Yhdysvalloissa oikeuden on määrä tänään langettaa tuomio presidentti Donald Trumpin entiselle neuvonantajalle ja läheiselle liittolaiselle Roger Stonelle. Stone on nimekkäimpiä Trumpin apureita, jotka on tuomittu liittyen Venäjän vaalivaikuttamiseen.
Stone todettiin marraskuussa syylliseksi yhteensä seitsemään syytekohtaan. Oikeuden mukaan Stone valehteli moneen kertaan edustajainhuoneen komitealle, joka yritti selvittää Venäjän sekaantumista Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaaleihin. Lisäksi Stone uhkaili ystäväänsä, jotta tämä ei todistaisi häntä vastaan, sekä julkaisi Instagramissa uhkaavan kuvan oikeusjuttunsa tuomarista.
Oikeusministeri puuttui tuomioesitykseen
Stonen tuomitseminen nostatti viime viikolla poliittisen myrskyn, kun oikeusministeri William Barr – presidentti Trumpin läheinen tukija – puuttui syyttäjien tuomioesitykseen.
Syyttäjät esittivät Stonelle 7–9 vuoden vankeustuomiota. Trump tviittasi tyrmistyksensä, minkä jälkeen Barrin johtama oikeusministeriö julkaisi oman muistionsa, jossa syyttäjien esittämää rangaistusta pidettiin "liiallisena ja perusteettomana".
Tämän jälkeen jutun neljä syyttäjää erosivat tehtävistään ja Barr joutui vakuuttamaan, ettei anna poliittisen painostuksen vaikuttaa työhönsä. Barr antoi myös presidentille poikkeuksellisen suorasanaista kritiikkiä sanoessaan, että Trumpin pitäisi lopettaa tviittailu keskeneräisistä oikeusjutuista.
Armahtaisiko Trump vanhan liittolaisensa?
Sekä syyttäjien alkuperäinen tuomioesitys että oikeusministeriön muistio ovat vain suosituksia. Lopullisen ratkaisun Stonen rangaistuksesta tekee tuomari Amy Berman Jackson.
Tuomio saattaa kuitenkin olla vain välietappi Stonen saagassa, koska hänen puolustuksensa on vaatinut uutta oikeudenkäyntiä. Vaatimus on edelleen vireillä eikä Stone joudu suorittamaan rangaistustaan ennen kuin sen kohtalo on ratkaistu.
On myös mahdollista, että Stone tuomitaan, mutta Trump armahtaa hänet. Presidentti ei ole etukäteen sanonut asiasta juuta tai jaata.
– Katsotaan, mitä tapahtuu. Häntä on kohdeltu erittäin epäreilusti, Trump sanoi aiemmin tällä viikolla toimittajille.
Yhteys Trumpin kampanjan ja Wikileaksin välillä
67-vuotias Stone on pitkän linjan lobbari ja taustavaikuttaja republikaanipuolueessa. Hän aloitti uransa 1970-luvun alussa kampanja-avustajana Richard Nixonille, jonka hymyilevät kasvot hän on myös tatuoinut selkäänsä.
Vuosikymmenten varrella Stone on tullut tunnetuksi poliittisena pelurina, joka ei kaihda kyseenalaisiakaan keinoja tavoitteidensa saavuttamiseksi. Arvostelu ei häntä hetkauta – Stone on tunnetusti kuvaillut itse itseään "dirty tricksteriksi", joka sanatarkasti suomentuu "likaiseksi huijariksi".
Myös Stone ja Trump ovat tunteneet toisensa vuosikymmeniä, vaikka kaksikon välit ovat aika ajoin viilenneet. Stonen syytteet liittyvät demokraattipuolueen sähköpostien ja muiden tietojen hakkerointiin ja vuotamiseen ennen marraskuun 2016 presidentinvaaleja. Vuotojen tarkoituksena oli vahingoittaa Trumpin vastaehdokasta, demokraattien Hillary Clintonia.
Erikoissyyttäjä Robert Muellerin johtama tutkinta sai selville, että hakkeroinnin takana oli Venäjän sotilastiedustelu GRU, joka antoi ainakin osan tiedoista julkaistavaksi vuotosivusto Wikileaksille. Stone toimi Wikileaksin ja Trumpin kampanjan yhteyshenkilönä.
Oikeudenkäynnissä Trumpin vaalikampanjan apulaispäällikkö Rick Gates kertoi Stonen sanoneen hänelle keväällä 2016, että Wikileaks tulee julkaisemaan tietoja, jotka auttavat Trumpin kampanjaa. Myös Trumpin entinen strategiapäällikkö Steve Bannon todisti, että Stone oli kehuskellut yhteyksillään Wikileaksiin ja sen perustajaan Julian Assangeen.
Uhkasi siepata todistajan koiran
Syyttäjien mukaan Stone yritti myös pelotella yhtä juttunsa todistajaa sekä tuomari Jacksonia.
Stone väitti edustajainhuoneen komitealle, että oli päässyt yhteyksiin Wikileaksin kanssa ystävänsä Randy Credicon kautta, joka oli haastatellut Wikileaksin Assangea radio-ohjelmassaan. Stonen oikea kontakti Wikileaksiin oli kuitenkin oikeistolainen kirjailija ja salaliittoteoreetikko Jerome Corsi, joka tunnetaan erityisesti presidentti Barack Obaman synnyintodistuksen kyseenalaistamisesta.
Credico kertoi, että Stone oli painostanut häntä valehtelemaan komitealle ja oli muun muassa uhannut siepata hänen koiransa, jos hän ei tottelisi.
Lisäksi Stone julkaisi oikeudenkäynnin aikana Instagramissa kuvan, jossa tuomari Jacksonin pään takana näkyy aseen tähtäimeltä näyttävä kuvio. Syyttäjän mukaan kyseessä oli epäsuora uhkaus, Stonen mukaan "kelttiläinen risti".
Tietovuotosivusto Wikileaksin perustajan Julian Assangen asianajaja väittää Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin luvanneen Assangelle armahdusta.
Edward Fitzgeraldin mukaan armahduksen ehtona oli, että Assange todistaa, ettei Venäjällä ollut osuutta demokraattipuolueen luottamuksellisten sähköpostiviestien julkaisuun Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalikampanjan aikana.
Trumpin väitetään lähettäneen republikaanien kongressiedustajan Dana Rohrabacherin tarjoamaan Assangelle armahdusta vuonna 2017. Tämä käy Fitzgeraldin mukaan ilmi todistajalausunnosta.
Valkoisesta talosta väitteet on kiistetty. BBC:n mukaan Trumpin esikunta on kutsunut väitteitä valheiksi.
Tutkija: "Trump käyttää presidentin valtaa henkilökohtaisten etujensa ajamiseksi"
Sähköpostiviestit olivat noloja demokraattipuolueelle ja sen presidentinvaaliehdokas Hillary Clintonille.
Niiden julkaisun uskotaan vaikuttaneen siihen, että Trump voitti vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalit.
– On arvioitu, että tällä oli vaikutusta siinä mielessä, että osa demokraattiäänestäjistä jätti äänestämättä. Pitää muistaa, että vaalit ratkaistiin vajaalla 80 000 äänellä, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak sanoo Ylelle.
Presidenttiehdokkaat Donald Trump ja Hillary Clinton toisessa suuressa vaaliväittelyssä St. Louisin yliopistossa 9. lokakuuta 2016.Gary He / EPA
Salonius-Pasternak korostaa, että tässä vaiheessa väitteille Trumpin Assangelle tekemästä tarjouksesta ei ole esitetty todisteita.
– Wikileaksin ja Venäjän tiedustelupalvelun yhteistyö tosin on ollut yleisesti tiedossa jo jonkin aikaa, hän muistuttaa.
Mikäli tiedot osoittautuvat oikeiksi, on se Salonius-Pasternakin mukaan jälleen yksi todiste siitä, että Trump on valmis käyttämään virallista presidentin valtaansa omien henkilökohtaisten etujensa ajamiseksi.
Salonius-Pasternakin mukaan näillä tiedoilla olisi saattanut olla vaikutusta myös erikoissyyttäjä Robert Muellerin tutkintaan Venäjän ja Trumpin vaalikampanjan yhteyksistä.
Charly Salonius-PasternakRetu Liikanen / Yle
– Assange tiesi varmasti, että Mueller teki tutkintaa tämän asian ympärillä. Hän ei tuonut tätä esille tutkinnan aikana. Miksi vasta nyt? Onko Assange pelännyt jotain?
Britanniassa järjestettiin valmisteleva oikeusistunto Assangen luovutuksesta Yhdysvaltoihin, jossa häntä syytetään useista rikoksista. Pääkäsittelyn on määrä alkaa myöhemmin tässä kuussa.
Hanaussa, läntisessä Saksassa eilen keskiviikkona tapahtuneen ampumisen epäilty tekijä on löydetty kotoaan kuolleena. Asiasta kertoo Saksan poliisi esimerkiksi Der Spiegel -lehden mukaan.
Asunnosta löytyi myös toinen ruumis.
Poliisi ei kerro, keitä vainajat ovat tai heidän kuolintapaansa. Bild-lehden saaman ensitiedon mukaan ampuja on Saksan kansalainen.
Poliisi kuitenkin uskoo, että asunnossa ollut kuollut mies ampui keskiviikkoiltana ihmisiä kahdessa vesipiippukahvilassa kahdessa eri kaupunginosassa Hanaussa.
Ammuskeluissa sai surmansa välittömästi kahdeksan ihmistä. Yön aikana kuolonuhrien lukumäärä nousi yhdeksään, kun yksi haavoittuneista menehtyi, poliisi kertoo.
Poliisi ei usko, että ammuskeluissa olisi ollut mukana muita tekijöitä. Ammuskelun syytä ei ole kerrottu.
Ampumapaikkojen lähellä ihmiset pakenivat ampujaa juosten.
Vesipiippukahvilat ovat suosittuja erityisesti Lähi-idästä peräisin olevien ihmisten keskuudessa.
Helsingin käräjäoikeus antaa tänään ratkaisun alkoholin etämyyntiä koskevassa oikeudenkäynnissä. Syyttäjän mukaan suomalaismies vältti veroja yli 1,65 miljoonan euron edestä myydessään ja maahantuodessaan alkoholia yli 235 000 litraa.
Myyntiä harjoitti syyttäjän mukaan suomalaisen syytetyn Viroon perustama rajavastuuyhtiö Creative Alpha Solutions kahden nettisivun kautta. Syyttäjän mukaan asiakkaat saattoivat tilata Virosta ja Latviasta Suomeen alkoholijuomia, virvoitusjuomia ja tupakkaa yhtiön vironviina.com ja balticbränncin.se -verkkosivustojen kautta. Sivustolla ostaja ohjattiin valitsemaan tietty kuljetusyritys, joten syyttäjä katsoo että myyjä vähintäänkin välillisesti kuljetutti tuotteet Suomeen. Syyttäjä vaatii miehelle rangaistusta törkeästä veropetoksesta ja törkeästä alkoholirikoksesta.
Alkoholiverkkokaupat perustettiin kesällä 2014, ja Tulli kiinnostui niiden toiminnasta nopeasti. Maaliskuussa 2017 tutkinta oli valmis, ja Tulli katsoi, että verkkokaupat välttivät valmisteveroja yli 1,5 miljoonan euron edestä. Määrä on tarkentunut sittemmin.
Mies kiistää rikokset
Syytetty kiistää kirjallisessa vastauksessaan syyttäjän rangaistusvaatimukset perusteettomina. Hän kertoo olevansa Creative Alpha Solutions -yhtiön perustaja ja omistaja, ja lisäksi yhtiön hallituksessa toimii toinen henkilö. Syytetyn mukaan hallituksen jäsen on yhtiössä vastuuasemassa, ei suinkaan hän itse. Lisäksi syytetty katsoo, että yhtiö on vain myynyt alkoholijuomia verkkosivuillaan, jonka jälkeen tuotteet ovat olleet noudettavissa firman varastolta Tallinnassa. Hänen mukaansa yhtiö on ollut verovelvollinen Viroon, ei Suomeen.
– Vaihtoehtoisesti asiakas on voinut valtuuttaa erillisen logistiikkayhtiön järjestämään tuotteiden kuljetuksen Suomeen, syytetty sanoo kirjallisessa vastauksessaan.
Näin hän perustelee, ettei hänen perustamansa yhtiö ole harjoittanut etämyyntiä, eikä siten syyllistynyt rikoksiin.
Lisäksi mies vetoaa muun muassa siihen, ettei etämyyntiä EU:n sisällä saisi kieltää. Hänen mukaansa Suomen lainsäädäntö on epäjohdonmukaista, ja etämyyntiä koskevat viranomaisohjeet ovat epäselviä. Kyse on esimerkiksi siitä, saako myyjä avustaa jollakin tavalla alkoholin tuonnissa Suomeen ja missä määrin näin saa tai ei saa tehdä.
Tamperelainen lääkäri Mari Rantamäki ajaa lähes viikottain ees-taas 200 kilometriä Keski-Uudellemaalle isänsä luo. 79-vuotias isä asuu kotona, mutta etenevä muistisairaus sumentaa fyysisesti hyväkuntoisen miehen arkea.
– Isän arjen asiat eivät suju ilman tukea ja apua. Se, että muistaa syödä ja juoda, käydä pesulla, miettiä mitä vaatteita puetaan aamulla päälle. Sekin on epäselvää, onko päivä, ilta vai yö, Mari Rantamäki kertoo.
Lääkäritytär soittaa isälleen päivittäin, mutta huoli ei hellitä. Isän asuinkunta on arvioinut, että hän tarvitsee kotihoitoa vain kahdesti viikossa, 15 minuuttia kerrallaan. Käyntien vähyyttä selittää osin se, että muistisairas isä ei tarvitse hoitajan antamaa lääkintää, haavanhoitoja tai pistoksia.
Mari on kaukoauttaja ja hänellä on ainakin kymmeniä tuhansia kohtalotovereita.
Lisäksi noin viisikymmentätuhatta omaista, usein ikääntyneen puoliso, on tehnyt kunnan kanssa sopimuksen omaishoitajuudesta.
Kunnan kotihoidon käynnit olivat 15 minuutin sytkäyksiä, Erkki Pesonen sanoo.Ari Tauslahti
Niin myös kuopiolainen Erkki Pesonen, josta tuli kolme vuotta sitten Parkinsonin tautia sairastavan vaimonsa Helena Pesosen omaishoitaja. Erkki Pesoselle on tehty sydämen ohitusleikkaus kolmekymmentä vuotta sitten. Nyt hän kuntoutuu lonkkaleikkauksesta, silti hän hoitaa vielä vaimoaankin.
Kunnan kotihoidon käynnit oli semmosia 15 minuutin sytkäyksiä. Hyvä kun sanoivat päivää, niin kohta oli, että näkemiin. Erkki Pesonen
Kunta maksaa Pesoselle 600 euroa omaishoitajuudesta.
Perheen hoivatöissä auttaa tarvittaessa myös tytär Anna-Katri Pesonen. Hän on ollut väliaikaisesti äitinsä omaishoitaja. Kunnan kotihoidon sijaan Pesoset ostavat lisäpalvelut yksityiseltä palveluntuottajalta.
– Vuosi sitten kun Helena pääsi sairaalasta, kunnasta sanottiin, että kotihoidon pitää käydä kolme kertaa päivässä. He kävivät, mutta ne oli semmosia 15 minuutin sytkäyksiä. Hyvä kun sanoivat päivää, niin kohta oli, että näkemiin. Se oli semmoinen pikaraapaisu. Sen takia me lopetettiin se, Erkki Pesonen kertoo.
Anna-Katri Pesonen, kuten sadattuhannet suomalaiset, yrittää olla vanhempiensa apuna tarvittaessa.Ari Tauslahti
Nyt Pesoset maksavat 1200 euroa kuussa yksityisestä kotihoidosta. Palveluun kuuluu arkisin puolen tunnin hoitokäynti aamuin illoin, viikonloppuisin vain aamuin. Puolessa tunnissa kotihoitaja ehtii vaikka suihkuttaa, pestä ja pukea Helenan, föönata hiuksetkin.
Vanhempien hoivaamisesta on tulossa nykysukupolvien elämäntapa
Sadattuhannet samalla paikkakunnalla asuvat lapset tai lapsenlapset kiirehtivät kesken työpäivän auttamaan syystä tai toisesta hätääntynyttä vanhusta. Arki-iltoina tai viikonloppuisin omaiset kylvettävät vanhuksen, pyykkäävät, vaihtavat lakanoita, setvivät pankki- tai viranomaisasioita, tekevät ruokaa tai vievät roskia.
Puhutaan, että vanhuksien kotona asumista tuetaan, mutta mitä se realistisesti on muuta kuin sitä, että omaiset huolehtivat vanhuksista. Mari Rantamäki
Tai sitten he ostavat lisää hoivaa vanhukselleen yllättyessään siitä, miten vähän kotihoito itse asiassa pitää sisällään. Kunnat tekevät palvelutarpeen arvioinnin 75-vuotiaille. Kotihoidon palvelujen laajuudesta on mahdoton saada yhtenäistä arvioita, koska kuntien mukaan palvelutarve on yksilöllistä.
Selkein arvio saatavasta hoivasta on lääkehuolto. Muu apu vaihtelee kunnittain ja yksilöittäin. Myös tamperelaislääkäri Mari Rantamäki yllättyi.
Mari Rantamäki soittaa ikääntyneelle isälleen päivittäin.Mikko Koski / Yle
– Olen pohtinut, että mikä on kotihoidon ja omaisten välisen yhteistyön kuvio, ja mikä merkitys on vanhuksen kotona toimeentulemisella. Puhutaan paljon siitä, että tuetaan vanhuksia kotona asumisessa pitkään, mutta mitä se realistisesti on muuta kuin sitä, että omaiset huolehtivat vanhuksista.
Jyväskylän Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön selvitys paljastaa, että 12–16 prosenttia heikkokuntoisista vanhuksista ei saa kotonaan apua henkilökohtaisissa toimissa, kuten wc-käynneissä ja peseytymisessä. Kotihoito voi pitää sisällään lähinnä lääkehuoltoa, muu pitäisi ostaa niin sanottuina tukipalveluina yksityisiltä firmoilta.
Koordinointi jätetään paljon perheelle, joka tarkoittaa, että siellä on sitten joku joka sopii ja aikatauluttaa ja tilaa ja varaa ja etsii tietoa. Laura Kalliomaa-Puha
Omaisille on yllätys, että verovaroin tarjottavan kotihoidon sijaan heille esitellään listaa yksityisistä hoivayrityksistä. Jos ei itse hoida asioita, yrityksiltä pitäisi ostaa kauppa-palvelut, vanhuksen hygienia ja hyvinvointi, pyykkihuolto jne.
Kunnan palvelujen tarjonnan niukkuutta perustellaan sillä, että kotihoito pyrkii tukemaan kotona asuvan vanhuksen omatoimisuutta.
Siksi ei olekaan ihme, että hyvinvointivaltio Suomessa asuu “pakko-omaisia” jo lähes joka kerrostalossa. He ovat naapureita, jotka vievät rappukäytävään karanneet muistisairaat takaisin kotiin, pitävät heille kahvikupin verran seuraa, auttavat kodin askareissa tai tuovat kaupasta ostoksia.
Sosiaalioikeuden professori Laura Kalliomaa-Puha puhuu suomalaisen vanhusten hoidon omaisolettamasta. Se tarkoittaa sitä, että vaikka omaisilla ei lain mukaan ole vastuuta hoivan järjestämisestä, viranomaiset käytännössä olettavat omaisten olevan vanhuksen tukena.
– Aika monella on varmasti arkikokemus siitä, että systeemi on monimutkainen. Vaikka palveluja olisi tarjolla, niin niiden löytäminen on aika sirpaleista. Koordinointi jätetään paljon perheelle, joka tarkoittaa, että siellä on sitten joku joka sopii ja aikatauluttaa ja tilaa ja varaa ja etsii tietoa, Kalliomaa-Puha sanoo.
Vuonna 2015 uudistetussa sosiaalihuoltolaissa on nykyään erillinen säännös asiakkaan läheisverkoston kartoittamisesta palveluntarvetta arvioitaessa. Kalliomaa-Puhan mukaan lain ei ole tarkoitus kuitenkaan velvoittaa omaisia hoivaajiksi.
– Meillä jokaisella on yksilönä oikeus niihin palveluihin, mutta samalla tunnustetaan, että ihmisellä on myös ne omaiset. Ajatus on, että otetaan huomioon se duuni mitä omaiset tekee ja sovitetaan se yhteen julkiseen tarjontaan, hän sanoo.
Lain mukaan vanhusten hoiva on yhteiskunnan vastuulla
Suomessa poistettiin 70-luvulla laki, joka velvoitti lapset vastaamaan omien vanhempien ja isovanhempien huollosta. Vastaava laki on edelleen voimassa esimerkiksi Saksassa.
Pykälien mukaan yhteiskunnan pitäisi siis vastata Suomessa vanhusten hoivasta, ei lasten eikä muidenkaan omaisten.
Perustuslaki ja sosiaalilainsäädäntö on asiassa yksiselitteinen, vakuuttaa sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo.
– Pohjoismaisessa hyvinvointimallissa on ajateltu, että oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin on yksilöllinen oikeus. Se eroaa keskieurooppalaisesta, konservatiivisesta mallista, jossa ensisijainen vastuu on perheellä, ja vasta jos perhe ei pysty pitämään huolta vanhuksesta, sen jälkeen tulee kunta tai valtio, Hiilamo kertoo.
Perhekeskeinen malli on hänen mukaansa hyvin vieras suomalaiselle ja pohjoismaiselle ajattelulle.
Hiilamo kirjoitti viisi vuotta sitten vaimonsa Kirsi Hiilamon kanssa aiheesta kirjan Hoivataistelu – tekoja läheisten puolesta. Tuolloin Hiilamot arvioivat, että kolmasosa työikäisistä suomalaisista hoivaa vanhusta tai sairastunutta läheistään. He varoittivat “omaishoivavaltiosta”, jossa keski-ikäiset naiset uupuvat lasten ja vanhempien hoidon puristuksessa.
Suomessa on ajauduttu vanhustenhoivan sekamalliin, jossa vastuuta joutuvat ottamaan sekä yhteiskunta että omaiset.Ari Tauslahti
Tämä yhteiskunta on tietoisesti ja eduskunnan päätöksillä päättänyt aliresurssoida vanhustenhoidon. Marja Jylhä
Varoituksista huolimatta vanhustenhuollossa on luisuttu sekamalliin, jossa vastuu vanhusten hoivasta on perheellä ja kunnalla. Vartin pyrähdykset vanhusten luona ahdistavat sekä kotihoitajia että omaisia. Kumpikin osapuoli tietää, ettei perustuslain tarkoittama yhteiskunnan vastuu vanhusten hoivasta toteudu.
Jos yhä useampi suomalainen joutuu täydentämään yhteiskunnan vaillinaisia palveluja tekemällä asiat itse tai ostamalla hoivaa, mikä mättää?
– Haluatko tietää mikä mättää. Raha, puuskahtaa gerontologian professori Marja Jylhä.
– Tämä yhteiskunta on tietoisesti ja eduskunnan päätöksillä päättänyt aliresurssoida vanhustenhoidon juuri sinä aikana, kun suuresti dementiaa sairastavien ja eniten apua tarvitsevien ihmisten määrä kasvaa Euroopan ennätysvauhtia.
Marja Jylhä ei hyväksy viime aikojen hokemaa siitä, että rahat eivät riitä hyvään hoitoon. Suomi käyttää vanhustenhuoltoon selvästi vähemmän rahaa kuin muut Pohjoismaat.
Hänestä on myös kiinnostavaa, että omaisten ja lasten apua pyydetään juuri nyt enemmän, kun samaan aikaan edellytetään, että iäkkäämmät työntekijät olisivat pidempään töissä.
– Odotukset on aika ristiriitaiset. On olemassa sellainen ikäryhmä, johon kohdistuu kolmet odotukset: olet töissä pidempään, autat lastenlasten hoidossa ja lisäksi huolehdit omista ja puolison vanhemmista, Jylhä ihmettelee.
“Kakkavaipan vaihto lapselle on eri asia kuin isolle miehelle”
Vanhustenhoivan asiantuntijat pitävät lasten huolenpitoa vanhemmistaan hienona ja luonnollisena asiana, mutta sen pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen - ei löysään lain kunnioitukseen eikä viranomaisten odotuksiin.
Jos rahaa ei löydy eikä lisää kodinhoidon henkilökuntaa, pitäisikö piilevä omaisten työ nostaa näkyväksi ja pyrkiä korvaamaan ja tukemaan sitä. Voisiko esimerkiksi lapsilisän muuttaa hoitolisäksi tai pienten lasten vanhempien hoitovapaat muuntaa koskemaan myös omien vanhempien hoitovapaata?
Helena Pesonen sairastaa Parkinsonin tautia, mutta saa läheisiltään paljon apua.Ari Tauslahti
Miten työmarkkinajärjestöt suhtautuvat vanhempiaan hoitavan lyhennettyyn työviikkoon?
Professori Kaisa Kotakorpi tutkii verotusta ja sosiaaliturvaa Tampereen yliopistossa ja Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa. Hän arvelee, että kysymys osuu pohjoismaisen hyvinvointimallin ytimeen.
– Jos yhteiskunta hoitaa vanhukset, työikäiset voivat käydä töissä.
Kotakorpi muistuttaa, että pienten lasten äitien työllisyysaste on Suomessa alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Yksi selitys on se, että meillä kannustetaan kotihoidon tuen kautta pienten lasten äitejä olemaan kotona.
Ilkka Kemppinen / Yle
– Jos se sama asia toistuu, että olet hetken aikaa siinä välissä lasten hoidon jälkeen työelämässä ja sitten jälleen tulet sen valinnan eteen omien vanhempien kanssa, että ketäs minä nyt hoidan. niin se sama työllisyyskysymys nousee esiin, Kotakorpi pohtii.
Gerontologian professori Marja Jylhä sanoo asian suorasukaisesti. Omaisille ei voi työntää hoivavastuuta, ellei sitten haluta estää ihmisiltä urakehitys ja vaatia, että ihmiset ei asu kauempana kuin viiden minuutin matkan päässä vanhoista vanhemmistaan.
– Iäkkäät vaativat monesti ympärivuorokautista hoitoa, niin kuin lapsikin, mutta on eri asia vaihtaa kakkavaipat kolmikuukautiselle lapselle kuin kahdeksankymppiselle vastaan panevalle, huutavalle isolle miehelle.
Sen pitäisi olla ammattilaisten hommaa. Silti sellaisten tilanteiden kanssa on monen suomalaisen tällä hetkellä elettävä.
Kotihoidon tilanteesta on 19.2. A-studiossa keskustelemassa mm. perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) ja gerontologian professori Maria Jylhä, TV1 klo 21.05. Voit katsoa aiheesta tehdyn jutun tästä.
Vastakkainasettelu ja äärikärjistyneeksi äitynyt keskustelu ovat turvallisuusuhkia. Koko Suomen ylin johto tasavallan presidenttiä myöten on ilmaissut huolensa ilmapiirin ja puhekulttuurimme kiristymisestä.
Myös puhemies Matti Vanhanen (kesk.) ja eduskunnan entiset puhemiehet ovat kertoneet huolensa törkykeskusteluista.
Populismi ei ole syypää kaikkeen, mutta se on tuonut tullessaan myös höllemmän keskustelukulttuurin, jopa flirttailun ääriryhmien kanssa. Kun keskustelu äityy vainoksi, ihmisten suut sulkeutuvat.
Moni tähänkin juttuun haastateltavaksi pyydetty pelkää ja kieltäytyi. Vaarana on joutua sosiaalisessa mediassa masinoidun häirikköviestivyöryn kohteeksi.
Väkivaltaa – Ei vain satunnaista saastan ja sapen purskauttelua
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko sanoo, että päivä päivältä kärjekkäämmäksi käyvä puhe on yksi väkivallan muoto.
– Väkivalta on löytänyt uusia foorumeita sosiaalisen median kautta. Some tekee mahdolliseksi poliittiseen väkivaltaan kuuluvan viholliskuvan rakentamisen ja sen helpon levittämisen.
Myös terrorismin tutkija Leena Malkki sanoi hiljattain Kouvolan Sanomien haastattelussa, että Suomessa on kehittymässä väkivallan mahdollistava ilmapiiri. (juttu maksullinen)
Malkki sanoo, että ihmisten jaottelu eriarvoisesti "meihin ja muihin" on puhetta, jonka takana on halu oikeuttaa poliittiseen väkivalta.
"Ei niin, että menkää ja tappakaa, vaan esimerkiksi niin, että joku tietty ihminen ansaitsisi tulla raiskatuksi tai niin, että ennen tietynlaiset ihmiset vietiin saunan taakse", Malkki sanoo lehdessä.
Teemu Tammikko on tutkinut erityisesti vihan ja väkivallan suhdetta Suomessa. Hänen mukaansa vihan avulla on tarkoitus vaikuttaa ihmisten poliittiseen käyttäytymiseen ja laajemmin koko yhteiskunnalliseen ilmapiiriin.
– Se on poliittista väkivaltaa, vaikkei fyysistä väkivaltaa käytetäkään. Niin sanotuissa maalituskampanjoissa useampi ihminen hyökkää vihaisilla tai uhkaavilla kommenteilla. Halutaan viestiä samalla muille: jos kommentoitte samalla tavalla, myös te joudutte kohteeksi.
Toki vihapuhetta on ollut aina eri muodoissa, Tammikko jatkaa. Mutta nyt voidaan sosiaalisen median kautta rakentaa aiempaa helpommin laajalle leviäviä viholliskuvia. Viholliskuvat ovat tärkeitä poliittisessa väkivallassa, tutkija muistuttaa.
Maaliksi voi joutua täysin sattumalta tai tarkan tähtäyksen jälkeen
Some-raivon seuraukset ovat vakavia. Verkkoväkivallan uhrit kärsivät usein pelkotiloista, ahdistuksesta, itseluottamuksen heikentymisestä, paniikkikohtauksista ja uniongelmista.
Viestivyöryn maalitauluksi voi nykyään joutua kuka tahansa. Kohteena voi olla kokonaisia ammattiryhmiä. Suut halutaan suppuun esimerkiksi poliisilta, syyttäjilta, tutkijoilta, toimittajilta, vanginvartijoilta tai vaikkapa Kelan virkailijoilta.
Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari sanoo, että myös huono tuuri ja “väärässä paikassa oleminen” voi heittää ihmisen some-raatelijoiden hampaisiinPäivi Korpisaari
Some-tuhot ovat toisinaan myös silkkoja vahinkoja. Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari sanoo, että syy maaliksi joutumiseen voi olla sekin, että ihminen on vain väärässä paikassa väärään aikaan.
– Kun vaikkapa kertoo haastattelussa perheen arjesta, toimeentulosta tai elämästään, saattaa joutua myrskyn silmään. Julkisuus voi olla hyvin sattumanvaraista: sen voi laukaista vaikkapa joku yllättävä tapahtuma, joka videoidaan.
MV-julkaisun oikeudenkäynnisssä yksi asianomistaja on kouvolalainen nainen, joka joutui julkaisun maalitauluksi sen jälkeen, kun paikallislehti julkaisi hänestä kuvan maahanmuuttajien tilaisuudessa. Naiseen kohdistui vihaviestikampanja, joka vaaransi muun muassa hänen terveytensä ja työpaikkansa.
"Risumieheksi" kutsuttu yksittäinen kansalainen nousi netti-ilmiöksi, kun koiranulkoiluttaja kuvasi hakkuujätettä metsänlaitaan jättäneen kiivaan sanavaihdon. Risumies päätyi julkisen pilkan kohteeksi kymmenille nettisivustoille. Tapaus saattoi vaikuttaa miehen terveydentilan heikkenemiseen.
Tutkija Teemu Tammikkoa on kiinnostanut sosiaalinen media nimenomaan harkitun vallankäytön aseena. Toiminta, jossa ohjatulla hyökkäyksellä nakerretaan yhteiskunnan peruspilareita, instituutioita ja valtioita.
– Hyökkäykset kohdistuvat varsinkin mediaan. Nähdään, että media on vallankäytön väline. Väitetään myös, että oikeus, syyttäjälaitos ja poliisi ovat politisoituneet.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on kertonut, että hyökkäykset poliiseja kohtaan ovat olleet viime aikoina niin näännyttäviä, että moni poliisi pohtii uran vaihtoa.
Tutkija Teemu Tammikko kertoo kärjistyneen populismin keinovalikoimasta. Siihen kuuluu huolen nostattaminen siitä, että yhteiskunta on mätä, myös politiikka on mätää ja valta on ainoastaan eliitillä.
Some-propagandasta on tullut ase myös valtioiden käsissä
Aggressiivisen verkkovaikuttamisen yleistyminen viittaa tutkija Teemu Tammikon mukaan myös järjestäytyneeseen vihaviestien tehtailuun.
Hän arvioi monien valtioiden olevan tässä tehtailussa mukana. Propagandaa pusketaan ainakin Venäjältä.
– Euroopassa on tahoja, jotka koettavat nakertaa Euroopan järjestelmää itsessään. Venäjän tiedustelupalvelu on ylläpitänyt erilaisia keinoja, joilla pyritään vaikuttamaan sosiaalisessa mediassa. On esimerkiksi valetilejä, joilla pyritään luomaan mielikuvaa, että jotakin asiaa tukee laaja joukko.
Samaa metodia käyttävät monet ääriliikkeet. Päämäärä on luoda epävarmuutta yhteiskuntaan ja epäluottamusta “hallitsevaa eliittiä” kohtaan.
Tutkija Teemu Tammikko kertoo, että osa some-hyökkäyksistä on valtioiden masinoimia, osa ääriliikkeiden tehtailua.Jari Kovalainen / Yle
Sananvapaus ei anna oikeutta sylkeä toisen päälle
Kun ihminen joutuu maalitauluksi, peli on todella raakaa. Ruodittavaksi joutuvat monasti ulkoiset ominaisuudet. Henkilö-, perhe- tai osoitetiedot saatetaan julkaista verkossa. Virkamiehen kyvyt toimia ammatissaan kyseenalaistetaan.
Hyökkääjät vetoavat sananvapauteen ja oikeuteen esittää poliittista kritiikkiä. Mutta keinovalikoimaan kuuluvat myös valheet, huhujen levittäminen ja vääristely.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on linjannut, ettei esimerkiksi rasistisilla ilmauksilla ei ole sananvapauden suojaa.
Professori Päivi Korpisaari sanoo, että sanavapauteen vetoamalla ei voi talloa toisen ihmisen perusoikeuksia.
– Sananvapautta ei voi käyttää toisen ihmisen ihmisarvon riistämiseen. Välillä joudutaan kuitenkin tekemään vaikeita ratkaisuja. Esimerkiksi silloin kun sananvapaus ja ihmisen kunnian suoja ovat jännitteisiä toisiinsa nähden. On pohdittava rajaa, milloin poliittinen kritiikki on oikeutettua ja milloin puolestaan rangaistavaa?
Muun muassa Lakimiesliitto on kiirehtinyt tuomareihin, syyttäjiin ja poliiseihin kohdistuvan maalittamisen kriminalisointia.
Nyt laki ei sano maalittamisesta yhtään mitään.
– Kun joku nostaa ihmisen tikunnokkaan tarkoituksenaan, että muut ihmiset alkavat lähettää tälle viestejä, eivät lähetetyt viestit yksittäisinä ole useinkaan rangaistavia. Häirikköviestiryöppyjen alkuunpanijaa ei saada syytteeseen ja tuomittavaksi.
Korpisaari sanoo myös, että vaikka maalittamislaki säädettäisiin, siihen saattaa liittyä vaikeita näyttökysymyksiä.
– Harva kai suoraan kirjoittaisi, että lähettäkääpä vihapostia tietylle ihmiselle. Häirintä on sen tyyppistä, että kritisoidaan jonkun ihmisen tekemisiä ja näin osoitetaan maali. Tällöin täytyisi todistaa, että alunperin tarkoitus oli ohjata häiriöviestipommitusta.
Helsingin poliisin ylikomisario Jari Taponen on tehnyt rikosilmoituksen kansanedustaja Ano Turtiaisen (ps.) tviitistä, jossa Turtiainen luonnehtii ylikomisarion kuuluvan "munattomaan nillittäjäryhmään". Kansanedustaja puolusti tviittiään sillä, että sananvapaus tarkoittaa "...vapautta sanoa mitä tahansa".
Törkypuheet hiipivät vallan kammareihin
Somen myrkylliset ääripuheet pyörivät pääasiassa maahanmuuton, rasismiin liittyvien teemojen ja terrorismin ympärillä.
Sosiaalisen median kova retoriikka ja sanasto on soluttautunut ääriryhmien some-kielestä osin jopa vallan kammareihin ja joskus myös median käyttöön.
Alunperin esimerkiksi "suvakki" ja termi "vihervasemmisto’"olivat äärioikeiston käyttämiä haukkumasanoja. Nyt esimerkiksi vihervasemmisto-termi kelpaa mediallekin. Jotkut kansanedustajat ovat kutsuneet maahanmuuttajia "matuiksi" eli äärioikeistoa lainaten maahantunkeutujiksi.
Ääriryhmien raivon maaliksi joutuminen voi olla jopa aivan konkreettistakin. Viime kesänä äärioikeiston ja kansallismielisten liittouma julkaisi sosiaalisessa mediassa uhkaavaksi koettuja kuvia, joissa poliitikkojen osin peitettyjä kasvokuvia käytettiin ilmakivääri- ja jousiammuntamaaleina.
Teemu Tammikko sanoo, että aina on olemassa myös riski siitä, että uhkaavista sanoista joku siirtyy tekoihin
– Ei tarvitse kovin kauas historiaan sukeltaa, kun näkee jostakin ryhmästä rakennettavan uhkakuvia. Silloin on olemassa vaara, että jotkut uskovat, etteivät pelkät sanat riitä, vaan reagoivat myös fyysisin teoin.
Tammikon mukaan esimerkiksi silloin kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin on katsottu puheissaan lietsoneen vihaa, ovat väkivallanteot lisääntyneet.
Suomessa vallanpitäjien poliittisen kielenkäytön koventumisen, retoriikan ja sanaston muutoksen voi havainnollistaa kahden eturivin poliitikon twitter-riitaan.
Perussuomalaisten puheenjohtaja JussiHalla-aho ja keskustan eduskuntaryhmän “piiskuri”, kansanedustaja Mikko Kärnä äityivät väittelyyn siitä, kumman pitäisi syödä "hatullinen paskaa", jos Suomen hallitus tuo kiistellyltä al-Holin leiriltä naisia ja lapsia Suomeen.
Kuka olisi vielä muutama vuosi sitten voinut uskoa, että puoluejohtaja ja kärkipoliitikko kiistelevät nakkikioskijonotyyliin?
Onko keskustelukulttuuri lopullisesti muuttunut? Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari lausuu muutaman lohdun sanan. Some-raivoonkin voi vastata nykykeinoin.
– Kyllä nykylaki antaa paljon työkaluja. Ongelmana kuitenkin on se, että aivan liian usein poliisi keskeyttää tutkinnan kalliina tai siksi, että katsoo rikoksen vähäiseksi.
Myös Teemu Tammikko uskoo, että verkkoviha on yhä suitsittavissa.
– Tietysti on syytä huoleen. Mutta uhka ei ole vielä voittamaton. Kyllä somea valvotaan ja jatkossa valvotaan yhä tehokkaammin.
Voit keskustella aiheesta 21.2. kello 23:een saakka.
Jingxuan Yangin onnistui pitää isänsä elossa kaksi ja puoli viikkoa. Neljän päivän kuluttua sairaalaan pääsystä tämä kuoli.
65-vuotias Liguo Yangin tarina kuvaa hengissäselviytymisen taistelua koronavirusepidemian keskipisteessä Wuhanissa. Kaupungissa jopa sairaat, joilla on todettu virustartunta, eivät pääse hoitoon.
Jingxuan Yang kertoo tarinansa Ylelle puhelimitse Wuhanista. Hän rukoili apua WeChatissa, Kiinan sosiaalisessa mediassa.
– Pyydän kaupungin johtajia ja viranomaisia. Pelastakaa isäni. Päästäkää hänet sairaalaan, hän vetosi.
Siinä vaiheessa isällä oli jo todettu koronavirustartunta mutta sairaalapaikkaa ei löytynyt.
Sairaus tuli uutenavuotena
Isä sairastui kiinalaisen uudenvuoden päivänä 25. tammikuuta. Se on vuoden tärkein perhejuhla.
Yangin perheessä kuten muualla ei olisi juhlittu enää entiseen malliin muutenkaan. Äiti oli sairastunut kuumeeseen viikko sitten, mutta hän oli jo parantunut.
Hubein maakunnassa raivoava koronavirusepidemia oli jo noussut otsikoihin maailmalla. Yli 1400 ihmisen tiedettiin saaneen tartunnan ja yli 40 oli jo kuollut Wuhanissa. Kaupunki oli karanteenissa.
Virus oli ehtinyt myös levitä Kiinan rajojen ulkopuolelle. Se oli havaittu Australiassa, Thaimaassa, Yhdysvalloissa ja muualla. Lapissa tutkittiin sairastuneita kiinalaismatkailijoita virustartunnan varalta.
Kiinan johtaja Xi Jinping määräsi samana päivänä, että kaikki tartunnan saaneet pidetään eristyksissä ja viranomaisten pitää tehdä kaikkensa pitääkseen huolta ihmisten terveydestä. Jingxuan Yang sai kokea, miten vaikeaa viranomaisten oli toteuttaa tätä käskyä.
Perhe ei tiedä, mistä vanhemmat saivat taudin. He eivät olleet käyneet kuuluisalla ruokatorilla, josta viruksen epäilleen levinneen eläimistä ihmisiin.
Isän vointi huononi nopeasti
Isän kuume nousi 38,3 Celsius-asteeseen. Jo seuraavana päivänä hengitys oli vaikeaa ja rintaa poltti. Isä ei jaksanut nousta sängystä.
Jingxuan Yang sanoo, että isän yleiskunto oli ollut hyvä. Hänellä oli ollut sydänvaivoja, verenpainetta ja diabetes, mutta hän urheili ja piti huolta itsestään. Vaivat pysyivät hallinnassa elintavoilla ja lääkkeillä.
Jingxuan Yang kutsui ambulanssin ja vei isän sairaalaan. Keuhkoissa havaittiin tulehdus, mutta potilas lähetettiin kotiin.
Seuraavana päivänä isä pyörtyi kylpyhuoneessa ja sairaalareissu toistui – jälleen laihoin tuloksin. Tupaten täynnä olevassa sairaalassa isä laitettiin tiputukseen sairaalan käytävälle. Hän sai myös happea.
Liguo Yang pääsi sairaalaan vasta kahden ja puolen viikon kuluttua kuumeen noususta.Jingxuan Yangin kotialbumi
Seuraavien päivien aikana isä ja tytär kiersivät kolmessa sairaalassa, mutta isää ei huolittu sisään, koska hänelle ei ollut tehty nukleiinihappotutkimusta tartunnan toteamiseksi.
Viruksen todentaminenkaan ei avannut sairaalan ovea
Karanteenin alaisessa kaupungissa tutkimukseen pääsy ei ollut helppoa, mutta Yangin isä ja tytär pääsivät lopulta testiin. Kymmenen päivän kuluttua sairastumisesta Xiehen sairaalassa todettiin, että isällä oli koronavirustartunta.
Jingxuan Yangia helpotti tieto, että sairaalan pitää ottaa jokainen tartunnan saanut sisään. Siltikään isää ei hyväksytty sisään.
Tytär järjesti isälle sängyn sairaalan ensiapuosaston ulkopuolelle. Hän hankki happea ja tiputusnestettä ja lääkitsi isää sairaalan käytävillä kaksi päivää. He eivät olleet yksin. Sairaalat olivat täynnä ja niin olivat käytävätkin.
Suojavaatteisiin pukeutuneet hautaustoimiston työntekijät desinfioivat suojavaatteitaan sairaalan edustalla Wuhanissa.AFP
Jingxuan Yang keskitti kaiken energiansa isän auttamiseen. Hän kirjoitti rukoilevia avunpyyntöjä sosiaaliseen mediaan ja viranomaisille.
Sillä aikaa hän yritti pitää huolta, että ei sairastuisi itsekin. Hän pukeutui suojaavaan takkiin ja veti hengityssuojaimen ja suojalasit kasvoilleen. Kengätkin oli suojattu muoviin.
– Steriloin talon joka päivä ainakin kuusi kertaa. Mutta joskus unohdin pitää naamiota, myöntää Jingxuan Yang.
Silti kuume ei noussut.
Hoitoon pääsy nosti toivoa
Pekingin epidemianvalvontakeskus Wuhanissa otti häneen yhteyttä ja pyysi viemään isän Wuhanin keskussairaalaan. Siellä olisi sänky. Kun he pääsivät perille, paikka oli annettu jo toiselle.
Vihdoin helmikuun 6. päivänä isä otettiin sisään Wuhanin kansansairaalaan.
– He eivät kysyneet mitään isäni kunnosta tai sairaushistoriastaan. He eivät kertoneet meille, mitä he aikoivat tehdä, Jingxuan Yang kertoo.
Huolesta huolimatta hän oli iloinen sairaalapaikasta. Hän kirjoitti WeChatissa ystävilleen, että isä saa nyt hoitoa ja paranee.
Jingxuan Yang on väsynyt ja vihainen isänsä menettämisestä.Jingxuan Yangin kotialbumi
– Rakas isäni. Tänään olet ensimmäistä päivää sairaalassa. Virus vie ehkä kehosi, mutta ei koskaan tahdonvoimaasi. Olemme taistelleet jo 11 päivää. Sanoit meille, että virus ei ole pelottava. Isä, sinun täytyy tulla kotiin terveenä. Me perheesi odotamme, hän kirjoitti. Viestin jatkeena oli rivi rukoilevien käsien merkkejä ja valokuva isästä lentokoneessa.
Jingxuan Yang muisteli, että isällä riitti voimia vielä erotessaan tyttärestä sairaalassa. Kun sairaanhoitaja mittasi tyttären kuumeen ja totesi, että tällä oli lämpöä 37,5 astetta, isä avasi silmänsä ja kivahti viimeisillä voimillaan. "Tyttäreni ei ole sairas. Antakaa hänen mennä."
Suruviesti illallisen jälkeen
Seuraavana päivänä sairaalasta soitettiin. Isä oli vakavasti sairaana ja siirretään teho-osastolle. Neljän päivän kuluttua puhelin soi illallisen jälkeen. Isä oli kuollut.
Nyt Jingxuan Yang on hyvin vihainen. Hän ei ole saanut tietää mitään isänsä hoidosta tai kunnosta sairaalassa.
Hän ei tiedä, saiko isä lääkitystä muihin vaivoihinsa. Voipuiko hän viruksen takia vai perussairauksiensa lääkityksen puutteen takia? Perhe ei edes tiedä, saako se isän ruumiin takaisin.
– Pyysin sairaalalta isäni omaisuutta takaisin. Ensin he sanoivat, että se viedään ruumishuoneelle. Sitten he kertoivat, että ne tuhotaan, koska ne ovat saastuneet, hän kertoo.
Jingxuan Yangilla on paljon kysymyksiä – erityisesti hän tahtoo tietää, miksi isä kuoli vihdoin päästyään hoitoon.
– Isäni on 65-vuotias ja hän jaksoi taistella pitkään. Se ei ollut helppoa, Jingxuan Yang sanoo. Hän on vihainen tiedottamisen puutteesta ja hoitoon pääsyn vaikeudesta.
Myös muut sairaudet jäävät hoitamatta
Jingxuan Yang uskoo nyt vain näkemäänsä eli huutavaan avun tarpeeseen sairaaloiden edustalla, jossa hoitohenkilökunnalla ei riitä aikaa ja tilaa kaikille. Hän uskoo, että kuolleiden määrä Wuhanissa on pikemminkin kymmeniä tuhansia kuin tuhansia.
Hän sanoo hautaustoimiston kertoneen, että edes arkut eivät riitä viruksen uhreille. Viruksen uhreiksi jäävät myös ihmiset, jotka eivät saa hoitoa muihin sairauksiinsa, kun sairaalat ratkeilevat virustartunnoista.
– Parhaan ystäväni eno kuoli. Hänellä oli diabetes, mutta hän ei saanut hoitoa siihen. Monet kuolevat nyt perussairauksiinsa, hän kertoo.
Nyt Jingxuan Yang odottaa. Kaupunki on yhä karanteenissa. Hengityssuojaimista on pulaa. Hän odottaa kotona tietoja menehtyneestä isästään, yhdestä lukuisista koronaviruksen uhreista.
Kuopiossa asuva 30-vuotias Jasmin Rautiainen liittyi Tinderiin reilu vuosi sitten. Nettideittailu oli uudenlainen maailma pitkän suhteen jälkeen.
– Yhdeksän vuoden parisuhteen jälkeen nettideittailun maailma oli järkytys, Rautiainen kuvailee.
Hän kertoo kokeneensa toivottomuuden tunteita Tinderin matchien viidakossa. Kun monet tapaamiset kariutuvat, onnistumisiin on vaikea uskoa.
Deittisovellukset ovat tehneet parinvalinnasta vaivattomampaa, mutta samalla raadollisempaa.
Esimerkiksi deittisovellus Tinder on monille nuorille aikuisille kuin karkkikauppa, joka väsyttää, uuvuttaa ja ahdistaa. Jos johonkuhun saa yhteyden, ihminen saattaa kuitenkin pian kadota eli ghostata.
Joillekin ahdistusta aiheuttaa puolestaan se, ettei treffikutsuja tule lainkaan.
Nuorille aikuisille Tinder tai esimerkiksi Instagram ovat tavallinen tapa lähestyä kiinnostavaa ihmistä. Jani Aarnio / Yle
Jasmin Rautiaiselle ghostaamisen kokemukset ovat tuttuja.
Hän on seksuaaliselta suuntaumiseltaan hetero. Tässä jutussa puhutaan deittailukulttuurista heterosuhteissa.
Kun Rautiainen oli nuorempi, Tinderin kaltaisia paikkoja ei ollut. Kun teini-iässä johonkuhun ihastuttiin, ja tunne oli molemminpuolinen, siihen mentiin mukaan sen enempää pohtimatta.
Tinderin loputtomien mahdollisuuksien äärellä tilanne on toinen. Rautiainen on etsinyt aikuisena ihmistä, joka sopisi arvomaailmaltaan ja elämäntavoiltaan jakamaan arkea.
Koska niin moni hakee sovelluksista lähinnä satunnaista seksiä, vakinaista suhdetta etsivää miestä on hankala löytää.
– Moni tuntuu lisäksi mittaavan markkina-arvoaan ja keräilevän matcheja huvin vuoksi. Monet pelaavat omilla pelisäännöillään, Rautiainen kuvaa.
– Vastaanotolla näkyy ajan hengen koveneminen. Kumppaniin liittyvät odotukset ovat kasvaneet, Heikkinen avaa.
Heikkisen mukaan parisuhteisiin liittyvät pettymykset aiheuttavat häpeää. Siksi aihetta ei välttämättä ensimmäisenä nosteta esille psykologin vastaanotolla.
Psykologin mukaan kumppaniin liittyvät odotukset ovat kasvaneet. Henrietta Hassinen / Yle
– Nuorilla on paljon yksinäisyyden ja kelpaamattomuuden kokemuksia. Mikäli taustalla on paljon hylätyksi tulemisen kokemuksia, nämä muistot voivat aktivoitua digideittailussa, Heikkinen sanoo.
Uupumuksen ja pettymyksen tunteet deittailussa eivät katso sukupuolta.
– Molemmilla sukupuolilla on samankaltaisia kokemuksia. Monet kokevat raskaaksi sen, ettei vaikka ole koskaan ollut kumppania tai kun kokemuksia suhteista on vähän, Heikkinen sanoo.
Heikkisen mukaan Tinder näkyy vastaanotolla myös positiivisesti. Moni kokee sovelluksen esimerkiksi helpottavan aloitteiden tekoa.
Psykoterapeutti Mervi Saarinen tunnistaa Heikkisen tapaan deittiuupumuksen ilmiönä.
Psykoterapeutti Mervi Saarinen neuvoo puhumaan pettymyksen tunteista läheisille. Heikki Haapalainen / Yle
– Ilmiö on tuttu. Näppituntumani on, että yksinäiset tapaavat pysyä yksinäisinä ja suositut henkilöt väsyvät jatkuviin tapaamisiin, Saarinen sanoo.
Saarisen mukaan aihe on haastava, koska tapailuun vaikuttavat monet tekijät. Esimerkiksi lapsuuden kiintymyssuhdemallit heijastuvat siihen, miten kohtaamme toisia ihmisiä.
– Tapailu ei Tinderien kaltaisissa maailmoissa tätä nykyä tarkoita mitään, ja monet nuoret mittaavat ihmisiä narsistisilla puntareilla, Saarinen pohtii.
Saarinen muistuttaa kuitenkin, ettei sinkkuna viihtymisestä tarvitse tuntea syyllisyyttä.
Treffi-illan tökerö päätös tuntuu pahalta
Viime talvena Jasmin Rautiainen tapasi yhden mukavan miehen Tinderin kautta.
Mies vaikutti fiksulta ja heillä oli onnistuneet treffit. Kesken illanvieton mies kuitenkin varoittamatta kysyi: “Saanko runkata tässä vieressä?”
– Minulla meni siinä vaiheessa maku täysin. Kieltäydyin, ja treffit loppuivat lyhyeen, Rautiainen kuvaa.
Kokemus ei ollut ainoa laatuaan. Kun Rautiainen huomaa miehen hakevan kevyttä suhdetta, hän yleensä lopettaa tapailun. Rautiainen kun on ollut etsimässä pysyvää suhdetta. Seksisuhteet eivät ole kiinnostaneet.
Rautiaiselle rankinta deittisovelluksessa on ollut se, että moni esittää Tinderissä jotakin muuta seksin toivossa.
– En ole sarjadeittaaja ja harkitsen tarkasti, kenen kanssa menen treffeille, Rautiainen sanoo.
Monien ihmisten samanaikainen tapailu on lisäksi tuntunut Rautiaisesta vieraalta, vaikka se onkin monille arkipäivää.
Deittien kilpailuttaminen lisää tapailuun liittyvää epävarmuutta.
Deittisovellus Tinder on säilyttänyt suosionsa vuosien ajan.Meri Remes/Yle
Useampi kuin joka kolmas suhde alkaa netistä
Nettideittailua on tutkittu melko vähän, mutta esimerkiksi operaattori Elisan teettämän tutkimuksen mukaan alle 30-vuotiaiden parisuhteista useampi kuin joka kolmas on alkanut internetissä.
Nettideittailu ei vaikuta hiipuvalta ilmiöltä.
Jasmin Rautiainen sanoo deittisovellusten muuttaneen häntä kriittisemmäksi.
– Sitä tulee yhä varovaisemmaksi. Ihastumisen tunteet ovat todella positiivisia tunteita, mutta nettideittimaailmassa on pakko jarruttaa niitä, ettei tipahda korkealta, Rautiainen sanoo.
Ei heteromiehilläkään ole aina helppoa
Jasmin Rautiainen on huomannut, että vaatimukset mahdollisia kumppaneita kohtaan ovat kovat puolin ja toisin.
Rautiainen on havainnut, ettei heteromiehilläkään ole aina helppoa.
"Jos siellä olisi nyt joku kiva": se on ajatus, jolla Jasmin Rautiainen on pettymysten jälkeen palannut Tinderiin. Antti Karhunen / Yle
– Ilmeisesti naiset ovat aika valikoivia, koska miehet esimerkiksi ilmoittavat profiileissaan pituudet. Miesten mukaan naiset kysyvät sitä joka tapauksessa ennen mahdollista tapaamista, Rautiainen pohtii.
Tinder on muuttanut suomalaista tapailukulttuuria. Rautiainen on huomannut, että ihmiset luokitellaan kuvan ja lyhyen tekstin perusteella. Iso osa ihmisyydestä jää verkossa pois.
Nykynuoria yhdistää sekin, että parisuhteen kuuluisi sopia elämänrytmiin ja omiin arvoihin. Harva haluaa mukautua liikaa toisen elämään.
– En halua kadottaa itseäni kenenkään muun takia, Rautiainen sanoo.
Rautiainen ei ole tällä hetkellä Tinderissä.
Oletko sinä uupunut tai turhautunut deittisovelluksissa? Osallistu keskusteluun. Keskustelu suljetaan 21.2. klo 23.
Saksan poliisi on vahvistanut kahdeksan ihmisen kuolleen kahdessa eri ampumisessa Hanaussa lähellä Frankfurtin kaupunkia, kertoo Deutsche Welle.
Lisäksi useiden kerrotaan haavoittuneen.
Bild kertoo poliisin pidättäneen yhden henkilön ampumisista epäiltynä. Aiemmin poliisi kertoi etsivänsä useita tuntemattomia henkilöitä asian tiimoilta.
Guardianin mukaan poliisi ei ole vahvistanut epäillyn pidättämistä.
Ampumiset tapahtuivat myöhään keskiviikkoiltana paikallista aikaa.
Median mukaan tuntematon hyökkääjä avasi tulen keskustan vesipiippukahvilassa Hanaussa. Paikallismedioiden mukaan kaupungissa tapahtui toinenkin ampuminen toisessa vesipiippukahvilassa Kesselstadtin alueella.
Deutsche Wellen mukaan tekijät hyökkäsivät ensin yhteen kahvilaan, minkä jälkeen heidän kerrotaan ajaneen seuraavaan paikkaan ja avanneet tulen. Kolmen kerrotaan kuolleen keskustan hyökkäyksessä ja viiden seuraavassa paikassa.
Hanau sijaitsee noin 25 kilometriä itään Frankfurt am Mainin suurkaupungista.
Viikonlopun Finlandia-hiihto on peruttu Lahdessa ensimmäistä kertaa koskaan. Lahtelainen kaveriporukka on päättänyt järjestää peruuntuneen hiihtotapahtuman tilalla Finlandia Hike -patikointitempauksen.
Hermanni Skofeltin ja Mikko Kittelän oli tarkoitus lähteä matkaan sukset jalassa, mutta kun hiihto peruuntui, kaveriporukka päätti lähteä patikoimaan tuttuun maastoon.
– Aina on ollut haaveena tehdä pidempi kävelyreissu, ja nyt siihen tuli mahdollisuus, sanoo Skofelt.
Sosiaalisessa mediassa tapahtuma on herättänyt runsaasti kiinnostusta, ja patikoimaan on ilmeisesti tulossa myös ulkomailta Finlandia-hiihtoon ilmoittautuneita urheilijoita, jotka eivät ole saaneet reissua Lahteen peruttua.
Ihmiset ovat innostuneet lähtemään ylittämään itseään, sanoo Kittelä.
– Ihmiset syttyvät, kun pääsee haastamaan itseä. Osa lähtee liikkumaan ja nauttimaan maastosta, osa suorittaa ja sanoo sen jälkeen, että vitsi, minä olin tuolla ja sää oli hurja, mutta silti tehtiin tämä. Uskon, että taustalla on suomalainen sisu.
"10 tuntiin pitää mennä aika rivakkaa vauhtia"
Tempaus on maksuton ja mukaan voivat lähteä niin kovakuntoiset urheilijat kuin myös lauantailenkkeilijät.
Hermanni Skofelt ja Mikko Kittelä saivat idean lähteä patikoimaan Finlanfia-hiihdon lenkki. He ovat yllättyneitä, kuinka moni lahtelainen on lähdössä tempaukseen mukaan. Meeri Niinistö / Yle
Kaverusten tarkoituksena oli, että Salpausselän maastossa patikoitaisiin sama 50 kilometrin lenkki kuin Finlandia-hiihdossa, mutta Kittelän mukaan näyttää siltä, että reitti jää hieman lyhyemmäksi, 30–40 kilometrin mittaiseksi.
Silti urakka kysyy kuntoa. Mukaan onkin lähdössä esimerkiksi polkujuoksijoita ja maratoonareita.
– Maastot ovat haastavat ja korkeuserot ovat isoja. Sanoisin, että 4–5 kilometriä tunnissa on kova vauhtia. 10 tuntiin pitää mennä aika rivakkaa vauhtia, sanoo Mikko Kittelä.
Reilun viikon päästä Lahdessa järjestetään Salpausselän kisat. Lumen puutteen takia yhdistetyn reittiä on muutettu ja koulujen väliset hiihtokilpailut on siirretty, mutta pääsihteeri Aino-Kaisa Saarisen mukaan kisat saadaan järjestettyä suunnitelmien mukaan.
Salpausselän kisoja varten Lahdessa on saatu viiden kilometrin latu säilymään. Lunta tehdään lisää aina, kun sää sallii. Meeri Niinistö / Yle
Mökkihuijaukset keskittyvät sesonkiaikoihin, kuten talvilomakauteen, joulun pyhiin ja juhannukseen. Niitä ei rikostyyppinä tilastoida erikseen, mutta poliisin mukaan niiden osuus petosrikoksista on pieni. Valtakunnallisesti erityisesti nettipetosten määrä on kuitenkin kasvanut.
Visit Levin vt. toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari kertoo, että Levin keskusvaraamon tietoon tulee muutamia tapauksia vuosittain. Hänellä on huijausyrityksestä myös omakohtainen kokemus. Huijaukseen on käytetty hänen omaa mökkiään.
– Mökki löytyi kansainvälisestä myyntikanavasta. Jouduin hieman todistelemaan, että olen kohteen oikea omistaja, minkä jälkeen he ottivat sen välityksestä pois, Kivisaari kertoo.
Visit Levin vt. toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari löysi omankin mökkinsä kansainväliseltä vuokraussivustolta internetistä.Visit Levi
Mökkihuijauksia tehdään netin ilmoituskanavissa, kuten suositulla tori.fi -sivustolla. Tori.fi ei kerro huijausyritysten kokonaismäärää, mutta toimitusjohtaja Juha Merosen mukaan niiden määrä on laskenut selkeästi.
– Käyttäjämme ovat valistuneita ja huomaavat vaaran merkit, kuten myyjän kiireen. Olemme laatineet asiasta kattavat ohjeet. Lisäksi käytämme koneälyä ja omaa tiimiämme siihen, että ilmoitukset luetaan ja tarvittaessa niitä verrataan ilmoittajan historiaan, Meronen sanoo.
Merosen mukaan huijausyritykset ovat vähentyneet myös käyttäjien ilmiantojen ja viranomaisyhteistyön ansiosta.
Tarkista ainakin nämä viisi asiaa
Vaikka mökkihuijaukset ovat marginaalinen ilmiö, ei vara venettä kaada. Ainakin seuraavat asiat kannattaa huomioida, kun aiot vuokrata mökin netistä.
1. Tunnista vaaran merkit
– Sellaiset puheet kuten "Nyt on liian kiire" tai "Nyt ei voi lähettää valokuvia lisää" ovat yleensä merkkejä siitä, että jotain epäilyttävää on tekeillä, sanoo Juha Meronen.
2. Kiinnitä huomiota avoimuuteen ja selkeyteen
– Kun kysyt lisätietoa, niin niihin on saatava selkeät ja johdonmukaiset vastaukset. Ei saa tulla sellaista ajatusta, että nyt pitää kiireellä maksaa joku summa jollekin tilille. Mökistä on oltava selkeä kuvaus ja hyvät kuvat ja sen sijainnin on oltava tarkka, Meronen neuvoo.
3. Ota selvää vuokranantajasta
– Ennen maksamista kannattaa olla vuokranantajaan yhteydessä ja pyytää asunnosta kuvia ja muita tietoja. Vuokranantajan koko nimi ja yhteystiedot tulee pyytää. Jos on mahdollista, asuntoa kannattaa käydä katsomassa ennakkoon tai sopia vuokranantajan kanssa tapaaminen kasvotusten, opastaa Lapin poliisilaitos.
4. Tarkista osoite
– Yksityiseltä taholta vuokratessa kannattaa tarkistaa, että ilmoitetussa osoitteessa on ylipäänsä tähän tarkoitukseen soveltuva rakennus. Tämän voi tarkistaa esimerkiksi internetin karttapalveluista, poliisi vinkkaa.
5. Etsi tietoa sosiaalisesta mediasta
– Jos kohteesta löytyy palautetta esimerkiksi Trip Advisorista ja näkee, että se on oikea virallinen kohde, niin silloin voi olla aika turvallisin mielin, sanoo Yrjötapio Kivisaari.
Oletko joutunut mökkihuijarin uhriksi? Keskustele aiheesta 21.2. kello 23:een asti.
Lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista on tyytyväisiä Sanna Marinin (sd.) hallituksen tähänastiseen toimintaan, kertoo Lännen Median teettämä kysely. Tätä mieltä kertoi olevansa 64 prosenttia vastaajista.
Ero on suuri Marinin edeltäjän Antti Rinteen (sd.) johtamaan hallitukseen, vaikka hallituspohjat ja -ohjelmat ovat identtisiä. Marraskuussa Rinteen hallituksen suosio vastaavassa kyselyssä oli 37 prosenttia.
Erityisen mielissään Marinin hallituksen otteista ovat kyselyyn vastanneet naiset, joista lähes kolme neljäsosaa kertoi olevansa melko tai erittäin tyytyväinen hallitukseen. Miehistäkin tyytyväisiä on yli puolet.
Kyselyn toteutti Taloustutkimus, joka haastatteli noin tuhatta suomalaista helmikuun puolivälissä. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen arvioi Lännen Medialle, että hallituksen hyvä kannatus menee pitkälti Marinin henkilökohtaisen suosion piikkiin.
Kaikkien hallituspuolueiden kannattajien selvä enemmistö on melko tai erittäin tyytyväisiä hallitukseen. Sdp:n äänestäjien tuki hallitukselle on lähes yksimielinen.
Varauksellisinta kannatus on keskustan ja rkp:n tukijoilla, joista hallitusta kehuu noin seitsemän vastaajaa kymmenestä. Keskustassa tosin tyytymättömiä on noin neljännes, kun rkp:ssä puolestaan samansuuruinen ryhmä ei osaa kertoa kantaansa.
Molempien suurten oppositiopuolueiden, kokoomuksen ja perussuomalaisten, kannattajista hallitukseen on tyytymättömiä vajaa 60 prosenttia vastaajista.
Kyselyn virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Portugalista on tulossa seitsemäs maa maailmassa, joka sallii armokuoleman eli eutanasian.
Maan parlamentti hyväksyi tänään lain, joka sallii vakavasti sairaan potilaan elämän lopettamisen, mikäli vähintään kaksi lääkäriä hyväksyy sen ja potilas itse sitä haluaa.
Portugalin katolinen kirkko sekä maan konservatiivipuolueet ovat vastustaneet lakiehdotusta. Parlamenttikäsittelyn aikana parlamentin ulkopuolella nähtiin äänekkäitä mielenosoituksia lakia vastaan.
Portugalin eutanasialakia vastustavat osoittivat mieltään Lissabonissa torstaina.Tiago Petinga / EPA
Myös Portugalin presidentti Marcelo Rebelo de Sousa vastustaa lakia. Hän voi veto-oikeudellaan kumota lain, mutta parlamentti voi toisella äänestyksellä puolestaan kumota presidentin päätöksen.
Presidentti voi myös viedä lain maan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.
Armokuolema on nykyisellään laiton Portugalissa ja siitä saa enimmillään kolmen vuoden vankeustuomion.
Kaksi vuotta sitten Portugalin parlamentti äänesti samanlaisen lakiehdotuksin nurin.
Tällä hetkellä vain Alankomaat, Belgia, Kanada, Kolumbia, Luxemburg ja Sveitsi sallivat armomurhan.
Pitäisikö eutanasia sallia? Voit keskustella aiheetsa 21.2. kello 23:een asti.
Kyseessä on kansainvälisen vakuutusyhtiön Chubbin tuote nimeltään Stockmann Turva. Vakuutus lupaa asiakkaalle 20 000 euron kertakorvauksen, jos tämä sairastuu syöpään.
Svenska Ylen haastattelema Stockmannin kanta-asiakas kertoo puhelinmyyjän suositelleen vakuutusta, koska sen turvin voisi esimerkiksi rahoittaa yksityisiä syöpähoitoihin.
Myyjän mukaan yksityinen syöpähoito olisi laadukkaampaa ja sinne pääsisi nopeammin kuin julkisen puolen hoitoihin.
– Tällaiset myyntipuheet ovat hyvin hataralla pohjalla, Suomen syöpäjärjestöjen pääsihteeri Sakari Karjalainen kommentoi.
Stockmannin keski-ikäinen, syövän jo sairastanut kanta-asiakas ei meinannut saada puhelinmyyjältä suunvuoroa. Henkilö esiintyy nimettömänä, koska jutusta ilmenee tietoja hänen terveyshistoriastaan.
– Odotin vain koko ajan pääseväni sanomaan myyjälle, että julkisen puolen hoito oli ainakin omalla kohdallani erittäin hyvää.
Toinen Svenska Ylen haastattelemista Stockmannin kanta-asiakkaista kertoo pelästyneensä puhelun sisältöä.
Toimitusjohtaja: Käymme läpi kaikki yhteistyökumppanimme
Stockmannin johto on ollut täysin tietämätön yhtiön nimissä myydyistä syöpävakuutuksista.
Esimerkiksi toimitusjohtaja Jari Latvanen ei ollut edes kuullut Chubb-vakuutusyhtiön nimeä ennen Svenska Ylen yhteydenottoa.
– Markkinointiosastomme huolehtii yhteydenpidosta yhteistyökumppaneidemme kanssa, mutta toki myös minun pitäisi olla näistä asioista perillä. Minun täytyy nyt käydä läpi sekä kaikki yhteistyökumppanimme että heidän kanssaan tehdyt sopimukset.
Hän aikoo myös tehdä lopun epäasiallisista myyntipuheluista.
– Emme missään tapauksessa halua tuottaa asiakkaillemme epämukavia tilanteita ja pelottaa heitä pois. Se ei ole meidän toimintatapamme nyt eikä tulevaisuudessa.
Juttu on käännös kahdesta Svenska Ylen artikkelista:
Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin entinen neuvonantaja ja läheinen liittolainen Roger Stone on tuomittu yli kolmen vuoden vankeuteen.
Stone todettiin jo marraskuussa syylliseksi yhteensä seitsemään syytekohtaan.
Oikeuden mukaan Stone valehteli moneen kertaan edustajainhuoneen komitealle, joka yritti selvittää Venäjän sekaantumista Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaaleihin.
Lisäksi Stone uhkaili ystäväänsä, jotta tämä ei todistaisi häntä vastaan, sekä julkaisi Instagramissa uhkaavan kuvan oikeusjuttunsa tuomarista.
Syyttäjät esittivät alunperin Stonelle 7–9 vuoden vankeustuomiota. Trump tviittasi tyrmistyksensä, minkä jälkeen oikeusministeri William Barrin johtama oikeusministeriö julkaisi oman muistionsa, jossa syyttäjien esittämää rangaistusta pidettiin "liiallisena ja perusteettomana".
Tuomari Amy Berman Jacksonin mukaan Stonen rikokset olivat niin vakavia, että hänen pitää kärsiä huomattava aika kaltereiden takana. Jacksonin mukaan alun perin esitetyt 7–9 vuotta olisivat olleet liikaa.
Trump vihjailee luottomiehensä vapautuvan
Presidentti Donald Trump sanoo uskovansa, että hänen entisellä neuvonantajallaan Roger Stonella on "erittäin hyvät mahdollisuudet" vapautua.
Trump kommentoi Stonen tilannetta sen jälkeen, kun tälle oli langetettu kolmen vuoden ja neljän kuukauden vankeustuomio.
Trumpin mukaan Stonen oikeudenkäynti oli epäoikeudenmukainen, mutta hän antoi ymmärtää, ettei aio armahtaa Stonea ainakaan vielä.
Stone on ollut kolmen vuosikymmenen ajan yksi Trumpin lähimpiä sisäpiiriläisiä, ja häntä on pidetty merkittävänä vaikuttajana siihen, että Trump lähti mukaan politiikkaan.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) kirjoitti blogissaan viime viikolla, että Suomessa ikäluokat ovat pienentyneet 2010-luvulla 774 peruskoululuokkaa vastaavan lapsimäärän verran (10.2.2020). Tällä vuosikymmenelle peruskoululaisten määrän arvioidaan vähentyvän viidenneksellä nykyisestä.
Luvut ovat Suomen mittakaavassa isoja, ja niin ovat niiden vaikutuksetkin. Kouluja lakkautetaan ja yhdistetään, luokkia kootaan yhteen. Opettajia yritetään houkutella kouluihin, joiden tulevaisuudesta ei ole varmuutta, alueille, joiden elinvoima hupenee.
Kaupungeissa saatetaan ajatella, että mitä siitä. Lakkautetaan maaseutu, ketä kiinnostaa!
Mutta ei maaseutua voi lakkauttaa: vaikka lapset vähenevät, eivät he lopu. Pohjoissavolaisen Tuusniemen yhtenäiskoulun rehtori Janne Karttunensanoi A-Studiossa hiljattain näin: ”Vaikka väkiluku vähenee, ei Suomi tyhjene. Vaikka syntyvyys pienenee, tänne edelleenkin syntyy lapsia.”
Tämä tarkoittaa, että lapsille pitää olla koulut ja niihin opettajat. Rehtori Karttusen mukaan ”haasteet ovat mielettömiä”.
Puhutaan hyvistä ja huonoista kouluista, vaikka kyse on eri todellisuuksissa toimivista kouluista.
Samaan aikaan pääkaupunkiseudulla: väkiluku kasvaa matalasta syntyvyydestä huolimatta. Huolet eivät koske koulujen lakkauttamista, vaan jyrkentyvää eriytymistä. Esimerkiksi Kontulassa jo 75 prosenttia alaikäisistä lapsista asuu alimpien tuloluokkien perheissä. Köyhissä perheissä asuvien lasten osuus on kasvanut selvästi viime vuosina. Lauttasaaressa virta vie toiseen suuntaan: yhä useampi lapsi asuu suurituloisessa perheessä, ja 16-18-vuotiasta 86 prosenttia on lukiossa. Jakomäessä lukiossa on alle 40 prosenttia nuorista.
Kun Suomessa jankutetaan siitä, onko eriarvoisuus kasvanut vai ei, pitäisi väittelyn sijaan pysähtyä polarisaation äärelle: alueiden sosiaaliset ja taloudelliset erot kasvavat, ja – tämä on erityisen olennaista – lasten taustan vaikutus oppimistuloksiin on vahvistunut. Ei koulu ole ennenkään pystynyt täysin tasaamaan eroja, mutta päämääränä on pidetty tien tasoittamista, sitä ettei mennyt lukitsisi tulevaa.
Alueiden eriytymiseen liitetään usein erityisesti kouluja koskeva tulkintavirhe. Puhutaan hyvistä ja huonoista kouluista, vaikka kyse on eri todellisuuksissa toimivista kouluista. Tutkija Venla Bernelius on tiivistänyt asian näin: ”Suomen koulujen laatu on vakaa ja tasainen. Lapset sen sijaan eriytyvät. Kouluihin heijastuu yhteiskunnan eriarvoistumiskehitys.”
Edessä on muutoksia ja sopeutumista, eikä leimaaminen, vähättely tai ohi katsominen ratkaise mitään.
Kaupungistumisen, syntyvyyden laskun ja huono-osaisuuden kasautumisen seurauksena käsillä on tilanne, jossa alueelliset erot Suomessa kasvavat sekä kaupunkien ja maaseudun välillä että kaupunkien sisällä.
Voi tietenkin kysyä: mitä siitä?
Ei ole yhtä suomalaista lapsuutta, nuoruutta, kouluikää. Ei ole koskaan ollut, eikä ole tarpeen olla. Ei Suomi ole yksi vene, maabrändi, tarina, kokemus, päämäärä, lottovoitto tai sosiaaliluokka.
80-luvullakin, kun Suomi näytti yhdenmukaisesti haalistuneelta värivalokuvalta ja kaikille oletettiin samat käsitykset sopivasta perhemuodosta, uskonnosta ja isänmaasta, tulimme oikeasti eri taustoista, taloista, vanhempien kyvyistä ja haluista tukea näennäisen vapaita valintojamme. Mutta: useimmiten istuimme samoissa koululuokissa, vanhempien tuloista riippumatta.
Hölmö tilanne, jos käy näin: yhteiskunnallinen todellisuus moninaistuu mutta yksittäisen ihmisen todellisuus kapenee ja yhteinen ymmärrys vähenee.
Kuntavaalit ovat ensi vuonna. Jotkut ovat jo murehtineet, että jos sote saadaan maaliin, kuntapäättäjille jää ratkaistavaksi ”vain” kouluasiat. Mutta eivät ne ole ”vain” kouluasioita.
Edessä on niukkuuden jakamista, niitä kuuluisia vaikeita päätöksiä. Toivon päättäjiltä yhtä:
Älkää usuttako ihmisiä toisiaan vastaan.
Edessä on muutoksia ja sopeutumista, eikä leimaaminen, vähättely tai ohi katsominen ratkaise mitään. Kaupunkien jyrkentyvä jakautuminen ei ole maahanmuuttajien syytä. Kaupungistuminen ei ole kaupunkilaisten syytä. Syrjäseutujen autioituminen ei ole maalaisten syytä.
Väestörakenteen muutos tulee vaikuttamaan meihin kaikkiin, mutta tästäkin muutoksesta selviävät vähimmällä ne, jotka voivat maksaa itse itselleen hoivan, koulutuksen, mahdollisuudet.
On erityisen vastuutonta usuttaa muut kuin vauraimmat toisiaan vastaan.
Tässä me olemme: jo tehtyjen päätösten, ympäristökriisien, globaalin talouden paineiden, elämäntapamuutosten risteyksessä. Hyviä ideoita kannattaisi kuunnella riippumatta siitä, keneltä ne tulevat. Ei ole olemassa yhtä tarinaa kaupunkilaisesta, maalaisesta, suomalaisuudesta, siitä mitä nyt olisi välttämätöntä tehdä.
Jos haluamme ilkkua maalaisille, syyttää uusia suomalaisia, leimata kaupunkilaiset, edessä on tympeitä, riitaisia aikoja, eikä mikään ongelmista ratkea.
Reetta Räty
Kirjoittaja on toimittaja ja yrittäjä, maalainen ja kaupunkilainen.
Kokkolalaislähtöisen HalpaHalli-ketjun Aasian-yksikön johtaja Rauli Ratasvuoren pitäisi olla toimistossaan Pekingissä. Hän olisi yhteyksissä Shanghain-konttoriin, matkustaisi tehtailla, tapaisi tavarantoimittajia ja etsisi tuotteita ketjun lähes 40 myymälään.
Sen sijaan hän seisoo ketjun pääkonttorissa Kokkolassa ja miettii, miten estää siivoustarvikkeiden loppuminen koronaviruksen takia. Tai mistä tulevat ensi syksyn reput ja penaalit.
Käyttötavarakauppiasta, kuntosalilaitevalmistajaa, hienokemikaalitehdasta ja autoliikettä yhdistää se, että koronavirusepidemia saattaa pitkittyessään vaikuttaa yrityksen toimintaan. Osalla vaikutuksia tuntuu jo.
Rauli Ratasvuoren koti ja työpaikka ovat Kiinassa. Itse hän on perheineen Suomessa, toistaiseksi määrittelemättömän ajan.Sari Vähäsarja / Yle
Kiinasta tulee jopa 40 prosenttia käyttötavarasta
HalpaHallin toimitusjohtaja Janne Ylinen on ollut jo monen viikon ajan erittäin huolissaan. Kiina tuottaa paljon sekä käyttötavarasta että eri alojen tarvitsemista komponenteista.
– Korona vaikuttaa tavaravirtoihin paljon. Esimerkiksi kengistä kuusi prosenttia tehdään Kiinassa alueella, joka on eristetty, sanoo Ylinen.
Koristeista Kiina valmistaa globaalisti jopa 80 prosenttia.
HalpaHallin käyttötavaravalikoimista arviolta 30–40 prosenttia on kytköksissä Kiinaan, kun mukaan lasketaan yrityksen oma tuonti ja tavarantoimittajat.
– Tässä on isot vaaranmerkit ilmassa, sanoo Ylinen.
Koulunaloitussesonki on arvoitus
HalpaHallin omat tuotemerkit kulkevat Rauli Ratasvuoren kautta, ja moni tuote hyllyssä onkin tuttu omalta työpöydältä. Nyt Ratasvuori järjestelee uudelleen osaa tilauksista, jotka eivät ehdi Suomeen ajoissa. Vielä pula ei etukenon ansiosta näy.
Huoli koskee esimerkiksi siivoustuotteita ja taloustavaraa, joiden menekki on kova.
Sesongit varmistellaan hyvissä ajoin: piha- ja puutarhakauden tuotteet ovat tulossa tai jo Suomessa. Alkusyksy on arvoitus.
– Koulun aloitus on ensimmäinen sesonki, jossa tuotteista voi tulla pulaa, jos tilanne ei parane.
Ongelma voi olla yhteinen
Kaikkea ei toki tuoda Kiinasta, ja esimerkiksi siivousvälineitä valmistetaan vielä Suomessakin. Jos kalliimpien tavaroiden osuus hyllyssä kasvaa, kannattavuus laskee.
Toisaalta kaikki Kiinan ulkopuolella valmistetut tavaratkaan eivät ole turvassa koronan vaikutukselta: nekin voivat odottaa komponentteja tehtaalta, joka on suljettuna Kiinassa.
Ja jos tuontitavarasta tulee pulaa, ongelma ei ole vain HalpaHallin, vaan alkaa näkyä kaikilla.
– Samat huolet on uskoakseni muillakin, olivat ne tukkureita tai keskusliikkeitä, sanoo Ratasvuori.
Kaupan näkökulmasta tilanteen paheneminen tarkoittaisi paitsi toimitusvaikeuksien jatkumista, myös viennin tökkimistä. Se taas heikentäisi ostovoimaa.
Ratasvuori ei silti halua usko pahimpaan skenaarioon: viruksen leviämiseen koko maailmaan tai edes tilanteen pitkittymiseen. Nyt näkyy jo merkkejä siitä, että tehtaat saattavat käynnistellä tuotantoaan lähiviikkoina.
Kiina on valtava maa, jonka kaikkia alueita korona ei suuresti kosketa. Karanteenisäännösten jälkeen toiminta voi normalisoitua maassa nopeastikin.
Maassa odotetaan myös lämpenevän kevään vaikutuksia.
– Kaikki toivovat, että taudille kävisi kuin sarsille aikanaan: lämmin ilma hyydytti sen.
Koti on kaukana
Ratasvuori oli itse kiinalaisen uudenvuoden poissa maasta lomailemassa. Kotiin Kiinaan ei enää ollutkaan paluuta. Nyt hän on perheineen Suomessa – toistaiseksi.
HalpaHalli on päättänyt kieltää turvallisuussyistä henkilökunnaltaan matkat Manner-Kiinaan ainakin kesään asti. Se koskee myös Ratasvuorta.
– Onneksi on selvät sävelet sen suhteen, mitä päivisin tehdään. Tuntuu silti oudolta, ettei voi palata kotiin. Kyllä se pikku hiljaa alkaa mieltä painaa.
Joka toinen viikko maailmasta kuolee kieli. Kuihtuneen kielen paikan valtaa usein englanti, mandariinikiina tai espanja.
Kielten katoaminen on huolestuttavaa, sillä jokaisen kuolevan sananparren myötä katoaa myös palanen historiaa, kulttuuria, identiteettiä ja ilmaisua.
Esimerkiksi Pohjois-Amerikan kaakkoisilla metsäalueilla asuvilla intiaaneilla on sana tunteelle, joka syntyy söpöä vauvaa tai eläintä katsellessa. Uhanalaisella cherokeen kielellä tunne on oo-kah-huh-sdee.
Miltä tuntuu? Läikähtääkö rinnassa, nipisteleekö poskia? Todennäköisesti tuntemasi tunne on cherokeeksi "oo-kah-huh-sdee". Henry Westheim Photography / Alamy / All Over Press
Mitä sinä tiedät meidän ja maailman kielistä? Testaa taitosi!
Australiassa sijaitsevaa maailman suurinta koralliriuttaa uhkaa jälleen vakava vaaleneminen, kertovat useat mediat. Iso valliriutta on noin 2 300 kilometrin pituinen riuttojen ketju maan koillisrannikolla. Sydney Morning Heraldin (SMH) mukaan osa Ison valliriutan koralleista on taas alkanut haalistua.
Veden lämpötila on korallien säilymisessä ratkaisevassa asemassa. Guardianin mukaan tutkijat ovat varoittaneet, että massavaalenemiselta voidaan välttyä vain, jos meriveden lämpötila laskee seuraavien viikkojen aikana.
SMH:n haastatteleman Ison valliriutan suojelualueen päätutkijan, professori David Wachenfeldin mukaan sääennusteet eivät näytä lupaavilta. Rankkasateet, ukkoset ja pyörremyrkyt voisivat muuttaa tilannetta, mutta professori kertoo, että sellaisia ei näillä näkymin ole luvassa.
Korallit vaalenevat, kun veden lämpötila on pitkään keskilämpötilan yläpuolella. Osa koralleista kuolee haalistumisen seurauksena. Suuressa osaa riuttaa meriveden pintalämpötilat ovat nyt kaksi–kolme astetta keksilämpötilaa korkeammat.
Noin puolet riutan koralleista kuoli perättäisissä vaalenemisissa vuosina 2016–2017, mediat kirjoittavat.
"Pahin painajainen"
Australialaisen James Cook -yliopiston professori, koralliriuttoihin erikoistuneen yksikön johtaja Terry Hughes kuvailee Guardianille tilannetta huolestuttavaksi. Hänen mukaansa kesän lämpötilojen huippu nähdään yleensä maaliskuun puolen välin tienoilla. Australiassa on kesä Suomen talvikuukausina.
Hughesin mukaan on vielä aikaista sanoa, miten tilanne etenee.
– Jos se (merivesi) ei viilene, tulemme näkemään vaalentumista, hän sanoi Sydney Morning Heraldin haastattelussa.
Ison valliriutan eteläinen osa säästyi vaalentumiselta vuosina 2016–2017. Hughesin mukaan massahaalistuminen alueella olisi hänen "pahin painajaisensa".
Tutkijat ovat jo aiempina vuosina varoittaneet Ison valliriutan korallien tilasta. Tiedeyhteisön mukaan riutan korallien vaaleneminen on ollut ennätyksellisen vakavaa. Pari vuotta sitten arvioitiin, että riutan tila tulee vain huononemaan, ellei kasvihuonepäästöjä vähennetä.
Korallit voivat toipua, jos meren lämpötila viilenee. Toipuminen veisi kuitenkin vuosikausia.
Iso valliriutta on Unescon maailmanperintökohde.
Huolestuttaako korallien häviäminen? Voit keskustella aiheesta 22.2. kello 23:een asti.
