Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan Uudenmaan sulku on todennäköisesti tarkoitus purkaa ilmoitettuun päivämäärään mennessä.
Keskiviikon A-studiossa vierailleen Marinin mukaan Uudenmaan sulku päättyy näillä näkymin 19. huhtikuuta alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.
– Uskon, että se tuolloin myös päättyy. Tautitilanne maan eri osissa tasaantuu, enkä usko, että tälle rajoitustoimenpiteelle on tulossa jatkoa.
Marinin mukaan kyseessä on lain kannalta raskas rajoitus, jolle ei välttämättä ole jatkossa vaadittua perustetta.
– Valmiuslaki edellyttää, että vain välttämättömistä syistä näin kovia rajoituksia voidaan tehdä.
Useat muut rajoitustoimet, esimerkiksi koulujen etäopetus, ovat voimassa 13. toukokuuta saakka. Ravintoloiden puolestaan on määrä olla kiinni 31. toukokuuta asti. Marin korosti epävarmuutta, eikä arvioinut vielä muiden rajoitusten purkamista.
– Joudumme koko ajan totta kai arvioimaan sitä, mihin asti rajoitustoimet ovat voimassa – onko niitä syytä jatkaa vai voidaanko niitä purkaa, pääministeri totesi.
Pormestari Vapaavuori: Huoltovarmuuskeskuksen suojaimista ei apua edes päiväksi
Pääministeri Marin kommentoi myös viime päivien suojavarustekeskustelua. Aiemmin tänään hän antoi kritiikkiä kunnille heikosta varautumisesta pandemiaan.
Marinin mukaan pandemiasuunnitelman mukaisesti jokaisen toimijan vastuulla on, että suojavarusteita on riittävä määrä 3–6 kuukaudeksi. Hän kertoi, että hallitus on kuitenkin tehnyt kaikkensa, että varusteita saataisiin hankittua lisää.
– Meidän intresseissämme tietenkin on se, että ihan kaikkialla Suomessa varusteita riittää ja että meidän hoitohenkilökuntamme on riittävällä tavalla suojattu.
Samassa lähetyksessä vieraillut Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) toisti aikaisemmin esittämänsä huolen suojavarusteiden riittävyydestä pääkaupungissa.
– Kyllä se on suuri huoli edelleen. Tällä hetkellä tilanne on aavistuksen verran parempi, koska vaikuttaa, että tämä on otettu valtion puolella tosissaan.
Vapaavuoren mukaan Huoltovarmuuskeskuksesta on saatu vain pieni osa tarvittavasta määrästä suojavarusteita terveydenhuollon käyttöön.
– Helsinki yksinään tarvitsee nenä- ja suusuojaimia yli miljoona kappaletta viikossa. Huoltovarmuuskeskuksen varastoista Helsingin saama osa ei riitä edes yhden päivän käyttöön, Vapaavuori sanoi.
Attendon hoitokodissa Kiuruveden Kalliosydämessä on kuollut runsaan viikon aikana kahdeksan asiakasta koronaan. Hoivakodissa on yhteensä 30 asiakaspaikkaa.
Attendon toimitusjohtaja avaa nyt poikkeuksellisesti julkisuudessa Kiuruveden hoivakodin tapahtumia.
– Kerron Kiuruveden tarinan, jotta suomalaiset ymmärtäisivät, mistä tässä taudissa on kyse, Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist sanoo Ylelle.
Toimitusjohtajan mukaan hoivakotiin tuli maaliskuun alussa uusi asiakas.
– Meille tuli Kiuruvedelle maaliskuun alussa niin sanottu kävelevä asiakas, joka liikkui vapaasti yksikössä. Asiakas oli aluksi oireeton. Kun hänelle tuli oireita, hänet testattiin. Maaliskuun lopulla saimme tietää, että tällä asiakkaalla on koronavirus.
Asukas oli jo ehtinyt tartuttaa hoivakodin muita asukkaita.
Maaliskuun lopun jälkeen hoivakodissa on kuollut reilun viikon aikana kahdeksan asiakasta.
– Minä ja koko yhtiö haluamme ottaa osaa läheisten ja omaisten suruun. Meillä on huoli näistä läheisistä, Holmqvist sanoo.
Kiuruveden hoivakotiin kuuluu kaksi perhekotia.
Itä-Suomen aluehallintovirasto kertoi keskiviikkona, että se on ottanut Attendon Kiuruvedellä toimivan hoivakoti Kalliosydämen valvontaansa.
"Hoivakodeissa asuu hauraita ihmisiä"
Attendon toimitusjohtaja sanoo, että yhtiö haluaa kertoa myös siksi Kiuruveden tapauksesta, että koko hoiva-ala ja kaikki suomalaiset ymmärtäisivät, miten vakavasta sairaudesta on kyse.
– Se on näkymätön virus, jota vastaan me kaikki taistelemme. Tässä tapauksessa suurin oppi oli se, että oireetonkin voi todellakin kantaa virusta ja tartuttaa muita.
Holmqvist sanoo, että hoiva-alalla olisi kaikkien hoitajien suojattava itsensä.
– Hoivakodeissa asuu hyvin hauraita ja iäkkäitä ihmisiä. Tämä tauti voi olla lievänäkin heille hyvin kohtalokas. Näissä hoivakodeissa jokaista asiakasta tulisi kohdella viruksenkantajana.
"Olemme pärjänneet pääosin omilla suojavarusteillamme"
Attendo teki äskettäin päätöksen, jonka mukaan Uudenmaalla sijaitsevissa hoivakodeissa työntekijät ovat alkaneet suojata itseään tehostetusti.
– Meillä on käytössä Uudenmaan yksiköissä henkilöstöllä kokoaikaisesti nenäsuusuoja, vaikka ei olisi altistumisia.
Yle uutisoi eilen, että yksityiset hoiva-alan toimijat eivät ole kaikkialla Suomessa saaneet Huoltovarmuuskeskuksen suojavarusteita, kun ovat niitä tiedustelleet suojavarusteita välittävistä kunnista ja sairaanhoitopiireistä.
Myös Attendolla on samanlaisia kokemuksia.
– Olemme pärjänneet tähän asti pääosin omilla suojavarusteillamme. Mutta joissakin tapauksissa olemme niitä kysyneet kunnista. Suurimmasta osasta kuntia emme ole niitä saaneet, sanoo toimitusjohtaja Holmqvist.
Attendo aikoo ottaa tällä viikolla käyttöön henkilöstönsä kokoaikaisen suojautumisen Uudenmaan lisäksi Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen hoivapaikoissa.
Holmqvistin mukaan hoivakotien henkilökunta tekee työtään kovassa paineessa.
– Joillakin työntekijöillä on voimakas pelko siitä, että he itse sairastuvat, tai mahdollisesti tartuttavat asiakkaita. Turvallisuuden tunne häviää, jos heillä ei ole suojavarusteita.
Attendon mukaan Kiuruveden hoitokodissa on kuollut kahdeksan asiakasta, mutta muun Suomen tietoja yhtiö ei halua kertoa.
– Me emme voi kertoa julkisuuteen muiden paikkakuntien tilanteesta. Siellä on hyvin pieniä hoivakoteja, ja asiakkaat voivat olla tunnistettavissa.
Tämä viesti julkaistiin Kuhmoisten Facebook-ryhmässä sunnuntaina. Kunnan ensimmäinen laajempaan tietoon tullut todettu koronatartunta nousi koko kylän puheenaiheeksi ja aloitti spekulaation siitä, kuka tartunnan on saanut.
Somekeskustelijat, jotka tiesivät kenestä on kyse, antoivat kommenteissaan vihjeitä tartunnan saaneen henkilöllisyydestä.
Jäljet johtivat paikalliseen yrittäjäpariskuntaan.
“Ehkä infoatte tästä asiakkaita”, kuului keskustelijan vaatimus.
Vaimonsa Eila Leppäsen, 54, kanssa ravintolaa pitävä Tapio “Apo” Leppänen, 56, tuohtui keskustelun sävystä ja päätti katkaista huhuilta siivet.
Hän kirjoitti oman vastauksensa lukuisiin uteluihin:
“No niin. Vaimollani on todettu koronavirustartunta ja hän on ilmoittanut siitä omalla FB-sivulla. Nyt kuulostaa siltä, että syytetään siitä, kun on saanut tartunnan. Ainakin sen kuvan saa täällä olevasta julkaisusta. Ei me sitä meille haluttu ja nyt ollaan karanteenissa. Ei olla kehenkään sitä tarkoituksella tartuttamassa. Ja se on tarttunut täällä Kuhmoisissa, sillä täältä ei olla liikuttu mihinkään.”
Nyt vastauksena oli tsemppiviestien tulva.
Kenellä tartunnasta kertomisesta on sitten oikeasti vastuu?
Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan, että tartunnan jäljittäjä, viranomainen, ottaa yhteyden kontakteihin haastateltuaan potilaan. Lähikontaktit selvittää tartuntatautiyksikön kanssa yhteistyötä tekevä taho.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ohjaa ja tukee tartunnan jäljitystä (FINLEX) ja epidemioiden selvittämistä kunnissa ja sairaanhoitopiirien kuntayhtymien alueella sekä toteuttaa epidemiaselvityksiä.
– Karanteeniin asetettu yrittäjä joutuu itse arvioimaan, millä sanoituksella ilmoittaa toiminnan muutoksesta asiakkailleen. Syytä ei tarvitse kertoa. Jos ketjussa on altistuneita, niin viranomainen on heihin yhteydessä, Sosiaali -ja terveysministeriön hyvinvointi- ja palveluosaston johtaja Tuija Kumpulainen kertoo.
Yksityisyyden suoja ja potilaan oikeudet (STM) suojaavat sairastunutta.
– Tartunnan jäljittämisessä häneltä edellytetään yhteistyötä viranomaisten kanssa, Kumpulainen lisää.
“Ihan kuin olisimme tarkoituksella tartuttaneet ihmisiä”
Tiistaiaamuna Leppäsen pariskunta vastaa puhelimeen kotikaranteenista. Molemmat köhivät vastaustensa välissä.
– Halusin, että kirjoitukseni lopettaa myllyn pyörimisen. Ei jauheta sitä asiaa, ja paskan puhuminen ja länkyttäminen loppuu, Apo Leppänen toteaa.
Viikonlopun someralli kismittää häntä edelleen.
– Keskustelu kolahti itselläni pahasti. Sävy alkoi mennä siihen suuntaan, että ihan kuin olisimme tautisia ja tarkoituksella tartuttaneet ihmisiä baarissamme sekä tuoneet taudin Kuhmoisiin, Apo Leppänen sanoo.
Terveystietojen henkilökohtaisuudesta kertoo se, ettei edes työnantajalla ole yleistä oikeutta kertoa työntekijänsä poissaolon syytä muille työntekijöille tai talon ulkopuolelle, vaikka tieto olisi organisaatiossa hyvä tietää.
Suomen Yrittäjien kokoamassa ohjepankissa huomautetaan, että tämä koskee myös koronavirustilanteita. Myös Tietosuojavaltuutetun toimisto on kerännyt vastaukset koronatilanteen synnyttämiin tietosuojakysymyksiin.
Leppäsen mukaan baarin pitäjinä he ovat olleet aina tarkkoja hygieniasta ja siitä, että töihin tullaan terveenä.
Ravintola on ollut kiinni jo viime viikon maanantaista 30. maaliskuuta lähtien. Samana päivänä Eila Leppänen huomasi ettei kaikki ole kunnossa. Oireet alkoivat ilmetä hiljalleen.
Hänelle nousi kuume.
– Lisäksi oli yskää, hengenahdistusta ja päänsärkyä. Sitä olisi voinut luulla ihan tavalliseksi flunssaksi.
Tiistaina hän soitti lääkäriin ja sai puhelimessa antibioottireseptin.
– Perjantaina soitin uudelleen ja minut ohjattiin koronatestiin Jämsään. Lähempänä niitä ei tehdä.
“Edesvastuutonta toimintaa”
Lauantaina tuli puhelu TAYS:istä. Koronatestin tulos oli positiivinen.
Eila Leppänen päätti kertoa siitä omalla Facebook-sivuillaan tiedottaakseen läheisille, että kylään ei kannata nyt todellakaan tulla. Hän ei odottanut, että tartunta nousisi koko kylän puheenaiheeksi ja aloittaisi laajemman somespekuloinin ryhmässä, johon hän ei edes itse kuulu.
Eila Leppäsen päivät ovat kuluneet levätessä. Tauti tuntuu pitkittyvän.Eila ja Tapio Leppäsen kotialbumi
Leppänen on tyytyväinen terveydenhuollosta saamansa palveluun ja uskoo, että apu on turvattu myös siinä tapauksessa, jos oireet pahenevat.
– Olen ollut lääkärin kanssa yhteyksissä. Siellä on oltu ajan tasalla ja seurattu tilannetta aktiivisesti.
Nyt Apo Leppänen odottaa oman testinsä tulosta. Hän on riskiryhmää, koska hänellä on sepelvaltimotauti ja tukos sydämessä. Tartuntariskiä nostaa myös vuosi sitten tehty munuaisleikkaus.
– Minusta on edesvastuutonta toimintaa, että moni mökkiläinen liikkuu keskustassa ja kertoo tulleensa muualta karanteeniin Kuhmoisiin.
Leppäset ovat saaneet karanteeniolosuhteissa kauppa-apua kavereiltaan. Tuki on lämmittänyt mieltä.
– Ajatukset ovat niiden luona, jotka ovat tässä tilanteessa yksin.
“Katsotaan nyt, tuleeko tästä täysi katastrofi”
Apo Leppänen on ollut koko työuransa ajan yrittäjä. Koronakriisin kaltaista tapausta ei ole ikinä tullut vastaan.
Leppästen ravintola, Dirty Cock Cafe, avattiin vasta kahdeksan kuukautta sitten. 12 tunnin työpäivien paahtamisen jälkeen kotikaranteeni ja yrittäjätukien hakeminen tuntuu oudolta. Myös yrityksen tulevaisuus huolettaa.
– Katsotaan nyt, tuleeko tästä ihan täysi katastrofi, Eila Leppänen toteaa.
Vain hieman yli 2000 asukkaan Kuhmoinen sijaitsee Keski-Suomen maakunnan eteläosassa kolmen maakunnan rajalla. Moni käy lähikunnissa töissä. Kunta on suosittu myös mökkeilijöiden keskuudessa.
Pariskunnalla on terveisensä niille, jotka haluavat vimmaisesti tietää sairastuneiden henkilöllisyyden. He toivovat, että tartunnan saaneet saisivat sairastaa rauhassa. Kiellot ja säännöt eivät kosketa vain sairastuneita.
– Kaikkien tulisi ottaa homma tosissaan, eikä syyllistää tartunnan saaneita. Tämä voi tulla kenelle vain. Meille se sattui nyt näin, eikä tämä ole herkkua. Olimme pikkukylän ensimmäiset kärsijät, Apo Leppänen sanoo.
Leppäsen mukaan huomio kannattaa nyt suunnata omaan hyvinvointiin.
– Minusta tuntuu, etteivät jotkut ihmiset opi ja ymmärrä ennen kuin tilanne sattuu omalle kohdalle, Eila Leppänen lisää.
Kaveri on näköjään leiponut pirteänä korvapuusteja. Ihanaa, kun voi tehdä töitä yksin kotona, hän sanoo.
Minua lähes itkettää, kun näen työkaverit vain ikkunan läpi. Mistä on kysymys? Miksi ihmiset reagoivat koronavirukseen tuomaan uhkaan ja rajoituksiin niin eri tavalla?
Kyse on temperamentista eli ihmisen erilaisista synnynnäisistä taipumuksista. Temperamenttipiirteisiin kuuluvat esimerkiksi aktiivisuus, sosiaalisuus, joustavuus ja sopeutumiskyky. Tunnettu on esimerkiksi jako introvertteihin ja ekstrovertteihin.
Ekstrovertille on tyypillistä elämys- ja jännityshakuisuus, seurallisuus, vilkkaus ja aktiivisuus. Introvertti on taas leimallisesti rauhallinen, harkitseva, riskejä kaihtava ja yksin viihtyvä.
Eristyksissä oleminen tuntuu sopivan paremmin introverteille kuin ekstroverteille. Niinhän sitä luulisi, mutta asia ei ole ihan niin yksinkertainen.
Suurin osa siltä väliltä
Professori Liisa Keltikangas-Järvinen on uranuurtaja temperamenttitutkimuksessa. Hän muistuttaa, että kyseessä on jakauma. Toisissa ihmisissä on määrällisesti enemmän ekstrovertin kuin introvertin piirteitä. Toiset piirteet voivat korostua enemmän kuin toiset, ja ihminen saattaa käyttäytyä eri tilanteissa eri tavalla.
– Selkeitä introvertteja ja ekstrovertteja on hyvin vähän, jos ollenkaan. Suurin osa on siltä väliltä, Keltikangas-Järvinen muistuttaa.
Kaikki haluavat ja tarvitsevat sosiaalisia kontakteja. Kyse on enemmänkin siitä, kuinka paljon. Introvertti voi nauttia, kun saa tehdä etätöitä rauhassa. Ekstrovertti voi kaivata jokapäiväistä kahvituntia.
Introvertin taivas voi olla istua perheen kanssa laavulla. Ekstrovertti olisi ottanut mieluusti kaveriperheenkin mukaan.
Nuotiosta metsässä on tullut monelle karanteenin aikana viihtymisen symboli. Kalle Niskala / Yle
Psykologian professori emerita sanoo, että sosiaalisten kontaktien tarve nostetaan helposti ykkösasiaksi karanteenin sietämisessä. Koronaviruksen kohdalla on unohdettu se, että nyt on kyse myös peloista ja uhasta.
Eli siitä, miten suhtaudumme tuntemattomaan, joka koronavirus pohjimmiltaan on.
Riskillä vai ilman?
Professori Keltikangas-Järvinen arvioi, että kriisin sietämiseen vaikuttaa sosiaalisuuden astetta enemmän se, miten elämys- ja jännityshakuisia olemme.
– Jos me tietäisimme eristyksen keston ja voisimme olla koko ajan kontaktissa puhelimen ja videoiden välityksellä muiden kanssa, eikä mitään uhkaa olisi, se olisi monelle pelkästään elämys.
Koronaviruksessa näin ei kuitenkaan ole. Kukaan ei tiedä, kauanko karanteeni kestää. Tämä koettelee professorin mukaan enemmän ihmisen perussuhtautumista elämään kuin eristäytyminen.
Olemme tottuneet hallitsemaan monenlaisia asioita. Jopa kuolinaikaa voi siirtää, kun elää terveellisesti, meille on sanottu. Sitten tulee virus, joka vie Britannian pääministerinkin tehohoitoon, eikä kukaan tunnu olevan sille immuuni.
Toisilla on taipumus suhtautua elämään pessimistisesti ja huolestuneesti ja ennakoida kaikki riskit. Toiset taas hakevat elämään jännitystä ja elämyksiä, heillä on voimakas tarve kokea uutta.
– Tiedämme ihmisiä, jotka ottavat aikamoisia riskejä, eivätkä voi sietää yksitoikkoisuutta tai rutiineja. On taas ihmisiä, jotka haluavat välttää kaikki mahdolliset riskit.
Oletko laiturilla yksin onnellinen vai kaipaatko jonkun toisen seuraa? Kuvituskuva.Nella Nuora / Yle
Professori muistuttaa, että kumpikin eri temperamenttityypeistä hakee mielihyvää ja tasapainoa mutta eri tavalla.
– Toinen hakee mielihyvän turvallisuuden tunteen kautta riskejä välttämällä, toinen taas jännityksen kautta riskeistä välittämättä.
Ei kannata siis olla kateellinen toisenlaisille ihmisille. Jos introvertti ei pelkääkään yksinäisyyttä ja eristystä, hän saattaa kokea voimattomuutta uhan edessä.
Jos taas ekstrovertti näyttääkin suhtautuvan tulevaisuuteen huolettomasti, hänen akkunsa voi olla tyhjä yksinäisyydestä.
Lasi puoliksi täynnä vai tyhjä?
Riskejä pelkäävä kerää helposti kriisistä negatiivisia asioita kivireppuunsa.
– Hän kiinnittää enemmän huomiota siihen, että pahin on vasta tulossa ja mitä sen jälkeen tapahtuu.
Jännitystä elämään hakeva myös kestää enemmän riskejä. Tällaisella ihmisellä on taipumus huomata tieto, joka vaikuttaa häneen positiivisesti. Hän saattaa esimerkiksi iloita siitä, miten hyvin hallussa Suomessa asiat ovat tai miten tilastot kuolemista ovat tasaantuneet.
Siksi osa meistä miettii, että pahin kriisi on ohi jo ehkä parin kuukauden kuluttua. Toiset miettivät, että vielä vuosi pitää kitua.
Sittenkin yllätys
Professori Keltikangas-Järvinen sanoo, että temperamentin merkitystä ei saa liioitella. Temperamenttipiirteet ovat lopulta vain altistuksia ja taipumuksia.
Ihminen ei koskaan toimi yhden temperamenttipiirteen perusteella, päälle tulee elämänkokemusta ja opittuja luonteenpiirteitä.
Jokainen ihminen tarvitsee sosiaalisia kontakteja, mutta tarve niiden määrälle vaihtelee. Henrietta Hassinen / Yle
Sekin pitää muistaa, että käyttäytymiseemme vaikuttaa voimakkaasti ryhmän esimerkki. Jos joku kaveri alkaa tarjota kauppa-apua iäkkäille naapureille, hän saa nopeasti monia muita mukaan.
– Ihminen sopeutuu melkein mihin vain. Meidät saadaan etsimään syyllistä ja vihollisia, mutta meidät saadaan toisaalta mukaan nopeasti auttamaan.
Lisäksi tutkimustieto paljastaa, että lopulta kriisitilanteessa käytös voi yllättää. Tämä tuli ilmi, kun tutkittiin ensiapuhenkilöstön reagointia onnettomuustilanteissa. Käyttäytymisroolit saattoivat vaihtua täydellisesti.
– Täysin yllättävästi joku lamaantuu. Sellainen taas ottaa ohjat, kenestä ei olisi koskaan voinut arvata.
Koronavirus on poikkeustila myös psyykkisesti, koska valmiit käyttäytymismallit katoavat. Professori ottaa esimerkkeinä aurinkoisena pidetyn ihmisen ja onnettomuuksien manaajan.
– Emme osaa ennustaa kumpi selviytyy. Onko selviytyjä se, joka on manannut onnettomuutta ja ajattelee, että nyt se tuli, mitä olen odottanut 20 vuotta?
Erikoinen sukupolvikokemus
Suomalaisia on totuttu pitämään suhteellisen introvertteina. Meidän turvavälillemme bussipysäkillä on naurettu, emme ole usein suuna päänä.
Keltikangas-Järvisen mukaan tutkimuspohjaa asiasta ei ole, mutta havainnot voivat olla oikeita.
Ainakin se on totta, että meillä on monia asioita, jotka tekevät karanteenin helpommaksi kuin joissakin ulkomaan suurkaupungissa. Olemme harvaanasuttu maa ja tietoliikenteet pelaavat. Pääsemme luontoon rauhoittumaan.
Koronavirus panee silti meidät kaikki eri tavoilla koville, toiset vielä kovemmin kuin toiset.
Välillä kannattaisi miettiä, ketkä ovat niitä suomalaisia, joille kukaan ei soita. Osa ihmisistä on ennen korona-aikaa saanut päivän sosiaaliset kontaktit töissä tai vanhempainillassa.
– Heillä ei ole verkostoa, joka pitää koko ajan toisistaan huolta, kuten ekstrovertilla usein on. He saattavat pudota vakavammin yksinäisyyteen. Kannattaisiko soittaa jollekin hiljaiselle työtoverille?
Erityisesti yksinäisyys voi iskeä nuoriin, joille kaverien merkitys on suuri. Professorin mukaan kukaan ei kiistä, kuinka vaikea tilanne heillä on.
– Toisaalta nuorilla sopeutuskyky on erityisen suuri. Heille tuli nyt tällainen sukupolvikokemus, onhan tämä tavattoman erikoinen. Jälkeenpäin voi miettiä, mitä hyvää tässä saattoi olla.
Ehkä tämäkin lohduttaa: 50 vuotta sitten olisi pitänyt odottaa kaverilta kirjettä, nyt saa välittömästi ystävän naaman eteensä videopuhelussa.
Millainen olen?
Professorin mukaan mielenterveyspalvelujen tarve lisääntyy varmasti kriisin jälkeen. Uhriuttamista ei hänestä kuitenkaan kannata tehdä jo kriisin tässä vaiheessa.
– Ihminen on tavattoman sopeutuva. Elämisen halu nousee, kun vakava uhka tulee.
Kriisin keskellä voi pohtia, mitä asioita tarvitsee ja koittaa pitää huolta, että niitä myös saa. Murehtija voi pitää taukoa koronauutisista ja leipoa, jos se saa keskittymään muuhun. Seurallisen kannattaa jutella joka päivä puhelimessa jonkun kanssa.
Koko kansan karanteeni tarjoaa myös aikaa ja mahdollisuuden elämän ja minuuden pohtimiseen.
– Millainen olen? Miten kestän stressiä? Miten kestän yksinäisyyttä? Tässä ilman muuta tapahtuu jotain, joka jälkikäteen nähdään kasvun prosessina.
Italiassa on romahtanut suuri maantiesilta. Turmapaikka on Aullan pikkukaupungin lähellä Toscanan rannikolla.
Magrajoen yli johtanut romahtanut silta EPA
Twitter-kuvista nähdään, kuinka 260 metriä pitkä, pienehkön joen yli johtava silta on romahtanut koko matkaltaan, vaikka se on rakennettu usealle kannatinpalkille.
Turman syytä ei tiedetä.
Kaksi autoilijaa loukkaantui turmassa lievästi.
Uutistoimisto Reutersin mukaan kyseessä oleva tie on normaalisti vilkkaan paikallisliikenteen käytössä. Koronaepidemian vastaisten toimien takia liikenne on tosin tällä hetkellä hyvin vähäistä.
Italian Genovassa romahti elokuussa 2018 suuri maantiesilta, mikä nostatti laajan keskustelun siltojen turvallisuudesta. Turmassa menehtyi tuolloin 43 ihmistä.
Hallitus takoi kehysriihen päätökset kasaan nopeasti ja poikkeuksellisissa oloissa.
Kehysriihessä oli määrä käsitellä isoja tulevaisuuslinjauksia eli sitä, miten valtio käyttää rahaa tulevien neljän vuoden aikana. Koronakriisi muutti kehysriihen kuitenkin lähes yksinomaan akuutin talouskurimuksen hallinnaksi ja torjunnaksi.
Kehysriiheen oli varattu kaksi vuorokautta, mutta valmista tuli vähän yli vuorokaudessa. Tässä ovat merkittävimmät hallituksen julkistamat päätökset pähkinänkuoressa:
1) Koronavirusta vastaan suojaudutaan
600 miljoonan euron lisämäärärahan voimin. Tällä rahalla Huoltovarmuuskeskus hankkii suomalaisten käyttöön lisää suojavarusteita, lääkkeitä ja laitteistoa.
2) Alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmille
jotka ovat jääneet pois töistä ilman palkkaa ollakseen lastensa kanssa kotona, tulee uusi väliaikainen tuki toimeentulon turvaamiseksi. Tukea voi saada 723,50 euroa kuukaudessa, eli se on sama kuin vanhempainpäivärahan minimimäärä. Tähän valtio on varannut 94 miljoonaa euroa.
3) Yrittäjät ja yritykset
saavat yhteensä miljardin verran lisää tukea, mikä kasvattaa niiden tuen yhteensä 1,9 miljardiin euroon. Tästä lähes 1,5 miljardia euroa on suoraa tukea yrityksille – isoille yrityksille tuki kanavoidaan Business Finlandin kautta, enintään 5 hengen yrityksille ely-keskusten kautta ja yksinyrittäjille 2 000 euron kertatuki kuntien kautta.
4) Kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö
eli niiden parissa toimivat laitokset, seurat ja järjestöt saavat runsaat 60 miljoonaa euroa. Tästä 40 miljoonalla eurolla on tarkoitus korvata kultturintekijöille esimerkiksi pääsylipputulojen menetyksiä, ja noin 20 miljoonaa ohjataan urheilun ja liikunnan tukemiseen.
5) Sosiaaliturvamenojen kasvuun
varaudutaan yli miljardilla eurolla. Tämä koskee lähinnä työttömyysetuuksia, toimeentulotukea ja asumistukea.
6) Työttömyyskassat, Kela ja TE-toimistot
saavat yhteensä noin 80 miljoonaa euroa lisärahaa, jotta ne pystyisivät käsittelemään hakemustulvaa.
7) Kuntien verotulojen menetyksiä
valtio korvaa 547 miljoonalla eurolla. Hallitus lupasi, että toukokuun seuraavassa lisätalousarviossa kunnille on tulossa vielä ainakin miljardi euroa lisäapua.
8) Poliisi ja rajavartiolaitos
saavat lisärahaa toimintamenojensa kasvun kattamiseksi. Lisäksi niille ja pelastustoimelle on tulossa osin pysyvää lisärahoitusta.
Tätä toimet tarkoittavat
Valtio hoitaa kriisiä isolla rahalla ja velaksi, kuten muutkin maat. Tänään julkistetun lisätalousarvion koko on historialliset 4,1 miljardia euroa, ja Suomi ottaa vuonna 2020 lisävelkaa ainakin 12,7 miljardia euroa.
Velka-arvio pohjaa oletukseen, että koronarajoitukset kestävät noin kolme kuukautta eli juhannuksen tienoille. Seuraavat toimet eli jo vuoden kolmas lisätalousarvio on vuorossa toukokuussa, ja silloin lienee luvassa lisärahaa yrityksille, kunnille ja työttömyysturvaan.
Olivatko tänään julkistetut toimet oikeita ja riittäviä? Yle kysyi tätä kolmelta talousasiantuntijalta:
Ilkka Kaukoranta, pääekonomisti, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK
– Mielestäni hallitus keskittyi nyt viisaasti akuutin kriisin ja terveydenhuollon hoitamiseen. Yksittäisten perheiden kannalta tärkein on uusi etuus, jolla tuetaan heitä, jotka joutuvat olemaan palkattomasti poissa töistä. Ilman muuta tarvitaan vielä esimerkiksi työttömyysturvan parannuksia, mutta luotan että ne päätökset tehdään toukokuun lisätalousarviossa.
Penna Urrila, pääekonomisti, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
– Myönteistä on, että hallitus pystyi päättämään lisätoimista. Niitä todella tarvitaan tässä tilanteessa: yritysten tilanne on monilla toimialoilla tosi vaikea, kysyntä on monilta kadonnut kokonaan, ja tässä tulee jonkin verran lisää helpotusta. Toki summat eivät todennäköisesti riitä, jos koronakriisi yhtään pitkittyy.
Jukka Pirttilä, kansantaloustieteen professori, Helsingin yliopisto
– Toimet näyttävät minusta oikeansuuntaisilta ja järkeviltä. Viimeistään toukokuussa tarvitaan ehkä vielä tiettyjä toimialoja koskevia suoria tukitoimia. Ensimmäisenä tulee mieleen ravintola-ala, jota ei saa nyt harjoittaa normaalisti.
Korjaus 8.4. klo 19.30: Kohdassa 4 korjattu yhteissummaksi 60 miljoonaa euroa, josta kulttuurin osuus 40 miljoonaa euroa.
Pääsiäinen on tunnetusti juhla johon keskeisesti kuuluu syöminen.
Lammasta, rahkaa, munia, mämmiä ja suklaata kuluu paljon, ja toki kyytipojiksi tarvitaan muitakin elintarvikeliikkeiden tuotteita. Ja niitä lähtee moni ostamaan nyt suurista marketeista ympäri Suomen, koronarajoituksista huolimatta.
Myynniltään Suomen suurimpiin lukeutuvan hypermarketin johtaja ei nyt silti itse toisi ruokakuntaansa mukaan ostoksille.
– Tällä hetkellä en ottaisi perheenjäseniä mukaan. Tulisin yksin aina, jos mahdollista, sanoo HOK-Elannon Prisma Kaaren johtaja Ilkka Riiali.
Hän kertoo saaneensa joiltakin asiakkailta puheluita, joissa on oltu huolestuneita toisten turvallisuutta vaarantavasta käyttäytymisestä myymälässä. Asiointitavat eivät ole olleet kaikilla kohdallaan.
– Tällä hetkellä osa niistä tavoista on sellaisia, että ne eivät tähän epidemia-aikaan sovellu ihan parhaiten, huokaa Riiali.
Koronaviruksen mahdollista leviämistä kaupan kaltaisissa olosuhteissa on jo tutkittu Suomessa.
– Jos koronavirustartunnan saanut yskijä kävelee pois ja saman paikan lähistölle tulee toinen ihminen, koronavirusta sisältävät aerosolihiukkaset voivat päätyä tämän hengitysteihin, sanoi aiemmin tällä viikolla Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen.
Lue tästä lisää tällä viikolla julkistetusta tutkimuksesta:
Yksittäisiä edesottamuksia ei, noin 150 miljoonan euron vuosimyyntiin yltäneen, Helsingissä toimivan kaupan johtaja kuvaile, mutta antaa ymmärtää että parantamisen varaa on.
Ostokset tulisi kerätä suunnitellusti, ilman turhaa liikkumista ja mahdollisimman nopeasti. Ja etenkin oirehtivien pitäisi nyt pysyä myymälän ulkopuolella.
– Jos on vähänkään yskää tai nuhaa, niin pitäisi ymmärtää jäädä kotiin. Tulisi löytää joku muu tekemään ostokset.
Riskialtteimpia kohteita ruokakaupoissa ovat muun muassa hedelmä- ja vihannesosastot. Niin arkisia kuin eksoottisiakin tuotteita myydään kääreettöminä avoimista laatikoista.
– Ehdottomasti kaikkein haastavimpia hygieenisesti ovat hedelmät ja vihannekset. Tässä ehdottomasti suosittelisin, että ei kosketella turhaan niitä tuotteita. Ostetaan se mikä siinä päällimmäisenä on näkyvillä. Todennäköisesti sieltä alta ei löydy sen tuoreempia tai parempia. Ja kotona sitten kaikki pestään ja kuoritaan, kuten pitäisi tehdä normaalitilanteessakin.
Normaalioloissakin muun muassa tomaatit tulee pestä ennen käyttöä.YLE
Ennen valintamyymälöiden aikaa tuotteiden pysymistä myyntikuntoisina edisti se, että tavarat olivat vain myyjien ulottuvilla tiskin takana. Tähän keinoon ei kuitenkaan Riialin johtamassa liikkeessä ole nyt turvauduttu.
– Tiskin taakse ei ole viety mitään. Mutta olemme tehneet muutoksia. Irtotuotteita ei tällä hetkellä hedelmä-vihannesosastoa lukuun ottamatta myydä. Palvelun kautta toki myydään, mutta esimerkiksi irtoleipää ei saa eikä irtomakeisia. Kaikki tällainen on lopetettu.
Mihin kosket, sen ostat
Riialin mukaan tavaroita on yhä saatu hyvin, eikä merkittäviä tuotepuutteita yksittäisiä erikoistuotteita lukuun ottamatta juurikaan ole.
– Kyllä meillä on kohtuullisen hyvin tavaraa, tilanne on kohtuullisen hyvä.
Tuotteita saadakseen ei tarvitse jonottaa. Sen sijaan kassalle mennessään moni yhä unohtaa antaa turvavälin edellään asioivalle.
Tosin Riiali näkee tilanteessa myönteistäkin.
– Asiakasmäärät ovat hieman vähentyneet mutta nyt ostetaan kerralla enemmän, hän sanoo.
Aamukuudelta Prisman kassa palvelee aikaista asiakastaMårten Lampén / Yle
Hyvä keino tartuntariskin vähentämiseksi on Riialin mielestä asiointiajankohdan valinta.
– Ei tehdä tällaista perinteistä, että lähdetään kiirastorstai-iltana kello 16 kauppaan, vaan mietitään, että meillä on aika monta pyhäpäivää ja kaupat auki päivittäin, osa auki jopa 24/7. Ja mitä vähemmän meitä tuolla liikkuu, sitä vähemmän meillä on riskejä saada itse tauti tai sairastuttaa joku toinen.
Tuoreen kiinalaistutkimuksen mukaan ihmisen veriryhmällä voi olla yhteys siihen, kuinka helposti tai voimakkaasti hän sairastuu koronaviruksen aiheuttamaan COVID-19-tautiin. Tutkimuksen mukaan suurin alttius on A-veriryhmällä ja pienin O-veriryhmällä.
Anatomian professori Seppo Parkkila muistuttaa, että tutkimus ei ole käynyt vielä virallista vertaisarviointia läpi. Siitä huolimatta hän pitää sitä melko luotettavana.
– Luotan perustulokseen, eikä se ollut yllättävä. Vastaavantyyppisiä assosiaatioita eli tilastollisia yhteyksiä veriryhmiin on todettu monien virusten ja sairausten osalta, Parkkila sanoo.
Esimerkkinä viruksista hän mainitsee B-hepatiitin, Länsi-Niilin viruksen ja noroviruksen. Veriryhmällä on tilastollisia yhteyksiä myös esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään ja jopa vatsahaavaan.
Parkkila pitää kiinalaistutkimusta luotettavana erityisesti siksi, että siinä oli melko laaja potilasaineisto ja kontrolliväestö. Potilaita oli vajaat 2 200 ja vertailuryhmässä reilusti yli 20 000 henkilöä Wuhanista tai sen lähialueilta.
Kukaan ei ole suojassa, ei edes O-veriryhmäläinen
Parkkilan mukaan minkään veriryhmän edustajan ei kannata nyt tehdä johtopäätöksiä tutkimustulosten takia.
– Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kaikkien suomalaisten pitää olla huolellisia. Ei O-veriryhmäänkään kuuluva ole suojassa tältä taudilta, eikä A-veriryhmäläinen välttämättä saa pahinta taudia, jos taudin saa.
– Assosiaatioihin on syytä suhtautua vakavasti, ja ne ovat mielenkiintoisia, mutta ne eivät ole absoluuttisia totuuksia, Parkkila jatkaa.
Hän kertoo, että tämäntyyppisissä tutkimuksissa julkaistaan usein odds ratio -luku. Se kuvastaa tilastollisesti sitä, kuinka voimakkaasti kyseiselle riskitekijälle altistuminen on yhteydessä sairastumiseen.
Wuhanin alueella tämä odds ratio -luku oli A-veriryhmässä 1,27 ja O-veriryhmässä 0,68.
– Eli A-ryhmäläisellä on ikään kuin 1,27-kertainen riski. Tämä on merkittävä ero. Se kertoo edelleenkin kuitenkin vain sen, että O-veriryhmän omaavat ihmisetkin voivat saada taudin, mutta riski on kenties pienempi, Parkkila kertoo.
Veriryhmän vaikutukset ovat vain pieniä yhteyksiä, jotka löydetään tilastollisesti, kun suuri joukko ihmisiä testataan. Paljon suurempi vaikutus sairastumisriskiin on muilla tekijöillä, kuten elintavoilla ja iällä.
Mistä tietää oman veriryhmänsä?
Vaikka veriryhmän merkitys sairastumiselle on pieni, moni on kiinalaistutkimuksesta kuultuaan pohtinut omaa veriryhmäänsä. Verenluovuttajilla se on yleensä tiedossa, samoin raskaana olevilla tai synnyttäneillä naisilla.
Veriryhmää ei voi tietää, ellei sitä ole määritetty. Esimerkiksi leikkaukseen menevän ihmisen veriryhmä määritellään aina siltä varalta, että hänelle jouduttaisiin antamaan verta.
Jos tietää, että oma veriryhmä on määritetty viime vuosina, se saattaa löytyä Omakannasta. Jos tietoa ei ole siellä, on parempi antaa asian olla. Näinä aikoina ei kannata lähteä kuormittamaan terveydenhuoltoa kyselemällä veriryhmänsä perään.
Suomeen saapui eilen ensimmäinen erä Kiinasta tilattuja hengityssuojaimia, mutta Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan Tomi Louneman mukaan ne eivät ole sairaalakäyttöön tarkoitettujen eurooppalaisten standardien mukaisia.
Suojavarusteet testattiin VTT:n laboratoriossa Tampereella.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan suojaimia voidaan kuitenkin käyttää hoivayksiköissä ja kotiin vietävissä palveluissa niissä tilanteissa, joissa hoitohenkilökunta mahdollisesti kantaa koronavirusta.
Epäonnistuneesta hankinnasta kerrottiin hallituksen tiedotustilaisuudessa, jossa käytiin läpi Suomen suojavarustetilannetta. Uudet suojaimet olisivat tulleet tarpeeseen, sillä suojavarusteet ovat jo paikoin loppumassa.
Suomeen odotetaan lisää suojavarusteita ensi viikolla.
Omaa hengityssuojaintuotantoa käynnistetään kahden viikon kuluessa.
Katso tiedotustilaisuuden tallenne klikkaamalla artikkelin pääkuvaa.
Lisää Huoltovarmuuskeskuksen tilaamaa suojamateriaalia on Louneman mukaan tulossa ensi viikolla, jolloin odotetaan neljän laajarunkoisen lentokoneen verran lastia Kauko-idästä.
Uudet varusteet eivät tule samalta toimittajalta, mutta takeita hankittavan tavaran kelpoisuudesta ei ole, vaan asiasta pystytään varmistumaan vasta VTT:n laboratorioissa tehtyjen testien kautta.
Ongelmat suojavarusteiden hankinnassa kuvaavat kaoottista tilannetta maailmalla, jossa valtiot kilpailevat toisiaan vastaan saadakseen koronapandemian takia hupenevia suojamateriaaleja käyttöönsä. Myös muihin Euroopan maihin on toimitettu materiaaleja, jotka eivät ole täyttäneet laatuvaatimuksia.
– Tällä hetkellä suojainmarkkina on hyvin kaoottinen verrattuna normaalitilanteeseen, kun tiedetään kenen kanssa asioidaan ja tuotteet ovat kansainvälisesti tunnettuja merkkejä. Tällä hetkellä markkinoilla on hyvin monenlaisia kaupantekijöitä, Lounema sanoi tiedotustilaisuudessa.
Suomessa tuotanto polkaistaan käyntiin kahden viikon kuluessa
Lisäksi Suomessa ollaan käynnistämässä omaa suojamateriaalien ja lääkinnällisten laitteiden tuotantoa. Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteerin Petri Peltosen mukaan hengityssuojainten kohdalla tuotantoa saadaan käyntiin kahden viikon kuluessa.
Peltonen kertoi myös, että Suomeen ollaan hankkimassa uutta tuotantolaitteistoa suojavarusteiden valmistukseen, jolloin tuotantokapasiteettia pystyttäisiin kasvattamaan merkittävästi.
Tuotanto saatetaan saada Peltosen mukaan niin suureksi, että terveydenhuollon tarpeet suojavarusteista pystyttäisiin kattamaan kotimaisella tuotannolla. Tuotantolinjat olisi mahdollista saada käyttöön 4-5 viikon päästä.
Suu- ja nenäsuojia kuluu puoli miljoonaa päivässä
Suojavarusteiden riittävyydestä on tullut myös Suomessa ongelma siitä huolimatta, että Suomen hyvää varautumista on ihasteltu The New York Timesia myöten.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoi tiedotustilaisuudessa, että pula johtuu odotettua runsaammasta suojavarusteiden käytöstä.
– Suu- ja nenäsuojien päivittäinen käyttöluku alkaa olemaan puolen miljoonan luokkaa. Hengityssuojaimia taas käytetään noin 50 000 päivässä, Varhila sanoo.
Varhilan mukaan suojavarusteiden käyttö on ollut erittäin runsasta siihen nähden, mikä on ollut tautitapausten määrä.
Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut hoivayksikköjen henkilökuntaa käyttämään suojavarusteita, mutta Varhilan mukaan hoivayksiköissä on käytetty hyvin vahvoja suojavarusteita niissä tilanteissa, joissa myös kevyempi varustus olisi toiminut.
Koronavirus on levinnyt useisiin vanhusten hoitolaitoksiin, mutta Varhila korosti tiedotustilaisuudessa, että virustartunnat eivät ole lähtöisin hoitohenkilökunnasta.
Pääministeripuolue SDP:n kannatus hyppäsi Ylen tuoreimmassa mittauksessa jopa kolme prosenttiyksikköä ylöspäin.
Näin demarit ohittavat kokoomuksen ja nousevat Suomen toiseksi suosituimmaksi puolueeksi. Ero ykköspaikkaa pitäviin perussuomalaisiin kaventui maaliskuun mittauksessa vain 0,4 prosenttiyksikköön.
Samalla kun SDP lisäsi, menetti perussuomalaiset kannatustaan. Maaliskuun lukema jäi 2,4 prosenttiyksikön päähän helmikuun mittaustuloksesta.
Toisin kuin luvuista voisi päätellä, eivät demareiden uudet kannattajat kuitenkaan tule perussuomalaisten leiristä vaan esimerkiksi toisista hallituspuolueista.
– Perussuomalaisten kannatuksen laskussa taas on kyse siitä, että osa puolueen kannattajista on siirtynyt katsomon puolelle, sanoo Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja.
Osa aiemmin perussuomalaisten puolesta liputtaneista ei siis osaa sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät, mikäli eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.
– SDP:n kannatuksen nousu on alkanut näinä poikkeustilaviikkoina, vahvistaa Taloustutkimuksen Tuomo Turja.
– Monet meidän ja muiden (yhtiöiden) tekemät mittaukset näyttävät, että kansalaiset ovat melko tyytyväisiä hallituksen toimintaan tässä tilanteessa. Se näkyy sitten erityisesti pääministeripuolueen kannatuksessa.
Turja muistuttaa, että Alman kysely tehtiin 20.–27. maaliskuuta. Ylen kysely taas on tehty maalis–huhtikuussa pidemmällä ajanjaksolla, jolle mahtuu myös puolitoista viikkoa eloa ennen poikkeusolojen toteamista ja koronapandemiasta johtuvia rajoitustoimia.
– Viikkokohtaiset tulokset näyttävät, että SDP on ollut Suomen suosituin puolue viikosta 13 (23.–29.3.) alkaen.
SDP on nostanut suosiotaan erityisesti miesten ja niin kutsuttujen ”aktiivi-ikäisten” eli 35–65-vuotiaiden keskuudessa.
– Työväestön keskuudessa perussuomalaiset on edelleen selkeästi suosituin puolue, Turja sanoo.
Myös vihreät ja kokoomus menettivät kannatusta
Muut kannatusmittauksen muutokset ovat melko maltillisia ja mahtuvat virhemarginaalin sisään.
Hallituspuolueista keskustan ja RKP:n kannatukset ovat pysyneet aiemmalla tasolla, vasemmistoliiton hieman noussut ja vihreiden puolestaan laskenut.
Oppositiossa kokoomuksen ja nyt-liikkeen kannatukset ovat laskeneet joitan kymmenyksiä. Kristillisdemokraattien kannatus on sen sijaan kasvanut prosenttiyksiköllä.
– KD:n tulos istuu kuitenkin puolueelle tutun vaihteluvälin sisälle, Tuomo Turja arvioi.
Puolueiden kannatusmuutoksista pidemmällä aikavälillä löytyy lisää tietoja tästä linkistä.
Öljyntuottajamaiden Opecin videokokous on käynnissä. Kokouksen aiheena on romahtanut öljyn maailmanmarkkinahinta.
Reutersin lähteiden mukaan Opecin jäsenmaat leikkavat tuotantoa touko-kesäkuussa 10 miljoonaa barrelia päivässä ja muut öljyntuottajamaat viisi miljoonaa barrelia. Tämä merkitsisi noin 15 prosentin leikkausta päivittäiseen öljyntuotantoon.
Leikkauksia voimakkaasti ajanut Saudi-Arabia on valmis jatkamaan tuotannon vähennyksia vuoden 2022 jälkeenkin. Reutersin mukaan Saudi-Arabia ja Venäjä leikkaavat molemmat 23 prosenttia noin 11 miljoonan barrelin päivätuotannostaan.
Saudi-Arabia ja Venäjä ovat kiistelleet alkuvuoden ajan öljyn tuotantomääristä. Tämä yhdessä koronaviruksen aiheuttaman talousromahduksen kanssa on saanut öljyn hinnan putoamaan alimmilleen sitten vuoden 1998.
Kiista on saanut myös polttoaineiden kuluttajahinnat mataliksi.
Uutistoimistojen mukaan öljyn hinta on nyt lähtenyt nousuun.
BARCELONA / HELSINKI Espanjalaiset Maria Badia ja Jesús Abadias tuskailevat koronaviruksen aiheuttamaa kriisiä kotitalonsa katolla Barcelonassa. Ulkonaliikkumiskiellon aikana taloyhtiön yhteisterassi on tullut heille tutuksi.
Pariskunnan tilanne on kireä. He ovat samassa veneessä miljoonien muiden kanssa: työt ja tulot ovat loppuneet, kun yhteiskuntia on suljettu.
– En saa palkkaa, ennen kuin pääsen takaisin töihin. Tuet ja helpotukset ovat laiha lohtu. Pärjään vielä, mutta en loputtomiin, Badia sanoo.
Badia on itsenäinen yrittäjä suuressa asianajotoimistossa. Jesús Abadias tekee etätöitä, mutta ohjelmistoyrityksen myynnissä on ollut viime viikkoina hiljaista.
– Suurin osa asiakkainamme olevista yrityksistä ovat joko suljettuina tai eivät nykytilanteessa uskalla investoida.
Ihmiset taputtavat Barcelonassa joka ilta terveydenhuollon henkilöstölle. Niin tekivät myös Maria Badia ja Jesús Abadias. Antonio Perez Molero
Espanjalaisekonomisti: Pohjois-Eurooppa on syystäkin epäileväinen
Koronavirusepidemia on koetellut erityisen rajusti Etelä-Euroopan maita. Inhimillisen tragedian lisäksi maat ovat valtavissa taloudellisissa ongelmissa.
Ovatko nämä ongelmat EU:ssa yhteisiä vai valtioiden omia? Tästä EU:ssa ei nyt päästä sopuun, ja Pohjois- ja Etelä-Euroopan väliset jakolinjat ovat entistäkin selkeämmin näkyvillä.
EU-maiden euroryhmä keskeytti keskiviikkona pattitilanteeseen kokouksensa, jossa yritettiin sopia vähintään 500 miljardin euron tukipaketista koronakriisistä selviytymiseen. Sopua etsitään jälleen tänään torstaina – kokous jatkuu Suomen aikaa alkuillasta.
Espanja, Italia ja Ranska vaativat pelastukseksi niin sanottuja koronabondeja eli EU-maiden yhteisiä velkakirjoja. Ylen haastattelema tunnettu espanjalaisekonomisti José María Gay de Liébana on koronabondeista eri linjoilla maan hallituksen kanssa.
Hän sanoo, että vastikkeettomasta lainasta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.
– Espanja ei tarvitse vastikkeetonta lainaa, vaan hyvin suunniteltua talouspolitiikkaa. Jos kysyt, pystyykö Espanja siihen, vastaan että ei ainakaan yksin. Siksi tarvitsemme EU:n kuria, hän sanoo.
Gay de Liébanan mukaan on selvää, että Espanja tarvitsee EU:lta paketin, jonka avulla se saa katettua koronakriisin välittömät tappiot. Tässä puhutaan noin 30 miljardin euron paketista sekä Espanjalle että Italialle. Enempää vastikkeetonta lainaa hän ei maalleen myöntäisi.
– Pohjois-Eurooppa on syystäkin epäileväinen Espanjan suhteen. Tarvitaan solidaarisuutta, mutta ainoastaan tiettyyn summaan asti.
Etelän ja pohjoisen veloissa hurjat erot
Ennusteet koronapandemian aiheuttamasta talouskriisistä synkkenevät sitä mukaa, kun kriisi pitkittyy. Etelä-Euroopan maiden tilanteesta on saatavilla heikosti ajantasaista ja suoraan vertailukelpoista tietoa.
Espanjan osalta esimerkiksi liikepankki Goldman Sachs on arvioinut talouden kutistuvan kymmenen prosenttia.
Italiassa talousministeri Roberto Gualtieri on ennakoinut talouden supistuvan koko vuonna kuusi prosenttia. Ranskassa keskuspankki on arvioinut, että talous sukelsi kuusi prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu toteaa, että kriisin lopullinen syvyys selviää vasta, kun korona saadaan kuriin ja sulkutoimia purettua.
– Ellei toipuminen ala asteittain jo lähiviikkoina, huolista tulee paljon suurempia, Koivu sanoo.
Harri Vähäkangas / Yle
Etelän ja pohjoisen erot julkisen velan määrässä ovat silmiinpistävät. Etelän velka-asteet ovat pohjoiseen verrattuna noin kaksinkertaiset.
Koronakriisin loppusummaa etelässä on täysin mahdotonta arvioida.
Koivun mukaan kriisin hoitamiseen tarvitaan sekä Euroopan keskuspankin (EKP) tukitoimia että yksityisiä sijoituksia, ja hän pitää käsittelyssä olevaa 500 miljardin euron tukipakettia askeleena siihen suuntaan, että hallitukset osallistuvat talkoisiin.
– Myös koronabondit voivat tulla kyseeseen, jos yksittäisten maiden pääsy markkinoille sulkeutuu. Mikäli talouden elpyminen vaikkapa Italiassa lykkäytyy vielä useilla kuukausilla, yksityisten sijoittajien luottamus voidaan menettää.
Espanjalaisekonomisti José Maria Gay de Liébana on sitä mieltä, että ennen minkäänlaisen lainan myöntämistä Espanjassa tulisi tehdä Hollannin vaatima tutkimus julkisten varojen käytöstä.
– Espanjan suurin ongelma on poliitikkojen tuhlailu. Esimerkiksi nyt parlamentti ei kokoonnu fyysisesti epidemian vuoksi, mutta poliitikot nostavat kulukorvauksia.
Jakolinjat ovat syvät ja etelä pistää kovasti hanttiin
Hankaluus löytää yhteistä linjaa uhkaa nostattaa etelässä katkeruutta pohjoisen tiukkaa linjaa kohtaan.
Erityisesti Saksa, Hollanti, Itävalta ja Suomi ovat olleet haluttomia hyppäämään talkoisiin. Ne ovat sanoneet kategorisesti ei koronabondeille. Enemmänkin kuin vain rivien välistä on luettavissa, että pohjoinen pitää etelän talouskuria lepsuna.
Mutta toisin kuin 2010–luvun alun eurokriisissä etelä pistää nyt kovan kovaa vastaan. Näin arvioi Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen.
– Etelä pistää nyt paljon kovemmin hanttiin. Eurokriisissä yhdellä pienellä maalla oli aina vuorollaan kaikki muut vastassa, mutta nyt kaikki etelän maat ovat yhdessä rintamassa vaatimassa Saksalta myönnytyksiä, Ronkainen sanoo.
Ronkaisen mukaan uhittelu ei ole enää vain populistien heiniä, vaan sitä kuullaan johdonmukaisesti etelän valtiojohtajien suusta. Pääministerit, kuten Italian Giuseppe Conte, Espanjan Pedro Sánchez ja Portugalin António Costa, ovat vuorollaan ilmaisseet pöyristyksensä pohjoisen solidaarisuuden puutteesta.
– Euroeroilla flirttailu tulee varmasti kiihtymään, jos etelässä koetaan ettei heitä ole autettu tässä tilanteessa tarpeeksi. Pohjoisessa taas pelätään, että yhteisvastuuseen menosta seuraisi populistinen ja eurovastainen vastaisku, Ronkainen sanoo.
Myös EKP on asettunut Ranskan, Italian ja Espanjan rintamaan. EKP:n pääjohtaja, ranskalainen Christine Lagardeon tukenut avoimesti koronabondeja, ja EKP on vaatinut 1 500 miljardin suuruisia toimia.
Perinteisesti etelän ja pohjoisen välissä toiminut Ranska on lipunut koronakriisissä eteläisten maiden leiriin.
– Ranska ei ole täysin pyyteettä mukana vaatimassa yhteisvastuuta. Ranskalaisilla pankeilla on aika paljon saatavia Välimeren maista, erityisesti Italiasta, Ronkainen sanoo.
"Vielä eilen olimme pääsemässä jaloillemme"
Tilanteessa ei ole helppoja ratkaisuja.
Yhteisvastuun hyväksymisellä on seurauksia, mutta samoin on pohjoisen ankaralla tiukkuudella.
Samalla kriisi pahenee edelleen, ja työttömyys kasvaa rajusti etenkin koronan pahimmin runtelemassa etelässä. Euroopan ammatillisen yhteistyöjärjestön keräämien tietojen perusteella ainakin neljä miljoonaa ihmistä oli menettänyt työnsä alkuviikkoon mennessä.
Barcelonalaisella kattoterassilla iltapäivää viettävät Maria Badia ja Jesús Abadia pelkäävät erityisesti leikkauksia ja veronkorotuksia.
– Myös tämän kriisin maksamme me ja se tulee vaikuttamaan kaikkeen ja kaikkiin, Abadias sanoo.
Kolmekymppiset Abadias ja Badia kuuluvat sukupolveen, joka on kasvanut aikuiseksi kriisin varjossa. Espanjassa puhutaan mileurista-sukupolvesta eli nuorista aikuisista, jotka tienaavat hädin tuskin tuhat euroa kuussa.
– Vielä eilen olimme pääsemässä jaloillemme, mutta huomenna meitä odottaa entistä pahempi kriisi, Abadias tiivistää.
Pääsiäinen lähestyy ja kaupat ovat huolissaan ihmisten ryntäyksestä juhla-ajan ruokaostoksille. Kaupoista toivotaan, että ostoksille ei tulisi koko perhe, vaan yksi ihminen hakisi useamman perheenjäsenen ruoat kerralla.
Työterveyslaitoksen mukaan huivi voi vähentää yskimisen ja aivastelun aiheuttamaa pisaroiden leviämistä ja siten suojata muita. Huivi saattaa vähentää myös kasvojen koskettelua. Huivi tulisi kuitenkin pestä heti käytön jälkeen.
Kasvoja voi suojata huivin tapaan myös kankaisilla kasvosuojilla, joita käsityöyrittäjät valmistavat eri puolilla Suomea.
Käytätkö sinä suojia pääsiäisostoksilla? Haluatko jakaa vinkkisi ja ajatuksesi aiheesta?
Julkaisimme kuvia 9.4.2020 klo 16.45 saakka. Kiitos kaikille kuvia lähettäneille!
Kouvolalainen Evgenia Glantzi ja hänen äitinsä viettävät pääsiäistä tavallisesti yhdessä suvun kanssa kirkossa. He ovat ortodokseja, joille pääsiäinen on suuri juhla.
Tänä vuonna suunnitelmat ovat kääntyneet päälaelleen.
– Vietämme lauantain ja sunnuntain välisen yön niin sanottuna kirkkoyönä, nyt kun uskonnollisia ohjelmia pitää kuunnella etänä kotoa käsin. Sunnuntaina tiedossa on lammaspäivällinen ja paljon muuta hyvää syötävää, Glantzi kertoo.
Etenkin Glantzin äitiä kokoontumisten peruuntuminen on harmittanut.
– Hän on aika suru puserossa, mutta tällaista tämä nyt on.
Täysin vieraita vaille he eivät kuitenkaan jää. Evgenia Glantzin ystävä Meli Lankiala on tulossa viettämään pääsiäistä heidän luokseen.
– Oma perheeni on Uudellamaalla, minne en nyt pääse. Evgenia ja hänen äitinsä kutsuivat minut luokseen, jotta voin silti kokea perhepääsiäisen eristyksissä ollessani, Lankiala kertoo.
Meli Lankiala on viettänyt pääsiäistä Glantzin kanssa ennenkin, ja odottaa sitä innolla.
– Tietysti omaakin perhettä olisi ollut kiva nähdä.
Linda Ryöpästä harmittaa ettei virpomaan pääse, mutta hän on innoissaan viettää aikaa perheensä kanssa.Tiina Karppi / Yle
– Surettaa. Aiempina kertoina olen käynyt jokaisella sukulaisella virpomassa, kertoo Linda Ryöpäs.
Samaa mieltä on Leona Salonen, joka on myös käynyt edellisinä vuosina virpomassa.
– Aika tyhmää, kun ei saa mennä.
Nyt hän suunnittelee viettävänsä pääsiäisloman rullaluistellen ja herkutellen.
– Lempiherkkuni ovat pääsiäismunat.
Linda Ryöpäs tietää, että nyt on aikaa vain olla perheen kanssa.
– Juhlimme, syömme pääsiäisherkkuja ja teemme jotain hauskaa yhdessä!
Leona Salonen aikoo nauttia ulkoilmasta pääsiäislomalla.Tiina Karppi / Yle
Otto Räsänen, Helsinki
28-vuotias Otto Räsänen oli torstaina treenaamassa ulkokuntoiluvälineillä Roihuvuoressa. Urheilullinen mies harrastaa normaalisti muun muassa jääkiekkoa ja käy kuntosalilla, mutta nyt nämä treenit ovat jääneet pois koronan takia toistaiseksi. Kokoontumiset on kielletty ja kuntosali on kiinni.
– Olen töissä sähköalan perheyrityksessä, joten töitä olen onneksi pystynyt tekemään ja hyödyntämään myös etätyötä.
Räsästä harmittaa erityisesti koronan takia peruuntunut Tahkon reissu, joka on muodostunut jokavuotiseksi pääsiäisperinteeksi.
– Sinne oli tarkoitus lähteä 16 kaverin kanssa, joten kyllä kieltämättä harmittaa, ettei nyt pääse sinne. Pääsiäinen tulee vietettyä tällä kertaa ihan kotona.
Helsinkiläinen Otto Räsänen oli pettynyt, että Tahkon reissu peruuntui. Tanja Kröger / Yle
Kati Nikunen, Kouvola
7-vuotiaan lapsen äiti Kati Nikunen Kouvolasta on hänkin joutunut rikkomaan perinteitä koronatilanteen vuoksi.
– Yleensä olemme vierailleet isovanhemmilla, mutta se jää tänä vuonna väliin.
Lomasuunnitelmat koostuvat askartelusta, pääsiäismunien piilottelusta ja ulkoilusta. Isovanhempiinkin ollaan yhteydessä, tällä kertaa videopuheluiden välityksellä.
– Onneksi on tapoja, joilla voimme pitää yhteyttä kaikesta huolimatta, Nikunen sanoo.
Kati Nikunen ja hänen lapsensa viettävät pääsiäistä herkutellen ja rentoutuen.Tiina Karppi / Yle
Jorma Wallendahr, Helsinki
Eläkeläinen Jorma Wallendahr oli torstaina ulkoilemassa Helsingin Roihuvuoren rannassa vaimonsa kanssa. Entisen vuorotyöläisen viikonloppu ei eroa juuri normaalista viikonlopusta, mutta korona laittoi suunnitelmia uusiksi.
– Jo ennen pääsiäistä muutama varattu matka peruuntui. Pääsiäiseksi olimme suunnitelleet lasten ja lastenlasten näkemistä, mutta nyt heitä ei välttämättä tule nähtyä pääkaupunkiseudulla. Normaalisti tulee kyläiltyä huomattavasti enemmän.
Pääsiäisenä on tarkoitus ulkoilla, mutta muuten Wallandahrilla ei ole mitään erityisiä pääsiäissuunnitelmia.
Helsinkiläiselle Jorma Wallandahrille pääsiäinen on normaali pyhä muiden joukossa. Tanja Kröger / Yle
Kuinka koronavirustilanne vaikutti sinun pääsiäissuunnitelmiisi? Voit keskustella aiheesta 10.4. kello 23 asti.
Sosiaali- ja terveysministeriö on reagoinut viime päivien hoivakotiuutisiin päivittämällä asumispalveluyksiköiden koronaohjeistuksen. Ohjeet koskevat ympärivuorokautista hoitoa, jota annetaan vanhusten ohella muun muassa vammaisille.
Nyt annettu ohjeistus on STM:n mukaan aiempia yksityiskohtaisempi.
Ohjeistuksessa kiinnitetään huomio sekä asukkaiden että hoitajien vaihtuvuuteen ja siirtelyyn. Helsingin Sanomien mukaan hoitajia kierrätetään hoivakodista toiseen, vaikka se lisää koronaviruksen leviämisriskiä.
STM:n ohjeiden mukaan henkilökunnan vaihtuvuus pitää saada mahdollisimman pieneksi. Samojen hoitajien ei pidä työskennellä useammassa kuin yhdessä yksikössä tai solussa. Yksikön sisällä hoitaja ohjeistetaan hoitamaan nimettyjä asukkaita, jotta kontaktit jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.
Myös vanhusten tai vammaisten siirtoa hoitopaikasta toiseen tulee välttää.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä uusiin asukkaisiin. Jos tulokkaalla ilmaantuu hengitystieoireita, niihin pitää reagoida heti. Oireilevat on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava yhden hengen huoneeseen ja samalle osastolle, ohjeissa neuvotaan. Kiuruveden vanhainkotiin koronaviruksen epäillään tulleen uuden asukkaan mukana.
Suojaimien osalta sairastuneiden tai oireisten kanssa on käytettävä kirurgista nenä-suusuojainta ja suojakäsineitä. Suojaimet on vaihdettava aina, kun siirtyy uuden potilaan luo.
Terveiden ja oireettomien kanssa riittää pestävä tai kertakäyttöinen kankainen suojus.
STM ohjeistaa myös ahkeraan tilojen puhdistukseen ja desinfiointiin. Erityisesti ovenkahvat, vetimet, kaukosäätimet, näppäimistöt, käsinojat, työntökahvat, rollaattorien kahvat, kännykät ja avaimet on puhdistettava usein.
Vastuu STM:n ohjeiden noudattamisesta on työnantajalla.
Pirkanmaalainen tekstiilialan yrittäjä Vuokko Hartikainen ei jäänyt seisomaan tumput suorana, kun koronapandemia tyrehdytti perinteiset tulonlähteet.
Kirpputoria ja omaa ompelimoa Ruovedellä pyörittävä Hartikainen päätti, että jotain on tehtävä. Kolmisen viikkoa sitten hän alkoi ommella ja myydä kasvomaskeja.
– Aloin käännellä kangaspaloja ja siitä se lähti.
Vastaanotto kotikunnassa oli aluksi vaihteleva. Osa kiitteli, mutta toisenlaisiakin viestejä sateli.
– Sain yksityisviestejä, että teen petosta. Että eihän tällaisia saa myydä sairaalatuotteina.
Hartikainen kertoo tehneensä selväksi, että hänen hengityssuojansa eivät ole sairaalamaskeja vaan ne ovat tarkoitettu vain siite- ja katupölyä vastaan.
Jättiurakka laittoi ompelukoneet surisemaan
Viime viikolla Vuokko Hartikainen sai yllättävän yhteydenoton Ruoveden kunnalta.
Hän sai tilauksen ommella 900 puuvillaista kasvomaskia niin pian kuin mahdollista Keiturin Sotelle, joka hoitaa Ruoveden ja Virtain sosiaali- ja terveyspalvelut.
Keituri tarvitsi maskeja kaikkiaan 1800 kappaletta. Määrä osoittautui niin isoksi, että kunta kokosi urakkaa varten kolmen ompelimon ringin, kertoo Ruoveden muutosjohtaja Heidi Tanhua.
– Nyt tuotanto pyörii täydellä teholla ja maskeja voidaan toimittaa muillekin alueille. Että kyllä täältä pesee!
Hopea Aurinko -osuuskunta on yksi Ruoveden ompelijaringin jäsenistä. Osuuskunta on tehtaillut noin 1000 maskia perjantaista lähtien. Puheenjohtaja Sanna Peltosen mukaan viimeiset maskit ovat työn alla.Matias Väänänen / Yle
Heidi Tanhuan mukaan puuvillaisten ja pestävien kasvomaskien tilaukset aloitettiin, koska kertakäyttömaskeja ei ole saatu. Tanhuan mukaan kotihoidon työntekijät hämmästelivät aluksi kankaisia maskeja, mutta ymmärsivät pian, että ne antavat paremman suojan kuin ei maskia ollenkaan.
Kankaisia maskeja käytetään vain terveiden kotihoidon asiakkaiden kohtaamisissa ja ne pestään jokaisen käyttökerran jälkeen. Työntekijät käyttäisivät mieluummin kertakäyttömaskeja, kertoo Ruoveden kotihoidon esimies Lea Koskimäki.
– Tiedämme, että kankaiset eivät hirveästi suojaa, mutta mennään nyt näillä.
Työ vaihtui kestovaipoista kankaisiin kasvosuojiin
Kunnat ja kuntayhtymät ovat tilanneet kankaisia kasvosuojia muuallakin kuin Pirkanmaalla.
Pohjois-Savossa Keiteleellä sijaitseva kahden sisaruksen ompeluyritys Lavender Snooze ryhtyi valmistamaan kasvosuojia, kun se sai yhteydenoton Keiteleen kunnalta. Kunta tilasi kasvosuojia aluksi 150 kappaletta.
– Tutustuimme Tukesin ohjeisiin ja teimme sen jälkeen prototyypin, josta kehitimme kaavat. 20 kappaleen koe-erä toimitetaan kuntaan huomenna, kertoo yrittäjä Tanja Honkala-Miettinen.
Honkala-Miettinen ompelee suojia yhdessä siskonsa Pinja Kuneliuksen kanssa. Materiaalina on 100 prosenttinen puuvilla, ja kasvosuojasta tehdään kaksinkertainen. Suojan voi pestä korkeissa lämpötiloissa ja sen väliin on mahdollista lisätä kerroksia.
Tanja Honkala-Miettinen ompelee kasvosuojia muun muassa Keiteleen kunnalle. Marianne Mattila / Yle
Aiemmin yritys ompeli erilaisia kodin kestotuotteita, kuten vaippoja, siteitä ja siivoustarvikkeita. Nyt se on luvannut toimittaa ompelemiaan kasvosuojia Keiteleen kunnan lisäksi Uudellamaalla asuvalle yksityishenkilölle.
Keiteleen kunta aikoo korvata kankaisilla kasvosuojilla kertakäyttöiset hengityssuojaimet kotihoidossa ja palvelutalossa. Kertakäyttöiset hengityssuojat otetaan tarvittaessa käyttöön myöhemmin, jos epidemia voimistuu alueella.
Yrittäjät sinnittelevät kaikin keinoin
Ruovedellä Vuokko Hartikainen ja muut ompelijat urakoivat maskeja lähes omakustannehintaan. Ruoveden muutosjohtaja Heidi Tanhua painottaakin, että maskeilla ei pääse kukaan rikastumaan.
Tanhua kannustaa kaikkia julkisen puolen toimijoita työllistämään ahdingossa olevia paikallisia yrittäjiä.
– Tällä tilauksella ainakin muutama yrittäjä pääsee pahimman ajan yli.
Kankaisia suojuksia käytetään ainoastaan terveiden asiakkaiden kohtaamisissa.Matias Väänänen / Yle
Vuokko Hartikaisen 900 maskin urakka alkaa olla puolessa välissä. Hän olisi valmis tekemään maskeja Ruoveden ulkopuolellekin, jos kysyntää riittää. Yksin hän ei urakasta kuitenkaan selviä, joten apu olisi tarpeen.
– Tällä kylällä ei ole perinteisesti vedetty yhtä köyttä, mutta toivottavasti tämä muuttaa senkin asian.
Aiheesta voi keskustalla 10.4. kello 23.00 saakka.
Sotkamossa sijaitsevan Kainuun biisonitilan sonnit Velka ja Mini karkasivat aitauksesta maanantaina 6. huhtikuuta aamuyöllä.
Kainuun Biisonin yrittäjä Kari Huttunen uskoo spontaanin kevätretken syyksi sutta, jonka jäljet löytyivät myöhemmin biisoniaitauksen viereltä.
– Ei tällainen ole tapana ollut, joten ehkä susi sai ne vauhkoontumaan. Ei ole kontaktia otettu, mutta sai se lauman levälleen, Huttunen sanoo.
Tilalla on yhteensä kymmenen biisonia.
Huttusen mukaan 1000-kiloinen Velka ja 700-kiloinen Mini olivat kulkeneet ensin Jyrkän suuntaan, mutta lähteneet sen jälkeen kohti Sotkamoa. Sotkamontiellä biisonit olivat herättäneet ohikulkevien autojenkin huomion.
Ensimmäinen puhelinsoitto oli tullut Huttuselle puoli neljän aikaan aamuyöllä, mutta hän ei ollut herännyt siihen.
– Kai siihen muutama auto oli pysähtynyt ihmettelemään, mitä on liikenteessä tällä kertaa.
Huttunen lähti etsimään sonneja kuudelta aamulla, ja ne palasivat kotiin seitsemän aikaan hänen traktorinsa kyydissä. Biisonit ovat nyt aitauksessa turvassa, eikä tilanteesta aiheutunut kenellekään vaaraa.
– He voivat hyvin, ja rouvat ovat siellä heidän seuranaan. Jokainen sen näinä aikoina ymmärtää: jos alkaa parisuhde tökkimään, niin pitää ottaa etäisyyttä, Huttunen naurahtaa.
Jutun keskustelu on auki 10. huhtikuuta kello 23:een saakka.
Suomen kunnat järjestivät viikossa nopealla aikataululla etäkoulaisten ruokailun. Esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunki yritti rajata etäopetuksessa olevien koululaisten ruokahuollon koskettamaan vain ”taloudellisesti vaikeassa tilanteessa oleville perheille”.
Sanamuoto oli epäonnistunut, sillä se aiheutti metakan hämeenlinnalaisten huoltajien keskuudessa.
Niinpä virkamiehet perääntyivät.
– Kyllä me saimme siitä palautetta. Muotoilu oli sen tyyppinen, että osa huoltajista koki sen eriarvoistavana ja hämmentävänä. Sen takia perheet saavat nyt itse päättää tarvitsevatko ja haluavat ruokakassin, korjaa Hämeenlinnan opetustoimenjohtaja Mika Mäkelä kaupungintalolla syntynyttä viestintäkämmäystä.
Epäonnekseen Riihimäen kaupunki peesasi tiedotteensa sanamuodoissa Hämeenlinnaa, ja sai puolestaan sikäläiset koululaisten vanhemmat takajaloilleen.
Näillä eväillä pitäisi etänä opiskelevien koululaisten tulla Hämeenlinnassa toimeen muutama päivä.Miki Wallenius / Yle
Huoltajat katsoivat, että kouluruoka on lakisääteinen ja se kuuluu kaikille.
– Kyllä se (ruokakassi) on tarkoitettu kaikille, jotka tuntevat sen olevan tarpeen. Hyvä, että kouluruoka maistuu, kuittaa jupakan Riihimäen kaupungin sivistysjohtaja Esa Santakallio.
Kouluruokakasseja tuodaan jopa kotiovelle
Useat kantahämäläiset kunnat ehtivät saada etänä opiskelevien koululaistensa ruokahuollon kuntoon ennen pääsiäistä. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat paljon.
Esimerkiksi Janakkalassa ruokakassit toimitetaan kotiovelle saakka kahden viikon välein, kun taas Forssassa pitää itse hakea take away -ateriapaketit koululta kaksi kertaa viikossa.
Hämeenlinnassa jaettiin keskiviikkona noin 1800 ruokakassia. Ensi viikolla määrä nousee 500:lla.
Hämeenlinnalainen äiti Tanja Kuisma kävi hakemassa koululaisilleen ruokakassit Hämeenlinnan yhteiskoulun ruokalan lastauslaiturilta.
Kassit tulevat tarpeeseen ja helpottavat arkea.
– Olen itsekin koulussa ja nyt koulu on kiinni. Yhden ihmisen tuloilla ei kauhean pitkälle pötkitä.
Ruokapakettien suosio yllätti Riihimäellä
Riihimäellä huoltajien kiinnostus ruokapaketteja kohtaan oli yllättävän suurta. Nyt kaupunki miettii uudestaan, miten ruokakassien jakelu hoituisi pääsiäisen jälkeen järkevimmin.
– Halukkaiden määrä oli kova yllätys. Viime yönä tarkistettiin tilastot: meille ilmoittautui 1833 ruokapaketin hakijaa, sivistysjohtaja Santakallio kertoo.
Se on yli puolet kaupungin esi- ja peruskoululaisista.
Ruokakassirumba muutti yllättäen myös Palmia Oy:n aluepäällikkö Eija Tonterin työtehtäviä suurkeittiökuvioista kassien jakoon.Ville Välimäki / Yle
Riihimäellä ja Hämeenlinnassa kouluruuasta vastaavalle Palmialle tuhansien ruokakassien pyörittäminen on uusi asia. Ruokatehtaat käyvät täysillä ja tukuista ei tahdo enää kaikkea aina saada.
– Kyllä tämä on iso ponnistus, koska kukaan ei ole tätä aikaisemmin tehnyt. Katsotaan nyt mitä kokemuksia tästä saadaan, sanoo Palmia Oy:n aluepäällikkö Eija Tonteri mietteliäänä.
Etäkoululaisten ruokakassirumba jatkuu ainakin toukokuun puoleen väliin.
Ylä-Savon sote-kuntayhtymä on päättänyt ottaa toimintavastuun useista vanhusten koronakuolemista julkisuuteen nousseesta Attendon hoivakoti Kallionsydämestä Kiuruvedellä.
30-paikkaisessa ympärivuorokautista hoivaa tarjoavassa hoivakodissa on kuollut yhdeksän iäkästä asukasta eli kuolleita on yksi enemmän kuin alkuviikosta.
Hoivahenkilöstö siirtyy Attendon vuokraamana Ylä-Savon sote-kuntayhtymän johdettavaksi. Asukkaita ei siirretä pois hoivakodista.
Yli puolet asukkaista ja vakituisista työntekijöistä sairastunut koronavirukseen
Ylä-Savon sote kertoo tiedotteessa, että yhtymä pystyy Attendoa paremmin tarjoamaan asukkaille vaativaa sairaanhoitoa hoivakotiin, jotta hauraassa kunnossa olevia asukkaita ei tarvitsisi siirtää.
Samalla on tarkoitus parantaa yksikön vakituisen henkilöstön työssäjaksamista, kertoo Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist.
Yksikön asukkaista poikkeuksellisen moni on sairastunut koronavirukseen ja tarvitsee sairaalatasoista terveydenhoitoa. Myös yli puolet hoivakodin vakituisesta henkilökunnasta on sairastunut.
– Sen vuoksi meiltä puuttuu sairaanhoidollista osaamista. Työssä oleva henkilöstö on ymmärrettävästi ylikuormittunutta. Koemme, että emme voi näissä olosuhteissa taata asiakasturvallisuutta, Holmqvist sanoo.
Myös aluehallintovirasto valvoo yksikön toimintaa
Itä-Suomen aluehallintovirasto kertoi keskiviikkona, että hoivakoti on jatkossa sen valvonnassa. Avi haluaa muun muassa varmistaa, että hoivapalveluyksikössä turvataan siellä asuvien ja koronavirukseen sairastuneiden vanhusten riittävä terveydenhuolto.
Avi valvoo lisäksi, että esimerkiksi koronaan sairastuneiden hoito, altistuneiden suojautuminen ja karanteeni sekä tartunnanjäljitys toteutuvat viranomaisohjeiden mukaisesti.
Ylä-Savon sote-kuntayhtymä on toteuttanut valvontaa avin vaatimusten mukaisesti.
Ylä-Savon sote-kuntayhtymä kuuluu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueeseen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen seurannan mukaan sairaanhoitopiirin alueella oli todettu torstaihin mennessä 75 varmistettua koronavirustartuntaa. Noin 8 000 asukkaan Kiuruveden kaupungissa tartuntoja on nyt tiedossa 21.
Singaporessa koronaetsivä voi koputtaa ovelle milloin vain. Jäljittäjät ovat valmiudessa vuorokauden ympäri. Kun diagnoosi tulee, heillä on 120 minuuttia aikaa haastatella koronaan sairastunut, kertoi Helsingin Sanomat viime viikolla.
Singaporen toimintatapa on kolmiosainen: testaa, jäljitä, eristä. Apuna käytetään myös älypuhelinsovellusta.
THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen kertoi 31. maaliskuuta Ylen A-studiossa, että jäljitykseen pitäisi panostaa meilläkin nykyistä enemmän.
Viranomaisten hitauteen on tuskastunut muun muassa yksityinen terveysala. Myös yliopistomaailma on ollut jo pitkään valmis käärimään hihat. Nyt se tarjoaa jäljitystyöhön lääketieteen opiskelijoita.
– Kunhan hallitus saa päätettyä, mitä aiotaan tehdä ja missä on maali, olemme valmiita auttamaan, sanoo Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen.
Viiden miljoonan asukkaan Singaporessa jäljitetään koronan tartuntaketjuja muun muassa etsivien avulla. Kuvassa ulkomaalaiset työläiset keräävät Singaporessa ruokaa kasseihin ennen karanteeniin siirtymistä.EPA
Singaporen tapaan myös Suomessa puuhataan älypuhelinsovellusta koronajäljitykseen, mutta Renkosen mukaan testauksen lisääminen ja tartuntaketjujen selvittäminen on aloitettava välittömästi.
– Ei pidä jäädä odottamaan kännykkäsovellusta vaan toimia heti. Se voidaan ottaa mukaan sitten, kun se on valmis.
Opiskelijoita koronaetsijöiksi
Dekaani kiteyttää monen yliopistoihmisen tunnot. Yle on haastatellut tätä juttua varten kuutta yliopistomaailmaa tuntevaa.
Renkonen tarjosi keskiviikkona sosiaali- ja terveysministeri Krista Kiurun esikunnalle apuaan: jäljityshommiin olisi valmiina 600 opiskelijan reservi.
Ministeriön mielestä idea on hyvä, mutta tartuntatautilain mukainen osoite tarjoukselle olisivat kunnat ja sairaanhoitopiirit, joissa jäljitystyötä jo tehdään. Ne ovat kukin järjestäneet sen omalla tavallaan.
Esimerkiksi Helsingissä ensisoitto koronaan sairastuneelle tulee HUSista. Sen jälkeen Helsingin kaupungin jäljittäjät ryhtyvät keräämään tietoa kontakteista.
Sosiaali- ja terveysministeriö ei kannata rinnakkaisen kanavan luomista.
– Ihan kuka tahansa ei voi lähteä soittelemaan koronaan sairastuneiden perään. Kyse on tietosuojan piiriin kuuluvista potilastiedoista, kertoo lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen STM:stä.
Helsingin yliopiston opiskelijoista koottava vapaaehtoinen jäljitystiimi ei maksaisi mitään. Sen voisi muodostaa ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuosikurssin lääketieteen opiskelijoista.
He eivät pandemian vuoksi pääse sairaaloihin kierroille ja moni on huolissaan opintojen venymisestä. Helsingin yliopiston lääketieteen kandidaattiseuran puheenjohtaja, opiskelija Matias Posa toivoo, että jäljityksestä voisi saada opintopisteitä.
– Olen valmis työhön heti pääsiäisen jälkeen. Toukokuussa monet opiskelijat voisivat tehdä jäljiystä, koska vapaaehtoisa kursseja on peruttu pandemian takia, hän kertoo.
Jos näytteenotto- ja analyysimäärät nousevat yli 2 000:een vuorokaudessa, tarvittaisiin tartuntaketjujen jäljittämiseen Renkosen arvion mukaan pelkästään Uudellamaalla 100–200 käsiparia lisää.
– Vapaaehtoisista opiskelijoista tälläinen joukko saadaan nopeasti kasaan, kertoo Renkonen.
Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen.Petteri Sopanen / Yle
Pääkaupungissa jäljitystä tekee tällä hetkellä yhteensä viitisenkymmentä sairaanhoitajaa ja lääkäriä. Helsingin Sanomien mukaan työtä tehdään viikon jokaisena päivänä kahdessa vuorossa.
Renkosen mukaan puolen päivän mittainen opiskelijoiden pikakoulutus voitaisiin aloittaa heti pääsiäisen jälkeen, jos valtiovalta niin toivoo. Myös opiskelijat ovat valmiina.
– Meillä voisi olla annettavaa kansallisessa terveyden edistämisessä. Myös muiden paikkakuntien opiskelijat ovat olleet innokkaita, kertoo Matias Posa.
Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin visiossa pääkaupunki toimisi päänavaajana. Sen jälkeen opiskelijoita voisi olla töissä myös muualla maassa tartuntatilanteesta riippuen.
Esimerkiksi Ïtä-Suomen yliopiston terveystieteellisessä tiedekunnassa on 150 opiskelijaa per vuosikurssi. Tiedekunnasta kerrotaan Ylelle, että myös Kuopion opiskelijat ovat käytettävissä jäljitystyöhön.
Kiertävä näytteenottoauto?
Koronavirustestien kapasiteettia on nostettu, eikä sitä pidetä enää pullonkaulana. Helsingin yliopiston dekaanin mukaan näytteitä pitäisi nyt ryhtyä ottamaan selvästi enemmän. Tähän tarvitaan lisää testauspisteitä.
Tällä hetkellä Uudellamaalla on Husin mukaan yhdeksän drive-in pistettä, lisäksi näytteitä otetaan myös 4-5 terveysasemalla. Renkosen mielestä näytteenottopisteitä tarvitaan pelkästään Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle useita kymmeniä.
Parasta olisi, että ihmiset pääsisivät testiin kävellen tai polkupyörällä, ettei heidän tarvitsisi mennä metrolla tai bussilla, jossa he mahdollisesti levittävät virusta edelleen. Pääkaupunkiseudulla on Husin mukaan myös käytössä mobiilipisteitä, joita myös Renkonen pitää hyvänä vaihtoehtona.
– Kiertävä pakettiauto on hyvä idea, sellainen voisi olla aamulla Haukilahdessa ja iltapäivällä Itäkeskuksessa, sanoo Renkonen.
Missä viipyvät päätökset
Risto Renkonen perää hallitukselta selkeämpää viestintää siitä, että näytteenottoa todella lisätään ja että henkilöt, joilla on pienempiäkin oireita, ohjataan testeihin.
Oireiden kotikartoitusta varten on jo olemassa nettipohjaisia sovelluksia, kuten koronabotti. Jos botti kertoo, että oireet viittaavat koronaan, pitäisi testiin päästä, hän summaa.
Eniten Renkosen mielestä mättää pelin avaus. Dekaani Renkosen mielestä hallituksen pitäisi uskaltaa potkaista pallo liikkeelle, jotta seuraava erä koronan vastaisesta taistelusta pääsisi alkuun. Pelaajia kentällä olisi.
– Tarvitsemme päätöksen, miten Suomi aiotaan nostaa koronasta, sitä vaatii myös maan talous, Renkonen jatkaa.
Singaporessa on päädytty siihen, että virus halutaan nujertaa. Tämä edellyttää, että jokainen tartunnan saanut sairastuttaa vähemmän kuin yhden ihmisen.
Tavalliselle singaporelaiselle se tarkoittaa tenttaamista, yksityiskohtia minuutin tarkkuudella. Päiviin ei saa jää aukkoja. On selvitettävä myös satunnaiset kontaktit, joiden kautta virus voinut päästä leviämään.
Sellainen on koronaetsivien tehtävä.
Kiusallisia kysymyksiä sairastuneille voi pian joutua esittämään myös lääketieteen opiskelija Matias Posa.
