Ylen korona-aiheisessa erikoislähetyksessä vieraana ollut Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus varoittaa koronaviruksen aiheuttaman COVID-19-taudin olevan vakava sairaus myös perusterveelle ja nuorelle ihmiselle.
Brotheruksella on asiasta omaa kokemusta: hän sairasti taudin ja toipui siitä. Nyt hän on jo palannut sairauslomalta työelämään.
Brotherus sai koronatartunnan hääjuhlista kolmisen viikkoa sitten.
– Olin kolme viikkoa sitten hääjuhlissa. Siellä oli Tirolista tullut henkilö, joka vielä silloin ei ollut oirehtinut. Silloin Tiroli ei ollut epidemia-alue. Juhlissa on tullut todennäköisesti kymmeniä tartuntoja, Brotherus kuvailee.
– Altistumisesta meni kolme vuorokautta ensioireisiin. Ensimmäinen oire oli kuume, sitten tuli lihas- ja päänsärkyä.
Luuli influenssaksi
– Ensin luulin, että kyseessä on influenssa, Brotherus kertoo.
– Kun se tuli, ei ollut kuin kourallinen koronatapauksia. Itse en ollut ollut ulkomailla enkä tiennyt, että olin altistunut. Olin pessyt käsiäni tiiviisti, huolehtinut hygieniasta enkä kätellyt ihmisiä – ja silti se tarttui.
Brotherus kuuli pian oireiden alkamisen jälkeen juhlissa olleesta tapauksesta ja pääsi koronatestiin, joka osoittautui positiiviseksi.
– Jouduin sairaalahoitoon. Korkea kuume jatkui toistakymmentä päivää ja oli pahoinvoitia, oksentelua ja hengenahdistusta. Missään vaiheessa en joutunut tehohoitoon. Viruksen myötä tuli keuhkokuume ja se on tietysti aina vakava tauti.
Hengenahdistus säikäytti
Tauti säikäytti kerran aiemmin influenssan sairastaneen Brotheruksen.
– Varsinkin kun tauti kesti niin pitkään ja se aiheutti hengenahdistusta, se säikäytti. Toisaalta tuntui, että olin hyvässä hoidossa HUSin Meilahden osastolla.
Hoito oli perinteistä keuhkokuumeen hoitoa, Brotherus kertoo.
– Sain kipulääkkeitä, tiputuksen kautta nesteytystä ja antibiootteja, kun alkuvaiheessa ei tiedetty onko keuhkokuume bakteerin vai viruksen aiheuttama. Muuten lepoa.
Parantuminen nopeaa
Parantuminen alkoi yllättävän nopeasti.
– Tuntui, että oireet lähtivät yhtä nopeasti kuin ne alkoivatkin. Toista viikkoa ollut mitään oireita.
Brotherus kävi läpi sairaalajakson lisäksi myös vaadittavan erityksen. Hän kertoi pysyneensä neljän seinän sisällä koko ajan ja käyttäneensä maskia siirtymisissä kotoa sairaalaan ja takaisin.
Brotherus kertoo nyt olevansa jo täysin terveen kirjoissa ja "koronan kestävä" immuniteetiltaan ainakin jonkun aikaa.
Yleiskunto ei pitkän sairastamisen takia ole kuitenkaan hänellä vielä palautunut, vaikka "tolpilla ollaan ja pää pelaa".
Brotehrus varoittaakin, että COVID-19 voi olla vaarallinen sairaus muillekin kuin riskiryhmille. Sairauden vakavuuden takia hän pitää käyttöön otettuja kovia puuttumiskeinoja perusteltuina.
Lähetyksessä infektioasiantuntijoita
Mukana erikoislähetyksessä oli myös HUSin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen, ja chatissa kysymyksiin vastaili Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi.
Lähetyksessä oli yhteys myös Espanjaan toimittaja Maija Salmeen ja Helsinki-Vantaan lentokentälle, missä katsottiin, ovatko Suomeen palaavien ohjeet ja karanteenit nyt järjestyksessä.
Voit katsoa lähetyksen jälkikäteen pääkuvaa klikkaamalla ja Yle Areenassa.
“Olen miettinyt, että jos menis istumaan tuonne hautausmaalle ja ampuisin itseni. Mietin sitä joka päivä, mutta estää se, että on vielä vanhemmat elossa, ne ei kestäisi sitä.
Asun kotonani yksin ja kävin vertaistuessa sekä erilaisissa yhdistysten kokouksissa. Nyt ne on kaikki peruttu. Ei voi mennä kirjastoon, ei voi matkustaa minnekään.”
Näin kirjoittaa viestissään toimittajalle keski-ikäinen nainen Pirkanmaalta. Hän on yksi lukuisista Yleen yhteyttä ottaneista ihmisistä, joiden jaksamisen arjessa korona on musertanut.
Lukuisat kunnat ja kaupungit ovat muuttaneet, supistaneet tai sulkeneet mielenterveyspalvelujaan koronatilanteen vuoksi. Suurin osa vertaistukiryhmistä on peruttu kokonaan. Samoin on useiden eri päivätoimintaryhmien kanssa.
Valtaosa terapia- ja hoitotapaamisista järjestetään etänä, puhelinkeskusteluna tai videopuheluna.
Esimerkiksi Tampereella lähetteiden teko aikuispsykiatrian avohoidossa siirretään nyt myöhemmäksi, jos kyse on “kiireettömästä tapauksesta”.
– Pelkään, etteivät kaikki jaksa kriisin läpi. Pelkään itseni, oman henkeni ja ystävieni puolesta, 29-vuotias Roni Koukkari sanoo.
"Vanhempani asuvat Uudellamaalla. En tiedä, pääsisinkö hädän hetkellä maakunnan rajan yli heidän luokseen."Matias Väänänen / Yle
Tamperelaisella Roni Koukkarilla on takanaan kaksi itsemurhayritystä puolen vuoden sisällä.
Hoitona on psykiatrisen sairaanhoitajan tapaamiset kerran kolmessa viikossa. Seuraava tapaaminen olisi perjantaina. Vielä Koukkarille ei ole ilmoitettu, järjestyykö aika esimerkiksi puhelimitse.
Puhelinsoitto ei Koukkarin mukaan kuitenkaan korvaa sosiaalista kontaktia ja kasvokkain puhumista.
Epätietoisuus soiton tai tapaamisen toteutumisesta lisää turvattomuuden tunnetta ja ahdistusta entisestään.
Koukkarin arjen henkireikinä olivat aiemmin päivittäiset tapaamiset sosiaalisen kuntoutuksen päivätoiminnassa. Säännöllinen syy nousta ylös ja lähteä ulos auttoi pärjäämään masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön kanssa.
Nyt toiminta on tauolla koronan vuoksi.
–Jos aiemminkin on tuntunut siltä, että elämällä ei ole tarkoitusta tai järkeä, niin nyt vasta tuntuukin, Koukkari sanoo.
Kriisi nostaa esiin ja voi pahentaa myös yksinäisyyden ja yksin jäämisen tunnetta.Matias Väänänen / Yle
Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka on mielenterveyskuntoutujien tilanteesta erittäin huolissaan.
Liiton yli 150 jäsenyhdistystä ovat joutuneet sulkemaan kaikki matalan kynnyksen kohtaamispaikkansa.
Tukiryhmiä pyritään siirtämään verkkoon, mutta Sydänmaanlakka tietää, etteivät ne täysin voi korvata fyysisiä kontakteja, oikeaa kohtaamista.
– Ääni kentältä on yhdenmukaisen ahdistunut, että miten tästä selvitään.
Sydänmaanlakka toteaa, että koronakriisi ja sen aiheuttama kotiin eristäytyminen voi kuormittaa perheitä taustasta huolimatta.
Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ihmiset ja perheet, joilla on kasautuneita ongelmia esimerkiksi mielenterveyden, päihteiden tai väkivallan vuoksi.
– Heikommassa asemassa olevat ihmiset ovat kriisin aikana entistäkin vaikeammassa tilanteessa.
Jos emme varaudu nyt, maksamme myöhemmin kovaa hintaa. Olavi Sydänmaanlakka
Kun uutiset täyttyvät uhkakuvista eikä kriisin kestoa voi ennustaa, ahdistus kasvaa.
Mielenterveyden kanssa kamppailevat eivät tiedä, koska terapia- ja muut hoitosuhteet palautuvat jälleen ennalleen.
– On varmaa, että ongelmat syvenevät koronatilanteen jatkuessa. Hoidon ja avun tarve varmasti kasvaa niin mielenterveyspuolella kuin esimerkiksi lastensuojelussakin, Sydänmaanlakka sanoo.
Hän toteaa, että koronakriisin mielenterveydelliset seuraukset koskettavat satoja tuhansia suomalaisia.
– Jo ennen koronaa eri puolilla Suomea on ollut vaikeuksia saada mielenterveyspalveluja. Voi vain arvailla, millaisia ruuhkia meillä syksyllä on edessämme. Kuntien on varauduttava tähän, Sydänmaanlakka sanoo.
Hän toteaa, että mielenterveysongelmista johtuvat työkyvyttömyyseläkemäärät ovat Suomessa pitkään olleet suuret.
– Jos emme varaudu nyt, maksamme myöhemmin kovaa hintaa.
Sami Pirkola on ollut mukana luomassa hallitukselle Mielenterveysstrategia 2020-2030 -ohjelmaa, jonka etenemistä korona nyt jarruttaa.Jonne Renvall
Verrattavissa lamaan
Muun muassa itsemurhia tutkinut Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola toteaa, että koronan aiheuttama epävarmuus voi olla kenelle tahansa vaikea paikka. Etenkin mielenterveytensä kanssa kamppaileville se voi kasata toivottomuutta ja turvattomuutta.
– Moni varmasti miettii, voiko tässä tilanteessa saada apua ja hoitokontaktin, etenkin jos ei vielä ole ollut hoidon piirissä, Pirkola sanoo.
Hän vertaa koronakriisiä 1990-luvun lamaan.
Koronan vaikutukset talouteen ja sitä kautta ihmisten hyvinvointiin ovat iskeneet nopeasti.
Ainakin yli 300 000 suomalaista työntekijää on tai on jo ollut yt-neuvottelujen piirissä koronatilanteen vuoksi.
Työttömyysluvut ovat jo maaliskuussa nousseet. Samaan aikaan esimerkiksi Alkon myynti on kasvanut.
Jo ennen koronakriisiä Suomessa oli yli 100 000 vähävaraisessa perheissä elävää lasta.
Samalla kun media hehkuttaa etätyöskentelyn ja -opiskelun onnistumisia, osa joutuu eristyksiin kotiin, jonne ei haluaisi jäädä.
– Laman tiukka yhteiskunnallinen paine on verrattavissa tähän tilanteeseen. Toisaalta lama tuli vähitellen, kun taas korona iski aivan takavasemmalta.
Kurottavaa mielenterveystyötä
Professori Sami Pirkola näkee koronauutisoinnissa yhtäläisyyksiä lama-aikaan. Lamassa ihmiset seurasivat päivittäin synkkeneviä uutisia, miten jälleen yksi tehdas suljettiin, uusi yritys meni konkurssiin.
Samalla tavoin me seuraamme nyt sairastumis- ja kuolemakäyriä sekä muita seurauksia maailmalla ja kotimaassa.
– Tietoa on pakko antaa ja saada, mutta uutiset voivat lisätä ahdistusta.
Laman vaikutukset ovat olleet pitkiä. Vielä on mahdotonta ennakoida, kuinka nopeasti valtiot, talous ja yksittäiset ihmiset ponnistavat jaloilleen koronakriisin taituttua.
Pirkolan mukaan nyt olisi tärkeää olla aktiivinen ja kurottaa tarvittaessa asiakkaisiin päin, tehdä siis kurottavaa mielenterveystyötä. Osa saattaa jättäytyä avun piiristä pois, toisten tarvetta ei tunnisteta.
Pirkola harmittelee, että juuri ennen koronan tuloa oli saatu aikaan merkittävä kansallinen Mielenterveysstrategia 2020–2030, jonka avulla palveluita oli jo ryhdytty resursoimaan ja kehittämään. Sitten korona keskeytti työn.
– Ihmisiä pitää nyt kuroa avun piiriin, jotta he eivät jää kriisissä yksin.
"Mietin asunnottomia ja heidän tilannettaan. Että meillä kaikilla ei ole turvallista kotia, jossa potea koronaa tai kotia ollenkaan", Roni Koukkari sanoo.Matias Väänänen / Yle
Tamperelainen Roni Koukkari olisi halunnut hoitoon psykiatriseen sairaalaan jo helmikuussa viimeisimmän itsemurhayrityksen jälkeen. Koukkarin mukaan lähete lääkäriltä oli jo valmiina, mutta osastopaikkaa ei tullut.
– Tiedämme, miten vaikea avun piiriin tai sairaalaan on päästä ilman koronaakin. Minä ja monet muut olemme jääneet melkein pärjäilemään omillamme.
Koukkarilla ei ole kotona ketään jakamassa kriisiä. Vanhemmat asuvat Uudellamaalla, eikä Koukkari tiedä, miten todistaisi maakunnan rajalla syyn päästä tapaamaan perhettään.
Ahdistuneisuushäiriö ruokkii pelkoja myös koronan leviämisestä.
Koukkarin vointi on huonontunut koronakriisin aikana entisestään.
– Mietin, jaksanko enää elää. Tämä on painajainen, josta en herää. Koronaa tulee joka tuutista, ihmiset syyllistävät toisiaan. Ahdistukseni vain kasvaa.
Koukkari tahtoo kertoa tarinansa omilla kasvoillaan ja nimellään, jotta mielenterveyskuntoutujien hätä tavoittaisi myös päättäjät.
– Vaikka korona on tämän hetken pahin kriisi, ongelmia on valtavasti muitakin. Puhun avoimesti, jotta joku muistaisi myös sen.
Tukea ja neuvontaa puhelimitse ja verkossa:
Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelin: mieli.fi/kriisipuhelin
Valtakunnallinen kriisipuhelin: 09 2525 0 111
Mielenterveyden keskusliitto - tukea ja apua puhelimitse ja verkossa: www.mtkl.fi
Sota koronaa vastaan jatkuu. Sota-aikana on tärkeää miettiä sodankäynnin keinoja, mutta vielä tärkeämpää on valmistautua sodan jälkeiseen elämään.
On täysin selvää, että pienenpieni koronavirus tulee häviämään kamppailunsa ihmiskuntaa vastaan. Osapuolten resurssit ovat täysin epäsuhtaiset.
Vanhan sanonnan mukaan yksi suomalainen vastaa kymmentä miljardia virusta.
Koronakuukausien jälkeen maailma on todennäköisesti entisellään. Vuosienkaan poikkeusjärjestelyt eivät muuta ihmisluontoa ja ihmisluonnetta, saati aiheuta hyppäyksiä evoluutiossa. Ennen pitkää ihmiset syövät, juovat, työskentelevät ja harrastavat taas vanhaan malliin. Ihmiset jatkavat mammonan tavoittelua ja luonnon tuhoamista niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Kaikki ovat viime viikkoina huutaneet valtiota apuun.
Jotakin tietysti muuttuu, myös Suomessa.
Kaikki ovat viime viikkoina huutaneet valtiota apuun. Suuryritykset, keskisuuret yritykset, pienyritykset, mikroyritykset, nanoyritykset, yrittäjät, työttömät, työläiset, lomautetut, vuokralaiset, vuokranantajat, veronmaksajat ja veroa maksamattomat.
Ynnä kaikki muut kärsineet ja kohta mahdollisesti kärsivät.
Kuka se valtio on, jota nyt apuun huudetaan? Se valtio olemme me. Toisin sanoen kaikki huutavat apuun itseään.
Ellei sitten ole käynnistynyt armoton kamppailu siitä, miten tätä pienentynyttä kakkua jaetaan tulevaisuudessa. Joku tässä uudessa kakunjaossa voittaa, ja joku häviää. Sellainen lopputulos, että kaikki saisivat entistä suuremman osuuden, on matemaattisesti mahdoton.
Me kaikki olemme samassa veneessä, ja me kaikki tappelemme siitä, kenelle riittää pelastusliivejä.
Näyttää siltä, että vahvimmat voittavat, niin kuin aina. Äänekkäimpien ääni kuuluu kovimmin.
Valtaa siirtyy entistä enemmän niille, joilla on tarjota työpaikkoja.
Työnantajien valta siis kasvaa.
Mediassa hätähuutonsa saavat kuuluviin ne, joilla menee parhaiten. Päättäjiin pystyvät väkevimmin vaikuttamaan ne, joilla on rahaa, valtaa, suhteita ja etujärjestön koneisto.
Tuhannet suomalaiset ovat menettäneet työpaikkansa tai tulleet lomautetuiksi koronatoimien takia. Lienee selvää, että lähivuosina valtaa siirtyy entistä enemmän niille, joilla on tarjota työpaikkoja.
Työnantajien valta siis kasvaa. Työnantajat pystyvät entistäkin järeämmin sanelemaan työehtoja. Paikallinen sopiminen, mitä se sitten tarkoittaakin, yleistyy. Työntekijöiden oikeudet vähenevät ja velvollisuudet lisääntyvät.
Puutetta on nyt paitsi työpaikoista, myös pääomasta. Ne, joilla on omaa rahaa, ovat vahvoilla. Raha tulee rahan luo jo ihan siitä syystä, että rikkaiden ei tarvitse myydä omaisuuttaan alihintaan, vaan he voivat päinvastoin hankkia lisää omaisuutta poikkeuksellisen edullisesti.
Kriisien ansiosta tavalliset ihmiset eivät koskaan vaurastu.
Kriisit pitävät yllä vallitsevaa maailmanjärjestystä. Kriisien ansiosta tavalliset ihmiset eivät koskaan vaurastu. Päinvastoin, tavalliset ihmiset joutuvat aina kriisien hetkellä myymään omaisuuttaan pilkkahintaan niille, joilla on jo ennestään enemmän.
Tavallisten ihmisten osa on tehdä töitä niille, joilla on millä maksaa. Rahan arvo ei ole rahassa itsessään, vaan siinä, että joillakuilla sitä on enemmän kuin toisilla.
Ihmiskunta on ryhtynyt koronan vastaiseen taisteluun päättäväisesti ja kattavin toimin. Tätä kaikkea on ollut surullista seurata. Nyt näkyy nimittäin kirkkaasti se, että maapallon suurimpien ongelmien ratkaisemiseksi tällaista päättäväisyyttä ja yksituumaisuutta ei ole saatu synnytettyä.
Päättäjien puheet siitä, että ilmastonmuutoksen hillitseminen on ykkösprioriteetti, tärkein haaste ja yhteinen velvollisuutemme, ovat osoittautuneet pötypuheeksi, hötöntötöksi, korulauseiksi, sanalla sanoen valheiksi.
Koronakuukaudet ovat todistaneet, että ilmaston tärveleminen, luonnon tuhoaminen ja mielipuolinen väestönkasvu saavat jatkua loputtomiin, ainakin jos se on nykyisistä vallankäyttäjistä kiinni.
Koillis-Ranskan vauraat ja tavallisesti vilkkaat kaupungit ovat seisahtuneet. Ranskan koronaepidemian keskuksessa Grand Estin departementissa ei kotoa poistuta enää kuin kauppaan ja sinnekin hengityssuojaimen ja muovikäsineiden kanssa.
– Mitään ei voi oikeastaan tehdä. Elämä on ikään kuin pysähdyksissä, kertoo Strasbourgissa asuva ranskalaissuomainen Minttu Carole.
Alueen koronatilastot ovat hurjia. Koillisranskalaissa sairaaloissa hoidetaan tällä hetkellä lähes viittätuhatta koronaviruspotilasta, joista noin tuhat on tehohoidossa.
Minttu Carole
Kun yksi paikka vapautuu, on tilalle tulossa kymmenen uutta potilasta.
Sairaaloiksi muutetut junat kuljettavat potilaita muualle Ranskaan
Vakavasti sairaita potilaita evakuoidaankin Grand-Estin departementista päivittäin muualle Ranskaan ja myös naapurimaihin. Esimerkiksi viime sunnuntaina kaksi sairaaloiksi muutettua TGV-junaa kuljetti kymmeniä koomaan vaivutettuja potilaita hoitoon Länsi-Ranskaan.
Ranskan armeija on kuljettanut kymmeniä vakavasti sairaita ranskalaisia myös naapurimaiden sairaaloihin. Sveitsiin, Saksaan ja Luxembourgiin on siirretty kaikkiaan satakunta koillisranskalaista koronapotilasta.
– Tunnelma täällä on muuttunut. Ihmiset eivät enää pelkää ainoastaan läheisten vanhusten puolesta vaan ymmärtävät, että alueen sairaalat ja teho-osastot ovat täynnä myös työikäisiä ihmisiä. Nyt ollaan peloissaan myös omasta puolesta, Minttu Carole sanoo.
Carole on kirjailija, joka työskentelee myös koillisranskalaisessa vanhusten palvelutalossa. Palvelutalon turvatoimet ovat järeät, sillä riskiryhmäläisiä pyritään suojaamaan virustartunnalta kaikin mahdollisin tavoin. Kaikki ei-välttämättömät vierailut on kielletty ja yhteinen ruokala suljettu.
– Asukkaat ovat kyllästyneitä, sillä he elävät neljän seinän sisällä vailla tietoa siitä, milloin tämä loppuu. Henkilökunnalla on puolestaan kova stressi siitä, että mitä jos joku tuo viruksen vahingossa sisään ja mitä sitten tapahtuu, Carole kuvaa.
Suuri osa Koillis-Ranskan tartunnoista on peräisin yhdestä kokoontumisesta
Koillis-Ranskan tilanne on esimerkki koronaviruksen nopeasta ja arvaamattomasta leviämisestä. Iso osa alueen tartunnoista on peräisin helmikuun puolivälissä järjestetystä herätyskristillisestä kokoontumisesta.
Viisi päivää kestäneeseen tapahtumaan osallistui tuhansia ihmisiä eri puolilta Ranskaa. Kokoontuminen järjestettiin Haut-Rhinin alueella Mulhousen kaupungissa sijaitsevassa kirkossa, johon ihmiset saapuivat paastoamaan ja rukoilemaan.
Harri Vähäkangas / Yle
Kokoontumiseen osallistui myös koronavirukseen tietämättään sairastuneita ihmisiä. He levittivät tautia suljetussa tilassa tehokkaasti muihin osallistujiin.
Minkäänlaisia varotoimia kirkossa ei ollut, vaikka erilaisiin ohjelmanumeroihin osallistui päivittäin satoja tai jopa tuhansia ihmisiä.
Tartunnat moninkertaistuivat salakavalasti
Koronavirus tuntui tuolloin helmikuun puolessa välissä Ranskassa ylipäätään vielä etäiseltä uhalta ja huomio keskittyi lähinnä Kiinasta tai Italiasta palaaviin matkaajiin. Presidentti Emmanuel Macron jatkoi ihmisten kättelyä eikä kokoontumisrajoituksia ollut.
Tartunnat levisivät kuitenkin salakavalaa vauhtia, kun Mulhousen kirkossa oleskelleet ihmiset levittivät tautia eteenpäin. Haut-Rhinin alueen koronatartunnat kahdeksankertaistuivat kahdessa vuorokaudessa ja maaliskuun alussa alueella oli jo yli kahdeksankymmentä varmistettua koronavirustartuntaa.
– Tämä Mulhousen kirkon tapahtuma aloitti koronavirusepidemian Ranskassa. Tartuntaketjut sairastuttivat ihmisiä Italiassa, Sveitsissä ja Saksassa asti, sanoi Grand Estin departementin terveysviraston johtaja Christophe Lannelongue.
Virus levisi seurakunnan jäsenten mukana myös Korsikalle, Ranskan Guayanaan Etelä-Amerikkaan ja Länsi-Afrikan Burkina Fasoon.
Emmanuel MacronMathieu Cugnot / AFP
Päättäjiä kritisoidaan liian hitaasta reagoinnista
– Monella täällä on sellainen fiilis, että päättäjien olisi pitänyt ryhtyä koviin toimiin paljon ripeämmin, Minttu Carole sanoo.
Haut-Rhinin alueen koulut suljettiin varotoimena jo maaliskuun alussa, mutta esimerkiksi sata kilometriä pohjoisemmassa Strasbourgissa rajoitukset eivät näkyneet tuolloin vielä millään tavalla.
– Työmatkaliikenne Mulhousen, Strasbourgin, Saksan ja Sveitsin välillä on täällä jatkuvaa. Kukaan ei kuitenkaan osannut ennakoida, että epidemia iskisi muihin alueen kaupunkeihin yhtä voimallisesti ja yhtäkkisesti, Carole kertoo.
Ranskan tilastot synkistyvät nyt kovaa vauhtia
Ranskassa määrättiin lopulta koko maan kattava ulkonaliikkumiskielto 17. maaliskuuta. Siinä vaiheessa tilanne oli Koillis-Ranskassa jo lähes hallitsematon.
Tartunnat moninkertaistuivat ja tehohoidon paikat täyttyivät. Esimerkiksi yli kaksisataa Strasbourgin keskussairaalassa työskentelevää hoitajaa sai koronavirustartunnan.
Koronaviruskuolemat ovat olleet Ranskassa viime päivinä kovassa nousussa. Koronaan on menehtynyt maassa jo yli 4 000 ihmistä.
Hallitus on varoittanut, että lähipäivät tulevat jatkumaan hyvin hankalina.
Koillis-Ranskan asukkaat toivovat, että epidemian pahin huippu olisi mahdollisimman pian ohi.
– Toistaiseksi luvut eivät ole kääntyneet millään mittarilla laskuun. Vielä täällä ei siis hengähdetä, Minttu Carole sanoo.
Imatralla A-killan takapihalla linnut laulavat. Pihalla istuu leppoisan näköinen mies. Pinnan alla jäytää kuitenkin epävarmuus. Toipuvan alkoholistin Rippe Riikosen mieleen on tullut korona-aikana, josko hakisi lohtua pullosta.
– Ei voi kieltää, etteikö se mielessä olisi käynyt. Tässähän voisi periaatteessa valita, kuoleeko viinaan vai virukseen, sanoo mies vakavana.
Riikonen säikähti siinä määrin ajatustaan, että lähti nopeasti vertaisryhmään. Siellä hän kertoi ajatuksensa ääneen. Se auttoi, ja korkki pysyi kiinni.
Satoja vertaistukiryhmiä tauolla
Korona-ajan kokoontumiskiellot ovat vaikeuttaneet päihderiippuvaisten tukiryhmien toimintaa. Esimerkiksi satoja AA-kokouksia on jouduttu pistämään tauolle.
– Ryhmien peruuntuminen johtuu lähinnä siitä, että seurakunnat ja kunnat ovat sulkeneet kerhohuoneitaan, joissa kokoonnumme, kerrotaan AA:n toimistolta.
Nimettömät alkoholistit eli AA toimii täysin anonyymisti, joten toimistolta puheluun vastanneen henkilön nimeä emme kerro jutussamme.
AA:sta kerrotaan, että monet ovat perustaneet nyt verkossa toimivia vertaistukiryhmiä ja pitävät kokouksensa etänä. Lisäksi päihderiippuvaiset saavat vertaistukea puhelimitse ja harvoissa kokoontumisissa pienessä porukassa.
Alkoholismiin saa apua korona-aikana kunnan päihdehuollosta sekä päihdejärjestöjen auttavista puhelimista.Most Photos/ARNI
Vertaistuen merkitys on monelle päihderiippuvaiselle erittäin tärkeä. Rippe Riikosen mielestä se on alkoholismin paras hoitokeino.
– Kun vastassa on kaveri, jolla on oma kokemus, sitä ei lähdetä samalla tavalla vedättämään kuin koulunkäyneitä auttajia. Enkä nyt väheksy yliopiston käyneitä psykiatreja, sanoo toipuva alkoholisti Rippe Riikonen.
Riikonen ei ole niinkään huolissaan toipuvien alkoholistien tukitoiminnasta. Häntä huolestuttavat ne, jotka haluaisivat laittaa korkin kiinni ja tarvitsevat nyt apua.
– Toipuvat alkoholistit pitävät yhteyttä toisiinsa puhelimitse, mutta nyt hädässä oleville sanomansaatto on kärsinyt huomattavasti.
Perhehelvetti pelottaa koronan aikaan
Neljä Ylen tavoittamaa toipuvaa alkoholistia on huolissaan, mitä korona-aika tekee alkoholisteille ja heidän perheilleen. Pahimmillaan koko perhe joutuu katsomaan alkoholistin juomista kotona, eikä muu perhe pääse pois tilanteesta.
Huoleen yhtyy avohoitopalvelujen ylilääkäri Markus Partanen A-klinikka Oy:stä. Lomautus ja alkoholi voivat olla kohtalokas yhtälö.
– Iso huoli on, että päihdeongelmat näkyvät nyt enemmän kotona. Aika paljon on uutisoitu, että pitkäripaisen ovi on käynyt ja hanaviinit tehneet kauppansa, toteaa ylilääkäri Markus Partanen.
Tilannetta ei helpota, että suomalaiset hakevat helpotusta paineiseen arkeen usein alkoholista.
– Painetta kasvattaa huoli läheisten terveydestä koronan takia ja elämään lisäpainetta voi tuoda esimerkiksi lomautus. Nämä ovat kyllä riskitekijöitä korkin aukeamiseen, Partanen toteaa.
Sadat päihderiippuvaisten vertaistukiryhmät ovat tauolla koronaviruksen takia.Henrietta Hassinen / Yle
Rannoilla, puistoissa ja kesämökeillä
Baarien ja ravintoloiden sulkeutuminen vaikeuttaa tilannetta entisestään.
– Mitä tekee se, että baarit ovat kiinni? Juominen siirtyy nyt koteihin. Veikkaan, että seuraavaksi ongelma siirtyy rannoille ja puiston penkeille, kun ilmat paranevat. Kotona tilanne käydä tukalaksi, jos alkoholisti ei hae apua, Rippe Riikonen pohtii.
A-klinikan ylilääkäri Markus Partanen uskoo, että juominen voi siirtyä korona-aikana myös mökeille, jos kotona tulee raja vastaan.
– Kesämökit ovat varmaan yksi purkuventtiili, minne osa ihmisistä suuntaa. Siellä voidaan ottaa sitten vähän reilummin, Partanen pohtii.
Läheiset ja perhe eivät voi suuresti auttaa, jos neljän seinän sisällä yksi juo. Riikonen neuvoo läheisiä tässä tilanteessa pitämään huolta itsestään eikä alkoholistista.
– Juoppo tekee, mitä itse haluaa. Vaikka on julmaa sanoa, niin läheinen ei voi alkoholistia auttaa. Jos joutuu huolehtimaan lasten lisäksi alkoholistista, se saattaa käydä liian raskaaksi.
Baarien sulkeutuminen ja kotona juopottelu voi viedä alkoholiongelmaiset lopulta rannoille ja puistojen penkeille.Malin Valtonen / Yle
Ei alkoholia koronakaranteenissa
Tilanteen kärjistymistä perheissä ei voi ennaltaehkäistä muuten kuin laittamalla korkin kiinni.
– Juoksemista lapsi kainalossa karkuun ehkäistään parhaiten sillä, että karanteeniaikana ei käytetä alkoholia. Tämä on minun kantani ja käsitys heillä, jotka ovat viinan kanssa kuseen joutuneet, Riikonen sanoo.
A-klinikan ylilääkäri kehottaa pitämään päiväkirjaa juoduista alkoholiannoksista, ettei mopo karkaa käsistä juomisen suhteen.
– Usein oma mielikuva juomisen määrästä saattaa olla virheellinen. Ei välttämättä muista, kuinka paljon tuli otettua eilen, saati viisi päivää sitten. Juomapäiväkirja on tosi hyödyllinen ja lahjamaton, neuvoo avohoitopalvelujen ylilääkäri Markus Partanen.
Omaa alkoholin käyttöään kannattaa miettiä ylilääkärin mukaan, jos käyttää säännöllisesti naisena yli 7 ja miehenä yli 14 annosta viikossa.
Toipuva alkoholisti Rippe Riikonen ei kannata alkoholin myynnin lopettamista korona-aikana. Viikonloppuna Twitterissä tätä mieltä oli Helsingin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja, erikoislääkäri Juha Jolkkonen. Alkoholin myyntikielto olisi hänen mielestään tehokkain keino vähentää dramaattisesti kriisin seurannaisvaikutuksia.
– Ei mitään kieltolakia nyt. Kyllä ihminen tietää, jos hänellä ongelma on, Rippe Riikonen toteaa.
Rippe Riikosen mielestä vertaistuki on paras keino saada korkki kiinni pysyvästi. Vesa Winberg / Yle
Avun tarve kasvaa, mitä pitempi karanteeniaika on
Ylen tavoittamat AA-kerholaiset ovat huolissaan siitä, miten paljon vertaistuen tarve kasvaa, kun korona-aika on ohi. Samoilla linjoilla on Riikonen.
– Pelkäänpä myös, että tarve päihde- ja mielenterveyshoidolle lisääntyy mitä pidemmälle eristäytymisaika koronan takia menee.
Imatran A-killassa on kuntouttavaa työtoimintaa, joka on myös pysähdyksissä koronaviruksen takia. Puhelimen päässä on kuitenkin apua tarjolla sitä tarvitseville.
– Ja tietysti akuutissa tilanteessa yhteys päihdehoitoon tai mielenterveyspuolelle, neuvoo Riikonen.
Riikonen kuuluu perussairauksiensa takia koronaviruksen riskiryhmään, siksi kotiolot ovat tulleet viime aikoina turhankin tutuiksi. Mielekkään viihteen ansiosta korkki on kuitenkin pysynyt kiinni.
Suomen suurimman järven Saimaan erikoinen käytös on kummastuttanut eteläisen Saimaan asukkaita pitkin talvea.
Kevään edetessä omituisuus on vain lisääntynyt: jäät ovat lähdössä kuukautta etuajassa ja vedenpinta nousee kohti ennätyslukemia.
Vesi on itse asiassa noussut nopeasti niin korkealle, että Saimaan ainoasta purkautumispaikasta Imatralta vettä täytyy juoksuttaa Vuokseen valtavia määriä normaalia enemmän, ettei Saimaa ala tulvia esimerkiksi Lappeenrannan satamatorille.
Tämänhetkinen tilanne on aivan päinvastainen viime kesään verrattuna. Silloin vesi oli niin matalalla, ettei moista oltu nähty vuosikausiin.
Eriskummallisuutta lisää vielä se, että keväällä 2018 vesi oli niin korkealla, että ilman suuria lisäjuoksutuksia vesi olisi noussut lähes mittaushistorian ennätyskorkeuteen.
– Tässä on kahden viime vuoden aikana saanut tottua siihen, että keskimääräiset ennusteviivat eivät tarkoita oikein mitään, sanoo vuosia Saimaan vedenpintaa seurannut Kaakkois-Suomen ely-keskuksen vesi-insinööri Jukka Höytämö.
Taipalsaaren Saimaanharjun lähellä on jo avonaisia paikkoja. Tästä on matkaa Lappeenrannan keskustaan noin 10 kilometriä. Mikko Savolainen / Yle
Höytämö ei ihmettelisi yhtään, jos jälleen loppukesästä päiviteltäisiin veden niukkuutta.
– Jos taas tulee kuiva ja lämmin kesä, syksyllä ollaan jälleen tilanteessa, että vettä on vähän.
Ilmastonmuutoksen myötä talvista on ennustettu tulevan vähälumisempia ja kesistä kuumempia. Saimaata katsellessaan Jukka Höytämö kertoo näkevänsä muutoksen selvästi.
– Näiden hydrologisten ilmiöiden osalta se ilmastonmuutos on nyt. Se ei siis ole tulossa, vaan se on jo nyt. Tämä talvi on ollut juuri sellainen, kuin ennustemalleissa on ennustettu, sanoo Höytämö.
Jäätilanne poikkeuksellisen huono
Saimaa on Suomen suurin ja Euroopan neljänneksi suurin järvi. Siihen laskee useita jokia, muun muassa Itä-Suomessa Joensuussa Pielisjoki.
Jääkauden päättymisen jälkeen eli noin 11 000 vuotta sitten Saimaasta tuli allas. Maankohoamisen vuoksi Saimaan pohjoisosa alkoi kohota hiljalleen ylöspäin ja lopulta vesimassat puhkaisivat Imatran kohdalle Vuoksi-joen. Se on ainoa luonnonmukainen veden purkautumispaikka Saimaalta pois ja johdattaa vedet Venäjälle aina Laatokkaan saakka.
Lappeenrannan kaupunginlahden satamassa jää alkaa olla tummunutta. Mikko Savolainen / Yle
Leudon talven takia Saimaalla jään paksuus on tänä talvena ollut poikkeuksellisen ohut. Paikoitellen jopa viralliset jäänpaksuuslukemat ovat jääneet mittaamatta, kun mittauspisteille ei ole heikon jään takia päästy.
– Jäätilanne on vuosiin ja vuosikymmeniin verrattuna poikkeuksellisen heikko. Jään paksuudessa ero on ollut jopa 30–40 senttimetriä keskimääräiseen talveen verrattuna. Sama poikkeuksellinen tilanne on koko Etelä-Suomessa, kertoo Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Heidi Sjöblom.
Tänä keväänä lumen puute haurastuttaa Sjöblomin mukaan vähäistäkin jäätä entistä nopeammin, koska aurinko paistaa suoraan jäälle. Jää muuttuu tummemmaksi ja sulkaa heikentää sitä.
Sjöblom kertoo, että ilmastonmuutoksen myötä jäisen kauden pituus on viime vuosisadan aikana vesistöissä lyhentynyt jopa useilla viikoilla. Jäät tulevat syksyllä myöhemmin ja sulavat keväällä aikaisemmin.
– Tänä vuonna jään paksuus on ollut monella mittauspaikalla mittaushistorian huonoin.
Muutokset nopeita
Vesi-insinööri Jukka Höytämö Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta uskoo, että runsaslumisia talvia vielä tulee, mutta suuntaus on se, mikä nyt on nähty. Muutoksen nopeus yllätti.
– Saimaalla on totuttu siihen, että vaihtelut tapahtuvat hitaasti. Nyt on nähty, että Saimaallakin muutokset tapahtuvat nopeasti. Sen huomaa erityisesti tässä nopeassa muutoksessa vähäisestä vesitilanteesta runsaaseen.
Lappeenrannan sataman laituri on sen verran korkealla, että veden nousu ei sitä uhkaa. Mikko Savolainen / Yle
Saimaalla Höytämön mukaan sateiden aiheuttamat muutokset ovat yleensä tapahtuneet hitaasti. Esimerkiksi runsassateisen syksyn vaikutus on näkynyt vedenpinnan korkeutena vasta pitkällä seuraavan vuoden puolla. Nyt vedenkorkeuden nousuvaikutus näkyi heti vuoden alussa.
– Normaalisti jos syksyllä sataa paljon, pysähtyy veden nousu Saimaan ja maaperän jäätyessä. Nyt on satanut paljon silkkaa vettä, eikä niinkään lunta, joka olisi jäänyt jään päälle. Tavallisesti vaikutus on näkynyt rannoilla vasta seuraavana kesänä, kun jäät ja lumet ovat sulaneet, kertoo Kaakkois-Suomen ely-keskuksen vesi-insinööri Jukka Höytämö.
Pelko jäättömistä selistä
Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela seuraa Saimaata Savonlinnasta. Hän kertoo, että tänä talvena isot Saimaan selät eivät paikoitellen edes jäätyneet.
– On ollut poikkeuksellinen talvi. Jäät tulivat myöhään, eivätkä ne ehtineet vahvistua. Tällainen jäätilanne on yleensä huhti-toukokuun vaihteessa. Joskus toukokuussakin on ollut vahvemmat jäät kuin nyt, sanoo Koskela.
Parin viime viikon ajan Jouni Koskela on yrittänyt tehdä saimaannorpan pesälaskentaa, joissa on tutkittu saimaannorpan pesinnän onnistumista.
Saimaannorpan poikaset eli kuutit ovat tänä vuonna syntyneet monin paikoin jäälle, jossa niiden elämä on turvatonta. Tämä kuva on otettu Saimalla huhtikuussa 2019.Ismo Marttinen
Lumen puutteen takia saimaannorppa on joutunut monin paikoin synnyttämään poikasensa jäälle, kun se yleensä synnyttää lumikinoksen suojassa. Se tietää pesinnän epäonnistumista, eikä uhanalaisen saimaannorpan kanta pääse toivotulla tavalla vahvistumaan.
– Puolella asteella tai asteella jos keskilämpötila nousee, niin monilla paikoin selät eivät jäädy enää ollenkaan, huokaisee Koskela.
Ennätysaikaisin veneilemään
Lappeenrannan venesatamassa veneet odottavat jo vesille laskua. Saimaa on jo osittain sula, vaikka jäätäkin vielä paikoitellen näkyy.
Tästä keväästä on tulossa historiallinen. Lähes 50 vuoden ajan Saimaalla veneillyt Saimaan pursiseuran puheenjohtaja Topiantti Äikäs ei muista, että koskaan aiemmin olisi ollut mahdollista päästä veneilemään jo näin aikaisin keväällä.
– Tavallaan hienoa, mutta tavallaan olen murheissani, jos nämä talvet muuttuvat tällaisiksi, kertoo Äikäs.
Lappeenrantalaisen Topiantti Äikkään reilut 11 metriä pitkä ja 1,8 metriä syvä purjevene lähtee taas piakkoin Saimaalle. Mikko Savolainen / Yle
Purjehtijat ovat toki tottuneet siihen, että vedenkorkeus tulee aina veneilemään lähtiessä ottaa huomioon. Viime kesän ennätysvähäinen vesimäärä oli kokeneillekin purjehtijoille uutta.
– Meidänkin pursiseurassa eräät huomasivat, että veden alla on uusia kohteita, joihin köli osuu, sanoo Äikäs.
Hallituksen tämänpäiväisessä koronakatsauksessa keskityttiin koulutukseen.
Yle näytti tiedotustilaisuuden suorana. Voit katsoa tallenteen klikkaamalla jutun pääkuvaa.
Jo maanantaina kerrottiin, että koulujen etäopetus jatkuu ainakin toukokuun 13. päivään saakka. Hallitus varautuu myös siihen, etteivät oppilaat palaa lainkaan lähiopetukseen enää tänä kevätlukukautena. Opetushallituksessa valmistellaan parhaillaan esimerkiksi ohjeistusta päättöarviointien suorittamiseen poikkeuksellisissa olosuhteissa.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) toi tiedotustilaisuudessa esiin huolen lapsista, joihin ei ole saatu lainkaan yhteyttä etäopetuksen aikana. Ministerin mukaan kouluissa toimivan oppilashuollon on järjestettävä heille tukea.
– Mikäli tilanne on niin vakava, ettei oppilaaseen saada yhteyttä, on koulun toimittava siten kuin tilanteessa, jossa lapsi ei ilmesty kouluun. Viime kädessä otetaan yhteyttä lastensuojeluun, Andersson sanoi.
Uutena linjauksena hallitus kertoi, että 1.-3. luokkalaisten lisäksi lähiopetukseen ovat oikeutettuja nyt myös perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaat.
Valmistava opetus on tarkoitettu maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille, joilla ei ole vielä riittävää kielitaitoa perusopetukseen osallistuakseen. Valmistavan opetuksen oppilaita on Suomessa noin 3 000.
Opintotuen ehtoja höllennetään poikkeusolojen vuoksi
Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) vakuutti, että myös ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa etäopetukseen siirtyminen on sujunut pääosin hyvin.
Poikkeusolot saattavat kuitenkin pidentää monien korkeakouluopintoja, sillä kaikkia kursseja ei ole mahdollista toteuttaa tämän kevään aikana. Ministerin mukaan tämä tullaan huomioimaan opintotukiasioissa.
– Opiskelijoiden ei tarvitse murehtia opintotuen loppumisesta koronaviruksen takia, Kosonen sanoi.
Opintotukea maksetaan poikkeusoloista huolimatta ja poikkeusolot ovat myös riittävä syy opintojen hidastumiselle. Opintotukikuukausien enimmäismäärää voidaan siten lisätä poikkeusolojen perusteella, eikä tukia peritä takaisin.
Ministerin mukaan turhia selvityspyyntöjä ja paperirumbaa pyritään välttämään.
Ministeriö pyrkii myös turvaamaan pääsykokeet ja opiskelijavalinnan parhaansa mukaan. Korkeakoulut järjestävät pääsykokeita toukokuun kahdella viimeisellä viikolla ja kesäkuun ensimmäisellä viikolla.
Mikäli muutoksia tarvitaan, päätökset tulee tehdä Kososen mukaan huhtikuun puoleen väliin mennessä.
Seurasimme tässä tiedotustilaisuutta hetki hetkeltä:
Voit keskustella tästä jutusta huomiseen 3.4. klo 23 saakka.
Suomessa on jo vuosia suositeltu 65-vuotta täyttäneille rokotetta, joka suojaa ikäihmisiä muun muassa pneumokokkibakteerin aiheuttamalta keuhkokuumeelta. THL:n virallinen suositus koskee riskiryhmiä, mutta se katsoo myös ikäihmisten hyötyvän rokotteesta.
Nyt koronavirukseen yhdistetty keuhkokuume on saanut osan ikäihmisistä harkitsemaan maksullisen ”keuhkokuumepiikin” eli pneumokokkirokotteen ottamista.
Ainakin vielä pneumokokkirokotteen käyttö osana koronaan liittyviä toimia jakaa terveydenhuollon ammattilaisten mielipiteitä Suomessa.
THL:n viesti on, että rokotteen voi ottaa halutessaan, mutta koronavirukselta se ei suojaa. Lapin keskussairaalan infektiolääkäri Markku Broars rokotuttaisi kaikki riskiryhmät.
– Korona on vaarallinen virus, joka tekee keuhkovaurioita, jolloin bakteerit pääsevät helpommin kehoon, hän toteaa.
Pneumokokkirokote keskusteluttaa koronakriisin keskellä päättäjiä ja terveydenhuollon ammattilaisia eri puolella maailmaa.
Tanska uskoo rokotteen välilliseen hyötyyn. Siellä on juuri tehty päätös rokottaa maksutta yli 65-vuotiaat ja riskiryhmäläiset osana koronan vastaista taistelua.
Iäkkäät hoitokodeissa asuvat perussairaat sekä kaikki erityisryhmiin kuuluvat rokotetaan Tanskassa jo huhtikuussa 2020. Loput ikäihmiset saavat rokotteensa ensi syksynä.
Päätöksellä pyritään turvaamaan se, etteivät pneumokokkipotilaat kuormittaisi koronan takia tiukoilla olevaa terveydenhoitojärjestelmää.
Ruotsissa puolestaan Uumajan yliopiston infektiosairauksien vanhempi professori Birgitta Evengård on julkisuudessa väittänyt, että ainakin osa koronavirukseen liittyvistä kuolemantapauksista voitaisiin estää, jos kaikki ikäihmiset ja erityisryhmät rokotettaisiin pneumokokkirokotteella.
Ruotsissa pneumokokkirokote kuuluu Suomen tavoin kansalliseen pikkulasten rokotusohjelmaan. Ikäihmisille sitä vain suositellaan.
THL:n infektiotautien ja rokotusten ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan koronakeuhkokuume on pikemminkin tulehduksellinen ylireaktio toisin kuin influenssan jälkitautina usein oleva bakteerikeuhkokuume.Yle/Anna Savonius
THL peräänkuuluttaa virallista näyttöä rokotteen koronasuojasta
Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin Laitoksen (THL) infektiotautien ja rokotusten ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo, että rokotteen voi halutessaan ottaa.
– Emme kuitenkaan ehdoin tahdoin usuta hakemaan sitä juuri nyt, koska sillä ei ole suojatehoa koronakeuhkokuumetta vastaan, Nohynek toteaa.
Korona voi aiheuttaakeuhkokuumetta ja sen vakavaa ARDS-muotoa eli henkeä uhkaavaa, erittäin vaikehoitoista hengitysvaikeusoireyhtymää.
Tämä koronakeuhkokuume on Nohynekin mukaan pikemmin tulehduksellinen ylireaktio toisin kuin influenssan jälkitautina usein oleva bakteerikeuhkokuume.
Lapin keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas puolestaan rokotuttaisi välittömästi kaikki Suomen ikäihmiset ja erityisryhmät, jos hänellä olisi valta ja rahat päättää asiasta.
– Koronavirus vaurioittaa keuhkoja, ja koska virus on uusi, eikä immuniteettisuojaa ole, virus aiheuttaa monelle rajummat vauriot. Ne avaavat aina tietä bakteereille, joista yksi suurimmista keuhkokuumeen aiheuttajista on juuri pneumokokki, Broas sanoo.
Hän kertoo, että pelkästään Suomessa sairastetaan normaalioloissa eli ilman koronapandemiaa tai rajua influenssaepidemiaa noin 50 000 keuhkokuumetta vuodessa.
– Näistä noin puolessa joudutaan sairaalahoitoon, ja keskimäärin noin kolmasosa on pneumokokkibakteerin aiheuttama.
Lapin keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas toivoo ikäihmisille ja erityisryhmille maksutonta pneumokokkirokotetta.Yle
Wuhanissa menehtyneillä myös bakteeritartuntoja
Hanna Nohynekin mukaan tutkimustietoa on vielä liian vähän. Hän sanoo, ettei tämän hetken tietojen valossa ole tullut esiin, että koronaviruksen jälkiseuraamus olisi pneumokokkikeuhkokuume.
– Kiinasta, Italiasta tai esimerkiksi Ranskasta ei ole mitään viitettä, että pneumokokkitauti olisi lisääntynyt koronan myötä, Nohynek toteaa.
Lapin keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas kertoo, että on totta, ettei ole tiedossa, onko keuhkokokuumeisilla koronapotilailla juuri pneumokokkitartunta, mutta se tiedetään, että monella on myös bakteeritartunta.
Kiinan Wuhanista on olemassa aineistoa, josta Broasin mukaan selviää, että puolella koronaan kuolleista ja 15 prosentilla keuhkokuumeesta selvinneistä, oli koronaviruksen lisäksi myös bakteeritulehdus.
– Wuhanin aineistoista ei selviä, mikä bakteeri tai bakteerit ovat kyseessä, mutta tiedämme lukuisista influenssatutkimuksista, että pneumokokkibakteeri on yleisin jälkitautina tuleva keuhkokuumeen aiheuttaja, Broas kertoo.
Pneumokokin lisäksi keuhkokuumetta aiheuttavat esimerkiksi stafylokokki- ja kolibakteerit sekä mykoplasma.
Saksassa rokote loppumassa, muuallakin isoa nousua
Suomessa rokotteen myyntilupa on Pfizerilla ja MDS Finlandilla.
Yhteiskuntasuhteiden johtaja Petri Lehto MDS Finland-lääkeyhtiöstä kertoo, että rokotteen myynnissä on Suomessa ollut jonkin verran kasvua vuoden 2020 aikana.
Maailmalla tilanne on kuitenkin toinen.
– Rokotteen myynnissä on nyt globaalissa mittakaavassa isoa nousua, Lehto sanoo.
Esimerkiksi Berline-Zaitung kirjoittaa 23.3.2020, että nopeasti kasvaneen kysynnän vuoksi pneumokokkirokote on Saksassa loppumassa, ja uusi rokote-erän saadaan maahan todennäköisesti vasta toukokuussa 2020.
Myös Ruotsissa on pneumokokkirokotteen menekissä kasvua. Ruotsi on pitänyt korona-aikana rokotesuosituksensa ikäihmisille kuitenkin ennallaan. Tilanne on sama myös Norjassa.
Koronatilanne ei ole muuttanut myöskään THL:n vastaavia virallisia pneumokokkirokote-suosituksia.
Rokotetta suositellaan kroonista keuhkosairautta eli astmaa tai keuhkolaajentumaa sairastaville. Suosituslistalla ovat myös esimerkiksi sydänsairauksista kärsivät ja diabeetikot. Lisäksi myös yli 65-vuotiaiden katsotaan hyötyvän rokotuksesta.
WHO: Keuhkorokotteet eivät pure koronavirukseen
Myös WHO ottaa verkkosivuilaan asiaan kantaa: Keuhkokuumeen vastaiset rokotteet, kuten pneumokokkirokotus ja Haemophius influenzai tyyppi B (Hib)-rokote eivät tarjoa suojaa koronavirusta vastaan.
Suomessa käytössä oleva Hib-rokotevalmiste on kauppanimeltään Act-HIB.
WHO kuitenkin suosittaa myös korona-aikana yli 65-vuotiaille ja hengityselinsairaille pneumokokkirokotetta yleisesti vakavien bakteeriperäisten sairauksien torjuntaan.
Maailman terveysjärjestö suosittelee myös hoivayksiköiden henkilökunnalle sekä pneumokokki- että kausi-influenssarokotetta.
Artikkelia korjattu 2.4. 2020 klo 9.04: Artikkelissa kerrottiin virheellisesti, että pneumokokkirokotteen myyntilupa on Suomessa vain MDS Finlandilla. Myyntilupa on kuitenkin sekä Pfizerilla että MDS Finlandilla.
Artikkeliin tarkennettu 2.4. klo 9.51: THL:n virallinen suositus koskee riskiryhmiä, mutta se katsoo myös ikäihmisten hyötyvän rokotteesta.
Tulevaisuus näytti valoisalta. 22-vuotias Viveka Tiitola oli juuri valmistunut liiketalouden tradenomiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta ja työskenteli siellä määräaikaisena viestintäassistenttina.
Helmikuun lopussa nämä työt päättyivät sopimuksen mukaisesti. Tiitola sai kuitenkin töitä vanhalta työnantajaltaan vaateliikkeestä ja lisäksi luvassa oli ryhmäliikuntatuntien ohjausta. Hänen unelmansa oli yhä viestintäpuolella, ja hän oli hakenut alan töitä Helsingistä edeten työhaastatteluihin asti.
– Olin jo miltei toinen jalka Helsingissä. Katselin asuntoja pääkaupunkiseudulta.
Sitten Suomeen tuli korona ja kaikki muuttui viikossa.
Sähköposti täyttyi viesteistä, joissa kerrottiin rekrytointien keskeytymisestä. Ryhmäliikuntatuntien vetämiset peruuntuivat. Lopulta tuli tieto, ettei työtä ole tarjolla vaateliikkeessäkään.
Viveka Tiitola oli työtön työnhakija ensimmäistä kertaa elämässään.
– Se oli musertavaa ja tuli minulle täytenä yllätyksenä.
Moni nuori jakaa nyt saman kohtalon, kun kesätöitä hakevat sekä opiskelijat että valmistuneet.
Kaupan liiton ekonomisti Bate Ismailin mukaan pelkästään kaupan alalla on Suomessa vuosittain töissä noin 25 000 kesätyöntekijää, mutta nyt koronan takia on keskeytetty useiden tuhansien kesätyöntekijöiden rekrytointi.
– Mahdollisesti jopa puolet kesätyöpaikoista on vaarassa, koska erikoiskauppa on lähes täysin pysähtynyt, Ismail kertoo.
Kesätyöhakuja keskeytetty
Yle kysyi yhdeltätoista nuoria paljon työllistävältä yritykseltä sähköpostitse, ovatko ne joutuneet keskeyttämään kesätyöntekijöidensä rekrytointeja. Yhdeksän yritystä vastasi.
HOK-Elannossa kesätyöntekijöiden rekrytointi on keskeytetty, jotta vakituisella henkilöstöllä on varmasti töitä myös kesällä.
– Olimme jo tehneet useita satoja kesätyösopimuksia ja näitä emme ole peruuttaneet. On mahdollista, että kesätyön suorittamispaikka vaihtuu alkuperäisistä suunnitelmista, kun myymälöiden työvoimatarpeet selviävät, kertoo HOK-Elannon henkilöstöjohtaja Antero Levänen.
Hakemuksia tuli yhteensä 7 500 ja kesätyöpaikka ehdittiin sopia jo noin 500 hakijan kanssa ennen rekrytoinnin keskeyttämistä.
Henkilöstövuokrausfirma Baronan toimitusjohtajan Minna Vanhala-Harmasen mukaanteollisuus sekä rakennus- ja logistiikkapuoli vetävät yhä. Sen sijaan ravintola- ja hotellialalla sekä erikoistavarakaupassa kesätyöhakuja on keskeytetty.
– Pyrimme selvittämään kesätyövaihtoehtoja muun muassa maataloudesta ja sosiaali- ja terveyspuolelta siltä osin kuin se henkilöiden soveltuvuuden osalta on mahdollista. Alustavaa kiinnostusta on löytynyt myös näihin tehtäviin.
Nämä työt ovat esimerkiksi taimien istuttamista, vanhusten hoitamista, ruokahuoltoa sekä desinfiointia.
Gigantin henkilöstöjohtajan Tomi Sohlmanin mukaan Gigantti on joutunut perumaan työpaikkoja pääkaupunkiseudun liikkeissä kevään ja kesän osalta. Sohlmanin mukaan kesätöihin hakeneille on ilmoitettu kesätöiden peruuntumisista.
– Ehdimme jo palkata joitakin kesätyöntekijöitä ennen poikkeuksellisen tilanteen alkamista. Nämä työntekijät ovat jo aloittaneet.
Tokmannista kerrotaan, että osa kesätyöntekijöiden rekrytoinneista päätettiin siirtää myöhempään ajankohtaan, kunnes koronatilanne hellittää. Jo tehdyt sopimukset pysyvät valtaosin voimassa.
Myös IKEA Suomen joidenkin kesätyöntekijöiden osalta on sovittu työsuhteiden alkamisajankohdan siirtämisestä myöhäisempään ajankohtaan. Tämä koskee esimerkiksi IKEA-ravintoloiden kesätyöntekijöitä.
Kaikkien suurten työnantajien kesätyörekrytointeihin korona ei vaikuta.
Lidl Suomen henkilöstöpäällikkö Sanna Rainio kertoo, että kesärekrytoinnit eivät ole keskeytyneet ja kesätyöt alkavat sovitusti. Vaateliike H&M:ssä kesäkauden rekrytoinnit on jo saatu päätökseen. Kausityöntekijät on jo valittu.
Broman Groupista kerrotaan, että kesätyöntekijöiden rekrytointeja jatketaan. Yritykseen kuuluu muun muassa Motonet.
Myös Keskon mukaan kauppojen ja logistiikan kesätyöpaikkoja ole peruttu kovin paljon. Uusia kesätyöpaikkoja voi Keskon mukaan tulla hakuun vielä kevään lopussakin.
Onni onnettomuudessa
Viveka Tiitola joutui rekisteröitymään TE-toimiston sivuilla työttömäksi työnhakijaksi maaliskuussa. Se oli kova pala.
– Minua ahdisti. Tunsin häpeää, riittämättömyyttä ja epäonnistumisen tunteita.
Tiitola on kuitenkin iloinen siitä, että sai kuulla ajoissa rekrytointien keskeytymisistä eikä ehtinyt muuttaa pääkaupunkiseudulle.
– Lähipiirissäni on ollut ikäviä tapauksia. Samana päivänä, kun on tehty muuttoa Helsinkiin ja 11 kuukauden vuokrasopimus on jo tehtynä, luvatut työt ovat peruuntuneet. Kaverit ehtivät muuttaa kalliisiin vuokra-asuntoihin.
Viveka Tiitola on opiskellut avoimessa yliopistossa, mutta myös päivittänyt englanninkielistä ansioluetteloaan. Antro Valo / Yle
Ota muuta työtä vastaan
Kaakkois-Suomen työ-ja elinkeinotoimiston Nuorisotakuun koordinaattori Tuula Hautala-Pirainen sanoo, että jos jollakin alalla on töitä tarjolla, se kannattaa ottaa vastaan.
– Työnantajat eivät ole tahallaan pahansuopia, eikä tämä ole yksilön oma vika. Moni nuori on aloittanut itsenäisen elämän ja silloin rahantulo on tärkeää.
Hautala-Piirainen sanoo, että myös Kaakkois-Suomessa joitakin kesätyöpaikkoja on peruuntunut. Erityisesti lomautukset näkyvät nyt maaliskuussa ravintolapuolella.
Hautala-Piirainen uskoo, että työttömyysluvut luultavasti synkkenevät vielä.
– Se näkyy siinä vaiheessa, kun valmistutaan oppilaitoksista.
Tilanne huolestuttaa nuoria
Viveka Tiitola on keskustellut kavereidensa kanssa ja vallitseva koronatilanne huolestuttaa.
– Epätietoisuus on eniten läsnä. Minulla on kavereita, jotka juuri valmistuivat ammattikorkeakoulusta. On ikävää, että matto vedetään jalkojen alta.
Tiitola päätti kuitenkin aloittaa maaliskuussa viestintä- ja kauppatieteen opinnot Vaasan avoimessa yliopistossa.
– Ajattelin, että jotain kehittävää tekemistä on nyt saatava päiviin. Olen miettinyt yliopistoon hakemista yhteishaussa.
Tiitolalla on lisäksi blogi ja Instagram-tili, joissa hänellä on kaupallista yhteistyötä. Siksi hän on suunnitellut kevytyrittäjäksi ryhtymistä.
Viveka Tiitola on huomannut, että säännöllisen päivärytmin säilyttäminen auttaa jaksamaan arjessa. Hän lenkkeilee, treenaa kotona ja syö terveellisesti. Antro Valo / Yle
Rima on laskenut unelmien suhteen hetkeksi
Tiitola ei osaa sanoa, mitä hän ajattelee työnhausta, jos tilanne vielä pitkään jatkuu. Hän on myös miettinyt, laittaisiko viestiä entiselle Prisman pomolleen.
–Olisin valmis ottamaan myös työtä, joka ei ole prioriteetti numero yksi. Jännästi sitä huomaa, että omat unelmat tulevat pikkuisen alas.
Kun Tiitola on jutellut perheensä kanssa, hän on kuitenkin tullut toisiin ajatuksiin. Tiitolalla on säästöjä. Hän saa vielä palkan entisiltä työnantajiltaan, eikä hänen ole tarvinnut hakea työttömyystukia.
– Toivon, että pääkaupunkiseudun viestintäpaikat alkavat osaltani vetää.
Kiinasta alkunsa saanut ja Euroopan ja nyt Yhdysvallatkin vallannut koronavirus SARS-CoV-2 on jatkuvasti yllättänyt tutkijat, jotka ovat yrittäneet perehtyä sen salaisuuksiin.
Käsitykset viruksen aiheuttaman taudin oireista ja esimerkiksi tarttuvuudesta ovat tarkentuneet useaan otteeseen. Samoin on jouduttu tarkentamaan myös esimerkiksi tarvittavaa karanteenia ja siihen liittyvien rajoitusten laajuutta. Tietämys viruksesta kehittyy vähitellen.
Tilanne ei kuitenkaan ole pandemian yhteydessä tavaton, kirjoittaa australialainen epidemiologi Gideon Meyerowitz-Katz tiedejulkaisu ScienceAlertiin kirjoittamassaan artikkelissa.
Sen sijaan hänen mielestään on omituista, kuinka paljon julkisessa keskustelussa ja asiantuntijoiden puheissakin on kiinnitetty huomiota siihen, että niin sanottu laumasuoja voisi olla suureksi avuksi pandemian nitistämisessä. Meyerowitz-Katzin mukaan laumasuoja ilman rokotetta on tyhjää puhetta.
Laumasuojalla tarkoitetaan tilannetta, jossa niin suuri osa populaatiosta on immuuni taudille, ettei tauti enää pysty leviämään. Immuniteetin taas voi saada joko rokotuksesta tai sairastamalla taudin.
Asiakkaat jonottivat ruokakaupan edustalla Itä-Lontoon Walthamstowissa perjantaina.Tolga Akmen / AFP
Suomessa laumasuojaa on kehittynyt rokotusten ansiosta muun muassa tuhkarokolle, sikotaudille ja vihurirokolle.
Nämä taudit ovat herkkiä tarttumaan eli niiden niin sanottu R0-luku on korkea. Esimerkiksi yksi tuhkarokkopotilas tartuttaa taudin keskimäärin 10–15 ihmiseen, jos väestössä ei ole rokotteen tai sairastamisen kautta hankittua immuniteeettia. Tästä on laskettavissa, että epidemian synty estyy vasta, kun 90 prosenttia väestöstä on vastustuskykyisiä taudille.
Meyerowitz-Katz laskee, että SARS-CoV-2-viruksen täyteen pysäyttämiseen tarvittavan immuniteetin saavuttaneita pitäisi olla 70 prosenttia väestöstä.
70 prosenttia tulisi kalliiksi inhimillisesti ja taloudellisesti
Mutta voidaanko puhua taudin pysäyttämisestä, jos 70 prosenttia on saanut tartunnan? Kuinka niin voisi edes ajatella, kysyy Meyerowitz-Katz.
Jos sairastuneet sattuisivat olemaan useimmiten vakavilta oireilta välttyviä nuoria, tarkoittaisi se ikäihmisille, että heidän olisi viivyttävä pitkään tiukassa kotikaranteenissa.
Tällainen sairastuneiden määrä tulisi joka tapauksessa hyvin kalliiksi yhteiskunnalle – sekä ihmishengissä että taloudellisesti. Esimerkiksi Suomessa tässä vaiheessa epidemiaa todennetuista sairastapauksista noin prosentti on menehtynyt tautiin. Lopullinen luku lienee kuitenkin pienempi.
Jos 70 prosenttia suomalaisista sairastuisi ennen epidemian sammumista, tarkoittaisi se näin laskettuna isoa viisinumeroista määrää kuolleita.
Jos joka kymmenes tarvitsisi sairaalahoitoa, olisivat kustannukset merkittäviä koko yhteiskunnan kannalta.
Ruotsissa toiveena laumasuoja
Ruotsi on hoitanut koronavirusongelmaansa hyvin eri tavalla kuin moni muu maa. Ruotsissa tavoitteena on tilanne, jossa syntyisi laumasuoja. Tähän pyritään säätelemällä epidemiaa niin, ettei se pääse roihahtamaan rajusti.
Ruotsissa esimerkiksi kouluja tai kauppoja ei ole suljettu, ja terveysviranomaiset ovat jopa kummeksuneet muiden maiden tiukkoja rajoituksia.
Lastentautiopin dosentilla, pitkään Ruotsissa Karoliinisessa sairaalassa ylilääkärinä työskennelleellä Jukka Vakkilalla riittää ymmärrystä Ruotsin valitsemalle linjalle. Ruotsissa ei etsitä muualta esimerkkiä, vaan he ovat tehneet omat johtopäätöksensä ja luottavat niihin, Vakkila sanoo.
Tukholmassa nautittiin aurinkoisesta kevätsäästä viime torstaina.Janerik Henriksson / AFP
Vakkilan mukaan Ruotsin tavoitteena on mitä ilmeisimmin laumasuoja, joka saavutettaisiin nopeasti, kun esimerkiksi Suomessa epidemiaa pidennetään, jolloin se kestää kauemmin. Suomen linjaa on perusteltu sillä, että terveydenhuolto ei kuormitu liian nopeasti liian paljon. Vakkilan mukaan huoli on aito ja varsin perusteltu.
Ruotsissa luotetaan vahvasti ihmisten järkevään käyttäytymiseen. Ruotsalaisetkin pitävät tärkeänä, että iäkästä väestöä ja riskiryhmään kuuluvia suojellaan. Suomessa siihen pyritään pitkälti lainsäädännöllä, mutta Ruotsissa luotetaan ihmisten vastuulliseen käyttäytymiseen.
Ruotsissa ajatuksena tuntuu Vakkilan mukaan olevan, että jos riskiryhmät suojataan, voi viruksen antaa levitä melko vapaasti lasten, nuorten ja perusterveiden joukossa. Hehän eivät nykytiedon valossa sairastu yleensä vakavasti ja kuormittavat siten terveydenhuoltoa oletettavasti vähemmän.
Ajatukseen kuuluu, että tämän joukon sairastuminen loisi tarvittavan 70 prosentin luontaisen laumasuojan koko väestölle melko nopeasti. Edellytyksenä on, että taudin etenemistä tässä hyvin pärjäävässä väestöryhmässä ei erityisesti pyritä rajoittamaan ja samalla tauti ei leviä riskiryhmiin, Vakkila sanoo.
Lyhyt epidemia, vähemmän häiriöitä
Jukka Vakkilan mukaan Ruotsin tapa hoitaa COVID-19-epidemiaa voi hyvin merkitä, että epidemia on maassa ohitse muutamassa kuukaudessa.
Ruotsin mallissa epidemian leviäminen on alkuun nopeaa ja kuolleiden määrä kasvaa vauhdikkaasti. Epidemian jääminen lyhytaikaiseksi voi kuitenkin lopullisessa laskelmassa merkitä Ruotsissa suhteessa väestön määrään vähemmän kuolleita kuin Suomessa. Varmuutta tästä ei tietenkään vielä ole.
Lyhyen epidemian vaikutukset ihmisten arkeen ja yhteiskuntaan jäisivät muutenkin pienemmiksi.
Mutta eikö olekaan niin, että laumasuoja syntyy vasta, kun käytössä on rokote?
Vakkilan mielestä se ei ole välttämätöntä. Nyt on kyseessä tauti, jonka jokainen kantaja tartuttaa ilman yhteiskunnan rajoitustoimia keskimäärin parille ympärillään olevalle ihmiselle. Tästä voidaan laskea, kuinka suuren osan väestöstä tulee olla vastustuskykyistä, jotta syntyvät infektiopesäkkeet eivät lähde leviämään epidemiana väestössä.
Vastustuskyky voi kehittyä rokotteella, mutta yhtä lailla sairastetulla taudilla, Vakkila sanoo.
Ruotsin lailla Britannialla oli aluksi halu tukeutua sairastumisen aikaansaamaan laumasuojaan, mutta nyttemmin siellä on päädytty samaan keinovalikoimaan kuin muualla Euroopassa. Miksi sitten Britanniassa hylättiin laumasuojaan perustuva linja?
Vakkila pohtii ruotsalaisten ja brittien toimivan ehkä yksilöinä ja yhteiskuntana eri tavalla. Ruotsissa riskiryhmien suojaamiseen ja vastuulliseen käyttäytymiseen riittävät viranomaisten suositukset ja valistus, kun taas Britanniassa niitä ei välttämättä samalla tavalla noudateta.
Näyttää siltä, että koronavirus SARS-CoV-2 on vielä pitkään seuranamme. Mikä sitten lannistaisi viruksen? Ehkäpä viruksen muuntuminen: sen oman evoluution kannalta olisi edullista, jos siitä tulisi vähemmän patogeeninen ja paremmin leviävä. Toinen vaihtoehto on, että kilpajuoksu rokotteen kehittämiseksi ratkeaa pian.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoi torstaina 72 uudesta varmistetusta koronavirustartunnasta Suomessa. Se on hyvä uutinen: tutkittujen näytteiden perusteella tauti ei tällä hetkellä leviä eksponentiaalisesti eli siten, että kasvu yltyisi päivä päivältä.
Tautitilastoja katsoessa kannattaa kuitenkin muistaa yksi iso asia: ne tulevat armottomasti todellisten tartuntojen jäljessä. Viive vaikuttaa erityisesti siihen, miten kuolemantapauksia voi tulkita suhteessa valtion rajoitustoimiin.
Alla oleva kuva näyttää sairaalahoitoa vaativan tartuntatapauksen tyypillisen elinkaaren. Siinä on kuvattu nimenomaan vakavien koronatapausten kulkua – niitä on pieni osa kaikista tartunnoista.
Aikajana perustuu suurimmaksi osaksi Euroopan tautivirasto ECDC:n raporttiin ja tiedejulkaisu Lancetin tuoreeseen artikkeliin. Arvio oireiden pahenemisen ajankohdasta on peräisin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) tiedoista. Lisäksi aikajanaa varten on haastateltu epidemiologian professori Pekka Nuortia Tampereen yliopistosta.
Kansainvälisten tutkimusten perusteella vie yleensä 2–12 päivää, kunnes koronavirus alkaa aiheuttaa ihmisessä oireita. Koronalle tyypilliset hengitystieoireet alkavat 5–8 päivän kuluttua altistumisesta.
Oireiden alkamisen jälkeen kestää vielä noin viikon verran ennen kuin potilas hakeutuu sairaalaan. Yhdysvaltojen tautikeskus CDC:n mukaan monen vakavasti sairastuvan COVID-19-potilaan tila heikkenee nopeasti juuri tässä vaiheessa.
Myös virusnäyte otetaan usein tässä kohtaa, ainakin Suomen nykylinjan mukaisesti. Oireettomilta ja lieväoireisilta testattavilta tartunta voidaan luonnollisesti löytää jo aiemmin.
Testauksen ja diagnosoinnin jälkeen tulee vielä 1–2 vuorokauden viive tapauksen kirjaamisessa tartuntatautirekisteriin ja THL:n tilastoon.
Tiivistettynä: tänään tilastoon tuleva tartunta on saanut alkunsa vähintään päiviä, todennäköisesti ainakin viikon, mutta enimmillään yli kolmekin viikkoa aikaisemmin.
– Yleensä 5–14 päivää viruksen saamisesta, luonnehtii HUSin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen.
Kuolemantapauksissa viive on vieläkin suurempi.
Lancetissa maanantaina julkaistun raportin mukaan potilaat ovat kuolleet koronavirukseen keskimäärin 17,8 päivän kuluessa oireiden alkamisesta.
Maalis–huhtikuun vaihteessa koronavirukseen kuolleet ovat siis saaneet tartunnan keskimäärin yli kolme viikkoa aiemmin. Suomessa hallitus silloin vasta suositteli ihmisiä siirtymään etätöihin ja kielsi suuret yleisötapahtumat.
Toisin sanoen: rajoitustoimien vaikutusten ei vielä pitäisikään näkyä Suomen koronaviruskuolleisuudessa. Suomen ja myös Ruotsin koronakuolemat ovat vielä tällä hetkellä suureksi osaksi niitä, joissa tartunta tapahtui ennen kummankaan valtion toimia.
Maiden erilaisten rajoitustoimien mahdolliset vaikutuksia kuolleisuudessa pitäisi näkyä vasta huhtikuun edetessä. Keskiviikkoon mennessä koronavirukseen oli kuollut Suomessa 17 ja Ruotsissa 239 ihmistä.
Kun epidemia etenee, alkaa julkisuuteen tulla yhä enemmän myös positiivisia tarinoita vaikeasta koronatartunnasta selvinneiltä ihmisiltä. Se tapahtuu kuitenkin vielä kuolemantapauksiakin suuremmalla viiveellä.
Vakavasti sairaat potilaat ovat päätyneet teho-osastolle yleensä 10–14 päivän kuluessa tartunnan saamisesta. Hoitojakso on kestänyt heillä toisen samanmoisen ajan.
Lancetissa julkaistun artikkelin mukaan sairaalassa hoidettu COVID-19-potilas toipuu keskimäärin 24,7 päivän kuluessa oireiden alkamisesta.
Tutkimuksessa ei tiettävästi ollut mukana Suomen koronatapauksia. Siinä vertailtiin vakavien COVID-19-tapausten kulkua 37 eri maassa tammi–helmikuussa.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 3.4. kello 23:een asti.
Koronavirusepidemian takia ympäri Suomea on perustettu naapuriapurinkejä, jotka tarjoavat apua esimerkiksi riskiryhmään kuuluville vanhuksille, joita on kehotettu elämään karanteenin omaisissa olosuhteissa. Apua on tarjolla esimerkiksi ruoka- tai apteekkiostoksiin, koiran ulkoilutukseen ja lasten opiskeluun.
Facebookista löytyy korona-apu -ryhmiä muun muassa Helsingin, Tampereen, Jyväskylän, Turun, Kuopion ja Oulun alueilta. Myös pienemmille paikkakunnille on perustettu apua tarjoavia ryhmiä, kuten Poriin, Meri-Lapin alueelle, Kannukseen ja Kajaaniin.
Useissa kaupungeissa on kuitenkin huomattu, että apua tarjoavia on enemmän kuin sitä tarvitsevia, tai siltä se ainakin Facebook-ryhmissä näyttää.
"Toivoisin, että ihmiset kysyisivät apua"
Kajaanilainen Anu Pennala on perustanut Kajaanin Korona-apu -ryhmän. Ryhmässä on noin 20 aktiivista toimijaa ja lähes 600 jäsentä.
– Haluaisimme lisää henkilöitä, jotka ottaisivat apua vastaan.
Pennala kertoo, että avusta kiinnostuneiden määrä on kuitenkin lisääntynyt viime viikosta. Lauantaina uutisoitiin Kainuun ensimmäisistä koronavirustartunnoista, mikä näkyi välittömästi avusta kiinnostuneiden määrässä.
– Lauantaina tuli aika paljon yhteydenottoja, kaikkia en ole vielä ehtinyt edes lukea.
Tampereella puolestaan riittää avuntarvitsijoita, mutta silti auttajia on enemmän. Tampereen korona-apuryhmän ylläpitäjä Katariina Pasasen sanoo, että on ollut mukava huomata, kuinka monet ovat halukkaita auttamaan tarpeen vaatiessa.
– Toivoisin, että ihmiset kysyisivät apua rohkeasti, kun sitä monet mielellään näinä aikoina tarjoaisivat. Voihan se olla, että jos tilanne pahenee, niin apua tarvitsevia on enemmän.
Myös Helsingissä auttajia on tähän mennessä ollut enemmän kuin autettavia.
– Ryhmässä on tällä hetkellä noin 440 jäsentä. Muutama on apua pyytänyt, ja osa auttajista on tarjonnut myös keskusteluapua, Korona-apu Helsinki -ryhmän ylläpitäjäPatrick Wikblad kerto.
Myös Meri-Lapin korona-apuryhmässä tilanne on samankaltainen kuin monissa muissa kaupungeissa.
– Minun tietooni ei ole tullut yhtään avun tarvitsijaa, ryhmän ylläpitäjä Mira Taam kertoo.
Some ei tavoita kaikkia
Se, että avun tarvitsijoita ei korona-apuryhmien tiedossa paljoa ole, ei tarkoita sitä, etteikö apua tarvitsevia olisi. Monet mahdollisesti apua tarvitsevat ovat esimerkiksi vanhempia ihmisiä, eivätkä he välttämättä ole somessa.
Esimerkiksi Anu Pennalan mukaan tämä on todennäköisesti suurin syy sille, miksi tieto ei aluksi saavuttanut ihmisiä Kajaanissa.
Myös Korona-apu Helsinki -ryhmän ylläpitäjäPatrick Wikblad tiedostaa, että Facebook-ryhmät voivat tavoittaa huonosti vanhempia ihmisiä.
– Yksi henkilö kuitenkin löysi 80-vuotiaalle ystävälleen kauppa-apua. Hän oli itse karanteenissa eikä voinut auttaa.
Saman asian on havainnut myös Tampereen korona-apuryhmän ylläpitäjä Katariina Pasanen. Hän toivookin, että ihmiset voisivat toimia välikätenä ja pyytää esimerkiksi sukulaisen tai tuttavan puolesta apua.
– Erään vanhemman ihmisen sukulainen kysyi hänelle apua ryhmän kautta, sillä tavalla saatiin apu perille.
Helsingin käräjäoikeudessa Katiska-oikeudenkäynnissä on tänään kuultu pääosan syytteistään myöntänyttä Niko Ranta-ahoa.
Ranta-aho on kertonut viidestä Vantaalle saapuneesta lähetyksestä, jotka hänen mukaansa ovat sisältäneet satoja tuhansia lääketabletteja ja lukuisia käyttöannoksia dopingia.
– Olen lähettänyt kaikki tuotteet, ne ovat olleet minun, Ranta-aho sanoi.
Ranta-ahon mukaan lähetykset vastaanottivat ja kuljettivat eteenpäin hänelle tuntemattomat ihmiset. Varastoilla lähetykset inventoitiin ja niiden sisällöstä raportoitiin Ranta-aholle.
Lähetysten sisällöissä oli Ranta-ahon mukaan heittoja eivätkä toteutuneet lastit aina vastanneet sovittua. Tästä syystä Ranta-aho kertoi maksaneensa aineiden toimittajalle puolet summasta vasta toimitusten tarkastamisen jälkeen.
Jossain vaiheessa Ranta-aho sanoi huomanneensa, että häneltä vedetään välistä. Rahoista vastannut varastomies tuhlaili Ranta-ahon mukaan hänelle kuuluvia rahoja ominaan, mistä syystä tämän hommat varastolla loppuivat.
– Tuntui, että minun rahani kelpasivat vähän muillekin.
Kaikkiaan huumeiden levittämiseen osallistuneet ihmiset ovat Ranta-ahon mukaan hänelle velkaa 223 000 euroa.
Syyttäjä ihmetteli, kuinka Ranta-aho ei muista päivämääriä tai aineiden määriä, mutta velkasaatava on näin tarkasti tiedossa.
– Rahasummissa olen yllättävän tarkka, hän sanoi.
Tranberg videoyhteydellä vankilasta
Oikeudenkäynnissä on poikkeusjärjestelyt osanottajien suuren määrän ja koronaviruksen takia. Istunto järjestetään oikeustalon kellarissa sijaitsevassa turvasalissa, josta on videoyhteys ylemmässä kerroksessa sijaitsevaan auditorioon. Media seuraa oikeudenkäyntiä valkokankaalta.
Turvasalissa kamera kuvaa oikeuden puheenjohtajaa ja syyttäjiä. Ranta-ahoa videolla ei näkynyt. Toinen pääsyytetty, rikollisryhmä Cannonballin entinen johtaja Janne Tranberg osallistuu oikeudenkäyntiin oman videopuhelunsa välityksellä Vantaan vankilasta.
Ranta-ahon kuulemisen aikana harmaaseen huppariin pukeutunut Tranberg teki muistiinpanoja vihkoonsa ja joi kahvia termospullosta. Tällä tietoa Ranta-ahon tunnustus ei ole vaikuttanut Tranbergin vastaukseen. Hän on kiistänyt syytteet.
Syytteet: Organisaatiota johdettiin Espanjasta
Syytteiden mukaan Ranta-ahon ja Tranbergin johtama huumeorganisaatio toi maahan 17 kiloa kokaiinia, yli 200 kiloa amfetamiinia, reilut satatuhatta ekstaasitablettia ja muun muassa metamfetamiinia, LSD:tä ja hasista.
Liigan syytetään myös tuoneen maahan yli kaksi miljoonaa tablettia huumausaineeksi luokiteltavia lääkkeitä ja suuren määrän dopingaineita. Syyttäjän mukaan rikokset on tehty osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa.
Esitutkinnan mukaan huumeilla tienattiin yli kymmenen miljoonaa euroa rikoshyötyä. Rikokset ajoittuvat vuosiin 2016–2019.
Viime viikolla, kun Ranta-aho teki yllättävän käännöksensä ja myönsi pääosan syytteistään, hän myös paljasti poliisille ennalta tuntemattomia maastokätköjä. Puolustusasianajajan mukaan paljastuksen ansiosta poliisi löysi yhteensä 64 kiloa huumeita.
Tämänhetkisen tiedon perusteella vakavan taudin riskiryhmiä ovat yli 70-vuotiaat sekä he, joilla on keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä heikentävä sairaus.
Väestöön suhteutettuna eniten riskiryhmiin kuuluvia on Itä-Savon sairaanhoitopiirissä, jossa joka kolmas yli 18-vuotias kuuluu riskiryhmään.
Seuraavaksi eniten riskiryhmään kuuluvia on Etelä-Savon, Kainuun ja Kymenlaakson sairaanhoitopiireissä. Niissä riskiryhmiin kuuluu noin 30 prosenttia asukkaista.
Vähiten riskiryhmään kuuluvia suhteessa väestömäärään on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. HUSin alueella riskiryhmiin kuuluu hieman alle 20 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaalla noin 22 prosenttia asukkaista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Erot riskiryhmään kuuluvien määrässä voivat vaikuttaa siihen, minkä verran ihmiset voivat tarvita sairaanhoitoa eri puolilla Suomea.
– Sairaanhoitopiirit voivat hyödyntää tietoa arvioidessaan, kuinka moni mahdollisesti tarvitsee sairaalahoitoa koronaepidemian aikana sekä kuinka paljon tarvitaan hoitohenkilökuntaa ja muita resursseja, tutkimusprofessori Tiina Laatikainen kertoo THL:n tiedotteessa.
– Suomessa tehdyt toimet pyrkivät rajaamaan COVID-19-epidemian leviämistä ja vähentämään tautiin sairastuvien määrää. On tärkeää, että riskiryhmiin kuuluvia suojataan nyt tehokkaasti tartunnoilta, sanoo THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen.
Riskiryhmissä yli miljoona ihmistä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan Suomessa on sairauden vuoksi riskiryhmiin kuuluvia 18–69-vuotiaita yhteensä noin 200 000 henkilöä.
Arviossa on huomioitu vaikea-asteinen sydän- tai verenkiertoelimistön sairaus, diabetes, johon liittyy liitännäissairauksia, vakava keuhkosairaus, maksan tai munuaisten vajaatoiminta, sairaalloinen lihavuus, systeeminen sidekudossairaus ja merkittävästi vastustuskykyä heikentävät sairaudet, kuten leukemia.
Iän puolesta riskiryhmään kuuluu THL:n arvion mukaan noin 870 000 ihmistä.
Yhteenä riskiryhmiin kuuluu siis yli miljoona ihmistä, eli lähes joka viides suomalainen.
Määrällisesti eniten riskiryhmään kuuluvia on HUSin alueella eli yli 260 000. Heistä sairauden vuoksi riskiryhmään kuuluvia 18–69-vuotiaita on noin 55 000.
Määrä todennäköisesti vieläkin suurempi
Laskelmat perustuvat hoitoilmoitusrekisterin tietoihin sekä tietoihin väestön ikärakenteesta.
Riskiryhmään kuuluviksi on määritelty henkilöt, joilla on ollut joko käynti tai hoitojakso edellä mainittuihin sairausryhmiin kuuluvilla diagnooseilla perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa vuosina 2015–2018.
Laskelmissa ei ole voitu huomioida kaikkia vakavan koronainfektion riskitekijöitä, kuten päivittäistä tupakointia. Myöskään kaikkien sairauksien vakavuusastetta ei ole pystytty määrittelemään pelkkien käyntidiagnoosien perusteella.
Näistä syistä riskiryhmään kuuluvien määrä on todennäköisesti suurempi kuin THL arvioi.
Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin pyrkii tänä keväänä ennätysmäärä hakijoita. Keskiviikkona päättyneessä kevään toisessa yhteishaussa hakijoita oli lähes 152 000.
Ammattikorkeakouluihin pyrkii 92 000 hakijaa ja yliopistoihin lähes 60 000 hakijaa.
Eniten hakijoita pyrkii terveys- ja hyvinvointialoille, kauppa-, hallinto- ja oikeustieteisiin sekä tekniikan aloille.
Valtaosa hakijoista jää tänäkin vuonna vaille opiskelupaikkaa. Kevään toisessa haussa jaossa on 46 600 opiskelupaikkaa, joista ammattikorkeakouluissa 24 600 ja yliopistoissa noin 22 000.
Ensimmäistä kertaa yli puolet uusista korkeakouluopiskeilijoista valitaan toisen asteen todistusarvosanojen perusteella. Valintakokeella valittavien määrä on kuitenkin yhä suuri.
Todistusvalinnan tulokset on tarkoitus julkaista viimeistään 27. toukokuuta ja kaikki tulokset viimeistään 8. heinäkuuta.
Kosonen: Päätökset mahdollisista muutoksista huhtikuun puoliväliin mennessä
Tiede- ja kulttuuriministeri Henna Kosonen (kesk.) kertoi hallituksen tiedotustilaisuudessa torstaina, että valintakokeiden valmistelua jatketaan, vaikka tilanne on poikkeuksellinen koronapandemian vuoksi.
– Pääsykokeiden järjestäminen on äärimmäisen tärkeää hakijoiden yhdenvertaisuuden kannalta.
Pääsykokeet on tarkoitus järjestää pääosin toukokuun kahdella viimeisellä viikolla ja kesäkuun alussa.
– Ajankohta on hyvin lähellä, joten jos muutoksia koronatilanteen vuoksi tarvitsee tehdä, niin ne tulisi tehdä huhtikuun puoleen väliin mennessä.
– Mikäli muutoksia opiskelijavalinnan aikatauluihin tarvitaan, me valmistelemme niitä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja Opetushallituksen kanssa yhdessä.
Valintojen toteuttamiseksi valmistellaan erilaisia vaihtoehtoja. Kosonen sanoi, että opetus- ja kulttuuriministeriö tukee korkeakouluja kaikissa tilanteissa.
Hän korosti, että kaikissa ratkaisuissa otetaan huomioon hakijoiden terveys ja turvallisuus.
Myös kevään ensimmäisessä haussa opiskelupaikkaa tavoitteli ennätysmäärä hakijoita. Taidealojen koulutuksiin ja vieraskielisiin koulutuksiin oli yli 20 000 hakijaa.
Taideyliopistoon heistä pyrkii noin 3 700 ja vieraskielisiin koulutuksiin vajaat 17 000 hakijaa. Hakijoista yli puolet oli muita kuin Suomen kansalaisia.
Kevään ensimmäisessä haussa tarjolla oli 4 700 aloituspaikkaa, joista kaksi kolmasosaa ammattikorkeakouluissa ja loput yliopistoissa.
Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia on nyt myös Suomessa. Vain parissa viikossa Suomi on siirtynyt muutamasta tartunnasta vaiheeseen, jossa iso osa maasta on suljettu taudin leviämisen hidastamiseksi.
Suomen ensimmäinen koronavirustartunta vahvistettiin tammikuun 29. päivä. Varmojen tartuntojen määrä alkoi kuitenkin kasvaa toden teolla vasta maaliskuun alussa.
Kun ihmisten liikkumista rajoitetaan, taudin leviäminen hidastuu. Nämä toimet näkyvät tartuntatapausten määrässä kuitenkin viiveellä. Maaliskuun lopussa varmistettujen tartuntojen määrä oli edelleen kasvussa, mutta kasvukäyrä oli loiventunut.
THL on siirtynyt käyttämään tartuntatautirekisteriä tapausten raportoinnissa. Rekisterin tiedot päivittyvät kuitenkin jälkijunassa, minkä vuoksi siitä puuttuvat tuoreimmat tapaukset. Yllä oleva grafiikassa ovat mukana tartuntatautirekisteriin kirjattujen tapausten lisäksi myös muut varmistetut tartunnat, joista THL on kertonut.
Epidemian ensimmäisten viikkojen aikana koronavirus on levinnyt voimakkaimmin Suomessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.
Alueelliset erot ja erot ikäjakaumassa ovat kuitenkin vain suuntaa-antavia, sillä vain pieni osa todellista koronavirustartunnoista on vahvistettu.
Muu maailma on ohittanut Kiinan vahvistettujen tartuntojen määrässä. Tällä hetkellä COVID-19-epidemia leviää nopeimmin Yhdysvalloissa.
Koronavirus tarttuu kaikenikäisiin. Ikä ja entiset sairaudet lisäävät kuolemanriskiä koronatartunnassa. 80-vuotiaiden ja sitä vanhempien kuolleisuus koronaan on ollut noin 15 prosenttia.
Ennusteet tartuntojen, sairaalahoitoa tarvitsevien ja kuolemantapausten määrät ovat tässä vaiheessa vielä hyvin karkeita. Tässä kuvassa on käytetty lähteenä valtioneuvoston julkaisemaa ennustetta, jossa 1 prosentti tartunnoista johtaa sairaalahoitoon ja 0,1 prosenttia kuolemaan.
Kun ihmisten liikkumista rajoitetaan, epidemia pitkittyy, mutta tartuntoja tulee vähemmän. Tällä pyritään siihen, että terveydenhoitojärjestelmämme kestää koronaviruksen aiheuttaman kuormituksen. Se säästäisi myös ihmishenkiä.
THL:n mallinnuksen mukaan epidemia voi kestää Suomessa jopa puoli vuotta. Valtion ja ihmisten omista toimista riippuu, kuinka laajalle koronavirus leviää Suomessa. Valtioneuvoston lievimmän arvion mukaan tartunnan saa hieman yli miljoona suomalaista.
Harvat mittarit tiivistävät koronaviruksen jo näkyviä vaikutuksia paremmin kuin pörssi-indeksit. Helsingin pörssin 25 vaihdetuinta yhtiötä kuvaavasta OMXH25-indeksistä on sulanut maan ensimmäisen koronavirustartunnan jälkeen 30 prosenttia. Sittemmin syöksy on pysähtynyt, kun valtion elvytyspaketti on nostanut sijoittajien toiveita.
Kun ihmisten liikkumista rajoitetaan ja pelko valtaa markkinat, vaikutukset talouteen ovat valtavia. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA on laskenut, että taloudellista tuottavuutta kuvaava bruttokansantuote romahtaa tänä vuonna jopa 5 prosenttia Suomessa. Ulkomaankauppa, palvelualat ja teollisuus kärsivät kaikki.
Perusopetuksen lisäksi myös korkeakouluissa ja ammatti-opistoissa on siirrytty koronakriisin takia etäopetukseen.
Kaikkia kursseja ei välttämättä pystytä järjestämään tai suorittamaan poikkeusolojen vuoksi kevään aikana. Myös monen opiskelijan pakollinen harjoittelujakso on peruttu tai se on siirretty myöhemmäksi.
Tämä voi viivästyttää opinnoista valmistumista tai pidentää opintoaikoja. Lisäksi opiskelijoiden kesätöiden saanti on vaikeutunut.
Hallitus kertoi torstaina järjestämässään tiedotustilaisuudessa, mitä opiskelijoiden tilanteen helpottamiseksi tehdään. Näillä muutoksilla se parantaa opiskelijoiden arkea poikkeustilan aikana:
Opiskelijoiden toimeentulo
Poikkeusolot otetaan huomioon opintojen edistymisen seurannassa ja tukiajassa.
Jos opiskelu ei ole ollut mahdollista, opintotuen maksamista voidaan jatkaa, vaikka opintosuoritusmäärä ei ole ollut poikkeustilan aikana riittävä. Selvitys opintojen edistymisestä on tehtävä, mutta koronaepidemia on hyväksyttävä syy opintojen hidastumiseen.
Opintotuen enimmäisaikaa voidaan myös pidentää, koska opintojen hidastuminen vaikuttaa tutkintojen suoritusaikaan.
Opiskelijat voivat nyt saada toimeentulotukea opintojen loppuun saattamiseen. Myös opintolainahyvityksessä poikkeustila otetaan huomioon.
Kela tulee kertomaan järjestelyistä tarkemmin. Ministeriön ohjeistuksella pyritään välttämään turhia opintojen seurannan selvityspyyntöjä syksyllä.
Opiskelijat voivat myös ostaa tuettuja aterioita mukaansa opiskelijaravintoloista.
Pääsykokeet
Yliopistojen pääsykokeet ja opiskelijavalinnat yritetään järjestää suunnitellussa aikataulussa.
Hakijoiden turvallisuus ja hallituksen rajoitukset otetaan tietysti järjestelyissä huomioon. Kevään Yhteishaku päättyi juuri eilen.
Korkeakoulujen pääsykokeet on tarkoitus järjestää pääosin toukokuun kahdella viimeisellä viikolla ja kesäkuun ensimmäisellä viikolla.
Mikäli pääsykokeiden aikatauluun pitää tehdä muutoksia koronatilanteen takia, hallitus tekee päätökset huhtikuun puoleen väliin mennessä.
Opetushallituksessa ja korkeakouluissa on jo varauduttu mahdollisiin muutoksiin ja opiskelijavalintojen poikkeusjärjestelyihin.
Oppilaiden ja opiskelijoiden valmistuminen ja siirtyminen jatko-opintoihin tai työelämään turvataan.
Opetushallitus antaa pian valtakunnallisen ohjeistuksen päättöarvioinneista. Tällä pyritään minimoidaan poikkeustilanteen vaikutus syksyn Yhteishakuun.
Ammatillisen koulutuksen opiskelijat, jotka valmistuvat tänä keväänä, ovat etusijalla näyttökokeiden järjestämisessä. Tarvittaessa näytöt voidaan suorittaa joustavasti työpaikanomaisissa oloissa tekemällä käytännön työtehtäviä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ei voi määrätä valmistujaisten ajankohtaa.
Perinteisiä juhlia ei voi nyt rajoitusten takia viettää, mutta hallitus yrittää löytää ylioppilaille ja ammattiiin valmistuville yhteisen valmistujaispäivämäärän.
Opintojen sisällölliset vaatimukset
Tutkintoon vaadittaviin opintoihin ei ole tehty muutoksia tai helpotuksia.
Aimmin vahvistetut opintovaatimukset ovat edelleen voimassa. Oppilaitokset soveltavat poikkeusoloissa niiden suorittamista eri tavoin käytäntöön.
Esimerkiksi ammattiopinnoissa työpaikkoilla tavallisesti suoritettaviin näyttökokeisiin on pitänyt kehittää uusi tapoja. Yliopistot taas ovat antaneet lisäaikaa opintoihin vanhoilla tutkintovaatimuksilla valmistuville.
Ähtärin eläinpuistossa elettiin pari viikkoa sitten jännittäviä hetkiä, kun Lumi-pandanaaraan kiima-aika koitti.
Pandoilla on kiima vain kerran vuodessa ja Lumin ja Pyryn osalta sitä oli tänä keväänä odotettu. Toiveissa oli, että kevään jälkeen saataisiin kertoa pariskunnan odottavan pentuja.
Ähtärin eläinpuiston mukaan pentuja ei kuitenkaan ole nyt tulossa. Lumin ja Pyryn ensimmäiset tapaamiset olivat lähinnä leikillistä painia. Ensimmäisestä vuodesta pandat saivat kuitenkin kokemusta tulevia vuosia varten.
Tietoa kertyi
Kiimanseurannassa Lumin hormonitoiminnan tarkka seuraaminen tänä keväänä toi pandatiimille uutta tietoa.
Todennäköisesti valon määrän lisääntyminen on yksi hormonitoiminna tärkeistä laukaisevista tekijöistä.
Lumi-naaraan virtsanäytteitä analysoitiin tiheään tahtiin ja todettiin, että sille on ilmeisesti tyypillistä kehitellä kiimaa pitkään. Ähtärin eläinpuisto tiedottaa, että pandatiimiläiset muun muassa yöpyivät retkipatjoilla toimiston lattialla pandojen tilannetta valvoessaan.
Suomen pandojen kiimaa seurasivat etäyhteyksillä myös CCRCGP:n kiinalainen asiantuntijatiimi ja Gentin Yliopiston tutkijat.
Tietokirjailija Satu Salonen on sairaalareissujen konkari. Hänellä on useita perussairauksia, joiden takia hän on viettänyt lukuisia päiviä sairaaloiden tai terveyskeskusten päivystyksessä.
Kokemustensa perusteella hän on sitä mieltä, että moni potilas on huonosti valmistautunut sairaalaan tuloon. Tämä huolettaa häntä etenkin nyt koronaepidemian aikana.
– Jos ihminen ei ole koskaan ollut oikein sairas, hän ei ehkä osaa kuvitella, millaista se voi olla. Tosi sairaana ei ehkä pysty puhumaan tai käyttämään kännykkää, Salonen kuvailee.
Salonen ei halua pelotella ketään sairaalaan joutumisella, mutta hän uskoo, että pienellä valmistautumisella hoito olisi nopeampaa ja jopa turvallisempaa potilaalle itselleen. Yksi jatkuvasti toistuva ongelma on päivystykseen tulevien ihmisten lääkityksen selvittäminen.
– Hoitajat joutuvat kissojen ja koirien kanssa selvittelemään sairauden takia sekavien tai huonokuntoisten potilaiden peruslääkitystä.
Lääkityksen selvittämiseen tuhlaantuu paljon hoitajien ja lääkärien aikaa. Sairaaloissa tehdään nyt koronaepidemian aikana töitä kovan paineen ja stressin alla, joten kaikki hoitoa sujuvoittavat keinot ovat arvokkaita.
Vain joka viides on tehnyt lääkelistan
Moni luulee, että lääketiedot löytyvät Kanta-rekisteristä. Näin ei kuitenkaan ole.
Salonen kertoo, että hänen omissa tiedoissaan on vuosien mittaan määrättyjä lääkereseptejä yli 80. Hän ei tietenkään käytä niitä kaikkia tällä hetkellä.
Suurin osa ihmisistä on itse on vastuussa lääkkeidensä ottamisesta ja siten lääkehoidon onnistumisesta. Suomen koronaepidemian kynnyksellä valmistunut Lääkebarometri kertoo, että vain noin joka viidennellä suomalaisella on ajantasainen lääkityslista omista lääkkeistään.
Pitkäaikaissairaat ovat hieman paremmin selvillä lääkkeistään, mutta heistäkin vain joka neljännellä lääkelista on ajan tasalla.
Vaikka harva tarvitsee koronaviruksen takia sairaalahoitoa, on siihen hyvä kuitenkin ajatuksen tasolla varautua. Lääkelistan lisäksi mukaan pitäisi ottaa ainakin saman päivän aikana tarvitsemansa lääkkeet.
Satu Salosen omassa sairaalakassissa on ainakin peruslääkkeet, kännykän laturi ja kuulokkeet sekä suklaata.Satu Salonen
Astmalääkkeet, diabeteksen hoitoon tarvittavat lääkkeet ja välineet sekä hormonilääkkeet pitää aina sairaalaan mennessä ottaa itse mukaan. Moni nainen ei tule ajatelleeksi, että sairaalaan lähtiessä toilettipussiin pitäisi muistaa pakata myös ehkäisypillerit, jos sellaisia käyttää.
Sairaalassa viihtyminen myös tärkeää
Konkaripotilas suosittelee miettimään sairaalakassin sisällön lääkkeiden lisäksi myös muuten valmiiksi pahan päivän varalle. Kännykän laturi, kirja, pientä välipalaa ja kuulokkeet ovat Satu Saloselle tärkeitä.
Kun päivystyksessä voi joutua odottelemaan tuntikausia ja lopulta päätyä yhteiseen potilashuoneeseen kolmen muun ihmisen kanssa, voi kuulokkeilla luoda oman rauhallisen maailman.
Yksi viihdyke onkin Saloselle ylivoimaisesti yli muiden:
– Sairaalassa radio on potilaan paras ystävä!
Saloselle sairaalakassin pakkaaminen tuo voimaa.
– Minulla säilyy tunne elämänhallinnasta. En ole pelkkä potilasreppana.
Toivo kannattelee vaikeuksien yli
Sairaalaan asti päätyneen olo on hankala. On kipuja, kurjaltakin tuntuvia hoitotoimenpiteitä, epävarmuutta ja huolta. Potilaalla on täysi lupa olla tsemppaamatta.
Vaikealla hetkellä Satu Salosta kannattelee hänen perheessään jo yli sata vuotta kulkenut, alunperin mummilta Vimpelistä opittu voimalause: ”Ei koskaan käy hullummin kuin on sallittu.”
Koronan suhteen erityiseen riskiryhmään kuuluminen ei Salosta liiemmin huolestuta. Hän myös uskoo, että vaikka nyt on kaikilla vaikeaa, niin lopputulos voi olla jotain hyvää:
– Uskon, että kyllä me tästä yhdessä selvitään. Luulenpa että ihmiskunta parhaimmillaan viisastuu.
