Tieliikennekeskuksen mukaan pääsiäisliikenne on ollut torstaina hyvin hiljaista.

Keskus ennakoi rauhallista viikonloppua: Uudeltamaalta muualle Suomeen liikkuvat autoilijat puuttuvat, eikä valtateillekään odoteta syntyvän minkäänlaisia jonoja. Liikennettä on ollut tavallisen torstain tapaan.

– Rauhallisesti on sujunut tähän asti. Ei minkäänlaista ruuhkapiikkiä. Joka kolkkaa emme tietenkään pääse seuraamaan, mutta sujuvalta on näyttänyt, arvioi liikennepäivystäjä Marja Sillanpää klo 16.30 aikoihin.

Poliisin mukaan liikennemäärät ovat kuitenkin olleet maakuntarajalla tänään kasvussa. Valvonnassa on ilmennyt enemmän yrityksiä ylittää raja vapaa-ajan syihin perustuen. Tällaisia "kokeilijoita" on ollut moninkertainen määrä aiempiin päiviin verrattuna.

Helsingin poliisi pyytää Twitterissä kansalaisia noudattamaan liikkumisrajoituksia. Poliisin tietoon on tullut, että rajaa pyritään ylittämään kohdista, joissa ei ole tarkistuspistettä.

Poliisi muistuttaa, että maakuntarajaa ei tule ylittää mistään kohtaa. Asia on vakava, pysykää kotona, vetoaa Helsingin poliisi.

Poliisi kertoo myös, että valvontaa on lisätty myös pikkuteillä.

Kiirastorstaina kello 19 jälkeen kolmostiellä pohjoiseen ajoi Riihimäen kohdalla noin 220 ja tiellä 1 Turun suuntaan noin 310 autoa tunnissa. Nelostiellä Mäntsälässä liikenne jonoutui iltapäivällä, mutta klo 19 jälkeen autoja kulki pohjoisen suuntaan noin 140 tunnissa. Iltapäivällä liikennettä oli hieman enemmän kaikilla kolmella valtatiellä.

Tieliikennekeskuksen mukaan kiirastorstaina 2019 Lahteen ajoi Mäntsälän Levannon kautta 24 500 ajoneuvoa. Viime viikon torstaina Levannon kautta ajoi 12 000 autoa.

Koronarajoitukset vähensivät jo kolmanneksella autoliikennettä, Uudenmaan eristämisen jälkeen liikennemäärät ovat puolittuneet. Myös pohjoisen Suomen liikenne on rauhoittunut, kun hiihtokeskukset suljettiin.

Voit tarkistaa liikennetilanteen täältä.

Kaakkois-Suomen poliisin mukaan liikenne on sujunut rauhallisesti Kymenlaakson ja Uudenmaan rajalla. Vilkkainta pääsiäisliikenteen arvioidaan olevan Kymenlaakson ja Uudenmaan välillä 6-tiellä ja E18-moottoritiellä. 6-tiellä liikennettä valvotaan Artjärventien risteyksessä, E18-tiellä autoilijat pysäytetään Ahvenkosken kohdalla.

Poliisilla tehostettu valvonta rajalla

Pääsiäinen on normaaliaikoina liikkumisen ja kyläilyn aikaa, mutta nyt se ei käy. Poliisi on kertonut tehostavansa Uudenmaan maakuntarajan valvontaa pääsiäiseksi. Poliisi valvoo liikennettä Uudenmaan maakuntarajalla noin 40 tarkastuspisteellä ja liikkuvalla valvonnalla pienemmillä teillä. Lisäksi Uudenmaan maakuntarajan ylittäviä junia valvotaan.

Uudenmaan eristyksen aikana poliisi sanoo tarkistaneensa noin 400 000 autoa. Suluilta käännytettyjä on hiukan yli 3 000, sakkoja on kirjoitettu 26.

Poliisi on painottanut, että liikkumisrajoituksen aikana Uudenmaan maakuntarajan saa ylittää vain välttämättömästä syystä. Vapaa-ajan matkustaminen, eli esimerkiksi mökkimatka tai pääsiäisen juhlistaminen, eivät ole perusteltuja syitä. Poliisi tekee välttämättömyysarvion tapauskohtaisesti.

Liikenteen sujuvoittamiseksi poliisi pyytää välttämättömällä asialla maakuntarajaa ylittäviä varautumaan siihen, että tarkastuspisteellä on esitettävä riittävä suullinen tai kirjallinen peruste tai syy liikkumiselle.

Poliisi saa valvontaan virka-apua Puolustusvoimilta ja Rajavartiolaitokselta.

Pääsiäisen pitkät pyhät ovat edessä, ja monella on useampi vapaapäivä.

Moni joutuu viettämään pääsiäisen kotioloissa liikkumis- ja kokoontumisrajoitusten vuoksi. Kotioloja varten tarvitaan viihdettä, ja tähän tarkoitukseen Yle tuo pääsiäisen lammasliven.

Katso lammaslive täältä, kuvaa voi liikuttaa 360 astetta tarttumalla siihen kiinni ja raahaamalla eri suuntiin:

Paljon pikkukaritsoja

Lammasliven tähtiä ovat rymättyläläisen Sikka-Talun lammastilan noin 150 lammasta. Rymättylä on nykyään osa Naantalia, ja sieltä on matkaa Turkuun runsas 30 kilometriä.

Katja Sikka kasvattaa ahvenanmaanlampaita ja itäfriisiläisiä maitolampaita.

– Tällä hetkellä molemmista on myös risteytyskaritsoja, Sikka kertoo.

Lammaslivessä on luvassa varsin äänekästä sakkia, sillä karitsoja on nyt paljon. Karitsat ja niiden äidit kutsuvat toisiaan vähän väliä.

– Uuhet tunnistavat omat karitsansa äänen perusteella. Ihmiselle se on vähän vaikeampaa.

Osa lampaista on varsinaisia superpersoonia. Katja Sikka nostaa esille muutaman.

– Lypsylampaista Puhisijan tytär Nohisija on kaikkein rohkein, se tulee ensimmäisenä lypsypöydälle. Sitten on Piimä ja sen pieni karitsa Siili. Piimää pitää aina välillä hieman lypsää tyhjäksi, sillä Siili on sen ainoa karitsa. Siksi Piimällä on panta kaulassa, että muistetaan auttaa lypsämisessä.

Aamuisin lampolasta kuuluu huutoa

Lampaiden arkea voi seurata torstai-iltapäivästä asti. Öisin tilat pimenevät.

– Jos katsoo videota aamuisin ja ihmettelee, miksi kuuluu niin kamala mekkala, niin silloin lampaat saavat aamukaurat, Katja Sikka naurahtaa.

Pikkukaritsoja lukuunottamatta lampaat pääsevät ulkoilemaan vapaasti. Niillä on oviluukku, jonka kautta ne voivat halutessaan mennä ulos.

Näin tunnistat eri rotuiset lampaat

Katja Sikkan lampolasta löytyy siis ahvenanmaanlampaita, itäfriisiläisiä maitolampaita ja dorper-pässien kanssa risteytettyjä karitsoja.

Miten eri lampaat erottaa?

– Suomalaisilla lampailla on lyhyt häntä. Niillä on myös sarvet. Pitkähäntäiset ovat siis joko itäfriisiläisiä tai risteytyksiä.

Itäfriisiläisillä on myös leveät korvat.

Risteytykset taas tunnistaa väristä.

– Risteytykset ovat mustavalkoisia.

Ylen lammaslive on käynnissä torstaista maanantaihin saakka.

Nopeasti ei saa hyvää.

Tämä on Pekingissä asuvan terveysalan yrittäjän Ulla Nurmenniemen näkemys suojatarvikkeiden hankinnasta Kiinasta koronaviruksen torjuntaan.

Asian on kokenut myös Suomen Huoltovarmuuskeskus, jonka Kiinasta tilaama lentokoneellinen suojavarusteita todettiin VTT:n tutkimuksessa laadultaan liian kehnoksi sairaalakäyttöön. Tiistaina Suomeen saapui kaksi miljoonaa kasvosuojainta ja 230 000 hengityssuojainta.

Nurmenniemi on jäljittänyt viime viikot suojatarvikkeita suomalaisille ja ulkomaisille tilaajille. Asiakkaana on yrityksiä ja valtioita. Jopa miljoonan kappaleen eriä lähtee eri puolille maailmaa. Hän on nyt tehnyt pyynnöstä tarjouksen myös Suomen valtiolle.

Koko maailma ostaa Kiinasta

Kaikilla on huutava pula varusteista, ja jono on pitkä.

– Koko maailma tilaa tällä hetkellä Kiinasta. Tällä hetkellä se lienee ainoa paikka maailmassa, missä tuotanto on lähtenyt käyntiin sataprosenttisesti. Ja jos välittäjä lupaa, että hän saa nopeasti kasaan edullisella hinnalla sairaalatason tuotteita, kannattaa epäillä, onkohan kaikki kohdallaan, Nurmenniemi pohtii.

Nurmenniemi on myös Pekingin suomalaisen kauppayhdistyksen toiminnanjohtaja. Hän sanoo ajautuneensa hankkimaan suojatarvikkeita, kun kyselyjä tuli joka päivä. Hän on terveysalan yrittäjä ja tuntee työnsä kautta alan toimijat Kiinassa.

– Yritykset pyytävät, että auta meitä nopeasti. Meillä ei ole suojavarusteita, Ulla Nurmenniemi kertoo Pekingistä.

Nurmenniemi on ehtinyt tuskin nukkua pariin viikkoon. Yhteydenotot alkavat heti herättyä. Ajantaju menee ja syöminenkin tahtoo unohtua. Hän ei halua leimata kaikkea tuotantoa sekundaksi.

– Ei kannata heittää lasta pesuveden mukana. Kiinassa on myös paljon laadukasta. Se pitää vain löytää, Nurmenniemi sanoo.

Mutta se vie aikaa, joka epidemian aikana on vähissä. Suomen valtio tulee mukaan ostosryntäykseen aikana, jolloin kysynnän ja tarjonnan lait ovat raadollisimmillaan.

"Villi länsi" on yleinen arvio

Hinnat nousevat nopeasti, jopa päivittäin.

– Kyllä tämä on aikamoinen villi länsi. Jos saan tänään neuvoteltua tavarantoimittajan kanssa hinnan, huomenna se on todennäköisesti jo noussut, hän kuvaa.

Ostajan työ on nyt kuin elokuvien kuvaukset kiihkeistä Wall Streetin pörssimeklareiden työpäivistä. Tehtaat vaativat usein koko erän hinnan ennakkoon. Pelkkä ennakkomaksu ei enää riitä.

Niinpä rahan tullessa Kiinaan sovittu erä on saatettu jo myydä jollekin toiselle. Silloin Nurmenniemen täytyy alkaa etsiä kuumeisesti uusia tuotteita.

– Onneksi uutta tavaraa tulee koko ajan. Kun rahat on kädessä, neuvottelu on helpompaa, hän sanoo.

Väärennettyjä sertifikaatteja liikkeellä

Sertifikaatit ja luvat ovat toinen viidakko. Euroopan unioni on nyt höllentänyt vaatimuksia CE-sertifikaateista, jotka kertovat tuotteen vastaavan EU:n laatustandardeja.

Nurmenniemi sanoo, että hengityssuojainten laadun selvityksessä pitää olla tarkkana. Tarkastaminen ennakkoon on mahdollista, mutta se vie aikaa.

– Juuri äsken käytin kolme tuntia tarkistaakseni kolmen valmistajan sertifikaattien aitouden. Lopputuloksena oli, että ne kaikki olivat väärennettyjä, hän kertoo.

Suomi ei paini yksin virheellisten suojavarusteiden kanssa. Muun muassa Espanja, Turkki ja Hollanti ovat valittaneet, että niiden tilaamat hengityssuojaimet ja virustestit olivat kelvottomia.

Nurmenniemen mukaan väärennettyjä sertifikaatteja ja huijarimyyjiä riittää.

– Liikkeellä on paljon välittäjiä, jotka esiintyvät valheellisesti tehtaan edustajina, koska vääriä dokumentteja on helppo saada. Suhteiden käyttäminen onkin entistä tärkeämpää. Tilauksia kannattaa tehdä vain entuudestaan tuntemiltaan, luotettavilta lähteiltä, hän kuvaa.

Kiinakin yrittää valvoa vientiä

Kiinan valtio yritti karsia huijareita kentältä huhtikuun alussa vientiasetuksella.

Nyt maasta pääsevät vain valtion hyväksymien valmistajien tuotteet, mutta sekään ei takaa laatua. Monilla hallituksen hyväksymillä viejilläkään ei ole välttämättä eurooppalaisia tai amerikkalaisia sertifikaatteja. Nurmenniemen mukaan tämä ei taas aina tarkoita sitä, että tuote olisi huono.

– Kiinasta viedään tavaraa ympäri maailmaa. Joka puolella ei vaadita samoja sertifikaatteja. Vientilistalle pääsy merkitsee, että tuotteet ovat Kiinan näkökulmasta hyviä, Nurmenniemi selittää.

Vientiasetus on vaikeuttanut entisestään tilauksen jo muutoin vaikeaa osuutta. Huolintaliikkeet ovat varovaisia ottamaan tavaraa kyytiin. Jos tehdas ei ole päässyt Kiinan vientilistalle, se ei välttämättä pääse maasta ulos.

Vielä pari viikkoa sitten tavaran saattoi saada Suomeen nopeimmillaan jopa viidessä päivässä. Nyt yhä useammin kuluu vähintään 10–15 päivää.

Myyjän markkinat

Suomen Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema ei torstaina vastannut Ylen tiedusteluun, mistä Suomeen tilatun suojatarvikelastin huono laatu johtui.

Tiistaina hän arvioi, että Suomen varustetilanne näyttää ainakin lähiviikkojen osalta "ihan hyvältä".

– Materiaalitilanne paranee ja kotimaan tuotannon käynnistäminen tuo myös turvaa ja vakautta, Lounema sanoo.

Suomelta puuttuu tällä hetkellä miljoonia hengityssuojaimia sekä muun muassa kirurgisia suu- ja nenäsuojaimia.

Apua on kuitenkin tulossa, sillä tänne on tilattu 12 lentokoneellista avustustarvikkeita.

Lounema arvioi, että kuluu viikkoja ennen kuin suomalainen oma tuotanto pääsee kunnolla vauhtiin. Myös hän kertoo kuulleensa, että suomalaisilla yrityksillä olisi ollut kiinnostusta ostaa Kiinasta kokonaan valmis tuotantolinja tarvikkeiden kiireiseen valmistukseen.

– Kun (kansainväliset) markkinat ovat ylikuumentuneessa tilassa, siinä voi tienata hyvinkin nopeasti tuollaisen laitteiston hinnan takaisin.

Testaustarvikkeita maailmalta

Huoltovarmuuskeskus alkoi tiistaina kartoittaa, mistä päin maailmaa koronaviruksen testaamiseen tarvittavia välineitä olisi saatavilla parhailla ehdoilla. Osoite ei välttämättä ole Kiina.

Myyjän markkinat tarkoittavat sitä, että ostaja käytännössä maksaa sen mitä myyjä pyytää ja myös sekundatavaraa on tarjolla.

– Me olemme varautuneet siihenkin, että tuotteet voivat olla sellaisia, mitä niiden ei pitäisi olla. Riskit ovat suuria, mutta ne on pakko ottaa, jotta saadaan tavaraa hankittua maahan.

Epävarmuustekijöitä on niin paljon, ettei Lounema lähde arvioimaan, koska testausvälineitä saadaan Suomen maaperälle asti.

"Katastrofi katastrofissa"

Kilpailu suojavarusteista on äitynyt sellaisiin mittasuhteisiin, että se koettelee jo valtioiden keskinäisiä suhteita. Ainakin Saksa, Ranska ja Kanada syyttävät Yhdysvaltoja välistävedoista.

Berliinin Freie Universitätin katastrofintutkimuksen professori Martin Voss tutkii työkseen katastrofeja ja ratkaisuja niihin. Hän näkee yhden olennaisen eron koronan ja tavanomaisempien luonnonkatastrofien välillä.

– Koska tämä kriisi koskee kaikkia, nyt mikään järjestelmän osa ei pysty ponnistamaan ylös ja auttamaan muita.

Se, että yritykset ja valtiot kilpailevat keskenään kaikkien kipeästi tarvitsemista suojatarvikkeista, johtaa saksalaisprofessorin mukaan kaottiseen tilanteeseen.

– Se on katastrofi katastrofissa, Voss sanoo suojavarusteiden hamstrauksesta.

Anteeksiantamatonta toimintaa

Kukaan ei osannut ennustaa koronaviruksen syntyä ja leviämistä, mutta katastrofitutkija Voss sanoo, että hän ei ole yllättynyt sen synnyttämästä sekasorrosta.

– Tämä johtuu vuosikymmenien saatossa omaksutuista toimintamalleista. Tässä on kyse on valtioiden epäonnistumisesta.

Vossin mukaan valtioiden toiminta, niin sanottu reaalipolitiikka, jossa kaikki ajavat omaa etuaan, suorastaan estää varautumisen globaaleihin kriiseihin.

– Se on anteeksiantamatonta. Nyt olisi luotava sellainen järjestelmä, jossa tällaiset kriisit pystyttäisiin ottamaan huomioon.

Uusimmat tiedot koronapandemiasta.

Suomi kieltäytyi lääkealan yrityksen avusta hankkia suojaimia Kiinasta ja päätyi ostamaan kelvottomia maskeja – Vastuuministeri oli kuviosta tietämätön

Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23.00:een asti.

Koronakriisin aiheuttamat talousongelmat ovat saaneet euromaat etsimään yhteisiä ratkaisuja, joilla helpotettaisiin akuuttia talouskriisiä. Niistä päättäminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi.

Tänään torstaina illalla valtiovarainministerit jatkavat kokousta, jonka he aloittivat jo tiistai-iltana ja keskeyttivät keskiviikkona aamulla.

Suomea edustaa kokouksessa valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.).

Keskiviikkoaamuna Kulmuni kertoi hallituksen kehysbudjettineuvotteluun mennessään pääkohtia Suomen linjasta. Kulmunin mukaan euromaat tarvitsevat paitsi jokaisen omia myös yhteisiä koordinoituja toimia. Hän kuitenkin muistutti, että Suomella on reunaehdot.

– Yhteiseen velanottoon Suomi ei ole sitoutunut eikä tule sitä hyväksymään ja talouspolitiikasta jokainen maa vastaa itse. Mutta me haluamme etsiä ratkaisuja tilanteeseen, koska tämä tilanne ei johdu minkään maan talouspolitiikasta, Kulmuni sanoi.

Tämän tarkemmin Suomen kantaa ei ole kerrottu julkisuuteen. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni ei tänään kommentoinut Suomen kantoja Ylelle.

Suomi on valmis joustamaan

Ylen useista lähteistä saamien tietojen mukaan Suomi on ehdoton vain yhdessä asiassa: yhteistä velkaa Suomi ei halua. Kaikissa muissa ehdotuksissa Suomi on valmis toimimaan joustavasti. Suomi ei aio olla ylin änkyröijä, virkamieslähde kuvaa Ylelle.

Ylelle arvioidaan pitkään Suomen EU-linjaa seuranneista lähteistä, että Suomi toimii rakentavammin kuin ennen eikä ole enää linnoittautunut äärimmäisen tiukkaan talouslinjaan. Linja on muuttunut esimerkiksi Saksan johdolla toimineen Hansa-ryhmän ajasta, jossa Suomi toimi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana.

Euroryhmän pöydällä on kolme elementtiä, joiden avulla on tarkoitus auttaa jäsenmaiden taloutta. Ylen tietojen mukaan niistä pystyttäneen sopimaan ja nämä kaikki käyvät myös Suomelle, tietyin ehdoin.

Suomen reunaehdot ovat väljiä

Helpoin palikka on Euroopan investointipankin takaus, jota voitaisiin tarjota yrityksille. Tämä käy myös Suomelle.

Toinen pala on Euroopan vakausmekanismi EVM. Euromaiden aiemmin kokoamasta yli 400 miljardin rahastosta voitaisiin lainata rahaa euromaille. Laina olisi ehdollista.

Ylelle kerrotaan, että Saksa ja Ranska olisivat päässeet yhteisymmärrykseen ehdoista, jotka sopinevat muillekin jäsenmaille, myös Suomelle.

Tähän asti Suomi on pitänyt kiinni siitä, että vakausmekanismista voidaan koronakriisissä maksaa tukea terveydenhoitoon liittyviin menoihin. Tämän ehdon sisällä Suomi on nyt valmis tulkitsemaan väljästi, mitkä menot täyttävät ehdon.

Työttömyysvakuutusrahastokin kelpaa – pienin tarkennuksin

Kolmantena elementtinä euromaiden pöydällä on työttömyysvakuutusrahasto SURE. Noin 100 miljardin rahastosta euromaat voisivat maksaa tukea työllisyyden lisäämiseksi. Jäsenmaat takaisivat oman osuutensa rahastosta.

Suomen takausvastuu olisi reilut 400 miljoonaa euroa. Suomi haluaa, että asia valmistellaan tarkemmin ja niin, että takausvastuut eivät missään tilanteessa kasva suunnitellusta. Näillä tarkennuksilla Suomi olisi valmis hyväksymään yhteisen työttömyysvakuutusrahaston.

Jos SURE otetaan käyttöön, Suomen osalta asian ratkaisee eduskunta.

Suomi ei näe mitään tarvetta koronabondeille

Mahdollinen neljäs elementti on kiistanalainen. Italia ja Ranska haluavat, että koronakriisin takia euromaat ottaisivat käyttöön yhteiset bondit. Ne olisivat käytännössä yhteistä velkaa.

Enemmistö euromaista ei halua bondeja tai mitään vastaavaa järjestelyä. Italia taas on tähän asti ollut vaatimuksessaan ehdoton.

Bondit ovat Suomelle edelleen kynnyskysymys. Eduskunta on linjannut, että yhteisvastuullista velkaa ei lisätä eikä maiden vastuuta omasta talouspolitiikastaan pidä kumota.

Bondien vastustamiselle Suomi löytää useita perusteluita. Virkamieslähteistä sanotaan, että on vaikeaa nähdä, miksi yhteiselle velalle olisi tarvetta tai mitä hyötyä siitä olisi. Toisin kuin eurokriisin aikana, kaikki maat saavat edelleen halpakorkoista lainaa.

Eurokriisin traumat pyrkivät pintaan

Suomi tuli eurokriisin vuosina tunnetuksi tiukasta asenteestaan, jonka mukaan jokainen maa vastaa omasta taloudestaan ja omasta velastaan.

Suomi perustaa edelleen kantansa näihin eurokriisin ajan linjauksiin. Perustuslakivaliokunnan mukaan Suomen pitää katsoa vastuitaan kokonaisuutena ja varmistaa, että Suomi pystyy selviytymään vastuistaan.

Vaikka Suomikin toimii nyt joustavammin kuin aiemmin, se näyttäytyy kuitenkin osana Hollannin ja Itävallan tiukkalinjalaisten blokkia, joka vastustaa yhteisvastuuta.

Rankimmin koronavirus on kohdellut tähän mennessä Italiaa, Espanjaa ja Ranskaa. Yhteensä kymmeniä tuhansia ihmisiä on menehtynyt ja tiukat liikkumisrajoitukset ovat pysäyttäneet talouden.

Italia ja Espanja olivat myös eurokriisin aikaan taloudellisesti ahtaalla. Koronakriisin asetelma muistuttaa eurokriisin ajan jakolinjoista.

Suomalaiset virkamieslähteet eivät silti pidä tilannetta niin vakavana kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä. Koronakriisistä ei ole tulossa uutta eurokriisiä, virkamieslähteet arvioivat kokouksen alla.

Lue myös:

"Tämä on suurin testi sille, säilyykö EU vai ei – Suomen pitää lopettaa eurobondien vastustaminen", sanoo valtion talouspolitiikan vahtikoira

Valtiovarainministeri Kulmuni euroryhmän kokouksesta: Suomi ei kannata yhteistä velanottoa – hallitus jatkaa kehysneuvotteluja Säätytalolla

Euromaat ovat perimmäisten kysymysten äärellä – onko parempi taistella yksin vai yhdessä koronaa vastaan?

Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23.00:een asti.

Hengityssuojainmarkkina on kaaoksessa.

Näin totesi Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema keskiviikkona, kun selvisi, että Kiinasta tilatut suojaimet eivät kelpaakaan sairaalakäyttöön.

Seuraavaksi kävi ilmi, että valtion epäonnistuneen hengityssuojainkaupan takana on omituinen vyyhti, jossa kauneusyrittäjä Tiina Jylhä syyttää muun muassa pikavippiyritystä pyörittänyttä liikemiestä kavalluksesta.

– Tämä on hyvin, hyvin monimutkaista ja täynnä erilaisia käärmeitä, kuvailee Lifa Air -yrityksen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Vesa Mäkipää tällä hetkellä käytävää hengityssuojainkauppaa.

Suomalaisyritys on tehnyt Huoltovarmuuskeskuksen kanssa sopimuksen hengityssuojaimista ja aikoo aloittaa niiden valmistuksen toukokuun aikana Suomessa. Tällä hetkellä Lifa Airin suojaintuotanto on vielä Kiinassa.

Hengityssuojaimille on nyt kysyntää kaikkialla, mikä on näkynyt myös Lifa Airiin tulevissa yhteydenotoissa.

– Me saamme jatkuvasti aivan poskettomia tarjouspyyntöjä: esimerkiksi kysytään, voisimmeko toimittaa suojaimia samantien 120 miljoonaa kappaletta, Mäkipää kertoo.

Hänen mukaansa tällaisia pyyntöjä tulee joka puolelta maailmaa aivan päivittäin. Kohtuuttomimpiin pyyntöihin ei Lifa Airissa edes vastata.

– Eihän noin nopealla aikavälillä niitä toimita kukaan tässä maailmassa.

Mäkipään mukaan ongemana ovat myös yritykset, jotka epärehellisin keinoin ratsastavat epätoivoisella suojaintilanteella.

– Toiminnasta tekee äärimmäisen hankalaa se, että esimerkiksi Kiinassa varmasti yhdeksän kymmenestä toimijasta huijaa merkinnöissä, hän sanoo ja kertoo juuri törmänneensä tuotteeseen, jossa sertifiointimerkintää oli käytetty väärin.

Ensin kaikki suojaimet huoltovarmuuskeskukselle, sitten vasta muille

Lifa Air on sitoutunut siihen, että se toimittaa seuraavat kolme kuukautta yrityksen valmistamia hengityssuojaimia ja kirurgisia kasvonsuojia vain Huoltovarmuuskeskukselle.

– Tämän jälkeen katsomme, riittääkö toimitettu määrä Huoltovarmuuskeskukselle ja jos riittää, niin silloin meiltä vapautuu kapasiteettia myydä myös muualle, Mäkipää sanoo.

Tällä hetkellä suojaimet tuodaan vielä yrityksen Kiinan tehtaalta, mutta ensi kuussa tuotanto aloitetaan myös Suomessa. Tavoitteena on valmistaa Suomessa vuositasolla yli 100 miljoonaa hengityssuojainta ja kirurgin kasvonsuojaa.

Mäkipään mukaan Suomen tuotanto tulee alkuvaiheessa työllistämään kymmeniä työntekijöitä. Kaikkea ei saada heti automatisoitua, joten fyysiselle käsityöllekin on tarvetta.

Mäkipää ei suostu vielä kertomaan, missäpäin Suomea yritys aikoo tuotantonsa aloittaa.

Uutta suojaintuotantoa valmistellaan myös pohjoisessa

Pohjois-Suomessa käynnistellään laajamittaista kasvomaski- ja hengityssuojaintuotantoa hoitoalan ammattilaisille.

Pohjoisen suojainhanketta valmistelevan Business Oulun johtajan Juha Ala-Mursulan mukaan tavoitteena on tuottaa ainakin 10 miljoonaa kirurgista maskia puolessa vuodessa ja tehokkaampienkin suojainten valmistusmäärä olisi miljoonaluokkaa.

Tuotantosuunnitelmia hoitotyön ja koronakriisin helpottamiseksi tehdään jo paikallisten yritysten kanssa, kertoo Business Oulun johtaja.

– Täällä on sopivaa osaamista ja hyvää yrittäjähenkeä, joista olemme rakennuspalikat koonneet, Ala-Mursula toteaa.

Yritysten nimiä tai tuotantopaikkakuntaa ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa kerrota.

Ala-Mursula arvioi, että Pohjois-Suomen tuotanto voisi alkaa perussuojaimista jo touko-kesäkuussa ja hengitysuojainten vuoro olisi myöhemmin kesällä.

Poikkeukselliseen tarpeeseen vastaavat nyt niin ompelijat kuin panimot

Pula kasvomaskeista on synnyttänyt yllättävän bisneksen myös yrittäjille, joille suojien valmistus tuskin olisi ilman poikkeusoloja tullut mieleenkään.

Esimerkiksi ompelijat ovat ryhtyneet valmistamaan kankaisia suojia. Sairaalatuotteiksi näistä ei kuitenkaan ole. Asiantuntijan mukaan kangassuojan tehoon kannattaa suhtautua kriittisesti eikä niillä juuri pysty suojaamaan itseään. Siinä kankaisetkin maskit voivat auttaa, ettei omasta suusta lennä mitään toisen kasvoille.

Myös käsidesimarkkinoille on ilmaantunut värikäs lista uusia yrittäjiä: on pienpanimoita, suksivoidefirmaa ja maalitehdasta.

Huijareilta ei ole vältytty käsidesikaupoillakaan. Asiasta varoitti Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes jo maaliskuussa: ihmisille on yritetty myydä esimerkiksi lasinpesunesteestä tehtyä käsidesiä.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Suomessa ja ulkomailla

Suomen Kiinasta tilaamat hengityssuojaimet eivät läpäisseet testejä – Huoltovarmuuskeskuksen mukaan suojainmarkkinat kaaoksessa

SK: Valtion hengityssuojainkauppaan kietoutuu melkoinen soppa – kauneusyrittäjä Tiina Jylhä riitelee miljoonakaupasta ulosottovelkaisen liikemiehen kanssa

Suomi löysi ensimmäisen oman suojamaskien tuottajan – elinkeinoministeri Lintilä: Tuotanto voi alkaa jo parin viikon päästä

Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23.00:een asti.

Keskustelu erilaisista hengityssuojaimista ja kasvomaskeista on viime päivinä käynyt kiivaana koronaviruksen takia. Kasvomaskista voi olla hyötyä tilanteissa, joissa lähikontaktin välttäminen muihin ihmisiin on mahdotonta.

Tällaisia paikkoja voivat olla esimerkiksi ruuhkaiset kaupat ja julkiset kulkuvälineet. Monet muut joukkoja keräävät paikat, kuten elokuvateatterit, koulut ja ravintolat, onkin jo suljettu.

– Kasvomaskin idea on, että sen käyttäjällä on mahdollisuus vähentää esimerkiksi yskiessä tai aivastaessa tapahtuvaa pisaroiden leviämistä, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.

Koronaviruksen leviämisestä huolestuneet ihmiset ovat hamstranneet suojaimia kaupoista, ja monessa marketissa ja rakennustarvikekaupassa myydään nyt ei-oo:ta.

Näppärimmät ovat alkaneet ommella kasvosuojuksia itse. Nyt niiden valmistamiseen on saatu myös viralliset ohjeet Työterveyslaitokselta.

Ohjeiden mukaan kertakäyttöisen maskin voi valmistaa vaikka talouspaperista. Näin ohjeissa sanotaan: "Jos maski on kertakäyttöinen, se voi hyvin olla materiaalia, joka mielletään kertakäyttöiseksi, esimerkiksi talouspaperia." Antti Koivula vinkkaa, että yksinkertaisimmillaan tällaisen maskin kiinnittää kasvoille vaikka ilmastointiteipillä.

Oikeanlaisen kankaan valinta tärkeää

Kankaisen suojuksen etu on, että sen voi pestä ja käyttää uudestaan. Tällöin on valittava materiaali, jonka voi pestä moneen kertaan 90 asteen pesuohjelmalla. Toinen vaihtoehto kangasmaskin puhtaana pitämiseen on keittää sitä viisi minuuttia vedessä, jossa on hieman pesuainetta.

Materiaali ei saa ärsyttää ihoa, eikä se saa olla liian ohutta eikä toisaalta liian paksua. Yksi hyvä vaihtoehto kangasmaskin materiaaliksi on tavallinen lakana. Ohjeen mukaan maskikäyttöön saattaa soveltua 2–3 kerrosta ohutta lakanakangasta.

– Maskin läpi pitäisi pystyä hengittämään. Pahimmassa tapauksessa maskeja on tehty esimerkiksi kertakäyttölakanasta. Se on niin tiivistä, että keuhkot rasittuvat sen läpi hengittäessä, kuvailee Antti Koivula.

Lisäksi itse tehdyn maskin pitäisi istua kasvoilla hyvin ja tarpeeksi tiiviisti, jotta mahdolliset aivastuksen pärskeet eivät leviä sen sivuilta muihin ihmisiiin. Liian tiivis se ei saa olla, sillä liiallinen hiilidioksidipitoisuus maskin sisäpuolella saattaa aiheuttaa huonon olon.

Maskia ei ole pakko käyttää

Mitään virallista suositusta tai kehotusta kasvomaskien käyttöön ei Suomessa ole olemassa. Kaikkien ei siis tarvitse nyt rynnätä ostamaan säkeittäin talouspaperia tai metreittän lakanakangasta.

Ohjeiden tarkoitus on auttaa niitä, jotka kokevat haluavansa kasvomaskia käyttää suojatakseen toisia ihmisiä omilta hengitystie-eritteiltään. On erittäin tärkeää muistaa, ettei itse tehty maski suojaa käyttäjäänsä saamasta virustartuntaa toisilta ihmisiltä.

Pahimmillaan maskit voivat olla jopa viruksenlevittäjiä, jos niiden hygieniasta ei pidetä huolta. Likainen maski lisää epäpuhtauksia hengitysteiden edessä, Työterveyslaitos muistuttaa.

Tee-se-itse-maskien ohjeista huolimatta Työterveyslaitos haluaa painottaa, että tärkein suojautumiskeino koronavirusta vastaan on edelleen etäisyyden pitäminen muihin ihmisiin ja ihmisjoukkojen välttäminen.

Lisäksi käsi- ja yskimishygieniasta on jaksettava muistaa huolehtia. Niistä ei pidä tinkiä silloinkaan, jos ottaa käyttöön itsetehdyn maskin.

Aiheesta lisää:

TTL:n ohje kokonaisuudessaan

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Hengityssuojainten villit markkinat ovat tutut suomalaisyrityksellekin: "Saamme jatkuvasti aivan poskettomia tarjouspyyntöjä"

Kasvomaskin hyödyt jakavat tietäjiä – Listasimme syitä väittelyyn suojaimista

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 10.4. klo 22 asti.

Euromaiden valtiovarainministerit jatkavat kriisikokoustaan torstaina illalla. Ministerit yrittävät ratkaista vaikeimmassa tautiasemassa olevien maiden, Italian ja Espanjan auttamista taloudellisesti.

Keskeinen riidan aihe ovat niin sanotut eurobondit eli yhteisvastuulliset joukkovelkakirjalainat, joilla koronakriisistä kärsivät maat saisivat hätärahoitusta.

Yhteisvastuu merkitsisi sitä, että lainanottajan maksuvaikeudet voisivat kaatua kokonaan tai osittain kaikkien muiden euromaiden maksettaviksi.

Suomen pitää suostua eurobondeihin

Suomi on sitkeästi vastustanut yhteisvastuuta euromaiden lainajärjestelyissä ja korostanut kunkin maan omaa vastuuta taloutensa hoitamisessa.

Toisaalta mediassa on kirjoitettu Suomen hallituksen suorastaan riidelleen siitä, miten eurobondeihin pitäisi suhtautua.

– Vastustus pitää nyt unohtaa. Tämä ei ole maakohtainen sokki, tämä on yhteinen häiriö, Turun yliopiston taloustieteen professori Jouko Vilmunen sanoo painokkaasti.

Jouko Vilmunen nimitettiin alkuvuodesta valtioneuvoston talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajaksi seuraavalle nelivuotiskaudelle. Viiden asiantuntijan muodostama arviointineuvosto pyrkii näkemyksillään parantamaan talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua.

Vilmunen sanoo suoraan, että juuri nyt käsillä oleva koronaviruksen aiheuttama globaali talouskriisi ei ole oikea aika olla vanhojen ja toisena aikana tehtyjen sopimusten kirjaimellinen noudattaja.

– Nyt on unohdettava Maastrichtin sopimuksen [velkaantumista rajoittavat] säännöt. Valtiovarainministereillä on meneillään vaikea kokous, koska heidän on päätettävä, miten tämän sokin vaikutukset jaetaan. Tämän pandemian saaminen hallintaan vaatii sitä, että torjumme sitä yhteisvastuullisesti. Tukitoimille ei ole syytä asettaa mitään ylärajaa.

Käsillä on koko EU:n tulevaisuus

Professori Vilmusen mukaan meneillään on koko Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta ratkaisevat hetket. Euromaiden kyky tai kyvyttömyys tehdä yhteistyötä voi heijastua laajasti koko muuhun unioniin.

– Tämä on kaikkein suurin testi sille, että säilyykö Euroopan unioni vai ei, Vilmunen toteaa lyhyesti.

Vilmunen on tyytyväinen siihen, että taloustieteilijät ympäri maailman ovat nopeasti kyenneet analysoimaan koronaviruksen aiheuttaman talouskriisin vaikutuksia ja seurauksia. Raportteja on päättäjien käytettävissä jo sadoittain.

Lisävelka tulee tarpeeseen

Suomen hallitukselle Vilmunen jakaa kiitosta siitä, että täällä ryhdyttiin nopeisiin toimiin viruksen leviämisen rajoittamiseksi.

Niillä on ikävät talousseuraamuksensa, ja nyt onkin tehtävä kaikki mahdollinen niiden lieventämiseksi. Siksi Vilmunen on valmis hyväksymään sen, että valtio velkaantuu lisää ja rajusti lähivuodet.

– Puheena ollutta 20 miljardin euron lisävelkaa voisi pitää ylimitoitettuna, jos oletetaan että viruksen aiheuttama talouskriisi jää kestoltaan lyhyeksi. Itse oletan, että 20 miljardiakaan ei riitä. Pienenä avoimena taloutena Suomen pitää varautua siihen, että vaikutukset ovat paljon isommat kuin nyt on nähtävissä.

Vilmusen mukaan on aivan oikein, että yrityksiä tuetaan nyt ikään kuin kaksin käsin, että vältetään konkurssien aalto.

Työmarkkinoilla ei ole enää paluuta vanhaan

Aikanaan kriisin pahin vaihe hellittää ja taloustilanne vakaantuu. Silloinkaan professori Vilmusen mukaan ei ole syytä palata vanhoihin käytäntöihin kuin mikään ei olisi muuttunut miksikään.

Hallituksen talouslinjauksiin tulee varmasti muutoksia, ja työmarkkinoilla voimistuu entisestään vaatimukset joustavuuden ja paikallisen sopimisen lisäämisestä.

– Tämän kriisin jatkohoidon kannalta hallituksen kädet talouspolitiikan osalta ovat entistä tiukemmin sidotut. Ennustan myös todella kovia paineita työmarkkinoille. Perinteinen sopimisjärjestelmä joutuu kovalle koetukselle tämän ja aiemman finanssikriisin yrityksille aiheuttamien vahinkojen takia.

Professori Jouko Vilmusen johtama talouspolitiikan arviointineuvosto pyrkii kokoontumaan touko-kesäkuussa keskustellakseen Suomen valtion talouspolitiikan linjauksisista ja päivittääkseen alkuvuodesta tekemäänsä raporttia.

Arviointineuvoston muut jäsenet ovat professorit Martin Ellison, Johanna Niemi, Jukka Pirttilä ja Jari Vainiomäki.

Lue myös:

Suomi ei aio olla euroryhmän änkyrä – kaikki kelpaa paitsi yhteinen velka

Euromaat ovat perimmäisten kysymysten äärellä – onko parempi taistella yksin vai yhdessä koronaa vastaan?

Saksa on vihdoin valmis avaamaan kukkaron nyörit, euroryhmältä odotetaan isoja päätöksiä – mutta ei koronabondeja

Höyry nousee siilojen välistä ilmaan Suomen suurimmalla makaronitehtaalla, Hyvinkäällä. Koneet käyvät kuumina, eikä ihme, sillä pastaa tehdään nyt kellon ympäri.

Myllyn Parhaan toimitusjohtaja Miska Kuusela ei aluksi uskonut, että vessapaperin ja kuivamuonan hamstraus alkaisi myös Suomessa.

Makaronihyllyt kuitenkin hupenivat vauhdilla ja tilausmäärät jopa seitsenkertaistuivat viikkotasolla.

– Alku oli ihan mahdoton, mutta lähdimme heti reivaamaan tuotantoa ylöspäin niin paljon kuin pystyimme. Nyt mennään 24/7.

Käytännössä tehtaan piti lisätä tuotantoonsa myös yövuoro. Ja viikonloput. Ja pääsiäinen.

– Pääsiäisen yli teemme tuotteita varmaankin ensimmäistä kertaa ikinä.

"Meillä on tällainen pitkä sarvimakaronijatkumo"

Koronapandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa syömistä on jouduttu miettimään monessa kodissa uudelta kantilta.

Ehkä talous on tiukilla tai normaalisti kouluissa ja päiväkodeissa lounastavat lapset ovat kotona. Tai yksinkertaisesti kaipaa tuttua ja turvallista ruokaa.

Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta ei ole yllättynyt makaronin suosiosta poikkeusoloissa.

– Ajattelisin, että tämä kasvu liittyy toisaalta tuttuuden, toisaalta helppouden, mutta ehkä myös turvallisuuden tunteeseen. Että meillä on tällainen pitkä sarvimakaronijatkumo.

Sarvimakaroni tuli suomalaisten ruokapöytiin jäädäkseen 1970-luvulla. Makaronilaatikkoa on syöty jo niin monen sukupolven ajan, että sitä voi tuttuudessaan pitää suomalaisten lohturuokana.

Piileekö makaronin suosio lasten keskuudessa siinä, että annoksen voi kuorruttaa sokerisella ketsupilla, siihen Mäkelä ei osaa sanoa.

– Kun lapsi saa itse tursauttaa ketsuppia, niin hän samalla ottaa ruuan haltuun tavalla, joka tuntuu hänelle omalta, Mäkelä pohtii makaronin suosiota.

Makaroni ei Suomesta syömällä lopu

Kiivain hamstraus on hellittänyt, mutta makaronin menekki ei näytä laantumisen merkkejä.

Myllyn Paras kertoo valmistavansa yli puolet suomalaisten syömästä pastasta. Normaalioloissa se tarkoittaa noin 15 miljoonaa kiloa vuodessa.

– Viimeiset neljä viikkoa pastan menekki on ollut 30–40 prosenttia suurempi, mutta pystymme vastaamaan kysyntään, toimitusjohtaja Kuusela sanoo.

Pikavisiitti hypermarkettiin vahvistaa, että pastahyllyllä käy jatkuva kuhina.

Helsingin Kaaren Prismassa ruokaostostilauksia keräilevä Johanna Haimi sanoo, että jokaiseen keräykseen näyttää sujahtavan ainakin yksi paketti pastaa.

– Onhan se aika hurjaa katsoa, että miten paljon sitä menee. Joka päivä pastaa tulee lisää ja hyllyt ovat täynnä, mutta iltapäivällä taas tyhjenevät.

Myllyn Parhaan toimitusjohtaja Miska Kuusela sanoo, ettei tästä maasta makaroni lopu.

Suomalaisen makaronin erikoisuus on, että se tehdään kotimaisesta vehnästä eikä durumista, kuten muualla maailmassa.

– Ja viljakaan ei lopu, Kuusela vakuuttaa.

• Uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Uudellamaalla
• Uusimmat tiedot koronavirustilanteesta kotimaassa ja ulkomailla

Voit keskustella aiheesta 10.4. klo 23:een saakka

Suomen valtion epäonnistunut hengityssuojainkauppa kietoutuu omituiseen vyyhteen, jossa kaksi yrittäjää riitelee keskenään. Asiasta kertoo Suomen Kuvalehti (juttu on maksumuurin takana).

Toinen heistä on viihdejulkisuudesta tunnettu kauneusyrittäjä Tiina Jylhä, joka syyttää muun muassa pikavippiyhtiöitä pyörittänyttä ulosottovelkaista liikemies Onni Sarmastetta kavalluksesta. Sarmaste puolestaan väittää joutuneensa itse huijaus- ja kiristysyrityksen kohteeksi.

Suomen Kuvalehden mukaan Suomen valtio ei tilannut Kiinasta hankittuja hengityssuojaimia suoraan Kiinasta vaan Sarmasteen yritykseltä. Keskiviikkona Huoltovarmuuskeskus ilmoitti, että tarvikkeet eivät ole sairaalakäytössä eurooppalaisten standardien mukaisia.

Virossa plastiikkakirurgiaklinikkaa pyörittävä Jylhä sanoo, että Huoltovarmuuskeskus oli tilannut hengityssuojaimia hänen yritykseltään, ja Sarmasteen oli määrä toimia hankkeessa vain konsulttina, joka neuvotteli kaupat valtion kanssa.

Hänen mukaansa Sarmaste vei kuitenkin miljoonien arvoisen kaupan itselleen ilmoittamalla Huoltovarmuuskeskukselle väärän belgialaisen tilinumeron ennakkomaksua varten.

Sarmaste taas sanoo, että hänen tarkoituksenaan oli hankkia valtiolle myytäviä tarvikkeita Jylhän yritykseltä, mutta tämä ei ollutkaan pystynyt toimittamaan niitä. Sarmaste väittää, että Jylhä olisi kumppaninsa Tapani Valkosen kanssa palkannut moottoripyöräjengi Helvetin enkelit perimään häneltä viittä miljoonaa euroa. Sarmasteen mukaan hänen ikkunansa läpi paiskattiin maanantaina iso kivi.

Huoltovarmuuskeskus ei kommentoinut asiaa Suomen Kuvalehdelle.

Helsingin poliisi puolestaan kertoi torstaina iltapäivällä tutkivansa Huoltovarmuuskeskus-uutisoinnissa mainittua ikkunan rikkomista. Rikosilmoitus on poliisin mukaan tehty nimikkeillä vahingonteko ja kotirauhan rikkominen.

STT ei ole tavoittanut Sarmastetta kommentoimaan asiaa. Jylhää edustava lakimies Kari Uoti ei aiemmin tänään kommentoinut tapausta STT:lle.

Suomen Kiinasta tilaamat hengityssuojaimet eivät läpäisseet testejä – Huoltovarmuuskeskuksen mukaan suojainmarkkinat kaaoksessa

Yliopistot luopuvat perinteisistä pääsykokeista koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen takia. Ammattikorkeakoulut järjestävät kevään toisen yhteishaun valintakokeen etäkokeena.

Ammattikorkeakoulut ovat päättäneet, että yhteinen valintakoe järjestetään kesäkuun alussa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Yliopistojen vaihtoehtoisista valintatavoista ilmoitetaan myöhemmin, kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä.

Yliopistojen huhtikuulle suunniteltujen valintakokeiden osalta tieto pyritään antamaan hakijoille mahdollisimman pian.

Yliopistot kehittävät vaihtoehtoisia valintatapoja

Yliopistojen opetusvararehtorit ovat päättäneet, että yliopistojen opiskelijavalinnat järjestetään perinteisten pääsykokeiden sijaan kevään ja kesän aikana vaihtoehtoisilla, fyysistä kontaktia välttävillä tavoilla.

Valintakokeiden sijasta voidaan käyttää digitaalisia valintatapoja, verkkokursseja sekä laajentaa todistusvalintaa ja avoimen yliopiston väylän valintaa.

Yliopistoilla ei ole järjestelmää, jolla kaikki pääsykokeet voitaisiin järjestää etänä.

Opiskelijavalinnoissa pidetään kiinni alakohtaisista yhteisvalinnoista ja otetaan huomioon kunkin alan erityispiirteet.

Esimerkiksi oikeustieteellisen alan yhteisvalinnassa todistusvalinnan ja valintakoevalinnan kiintiöt pidetään ennallaan.

Oikeustieteen valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään sähköisesti ja lisäksi on mahdollista, että valintakokeeseen sisältyy toinen vaihe erikseen määriteltynä ajankohtana.

Pienet valintakokeet mahdollisia

Pieniä valintakokeita voidaan toteuttaa tarkoin varotoimenpitein. Tarkemmista koejärjestelyistä tiedotetaan ennen suunniteltuja kokeita.

– Muutokset eivät edellytä hakijoilta tässä vaiheessa toimenpiteitä. Vaihtoehtoisissa tavoissa huomioidaan hakijan näkökulma ja kaikkien hakukelpoisten mahdollisuus tulla valituksi, kertoo Unifin opetusvararehtorikokousten puheenjohtaja Petri Suomala tiedottessa.

Yliopistojen tavoitteena on, että ensi lukuvuosi saadaan käynnistettyä syksyllä tavanomaisen aikataulun mukaisesti.

Itä-Suomen yliopisto on jo ilmoittanut, että se järjestää osan kevään ensimmäisistä valintakokeista huhtikuussa etänä.

Valintakokeisiin tulijoita olisi ollut kymmeniä tuhansia

Ammattikorkeakouluihin haki huhtikuun alussa päättyneessä toisessa yhteishaussa 92 000 henkilöä. Heistä 75 000 ilmoittautui valintakokeeseen.

Yliopistoihin oli lähes 60 000 hakijaa ja tarkoitus oli järjestää yhteensä satoja valintakokeita.

Yksittäisiin koetilanteisiin olisi osallistunut jopa tuhansia hakijoita.

Vaikka yli puolet korkeakoulujen uusista opiskelijoista valitaan toisen asteen todistusten perusteella, suurin osa hakijoista osallistuu pääsykokeisiin.

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot perustelevat päätöksiä sillä, että ne eivät halua koronaepidemian vuoksi vaarantaa hakijoiden ja henkilökunnan terveyttä ja turvallisuutta koetilanteissa.

– Varotoimenpiteistä huolimatta kokeisiin liikkumisesta ja koetilanteista seuraa väistämättä huomattava määrä ihmiskontakteja, sanoo Petri Suomala.

Koronaepidemian etenemisestä ei ole ennusteita, joten valintakokeen siirtämistä toiseen ajankohtaan turvallisesti toteutettavaksi ei voida ennakoida.

AMK-valintakokeita on jo korvattu valintatehtävillä verkossa

Ammattikorkeakoulut ovat yhdessä kehittäneet opiskelijavalintoja useita vuosia, joten niiden sähköinen valintakoe voidaan järjestää myös etänä.

Ammattikorkeakouluilla on valintakoe on yhteinen, mutta koulutusalasta riippuen siinä on joitakin erilaisia osioita.

Sähköiset kokeet oli alunperin tarkoitus järjestää useampana päivänä kesäkuun ensimmäisellä viikolla.

Ammattikorkeakoulut peruivat jo aiemmin kevään ensimmäisen haun pääsykokeet koronan vuoksi. Huhtikuun alun kokeet korvattiin valintatehtävillä verkossa.

Ammattikorkeakoulut: Todistusvalinnan laajentaminen ei olisi yhdenvertaista

Ammattikorkeakoulut pitävät tärkeänä, että hakijalla on todistusvalinnan rinnalla muitakin väyliä tulla valituksi koulutukseen.

Todistusvalinnan laajentaminen ei olisi ammattikorkeakoulujen mukaan taannut hakijoiden yhdenvertaista kohtelua.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden liitto Samok pitää päätöstä vastuullisena.

– Etäkokeeseen sisältyy paljon haasteita, mutta poikkeustilanteessa näemme tämän vähiten huonona ratkaisuna hakijoiden kannalta, Samokin puheenjohtaja Anna Laurila sanoo liiton tiedotteessa.

Valintakokeiden muutos ei vaikuta ammattikorkeakoulujen opintojen aloittamisen aikaan eikä opiskelijoiden oikeuteen saada opintotukea.

Korkeakoulujen valintakokeiden muutoksista viestitään Opintopolussa sekä yhteisvalintojen ja korkeakoulujen omilla verkkosivuilla. Lisäksi hakijoita pyydetään seuraamaan Opintopolussa ilmoittamaansa sähköpostiosoitetta.

Voit keskustella aiheesta 10.4. kello 23 saakka. Etsimme juttuun haastateltavaa, joka on hakemassa korkeakouluun tänä keväänä. Voit lähettää meille sähköpostia osoitteeseen yle.uutiset@yle.fi.

Lue myös:

Korkeakouluihin ennätysmäärä hakijoita, lähes 152 000 – tiedeministeri pitää valintakokeiden järjestämistä äärimmäisen tärkeänä

Ammattikorkeakoulut peruvat huhtikuun pääsykokeet koronan vuoksi – tilalle valintatehtäviä verkossa, todistusvalinta pääväylä

Yliopistojen pääsykokeet eivät näillä näkymin ole vaarassa – koronavirus otetaan huomioon valintakoetiloissa

Koronavirus voi vaikuttaa korkeakoulujen pääsykokeisiin – Yliopistojen rehtorineuvoston puheenjohtaja: "On haettava ratkaisuja opiskelijoiden ehdoilla"

Koronavirus on vaatinut Varsinais-Suomessa ensimmäisen kuolonuhrin, Kaikkiaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa on hoidossa 14 potilasta.

Maakunnan alueella 148 ihmisellä on todettu koronatartunta. Keskiviikosta määrä lisääntyi 14 uudella sairastuneella.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kertoo valmistautuvansa pääsiäiseen rauhallisin mielin. Tyks Akuutin toimitusjohtaja Sirpa Rantanen kertoo, että päivystyspalvelut turvataan myös pääsiäisenä yhteistyössä Varsinais-Suomen alueen terveyskeskusten kanssa.

Sekä Tyks Akuutissa että teho-osastolla on varauduttu siihen, että koronapotilaiden lukumäärä saattaa pääsiäisen aikana kasvaa.

Täältä voit lukea uusimmat tiedot koronasta Suomesta ja maailmalta.

Täältä voit lukea uusimmat uutiset koronatilanteesta Varsinais-Suomesta.

Suomi tekee ensi vuonna päätöksen kymmenen miljardin euron hävittäjäkaupasta mahdollisesti samanlaisissa tunnelmissa kuin yhdeksänkymmentäluvun alussa.

Silloin ostettiin nykyiset Hornetit kymmenellä miljardilla markalla laman kurittaessa maata.

Työttömyyden ja sosiaalisten ongelmien hoito olisi ollut varsinkin vasemmiston mielestä tärkeämpiä kohteita kuin aseet.

Hävittäjäkauppa kuitenkin tehtiin.

Talouden syöksyn ei pidä antaa nytkään vaikuttaa hävittäjäkauppaan, sanovat entiset Ilmavoimien komentajat.

– Uskon valtiojohdon toimivan jälleen samalla tavoin eli turvaavan tämän puolustuskykymme kannalta ratkaisevan tärkeän hankkeen, vastaa sähköpostilla kenraaliluutnantti evp Heikki Nikunen.

Nikunen oli Ilmavoimien komentaja yhdeksänkymmentäluvun alussa eli silloin kun nykyinen Hornet-kalusto valittiin. Nikunen johti tuolloin Ilmavoimissa konetyypin valintaa.

Myös Nikusen seuraaja, kenraaliluutnantti evp Matti Ahola uskoo, että kauppa toteutuu nytkin. Myös Ahola oli mukana valitsemassa nykyistä Hornetia.

– Edellinen hävittäjäpäätös tehtiin vielä hankalammissa talousolosuhteissa. Dollareissa kauppa pysyi koko ajan sovitussa 3,1 miljardissa dollarissa loppusumman ollessa markoissa sitten kokonaan jotain muuta, noin 18 miljardia markkaa, vastaa kenraaliluutnantti evp Matti Ahola.

Koronakriisi joka tapauksessa viivästyttää hävittäjäkauppaa parilla kolmella kuukaudella, arvioi ohjelmajohtaja Lauri Puranen puolustusministeriöstä. Lopulliset tarjouspyynnöt lähtevät silti syksyllä.

Asia selvä, mutta mikä kone sitten valitaan? Evp komentajien katse kääntyy jälleen Atlantin taakse.

Lockheed Martin vastaan Boeing

Entiset komentajat arvioivat, että amerikkalaisilla hävittäjillä on paljon etuja puolellaan, aivan kuten 1990-luvun alussa.

Yhdysvalloista on tarjolla Lockheed Martinin F-35 ja Boeingin Super Hornet.

– F-35 on selvästi tulevaisuuden kone ja sillä on tiettyjä ominaisuuksia, joihin uhkaympäristöllä ei ole kykyjä, Heikki Nikunen arvioi.

Uhkaympäristöllä Nikunen tarkoittaa mahdollista vihollista Suomen lähialueilla.

Lisäksi Nikunen arvioi, että suuri valmistus- ja käyttäjämäärä pudottaa jatkossa kustannuksia. Myös F-35:n häiveominaisuuksilla on suuri merkitys.

– Häiveellä on ilmataistelussa suuri merkitys, koska silloin pystyy pääsemään erittäin hyviin toiminta-asemiin.

Ahola arvioi, että menee vielä viidestä kymmeneen vuotta ennen kuin F-35 on täysin kunnossa. Hän pitää kuitenkin oleellisena sitä, että Suomi saisi kaiken tarvitsemansa tiedon koneen huollosta ja korjaamisesta.

– Me tarvitsemme selvästi korkeampitasoisen kyvyn kuin muilla käyttäjämailla.

Yhdysvaltain laivasto on alkanut jarruttaa toisen amerikkaiskoneen eli Super Hornetin ostamista, mikä on herättänyt epäilyksiä koneen elinkaaresta.

Ahola kuitenkin sanoo, että se ei vielä merkitse mitään.

– Jos katsoo viisikymmentä vuotta taaksepäin, niin ei sellaista konetta olekaan, jonka tuotantolinjan ylläpitoa ei olisi jatkettu kerta toisensa jälkeen.

Ahola pitää Super Hornetin etuna sitä, että Suomella on pitkäaikainen kokemus yhteistyöstä sen valmistajan ja Yhdysvaltain merivoimien kanssa.

F-35 on sen sijaan Yhdysvaltain ilmavoimien isännöimä kone, ja sen valmistaja on Lockheed Martin, missä kulttuuri on aivan erilainen kuin Boeingilla.

Lopullinen valinta on kuitenkin monen tekijän summa mutta keskustelussa on jäänyt vähälle yksi merkittävä tekijä, Ahola sanoo.

Se voi ratkaista koko pelin.

Kone tarvitsee toimivat aseet

Aholan mukaan hävittäjissä käytettävät aseet muodostavat valtaosan eli kaksi kolmasosaa suorituskyvystä. Käytännössä siis aseiden merkitys on ratkaiseva.

– Hävittäjän suorituskyky perustuu sen asejärjestelmän uskottavuuteen eli vastapuolelle pitää olla iso riski, että aseet osuvat maaliinsa.

Syynä aseiden merkitykseen suorituskyvyssä on Aholan mukaan se, että ohjus ei yksin löydä maaliinsa vaan se tarvitse lähes koko lentomatkansa ajan ohjausta koneesta.

– Maalitietoja pitää päivittää koko ajan, sillä maali muuttaa lentoreittiään ja ohjuksella on rajallinen lentoaika.

Ohjuksen laukaisu tehdään yleensä kymmenien kilometrien päässä kohteesta. Aholan mukaan hävittäjä ohjaa ammusta kahdeksankymmentä prosenttia lentomatkasta ja vasta loppuvaiheessa ohjus avaa oman tutkansa.

– Pääosan ajasta ohjuksen tutka on sammutettu, koska kun ohjus avaa tutkansa maali havaitsee sen varmuudella.

Suomessa on tällä hetkellä käytössä Amraam-, Sidewinder- ja JASSM-ohjuksia. Ne kaikki ovat amerikkalaisia. Aholan mukaan Suomessa on Euroopan paras aseistus eikä hänen mielestään ole mahdollista, että Suomi luopuu sekä Horneteista että nykyisistä aseistaan.

Ahola uskoo, että ohjusten tekninen asentaminen mihin tahansa koneeseen onnistuu jollakin tavalla, mutta käytännössä ne eivät toimi eurooppalaisissa koneissa.

– Amerikkalainen ohjus on integroitavissa vain amerikkalaiseen koneeseen.

Ahola muistuttaa, että pelkästää amerikkalaisen JASSM-ohjuksen integrointi amerikkalaiseen Hornetiin vei puolitoista vuotta.

Nykyiset ohjukset pitää uusia Aholan laskelmissa 2040-luvun alkupuoliskolla. Suomen on siis miettävä, mikä maa kykenee tuolloin toimittamaan parhaat aseet silloin käytössä oleviin koneisiin.

Ovatko siis eurooppalaiset koneet eli ruotsalainen Gripen E, ranskalainen Rafale ja yhteiseurooppalainen Eurofighter pois pelistä?

Nikunen ei ota suoraan kantaa eurooppalaisten mahdollisuuksiin. Hän kuitenkin uskoo, että ainakin toinen amerikkalainen kone on loppukahinoissa.

Aholan mielestä eurooppalaiset ovat nyt heikoilla.

Eurooppalaiset hajottavat voimansa

Heikki Nikunen arvioi, että yhteiseurooppalainen Eurofighter on torjuntahävittäjä, joka lentää kovaa ja korkealla.

– Ongelmana on lähinnä se, kuinka kauan se on tuotannossa.

Eurofighterin kehittämiseen saattaa vaikuttaa Britannian, Italian ja Ruotsin hanke kehittää kokonaan uuden sukupolven hävittäjä, Tempest.

Myös Saksa, Ranska ja Espanja suunnittelevat uutta hävittäjää, joka toistaiseksi kulkee lyhenteellä FCAS (Future Combat Air System).

Ahola pitää tätä mahdottomana yhdistelmänä, sillä hävittäjien kehittäminen on äärimmäisen kallista.

– Eurooppaan kehitetään kaksi toisiaan vastaan kilpailevaa konetta kun Euroopan resurssit eivät riittäisi yhteenkään.

Aholan arvion mukaan nyt Suomeen tarjolla olevista eurooppalaisista koneista jokaisen päivitys loppuu viimeistään 2035 eikä kellään ole varaa kehittää uusia ja pitää vanhoja ajan tasalla.

Entä sitten ruotsalainen Gripen E, jota Ruotsi markkinoi Suomeen hinnalla ja laajalla teollisella yhteistyöllä?

Nikunen muistelee tilannetta lähes kolmekymmentä vuotta sitten, jolloin Gripen oli niin ikään ehdolla Suomeen.

– Silloinkin se oli vasta prototyyppivaiheessa, sama on nyt. Kone tietenkin tehdään ja siitä tulee toimiva väline.

Ahola arvioi ruotsalaisten mahdollisuuksia suorasukaisemmin. Hän ei usko, että Ruotsin rahkeet riittävät koneen kehittämiseen.

– Ruotsihan on näistä ylivoimaisesti heikoimmilla matkassa. Se on varmaa, että Ruotsilla ei riitä kansallisia resursseja Gripen E -mallin ylläpitämiseen.

Ahola myös huomauttaa, että Gripeniä valmistava Saab on mukana valmistamassa Boeingin kanssa uutta suihkuharjoituskonetta. Toisin sanoen, Saab on mukana kolmessa lentokonehankkeessa. Se hajottaa resursseja entisestään.

Ahola uskoo, että Gripen E:n kehitys jäädytetään jonnekin vuoden 2035 tasolle.

Ranskalaista Rafalea pidetään epätodennäköisimpänä vaihtoehtona, osin siksi, että kone on räätälöity nimenomaan Ranskan tarpeisiin.

Näin onkin, Nikunen sanoo, mutta muistuttaa, että Suomella on ennenkin ollut ranskalaisia koneita ja ne ovat toimineet ihan hyvin.

Koneita ei tarvitse koota Suomessa

Kumpikaan entisistä komentajista ei pidä erityisen tärkeänä, että koneet koottaisiin Suomessa.

Nikusen mukaan tärkeintä on, että Suomessa koneet tunnetaan perinpohjin, varsinkin haastavan elektroniikan osalta.

– Esimerkiksi F-35 käyttäjämäärä on niin suuri, että varaosahuolto toimii maailmanlaajuisesti.

Myöskään Ahola ei pidä kokoonpanoa Suomessa oleellisena vaan tärkeämpää on tietotaito.

– Kone pitää tuntea läpikotaisin, jotta sitä voidaan huoltaa ja ylläpitää.

Ahola varoittaa luottamasta tukeen kriisiaikana, oli sitten kyse tietotaidosta tai jostain muusta.

Puolustusministeriö lähettää sitovat tarjouspyynnöt ensi syksynä, ja hallitus tekee lopullisen päätöksen ensi vuonna.

Lue myös:

Tutkijan visio Suomen hävittäjähankinnasta: Rafale, Typhoon tai Gripen 20 vuodeksi, sitten mukaan uuteen eurooppalaiseen projektiin

Analyysi: Onko maan turvallisuus vaarassa jos poliitikot haluavatkin tilata vähemmän kuin 64 hävittäjää Suomeen?

Turvakotien pelätään täyttyvän pääsiäisenä. Ensi- ja turvakotien liitossa varaudutaan siihen, että pääsiäinen poikkeusoloissa voi saada perheiden vaikeudet kärjistymään väkivallaksi.

Alkoholinkäyttö ja väkivalta kodeissa on tilastojen mukaan jo nyt lisääntynyt, kun ihmiset eivät voi tavata toisiaan normaalisti ja ravintolat ovat sulkeneet ovensa. Myös kotihälytyksissä on ollut kasvua.

Helsingin seudulla turvakodit ovat olleet jo täynnä. Hyvin täyttä on ollut myös Jyväskylässä, Oulussa ja Tampereella.

− On ennakoitavissa, että ainakaan Helsingissä turvakotipaikat eivät riitä, jos tilanne pahenee, sanoo pääsihteeri Riitta Särkelä Ensi- ja turvakotien liitosta.

Särkelä sanoo, että turvakotiin kannattaa ottaa yhteyttä joka tapauksessa. Ketään ei jätetä yksin, ja paikka voidaan etsiä toisesta turvakodista tai ratkaisua mietitään yhdessä kriisipäivystyksen kanssa.

Ammattiapua saa pääsiäisenä myös auttavista puhelimista, kuten ympäri vuorokauden toimivalta Nollalinjalta ja Nettiturvakodista.

Salainen koodi

Viime viikkoina on uutisoitu paljon siitä, ettei moni hädässä oleva lähde hakemaan apua. He eivät halua kuormittaa esimerkiksi terveydenhuoltoa, joka on jo valmiiksi kuormittunut koronaviruksen takia.

Ensi- ja turvakotien liitto neuvoo kaikkia väkivaltaisessa kodeissa asuvia laatimaan turvasuunnitelman uhkaavan tilanteen varalle.

− Perheiden kiristyvät tilanteet tulevat harvoin ihan puskista. Oleellista on hakea apua ennen kuin kokee tulevansa uhatuksi tai jos pelkää, ettei pysty hillitsemään itseään, toteaa pääsihteeri Riitta Särkelä.

Poikkeusoloissa ja etenkään karanteenissa ei kuitenkaan välttämättä ole muuta pääsiäisenviettopaikkaa kuin koti. Osaksi turvasuunnitelmaa olisi hyvä kertoa perheen tilanteesta esimerkiksi ystävälle ja miettiä jokin koodi tai merkki, jonka kautta mahdollisesta hädästä voi viestiä.

− Se voi olla esimerkiksi tekstiviesti, jonka sisältö on sovittu ennakkoon.

Kirjaimia, teippiä ja nalleja ikkunoissa

Sosiaalisessa mediassa on levinnyt viime viikkoina myös yksityishenkilöiden toimesta kampanja, jossa neuvotaan ripustamaan värikäs vaate ikkunaan merkiksi äärimmäisestä hädästä.

Särkelä painottaa, että viranomaiset tai Ensi- ja turvakotien liitto eivät ole kampanjassa mukana. Vaarana ovat erilaiset sekaannukset: ikkunoissa on jo näkynyt nalleja ja esimerkiksi teipillä kirjoitettuja tekstejä liittyen poikkeusoloihin.

Lisäksi äskettäin on alkanut sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kampanja, jossa voi viestiä olevansa turvallinen naapuri laittamalla punaisen T-kirjaimen ikkunaan.

− On ikävä tilanne, jos poliisi hälytetään paikalle, ja toinen yrittääkin sanoa olevansa turvallinen naapuri. Jonkinlaisesta koodista voi tietysti sopia suoraan ystävän tai naapurin kanssa, jos kokee sen hyväksi keinoksi.

Naapuriavulle tarvitaan selvempi ohjeistus

Myöskään hätäkeskuksissa ei nähdä tarvetta yleiselle SOS-vaatekampanjalle, vaan tärkeintä olisi soittaa hätänumeroon. Hätäkeskuslaitoksen mukaan kukaan ei jää ilman apua. Yhteydenotot hätäkeskuksiin ovat jopa vähentyneet kuluneen viikon aikana.

− Ymmärrän eettisen näkökulman, ja ajatushan on hieno. Kysymyksiä kuitenkin on paljon: mitä väri tarkoittaa ja kuka pitäisi hälyttää paikalle, kun ei tiedetä millainen se tilanne on, sanoo Hätäkeskuslaitoksen laatupäällikkö Tommi Hopearuoho.

Suomen pelastusalan keskusjärjestössä on herännyt huoli siitä, ettei naapuriavulle ole selvää kanavaa tai ohjeistusta.

Ongelmana tällä hetkellä on se, että avuntarvitsijat eivät välttämättä löydä tai kehtaa pyytää apua. Monet iäkkäät eivät käytä sujuvasti nettiä, eivätkä kauempana asuvat omaisetkaan tiedä, mistä toisen paikkakunnan avun löytää.

Järjestö onkin julkaissut uudet ohjeet turvallisesta naapuriavusta yhdessä Eläkeliiton kanssa.

Ensi- ja turvakotien liiton chat auttaa nimettömästi kaikkia väkivallan osapuolia ja on auki arkisin 10−15 sekä maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 17−19.

Chat löytyy osoitteesta nettiturvakoti.fi sekä ensijaturvakotienliitto.fi.

Lue lisää:

"Pysykää kotona" on helppo sanoa, mutta mitä jos koti ei olekaan turvallisin paikka? Koronatilanne lisäsi kotihälytyksiä

Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23.00:een asti.

Suomeen Kiinasta tilatuista suojatarvikkeista on kehittynyt monimutkainen vyyhti.

Huoltovarmuuskeskus kieltäytyi tilaamasta koronavirusten varautumiseen tarvittavia kasvosuojaimia arvostetun suomalaisen yrityksen Optinovan avulla ja hankki selvästi huonolaatuisempia kasvosuojaimia kauneusyrittäjänä tunnetulta Tiina Jylhän välityksellä.

Kaupoista on syntynyt miljoonariita ja ennennäkemätön sotku.

Ylen tietojen mukaan Huoltovarmuuskeskuksen toiminnasta vastaava ministeri Tuula Haatainen (sd.) sai kuulla kaupoista vasta Suomen Kuvalehden uutisoitua asiasta.

Useat Ylen haastattelemat lähteet eivät ole yllättyneet Huoltovarmuuskeskuksen kannalta varsin kiusallisesta uutisesta. Lähteet arvostelevat Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa “epäammattimaiseksi” ja passiiviseksi.

Heidän mielestään laitos ei ole kyennyt reagoimaan kriisitilanteeseen tarvittavalla nopeudella, sillä ei ole riittävää hankintaosaamista ja Huoltovarmuuskeskus ei ole kyennyt tukeutumaan yritysten apuun riittävästi.

Yle yritti tavoitella Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajaa Tomi Lounemaa ja laitoksen viestinnästä vastaavaa johtajaa useita kertoja torstaina tuloksetta.

Monet suomalaiset tarjonneet apuaan Huoltovarmuuskeskukselle

Yle haastatteli tätä juttua varten useita Aasian-kauppaa tuntevia ihmisiä. Osalla heistä on vuosikymmenien kokemus. Kaikki ovat seuranneet suojatarvikkeiden kauppaa läheltä.

Osa lähteistä haluaa pysyä nimettöminä, sillä he toimivat läheisessä yhteistyössä Suomen viranomaisten kanssa. Jotkut heistä yrittävät saada toimitettua suojaimia Kiinasta Suomeen joko itsenäisesti tai yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Moni Ylen haastattelema ammattilainen kertoo tarjonneensa apua Huoltovarmuuskeskukselle. Se on Ylen lähteiden mukaan suhtautunut kuitenkin avuntarjouksiin torjuvasti tai vähätellen.

Yksi Huoltovarmuuskeskukseen yhteyttä ottaneista oli ahvenanmaalainen lääkelaitteiden osia valmistava Optinova.

Optinova tarjosi apuaan, jotta Suomen valtio voisi hankkia satoja tuhansia sairaalatason kasvosuojaimia ja muita koronakriisin hoidossa sekä ehkäisyssä tarvittavia laitteita.

Huoltovarmuuskeskus on toistaiseksi kieltäytynyt hankkimasta tuotteita Optinovan järjestämien yhteyksien avulla. Tuotteet olisi ostettu joko Optinovan Kiinan Shanghaissa toimivan tytäryhtiön välityksellä tai suoraan tuotteiden valmistajilta Kiinassa.

– Meillä on 20 vuoden kokemus Kiinan markkinoilta, käytössämme on paikallisia laadunvalvojia ja olimme valmiit auttamaan ilmaiseksi, eli emme halunneet tehdä voittoa tällä, sanoo Optinovan toimitusjohtaja Anders Wiklund.

Optinova on toiminut pitkään kansainvälisillä markkinoilla ja sen myynti tapahtuu lähes yksinomaan ulkomaille.

Parillakymmenellä kiinalaisyrityksellä lupa tuoda tarvikkeita Suomeen

Ylen lähteet kertovat, että heidän näkemyksensä mukaan Suomen viranomaisten suhteet Kiinaan ja kiinalaisyrityksiin ovat vähäiset.

– Muiden toimijoiden tilaukset ajavat edelle. Siksi viranomaiset toistuvasti epäonnistuvat saamaan materiaaleja, yksi 25 vuotta Aasian kauppaa tehnyt konsultti sanoo.

Suojainten tuomista Suomeen mutkistaa se, että huhtikuun alussa Kiinassa astui voimaan uusi asetus, joka kiristi suojavarusteiden vientiä ulkomaille.

Kiinasta on tuotu koronavirustilanteen edetessä toimimattomia suojaimia eri puolille Eurooppaa. Tiistaina Suomeen saapui lähetys, joka ei läpäissyt suomalaisia laatuvaatimuksia.

Suojavarusteita vievien yritysten on nykyään käytävä läpi tiukennettu seula vientiehtojen täyttämiseksi.

Ylen tietojen mukaan Kiinan viranomaiset ovat ehtineet sertifioida ja tarkistaa uusien kriteerien perusteella vasta noin parikymmentä kiinalaisyritystä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Kiinasta saavat tuoda suojavarusteita Suomeen toistaiseksi ainoastaan nämä yritykset.

Ministeri pidettiin pimennossa

Suomen Kuvalehti julkaisi keskiviikkona uutisen, jossa kerrottiin Huoltovarmuuskeskuksen erikoisista kasvosuojainkaupoista.

Huoltovarmuuskeskus hankki kasvosuojaimia kauneusyrittäjänä tunnetulta Tiina Jylhältä. Suomen Kuvalehden mukaan kauppoihin liittyy miljoonariita ja liikemies, jolla on yhteyksiä Helvetin Enkeleihin.

Huoltovarmuuskeskuksen toiminnasta vastaava työministeri Tuula Haatainen (sd.) kiirehti vaatimaan selvitystä Huoltovarmuuskeskuksen toiminnasta.

Ylen tietojen mukaan Haatainen ei tiennyt etukäteen julkisuuteen nousseista kaupoista, vaan hän sai kuulla niistä Suomen Kuvalehden julkaistua jutun.

Asiasta perillä olevan lähteen mukaan Haatainen käsitteli asiaa torstaina heti aamusta Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan Tomi Louneman.

Torstai-iltana järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Lounema kommentoi Suomen Kuvalehden uutista. Louneman mukaan Huoltovarmuuskeskus on tehnyt sopimukset sekä Onni Sarmasteen että Tiina Jylhän yhtiön kanssa.

Kummatkin sopimukset olivat Louneman mukaan arvoltaan noin viisi miljoonaa euroa.

– Emme ole noudattaneet taustojen tarkastamisessa sitä huolellisuutta, joka meiltä on syytä edellyttää, Lounema sanoi.

Lounema sanoi luovuttavansa asiasta ministeri Haataisen pyytämän selvityksen 14. huhtikuuta.

Yle kysyi tiedotustilaisuudessa myös siitä, miksi Huoltovarmuuskeskus ei ole tehnyt yhteistyössä luotettavaksi tunnettujen yritysten, kuten Optinovan kanssa.

– Olemme saaneet useita satoja yhteydenottoja ja tarjouksia, ja olemme pyrkineet valitsemaan niistä sellaisia, jotka ovat parhaimpia, Lounema sanoi tiedotustilaisuudessa.

Laadukkaista kasvosuojista huutava pula – miksi apu ei kelpaa?

Tiina Jylhän kanssa tehdyistä kaupoista oli sovittu samaan aikaan, kun ahvenanmaalainen Optinova tarjosi Huoltovarmuuskeskukselle mahdollisuutta ostaa suojavarusteita suoraan Kiinasta tuottajilta.

Huoltovarmuuskeskukselle luvattiin toimittaa myös etukäteen tuotteiden tarkat laatutiedot ja sertifiointia koskevat tiedot. Viranomainen olisi siis tietänyt täsmälleen, minkä laatuisia tuotteita se on ostamassa.

Tarjolla oli esimerkiksi satoja tuhansia FFP2/N95-laatutason kasvojensuojaimia, jotka soveltuvat sairaalakäyttöön. Niistä on huutava pula Suomessa ja muualla Euroopassa.

Anders Wiklund ei tiedä, miksi Huoltovarmuuskeskus ei ollut halukas toteuttamaan Optinovan välittämiä kauppoja.

Sen sijaan valtion laitos päätti tehdä kauppoja, joiden liittyvää tilisiirtoja virolainen pankki piti niin epäilyttävinä, että se jäädytti Tiina Jylhän yrityksen pankkitilin.

– Olemme olleet yhteydessä esimerkiksi Tukholman alueen sairaaloihin, ja siellä on suurta kiinnostusta, Wiklund arvioi.

Wiklundin mukaan Optinova ja muut operaatiossa olleet suomalaiset yhtiöt yrittävät vielä neuvotella Huoltovarmuuskeskuksen kanssa, jotta tarvikkeiden hankinta voitaisiin toteuttaa.

Päivitetty: Juttuun on lisätty 9.4. kello 19.53. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan Tomi Louneman kommentit.

Oikaisu 9.4. kello 20.51. Jutussa kerrottiin aiemmin, että ministeri Tuula Haatainen olisi tavannut Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan Tomi Louneman torstaiaamuna. Kyse ei ollut tapaamisesta, vaan muusta yhteydenpidosta.

Lue lisää:

Yle seuraa: Huoltovarmuuskeskus pitää infon suojavarusteiden hankkimisesta kello 19.30

Suomalaisyrittäjä kiinalaisessa hengityssuojainten hullunmyllyssä: "Kannattaa epäillä, jos luvataan nopeasti laatua"

Hengityssuojainten villit markkinat ovat tutut suomalaisyrityksellekin: "Saamme jatkuvasti aivan poskettomia tarjouspyyntöjä"

Artikkelin keskusteluosio on auki perjantaihin kello 23.00:een asti.

Saksan läntisimmässä kolkassa, Heinsbergin alueella, on alkanut perusteellinen tieteellinen tukimus koronaviruksen leviämistavoista. Asiasta kertoo The Local -uutisjulkaisu.

Kaupungissa järjestettiin helmikuun alussa karnevaali, johon osallistui koronaviruksen saanut pariskunta. He ilmeisesti levittivät virusta ihmisjoukossa, jolloin Saksan virusepidemia pääsi alkamaan.

Runsaan kahden kuukauden aikana "Saksan Wuhaniksi" nimitetyssä kaupungissa on sairastunut 1 400 ihmistä ja heistä 39 on kuollut. Parantuneita on jo 690.

Bonnin yliopiston virologin Hendrik Streeckin johdolla on aloitettu laaja tutkimus taudin eniten koettelemassa Gangeltin pikkukaupungissa, jossa sairastuneita on poikkeuksellisen paljon.

Tutkijat haastattelevat lukuisia ihmisiä ja käyvät kodeissa, kouluissa ja sairaaloissa selvittämässä, miten virus leviää erilaisissa ympäristöissä ja miten sitä voi parhaiten estää.

– Heinsbergin alue on kaikkein otollisin [tutkimuskohde], jotta saamme vastauksia koko muuta maata varten, Streeck sanoi ZDF-uutiskanavan haastattelussa.

Virus on herkkä kuolemaan

Tutkijat ovat aluksi selvittäneet, millä tavoin virus leviää. He ovat keränneet näytteitä kaikenlaisilta pinnoilta, joita ihmisillä on tapana kosketella, kuten ovenkahvoista, kännyköistä, TV:n kaukosäätimistä, pesualtaista ja kauppojen ostoskärryistä.

Lähes kaikkialta löytyi merkkejä koronaviruksesta.

Tutkijat eivät kuitenkaan saaneet näytteistä viljeltyä uusia viruskantoja. Tämä tarkoittaa, että tutkijat löysivät vain viruksen RNA:ta tai "kuolleita" viruksia, Streeck kertoo.

Näyttää siis siltä, että jos virus leviäisi esimerkiksi ovenkahvasta, viruksen kantajan on pitänyt sylkäistä käteensä ja tarttua sitten kahvaan. Kun toinen ihminen on sitten saanut virusta omaan käteensä, hänen on pitänyt heti koskettaa kasvojaan, Streeck kertoo.

– Olemme olleet kotitaloudessa, jossa asuu useita infektion saaneita, emmekä ole löytäneet miltään pinnalta yhtään elävää virusta, hän sanoo.

Berliinin Chariteé-sairaalan virologi Christian Drosten on uutiskanava NDR:n podcastissa kertonut, että koronavirus näyttää olevan hyvin herkkä kuivumaan. Tästä syystä vaikuttaa siltä, että jotta ihminen saisi tartunnan, hänen on hengitettävä se sisäänsä.

Drosten arvioikin, ettei virus voi tarttua esimerkiksi ulkomailta tuotujen tuotteiden tai kädestä käteen kulkevien setelien ja kolikoiden kautta.

Läheisempi kanssakäyminen

Hendrik Sreeck lisää, ettei virus näytä tarttuvan, jos ihmiset kulkevat pikaisesti toistensa ohi, kuten vaikkapa supermarketeissa.

Epidemian leviämiseen vaaditaan Streeckin mukaan pidempiaikaista altistumista ja läheistä oleskelua viruksen kantajien seurassa.

Näin on ilmeisesti tapahtunut esimerkiksi Heinsbergin karnevaaleilla, Italian Bergamon jalkapallo-ottelussa ja Itävallan Ischglin laskettelukeskuksen after-ski-juhlissa.

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Britannian pääministeri pääsi tehohoidosta, Huoltovarmuuskeskus pahoittelee, ettei tarkistanut taustoja suojavarustekaupassa, Sarmasteelle ja Jylhälle maksettu miljoonia euroja

Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23.00:een asti.

Tamperelainen Tarina Rau sairasti juuri ennen koronan leviämistä muutaman päivän flunssan, jonka aikana kauppa-apua oli pyydettävä ystäväpiiriltä. Kun korona rantautui Suomeen ja riskiryhmiin kuuluvia pyydettiin välttämään esimerkiksi juuri kaupassa käyntiä, Raulla oli oma kokemus tuoreessa muistissa. Siitä syntyi ensin Facebook-ryhmä, joka osoitti tarpeellisuutensa hyvin pian.

– Korona kauppa-apu -ryhmään liittyi ensimmäisten päivien aikana tuhansia ihmisiä, muistelee Rau.

Vajaassa kuukaudessa maaliskuun puolivälissä perustettuun ryhmään on liittynyt yli 7000 jäsentä, ja yli sadalle paikkakunnalle on perustettu oma aluesivunsa.

Ensimmäisenä olivat liikkeellä avuntarjoajat.

– Mutta mitä pidemmälle ollaan tultu, niin ehdottomasti avunpyyntöjä on tullut koko ajan lisää. Siellä on vieläkin enemmän auttajia, mutta apua on myös pyydetty jo huomattavasti useammin, Tarina Rau kertoo.

Facebookista verkkosivulle

Vaikka facebook on verkosto, joka tavoittaa helposti ihmisiä, se ei ole kaikkien ulottuvilla. Lisäksi lukuisten ilmoitusten keskeltä avuntarjoajan ja avunpyytäjän alkoi olla vaikea löytää toisiaan. Siksi facebook-ryhmän rinnalle syntyi pian valtakunnallinen verkkosivusto, kauppa-apu.com.

– Startup-yrittäjä Mario Luna otti minuun yhteyttä ja ehdotti, että kauppa-avun ideaa laajennettaisiin omalle nettisivulle. Me halusimme tehdä auttamisesta ja avun saamisesta vielä helpompaa ja vielä selkeämpää, kertoo Rau.

Sivuston kehittäminen ja rakentaminen toteutui “koronahengessä”, kuten niin moni muukin asia näinä aikoina - etänä.

– Olemme tehneet yhdessä töitä verkkosivun eteen kolme viikkoa. Olemme soitelleet videopuheluita ja viestitelty, mutta emme ole koskaan tavannut livenä, Rau naurahtaa.

Karttapohjainen palvelu on rakennettu hyödyntäen suomalaista Sharetribe-palvelua, jonka sen omistava yritys on antanut kauppa-apu.comin käyttöön hyväntekeväisyytenä korona-kriisin ajaksi. Lisäksi sivun toteuttamiseen on tarvittu lakimies, logon suunnittelija ja kääntäjiä.

– Ei tätä olisi yksin kukaan pystynyt tekemään, Tarina Rau toteaa kiitollisena.

Auttajat ja avunpyytäjät kartalla

Avuntarjoajia ja -tarvitsijoita on nyt helppo etsiä kauppa-apu.comin kautta. Verkkosivulta löytyvä kartta näyttää, missä ja minkälaista apua pyydetään tai tarjotaan. Kauppa-apu voi olla ruokatoimitusten lisäksi asiointia apteekissa, sillä riskiryhmien tulee välttää kaikenlaista liikkumista kauppapaikoilla.

Moni auttaja on valmis myös ulkoiluttamaan koiraa.

Yksittäisen ilmoituksen kohdalla avautuvan yhteydenottolomakkeen kautta pääsee sopimaan käytännön asioista lähemmin.

Apu on vastikkeetonta, eli siitä ei peritä avunsaajalta korvausta. Ostokset maksetaan suoraan ne toimittavalle auttajalle keskenään sovitulla tavalla.

Verkkosivu julkaistiin kaksi viikkoa sitten ja kartalta löytyy jo lähes sata apuaan tarjoavaa henkilöä.

Sivu toimii kolmella kielellä: suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi.

– Me haluamme tarjota pääsyä avun piiriin mahdollisimman monelle ihmiselle, niin että myös muut kuin suomenkieliset pääsisivät pyytämään ja tarjoamaan kauppa-apua, sanoo Tarina Rau.

Lue myös:

Facebookin korona-apuryhmät ongelman edessä: auttajia on, autettavia tarvitaan lisää

Syyrian hallituksen syyllistyminen kemiallisten aseiden käyttöön on saanut uuden vahvistuksen.

Kemiallisten aseiden kieltojärjestön OPWC:n uuden raportin mukaan vuonna 2017 Ltamehahissa Syyriassa tehdyissä tuhoisissa iskuissa käytettiin kiellettyjä kemikaaleja. Järjestö katsoo Syyrian hallinnon olevan vastuussa iskuista.

– Tarkasteltavana oli kolme maaliskuussa 2017 tehtyä kemiallista hyökkäystä, joista yhdessä helikopteri-iskun kohteena oli sairaala, sanoo professori Paula Vanninen Ylen haastattelussa. – Kahdessa iskussa käytettiin sariinia ja yhdessä kloorikaasua.

Vanninen on Helsingin yliopiston Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutin VERIFINin johtaja.

Laboratorioiden tuloksista on pystytty päättelemään, että kemiallisissa iskuissa käytetty sariini on samaa alkuperää kuin Syyrian varastoissa ollut kemikaali. Näin siitä huolimatta, että Syyria oli ilmoittanut kyseisen aineen tuhotuksi.

Sariinin ohella myös kloorikaasun käyttö on kielletty.

"Aine on syyrialaista alkuperää"

Ensimmäiset kemialliset iskut tehtiin Syyrian sodassa jo vuonna 2013. Kansainvälinen painostus sai aikaan kemiallisten aseiden tuhoamisoperaation. Siihen osallistui myös suomalainen Ekokem.

Syyria on väittänyt tuhonneensa kaikki kansainväliselle järjestölle ilmoittamansa kemikaalit. Vannisen mukaan ilmoituksissa on kuitenkin ollut huomattavia puutteita.

Vuoden 2013 jälkeen on kemiallisia aseita käytetty useissa iskuissa. Myös keväällä 2017 Syyriassa tehtiin lukuisia tuhoisia hyökkäyksiä. Ne jatkuivat myös vuonna 2018.

Maaliskuussa 2017 tehtyjen iskujen tutkimuksen tulos on Syyrian hallituksen kannalta raskauttava.

– Nyt on todettu. että aine on syyrialaista alkuperää ja että Syyrian ilmavoimat on näiden kolmen iskun takana, vahvistaa Paula Vanninen. – Pelkästään näissä iskuissa kemiallisille aseille altistui 106 ihmistä.

Vanninen muistuttaa että Syyriassa on kaikkiaan tehty satoja vastaavia iskuja.

Raportti Syyrian iskuista on kemiallisten aseiden kieltojärjestön OPCW:n erillisen tutkimusryhmän ensimmäinen tulos. Syyrian sisällissodan kemiallisen sodankäynnin selvittäminen jatkuu.

Marraskuussa asiaa käsitellään Haagissa OPCW:n kokouksessa.

"Ollaan yhdessä, tai ainakin yhtä sydämessä

päivien pidentyessä, jonkin uuden edessä"

Näin lauletaan Uuden edessä -kappaleessa, joka on tehty helpottamaan koronatilannetta.

Reilu kuukausi sitten lauluntekijä Timo Kiiskinen ja muusikko Lauri Tähkä saivat idean hyväntekeväisyyskappaleen tekemisestä. He esittivät kutsun suomalaiselle musiikkikentälle Tähkän Instagramissa 16. maaliskuuta.

Kiinnostus oli valtavaa, sillä mukaan lähti lopulta 90 artistia ja yli 60 musiikkialan ammattilaista.

Tähkän säveltämää ja Kiiskisen sanoittamaa kappaletta tehtiin etäyhteyksin musiikkivideota myöten.

Biisillä esiintyvät muiden muassa Vesala, Haloo Helsinki, Jenni Vartiainen, Alma, JVG, Anssi Kela, Chisu, Samu Haber, Anna Puu, Elastinen ja Katri Helena.

Kappaleella mukana olevan Sannin mietteitä myöhemmin tässä jutussa.

Lauri Tähkä kertoo yllättyneensä, kuinka hyväntekeväisyyshankkeeseen saatiin mukaan ennätysmäärä suomalaismuusikoita. Monilta lähti koronan myötä työt alta, joten kaikilla oli aikaa tehdä jotain hyvää me-hengessä.

– Uskon, että musiikki tuo lohtua ja toivoa tämän rajun tilanteen edessä. Tässä kappaleessa on yhteisöllisyyttä ja yhteislaulua. Minusta on liikuttavaa kuulla se yhteisvoima ja toivo, että kyllä tästä selvitään.

Kaikki muusikot ovat tehneet kappaletta ja videota ilman palkkioita. Biisin suoratoistokuunteluista ja radiosoitoista kertyvät tuotot ohjataan Punaisen Ristin kautta koronavirusepidemiasta kärsivien auttamiseen kotimaassa.

– Omalta osaltani toivon, että lapsille ja nuorille menee myös tästä apua. Tällaisessa tilanteessa he jäävät aika huomiotta. Ja mitä pidemmälle tämä pitkittyy, niin tilanne vain pahenee, Tähkä sanoo.

Hyväntekeväisyysprojektin keskeisenä teemana on toivo ja siitä muotoutui myös ryhmän nimi Toivon kärki. Nimi viittaa säveltäjälegenda Toivo Kärkeen.

– Tuotantotiimissa joku heitti nimen ilmoille ja mun mielestä se oli oivaltava. Perikunnalta tuli vihreää valoa, että nimi on ookoo, Tähkä kertoo.

Tuottajat pusersivat biisiin yli 150 raitaa ennätysajassa

Hyväntekeväisyyskappaletta oli työstämässä neljä tuottajaa: Jukka Immonen, Jurek, Antti Rzy Riihimäki ja Eppu Kosonen.

Yli 150 soittajaa, tuottajaa ja laulajaa kuulivat yksinkertaisen demon, jonka päälle he tekivät vapaamuotoisen soitto- tai laulusuorituksen. Sääntönä oli, että tuottajille voi lähettää vain yhden raidan.

– Se oli meille kuin joulupakettien avaamista. Kukaan ei tiennyt toistensa toimista juuri mitään. Se oli mieletöntä huomata, miten lahjakkaat tyypit löysivät yhteisen sävelen. Monet kohdat kuulostavat siltä, että niitä olisi pidempäänkin suunniteltu, Jukka Immonen kertoo.

Tuottajat laittoivat biisin kasaan reilussa viikossa. Kun ääniraitoja on miltei parisataa, lopputulos on melkoista äänivallia. Nykypäivän popbiisissä raitojen määrä ei tosin ole harvinaista.

Immosen mukaan projektin massiivisuus konkretisoitui viimeistään silloin, kun muusikot alkoivat lähettää kuvaamiaan videoita musiikkivideoita varten.

– Niitä tuli kymmeniä ja kymmeniä. Kaikki puuhasivat kopeissaan ja poteroissaan, ja olivat miettineet tätä.

– Biisissä on niin paljon hyvää fiilistä ja tekemisen meininkiä mukana, että mä uskon, että se välittyy sieltä, Immonen sanoo.

Biisi herätti Sannissa toivonkipinän

Koronavirus osui pahaan paikkaan laulaja Sannille. Kevätkiertue peruttiin vain kaksi päivää ennen sen alkamista ja siirrettiin syksyyn.

– Olihan se aikamoinen shokki. Mulla meni hetki sen uutisen sulatteluun. Nyt alkaa pikkuhiljaa näkyä valoa tunnelin päässä.

Muusikolla on ollut aikaa tehdä uusia kappaleita, mutta hän lähti saman tien mukaan hyväntekeväisyyskappaleeseen.

– Huomasin tuota biisiä purkkiin laulaessa, että mullakin tuli sellainen toivonkipinä. Vitsi miten ihana on olla mukana tässä, ja vitsi ihmiset on ihania, kun ne tekee tällaisia juttuja, Sanni hehkuttaa.

Vaikka korona on ajanut ihmiset eristyksiin, Sanni on iloinen siitä, miten paljon erikoinen aika on nostanut esiin yhteisöllisyyttä.

– Tässä hetkessä ei voi olla liikaa toivoa, lohtua ja vertaistukea. Ei voi olla liikaa muistutusta siitä, että me ollaan yhdessä. Musiikki ja tämä biisi tuovat ihmisiä yhteen ja antaa tosi paljon lohtua.

Toivon kärki -kollektiivin Uuden edessä -kappale julkaistaan perjantaina klo 00.00 suoratoistopalveluissa. Samaan aikaan julkaistaan myös kappaleen musiikkivideo, jonka on tuottanut Ville Juurikkala. Video esitetään Ylen Kaikki kotona live -ohjelmassa TV2:lla ja Yle Areenassa klo 19-21.

Hengityssuojainten puute ja Huoltovarmuuskeskus (HVK) ovat puhuttaneet viime päivinä. HVK päätti järjestää torstai-iltana tiedotustilaisuuden sotkua selventääkseen.

Koronapandemian puhjettua erilaisten hengityssuojainten kysyntä on aiheuttanut suojainmarkkinoilla maailmanlaajuisen kaaoksen, jonka seurauksena suojainten hinnat ovat moninkertaistuneet tarjonnan puutteessa.

Suojaimet ovat välttämättömiä sairaalatyössä ja tärkeitä myös vanhusten hoivapalveluissa ja kotihoidossa ja niistä on myös Suomessa ollut huutava pula.

Kertakäyttösuojainten puutteessa kotihoidon työntekijöitä on suositeltu suojautumaan kankaisella suojaimelle. Ohjeet ovat olleet osin ristiriitaisia.

HVK kertoi viime viikolla tehneensä suuria ostosopimuksia Kiinassa valmistetuista hengityssuojaimista.

Tiistaina Suomeen saapui ensimmäinen erä Kiinasta tilattua tavaraa. Hengityssuojaimet testattiin VTT:n laboratoriossa ja keskiviikkona selvisi, että ne eivät läpäisseet sairaalakäytön kriteerejä.

Torstaina kävi ilmi, että HVK:n tekemään suojainvälinetilaukseen liittyi myös taloudellisia epäselvyyksiä ja mahdollinen huijaus.

STT:n mukaan Suomen Kuvalehti ja Helsingin Sanomat uutisoivat, että Suomeen Kiinasta hankittujen hengityssuojainten kauppaan liittyy monimutkainen riita., jossa kauneusyrittäjä Tiina Jylhä ja liikemies Onni Sarmaste riitelevät siitä, kumpi on huijannut kumpaa Huoltovarmuuskeskuksen kanssa tehdyssä kaupassa. Myös poliisitutkinta on aloitettu asiaan liittyvään vahingontekoon ja kotirauhan rikkomiseen.

Useat Ylen haastattelemat lähteet eivät ole yllättyneet HVK:n kannalta varsin kiusallisesta uutisesta.

Myös muut suomalaisyritykset ovat tarjonneet suojaintoimituksia HVK:lle, yrittäjät kuvailevat markkinoita villeiksi.

HVK:n toimitusjohtaja: Sarmasteelle ja Jylhälle maksettu miljoonia euroja

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) toimitusjohtaja Tomi Lounema kertoi tiedotustilaisuudessa HVK:n tehneet kaupatOnni Sarmasteen ja Tiina Jylhän yhtiöiden kanssa.

Lounema myönsi pahoitellen, että vallitsevassa tilanteessa ja kiireessä ei ehditty tehdä tarpeeksi kattavaa taustaselvitystä kaupan osapuolista.

Sarmanteelle oli Louneman mukaan maksettu koko kauppasumma eli noin viisi miljoonaa euroa ja Jylhälle puolet kauppasummasta eli 2,5 miljoonaa euroa. Tiistaina saapuneet suojaimet on toimitettu Sarmasteen kanssa tehdyn sopimuksen perusteella.

– Virossa toimivan Tiina Jylhän yhtiölle maksettu kauppasumma on jäädytetty. Sitä kuka on jäädytyspäätöksen tehnyt en voi kertoa. Sopimukseen perustuvia suojaimia ei ole toimitettu Suomeen, Lounema sanoi.

Lounema toi esiin, että vaikka tiistaina Suomeen saapuneita suojaimet eivät olleet sairaalakäyttöön tarkoitettujen eurooppalaisten standardien mukaisia, niitä voidaan kuitenkin käyttää hoivayksiköissä ja kotipalvelussa.

"Normaalioloissa vaatimus tilatusta tavarasta tai kaupan purku"

Lounema korostaa, että normaalioloissa, jos saapuneet tuotteet ovat erilaisia kuin tilauksessa määritellyt, tavarasta reklamoidaan ja toimitus kieltäydytään ottamasta vastaan sekä esitetään vaatimus oikean tavaran välittömästä toimituksesta tai kauppasumman palauttamisesta.

– Olemme syvästi pettyneitä ja pahoillamme siitä, että ensimmäinen toimitettu tavaraerä ei ollut tilauksen mukainen, emmekä ole noudattaneet taustojen tarkistuksessa sitä huolellisuutta, jota meiltä on perusteltua odottaa.

Lounema korostaa, että kriisin aikana jokainen maa yrittää hankkia tavaraa mahdollisimman paljon ja nopeasti.

– Suomella on ollut varmuusvarastoissa kansainvälisesti vertaillen runsaasti suojaimia, mutta epidemiatilanteessa suojainten kulutus on poikkeuksellisen suurta. Tämän vuoksi HVK on sosiaali- ja terveysministeriön tukipyyntöihin perustuen pyrkinyt tekemään kaiken mahdollisen hankkiakseen lisää materiaa markkinoilta.

Huoltovarmuuskeskus on Louneman mukaan siksi tässä poikkeustilanteessa päätynyt tekemään kauppoja, jotka normaalitilanteessa jäisivät hankintaohjeiden ulkopuolelle.

– Suojavälineillä on kriittinen merkitys ja olemme siksi pyrkineet hankkimaan mahdollisimman ripeästi välineitä ja tässä yhteydessä valitettavasti poikenneet normaalista hankintaprosessista.

Louneman mukaan suomalaisen tuotannon käynnistys vie useita viikkoja.

Ulkopuolinen tarkistus HVK:n kauppatoimista

Huoltovarmuuskeskuksen hallitus päätti torstaina tilata jo tehdyistä kauppatoimista ulkopuolisen tarkastuksen, jossa selvitetään, millä tavoin kaupoissa on noudatettu ohjeita ja sääntöjä.

– HVK:n hallitus päättää selvityksen perusteella toimenpiteistä. Hallitus edellyttää keskuksen etujen turvaamista ja toimia mahdollisten vahinkojen rajaamiseksi, mikä saattaa edellyttää kauppojen purkamista, Lounema kertoo.

Myös työministeri Tuula Haatainen (sd.) on esittänyt asian johdosta selvityspyynnön HVK:n hallitukselle. Siihen on Louneman mukaan tarkoitus vastata ensi tiistaina HVK:n hallituksen kokouksen yhteydessä.

– Suomeen on saapumassa lisää tilattuja suojaimia pääsiäisen jälkeisellä viikolla. Niille on niin kova tarve, että on tehtävä kaikki voitavamme, että maahan saadaan mahdollisimman paljon suojaimia, hän painottaa.

Lounema korostaa, että jatkossa on kuitenkin oltava tarkempi kauppaosapuolten kanssa tehdyistä sopimuksista.

– Vallitsevassa kaoottisessa markkinatilanteessa hinta on yksi kriteeri, toinen merkittävä seikka on nopea toimitus. Olemme saaneet satoja tarjouksia ja yhteydenottoja suojaintoimituksiin liittyen-

– On pyritty varmistamaan, etteivät tilauksemme häiritse sairaanhoitopiirien itsenäisesti tekemiä kauppoja, vaan operoidaan muiden toimijoiden kanssa.

Suojavälinemarkkinat ovat nyt Louneman mukaan sen verran rauhoittuneet, että pystytään paremmin katsomaan vastapuolen riskiä kauppoja tehtäessä.

Ensi viikolla Suomeen odotetaan saapuvaksi neljä koneellista suojaimia. Yksi lentokoneellinen materiaalia maksaa Louneman mukaan useita miljoonia, joten kauppoja on tehty kymmenien miljoonien edestä.

Lisää aiheesta:

Ministeri Kiuru: Koronarajoitusten purkamista voidaan miettiä toukokuun alussa