Lapsilla on monia huolia ja kysymyksiä koronavirukseen liittyen. Etsimme asiantuntijoilta vastauksia näihin kysymyksiin.

Sairaus

1. Miten vaarallinen korona on todellisuudessa lapsille?

Suurin osa tapauksista on ollut aikuisilla. Tähänastisten raporttien mukaan lapsilla koronavirusinfektio on lähes poikkeuksetta lieväoireinen. Pieni osa sairastuneista lapsista on kuitenkin tarvinnut sairaalahoitoa.

Vastaajana THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi.

2. Onko alle kouluikäisiä menehtynyt koronaan?

Lasten kuolemat ovat olleet harvinaisia, mutta joitakin tapauksia on raportoitu. Pienen vauvan kuolemasta Yhdysvalloissa uutisoitiin joitakin päiviä sitten, mutta tarkkaa tietoa tapauksesta ei ole julkaistu.

Vastaajana THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi.

3. Tiktokissa sanotaan, että korona johtuu siitä, että joku söi Kiinassa lepakon. Pitääkö tämä paikkaansa?

Arvellaan, että virus on siirtynyt ihmiseen eläimestä, mahdollisesti lepakosta. Täysin varmaa tietoa ei ole. Tiktokin tarina ei liene tosi.

Vastaajana THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi.

Suoraan lepakolta ei ihminen voi virustartuntaa saada. Jokin isompi nisäkäs on voinut tartuttaa lepakosta saadun koronaviruksen ihmiseen. Tutkimukset kumoavat salaliittoteorian siitä, että virus olisi ihmisen tekemä.

Tarttuminen

4. Voinko leikkiä pihalla kolmen kaverini kanssa vai voiko korona tarttua?

Tätä pitää vähintäänkin välttää.

THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi kieltäisi tämän, koska leikkiessä syntyy usein lähikontakti. Tällöin virus voi tarttua, jos joku leikkijöistä kantaa virusta. Siksi ei kannata leikkiä kaveriporukassa edes ulkona, hän sanoo.

Tampereen kaupungin epidemiologi, tartuntatautilääkäri Sirpa Räsänen sallisi pihaleikit, jos kukaan ei ole kipeä, eikä olla lähekkäin.

5. Saanko järjestää kavereilleni ulkosynttärit?

Olisi parempi, jos malttaisit odottaa synttäreiden järjestämisen kanssa ja pitää ne sitten, kun on taas palattu normaaliin elämään. Järjestä sitten vaikka jymyjuhlat.

Vastaajana Tampereen kaupungin epidemiologi, tartuntatautilääkäri Sirpa Räsänen

6. Jos olen terve, voinko käydä pyöräilemässä kaverin kanssa ulkona?

Jos molemmat ovat oireettomia, ja pysyttelette koko ajan vähintään metrin etäisyydellä toisistanne, voitte käydä pyöräilemässä yhdessä. Aikuisen olisi hyvä olla mukana tällaisissa tilanteissa varmistamassa, etteivät säännöt unohdu.

Vastaajana THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi.

7. Voinko tavata vanhempaani, joka asuu Uudellamaalla?

Voit. Lapsella on oikeus pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa. Lapsen tapaamisoikeus on yksi poikkeuksista Uudenmaan eristämisessä. Lapsen saa myös noutaa Uudellemaalle muualta Suomesta.

_Näin sanoo poliisi ohjeissaan._

8. Saanko virpoa?

Oman perheen kesken voi virpoa, mutta ulos naapurustoon tai sukulaisten luo ei pidä lähteä. Isovanhemmat voi virpoa puhelimitse tänä vuonna.

Vastaajana THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi.

9. Voiko leikkipuistoissa käydä leikkimässä? Voiko tartunnan saada hiekkalaatikosta?

Voi käydä, jos on mahdollista pysytellä vähintään parin metrin etäisyydellä muista, pitää käsineet kädessä ja huolehtii käsienpesusta leikkimisen jälkeen. Yhdessä muiden lasten kanssa ei voi leikkiä, paitsi omien sisarusten, koska lähikontakti syntyy silloin helposti vahingossakin.

Virus ei tartu hiekkalaatikosta, mutta lelujen välityksellä se voi tarttua. Jos ennen leluun koskemista joku on kaivanut vaikkapa nenää ja siirtänyt viruksen sieltä leluun, ja joku muu ottaa pian tämän jälkeen lelun käteensä ja sitten hieroo esimerkiksi silmiään, on mahdollista että virus siirtyy lelun välityksellä ihmisestä toiseen.

Vastaajana THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi.

10. Voinko kutsua kavereita yökylään tai mennä itse yökylään?

Et voi. Kaikkia lähikontakteja tulee nyt välttää.

Vastaajana THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi.

Rajoitukset

11. Miksi en saa tavata isovanhempia?

Koska isovanhemmat ovat yleensä aika iäkkäitä. Heillä voi olla sellaisia sairauksia, että jos koronavirus tarttuu heihin, niin he voivat sairastua vakavasti. Siksi vanhoja ihmisiä on neuvottu olemaan tapaamatta ketään, ellei ole ihan pakko.

Vastaajana Tampereen kaupungin epidemiologi, tartuntatautilääkäri Sirpa Räsänen

12. Miksi vanhemmat kieltävät minua nyt liikkumasta ja näkemästä kavereita? Voivatko he tehdä niin ja millä lakipykälällä?

Vanhempia on itseäänkin määrätty vähentämään omaa liikkumistaan ihmisten ilmoilla. Heitä on käsketty myös kieltämään lapsiaan liikkumasta ja näkemästä kavereita. Mitä vähemmän ihmiset liikkuvat ja tapaavat toisiaan, sitä vaikeampi viruksen on levitä. Mutta vanhemmat saavat kyllä aina käskeä omia lapsiaan, siihen ei tarvita mitään erityistä lakia.

Vastaajana Tampereen kaupungin epidemiologi, tartuntatautilääkäri Sirpa Räsänen

Se, että suosituksia pitää noudattaa, ei tarkoita, etteikö asiasta voisi olla ärtynyt, harmissaan ja turhautunut.

Vastaajana Mannerheimin Lastensuojeluliiton sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki.

13. Mitä jos äidin luona minun pitää olla yksin kotona karanteenissa, mutta isä päästää minut tapaamaan kavereita? Kumpaa minun pitää totella?

Huoltajien pitäisi sopia näistä asioista keskenään. On tosi harmillista, että joudut välimaastoon vanhempien mielipiteiden takia. Kannattaa neuvotella molempien vanhempien kanssa ja pyytää perusteluita heiltä. Suositus on nyt välttää kontakteja.

Vastaajana Mannerheimin Lastensuojeluliiton sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki.

Vanhempien pitää sopia pelisäännöistä keskenään. Muista silti itsekin, että kavereita ei saa tavata ainakaan, jos olet kipeä.

Vastaajana Tampereen kaupungin epidemiologi, tartuntatautilääkäri Sirpa Räsänen.

14. Pelkään, että menetän parhaat kaverini karanteenin aikana. Miten pidän yhteyttä ystäviini?

Kaikki nuoret ja lapset ovat samassa tilanteessa, et ole ainoa. Muillekaan ei nyt tapahdu mitään ihmeellistä kivaa, josta jäät paitsi. Tämä karanteeniaika päättyy joskus ja näet taas kavereita. Ennen sitä voit olla yhteydessä kavereihin netin välityksellä. Voitte vaikka syödä etänä aamupalaa yhdessä videopuhelun avulla.

Vastaajana Mannerheimin Lastensuojeluliiton sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki.

15. Mitä jos en ymmärrä koulutehtäviä, eivätkä vanhemmat osaa auttaa?

Myös tämän poikkeusajan aikana opetuksesta vastaavat opettajat. Pyydä apua opettajalta, ellet ymmärrä jotakin koulutehtävääsi. Opettaja ohjeistaa sinua tehtävissä. Jos vaikeudet ovat suurempia ja pulmat eivät ratkea oppituntien aikana, opettajalla on mahdollisuus antaa lisäksi myös tukiopetusta.

Vastaajana Opettajien ammattijärjestön kehittämispäällikkö Jaakko Salo.

Turvallisuus ja huolet

16. Mitä jos molemmat vanhempani sairastuvat koronaan? Kuka hoitaa minua?

Ensisijaisesti kartoitetaan perheen omasta verkostosta, kuten sukulaisista tai ystävistä, pystyisikö joku hoitamaan lasta sairauden ajan. Mikäli lapsi on vaarassa jäädä ilman hoitajaa, silloin tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti kunnan perhepalveluissa. Akuuteissa tilanteissa tilannetta voidaan arvioida joko sosiaalipäivystyksessä tai lastensuojelun päivystyksessä.

Vastaajina johtavat sosiaalityöntekijät Tapani Unkila ja Mari Järvensivu Tampereen kaupungilta.

17. Mitä tehdä, jos koronauutiset ahdistavat minua?

Voit vähentää uutisten lukemista ja katsomista, jos sinua ahdistaa. On tärkeä myös puhua uutisista jonkun kanssa. Ahdistusta voi lievittää, jos puhut ääneen, mikä uutisissa erityisesti ahdistaa. Ahdistus vähenee myös, jos teet sellaista, mitä normaalistikin tekisit. Jos esimerkiksi keskityt johonkin peliin, joka vaatii keskittymistä, huoli vähenee.

Jos ahdistus ei helpota tai mieleen nousee muitakin ahdistavia asioita kuin korona, voit ottaa yhteyttä ja puhua jonkun aikuisen kanssa. Esimerkiksi koulun kuraattori tai psykologi auttavat. Voit myös jutella Mannerheimin Lastensuojeluliiton chatissa, sinne voi varata myös ajan.

Vastaajana Mannerheimin Lastensuojeluliiton sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki.

18. Minua pelottaa kotona, koska vanhempani juovat ja olen nähnyt väkivaltaa. Mitä minun pitäisi tehdä?

Kenenkään ei pitäisi pelätä kotona. Jos välit vanhempiisi ovat kunnossa, voit ottaa esille asian. Voit pyytää apua lähipiirisi luotettavalta aikuiselta. Ellei sinulla ole sellaista, voit ottaa yhteyttä koulun kuraattoriin tai oman kunnan sosiaalitoimistoon. Heillä on velvollisuus auttaa sinua eteenpäin. Ei ole reilua, että joudut lapsena näin tekemään, mutta se kannattaa.

Vastaajana Mannerheimin Lastensuojeluliiton sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki.

19. Vanhempani on lomautettu. Minua huolettaa, miten rahat riittävät? Mistä vanhempi saa rahaa?

Lomautetulle voidaan maksaa työttömyysetuutta. Hänen tulee ensin ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon. Jos hän on työttömyyskassan jäsen, hän voi hakea etuutta työttömyyskassasta. Etuuden suuruus määräytyy tällöin hänen aikaisempien tulojensa perusteella. Jos lomautettu ei kuulu työttömyyskassaan, hän voi saada peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea Kelasta. Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat ilman korotusosia keskimäärin 724 euroa kuukaudessa. Jos työttömyysetuus tai säästöt eivät riitä välttämättömiin menoihin, Kela voi maksaa myös toimeentulotukea.

Vastaajana Kelan juristi Antti Ristimäki.

20. Olen kolmatta viikkoa kotona ja vanhempien naama alkaa ärsyttää. Mitä voin tehdä, ettei kotona riidellä koko ajan?

On ihan normaalia, että kun perhe viettää paljon aikaa yhdessä, toiset ihmiset voivat alkaa ärsyttää. Jo asian myöntäminen helpottaa. Jokainen voi vaikuttaa perheen ilmapiiriin kehumalla, kiittämällä ja kannustamalla toista. Etenkin aikuiset ovat vastuussa tästä ilmapiiristä. Voit itsekin miettiä, millainen ihminen olet ja mitä voit tehdä toisin. Tarvitsetko paljon omaa tilaa, tulistutko helposti? Jos esimerkiksi aamuisin kaipaat hiljaisuutta, voit ehdottaa, että söisit aamupalan omassa huoneessasi.

Vastaajana Mannerheimin Lastensuojeluliiton sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki.

21. Mitä voin tehdä, jos olen tosi yksinäinen?

Koronatilanne ei kestä ikuisesti. Poikkeusaikana nuorille on tullut paljon virtuaalitiloja nuorisotalolle ja ryhmächatteja. Myös luokallasi voi olla yhteinen ryhmä. Kannattaa olla muihin nuoriin nyt yhteydessä etänä netin ja puhelimen välityksellä.

Vastaajana Mannerheimin Lastensuojeluliiton sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki.

Voit keskustella aiheesta 5.4. klo 22. asti.

Lue lisää:

Nelli Neuvojabotti pyysi kaverinsa Roni Backin, jalkapallotähden ja Lotta Haralan apuun – Tässä lapsille chattijuttu koronasta

Mitä saat tehdä, jos olet karanteenissa, eristyksessä tai perusterve? Tässä säännöt tiivistetysti

10 kysymystä kevään opetuksesta: Järjestetäänkö kevätjuhlat ja mitä tehdä, jos kotona tulee riitaa tietokoneista?

Koronavirus mullisti uusperheiden elämän – eroisä ei voi tavata poikaansa, elinsiirtoa odottavalle Heidi Lehdolle jokainen tartunta voi olla kohtalokas

Saako lapsen viedä leikkipuistoon, pitääkö leikkitreffit perua? Entä voiko isovanhempi tavata lasta ulkona? Espanjassa leikkipuistot jo suljettu

Etäopetuksessa olevien oppilaiden mahdollisuus kouluruokailuun laajenee. Moni sellainen kunta, joka ei ruokaa ole tarjonnut, on ilmoittanut aloittavansa kouluruuan tarjoamisen etäopetuksessa olevilla koululaisille.

Syynä on useissa kunnissa se, että hallitus päätti jatkaa etäopetuksen kestoa kuukaudella 13.5.2020 saakka.

Kouluruokaa tarjotaan oppilaille ensi viikosta lähtien esimerkiksi Kouvolassa. Asiasta on tullut kaupungille toiveita etäopetuksen jatkamispäätöksen jälkeen.

– Olemme saaneet viestiä huoltajilta siitä, että kaikki lapset eivät saa etäopetuksessa ollessaan päivällä lainkaan lämmintä ruokaa, toteaa Kouvolan kasvatus- ja opetusjohtaja Veikko Niemi.

Lue lisää: Nyt kunnat tarjoavat noutoruokaa myös etäoppilaille – tarve yllätti pikkukaupungin: "Kertoo siitä, että perheet ovat kovilla"

Säätiöltä ruokaa, kun kaupungilta ei saanut

Kouvolaan kuuluvassa Jaalassa etäopetuksessa olevat yläkoululaiset ovat saaneet ruokaa jo viime viikosta lähtien, kun Jaalan kotiseutusäätiö päätti alkaa jakaa oppilaille ruoka-annoksia kahden yrittäjän avulla.

– On kivempi hakea take away -ruokaa kuin käydä kouluruokalassa syömässä. Ruoka on parempaa. Samalla saa koiran käytettyä ulkona, kertoo torstaina ruoka-annosta hakenut yläkoululainen Sakari Hosiaisluoma.

Annokset on kokannut tällä viikolla kahvilayrittäjä Minna Ylèn. Ruuanhakijoita on ollut päivittäin 15-17.

– Lapset ovat tykänneet. En tiedä, syövätkö he ollenkaan lämmintä ruokaa vai hakevatko kaupasta burgerin, jos ovat yksin kotona, Ylén pohtii.

Ensi viikolla kouluruokaa aletaan jakaa myös alakoululaisille, ja annoksia tulee valmistamaan toinenkin yrittäjä.

– Reilu 30 alakoululaista on ilmoitettu. He hakevat ruuan kaksi kertaa viikossa ja muutaman päivän annokset kerralla, jotta liikkumista tulee tulee mahdollisimman vähän, toteaa Jaalan kotiseutusäätiön hallituksen puheenjohtaja Pirjo Matikainen.

Jaalan kotiseutusäätiö jatkaa ruoka-annosten jakelua siitä huolimatta, että myös Kouvolan kaupunki tarjoaa koululaisille ruuan ensi viikosta lähtien.

Ruokakasseilla vältetään kontakteja

Ruokaa alkavat tarjota Kouvolan lisäksi ensi viikolla muun muassa Jyväskylä, Kajaani, Kuopio, Iisalmi ja Kotka. Ruuanjakelu alkaa myös useissa pienemmissä kunnossa eri puolilla maata. Kunnilla on erilaisia malleja siihen, miten ne ruokailun järjestävät.

Jyväskylän kaupunki on päättänyt, että koululaiset saavat ruokakasseja. Niiden jakelu aloitetaan näillä näkymin ensi viikon tiistaina. Ruokakassissa on pääasiassa kuivamuonaa.

Ruokakasseja saa muutamana päivänä kuussa. Jakelupisteitä ei tule kaikille koululle, vaan ne järjestetään eri puolille kaupunkia alueellisesti.

Myös Kajaani jakaa huhtikuun aikana ruokakassit etäopetuksessa oleville.

– Ruokakasseille on selvästi tarvetta. Jokaista etäoppilasta kohden tarjotaan yksi kassi. Jos perheessä on esimerkiksi neljä koululaista, tarkoittaa se neljää ruokakassia, kertoo Kajaanin kaupungin perusopetuksen tulosalueen johtaja Päivi Rissanen.

Kajaanissa etäopetuksessa oleville oppilaille ei tarjota kouluissa lounasta kontaktien minimoimiseksi ja koronaviruksen leviämisen välttämiseksi.

– Välimatkat ovat pitkiä, joten koulukuljetuksessa on 800 oppilasta. Tämä lisäisi altistusta, kun matkustetaan lähekkäin samoissa ajoneuvoissa, Rissanen sanoo.

75 euron lahjakortti

Joissakin kunnissa otetaan huomioon myös oppilaiden erilaiset ruokavaliot. Esimerkiksi Iisalmessa ruokakasseja on sisällöltään kahdenlaisia: perusruokavalion mukaisia ja sekä lakto-ovo-vegaaniruokavalion mukaisia.

Kuopiossa puolestaan aletaan jakaa ruokapaketteja, joita voi noutaa kouluilta mukaan kahdesti viikossa.

Keski-Suomessa sijaitseva Kinnulan kunta alkaa jakaa ruokapusseja koululaisille ensi viikolla. Kahdesti viikossa jaettava ruokapussi sisältää lämmitystä vaille valmiin ruoan, kasvislisäkkeen ja leivän.

Siilinjärvellä oppilas tai esikoululainen saa 75 euron lahjakortin, jos on etäopetuksessa koko loppukevään. Jos etäopetusta on vain osa ajasta, lahjakortin suuruus on 40 euroa.

Perheet voivat valita, minkä kunnassa toimivan kaupparyhmän kauppaan lahjakortti halutaan. Lahjakortit postitetaan koteihin lapsen nimellä.

Koronavirusaikana ihmisiä on lomautettu ja irtisanottu. Edessä voi olla ensimmäinen kokemus työttömyydestä, eikä ole selvää, kuinka pitää toimia. Netistä löytyy apua muun muassa Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta. Poimimme tähän juttuun joukon keskeisiä kysymyksiä ja vastauksia.

1. Minut on lomautettu tai irtisanottu, mitä teen ensimmäiseksi?

Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon. Nopeimmin se onnistuu käyttämällä sähköistä Oma Asiointi -palvelua. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä lomautus- tai työttömyyspäivänä, sillä työttömyysturvaa tai työttömyysetuutta voidaan maksaa vain sellaiselta ajalta, jona työnhaku on voimassa. Kahden viikon päästä hae työttömyysetuutta työttömyyskassastasi tai Kelasta verkkopalvelussa.

2. Olenko oikeutettu työttömyyskorvaukseen?

Ansiosidonnaista päivärahaa voit saada lomautuksen tai työttömyyden ajalta, mikäli olet ilmoittautunut TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi, olet työttömyyskassan jäsen ja olet kassajäsenyytesi aikana ollut työssä 26 kalenteriviikkoa eli noin puoli vuotta.

Jos et ole työttömyyskassan jäsen tai ollut työssä riittävän kauan, hae työttömyysturvaa Kelasta. Kelalta työttömyysetuutta voi saada 17–64-vuotias Suomessa asuva työtön työnhakija, joka on työkykyinen, työmarkkinoiden käytettävissä, hakee kokoaikatyötä ja on taloudellisen tuen tarpeessa.

Hallitus on esittänyt väliaikaista lakimuutosta, jolla työssäoloehto puolitettaisiin 13:een viikkoon. Samalla poistuisi työttömyysturvan alkamista edeltävä viiden päivän omavastuuaika.

3. Mitä todistuksia tai asiakirjoja minun pitää toimittaa?

Liitä hakemukseen palkkatodistus sekä kopio lomautusilmoituksesta tai irtisanomisilmoituksesta ja työsopimuksesta. Palkkatodistusta voidaan tarvita ansiosidonnaisen päivärahan laskemisessa.

4. Kuinka suuri on ansiosidonnainen ja peruspäiväraha?

Ansiopäivärahan suuruus lasketaan työttömyyttä edeltävän palkkasi perusteella. Palkat huomioidaan vähintään 6 kuukauden ajalta. Esimerkiksi 3000 euron kuukausiansioilla korvaus on hiukan alle 1700 euroa kuukaudessa. Voit laskea arvion päivärahastasi ansiopäivärahalaskurilla.

Kelan maksama työmarkkinatuki on 33,66 euroa päivässä. Sitä maksetaan 5 päivältä viikossa, myös arkipyhiltä.

Työttömyyspäivärahaa korotetaan mikäli työttömällä tai lomautetulla on huollettavia alaikäisiä lapsia. Työttömyysetuudet ovat verotettavaa tuloa, Kela pidättää työmarkkinatuesta ja peruspäivärahasta 20 prosenttia veroa, ansiosidonnaisesta päivärahasta ennakonpidätysprosentti on sama kuin palkasta, mutta vähintään 25 prosenttia.

5. Kauanko hakemuksen käsittely kestää, milloin saan korvauksen tililleni?

Lomautusten määrä on kasvanut nopeasti lyhyessä ajassa, varaudu siis ruuhkiin. Lain mukaan hakemus on käsiteltävä 30 päivän kuluessa, mutta Suomen suurin työttömyyskassa YTK varoittaa vakavista ruuhkista työttömyysetuuksien käsittelyssä.

TE-toimistojen valvontatehtäviä on väliaikaisesti kevennetty, jotta hakemusten käsittelyä voidaan nopeuttaa.

6. Miten ylläpidän ja parannan työhön liittyvää osaamistani?

Huhtikuun alussa voimaan tulleen väliaikaisen lakimuutoksen perusteella työnhakijaksi ilmoittautuvalla lomautetulla on oikeus opiskella menettämättä oikeutta työttömyysetuuteen.

7. Olen yrittäjä, voinko saada työttömyysturvaa?

Hallitus esittää yrittäjille oikeutta hakea työttömyysturvaa, jos koronakriisi on heikentänyt yritystoimintaa. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitystä käsitellään paraikaa eduskunnassa.

Työmarkkinatukea voisi hakea takautuvasti 16.3.2020 alkaen, jos yrittäjä on ehtinyt ilmoittautua työnhakijaksi 15. huhtikuuta mennessä. Jos yrittäjä ilmoittautuu työnhakijaksi 15.4.2020 jälkeen, työmarkkinatukea maksetaan työnhaun alkamisesta lukien.

Työmarkkinatuen maksaminen edellyttäisi aina sitä, että yritystoiminta on heikentynyt koronaepidemian vuoksi. Työmarkkinatukea haetaan Kelalta.

Suomessa on yksi yrittäjien työttömyyskassa, jonka jäsenet voivat tietyin edellytyksin saada päivärahaa.

8. Mistä saan terveydenhuoltoni?

Lomautettu on edelleen työterveyshuollon piirissä, sillä hänen työsuhteensa jatkuu. Irtisanotulla ei ole työterveyshuoltoa työsuhteen päättymisen jälkeen. Työntekijällä, joka on vähintään viiden vuoden ajan ennen irtisanomista työskennellyt yrityksessä, joka työllistää vähintään 30 työntekijää, on kuitenkin oikeus työterveyshuollon palveluihin 6 kuukauden ajan työntekovelvoitteen päättymisestä.

Kaikilla on oikeus ja mahdollisuus käyttää julkisen terveydenhuollon palveluita työsuhteesta riippumatta.

Keskustele aiheesta lauantaihin kello 23 saakka.

Lue myös:

Tässä konkreettiset ohjeet sinulle yrittäjä: Mihin otan yhteyttä? Kuinka paljon voin saada tukea?

Yhdysvaltalainen soul-laulaja Bill Withers on kuollut. Withersin omaisten lausunnossa kerrotaan hänen kuolleen maanantaina ja hänen kuolemansa johtuneen sydänoireista. Withers oli kuollessaan 81-vuotias.

Länsi-Virginiassa Yhdysvaltain itärannikolla kasvanut Withers aloitti muusikon uransa vasta yli kolmikymppisenä 1970-luvun alussa. Withers julkaisi seitsemän albumia, ja klassikoiden asemaan ovat nousseet kappaleet Lean On Me, Lovely Day ja Ain't No Sunshine.

– Kirjoitin lyhyen urani aikana vain vähän kappaleita, mutta ei ole sellaista tyylilajia, jossa niitä ei olisi levytetty, Withers sanoi Rolling Stone -lehden haastattelussa vuonna 2014.

Withers palkittiin muun muassa kolmella Grammy-palkinnolla

Muualla aiheesta:

Rolling Stonen uutinen Withersin kuolemasta

Lapin tunturikeskukset ovat autioituneet, kun matkailusesonki loppui kuin seinään koronaviruksen takia. Suurimmat hiihtokeskukset sammuttivat hiihtohissinsä viime viikon maanantaina. Samana päivänä Kolarin Ylläs ilmoitti myös lopettavansa latujen ja talvipyöräreittien hoitamisen.

Laskettelurinteet suljettiin nopeasti, sillä Lappiin virtasi sitä ennen runsaasti väkeä etelästä. Maakunnassa heräsi huoli, sillä pohjoisen pienet sairaalat eivät riittäisi hoitamaan oman väen lisäksi isoa kevätturistien joukkoa, jos korona alkaisi riehua toden teolla.

Nyt useimmissa paikoissa on laitettu lappu luukulle ja turistit ja sesonkityöläiset ovat kaikonneet.

Lappiin pääsee silti pääsiäiseksi, vaikka matkailuväki ei sitä suosittelekaan.

– Harvinaista sanoa näin, mutta toivottavasti tänne ei tule ketään pääsiäisenä, Visit Levin vt. toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari Kittilästä sanoo.

Toisaalta Lapissa lomailemista ei kukaan estä.

– Matkustamista kannattaa harkita ja kuunnella tarkalla korvalla viranomaisten ohjeita. Jos joku tulee vaikka Oulusta omalle mökilleen ja elää kuin olisi kotonaan, niin varsinaista estettä sille ei ole, Visit Ylläksen toimitusjohtaja Janne-Juhani Haarma Kolarista jatkaa.

Lähes kaikki lennot peruttu, juna kulkee

Omalla autolla Lappiin pääsee edelleen, mutta useita lentoja ja junia peruttu.

Finnair on perunut kaikki lennot Lappiin Rovaniemeä lukuun ottamatta. Norwegian ei ilmeisesti lennä tällä hetkellä lainkaan Lappiin. Moni kaukoliikenteen bussivuoro on peruttu.

VR ajaa yöjunia vielä normaaliin tapaan Rovaniemelle ja Kemijärvelle, mutta Kolariin juna ei kulje. VR ei kerro, kuinka paljon matkustajia pääsiäisen ajan juniin on tulossa, mutta koko maassa kaukoliikenteen matkustajamäärät ovat romahtaneet noin 90 prosenttia.

Pääsiäinen on perinteisesti ollut Lapissa talvisesongin huipennus, jolloin tunturikeskuksissa tehdään kunnon tili. Tänä pääsiäisenä tuo tili jää tekemättä, ja tilalle tulee isoja tappioita. Tarkkoja tappioiden määriä ei tiedä vielä kukaan, mutta pelkästään Lapissa puhutaan vähintään miljoonien eurojen menetyksistä. Lomautukset, irtisanomiset ja jopa konkurssit uhkaavat monia yrityksiä, jotka elävät turismista.

Tuhannet mökit tyhjillään

Lapin suurimmissa hiihtokeskuksissa Levillä ja Ylläksellä on tällä hetkellä hyvin hiljaista. Ravintolat ovat kiinni tai myyvät korkeintaan noutoruokaa. Hotellit ovat kiinni mahdollisia yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Ruokakaupat ovat kuitenkin vielä auki.

Levillä ja Ylläksellä on kummassakin yli 3000 pääasiassa yksityisten omistamaa lomamökkiä. Niistä lähes kaikki ovat tyhjillään, mutta eivät aivan.

– Jonkin verran ihmisiä on jäänyt mökeilleen. Osa voi olla etätöissä ja osa ei enää ole työelämässä. Tarkkaa lukumäärää ei ole, mutta puhutaan pienestä määrästä ihmisiä, Haarma Ylläkseltä kertoo.

Samansuuntainen viesti tulee Leviltä.

– Joitakin ihmisiä mökeillä vielä on, mutta kylällä on hyvin autiota, Kivisaari sanoo.

Ylläksellä jopa satoja mökkeilijöitä

Levin keskusvaraamo on kiinni toukokuulle saakka, samoin Ylläksen toinen keskusvaraamo, joka on Lomarenkaan ylläpitämä. Sen sijaan Ylläksen toisen keskusvaraamon, Destination Laplandin sivuilta voi edelleen varata majoitusta.

Näistä kolmesta keskusvaraamosta kerrotaan, että suurin osa pääsiäiselle tehdyistä varauksista on peruttu. Varauksia on Levillä ja Destination Laplandin kautta Ylläksellä muutamia.

Lomarenkaalla, jolla on Ylläksellä 450 mökkiä, tilanne on toinen.

– Puolessa on pääsiäiseksi merkintä. Emme pääse näkemään, onko mökki omistajan omassa käytössä vai onko omistaja myynyt kohteen muuta kautta. Kyllä Ylläksellä on pääsiäisenä elämää useassa sadassa mökissä tai ne on varattu ja jätetty tyhjäksi, Lomarenkaan toimitusjohtaja Juha-Pekka Olkkonen sanoo.

Levillä latuja ja kelkkareittejä hoidetaan vielä

Toisin kuin Ylläksellä, Levillä latuja, kelkkareittejä ja pyöräilyreittejä hoidetaan edelleen. Kunnossapidosta vastaa Kittilän kunta. Kunnasta kerrotaan, että reitit ovat auki kuntalaisia varten.

– Suomessa on tällä hetkellä Uuttamaata lukuunottamatta edelleen mahdollisuus liikkua, mutta meidän pyyntö on, että nyt pysytään kotona ja noudatetaan annettuja viranomaisohjeita. Liikkuminen paikasta toiseen on aina riski, Kittilän vs. kunnanjohtaja Antti Jämsén sanoo.

Osa autiotuvista on vielä auki

Metsähallitus on sulkenut koronatilanteen takia useimmat tupansa. Auki on kuitenkin vielä runsaat sata autiotupaa, jotka sijaitsevat kauempana asutuksesta ja matkailukeskittymistä.

– Autiotuvat on auki, koska maastossa voi olla vielä retkeilijöitä, ja heille on oltava paikka, minne mennä. Kauempiin autiotupiin ei kannata mennä, sillä jos siellä sairastuu, pitkän matkan päästä on hankala hakea ihmisiä pois, aluejohtaja Jyrki Tolonen Metsähallituksesta sanoo.

Lisäksi Metsähallitus kertoi perjantaina lopettavansa valtakunnallisten moottorikelkkauralupien myynnin tälle kevätkaudelle. Metsähallituksesta muistutetaan luontoon menijöitä välttämään vilkkaita taukopaikkoja, pitämään taukopaikoilla riittävää etäisyyttä muihin ja huolehtimaan myös luonnossa hyvästä hygeniasta.

Lapin ystävien toivotaan palaavan pohjoiseen taas, kunhan koronavirusepidemia on ohi.

– Nyt on aika unelmoida matkoista eikä matkustaa, Yrjötapio Kivisaari Leviltä kiteyttää.

Varsinais-Suomessa on todettu kahdeksan uutta koronavirustartuntaa. Koronaviruksen johdosta sairastuneiden varsinaissuomalaisten kokonaismäärä on nyt 94. Osa sairastuneista on jo parantunut.

Tyksin sairaaloissa hoidetaan nyt 12:ta potilasta koronaviruksen johdosta.

Tyksin teho-osaston yhdellä työntekijällä on todettu koronavirustartunta, joka ei todennäköisesti ole työperäinen. Sairaanhoitopiirin mukaan on varmaa, että tartunnan saanut työntekijä ei ole altistanut potilaita virukselle.

Vaikka todettujen tartuntojen määrä on pysynyt kohtuullisen pienenä, nyt on todettu tartuntoja, joiden lähdettä ei ole kartoituksessa saatu selville. Uutena piirteenä on myös se, että tartuntoja on todettu iäkkäämmillä ihmisillä kuin aiemmin. Tämä korostaa riskiryhmien karanteenissa pysymisen ja muiden rajoitustoimenpiteiden tärkeyttä.

Vierailut Tyksin sairaaloissa on pääsääntöisesti kielletty toistaiseksi. Vierailu voidaan sallia ainoastaan, jos kyseessä on kriittisesti sairas tai lapsipotilas, tai saattohoidossa oleva. Synnytykseen voi ottaa mukaan puolison tai tukihenkilön. Sairaalan henkilökunta päättää aina tapauskohtaisesti, voidaanko vierailu sallia.

Sairaanhoitopiirin mukaan vapaata sairaalakapasiteettia alueella on runsaasti ja valmius uusien potilaiden vastaanottamiseen hyvä.

Täältä voit lukea uusimmat tiedot koronasta Suomesta ja maailmalta.

Täältä voit lukea uusimmat uutiset koronatilanteesta Varsinais-Suomesta.

Koronatilannetta tilastoivan Johns Hopkins -yliopiston tietojen mukaan maailmassa on nyt yli miljoona koronatartuntaa.

Perjantaihin mennessä tilastojen mukaan koronasta on parantunut noin 20 prosenttia tartunnan saaneista. Esimerkiksi Kiinassa taudista parani kiinalaistietojen mukaan 93,8 prosenttia.

Noin miljoonasta tartunnan saaneesta reilut 54 000 on kuollut tautiin.

Puolesta miljoonasta tartunnasta miljoonaan noin viikossa

Tauti alkoi levitä Kiinasta joulukuun lopulla, ja sen jälkeen leviämistahti on kiihtynyt.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan kesti lähes kolme kuukautta, ennen kuin tartuntoja oli yli sata tuhatta.

Tämän jälkeen leviäminen alkoi nopeutua.

Puolen miljoonan tartunnan raja meni rikki 27. maaliskuuta. Ja perjantaina 3. huhtikuuta, vain noin viikkoa myöhemmin tartuntojen määrä kaksinkertaistui.

Todellisen tartuntamäärän uskotaan olevan roimasti suurempi, sillä useat ovat sairastaneet taudin lievänä, eikä heitä ole laskettu mukaan tilastoihin.

Hieman yli puolet kaikista tartunnoista Euroopassa

Eri maista tartuntoja on eniten perjantaihin mennessä kirjattu Yhdysvalloissa, jossa on reilut 245 000 varmennettua tartuntaa.

Hieman yli puolet kaikista tartunnoista, eli lähes 550 000 on kirjattu Euroopassa.

Itä-Asiassa tapauksia on noin 100 000 ja Lähi-idässä reilut 80 000.

Kiina, Euroopan ja Yhdysvaltojen ulkopuolella eniten tartuntoja on havaittu Iranissa. Siellä uusien tartuntojen määrä on laskenut kuluneen neljän vuorokauden aikana.

Britannian yleisradioyhtiön BBC:n tekemästä taulukosta käy hyvin ilmi, missä tällä hetkellä todetaan eniten uusia tartuntoja.

Kuinka eri maissa on hillitty viruksen leviämistä?

Kiinassa viranomaiset ovat sanoneet pysäyttäneensä taudin leviämisen. Liikkumisrajoituksia taudin lähtöpisteessä Hubein Wuhanissa on alettu höllentää. Kiinassa koronan tautihuippu koettiin helmikuun puolivälissä.

Tauti levisi helmikuussa erityisesti Etelä-Koreaan, jossa tapausmäärät ovat viime viikkoina laskeneet.

Eurooppa on pysynyt koronakriisin keskiössä jo viikkoja. Tilanne on huono erityisesti Italiassa ja Espanjassa.

Eri puolilla maailmaa on ryhdytty koviin toimiin viruksen pysäyttämiseksi: kaupunkeja on eristetty, liikenneyhteyksiä lakkautettu ja ihmisiä on kehotettu pysymään kodeissaan – jopa sakkojen uhalla.

Mutta kuinka hyvin rajoitukset ovat purreet?

Espanjan ja Italian kuolintilastot synkkiä, asiantuntijat arvioivat laskua tartunnoissa

Yhdysvalloissa epidemia on edennyt ripeästi. Maassa on suurimman tartuntamäärän lisäksi rikottu myös ennätys päivittäisten kuolemien määrässä. Perjantaina ilmoitettiin 1 169 kuolemaa.

Lähes puolet kaikista maailman koronakuolemista on havaittu Italiassa ja Espanjassa,

Esimerkiksi Espanjassa kuoli toisena päivänä peräkkäin yli 900 ihmistä, maan terveysministeriö kertoi perjantaina. Kuolleita on ilmoitettu Espanjassa perjantaina noin 10 000.

Italiassa ensimmäinen koronakuolema tapahtui helmikuun lopussa. Perjantaina kuolleita on lähes 14 000.

Synkistä tilastoista huolimatta asiantuntijat arvioivat, että uusien koronatartuntojen määrä on laskussa molemmissa maissa.

Ranskassa on kuollut perjantaihin mennessä lähes 5 400 ihmistä, kun vielä keskiviikkona kuolleita kerrottiin olevan reilut 4 000. Torstaina viranomaiset kertoivat 471 kuolleen tautiin sairaaloissa. Nousu kuolleiden kokonaismäärässä johtuu siitä, torstaista alkaen siihen on sisällytetty sairaaloiden lisäksi vanhainkodeissa kuolleet.

Lue tästä viimeisimmät tiedot koronaviruksen tilanteesta

Koronaviruspandemia on saanut huijarit liikkeelle. Erilaisia huijausviestejä on lähetetty kuluttajille ainakin Postin nimissä.

Postista vahvistetaan, että tekstiviesteillä ja sähköposteilla lähetetyt huijausviestit ovat lisääntyneet koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen aikana.

– Kyllä niitä viikoittain tulee, mutta meidän tietoomme tulee vain jäävuoren huippu, Postin turvallisuuspäällikkö Heikki Horn sanoo.

Huijaukset yleistyvät lomalla

Huijausviestejä on liikkunut paljon myös aiemmin. Yleensä niitä alkaa ilmaantua tiettyinä vuodenaikoina.

Lue lisää: Postin kärsimysten tie jatkuu kohusta toiseen – nyt palkkakiistan lisäksi riesaksi tulivat tekstiviestihuijaukset

– Tällainen piikki sattuu usein heinäkuun lomakaudelle. Myös jouluaika on sellainen. Silloin ihmiset eivät ole niin herkkinä reagoimaan tällaisiin tapauksiin. Nämä ovat sellaisia aikoja, joita huijarit yrittävät käyttää hyväksi, Postin turvallisuuspäällikkö Heikki Horn sanoo.

Viestit näyttävät aidoilta, ja niissä voi olla Postin logo. Huijausviesteissä kerrotaan usein saapuneesta lähetyksestä, voitetusta palkinnosta tai maksamattomasta kuljetusmaksusta.

Tekstiviestihuijaus voi tulla puhelimeen samaan viestiketjuun ja ikään kuin samalta lähettäjältä kuin aidot saapumisilmoitusviestit.

– Nykyään viestit ovat jopa parantuneet eli ne on kirjoitettu hyvällä suomen kielellä, kun ennen niissä oli kirjoitusvirheitä, Heikki Horn sanoo.

Turvallisuuspäällikkö korostaa, että Posti ei koskaan pyydä mitään maksuja viestitse. Ainoa poikkeus ovat postiennakkolähetykset, joissa asiakas saa maksun jälkeen lokerokoodin postiautomaattiin, johon lähetys on tilattu.

– Muuten Posti ei pyydä lisämaksuja sähköpostilla tai tekstiviestillä. Niihin pitää suhtautua siten, että ne eivät ole aitoja ja poistaa ne, turvallisuuspäällikkö Heikki Horn sanoo.

Pienestä maksusta isoja ongelmia

Jos vahinko on jo käynyt ja asiakas joutunut huijauksen uhriksi, seuraava askel on ottaa yhteyttä poliisiin.

– Jos on ehtinyt jo maksaa maksun, sitten se on jo mennyt huijarille. Siinä vaiheessa Postilla ei ole enää mitään tehtävissä, koska viesti ei ole millään tavalla meihin sidoksissa.

Jotkut asiakkaat maksavat aidolta näyttäneen laskun mukisematta. Parin euron lisämaksu kuljetuksesta ei välttämättä tunnu isolta asialta. Pienestä lisämaksusta voi kuitenkin koitua muita ongelmia.

– Se on pahinta, jos aukoo liitetiedostoja, koska niistä voi saada haittaohjelmia koneelle, Heikki Horn sanoo.

– Kuluttajat ovat onneksi nykyään aika valistuneita, etteivät lähde vastaamaan tai avaamaan tiedostoja eivätkä maksamaan mitään summia.

Kotiinkuljetukset jopa nelinkertaistuneet

Verkkokauppa on ollut kasvussa jo pitkään. Viime viikkoina postipakettien kotiinkuljetukset ovat ponkaisseet kovaan kasvuun sen jälkeen, kun valmiuslaki otettiin käyttöön rajoittamaan ihmisten liikkumista.

Postin mukaan pakettien kotiinkuljetukset ovat moninkertaistuneet kolmen viime viikon aikana. Joinakin päivinä tilaukset ovat jopa yli nelinkertaisia.

Postin mukaan huijaukset eivät kuitenkaan liity kotiin kuljetettaviin paketteihin.

Näin toimit, jos saat huijausviestin

• Huijausviestejä ei kannata avata. Henkilö-, pankki- tai käyttäjätietoja tietoja ei kannata ikinä luovuttaa, jos ei ole täysin varma viestin lähettäjästä. Poista viesti avaamatta.
• Jos epäilet, ettei Postilta saatu viesti ole aito, voit varmistua siitä katsomalla lähetystunnuksella tiedot lähetyksen seurannasta.
• Kun törmäät epäilyttävään viestiin, älä ryhdy mihinkään viestissä pyydettyihin tai edellytettyihin toimenpiteisiin äläkä vastaa sähköpostiin.
• Postin aidossa saapumisilmoituksessa kerrotaan noutopaikka osoitetietoineen. Postiennakkolähetysten osalta Postin lähettämissä viesteissä on linkki, jonka kautta pääsee maksamaan postiennakon. Postiennakko on maksettava ennen kuin lähetyksen vastaanottaja saa lähetyksen lokerokoodin.
• Pakettien kulkua voi seurata OmaPosti-sovelluksessa ja Postin verkkosivuilla.
• Postilla ei ole käynnissä kampanjaa, johon osallistumalla voi voittaa jotain tai saada alennusta.

Lähde: Posti

Oletko saanut huijausviestin? Voit keskustella aiheesta 4. huhtikuuta kello 23 asti.

Rockmanageri Seppo Vesterinen on kuollut pitkäaikaiseen sairauteen. Vesterinen kuoli torstai-iltana sairaalassa Tammisaaressa, kertoo Helsingin Sanomat.

Hanoi Rocksin, HIMin ja The Rasmuksen manageri Seppo Vesterinen oli suomalaisen rockin vientimenestyksen keskeinen vaikuttaja.

Vuonna 1948 syntynyt Vesterinen aloitti taideuransa undergroundfilmien ohjaajana 1960- ja 70-lukujen taitteessa. Hän toimi 1970-luvulla Helsingin juhlaviikkojen rock-ohjelmiston tuottajana. Hän aloitteestaan ryhdyttiin järjestämään muun muassa Kaivopuiston ilmaiskonsertteja.

Vesterinen ryhtyi vuonna 1980 Hanoi Rocksin manageriksi yhdessä brittiläisen Richard Bishopin kanssa. Hanoi Rocksista tuli ensimmäinen suomalaisbändi, joka teki todellisen kansainvälisen läpimurron.

Vesterinen manageroi 1980-luvulla myös Sielun Veljiä, mutta jättäytyi pian syrjään rockbisneksestä. Seuraavalla vuosikymmenellä hän tuotti erilaisia teatteri- ja oopperaproduktioita.

Yhteistyö HIMin kanssa alkoi kesällä 1999 bändin pyydettyä häntä tarkistamaan sopimuspapereitaan. Vuonna 2003 myös The Rasmus siirtyi Vesterisen suojatiksi.

Vapaa-aikanaan Seppo Vesterinen viljeli kukkia ja hyötykasveja. Kun Helsingistä tuli Euroopan kulttuuripääkaupunki vuodeksi 2000, Vesterinen suunnitteli Töölönlahdelle kaupunkilaisia ihastuttaneen taidepuutarhan kesäkukkaistutuksineen.

Katso myös:

Katso dokumentti Seppo Vesterisestä Ylen Elävästä arkistosta.

Maatalouden kausityöntekijät ovat jo parin vuosikymmenen ajan tulleet ulkomailta. Koska koronatilanne vaikeuttaa liikkumista, haetaan työntekijäpulaan nyt ratkaisua omasta takaa.

Hallitus esittää, että oleskeluluvalla Suomessa oleville ihmisille tulisi antaa mahdollisuus työntekoon huoltovarmuuden ja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta tärkeissä tehtävissä.

Jotta työnteko onnistuisi, esittää hallitus, että ulkomaalaislakia ja kausityölakia muutetaan määräajaksi tämän vuoden loppuun saakka.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen arvioi, että Suomessa on oleskeluluvilla ja viisumeilla tuhansia ulkomaan kansalaisia. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta siirtyä maataloustöihin.

Asiaan vaikuttavat esimerkiksi henkilön sijainti, kulkumahdollisuudet, ammattitaito ja terveys.

– Käytännössä lakimuutos lisäisi työvoiman tarjontaa joillakin sadoilla henkilöillä, sanoo Sorainen.

Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen, saavat kaikki laillisesti maassa olevat kolmansien maiden kansalaiset tehdä töitä huoltovarmuuden kannalta tärkeillä aloilla. Euroopan komissio on linjannut, että maatalouden kausityöt kuuluvat kriittisiin tehtäviin.

Kolmannen maan kansalaiset ovat henkilöitä, jotka eivät ole EU-maista tai Islannin, Liechtensteinin, Norjan tai Sveitsin kansalaisia. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asuu eniten kolmansista maista Venäjän, Irakin, Kiinan ja Thaimaan kansalaisia.

Myös työttömät ja opiskelijat peltotöihin

Suomeen tarvittaisiin kausitöihin, kuten marjojen poimimiseen ja vihannestiloille, arviolta 15 000–20 000 ihmistä.

Koska työvoimapulaa ei ratkaista pelkästään maassa asuvilla ulkomaalaisilla, valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä parhaillaan kansallisia kausityötalkoita.

– Tavoitteena on, että esimerkiksi opiskelijat ja lomautetut innostuisivat uudestaan, parinkymmenen vuoden tauon jälkeen, hakeutumaan maatalouden kausitöihin, Sorainen sanoo.

Haasteena on, että maatalouden kausitöissä tarvitaan hyvää yleiskuntoa. Palkkaus on maaseutuelinkeinojen työehtosopimusten mukainen. Jos työ edellyttää vain lyhyehköä perehdyttämistä, on siitä maksettava palkka alkaen 8,71 euroa tunnilta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) ehdotti eduskunnan kyselytunnilla väliaikaista, vuoden 2020 loppuun kestävää lakimuutosta. Siinä kausityön tekeminen huoltovarmuuden kannalta tärkeissä tehtävissä ei poistaisi työttömyysetuuksia, jos työntekijä on irtisanottu tai lomautettu koronaepidemian vuoksi (Uusi Suomi).

Pääministeri Sanna Marin (sd.) vastasi Halla-ahon ehdotukseen kyselytunnilla ja kertoi suhtautuvansa siihen avoimesti.

Vaarana on, että sato jää saamatta

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK teki yhdessä muiden tuottajajärjestöjen kanssa kyselyn kausityövoiman tarpeesta suomalaisille tiloille. Kyselyyn vastasi viime ja toissa viikolla kaikkiaan 836 tilaa ympäri Suomen.

Lähes kaikki vastaajat arvioivat tarvitsevansa kausityövoimaa heinäkuussa. Lähes viidennes vastaajista kertoi tarvitsevansa työvoimaa jo nyt.

– Esimerkiksi Varsinais-Suomessa kyselyymme vastanneet kertoivat, että tarve on heti ainakin 350 työntekijälle, sanoo elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola MTK:sta.

MTK arvioi, että kausityövoiman saatavuus on yksi koronakriisin aiheuttamista isoimmista hankaluuksista maaseudun elinkeinoille.

Ilman kausityövoimaa iso osa sadosta jää tuottamatta tai korjaamatta. Maatalousyrityksiä ajautuu konkurssiin, ja moni yritys on MTK:n kyselyn perusteella vaarassa lopettaa pysyvästi.

Työntekijöitä on löydettävä kotimaasta

Kausityöntekijöiden tarve tilojen kevättöihin on akuutti. Jo huoltovarmuuden näkökulmasta työntekijöitä tarvitaan nyt esimerkiksi pelloille kevättöihin, taimituotantoon, vihannesten istutukseen ja eläinten hyvinvoinnin kannalta välttämättömiin töihin.

Kun satokausi etenee, työvoiman tarve kasvaa.

MTK:ssa ja ministeriössä ollaan yhtä mieltä siitä, että kausityöntekijöitä on nyt löydyttävä kotimaasta.

Monen nuoren ja opiskelijan jo sovittu kesätyö on peruuntunut koronaepidemian vuoksi. Maataloudessa olisi nyt kausitöitä tarjolla, muistuttaa MTK:n Marko Mäki-Hakola.

Aktiivisuutta tarvitaan sekä työnantajilta että halukkailta kausityöntekijöiltä. Olli Sorainen suosittelee, että työtä tarjoavat tilat ilmoittaisivat paikkansa TE-palveluihin.

MTK puolestaan ylläpitää Töitä Suomesta -palvelua, jossa työnantajat ja työntekijät voivat löytää toisensa.

Aiheesta voi keskustella 4.4.2020 klo 23:een saakka.

Lue myös:

Marjat saattavat jäädä metsään koronan takia, mikäli ulkomaalaisia poimijoita ei saada

Maatilat ovat pulassa ilman tuhansia ulkomaalaisia kausityöntekijöitään – nyt kartoitetaan voisivatko työttömät ja lomautetut auttaa

Tuhansien nuorten kesätyöt peruttu – Viveka Tiitolan, 22, unelma romahti viikossa: "Olin jo miltei toinen jalka Helsingissä"

Historiallisesti Ruotsi ja Suomi ovat erottautuneet monista muista maista valmistautumalla kriiseihin poikkeuksellisen kattavilla varmuusvarastoilla.

Maakaksikon tiet kuitenkin erosivat 1990-luvun ja 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen mittaan, kun Suomessa ja Ruotsissa tehtiin täysin erilaisia poliittisia päätöksiä huoltovarmuusvarastoinnin suhteen.

Suomessa huoltovarmuusvarastojen ylläpitoa on jatkettu koko ajan. Ruotsissa sen sijaan arvioitiin, ettei uudessa yhdentyvässä ja rautaesiripusta vapautuneessa Euroopassa enää ole tarvetta kylmän sodan aikaisille varmuusvarastoille.

– Ruotsi katsoi, että EU-jäsenyys ja pääsy unionin sisämarkkinoille sekä muun muassa muurien murtuminen varmistivat tavaroiden ja palveluiden saatavuuden. Keskitetyille varmuusvarastoille ei nähty enää tarvetta, Ruotsin turvallisuusviraston MSB:n huoltovarmuusasiantuntija Jan-Olof Olsson perustelee Yle Uutisille varmuusvarastoinnista luopumista.

– Kylmän sodan päättyessä Suomi ja Ruotsi tekivät hyvin erilaiset turvallisuusjohtopäätökset. Suomi ei purkanut sotilaallista valmiutta eikä muita kokonaisturvallisuuden lohkoja. Varmuusvarastojen purkamisesta ei käyty edes keskustelua erillisenä kysymyksenä, Suomen Huoltovarmuuskeskuksen hallintojohtaja Asko Harjula sanoo Ylelle.

Harjulan mukaan Suomessa ennemminkin kysyttiin, millaista lisävalmistautumista tarvitaan. Tämän pohdinnan seurauksena painopistettä lisäpanostuksissa siirrettiin yhteiskunnan teknisten järjestelmien varmistamiseen.

Koronakriisi sai kyseenalaistamaan aiemmat päätökset

Varastojen alasajo oli Ruotsissa osin hyvinkin dramaattinen operaatio. Esimerkiksi varastoista löytyneet 7,3 miljoonaa hengityssuojainta tuhottiin 2000-luvun alussa polttamalla. Niistä kolmasosa oli tuhoamishetkellä vielä täysin käyttökelpoisia.

Aftonbladet-lehden artikkelissa ruotsalaista ajattelua kuvataan äärimmäiseksi. Valittua polkua seurataan itsepintaisesti, kunnes yhtäkkiä vaihdetaan toiseen suuntaan menevälle polulle.

Kylmän sodan aikaiset eri puolille maata levitetyt elintarvikkeiden, lääkkeiden ja öljyn valmiusvarastot purettiin. Samalla yleisestä asevelvollisuudesta luovuttiin ja puolustusvoimatkin kutistettiin, kun muutoshuumassa varautumista ei pidetty enää tarpeellisena.

Koronapandemian myötä Ruotsin mediassa on nostettu esille Suomi, joka edelleen voi turvautua huoltovarmuusvarastoihinsa hädän hetkellä, ja kyseenalaistettu omassa maassa tehdyt päätökset varmuusvarastojen alasajosta.

Esimerkiksi Svenska Dagbladet -lehdessä ihastellaan Suomen Euroopan parhaiksi kuvailtuja ja hyvin ylläpidettyjä varmuusvarastoja.

Aftonbladetin artikkelissa kuitenkin muistutetaan, ettei kriittisiä ääniä kuultu siinä vaiheessa, kun huoltovarmuutta heikentäneitä päätöksiä aikoinaan Ruotsissa tehtiin.

Lääkkeiden varastoinnin tarpeesta muistutettu vuosia

Nykyisin Ruotsissa ei enää ole esimerkiksi elintarvikkeiden varmuusvarastoja ollenkaan, todetaan Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen FOI:n julkaisussa.

Ajatuksena on, että elintarvikekuljetukset tuotannosta asiakkaille sujuvat niin jouhevasti, ettei väliin tarvita mitään ylimääräistä varmuusvarastoa.

– Vastuuta yhteiskunnalle tärkeiksi katsottujen tavaroiden ja palveluiden toimittamisesta on jaettu useille eri viranomaisille ja joissakin tapauksissa myös yrityksille, huoltovarmuusasiantuntija Olsson Ruotsin turvallisuusvirastosta perustelee Ylelle.

FOI:n kartoituksessa todetaan, että lääkkeiden varmuusvarastoinnista huolehtimisen suhteenkin Ruotsi on jälkijunassa esimerkiksi Suomeen verrattuna. Myös lääkkeiden aiemmat varmuusvarastot ovat Ruotsista kadonneet poliittisten päätösten seurauksena.

Kun apteekkimonopoli vuonna 2009 purettiin, oli yritysten määrä huolehtia lääkkeiden varmuusvarastoinnista. Tästä ei kuitenkaan säädetty lakia, joten ajatus ei koskaan toteutunut käytännössä. Nyt Ruotsissa onkin herännyt huoli lääkkeiden saatavuudesta koronapandemian aikana.

– Tietoisuus pitkien toimitusketjujen riskeistä on lisääntynyt viime syksyn hoitotarvikepulan ja COVID-19 myötä, MSB:n Olsson sanoo viitaten sairaalatarviketoimituksissa kilpailutuksen jälkeen viime syksynä ilmenneisiin vakaviin ongelmiin.

Asiantuntijat ovat varoittaneet Ruotsia jo vuosikymmenen ajan lääkkeiden varmuusvarastoinnin puuttumisesta, mutta varoitukset ovat kaikuneet kuuroille korville.

– Elimme aikaa, jolloin me kaikesta päätellen suhtauduimme liian kevyesti siihen, että Ruotsia pitäisi suojella sotien, kriisien ja sulkujen varalta, Ruotsin sosiaaliministerinä vuosina 2006–14 toiminut Göran Hägglund muistelee vuosikymmenen takaista ajattelutapaa Dagens Nyheter -lehden haastattelussa.

Armeijaa supistettaessa katosi myös sairaalapaikkoja

Ruotsin ja Suomen erilainen suhtautuminen kokonaismaanpuolustukseen on muutenkin tullut jälleen viime aikoina selvästi esille.

Ruotsin päätös supistaa puolustusvoimiaan ja lakkauttaa yleinen asevelvollisuus vuonna 2010 johti siihen, että samalla katosi myös suuri määrä kriisitilanteissa tarvittavaa osaamista ja välineistöä. Yli 90 prosenttia armeijan yksiköistä lakkautettiin.

Nyt puolustusmenoja, joukkojen määrää sekä kalustohankintoja on jälleen ryhdytty kasvattamaan. Aiemmin tehtyjen päätösten seurausten osittainenkin korjaaminen vie kuitenkin aikaa useita vuosia.

Dagens Nyheter muistuttaa kartoituksessaan, että vielä vuonna 1990 puolustusvoimat pystyi varustamaan nopeasti 50 kenttäsairaalaa ja 10 000 potilaspaikkaa. Nyt potilaspaikkoja pystytään järjestämään alle sata.

Puolustusvoimilla aiemmin olleet yli 600 hengityskonettakin katosivat uudistusten myötä. Koronapandemian aikana niille olisi nyt tarvetta.

Juttua täydennetty 3.4. kello 14.40 Suomen Huoltovarmuuskeskuksen kommenteilla.

Onko oma ajattelusi kriiseihin varautumisesta muuttunut koronapandemian myötä? Voit keskustella aiheesta lauantaihin klo 23.00 asti.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Kotihoito ahdingossa: Ministeriö julkaisi ristiriitaisia ohjeita jopa saman päivän aikana – vain osassa kunnista käytetään hengityssuojaimia

STM:n kansliapäällikkö sairaaloille jaetuista vanhentuneista hengityssuojaimista: “Pääosa suojaimista on täysin kunnossa”

Sairaalat saivat varmuusvarastoista vuosia sitten vanhentuneita hengityssuojaimia – "Ihan kuranttia ei kaikki tavara ole ollut", sanoo HUS-johtaja

Huoltovarmuusvarastojen ovet ovat auenneet vain muutaman kerran tällä vuosituhannella – mitä kaikkea varastot pitävät sisällään?

Huoltovarmuuskeskus on ottanut suuryritykset tehoseurantaan – Lääketeollisuus vaatii ohituskaistaa lääkerekoille

Suomi on poikkeus maailmalla – "Kriisissä lääkkeitä saavat ne maat, joilla on eniten valtaa ja rahaa"

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tästä päivästä alkaen koronatietoja yksittäisistä kunnista. Tähän asti tietoja on saanut vain sairaanhoitopiireittäin.

Kuntatiedot vahvistavat sen, että koronaepidemia on pahin pääkaupunkiseudulla.

Ylivoimaisesti eniten sairastuneita on Helsingissä, jossa on todettu 511 koronatartuntaa. Espoossa tapauksia on 161 ja Vantaalla 88.

Neljänneksi eniten tartuntoja on Tampereella, yhteensä 71. Sen jälkeen tulevat Oulu, jossa on 55 varmistettua tapausta sekä Jyväskylä, 43 tapausta.

Suurista kaupungeista Turku on toistaiseksi säästynyt laajemmalta epidemialta, siellä koronatartuntoja on 27. Esimerkiksi huomattavasti pienemmässä, mutta pääkaupunkiseudun kyljessä sijaitsevassa Sipoossa on enemmän sairastuneita eli 30.

Lomamatkailun ja vähäisen tehohoitokapasiteetin takia esillä olleessa Lapissa tartuntoja on nyt yhteensä 27. Rovaniemellä tapauksia on 13, Kittilässä 8 ja Kemissä 6.

THL ei tätä päivää ennen ole julkistanut kuntakohtaisia tietoja. Syynä on ollut halu turvata yksityisyydensuoja. Nyt julkistetussa taulukossa ovat ainoastaan ne kunnat, joissa on todettu vähintään viisi koronatartuntaa. Tällaisia kuntia on nyt Suomessa yhteensä 42 kappaletta.

Kaikkiaan Suomessa on 310 kuntaa eli 268 kunnassa koronatartuntoja on alle viisi kappaletta.

THL päivittää kuntakohtaiset tiedot päivittäin kello 9.30.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Korona levisi hoivakoteihin – Esperin ja Mehiläisen työntekijöissä tartuntoja, Mehiläisessä tautiin on sairastunut myös vanhuksia

Terveyskeskusten ja sairaaloiden päivystyksissä on havaittu huolestuttava ilmiö koronaepidemian aikana.

Helsingin terveysasemien johtajalääkärin Timo Lukkarisen mukaan monet, jotka tarvitsisivat kiireellistä hoitoa muun kuin koronan vuoksi jättävät nyt menemättä lääkäriin koronan pelossa.

– Meillä on päiväpäivystyksessä sellainen tilanne, että sinne ei tule ollenkaan tavanomaiseen tapaan kiireellisiä ja päivystyksellisiä potilastapauksia. Puhutaan kymmenistä, jopa sadasta potilaasta päivässä.

Esimerkiksi Helsingin Kalasataman walk-in-päivystyksessä on yleensä noin 800 potilasta viikossa, viime viikon aikana potilaita oli vain 230.

HUSin alueella päivystyspotilaiden määrän on kerrottu aiemmin vähentyneen noin 25 prosenttia. Päivystyspotilaiden määrä on vähentynyt myös muualla Suomessa.

Lukkarisen mukaan suurta ja äkillistä muutosta potilasmäärissä on vaikea selittää muulla kuin koronaviruksen ihmisissä synnyttämällä pelolla.

– Vaikea uskoa, että potilaat olisivat yhtäkkiä parantuneet muista sairauksistaan tai käyneet palveluissamme aiemmin näin systemaattisesti turhaan.

Terveyspalvelujen karttamisesta kertoo sekin, että Kalasataman erityisen huonovointisille tarkoitettua hälytysnappia on terveysasemalla käytetty ani harvaan tavanomaiseen verrattuna.

– Nappia painettiin viime viikolla 11 kertaa, kun yleensä yhdessä päivässä tulee saman verran hälytyksiä tai enemmän, Lukkarinen summaa.

Lukkarinen muistuttaa, että hoitoon hakeutumisen pitkittäminen voi olla kohtalokasta.

– Uskallan sanoa, että koronakin voi jäädä osittain toiseksi sellaisissa tapauksissa, joissa puhutaan perussairauksista, jotka pääsevät pahenemaan. Siitä voi seurata kuolemia, mutta myös pysyvää vammautumista tai pysyvää toimintakyvyn laskua.

Osalla potilaista on päivystykseen tullessa todettu oireita, jotka ovat pahimmillaan uhanneet potilaan henkeä.

– Pitkitetään vastaanotolle tulemista tapauksissa, joissa ehdottomasti pitäisi tulla ja heti. Esimerkiksi sydänoireisiin on haettava apua, Lukkarinen sanoo.

Päivystykset rauhallisempia kautta maan

Helsingin terveysasemien henkilökuntaa on nyt informoitu tehostetusti, että potilaita tulee ottaa terveysasemille arvioitavaksi.

Potilaat ovat paitsi pitkittäneet hoitoon hakeutumista myös peruneet jo aiemmin sopimiaan vastaanottoaikoja.

– Kiireettömiäkin tapauksia otetaan mahdollisuuksien mukaan sisään, jotta erityisesti riskiryhmäläisten vointi ei huononisi, Lukkarinen sanoo.

Myös esimerkiksi Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä (Keusote) pyydetään, etteivät potilaat peru varattuja aikojaan, sillä koronan varjossa pelätään muhivan hoitopommi.

Lukkarisen mukaan ilmiö on havaittu eri asteisena kautta maan.

– Kollegoiden kanssa keskustellessa on käynyt selväksi, että tämä on nyt kansallinen ilmiö eri puolilla Suomea.

– Varmastikin tässä on sitä, että pelätään koronatartuntoja ja toisaalta noudatetaan orjallisesti sitä ohjetta, että nyt ei saisi poistua kotoa.

Monet maailman kriisit ja tärkeät uutisaiheet katosivat otsikoista, kun koronakriisi alkoi ravisuttaa maailmaa. Kokosimme tähän juttuun joitain merkittäviä aiheita.

Koronakriisi lykkäsi merkittävää ilmastokokousta

YK:n COP26-ilmastokokous Skotlannin Glasgow'ssa siirtyy marraskuulta ensi vuodelle maailmanlaajuisen koronavirustilanteen vuoksi, kertoi Britannian hallitus keskiviikkona.

Kyse oli merkittävimmästä ilmastokokouksesta sitten vuoden 2015 Pariisin konferenssin. Kokouksessa oli tarkoitus käydä keskusteluja toimista ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi.

YK:n ilmastoneuvotteluista vastaava pääsihteeri Patricia Espinosa pitää silti Glasgow'n kokouksen lykkäystä väistämättömänä. Hän muistuttaa, että koronapandemia ei silti saisi kääntää maailman huomiota pois ilmastokysymyksistä.

– COVID-19 on kiireisin uhka ihmiskunnalle tällä hetkellä, mutta emme saa unohtaa, että ilmastonmuutos on suurin ihmiskunnan uhka pitkällä aikavälillä, Espinosa sanoo uutistoimisto AFP:lle.

Ilmastonkeskusteluihin ja -diplomatiaan vaikuttavat myös esimerkiksi EU:n ja Kiinan keskinäiset neuvottelut.

Tämän lisäksi Yhdysvaltojen lähestyvien presidentinvaalien lopputulos voi vaikuttaa maan ilmastopolitiikkaan.

Maailman toiseksi suurin kasvihuonekaasujen tuottaja Yhdysvallat ilmoitti viime vuonna virallisesti vetäytyvänsä Pariisin ilmastosopimuksesta republikaanipresidentti Donald Trumpin johdolla.

Jos marraskuun alussa pidettävissä vaaleissa voiton vie demokraattien ehdokas, se saattaa lisätä maan neuvotteluhaluja kohti laajempia ilmastosopimuksia. Tällöin pidetään mahdollisena, että Yhdysvallat voisi liittyä takaisin Pariisin sopimukseen.

Lue myös:

EU esittää historiallista ilmastolakia, jota kiitetään tärkeäksi ja haukutaan lepsuksi – EU sitoutuisi olemaan ilmastoneutraali vuonna 2050

Yli 240 päivän piina – Australian palot sammuivat, savut tappoivat satoja

Australiassa viranomaiset kertoivat noin kuukausi sitten sammuttaneensa kaikki maastopalot Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa, kertoo radiokanava NPR.

Vuoden 2019 heinäkuusta lähtien kyteneet palot ehtivät tuhota miljoonia hehtaareja maata ja tuhansia koteja sekä aiheuttivat ainakin 33 ihmisen kuoleman.

Valtavat palot peittivät suurkaupunkeja savuun viikkojen ajaksi ja saartoivat kokonaisia kaupunkeja, joiden evakuoimiseen tarvittiin jopa armeijan apua.

Palot kurittivat erityisesti Australian väkirikkainta Uuden Etelä-Walesin osavaltiota, jossa palot kestivät yli 240 päivää.

Erityisen vaarallista oli paloista aiheutunut savu. Huono ilmanlaatu johti yli 400 ihmisen kuolemaan ja yli 4 000 ihmistä joutui sairaalahoitoon eri puolilla maata, kertoo maaliskuussa julkaistu tutkimus.

Myös villieläimet kärsivät laajamittaisista maastopaloista. Arviolta miljardi villieläintä kuoli paloissa.

Koalojen kärsimys antoi kasvot villieläinkadolle. Jopa 5 000 koalan arvioidaan kuolleen Uudessa Etelä-Walesissa palojen seurauksena.

Lue myös:

Tutkimus: Ilmastonmuutos heikentää Amazonin sademetsän kasvua ja voi muuttaa sen hiilipäästöjen lähteeksi

Brasilian omat tiedot paljastavat Amazonin kiihtyneen tuhon – sademetsää hävisi Uudenmaan verran vuodessa, ja tahti jatkuu

Hongkongissa koronakriisi ei kitkenyt demokratiavaateita

Hongkongissa tuki demokratiaa vaativille mielenosoituksille on kasvanut, vaikka mielenosoitukset ovat olleet tauolla koronakriisin takia, kertoo Reutersin maaliskuun lopulla julkaisema tutkimus.

Sen mukaan mielenosoituksia tukevia on suhteessa kaksi kertaa enemmän kuin vastustavia. Myös hallintojohtajan suosio on sukeltanut – Carrie Lamin eroa toivoo 63 prosenttia tutkimukseen vastanneista.

Kuohunta erityishallintoalueella sai alkunsa kesäkuussa. Tuhannet ihmiset lähtivät lukuisia kertoja kaduille vastustamaan lakia, joka olisi mahdollistanut rikoksista epäiltyjen lähettämisen Kiinaan oikeudenkäyntiä varten.

Myöhemmin mielenilmaukset laajenivat demokratiamielenosoituksiksi. Mellakat äityivät välillä hyvin levottomiksi ja väkivaltaisiksi. Marraskuussa mielenosoitukset ajautuivat pattitilanteeksi yliopistoille linnoittautuneiden mielenosoittajien ja poliisin välillä.

Hongkong siirtyi Britannian hallinnasta Kiinalle vuonna 1997. Siitä lähtien Hongkongia on hallittu "yksi maa, kaksi järjestelmää" -periaatteella, jonka myötä Kiina on luvannut taata Hongkongille vapauksia, joita muualla Kiinassa ei ole. Hongkongissa mielenosoittajat ovat kokeneet, että tämä erityisasema on murenemassa.

Lähteet: Reuters, STT

Itä-Afrikassa miljoonien ruokaturva vaarassa

Itäisessä Afrikassa valtavat heinäsirkkaparvet ovat aiheuttaneet hävitystä viime vuoden joulukuusta lähtien. Sirkkaparvia on nähty myös Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan tilanne on hälyttävä Afrikan sarven alueella, erityisesti Keniassa, Etiopiassa ja Somaliassa. Niiden alueilla muodostuu parhaillaan uusia heinäsirkkasukupolvia ja -parvia.

Tilanne johtaa epävarmuuteen ruoan saannissa yli 20 miljoonalle ihmiselle.

– Parvet tulevat tuhoamaan versovan kasvillisuuden. Maanviljelijöille ei jää satoa korjattavaksi ja paimenyhteisöt tulevat löytämään vain vähän syötävää eläimilleen, sanoo ruokaturva-asiantuntija Daniel Molla FAO:sta uutistoimisto Reutersille.

Kyse on suurista hyönteisparvista. Jo nyt liikkeellä olleet parvet sisältävät 40–80 miljoonaa heinäsirkkaa neliökilometrissä.

FAO:n mukaan esimerkiksi Pariisin kokoinen parvi voi syödä päivässä saman verran ruokaa kuin puolet Ranskan asukkaista.

Lähde: Reuters

Pohjois-Korean asekokeissa voi olla kyse johtajan aseman pönkittämisestä koronakriisin keskellä

Kuluneiden viikkojen aikana Pohjois-Korea on tehnyt lukuisia lyhyen kantaman ohjus- ja tykistökokeita.

Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen väliset neuvottelut ydinaseriisunnasta ovat olleet jumissa yli vuoden ajan. Pohjois-Korea on vaatinut Yhdysvalloilta lievennystä talouspakotteisiin ja uhannut uusilla ohjuskokeilla.

Asiantuntijoiden arvioiden mukaan tuoreissa ohjuskokeissa kyse voi olla ulkomaille uhittelun sijaan yhteisöllisyyden pönkittämisestä. Kokeilla halutaan osoittaa, että tilanne on Kim Jong-unin hallinnassa Yhdysvaltojen ankarista talouspakotteista ja koronapandemiasta huolimatta.

Pohjois-Korean mukaan koronavirus uhkaa ”kansallista olemassaoloa”, mutta se on kiistänyt jyrkkään, että maassa olisi havaittu ainuttakaan koronatartuntaa.

Lähde: AP

Afganistanissa on sovittu vankienvaihdosta

Afganistanissa aloitettiin torstaina vankienvaihdon valmistelut äärijärjestö Talibanin kanssa.

Afganistanin hallinto on sopinut vapauttavansa 100 Taliban-taistelijaa vastineena 20 turvallisuusjoukkojen jäsenestä.

Kyseessä on ensimmäinen askel osapuolten pitämien vankien vapauttamiseksi. Heitä arvioidaan olevan kaikkiaan noin 6 000. Toteutuessaan sen uskotaan vankentavan huteraa rauhanprosessia.

Yhdysvallat sopi helmikuussa Talibanin kanssa joukkojensa vetämisestä pois Afganistanista ensi vuoden heinäkuuhun mennessä. Ehtona joukkojen vetämiselle oli muun muassa se, että Taliban aloittaisi neuvottelut Afganistanin hallinnon kanssa.

Lähteet: Reuters, AFP, STT

Lue myös:

Trumpin rummuttama Afganistan-diili sai lupaavan alun, mutta nyt rauhankehitys näyttää romahtavan – Mitä on tapahtunut?

Brexit-neuvottelut jäissä, terveydenhuollon henkilöstön viisumeille jatkoa

Britannia ilmoitti maaliskuun lopussa uusivansa automaattisesti ulkomaalaisten terveydenhuollon työntekijöiden viisumit, jotta he voivat rauhassa keskittyä töihinsä koronakriisin aikana.

Uudistus koskee arviolta 2 800 lääkäriä ja sairaanhoitajaa sekä ensihoitajia, joiden viisumien oli määrä umpeutua ennen 1. lokakuuta. Uudistus koskee myös heidän perheitään.

Britannia ilmoitti helmikuussa suunnitelmistaan EU-eron jälkeiselle maahantulolle. Siinä esitettiin myös rajoituksia, joiden oli tarkoitus kitkeä ”EU:sta tulevaa halpatyövoimaa”. Kriitikoiden mukaan uudistukset voivat aiheuttaa vajeen terveydenhuollon henkilöstöön.

Britannia erosi EU:sta tammikuun lopussa, mutta tämän vuoden loppuun asti on voimassa siirtymäaika, jonka aikana toimitaan entisillä säännöillä. EU-asiantuntijat arvioivat, että Britannia saattaa hakea siirtymäajalle jatkoa koronaepidemian takia.

Osapuolet eivät ole virallisesti neuvotelleet EU-suhteista sen jälkeen, kun ne esittivät toisilleen luonnostelmat kauppasuhteista.

Lue lisää:

Toimittajalta: Britannian EU-suhteiden neuvotteluavaus oli odotetun jyrkkä – vapaakauppasopimuksen saamiseksi maan täytyy kuitenkin pian herätä todellisuuteen

Koronavirus syöksee eteläamerikkalaista Ecuadoria kaaokseen.

Viestinten mukaan epätoivoisin tilanne on suurkaupunki Guayaquilissa, jossa muoviin käärittyjä ruumiita lojuu kodeissa ja kaduilla. Monet perheenjäsenet ovat odottaneet kuolleiden omaistensa noutoa päiväkaupalla.

Epätietoisuus tulevasta on valtava, sanoo maassa asuva YK:n lastenjärjestön Unicefin asiantuntija Anna Vohlonen.

– Tämä on hurjaa ja pelottavaa. Ylimääräistä tuskaa ja stressiä aiheuttaa, että ihmiset eivät pysty hautaamaan läheisiään tai jättämään jäähyväisiä, Vohlonen kertoo puhelimitse pääkaupungista Quitosta.

Ecuadorissa tartuntoja oli torstaihin mennessä 3 163. Kuolleita on virallisesti 120, mutta todelliset määrät on arvioitu moninkertaisiksi. Kotonaan kuolleita ei testata.

– Tämä ei tule loppumaan pian. Pelottaa, mitä se tarkoittaa rikollisuuden, turvattomuuden ja nälänhädän kannalta. Tilanne voi poksahtaa kuin samppanjapullo, Ecuadorissa vuodesta 2007 asunut Vohlonen sanoo.

Katutyöläiset jäivät tyhjän päälle

Etelä-Amerikassa tartuntoja on enemmän Brasiliassa (8 066) ja Chilessä (3 404), mutta 17 miljoonan asukkaan Ecuadorissa niitä on väkilukuun nähden eniten. Maassa oli myös entuudestaan talouskriisi. Venezuelassakin on vakava humanitaarinen kriisi, mutta tartuntoja on toistaiseksi ilmoitettu 146.

Unicefin opetus- ja varhaiskasvatusasiantuntija Vohlonen koordinoi viranomaisten ja järjestöjen kriisiyhteistyötä. Hän muun muassa neuvoo opetusministeriötä tartuntojen hillitsemiseksi, analysoi opettajien tilannetta ja edistää opetusta tv- ja radioteitse. Puhelin soi tiheään, ja etätyöpäivät ovat paisuneet 12-tuntisiksi.

Ecuadorissa on ulkonaliikkumiskielto iltapäivästä aamuviiteen. Osa asukkaista saa vuorollaan käydä kaupassa aamupäivisin. Rajat ja koulut on suljettu. Vohlonen kokee, että on itse turvassa etätöissä Quiton esikaupunkialueella.

Monen ecuadorilaisen on kuitenkin vaikeaa olla kotona, sillä kodit ovat usein pieniä ja perhekunnat suuria. Yli puolet työskentelee harmaan talouden piirissä, kuten katumyyjinä tai kotiapulaisina. Elanto riippuu ulkona liikkumisesta.

– Minun on toistaiseksi helppo hakea supermarketista herkkuja, eikä pelkoa työn menettämisestä ole. Mutta suurin osa ihmisistä elää kädestä suuhun, ja säästöt on pian syöty, Vohlonen sanoo.

– Kotona pysyminen on nyt elämän ja kuoleman kysymys. Mutta miten pyydämme, että ihmiset pysyvät kotona ilman ruokaa ja vettä? Miten pysyä trooppisen rannikon kuumuudessa sisällä, samassa huoneessa kymmenen muun kanssa?

Korona levisi Espanjan-vierailijoilta

Korona pääsi leviämään Ecuadorissa tiiviiden Espanja-yhteyksien vuoksi. Ecuadorin suurlähetystön mukaan Espanjassa asuu 422 000 ecuadorilaista, kertoo BBC Mundo. He ovat maan suurin latinalaisamerikkalainen siirtolaisyhteisö.

BBC Mundon mukaan virus saapui pitkälti Espanjassa vierailleiden sukulaisten ja perheenjäsenten mukana. Eniten tartuntoja on Guayaquilin alueella, josta suurin osa siirtolaisista on kotoisin.

Guayaquililaisen toimittajan Blanca Moncadan mukaan viranomaiset suhtautuivat koronaan aluksi leväperäisesti.

– Ensimmäiset tartuntaketjut jäivät eristämättä. Toimenpiteet olivat löysiä, eivätkä ihmiset noudattaneet suosituksia. Nyt terveydenhoito ja hautaamispalvelut romahtavat, Expreso-lehden toimittaja Moncada kertoo Ylelle.

Moncada kokoaa viestipalvelu Twitteriin omaisten lähettämiä tietoja ruumiista, joita ei ole noudettu: "Kuollut neljä päivää sitten." "Kuusi päivää kuolleena." "On tuskallista nähdä, kuinka setäni lojuu jalkakäytävällä." "Ruumiin noudosta soitettu toistuvasti, ilman vastausta."

– Tilanne on hirvittävä. Ihmiset ovat epätoivoisia. Halusin kerätä hajanaiset tiedot ja luvut yhteen, Moncada kertoo viestitse.

Hänen mukaansa valtaosassa kuolintapauksia oireet viittaavat koronavirukseen.

Tiistaina noutoa odotti poliisin mukaan 450 ruumista, kertoo ecuadorilaislehti El Universo. Sen mukaan Ecuadorin presidentti Lenín Moreno on luvannut, että kuolleet haudataan arvokkaasti.

Lue lisää:

Suomalainen Jarmo valmistautuu epidemiaan romahtaneessa Venezuelassa – "Sairaaloilla ei ole valmiuksia hoitaa potilaita"

Koronapelko hiipii nyt Etelä-Amerikkaankin – Näin virus kuohuttaa Brasiliaa, Argentiinaa ja Uruguayta: "Tämä muistuttaa kauhuelokuvaa"

Toimittajalta: Korona teki eurooppalaisesta epäilyttävän pahiksen Etelä-Amerikassa

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Koronavirus on löytänyt tiensä Mehiläisen, Attendon ja Esperin hoivakoteihin. Mehiläisen ja Attendon mukaan sen hoivakodeissa asuvilla useilla vanhuksilla ja työntekijöillä on havaittu koronatartuntoja (COVID19).

Esperi Caressa tartunnat koskevat vain henkilökuntaa.

Yritysten mukaan kyse on yksittäisistä tartunnoista. Yhtiöistä ei kerrota sairastuneiden tarkkaa määrää asukkaiden ja työntekijöiden yksityisyyteen vedoten. Myöskään sitä ei kerrota, missä päin Suomea tartuntoja on havaittu.

– Määrä on laskettavissa yhden käden sormilla, sanoo Esperin ikäihmisten liiketoimintajohtaja Arne Köhler.

Ylä-Savon Sote Kuntayhtymän kertoi perjantaina, että sen alueella kolme ikäkästä hoivakodin asukasta on kuollut koronavirukseen liittyen. Myös muilla hoivakodin asukkailla ja henkilökunnalla on varmistettuja tartuntoja.

Lue myös: Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Mehiläisen lääketieteellisen johtajan Kaisla Lahdensuon mukaan näyttää siltä, että taudin kantajina voi olla myös täysin oireettomia henkilöitä, joilla tartuntaa ei ole ennen testiä epäilty.

– Olemme valinneet aktiivisen ja laajan testaamisen tilanteissa, jossa tartuntaa tai altistusta on syytä epäillä, Lahdensuo kertoo sähköpostitse.

Hänen mukaansa mahdollisissa tartuntatapauksissa oireileva työntekijä on poissa työpaikalta vähintään viikon, ja lisäksi kaksi oireetonta päivää.

Suomen hoivajäteistä Attendo ei aluksi kommentoinut Ylelle mahdollisia koronatartuntoja.

– Kaikista suojautumistoimenpiteistä huolimatta on hyvin mahdollista, että koronatartuntoja ilmenee myös meillä, niin kuin muissakin hoivakodeissa. Tämä sairaus on vaarallinen riskiryhmille, kuten olemme muualta maailmasta jo kuulleet, kirjoitti Suomen Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist keskiviikkona sähköpostitse.

Perjantaina illalla Holmqvist kertoi Ylelle, että myös muutamassa Attendon hoivakodissa on todettu sekä asukkaiden että työntekijöiden koronatartuntoja.

– Näissä yksiköissä infektiolääkäri on asettanut altistuneet työntekijät ja asukkaat karanteeniin, Holmqvist kirjoitti viestissään.

Hän myös lisäsi, että Attendo ei tästä eteenpäin julkaise tietoja koronavirukseen liittyvistä altistuksista tai tartunnoista.

Altistuneet asukkaat pysyvät huoneissaan

Esperin Köhlerin mukaan tartunnan saaneet työntekijät ovat alkaneet oireilla vapaa-ajalla. Suurin osa heistä on aloittanut karanteenin suoraan ulkomaanmatkalta paluun jälkeen, joten he eivät ole palanneet hoivakoteihin.

Joidenkin kohdalla ei ole kuitenkaan ollut varmuutta, onko virus voinut levitä jo töissä oireettomana ollessa. Siksi altistuneita Esperin työntekijöitä on laitettu karanteeniin.

Jos asukkaita altistuu, heitä hoidetaan omissa huoneissaan pisara- ja kosketusvarotoimien mukaisesti. Asukasta hoitavat suojavarusteissa mahdollisuuksien mukaan samat hoitajat. Asukkaan siivous- ja pyykkihuollosta annetaan erilliset ohjeet.

– Jos tartunta sitten varmistuisi, asukasta hoidettaisiin infektiolääkärin antamien ohjeiden mukaisesti, joka myös tapauskohtaisesti ohjeistaa mahdollisesta eristämisestä, Köhler sanoo.

Köhler toivoo, että tartuntojen määrä pysyisi pienenä Esperin hoivakodeissa.

– Tauti etenee Suomessa sillä vauhdilla, että todennäköisyys sille on aika pieni. Toivomme parasta, mutta varaudumme pahimpaan.

Ruotsin hoivakodeissa jo kymmeniä kuolleita

Ruotsissa koronakriisi on jo kärjistynyt hoivakodeissa. Koronatartuntoja on havaittu kymmenien kuntien hoivakodeissa. Virus on levinnyt satoihin vanhuksiin, ja kymmeniä on kuollut.

Espanjassa pelkästään yhdessä hoivakodissa kuoli ainakin 20 ihmistä, kun korona löysi tiensä 200 hengen asumisyksikköön.

Uutissuomalainen kertoi viime viikolla, että koronaa on havaittu kahdessa hoivakodissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella ja yhdessä hoivakodissa Pohjois-Savossa.

Suomessa suurimmat hoivayhtiöt torjuvat koronaa muun muassa vierailukielloilla, tehostetuilla hygieniakäytännöillä ja suojavarusteilla.

Varautumista on pyritty tekemään etupainotteisesti, jo ennen viranomaisten virallisia linjauksia. Niitä myös päivitetään, kun uusia ohjeita tulee.

Työntekijöitä on esimerkiksi ohjeistettu mittaamaan lämpö ennen jokaista työvuoroa ja seuraamaan omaa vointia tarkasti, jotta kukaan ei tule edes vahingossa oireilevana töihin.

Kaikkia ylimääräisiä sosiaalisia kontakteja ja kotimaan matkustamista on suositeltu välttämään.

Esperissä suurin haaste on ollut suojavarusteiden hankinta.

– Varusteista moni tuotetaan Kiinassa, ja Kiina varasi ymmärrettävästi kaikki varusteet heille epidemian puhjetessa. Olemmekin joutuneet nopeasti etsimään vaihtoehtoisia tavarantoimittajia, Köhler kertoo.

Keikkatyöläisiä pyydetty apuun

Jos korona pääsee leviämään hoivakodeissa, hoitajia voi joutua runsaasti sairastuvalle. Hoivayrityksissä on valmistauduttu riskiin etsimällä sijaisia jo etukäteen.

– Otamme mielellämme keikkatyöntekijöitä vakituisten avuksi, sillä on selvää, että koronaviruksen edetessä Suomessa henkilökuntaakin tulee altistumaan ja sairastumaan merkittävissä määrin, sanoo Attendon Holmqvist.

Mehiläisen Lahdensuo sanoo, että työvoiman saatavuus alalla on ollut haastavaa jo ennen koronaa.

– Mitoitusten toteutumisen varmistamiseksi keikkalaiset ovat erittäin tärkeä osa hoivayksiköiden arkea. Olemme ohjeistaneet keikkalaisia siten, että he eivät tekisi tässä tilanteessa töitä useissa eri yksiköissä.

Juttua täydennetty 3.4. klo 19:05. Juttuun lisätty tiedot Attendon hoivakotien koronatartunnoista.

Onko sinulla uutisvinkki koronaan liittyen? Laita viestiä tämän jutun toimittajille timo.keranen@yle.fi, jaakko.mantymaa@yle.fi, johanna.mattinen@yle.fi ja riku.roslund@yle.fi.

Lue lisää:

Kuulutko tietämättäsi koronan riskiryhmään? Tässä riskiryhmät ovat – kokosimme ohjeet, kuinka toimia

Katso täältä maakuntasi koronavirustilanne ja kuinka se vaikuttaa arkeesi

Ylä-Savon sote-kuntayhtymän alueella on hoivakoti, jossa on useita varmistettuja COVID-19-tartuntoja.

Hoivakodin hyvin iäkkäistä asukkaista kolme on kuollut koronavirukseen liittyen.

Tartuntoja on todettu sekä yksikön asukkailla että henkilökunnalla.

Tartunnan saaneet ovat eristettyinä ja altistuneet tavoitettu ja asetettu karanteeniin.

Tartuntaketjut ovat tiedossa. Ylä-Savon sote-kuntayhtymä tiedottaa, että se ei anna asiasta tarkentavia lisätietoja hoivakodin toiminnan turvaamiseksi ja sairastuneiden ja tartunnalle altistuneiden henkilöiden yksilönsuojaan vedoten.

Ylä-Savon soten alueella on todettu perjantaihin mennessä 22 varmistettua koronavirustartuntaa ja neljä kuolemantapausta. Ylä-Savon sote on osa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriä.

Ministeriöltä kaivataan nyt linjauksia

Koronaviruksen leviäminen hoivakoteihin ei yllätä gerontologian professori Marja Jylhää.

– Koronan leviämisen estämiseksi hoivakodeissa tarvitaan nyt linjauksia ministeriöltä, Jylhä sanoo.

Tähän mennessä kunnat ovat joutuneet tekemään omia ratkaisujaan lähes sitä mukaan, kun tilanne on edennyt.

Jylhän mukaan nyt olisi linjattava kansallisella tasolla esimerkiksi se, kuinka moni hoitaja voi hoitaa yhtä vanhusta. Hoitajien vaihtuessa myös tartuntariski kasvaa.

– Riski suuriin kuolleisuuslukuihin on nyt olemassa, Jylhä toteaa.

Jylhä muistuttaa, että moni tehostetun palveluasumisen asukas on yli 80-vuotias ja monisairas. He voivat kaivata apua niin syömisessä, pukeutumisessa kuin peseytymisessäkin pelkän sairauden hoitamisen lisäksi.

Linjausta kaivattaisiin valtakunnallisesti myös suojainten käyttämisestä, vierailukäytännöistä ja henkilöstöstä.

– Vanhuksia ei tietenkään voi eristää mihinkään huoneeseen. He tarvitsevat paljon apua. Ministeriön on tehtävä selväksi pelisäännöt, Jylhä sanoo.

Suomessa jatkunut hoitajapula vaikeuttaa tilannetta entisestään. Samaan aikaan omaisten vierailut on kielletty hoivakodeissa, joten hoitajia tarvitaan tavallistakin enemmän.

– Mistä hoitajia saadaan, kun heitä on muutenkin liian vähän, se on iso kysymys.

Useita sairastuneita eri hoivakodeissa

Yle kertoi tänään, että koronavirus on löytänyt tiensä Mehiläisen, Attendon ja Esperin hoivakoteihin.

Mehiläisen ja Attendon mukaan sen hoivakodeissa asuvilla useilla vanhuksilla ja työntekijöillä on havaittu koronatartuntoja (COVID19).

Esperi Caressa tartunnat koskevat vain henkilökuntaa.

Yritysten mukaan kyse on yksittäisistä tartunnoista. Yhtiöistä ei kerrota sairastuneiden tarkkaa määrää asukkaiden ja työntekijöiden yksityisyyteen vedoten. Myöskään sitä ei kerrota, missä päin Suomea tartuntoja on havaittu.

THL:n mukaan yli 70-vuotiaat henkilöt ovat muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion. Lisäksi vaaraa voivat lisätä perussairaudet, jotka merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä. Voit lukea lisää riskiryhmistä täältä.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronavirustilanteesta

Katso täältä maakuntasi koronavirustilanne ja kuinka se vaikuttaa arkeesi

Miten erotan hengenahdistuksen ja paniikkikohtauksen? Uskallanko ottaa rokotteen punkkien varalta? Tässä vastaukset yli 90 koronakysymykseen

Viikonloppu on koko Suomessa laajalti aurinkoinen, ja keväinen sää houkuttelee ulkoilemaan. Etelässä lämpötilat nousevat sunnuntaina 5–7 asteen tienoille, pohjoisessa on päivälläkin enimmillään viisi astetta pakkasta, kertoo Ylen meteorologi Matti Huutonen.

Viikonlopun aikana myös ultraviolettisäteily on Suomessa tavallista voimakkaampaa ohuen otsonikerroksen vuoksi. Nyt kannattaakin kaivaa aurinkosuojat esiin ja muistaa suojautua auringonpaisteelta.

Pilvisyydestä riippuen UV-indeksi voi nousta Etelä-Suomessa jopa kolmeen. Tavanomaisesti vastaavia lukemia mitataan Suomessa toukokuun alusta alkaen. UV-säteilyltä suositellaan suojautumaan, kun UV-indeksi on kolme tai korkeampi.

Pohjois-Suomessa UV-indeksit ovat viikonloppuna hiukan matalampia, mutta UV-säteilyn määrää voimistaa otsonikerroksen ohuuden lisäksi lumipeite, joka heijastaa säteilyä voimakkaasti.

Alkuviikko kevään lämpimin: Etelään luvassa jopa 13–15 astetta

Huutonen kertoo, että ensi viikon alussa lounaasta alkaa virrata pikkuhiljaa lämpimämpää ilmaa. Tiistaina etelässä voidaan hätyytellä tämän kevään lämpimimpiä asteita. Silloin lämpötilat voivat kohota jopa 13–15 asteeseen.

Lapissakin lämpötilat nousevat tiistaina plussan puolelle, Huutonen kertoo.

Kiirastorstaina Pohjois-Suomen yli liikkuu matalapaineen alue ja pohjoisessa voi tulla lunta tai räntää. Pääsiäiseksi sää viilenee ja odotettavissa on samanlaista aurinkoista mutta koleaa säätä kuin tänä viikonloppuna.

– Aurinko pääsee useampana päivänä paistamaan, aika ajoin on runsaampaa pilvisyyttä ja pientä satelua, kun lämpöisempää ilmaa nousee lounaasta. Sateet jäävät kuitenkin vähäisiksi.

Onko kevät nyt täällä?

Ilmatieteen laitokselta todetaan, että on vielä liian aikaista julistaa termistä kevättä alkaneeksi, mutta käytännössä se on etelä- ja länsirannikolla nyt alkanut. Suomen eteläosassa maaliskuu oli harvinaisen lauha, etelärannikolla jopa poikkeuksellisen lauha.

Terminen kevät määritellään alkaneeksi, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi nollan yläpuolelle. Ilmatieteen laitos määrittelee kevään tarkan alkamispäivän sitten, kun on selvää, ettei takatalvia enää tule.

Toistaiseksi lämpötilat ovat vaihdelleet paljon. Öisin on ollut pakkasta, mutta päivisin ollaan oltu reippaasti plussan puolella Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta myöten.

Etelä-Suomessa talvea ei tullut

Yleensä terminen kevät alkaa maan etelä- ja keskiosissa jo maaliskuussa, usein jo maaliskuun alkupuolella. Keski- ja Pohjois-Lapissa terminen kevät alkaa yleensä huhtikuussa, jopa huhtikuun lopulla.

Viime vuonna kevät alkoi Etelä-Suomessa 14. maaliskuuta ja käsivarren Lapissa 19. huhtikuuta.

Tänä vuonna termistä talvea ei tullut Etelä-Suomessa ollenkaan. Ilmatieteen laitos ei ole vielä vetänyt linjaa siitä, muutetaanko termisen talven määritelmää vai vaihtuiko Etelä-Suomessa syksy suoraan kevääksi.

Tämänhetkisen määritelmän mukaan talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi nollan alapuolelle.

Lue myös:

Mikä on elinaikasi lämpimin päivä kotiseudullasi? Anna syntymäaikasi ja koneemme kertoo sen sekä monta muuta sääknoppia

Maaliskuu oli pohjoisessa kaksi astetta tavanomaista lauhempi – lunta on runsaasti

Tutkijan simppeli keino korona-ahdistuksen helpottamiseksi: mene käymään takapihalla tai katso ulos ikkunasta

Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin kello 22.00:een asti.

– Nyt on tullut Google-kääntäjä todella tarpeeseen, Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa opiskeleva kosovolainen Era Kurajan naurahtaa.

Kurajan käyttää kerrostalokotinsa pihalla Lappeenrannan keskustassa Googlen käännösohjelmaa saadakseen ajantasaista tietoa koronatilanteesta Suomessa ja maailmalla. Ylen ja muiden suomalaisten tiedotusvälineiden nettisivut ovat olleet ahkerassa käytössä Kurajanilla.

– Käytän joskus Ylen englanninkielisiä sivuja, mutta yleensä suomenkieliset sivut päivitetään nopeammin, Kuraja perustelee käännösohjelman käyttöä.

Suomen uutisten lisäksi Kurajan imee kaiken mahdollisen tiedon kotimaansa Kosovon tilanteesta.

– Olen seurannut uutisia sieltä aivan kuin olisin paikan päällä, hän kuvailee.

Suomesta lähtenyt alle puolet

Vuonna 2018 Suomeen opiskelemaan tullut Era Kurajan on yksi ulkomaalaisista opiskelijoista, jotka ovat päättäneet jatkaa opiskelujaan Suomessa koronakriisistä huolimatta.

Lappeenrannan yliopistoon ja korkeakouluun on jäänyt opiskelemaan kymmeniä ulkomaalaisia opiskelijoita.

Tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon koko Suomeen on jäänyt ulkomaalaisia opiskelijoita, ei ole. Joitakin alustavia tietoja kuitenkin on.

– Korkeakoulujen kyselyn mukaan alle puolet ulkomaalaisista vaihto-opiskelijoista olisi lähtenyt maasta, Suomen ylioppilaskuntien tiedottaja Jenni Tuomainen kertoo.

Suomalaisista opiskelijoita on Tuomaisen mukaan palannut Suomeen noin 60 prosenttia.

Huoli toimeentulosta ja oleskeluluvasta

Era Kurajan on päättämässä tietotekniikan maisteriopintojaan Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa. Hän tekee lopputyötään kotonaan ja aloittelee samalla uudessa työpaikassa, myöskin etänä.

– Olen aikaisemmin jo työskennellyt etänä neljä vuotta, joten tilanne ei ole uusi. Olisin kuitenkin halunnut heti työn alussa tavata uudet kollegat henkilökohtaisesti työpaikalla. Nyt jouduinkin jälleen etätöihin, Kurajan naurahtaa.

Kurajan on hyvässä tilanteessa, koska hänellä on työtä ja opiskelut ovat lähes valmiit.

Monet Euroopan unionin ulkopuolelta tulevat opiskelijat ovat kuitenkin pudonneet tyhjän päälle uudessa tilanteessa.

Moni heistä on rakentanut taloutensa ja opiskelunsa ainakin osittain sivu- ja kesätöiden varaan, joita ei enää ole.

– Useilla koko kevään ja kesän toimeentulo on epäselvää, Suomen ylioppilaskuntien liiton kansainvälisistä asioista vastaava Frans Cederlöf kertoo.

Tuloraja voi estää opiskelut

Lisätulojen puuttuminen vaikeuttaa lukukausimaksujen maksamista ja se voi estää myös oleskeluluvan jatkon myöntämisen. Tämä johtuu siitä, että oleskeluluvan edellytyksenä on tietty vähimmäistuloraja.

– Kaksi tärkeintä huolenaihetta ulkomaalaislla opiskelijoilla on nyt, että miten rahat riittävät kattoon ja ruokaan kevään ja kesän aikana ja miten saa tutkintonsa suoritettua uudessa tilanteessa, kun oleskelulupakin voi olla katkolla, Frans Cederlöf kertoo.

Cederlöfin mukaan eräät korkeakoulut aikovatkin antaa ulkomaalaisille opiskelijoille helpotuksia lukukausimaksuhin ensi syksynä uuden tilanteen vuoksi.

Jatko-oleskeluluvan edellyttämään vähimmäistulorajaan ei ole kuitenkaan näillä näkymin tulossa helpotusta.

– Toimeentuloedellytys tarkistetaan ja sen täytyy täyttyä, kun jatkolupaa haetaan. Se tarkistetaan, eikä tähän ainakaan nyt harkita muutosta, tulosaluejohtaja Anu Tarén Migristä kertoo.

Huoli läheisistä kotimaassa

Toimeentulon lisäksi ulkomaisia opiskelijoita huolestuttaa nyt koronavirustilanteen kehittyminen omassa kotimaassaan.

Aru Kurajan huolehtii Kosovosta.

– Kosovo on vielä kehittyvä maa eikä terveydenhuoltojärjestelmä ole kovin hyvä. Heiltä puuttuu resursseja reagoida tilanteeseen, Kurajan sanoo.

Häntä huolestuttaa erityisesti läheisten pärjääminen Kosovossa.

– Onneksi siellä on pystytty hyvin ennaltaehkäisemään sairauden leviämistä, Kurajan kertoo.

Kosovossa asetettiin tiukkoja rajoituksia liikkumiselle ja kokoontumisille jo ennen kuin maassa oli todettu yhtään koronatapausta. Tämän vuoksi epidemia ei ole päässyt leviämään kuten monessa muussa maassa.

Kosovolaiset ovatkin seuranneet huolestuneina tilanteen kehittymistä jossain lähimaissa kuten Italiassa.

– Italiassa on töissä paljon albaaneja, joten olemme saaneet ensi käden tietoa siitä, miten huonosti tilanne voi kehittyä, Karajan kertoo.

Opiskelijoiden jaksaminen kovilla

Suomeen jääneiden ulkomaalaisten opiskelijoiden henkinen pärjääminen riippuu nyt pitkälti siitä, miten koronaepidemia kehittyy maailmalla ja opiskelijoiden kotimaissa.

Pärjääminen voi olla koetuksella, jos koronatilanne kärjistyy kotikulmilla ja läheiset ovat vaarassa.

– Opiskelijoilla ei ole enää mahdollisuutta lentää kotiin hätätilanteessa. Lähiviikkoina meidän pitääkin olla hyvin herkkiä kuulemaan heidän huoliaan, Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston vastuuopettaja Michael Child kertoo.

Hänen mukaansa koronatilanne ei kuitenkaan vain eristä ulkomaisia opiskelijoita vaan tuo mahdollisuuden myös olla lähempänä paikallisyhteisöä.

– He voivat tuntea olevansa osa tätä tapahtumaa, joka koskee kaikkia, Child näkee.

Opintotulokset jopa parantuneet

Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston dosentti Tapio Saarelainen ei ole havainnut, että ulkomaisten opiskelijoiden tunnelmat olisivat alamaissa etäopiskelusta.

– Ihme kyllä ei. Opiskelijat ovat hyvin sitoutuneet tähän tekemiseen, Saarelainen vakuuttaa.

Edes opiskelijoiden matkustaminen pois Suomesta ei ole keskeyttänyt opetusta heidän osaltaan. Ryhmän tiimityöt sujuvat hyvin etänä.

– Se, että he ovat Suomessa, Yhdysvalloissa tai Pakistanissa, ei näy millään tavalla tekemisessä.

Saarelaisen mukaan hänen opettamallaan liikkeenjohtamisen kurssilla opiskelijoiden työn tulokset ovat olleet jopa paremmat kuin aikaisempina vuosina tähän aikaan.

Ilman näitä kauppoja eurooppalaiset eivät tule toimeen edes poikkeusoloissa.

Ylen kirjeenvaihtajat ja avustajat kertovat tässä jutussa, mitkä myymälät ovat saaneet luvan olla auki koronaepidemian aikaan.

BRITANNIA: Lemmikit pidetään ruuissa ja kansa juomissa

Olutta ja viiniä myyville pikkukaupoille annettiin lupa olla auki sen jälkeen, kun pelko alkoholin loppumisesta aiheutti hamstrausaallon markettien juomahyllyille.

– Moni olisi hädissään, jos me emme olisi auki, sanoo lemmikkieläinkaupan työntekijä Jeff Davis Lontoonssa Haringeyn kaupunginosassa.

Koronakriisin alkuvaiheessa monet peruselintarvikkeet loppuivat tavallisista ruokakaupoista brittien hamstrausvimman seurauksena. Nyt kauppojen hyllyt alkavat taas täyttyä.

Lemmikeilläkään ei ole hätää, sillä Britannian hallitus sallii eläinkauppojen aukiolon.

Ne lasketaan välttämättömiksi kaupoiksi apteekkien ja ruokakauppojen tapaan. Muut myymälät tavarataloista vaatekauppoihin on määrätty suljettaviksi huhtikuun puoleenväliin saakka.

Eläinkaupan myyjän Jeff Davisin mukaan asiakasmäärät ovat olleet suuria. Puodista löytyy ruokatoukkia ja linnunsiemeniä, joita tavalliset kaupat eivät tarjoa.

– Ovi käy taajaan, sillä nettiostoksia voi nyt joutua odottamaan viikkojen ajan. Lähellä oleva toinen lemmikkikauppa meni kiinni ja saimme heidänkin asiakkaansa.

Davis katsoo, että töihin meneminen tuo elämään normaaliuden tuntua ulkonaliikkumiskiellon aikana. Toisaalta tartuntariski huolettaa perheen vuoksi.

– Vaimoni vie ruokaa eristyksissä olevalle äidilleen. Emme tiedä, kuka ruuan toimittaisi, jos sairastumme.

Britanniassa myös alkoholijuomiin keskittyvät "off license”"-kulmakaupat katsotaan välttämättömien palvelujen tuottajiksi ruokakauppojen ohella. Maan hallitus lisäsi ne avoinna olevien liikkeiden joukkoon sen jälkeen, kun kansa alkoi tyhjentää ruokakauppojen viinihyllyjä huolestuttavalla vauhdilla.

Välttämättömyydestä voi olla montaa mieltä, mutta juomien ulosmyyntilisenssillä varustetut pienet "offiet”"ovat brittiläinen instituutio.

Niiden tarve on entistä suurempi pubien ja ravintoloiden suljettua ovensa koronaviruksen vuoksi.

Suuremmissa ruokakaupoissa esimerkiksi viini on ollut monin paikoin loppu hamstrausaallon jäljiltä.

RANSKA: "Osa ihmisistä vaikuttaa menneen jonkinlaiseen leivänhamstrauspsykoosiin"

Osa leipomoista suunnittelee jopa lisätyövoiman palkkaamista.

Ranskassa patonki ja tuoreet croissantit ovat tärkeitä välttämättömyystarvikkeita, ja niinpä leipomot saavat olla myös koronavirusepidemian aikaan auki.

Leipomoiden aukioloaikoja on kriisin seurauksena jopa pidennetty: Ranskan hallitus linjasi maaliskuun puolivälissä, että leipomot voivat olla jatkossa avoinna seitsemänä päivänä viikossa, aiemman kuuden päivän sijaan.

Syynä on patongin nopeasti kasvanut kysyntä. Ulkonaliikkumiskielto on pidentänyt leipomojonoja, kun osa ranskalaisista on pelännyt tuoreen leivän loppuvan.

– Leipomoihin saapui yhtäkkiä ranskalaisia, jotka halusivat ostaa kerralla jopa 50 patonkia. Osa ihmisistä vaikuttaa menneen jonkinlaiseen leivänhamstrauspsykoosiin, sanoi leipomoyrittäjien liiton johtaja Matthie Labbé uutistoimisto AFP:n haastattelussa.

Liitto vakuuttaa, että tuoretta leipää on jatkossakin saatavilla.

Jauhoista, hiivasta tai suolasta kun ei ole minkäänlaista pulaa, ja osa leipomoista suunnittelee jopa lisätyövoiman palkkaamista.

Pulaa on sen sijaan suojamaskeista. Niitä ei ole riittänyt kaikille leipureille, vaikka he ovat jatkuvasti tekemisissä elintarvikkeiden kanssa ja palvelevat päivittäin satoja asiakkaita.

Leipomoyrittäjien liitto onkin vedonnut Ranskan hallitukseen, jotta maskeja toimittaisiin niitä tarvitseville yrittäjille pikimmiten.

Varotoimet ovat korttelileipomoissa muutenkin tiukkoja. Asiakkaita päästetään kerralla sisään vain turvavälien sallima määrä ja leipomotuotteita käsitellään kumihanskoin. Leivän valmistuksessa noudatetaan tarkkoja hygieniasääntöjä.

Leipomoiden lisäksi Ranskassa saavat olla auki muutkin välttämättömiksi luokitellut kaupat ja palvelut. Esimerkiksi kaikenkokoiset ruokakaupat, hedelmä-, kala- ja lihakaupat, apteekit, eläinkaupat, tupakkakaupat ja tietokonekorjaamot voivat olla normaalisti auki.

ITALIA: Tupakkapuodit saavat pitää ovensa auki

Myöskään sähkötupakoitsijat eivät joudu pulaan koronan takia.

Mistähän saa tupakkaa seuraavat viikot? Tämä oli kysymys, joka juolahti monen italialaisen mieleen, kun maan hallitus määräsi suljettavaksi kaikki muut paitsi välttämättömyystarvikkeita myyvät kaupat maaliskuun puolivälissä.

Italialaisista tupakoi verrattain moni, yli 15-vuotiaista lähes joka neljäs. Pian hallitus tarkensi, että tupakkakaupat saavat pitää ovensa auki kriisissäkin.

T-kirjaimin merkityt, valtion lisensoimat tabacchi-kaupat ovat ainoita kauppoja, joista voi Italiassa ostaa tupakkaa automaattien lisäksi. Kaupat myyvät tupakkatuotteiden lisäksi sekalaisesti muuta tavaraa pattereista kurkkupastilleihin ja postimerkkeihin.

Lisäksi kaupoissa voi pelata rahapelejä.

Muutama päivä kauppojen sulkemisen jälkeen osassa Italian kunnista pantiin merkille, että ihmiset jonottivat tupakkakauppoihin pelaamaan pelikoneita liikkumisrajoituksista huolimatta. Pian pelikoneet määrättiin nekin suljettaviksi.

Entäs siten sähkötupakoitsijat, kysyi italialainen tupakoinnin haittavaikutuksia tutkinut lääketieteen professori Riccardo Polosa.

Polosa lähetti kertomansa mukaan hallitukselle kirjeen, jossa selitti, että moni sähkötupakoitsija saattaisi haksahtaa tupakoimaan, jos heiltä vietäisiin mahdollisuus sähkötupakkaan.

Niinpä hallitus linjasi pian, että myös erilliset sähkötupakkaa myyvät liikkeet saavat jäädä auki.

SAKSA: Berliinin pyöräkaupat ja kuulut ruokatorit toimivat tavalliseen tapaan

Saksan pääkaupungissa pyöräliikkeet luokitellaan arkielämän kannalta välttämättömiksi myymälöiksi apteekkien ja ruokakauppojen rinnalla.

Teknisiin treeniasuihin pukeutunut pariskunta pumppaa ilmaa renkaisiin pyöräliikkeen edessä. Yhteispumppu on kaikkien käytössä, joten he hierovat varoiksi desinfiointiainetta käsiinsä pumppauksen jälkeen.

Berliinin Friedrichshainin kaupunginosassa sijaitsevan kulmakaupan lasioveen on teipattu ohjeet: vain yksi asiakas kerrallaan sisään ja silloinkin kahden metrin turvaväli.

Liikkeen omistaja Matthias Schumann tulee ovelle katsomaan, tarvitseeko joku palvelua.

Ravintolat, baarit, vapaa-ajanviettopaikat ja koulut on suljettu ympäri Saksaa, mutta pyöräliikkeet saavat Berliinissä olla yhä auki. Saksassa on alueellisia eroja siinä, mikä tulkitaan välttämättömäksi.

– Minusta tämä on ihan järkevää, sillä suositus on välttää julkisia liikennevälineitä. Pyörän selässä on yksin, Schumann sanoo.

Schumannin pyöräliike sijaitsee korttelin päässä suositulta Boxhagener Platzilta. Aukiolla toimi viime viikonloppuna perinteinen ruokatori tavalliseen tapaan, ja se on auki myös tänään lauantaina:

Tuorepuristettua appelsiini- ja granaattiomenamehua myyvä koju on paikallaan, samoin Välimeren keittiön tahnoja myyvä ruokarekka ja vihanneskojut.

Berliinissä ruokatorit vertautuvat ruokakauppoihin, eli ne saavat olla auki rajoituksista huolimatta.

Ihmisiä aukiolla on paljon, mutta niin vain kojuille muodostuu virallisen puolentoista metrin turvavälin huomioivia jonoja. Kansallista käskyä turvaväleistä noudatetaan pääosin kuuliaisesti.

Saksassa on voimassa myös kontaktikielto, joka kieltää yli kahden hengen kokoontumiset muiden kuin samaan kotitalouteen kuuluvien kanssa. Muuten ulkona liikkumista ei rajoiteta.

Samoin auki ovat edelleen Berliinille tyypilliset Spätkauf-kulmakaupat eli "Spätit". Niistä haetaan pikkuostoksia, kuten lehtiä ja olutta kotiin tai heti juotavaksi.

Spätien omistajat ovat usein turkkilaistaustaisia berliiniläisiä, ja ennen pandemiaa kauppojen liepeille jäätiin mielellään juttelemaan kotikorttelin naapureiden kanssa.

Nyt jutusteluporukoita ei näy.

Pandemiaa yritetään ehkäistä myös pleksilaseilla, joita on asennettu moniin ruokakauppoihin ja jopa yksittäisiin späteihin

Myös pyöräliikkeen omistaja Schumann on rakentanut pleksilasin kassapisteen suojaksi. Mutta sekin suojaa pisaratartunnalta vain maksamisen ajan. Millä mielellä työntekijät tulevat töihin?

– Jotkut ovat enemmän huolissaan ja jotkut vähemmän, Schumann sanoo.

TURKKI: Aikaisemmin ahtaissa basaareissa on otettava nyt etäisyyttä

Koristetavara- ja lelupuodit ovat kiinni, mutta basaareista saa yhä ruokaa.

Basaareissa vallitsee yleensä väentungos, ja ihmiset astelevat melkeinpä toistensa varpaille puikkelehtiessaan myyntilaarien välissä.

Turkin sisäministeriön uuden asetuksen mukaan myyntipöytien välissä tulee olla vähintään kolme metriä.

Toreilla ei enää myöskään saa myydä muuta kuin vihanneksia, hedelmiä ja muita ruoka-aineita sekä välttämättömimpiä kotitaloustarvikkeita. Vaikkapa vaatteita, koristetavaroita ja leluja ei korona-aikana enää saa myydä.

Järjestyspoliisi on kulkenut mittaamassa kuumetta asiakkailta ja myyjiltä sekä tarkkaillut hygieniasääntöjen noudattamista. Tästä lauantaista lähtien myös asiakkaiden on käytettävä toreilla hengityssuojainta.

Uutistoimisto IHA näytti Istanbulin Bahcelievlerin basaarista, kuinka asetusten sisäistäminen vielä takkuili tällä viikolla. Järjestyspoliisi nuhteli erästä myyjää:

– Ystävä hyvä, teidän täytyy antaa tuotteet itse asiakkaalle pussin sisällä. Asiakas ei missään nimessä saa ottaa itse, hän neuvoi appelsiinilaarin takana seisovaa myyjää.

Tiettynä päivän viikossa auki olevat torit ovat yhä turkkilaisten tavallisin ostospaikka arkisin, viime vuosina kaikkialle levinneistä ruokamarkettiketjuista huolimatta.

Kahvilat, baarit ja ravintolat, vaateliikkeet sekä lähes kaikki muut liikkeet suljettiin Turkissa yli kaksi viikkoa sitten. Ruokamarketit ja apteekit ovat yhä auki.

BELGIA: Sopivan etäisyyden lounastreffit frittikioskilla

Ranskanperunoita myyvät kioskit lasketaan Belgiassa välttämättömyysliikkeiksi.

Kun Belgian hallitus sulki päätöksellään ravintolat, baarit sekä kahvilat lähes kolme viikkoa sitten, annettiin kulinaristeina tunnetuille belgialaisille hieman lohtua.

Ruokakauppojen ja apteekkien ohella ranskanperunoita myyvät frittikioskit, jotka vastaavat suomalaista nakkikioskia eli snägäriä, saavat olla auki.

Fritit ovat belgialaisille nyt myös lohturuokaa. Parhailla kojuilla on tarjolla toistakymmentä eri makuista majoneesia mistä valita.

Useimmat paikat ovat kojuja ilman sisätiloja, joten kahden metrin hygieniaväli onnistuu jonottaessa ulkoilmassa.

Paksut ja muhevat fritit ovat Belgiassa melkein kansallisruuan asemassa. Jos ei halua riskeerata edes kioskilla käynnin verran itseään, niin lähes joka kodista löytyy friteerauskone.

Juttuun lisätty 4.4.2020 kello 7:30 tieto, että Turkin ruokatoreilla asiakkaiden on käytettävä tästä lauantaista lähtien hengityssuojainta.

Tutustu myös:

Etäoluet Japanissa, kattoterassit Italiassa ja tsemppiopas Saksassa – Näillä keinoilla ihmiset helpottavat arkeaan eri maissa koronan aikaan

"Toimin kamerajalustana", sanoo kirjeenvaihtajamme Paula Vilén lapsensa pianotunnin järjestämisestä etänä – Kerro meille oma vinkkisi, miten arki sujuu ulkomailla koronasta huolimatta

Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin kello 22.00:een asti.