Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kertoi A-Talkissa, että Uudenmaan eristämisen purkamista harkitaan pääsiäispyhien jälkeen, ensi viikon alussa.

– On muistettava, että perustuslakivaliokunta asetti hyvin tarkan ehdon sille miten tällainen perusoikeuksien rajoittaminen voi ylipäätään olla mahdollinen. Sen toimen pitää olla täysin välttämätön. Uudenmaan eristämisen tarkoituksena oli nimenomaan suojella muita maakuntia. Silloin kun Uudenmaan tartuttavuusluvut ja tosiasialliset tapaukset lähenevät muun maan tilannetta, silloin olemme tilanteessa, jolloin näitä perusteita ei enää ole, Kiuru sanoi.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) on aikaisemmin arvioinut, että Uudenmaan eristäminen päättynee ensi viikolla.

Muiden koronarajoitusten purkaminen menee Kiurun mukaan todennäköisesti toukokuun alkupuolelle.

– Se jää aivan toukokuun ensimmäisen viikon lopun tuntumaan, millä tavalla ne ratkaisevat askeleet otetaan. Meillä on paljon rajoituksia, joita on tehty riskiryhmien suojelemiseksi ja sellaiset rajoitukset ovat viimeiseksi voimassa.

Kiuru: Huoltovarmuuskeskuksella peiliin katsomisen paikka

Kiuru kommentoi lähetyksessä myös Huoltovarmuuskeskuksen hengityssuojahankintaa. Kiurun mukaan tapahtumavyyhti on selvitettävä perin juurin.

– Huoltovarmuuskeskuksella on varmasti nyt peiliin katsomisen paikka, millä tavalla nämä prosessit laitetaan kuntoon, Kiuru sanoi.

Kiurun mukaan on päivänselvää, että hankinta ei onnistunut.

– Riskien hallinta ja osaaminen eivät olleet kunnossa.

Lue lisää:

Mitä pitää tapahtua ennen kuin Suomi voi alkaa purkaa koronan vuoksi määrättyjä rajoituksia? Tässä 6 kohdan lista asiantuntijoilta

HUS: Nykyisiä rajoituksia pitää pääosin jatkaa – tilanne mukailee THL:n ennusteen matalampaa käyrää

Pääministeri Marin: Uudenmaan rajan sulku loppunee ensi viikon sunnuntaina

Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23.00:een asti.

Koripallo napsahtaa levyn kautta koriin. Sen jälkeen pallo heitetään seuraavalle. Ilma on täynnä iloista puheensorinaa. Jostain kuuluu lähestyvän mopon pärinä.

Lämmin kevätaurinko on houkutellut ihmiset ulos. Lappeenrannan Kimpisen koulun kenttä on pullollaan iloisia ja äänekkäitä nuoria. Mistään ei voisi päällepäin arvata, että nyt eletään poikkeusoloissa.

Nuoret ovat tietoisia vallitsevista kokoontumisrajoituksista ja lähikontaktien aiheuttamista riskeistä.

– Kyllähän koronavirus voi varmaan tarttua siitä, että koskettelee samaa palloa tai muuten tulee kontaktia. Onhan se riski, pohtii lappeenrantalainen Saana Nordlund.

Nordlundin mukaan kavereita tulee nähtyä nyt jopa enemmän kuin ennen epidemiaa.

– Harrastan koripalloa ja siihen menee aikaa, joten viikolla ei välttämättä ehdi olla kavereitten kanssa. Nyt aikaa on enemmän.

Saana Nordlundin lähipiirissä on riskiryhmään kuuluva henkilö. Lisäksi Nordlundin äiti on tekemisissä tytön isovanhempien kanssa. Siksi äiti on myös huolissaan, kun Saana tapaa kavereitaan.

– En halua jumittua kotiin, koska muuten minusta tulisi seinähullu, Nordlund kommentoi.

Neljän hengen kaveriporukka pitää yhteyttä päivittäin myös sosiaalisessa mediassa.

– Koronavirus mietityttää ja koko ajan on takaraivossa ajatus siitä, mutta mieluummin olen ulkona kuin sisällä, Saana Kolehmainen toteaa.

– Onhan täällä vähän liikaa porukkaa tilanteeseen nähden, mutta ei mahda mitään, jatkaa Jatta Luostarinen.

Ulkona liikkuvat nuorisoporukat ovat aiheuttaneet närää varsinkin sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Facebookin Lappeenranta-ryhmässä on ihmetelty nuorten mopoilijoiden parveilua kauppojen pihoilla.

Kotkassa poliisi on joutunut puuttumaan nuorten kokoontumisiin. Maaliskuun lopulla parikymmentä mopoilijaa kokoontui kauppakeskusken piha-alueelle. Poliisi kävi kahdesti hajaannuttamassa nuoria.

Nuoriso-ohjaajat jalkautuivat kaupungille

Nuorisotilat, ostoskeskukset ja muut nuorten suosimat tapaamispaikat ovat nyt kiinni. Elämä on poikkeustilassa, ja kriisin keskellä nuorisotyötä tarvitaan jopa enemmän kuin yleensä.

Nuorisotyöntekijöiden ja nuorten kohtaamisetkin ovat siirtyneet pitkälti virtuaaliseen maailmaan. Monissa kunnissa ja kaupungeissa nuorisotyöntekijät ovat nettityön lisäksi kuitenkin jalkautuneet kaupungille nuoria tapaamaan.

– Me nuorisotyöntekijät emme toimi poliiseina. Emme hajota porukoita, mutta keskustelemme heidän kanssaan, että nyt ei ole viisasta kokoontua isommissa ryhmissä, kertoo Lappeenrannan kaupungin nuoriso-ohjaaja Nina Laine.

Sammonlahden alueella toimiva Laine kertoo, että siellä nuorisotyöntekijät ovat kohdanneet alle kymmenen hengen kaveriporukoita. Ulkona liikkuvien nuorten määrä vaihtelee kuitenkin suuresti päivästä ja säästä riippuen.

– Isompia kaveriporukoita on, mutta nuoret ovat itse pyrkineet vähentämään sellaisissa liikkumista.

Nuoret ovat suhtautuneet kaupungilla kulkeviin nuoriso-ohjaajiin hyvin.

– Kyllä he ymmärtävät ohjeet, mutta nuoret kaipaavat niitä sosiaalisia kontakteja ja ystävien seuraa. Tavallaan se on ymmärrettävää, koska ulkonaliikkumiskieltoa ei ole.

"Nuoret ovat aina kokoontuneet"

Nuorisotutkimuksen dosentti Sofia Laine Tampereen yliopistosta sanoo, että vapaa-aika on iso osa nuorten elämää ja hyvinvointia.

– Nuoret ovat aina kokoontuneet yhteen. Kavereiden tapaaminen on tärkeä osa nuoren kehitystä ja itsenäistymistä, Laine toteaa.

Nuoret elävät aikuisia enemmän nykyhetkessä. Kaksi kuukautta kestävä eristäytyminen ystävistä ja läheisistä voi nuoresta tuntua todella pitkältä ajalta.

Yhteydenpito onnistuu usein helposti sosiaalisessa mediassa,älypuhelimien pikaviestipalveluissa ja verkkopuheluilla, mutta kaverisuhteiden ylläpitäminen pelkästään näiden avulla on hankalaa.

– Se on kuitenkin eri asia kuin tavata fyysisesti ja tehdä asioita yhdessä. Nuorille on oleellista, että voisi nähdä ulkona yhtä tai kahta kaveria kerrallaan, kunhan muistetaan pitää turvavälit.

Vanhempien esimerkki tärkeää

Nuorisotutkija Sofia Laine muistuttaa, että kapinointi vanhempia sukupolvia kohtaan on normaalia nuoren käytöstä.

– Vertaistuki on nuorille oleellista ja heidän pitää päästäpuhumaan poikkeustilanteesta myös omien kavereiden kanssa, vanhempien korvien ulkopuolella.

Laine kehottaa vanhempia keskustelemaan nuorten kanssa koronavirustilanteesta. Vanhempien esimerkki on myös tärkeää.

– Voi tuoda esiin sen, että tilanne on kaikille vaikea. Eivät kaikki aikuisetkaan ole pystyneet niin hyvin noudattamaan ohjeita, Laine sanoo viitaten mökkiläisten siirtymiseen mökkipaikkakunnille ja Lappiin matkustaneisiin ihmisiin.

Lappeenrantalaisen kaveriporukan nuoret ovat keskustelleet poikkeustilasta kotona.

– Onhan meille sanottu, että kavereiden näkemistä pitäisi vähentää, mutta ei sitä ole kielletty, Jatta Luostarinen kertoo.

Nuorisotutkija Sofia Laineen mukaan nuorten tulee joka tapauksessa noudattaa kokoontumisrajoituksia. Hänen mielestään huoltajien on hyvä suhtautua nyt myönteisemmin netissä hengailuun kuin ennen pandemiaa.

– Kavereiden kanssa juttelu etänä netissä on viruksen leviäimisen ehkäisyn kannalta hyvä tapa pitää yhteyttä ystäviin.

Lue myös:

Tuoreimmat uutiset koronaviruksen vaikutuksista Etelä-Karjalaan kootusti täällä

Valtakunnallinen koronavirusuutisointi kootaan tähän artikkeliin

– Olosuhteisiin nähden menee ihan hyvin. Elämä jatkuu vähän erilaisena niin kuin kaikkialla, kertoo Jenni Vartiainen videon välityksellä New Yorkista.

Hän muutti pysyvästi New Yorkiin reilu vuosi sitten. Muusikko kävi edellisen kerran Suomessa helmikuussa hoitamassa työasioita. Hän ehti olla amerikankodissaan vain muutaman viikon, kun koronatilanne alkoi pahentua.

– Vapaaehtoinen kotikaranteeni on jatkunut nyt viisi viikkoa. Siinä vaiheessa, kun tilanteen vakavuus alkoi näkyä, päätin jäädä kotiin ja kantaa oman korteni kekoon.

Tällä hetkellä New Yorkin koronatilanne on yksi maailman pahimmista. Vartiainen seuraa päivittäin kuvernööri Andrew Cuomon tiedotustilaisuuksia pysyäkseen ajantasalla.

– On puhuttu paljon, että täällä sairaalapaikat uhkaavat loppua. Ihmiset jännittävät ja pelkäävät, minä mukaan lukien, että mitä jos sairastuu ja ei saakaan tarvittavaa hoitoa.

Vartiaisen kodin työhuoneen ikkunasta näkyy Brooklynin sairaala, josta on ollut mediassa paljon kuvia. Hän on nähnyt jonot, kun ihmiset ovat menossa koronatesteihin. Vähän aikaa sitten sairaalan eteen ilmestyi rekka, joka toimii väliaikaisena ruumiiden säilytyspaikkana.

– Se on rajua ja tosi konkreettista. Oikealla hetkellä jos sattuu sinne vilkaisemaan, niin näkee maskein varustautuneet miehet viemässä sinne yhden uuden uhrin. Se on sydäntäsärkevää, koska niin moni menettää rakkaitaan.

Ihmisten auttamisen halu on herännyt

New York on tunnettu kaupunkina, joka ei koskaan nuku. Nyt kadut ovat hiljentyneet ja kaupunki uinuu. Kadut alkoivat tyhjentyä ihmisistä, kun ravintolat sulkivat ovensa.

Ihmiset käyvät silti edelleen töissä ja hoitavat velvollisuuksiaan. Vartiainen uskaltautuu ulos varhain aamulla, kun ihmisiä ei ole niin paljon liikkeellä.

– Viimeisen viikon aikana ihmiset ovat alkaneet pitää maskeja ja osaavat jo pitää etäisyyttä toisista. Ohjeistukset ovat alkaneet tehota.

Vartiaisen mielestä on ollut ilahduttavaa huomata, kuinka koronatilanne on lisännyt ihmisten halua auttaa. Apua tarjotaan kaupassa käymiseen tai työnsä menettäneille annetaan apua taloudellisessa suunnittelussa.

– Se on ihanaa kadulla kulkiessa nähdä ihmisten ikkunoissa kiitos-plakaateja terveydenhuollon ammattilaisille, kuskeille ja siivoojille. Niissä lukee myös Stay strong! Me selvitään tästä yhdessä!

"Kukaan ei ole yksin"

Jenni Vartiainen on mukana perjantaina julkaistavalla hyväntekeväisyyskappaleella, johon lähtenyt mukaan yli 150 suomalaismuusikkoa. Hän ei harkinnut hetkeäkään, kun tuottaja Jukka Immonen kysyi häntä laulamaan Toivon kärjet -kokoonpanon Uuden edessä -kappaleelle.

– Se on vähintä, mitä voin tehdä.

Muusikon mielestä kappaleen tärkein sanoma on se, ettei kukaan ole yksin.

– Toivon, että tämä on toivon sanoma ihmisille, että huominen tulee ja elämä jatkuu. Me emme vielä tiedä, että millaisena. Me taistellaan näkymätöntä uhkaa vastaan ja me voidaan yhdessä selättää tämä.

Vartiainen seuraa tiivisti Suomen koronatilannetta uutisista. Hän vaihtaa myös ajatuksia vanhempiensa ja ystäviensä kanssa.

Laulaja haluaa lähettää suomalaisille paljon rakkautta, sillä kukaan ei ole tässä tilanteessa yksin, vaikka joutuisi juuri tällä hetkellä olemaan yksin kotona.

– Sitä ei voi liikaa alleviivata, kuinka hyvin viranomaisohjeistukset ovat toimineet. Pidetään välimatkaa toisiimme ja suojataan itsemme, koska niin me suojataan toisemme.

– Täytyy pitää huolta lähimmäisistä ja muistaa pitää yhteyttä. Paljon rakkautta ja voimia tämän keskelle. Yhdessä tästä selvitään.

Lue myös:

Lauri Tähkän hyväntekeväisyyskappaleessa mukana yli 150 muusikkoa: "Musiikki tuo toivoa ja lohtua rajussa tilanteessa"

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) toimitusjohtajan Tomi Louneman luottamuksen arvioi tarvittaessa valtioneuvosto eli maan hallituksen ministerit, kertoo HVK:n hallituksen puheenjohtaja Ilona Lundström.

Lundström kertoo, että HVK:n toimitusjohtajan nimittää valtioneuvosto, ei Huoltovarmuuskeskuksen hallitus. Näin ollen myös luottamuksen arvioi valtioneuvosto eikä HVK:n hallitus.

– Kyse ei siis ole tavanomaisesta esimerkiksi yritysten hallinnoissa käytössä olevasta hallituksen ja toimitusjohtajan välisestä suhteesta, Lundström selventää.

– Vastaavanlainen nimityskäytäntö on käytössä valtion virastoissa.

HVK:n hallitus kokoontui torstaina iltapäivällä puimaan kohun nostattaneita suojainhankintoja. Lundströmin mukaan hallitus päätti käynnistää suojainkauppoja koskevan ulkopuolisen selvityksen heti.

– Selvitys käynnistyy välittömästi, Lundström sanoo.

Selvityksen tekee tilintarkastus ja taloushallintoyhtiö KPMG.

– Ulkopuolinen selvitys koskee nimenomaan jo tehtyjä ja julkisuudessa esillä olleita suojainkauppoja, Lundström sanoo.

Lundströmin mukaan selvitys kohun nostattaneista suojainkaupoista annetaan ministeriölle ensi tiistaina.

HVK kertoi viime viikolla tehneensä suuria ostosopimuksia Kiinassa valmistetuista hengityssuojaimista. Tiistaina Suomeen saapui ensimmäinen erä Kiinasta tilattua tavaraa, jotka eivät läpäisseet sairaalakäytön kriteerejä.

Torstaina kävi ilmi, että HVK:n tekemään suojainvälinetilaukseen liittyy taloudellisia epäselvyyksiä sekä mahdollinen huijaus. Hengityssuojainten kaupasta on noussut esiin riita, jossa kauneusyrittäjä Tiina Jylhä ja liikemies Onni Sarmaste riitelevät siitä, kumpi on huijannut kumpaa.

HVK:n toimitusjohtaja Tomi Lounema vahvisti tiedotustilaisuudessa torstaina HVK:n tehneen kaupat Sarmasteen ja Jylhän yhtiöiden kanssa. Lounema myönsi pahoitellen, että vallitsevassa tilanteessa ja kiireessä ei ehditty tehdä tarpeeksi kattavaa taustaselvitystä kaupan osapuolista.

Lisää aiheesta:

Huoltovarmuuskeskus maksoi miljoonia hengityssuojaimista Jylhän ja Sarmasteen yrityksille – pahoittelee, ettei tarkistanut yritysten taustoja

Suomi kieltäytyi lääkealan yrityksen avusta hankkia suojaimia Kiinasta ja päätyi ostamaan kelvottomia maskeja – Vastuuministeri oli kuviosta tietämätön

Ministeri Kiuru: Koronarajoitusten purkamista voidaan miettiä toukokuun alussa

Hengityssuojainten villit markkinat ovat tutut suomalaisyrityksellekin: "Saamme jatkuvasti aivan poskettomia tarjouspyyntöjä"

Euroryhmä onnistui saavuttamaan sovun myöhään torstai-iltana noin 500 miljardin euron kriisipaketista. Kolmiosaisella paketilla tasataan koronaviruspandemian aiheuttamia talousvaikutuksia.

Kriisipakettiin kuuluu Euroopan kriisirahaston EVM:n käyttö, Euroopan investointipankin (EIP) takausvaltuuksien nosto sekä EU-komission viime viikolla ehdottama 100 miljardin euron työllisyysrahasto, eli lainaohjelma työpaikkojen turvaamiseksi.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) on tyytyväinen, että kompromissi euroryhmän yhteisestä raportista löytyi.

– Meille kuten monille muille maille oli tärkeää, että tässä raportissa ei sitouduta euromaiden yhteiseen velanottoon ja totesin itse kokouksessa hyvin selvästi, että jäsenmaiden yhteinen velanotto ei ole Suomen hyväksyttävissä, Kulmuni kommentoi toimittajille puhelimitse kokouksen jälkeen.

Kulmuni kertoo, että kriisipakettiin kuuluvan EIP:n osuuden ja komission ehdottaman työllisyysrahaston yksityiskohtia aletaan nyt valmistella.

Alustavasti Suomen vastuut liikkuvat työllisyysrahastossa 400 miljoonassa eurossa ja EIP:n osuudessa 300 miljoonassa eurossa.

– Mittasuhteista jotain kertoo se, että kansallisesti olemme laittaneet miljardien toimia liikkeelle helpottaaksemme koronasta aiheutuvia seurauksia.

Kriisipaketin lisäksi valtiovarainministerit sopivat, että keskustelua jatketaan kriisin jälkeisen taloudellisen jälleenrakennuksen rahoituksesta. Kulmunin mukaan tämä tehdään EU:n rahoitusohjelmien puitteissa, eikä yhteistä velanottoa mainita raportissa.

– (Saimme) askelmerkit sille, että (jälleenrakennus)työtä täytyy tehdä ja aloittaa, mutta se varmasti vaatii vielä uusia kokouksia, Kulmuni sanoi.

Kriisirahastoa voi käyttää ehdoitta terveyskuluihin

Yhteisymmärryksen saavuttaminen vaati ensin 16 tunnin maratonkokouksen, joka keskeytettiin keskiviikkoaamuna ilman tuloksia. Ministerit palasivat yhteiseen videoneuvotteluun myöhään torstaina. Tauon aikana edellytykset kompromissille oli onnistuttu luomaan.

Kulmuni toteaa, että kyseessä oli suuri paketti, jota valmisteltiin lyhyellä aikavälillä ja mailla oli erimielisyyksiä.

Kiperä kysymys keskusteluissa oli kriisirahasto EVM:n ehdollisuus, josta erityisesti Hollanti piti tiukasti kiinni.

Kulmuni kertoo yhteisymmärryksen löytyneen siitä, että käyttöön otetutussa EVM:n mekanismissa ehdollisuus toteutuu käyttökohteen rajaamisella. Kulmunin mukaan ministerit sopivat, että EVM:n luottoa saa tässä vaiheessa käyttää ehdoitta vain terveyskuluihin vedoten.

– Ensi vaiheessa tähän ECCL-ohjelmaan voi hakeutua nimenomaan pandemiasta seuraavaan rahankäyttöön, joka liittyy terveyteen, ainoastaan terveyteen, Kulmuni sanoi.

Lue myös:

Suomi ei aio olla euroryhmän änkyrä – kaikki kelpaa paitsi yhteinen velka

"Tämä on suurin testi sille, säilyykö EU vai ei – Suomen pitää lopettaa eurobondien vastustaminen", sanoo valtion talouspolitiikan vahtikoira

Jakolinjat korona-avusta syvenevät EU:ssa: "Euroerolla flirttailu tulee varmasti kiihtymään, jos etelässä koetaan epäoikeudenmukaisuutta"

Yhdysvalloissa koronaepidemia koettelee erityisesti New Yorkin metropolialuetta. Miljoonakaupungin asukkaat on määrätty noudattamaan sosiaalista eristäytymistä jopa sakon uhalla.

New Yorkin osavaltiossa on enemmän koronatartuntoja kuin missään maailman maassa. Virukseen on New Yorkissa kuollut jo yli 7 000 ihmistä, moninkertaisesti enemmän kuin muissa Yhdysvaltain osavaltioissa.

Tuomas Hiltunen: ”Rukoilen ambulanssin ohittaessa”

Tuomas Hiltunen asuu Manhattanilla Upper West Sidella noin kilometrin päässä isosta sairaalasta. Ambulansseja näkyy tiheään. Hiltunen kertoo oppineensa jo tunnistamaan, että kun se kiitää ohi pillit ujeltaen, kyydissä olevalla on vielä toivoa.

– Vaikken ole kovin uskonnollinen, sanon nykyään hiljaa rukouksen aina ambulanssin ohittaessa, Hiltunen kertoo.

Hän muutti aviomiehensä kanssa hiljattain takaisin New Yorkiin Texasista, jossa johti oopperaa Fort Worthin kaupungissa. Päälle iskenyt koronakriisi muutti elämän nopeasti.

– Olemme varautuneet siihen, että elämässä tehdään suunnitelmia nyt 60 vuorokauden päähän, Hiltunen kertoo.

Hiltunen suhtautuu koronaepidemiaan vakavasti. Pariskunta on muuttanut elämänrytminsä niin, että koira ulkoilutetaan aikoina, jolloin muita on mahdollisimman vähän liikkeellä. New Yorkin kuuluisassa keskuspuistossa ulkoilun he ovat lopettaneet väkimäärän vuoksi kokonaan.

– Siellä mennään vieri vieressä, ja tulee hipaistuakin toisia.

Yhdysvalloissa viranomaiset suosittelevat turvaetäisyydeksi kuuden jalan eli noin kahden metrin etäisyyttä muihin ihmisiin. New Yorkin miljoonakaupungissa sen toteuttaminen on harvemmin asuttuja alueita vaikeampaa.

Tartuntariskin minimoimiseksi Hiltunen ja puolisonsa menevät kerrostalokotiinsa tavarahissillä. He eivät myöskään käy itse ostoksilla, vaan tilaavat ruokaostokset kotiin kuljetettuina.

Ostoksia ei panna suoraan kaappiin. Tutkimusten mukaan virus voi elää useitakin tunteja eri pinnoilla.

– Jätämme kuljetuslaatikot aulaan. Jos elintarvike tulee suoraan käyttöön, olemme pyyhkineet desinfiointiaineella pakkaukset. Suoraan pakkaseen meneviä tarvitsee vähemmän desinfioida.

Hiltunen kertoo hakevansa koronatietoa paljon Suomesta ja niistä Euroopan maista, joissa on onnistuttu pitämään koronaan kuolleiden määrät alhaalla. ”Hihhulihommiin hurahtamisen” hän jättää muille.

Hiltusta huolettaa Yhdysvaltain tartuntatautiviraston suositus pitää hengityssuojaa ulkona.

– Nämä kotitekoiset kankaiset kasvosuojat saattavat luoda vääränlaisen turvallisuudentunteen, että nyt voikin mennä taas lähemmäksi, Hiltunen pohtii.

Hiltunen yritti hankkia kunnon suojamaskia useista eri paikoista Yhdysvalloista, myös ulkomailta, mutta turhaan. Lopulta pitkällisen etsintäoperaation jälkeen Suomesta, Kalajoelta löytyivät maskit, jotka ovat nyt matkalla Manhattanille.

Kirsi Joenpolvi: “Tein huivista kasvosuojan kauppareissuille ja lenkeille”

YK:ssa erityisasiantuntijana työskentelevä Kirsi Joenpolvi teki itselleen hengityssuojan viime viikolla.

– Minun versioni on bandanahuivista taiteltu suoja, joka sidotaan kengännauhoilla. Olen nyt lenkkeillyt tuo suojahuivi suun edessä. Ensin minulla oli ihan tavallinen maski, mutta en saanut sen läpi happea, Joenpolvi kertoo.

Joenpolven mukaan New Yorkissa ihmiset ovat ottaneet suojahuivinkäyttösuositukset tosissaan. Asennemuutos tapahtui hänestä viime viikolla. Hän käyttää itsekin maskia paitsi juoksulenkillä myös kauppareissuilla.

– Kaduilla katsotaan nyt jopa jo vähän ihmetellen, jos sitä suojamaskia ei ole. Sosiaalinen kontrolli on lisääntynyt siinä mielessä. Ja näkyy aika hauskojakin itsetehtyjä maskeja, se on selvästi yksi luovuuden alue.

Joenpolvi kertoo, että hänellä on varastossa pari terveydenhuollon suojatason maskia, mutta ne hän sanoo ottavansa käyttöön vasta viimeisessä hädässä, jos itse sairastuu.

Joenpolvi asuu Brooklynissa, jossa tunnelma on hänen mukaansa muuttunut yhteisöllisemmäksi. Ihmiset ovat kohteliaita ja kyselevät etäältä toistensa vointeja. Naapurin iäkkäämmälle rouvalle kauppa-apua oli Joenpolven ohella ehtinyt tarjota jo useampi.

Normaalisti kiireiset newyorkilaisetkin antavat kaupassa nyt Joenpolven mukaan toisilleen tietä ja kunnioittavat turvavälejä. Kaupan lattialle on teipattu merkit turvavälin mukaiseen kassajonoon. Kassojen edessä on pleksilasit.

– Odotin, että tunnelma olisi ollut kireämpi. Newyorkilaisethan ovat tunnettuja lyhyistä hermoistaan, mutta ei kukaan ole tiuskinut kaupassa tai muuta.

Joenpolven mukaan jonkin verran on keskustelua siitä, miten yhteiskuntarauha kestää.

– Tuntuu, että pinnan alla on jännitystä. Täällä on jonkin verran riskin tunnelmaa siitä, että jos tilanne jatkuu pitkään, niin miten yhteisön hermot kestävät, Joenpolvi sanoo.

Joenpolven työt ovat koronan vuoksi muuttuneet. Hänen työpaikallaan YK:n sihteeristössä Afrikan erityisedustajan toimistossa työtehtävät keskittyvät nyt täysin kohdemaiden auttamiseen koronakriisistä selviämiseen.

Monen asiantuntijatehtävän tapaan myös Joenpolvi tekee töitään nyt kotoa. Etätöitä on takana kuukauden verran.

– Tässä on ehtinyt kokea kiehtovan kaaren ensimmäisen viikon järjestäytymisestä laskeutumiseen ja synkempiin tunnelmiin. Nyt kuluneen viikon on ollut sellainen hyväksyntävaihe, että kyllä tässä pärjää. Sopeutuminen on selvästi alkanut.

Sopeutuminen on tapahtunut myös Joenpolven 15-vuotiaalla Hilkka-koiralla. Hilkka oli aluksi ihmetellyt, miksi emäntä ei lähde päivisin mihinkään.

Joenpolven mukaan nyt Hilkkakin näyttää tottuneen tilanteeseen ja osaa nukkua, vaikka emäntä on pitkät päivät kotona.

Johannes Suikkanen: ”Kunhan en vaan olisi viruksen oireeton levittäjä”

Johannes Suikkanen johtaa New Yorkissa liikkeenjohdon konsultointiyritystä Gemiciä. Suikkanen alaisineen on etätöissä, ja joustavuutta tarvitaan koko tiimiltä joka suuntaan, koska kaikilla etätyötilanne ei ole sama.

– Osalla on lapsia kotikoulussa ja pienissä asunnoissa osa heistä pyörittää töiden ohessa perhettäkin. Olemme puhuneet aamukokouksissamme, että helpommalla tässä suhteessa pääsevät lapsettomat yrittävät nyt ottaa vastuuta enemmän ja auttaa kollegaa.

Suikkanen on pannut merkille, että työkulttuuri on muuttunut myönteiseen suuntaan.

– Asiakaspuolella, suuryritysten johdon kanssa töitä tehdessä koskaan ei ole ollut näin inhimillistä ja humaania työkulttuuria kuin nyt. Kukaan ei edes esitä niin sanottua ammattilaista, kun elämät ovat videokonferensseissa kaikilla näkyvillä, Suikkanen sanoo.

Suikkasen mukaan etätöissäkin pitäisi pystyä saamaan työpäiviin rennompaa yhdessäoloa. Kokemusta firmassa on jo virtuaalisesta salsatunnista.

– Pitäisi pystyä luomaan myös ne kahviautomaattikeskustelut, etteivät videopalaverit olisi pelkkää tiukkaa asiakommunikointia.

Suikkasen alaisista yksikään ei ole sairastunut. Omasta terveydestään hän ei ole huolissaan.

– Minun huoleni on lähinnä se, että kunhan vaan en olisi se oireeton tartuttaja ja terveydenhuollon kuormittaja.

Suikkanen onkin siirtynyt käyttämään suojamaskia kauppaan mennessään.

– Otin sen käyttöön näyttääkseni, että olen kunnon kansalainen ja siksi, että kaupan henkilökunnalla olisi mukavampi olla, kun minulla on maski.

Suojamaskissa tehtyjen kauppareissujen ohella korona-arki on tullut lähelle miljoonakaupungin aavemaisena hiljentymisenä ja katujen tyhjentymisenä.

– Kun muu normaali äänimaisema on hiljentynyt, niin nuo sireenit soivat tuolla koko ajan. Luulen, että se vaikuttaa ihmisiin kollektiivisesti ja tuo katastrofia lähelle. Emmehän me näe, mitä sairaaloissa tapahtuu.

Suikkanen seuraa tiiviisti, missä vaiheessa taloutta aletaan avata. Hän arvioi, että täydelliseen avaamiseen menee vielä pitkään.

– Uskon, että taloutta aletaan avata, kun testauskapasiteettia saadaan lisättyä, ja pystyttäisiin tietämään, ketkä ovat sairastaneet ja ketkä eivät. Silloin voitaisiin edetä vaiheittain.

Koronaepidemia ei ole vielä näkynyt Suikkasen yrityksen työtilanteessa. Mutta jälkensä korona jättää Suikkasen mukaan firman toimintaan varmasti.

– Jo nyt on selvää, että teemme jatkossakin etätyötä enemmän. Varmaan kaikki firmat oppivat sen, että etätyö ei ole yksilöllistä, vaan etänä voi olla kollektiivisessa työmoodissa.

Lue lisää:

Viisi syytä miksi koronataisto takkuaa Yhdysvalloissa: Osavaltiot kilpailevat suojavarusteista, testipulan takia viranomaiset toimivat osin sokkona, osa sairastuneista menee töihin

Trumpin vävypoika keittää Yhdysvaltain koronasoppaa eikä lopputulos vakuuta – sooloilu kiristää myös osavaltioiden kilpaa suojavarusteista

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Tartuntatautien historia on yhtä pitkä kuin ihmisen ja eläimen yhteiselo.

Ihminen keksi noin 12 000 vuotta sitten kesyttää eläimen sen sijaan, että vain metsästäisi sitä.

Maidon, lihan ja munien lisäksi ihminen sai kotieläimistä mikrobeja. Ne synnyttivät tauteja. Tuhkarokko tuli tiettävästi koirasta, isorokko lehmästä tai apinasta, influenssa sioilta.

Kesti kuitenkin vielä tuhansia vuosia ennenkuin taudit alkoivat levitä kulkutauteina. Tarvittiin kaupunkeja, kaupankäyntiä ja kauppareittejä, siis isoja ihmisryppäitä ja yhteys niiden välille.

Historioitsija Mika Kallioinen on tutkinut Suomen vitsauksena olleita kulkutauteja kirjassaan Rutto & Rukous. Tartuntataudit esiteollisen ajan Suomessa. 15 vuotta sitten ilmestynyt kirja on kiinnostavaa luettavaa näinä aikoina.

Kallioisen mukaan Suomi liittyi "kansainväliseen tartuntatautipooliin" 1200-luvun alussa. Noihin aikoihin syntyivät ensimmäiset kaupungit, joissa oli riittävästi populaatiota tautien tarpeisiin.

Oleellista oli myös se, että tuossa vaiheessa Suomen rannikolla alkoi liikkua kansainvälisiä kauppalaivoja, joiden uumeniin piiloutui monenlaisia taudinaiheuttajia.

Pelätyin kulkutauti oli rutto. Se koetteli Suomea kaikkiaan 17 kertaa, Kallioisen laskelmien mukaan keskimäärin kerran 14 vuodessa. Viimeisin ruttoepidemia puhkesi vuonna 1710.

Vielä pahempaa jälkeä tekivät isorokko, pilkkukuume ja punatauti. Tropiikin taudiksi miellettyä malariaakin esiintyi ja kuppa oli ankarampi sairaus kuin nykyään. 1800-luvulla erityisesti kolera, hinkuyskä ja tuberkuloosi harvensivat väestöä.

Kallioinen jakaa tautien historian kolmeen kauteen: keskiajalta 1700-luvun alkuun rutto oli hallitseva. Sen jälkeen tautikirjo laajeni, mutta kuolleisuus pysyi korkealla. Selkeä käänne parempaan alkoi 1800-luvun lopussa, muun muassa lääketieteen kehittymisen ja yleisen hygienian paranemisen myötä.

Muutosta kuvaa hyvin yksi suhdeluku, joka on ehkä hyvä muistaa myös näin keskellä korona-kulkutautia: Kun vuonna 1749 useamman kuin joka toisen kuolinsyy oli joku tartuntatauti, tartuntatautiin kuolleiden osuus vuonna 1993 oli enää 6 prosenttia.

Kallioinen kuvaileekin muutosta mullistuksena: vuosisatainen tartuntatautien synkkä varjo oli väistynyt, mutta korvautunut uusilla vitsauksilla, erityisesti sydän- ja verisuonitaudeilla sekä syövillä.

Samalla elinikä on pidentynyt – 1800-luvun lopussa suomalaisten keskimääräinen elinikä oli noin 45 vuotta – eivätkä taudit samalla vääjäämättömällä tavalla vie hautaan kuin menneillä vuosisadoilla.

Tämä ei tarkoita sitä, että tartuntataudit olisivat kadonneet Suomesta, mistä koronapandemia on tietysti paras esimerkki. Lisäksi muun muassa influenssan kuolinluvut ovat aivan viime vuosina olleet kasvussa.

Silti tartuntataudit eivät enää hallitse elämää ja kuolemaa, kuten ennen.

Tappotantereiden myrkylliset höyryt

Jos ovat lääkärit ja tiedemiehet hieman ymmällään koronaviruksen kanssa, olivat heidän edeltäjänsä pitkään, hyvin pitkään, aivan ulalla kaikkien tautien suhteen. Ne tuntuivat vaan ilmestyvän jostain.

Ihmisen luonteeseen kuuluu silti etsiä asioille selityksiä. Sairauksien osalta päälinjoja oli kaksi: ne olivat joko jumalan rangaistus tai seurausta ruumiin ainesosien epäjärjestyksestä.

Jälkimmäinen selitys perustui antiikista juontavaan teoriaan ruumiinnesteistä. Ihmisen ajateltiin koostuvan sapesta, mustasta sapesta, limasta ja verestä. Jos jotain näistä oli liikaa tai liian vähän, ihminen sairastui.

1700- ja 1800-luvuilla suosiossa oli niin sanottu miasma-teoria. Muun muassa Topeliuksen Välskärin kertomuksissa puhutaan Puolan ja Galitsian tappotantereilta nousseista myrkyllisistä höyryistä, jotka selittäisivät Suomen viimeiseksi jäänyttä ruttoepidemiaa.

Myös muun muassa taivaankappaleen liikkeillä selitettiin kulkutautien saapumista.

Yhden oleellisen piirteen kulkutaudeista menneiden vuosisatojen ihmiset kuitenkin ymmärsivät oikein: kulkutaudit tarttuvat ihmisestä toiseen. Sairastunutta kannatti vältellä.

Lönnrot kirjoitti 1800-luvulla: "Niille, joita tarwe vaatii sairasten tykönä liikkumaan, on hywä neuvo tarttumista wastaan, etteiwät koskaan mene niin likelle sairaan suuta, että tulisiwat sen henkeä ojetis keuhkoihinsa wetämään."

Ohje on aivan käyttökelpoinen nytkin.

Kulkutaudit paljastivat valtioiden itsekkyyden

Ruton tai jonkin muun kulkutaudin iskiessä tehokkain hoitokeino oli paeta paikalta niin nopeasti kuin suinkin ja niin pitkälle kuin mahdollista.

Sipoolainen Johan Nordberg lastasi perheensä veneeseen, seilasi useita kuukausia pitkin Suomenlahtea – ja selvisi vuoden 1710 rutosta. Pakometodi on myös Mustan surman aikaan sijoittuvan Decameronen taustalla. Ehkä samaa heijastelee korona-ajan ihmisten kaipuu mökeilleen.

Viranomaisten keinovalikossa, niin silloin kuin nytkin, olivat eristys, karanteeni ja liikkumisrajoitukset.

Ylipäänsä ajatus siitä, että valtiolla on velvollisuus yrittää suojata alaisiaan juontaa kulkutaudeista. Malli luotiin Italiassa 1300-luvulla Mustan surman aikaan. Sanna Marinin hallitus jatkaa siis pitkää perinnettä.

Takavuosisatoina valtiovallan huoli alamaisista ei perustunut humaaniin ihmisystävällisyyteen. Liikkeellepanevana voimana oli pelko armeijan suorituskyvystä ja valtion aseman heikkenemisestä.

Nyt ei ole syytä epäillä hallitusten aitoa huolta kansalaisista, mutta samalla koronapandemia on myös paljastanut valtioiden itsekkyyden erityisesti suojavälineiden toimituksissa.

Kulkutaudin taltuttaminen mahdollisti myös kovatkin rajoitukset ja rangaistukset. Se puolestaan lujitti keskusvaltaa ja sen otetta alamaisista. Taudin mentyä ei enää palattukaan entiseen, vaan kruunun valta oli kasvanut. Vastaavasta ovat valtio-oppineet varoitelleet koronatoimien yhteydessä.

Paljon on siis samaa, mutta yksi oleellinen ero menneiden vuosisatojen ja nykypäivän välillä on: silloin ei ollut THL:ää. Historian ihminen ei voinut laskea lääketieteen varaan. Parhaimmillaankin hoito ei heti tappanut potilasta.

Toisaalta, eipä ollut lääkäreitäkään tarjolla. Vielä 1800-luvun alussa koko Suomessa heitä oli vain parikymmentä.

Noihin aikoihin Turun Akatemian yhteyteen perustettiin viiden professorin Collegium Medicum, josta parin sadan vuoden aikana kasvoi THL.

Miksi rutto katosi Euroopasta?

Vaikka yksilöiden ja yhteiskunnan toimet kulkutaudin edessä olivat hapuilevia, jotain kai tehtiin oikein, sillä kulkutautien tuhovoima selvästi laantui 1800-luvun aikana.

Tautien ja lääketieteen historiaa tuntevat ovat tosin vähän ymmällään siitä, mistä se johtui. Esimerkiksi väestöhistorioitsija Michael Flinnin mukaan kuolema kuului jumalan toimialueeseen ja sen edessä ihminen oli voimaton.

Mutta silti, rutto todellakin hävisi ja se oli juuri tauti, jonka taltuttamiseen esivallan toimet keskittyivät. Ehkä karanteenit ja rajojen sulkemiset sittenkin tehosivat?

Vasta-argumenttina voi esittää, että historia tuntee tasan yhden tapauksen, jolloin ruton leviäminen Suomeen onnistuttiin estämään.

Kun rutto vuonna 1770 riehui itärajan takana Venäjällä, Viaporin rakentajana tunnettu Augustin Ehrensvärd sai tehtäväkseen estää taudin leviäminen Suomeen. Kenraali otti käyttöön ennennäkemättömän tiukan rajavalvonnan. Kanssakäymisestä venäläisten kanssa määrättiin elinkautinen rangaistus ja rajaa ylittävän sai ampua, tosin ensin oli tähdättävä hevoseen. Kova linja toimi, rutolta vältyttiin.

Viranomaisten toimet keskittyivät kuitenkin ihmisiin. Esimerkiksi rotan rooli ruton levittäjänä ymmärrettiin vasta 1800-luvun lopussa. Kauppalaivan miehistön määräämisestä karanteeniin ei ollut juuri apua, jos lasti, ja sen mukana rotat, kuitenkin pääsivät maihin.

Ruton häviäminen suunnilleen samaan aikaan koko Euroopasta on yksi lääketieteen historian arvoituksista.

Lääketieteen mahdollisuus kamppailla kulkutauteja vastaan oli olematon 1800-luvun lopulle asti, jolloin Louis Pasteurin johdolla alettiin ymmärtää bakteerien merkitys taudin aiheuttajana.

Todellinen läpimurto oli antibiootti, mutta se alkoi purra vasta 1900-luvun puolella, eikä ehtinyt esimerkiksi Espanjan taudin taltuttajaksi.

Mika Kallioisen mukaan kulkutautien vähenemisessä oli kyse monimutkaisesta palapelistä, jossa muun muassa ympäristö, taudin virulenssi eli kyky levitä sekä ihmisen vastustuskyky näyttelivät roolia.

Paradoksiksi kuitenkin jää se, että kulkutaudit hellittivät juuri silloin, kun nykyinen moderni maailma suurkaupunkeineen ja nopeine liikenneyhteyksineen alkoi rakentua eli olosuhteet tautien leviämiseen kävivät erityisen otollisiksi.

Jutun päälähde: Rutto & Rukous. Tartuntataudit esiteollisen ajan Suomessa. Mika Kallionen. Atena. 2005.

Lue myös:

Uusi suurpandemia voi puhjeta, jos kolme ehtoa täyttyy – sata vuotta sitten influenssa tappoi kymmeniä miljoonia ihmisiä parissa vuodessa

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta

Libanonin turvallisuusviranomaiset kertoivat perjantaina tehneensä kaikkien aikojen suurimman kannabistakavarikon maassa. 25 tonnia huumeita oli matkalla Afrikkaan.

Turvallisuusviranomaiset kertoivat pysäyttäneensä kahdeksan Beirutin satamaan matkalla ollutta rekkaa maaliskuun 16. maaliskuuta, päivää sen jälkeen kun Libanonissa oli julistettu ulkonaliikkumiskielto koronaviruksen vuoksi.

Tarkastuksessa ilmeni, että muovisten multasäkkien sisälle oli kätketty valtavia määriä hasista. Yhteismäärä oli lähes 25 tonnia. Viranomaisten mukaan määränpää oli "afrikkalainen valtio". Huumeita salakuljetetaan yleisesti Afrikan kautta Eurooppaan.

Takavarikoidut huumeet olivat eri laatuja, kuten "Beirutin tunnelma", "Kevätkukka" ja "Kiki do you love me".

Kannabiksen käyttö, kasvattaminen ja myynti on laitonta Libanonissa, mutta tuotanto on yleistä erityisesti Bekaan laakson alueella. Viranomaiset ovat pyrkineet suitsimaan miljoonien eurojen arvoista bisnestä. Libanonissa onkin pohdittu jopa marihuanan laillistamista lääkekäyttöön maan talouden vahvistamiseksi.

Libanon on maailman kolmanneksi suurin hasiksen tuottaja maailmassa Marokon ja Afganistanin jälkeen.

Terroristijärjestö Isis on julkaissut koronapandemian aikana kaksi erilaista ohjetta. Ensimmäisessä jihadisteja kehotettiin huolehtimaan omasta ja läheistensä hygieniasta ja välttämään matkustamista epidemian maihin, siis muun muassa Eurooppaan.

Ohjeistus julkaistiin maaliskuun puolen välin tienoilla järjestön al-Naba-sivustolla.

Viikkoa myöhemmin siellä julkaistiin toinen kirjoitus, jonka mukaan jäsenten tulisi käyttää hyväkseen länsimaissa vallitsevaa epävarmuutta ja sitä, että niiden turvallisuuskoneistot ovat ylikuormittuneita Covid-19-epidemian vuoksi.

Kirjoituksen mukaan Isis toivoo koronakriisin myös lisäävän toimintavapauttaan esimerkiksi Afrikassa ja Lähi-idässä. Siinä oletetaan, että länsimaat eivät halua lähettää joukkojaan alueille, missä koronavirus leviää.

Pandemiaa sinänsä pidetään Isisin retoriikassa oikeutettuna Jumalan kostona länsimaille tai Iranista puheen ollen "shiialaisille epäjumalanpalvojille". Isis itse edustaa äärisunnalaista oppisuuntaa.

Koronatilanne on paha paitsi Yhdysvalloissa ja monessa muussa länsimaassa, myös Iranissa.

Isis tuhottiin järjestäytyneenä voimana Yhdysvaltojen johtaman liittouman ja Syyrian kurdijoukkojen sotatoimilla Syyriassa viime vuoden alussa. Irakin viranomaisten mukaan tuhansia Isis-taistelijoita jäi kuitenkin piilottelemaan Irakin puolelle.

Korona haittaa terrorismiakin

Vaikka Isisin mediassa kehotettaisiin käyttämään hyväksi länsimaiden koronatilannetta, se ei ole helppoa, sanoo terrorismin tutkija, sotatieteiden tohtori Antti Paronen.

Rajat ovat kiinni ja liikkuminen hankalaa, joten kehotus lienee suunnattu länsimaissa jo oleville Isisin verkostoille. Mutta Euroopassa käyttöön otetut pandemian vastaiset toimet ovat avuksi myös terrorismin torjunnassa.

– Jos eristykset ja rajoitukset lisääntyvät, terrorismin uhka pienenee. Ääri-islamilainen terrorismi on kohdistunut usein julkisiin kulkuneuvoihin ja suuriin yleisötapahtumiin. Kun liikkumista ja kokoontumisia on vähemmän, terrorismin teho vähenee, sanoo Paronen.

Suuret ja näyttävät terrori-iskut hiipuivat Parosen mukaan jo silloin, kun Isisin "valtio" tuhoutui. Yksittäiset puukotusiskut ja päälleajot ovat jatkuneet ja niitä on nähty myös pandemian aikana – esimerkiksi Romans-sur-Isèressä Ranskassa huhtikuun alussa.

Kotieristys auttaa tiedustelua

Terrorismin tutkija Antti Paronen myöntää, että poliisi on monessa maassa kovilla koronamääräyksiä vahtiessaan, mutta se ei välttämättä ole heikentänyt terrorismin torjuntaa.

– Terrorismin vastainen toiminta Euroopan maissa on hyvin tiedusteluvaltaista toimintaa. Se toiminta tuskin on lakannut, pikemminkin päinvastoin. Eristyksissä ollessaan ihmiset käyttävät todennäköisesti enemmän valvottavissa olevia kommunikointitapoja.

Parosen mukaan länsimaissa olevia mahdollisia Isis-toimijoita pyritään pitämään silmällä muutenkin, ja koronatilanteen vuoksi korotettu valmius parantaa viranomaisten reagointikykyä.

– Terrorismin vastaisella työllä on ehkä nyt valttikorttejakin käsissään, hän sanoo.

Irakissa huolta Isisin noususta

Irakissa Isis-taistelijoita jäljittävät paikalliset joukot, joiden tukena on Yhdysvaltain ja sen johtaman liittouman joukkoja. Tai oli koronapandemiaan saakka.

Osa amerikkalaisjoukoista ja monen liittolaismaan joukot on vedetty koronatilanteen vuoksi kotiin – myös suomalaiset kouluttajat. Irakiin jääneet amerikkalaisjoukot kootaan pariin tukikohtaan ja ne pysyttelevät siellä.

Yhdysvallat lupaa tukea irakilaisia ja kurdeja edelleen ilmaiskuilla ja ilmatiedustelulla. Amerikkalaisten maaoperaatiot ja koulutus ovat käytännössä lakanneet.

– Toiminta on vähentynyt niin, että autiomaahan tai vuorille vetäytyneitä terroristisoluja ja sissiryhmiä ei pystytä ajamaan takaa tai etsimään.

Parosen mukaan tämä huolettaa paikallisia. Isisin katsotaan saavan nyt mahdollisuuden muodostaa uusia verkostoja, rakentaa asekätköjä ja muutenkin vahvistaa jälleen asemiaan.

Syyrian sota hiljentynyt

Syyrian puolella on yli kymmenen tuhatta Isis-taistelijaa tai sellaiseksi epäiltyä kurdijohtoisten SDF-joukkojen vankiloissa. Yhdessä niistä puhkesi kovia mellakoita huhtikuun alun päivinä. Kurdijoukkojen mukaan vankeja ei päässyt pakenemaan. Moniko kuoli mellakoita kukistettaessa, ei ole tiedossa.

Mellakat eivät välttämättä liittyneet koronavirukseen, vaikka täyteen ahdetut vankilat ovat otollisia paikkoja taudin leviämiselle.

Myös Syyrian hallinnon vankilat ovat täynnä – niissä on kymmeniä tuhansia hallinnon vastustajia. Presidentti Bashar al-Assad on liittolaisensa Iranin tavoin julistanut maaliskuussa armahduksen. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan kuitenkin vain muutama sata vankia on vapautettu.

Sinänsä koronakriisi on rauhoittanut Syyriaa, jopa Idlibin maakunnassa, joka on ollut viimeinen aktiivisemman sodankäynnin alue. Esimerkiksi Syyrian hallituksen liittolaisena sotinut Hizbollah-järjestö on asettanut koronan vastaisen taistelun etusijalle.

– Kaikki osapuolet, joihin tämä pandemia vaikuttaa, ovat hiljentäneet sotatoimiaan, sanoo Antti Paronen.

Kaikki muut paitsi ehkä Isis. Vielä eilen torstaina käytiin Homsin maakunnassa taistelu, jossa Isisin taistelijat surmasivat noin 30 Syyrian hallituksen sotilasta. Venäjä oli puuttunut tilanteeseen ilmaiskuilla, ja Isisin väkeäkin oli kuollut kolmattakymmentä.

Syyrian sotaa seuraavan Syrian Observatory for Human Rights -ryhmän mukaan maaliskuussa oli vähiten siviiliuhreja koko yhdeksän vuotta kestäneen sodan aikana – 103 ihmistä.

Afrikassa jatkuvat veriset iskut

Ääri-islamilainen terrorismi on voimissaan myös Saharan etelälaidalla Afrikassa. Siellä toimivat muun muassa Boko Haram -järjestö ja paikallinen al Qaida sekä myös Isis – eikä mitään merkkejä iskujen vähenemisestä ole.

Boko Haram, joka on enimmäkseen terrorisoinut kristittyjä ja muuta väestöä "kotialueellaan" Koillis-Nigeriassa, on ulottanut iskunsa naapurimaihin Tšadiin ja Kameruniin.

Maaliskuun loppupuolella Boko Haram surmasi 98 Tšadin armeijan sotilasta hyökkäyksessä näiden tukikohtaan Tšad-järven alueella. Kyseessä oli suurin Tšadin armeijan kokema tappio koskaan.

Huhtikuun alussa puolestaan Malin armeija menetti 25 sotilasta jihadistien hyökkäyksessä sotilaiden leiriin. Maaliskuun lopulla oli tehty toinen vastaava hyökkäys, jossa kuoli 30 sotilasta. Pienemmät iskut ovat jatkuneet tällä viikollakin.

Malissa toimii lähinnä al Qaidan taistelijoita, jotka tekevät iskuja myös Nigerissä ja Burkina Fasossa.

Mali ja Tšad ovat Ranskan tärkeimpiä liittolaisia taistelussa ääri-islamilaista terrorismia vastaan Sahelin alueella Saharan etelälaidalla.

Helmikuussa Ranska ilmoitti lähettävänsä alueelle lisää joukkoja. Ainakaan toistaiseksi ei ole ilmoitettu toiminnan vähentämisestä koronaviruksen vuoksi – vaikka koronaa on myös Afrikkaan siirretyissä ranskalaisjoukoissa tavattu.

Teknologiajätit Apple ja Google kertoivat perjantaina, että yhtiöt ryhtyvät kehittämään yhteistyössä koronaviruksen tartuntaketjuja jäljittävää mobiilisovellusta.

Ympäri maailmaa on viime aikoina kerrottu vastaavien mobiilisovelluksien kehittämisestä. Myös Suomessa valmistellaan tartuntoja jäljittävää sovellusta.

Applen ja Googlen käyttöjärjestelmät ovat käytössä 99 prosentissa maailman älypuhelimista. Yhtiöiden uudella sovelluksella olisi siis suuri merkitys tartuntaketjujen selvittämisessä, kun liikkumisrajoitukset päättyvät, asiantuntijat sanovat.

Jäljitysohjelma olisi tarkoituksena lisätä suoraan Applen iPhone- ja Googlen Android-puhelimiin. Se olisi siis kiinteä osa käyttöjärjestelmää eikä erikseen puhelimeen ladattava sovellus.

Applen ja Googlen ohjelmiston avaintekijänä on puhelimen Bluetooth-yhteys. Bluetooth-signaalien avulla puhelin tallentaa tiedot toisista puhelimista noin parin metrin säteellä. Tiedot tallentuisivat käyttäjälleen salattuna ja tunnistamattomina.

Jos sovellusta käyttäneellä todetaan koronavirus, hän voisi lähettää ohjelmaan tiedon tartunnastaan, jälleen salattuna.

Tiedon saatuaan ohjelma hälyttää niihin puhelimiin, joiden käyttäjät ovat olleet lähietäisyydellä tartunnan saanutta.

Teknologiayhtiöt kertovat, että tarkoituksena on kerätä kaikki tieto salattuna eivätkä yhtiöt pääse dataan sen enempää käsiksi.

Bluetoothin on myös sanottu suojaavan käyttäjien yksityisyyttä paremmin kuin sijaintitietojen tai mobiilidatan keruu.

Yksityisyydensuojaan on siis tarkoitus panostaa. Jopa alan asiantuntijat ovat antaneet varovaisen myönteistä palautetta asiasta.

– Apple ja Google ovat ilmoittaneet käytännöistä, jotka näyttävät vähentävän pahimpia yksityisyys- ja keskittämisriskejä, sanoi valvonta- ja kyberturvallisuusneuvoja Jennifer Granick Yhdysvaltain kansalaisvapauksien liitosta.

– Hallitukset eivät tule saamaan henkilötietoja niistä ihmisistä, jotka ovat saaneet positiivisen tuloksen (koronavirustestistä), sanoi puolestaan Maailman tietosuojafoorumin pääjohtaja Pam Dixon.

Yksityisyydensuojan sekä kansalaisten oikeuksien puolesta kampanjoivat aktivistit muistuttavatkin, että jäljittämiseen suunnitellut sovellukset ja ohjelmistot on suunniteltava niin, etteivät hallitukset voisi hyväksikäyttää niitä kansalaistensa seuraamiseen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi perjantaina lehdistötilaisuudessa, että Kalifornian Piilaakson jättien yhteistyö vaikuttaa mielenkiintoiselta, ja hänen hallintonsa aikoo perehtyä asiaan.

Lue myös:

Kuinka lähellä olit ja kuinka kauan – altistuitko? Näin toimii virallinen koronasovellus, jollainen voi kohta olla sinunkin puhelimessasi

Euroopassa tehdään yhteistyötä tartuntaketjuja jäljittävän mobiilisovelluksen kehittämiseksi, mutta lopulta Suomi luo oman sovelluksensa

Koronavirus teki puhelimesta vahdin ja varoittajan – Pandemia on nostanut ihmisten valvonnan uudelle tasolle

Britannian pääministerin Boris Johnsonin isä sanoo, että hänen poikansa on levättävä ennen paluuta töihin. Stanley Johnson kertoi BBC:lle, että koronaviruksesta toipuva pääministeri tarvitsee nyt aikaa.

– En usko, että tällaisen voi noin vain jättää taakseen ja mennä suoraan takaisin Downing Streetille ja tarttua ohjaksiin ilman aikaa uudelleensopeutumiseen, isä-Johnson sanoi.

Boris Johnson joutui viime viikon sunnuntaina tehohoitoon koronan takia, kun häntä vaivannut yskä ja kova kuume eivät ottaneet laantuakseen. Johnsonilla oli sitä ennen takanaan yhdeksän päivää eristyksessä koronavirustartunnan takia.

Torstaina pääministerin vointi parani niin, että hänet voitiin siirtää vuodeosastolle.

Stanley Johnson kiitti terveydenhuollon henkilökuntaa poikansa auttamisesta. Hän näki tapahtuneessa myös myönteisen puolen.

– Luulen, että tämä itse asiassa palveli tarkoitusta siinä mielessä, että se sai koko maan tajuamaan, miten vakavasta asiasta on kyse.

Boris Johnsonin uskotaan joutuvan olemaan sairaassa vielä useita päiviä. Hänen sijaisenaan toimii ulkoministeri Dominic Raab.

Lapin matkailun ennakoidaan palautuvan entiselle tasolleen hitaasti. Asiantuntijat ja yrittäjät uskovat, että lähimatkailun merkitys korostuu koronaviruspandemian jälkeen.

Matkailun monialakonserni Lapland Hotelsin omistaja ja kokenut yrittäjä Pertti Yliniemi arvioi, että alan selviytyminen talousahdingosta riippuu joulunajan sesongista. Matkailuyrityksiä uhkaa täydellinen katastrofi, jos koronakriisi venyy yli kesän ja lentoliikenne ei pääse elpymään.

– Positiivista on sikäli, että englantilaiset matkanjärjestäjät ovat ilmoittaneet, että varauksia on enemmän joululle kuin viime vuonna. Se on Lapin matkailun tärkein sesonki ja uskoa tulevaisuuteen on, emme ole heittäneet kirvestä kaivoon.

Lähimatkailusta uusia palveluja

Tulevaisuudessa ratkaisevinta on lentoliikenteen toipuminen koronakriisistä kotimaassa ja ulkomailla. Tutkijat ja yrittäjät uskovat, että ihmisten matkustuskäyttäytyminen muuttuu ja lähimatkailun osuus korostuu.

Lentoliikenteen elpyminen voi kestää pitkään, toteaa Lapin yliopiston apulaisprofessori Outi Rantala, jonka leipälaji on lähimatkailu.

– Asioita voi nähdä nyt eri tavalla ja testata mitä lähiympäristöstä löytyy. Matkailualan palvelujen tarjoajat voisivat saada uusia ideoita, joita voisi kehittää voimassa olevien rinnalle.

Lapin matkailualan yrittäjille lähimatkailu on tärkeää, kun ryhdytään palaamaan kohti koronakriisiä edeltävää matkailutasoa. Toimeentulon kannalta ulkomaalaiset matkailijat ovat kotimaisten ohella elintärkeitä ravintoloille, ohjelmapalveluyrityksille, hotelleille, kaupoille ja hiihtokeskuksille.

Lapland Hotels -konsernin omistaja Pertti Yliniemi uskoo, että matkailussa tapahtuu koronakriisin jälkeen muutoksia, jotka voivat olla laajojakin.

– Varmasti tämä vaikuttaa kaikkien ihmisten elämään. Tässä on paljon myös arvomaailmasta kysymys ja se muuttaa tietysti matkailua. Meillä on hyvä puoli Lapissa, että tämä on elämysmatkailua ja ehkä nykyajan trendien mukaista.

Korona sulatti kevätsesongista 100 miljoonaa

Lapin matkailualan yrittäjät elävät Suomen muiden palveluyritysten tavoin syvää kriisiä. Talous sakkaa usealla yrityksellä ja tulevaisuus on usvan peitossa.

Lapin kannalta oli onni onnettomuudessa, että koronakriisi puhkesi vasta tärkeimmän sesongin, joulun jälkeen. Tappiot ovat joka tapauksessa mittavat, sillä matkailuyritysten, hiihtokeskusten ja ravintoloiden liikevaihdosta sulaa kevään mukana satoja miljoonia euroja.

– Kyllä tässä puhutaan Lapin matkailun osalta suurista summista. Arvioisin, että sata miljoonaa ainakin, kun kaikki lasketaan. Meillä tappiot ovat tuntuvat, pohtii matkailualan pitkäaikainen yrittäjä Pertti Yliniemi.

Lapland Hotels on kasvanut vuosikymmenien aikana monialayritykseksi, jonka liikevaihto on vuositasolla noin 120–130 miljoonaa euroa. Lapin matkailun kokonaistappioiden tarkka arviointi on Yliniemen mukaan vielä ennenaikaista, sillä paljon voi vielä tapahtua. Normaaliin palaaminen kestää kuitenkin pitkään.

– Vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Ensinnäkin nämä tappiot ovat sellaisia, että niitä ei pysty mitenkään kattamaan ja ehkä tämä lähtee hitaasti liikkeelle kotimaan matkailusta ja mahdollisesti Euroopan lähilennoista.

Kolme avainasiaa: ostovoima, turvallisuus ja paikallisuus

Lapin yliopiston matkailututkimuksen lehtori José-Carlos Garcia-Rosell laskee, että kolme asiaa vaikuttavat ihmisten matkustuspäätöksiin.

Koronakriisin jälkeen ihmiset hakevat matkustuksessa aiempaa enemmän turvallisuuden tunnetta. He haluavat tukea myös paikallisia yrityksiä, joka on nähtävissä Suomen lisäksi myös muualla Euroopassa. Perheiden toimeentulo ja varallisuus vaikuttavat pitkään matkustuspäätöksiin.

– Ihmisten ostovoima on yksi vaikuttava tekijä. Suomessa ja maailmalla ihmisiä on lomautettu tai he ovat jääneet työttömäksi. Matkailu on yksi, joka rajataan sivuun, ehkä tänä vuonna ei lähdetä kauas lomalle, kun ei ole rahaa, kertoo Garcia-Rosell.

Lapin matkailun toipuminen ennalleen kestää pitkään, siitä ovat yrittäjät ja tutkijat samaa mieltä. Nyt alkusokin jälkeen edessä on uusien toimintatapojen miettiminen.

Virtuaalimatkailu kuulostaa tällä hetkellä usean korvaan etäiseltä, mutta se voi matkailututkijan mielestä olla yksi lisä yrittäjien työkalupakkiin, kun koronakriisin jälkivaikutuksista pyristellään irti.

– Eri puolilla maailmaa voi olla ihmisiä, jotka eivät voi liikkua toistaiseksi rajoitteiden vuoksi. Virtuaalimatkustus voisi olla yksi tapa tuottaa elämyksiä ihmisille, päättää matkailututkimuksen lehtori José-Carlos Garcia-Rosell.

Lue myös:

Matkailupomon terveiset autioituneesta Lapista: "Toivottavasti tänne ei tule ketään pääsiäisenä"

Pääsiäisen pahin ostosruuhka alkaa helpottaa suurissa hypermarketeissa. Olarin Prismassa Espoossa vierailee päivittäin lähes 7000 asiakasta, mutta ostosreissut ovat sujuneet yllättävänkin jouhevasti.

– Meillä on kauppa yötäpäivää auki ja asiakasmäärät jakautuvat erittäin hyvin. Varsinaista ruuhkapiikkiä ei tullut lainkaan. Olemme opastaneet, että kannattaa tulla yöllä, jos haluaa välttää suuria määriä ihmisiä, johtaja Juha Itkonen kertoi.

Itkonen oli osannut varautua pääsiäisruuhkiin. Koronaviruksen aiheuttaman alkuhamstrauksen jälkeen myynti on tasaantunut viikoittain ja nyt kaikki sujuu normaalisti.

Itkosen johtamassa Prismassa on kaikkiaan 170 työntekijää, 50 enemmän kuin normaalisti. Lisäapua on tullut HOK-Elannon puolelta.

Työntekijöiden turvallisuuteen on panostettu erityisesti.

– Ohjeistuksia on lisätty viikoittain asiakkaille, jotka ovat suhtautuneet tähän erittäin fiksusti ja rauhallisesti. Lisäksi olemme saaneet suojavälineitä kassoille. Ensimmäiset kasvovisiirit ovat tulleet ja ensi viikolla saamme ne koko henkilökunnalle.

Aamupäivistä huolestunutta palautetta

Pääsiäisen alla on toki tullut myös huolestunutta palautetta. Se on osunut aamupäiviin, jolloin riskiryhmäläiset käyvät ostoksilla.

– Ihan muutamia harvoja palautteita on tullut siitä, kun olemme pyhittäneet kello 7-8 aamusta riskiryhmäläisille. Asiakkaiden mielestä silloin on liian paljon riskiryhmäläisiä liikenteessä, mutta meillä on iso myymälä ja täällä pystyy väistämään. Kahden metrin etäisyys toteutuu varmasti, tämä on henkilökunnan ja asiakkaan yhteispeliä, Itkonen painotti.

Asiakkaita helpottaa myös skannauspalvelu, jonka ansiosta ostokset voi pakata suoraan kassiin ja maksaa ne kassalla. Olarin Prismassa Espoossa palvelua käyttää reilut 500 asiakasta päivässä.

Yksi heistä on Annamari Simpanen.

– Tämä on ollut tosi joustavaa ja kivaa, kun voi omaan tahtiin laittaa tavaroita kassiin ja mennä kassalle suoraan maksamaan. Olen tehnyt tätä jo ennen koronavirusta.

Simpasen mielestä kaupassa ei tarvitse miettiä koronaviruksen tartuntavaaraa.

– Mulla on turvallinen olo. Toimin sillä tavalla, etten vaaranna muita enkä itseäni. Skannaus auttaa siinä, ettei tarvitse latoa tavaroita hihnalle.

Asiakkaat odottavat kiltisti kukkakaupan ulkopuolella

Helsingin ydinkeskustassa muutama asiakas jonotti perjantaina kiltisti kukkakaupan ulkopuolella. Sisällä saa olla enintään kolme asiakasta kerralla.

– Kyllä ihmiset ymmärtävät. Jos joku haluaa isomman kimpun, niin he soittavat tai laittavat sähköpostia, niin kimput ovat täällä valmiina, kauppias Jaana Myrttinen sanoi.

Ulla Harinen halusi itse tulla kukkaostoksille ja ilahduttaa siskoaan pääsiäisenä. Hetken jonotus ulkona ei häntä haitannut.

– Tässä tilanteessa on hyvä, että pidetään turvaväli. Minä kannatan sitä kyllä.

Myrttisen mukaan kukkalähetykset ovat lähes kolminkertaistuneet, kun ihmiset eivät ole päässeet sukulaisvierailuille Uudenmaan ulkopuolelle.

– Onhan se kivaa kaikille, kun välitetään enemmän muista ihmisistä. Ainoa huoli on se, että kaikki pysyisivät terveinä.

Kello on yhdeksän aamulla, kun ensimmäinen asiakas tulee hakemaan tilaamiaan juomia kuopiolaisesta RPS Brewing -pienpanimosta.

Kuopiolainen Vesa Toivanen olisi mieluummin tilannut juomat suoraan kotiin.

– Kaikkea muuta, kuten lihaa ja makkaraa, voidaan kyllä ostaa verkossa, mutta ei kotimaista olutta, sanoo Toivanen.

Asiakkaan kommentti kiteyttää tilanteen osuvasti. Moni haluaisi nyt hoitaa kaikki ostoksensa etänä, ja samaan aikaan pienten paikallisten toimijoiden suosiminen on pinnalla. Suomalaista pienpanimo-olutta ei kuitenkaan voi edes vallitsevissa poikkeusoloissa ostaa verkosta.

Pienpanimoilta katosi markkina

Tähän saakka nosteessa olleiden pienpanimoiden tilanne on tällä hetkellä vaikea.

Matkailumyyntiä ei ole, ravintolat ovat kiinni ja kevään sekä kesän tapahtumat ja juhlat on peruttu tai ainakin niiden toteutuminen on uhattuna.

Pienpanimo-olutta toki myydään päivittäistavarakaupoissa, mikä näkyy esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueella toimivan osuuskauppa Arinan myynnissä. Lapin matkailupaikkakunnilla myynti on selvästi laskenut, mutta etelämpänä se on noussut.

– Esimerkiksi meidän Oulun myymälöissämme viime viikkojen myynti on pienpanimo-oluissa ollut jopa korkeampaa kuin tänä vuonna keskimäärin, sanoo Arinan valikoimapäällikkö Janne Tapio.

Vähittäismyynnin nousu ei kuitenkaan riitä alkuunkaan kompensoimaan pienpainimoiden myynnin kannalta tärkeimmissä myyntipaikoissa tapahtunutta pudotusta.

Jotkut ravintolat ovat alkaneet myydä pienpanimo-oluita suoraan kuluttajalle. Yksi niistä on oululainen Ostroferia, joka normaalioloissa on laadukasta lähiruokaa tarjoileva ravintola. Nyt ravintola haluaa paitsi kasvattaa myyntiään niin myös tukea pienpanimotuotteiden myyntiä.

Ravintolan yrittäjä Jenny Kurkelan mukaan pienpanimotuotteet ovat aiemminkin olleet heidän tarjonnassaan mukana ja yhteistyötä halutaan jatkaa myös poikkeusoloissa.

– Haluamme jatkaa yhteistyötä, jotta ei tarvitse erikseen lähteä hakemaan kaupasta olutta tai muuta mietoa juomaa, vaan sen saa tästä samasta mistä hakee ruuan, sanoo Kurkela.

Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kerrotaan, että koko maassa haettiin viime viikon aikana alkoholin ulosmyyntilupia kymmenen kertaa tavallista viikkoa enemmän. Samansuuntaisia on luvut myös Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Luvan on saanut poikkeuksellisen nopeasti, jopa alle viikossa.

Monenlaista verkkokauppaa

Osassa panimoja myynti on pudonnut lähes nollaan, ja parhaissakin tapauksissa myynnin normaalitasosta ollaan kaukana.

Myynnin väheneminen näkyy myös Hailuodon panimolla, vaikka sen tuotteista iso osa on jo ennen koronaa myyty vähittäiskaupassa. Tilausmäärät ovat pudonneet kuukauden aikana alle puoleen normaalista, ja lomautuksiin on jo jouduttu. Varastot ovat täynnä, eikä tuhannen asukkaan saarella kannata myydä olutta suoraan panimolta.

– Odotellaan, että tavara liikkuisi kaupoissa, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Kimmo Kaukonen.

Helpotusta pienpanimoiden ahdinkoon ala hakee muun muassa ravintoloiden ulosmyynnistä, verkkotilaukseen perustuvasta noutomyynnistä, oikean etämyynnin mahdollistamisesta ja kasvavasta vähittäiskauppamyynnistä.

Jos mikään muu ei auta, myös etämyynnin kieltävän lainsäädännön kiertämisestä. Toisin kuin ulkomaisia oluita Suomessa ei kotimaista olutta voi tilata verkkokaupasta suoraan kotiin.

Moni pienpanimo on myös aloittanut verkkokaupan, jossa tuotteita ei kuitenkaan saa kotiin tuotuna, vaan ne pitää itse hakea. Oululainen Maistila teki niin viime viikolla.

– Nyt asiointi on huomattavasti helpompaa ja turvallisempaa riskiryhmiin kuuluville ja sellaisille henkilöille, jotka eivät normaalisti voisi käydä ostamassa olutta, sanoo Maistilan panimon toimitusjohtaja Joni Harju.

Helsingissä olutkauppa Pien aloitti verkkotilausten pohjalta toimivan pienpanimoiden sekalaatikoiden noutomyynnin parisen viikkoa sitten. Pääkaupunkiin on tullut tilattuja olutlasteja toisaalta lähiseudulta ja toisaalta Pohjois-Suomesta Oulua ja Tornio myöten.

Pien on avaamassa 1-2 kuukauden sisällä oluen verkkokaupan kaikille muille eurooppalaisille paitsi suomalaisille asiakkaille.

Yhtiössä pohditaan myös sitä, voisiko kotimaisen oluen verkkokaupan kieltävää lainsäädäntöä kiertää esimerkiksi ulkomaisen verkkokaupan kautta. Kun ulkomaille toimittava kauppa on avattu Suomeen, aletaan valmistella toisen varaston perustamista ulkomaille, jotta sieltä käsin voitaisiin aloittaa verkkokauppa kotimaahan. Tämä kestää olutkaupan omistaja Erkki Hämeen mukaan kuukausia.

– Meidän pitää lakimiehen kanssa katsoa, miten se käytännössä voidaan toteuttaa, sanoo Erkki Häme.

Hailuodon panimon Kimmo Kaukonen toivoo kuitenkin, että valtio lähtee tukemaan pienpanimoita ja etämyyntiä.

– Ettei kenenkään tarvitsisi etsiä laista porsaanreikiä ja siirtää oluen myynnistä tulevia tuloja ulkomaiseen verotukseen, sanoo Kaukonen.

Joukko kansanedustajia on tehnyt aloitteen, jotta pienpanimot saisivat laillisesti myydä tuotteita Suomeen. Myös verkossa kerätään nimiä etämyynnin sallimiseksi.

Ulkomailta alkoholia tulee, vaikka STM:n mukaan laki on kaikille sama

Alkoholia myydään useista verkkokaupoista Suomeen, mutta sosiaali- ja terveysministeriön kanta oluen etämyyntiin on selvä. Se ei ole sen mukaan sallittua sen kummemmin ulkomaisille kuin suomalaisillekaan toimijoille.

– Alkoholilain mukaan sellainen ulkomainen yritys joka myy Suomen väestölle alkoholijuomia ulkomailta voi rikkoa rikoslakia eli voi olla syyllistynyt rangaistavaan tekoon, sanoo hallintoneuvos Ismo Tuominen sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvointi- ja palveluosastolta.

Tuominen kertoo, että korkein oikeus on linjannut tilanteen, jossa virolainen kauppias myi Suomeen alkoholijuomia ja hänet tuomittiin alkoholirikoksesta.

Tuomisen mukaan viranomaiset ovat käynnistämässä rikoslain mukaisia esitutkintoja sellaisia ulkomailla toimivia yrityksiä vastaan, jotka myyvät Suomeen ja toimittavat postin tai kuljetusliikkeiden kautta suomalaisille näitä tuotteita.

– Ainoastaan tuomioistuin voi tulkita alkoholilakia. Sitä eivät voi ministeriö tai poliitikot tehdä.

Tavoitteena on, että tuomioistuimet saisivat tutkittavakseen ja tuomittavakseen tapauksia jotka selventäisivät tätä tilannetta.

– Suomen alkoholilaki lähtee siitä, että kotimainen pienpanimo, tai vaikka suurikin panimo ja ulkomaalainen panimo tai alkoholin myyjä, ovat tasavertaisessa asemassa.

Kummallekaan ei etämyynti hänen mukaansa ole sallittua.

– Peruste on se, että alkoholi on erilainen kulutushyödyke kuin pizza tai peruna.

Erot liittyvät terveysvaikutuksiin ja yhteiskunnan talouteen.

– On katsottu, että alkoholin myynnin täytyy olla valvottua. Luovutus ei voi tapahtua kotiovella, missä kukaan ei pysty valvomaan, onko siellä kenties alaikäinen juomat tilannut ottamassa niitä vastaan.

Kuopiolaisen RPS Brewingin toimitusjohtaja Samuli Huuhtanen suhtautuu tilanteeseen mustalla huumorilla. Hän muistuttaa, että pienpanimoiden yhteydessä on aina varoiteltu kansanterveydestä.

– Tällä hetkellä ainoa uhka on se, että pienpanimoyrittäjät alkoholisoituvat, kun he yrittävät päästä eroon näistä varastoista.

Kuuntele myös Areenassa Hailuodon panimon toimitusjohtajan haastattelu alan ahdingosta tästä.

Voit keskustella aiheesta 11.4. kello 23:een saakka!

Vuoden 1986 ydinkatastrofista tunnetuksi tulleen Tšernobylin lähistöllä on raivonnut vajaan viikon ajan maastopalo.

Palo levisi Tšernobylin asumattomalla suoja-alueella kovien tuulten mukana. Nyt palomiehet ovat saaneet metsäpalon rajattua 20 hehtaarin alueelle.

Uutistoimisto Tassin mukaan ihmisiä on evakuoitu Polisken aavekaupungista, jossa tiettävästi asuu vielä muutamia ihmisiä epävirallisesti.

Poliisi kertoi palon saaneen alkunsa viime lauantaina, kun paikallinen mies poltti roskia ja kulotti ruohoa, omien sanojensa mukaan huvin vuoksi. Mies jätti palon vartioimatta. Poliisi pidätti hänet myöhemmin.

Sunnuntaina ukrainalaisviranomainen Jehor Firsov valtiollisesta ekologiakeskuksesta sanoi Facebookissa, että säteilytasot olisivat nousseet tulipalon ydinalueella. Hän perui puheensa sen jälkeen, kun muut valtion virastot kiistivät väitteen.

Ukrainan viranomaisten mukaan taustasäteilyn määrä alueella on pysynyt normaalilla tasolla palosta huolimatta.

Tšernobylin nelosreaktorin sulanut ydin peitettiin vuonna 2016 suojakuvulla.

Tšernobylin suljettua ydinvoimalaa ympäröi 30 kilometrin suoja-alue, jolla ei saa asua ihmisiä. Metsäpalot ovat alueella yleisiä.

Lisää aiheesta:

"Sadevesi kihelmöi iholla" – Moni pelkää Tšernobyl-katastrofin aiheuttaneen syöpää ja myrkkymarjoja: miten laskeuma vaikutti Suomessa oikeasti?

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Suomen uutisissa

Säteilevä Tšernobyl

Koronaepidemia on saanut monet miettimään tupakoinnin lopettamista.

Esimerkiksi kuopiolainen Jenni Pekkinen jätti viime viikolla tupakan ja siirtyi käyttämään nikotiinipurkkaa.

Takana on nyt vajaa viikko savutonta elämää ja päivät ovat sujuneet yllättävän hyvin.

Hän kertoo yrittäneensä lakkoa aiemmin monta kertaa ja tuolloin se on päättynyt hyvin lyhyeen.

– Yleensä olen ratkennut jo ensimmäisen päivän iltana, huokaa teini-ikäisestä lähtien tupakoinut 28-vuotias Pekkonen.

Hoitoalalla työskentelevä kuopiolaisnainen haluaa tällä kertaa päästä tupakasta eroon lopullisesti. Taustalla ovat koronaepidemia ja hiljattain todettu vaikea astma. Pekkinen toteaa olevansa nyt pakon edessä.

– Pelko siitä, että voin sairastua, antoi lopulta motivaatiota lopettamiseen.

Tupakoitsijoiden huoli kuuluu esimerkiksi puhelinneuvonnassa

Tupakoitsijat ovat yksi koronan riskiryhmiin kuuluvista.

Koronan vaikutus on näkynyt esimerkiksi vertaistukea tupakoinnin lopettamiseen tarjoavista verkkokeskusteluista.

Hengitysliitto kertoo myös saavansa hieman enemmän yhteydenottoja aiheeseen liittyen.

– Stumppi-neuvonnassa koronaviruksen aiheuttama huoli näkyy ja kuuluu jonkin verran sekä sivuston keskustelupalstalla että puhelinneuvontaan tulevissa puheluissa, kuvailee tilannetta terveysasiantuntija Maija Kolstela Hengitysliitosta.

Myös kaupan alalla tämä näkyy. Sekä Kesko että SOK tiivistävät, että nikotiinikorvaustuotteiden myynnissä on ollut viime viikkoina nähtävissä kasvua.

– Luvut ovat kaksinumeroisia eli selkeästi yli 10 prosentin kehityksestä puhutaan, kertoo kuopiolaisen K-Citymarket Päivärannan kauppias Pasi Toppari.

SOK:n valikoimapäällikkö Taru Jaakkolan mukaan suurin piikki nähtiin viikolla 11, kun kaupoissa hamstrattiin paljon muutakin.

Apteekkiliiton mukaan apteekeissa nikotiinikorvaustuotteiden myynti ei juuri ole kasvanut.

Lopettaminen voi myös lisätä stressiä

Kuopion yliopistollisen sairaalan keuhkopoliklinikalla työskentelevä keuhkosairauksien erikoislääkäri Anne Laatikainen uskoo, että moni tupakoitsija on nyt huolissaan omasta terveydestään.

Toisaalta koronaepidemian aiheuttama kokonaistilanne voi olla niin stressaava, että ajankohta lopettamiselle ei kaikille ole hyvä.

Laatikainen näkee lopettamisessa myös riskejä.

– Yksilölle ja perheille jo pelkästään koronaepidemia voi olla iso stressin aihe. Siinä mielessä aika voi olla vaikea ja epäonnistuneesta lopettamisyrityksestä voi seurata turhaa itsensä syyllistämistä, Laatikainen pohtii.

Vaikka hän korostaa tupakoinnin lopettamisen olevan hyvä asia, niin koronaepidemian aikana hän olisi sen suhteen rauhallinen.

– Jos nyt korona-aikana ei pysty lopettamaan, niin siitä voi saada ajatusta tulevaisuuteen, Laatikainen toteaa.

Kuopiolaisen Jenni Pekkisen syyt tupakoinnin lopettamiselle liittyvät juuri omaan sekä läheisten terveyteen.

– Taustalla on pelko siitä, että omat lapset joutuisivat hautaamaan oman äitinsä siksi, että hän on tuhonnut keuhkonsa tupakoimalla, kuvailee Pekkinen tuntemuksiaan.

Samaa sanoo lopettamista harkitseva kuopiolainen Suvi Lindström. Hänkin tietää jo kokemuksesta, ettei lopettaminen ole helppoa.

Ensi alkuun Lindströmin ajatus olisi lopettaa tupakointi pahimman koronaepidemian ajaksi.

– Pienin askelin hyvä tulee, pohtii yli neljä vuotta tupakoinut 19-vuotias Lindström.

Keuhkolääkärin vinkit tupakoinnin lopettamiseen

Kuopion yliopistollisen sairaalan keuhkosairauksien erikoislääkäri Anne Laatikainen antaa tupakoinnin lopettamista harkitseville muutamia neuvoja, joiden avulla voi olla hyvä lähteä liikkeelle.

Aivan aluksi hän suosittelee tekemään riippuvuustestin ja olemaan testissä rehellinen.

Hyvää apua saa esimerkiksi Stumppi.fi-sivustolta ja apteekeista.

– Nikotiinin korvaushoitotuotteiden aliannostelu ei auta eikä myöskään liian lyhyt aika. Tarvitaan jämäkkää sairaudenhoitamista, Laatikainen ohjaa.

Rinnalle kulkijaksi voi ottaa esimerkiksi vertaistuen, työterveyshuollon tai oman puolison.

Keskustele aiheesta 11.4.2020 klo 23.00 saakka.

Lue lisää:

Katso täältä maakuntasi koronavirustilanne ja kuinka se vaikuttaa arkeesi

91-vuotias tuusulalainen vanhus sai yllättäen tiistaina puhelun lääkäriltä. Lääkäri halusi keskustella vanhuksen hoitosuunnitelmasta. Keskustelun lopputuloksena lääkäri asetti vanhuksen elvytyskieltoon.

Tapahtuneesta kertoo Ylelle vanhuksen lapsenlapsi. Yle on nähnyt potilasasiakirjat, joissa vahvistetaan, että asiasta on keskusteltu puhelimessa. Syynä oli se, että potilaan eloonjäämisen ennuste olisi elvytystilanteessa ollut erittäin huono.

Tuusulalaisvanhuksen tapauksessa potilasasiakirjaan on kirjattu, että puhelinkeskustelussa on “Sovittu DNR”. DNR tulee englanninkielen sanoista do not resuscitate. Suomeksi se tarkoittaa “älkää elvyttäkö”.

Tyttärentytär kertoo, että yllättäen tullut puhelu järkytti vanhusta.

– Minulle tulee vähän mieleen puhelinmyynti, että laitettaisko teillekin tämmöinen elvytyskielto tästä. Miltäs kuulostais, laitetaanko rasti ruutuun?

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymästä (Keusote) vahvistetaan, että kevään aikana satojen vanhusten hoitosuunnitelmia on käyty läpi etäyhteyksin.

Yle kertoi viime viikolla, että eri puolella Suomea on koronaepidemian vuoksi ryhdytty käymään läpi hoivakodeissa ja muissa palveluyksiköissä asuvien ikäihmisten hoitosuunnitelmia ja hoidon rajauksia.

Osassa kuntia selvitystyö koskee myös kotihoitoa ja vammaispalveluyksiköitä.

Vanhuspalvelujohtaja: Kauhuskenaario

Puhelun jälkeen tuusulalaisvanhus oli jäänyt murehtimaan tilannetta. Hän pelkäsi myös muistavansa keskustelun huonosti. Omaisten kuultua asiasta he ottivat yhteyttä Keusoten kotihoitoon.

Keusoten vanhuspalvelujohtaja Erja Pentti kuulee tuusulalaisvanhuksen tapauksesta Yleltä. Hän pitää tilannetta kammottavana.

– Tuo on nimenomaan se kauhuskenaario. Kuulostaa ihan hirveältä. Tuommoista ei saa käydä. Ei missään nimessä. Ei edes riitä, että sanon että minua hävettää, Pentti sanoo.

Pentin mukaan Keusoten tarkoituksena on käydä läpi alueensa ikäihmisten hoitosuunnitelmat ja tarkistaa, että suunnitelmat ja niissä olevat hoidon rajaukset ovat ajan tasalla. Ajatuksena on varautua koronaepidemian leviämiseen Suomessa.

Puhelut pitäisi kuitenkin tehdä niin, että ikäihmisten omaiset olisivat keskustelussa mukana. Asia ei saisi tulla puun takaa tai omaisten tietoon jälkikäteen. Jos vanhuksella on ongelmia muistinsa kanssa, hoitosuunnitelmia ei Pentin mukaan pitäisi käydä pelkästään lääkärin ja vanhuksen kesken.

– Eihän tuollaista asiaa lähtökohtaisesti hoideta puhelimitse. Näin ei nytkään tehtäisi, ellei tilanne olisi tällainen kuin nyt on, Pentti sanoo viitaten koronaepidemiaan.

Kuntayhtymän johtajan Pirjo Laitinen-Parkkosen mukaan hoitosuunnitelmien tarkistuksia on tehty kotihoidon asiakkaiden lisäksi myös lääkärinvastaanottojen potilaille etävastaanotoilla.

Hän arvioi, että puhelimitse hoitosuunnitelmia on läpikäyty kevään aikana yhteensä useita satoja. Kaikissa tapauksissa suunnitelmiin ei kuitenkaan ole tehty uusia hoidon rajauksia, vaan tavallisimmin on tarkistettu potilaan tilannetta ja olemassa olevien kirjausten ajantasaisuutta.

Hoitosuunnitelmien tehostettu läpikäynti alkoi alkuvuodesta, kun selvisi että koronaepidemia rantautuu myös Suomeen. Maaliskuun puolessa välissä kuntayhtymä siirtyi etäpalveluihin, kun tautiriski kasvoi.

Hoitosuunnitelmia koskevia keskusteluja on käyty aiemminkin etäyhteyksien välityksellä Keusoten alueella.

– Korostan sitä, että siinä on hyvin tärkeää, että tuntee potilaan. Se on hyvin tärkeä lähtökohta, Laitinen-Parkkonen sanoo.

Valvira: Potilas pitää tavata

Valviran ylijohtajan Markus Henrikssonin mukaan elvytyskieltopäätöksiä tai tehohoidon rajoittamispäätöksiä tehdessä potilas on lähtökohtaisesti aina tavattava kasvotusten.

Hän ei voi ottaa kantaa Ylen kertomaan tapaukseen, mutta puhuu asiasta yleisellä tasolla.

– Kun on kysymys näin merkittävästä hoitopäätöksestä, lääkärin tulisi tavata potilas muutenkin kuin etänä, ellei ole jotain aivan erityisiä pakottavia perusteita muuhun. Tämä pätee sekä normaalioloissa että poikkeusoloissa, Henriksson kertoo.

Henrikssonin mukaan on sinänsä hyvä, että hoitosuunnitelmia käydään läpi. Hoitosuunnitelmia päivitettäessä on kuitenkin tärkeä antaa keskustelulle aikaa. Tavoitteena on potilaan hyvä kohtaaminen tilanteessa.

– Näiden tulisi perustua kasvotusten tapaamiseen, jotta potilaalla on aidosti tilaisuus kysyä lisäkysymyksiä, ja jotta lääkäri voi nähdä potilaan reaktion, sen perusteella antaa lisätietoa ja kannustaa potilasta mahdollisiin lisäkysymyksiin.

Samaa mieltä on hallintoylilääkäri Mikko Valkonen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Hän painottaa, että hoidonrajaus on niin tärkeä päätös, että se on tehtävä henkilökohtaisesti.

– Suosittelen vahvasti, että päätöstä tekevä lääkäri myös oman oikeusturvansa takaamisen vuoksi käy paikan päällä.

Omaisten tulisi olla mukana

Loppukädessä elvytyskiellosta tai hoidonrajauksesta päättää aina hoitava lääkäri. Lääkärin tulisi kuitenkin kuulla potilasta itseään tai hänen omaisiaan ennen päätöstä.

Valviran antamissa ohjeissa neuvotaan, että elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelmaa laatiessa tulisi järjestää hoitoneuvottelu. Valviran mukaan hoitoneuvotteluun osallistuu vointinsa mukaan potilas itse, lääkäri, omahoitaja sekä potilaan suostumuksella hänen läheisensä. Hoitopäätökset tulisi tehdä yhteisymmärryksessä ja keskustellen.

Tuusulan tapauksessa puhelinkeskustelussa ovat olleet läsnä ainoastaan lääkäri ja potilas.

Ylen tiedossa on myös tapaus, jossa omaisten mukaan hoitaja ilmoitti heille jälkikäteen puhelimitse lääkärin tekemän elvytyskielto- ja tehohoidonrajaamispäätöksen.

Valviran Henrikssonin mukaan tällainen menettely ei ole suositeltava.

Vanhuspalvelujohtaja Erja Pentti myöntää, että joissain tilanteissa hoitaja on voinut tehdä asiakkaalle ennakkosoiton asiasta sen vuoksi, että hoitaja on asiakkaalle tutumpi. Tarkoituksena kuitenkin on, että lääkäri keskustelee itse asiasta.

– Lääkäri voi olla tilanteesta riippuen hyvinkin harvoin asiakkaaseen yhteydessä. Se että ei tule olo, että lääkäri on jotenkin outo tai jos ei muistakaan kukahan lääkäri se nyt oli. Tässä on haluttu käyttää tuttua hoitajaa ja herättää luottamusta ikäihmiseen, Pentti kertoo.

Pentti ja Laitinen-Parkkonen ovat yhtä mieltä, että elämän loppuvaiheen hoidonrajaamista koskevat keskustelut tulisi käydä kolmikantakeskusteluina, joissa omainen on mukana.

Toimintapa aiheutti mielipahaa

Sekä tuusulalaisvanhus että hänen omaisensa ovat samaa mieltä lääkärin kanssa elvytyskieltopäätöksestä. He eivät pidä kuitenkaan hyvänä tapaa, jolla asia hoidettiin.

Vanhuksella on perussairauksia, mutta hän asuu edelleen kotona miehensä kanssa. Omaisten mukaan kotihoito käy kahdesti päivässä antamassa lääkkeet.

– Mummilla oli toissapäivänä syntymäpäivä ja vaarilla eilen. Kiva synttäriyllätys. Lääkäri soittelee, että mitäs jos tehtäisiin tämmöinen pieni diili, tyttärentytär kommentoi.

Omaiset haluavat painottaa, että he eivät moiti Tuusulan kotihoitoa, joka on toiminut erinomaisesti. Myös tässä tilanteessa omaiset saivat nopeasti lääkäriin yhteyden kotihoidon kautta.

– Lääkäri pahoitteli sitä, että olisi pitänyt ottaa omaisiin yhteyttä ehkä jopa ensin ennen kuin soitetaan iäkkäille ihmisille. Toimintatapa olisi voinut olla toisensuuntainen.

Onko sinulla uutisvinkki koronaan liittyen? Laita viestiä tämän jutun toimittajille jaakko.mantymaa@yle.fi, johanna.mattinen@yle.fi ja riku.roslund@yle.fi.

Lue lisää:

Koronavirus heitti kuoleman kasvoillemme – samaan aikaan moni läheinen ei ehkä pääse saattamaan kuolevaa rajan yli

Koronatartunnat levisivät hoivakoteihin – kerro meille, mitä hoivakodeissa nyt tapahtuu?

Lääkärit päättivät rajata 8-vuotiaalta monivammaiselta pojalta hengityskonehoidon epidemian keskellä – TAYS kieltää koronan vaikuttaneen päätökseen

Yle selvitti: Kunnissa tehdään nyt päätöksiä tehohoidon rajaamisesta epidemiahuipun lähestyessä – hoivakodeissa käydään läpi, ketä hoidetaan ja miten

"En saanut tarttua hänen käteensä, en kertoa rakastavani häntä" – madridilainen Susana Álvarez joutuu pohtimaan, mitä koronaan kuolleen äidin viimeisinä hetkinä sairaalassa tapahtui

Poliisi on ottanut kiinni vuonna 1975 ja 1993 syntyneet etsintäkuulutetut miehet, joita epäillään viime viikolla tapahtuneista ampumistapauksista Kotkassa ja Pyhtäällä.

Miehet otettiin kiinni perjantaiaamuna Kotkan Juurikorvessa torstai-iltana alkaneen poliisioperaation päätteeksi.

– Kukaan ei loukkaantunut kiinniotossa, eikä siinä jouduttu käyttämään ampuma-asetta. Asia jatkuu nyt teknisen ja taktisen tutkinnan keinoin, kertoo rikoskomisario Tuomas Pöyhönen Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta.

Poliisi ei tässä vaiheessa kerro, olivatko miehet aseistautuneita kiinniottohetkellä.

Kaakkois-Suomen poliisilaitos johti operatiivista toimintaa miesten etsinnässä ja vastuu esitutkinnasta on Keskusrikospoliisilla.

Poliisi tutkii Pyhtään tapahtumia murhan yrityksenä ja jengitilojen ulkopuolella tapahtunutta ammuskelua tapon yrityksenä.

– Tutkinta jatkuu muun muassa epäiltyjen kuulusteluilla, sanoo tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Thomas Elfgren Keskusrikospoliisista.

Miehiä etsittiin useita päiviä

Miehiä alettiin etsiä 3. huhtikuuta tapahtuneeseen ammuskeluun liittyen. Ammuskelu tapahtui Kotkan Saksalassa sijaitsevan Helvetin enkelit -rikollisjärjestön kerhotilojen ulkopuolella.

Poliisi on etsinyt miehiä useista eri kohteista. Etsinnät johtivat Pyhtäällä ensin piiritystilanteeseen ja sen jälkeen miesten pakenemiseen.

Pakenemisesta alkoi yöllä useita tunteja kestänyt laaja poliisioperaatio. Etsintöjen aikana metsässä kuului muun muassa lukauksia etsittävien henkilöiden suunnalta.

Miesten tavoittamiseksi poliisi julkaisi poikkeuksellisesti epäiltyjen nimet ja kuvat. Poliisi kiittää kaikista saamistaan lukuisista yleisövihjeistä.

– Aseistautuneiden henkilöiden pakeneminen ja kiinniotto on aina vakava tilanne. Kyseessä oli koko poliisin yhteinen tehtävä, jossa kaikki poliisin yksiköt olivat mukana ja kiitämme hyvästä yhteistyöstä. Poliisit tekivät asian ratkaisemiseksi ympäri pyöreitä päiviä, Pöyhönen sanoo.

Lue myös:

Poliisilla uusi operaatio Kotkassa – murhan yrityksestä epäilty mieskaksikko jo lähes viikon karkuteillä

Pyhtäällä poliisia paenneet miehet edelleen kadoksissa – etsintä alkoi ammuskelusta Helvetin enkelien kerhotilojen ulkopuolella

Poliisi etsii kahta aseistautunutta ja vaarallista miestä Pyhtäällä – epäillään ampuneen poliisia kohti

Poliisi etsi lauantaina kahta aseistettua miestä Pyhtäällä

Anneli Anttonen ei ole nähnyt 93-vuotiasta äitiään noin neljään viikkoon. Sosiaalipolitiikan emeritaprofessorin äiti on hoivakodissa Tampereella. Koronavirus on estänyt heitä tapaamasta toisiaan, koska vierailut ympärivuorokautisessa hoidossa on lähtökohtaisesti kielletty.

– Olemme pitäneet yhteyttä puhelimella, joka ei ole muistisairaalle äidilleni kovin toimiva väline. Toivoisin, että tarjolla olisi ollut jokin sovellus, jossa myös näkisimme toisemme. Olen varma, että yhteydenpito tällä tavoin olisi helpompaa.

Anttosen äiti alkoi tarvita ympärivuorokautista hoitoa nelisen vuotta sitten. Juuri ennen sitä geriatri eli vanhusten hoitoon erikoistunut lääkäri teki yhdessä äidin ja tyttären kanssa hoitosuunnitelman, johon kuului myös ei elvytetä -päätös (DNR-päätös).

– Oli tärkeää, että hoitolinjaukset käytiin kaikessa rauhassa lävitse. Minulle selvitettiin hyvin se, että DNR-päätös ei rajaa pois mitään muuta kuin elvytyksen. Eli se ei tarkoita sitä, ettei äitiäni hoidettaisi tai lääkittäisi.

Tampereen yliopistollisen sairaalan palliatiivisen keskuksen ylilääkäri, dosentti Juho Lehto sanoo, että hoitolinjaukset ja hoitorajaukset, kuten ei elvytetä -päätös liittyvät yhtenä osana elämän loppuvaiheen hoitosuunnitteluun.

Hän sanoo ymmärtävänsä, että ennakoivien hoitosuunnitelmien ja hoitorajausten tekeminen voi herättää pelkoa ja ahdistusta. Erityisesti, jos niitä joudutaan tekemään koronaviruksen kanssa kilpaa. Mutta vakavasti sairaan toiveita ja pelkoja on helpompi kirjata ennakkoon tutun lääkärin kanssa.

– Pahimmillaan akuuttitilanteessa lääkäri, joka ei tunne ihmisen toiveita ja sairauksia, joutuu tekemään nopeasti päätöksiä hyvin teknisiin asioihin perustuen. Välttämättä ne eivät ole parhaita päätöksiä, Juho Lehto sanoo.

Lehto muistuttaa myös, että hoitolinjauksia ei tehdä iän tai vammaisuuden perusteella. Sen sijaan niihin vaikuttavat, kuinka pitkälle krooniset sairaudet ovat edenneet ja mikä on ihmisen kyky toipua akuutista vakavasta sairaudesta. Esimerkiksi tehohoito edellyttää terveeltäkin ihmiseltä hyvää toipumiskykyä.

– Tehohoito ei ole hyvä hoitovalinta, jos suurella todennäköisyydellä haitat ovat suuret ja hyödyt pienet. Jos tehohoito pahentaa ihmisen heikon alkutilanteen niin, että potilas kuolee tehohoitoon tai kohta sen jälkeen, se ei ole hyvää hoitoa. Kuitenkin nämä ovat aina hoitavan lääkärin päätöksiä, ja ne tehdään potilaskohtaisesti, ylilääkäri Juho Lehto sanoo.

COVID-19 -tauti voi tehdä kuolemasta yksinäisen

Suomessa kuolee noin 54 000 ihmistä vuodessa, eli keskimäärin 150 päivässä. Nyt tuo todellisuus on heitetty suomalaisten kasvoille aivan toisella tavalla kuin pitkään aikaan. Media kertoo päivästä toiseen, moniko COVID-19 -tautiin on kuollut Suomessa, Euroopassa ja maailmassa.

Moni varmasti miettii, sairastunko ja kuolenko itse, ja mitä tapahtuu läheisilleni. Koronavirus on tehnyt konkreettiseksi sen, että elämä on hauras. Lääketiede pystyy paljoon, mutta kuolemaa se ei pysty poistamaan.

Korona-aikana poikkeukselliseksi kuoleman tekee se, että sairaaloissa ja ympärivuorokautisessa hoidossa vierailut on pääsääntöisesti kielletty. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan tapauskohtaisesti arvioiden voidaan sallia kriittisesti sairaiden tai saattohoidossa olevien oireettomien läheisten vierailu.

Emeritaprofessori Anneli Anttonen sanoo, että koronaviruksen leviäminen heikkokuntoisiin, jo valmiiksi ympärivuorokautista hoitoa tarvitseviin vanhoihin ihmisiin oli vain ajan kysymys. Silti se tuli yllättäen. Nyt pää on täynnä kysymyksiä: miten äiti selviää, jos hän joutuu eristyksiin, entä pääseekö katsomaan, jos hän kuolee.

– Tuntuu melkein mahdottomalta, etten voisi olla saattamassa häntä rajan yli. Ylipäänsä toivoisi, että hoivakodit kertoisivat mahdollisimman paljon läheisille siitä, mitä siellä nyt tapahtuu.

Ylilääkäri Juho Lehto sanoo, että saattohoitokulttuuriin kuuluu se, että läheiset ihmiset saavat tulla ja olla kuolevan ihmisen vieressä vaikka yötä päivää, jos kuoleva ihminen niin haluaa.

Kuitenkin, jos kaikki läheiset nyt pääsisivät vapaasti vierailemaan kuolevan luona, seurauksena voisi olla hoitoyksikön epidemia. Asukkaat ja hoitajat sairastuisivat ja henkilökuntaa olisi entistä vähemmän.

– Nyt on viisaasti tasapainoiltava. Henkilökunnan ja omaisten on tärkeää keskustella tilanteesta. Pitää miettiä milloin paikalla ei voi olla kukaan ja milloin vain lähimmät ja tullaanko vasta kuoleman ollessa lähellä, ylilääkäri Lehto sanoo.

Vanhusten hoivaa tutkinut emeritaprofessori Anttonen sanoo, että hän olisi paljon rauhallisempi, jos vanhustenhuollon lähtötilanne olisi Suomessa parempi.

– Paikoitellen hoitajia on ollut liian vähän ja nyt työtä on vielä enemmän. Mietin, mikä tilanne on silloin, kun vanhat ihmiset ja hoitajat joutuvat karanteeniin tai he sairastuvat.

Kirkkohallituksen sielunhoidon johtava asiantuntija, sairaalapappi, terveystieteen maisteri ja tohtoriopiskelija Virpi Sipola oli Helsingissä sijaitsevan saattohoitokodin pappina kymmenisen vuotta.

– Terhokodin aika oli rakasta ja ammatillisesti kehittävää.

Sipola sanoo, että jos viimeisten hetkien yhdessäolo ei onnistu, se voi herättää pelkoa ja ahdistusta sekä kuolevassa että läheisissä.

– Useimmat meistä reagoivat niin, että haluaisimme jollakin tavalla helpottaa kuolevan oloa tai olla tukemassa lähdön vaiheessa. Jos se ei ole mahdollista, on hyvä muistaa, että viimeinen, mitä ihminen aistii, on ääni. Jäähyväiset voi hätätapauksessa välittää vaikka puhelimitse tai kirjeellä.

Sipola muistuttaa myös, että vaikka läheisten vierailuja joudutaan rajoittamaan, sairaalapapit työskentelevät edelleen sairaaloissa ja ympärivuorokautisessa hoidossa yksikön johtajan luvalla.

– He saavat kutsusta mennä kuolevan luokse, olla läsnä, viedä ehtoollisen, olla vierellä, niin, ettei ihmisen tarvitse lähteä yksin.

Kun Sipola itse teki sairaalapapin työtä, käytännössä se oli usein läsnäoloa kuolevan vierellä. Hän saattoi pitää kädestä kiinni tai silittää, lukea Raamattua tai Koraania, hyräillä virren tai laulun jos se tuki kuolevan vakaumusta.

– Sairaalapappina menen ihmisen ehdoilla. Teen vain sitä mitä ihminen toivoo, ja mistä on keskusteltu. Jos en tiedä, jätän tekemättä. Jokaista ihmistä täytyy kunnioittaa yksilönä.

Kuoleman pelkoon vaikuttaa se, että olemme nähneet kuolemaa niin vähän

Ylilääkäri Juho Lehto sanoo, että yleensä kuolemassa ei ole paljon dramatiikkaa. Ihminen nukkuu. Tajunnan taso vaihtelee, ihminen on hetkittäin läsnä, kunnes kiinnostus ulkomaailmaan hiipuu. Yleensä ihminen on loppuvaiheessa tajuton, tulee hengityskatkoksia, kädet tuntuvat kylmältä, verenkierto vähenee, ja lopulta ihminen menehtyy.

– Tietysti loppuvaihe riippuu siitä, mikä on tausta, sairaus ja tilanne, Lehto sanoo.

Monta ihmistä kuoleman rajan yli saattanut sairaalapappi Virpi Sipola sanoo, että hetki, jolloin ihminen kuolee, on hyvin selvä.

– Ihminen ei ole siinä enää. On se sitten henki tai sielu, miksi sitä halutaan kutsua, se on lähtenyt ja vain ruumis on jäljellä.

Sipola sanoo, että kuvamme kuolemasta muodostuu sen perusteella, millaisia kuolemia itse kukin on nähnyt. Monet meistä eivät ole nähneet oikeasti ainuttakaan. Silloin ihminen voi luoda mielikuvia, jotka eivät ole totta. Hänen mukaansa kuoleman pelko liittyy oman itsen ja elämän hallinnan menetykseen.

– Pohjimmainen ahdistus on, että minä lakkaan olemasta, se todellisuus, jonka jotenkin tiedän ja tunnistan, sitä ei enää ole. Olisikin tärkeää, että ihminen miettii tai keskustelee siitä, mihin hän menee kuollessaan. Meneekö hän tähdeksi taivaalle, läheisten sydämeen vai taivaan kotiin. Se auttaa myös läheisiä muodostamaan käsityksen siitä mihin kuoleva on menossa. Ajatus voi tuoda turvaa.

Olipa kuolemansyy koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tauti tai muu, joskus kuolema kohtaa meidät kaikki.

– Hyvin harvoin kuolema tulee oikeassa kohdassa. Siihen liittyy usein kokemus, että se on väärään aikaan, ihminen ei ole koskaan täysin valmistautunut, Sipola sanoo.

Onpa sairaus mikä tahansa, saattohoitoon pitää siirtyä oikeaan aikaan

Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumattomasti sairaan ja hänen läheisensä oireita ja kärsimystä lievittävää hoitoa. Saattohoito taas on osa palliatiivista hoitoa, joka ajoittuu viimeisille elinviikoille tai -päiville.

Palliatiivisessa hoidossa siirrytään taudin hoidosta ihmisen hoitamiseen. Ylilääkäri Juho Lehto sanoo, että tuolloin kaikenlaisesta mittaamisesta pitää siirtyä kärsimyksen lievittämiseen sekä ihmisen ja hänen läheistensä tukemiseen.

Fyysisen kärsimyksen lievittäminen tarkoittaa esimerkiksi kivun tai hengenahdistuksen helpottamista. Psykososiaalinen tuki taas kohdistuu paljolti kuolevan ihmisen läheisiin. Samalla kun ihminen saattohoidetaan kuolemaan, läheiset hoidetaan tulevaan elämään.

– On tutkimusnäyttöä siitä, että mitä paremmin kuoleva saa apua ja läheisiä autetaan menetyksen ja surun kohtaamiseen, sitä paremmin läheiset selviävät, ylilääkäri Lehto sanoo.

Asiantuntijat puhuvat myös saattohoidon eksistentiaalisesta tukemisesta. Se tarkoittaa eri ihmisille eri asioita.

– Jollekulle se voi olla sairaalapappi, joka pystyy tukemaan kuolevaa vakaumuksesta riippumatta. Toiselle se voi olla menneen elämän muistelua ja henkisen perinnön jättämistä, Lehto sanoo.

Koronavirus myös kirkastaa elämää

Sairaalapappi Virpi Sipola ajattelee, että koronavirus voi tuoda myös joitakin hyviä asioita. Monet joutuvat miettimään omaa elämäänsä ja sitä, elääkö arvojensa mukaista elämää. Myös sitä, että elämän merkitys tulee toisista ihmisistä ja ihminen tulee todeksi vain suhteessa toiseen ihmiseen.

– On hyvä myös huomata se, että suomalainen yhteiskunta toimii, meillä on varsin turvallista, hallitus on toimintakykyinen, kaiken epävarmuuden keskellä emme ole kaaoksessa, vaan yhteiskunnassa on rakenne ja järjestys.

Sosiaalipolitiikan emeritaprofessori Anneli Anttonen sanoo, että nyt hyvinvointivaltio ja julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon merkitys näyttäytyvät kaikille suomalaisille.

– Nyt on kaikki syy rakastaa hyvinvointivaltiota ja veroja.

Ylilääkäri Juho Lehto sanoo, että ehkä tämä kaikki muistuttaa meitä siitä, mitä pystymme hallitsemaan ja mitä emme.

– Josko se loiventaisi ihmisen pohjatonta ahneutta ja osoittaisi meille elämän tärkeimmät arvot.

Voit keskustella aiheesta jutun lopussa 11.4. klo 23 asti.

Lue myös:

Vanhusten elvytyskieltopäätöksiä on ryhdytty tekemään puhelimitse koronaepidemian vuoksi – Valvira: Näin merkittävää hoitopäätöstä ei tulisi tehdä etänä

Yle selvitti: Kunnissa tehdään nyt päätöksiä tehohoidon rajaamisesta epidemiahuipun lähestyessä – hoivakodeissa käydään läpi, ketä hoidetaan ja miten

Koronan varjossa muhii hoitopommi – Pahin skenaario on, että riskiryhmien potilaat jäävät hoidotta pitkäksi aikaa

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoo, ettei Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema nauti hänen luottamustaan.

Marin perustelee asiaa sillä, että Huoltovarmuuskeskus ei ole selvittänyt riittävästi niiden taustoja, joiden kanssa se on asioinut.

– Pääministerin luottamusta toimitusjohtaja ei enää nauti, kertoo Marin tekstiviestissä, jonka Ylelle välitti pääministerin avustaja.

Marinin mukaan toimitusjohtajan aseman arvioi työministeri Tuula Haatainen (sd.) saamansa selvityksen perusteella.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Torstaina työministeri Tuula Haatainen puolestaan kertoi haluavansa Huoltovarmuuskeskukselta selvityksen kaupoista. Perjantaina Haatainen muistutti vielä Twitterissä, että vaatii selvitystä välittömästi.

Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen puheenjohtaja Ilona Lundström kertoo, että HVK antaa vastauksen työministeri Haataisen selvityspyyntöön tiistaina. Pyyntöön vastataan ulkopuolisella selvityksellä, joka Lundströmin mukaan ulottuu kaikkiin kauppatoimiin suojainten hankkimisesta.

Lundström ei kuitenkaan kommentoi Ylelle, nauttiiko Lounema vielä HVK:n oman hallituksen luottamusta. Hän ei ole ollut yhteydessä Lounemaan torstain tiedotustilaisuuden jälkeen.

– Se (luottamus Lounemaan) on kokonaisuudessaan valtioneuvoston asia eikä Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen mielipiteellä ole tässä merkitystä, Lundström sanoo.

Huoltovarmuuskeskus nousi kohun keskelle Suomen Kuvalehden julkaistua keskiviikkona artikkelin hengityssuojainkaupoista, jotka huoltovarmuuskeskus oli tehnyt liikemies Onni Sarmasteen sekä kauneusyrittäjä Tiina Jylhän kanssa. Useamman miljoonan euron arvoiset suojaimet osoittautuivat Suomessa soveltumattomiksi sairaalakäyttöön. Jylhälle menevä rahasumma on jäädytetty.

Pikavippifirmaa pyörittänyt Sarmaste on ulosottovelkainen, ja Jylhä on tuomittu aiemmin talousrikoksista.

Torstai-iltana pitämässään tiedotustilaisuudessa HVK:n Lounema pahoitteli tapahtunutta ja myönsi, että normaalioloissa kauppakumppaneiden taustat olisi otettu paremmin huomioon. Louneman mukaan hengityssuojainpulan vuoksi tilanne oli nyt poikkeuksellinen ja HVK halusi saada suojaimia maahan mahdollisimman pian.

Tiedotustilaisuudessa median kysyessä kuka ottaa vastuun, vastasi Lounema, että vastuu kuuluu Huoltovarmuuskeskukselle ja loppukädessä hänelle itselleen keskuksen johtajana.

Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen puheenjohtaja Ilona Lundströmin mukaan vielä on liian aikaista arvioida sitä, voiko HVK saada takaisin rahoja Jylhän ja Sarmasteen kanssa tehdyistä kaupoista.

– Odotan selvityksiä, jotka juristit laativat siitä, mitkä ovat (HVK:n) etenemismahdollisuudet ja mikä tilanne näihin kauppoihin liittyi.

Ensi viikon tiistaina voidaan Lundströmin mukaan mahdollisesti saada lisää tietoa myös siitä, mitä HVK aikoo tehdä muiden suojainkauppojensa suhteen.

Lue lisää:

Lue täältä uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Suomessa ja maailmalla.

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan luottamuksen arvioivat ministerit – "Kyse ei ole tavanomaisesta hallituksen ja toimitusjohtajan suhteesta"

Huoltovarmuuskeskus maksoi miljoonia hengityssuojaimista Jylhän ja Sarmasteen yrityksille – pahoittelee, ettei tarkistanut yritysten taustoja

Suomi kieltäytyi lääkealan yrityksen avusta hankkia suojaimia Kiinasta ja päätyi ostamaan kelvottomia maskeja – Vastuuministeri oli kuviosta tietämätön