Uudellamaalla työnsä takia asuva Anni Pyykkö ei ole maakuntarajan sulkemisen jälkeen päässyt hoitamaan Varsinais-Suomen puolella sijaitsevalla tilalla olevia hevosia. Hätäratkaisuna hevosia on hoitanut Pyykön isä, joka toipuu samalla aivoinfarktista.

Pyykköä ärsyttää, että hänet on pakotettu etsimään lain porsaanreikiä päästäkseen hoitamaan hevosiaan rajan toiselle puolelle.

– Huoli on jatkuvaa. On stressaavaa jatkuvasti soitella isälle ja kysyä, miten hän pärjää. Isä toipuu halvauksesta eikä saisi edes kantaa maitotölkkiä tällä hetkellä, Pyykkö mainitsee.

Pyykön mukaan hänen hevostallin tiluksilla ei asu ketään vakituisesti, eikä hevosten hoitamisessa täten syntyisi kontaktia muihin ihmisiin.

Vaihtoehtoina ulkopuolinen hoitaja tai vapaaehtoisapu

Kun Pyykköä kiellettiin ylittämästä maakunnan rajaa, hänelle ehdotettiin ratkaisuksi vapaaehtoisen etsimistä sosiaalisen median kautta tai hevostenhoitajan palkkaamista.

– En ole ainoa eläinten omistaja, jolla ei tällaiseissa tilanteessa ole varaa palkata hoitajaa. Vieraan hoitajan ottaminen avuksi ei muutenkaan ole hyvä vaihtoehto. Itselläni on nuori orivarsa, jonka hoitaminen vieraalle olisi todella vaikeaa.

Poliisihallituksen suositus on, että eläinten hoito järjestettäisiin maakuntarajaa ylittämättä.

Elinkeinoon liittyvät matkat ja kiireelliset matkat eläinsairaalaan ovat syy ylittää maakuntaraja, mutta pelkkä eläinten tavallinen hoito ei ole.

Ratkaisu osoitteenmuutoksesta

Lopulta Pyykkö joutui ratkaisemaan ongelmansa niin, että siirsi osoitteensa ja muutti väliaikaisesti asumaan äitinsä luo Uudenmaan ulkopuolelle. Maakuntarajan yli hän pääsee töihin työnantajan todistuksen kanssa.

– Ärsyttää käyttää tällaista porsaanreikää, mutta en löydä asiaan muutakaan ratkaisua.

Häntä hämmentää nimenomaan se, että tuotantoeläimien takia liikkuminen olisi sallittua, mutta omaa hoidettavaa hevosta ei lasketa tällaiseksi.

– Toivoisin, että rajan yli liikkuminen olisi tällaisissa tapauksissa sallittua. Olisi eri asia, jos hevoset olisivat täysihoidossa jossain tallilla. Silloin liikkuminen ei olisi välttämätöntä. En ole ainoa, joka käyttää toisen maakunnan puolella olevia tiloja hevosten omatoimiseen hoitamiseen.

• Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Suomessa ja muualla
• Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Uudellamaalla

Helsingin Lauttasaaren yhteiskoulussa on tällä viikolla tehty varsin poikkeuksellinen kirjojenpuhdistusoperaatio. Opintojakso on vaihtumassa, ja oppikirjat pitää luovuttaa toisille oppilaille. Luovutuksen ja vastaanoton välissä koulun rehtori päätti puhdistuttaa yli tuhat koulukirjaa otsonoimalla ne.

– Kouluisännän kanssa pohdittiin, että miten nämä kirjat saadaan puhdistettua. En tiedä onko missään muussa koulussa näin tehty, mutta päädyimme tilaamaan tällaisen puhdistuksen, rehtori Jouni Rasa kertoo.

Kirjat levitettiin yhteen luokkahuoneeseen jokainen erilleen puhdistusta varten. Menetelmää käytetään tavallisesti erityisesti hajunpoistoon, esimerkiksi tupakan, eläinten tai ummehtuneen ilman puhdistukseen.

Lauttasaarelaiskoululla otsonoinnilla on tarkoitus estää koronaviruksen leviäminen. Otsonoinnin tehoamisesta viruksiin ei ole kuitenkaan olemassa tutkittua tietoa, ja tämän rehtorikin sanoo tietävänsä.

– Googletin aihetta ja löysin kriittisiäkin näkemyksiä, mutta mikä on sitten parempi menetelmä? Ja pidämme kuitenkin kaksi vuorokautta varoaikaa välissä ennen kuin kirjat menevät uusille oppilaille.

Tutkija: "Otsonointi voi viedä ojasta allikkoon"

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mikrobialtistumiseen erikoistunut tutkija Hanna Leppänen ei pidä otsonointia suositeltavana menetelmänä koulukirjojen puhdistamiseen.

Leppäsen mukaan kirjallisuuden perusteella ei voida sanoa, että menetelmä auttaisi esimerkiksi koronaviruksen tuhoutumisessa. Lisäksi menetelmä voi aiheuttaa muita haittoja.

– Otsoni voi reagoida eri materiaalien kanssa ja voi syntyä sekundaariyhdisteitä, jotka voivat olla terveydelle haitallisia. Näin voi käydä erityisesti, jos otsoni pääsee laskeutumaan ja sitoutumaan eri materiaaleihin.

Leppäsen mukaan kevyt pyyhintä yleispuhdistusaineella ja parin vuorokauden varoaika olisi riittävä toimi koulukirjojen puhdistamiseen. Hän viittaa myös Työterveyslaitoksen koronasiivousohjeisiin, joista voi tehdä samansuuntaisen tulkinnan.

– Otsonointi voi viedä ojasta allikkoon. Lisäksi siitä, tappaako kyseinen menetelmä oikeasti virukset, ei ole olemassa tutkittua varmistettua tietoa.

Leppänen kertoo saaneensa viime aikoina muitakin yhteydenottoja otsonointiin liittyen esimerkiksi taksien puhdistamiseen liittyvissä kysymyksissä.

– Siinä yhteydessä pitäisi muistaa, että otsonoinnin jälkeen pitäisi olla ainakin kaksi vuorokautta tehokasta tuuletusta ennen uutta käyttöönottoa. Eli esimerkiksi taksin nopeaan puhdistukseen menetelmä soveltuu huonosti.

Opettajat käskettiin koululle siirtelemään kirjapinoja

Lauttasaarelaiskoulun operaatiossa hämmennystä herättää muutama muukin asia. Rehtori määräsi kymmeniä opettajia koululle järjestelemään kirjoja, vaikka yli 10 hengen kokoontumiset on kielletty ja opettajat ovat pääosin etätöissä.

– Opettajat laittavat puhdistettuja kirjoja valmiisiin pinoihin sitä varten, että perjantaina oppilaat voivat hakea kirjat helposti, rehtori Rasa kertoo.

Hänen mukaansa opettajat on kutsuttu koululle usean tunnin aikaikkunassa, ei kaikkia samaan aikaan. Myös muut varotoimet on otettu huomioon, Rasa vakuuttaa.

– Esimerkiksi eilen kun oppilaat toivat koululle kirjoja, turvaväli oli 2–5 metriä ja samassa isossa tilassa oli vain kaksi oppilasta kerrallaan. Perjantaina luokat on kutsuttu koululle puolen tunnin välein ja oppilaat tulevat hakemaan kirjansa yksitellen.

Jämsäläinen Riitta Uosukainen on ylpeä työkavereistaan.

Kuten niin moni muu työyhteisö, hänen johtamansa kuusihenkinen kaupungin hallintotiimi on ollut viime viikot ensimmäistä kertaa etätöissä. Puolentoista viikon jälkeen aamupalavereissa uskaltauduttiin kokeilemaan Skypen ääniyhteyden lisäksi myös videota.

– Sieltä ne naamat rupesivat ilmestymään. Teknisiä pulmia ratkotaan, mutta ne selviävät, Uosukainen kertoo.

Epävarmuuteen helpotusta puhumalla

Uosukaisen tiimin jäsenet ovat iältään 60 molemmin puolin ja tottuneet työskentelemään tiiviisti yhteisessä työtilassa. Arkeen on kuulunut työkavereille huikkailu, ja suurin osa työyhteisöstä on aina ollut fyysisesti läsnä.

Ainoastaan Uosukaisella itsellään oli parin viikon kokemus etätyöstä ennen koronan tuomaa poikkeustilaa.

– Toki meillä on ollut sähköposti ja puhelin käytössä tähänkin asti aktiivisesti, mutta videopalaverit ovat meille uutta. Ei ole ollut tarvetta käyttää sellaisia, Uosukainen toteaa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Muutos on aiheuttanut työporukassa jonkin verran epävarmuutta, kun tuttu ympäristö ja työkavereiden läsnäolo eivät ole tukemassa työpäivän suunnittelua.

Kotona työpäivän rutiinit ovat väistämättä hieman erilaisia, ja osa on kokenut sen haasteelliseksi.

Uosukaisen mukaan kunkin tuntemuksia on käsitelty aamuisin yhteisissä videopalavereissa sen jälkeen, kun työtehtävät on käyty läpi.

– Olemme jutelleet siitä, miltä etätöissä oleminen tuntuu, ja juttelemme siitä niin paljon kuin on tarve, ettei siitä kerry tarpeetonta epävarmuutta. Korona ei muuta sitä, että työasioiden lomassa pystyy puhumaan muustakin kuin työstä.

Perinteisen puhelimen ja sähköpostin sekä videopalaverien lisäksi tiimillä on yhteinen Whatsapp-ryhmä. Siellä viestitellään harvakseltaan lähinnä siitä, jos jollakin on päivän mittaan henkilökohtaisia menoja.

Uosukaisen mukaan käytössä ovat nyt sellaiset viestintävälineet, jotka toimivat tiimille parhaiten.

Arki alkaa sujua ja etätyöhön yritetään sopeutua, vaikka se ei ole kaikille mieluisin työtapa. Yhteydenpito on edelleen tiivistä.

Äänenpainot ja ilmeet katoavat tekstissä

Välineiden kautta viestiminen on erilaista kuin kasvokkain, ja se vaatii totuttelua, toteaa digitaalista viestintää työyhteisöissä tutkinut viestinnän professori Anu Sivunen Jyväskylän yliopistosta.

– Tekstistä ei kuule äänenpainoja eikä näe ilmeitä, ja videoyhteydessäkin kuva on hyvin rajattu eikä läheisyys ole fyysistä, hän sanoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Työyhteisössä voi olla tarve purkaa poikkeustilanteeseen liittyvää hämmennystä ja epävarmuutta. Sivusen mukaan on tärkeää, että siihenkin tarjotaan mahdollisuus.

Yhteishenkeä voi pitää yllä vaikka fyysisesti ollaankin eri osoitteissa.

– Asiapalavereiden lisäksi voisi olla virtuaalikahvitaukoa, ja tiimivetäjän kannattaa välillä kysyä, miten tiimiläisillä menee, Sivunen muistuttaa.

Oikean välineen valinta tärkeää

Uusia viestintämuotoja opetteleva jämsäläinen hallintotiimi on tutkija Anu Sivusen mukaan oikealla polulla. Tärkeää etätöissä viestiessä on juuri sopivimman kanavan valitseminen.

– Esimerkiksi sähköposti toimii hyvin yhdensuuntaisessa tiedottamisessa. Se on virallisempi kuin pikaviesti, ja siihen ei yleensä reagoida heti. Sähköpostin välityksellä syntynyttä väärinkäsitystä ei pysty käymään yhtä nopeasti uudelleen läpi kuin vaikkapa puhelimessa, hän sanoo.

Reaaliaikaiseen ja vuorovaikutteiseen keskusteluun parempia kanavia ovat puhelimen lisäksi chatti tai videoyhteys. Niiden välityksellä voidaan pitää tehokkaita ideointipalavereja ja tarkentavia kysymyksiä on helppo esittää.

Tutkija muistuttaa, että työkaverin viestejä ei kannata ensimmäisenä tulkita negatiivisesti, vaikka sanavalinnat tuntuisivat tylyiltä.

– Jokaisella meistä on omanlaisemme tapa viestiä ja tulkita muiden viestintää, ja kun siirrytään kasvokkaisesta keskustelusta digitaaliseen maailmaan, voi väärinymmärryksiä syntyä helpommin. Esimerkiksi chatissa voi helposti kysyä tarkennusta siihen, mitä toinen on tarkoittanut.

Harkintaa hymiöihin

Sanavalinnat, kirjoitustyyli ja kirjoitustaito vaikuttavat siihen, miten hyvin oman viestintänsä viilaa tilanteeseen ja aiheeseen sopivaksi. Esimerkiksi hymiöiden käyttö voi auttaa tulkitsemaan tunnetiloja, mutta joskus ne voivat johtaa harhaan tai hämmentää.

Myös viestien pituus on vuorovaikutuksen toimivuuden kannalta tärkeä miettiä kuntoon. Jos chatissa kirjoittelu on uutta, saatetaan siellä Sivusen mukaan raapustaa liian pitkiä, sähköpostin omaisia viestejä, jolloin keskustelu ja välihuomioiden tekeminen ei onnistu.

– Pikaviestipalveluissa viestejä voi jaksottaa niin, että toinen saa asiaa luettavaksi sopivasti kerrallaan kuitenkin niin ettei viestejä ole liikaa. Yksi ymmärrettävä kokonaisuus tai kappale yhteen viestiin on hyvä periaate.

Toisen ihmisen viestintätavat oppii Sivusen mukaan tuntemaan teknologian välityksellä hitaammin kuin kasvotusten, mutta pikkuhiljaa huumori ja ironiakin voivat löytää tiensä viestittelyyn.

– Aiemmin luultiin, että syvällisten vuorovaikutussuhteiden syntyminen on mahdollista vain kasvokkaisessa viestinnässä, mutta uudempi tutkimus on osoittanut, että teknologian välityksellä voimme muodostaa jopa syvällisempiä suhteita kuin kasvotusten, tutkija kertoo.

Viestit voivat välillä odottaa

Jos työyhteisössä on paljon jäseniä, voivat ryhmächattiin kilahtelevat viestit häiritä merkittävästikin työhön keskittymistä. Sivunen kannustaa johtamaan itseään. Siihen kuuluu myös viestien lukemisen jaksottaminen.

– Viesti-ilmoitukset on hyvä laittaa pois päältä, jos haluaa keskittyä työhön. On osittain myös viestin lähettäjän vastuulla ottaa yhteyttä vaikkapa puhelimitse, jos pikaviestien välityksellä ei saa toista kiinni ja asia on kiireellinen. Kukaan ei voi koko ajan olla katsomassa chattiin tulevia viestejä, jos niitä tulee paljon, tutkija muistuttaa.

Jämsäläistä Riitta Uosukaista ajatus jatkuvasti laulavasta ryhmächatista naurattaa.

– Meillä ei todellakaan ole sellaista ongelmaa. Kyllähän tämä voisi lähteä valikoiman paljoudessa laukalle, mutta me emme anna sen häiritä vaan pidämme tolkun päässä, hän toteaa.

Työkulttuuriin pysyviä muutoksia

Alkukankeudesta huolimatta Uosukainen näkee poikkeustilassa jotain hyvääkin, sillä uusi tilanne on pakottanut tarkastelemaan myös toimintatapoja uudesta näkökulmasta.

Kunnissa se voi Uosukaisen mukaan tarkoittaa suuriakin muutoksia.

– Normaalissa tilanteessa kunnissakin pyöritellään papereita, tulostetaan, skannataan, postitetaan ja haetaan allekirjoituksia. Nyt meidät on pakotettu miettimään, miten työvaiheista selvitään ilman sitä kaikkea. Silloin joutuu tutkimaan vaihtoehdot huomatakseen, että jokin tapa voi olla parempi kuin se vanha.

– Väitän, että tämä poikkeustila pakottaa meidät hiomaan käytännöistämme niin hyviä, että osa niistä jää elämään jatkossakin, Uosukainen toteaa.

Samaa ennustaa tutkija Anu Sivunen. Uusia työtapoja on jouduttu ottamaan niin laajasti haltuun, että etätyön hyödyt huomataan nyt varmasti.

– Jos etätyötä ei ole aiemmin kokeiltu vaikkapa johdon tai työyhteisön haluttomuuden takia, tämä aika voi olla silmiä avaavaa, hän arvioi.

Lue myös:

Lue tästä kaikki tuoreimmat tiedot koronaviruksesta

Etätyötä tutkiva professori neuvoo ihmisiä pukemaan päälleen aamuisin: "Tavoitteemme on estää Suomea halvaantumasta"

Etätöitä paiskiva kajaanilainen Teemu Takalo on yksi monista – työrauha löytyy perheen saunasta: "Ei voi valittaa"

Miten matkailu tulee muuttumaan? Pääsenkö enää ulkomaille?

Perutaanko kesän festareita?

Kuntosalini on auki, onko sopivaa lähteä treenaamaan?

Häät juhannuksen jälkeisellä viikolla. Onnistuuko?

Yle Uutisten ja Yle Kioskin Koronteeni live & chatissä nuoret pääsivät esittämään heitä askarruttavia kysymyksiä asiantuntijoille. Esitämme tässä artikkelissa suosituimpia kysymyksiä ja niiden vastaukset.

Vastaajina toimivat Lääkäri-Anni eli yleislääkäri Anni Saukkola, Sekasin-chatin toiminnanjohtaja Miguel Reyes, toimittaja Julia Thurén, sekä mediapersoona Karoliina Tuominen.

TERVEYS

Kysymys: Voiko koronan sairastaa useaan otteeseen?

Anni Saukkola: Tähän ei ole kattavaa vastausta tiedeyhteisössä. Mutta jos verrataan muihin saman virusperheen viruksiin, näyttäisi siltä, että virusta vastaan saa immuniteetin. Mutta varmoja tästä ei olla.

Kysymys: Millä kriteereillä julkisella puolella tehdään koronatestejä?

Anni Saukkola: Nyt priorisoidaan testit riskiryhmiin kuuluville, oireileville ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Anni Saukkola: Ei käsittääkseni. Varotoimia pitää toki noudattaa ja pitää etäisyyttä sairastuneeseen.

Kysymys: Miten pitkään virus elää pinnoilla?

Anni Saukkola: Se tai osia siitä elää joitakin tunteja, mutta emme tiedä säilyykö se tartuttamiskykyisenä. Pääosa tartunnoista tapahtuu pisaratartuntoina ihmisten välillä.

Kysymys: Missä vaiheessa omasta jaksamisesta pitää huolestua? Mistä apua, jos omat voimat eivät riitä?

Miguel Reyes: Se on haastava kysymys. Jos et aamulla saa itseäsi ylös sängystä tai syöminen ja peseminen unohtuvat, on se huolestuttavaa. Jos sinulla on ystäviä tai läheisiä, puhu heidän kanssaan. Jos tämä ei ole mahdollista, ole yhteydessä kriisipuhelimeen tai Sekasin-chattiin. Jos tilanne on vielä pahempi, voit hakeutua kriisipäivystykseen terveyskeskukseen.

TALOUS

Kysymys: Miten pärjätä taloudellisesti kriisin aikana? Mitä jos joutuu työttömäksi?

Julia Thurén: Katso ensin omat menosi läpi. Onko jotain, mistä voit karsia? Jos karsittavaa ei ole, mutta rahat eivät riitä, ota yhteys omaan työttömyyskassaasi. Muista myös, että yrittäjät voivat saada tukea myös valtiolta.

Kysymys: Miten pyörittää taloutta pienemmillä tuloilla?

Julia Thurén: Tärkeintä on pitää huolta omasta taloudesta. Vasta sitten voi tukea esimerkiksi suosikkiyrittäjiä. Asumisessa, joka on isoin kustannus monelle, pystyy säästämään pyytämällä pankilta, että voi maksaa vain korkoja, ei lyhentää lainaa. Myös vuokranantajalta voi pyytää vuokranalennusta tai siirtoa eteenpäin. Asumisen, ruoan ja puhelinlaskun maksamisen jälkeen voi miettiä muita asioita.

Kysymys: Tuleeko Suomeen lama?

Julia Thurén: On se mahdollista, ikävä kyllä. Se riippuu siitä, miten monta yritystä kaatuu. Ennusteet ovat pahat. Hallitus yrittää estää yritysten kaatumista tukemalla yrittäjiä, ja vuokranantajat antamalla heille vuokranalennuksia. Paljon puhutaan myös niin sanotusta helikopterirahasta, eli siitä, että ihmisille annettaisiin rahaa kuluttamista varten. Siinä on ongelmana se, että kriisin aikana ihmiset todennäköisesti säästäisivät tämän rahan.

Kysymys: Ovatko jotkut pörssikurssit nousussa?

Julia Thurén: Kyllä siellä jotkut nousevat. Esimerkiksi lääkefirmat sekä sellaisten yritysten osakkeet, joita omassa taloudessa kulutetaan paljon, esim. Netflix tai ruokakaupat. Jos on ylimääräistä rahaa, jota ei tarvitse välttämättömiin menoihin, nyt kannattaa sijoittaa sitä hajautetusti pörssiin. Mutta tärkeintä on laittaa sitä omaan elämiseen, koska pörssi voi vielä laskea tästä.

VAPAA-AIKA

Kysymys: Mitä jos kesän festarit perutaan?

Karoliina Tuominen: Hei, ihmiset voivat pitää festarit omassa taloyhtiössään. Kaikki parvekkeille ja musiikki soimaan. Muista olla peseytymättä kolme päivää, pystytä teltta olohuoneeseen ja pidä ruoka lämpimässä. Näin pääset aitoon festaritunnelmaan.

Kysymys: Miten matkailu tulee muuttumaan?

Karoliina Tuominen: Ehkä sitä joskus vielä pääsee ulkomaille. Sitä ennen voimme tutustua kotimaahamme, esimerkiksi Vantaankoski on ihan kuin Norjan vuonot.

Kysymys: Saako kesällä mennä mökille, jos siellä on enemmän kuin 8 henkilöä?

Karoliina Tuominen: Tällä hetkellä yli 10 hengen tapaamiset ovat kiellettyjä. 8 on sen alapuolella, eli sallittua.

Kysymys: Voiko kuntosalilla treenata?

Karoliina Tuominen: Maalaisjärkeä saa käyttää. Viruksia on saleilla paljon, ihan kuin Hoplopissa. Eikös se ole hieman itsetuhoista mennä sinne? Sen sijaan voit treenata puistoissa tai kaverin kanssa kotona videokuvan välityksellä.

Lähetyksen juonsivat Kioskista tuttu Hanna Hantula sekä Takaisin Pasilaan -podcastin juontajat Marjukka Mattila ja Toivo Haimi.

Osa lakiasiantuntijoista piti Uudenmaan eristämistä muusta Suomesta oikeudellisesti ongelmallisena, mutta kanta hävisi perustuslakivaliokunnassa.

Valiokunta hyväksyi perjantaina halllituksen asetuksen Uudenmaan eristämisestä. Rajat Uudenmaan ja sen naapurimaakuntien välillä suljettiin myöhemmin samana päivänä koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi. Poliisit vartioivat, että maakuntarajan ylittävät ovat matkalla esimerkiksi töihin, mutta eivät mökeilleen.

Osa perustuslakivaliokunnan viime viikolla kuulemista oikeusoppineista nosti esiin, että valmiuslain pykälä, jonka nojalla hallitus sulki maakuntarajan, ei sovi Uudenmaan eristämiseen.

Valmiuslain 118. pykälän mukaan hallitus voi kieltää tilapäisesti oleskelun ja liikkumisen tietyllä paikkakunnalla tai alueella tai rajoittaa niitä, jos se on välttämätöntä ihmisten henkeä tai terveyttä uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi.

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen kirjoitti lausunnossaan, että 118. pykälän soveltuvuus tartuntataudin torjuntaan synnyttää kysymyksiä. Ojasen mukaan Uudenmaan liikkumisrajoitus ja valmiuslain sanamuodot eivät ole oikeudellisesti arvioituna sovitettavissa yhteen, ainakaan normaalitulkinnalla.

Samalla linjalla olivat ainakin perustuslakiasiantuntija, professori Kaarlo Tuori, valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen ja julkisoikeuden professori Janne Salminen. Myös he arvostelivat, että liikkumisrajoitus sopii huonosti valmiuslain sanamuotoon, jossa tarkoitetaan oleskelua ja liikkumista tietyn paikkakunnan sisällä.

Poikkeusoloihin tarkoitettu valmiuslaki otettiin Suomessa käyttöön koronan takia toissaviikolla. Hallitus voi sen turvin johtaa maata kriisin keskellä antamalla nopealla tahdilla asetuksia, jotka eduskunta tarkastaa vasta jälkikäteen.

Viljanen: Tilanne etääntyy varsin kauas lain tarkoituksesta

Veli-Pekka Viljasen mukaan Uudenmaan eristämisessä on kyse hyvin toisenlaisesta asetelmasta kuin valmiuslaissa on tarkoitettu.

Viljanen huomautti, että valmiuslain kirjaus koskee lähtökohtaisesti paikallisia oleskelurajoituksia, mutta nyt sitä käytettiin niin, että lähes kolmasosa maan koko väestöstä eristetään määräajaksi. Uudellamaalla asuu 1,7 miljoonaa henkeä.

– Tilanne etääntyy varsin kauas valmiuslain 118. pykälän perimmäisestä tarkoituksesta, Viljanen kirjoittaa lausunnossaan.

Viljanen sanoo, että aikanaan valmiuslain säätämisen yhteydessä ei arvioitu perusteellisesti, miten 118. pykälä soveltuisi liikumisen rajoittamiseen pandemian aikana. Viljasen mukaan lakipykälää oli ajateltu käytettäväksi, jos jokin alue pitäisi tyhjentää esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen säteilyarvojen kohottua vaarallisen korkeiksi.

Salminen: Huomattavia ongelmia

Valmiuslailla on tarkoitus padota poikkeusoloissa vallan väärinkäyttöä. Sen keskeinen lähtökohta on, että hallitus ei voi tulkita lakia laajentavasti eli niin, että ihmisten perusoikeuksista poikettaisiin enemmän kuin mitä valmiuslakia säädettäessä on arvioitu hyväksyttäväksi.

Janne Salminen katsoi lausunnossaan, että Uudenmaan eristäminen edellytti kuitenkin valmiuslain 118. pykälän laajentavaa tulkintaa. Hän huomautti, että siihen sisältyy "huomattavia ongelmia", koska rajasulku tarkoittaa poikkeamista perustuslailla turvatusta liikkumisvapaudesta.

Veli-Pekka Viljanen kehotti perustuslakivaliokuntaa arvioimaan tarkasti, onko valmiuslain 118. pykälän nojalla mahdollista säätää niin pitkälle menevästä liikkumisrajoituksesta kuin Uudellemaalle tehtiin, koska valmiuslain säännöksiä ei pitäisi tulkita laajentavasti.

Myös Ojanen piti selvänä, että pykälän 118 kaltaisia valmiuslain säännöksiä "ei voida tulkita laajentavasti ohi niiden sanamuodon, koska niissä on kyse tuntuvista puuttumisista perus- ja ihmisoikeuksiin".

Ainakin Ojanen ja Tuori mainitsivat, että Uudenmaan eristämisessä oli kyse valmiuslakiin nähden uusista kielloista ja rajoituksista.

Tuori: Hallituksen olisi pitänyt muuttaa valmiuslakia

Hallitus vetosi siihen, että Uudenmaan osalta kysymys on liikkumiskiellosta, joka on lievempi kuin valmiuslaissa puhuttu oleskelukielto. Kaarlo Tuori sanoi, ettei ole vakuutunut hallituksen perusteluista, että valmiuslaki mahdollistaisi "lain sanamuotoa suppeammat rajoitukset".

Tuori piti asianmukaisempana, että hallituksen olisi pitänyt muuttaa itse valmiuslakia paremmin tilanteeseen sopivaksi. Se olisi kuitenkin hidastanut tuntuvasti Uudenmaan sulkemista.

Tuori sanoi jättävänsä valiokunnan harkittavaksi, voidaanko kiire- ja kriisitilanteessa toimia hallituksen valitsemalla tavalla.

"Uudenmaan eristäminen ennen kuulumaton rajoitus"

Lain mukaan hallituksen käyttöön ottamien poikkeuskeinojen on oltava sellaisia, jotka perustuslakivaliokunta hyväksyy välttämättömiksi ja oikein mitoitetuiksi.

Professori Janne Salminen arvosteli lausunnossaan, että liikkumisrajoitusten välttämättömyyttä perustellaan "erittäin abstrakteilla seikoilla", joiden osalta evidenssi on hyvin hankalasti valtioneuvoston vakuuttavasti esitettävissä.

– Asiakirjojen perusteella käsillä olevassa tilanteessa terveydenhuoltojärjestelmä joka tapauksessa kuormittuu huomattavasti. Arviota siitä, miten liikkumisvapaudesta poikkeaminen tähän vaikuttaa, ei nimenomaisesti esitetä. Tähän nähden liikkumisrajoituksen välttämättömyys ja soveltuvuus tarkoitukseensa jää epäselväksi, Salminen kirjoitti.

Myös Ojanen katsoi, ettei hallituksen antama asetus ollut ongelmaton myöskään välttämättömyysvaatimuksen kannalta.

Viljanen pyysi perustuslakivaliokuntaa ottamaan huomioon, että Uudenmaan eristäminen on Suomen oloissa ennen kuulumattoman pitkälle menevä, perustuslaissa turvatun liikkumisvapauden rajoitus, joka kohdistuu periaatteessa koko suomalaiseen väestöön.

Perustuslakivaliokunta jatkaa käsittelyä

Perustuslakivaliokunta päättää vielä lähipäivänä, voiko 118. pykälän soveltamisesta annettu asetus jäädä voimaan vai pitääkö se kumota. Valiokunnan viime perjantaina hyväksymä asetus koski 118. pykälän käyttöönottoa.

Kyse on liikumisrajoituksen soveltamista koskevan asetuksen jälkitarkastuksesta, jonka yhteydessä kuultaneen vielä asiantuntijoita. Menettely on sama kuin muidenkin koronaviruksen hillitsemiseksi tehtyjen, valmiuslakiin perustuvien rajoitusten kohdalla.

Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen sanoo, että eduskunnan on tärkeää noudattaa poikkeusoloissa valmiuslain kirjauksia.

Valmiuslain käyttöönotto tarkoittaa, että oikeusvaltion normaalista lakien sisällön läpi käymisestä ja valvonnasta on pitkälti luovuttu. Äärimmillään maa voisi Rautiaisen mukaan lakata olemasta oikeusvaltio, jos myös valmiuslain ja muun hätätilaoikeuden antamien toimivaltuuksien ja niiden käytön kontrollointi lopetettaisiin.

Suomen ensimmäisestä laboratoriovarmennetusta koronavirustartunnasta on kulunut yli kuukausi. Koronaviruksen aiheuttaman infektion kesto vaihtelee, mutta tavallisesti tauti on sairastettu 2-3 viikossa. Koronaviruksesta parantuneita suomalaisia pitäisi siis löytyä useista tilastoista, mutta näin ei ole.

Tällä hetkellä ainoa luku parantuneista suomalaisista löytyy Johns Hopkinsin yliopiston tilastosta. Muun muassa maailman terveysjärjestö WHO:n ja Euroopan tartuntavirasto ECDC:n tietoihin perustuvan tilaston mukaan Suomessa on tällä hetkellä 300 koronavirustartunnasta parantunutta.

Koronavirustartuntoja on varmistettu Suomessa tähän mennessä yli 1 500. Todellisen tartuntamäärän arvioidaan olevan kymmenkertainen, sillä suurin osa tartunnoista on oireettomia tai lieviä. On siis syytä olettaa, että parantuneita on enemmän kuin 300.

Koronaviruksesta parantuneiden tilastointi ei ole yksinkertaista, huomauttaa HUSin infektiosairauksien klinikan osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila. Ensimmäiseksi pitäisi määritellä, mitä tarkoitetaan parantuneella.

– Ensinnäkin siinä on viruksesta selviäminen. Yleensä virus häviää kahdessa viikossa, mutta joillakin potilailla se voi kestää kuukauden. Ja vaikka virus olisi hävinnyt, vaikeissa tapauksissa infektion aiheuttamien keuhkomuutosten korjaantuminen vie pitkän ajan, Anttila sanoo.

Toisin sanoen sairaalasta kotiutettu koronapotilas ei välttämättä ole vielä parantunut, vaikka virusta ei enää hänen elimistöstään löytyisikään.

Resurssit käytetään nyt torjuntaan ja hoitoon

Tällä hetkellä terveydenhuollon resurssit on Suomessa kohdistettu viruksen leviämisen torjuntaan ja potilaiden hoitoon. Parantuneiden potilaiden tilastoiminen ei Anttilan mukaan nyt ole ajankohtaista.

– Me emme ala metsästämään niitä viruksia kotiutumisen jälkeen. Ei ole väliä, milloin positiivinen tulos muuttuu negatiiviseksi, Anttila toteaa.

Myöhemmin parantuneiden tilastointi on tarpeen, jotta kuva COVID-19-taudista muodostuu mahdollisimman tarkaksi. Tämän hetkisiin tilastoihin Anttila kuitenkin suhtautuu epäilevästi. Tilastointikriteerit eivät ole aina selvillä, eikä eri maiden viranomaiset ole välttämättä käyttäneet samoja kriteerejä.

Jonkinlaisia tilastoja parantuneista alkaa Suomessakin pian kertymään, kun HUS aloittaa aiempien koronavirustartuntojen kartoittamisen vasta-ainetesteillä. Testejä tehdään esimerkiksi hoitohenkilökunnalle, jotta koronapotilaiden hoitoon voidaan ohjata hoitajia, jotka ovat jo sairastaneet taudin ja saaneet sitä kautta sille vastustuskyvyn.

Lopullisia tietoja pitää odottaa

Koronavirukseen liittyy vielä paljon kysymyksiä, joihin saadaan vastauksia vasta ajan myötä.

Tällä hetkellä laajimmat tiedot koronaviruksen aiheuttamista infektioista saadaan Kiinasta, josta pandemia sai alkunsa viime vuoden joulukuussa.

– Kiinasta tiedetään tapauksia, joissa röntgenkuvissa näkyy muutoksia vielä neljän viikon kohdalla, Anttila kertoo.

Aika näyttää, miten hyvin ja missä ajassa koronaviruksen aiheuttamat muutokset parantuvat. Vasta sen jälkeen tiedetään, kuinka moni todellisuudessa parani taudista.

Kiinasta on saatu myös positiivisia uutisia. Alkuviikolla julkaistun tutkimuksen mukaan Kiinassa koronavirukseen kuolee 0,66 prosenttia kaikista tartunnan saaneista. Luku on huomattavasti matalampi kuin aiemmat arviot.

Lue myös:

Tällainen on vakavien COVID-19-tapausten aikajana – viruksen pitkä elinkaari osoittaa, miksi tautitilastoja ei kannata tuijottaa sokeasti

Rajaliikenteen rajoittaminen Lapissa on osoittautunut vaikeammaksi kysymykseksi kuin hallituksessa etukäteen ajateltiin.

Ylelle kerrotaan eri lähteistä, että työvoiman liikkumisen rajoittaminen ei ole yksinkertaista. Reittiä on yritetty etsiä jo useita päiviä.

Asia on noussut myös diplomaattiseksi kysymykseksi: Ruotsi ja Norja eivät halua Suomen rajoittavan rajan yli kulkevaa liikennettä. Ylen tietojen mukaan asiasta on käyty neuvotteluja ministeritasolla asti. Useat ministerit ovat keskustelleet asiasta ruotsalaisten kollegojensa kanssa, Ylelle kerrotaan.

Hallitus kertoi maanantaina valmistelevansa tiukennuksia, jotta Ruotsista ja muista naapurimaista ei kulkeutuisi koronavirusta Suomeen. Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan pohjoisen niukkaa terveydenhoitokapasiteettia ei voi riskeerata ja jopa työmatkaliikennettä joudutaan rajoittamaan.

Lappi on ollut poikkeus. Toisin kuin muilla rajoilla, siellä työmatkaliikenne ja muu välttämätön liikenne rajan yli on saanut jatkua ilman, että ylittäjät joutuvat karanteeniin. Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi, että tilannetta on hyvä tarkastella, jotta tauti ei pääse kulkemaan rajojen yli.

Yle kertoi sunnuntaina, että Lapissa on todettu ensimmäiset Ruotsiin liittyvät tartunnat.

Hallitus on joutunut teettämään asiasta lisäselvityksiä. Ratkaisu yritetään löytää huomenna perjantaina.

Ahvenanmaan terveydenhoito on osin Ruotsin varassa

Pulmaksi on osoittautunut esimerkiksi se, että jos Lapissa terveydenhoitohenkilöstön kulkemista rajoitettaisiin tai he joutuisivat Suomeen palatessaan karanteeniin, Ruotsin puolella sosiaali- ja terveydenhoito voisi kärsiä.

Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että Suomen ja Ruotsin Lapin välillä kulkee noin 150 sotealan työntekijää. Ruotsista saadut tiedot rajan yli kulkevan terveydenhuoltohenkilöstön määrästä poikkeavat merkittävästi STM:n arviosta. Pelkästään Itä-Norrbottenissa on paikallisen terveydenhuollon johdon mukaan noin 300 Suomessa asuvaa sotealan työntekijää.

Liikenteen rajoittaminen Lapissa voisi heijastua Ahvenmaalle. Jos sote-henkilöstön kulkemista rajoitettaisiin Lapissa, sitä saatettaisiin rajoittaa myös Ahvenanmaalla.

Ahvenanmaalla on kolmisenkymmentä lääkäriä tai hoitaja, jotka tekevät töitä Ruotsista Ahvenanmaalle. Myös ambulanssihelikopteri tulee Ahvenanmaalle tarvittaessa Ruotsista. Toisin kuin matkailijat, esimerkiksi terveydenhoitohenkilöstö ei tähän asti ole joutunut Ahvenmaalle tullessaan karanteeniin.

Ruotsin raja on aina ollut auki

Myös muita työntekijöitä kulkee rajan yli Lapissa, esimerkiksi sellu- ja terästeollisuudessa. Lapissa rajan yli on kiinteä yhteys, eikä valtakunnanraja ole koskaan estänyt ihmisten liikkumista.

Edes sota-aikana Ruotsin raja ei ollut kiinni. Sosiaali- ja terveysministeriö on kuitenkin vaatinut liikenteen rajoittamista tautitapausten takia. Osa ministereistä pitäisi rajan auki ja etsisi Ruotsin kanssa toista vaihtoehtoa, jotta Ruotsin terveydenhoito ei joudu ongelmiin eivätkä suhteet Ruotsiin vahingoitu.

Ylen tietojen mukaan hallituksessa on Lapin rajan liikenteen rajoittamisesta näkemyseroja.

Hallitus valmistautuu jatkamaan ainakin muilla rajoilla liikenteen rajoittamista 13.5. asti. Sisärajoista päättämiseen hallitus ei tarvitse eduskuntaa vaan voi tehdä päätöksen itse.

Ruotsi tarjoaa vastineeksi tehohoitopaikkoja suomalaisille

Pohjois-Ruotsissa työskentelevän terveydenhuoltohenkilöstön työmatkaliikenteen jatkumisesta huolestunut Norrbottenin aluehallinto sanoi keskiviikkona tarjoavansa Suomelle tehohoitopaikkoja vastineeksi rajojen auki pitämisestä.

Norrbottenin aluehallinnon päällikkö Anna-Stina Nordmark Nilsson kertoi Ylelle torstaina, että Norrbottenin hoitopaikkatarjous lappilaisille on esitetty Suomeen jo myös virallisesti Ruotsin hallituksen toimesta.

Ehdotus on jo ehtinyt herättää hämmästystä paitsi Lapissa myös Ruotsin puolella, sillä jo ennen koronaa pohjoisen työvoimapula ja jatkuva rekrytointi länsinaapurissa ovat olleet kovasti tapetilla. Myös koronaepidemian leviäminen pohjoisessa on herättänyt huolta hoitopaikkojen riittävyydestä.

Aluejohtaja Anna-Stina Nordmark Nilsson kertoo, että tällä hetkellä Norrbottenissa on 35 tehohoitopaikkaa, mutta tarvittaessa niitä voidaan perustaa sairaaloihin enemmän.

Hänen mielestään on täysin mahdollista, että suomalaisia voitaisiin hoitaa Ruotsin puolella, jos Lapin omista tehohoitopaikoista tulee pulaa.

– Tämä on arviomme, joka perustuu ennusteisiin tartunnan leviämisestä Ruotsissa.

Uutista täydennetty klo 19.01 tiedoilla ministerien neuvotteluista ja Ruotsin rajan auki pitämisen historiasta

Lue myös:

Jos rajat Lapissa suljetaan työmatkalaisilta, voi edessä olla pakkomuutto tai työpaikan vaihto – Sairaanhoitaja: "Kuka lähtee puoleksi vuodeksi Ruotsiin, kun mies ja lapset jäävät Suomeen?"

Oulusta kotoisin oleva Ella Koistinen, 26, ei ole poistunut yli viikkoon pienestä hostellihuoneestaan Perun Cuscossa. Koistinen on laitettu tiukkaan eristykseen, koska hänellä on todettu koronavirustartunta.

Hostellin työntekijät tuovat hänelle ruokaa kolme kertaa päivässä, mutta sitä ei varsinkaan aluksi ollut tarpeeksi. Koska hostellilla on ollut vaikeuksia ruokien saamisessa, välillä illalliseksi on ollut puuroa. Koistinen säästelee aterioilla saamiaan hedelmiä pahan hetken varalle.

Myöskään päänsärkylääkettä hän ei ensin pyynnöistä huolimatta saanut. Omat migreenilääkkeet kuitenkin auttoivat välillä kovaksi yltyviin päänsärkyihin.

Tietoa tilanteesta on ollut vaikea saada. Koistiselle on sanottu, että karanteenista voi päästä pois aikaisintaan ensi lauantaina. Sitten hän pääsisi vapaasti liikkumaan hostellin alueella. Ulos meneminen on kielletty, kunnes hostellissa kenelläkään ei ole enää koronaa.

Korona alkoi kuin mikä tahansa flunssa

Ella Koistinen lähti helmikuun lopussa Peruun ystävänsä kanssa. Tarkoituksena oli reissata ympäriinsä ja tutkia maata noin kuukauden ajan.

He ehtivät matkustaa noin kahden viikon ajan, kunnes koronatilanne oli edennyt maassa siihen pisteeseen, että presidentti julisti hätätilan ja sulki kaikki rajat.

Koistisella ja hänen ystävällään oli noin 12 tuntia aikaa poistua maasta, kun he saivat tietää, että rajat menevät kiinni. Se ei riittänyt mitenkään, sillä lähin kansainvälinen lentokenttä oli Liman kaupungissa yli tuhannen kilometrin päässä.

– Jäimme tänne jumiin, Koistinen tiivistää.

Toissa viikonlopun sunnuntaina Koistiselle alkoi tulla normaaleja flunssan oireita. Hän sanoi niistä hostellin työntekijöille, sillä kaikenlaisista koronaan viittaavista oireista oli pyydetty ilmoittamaan.

Ensin hotellin johtaja arveli sen olevan vain nuhaa.

Pian kuitenkin selvisi, että hostellissa aiemmin majoittuneella henkilöllä oli todettu korona.

– Maanantaina minut pistettiin täysin eristyksiin huoneeseeni.

Reissulla mukana ollut kaveri jäi asumaan samaan hostelliin, mutta hän majoittuu eri huoneessa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Seuraavana aamuna lääkäri tuli hostelliin tarkistamaan Koistisen voinnin ja otti häneltä näytteen koronatestiä varten. Seuraavan vuorokauden yönä tuli tieto positiivisesta tuloksesta.

Koistinen oli huolissaan ja toivoi, ettei korona aiheuta pahoja hengitystieoireita. Koistisella on astma, ja hän on joutunut aiemmin influenssakaudella päivystykseen hengitysongelmien vuoksi.

Kun tieto koronatartunnasta varmistui, Perun terveysministeriö sulki sekä hostellin että sen edestä kulkevan kadun. Poliisit vahtivat katua vuorokauden ympäri.

Tällä hetkellä Koistisen lisäksi neljällä hostellissa olevalla on tartunta.

– Ajattelen, että olemme täällä hyvissä käsissä ja pääsemme hoitoon, jos tarvitsee.

Kaikkiaan hostellissa majoittuu vajaat sata ihmistä. Ensin majoittujia oli lähes 130, mutta osa siirrettiin muualle, jotta hostellissa ei olisi liian täyttä. Perun terveysministeriö on linjannut, että kukaan ei saa poistua hostellista ennen kuin kaikki ovat terveitä. Viranomaisten arvion mukaan siinä voi kestää yhdestä kolmeen kuukautta.

– Meille kerrottiin, että voimme saada 5–10 vuoden vankeustuomion, jos lähdemme hostellista, Koistinen sanoo.

Paikallisten negatiivinen suhtautuminen turistien tartuntoihin on hieman huolestuttanut Koistista. Paikallismediassa on uutisoitu hostellin tartunnoista.

– Hyvä, että meillä on täällä poliisivartiointi.

"Ymmärrän, miksi olen täällä"

Koistinen on ollut yhteydessä suurlähetystöön, jossa on neuvottu kuuntelemaan viranomaisten ohjeita ja toimimaan niiden mukaan. Hänelle sanottiin, että lähetystöön voi olla yhteydessä mistä tahansa mieltä painavasta asiasta. Lisäksi hostellille on lähetetty muun muassa ruokaa.

Eniten apua ja tukea Koistinen on silti saanut reissussa mukana olleelta ystävältään, muilta hostellin asukkailta ja läheisiltään.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Perhe on auttanut vakuutusasioiden hoitamisessa Suomen päässä. Muut majoittujat ovat tilanneet Koistiselle ruokaa ja tuoneet tälle muun muassa hygieniatarvikkeita.

– Kaverini soittelevat minulle paljon videopuheluita. Se auttaa, että saa puhua jonkun kanssa.

Koistisen vointi on pysynyt kohtuullisen hyvänä. Hän ei ole tarvinnut minkäänlaista hoitoa sairastamisensa aikana.

– Nyt näyttää siltä, että tauti on ollut lievä. Jos oireet olisivat pahemmat, haluaisin olla Suomessa, koska en tiedä, millainen hoidon taso on täällä.

Koistinen myöntää, että koronatartunta ja oudossa maassa eristyksessä oleminen ahdistavat.

– Onhan tämä vähän psykologinen koe. Mutta tilanteelle ei voi mitään ja ymmärrän, miksi olen täällä. Ei auta kuin yrittää pysyä positiivisena.

Keskustelu on auki 3. huhtikuuta kello 23:een saakka.

– Emme ole kokeneet tällaista koskaan historiassamme.

Näin sanoo Vesa Vihriälä, Helsingin yliopiston työelämäprofessori, jolle on langetettu liki mahdottomalta kuulostava työ: Vihriälän johtaman kriisiryhmän pitäisi löytää keinot, joilla Suomi palautetaan kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle koronakriisin jälkeen.

– Kyllähän tämä tuotannon ja työllisyyden supistuminen on hurja, erittäin jyrkkä ja nopea, Vihriälä tiivistää lähtötilanteen.

Ryhmän ovat asettaneet työ- ja elinkeinoministeriö ja valtionvarainministeriö. Vihriälän lisäksi siihen kuuluvat talouden Nobelilla palkittu professori Bengt Holmström, taloustieteilijä Sixten Korkman ja professori Roope Uusitalo.

Työn tulee olla valmis 1. toukokuuta 2020 mennessä.

– En usko, että meiltä tulee mitään "Sailaksen listaa", mutta varmaan ajatuksia sopeuttamistarpeesta ja - ratkaistuista, Vihriälä sanoo.

Sailaksen lista viittaa entisen valtiovarainministeriön valtiosihteerin Raimo Sailaksen vuonna 1992 esittelemään leikkauslistaan. Sailas tunnettiin 1990-luvun laman jälkeen kovana tarkan talouden puolustajana ja tiukkojen säästöjen ehdottajana.

Talouden pudotus erittäin jyrkkä

Vihriälän johtaman selvitysryhmän ratkaisujen pohdinta on alkanut musertavassa tilanteessa. Epätoivoon ei kuitenkaan ole syytä.

– Positiivista on, että tämä ei ole välttämättä pitkäaikainen samalla tavalla kuin finanssikriisi tai 1990-luvun lama olivat, Vihriälä sanoo.

Näin siksi, että talousromahduksen taustalla ovat hallituksen epidemian taltuttamiseksi pystyttämät rajoitustoimet eikä talous itsessään.

Kun rajoitustoimia päästään poistamaan, voi toipuminenkin olla hyvin nopeaa – jos talous on pystytty pitämään jollakin tavalla toimintakuntoisena ja ilman isoja vaurioita.

– Shokki on poikkeuksellisen kova, mutta se voi poistua nopeasti jos epidemia saadaan kuriin. Tällöin talous voi toipua ripeästikin. Ikävä kyllä, huonompikin vaihtoehto on mahdollinen.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Valtio paikkaa talouden tappioita velalla

Isompien vaurioiden välttämiseksi julkisen sektorin varoja on käytettävä paljon. Se tarkoittaa, että julkinen alijäämä meillä ja muualla paisuu. Niiden seurauksena velka kasvaa ja sen kurominen taas kohtuulliselle tasolle tulee viemään aikaa.

– Velkaantumisen pienentämisessä puhutaan vuosista, sanoo Vihriälä.

Mutta kuinka paljon lisää velkaa joudutaan ottamaan? Se on vielä arvailujen varassa. Luottoluokittaja Moody'sin tuore ennuste antaa kuitenkin osviittaa:

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Moody'sin ennusteessa Suomen julkisen talouden eli kuntien ja valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen pompsahtaa tänä ja ensi vuonna rajusti.

EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti julkisen velan pitäisi pysyä alle 60 prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Suomi on pysynyt raameissa, mutta tältä noin 60 prosentin tasolta noustaan ennusteen mukaan jo tänä vuonna 65,5 prosenttiin ja ensi vuonna 66,7 prosenttiin.

Prosenttiyksikön nousu tarkoittaa 2,5:ttä miljardia, joten ennusteen toteutuessa julkisen talouden velka nousisi tänä vuonna lähes 14 miljardia ja ensi vuosi mukaan lukien lähes 17 miljardia.

– Ei kuulosta mitenkään mahdottomalta. Voi nousta suuremmaksikin, Vihriälä sanoo.

Se tarkoittaa valtiolle ja kunnille raskasta taakkaa.

– Velanhoitoa keventää matalana pysyvä korkotaso. Suomi tulee saamaan edelleen lainaa hyvin matalalla korolla.

Inflaatio tulee velanmaksun avuksi

Vihriälä uskoo, että myös inflaatio tulee nostamaan päätään kriisin jälkeen.

Inflaatio tarkoittaa yleistä hintojen nousua kun rahan ostovoima heikkenee. Massiivinen elvytys ja rahan tarjonnan lisääntyminen kaikkialla maailmassa voisi kiihdyttää inflaatiota koronakriisin jälkeen.

– Kun rajoitukset ovat voimassa, ei ole mahdollisuuksia kuluttaa, eivätkä hinnatkaan voi nousta. Keskuspankit pumppaavat paljon rahaa talouteen ja ajan mittaan tämä alkaa ruokkia kysyntää ja edelleen inflaatiota, Vihriälä selittää.

–Ja jos tänä aikana menee paljon yrityksiä konkurssiin, niin kysynnän alkaessa tavara- ja palvelutarjontaa ei ole riittävästi siihen vastaamaan ja silloin hinnat nousevat.

"Sailaksen listan" isä kannustaa valtiota velanottoon

Koronakriisin edessä valtiovarainministeriön entinen valtiosihteeri Raimo Sailaskin kannustaa valtiota Talouskriisi.fi -sivustolla roimaan velanottoon.

"Suomen valtiolla on tässä tilanteessa varaa ja velvollisuus velkaantua nykyisestä tasosta kymmeniä prosenttiyksikköjä suhteessa bkt:hen. Inflaatio tulee aikanaan hoitamaan tätäkin velkaa. Verottamalla velkoja ei voi hoitaa." Raimos Sailas, talouskriisi.fi-palvelulle

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Sailaksen mukaan valtiolla on "varaa ja velvollisuus velkaantua nykyisestä tasosta kymmeniä prosenttiyksikköjä suhteessa bruttokansantuotteeseen". Se tarkoittaisi todella massiivista velanottoa valtiolle.

Budjettitalouden tarkkana vartijana ja säästölistoistaan tunnetulta Sailakselta ehdotusta voi pitää jopa mullistavana. Hän myös näkee, että veronkorotusten sijaan velkaa hoitaa tulevaisuudessa inflaatio.

Vihriälä on samoilla linjoilla velanotosta ja osittain siitäkin, että inflaatio voi auttaa maksamaan velkoja tulevaisuudessa. Rahan ostovoiman heikentyessä myös velat kutistuisivat suhteessa tuloihin, jotka nousisivat hintojen mukana.

– Olen samaa mieltä. Moni muu maa on velan suhteen paljon hankalammassa tilanteessa kuin Suomi. Inflaatio tulee myös hoitamaan osan veloista, mutta ei kaikkea. Ei inflaatio niin korkeaksi nouse, että emme joutuisi vielä katsomaan tarkkaan julkisia menoja ja veroja, Vihriälä sanoo.

Euroopan keskuspankki ei tule Vihriälän mukaan päästämään inflaatiota laukalle. Hinnat saavat nousta aikansa, mutta jos nousu kiihtyy kovin suureksi, keskuspankki puuttuu peliin korkoja nostamalla.

– Korkoja nostamalla estetään inflaatiokierre, jos se alkaisi ajautua sellaiselle kiihtyvälle uralle, josta jo selvästi on haittaa talouden toiminnalle.

Inflaatio ei siis tule kokonaan poistamaan velkataakkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että velkaantuneet maat joutuvat katsomaan tarkkaan läpi omat menonsa ja tulonsa kuten verotuksen tason.

– Se tarkoittaa tiukkuutta julkisessa taloudessa, mutta millä tavalla se tehdään, on oma kysymyksensä, Vihriälä sanoo.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta Suomessa ja maailmalla

Kysely: Suomalaisten mielialat ovat pysyneet positiivisina koronakriisin keskellä – "Vaikea ennakoida, milloin taloushuolet alkavat näkyä"

Yksinyrittäjille 2 000 euron toimintatuki koronakriisiin – haku avautuu mahdollisimman pian

Ruotsissa todetaan nyt 400–500 uutta koronavirustartuntaa päivittäin. Viranomaiset uskovat, että tartuntojen määrät jatkavat jyrkkää nousuaan lähipäivinä. Ne ovat saavuttaneet "uuden tason", Ruotsin mediat raportoivat.

Pääministeri Stefan Löfven varoittaakin, että epidemia ei ole ohi viikoissa, vaan se kestää vielä kuukausia. Hän korostaa, että ruotsalaisten on oltava kärsivällisiä ja valmiita tekemään uhrauksia.

– Vaara ei ole ohi. Tilanne pahenee ennen kuin se paranee. Nyt on tärkeämpää kuin koskaan pysyä kotona, jos oireilee, Löfven sanoi muun muassa yleisradioyhtiö SVT:n välittämässä tiedotustilaisuudessa myöhään iltapäivällä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Hän varoitti lipsumasta viranomaisten ohjeista pysytellä mahdollisimman paljon kotona ja muistutti, että myös lapset on pidettävä kotona, jos heillä on oireita, vaikka ne olisivat kuinka lieviä tahansa.

Löfven huomautti myös, että ohjeet koskevat koko maata, vaikka tilanne on pahin Tukholman läänissä ja naapurilääneissä.

–Meidän on pysyttävä kotona, jos meillä on oireita. Meidän on pidettävä etäisyyttä muihin ihmisiin. Meidän on pestävä käsiämme huolellisesti ja usein. Meidän on vältettävä matkoja, ja niiden, jotka kuuluvat riskiryhmiin, on vältettävä yhteyksiä muihin ihmisiin, Löfven kertasi.

Valtionepidemiologi: Olemme matkalla kohti tartuntahuippua

Ruotsissa vahvistettiin 519 uutta koronavirustartunaa viime vuorokauden aikana. Se on ennätysmäärä tartuntoja vuorokaudessa Ruotsissa.

Valtionepidemiologi Anders Tegnell uskoo, että koronatartuntojen määrä jatkaa jyrkkää nousua Ruotsissa lähipäivinä. Hän arvioi, että epidemia on uudessa vaiheessa, eikä se ole yllätys.

– Olemme matkalla kohti tartuntahuippua, jota olemme osanneet odottaa, Tegnell sanoo yleisradioyhtiö SVT:lle.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Hänen mukaansa tilanne voisi olla huomattavasti pahempi.

– Tartuntakäyrä on ollut tasainen lähes kuukauden ajan, ja se on erittäin tärkeää.

Tegnell uskoo, että tartuntojen tasainen määrä merkitsee, että niiden huippu pysyy matalampana kuin ilman mitään toimenpiteitä ja matalampana kuin monissa muissa maissa.

Ruotsi on luottanut ohjeisiin enemmän kuin kieltoihin koronaviruksen leviämisen ehkäisemisessä.

Se on kuitenkin kieltänyt kaikki yli 50 henkilön kokoontumiset ja vierailut vanhainkodeissa. Lisäksi lukiot, yliopistot ja korkeakoulut on suljettu, ja niissä on siirrytty etäopetukseen.

Eilen keskiviikkona kansanterveysviranomainen kehotti ruotsalaisia pysyttelemään mahdollisimman paljon kotona, tekemään etätöitä ja välttämään kahviloissa tai kaupassa käyntiä.

Korona ehtinyt levitä kymmeniin vanhainkoteihin

Korona on erityisen kohtalokas yli 70-vuotialle, ja eilisestä lähtien vierailut vanhainkodeissa on kielletty kokonaan Ruotsissa.

Ruotsin radion kartoitus kuitenkin osoittaa, että tartuntoja on varmistettu 43 vanhainkodissa eri puolilla maata ja epäiltyjä tartuntoja on 51 vanhainkodissa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Valtionepidemiologi Anders Tegnell myöntää, että vanhainkotien suojelemisessa on epäonnistuttu.

– Se on erittäin valitettavaa, sillä juuri sitä olemme yrittäneet estää kaikin mahdollisin tavoin, hän sanoo Ruotsin radiolle.

Pääministeri Stefan Löfven puolestaan toteaa, että vanhainkotitartunnat seuraavat kansainvälistä trendiä.

– Se on tapahtunut lähes kaikissa maissa, emmekä näe sitä epäonnistumisena, Löfven sanoi tiedotustilaisuudessaan.

Ruotsissa ei ole esitetty arviota siitä, kuinka moni ihminen voi kuolla koronavirukseen.

– Sitä on liian vaikea arvioida. En tiedä, kuka siihen pystyisi, Löfven sanoi tiedotustilaisuudessa.

Ruotsissa on tähän mennessä kuollut 282 ihmistä koronaan. Kuolonuhrien määrä nousi 43:llä viime vuorokauden aikana.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Suomessa nyt 19 kuollut koronavirukseen, perustuslakivaliokunta puoltaa ravintoloiden sulkemista, Lapin rajan kiinni laittaminen hankalaa

Koronaviruspandemia on saanut monet maat sekasortoiseen tilaan, jota viranomaiset yrittävät epätoivoisesti hallita. Uusnatsijärjestöissä yllättäen syntynyt tilanne on kuitenkin herättänyt innostusta.

– En voi kiistää, ettenkö ajattelisi ja toivoisi, että tämä [pandemia] on juuri se, mitä tarvitsemme. Tämän avulla voimme käynnistää todellisen kansallismielisen kansannousun ja vahvistaa vallankumouksellisia poliittisia voimia, kirjoitti Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) ruotsalainen puheenjohtaja Simon Lindberg järjestön sivuilla maaliskuussa.

Pohjoismainen vastarintaliike on nimensä mukaisesti Pohjoismaissa toimiva uusnatsijärjestö. Sen Suomen osasto kiellettiin käräjäoikeuden päätöksellä vuonna 2018, mutta kiellon oikeuskäsittely korkeammissa oikeusasteissa on vielä kesken.

Valtakunnansyyttäjä määräsi syytteitä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta – hakaristiliput liikaa mielenosoituksessa

Uusnatsistiset järjestöt, jotka tavoittelevat natsi-Saksan kansallissosialistista hallintomuotoa uskovat, että nykyinen liberaali, demokraattinen ja monikulttuurinen yhteiskunta on romutettava perusteellisesti.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

He pitävät nykyisen järjestelmän tuhoamista välttämättömänä, jotta uusi autoritaarinen, valkoisten ylivaltaan perustuva valtio pääsee muodostumaan, kertoo Jyväskylän yliopiston äärioikeistoon perehtynyt tutkija Tommi Kotonen Ylen haastattelussa.

Uusnatsipiireissä nähdään, että koronaviruksen myötä puhjennut yhteiskunnallinen sekasorto voi olla niiden odottama tilaisuus muuttaa valtiomuotoja. Ainakin pandemia antaa äärijärjestöille mahdollisuuden värvätä riveihinsä ihmisiä, joiden elämä on romahtanut talouden myllerryksessä tai jotka ovat pettyneet nykyisten päättäjien toimiin.

– Toivotan huonommat ajat tervetulleiksi, jotta voimme luoda paremmat ajat yhdessä, uusnatsijohtaja Lindberg kirjoittaa.

Suunniteltua kaaosta

Tommi Kotosen mukaan PVL ei kuitenkaan itse aktiivisesti pyri kiihdyttämään yhteiskunnallista sekasortoa. PVL on tyytynyt kouluttamaan kannattajiaan ja levittämään kansallissosialistista propagandaa.

Länsimaissa on kuitenkin lukuisia ryhmittymiä, jotka pyrkivät toimintatapaan, jolle tutkijat ovat antaneet nimen akseleraatio (accelerate, engl. kiihdyttää, nopeuttaa).Se tarkoittaa aktiivisia toimia yhteiskunnallisen kaaoksen luomiseksi.

Rasistisen ideologiansa mukaisesti uusnatsien suunnittelema kaaos merkitsee usein rotujen välistä sotaa tai väkivaltaa juutalaisia vastaan.

Akselerationistit ovatkin nyt alkaneet pohtia, olisiko koronavirus sellainen "salainen bioase", jota voitaisiin hyödyntää vallankumouksen edistämiseksi.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Näitä uusnatsiryhmittymiä on lukuisia, mutta Kotosen mukaan monet niistä ovat hyvin pieniä, jotkut jopa yhden aktiivisen toimijan perustamia nettisivustoja. Joukossa on silti myös laajoja organisaatioita, joilla on toimintaa useissa maissa.

Ryhmät pitävät usein yhteyttä internetin kryptatun Telegram-viestipalvelun kautta. Keskustelut koskevat Kotosen mukaan hyvin usein erilaisia iskusuunnitelmia, joita tosin pannaan täytäntöön melko harvoin.

Yksi merkittävimmistä ryhmistä on Yhdysvalloissa perustettu Atomwaffen Division (suom. Atomisodan divisioona), joka on sittemmin levinnyt moneen Euroopan maahan. Sen innoittamana on syntynyt muita ryhmiä, joilla on samankaltaisia mahtipontisia nimiä, kuten Sonnenkrieg Division ja Feuerkrieg Division. (Aurinkosodan ja Tulisodan divisioona)

Image may be NSFW.
Clik here to view.

"Sairastuneiden syljeskeltävä"

Uusnatsien ideologiassa painotetaan henkilökohtaista uhrautumista, joka nostaa aktivistin arvoa.

Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriössä havaittiin jo helmikuussa, että uusnatsien keskusteluissa jopa vaaditaan, että COVID-19-tautiin sairastuneet uusnatsiaktiivit käyttävät omaa sairauttaan hyväkseen edistääkseen omaa aatettaan.

Edistäminen tapahtuisi sylkemällä kasvoihin poliiseja tai vähemmistöjen edustajia, ja näin levittämällä tautia haluttuihin kohderyhmiin. Keskusteluissa on myös esitetty, että sairastuneet käyvät sylkemässä synagogien ovenkahvoihin, kertoo Yahoo News.

Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriön poliisiosasto Federal Protective Servicetoteaa, että jos suunnitelmia pannaan täytäntöön, kyse on bioterrorismista. Asiaan kiinnitti huomiota muiden muassa Liittovaltion poliisin FBI:n johtaja Christopher Wray.

Iskusuunnitelmista tai kohteista puhuminen on myös usein osa verkon alakulttuuria, johon sisältyy niin provokaatioita, vastustajien pelottelua kuin silkkaa pilailuakin. Tämä tekee ilmiön seuraamisenkin hankalaksi, mikä lienee ainakin jossain määrin toimijoiden tarkoituskin, Kotonen huomauttaa.

Pommi-iskun yritys

Viime viikolla yhdysvaltalaiset tiedotusvälineet, kuten The New York Times, kertoivat Liittovaltion poliisin FBI:n surmanneen 36-vuotiaan uusnatsimiehen kiinnioton yhteydessä syntyneessä tulitaistelussa.

FBI oli saanut tietää, että mies suunnitteli Missourin osavaltiossa pommi-iskua synagogaa tai moskeijaa vastaan. Kun koronaepidemia alkoi levitä, hän oli arvioinut, että isku koronapotilaita hoitavaan sairaalaan tuottaisi enemmän uhreja, kertoo turvallisuusalan Homeland security newswire -julkaisu.

Miehen kerrotaan kuuluneen kahteen uusnatsijärjestöön, National Socialist Movementiin and Vorherrschaft Divisioniin. Hän on myös ollut aktiivinen uusnatsien keskusteluryhmissä Telegram-palvelussa, kertoo ääriryhmien toimintaa seuraava The Informant -sivusto.

Autolla väkijoukkoon Charlottesvillessä ajaneelle äärioikeistolaiselle yli 400 vuoden vankeustuomio

Epidemia ruokkii salaliittoteorioita

Koronaepidemia on saanut aikaan myös paljon huhuja ja salaliittoteorioita. Uusnatsien piirissä on levitetty teoriaa, että virus olisi kehitetty vahvistamaan juutalaisten voimaa maailmassa tai tappamaan syntyperäiset saksalaiset.

Keskusteluissa epäillään myös, ettei media kerro totuutta viruksesta. On esimerkiksi epäilty, ettei mitään koronavirusta olekaan, vaan sen uhreiksi väitetyt ovat kuolleet johonkin muuhun tautiin.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Saksalainen uusnatsiryhmä Der Dritte Weg uskoo, että hallitukset käyttävät koronavirusta harhauttamaan kansalaiset, jotta nämä eivät kiinnittäisi huomiota "tulossa olevaan pakolaisten ja siirtolaisten aaltoon Lähi-idästä", kertoo uutiskanava al-Jazeera.

Al-Jazeeran tietojen mukaan Ukrainassa toimiva äärioikeistolainen järjestö on Telegram-keskusteluissa painottanut, ettei koronaepidemia ole valkoihoisten ihmisten syytä. Lännessä Azovin pataljoonan nimellä tunnetun järjestön mukaan Italian suuresta uhrimäärästä pitää syyttää maassa olevia etnisiä vähemmistöjä.

Kaikki äärijärjestöt eivät kuitenkaan lietso väkivaltaa. Myös Pohjoismaisen vastarintaliikkeen Lindberg ja saksalainen Der Dritte Weg -järjestö kehottavat kannattajiaan talouskriisin keskellä tukemaan paikallisten ihmisten omistamia pienyrityksiä.

Tällä tavalla ryhmät voivat saada hyväksyntää ja ne voivat rekrytoida uusia kannattajia aikana, jolloin valtionhallinto horjuu.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Kaikki ihmiset eivät välttämättä tiedosta kuuluvansa koronaviruksen riskiryhmään. Näitä voivat olla esimerkiksi henkilöt, jotka tupakoivat päivittäin, sanoo Mehiläisen yleislääketieteen erikoislääkäri Patrik Währn.

– Jos ei miellä tupakan kaikkia vaaroja, toki siinä tapauksessa ei tiedä kuuluvansa riskiryhmäänkään, Währn toteaa.

Riskiryhmillä tarkoitetaan niitä, joilla on suurentunut riski saada tauti vaikeaoireisena. Tämänhetkisen tiedon perusteella yli 70-vuotiaat henkilöt ovat muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion.

Lisäksi vaaraa voivat lisätä perussairaudet, jotka merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Suomessa iän puolesta kohonneessa riskissä on noin 870 000 henkilöä ja vakavan perussairauden vuoksi vähintään 200 000.

– Riskiryhmiin kuuluvien pitäisi mahdollisuuksiensa mukaan suojata itseään tartunnoilta eli huolehtia käsihygieniasta ja välttää sosiaalisia kontakteja, THL:n tutkimusprofessori Tiina Laatikainen kertoo.

Kokosimme tähän juttuun tietoja yleisimmistä riskiryhmistä.

Huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus

Vaikeaa keuhkosairautta sairastava on riskiryhmässä. THL:n mukaan Tiina Laatikaisen mukaan kaikki sairaudet, jotka alentavat keuhkojen toimintaa merkittävästi, lisäävät vakavan koronavirustaudin riskiä.

– Keuhkosairaus ei ole hallinnassa, jos hoidosta ja lääkityksestä huolimatta on huomattavasti oireita, kuten esimerkiksi hengenahdistusta.

Hyvässä hoitotasapainossa oleva astma on melko vähäinen riski. Jos keuhkot toimivat normaalisti, riski ei ole yhtä suuri kuin henkilöllä, jonka keuhkojen toimintakyky on alentunut esimerkiksi keuhkoahtaumataudin, bronkiektasian tai keuhkojensiirron vuoksi.

Sairauden vaikeusaste vaikuttaa myös koronavirustartunnan vaarallisuuteen. Huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus lisää vakavan koronavirusinfektion vaaraa etenkin iäkkäillä.

Noudata saamiasi ohjeita, joiden mukaan toimia sairauden pahenemisvaiheen aikana. Hakeudu hoitoon, ellei hengenahdistus ei mene ohi lääkkeillä.

Lue lisää Hengitysliiton sivuilta.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Diabetes, johon liittyy elinvaurioita

Ne diabetesta sairastavat henkilöt, joilla sairaus on johtanut elinvaurioihin, kuten esimerkiksi munuaissairauksiin tai sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin, ovat myös riskiryhmässä.

Diabetesta sairastavat potilaat, jotka ovat hyvässä hoitotasapainossa eivät suoraan kuulu riskiryhmään.

– Jos diabetes-potilaan hoito ja lääkitys ovat kunnossa ja verensokeri on hyvässä tasapainossa, silloin ei ole riskiryhmässä, sanoo Laatikainen.

Mehiläisen Patrik Währnin mukaan diabetes heikentää immuunipuolustusta ja sen takia se lisää riskiä kuulua riskiryhmään.

– Erityisen hankala tilanne on esimerkiksi lapsiperheissä, joissa toinen vanhemmista sairastaa tyypin 1 diabetesta, joka on saattanut aiheuttaa munuaisvaurion. Silloin koko perheen tulee noudattaa tiukkoja karanteenisäännöksiä.

Sosiaaliset kontaktit pitäisi Diabetesliiton suosituksen mukaan rajoittaa vain välttämättömiin. Vaikka viranomaissuositus kieltää vain yli 10 henkilön kokoontumiset, liitto neuvoo toistaiseksi välttämään kaikkia ryhmäkokoontumisia.

Omaan hoitoyksikköön tai päivystykseen on syytä hakeutua tai ainakin ottaa yhteyttä, jos korkea kuume kestää yli kolme vuorokautta, verensokeri nousee selvästi eikä laske lääkityksestä huolimatta.

Yhteys päivystykseen on syytä ottaa myös, jos veressä on ketoaineita yli 3 mmol/l tai yleisvointi heikkenee selvästi.

Lue lisää Diabetesliiton sivuilta.

Krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta

Mehiläisen Patrik Währnin mukaan krooninen maksa- tai munuaissairaus heikentää kehon normaalia aineenvaihduntaa ja altistaa sitä kautta riskille saada vakava koronavirusinfektio.

Siksi nämä potilaat kuuluvat riskiryhmään.

– Munuaisten ja maksan vajaatoiminta on lisännyt koronataudin aiheuttamia elinvaurioita, sanoo THL:n Tiina Laatikainen.

Tärkein kroonisen maksan tai munuaisen vajaatoimintaa aiheuttava sairaus on diabetes.

Sairaalloinen lihavuus

THL:n tutkimusprofessorin Tiina Laatikaisen mukaan sairaalloinen lihavuus lisää riskiä sairastua koronavirukseen.

Tämä tarkoittaa henkilöitä, joiden painoindeksi on yli 40.

– On vaikea sanoa, tiedostavatko he sitä. Kyllä tästä on tietoa, että se kohottaa riskiä, koska yleensä lihavuuteen liittyy myös muita oheissairauksia, kuten diabetesta, sydäntauteja ja hengityselimistön sairauksia ja lihavuus itsessään vaikeuttaa hengitystä.

Mehiläisen Patrik Währn kertoo, että riski sairastua vaikeaoireiseen koronavirukseen nousee selvästi niillä, joiden BMI on yli 40. Hän sanoo, että todennäköisesti jo BMI yli 30 lisää riskiä. Währn nostaa suurimpaan riskiryhmään juuri iäkkäät, sukupuoleltaan miehet sekä ylipainoiset.

– Ylipaino itsessään on merkittävä riski. Jos ihminen on lihava, hän ei pysty hengittämään kauhean syvään. Keuhkoista on vaikea rykiä limoja silloin ylös. Sitä kautta on suurentunut riski saada vaikea koronavirusinfektio.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Päivittäinen tupakointi

THL:n mukaan on viitteitä siitä, että päivittäin tupakoivat ovat sairastumisen riskiryhmässä, koska he sairastuvat myös muihin hengitystieinfektioihin tupakoimattomia herkemmin.

– Koronaviruksen osalta tutkimustuloksia on tästä Kiinasta ja Italiasta. Tupakoijilla on lisäksi kohonnut riski saada vakavia koronan tautimuotoja, kertoo Tiina Laatikainen.

Mehiläisen Patrik Währn sanoo, että kaikki keuhkoihin menevät epäpuhtaudet ovat huono asia.

– Kaikki, mikä heikentää keuhkojen toimintaa, lisää riskiä sairastua vaikeaan koronavirukseen.

Myös nuuskaaminen lisää koronavirustartunnan riskiä, koska nuuskaaja vie sormet suuhun useita kertoja päivässä nuuskapussia suuhun laittaessaan ja suusta pois ottaessaan.

Kasvojen koskettelu ja nuuskapussien poistamisen jälkeinen puutteellinen käsihygienia lisäävät tartuntariskiä. Tupakointi ja nuuskaaminen kannattaa lopettaa. Apua lopettamiseen saa esimerkiksi stumppi.fi-palvelusta.

Vaikea-asteinen sydänsairaus

Vaikea-asteista sydänsairautta sairastavat kuuluvat myös riskiryhmään. Koronaviruksen aiheuttama keuhkojen sairastuminen ja sen aiheuttama hapenpuute voi altistaa sydäninfarktille.

– Se voi lisätä myös sepelvaltimoiden tulehdusta, joka myös on infarktin riskiä lisäävä tekijä erityisesti potilailla, joilla on valtimoiden kovettumista.

Keuhkoja kuormittava sairaus kuormittaa yleensä sydäntäkin. Tämä koskee erityisesti sydämen vajaatoimintaa sairastavia. Heillä vajaatoiminnan oireet voivat vaikeutua infektion aikana.

– Lievässä sydänsairaudessa sairaus pysyy hallinnassa lääkityksellä. Jos on ollut pitkään korkea verenpaine ja sydän on siitä rasittunut, se lisää riskiä, sanoo Mehiläisen Patrik Währn.

Sydänlääkkeet pitää muistaa ottaa erityisen huolellisesti. Kun perussairaus voi paremmin, lisäriski on helpommin voitettavissa.

Kädet pitää pestä riittävän usein ja välttää kontakteja muihin ihmisiin.

Vaikka elinpiiri on kaventunut kotioloihin, liikuntaa ei pidä lopettaa. Esimerkiksi ulkoilu on nyt hyvä tapa liikkua.

Lue lisää Suomen Sydänliiton sivuilta.

Vastustuskykyä heikentävä tauti kuten syöpä

Riskiryhmään kuuluvat ne, joilla on esimerkiksi aktiivinen syöpä tai jotka saavat elimistön vastustuskykyä heikentävää hoitoa.

– Leukemia, lymfooma ja HIV-infektio ovat vastustuskykyä heikentäviä sairauksia, sanoo THL:n Tiina Laatikainen.

Syöpäjärjestöjen mukaan riskiryhmään kuuluvat järjestön mukaan myös syöpäpotilaat, jotka ovat toipumassa syöpäleikkauksesta. Aiemmin sairastettu ja parantunut syöpä ei tiettävästi lisää riskiä hankalalle infektiolle.

Syöpäpotilaiden sairaalakäyntejä pyritään infektioriskin vuoksi minimoimaan ja sen takia osa käynneistä korvataan etäyhteydellä kuten puhelinsoitoilla.

Jos sairastat syöpää, älä mene suoraan päivystykseen vaan soita ensin.

Lue lisää Syöpäjärjestöjen sivuilta.

Vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys

Vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys lisää riskiä sairastua koronavirukseen. THL:n mukaan tällainen lääkitys on esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito.

Myös syöpähoidossa käytettävät solunsalpaajat eli sytostaatit heikentävät vastustuskykyä. Mehiläisen yleislääketieteen erikoislääkärin Patrik Währnin mukaan kaikki solunsalpaajat heikentävät kehon immuunipuolustusta ja lisäävät vakavan infektion riskiä.

Tavanomaisen solunsalpaajahoidon jälkeen puolustusjärjestelmän palautuminen kestää 1–3 kuukautta, kun taas kantasolusiirrosta palautuminen puolesta vuodesta vuoteen.

Paikalliset, esimerkiksi rinnan alueen sädehoidot tai syövän hormonihoidot, eivät merkittävästi vaikuta vastustuskykyyn.

Mehiläisen Patrik Währnin mukaan kaikkien riskiryhmiin kuuluvien tulee noudattaa erityisen tarkkaan sitä ohjetta, etteivät he ole kosketuksissa muihin ihmisiin eli pysyä kotona.

– Kaupassakäyntiä ja muuta asiointia tulee välttää eikä pidä pyytää ketään kotiin vierailemaan. Ulkoilua voi ja kannattaakin harrastaa, kunhan muistaa turvavälin ulkonakin.

Lue myös:

Uusimmat koronavirusuutiset Suomessa

Koronan varjossa muhii hoitopommi – Pahin skenaario on, että riskiryhmien potilaat jäävät hoidotta pitkäksi aikaa

Huominen perjantai koittaa tuulisena Etelä-Suomessa. Merialueille on annettu myrskyvaroitukset, ja maa-alueillekin on luvassa myrskypuuskia.

Tuulet voimistuvat jo tänään torstaina myöhään illalla Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa sekä Ahvenanmaalla.

Tuulia säestää voimakas sade. Se tulee lumena, räntänä ja etelärannikolla vetenä.

– Itä-Suomessa ja Keski-Suomessa ajokeli muuttuu huonoksi. Lappi pääsee helpommalla, ja siellä on pääosin poutaista, Ylen meteorologi Anne Borgström sanoo.

Sateet liikkuvat vauhdilla, ja jo perjantaina iltapäivällä Etelä-Suomessakin nähdään aurinko. Myöhään perjantaina sadekurimus alkaa olla ohi.

Kun sateet ovat väistyneet itään, lännestä virtaa Suomeen kuivempaa ilmaa. Niin lauantaita kuin sunnuntaita vasten yöllä ollaan pakkasella koko maassa.

– Lauantaiaamu on aurinkoinen, mutta iltapäivällä voi tulla vähän lumikuuroja. Lämpötila on päivällä maan etelä- ja keskiosissa plussalla, mutta Lapissa on pakkasta, Borgström kuvailee.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Sunnuntai-iltana pilvisyys lisääntyy, ja samalla Suomeen virtaa lämmintä ilmaa. Pohjoiseen voi tulla vähän lunta.

– Maanantaina voidaan etelässä helposti mennä jopa kymmeneen asteeseen. Jonain päivänä ensi viikolla saattaa olla jopa 15 astetta, Borgström povaa.

Toimittaja Iida Tikka aloittaa syyskuussa Ylen uutena Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajana. Tikka opiskelee parhaillaan Washingtonissa, Georgetownin yliopistossa, turvallisuuspolitiikan maisteriohjelmassa ja valmistuu toukokuun lopussa.

– Washingtonissa enteillään jo, että koronapandemia on vuoden 2001 terrori-iskuihin verrattava shokki, joka muuttaa maata perusteellisesti. Tämä kevät on tuonut uhan ihon alle, Tikka kertoo.

Yhdysvalloissa järjestetään loppuvuodesta myös presidentinvaalit. Tikka arvioi, että vaalit ovat erittäin kiinnostava hetki Yhdysvaltain tulevaisuuden kannalta ja myös hyvä tapa käynnistää kirjeenvaihtajakausi.

– Odotan pitkiä päiviä, yllätyksiä ja uusia näkökulmia. Ennen kaikkea odotan sellaisten ihmisten kohtaamista, jotka ajattelevat eri tavalla kuin minä.

Tikka haluaa kirjeenvaihtajakaudellaan poimia esiin kehityskulkuja, jotka alkavat Yhdysvalloista, mutta muuttavat koko maailmaa. Hän uskoo, että talous ja eriarvoistuminen tulevat painottumaan lähivuosina.

– Yhdysvallat on hyvin monimuotoinen yhteiskunta. Polarisaatio repii maata, ja haluan selvittää, miten amerikkalaiset suhtautuvat toisiinsa, erityisesti vaalien alla.

Tikka on jo työskennellyt Ylessä

Tikalla on aiempaa kokemusta kirjeenvaihtajan työstä. Vuosina 2015-2017 hän oli MTV3:n ja STT:n kirjeenvaihtajana Venäjällä Moskovassa.

– Kun työskentelin Moskovassa, Venäjä muovasi voimalla itselleen uutta asemaa kansainvälisessä järjestelmässä. Nyt Yhdysvallat haparoi oman asemansa kanssa.

Tikka arvioi, että lähivuodet näyttävät, kuinka voimakkaasti Yhdysvallat kääntyy sisäänpäin, ja mitä se tarkoittaa maailmanpolitiikalle.

Tikka on aiemmin työskennellyt Ylessä ulkomaantoimittajana. Hän teki ulkomaanuutisia ja veti Mistä maailma puhuu -podcastia.

Voit alla lukea ja kuunnella Tikan aiempia juttuja.

Analyysi vuodelta 2018: Putin sulatti Trumpin sydämen parissa tunnissa ja sai haluamansa – Trumpin rooliksi jäi haukkua Venäjä-tutkintaa.

Podcast, toukokuu 2018: Mika Hentunen ja jenkkinuorten vallankumous. Toimittaja Iida Tikka.

Kesäksi Tikka palaa Suomeen. Hän toivoo ehtivänsä nauttia Suomen suvesta, vaikka pandemia voi sotkea suunnitelmia.

– Aion syödä ruisleipää, uida meressä ja pelata pesäpalloa. Toivottavasti pääsen myös käymään kaverin kesähäissä, jos pandemia helpottaa.

Ylen nykyisistä Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajista Paula Vilén lopettaa kesällä kautensa ja palaa Suomeen. Mika Hentunen jatkaa toisena Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajana tämän vuoden loppuun. Ylellä on kaikkiaan seitsemän kirjeenvaihtajaa ja toistakymmentä toimittajaa eri puolilla maailmaa.

Venäjän kulttuuriministeriö järjesti maaliskuussa verkkosivuillaan tarjouskilpailun Venäjän kansallispäivän vietosta eri maissa. Vuonna 2020 valtion budjetista ohjataan tähän tarkoitukseen 49,35 miljoonaa ruplaa eli noin 580 000 euroa. Lähes puolet rahoista suunnataan Suomeen. Venäjä on suunnitellut yhteensä 33 tapahtumaa, joista 13 järjestetään naapurimaassa.

– Venäjän ja Suomen kulttuuriyhteistyön kehittäminen on yksi kansainvälisen toiminnan prioriteeteistamme, toteaa Venäjän kulttuuriministeriö sähköpostitse Ylelle.

Ministeriö lisäsi, että ”tapahtumien määrä ja sävy määritellään Venäjän suurlähetystön tukemana” sekä “yhteistyössä suomalaisten kollegoiden kanssa”, muttei kuitenkaan tarkentanut, kehen erityisesti viittaa.

Tarjouskilpailun mukaan Suomeen suunnataan 22,2 miljoonaa ruplaa, eli noin 260 000 euroa. Venäjä aikoo järjestää Suomessa kuusi näyttelyä, kolme kirkkokuoron esitystä, kaksi ”vuoropuhelua”, eturivin artistin konsertin ja työpajan.

Hanketta perustellaan tarpeella ”jakaa keskeistä ajatusta maiden välisestä syvästä historiallisesta ja henkisestä siteestä” sekä ”vahvistaa Suomen ja Venäjän kansojen välistä ystävyyttä ja naapuruutta”. Tämän lisäksi suomalaisille esitellään ”venäläisen kulttuurin panostuksia ja kehitystä kansainvälisessä kanssakäymisessä”.

Ministeriö korostaa, että kaikkiin tapahtumiin odotetaan myös suomalaisia osallistujia ja ne tulkataan suomen kielelle. Venäjä toivoo, että suomalaiset tiedotusvälineet uutisoisivat tapahtumista, mutta täsmentää, että ”toimittajat ja uutispalvelut on hyväksytettävä etukäteen”.

Erityinen asema on hengellisillä tapahtumilla, joihin kuuluvat muun muassa kolmipäiväinen kristittyjen välinen konferenssi ja sekä ”idän ja lännen hengelliseen vuoropuheluun” keskittyvä näyttely.

Koronavirusepidemia ja rajojen sulkeminen eivät näytä pahemmin Venäjää häiritsevän. Kulttuuriministeriö sanoo tarkentavansa tapahtumien tarkkoja päivämääriä myöhemmin ”maailman yleisen epidemiologisen tilanteen mukaan”.

– Venäjän henkisen kulttuurin päivät ulkomailla -projektin tapahtumat saadaan varmasti järjestettyä, Venäjän kulttuuriministeriö vakuutti Ylelle.

Jevgeni Bogdanov

BERLIINI Maaliskuun 17. päivä tuhannet Sveitsin armeijan reserviläiset saivat tekstiviestin.

Korona oli iskenyt tsunamin lailla Italian Lombardian alueella aivan Sveitsin rajan tuntumassa, ja nyt epidemia uhkasi myös Sveitsiä.

Sveitsin johto päätti kriisin vuoksi mobilisoida armeijan avuksi.

Päivää ennen laajaa tekstiviestimobilisointia Sveitsiä johtava liittoneuvosto eli hallitus oli todennut poikkeusolot.

Suomalaistaustainen Pälvi Pulli osasi jo aavistaa, mitä olisi edessä. Hänen yksikkönsä Sveitsin puolustusministeriössä ilmoitti edeltävänä perjantaina valmistelevansa päätöstä kutsua avuksi tuhansia henkilöitä armeijan reservistä.

Se oli hetki, jolloin hän tajusi Sveitsin olevan historiallisessa kriisissä.

– Tiesin, että se tarkoittaisi suurinta joukkojen mobilisointia sitten toisen maailmansodan, Pulli kertoo sähköpostitse.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Apuun on kutsuttu tuhansia reserviläisiä

Sveitsiin asettunut Pulli on turvallisuuspolitiikasta vastaava ylijohtaja Sveitsin puolustusministeriössä. Kesäkuussa Sveitsin hallitus nimitti Pullin suurlähettilääksi, jotta hän voi edustaa uutta kotimaataan myös kansainvälisesti.

Haastattelu on koronakriisin kiireiden vuoksi mahdollinen vain sähköpostitse. Pandemia on ensisijaisesti terveysviranomaisten ja poliittisen johdon hoidettava asia, mutta sillä on myös turvallisuuspoliittisia vaikutuksia.

– Olemme kiinnostuneita koronakriisin seurauksista maailmanlaajuisesti ja Sveitsissä, Pulli kertoo.

– Heikentyvätkö vai vahvistuvatko suurvallat kriisissä? Kuinka pandemia vaikuttaa tietoverkkohyökkäyksiin, konflikteihin tai yleiseen turvallisuuteen?

Mutta nyt Sveitsin armeijan tärkein tehtävä on auttaa epidemian tautipiikkiin valmistautumisessa.

Sveitsissä on Suomen tavoin asevelvollisuus, minkä vuoksi sillä on suuri määrä miehiä ja jonkin verran naisia armeijassa.

Tässä vaiheessa armeija on kutsunut 3 000 henkilöä auttamaan siviilihallintoa kesäkuun loppuun saakka. 8 000 henkilöä on hallituksen asettama yläraja.

Armeija auttaa varustamaan sairaaloita

Sveitsi on katsonut huolestuneena rajan yli Italiaan, missä sairaaloiden kantokyky on ylittynyt moninkertaisesti ja uhrimäärät nousseet pahimmillaan lähelle tuhatta päivässä.

Sveitsissä on yksi maailman parhaista terveydenhoitojärjestelmistä, mutta koronakriisi on herättänyt pelkoa myös vauraassa alppimaassa terveydenhoidon ylikuormittumisesta.

– Epidemian puhkeamisen jälkeen tuli nopeasti selväksi, että terveysviranomaiset tarvitsevat apua, ylijohtaja Pulli kertoo.

Erityisen merkittäväksi koronaepidemiassa on osoittautunut Sveitsin armeijan lääkintähenkilöstö, joka on koulutettu tukemaan terveydenhuoltoa. Pullin mukaan noin tuhat henkilöä on lähetetty tukemaan siviilisairaaloita: auttamaan sairaaloiden varustamisessa ja hoitohenkilöstöä potilastyössä.

Ainakin yksi jo suljettu sairaala on palautettu käyttöön ja lisäksi armeija auttaa potilaiden kuljettamisessa tai laboratoriokapasiteetin lisäämisessä. Osa joukoista tukee poliisia ja rajavartijoita.

Italian rajakunnassa kylälääkäri kuoli koronaan

Sveitsin koronatilanne on vakava, ja alueelliset erot ovat suuria. Pohjois-Italian Lombardiaa rajaavassa Ticinon kantonissa sekä ranskankielisissä Geneven ja Vaudin kantoneissa tilanne on pahin.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Torstaina Sveitsissä oli todettu lähes 20 000 koronatartuntaa ja kuolleita oli noin 450. Asukkaita Sveitsissä on noin 8,5 miljoonaa eli suhteessa väkilukuun tilanne on selvästi Suomea vakavampi.

Suomalainen Tuula Roininen vastaa puhelimeen Asconan kunnassa Ticinon kantonissa. Italian rajalle on matkaa noin 15 kilometriä ja maat jakavat kuvankauniin Maggiorejärven.

Roininen kertoo, että paikallinen suositus on pysyä mahdollisimman paljon kotona vaikkei varsinaista ulkonaliikkumiskieltoa ole. Kaupassa ja apteekissa voi yhä käydä, mutta poliisi saattaa pysäyttää ja kysyä syytä ulkona olemiseen.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Roininen, 50, kertoo tunnelman olevan järkyttynyt, sillä koronavirukseen on kuollut henkilöitä hänen tuttavapiiristään.

– Myös meidän kylämme iäkkäämpi lääkäri kuoli koronaan ja nyt mietitään, kuinka monta ihmistä hän ehti sairaana tavata, Roininen kertoo.

Asconan kunta auttaa yli 65-vuotiaita toimittamalla heille pientä maksua vastaan lämmintä ruokaa ja hoitamalla kauppa-asiat heidän puolestaan.

Rajan yli vain hoitohenkilöstöä ja kaupankassoja

Normaalisti kymmenettuhannet ihmiset ylittävät Italian ja Ranskan vastaiset rajat päivittäin matkalla töihin ja takaisin kotiin. Päivittäiset rajanylitykset Italian ja Sveitsin välillä jatkuivat vielä silloinkin, kun Pohjois-Italiaan oli määrätty laajoja sulkuja.

Lähellä rajaa asuva Roininen kertoo, että nyt rajan yli päästetään vain hoitajia, lääkäreitä, kaupankassoja ja muita yhteiskunnan kannalta välttämättömien alojen työntekijöitä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Myös matkailua rajoitetaan. Monella sveitsiläisellä on kakkosasunto Ticinon laaksoalueella, mutta sinne on estetty pääsy kaikilta muilta paitsi vakituisilta asukkailta.

Roinisen perheeseen kuuluu puoliso ja kolme lasta. Kaksi lapsista käy etäkoulua.

Vanhin lapsista on töissä kuntoutuskeskuksessa. Myös siellä varaudutaan tehohoidosta selvinneiden koronapotilaiden kuntouttamiseen. Lisäksi Ticinossa rakennetaan erikseen sairaalapaikkoja koronapotilaille.

Arki on muuttunut radikaalisti kriisin vuoksi. Roininen käy kaupassa suojamaski päässä ja kumihanskat kädessä, mutta vielä kaupan ovella häntä pyydettiin desinfioimaan hanskat.

– Kaupoissa on suljettu nyt myös kaikki hyllyt, joissa myydään sukkia ja muita asioita, jotka eivät ole välttämättömiä, Roininen kertoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Vessapaperia paikallisissa kaupoissa on, mutta jauhot ja hiivat olivat viime kauppareissulla loppu.

Kansalaisia on valistettu jo vuosikymmeniä pitämään kotona viikon omavara ruokatarvikkeita kotona. Mutta moni on havahtunut säännön noudattamiseen vasta nyt, kriisin jo iskettyä.

Edes omavaraisella Sveitsillä ei ole tarpeeksi suojavarusteita

Sveitsissä kansalaiset voivat luottaa monia muita maita paremmin siihen, ettei ruoka lopu ihan heti kaupan hyllyiltä.

Varautumisesta tunnetulla Sveitsillä on kansallinen varmuusvarasto, jossa välttämättömiä ruokatarvikkeita, kuten jauhoja, öljyä, riisiä ja sokeria, riittää noin kolmeksi kuukaudeksi.

Viime vuonna Sveitsissä nousi julkinen mekkala, kun kahvi yritettiin poistaa varmuusvaraston listalta. Päätös peruttiin, eli kahvistakaan ei tule pulaa.

Varmuusvarastossa on myös lääketarvikkeita, joiden osalta varmuusvarasto on jo avattu.

Sveitsi ei ole Euroopan unionin eikä Naton jäsenmaa, mikä vaikuttaa myös varautumiseen.

Puolustusministeriön ylijohtajan Pullin mukaan varautumisen taustalla on ajatus, että Sveitsi haluaa säilyttää tietyn itsenäisyyden ja vapauden toimia myös kriisin aikana.

– Mutta edes tämä järjestelmä ei takaa, että kaikkia tarvittavia välineitä on saatavilla, Pulli kirjoittaa.

Koko muun Euroopan tavoin myös Sveitsissä on niukasti hengityslaitteita, desinfiointiainetta ja muita suojavälineitä. Näiden toimittamisessa on nyt ongelmia ympäri maailmaa valtavan kysynnän vuoksi – oli sitten kyse Nato-maasta tai ei.

– Kriisi on osoittanut toimitusketjujen ja niihin liittyvien riippuvuuksien merkityksen, Pulli kirjoittaa.

Saksa esti hengityssuojien viennin Sveitsin puolelle

Maaliskuussa Sveitsissä nousi metakka, kun Saksa pysäytti Sveitsiin hengityssuojaimia kuljettaneen lastin rajalle. Saksa perusteli päätöstä sillä, että se halusi varmistaa suojavarusteiden päätymisen oikeisiin käsiin.

Pulli sanoo Sveitsin joutuneen käymään neuvotteluja EU-maiden ja muiden Euroopan maiden kanssa siitä, että suojavarusteiden vientirajoituksista luovuttaisiin.

– Se onnistui, mutta meidän pitää edelleen varautua toimituskatkoksiin ja viivästymisiin.

Sveitsi ei ole vielä joutunut pyytämään apua naapurimailta, vaikka koronatilanne on vaikea. Sen sijaan Ranskasta on tuotu potilaita Sveitsiin hoitoon, ja Sveitsi kotiuttaa yhdessä EU-maiden kanssa kansalaisiaan takaisin kotimaahan.

Asconassa asuva Tuula Roininen sanoo heidän kotikuntansa vetoavan solidaarisuuteen ja sääntöjen noudattamiseen. Viestit päätyvät aina samaan toivotukseen.

– Vain yhdessä tästä selvitään, kunta vetoaa.

Myös armeijan mobilisointi paljasti yhteishengen olevan Sveitsissä korkealla.

Tunnin sisällä tekstiviestin saamisesta 80 prosenttia kutsutuista oli ilmoittautunut palvelukseen.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Kokkolan Energiaverkot puolittaa sähkönsiirtomaksut huhti- ja toukokuun ajaksi.

Alennus koskee sähkönsiirron energiamaksua, ei kiinteää osaa. Valtaosa siirtomaksuista kertyy sähkönsiirron energiamaksuista.

Kokkolan taajama-alueella toimiva verkkoyhtiö haluaa alennuksella helpottaa koronaepidemian takia vaikeuksiin joutuneita yrityksiä ja kotitalouksia. Päätös tehtiin torstaina Kokkolan energiaverkkojen hallituksen kokouksessa.

– Tällä päätöksellä haluamme näyttää mallia muille ja haastamme muutkin sähköverkkoyhtiöt vastaaviin toimenpiteisiin – erityisesti alan suuret toimijat Carunan ja Elenian, Kokkolan Energiaverkot Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jarmo Nissi toteaa.

Kokkolan Energian toimitusjohtaja Mikko Rintamäki sanoo kuullensa., että Norjassa jotkin verkkoyhtiöt ovat myös alentaneet epidemian takia siirtomaksuja.

– Olemme runsaan viikon ajan miettineet, miten voisimme auttaa tässä tilanteessa. Olemme keskustelleet asiasta myös omistajamme Kokkolan kaupungin kanssa, kertoo Rintamäki.

Nissin mukaan myös Suomen hallituksen on aika harkita toimenpiteitä sähkölaskujen alentamiseksi.

– Maan hallitus voisi miettiä poikkeustilanteen vuoksi väliaikaista huojennusta sähköveroon. Tämä olisi teknisesti hyvin helposti toteutettava järjestely, joka auttaisi yritysten ahdingossa ja samalla lisäisi suomalaisten ostovoimaa.

Kokkolan Energia on valmis neuvottelemaan myös maksujärjestelyistä ellei asiakkaalla ole ennestään maksuhäiriöitä. Asiakkaan tulee ottaa yhteyttä hyvissä ajoin ennen

Muualla Keski-Pohjanmaalla toimiva Verkko Korpela ilmoitti eilen 10 prosentin alennuksesta siirtohintoihin toukokuusta lokakuun loppuun. Samalla myös viivästyskorko laskettiin 7 prosentista 2 prosentiin.

– Valtioneuvosto on peräänkuuluttanut keinoja, joilla voidaan helpottaa ihmisten elämää. Korpelan Voiman kuntayhtymä antoi meille pari viikkoa sitten tehtäväksi miettiä asiaa. Meille tämä on iso asia rahallisesti, 200 000 – 300 000 euroa, kertoo Verkko Korpelan toimitusjohtaja Tuula Loikkanen.

Verkko Korpela ja Kokkolan Energiaverkot eivät tienneet toistensa alennusaikeista. Verkko Korpelan hallitus ennätti tehdä päätöksen pari tuntia Kokkolaa aiemmin.

Katso täältä Ylen uutiset koronavirusepidemiasta Suomessa ja maailmalla.

MOSKOVA Ihmisoikeustarkkailijat varoittavat koronavirusepidemian leviämisestä Venäjän vankiloissa.

Venäläismedian mukaan kymmenillä vangeilla moskovalaisessa Matrosskaja tišinan -vankilassa on rajuja keuhkokuumeoireita kuten korkeaa kuumetta ja kovaa yskää. Koronaviruksen tiedetään aiheuttavan keuhkokuumetta.

Viestimet perustavat tietonsa ihmisoikeusjärjestöihin ja riippumattomaan mediaan yhteydessä olleisiin vankeihin. Niiden mukaan vankeja ei testata koronaviruksen varalta, eivätkä he saa tarvittavaa hoitoa.

Viranomaisten mukaan tiedot eivät vastaa todellisuutta, eikä Matrosskaja tišinassa ole todettu vakavia hengitystieoireita.

Ihmisoikeusjärjestö vaatii vankien vapauttamista

Ylen haastattelema ihmisoikeustarkkailija Irina Jatsenko pitää tilannetta erittäin huolestuttavana.

Jatsenkon mukaan tietoja rajusti sairastuneista on tullut myös muista vankiloista, mutta niiden todenperäisyyttä on vaikea varmistaa, sillä asianajajien ja ihmisoikeustarkkailijoiden pääsy vankiloihin on estetty.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Venäjän vankilaviranomainen FSIN on kieltänyt kaikki vierailut ja lähetysten toimitukset maan vankiloihin koronaepidemian patoamiseksi. Tiistaina kerrottiin, että vain yksi Moskovan kahdeksasta vankilasta ottaa enää vastaan uusia vankeja.

Jatsenko pelkää, että vankien kanssa yhteydessä olevat viranomaiset levittävät ahtaissa ja epähygienissä vankiloissa koronavirusta ja tilanne saattaa kärjistyä nopeasti.

– Kyse ei ole neulasta heinäsuovassa vaan heinäsuovasta, joka voi leimahtaa liekkeihin, Jatsenko kuvailee tilannetta.

Tunnettu ihmisoikeusjärjestö, Moskovan Helsinki-ryhmä on laatinut avoimen kirjeen, jossa se vaatii laajaa vankien armahtamista koronauhan vuoksi. Venäjällä on noin puoli miljoonaa vankia.

Putin myönsi vaikeudet epidemian torjumisessa

Presidentti Vladimir Putin piti eilen torstaina tv-puheen koronavirustilanteesta. Hän pidensi jo aiemmin venäläisille määrättyä palkallista vapaata huhtikuun loppuun saakka, jotta epidemiaa saataisiin hidastettua.

Putin myönsi nyt, että viranomaisilla on vaikeuksia koronaviruksen torjumisessa. Aiemmin vallanpitäjät ovat vakuuttaneet epidemian olevan hallinnassa.

– Huolimatta valtion ja kaupunginhallinnon käyttöön ottamista toimenpiteistä koronavirusuhkaa ei ole vielä onnistuttu nujertamaan Moskovassa, Putin lausui.

Venäjällä on nyt vahvistettu 4 149 koronatartuntaa, joista valtaosa on Moskovassa. Todettujen tartuntojen määrä on kasvanut viime päivinä nopeasti.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Tšetšenian tiukkoja määräyksiä valvotaan kepeillä

Vladimir Putin myös siirsi vastuuta epidemian hoitamisesta kuvernööreille.

Jo nyt Venäjän alueet ovat itsenäisesti julistaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia, jotka sallivat käytännössä vain lähikaupassa ja apteekissa sekä välttämättömiksi katsotuissa töissä käymisen.

Kaikkein pisimmälle on menty Pohjois-Kaukasiassa sijaitsevassa Tšetšenian tasavallassa.

Tasavaltaa johtava Ramzan Kadyrov on sulkenut alueen rajat ja ilmoittanut täydestä ulkonaliikkumiskiellosta öisin.

Kovista puheista tunnetun Kadyrovin on aiemmin kerrottu sanoneen, että koronakaranteenia rikkovat “pitäisi tappaa”. Tšetšeniasta on myös välitetty kuvia, joissa viranomaiset valvovat liikkumisrajoituksia keppien kanssa.

Vastuu epidemian kukistamisesta alueille

Monet epäilevät alue- ja paikallishallintojen kykyä toimia tehokkaasti epidemian vastaisessa taistelussa, sillä Venäjän autoritäärinen hallintojärjestelmä on keskusvaltainen ja nojaa tiukasti presidenttiin.

Tutkija Aleksandr Baunov Moskovan Carnegie-keskuksesta kirjoittaa, ettei kuvernöörien virka ole koskaan aiemmin ollut Venäjällä näin kaikkivoipa ja vaarallinen. Kuvernöörit päättävät toimista, mutta kantavat myös vastuun.

Tilanteen hermostuneisuudesta kertoo osaltaan kuvernöörien viimeaikaiset eroilmoitukset.

Eilen erostaan kertoivat Arkangelin aluetta johtava Igor Orlov ja Komin tasavallan päämies Sergei Gaplikov. Tänään eroanomuksen jätti Kamtšatkan alueen kuvernööri Vladimir Iljuhin.

Lue lisää aiheesta:

Kirjeenvaihtajan analyysi: Venäjällä koronan vastainen sota kaipaa yhtä miestä

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Pula sairaanhoidon suojavarusteista on korona-ajan uutinen. Se on haastanut yrityksiä ennätysnopeaan tuotekehittelyyn.

Kolme pohjalaista yritystä organisoi tuotantonsa uudelleen ja muutamassa päivässä ne toivat markkinoille epidemian torjunnassa tarvittavia tuotteita.

Nyt Orapac Oravaisissa valmistaa suojavisiirejä, joita tarvitaan koronatartuntoja testattaessa sairaaloissa.

Sangat, joihin Oravaisissa valmistetut kalvot kiinnitetään, tehdään puolestaan Prevex Oy:lla Uudessakaarlepyyssä.

Pietarsaarelainen SMK Design taas valmisti muutamassa vuorokaudessa lähes 2000 roiskesuojaa myymäläketjujen kassoille.

Vuorokaudessa uusi suunta

Muutos vaati yrityksiltä sopeutumista ja jopa toimintatapojen muuttamista.

Esimerkiksi Orapac ryhtyi tuottamaan suojavisiirejä alle vuorokaudessa siitä, kun idea syntyi.

– Kaikki ovat ottaneet tämän projektin vakavasti ja heti lähdettiin mukaan. Ensimmäinen prototyyppi saatiin tehtyä muutamassa tunnissa. Tuotanto on nyt pyörinyt kellon ympäri kolmessa vuorossa, kertoo Orapacin toimitusjohtaja Fredric Tidström.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Prevexillä sankojen kehitysproisessiin kului neljä työpäivää ja yksi viikonloppu. Samalla muiden tuotteiden tilaukset ovat hiipuneet ja yt-neuvottelut parhaillaan meneillään.

Yrityksen tuotannon painopiste on nyt siirtynyt muista töistä sankojen valmistukseen.

– Voisi sanoa, että yhtä paljon sydämellä kuin järjellä meidän tuotekehittäjät saivat kehitettyä vanhoista työkaluistamme sellaiset, että sangat saadaan niillä valmistettua, kertoo Prevexin toimitusjohtaja Marko Nylund.

Sopivan kokoisia yrityksiä

Pohjanmaalla on perinteisesti ollut vahva yrittäjähenki. Alueella on myös paljon osaamista ja hyvä laitekanta, joka mahdollistaa tuotteiden valmistuksen käytännössä.

Mutta selittääkö se miksi juuri Pohjanmaalla on näin nopeasti onnistuttu saamaan tuotanto käyntiin?

Prevexin Marko Nylundin mukaan pohjalaisyritykset ovat sopivan kokoisia ja nopeita tekemään päätöksiä.

– Ihan ensimmäisestä ehdotuksesta aina valmiiseen tuotteeseen, kaikki päätökset tehdään paikan päällä. Ihmiset ovat myös käytännönläheisiä ja tekemisen taito sekä tuoteosaaminen ovat korkealla tasolla. Sitä kautta osaamista pystytään käyttämään muuhunkin kuin vanhoihin, tuttuihin tuotteisiin, Nylund toteaa.

Myös Orapacilla tajuttiin heti valtakunnallisen poikkeustilanteen vakavuus ja se, ett toimeen pitää tarttua nopeasti. Poikkeustila on mahdollistanut myös sen, että nyt ei ole tarvittu sitä byrokratiaa, joka yleensä edeltää uuden tuotteen lanseeraamista.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Uusi mahdollisuus

SMK Design valmistaa normaalioloissa pääasiassa yrityksille logoja ja valomainoksia esimerkiksi akryylistä.

Koronakriisin ansiosta toimitusjohtaja Mika Vackerilla oli suuri huoli siitä, miten yritys selviäisi kriisin yli kuivin jaloin. Kuin ihmeen kaupalla eteen ilmaantui mahdollisuus valmistaa myymälöihin roiskesuojia kassoille.

Maanantaina yritys teki roiskesuojasta prototyypin ja laittoi kyselyn muunmuassa Lidlille. Jo samana iltapäivänä, puoli viideltä tuli tarjouspyyntö ja kaksi tuntia myöhemmin tarjouspyyntöön oli vastattu.

Torstaina materiaalit saapuivat ja alkoi urakka, joka päättyi sunnuntaina. Lopputuloksena oli 1800 valmista roiskesuojaa, jotka asennettiin yhteensä 187 myymälään ympäri Suomea.

– Nyt alkaa tulla kyselyitä Ruotsista ja Norjasta, koska materiaalipula on niin kova. Meillä sitä onneksi vielä löytyy niin, että pystytään reagoimaan, Vacker kertoo.

Näkymiä myös tulevaisuuteen

Uudet, koronaan liittyvät tilaukset ovat Orapacille, Prevexille ja SMK Designille suhteellisen pieniä normaaliin toimintaan verrattuina. Yrityksissä uskotaan kuitenkin, että niistä poikii bisnestä myös koronan jälkeen.

Tärkeintä on kuitenkin ollut nopea reagointi tilanteessa jossa apua on tarvittu.

– Antaa kaikille hyvän fiiliksen, kun voimme auttaa vakavassa tilanteessa. Se on minusta ehkä kaikkein tärkeintä tässä tilanteessa, Fredric Tidström summaa.

Katso täältä Ylen uutiset koronatilanteesta Suomessa ja maailmalla.

Lapin kauppakamari kannattaa Lapin länsirajan tiukkaa sulkemista. Kauppakamari on keskustellut useiden Lapin teollisuustoimijoiden ja yritysten kanssa ja myös ne ovat Lapin kauppakamarin toimitusjohtajan Timo Rautajoen mukaan kallistuneet rajan lähes totaalisen sulkemisen kannalle rahtia lukuun ottamatta.

– Tärkeintä on, että taudin leviäminen saadaan estettyä ja sitä ei tuoda rajan yli, Rautajoki sanoo.

Länsirajan takana Ruotsin Norbottenissa korona on levinnyt jo laajalle Suomen pohjoisosaan verrattuna ja työmatkaliikenteen pelätään tuovan tautia myös Suomen puolelle. Toisin kuin muut Euroopan maat, Ruotsi ei ole tehnyt merkittäviä toimia ja rajoituksia koronan leviämisen ehkäisemiseksi ja siellä tautitilanne on edennyt jo huolestuttavalle tasolle.

Ruotsin Norrbottenissa on tähän mennessä todettu 78 laboratoriovarmennettua koronavirustartuntaa ja tautiin on kuollut neljä ihmistä. Suomen Lapissa sairastuneita on 40 eikä kukaan ole kuollut tautiin.

Taloutta ja terveyttä ei ole syytä asettaa vastakkain

Myös Lapin matkailutoimijat vetosivat Lapin Kansan jutussa, että raja saataisiin suljettua. Matkailutoimijat pelkäävät hiihtokeskusten sulkemisen aiheuttamien tappioiden olleen turhia, jos tauti pääsee nyt leviämään Lappiin Ruotsista.

Kauppakamarin näkemyksen mukaan rajan yli voisivat kulkea ainoastaan rahti sekä kriittisen tärkeät, poikkeuksellisissa tilanteissa tarvittavat huolto- ja korjaushenkilöstö – ja heitäkin odottaisi karanteeni.

– Heitä ei montaa ole, korkeintaan muutama kymmenen ja eiväthän hekään siinä rajalla jatkuvasti ramppaisi, kuten työmatkaliikenne nyt, Rautajoki sanoo.

Julkisessa koronakeskustelussa talous ja terveys on usein laitettu vaakakuppeihin koronan vastaisia toimia punnittaessa. Rautajoki huomauttaa, että taudin leviäminen olisi myös isku yrityksille ja teollisuuslaitoksille.

– Jos tauti pääsee leviämään, se sairastuttaa työntekijät, mikä voi johtaa esimerkiksi ongelmiin tuotannossa. Se olisi yrityksille lose-lose-tilanne.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Lapin kauppakamarin kanta raja-asiaan on, että raja pitäisi sulkea myös hoitohenkilökunnalta sekä muilta työntekijöiltä. Rautajoki kertoo, että Suomessa yritykset ovat jo miettineet, kuinka rajan takaa kulkevat työntekijät voitaisiin majoittaa perheineen.

Kauppakamari toivoo Suomen hallitukselta raja-asiaan tiukennuksia ja selkeää ohjetta, joka ei jätä tulkinnanvaraa.

Rautajoki toteaa, että Norjan rajasta Suomelle ei muodostu samanlaista ongelmaa kuin Ruotsin rajasta.

Lapin kuntajohtajat: Ruotsin raja kiinni muulta kuin kriittiseltä henkilökunnalta

Lapin kuntajohtajat vaativat, että raja suljetaan muulta kuin tavaraliikenteeltä sekä kriittiseltä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnalta. Hekin saisivat kuntajohtajien mukaan ylittää rajan vain, mikäli he ovat Suomeen tullessaan kotonaan karanteenin kaltaisissa olosuhteissa. Lupa valtionrajan ylittämiseen tulee olla vain työmatkaan kotoa työpaikalle.

Kuntajohtajat perustelevat linjaansa sillä, että Suomi ja Ruotsi ovat valinneet koronaepidemian aiheuttamiin poikkeusoloihin erilaisen strategian, ja että maiden erilaisilla epidemiaa hidastavilla toimenpiteillä on vaikutusta erityisesti Lapin maakunnassa.

Kuntajohtajien mukaan tämänhetkinen Ruotsin rajan yli sallittu työmatkaliikenne muodostaa koronavirusepidemian aikana Lapin kannalta vakavan riskin.

Maakuntajohtaja ei halua Lapille Etelä-Euroopan karmaisevia seurauksia

Myös Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi on ottanut kantaa rajan tiukan sulkemisen puolesta. Hän perustelee rajan sulkemista Ruotsin löyhillä koronantorjuntatoimilla.

– Tämän strategian riskinä on se, että heidän terveydenhuoltojärjestelmänsä ei tule kestämään – Etelä-Euroopan kokemukset seurauksista ovat karmaisevia. Rajan auki pitämisen kompensaationa Kalixista suomalaisille tarjotut tehohoitopaikat eivät todennäköisesti tule tällä strategialla riittämään edes norrbottenilaisille, Riipi toteaa blogissaan.

Ruotsissa on huolestuttu erityisesti terveydenhuollon henkilökunnan työmatkaliikenteen jatkumisesta rajan yli ja maa on tarjonnut vastineeksi tehohoitopaikkoja suomalaisille koronaviruspotilaille.

Hallitus valmistelee tiukennuksia rajaliikenteeseen

Suomen hallitus ilmoitti maanantaina, että se on aloittanut pikaisesti valmistelun Suomen pohjois- ja länsirajoilla tapahtuvan liikenteen tiukentamiseksi tavaraliikennettä lukuun ottamatta.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoi, että jopa työmatkaliikennettä joudutaan rajoittamaan näillä rajoilla.

– Hoitokapasiteetti pohjoisessa on varsin pieni, emmekä voi sitä riskeerata, Ohisalo sanoi.

Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi, että rajakiristykset ovat tarpeen taudin kulkeutumisen estämiseksi.

– Katsoimme, että nyt on syytä valmistella vielä tiukennustoimenpiteitä rajoille, jotta emme kuljettaisi tautia maasta toiseen.

Rajaliikenteen rajoittaminen Lapissa on osoittautunut vaikeammaksi kysymykseksi kuin hallituksessa etukäteen ajateltiin. Reittiä on yritetty etsiä jo useita päiviä, ja asian valmistelu on yhä kesken.

Keskustele aiheesta lauantaihin kello 23 asti.