Soinin Vuorenmaata viime talven pyörittänyt yrittäjä haastaa Soinin kunnan oikeuteen. Erämaan Elämyskeskuksen nimissä toimiva Jorma Leppäniemi vaatii kunnalta puoli miljoonaa euroa vahingonkorvauksia muun muassa kiinni olleista rinteistä ja ostosopimuksen rikkomisesta.
Leppäniemen mukaan kunta ei halua neuvotella sen kanssa, joten asiaa selvitellään nyt oikeusteitse. Myös asian sovittelu kantajan puolesta on mahdollinen.
Osapuolet tekivät kymmenen vuoden sopimuksen Vuorenmaan rinnehiihtokeskuksen pyörittämisestä viime vuonna ja ajautuivat jo ennen joulua erimielisyyksiin.
Kiista koskee lähinnä rinnehiihtokeskuksen olosuhteita ja kalustoa, joita kunta ei yrittäjän mukaan laittanut kuntoon. Haastehakemuksessa muun muassa vaaditaan vahingonkorvausta rinnealueelle johtavan tien hoitamatta jättämisen aiheuttamasta hinaamisesta. Kunta puolestaan on saanut yrittäjältä mielestään perusteettomia laskuja ja esimerkiksi 40 000 euron ostosopimusta ei koskaan tehty kirjallisena.
Soinin kunta ei vielä ole saanut haastehakemusta.
– Vaatimukset ovat tietenkin perusteettomia. Lakimiehemme hoitaa asiaa ja selvittää, mikä on oikea tapa toimia, kommentoi Soinin kunnanjohtaja Johanna Rannanjärvi.
Hengityskoneet eivät ole New Timesin artikkelin mukaan ainoat laitteet, joista on ollut pulaa koronapotilaiden hoidossa. 18. huhtikuuta julkaistussa jutussa kerrotaan lääkärien huolestuneen virukseen sairastuneiden vakavista munuaisongelmista.
Nyt Yhdysvalloissa on huoli dialyysilaitteiden, välineiden ja osaavien hoitajien riittävyydestä, kun pandemia etenee voimakkaasti New Yorkissa ja muissa keskuksissa.
Covid-19-tauti lopettaa joidenkin potilaiden munuaisten toiminnan, jolloin tilanne vaatii nopeaa dialyysihoitoa. Munuaiset puhdistavat verestä haitallisia aineita ja huolehtivat muutenkin elimistön tärkeistä toiminnoista.
Newyorkilaiset munuaislääkärit epäilevät nyt, onko dialyysilaitteita riittävästi, sillä munuaisten vajaatoiminnan kesto infektion takia vaihtelee. Epäillään myös, jättääkö tauti pysyvät vauriot.
Nefrologian erikoislääkärit arvioivat, että 20-40 prosenttia koronaviruspotilaista kärsii munuaisten toimintahäiriöstä ja tarvitsee hätädialyysia. Tämän arvion toi julki tohtori Alan Kliger Yalen yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta. Kliger toimii maan nefrologiyhdistyksen covid-19-ryhmän varapuheenjohtajana.
Koronapotilas hengityskoneessa milanolaisessa sairaalassa maaliskuun lopussa.Andrea Fasani / EPA
Pandemian alussa Kiinasta tulleiden tietojen mukaan munuaisvauriot olisivat lieviä. Taudin levitessä Italiaan, todettiin monen hengityskoneeseen joutuneen vakavasti sairastuneen tarvitsevan myös dialyysihoitoa.
Vielä ei tiedetä tarkkaan, johtuvatko munuaisvauriot viruksesta vai vakavasta sairastumisesta tai tautiin liittyvästä veritulppien muodostumisesta. Riskiryhminä pidetään nyt kroonisesta munuaissairaudesta tai verenpainetaudista kärsiviä ja diabeetikkoja.
Dialyysilaitteiden ja tarvikkeiden valmistajia on vaadittu lisäämään tuotantoaan ja laitteita on haalittu ympäri maailmaa Yhdysvaltoihin.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ja sen erva-alueella on havaittu myös koronapotilaiden munuaisongelmat. Osa vakavasti sairastuneista on tarvinnut dialyysihoitoa.
HUS:n vatsakeskuksen ylilääkäri Agneta Ekstrand vastaa sähköpostitse, että HUS-ERVA alueella on muutamalla potilaalle (alle 10) kehittynyt äkillistä munuaisten vajaatoimintaa.
– Heille on aloitettu dialyysihoitoa ja tähän mennessä puolet heistä ovat toipuneet, eivät enää tarvitse dialyysihoitoa. En tiedä tehohoidossa olevien potilaiden kumulatiivista kokonaismäärää eli en voi antaa prosentteja, mutta ovat pieni osa kaikista potilaista.
Dialyysihoidon tarvikkeita.Eerikki Pitkänen / Yle
Ekstrandin mukaan New Yorkin kaltaisia ongelmia Suomessa ei ole, eikä ole ennustettavissakaan. Dialyysilaitteita ja niihin tarvittavista tarvikkeista (kuten dialysaattoreita eli keinomunuaisia, letkustoja, dialyysinestekonsentraatteja) ei ole pulaa.
– Dialyysifirmat ole myöskään ilmoittaneet meille toimitusongelmista. Dialyysihoitoa osaavaa henkilökuntaa on myös riittävästi, ylilääkäri Agneta Ekstrand vahvistaa.
New Yorkissa tilanne on COVID-19:n suhteen monta kertaa pahempi kuin Suomessa, Ekstrand arvioi. Dialyysien saatavuus koko tarvittavalle väestölle on USA:ssa myös erilainen kuin Suomessa.
Koronavirus on mullistanut talouden Suomessa ja maailmalla. Tuhansilla yksityishenkilöillä taloustilanne muuttuu tai on muuttumassa pandemian seurauksena.
Miten kestää kädestä suuhun -elävän talous koronan keskellä? Monet pankit ja myös vuokranantajat ovat tulleet vastaan ja myöntävät maksuihin lykkäyksiä, mutta riittääkö se?
Suomessa toimivia pankkialan toimijoita edustavan Finanssialan mukaan kulutusluottoja myönnetään Suomessa entistä enemmän. Viime vuonna joka neljännellä suomalaisella oli jonkinlainen kulutusluotto.
Kulutusluottojen osuus suomalaisten kotitalouksien lainavelasta on tällä hetkellä 14 prosenttia. Lyhytaikaisista, vakuudettomista kulutusluotoista käytetään yleisesti nimitystä pikavippi. Tyypillinen pikavippi on 50 eurosta tuhanteen euroon.
Nykyisessä tilanteessa pikavippiyhtiöt ovat äärimmäisen varovaisia kommenteissaan.
Pikavippien korkoa ollaan laskemassa kymmeneen prosenttiin
Varsinaisia pikavippiyhtiöitä on Suomessa runsaat 30, kertoo ekonomisti Markus Aaltonen Suomen Pankista. Tarkkaa lukua on vaikea sanoa, koska pikalainayhtiön määritelmä on häilyvä. Etelä-Suomen Aluehallintoviraston ylläpitämään luotonantaja- ja vertaislainanvälittäjärekisteriin on merkitty kaikkiaan yli 60 kuluttajaluotonantajaa, mutta osa yhtiöistä on autolainoittajia ja vertaislainojen myöntäjiä.
Pikavippiä haetaan yleensä tekstiviestillä tai luotonantajan nettisivulta. Suomen Pankin mukaan kotitalouksilla oli pikaluottoyritysten myöntämiä kulutusluottoja 660 miljoonan euron edestä vuoden 2017 lopussa.
Hallitus aikoo myös kieltää pikavippien suoramarkkinoinnin. Tavoitteena on antaa esitys korkokatosta ja markkinointikiellosta eduskunnalle torstaina, kertoo lainsäädäntöneuvos Sofia Aspelund Oikeusministeriöstä.
Pikavippiyhtiöt ovat varovaisia kommenteissaan
Suomalaisen pikavippejä myöntävän Ferratum Groupin maajohtaja Anniina Brusi kertoo pitävänsä hallituksen tavoitteita hyvinä, mutta keinoja ongelmallisina. Hän vierastaa latautunutta termiä "pikavippi" ja toivoo, että sen sijaan käytettäisiin termiä vakuudeton kulutusluotto tai vakuudeton laina.
– Myös hallituksen esitys ja siitä syntynyt keskustelu osoittaa, että sanan määrittelyssä tulisi olla tarkempi. Hallituksen uusi lakiesitys koskisi kaikkia vakuudettomia lainoja, niin isoja kuin pieniä, esimerkiksi autolainoja, luottokortteja ja osamaksusopimuksia.
Turkulaisen Blue Financen toimitusjohtaja Lauri Lehtonen arvioi, että koronavirusepidemia ja sen myötä tullut taloudellinen epävarmuus eivät ainakaan suoranaisesti näy pikavippihakemusten määrässä.
– Koronaviruksen vaikutusta kulutusluottojen kysyntään on vielä hieman aikaista arvioida. Toistaiseksi pienehköt muutokset hakemusten määrässä mahtuvat normaalin kausivaihtelun sisään.
Pikavippiyhtiö ei ota kantaa siihenkään, onko lainojen myöntämisperusteisiin tehty muutoksia epidemian vuoksi tai takaisinmaksuun tehty helpotuksia.
– Vaikka pandemia ei ole toistaiseksi tiukentanut luotonmyöntökriteerejämme normaalitasoon verraten, asiaa joudutaan uudelleenarvioimaan viikoittain.
Blue Finance on perustettu Turussa vuonna 2011. Yhtiö kertoo olevansa yksi Suomen viidestä suurimmasta lyhytaikaisia kulutusluottoja myöntävästä yrityksestä. Lehtosen mielestä nyt valmistelussa oleva lakiesitys on huono.
– Lakiesitystä ei voida millään tavoin pitää oikeasuhtaisena suhteessa päämäärään, johon hinta- ja markkinointirajoituksilla pyritään. Myös lakiesityksen perustuslainmukaisuus pitäisi arvioida perustuslakivaliokunnan toimesta.
Myös helsinkiläisen IPF Digital Finlandin hallituksen puheenjohtaja Rami Ryhänen pitää lakiesitystä huonona.
– Nyt esitetty kymmenen prosentin korkokatto tulee pysäyttämään valtaosan lainanannosta. Tämä hankaloittaa merkittävästi rahan saatavuutta ja kiertoa markkinoilla, mikä johtaa nopeasti syvenevään lamaan.
IPF kertoo olevansa yksi Suomen suurimmista pikavippifirmoista. Suomen konttori on osa kansainvälistä konsernia, jolla on toimintaa 12 maassa.
Turkulaisen Euro24-yhtiön toimitusjohtaja Niklas Reunanen ei halua kommentoida hallituksen korkokattosuunnitelmia, mahdollista markkinointikieltoa ja pikavippien hakijamääriä.
– Asian tiimoilta kirjoitellaan mediassa valitettavan paljon, vain negatiivisesti ja valtaosin täysin virheellisesti. Faktoihin perustuvaa kirjoittelua on vähän. Olen pahoillani, mutta tulimme siihen tulokseen, ettemme voi tällä hetkellä kommentoida asiaan mitään.
Velkaneuvonnassa niitä, jotka maksavat lainoja uudella lainalla
Talous- ja velkaneuvontapalvelut siirtyivät viime vuoden alussa kunnilta oikeusaputoimistoille. Varsinais-Suomen oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnan yksikkövastaava Mia Markula kertoo, että puhelimet ovat alkaneet soida alkuvuotta tiuhempaan.
– Koronatilanteen alettua meillä oli todella hiljaista. Nyt soittoja on alkanut tulla. Erityisesti huolestuneet asuntovelalliset ovat soittaneet.
Markula kertoo, että monet asiakkaat maksavat velkaa ottamalla uusia luottoja. Asuntovelan lyhennyksiä ei välttämättä makseta pikavipeillä, mutta rahaa tarvitaan muuhun elämiseen.
– Kuluttajat ovat tottuneet tiettyyn elintasoon, eikä siitä nyt malteta tinkiä. Moni lyhentää velkaa uudella velalla ja kuvittelee, että se on lainojen hoitamista.
Hän toivoo, että tällaisina aikoina pikavippiyhtiöt ja muut vakuudettomien lainojen myöntäjät kiellettäisiin kokonaan.
– Lainojen korot ovat aivan hirveitä, eikä niillä ratkaista ongelmia, päinvastoin.
Markulan mukaan neuvonnan asiakkaina oli jo ennen koronaepidemian puhkeamista runsaasti tavallisia työssäkäyviä kansalaisia, joille on alkanut kertyä kulutusluottoja asuntovelkojen päälle.
– Pelkään, että tämä on tyyntä myrskyn edellä. Tulee paljon lomautuksia ja irtisanomisia. Edessä on lama ja meillä hirveästi asiakkaita.
PAM:in puheenjohtaja varoittaa pikavipeistä
Palvelualojen ammattiliitto PAM:iin kuuluu yli 200 000 jäsentä. Liiton puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen pelkää, että lomautusten vyöryessä päälle kassatyöntekijät, tarjoilijat ja vartijat sortuvat hakemaan pikavippejä.
– Korot ja perintäkulut ovat sellaisia, että siinä vaan ihmisten ahdinko pahenee. Kaikkein heikommassa asemassa olevat joutuvat pikavippikierteessä entistä pahempaan ahdinkoon.
PAM:in puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen. Arkistokuva.Yle
Rönni-Sällinen ei ole kuullut, että pikavippien hakeminen olisi yleistynyt, mutta on kiinnittänyt huomiota lainayhtiöiden mainontaan.
– Pikavippejä on viimeisten viikkojen aikana alettu mainostaa todella voimakkaasti. Meidänkin jäsenissä on sellaisia, joille pikavipit ovat aiemminkin nousseet ongelmaksi. Nykyinen tilanne ruokkii sellaista mahdollisuutta, että ongelmat vain pahenevat.
Velallisten tuki vaatii pikavippifirmoja ruotuun
Velkaneuvonnan Mia Markula ei ole kommentteineen yksin. Rovaniemeläisen Velallisten tuki ry:n puheenjohtaja Liisa Mariapori ei löydä pikavippifirmoista hyvää sanottavaa.
– Pikavippimainoksia tunkee nyt joka puolelta. Näiden firmojen toiminta pitäisi kokonaan lakkauttaa, viedä luvat ja laittaa luukut kiinni.
Mariapori toivoo kuntia apuun velallisten tueksi.
– Jokaisessa kunnassa tulisi olla sosiaalisen luotottamisen toimisto, josta kunnat voisivat antaa halpakorkoista lainaa pinteessä oleville. Ihmiset ovat oikeasti pulassa ja epätoivoissaan tietysti hakevat näitä pikavippejä.
Miten korona on vaikuttanut talouteesi? Onko talous tiukalla ja miten selviät? Oletko ottanut pikavippejä tilanteen seurauksena? Kommentoi tähän alle Yle Tunnuksella 22.4. kello 23 mennessä tai kirjoita tilanteestasi sähköpostilla verkkotuottajalle: sannimari.lehtila@yle.fi.
Yli 20 vuotta Espanjan Fuengirolassa toimineessa meikkikoulussa valmistauduttiin vielä maaliskuussa kevään kurssiin.
Ilmoittautuneita oli paljon ja koulun johtaja Luna Parviainen oli myynyt osan yritystoiminnasta yhteistyökumppanille kiirettä helpottaakseen.
Sitten tuli koronapandemia ja kaupat peruuntuivat.
– Samaan aikaa kevään kurssille ilmoittautuneet alkoivat perua ja tajusimme pian, että emme voi järjestää sitä ollenkaan, Parviainen kertoo.
Yrittäjä Luna Parviainen katsoi, että paras vaihtoehto oli lopettaa liiketoiminta kokonaan.Luna Parviainen
Keväällä käynnissä oli myös haku syksyn kurssille. Nykyisessä tilanteessa sen toteutumisesta ei kuitenkaan ollut takuita.
– Tilojen pitäminen tyhjillään mahdollisesti vielä seuraavan vuoden olisi ollut liian suuri riski. Koimme, että ainoa vaihtoehto oli lopettaa toiminta, Parviainen sanoo Ylelle puhelimitse Fuengirolasta.
Ei konkurssiaaltoa
Meikkikoulu oli yksi ensimmäisistä Aurinkorannikon suomalaisyrityksistä, jotka koronaepidemia pakotti laittamaan lapun luukulle.
Samaan ratkaisuun on päätynyt nyt myös moni muu, vaikka varsinaisesta konkurssiaallosta ei vielä voida puhua.
Aurinkorannikolla yli 15 vuotta yrittäjänä toimineen Antti Pekkarisen mukaan tunnelma paikallisten suomalaisyrittäjien keskuudessa ei vielä kuitenkaan ole epätoivoinen.
– Heikoin tilanne on esimerkiksi baareilla ja ravintoloilla, jotka ovat vastikään avanneet. Niistä monella ei ole edellytyksiä jatkaa. Varsinaisia konkursseja ei kuitenkaan ole vielä kovin montaa, Pekkarinen sanoo.
Suomalaiset tärkein asiakasryhmä
Aurinkorannikolla pysyvästi tai osan vuodesta asuu arviolta 20 000–30 000 suomalaista. Merkittävä osa työikäisistä tienaa elantonsa yrittäjänä.
Suomalaisbaareja ja ravintoloita on kylki kyljessä Fuengirolassa, jota paikalliset kutsuvat Suomen eteläisimmäksi kunnaksi.
Fuengirolassa on suuri suomalaisyhteisö. Arkistokuva.Niko Mannonen / Yle
Suomalaisyrittäjien palveluilta käyttävät pääasiassa toiset suomalaiset. Vakituisten asukkaiden lisäksi tärkeä asiakasryhmä ovat turistit.
Turismi on Espanjan talouden veturi ja siitä saatavat tulot vastaavat noin 12 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
Matkailuala työllistää virallisesti Espanjassa lähes kolme miljoonaa ihmistä. Todellisuudessa määrä on huomattavasti suurempi, sillä harmaan työvoiman käyttö on maassa edelleen yleistä.
Osan vuodesta Espanjassa asuvat yrittäjät palaavat kotimaahan viimeistään toukokuussa.
– Nyt monet ovat lopettaneet kevätkauden aiemmin ja palanneet jo Suomeen. Tällä hetkellä suurin osa suunnittelee vielä paluuta syksyllä, Pekkarinen sanoo.
Yrittäjä Antti Pekkarinen on toiminut 15 vuotta Aurinkorannikolla.Antti Pekkarinen
Toistaiseksi koronavirus on vienyt monelta suomalaisyritykseltä ainoastaan puolet kevätsesongin tuotoista.
Espanjan hallitus on kuitenkin varoittanut, että turistien paluuta ja erityisesti palvelusektorin täydellistä avautumista voidaan joutua odottamaan mahdollisesti ensi vuoteen.
Molemmat ovat elintärkeitä Espanjan taloudelle.
Tiukkoja rajoituksia aletaan asteittain purkaa toukokuussa, mutta esimerkiksi baarit ja ravintolat pysyvät kiinni todennäköisesti vielä pitkään.
Tukien saaminen epävarmaa
Pekkarinen pyörittää Fuengirolassa lukuisia yrityksiä, kuten suomalaista ostoskeskusta ja sen yhteydessä olevaa ravintolaa.
Espanjan hallitus on luvannut yrityksille tukea esimerkiksi pidentämällä verojen maksuaikaa sekä myöntämällä osittain valtion takaamaa, niin sanottua ICO-lainaa.
– Tukien hakeminen on täällä monimutkainen prosessi eikä varsinaisia, Suomen mallin kaltaisia yritystukia ole. Olemme hakeneet valtiolta lainaa, mutta emme tiedä, saammeko sitä ja ennen kaikkea milloin saamme sitä.
Ruokaravintoloiden ja baarien lisäksi suomalaisilla on oma seurakunta Fuengirolassa. Arkistokuva.Niko Mannonen / Yle
"Työikäisten määrä saattaa kasvaa"
Pekkarisen mukaan ennen syksyä on mahdoton arvioida koronaepidemian vaikutusta alueen suomalaisyhteisöön. Jos matkustaminen onnistuu, hän uskoo suomalaisten palaavan aurinkoon myös ensi syksynä.
– Iäkkäämmät saattavat jäädä kotiin terveydellisistä syistä. Sen sijaan työikäisten määrä täällä saattaa kasvaa nyt, kun etätyö on lisääntynyt ja kehittynyt epidemian seurauksena.
Mikäli uusi epidemia-aalto koittaa syksyllä tai matkustusrajoituksia ei pureta, näyttää tilanne huomattavasti synkemmältä.
Metsäyhtiö Stora Enson operatiivinen liiketulos putosi 180 miljoonaan euroon tammi–maaliskuussa, kun se oli viime vuonna 335 miljoonaa euroa.
Liikevaihto laski 2,2 miljardiin euroon. Se oli vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana runsaat 2,6 miljardia euroa.
Toimitusjohtaja Annica Breskyn mukaan vuoden ensimmäisen neljänneksen toimintaa ovat koronaviruspandemian ohella varjostaneet Suomessa järjestetyt lakot ja haasteelliset korjuuolosuhteet. Monin paikoin varsinkin Etelä-Suomessa talvi oli huomattavan lauha ja vähäluminen.
– Näissä olosuhteissa olen tyytyväinen ensimmäisen neljänneksen tulokseemme, joka oli 180 miljoonaa euroa eli ohjeistuksemme yläpäässä, Bresky sanoo tiedotteessa.
Kysynnän näkymät ovat kuitenkin heikot.
Stora Enson säästötavoite kiristyy entisestään
Yhtiö kertoo hakevansa ylimääräisiä kustannussäästöjä. Osana niitä yhtiö on käynnistänyt jo aiemmin yt-neuvottelut mahdollisten lomautusten varalta. Ne koskevat kaikkia divisioonia ja konsernitoimintoja. Stora Ensolla on Suomessa noin 6 000 työntekijää, joista valtaosa on neuvotteluiden piirissä, yhtiön viestinnästä kerrotaan STT:lle.
Stora Enso julkaisi viime vuonna säästöohjelman, jota se kiristi useaan kertaan vuoden mittaan. Nyt yhtiö nostaa säästötavoitetta entisestään 350 miljoonaan euroon vuoden 2021 loppuun mennessä. Edellinen tavoite oli 275 miljoonaa euroa, kun alun perin se oli 120 miljoonaa euroa.
Viime vuonna tavoitteesta kirittiin kasaan 150 miljoonaa euroa. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä on Breskyn mukaan saavutettu 40 miljoonan euron lisäsäästöt, kertaluontoiset säästöt mukaan lukien.
Yhtiön mukaan sen likviditeetti ja rahoitusasema ovat vahvoja. Rahavarat olivat ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 756 miljoonaa euroa. Oulun tehdasprojekti eli paperitehtaan muuttaminen kartonkituotantoon etenee suunnitellusti, Bresky kertoo.
Stora Enson operatiivinen liiketulos oli laskenut merkittävästi myös loka–joulukuussa.
Wärtsilä ei uskalla ennustaa koronan tarkkoja vaikutuksia
Konepajayhtiö Wärtsilän vertailukelpoinen liikevoitto lähes puolittui 56 miljoonaan euroon tammi–maaliskuussa, kun vuotta aiemmin se oli ollut 102 miljoonaa euroa.
Yhtiön mukaan koronaviruspandemialla on ollut olennainen vaikutus sen liikevaihtoon ja tulokseen maaliskuusta alkaen. Tarkkoja taloudellisia vaikutuksia ei sen mukaan kuitenkaan pystytä vielä määrittämään.
Liikevaihto kasvoi kaksi prosenttia 1,17 miljardiin euroon. Kasvua selittävät Marine-liiketoiminnan laitetoimitusten ja huoltotoiminnan kasvu, kertoo konsernijohtaja Jaakko Eskola tiedotteessa. Energialaitetoimitukset sen sijaan vähenivät.
Eskolan mukaan liiketulosta rasittivat osaltaan myös kustannuksensa ylittäneet projektit, joista yhtiö ilmoitti viime syksynä. Lisäksi huoltohenkilökunta ei pääse liikkumaan normaalisti koronavirusrajoitusten vuoksi.
Eskola kertoo, että yhtiö on ennakoivasti alentanut kustannuksia noin 100 miljoonalla eurolla. Se käynnistää lomautuksia, vähentää työntunteja ja rajoittaa ulkoisen henkilöstön käyttöä.
Yhtiö sai koronaviruspandemian vuoksi alkaneet yt-neuvottelut päätökseen aiemmin tässä kuussa. Niiden seurauksena Wärtsilä lomauttaa enintään 3 130 henkilöä kaikista eri henkilöstöryhmistä.
Lomautettavista noin 80 prosenttia työskentelee Vaasassa. Yhtiö työllistää Suomessa yhteensä noin 3 800 ihmistä.
Korjattu klo 9.52 alaotsikkoa, kuvatekstiä ja ensimmäisen väliotsikon jälkeistä kappaletta: Stora Enso on aloittanut yt-neuvottelut jo aiemmin.
Business Finlandin jakamat yritystuet tarkastetaan kahdesti, kertoo elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.)
Koronaviruksen takia vaikeuksiin joutuneille yrityksille tarkoitetut tuet ovat valuneet toistaiseksi voittopuolisesti konsulttiyrityksille ja rahanjako on herättänyt laajaa ihmetystä.
Nyt Lintilä lupaa rahanjaon tarkastamista tiheällä kammalla.
– TEM:in sisäinen tarkastus käynnistää Business Finlandin myöntämän yritysrahoituksen tarkastamisen – kaikkien osapuolten parhaaksi. Keskustelin lisäksi VTV:n pääjohtajan kanssa ja on selvää, että myös VTV tulee tarkastamaan tätä kokonaisuutta, Lintilä kertoo Twitter-tilillään.
Lintilä kertoi eilen Ylelle havainneensa joitakin erikoisuuksia Business Finlandin yritystuissa, mutta hän ei ottanut kantaa niiden laatuun.
– Olen julkisuudessa nähdyt näitä muutamia tapauksia. Minun on mahdotonta sanoa, onko tapahtunut väärinkäytöksiä, mutta jos on, niin Business Finland ja Ely-keskukset tekevät kyllä jälkikäteistarkastuksia, Lintilä sanoi maanantaina.
Myös Andersson vaatii muutoksia
Opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoo Twitterissä, että yritystuet eivät näytä kohdentuvan riittävästi niille toimialoille ja yrittäjille, jotka ovat suurimmissa vaikeuksissa koronan takia.
– Tukiin tarvitaan korjausliike, jotta ne kohdentuvat tarvitseville eikä taitavimmille konsulttihakijoille, Andersson sanoo.
Tuista kirjallinen kysymys
SDP:n kansanedustajat Tarja Filatov ja Ilmari Nurminen vaativat Lintilälle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, että yritystukien rahanjakoperusteita on syytä muuttaa niin, että kriisin keskellä yritykset voisivat saada rahoitusta kiinteisiin kuluihinsa ja estää näin konkursseja syntymästä.
– Työpaikkojen säilyminen on keskeisin asia koronaviruksen aiheuttaman talouskriisin hoitamisessa, Nurminen ja Filatov painottavat.
Filatovin mukaan Business Finlandin tukipolitiikka näyttää siltä, että tukea saavat ne, jotka eivät sitä niin kipeästi tarvitse. Hän sanoo, että samaan aikaan kuitenkin monet vaikeuksissa olevat yritykset jäävät ilman tukea esimerkiksi vuokrien juostessa ja toiminnan ollessa pysähdyksissä.
Nurmisen mukaan julkisuudessa olleet tapaukset ovat epäoikeudenmukaisia eivätkä ne ole hyväksyttävissä tai perusteltavissa.
– Tähän on puututtava. On syytä selvittää nopeasti, miten Business Finland on päätynyt näihin tukisummiin ja korjattava jakoperusteita. Lisäksi meidän on huolehdittava, ettei lopulta tämän kriisin hoitamisesta syntyvä lasku lankea pienituloisten maksettavaksi, Nurminen sanoo.
Navetasta löytyi 200 kuollutta nautaa, ja elävätkin piti lopettaa välittömästi. Poliisin mukaan törkeästä eläinsuojelurikoksesta epäillyt ovat kokeneita tilallisia, jotka ovat pitäneet maatilaa Lapissa vuosia.
Tarvittaisiin sosiaaliviranomaista tai päihdetyöntekijää, emmekä me pysty aina auttamaan edes eläimiä. Kati Lehtimäki
Yhdellä valvontaeläinlääkärin tarkastuskäynnillä isäntä haki haulikon esiin kesken tarkastuksen. Toista valvontaeläinlääkäriä uhattiin puukolla. Kolmas saa tappouhkauksia somessa.
Vuosia valvontaeläinlääkärin työtä myös aluehallintovirastossa tehnyt henkilö kertoo, että väkivallan uhka on tarkastuskäynneillä arkea.
Itä-Suomen alueella työskentelevä valvontaeläinlääkäri ei esiinny jutussa omalla nimellään oman turvallisuutensa ja asioiden arkaluontoisuuden vuoksi.
– Me olemme ne pahikset näissä jutuissa. Kukaan tilallisista tai lemmikinomistajista ei ilahdu, kun tulemme tarkastuskäynnille. Meitä vihataan.
SEY Suomen eläinsuojelu ry:n selvityksestä käy ilmi, että suurin osa valvontaeläinlääkäreistä kokee työssään voimattomuuden tunnetta. Ei ole tarpeeksi resursseja eli valvontaeläinlääkäreitä. On niin paljon tarkastuksia, ettei kaikkia ehditä suorittaa.
Pirkanmaalla valvontaeläinlääkärin työtä tehnyt Kati Lehtimäki tunnistaa riittämättömyyden tunteen.
– Jos eläimellä on hätä, yleensä ihmiselläkin on. Paikalle tarvittaisiin sosiaaliviranomaista ja psykologia tai päihdetyöntekijää, emmekä me pysty aina auttamaan edes eläimiä, Lehtimäki sanoo.
Tappouhkaukset kuin osa työtä
Suurin osa valvontaeläinlääkäreistä on nuoria naisia. Osa on tehnyt työtään vasta muutamia vuosia. Tarkastuksia kodeissa ja tuotantotiloilla tehdään usein yksin.
Samaan aikaan niin lastensuojelua kuin poliisityötäkin tehdään aina pareittain.
Pienillä paikkakunnilla valvontaeläinlääkärit tunnetaan ja asiakas voi tulla vastaan vaikka kaupassa. Numerot ja nimet löytyvät netistä.
Suomessa on tällä hetkellä enintään 70 virkaa valvontaeläinlääkäreille.
Epäilyyn perustuvia eläinsuojelutarkastuksia on vuosittain noin 6 500.
– Selkein ratkaisu eläinsuojelun ongelmiin olisi valvontaeläinlääkäreiden määrän lisääminen. Kun työtä tehtäisiin pareittain, tarkastuskäynnit ja niihin liittyvä hallinnollinen työ nopeutuisivat, Itä-Suomessa toimiva valvontaeläinlääkäri toteaa.
Hän kertoo, että tappouhkauksia ja solvaamista on pidetty ikään kuin osana viranomaistyötä.
– Mutta kun vieraaseen kotiin tarkastuskäynnille menee 50-kiloinen nainen, kyse voi oikeasti olla hengenvaarasta. Ei sellaista voi pitää tavallisena osana työtä.
"Tarvitsemme Suomeen eläinsuojelurikoksiin erikoistuneiden poliisien lisäksi myös erikoistuneita syyttäjiä", Kati Lehtimäki sanoo.Jani Aarnio / Yle
Kun eläimellä on hätä ja siitä tehdään ilmoitus, valvontaeläinlääkäri on se viranomainen, joka tarkastusta lähtee tekemään.
Ennen käyntiä tehdään riskiarvio: onko syytä epäillä, että tarkastuskäynnillä voisi käydä jotakin?
– Ihmisistä ei vain voi tietää. Vaikka kaksi ensimmäistä tarkastuskäyntiä olisikin sujunut hyvin, kolmannella kerralla voi tulla nyrkistä silmään. Näin on käynyt minullekin, Itä-Suomessa toimiva valvontaeläinlääkäri kertoo.
Uskallusta puuttuu, vastuu painaa
Jos eläinten kohtelu on huonoa ja eläimet kärsivät, valvontaeläinlääkäri voi turvautua kiireellisiin toimenpiteisiin. Itä-Suomessa työtään tekevän valvontaeläinlääkärin mukaan ongelmana on se, kuinka moni uskaltaa niitä käyttää.
Kiireelliset toimenpiteet tarkoittavat esimerkiksi ruuan tuomista tilalle, eläinten myymistä tai viemistä teuraaksi tai eläimen lopettamista heti paikan päällä.
Valvontaeläinlääkäri toteaa, että osa ammattilaisista välttelee esimerkiksi eläinten lopettamista, koska eläinten omistajat yleensä valittavat päätöksistä.
– Kun kyse on tilallisen koko elinkeinosta, uskallusta voi puuttua, valvontaeläinlääkäri kertoo.
Poliisilla ei tarpeeksi osaamista
Valvontaeläinlääkäreiden työkuormituksen ja kiireen lisäksi eläinsuojeluongelmien toinen puoli liittyy poliisityöhön.
Yli 70 prosenttia valvontaeläinlääkäreistä kertoo SEY Suomen eläinsuojelu ry:n selvityksessä, ettei oman alueen poliisi tunne eläinsuojelulakia tarpeeksi hyvin.
Ruokaviraston eläinten hyvinvoinnin ja tunnistamisen yksikön ylitarkastaja Taina Mikkonen toteaa, ettei kyselyn tulos yllätä.
Ruokavirasto on Suomessa korkein eläinsuojeluvalvonnasta vastaava viranomainen maa- ja metsätalousministeriön lisäksi.
– Edelleen on alueita, joilla poliisi ei aina miellä itseään eläinsuojeluviranomaiseksi, Mikkonen toteaa.
Toni Lahtinen tunnetaan Team Rokan perustajana. Team Rokka taistelee norsujen salametsästystä vastaan kouluttamalla koiria tunnistamaan salakuljetettavaa norsunluuta.Yle Kuvapalvelu
Kun valvontaeläinlääkäri huomaa, että eläinsuojelulakia rikotaan, tämän on viipymättä ilmoitettava asiasta poliisille. Poliisin vastuulla on aloittaa esitutkinta ja määritellä, onko kyse esimerkiksi eläinsuojelurikkomuksesta tai rikoksesta.
SEY:n selvityksen tehnyt entinen poliisi Toni Lahtinen koetti aikanaan saada poliiseja erikoistumaan eläinsuojelutapauksiin. Ideaa ei otettu innolla vastaan.
Lahtinen on seurannut suomalaista eläinsuojelututkintaa vuosia.
– On tapauksia, joissa valvontaeläinlääkäri on ilmoittanut poliisille epäillyistä eläinsuojelurikoksista useita kertoja. Poliisi ei ole kuitenkaan reagoinut.
Lahtinen antaa esimerkin.
Pohjois-Pohjanmaan käräjäoikeus käsitteli viime vuonna tapauksen, jossa lähes 200 lammasta oli pidetty osan aikaa ilman ruokaa ja vettä. Koirat pääsivät lampaiden ja karitsoiden kimppuun ja eläimiä pidettiin tiloissa, joissa ne saattoivat esimerkiksi pudota lattian läpi tai astua nauloihin.
Eläimillä ei ollut suojaa sateelta tai tuulelta ja tilalta löytyi myös kuolleita lampaita tai karitsoja useilla käynneillä.
Tarkastuskäyntejä tilalle oli tehty lähes seitsemän vuoden aikana ainakin 25. Poliisille oli ilmoitettu lain epäillystä rikkomisesta useita kertoja, alkaen vuodesta 2012. Poliisi ei reagoinut.
Poliisin pitäisi alkaa tutkia tilannetta heti, kun viranomainen epäilystä ilmoittaa. Silti näin ei aina tapahdu.
– Vasta kun paperiin oli kirjoitettu sana tutkintapyyntö, poliisi lähti selvittämään asiaa. Tämähän on laiton käytäntö, jo ilmoitukseen pitäisi reagoida, Lahtinen toteaa.
Poliisin kuvassa laittomasti maahan tuotuja pentuja.Poliisi
Eläinsuojelupoliisi halutaan valtakunnalliseksi
Myös poliisilla on paljon töitä ja liian vähän resursseja. Kun pinossa on murhia, pahoinpitelyjä ja raiskauksia, eläinsuojelurikos jää muiden tapausten jalkoihin.
Tähän auttaisivat eläinsuojelurikoksiin nimitetyt poliisit.
Helsinkiin reilu vuosi sitten perustettu maan ensimmäinen eläinsuojelurikoksiin erikoistunut tutkintayksikkö on saanut jo palkintoja ja kiitosta.
Kun eläinsuojeluun on omat korvamerkityt poliisinsa, viranomaisyhteistyö nopeutuu. Poliisi voi olla tarkastuskäynneillä mukana jo alkuvaiheessa, ja jos rikoksen tunnusmerkit täyttyvät, dokumentointi voidaan aloittaa heti.
Poliisin erikoistuminen myös varmistaisi, että eläinten kokemaan kärsimykseen suhtaudutaan tarpeeksi vakavasti ja esitutkinta tehdään huolella.
– Koska poliisilla ei aina ole tarpeeksi osaamista eläinsuojelurikoksen tunnusmerkeistä, osa tapauksista luokitellaan lieviksi, vaikka ne olisivat vakavampia, Lahtinen toteaa.
Helsingin eläinsuojelupoliisin tutkintaryhmän tutkinnanjohtaja Anne Hietala tietää kokemuksesta, että eläinsuojelurikosten käsittely nopeutuu ja tehostuu, kun työtä tekee asiaan erikoistunut poliisi.Kristiina Lehto / Yle
Poliisin esitutkintamateriaali toimii tuomioistuimissa tapauksen pohjatietoina. On siis esitutkinnasta kiinni, saako syyttäjä tapauksesta tarpeeksi tietoa.
Helsingin eläinsuojelupoliisin tutkintaryhmän tutkinnanjohtaja Anne Hietala sanoo, ettei eläinsuojelu vaatisi välttämättä sen enempää poliiseja, vaan töiden uudelleen organisointia.
– Kroonistuviin ongelmatapauksiin saadaan poliisin läsnäololla ryhtiä ja tehokkuutta. Kun mukana tarkastuskäynnillä on poliisi, tilanteessa on tuntua, että nyt viranomainen on tosissaan ja korjaustoimet on tehtävä, Hietala sanoo.
Joka neljäs tarkastuksista on uusintakäynti, jolla tarkastetaan, onko annettuja määräyksiä noudatettu.
Miksi eläinsuojelupoliisi ei sitten ole jo valtakunnallinen? Valvontaeläinlääkäreiden työn ongelmat ovat olleet jo vuosia tiedossa.
– Jos maa- ja metsätalousministeriö tietää ongelmat, miksi sieltä ei ole jo kymmenen vuotta sitten tullut korvamerkittyä rahaa eläinsuojelupoliisin järjestämiseksi, Toni Lahtinen kysyy.
Tuotantoeläimiä koskevissa rikoksissa korostuvat kaltoinkohdeltuina erityisesti naudat. Myös hevostapauksia päätyy säännöllisesti oikeuteen saakka.Jani Aarnio / Yle
Uusi laki eduskunnalle vuoden päästä
Sisäministeriö on vastaanottanut SEY:n selvityksen Helsingin eläinsuojelupoliisin mallin laajentamisen tärkeydestä. Varsinaisia päätöksiä asiasta ei ainakaan nopeasti ole tulossa.
Hallituksen hajoamiseen päättynyt uuden eläinten hyvinvointilain valmistelu on kesken. Eläinsuojelupoliisista tai valvontaeläinlääkäreiden määristä ei laissa päätetä.
Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Tiina Pullola kertoo, että hallituksen esitys eläinten hyvinvointilaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2021.
Uuteen lakiin on kirjattu joitakin parannuksia valvontaan. Lain mukaan valvontaviranomainen voisi esimerkiksi vaatia uusintatarkastuksista eläinten omistajalta maksun, jos annettuja ohjeistuksia tai määräyksiä ei ole noudatettu.
Pieneläimiä koskevat eläinsuojeluongelmat liittyvät muun muassa kissojen puolivillien populaatioiden ja koirien pentutehtailun määrän kasvuun.Jani Aarnio / Yle
Säästöjä vai lisärahaa?
Maa- ja metsätalousministeriö on perustamassa eläinlääkintähuoltolain uudistamista pohtivan työryhmän. Tarkoituksena on muun muassa pohtia kunnaneläinlääkäreiden valvontatehtävien rahoitusta ja organisointia.
Kunnat saavat periä valtiolta korvauksia kunnaneläinlääkäreiden tarkastuksista, ja osassa maata valvontaeläinlääkärit ovat voineet työskennellä jo pareina.
Neuvotteleva virkamies Kajsa Hakulin kertoo, että parityöskentely on aiheuttanut korvauksiin kasvua, jota ei ole laskettu valtionbudjettiin.
– Kunnat päättävät valvontaeläinlääkäreiden määristä itse. Valtio ei siihen voi vaikuttaa. Valtio vain korvaa valvontaeläinlääkärimenoja kunnille, Hakulin toteaa.
Työryhmän esityksen on määrä valmistua syyskuussa 2021.
Luvassa on joko kustannusten nousun hillitsemistä koskevia toimenpiteitä tai lisämäärärahan sisällyttäminen talousarvioon.
Konsultit ja ohjelmistoyrittäjät ovat saaneet tähän mennessä eniten myönteisiä koronarahoituspäätöksiä kertoo työ- ja elinkeinoministeriön maanantai-iltana julkistama kartoitus.
Elinkeinoministeriä konsulttien ja ohjelmistoyrittäjien nousu kärkeen ei yllätä.
– Se kertoo siitä, että heillä on kokemusta hakemisesta eli ovat hakeneet aiemminkin tukia. Näkee myös, että osalla toimialoista on aktiiviset taustajärjestöt, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä. (kesk.)
Konsultit korostuvat etenkin 6–250 henkilöä työllistävien yritysten Business Finlandin rahoituspäätöksissä.
Kyse on yrityksille myönnettävistä kehittämisavustuksista, joissa yrityksellä pitää olla kehittämissuunnitelma ja omarahoitusosuutta. Rahaa ei siis myönnetä koronarajoitusten aikaisten laskujen tai velkojen maksuun.
Business Finlandiin on tullut noin 20 000 hakemusta, ja päätöksen on saanut noin 5 000 hakijaa.
Tommi Pylkkö / Yle
Ely-keskuksista rahoitusta ovat saaneet etenkin ravintolat, kahvilat ja baarit. Myös erilaiset kauppiaat ovat vahvasti edustettuna. Ely-keskuksista kehittämisavustusta voivat hakea 1–5 henkilöä työllistävät yritykset.
Ely-keskuksiin oli tullut yli 15 000 hakemusta, joista päätösen oli saanut 3 500 hakijaa.
Tommi Pylkkö / Yle
Viikonloppuna Suomen kuvalehti kertoi, että isoimpia, 100 000 euron tukipotteja ovat saaneet muun muassa Suomen Huutokauppakeisari -tv-ohjelmasta tutun pariskunnan Hirvaskankaan Kauppahuone ja Kolarin Ylläksellä toimiva Jounin Kauppa.
Perinteikäs tekstiiliyhtiö Finlayson sai tukea 100 000 euroa. Myös tuotantoyhtiö Yellow Film & TV, konsulttiyhtiö Miltton Group ja sosiaalisen median yhteisöä pyörittävä Huono Äiti Oy saivat 100 000 euron tuet.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan mahdolliset kummallisuudet rahoituspäätöksissä selittyvät alun kiireellä ja epäselvyyksistä päätöskriteereissä. Business Finland sai aluksi hakemuksia niiltäkin yrityksiltä, jotka ovat nyt Ely-keskusten hoidossa.
– Kriteereitä on alkupäivistä yhtenäistetty, ja siitä kertoo myös hylkäysprosenttien kasvu noin 20 prosenttiin molemmilla, sanoo alivaltiosihteeri Petri Peltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Rahoitusta on siis saattanut aluksi valua yrityksille jopa helpommin.
– Sanoisin, että 8 000 rahoituspäätöksestä löytyy yksi prosentti eli 80 yritystä, joissa voi olla vähän erikoisia tai median silmään pistäviä ratkaisuja, Peltonen sanoo.
Kuitit ja hankinnat syynätään jälkikäteen
Myös elinkeinoministeri oli pistänyt tiedot merkille.
– Olen julkisuudessa nähdyt näitä muutamia tapauksia. Minun on mahdotonta sanoa, onko tapahtunut väärinkäytöksiä, mutta jos on, niin Business Finland ja Ely-keskukset tekevät kyllä jälkikäteistarkastuksia, Lintilä sanoo.
Lisäksi jälkitarkastusta tulee tekemään myös työ- ja elinkeinoministeriö ja viran puolesta lopulta myös valtiontalouden tarkastusvirasto.
– Pitää olla kaikki tositteet kuluista ja ulkopuolisten palvelujen käytöstä, ja jos tukisumma ei täyty, peritään loppu pois. Ei sillä katetta tehdä. Lisäksi hylkäysprosentit ovat nousseet aika paljon. Kertoo siitä, että kyllä ne kriteerit siellä nyt käydään läpi, Lintilä sanoo.
Lintilä kuitenkin patistaa virkamiehiä tulkitsemaan kriteereitä väljästi, jotta mahdollisimman moni elinkelpoinen yritys ja työpaikka pelastuisi. Kriteereitä sinällään on kesken kaiken ongelmallista muuttaa.
– Jos me tehdään useita muutoksia kriteereihin, niin meillä on pian edessä toinen hakukierros. Ne yritykset, jotka kokevat saaneensa liian vähän tai eivät ole saaneet lainkaan, hakevat sitten uudestaan.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä Toni Määttä / Yle
Ravintoloille sorvataan erityiskorvausta
Vaikka rahoitusta on ollut tarjolla monesta paikasta ja sitä on paljon jo haettukin, niin osa aloista kokee olevansa väliinputoajia.
Hallitus päätti maaliskuun lopussa ravintoloiden, kahviloiden ja anniskelupaikkojen sulkemisesta. Aukiolon rajoittaminen on voimassa toukokuun loppuun asti, eli kaksi kuukautta.
Eduskunta edellytti tuolloin, että ravintola-alalle valmistellaan päätöksen johdosta "kohtuullinen kompensaatio".
Matkailu- ja Ravintolapalveluja edustava MaRa on vaatinut kassojen tyhjentymisen paikkaukseen 300–400 miljoonan euron korvausta ja Suomen Yrittäjät vielä enemmän.
Matkailu- ja ravintola-alan "kompensaatiota" pohditaan parhaillaan työministeriössä.
– Ymmärrän hyvin MaRa:n tuskan. Mutta kriisi on jo siirtynyt siihen tilanteeseen, että on helpompi sanoa niitä toimialoja, joihin tämä ei vaikuta kuin että vaikuttaa, sanoo elinkeinoministeri Lintilä.
Toisin sanoen "kompensaatiota" pitäisi maksaa koronarajoituksista kärsineille yrityksille laajemminkin.
– Kyllä se malli pitäisi sitten olla kopioitavissa muillekin aloille, Lintilä sanoo.
Ministeri jakaisi rahaa muillekin aloille, mutta ei "helikopterirahana"
Viime viikolla työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson kertoikin, että pohdinnassa on eräänlainen "helikopterirahoitus" koronakriisistä erityisesti kärsineille aloille.
Lintilä ei kuitenkaan ole kaikille yrityksille jaettavan suoran tuen kannalla.
– Jos lähdetään aidosta helikopterirahasta, joka olisi käytössä kaikille, niin en ole sellaisen kannattaja. Jos jo nyt kritisoidaan joitakin rahoituspäätöksiä, niin miten sitten kävisi, kun se raha tulisi kaikille.
Lintilä siis tarkoittaa mallia, jossa tarkasti voidaan kohdentaa rahat tarvitseville työpaikkojen säilyttämiseksi ja konkurssin välttämiseksi.
– Jos tehdään malli, jossa voidaan kohdistaa rahoitusta tietyille yrityksille, niin sen ymmärrän, Lintilä sanoo.
Korjattu 21.4. 9.06 alivaltiosihteeri Petri Peltosen nimi.
Kaksi viikkoa sitten helsinkiläisnainen sai puhelun. Hänen yli 70-vuotiaalle äidilleen oli löytynyt hoivakotipaikka Helsingin kaupungilta, Kontulan seniorikeskuksesta.
Monisairas äiti oli päässyt tänä keväänä kaupungin jonoon pitkäaikaispaikkaa varten. Äidin kunto oli huonontunut niin, ettei hän pärjännyt enää nykyisessä palvelutalossa.
Tytär esiintyy jutussa nimettömänä suojellakseen äitinsä yksityisyyttä.
Tyttären mukaan tarjottu paikka kuulosti hyvältä, vaikka häntä ihmetytti, että siirtoja tehdään poikkeusaikana. Hänen mukaansa äiti olisi haluttu siirtää uuteen hoivapaikkaan vauhdilla.
– En olisi päässyt auttamaan äitiäni muutossa. Ratkaisuksi ehdotettiin, että äitini laitettaisiin taksiin vaatepussin kanssa, sillä huonekalut tulevat kuitenkin talon puolesta. Se oli aika radikaalin kuuloinen ehdotus, kun äidilleni tutut ympäristöt ovat todella tärkeitä ja ajan ja paikan taju välillä hämärtyy.
Tytär kertoo, että hän ehti ottaa jo paikan vastaan, kunnes hänellä tuli mieleen kysyä hoivakodin koronatilanteesta.
Tuolloin hänelle paljastui, että seniorikeskuksen samassa kerroksessa oli todettu koronatartunta. Useita hoitajia ja asukkaita oli asetettu karanteeniin tämän vuoksi.
Helsingin kaupungin linjauksen mukaan uusia asukkaita voidaan ottaa koronatartunnan saaneisiin hoivakoteihin osastoille, joissa ei ole tartuntoja tai altistuksia.
Helsingin kaupungin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtaja Seija Meripaasi vahvistaa, että Kontulan seniorikeskuksen useassa ryhmäkodissa on todettu koronatartuntoja. Kaikissa ryhmäkodeissa ei kuitenkaan ole tartuntoja.
Meripaasi vahvistaa, että seniorikeskuksessa on tapahtunut myös useampi koronaan liittyvä kuolemantapaus.
– Tilanne tiedetään ja se otetaan erittäin vakavasti. Kaikki ryhmäkodit, joissa on tartuntoja, on eristetty. Altistuneet ryhmäkodit ovat kaikki karanteenissa. Hoitajat käyttävät suojavarusteita ja oireseurantaa tehdään todella tarkkaan.
Meripaaden mukaan myös testejä otetaan herkästi, jos yhtään oireita ilmenee. Lääkäri on arkisin koko ajan paikalla ja käytettävissä.
– Asukkaat saavat niin hyvää hoitoa kuin vain tässä tilanteessa on mahdollista.
Yle julkaisee seniorikeskuksen nimen sen vakavan koronatilanteen vuoksi.
Epidemiologinen yksikkö ohjeistaa
Tytär alkoi empiä hoivakotipaikkaa kuultuaan koronasta ja pyysi mietintäaikaa. Hänelle ilmoitettiin, että paikan vastaanottamisesta pitäisi päättää muutaman päivän kuluessa.
– Sen jälkeen minua varoiteltiin siitä, että hoivapaikasta kieltäytymisestä saattaisi tulla sanktioita. Siinä kohtaa jo vähän hermostuin. Eihän se voi mennä niin, että rangaistaan jos en pistä äitiäni koronan eteen.
Tyttären mukaan asiaa selviteltiin sen jälkeen Helsingin kaupungin SAS (selvitä, arvioi, sijoita) -ryhmää myöten. Lopulta hänelle vastattiin, ettei kieltäytyminen tässä tilanteessa pudota vanhusta jonossa alas ja hidasta kohtuuttomasti hoivapaikan löytämistä.
– Kieltäydyin todella kauan odottamastani pitkäaikaispaikasta, sillä en halunnut altistaa äitiäni virukselle. En tietenkään voi olla varma, ettei korona pääse myös nykyiseen palvelutaloon, mutta silloin en ainakaan itse ole vastuussa tapahtuneesta, tytär toteaa.
Hoivapalvelujen johtaja Seija Meripaasi myöntää, että päätökset on tehtävä nopeasti. Hänen mukaansa omaisten olisi syytä varautua paikan vapautumiseen, kun päätös hoitopaikan myöntämisestä tehdään.
Koronatartunnoista hoivakodeissa on uutisoitu eri puolilta Suomea. Eleni Paspatis / Yle
Tytär ihmettelee, miten kaupunki voi siirrellä poikkeustilan aikana vanhuksia hoitolaitoksiin, joissa on todettu korona.
– Äitini on oikein esimerkkitapaus riskiryhmään kuulumisesta koronan suhteen. Hän ei todellakaan ole hyvässä kunnossa. Minulla jäi siitä sellainen tunne, että koronasta ei olisi kerrottu minulle, ellen olisi sitä itse älynnyt kysyä.
Meripaasi Helsingin kaupungilta kertoo, että kyseisessä palvelukeskuksessa on otettu uusia asukkaita tartuntojen paljastumisen jälkeen sekä vasta valmistuneeseen lisärakennukseen että muihin koronattomiin yksiköihin.
Meripaasi painottaa heidän toimivan epidemiologisen yksikön ohjeiden mukaan.
– Osastoille ja yksiköihin, joissa ei ole tartuntoja tai altistuksia, voidaan edelleen sijoittaa asukkaita epidemiologisen yksikön ohjeiden mukaan seniorikeskuksen sisällä.
Samassa kerroksessa on 2–3 yksikköä eli ryhmäkotia. Meripaaden mukaan hoitajat ja asukkaat eivät liiku osastolta toiselle.
– Välissä on aula, jonka kautta kuljetaan osastoille. Ovissa on kulunvalvonta. Asukkaat ovat huoneissaan niin paljon kuin mahdollista, Meripaasi kertoo.
Meripaaden mukaan myös kaikissa niissä yksiköissä, joissa ei ole koronatartuntoja tai altistusta, käytetään suu-nenäsuojaimia.
Professori: Eristäminen vaikea toteuttaa
Ikääntymisen ja hoivan huippuyksikön johtaja Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta ei pidä suositeltavana uusien asukkaiden ottamista hoivakotiin, jossa on todettu koronatartuntoja.
– Pidän sitä aika riskaabelina ratkaisuna. Ongelmallinen on varmaan hyvä termi, Kröger toteaa.
Professori Krögerin mukaan tartunnat leviävät hoivakodeissa helposti ja asukkaat ovat kovinta riskiryhmää. Kyse on huonokuntoisista, vanhoista ihmisistä, joilla voi olla monia sairauksia.
– Tiedetään, että eristäminen on aika vaikea käytännössä toteuttaa monessa hoivakodissa, Kröger sanoo.
Eri puolilta Suomea on raportoitu useista hoivakodeista, joissa on todettu koronatartuntoja. Muutamassa palvelutalossa on ollut jopa useita kuolemia. Yle kertoi viikko sitten, että Helsingin Diakonissalaitoksen Sanervakodissa on menehtynyt kahdeksan vanhusta. Myös Töölön seniorikeskuksessa on useita kuolemia.
Kiuruvedellä sijaitsevassa Kallionsydämen hoivakodissa on kuollut tähän mennessä 11 asukasta koronaviruksen vuoksi.
– Varsinkin pääkaupunkiseudun ja Kiuruveden tilanteet ovat todella surullisia ja valitettavia. Tilanne on monin paikoin hyvin vakava. Riski siihen, että tartunta tulee ja leviää, on jokaisessa hoivakodissa, Kröger painottaa.
Professorin mukaan tässä tilanteessa tärkeintä on edelleen pitää tartunnat niistä pois hoivakodeista, joihin se ei ole vielä levinnyt. Siihen ratkaisu on kaikenlaisten siirtymien välttäminen.
Attendo on kertonut aiemmin, että Kiuruvedellä levinnyt tartunta tuli hoivakotiin uuden asukkaan myötä. Kontulan seniorikeskuksen osalta ei ole tietoa, mistä tartunta pääsi hoivakotiin.
– Tärkeintä on juuri tämä asukkaiden siirtelyn välttäminen ja myöskin henkilökunnan siirtelyn välttäminen. Eli henkilökunta ei työskentele eri yksiköissä ja omahoitajatoiminta viedään niin pitkälle kuin mahdollista.
Lisäksi Kröger painottaa hoitohenkilökunnan suojautumista myös vapaa-ajalla.
– Se on edelleen yksi tärkeä tekijä jatkossakin. Tietysti koko väestönkin toiminta vaikuttaa siihen, että mikä mahdollisuus hoitohenkilökunnalla on saada tartuntaa.
Illan A-studiossa käsitellään vanhusten suojelemista koronatartunnoilta hoivakodeissa. Studiossa ovat sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila, sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Juha Jolkkonen Helsingin kaupungilta sekä asiantuntija Elina Kiuru Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superista. Yle TV1 klo 21.00
Syrjäinen Mustajärventie Tornion Korpikylässä on yleensä hiljainen, mutta nyt tietä halkoo yli 20 auton äänekäs letka torvia soittaen. Kyläläiset Torniossa ja naapuripitäjässä Ylitorniolla ovat vajaassa puolessa vuorokaudessa järjestäneet automielenosoituksen – korona-ajan turvavälit pitäen – jotta Suomi saisi tietää mitä mieltä uusimmista tuulivoimasuunnitelmista ollaan.
Liisa Koivisto tiivistää autoletkalaisten tunnot.
– Pelkään, että ei voida asua enää täällä meluhaitan takia. Jos me joudutaan lähtemään niin meillä jää tänne talo tyhjilleen ja paljon lainaa. En usko, että kukaan tänne sitten muuttaa.
Mielenosoittajat vastustavat Tornion ja Ylitornion rajalle Karhakkamaahan suunniteltua tuulivoimapuistoa. Sinne halutaan rakentaa jopa lähes 50 kappaletta ennennäkemättömän isoa, jopa 300 metriin yltävää tuulivoimalaa.
Tilanne on kinkkinen: Karhakkamaan vaikutuspiirissä ihmiset puolustavat kotiaan, maaseudun rauhaa ja paikallisten vaalimaa kulttuurimaisemaa. Samalla muun muassa hallituksen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet edellyttävät uusiutuvan energiantuotannon, kuten tuulivoiman lisäämistä.
– Jos pyritään hiilineutraaliin energiaan niin vähän haastavaksihan se menee, jos tuulimyllyt eivät saa näkyä missään, toteaa hanketta vetävän Tuuliwatti oy:n tuulivoimajohtaja Tuomas Candelin-Palmqvist.
Karhakkamaan kaltaisia suunnitelmia on Suomessa kymmeniä, ja lähes kaikki niistä ovat säikäyttäneet lähialueen asukkaat vastustamaan hankkeita.
Meluhaitat vievät unet ja romuttavat yrityshaaveet
“Tuulivoima hyvä, paikka ei.”
Lyhyt teksti automielenosoituksen kyltissä tiivistää tornionlaaksolaisten sanoman.
Liisa Koivisto muutti Korpikylän Mustajärvelle maaseudun rauhaan 13 vuotta sitten, perusti sinne oman yrityksen ja pelkää nyt, että melun vuoksi alta menee sekä koti että yritys.
– Nyt kun ihmiset ovat koronan myötä tottuneet etätöihin niin uskon, että tosi moni haluaisi muuttaa maalle ja tehdä etätöitä. Sitten ne mahdollisuudet viedään.
Hän tietää jo millaista elo tuulimyllyjen kupeessa on, sillä Tuuliwatti on rakentanut alueelle viime vuosina kahdeksan myllyä. Lähimmistä on matkaa Koivistojen talolle noin puolitoista kilometriä. Niiden surina kuuluu televisionkin äänen yli.
Nyt suunnitteilla on vajaat 50 myllyä lisää, ja entistäkin suurempia eli jopa 300-metrisiä.
– Tässä on joka puolella ympärillä asutusta. Lähimmät on kahden kilometrin päässä ja meillä on jo nykyisistä myllyistä haittaa. Luulen että tällä kylällä eikä lähiseudullakaan ei paljon enää nukuta, Koivisto toteaa.
Syntyperäinen mustajärveläinen Mervi Similä on puolestaan joutunut luopumaan tulevaisuuden suunnitelmistaan.
– Olin ajatellut tänne Mustajärveen jotain matkailualaan liittyvää yritystä. Mutta jos nämä tuulimyllyt tulee, joudun unohtamaan ne ajatukset kokonaan. Turistit tulisivat hakemaan sitä luonnonrauhaa ja kauniita maisemia eikä niitä tuulimyllyjä, Similä huokaa.
Se harmittaa myös Similän äitiä Irja Takavirtaa, joka toivoi tyttärestään jatkajaa tilalle ja siellä tehdylle 50 vuoden työlle.
– Viisikymmentä vuotta ollaan oltu täällä. Jos tytär ei tule jatkajaksi, se menee aivan hukkaan, Takavirta murehtii.
Tornion Karhakkamaan myllyt rakennettaisiin alle neljän kilometrin päähän Suomen ja Ruotsin rajasta eli Tornionjoesta, joten ne näkyisivät vaivatta myös naapurimaahan.
Suunnitelmat ovatkin nostattaneet protestin myös Ruotsissa: hanketta vastustavat lähikylien asukkaat, matkailuyrittäjät (siirryt toiseen palveluun) ja jopa läheisen kunnan johtaja (siirryt toiseen palveluun).
Ruotsalaisten mukaan kymmenet isot tuulivoimalat pilaisivat Tornionjokilaakson ainutlaatuisen maiseman ja vaikuttaisi sen myötä myös alueen vetovoimaan ja matkailuun.
– Olemmeko me valmiit maksamaan tämän hinnan? Eivät keskieurooppalaiset matkailijat halua tulla tänne tuulimyllyjä katsomaan, heillä on niitä jo sadoittain, huokaa Ruotsin Korpikylässä matkailualan yritystä pyörittävä Birgit Niva.
Mitä korkeampi tuulivoimala, sitä kauemmas se luonnollisesti näkyy. Näiden tuulimyllyjen lavat ulottuvat 243 metrin korkeuteen.Antti Ullakko / Yle
Isot myllyt, iso vastustus
Tuulimyllyjen tehokkuus on kehittynyt vuosien varrella huimasti samalla, kun niiden koko on kasvanut. Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen kertoo, että kaikissa parin viime vuoden aikana aloitetuissa tuulivoimakaavoissa varaudutaan jo 300 metrin kokonaiskorkeuteen.
– Niin korkeita ei ole rakennettu vielä mihinkään. Mutta kaavassa jätetään tekniselle kehitykselle tilaa, Mikkonen sanoo.
Tuulivoimalat tuottavat infraääntä, jota esiintyy toki luonnossa ja esimerkiksi kaupunkiympäristössä muutenkin. Tuoreen tutkimuksen mukaan infraääni ei selitä tuulivoimaan liitettyjä terveysoireita.
Sitä tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, miten myllyjen koon kasvattaminen vaikuttaa infraäänen tasoihin. Myllyjen korottamisella halutaan nostaa roottorit vapaan tuulen vyöhykkeelle, mikä voi vähentää kuultavan melun määrää. Isommissa myllyissä roottorinlavat ovat pitemmät, mikä puolestaan voi vaikuttaa infraäänen määrään ja taajuuteen.
Mikkosen mukaan on luonnollista, että entistä korkeammat tuulivoimalat herättävät myös enemmän vastustusta. Silti korkeuden kasvattamiseen on sähkön tuotannon kannalta hyvät perusteet.
– Mitä korkeampi tuulimylly, sitä parempaan tuuleen se pääsee kiinni ja sitä paremmin se tuottaa sähköä. Mutta kaavahan ei pakota rakentamaan korkeinta sen sallimaa myllyä. Jos mylly on matalampi, tietysti ympäristövaikutuksetkin jäävät kaavassa arvioitua pienemmiksi, Mikkonen huomauttaa.
Tuulipuisto tuo miljoonan verotulot
Lapista löytyy tuore esimerkki tuulivoiman vastustajien voitosta. Kolmen kunnan alueelle Ylitornion, Pellon ja Rovaniemen rajalla suunniteltiin valtavaa, yli sadan tuulivoimalan tuulipuistokokonaisuutta. Aloite tuli alueelta, mutta myös vastustus paikallisten keskuudessa oli jyrkkää.
Se pysähtyi viime vuonna kuntien päätöksillä. Kunnat kävivät vastahankaan, vaikka tuulivoimalat olisivat tuoneet niille kaivattuja tuloja.
Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiainen viittaa Pohjois-Pohjanmaan liiton arvioihin, joiden mukaan tuulivoimaloiden rakentaminen toisi 1000 työpaikkaa rakentamisaikana ja 150 työpaikkaa vuodessa käyttöönoton jälkeen.
Jos Tuuliwatin suunnitelmat toteutuisivat aiotusti, kaupunki saisi varovaisen arvion mukaan vuosittain noin miljoonan euron verotulot. Tuulipuistolle vuokrattavista maista tulisi lisäksi vuokratuloja runsaat 100 000 euroa.
– Kyllähän se tietenkin on merkittävä tulo. Täytyy myös muistaa, että Meri-Lapissa on paljon energiavaltaista teollisuutta ja me tavoittelemme hiilineutraaliutta, joten tämä vihreä puoli on tärkeä, Nousiainen sanoo.
Tornion kaupunginjohtajan Timo Nousiaisen mukaan tuulivoima on tärkeä kaupungille, joka tähtää hiilineutraaliin energiaan.Antti Ullakko / Yle
Karhakkamaan hankkeen yva-menettely on vasta alkuvaiheessa. Suunniteltu yleisötilaisuus jouduttiin perumaan koronatilanteen vuoksi, mutta se järjestetään heti kun voidaan.
Yleisötilaisuudet eivät ole lakisääteisiä, mutta yhtiö on pitänyt tärkeänä keskustella suunnitelmista paikallisten kanssa. Tuuliwatti oy:n tuulivoimajohtaja Tuomas Candelin-Palmqvist vakuuttaa, että heidän huolensa tiedetään ja ymmärretään.
– Ajatukset ja mielipiteet voivat kuitenkin olla niin moninaisia, että on mahdotonta saada kaikki tyytyväiseksi, Candelin-Palmqvist sanoo.
Korjattu klo 13:28: Lähimmät tuulivoimalat sijaitsisivat alle neljän, ei kuuden kilometrin päässä Tornionjoesta. Liisa Koivisto on asunut maaseudulla 13, ei 17 vuotta.
Mihin tuulivoiman lisärakentamista pitäisi mielestäsi keskittää ja miksi? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti.
Ainakin koronaa edeltävään aikaan asti kaikilla on tuntunut olevan niin kiire pölpöttää omia juttujaan ja esittää omia mielipiteitään, että kuulijat on pitänyt melkeinpä palkata rahalla. Kampaajat ovat saaneet toimia asiakkaan monologin myötätuntoisena nyökyttelijöinä, samoin kynsihoitajat ja baarimikot, hätätapauksessa kaupan maistiaisesittelijäkin on menetellyt.
Yksinasuvia vanhuksia ei ole kukaan kuunnellut, ei edes kotipalvelu, joka on niin äärimmilleen aikataulutettu, ettei mamma ehdi sanoa edes huomenta, kun dosetti on jo täytetty ja lihapullat lämpiminä. Hyvässä lykyssä mamma on kupsahtanut seuraavana päivänä juuri siihen kertomaansa outoon tykytykseen, joka meni seuraavaan osoitteeseen ryntäävältä, alipalkatulta asiakaspalvelijalta ohi korvien.
Taaperot ovat saaneet työntää santaa suun täyteen ja nielläkin osan, ennen kuin hiekkalaatikon reunalla istuva vanhempi on herennyt kauhukseen kännykästään. Vanhempi on luullut löytäneensä hetken rauhoittua, mutta eihän sellaista ole tarjolla – kylä ei enää kasvata, eikä kotiapuakaan noin vain heru. Jos vanhempi kaipaisi tukea jaksamiseensa, hänen on tehtävä itsestään lähestulkoon lastensuojeluilmoitus.
Ei ihme, että yksinäisyys lisääntyy lisääntymistään. Jo joka viides suomalainen kärsii siitä, kymmenen prosenttia koko ajan. Räjähtääkö pää vaiko vain sosiaalinen media, kun kaikkien pitää nyt koronan vuoksi kökkiä kotona?
Edes kauppaan ei tarvitse lähteä sanomaan kiitos-hei, kun kuivakaappi pursuaa hamstrattua makaronia.
Normaalioloissakin bussipysäkeillä odottajat kommunikoivat aina vain nihkeämmin. Nyt seistään viiden metrin välein murjottava naama kiinni kännykässä, ja sama juttu ravintoloissa ja kahviloissa - teattereissa ja konserttisaleissa pitää yleensä erikseen pyytää, että yleisö herkeäisi hetkeksi apparaateistaan.
Nuorisolla on korvillaan kuulokkeet jopa hiihtoladulla, eikä uusi sukupolvi osaa enää heittää latuläppää ja tervehtiä vastaantulevaa hiihtäjää; on noloa laittaa itsensä alttiiksi ja kukaties se toinen vielä luulee jotakin. Että nyt ollaan kavereita ja sen jälkeen tyyppi roikkuu kymmenen kilometriä peesissä.
Netissä ihmiset toitottavat härkäpäisesti omia mielipiteitään, vastaavat vääriin kysymyksiin, esiintyvät asiantuntijoina (kuten viime aikoina virologeina ja epidemiologeina) tai turinoivat ohi aiheen kuin omissa maailmoissaan elävät seniilit höppänät, toisen nahkoihin asettumisen vaikeudesta puhumattakaan. Kompromisseihin ei taivuta eikä juuri koskaan ilahduta toisen pointista, joka panisi ajattelemaan asiaa ihan uudesta näkökulmasta. Sehän olisi kuuntelemisen merkki.
Kaikki myös haluavat jakaa omia selfieitään, kirjoittaa elämäkertojaan ja matkajuttujaan, sen sijaan ammattikirjailijoiden romaanien lukeminen ei enää niin innosta. Some syö perinteisiltä medioilta lukijoita muutenkin, kaikki haluavat mieluummin jakaa, minkä tuloksen saivat Facebookin identiteettitestissä. Mikä pitsa olet – pestomozzarella! Kuka olet seitsemästä veljeksestä – Eero!
Olen minä sitten aika vekkuli!
Kuuntelemisen ja samalla kommunikoinnin mahdollisuutta on heikentänyt myös 80 desibelillä mölyävä jytä vaatekaupoissa, kuntosaleilla hengästyttävää diipadaapaa suoltava poppikanava sekä yleinen ajansäästön eetos, jonka myötä asiat pitää hoitaa niin vikkelästi, ettei vähäistäkään luppoaikaa jää. Kaupan kassalla jopa se, että sattuu pudottamaan bonuskorttinsa lattialle, saa jonossa seuraavan ilmeen kiristymään, puhumattakaan parin sekunnin viiveestä kapulan laitossa ostoshihnalle – sen herättämä mykkä raivo lamauttaa kaiken kommunikaation kuin elektromagneettinen pulssi sähkölaitteet.
Onko kuuntelun inflaatio yksi syy siihen, että amerikkalainen terapiakulttuuri on rantautunut yhä voimallisemmin Suomeen? Terapiakäynnit ovat jatkuvassa kasvussa. Moni tuttava käy yksityisessä psykoterapiassa viikoittain yhtenä motiivina se, että heille on tärkeää ”käydä purkamassa mieltään jollekin ulkopuoliselle”. Olisi kuulemma väärin kuormittaa huolilla läheisiään.
Mitä varten läheiset sitten ovat, iloiseen skumppalasien kilistelyynkö ainoastaan?
Kaikessa tässä on jotakin perin pohjin murheellista.
Näet kun kukaan ei kuuntele toista, ei itseäkään koskaan kuunnella. Silloin ei auta edes se, että kääntää volyyminupin kaakkoon ja huutaa kitapurje pullollaan sanottavansa. Ketään ei kuitenkaan kiinnosta.
Onko tuloksena siis lopulta yksinäisten ihmisten epäsynkroninen huutokuoro?
Kuinka tylsää ja hedelmätöntä on olla kiinnostunut vain itsestään.
Asta Leppä
Kirjoittaja on huomannut, että kompleksit helpottuvat, kun ei katsele hirveästi peiliin.
Valtiovarainministeriö maalasi viime viikolla talouskatsauksessaan synkän ja tosi synkän taulun Suomen lähivuosien talouspolusta.
Rahaministeriön synkimmän arvion mukaan valtio joutuu ottamaan tänä vuonna uutta velkaa yli 20 miljardia euroa ja julkisen velan BKT-osuus nousee nykyisestä 60 prosentista lähes 100 prosenttiin vuonna 2024.
Sanna Marinin (sd.) hallituksen kunnianhimoiset talous- ja työllisyystavoitteet uhkaavat romuttua jo hallituskauden alkumetreillä.
Pääministeri Marin ja valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) ovat ennakoineet, että ensi syksyn budjettiriihessä hallituksen on pakko tarkistaa hallitusohjelmaansa.
Oppositiopuolueilla on hallitukselle yhteinen viesti: hallitusohjelma on vanhentunut ja se pitää hylätä ja kirjoittaa uusiksi.
Ei ole uutinen, että hallitusohjelma on opposition mielestä läpimätä. Koronakriisin varjolla on helppo sanoa, että rahat eivät riitä opposition jo aiemmin vastustamiin uudistuksiin.
Oppositiosta esimerkiksi perussuomalaisilla ja kokoomuksella on kuitenkin erilaisia näkemyksiä siitä, mitä hallitusohjelmasta pitäisi poistaa ja mitä lisätä.
Perussuomalaiset vierastaa kaikkia maahanmuuttoon ja kehitysapuun liittyviä menoja, kun taas kokoomus käyttäisi punakynää toisen asteen pakollisessa ja maksuttomassa koulutuksessa.
Toki perussuomalaiset vastustaa myös hallituksen kaavailemaa oppivelvollisuuden pidentämistäkin.
2. Elinkeinoelämä ja kunnat torjuvat uudistuksia
Punavihreän hallituksen sosiaaliturvaan ja koulutukseen liittyvät uudistukset ovat herättäneet vastarintaa elinkeinoelämän ja kuntien etujärjestöissä.
Kuntia edustava Kuntaliitto ja Helsingin johtama 21 suurimman kaupungin C21-kaupunginjohtajien verkosto ovat korostaneet, että kaikkia hallitusohjelmaan sisältyviä kuntien tehtäviä ja velvoitteita lisääviä linjauksia on arvioitava kriittisesti.
Kuntien protestilistalla ovat olleet sekä vanhusten hoitajamitoitus että toisen asteen kaikille pakollinen, maksuton koulutus.
Työnantajien leiristä Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on torjunut hallituksen keskeisiä uudistuskaavailuja.
EK:n mielestä nyt on lykättävä sekä hoitajamitoitusta että oppivelvollisuuden pidentämistä ja maksuttoman toisen asteen toteuttamista.
3. Keskusta ja vasemmisto vääntävät kättä hallituksessa
Hallitusohjelman tarkistamisessa vaaditaan kaikkien viiden hallituspuolueen: SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n yhteisymmärrystä.
Hallitusohjelmaan kirjattu poikkeusolojen elvytyspaketti on luvassa toukokuussa, kun hallitus valmistelee jo kolmatta lisäbudjettiaan.
Hallitusohjelman keskeiset tavoitteet 75 prosentin työllisyysasteesta ja julkisen talouden tasapainosta vuonna 2023 heiluvat koronamyrskyssä.
Nyt eletään reilusti velaksi, mutta koronakriisin jälkeen edessä on laskujen maksamisen aika. Hallituspuolueiden välille voi ennustaa ensi syksynä tiukkaa vääntöä hallituspolitiikan suunnasta.
Katri Kulmunin johtaman valtiovarainministeriön esittelemien julkisen talouden madonlukujen jälkeen Li Anderssonin (vas.) johtama opetus- ja kulttuuriministeriö, OKM, riensi kertomaan iloisia uutisia.
OKM:n mukaan hallitus on varannut julkisen talouden suunnitelmassa 22 miljoonan euron lisämäärärahan oppivelvollisuuden laajentamiselle vuonna 2024, kun kaikki ikäluokat ovat täysimääräisesti oppivelvollisuuden piirissä.
Ministeriön mukaan oppivelvollisuuden laajentamisen rahoitustaso olisi näin 129 miljoonaa euroa vuodesta 2024 lukien.
Hallitusohjelmassa luvattujen uudistusten peruutusvaihdetta ei ole ainakaan vielä näkyvissä.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon klo 23:een.
Juttua täsmennetty 21.4. klo 13.10 lauseella Toki perussuomalaiset vastustaa myös hallituksen kaavailemaa oppivelvollisuuden pidentämistäkin.
Ivalon hautausmaalla riittää lunta. Suurin osa hautakivistä on yli metrisen lumipeitteen alla piilossa. Keväjärveläinen Anna Lumikivi työntää kaikin voimin auraamattomalla tiellä lastenvaunuja. Punaisen villahuivin alla kiljahtelee iloisesti hänen esikoisensa, joulukuussa syntynyt Anton Johannes Dormidon. Vaunujen renkaisiin tarttunut lumi tekee kävelystä entistä riemukkaampaa. He ovat käymässä esi-isänsä haudalla.
Lumikiven isoisoisä Dormidon Jefremoff syntyi Petsamossa ja Ivaloon hänet haudattiin 1950-luvulla. Vuosikymmeniä myöhemmin hänen pojanpoikansa tytär päätti nimetä lapsensa hänen mukaansa.
Nimen antaminen ei sujunut kuitenkaan mutkitta.
– Tiesin kyllä, ettei Dormidon ole yleinen nimi Suomessa, eikä oikeastaan Venäjälläkään. Dormidon-nimeä tiettävästi käytettiin Petsamossa, kertoo Anna Lumikivi.
Isoisoisä Dormidon on vielä kuoltuaan pysynyt merkittävänä henkilönä Lumikiven suvussa. Pienestä pitäen Anna Lumikivi kuuli tarinoita isoisoisästään.
Dormidon Jefremoff oli Petsamon poroisäntä. Hän oli ahkera ja tarkka rahankäytöstä. Dormidon myös kulki pitkiä matkoja lohestamassa Jäämerellä.
Vanha valokuva Dormidon Jefremoffista löytyi Saksan kansallismuseosta Berliinistä. Museum Europäischer Kulturen, Staattiche Museen zu Berlin
Dormidon Jefremoff on Lumikivelle suuri esikuva.
– Hän on ollut todella tärkeä minulle ja koko meidän suvulle. Hän oli merkittävä hahmo meille kaikille, kertoo Lumikivi.
Kun sitten Lumikivet saivat esikoisensa viime joulukuussa, ei nimen valinta tuottanut ongelmia.
Ortodoksisen perinteen mukaan lapsi nimetään syntymäpäivän lähellä olevan nimipäivän mukaan. Dormidon itse syntyi Petsamossa Dormidonin nimipäivänä, Lumikiven Anton-poika taas oman nimipäivänsä läheisyydessä.
Pari viikkoa ristiäisten jälkeen Lumikivelle kuitenkin soitettiin, ettei Dormidon-nimeä ole olemassa. Häntä vaadittiin selvittämään nimen taustat, jotta se voitaisiin hyväksyä.
– Tietenkin ensimmäiseksi siitä nousi huoli, että mitä jos nimeä ei otetakaan vastaan ja joudumme vaihtamaan nimen kokonaan, muistelee Lumikivi.
Isoisovanhemmat ovat Anna Lumikivelle esikuvia. Anna Lumikiven kotialbumi
Mikäli vanhempien valitsema nimi ei löydy Suomen Digi- ja väestötietoviraston tiedoista, joutuu perhe selvittämään valitsemansa nimen taustat.
Anna Lumikivi aloitti selvityksensä kirjoittamalla kolttasaamelaisesta perheestään ja isoisoisästään, jonka mukaan poika sai nimensä. Mukaan Lumikivi liitti valokuvia muun muassa hautakivestä.
– Vähän siinä vaiheessa jo nauratti, että hautakivessä olevalla nimellä todistan lapselle nimeä. Selvitys piti olla niin tarkka kuin mahdollista, joten niin myös lähetin kaiken mahdollisen tiedon Dormidonista, Lumikivi kertoo.
Uudistuneen nimilain myötä vanhemmilla on paremmat mahdollisuudet valita lapselleen nimi
Lumikiven selvitys nimestä otettiin vastaan. Nyt Lumikiven perheen esikoinen kantaa Dormidon-nimeä ainoana Suomessa.
Digi- ja väestötietoviraston nimiasioiden ryhmäpäällikkö, lakimies Laura Mattila kertoo, ettei tänä päivänä harvinaisen nimen hyväksyminen ole hankalaa Suomessa. Mattilan mukaan selvityspyynnön tavoitteena on avata nimen taustatietoja ja helpottaa nimen joutuisampaa käsittelyä virastossa.
Tarkempia lukuja tai tilastoja uusista nimirekisteröinneistä ei kuitenkaan väestötietovirastossa tehdä. Myöskään kulttuurisista taustoista tai tässä tapauksessa esimerkiksi saamelaisista nimistä ei pidetä kirjaa. Yleisesti harvinaisia nimiä käsitellään viikoittain.
– Emme tilastoi näitä harvinaisia nimiä sen perusteella, mihin kieleen tai kulttuuriin niillä on yhteys. Tämän vuoksi en voi sanoa tarkkoja lukumääriä esimerkiksi saamenkielisten nimien osalta. Yleiskatsauksena voisi ajatella, että niitä on harvakseltaan käsiteltävänä, muutamia vuodessa, kertoo Laura Mattila.
Nimiasioiden ryhmäpäällikkö Laura Mattilan mielestä nimi kertoo myös identiteetistä. Laura Mattila
Suomen etu- ja sukunimilaki uudistettiin vuoden 2019 alussa. Siitä lähtien vanhemmilla on ollut entistä enemmän valtaa päättää oman lapsensa nimi.
Lapselle valittava nimi ei kuitenkaan saa aiheuttaa pahennusta tai haittaa, eikä olla sopimaton. Myöskään merkit, kuten @ tai # eivät koskaan tulisi hyväksytyiksi nimiksi. Nimen on vastattava vakiintunutta nimikäytäntöä ja oltava vakiintunut sukupuolelle, eikä saa olla sukunimityyppinen.
– Aiempaan nimilakiin verrattuna uusi laki antaa vanhemmille laajemmat mahdollisuudet lapsen nimen suhteen. Ei enää edellytetä, että hyväksyttävä nimi on entuudestaan väestötietojärjestelmässä, Mattila sanoo.
Vanhemmilla on mahdollisuus hakea nimeä väestötiedon ulkopuolelta, nimi voi olla itse keksitty, esiintyä suvussa tai omassa kulttuurissa, kunhan se täyttää edellytykset etunimelle.
Uusia etunimiä on hyväksytty uuden lain myötä hyvinkin sallivasti eli pyritään siihen, että mikäli estettä ei ole, nimi voidaan hyväksyä. Niin myös Dormidon-nimi löysi tiensä väestötietoihin.
Lakimies Laura Mattila näkee, että tämän päivän Suomessa on yhä enemmän kansainvälisiä perheitä, joissa eri nimikulttuurit vaikuttavat lapsen nimen valintaan. Tätä halutaan myös uudessa laissa kunnioittaa.
– Ajattelen että nimi on hyvin tärkeä osa identiteettiä ja sen vuoksi nimi on merkityksellinen asia perheille. Tämä uusi etu- ja sukunimilaki vastaa näihin tarpeisiin, pohtii Mattila.
Suomessa on havaittavissa perinteisten nimien suosio. Suomen suosituimmat nimet vuonna 2019 olivat Leo ja Aino.
– Toinen nouseva trendi on uniikit nimet. On paljon vanhempia, jotka haluavat antaa lapselleen yksilöllisen nimen. Nimen, jota ei ole vielä kenelläkään muulla, kertoo Mattila.
Anna Lumikiven mielestä nimen selvittäminen oli sujuvaa, vaikka aiheuttikin aluksi paljon huolta. Sara Wesslin / Yle
Saamelaisen nimiperinteen mukaan lapselle toivotaan samanlaisia piirteitä kuin sillä henkilöllä, jonka mukaan lapsi nimetään. Tätä toivoo myös Lumikivi omalle pojalleen.
– Vaikka en ole koskaan tavannut isoisoisääni, hän elää meidän mukana. Toivoisin, että pojalleni tulisi samanlaisia rohkeuden ja ahkeruuden piirteitä, kuten Dormidonilla oli, kertoo Lumikivi.
Anton Lumikivi nukahtaa nopeasti tärisevien vaunujen tahtiin. Hänen äitinsä kääntää vaunut ja puhdistelee renkaita lumesta. Isoisoisän haudalle ei päässyt kävellenkään. Lunta on niin paljon, ettei hautakiveä hahmota sen alta.
Terveyden ja hyvinvoinnoin laitos, THL kertoo aloittaneensa näytekeräyksen koronaviruksen esiintymisen kartoittamiseksi Suomen jätevesissä.
THL kertoo tiedotteessaan, että aiemmin vastaavia testauksia on tehty muun muassa Yhdysvalloissa sekä Australiassa. Näissä tutkimuksissa on todettu, että puhdistamattomasta jätevedestä pystytään mittaamaan koronaviruksen RNA:ta eli viruksen geeniperimää.
Tiedotteessa sanotaan kuitenkin ettei RNA-testi kerro kuitenkaan viruksen tarttuvuudesta tai elinkyvystä.
THL kertoo, että jätevesinäytteitä kerätään useista eri jätevesipuhdistamoista. Osasta näytteitä otetaan viikoittain, mutta suurimmasta osasta kuukausittain.
– Siinä, missä tavallinen koronavirustesti kertoo, onko yksilöllä koronavirustartunta, jätevesitutkimus kuvastaa, kuinka paljon virusta esiintyy väestötasolla eri paikkakunnilla, kertoo THL:n erikoistutkija Tarja Pitkänen tiedotteessa.
THL muistuttaa, että koronavirukset eivät ole uhka juomaveden turvallisuudelle Suomessa. Vedenpuhdistamoilla käytössä olevat vedenkäsittelytekniikat poistavat ja tuhoavat viruksia tehokkaasti.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoo keskeyttävänsä toistaiseksi maahanmuuton Yhdysvaltoihin koronaviruspandemian takia.
Presidentti Trump kertoi asiasta tviitissä ja aikoo allekirjoittaa asiasta presidentin asetuksen. Trumpin mukaan teko suojelisi amerikkalaisten työpaikkoja.
Trump ja Yhdysvaltain presidentinhallinto eivät ole toistaiseksi kommentoineet julkisesti, mitä maahanmuutto-ohjelmia ilmoitus tarkalleen koskee.
Viranomaisten määräys keskeyttää green card -oleskelulupien ja työlupien myöntäminen voi kuitenkin tulla jo muutaman päivän sisällä, kertovat sanomalehti New York Timesin haastattelemat, Trumpin suunnitelman tuntevat lähteet.
Rajat jo osittain kiinni pandemian takia
Yhdysvalloissa on kuollut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin yli 42 000 ihmistä, eniten maailmassa. Vahvistettuja koronatartuntoja maassa on lähes 800 000.
Jo 22 miljoonaa ihmistä on jäänyt Yhdysvalloissa työttömäksi koronakriisin takia.
Maahanmuutto on laajalti keskeytyksissä Yhdysvalloissa joka tapauksessa. Koronaviruspandemian takia Yhdysvallat on sulkenut rajansa Meksikon ja Kanadan kanssa ei-välttämättömältä liikenteeltä sekä rajannut maahantuloa Schengen-maista, Kiinasta ja Iranista.
Maahanmuuton täysi keskeyttäminen olisi kuitenkin laajimmin vaikuttava keino eristää Yhdysvallat muusta maailmasta koronapandemian keskellä. Trumpin tavoitteena on koko hänen presidenttikautensa aikana ollut rajoittaa maahanmuuttoa Yhdysvaltoihin muun muassa Meksikosta.
Etelä-Korean hallituksen mukaan tiedot, joiden mukaan Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un olisi vakavasti sairaana, eivät pidä paikkaansa.
Yhdysvaltalainen virkamieslähde kommentoi aiemmin tiistaina uutiskanava CNN:lle, että Pohjois-Korean johtajan terveys olisi vakavassa vaarassa. Tiedon kiisti uutistoimisto Reutersille eteläkorealainen hallituslähde.
Lähde Kiinan kommunistipuolueen kansainvälisten suhteiden osastolla kiistää niin ikään, että Kim olisi vakavasti sairaana.
Myös aiemmat huhut johtajan heikosta kunnosta ovat myöhemmin osoittautuneet vääriksi. Pohjois-Koreasta on erittäin vaikeaa saada luotettavaa tiedustelutietoa.
36-vuotias Kim on nähty viimeksi julkisuudessa Pohjois-Korean valtionmediassa 11. huhtikuuta. Hän johti Pohjois-Korean valtapuolueen politbyroon kokousta, jossa päätettiin kiristää koronavirusepidemian vastaisia toimia ja valittiin Kimin sisko politbyroohon sijaistavaan tehtävään.
Daily NK: Kim ollut sydänleikkauksessa
Kimin terveydentilasta alkoi liikkua huhuja sen jälkeen, kun häntä ei nähty maan suurimpana juhlapäivänä viime viikon keskiviikkona. Kyseessä on Pohjois-Korean perustajan Kim il-Sungin syntymän vuosipäiväjuhla.
Pohjois-Koreaa tarkasti seuraavan Daily NK -uutissivuston nimettömän lähteen mukaan Kim olisi toipumassa 12. huhtikuuta tehdystä sydänleikkauksesta Pjongjangissa ja hänen kuntonsa on paranemassa.
Yhdysvaltalainen virkamieslähde sanoo uutistoimisto AP:lle, että Yhdysvaltain hallinnossa ollaan tietoisia Kimin terveydentilan mahdollisesta heikkenemisestä. Hallinto ei kuitenkaan ole kyennyt varmistamaan sitä, onko Kim ollut leikkauksessa ja onko hän saanut sen jälkeen komplikaatioita.
– Emme vain tiedä sitä, nimettömänä pysyttelevä lähde sanoi AP:lle.
AP:n haastattelema virkamies ei ole sama kuin CNN:lle puhunut lähde.
Matilda Peltola ei aluksi huomannut lihomista. Hän laittoi isompia housuja jalkaan, muttei miettinyt asiaa sen enempää.
Kun hän meni vaa´alle reilu vuosi sitten, painoa oli tullut kolmessa vuodessa 30 kiloa.
– Tunnesyöminen lähti käsistä. Söin itseni melkein satakiloiseksi, Peltola kertoo.
Nuori nainen alkoi viettää enemmän aikaa kotona. Häpeä ja itseinho vaivasivat. Peltola hengästyi kotiportaissa ja oli jatkuvasti väsynyt. Työpäivän päätteeksi jalkoja särki. Lisäksi hän kärsi vuosia vatsavaivoista ja iho-ongelmista.
– Minulla oli jatkuvasti paha olo. Fyysinen huono olo ruokki henkistä pahaa oloa ja toisinpäin, nyt 29-vuotias Peltola toteaa.
Painoa oli alkanut kertyä, kun Peltola oli aloittanut masennukseen määrätyt lääkkeet. Hän ei kuitenkaan aluksi huomannut masennuksen, lääkkeiden ja ylipainon liittyvän toisiinsa.
– Lihominen vaikutti negatiivisesti mieleeni.
Ylipaino voi madaltaa mielialaa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielenterveyteen ja psykiatriaan erikoistunut tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo, että ylipaino on usein ihmisen mielessä kielteinen asia. Silloin sillä voi olla myös yhteys mielialaan.
– Kyllä ylipaino voi lisätä stressiä ja madaltaa mielialaa.
Samoilla linjoilla on THL:n psykiatrian professori Jaana Suvisaari.
– Masennukseen liittyy usein väsymys ja vaikeus saada asioita aikaiseksi. Se voi myös johtaa painonnousuun ja sitä kautta myös mielialan laskuun, sanoo Suvisaari.
Matilda Peltolalle masennuksesta ja ylipainosta tuli noidankehä.
Matilda Peltola havahtui painonnousuunsa reilu vuosi sitten.Antro Valo / Yle
Peltola oli ollut masentunut jo vuosia ennen lääkitystä. Hän ei halunnut heti aloittaa masennuslääkitystä vaan ajatteli, että tilanne paranee puhumalla. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.
Depression käypä hoito -suosituksessa sanotaan, että lääkehoito on sitä tärkeämpää, mitä vaikeammasta depressiosta on kysymys. Viisi vuotta sitten Peltola ei nähnyt muita vaihtoehtoja kuin aloittaa masennuslääkitys.
– Lääkäri totesi aivokemioiden olevan niin sekaisin, että suositteli lääkkeitä, kertoo Peltola.
Peltola kuunteli lääkäriä eikä tuntenut huonoa omaatuntoa lääkkeiden syömisestä, koska koki silloin tarvitsevansa niitä. Lisäksi Peltola kävi psykiatrisella sairaanhoitajalla juttelemassa kerran viikossa tai kerran kuukaudessa tilanteen mukaan.
Peltolalle määrättiin lääkkeiksi sertraliinia ja sen lisäksi risperidonia.Hän mietti jo silloin sivuvaikutuksia. Paino alkoi nousta lääkkeiden aloituksen jälkeen, kun Peltola alkoi lääkitä vaihtelevia mielialojaan ruualla.
Lihavuuden käypä hoito -suosituksissa sanotaan, että tietyt lääkkeet voivat vaikuttaa syömisen hallintaan ja johtaa laihtumiseen tai lihomiseen. Listalla lihomisen kohdalla on mainittu risperidoni, joka on psykoosilääke.
Miksi syödä lääkkeitä, jos ne pahentavat oloa?
THL:n Timo Partosen mukaan risperidonia ei määrätä yleisesti masennukseen, mutta sitä voidaan kuitenkin määrätä silloin harvoin, kun masentuneella on psykoosioireita. Silloin masennustila on vakavuudeltaan vaikein.
Partonen sanoo, että myös jotkut muut masennuslääkkeet voivat aiheuttaa haittavaikutuksena lihomista.
– Jos on taipumusta ylipainoon, kannattaa välttää erityisesti mirtatsapiinia, paroksetiinia ja amitriptyliinia. Jos ylipaino on jo ongelmana ennen lääkkeen aloittamista tai ilmaantuu ylipainoa lääkehoidon aikana, siitä kannattaa kertoa lääkärille.
Esimerkiksi vuonna 2019 julkaistun tutkimuksen mukaan viiden prosentin painonnousu masennuslääkkeiden aloituksen jälkeen oli tavallista. Miksi masennuslääkkeitä sitten määrätään, jos ne pahentavat oloa?
Partonen muistuttaa, että lihominen ei ole yleinen haittavaikutus masennuslääkkeissä. THL:n Jaana Suvisaari sanoo, että osa lääkkeistä aiheuttaa lyhytaikaisia ja ohi meneviä sivuvaikutuksia.
– Aika monessa masennuslääkkeessä ahdistuksen tunne, päänsärky tai pahoinvointi voivat jopa lisääntyä alussa.
Reilu vuosi sitten Matilda Peltola sai tarpeekseen painonnoususta ja huonosta olosta.
Ylä- ja alamäkiä matkalla
Peltola uskoo, että masennuslääkkeet olivat osasyyllinen lihomiseen, sillä tunnesyöminen riistäytyi käsistä niiden syömisen aikana. Alussa hän ei huomannut yhteyttä, mutta alkoi vuosi ennen virallista lääkkeiden lopettamista lukemaan verkosta muiden kokemista sivuvaikutuksista.
Vuoden 2019 keväällä Peltola aloitti laihdutuksen ja jätti masennuslääkkeet pois. Peltolan hoitokontakti psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa oli päättynyt aikaisemmin.
– En lopettanut lääkkeitä kuin seinään vaan pienensin annosta, kunnes lopetin kokonaan.
Peltola sai vuodessa pois kolmekymmentä kiloa. Lisäksi Peltolan iho on nyt paremmassa kunnossa kuin aikaisemmin ja vatsavaivat ovat vähentyneet.
Laihdutukseen kuului ylä- ja alamäkiä. Peltola on ollut itselleen armollinen ja herkutellut välillä, vaikka on noudattanut vähähiilihydraattista ruokavaliota.
– En ole hampaat irvessä syönyt pelkkää kukkakaalia. Prosessi ei kaadu siihen, että syön pitsaa välillä.
Liikuntaa tulee jo työn puolesta, sillä Kouvolassa asuva Peltola työskentelee rakennussiivoojana.
– Rakennustyömailla on paljon rappusia, nostamisia ja kantamista. Jaksaminen on nyt ihan eri tasolla.
Kuvassa Matilda Peltola. Vasemmanpuoleinen kuva kesältä 2018. Oikeanpuoleinen kuva otettu huhtikuussa. Matilda Peltolan kotialbumi
Matilda Peltola kertoi Facebookissa huhtikuun 4. päivä elämäntapojen muutoksestaan. Hän kirjoitti:
"Tasan vuosi sitten olin reippaasti ylipainoinen, masentunut ja haikeana katsoin muiden muutoskuvia. Nyt tasan vuotta myöhemmin painan 30 kg vähemmän, olen ollut vuoden ilman masennuslääkkeitä ja voin paljon paremmin. Nyt voin itse ylpeänä julkaista oman muutoskuvan! Miten "pienestä" tuleekaan ihminen iloiseksi."
Peltola sanoo, että halusi postauksellaan myös kannustaa muita samojen ongelmien kanssa painivia ihmisiä.
– Se on niin, että kukas sen kissan hännän nostaa, jos ei itse.
Märkä rätti lattialla
Matilda Peltola ei koe enää tarvitsevansa hoitoa ja masennuslääkkeitä. Hän ei kuitenkaan halua väheksyä lääkkeitä, mutta pohtii, söikö itse niitä turhan pitkään.
– On niistä toki apuakin ihmisille. Alussa oikeasti tarvitsin lääkkeitä, mutta minun ei olisi tarvinnut syödä niitä niin kauaa.
Laihdutuksen myötä Peltola on kokenut ilon tunteita ja onnistumista ensimmäistä kertaa vuosiin. Aikaisemmin hän vetäytyi kuoreensa. Hän kertoo, että masennuslääkkeiden kanssa ilon tunteet olivat laimeita. Mikään ei tuntunut miltään.
– Olin ennen kuin märkä rätti lattialla. Nyt kun olen päässyt sieltä lattialta ylös, olen taas oma iloinen itseni.
Matilda Peltola ei aio enää lähteä lohtusyömään, vaan keksiä korvaavaa tekemistä asioista, jotka tuottavat iloa.Antro Valo / Yle
Jutussa on käytetty lähteenä Matilda Peltolan potilastietoja, joissa näkyvät hänelle tehdyt lääkemääräykset.
Vasta kaksi - kolme prosenttia maailman väestöstä on saanut pahimmillakaan epidemialueilla elimistöönsä koronaviruksen vasta-aineita, kertoi Maailman terveysjärjestön WHO:n johtaja Tedros Ghebreyesus Genevessä pitämässään tiedotustilaisuudessa maanantaina. Uutisen kertoo brittilehti The Guardian.
Tieto tarkoittaa, että maailmanlaajuisen laumasuojan luominen koronaviruksen aiheuttamaa COVID-19-tautia vastaan on vasta alkuvaiheessaan.
Laumasuoja tarkoittaa, että riittävän suuri määrä ihmisiä on saanut infektion, joka on tuottanut heidän elimistöönsä vasta-aineita. Näiden vasta-aineiden avulla he ovat vastustuskykyisiä taudille, jolloin vasta-aineettomat ovat paremmassa suojassa sairastumiselta.
Koska laumasuojan tuoma turva on vielä olematon, WHO kehottaa valtioita ylläpitämään määräyksiä, jotka rajoittavat ihmisten välisiä kontakteja.
– Rajoitusten purkaminen ei lopeta epidemiaa missään maassa. Ihmisten liikkumisen ja yritystoiminnan rajoittaminen voi auttaa epidemian hillitsemisessä, Tedros Ghebreyesus sanoi.
Tutkimustieto on niukkaa
WHO:n tekninen johtaja Maria Van Kerkhove sanoo järjestön yllättyneen siitä, miten pieni osa ihmisistä on tähän mennessä saanut infektion. Toisaalta hän painottaa, että tutkimustieto asiasta on hyvin vähäinen.
Samalla on myös todettava, ettei käytössä ole vielä varmaa testiä, joka varmistaisi, että ihminen on saanut immuniteetin ja on turvassa uudelta infektiolta, Van Kerkhove kertoi.
Hollannissa verenluovuttajilta saaduista näytteistä havaittiin, että koronaviruksen vasta-aineita oli kolmella prosentilla ihmisistä. Verenluovuttajat eivät silti ehkä edusta väestöä keskimäärin, koska verenluovuttajien tulee olla terveitä.
Toisaalta Kalifornian Santa Clarassa viime viikolla julkistettujen alustavien tutkimustietojen mukaan vasta-aineita löydettiin jopa 50 – 80 kertaa enemmän kuin viranomaiset olivat olettaneet. Tämä viittaisi siihen, että väestön infektoitumisasteessa voi olla suuria paikallisia eroja.
WHO:n tähän saakka keräämien tutkimustietojen mukaan laumasuoja voisi olla pisimmälle kehittynyt Saksassa ja Ranskassa, joissa vasta-aineita on löydetty 14 prosentilta tutkimuksiin osallistuneista. Muissa maissa prosenttiosuudet ovat olleet yksinumeroisia.
Miljoonan suomalaisen siirtyminen yhtäkkisesti etätyöhön on varsinainen happotesti johtamiselle, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun suorituksen johtamisen ja työyhteisön konfliktinhallinnan dosentti Pia Lappalainen.
Lappalaisen mukaan suomalaisia pomoja on valmennettu viime vuodet valmentavaan otteeseen ja voimaannuttavaan makromanageeraamiseen eli suurten linjojen johtamiseen, mutta koronan myötä työpaikoille tulikin raju ja pakotettu muutos. Monet eivät nyt näe alaisiaan kuin videokuvana.
Nykytilanteessa luottamuksen rooli korostuu. Lappalainen tietää, että esimieheltä vaaditaan uusia keinoja huolenpidon, arvostuksen ja kiinnostuksen osoittamiseen ilman, että se alkaa joistakin työntekijöistä tuntua kyttäämiseltä. Ja se on vaikeaa.
– Ongelman tekee hankalammaksi se, että alaiset kokevat saman toiminnan eri tavoin. Yksi kokee esimiehen esittämän ajatuksen yhteisestä viikkokahvihetkestä Teamsissä nostattavana yhteishengen kohottajana, toinen keinona kontrolloida ja kytätä.
Esimiehen kyttääminen on yksi yleisimmistä työpaikan konfliktien aiheista. Monet riidat liittyvät juuri pomon mikromangeeraamiseen.
– On toki paljon työntekijöitä, jotka myös arvostavat ja tarvitsevat sitä, Pia Lappalainen muistuttaa.
Kiristynyt pinna näyttää kirjoitettuna pahalta
Kun pomo ja alaiset eivät näe eivätkä kohtaa toisiaan jatkuvasti, lisääntyy kirjoitettujen viestien määrä. Ja kirjoitettujen viestien mukana kasvaa riski väärinymmärrykseen. Vähänkin arkaluontoiset asiat kannattaa Lappalaisen mukaan hoitaa soittamalla.
– Kiireessä ei kannata roiskaista viestejä menemään, eikä hymiöillä saa anteeksi tökeröä sävyä.
Pia Lappalainen toimii myös LUT-yliopiston esimiesviestinnän dosenttina. Hän neuvoo nyt panostamaan positiiviseen ja työn iloa lisäävään viestintään. Kaikille sopivista viestintätavoista ja -ajoista kannattaa sopia yhdessä.
– Työntekijöillä on tapana vastata positiivisiin odotuksiin positiivisesti, eli luottamus yleensä lisää tehollista työaikaa.
Työajasta voi kuitenkin tulla etätyössä myös ongelma. Lappalainen tietää, että monet kokevat kiitollisuutta mahdollisuudesta etätöihin ja suostuvat entistä enemmän työn venymiseen vapaa-ajalle.
– Esimiesten olisi hyvä käydä keskustelua tiimiensä kanssa siitä, mikä riittää, mikä kelpaa, ja todeta selkeästi, mitä odottavat ja mitä eivät odota.
Aivotyötä tekevien etätyöläisten työhyvinvointia on vaikea seurata. Jos esimiehen johtamistyyli on vetäytyvä, vastuuta väistelevä ja asioita hoitamatta jättävä, niin vaikeuksia on tiedossa. Ongelmia ei voi etänäkään lakaista maton alle.
Suomalainen työelämä ei palaa ennalleen
Pia Lappalainen on varma, että suomalainen työelämä ei palaa enää koronaa edeltävään aikaan eikä tapaan.
Kun asiat hoituvat näinkin, ovat monet pienet firmat alkaneet kyseenalaistaa, tarvitaanko koko konttoria enää muuhun kuin ihmisten perehdyttämiseen ja toisiinsa tutustuttamiseen.
– Virtuaalityön metodit saattavatkin istahtaa mukavasti suomalaiseen sieluun. Henkilökohtainen tila on varmistettu kotikonttorilla, kukaan ei enää tuppaa työpöydän viereen notkumaan ja juttelemaan jonninjoutavia, vaan nyt työaika on selkeämmin hallussa.
Lappalainen mainitsee, että suomalainen työkulttuuri saattaa näissä oloissa olla suuri vahvuus kansainvälisestikin. Suomalaisistahan on esitetty stereotypioita, että emme olisi kauhean valmiita fyysisiin kohtaamisiin.
Mutta suomalaisia on arvioitu vanhan maailman mukaan. Maailman, jossa äänessä on ollut small-talk ja kevyt rupattelu. Ja sen ovat hallinneet muut. Nyt eletään uutta aika.
– Jotain suomalaisten sydämissä on sellaista, mikä pääsee nyt kukoistukseen. Ajatus siirtyy ilman, että tarvitsee toista katsoa silmästä silmään. Ihan kuin suomalaiset olisivat odottaneet tätä hetkeä, jolloin koko maailma alkaa suhtautua vakavasti johonkin asiaan, Maanpuolustuskorkeakoulun suorituksen johtamisen ja työyhteisön konfliktinhallinnan dosentti Pia Lappalainen sanoo.
Koronavirusepidemia pakottaa Ruisrockin järjestäjät perumaan Turun Ruissalossa järjestettävän festivaalin. Järjestäjät kertovat tiedotteessaan että päätös oli vaikea mutta ainoa mahdollinen, vastuullinen päätös.
Turun kaupunginhallitus päätti 14.4. että massatapahtumien järjestäjiä suositellaan perumaan tapahtumat heinäkuun loppuun asti. Ruisrock olisi järjestetty heinäkuussa.
Vallitsevissa olosuhteissa Ruisrock katsoo, että tehty linjaus on oikea, ja on päättänyt kunnioittaa sitä.
– Festivaalin peruminen on järjestäjälle kaikista vaikein ja raskain päätös. Olemme tehneet lähes vuoden töitä, että Ruisrock jokakesäiseen tapaansa synnyttäisi maailmaan enemmän iloa ja onnellisuutta. Festivaali on meille ja tuhansille muille koko vuoden kohokohta, promoottori Mikko Niemelä sanoo.
Niemelän mukaan koko tapahtumajärjestäjämaailma on samassa veneessä.
– Valtaosa naapurimaiden festivaaleista on peruttu, siitä voi löytää lohtua, sanoo Niemelä edelleen syvä pettymys äänessään.
Vuoden 2020 Ruisrockiin ostetut liput käyvät ensi vuonna
Ruisrockiin lipun ostaneet voivat halutessaan käyttää lipun ensi vuoden festivaaleilla. Lipun voi myös palauttaa ja saada rahat takaisin.
Ohjeet lippujen käyttämisestä tai palauttamisesta tulevat Ruisrockin nettisivulle.
Ruisrock neuvottelee parhaillaan artistien kanssa esiintymisten siirtämisestä ensi vuodelle, ja uutisia vuoden 2021 festivaalin ohjelmistosta kuullaan järjestäjien mukaan jo lähiaikoina.
Promoottori Mikko Niemelän mukaan positiiviisia viestejä on artisteilta tullut.
– Ihan yks yhteen ei tämän vuoden artistikattauksen kanssa päästä, koska artistilla voi olla esimerkiksi levytystauko.
Tapahtuman alasajo alkaa
Ruisrockin järjestävä organisaatio alkaa nyt purkaa tälle vuodelle tehtyjä sopimuksia.
– Toistaiseksi ymmärrystä on löytynyt jokaiselta taholta, siinä mielessä on ollut huojentavaa käydä keskustelua, sanoo Mikko Niemelä.
Niemelä on aiemmin kertonut, että tapahtuman peruuntumisen kustannuksia lasketaan yhteen vasta myöhemmin.
Työt vuoden 2021 Ruisrockia varten alkavat heti, kun tämän kesän peruutukset on saatu päätökseen.
– Vielä se kesä 2021 tulee ja menemme täysillä sitä kohti, lohduttaa Niemelä muita ja itseään.
Keskustelu on auki huomiseen kello 23.00:een asti.
