusta, että häntä rakastetaan. Lapsen ei tarvitse miettiä vanhempien eroon johtaneita syitä tai riitoja, muistuttaa Silván.

Lapsen mieleen voi nousta surua, vihaa tai syyllisyyttä

Katri Pahkala puhuu selviytymiskeinoista. Myös hän ohjaa ryhmiä.

– Täällä tarjotaan keinoja ilmaista ja purkaa tunteitaan. Ero on osa elämää ja siitä voi seurata vaikeita aikoja, mutta on hyviäkin asioita: On läheisiä perheenjäseniä. Hyvien asioiden avulla mennään eteenpäin.

Ryhmässä lapsi saa käsitellä eroa ilman vanhempia, näin tunteet saattavat tulla helpommin ulos. Usein esille nousee lapsen ikävä toiseen vanhempaan, surua, vihaa tai syyllisyyttä.

He toivovat yhdessä kokkaamista, tyynysotaa, leikkejä tai lautapelejä. Kaivataan aikuisen huomiota ja läheisyyttä. Nälkä toisesta vanhemmasta on suuri. Jatta Silván, lasten eroryhmän ohjaaja

– Lapset ovat lojaaleja vanhemmilleen. Jos vanhempi on läsnä, saattaa lasten olla vaikea kertoa tunteistaan, koska he pelkäävät loukkaavansa. Kun he tulevat ilman vanhempia ja paikalla on saman kokeneita, he voivat avoimesti puhua tuntemuksistaan, kertoo Jatta Silván.

Osalla lapsista nousee pintaan myös helpotus, kertoo Pahkala.

– Tajutaan, että nyt ei enää riidellä ja kotona on rauhallisempaa.

Keskiössä lapset, myös vanhemmille kotitehtäviä

Eroapua tarjoavan Kasper-ryhmän vetäjät ovat käyneet työhönsä koulutuksen, ja eroryhmiä on testattu eri puolilla Suomea jo vuosia. Keski-Pohjanmaalla yhteistyötä eroavussa tehdään myös perheneuvolan, seurakunnan perheasiainneuvottelukeskuksen ja Keski-Pohjanmaalla terveyspalveluista vastaavan Soiten kanssa.

Auttamiseen on kehitetty oma sapluuna, jossa pääosassa ovat lapset.

Myös vanhemmat pidetään ajan tasalla, mistä aiheista puhutaan.

– Jokaisen kokoontumisen jälkeen vanhemmat saavat sähköpostia siitä, mitä aiheita on käsitelty. Heille lähetetään myös kotitehtäviä eroon ja lasten turvallisuuden tunteeseen liittyen.

Eroryhmiä vetäneen Silvánin mukaan tapoja käsitellä eroa on yhtä monta kuin lastakin.

– Toiset puhuvat tunteistaan suoraan ja rehellisesti. He sanovat, että ero oli parempi , ettei riitoja ole enää. Toiset taas eivät puhu mitään tai puhuvat vasta vuosien päästä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Terveisiä kotiin: lisää tekemistä yhdessä!

Ohjaajaakin vavahduttava hetki on, kun lapset saavat ryhmässä lähettää terveisiä kotiin.

Silloin toistuu yksi toive yli muiden.

– Yhdessä tekeminen. He toivovat yhdessä kokkaamista, tyynysotaa, leikkejä tai lautapelejä. Kaivataan aikuisen huomiota ja läheisyyttä. Nälkä toisesta vanhemmasta on suuri, sanoo Silván.

Erossa oma kriisi vie usein vanhemman voimavarat, ja lapsi voi jäädä tunteidensa kanssa yksin.

– Moni vanhempi on kiitellyt, että vertaistuki tuli todella tarpeeseen. Samalla huoli eron vaikutuksesta lapseen on myös vähentynyt, kertoo ohjaaja Jatta Silván.

Suosituksena on, että lapset tulevat eroryhmään vasta, kun vanhemmat ovat asuneet erillään noin puoli vuotta. Eroa käsitellään ryhmissä keskustelujen lisäksi leikkien, tarinoiden ja piirtäen.

Keski-Pohjanmaalla eroryhmiä on ajatuksena laajentaa jossain vaiheessa Lesti- ja Perhonjokilaaksoon.

Voit keskustella aiheesta 21.2. kello 23:een asti.

Pitkään ilman etukorttia ollut Lidl lähtee nyt kilpailuun omalla kännykkäsovelluksella eikä muovikortilla. Suomalaisten keskuudessa kanta-asiakasohjelmat ovat suosittuja, ja kaupoille etuohjelmat antavat tietoja ihmisten ostoskäyttäytymisestä.

Lidl on onnistunut meilläkin iskemään kiilaa suurten suomalaisten S- ja K-ryhmän hallitsemiin ruokamarkkinoihin. Lidlin markkinaosuus on kymmenen prosentin luokkaa. Lidlin oman bonusohjelman käyttöönotto kieliikin ruokakaupan kilpailun kovenemisesta.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

– Me olemme miettineet tätä pitkään. Meidän mielestämme puhelimen älysovellus on tätä päivää ja yksi suuri etu tavallisiin kortteihin verrattuna on se, ettei aina tarvitse kantaa korttia, Lidlin kaupallinen johtaja Mikko Forsström sanoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Johtaja Forsström huomauttaa, että heidän kaavailemaansa ohjelmaan liittyminen on helppoa.

– Se onnistuu ihan minuutissa. Ei tarvitse lähettää postitse ja odottaa koodeja ja maksaa liittymismaksuja, vaan ohjelman voi ladata kaupan ulkopuolella, ja sitten se toimii, Forsström kehuu.

Lidl vakuuttaa, ettei sen asiakaskuntaa olla jakamassa kahtia: niihin, joilla on hyvät tarjoukset kännykässä ja niihin, joilla ei ole älykännyköitä.

– Pystymme pitämään kaikista asiakkaistamme kiinni. Normaalitarjoukset ja hintataso pysyvät samoina kaikille joka tapauksessa. Tässä ei olla siirtämässä tarjouksia uuteen sovellukseen. Tämä sovellus on asiakkaille, jotka haluavat siihen liittyä ja antaa luvat markkinointitarkoituksiin ja sitä kautta saada vielä lisää etuja Lidlistä, Forsström sanoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Kaupan mukaan suomalaiset suosivat ylipäätään kanta-asiakasohjelmia niiden etujen takia. Ne ovatkin erittäin tärkeitä kaupoille.

– Tässä on kaksi asiaa: toisaalta kyse on asiakkaan palkitsemisesta, ja toisaalta kauppa saa asiakastiedon käyttöön, jolla he pystyvät ohjaamaan omaa toimintaansa, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto selvittää.

Luoto sanoo olevansa varma, että kaikki kaupan yritykset käsittelevät saamiaan tietoja huolellisesti, koska tärkeintä kaikille yrityksille on kuluttajan luottamuksen säilyttäminen.

Uusi tieliikennelaki astuu voimaan kesäkuun alusta, ja silloin Suomessa otetaan käyttöön noin viisikymmentä uutta liikennemerkkiä.

Lisäksi monien vanhojen merkkien ulkoasua päivitetään esimerkiksi sukupuolisensitiivisempään suuntaan, mikä näkyy muun muassa kävelytien ja suojatien merkeissä. Näissä merkeissä grafiikka ei enää kuvaa selvästi mitään sukupuolta, vaan ihmishahmo on pelkistetty tikkumaiseksi.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Myös tiemerkintöihin tulee muutoksia.

Muutosten tarkoituksena on parantaa merkkien selkeyttä ja näkyvyyttä, Suomen tie- ja rataverkosta vastaava Väylä kertoo tiedotteessaan.

Kokonaan uusia merkkejä tulee käyttöön noin 50, muuta niiden ohella myös monien vanhojen liikennemerkkien ulkonäköä päivitetään.

Tieliikenteen ohjauksen asiantuntija Jukka Hopeavuori Väylästä kertoo tiedotteessa, että liikennemerkeissä on muutettu esimerkiksi nuolien kärkiä, symboleita ja reunanauhoja. Hopeavuoren mukaan muutosten tarkoitus on tehdä merkeistä nykyistä luettavampia.

Monet muutoksista ovat niin pieniä, ettei niitä välttämättä edes huomaa. Useita merkkejä on muutettu vähän enemmän selkeyden ja helpomman luettavuuden vuoksi. Esimerkiksi polkupyöräilijöistä varoittavasta merkistä on jätetty ihmishahmo pois, ja pyörän kuvaa on yksinkertaistettu.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Keltaiset sulkuviivat valkoisiksi

Uuden tieliikennelain myötä myös tiemerkinnät muuttuvat, kun keltaiset sulkuviivat muutetaan valkoisiksi.

– Värinmuutoksen syynä on se, että Suomi on ollut viimeinen EU-maa, joka on käyttänyt keltaisia sulkuviivoja, Hopeavuori sanoo.

Jatkossa Suomi siirtyy samaan käytäntöön kuin muut EU-maat.

Muutokset näkyvät teillä hiljalleen, ja uusien liikennemerkkien siirtymäaika on 10 vuotta. Tästä syystä uuden- ja vanhanmalliset merkit näkyvät liikenteessä useiden vuosien ajan.

Vanhat liikennemerkit eivät vaihdu uusiin suoraan, vaan merkkejä uusitaan vasta vanhojen tullessa käyttöikänsä päähän.

– Vain pieni osa merkeistä pitää vaihtaa käytännössä heti lain voimaantulon jälkeen väärinymmärrysten välttämiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi muutamat kävelyn, mopoilun ja pyöräilyn kieltomerkit, Hopeavuori kertoo tiedotteessa.

Voit keskustella aiheesta 20.2. kello 23:een saakka.

Yhdysvalloissa demokraattipuolueen esivaaliehdokkaat ovat kohdanneet toisensa väittelyssä kasinokaupunki Las Vegasissa.

Entistä merkittävämmäksi debaatin teki se, että miljardööri Michael Bloomberg osallistui nyt esimmäistä kertaa väittelyyn muiden ehdokkaiden kanssa. Hän ei myöskään ole aiemmin vastaillut yleisöltä suoraan tuleviin kysymyksiin.

Ystävänpäivänä 78 vuotta täyttänyt New Yorkin entinen pormestari nousi lauteille yhdessä Bernie Sandersin, Pete Buttigiegin, Joe Bidenin, Elizabeth Warrenin ja Amy Klobucharin kanssa.

Tiistaina julkaistujen valtakunnallisten mielipidemittausten mukaan Bloomberg on tällä hetkellä toiseksi suosituin ehdokas nousemaan demokraattien presidenttiehdokkaaksi ja näin ollen haastamaan istuvan presidentin Donald Trumpin marraskuun 3. päivä.

Suosituin ehdokas on Bernie Sanders, joka hävisi viime esivaalit Hillary Clintonille. Kolmantena mielipidemittauksissa on Joe Biden, joka toimi varapresidenttinä Barack Obaman molempina kausina (2009–2017).

Image may be NSFW.
Clik here to view.

"Valitaan ehdokkaaksi joku, joka on oikeasti demokraatti"

Välittömästi väittelyn alettua haukkuivat kaikki esivaaliehdokkaat Donald Trumpia.

Trumpin lisäksi myös Bloomberg sai rutkasti lokaa niskaansa. Amy Klobuchar syytti Bloombergia naisehdokkaiden vähättelystä ja sivuuttamisesta.

Bloombergia vastaan hyökättiin kymmeneen otteeseen väittelyn ensimmäisen kymmenen minuutin aikana.

Buttigieg piikitteli Sandersia sekä Bloombergia heidän ominaisuuksistaan.

– Meidän ei tule valita henkilöä, joka polttaisi demokraattipuolueen [Sanders] tai henkilöä, joka ostaisi puolueen [Bloomberg]. Valitaan ehdokkaaksi joku, joka on oikeasti demokraatti.

Paljon keskustelua käytiin myös terveydenhuollon ongelmista. Elizabeth Warren syytti muita siitä, että heillä ei ole mitään selkeää suunnitelmaa terveydenhuollon uudistamiseksi.

Syytöksiä seksuaalisesta häirinnästä

Naisehdokkaat Warren ja Klobuchar syyttivät Bloombergia siitä, että hän on tehnyt seksuaalista häirintää naispuolisille alaisilleen useissa eri yhteyksissä.

– Haluammeko tämän miehen Trumpin tilalle? Toisen ylimielisen miljardöörin, Warren huudahti.

Hänen mukaansa sellaisella demokraattiehdokkaalla ei ole mahdollisuuksia, joka on pimittänyt tulojaan, ahdistellut naisia ja tukenut poliisien rasistista toimintaa.

Myös muut ehdokkaat saivat osansa. Amy Klobucharin älykkyys kyseenalaistettiin, kun hän ei muistanut eräässä haastattelussa Meksikon presidentin (Andrés Manuel López Obrador) nimeä.

– Sanotko sinä minua siis tyhmäksi, Klobuchar hyökkäsi Buttigiegia vastaan.

Toinen naisehdokas Warren kiirehti puolustamaan Klobucharia sanoen nimien unohtamisen olevan inhimillistä. Toisaalta Warren mainitsi, että Klobucharin terveydenhuolto-ohjelma "mahtuisi post-it-lapulle".

Onko miljardiomaisuus väärin?

Michael Bloombergin katsotaan edenneen ehdokkaaksi pelkällä rahalla, jota miehellä riittää noin 64 miljardia dollaria. Erityisesti Bloomberg on panostanut kampanjointiin sosiaalisessa mediassa.

Bloomberg puolustautui sanoen, että on tehnyt kovasti työtä kootessaan omaisuuttaan. Nyt hän käyttää sitä hyviin tarkoituksiin, kuten demokraattipuolueen hyväksi.

Bloomberg kehui myös kokemustaan suurkaupungin menestyksellisestä johtamisesta.

Firmojen johtajat vastuuseen

Ennen väittelyien alkua puolueen kärkiehdokkaana pidettiin Joe Bidenia. Hänen suosionsa on jäänyt yllättävän vähäiseksi.

Nevadassa hän nosti jälleen esiin ilmastopolitiikan. Biden vaati, että öljy- ja kaasuyhtiöiden tukiaiset tulisi lakkauttaa. Hän myös panisi näiden yhtiöiden johtajat henkilökohtaisesti vastuuseen yhtiöiden aiheuttamista ilmastopäästöistä.

Alle kaksi viikkoa supertiistaihin

Demokraattien seuraavat esivaalit järjestetään lauantaina Nevadassa, johon Las Vegaskin kuuluu.

Tähän mennessä demokraattien esivaalit on käyty New Hampshiressa (voittaja Sanders ennen Buttigiegia) sekä Iowassa (voittaja Buttigieg ennen Sandersia).

Suurimmat otsikot seuraavina päivinä tulee kuitenkin saamaan niin sanottu "Supertiistai" eli 3.3. Tuolloin esivaalit käydään samaan aikaan neljässätoista osavaltiossa, ja jaossa on peräti kolmasosa valitsijaäänistä.

Silloin äänestetään useassa suuressa osavaltiossa, kuten Kaliforniassa, Floridassa ja Texasissa.

Voit keskustella Yhdysvaltain presidentinvaaleista 21.2. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Nuoret haluavat Bernie-vaarin, eläkeläiset kannattavat kolmekymppistä pormestari-Peteä – katso miten Trumpin haastajat eroavat toisistaan

Analyysi: Bidenilla menee nyt yllättävän surkeasti – viidensiltä sijoilta ei nousta demokraattien presidenttiehdokkaaksi