Korkeakoulupaikkaa tavoittelee tänä vuonna ennätysmäärä hakijoita, yhteensä 167 000. Tamperelainen Katariina Kolehniemi on yksi heistä.

Hänelle tämän vuoden haku Tampereelle lääkikseen voi jäädä "kerran elämässä" -tilaisuudeksi. Siksi yliopistojen perinteisten pääsykokeiden peruminen huolestuttaa.

• Lue lisää: Yliopistot peruvat koronan vuoksi perinteiset pääsykokeet – ammattikorkeakoulujen valintakoe järjestetään etäkokeena kesäkuun alussa

Kuukausia kestävä kallis valmennuskurssi, sadat opiskeluun käytetyt tunnit ja töihin paluun lykkääminen äitiysloman jälkeen eivät ole valintoja, joita hän voisi tehdä joka vuosi.

– Nyt on täydellinen hetki hakea.

– Jos se kosahtaa siihen, että minä itse munaan pääsykokeessa, niin totta kai se harmittaa. Mutta enemmän harmittaa se, jos en pääse tänä vuonna näyttämään osaamistani.

Enemmän harmittaa se, että jos en pääse tänä vuonna näyttämään osaamistani. Katariina Kolehniemi

Kolehniemen tavoin kymmenet tuhannet hakijat valmistautuvat epätietoisissa tunnelmissa etävalintakokeisiin.

Monet heistä pelkäävät, että todistuksella valittavien määrää lisätään tuntuvasti valintakokeella valittavien kustannuksella tai että joillakin aloilla päädytään pelkkään todistusvalintaan.

Tampereen lääketieteellinen yksi suosituimmista opiskelupaikoista

Korkeakoulujen yhteishaussa voi hakea korkeintaan kuuteen eri koulutukseen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Hakija valitsee mieluisimman opiskelupaikan ensisijaiseksi hakukohteekseen.

Kolehniemi on hakenut vain Tampereelle. Tarjolla on 135 opiskelupaikkaa, ja niitä tavoittelee ensisijaisesti yli 1 540 hakijaa.

Tampereen lääkis on ensisijaisten hakijoiden määrällä mitattuna yhteishaun neljänneksi suosituin hakukohde. Sijoitus on sama kuin viime vuonna, mutta ensisijaisia hakijoita on pitkästi toistasataa enemmän.

Opiskelupaikasta Kolehniemen kanssa kisaa myös suuri joukko hakijoita, joille Tampere ei ole ensisijainen hakutoive. Ani harva kuitenkaan luopuu lääkiksen opiskelupaikasta, vaikka paikkakunta ei olisikaan se kaikkein mieluisin.

Kolehniemelle opiskelu Tampereella on ainoa mahdollinen vaihtoehto, vaikka esimerkiksi Itä-Suomen yliopistoon Kuopioon ensisijaisia hakijoita on vähemmän.

Jos ei olisi perhettä niin en tiedä, muuttaisinko esimerkiksi Kuopioon. Katariina Kolehniemi

Mies, yksivuotias tytär ja juuri hankittu rivitaloasunto Pispalassa pitävät hänet tiukasti Tampereella.

– Jos ei olisi perhettä niin en tiedä, muuttaisinko esimerkiksi Kuopioon. Nyt en sinne lähtisi.

– Puolison kanssa on oltu etäsuhteessa kaksi vuotta, mutta lapsen kanssa se olisi hankalaa.

Lääketieteellisten tiedekuntien lisäksi eniten ensisijaisia hakijoita on aiempien vuosien tapaan suurten kaupunkien yliopistojen kauppatieteellisiin ja oikeustieteellisiin koulutuksiin.

Näyttelijäksi haluavia lähes sata yhtä paikkaa kohden

Kun hakukohteen ensisijaisten hakijoiden määrää verrataan aloituspaikkojen määrään, lista näyttää toisenlaiselta.

Kovimmin kilpailtujen alojen listalta löytyvät jälleen kärjestä yliopistojen elokuva- ja teatterialan hakukohteet, joissa aloituspaikkoja on vähän.

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun näyttelijäopintojen kahtatoista aloituspaikkaa tavoittelee tänä vuonna peräti 1 172 ensisijaista hakijaa. Hakijoita on yhtä paikkaa kohden liki 98.

Tänä vuonna ei ole hakua Tampereelle teatterialan koulutusohjelmaan, joten tunku Helsinkiin on kova.

Yliopistoissa myös psykologian tai logopedian opiskelupaikasta kisaa useita kymmeniä ensisijaisia hakijoita.

Ammattikorkeakouluissa kovimmin kilpaillaan paikoista ensihoitajakoulutuksessa ja uusilla tavoilla järjestettävissä sosionomiopinnoissa.

Ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakevien lisäksi joukossa on Kolehniemen tavoin toista kertaa paikkaa tavoittelevia. Kolehniemi kirjoitti ylioppilaksi vuonna 2007 ja valmistui bionalyytikoksi ammattikorkeakoulusta jouluna 2010.

Hän viihtyy työssään, mutta ajatus lääkikseen hakemisesta on kytenyt pitkään.

Kolehniemi sanoo ymmärtävänsä, että koulutus maksaa paljon, joten toista tutkintoa suorittamaan pyrkiviä karsastetaan.

Me aiemmin kirjoittaneet olemme tehneet päätöksiä ihan väärin perustein. Katariina Kolehniemi

– Mutta silloin kun olin lukiossa, sanottiin, että ottakaa edes joku paikka vastaan. Jos haluatte lääkikselle, niin ottakaa kemia ja yrittäkää vuoden päästä uudestaan.

– Yhtäkkiä se sitten muuttuikin. Alettiin suosimaan ensikertalaisia, ja me aiemmin kirjoittaneet olemme tehneet päätöksiä ihan väärin perustein.

Kolehniemeä vetää lääkikseen halu osallistua potilaiden hoitoon alusta loppuun.

– Kun laitan potilaan tuloksia eteenpäin labrasta, niin mietin, että tähän tämä hoitoketju loppuu. En ikinä saa tietää, miten potilaalle kävi.

Kymmenen vuotta työelämässä on tuonut Kolehniemelle roimasti kokemusta monenlaisista laboratoriotöistä veriviljelyistä aina "vauvojen tekemiseen" lapsettomuusklinikalla. Samalla hän on saanut realistisen kuvan lääkärin ammatista.

– Ei ole sellaista ihmiskehon eritettä, jota en olisi käsitellyt ja olen läheltä nähnyt, mitä lääkärit tekevät. Se ei ole Greyn anatomian tyyppistä hississä pussailua. Lääkärit joutuvat koskemaan potilaaseen kaikkein eniten ja tekemään niitä kaikkein epämiellyttävimpiäkin toimenpiteitä.

Ei ole sellaista ihmiskehon eritettä, jota en olisi käsitellyt ja olen läheltä nähnyt, mitä lääkärit tekevät. Katariina Kolehniemi

Suurin osa korkeakouluihin hakevista jää tänäkin vuonna niiden ovien ulkopuolelle. Aloituspaikkoja on tarjolla hieman yli 51 000:lle eli vajaalle kolmannekselle hakijoista.

– Toivoisin, että nyt muistettaisiin, että hakijoissa on meitä yhden korkeakoulututkinnon hankkineita perheellisiä, joille ei ole ihan sama, minä vuonna hakee ja miten haetaan, sanoo Kolehniemi.

• Katso vuoden 2019 hakijamäärät ja suositut kohteet: Elli Abrahamsson tähtää maan halutuimpaan kauppakorkeakouluun kuten tuhannet muutkin: "Niin iso määrä, että on vaikea käsittää" – Katso korkeakouluhaun 600 suosituinta opiskelupaikka

Tiedot yli 132 000 hakijan ensisijaisista hakutoiveista

Alla olevan taulukon kuuteensataan koulutukseen hakee yhteensä noin 132 500 ensisijaista hakijaa eli noin 80 prosenttia kaikista hakijoista.

Taulukkoon on koottu opiskelupaikat, joihin ensisijaisia hakijoita on vähintään 60. Tämän vuoksi osa kilpailluista kohteista on jäänyt pois.

Esimerkiksi Aalto-yliopiston elokuvauksen koulutukseen on 52 ensisijaista hakijaa, mutta aloituspaikkoja on vain kaksi.

Taulukosta puuttuvat myös hakukohteet, joiden aloituspaikkojen määrää ei ole ilmoitettu. Näitä ovat muutamat Tampereen yliopiston ja Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) sekä Taideyliopiston ja Sibelius-Akatemian koulutukset.

Mukana ei ole maisterihaun kohteita.

Korkeakoulujen suosituimmat hakukohteet 2020

Voit etsiä tietoa hakukohteen, koulutusalan, tutkinnon nimikkeen, yliopiston (yo), ammattikorkeakoulun (AMK) ja paikkakunnan mukaan.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon kello 23.00:een asti.

Sosiaali- ja terveysministeriön johdon mukaan Suomi saattaa muuttaa strategiaansa koronaviruksen torjunnassa.

STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoo Ylelle, että nykyisiä rajoituksia voisi korvata lievemmillä tai osasta jopa luopua, kun koronaviruksen testausta lisätään ja virukselle altistuneet jäljitetään tarkemmin.

Suomi siirtyisi siis massarajoituksista yksilöllisempiin ja paremmin kohdennettuihin rajoituksiin.

– Voidaanko joistakin rajoituksista luopua, mutta onko toisaalta tarve tehdä toisenlaisia rajoituksia, ehkä enemmän kohdennettuja. Tämä on se kokonaisuus, jota käymme nyt läpi, Varhila kertoo.

Varhila on mukana Suomen koronastrategiaa pohtivassa mallinnusryhmässä.

– Pohdimme, mitkä ovat riskit, jos jostain rajoitustoimesta luovutaan, ja onko olemassa jokin toinen rajoitustoimenpide tai muu keino, millä pystymme hallitsemaan tätä kokonaisuutta, hän sanoo.

Tähän asti Suomen koronastrategia on nojannut viruksen leviämisen hidastamiseen, jotta terveydenhuollon kantokyky pystytään turvaamaan epidemian aikana. Maan pitäminen suljettuna on kuitenkin taloudellisesti kallista.

Hallitus pohtii tällä viikolla koronatoimien jatkoa – katso kaikki rajoitukset tästä

Tavoite testata jopa 10 000 ihmistä päivässä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan hallituksen asettamat rajoitukset ovat hidastaneet viruksen leviämistä.

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta on kuvaillut Helsingin Sanomille virustorjunnan "hybridimallia", jossa rajoituksia voisi purkaa asteittain ja pitää samalla epidemia aisoissa.

Tämä kuitenkin vaatisi laajamittaista testaamista, tartuntaketjujen jäljittämistä ja altistuneiden eristämistä.

Sosiaali- ja terveysministeriön tavoite on nostaa viruksen testausmäärät jopa 10 000 testiin vuorokaudessa. Ministeriöstä kerrotaan, että julkisella puolella tehdään nyt maksimissaan noin 3 000 testiä vuorokaudessa. Toukokuussa pitäisi päästä jo 7 500 testiin vuorokautta kohden.

Ylen tietojen mukaan kriteerit täyttäviä testattavia on epidemian nykyisessä vaiheessa vähemmän kuin testauskapasiteettia on.

Isoon hyppäykseen testimäärissä päästään Kirsi Varhilan mukaan ennen pääsiäistä tehdyllä testauksen kriteerien lievennyksellä.

Nyt lääkärin päätöksellä voidaan testata lieväoireisetkin potilaat ja kaikki huoltovarmuuden kannalta kriittisten alojen työntekijät, ei vain sote-henkilöstö.

Varhila kertoo myös, että testaukseen etsitään kumppania yksityisistä terveysyrityksistä, pelkällä julkisen puolen testauksella ei päästä 10 000:een.

Kouluista ja kesätapahtumista tarvitaan pian linjaus

Hallitus käsittelee ministeriön eri mallinnuksia eli rajoitusten vaikutuksia viruksen leviämiseen keskiviikkona.

Kiireellisimmät linjaukset koskevat kesätapahtumien kokoontumisrajoituksia ja koulujen mahdollista avaamista. Varhilan mukaan molemmat rajoitukset ovat nyt mallinnusryhmän käsittelyssä.

Uusimman tutkimustiedon ja asiantuntijoiden mukaan koulujen sulkemisella on muita rajoituskeinoja vähäisempi merkitys viruksen leviämisessä. Virus ei myöskään leviä lapsiin ja nuoriin samalla voimalla kuin aikuisiin.

Onko koulujen sulkeminen enää tarpeen?

– Lasten sosiaaliset kontaktit ovat aika laajat. Vaikka lapset itse eivät juurikaan sairasta, eivätkä ilmeisesti kovasti tartuta virusta toisiinsa, tartuttavatko he sitä sitten vanhempiin ja isovanhempiin ynnä muihin. Tästä on kysymys, kun mietitään koulujen toimia, Kirsi Varhila perustelee.

Esimerkiksi Norjassa, Tanskassa ja Saksassa on jo avattu kouluja ja päiväkoteja.

21.4 kello 14.15 Tarkennettu kohtaa, jossa kerrotaan, että koulujen sulkemisella on vähäinen merkitys viruksen leviämiseen. Lisätty muita rajoituskeinoja vähäisempi.

Voit keskustella asiasta 21.4 kello 23 asti.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronapandemiasta

Työryhmä etsii ulospääsyä koronakriisistä – Hetemäki valmis samanlaisiin suuntaviivoihin kuin Saksa, joka saanut ruusuja selkeästä viestistä rajoitusten purkamiseksi

Yksi epidemiologi ja viisi matemaatikkoa tuottavat nyt Suomen tärkeintä tietoa – “Olemme saaneet risuja, että ennusteemme ovat liian ruusuisia”

Hoivakotien työntekijäpula on kärjistynyt koronakriisissä. Sijaisia joudutaan paikoin kierrättämään yksiköstä toiseen vastoin viranomaisten ohjeita.

Tällainen kuva muodostuu Ylen kyselystä, johon on vastannut noin sata hoitajaa ja omaista. Yle on saanut myös useita yhteydenottoja aiheesta.

Hoivakodeissa on ollut jo aikaisemmin kova pula työntekijöistä. Koronaepidemiassa tilanne on pahentunut entisestään, koska kymmeniä ellei satoja hoitajia on joutunut karanteeniin tai saanut koronatartunnan.

Pelkästään Helsingissä jo viime viikon alussa lähes 80 vanhusten asumisyksiköissä työskentelevää hoitajaa oli sairastunut koronaviruksen aiheuttamaan COVID19-tautiin. Karanteeniin joutuneiden määrä on luultavasti moninkertainen. Jos yksi työntekijä saa tartunnan, on mahdollista, että koko hoitotiimi määrätään karanteeniin.

Koronakriisi on johtanut jopa tilanteisiin, joissa lähes kaikki yhden yksikön vakityöntekijät on pitänyt korvata väliaikaisesti sijaisilla. Yle on nähnyt tällaisen työtilauslistan liittyen Helsingin kotihoitoon.

Työvoimapula ja henkilökunnan poissaolot ovat johtaneet siihen, että useissa hoivakodeissa on kutsuttu hätiin entistä enemmän sijaisia. Usein näitä sijaisia on kierrätetty saman yksikön eri osastojen ja myös eri hoivakotien välillä.

“Hoitajat hyppivät ihan kaikilla osastoilla”

Monet Ylen kyselyn vastaajista ovat huolissaan siitä, että työvoiman jatkuva vaihtuvuus kasvattaa koronan leviämisriskiä hoivakodeissa.

Yle uutisoi viime viikolla, miten koronaepidemia räjähti käsiin Suomen hoivakodeissa alle kahdessa viikossa. Suuri osa koronakuolemista on tapahtunut hoivakodeissa.

Vanhukset eivät pääsääntöisesti liiku hoivakodista mihinkään, joten usein koronatartunta tulee henkilökunnan kautta. Tauti voi levitä myös oireettomilla henkilöillä. Kyselyn perusteella hoitajia on tullut töihin toisinaan flunssaisena esimiesten painostuksesta.

Sijaisten kierrättäminen hoivapaikkojen välillä on myös sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n korona-ajan ohjeiden vastainen. Ohjeiden mukaan henkilöstön vaihtuvuus hoivakodissa pitää olla minimissä, jotta tartuntariski vähenisi. Samojen hoitajien pitäisi työskennellä vain yhdessä yksikössä.

Myös vanhuksen hoidosta pitäisi vastata sama hoitaja tai hoitajat, jotta kontaktit jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Näin ei aina tapahdu.

– Meillä hoitajat hyppivät ihan kaikilla osastoilla. Se korona saatetaan viedä sitten joka puolelle. Siitä on työnantajalle yritetty viestittää, että se ei tässä tilanteessa ole järkevin tapa. Vastaus on ollut, että pakko, koska on niin paljon puutetta työntekijöistä, sanoo Turussa isossa vanhusten hoivakodissa työskentelevä hoitaja.

– Keikkalaisia tulee milloin mistäkin. Osalla ei ole hoitokoulutusta, lääkelupia tai osaamista. Yksi henkilö hoitaa pahimmillaan yli 40 asukasta viikossa. Sijaisten määrä meillä on aina iso, mutta tässä tilanteessa se on kasvanut valtavasti.

Yle on varmistanut tätä juttua varten haastateltujen hoitajien ja omaisten henkilöllisyyden. He haluavat pysyä nimettöminä asian arkaluonteisuuden takia.

“Hoitajat hoitavat asukkaat, pyykit, tiskit ja roskat”

Turun vanhus- ja vammaispalvelujen palvelualuejohtaja Sari Ahonen sanoo, että kun hoitajia joutuu karanteeniin, korvaavan hoitohenkilöstön saaminen on vaikeaa. Toistaiseksi tilanteista on selvitty, koska tapauksia on ollut vielä Turussa vähän.

Ahosen mukaan Turussa pyritään siihen, että hoitajat pysyvät samassa paikassa.

– Olemme käyneet välitysfirmojen kanssa neuvotteluja ja etsineet keinoja, että sijaisten liikkuvuus olisi mahdollisimman vähäistä, Ahonen toteaa.

Hänen mukaansa kaupunki ei voi kuitenkaan kieltää ketää keikkailemasta eri hoivakodeissa, ja jonkin verran työntekijöitä on liikkunut eri yksiköiden välillä.

Kaupunki ei aina tiedä, missä sijainen on ollut hommissa, eikä sijaisella ole tätä tietoa velvollisuutta kertoa.

Helsingissä hoivakodeissa on kuollut koronaan kymmeniä vanhuksia. Helsinkiläisessä palvelutalossa työskentelevä hoitaja kertoo, että arki työpaikalla on muuttunut kaoottiseksi. Osa kollegoista on joutunut karanteeniin.

– Koko ajan on eri hoitajat. Juostaan kolmessa kerroksessa, ja sijaiset kiertävät ympäri kaupungin paikkoja. Pyykkiä ei pese kukaan kuin satunnaisesti. Hoitajat hoitavat asukkaat, pyykit, tiskit ja roskat. Saattohoitopotilaat on hylätty. Avustajia ei ole.

Helsingin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtaja Seija Meripaasi sanoo, että täysin samat hoitajat eivät pysty hoitamaan vanhuksia jaksotyön vuoksi. Hoitajat toimivat kuitenkin tiimeissä, jotka pyrkivät keskittymään samoihin vanhuksiin. Samoin toimitaan sijaisten kanssa.

Meripaaden mukaan Helsinki on saanut hoivakoteihin koronan aikana työntekijöitä niistä kaupungin yksiköistä, joiden toiminta on väliaikaisesti keskeytetty. Siitä huolimatta hoivakotien kaikkiin työvuoroihin ei ole aina löytynyt sijaisia.

Työntekijöitä haalittu hätiin päiväkodeista ja koulun penkiltä

Lähi- ja perushoitajien liiton Superin puheenjohtajan Silja Paavola vahvistaa hoivakotien sijaistarpeen kärjistymisen koronakriisissä.

Kyseessä on kaksipiippuinen ongelma. Ensinnäkään hoitajia ei hakeudu tarpeeksi töihin liikkumisrajoitusten ja koronapelkojen vuoksi. Toisaalta työnantajat pelkäävät palkata työvoimaa ulkopuolelta tartuntariskin vuoksi.

– Alimitoituksella mennään koko ajan monissa paikoissa, Paavola sanoo.

Hoivakoteihin etsitään työvoimaa henkilöstövuokrausfirmojen kautta ja opintojensa alkuvaiheessa olevista alan opiskelijoista.

Apuvoimia hoivakoteihin on haalittu myös päiväkodeista, joissa työskentelee paljon lähihoitajakoulutuksen saaneita.

Superiin on tullut lukuisia yhteydenottoja, joiden mukaan uusia tulijoita ei ole perehdytetty tehtäviinsä.

Paavolan mielestä varsinkin opiskelijoille pitäisi selittää esimerkiksi suojautumisen merkitys hyvin tarkkaan eikä alkuvaiheen opiskelijaa pidä ottaa mukaan hoitamaan koronapotilasta.

– Jos ei ole kunnollista perehdytystä, ollaan ihan suossa.

Suojavarusteita käytetään tai ei käytetä

Viranomaisohjeiden mukaan hoivakodeissa tulee käyttää aina oireettomien vanhusten kanssa lähikontaktissa kirurgista suu-nenäsuojainta. Jos niitä ei ole saatavilla, myös pestävä tai kertakäyttöinen kankainen suojain käy. Jos vanhus oireilee tai on saanut tartunnan, hoitajan pitää pukea lisäksi suojakäsineet.

Ylen kyselyn perusteella suojavarusteista on hyvin kirjavat käytännöt hoivakodeissa. Monissa yksiköissä ei vastausten mukaan käytetä edelleenkään mitään suojaimia, kun ollaan kontaktissa vanhusten kanssa.

– Kasvosuojaimia käytetään vain, jos asukkaalla on todettu virus. Käytössä ovat kertakäyttökäsineet ja essut. Käsidesiä on esillä paljon. Kasvosuojaimista yksikön johtaja sanoi, että jos niitä käytettäisiin joka päivä, ne eivät riittäisi kun tulee paha tilanne, sanoo vantaalaisen palvelutalossa asuvan vanhuksen omainen.

– Vain altistuneiden kanssa käytetään essuja ja maskeja, jotka ovat päällä koko päivän. Sairastuneiden luo mennään suojatakin kanssa, jos niitä on. Kaikki ovat altistuneita, kertoo helsinkiläinen hoitaja.

Toisaalta monessa vastauksessa sanotaan suojavarusteiden riittävän mainiosti. Parissa vastauksessa mainitaan, että varusteita on jopa varastossa.

Superin Paavolan mielestä koronaviruksen leviämisen ymmärtämisen lisäksi suojavarusteiden asianmukainen käyttö on etusijalla, jos tauti halutaan pysäyttää.

– Pitäisi olla kunnon vermeet ja kertakäyttöiset maskit. Ei ole mahdollista käyttää yhtä maskia koko työpäivän ajan, se on absurdi ajatus. Silloin ei ole enää edes ymmärrystä siitä, miten virus leviää.

Ylen nettikysely avattiin netissä ennen pääsiäispyhiä. Kyselyyn vastasi 101 hoivakotien työntekijää ja asukkaiden omaista.

Lue lisää:

Kymmenet koronakuolemat jääneet raportoimatta Suomessa – tieto Helsingin hoivakotikuolemista ei ole mennyt THL:lle asti

Yle selvitti: Kunnissa tehdään nyt päätöksiä tehohoidon rajaamisesta epidemiahuipun lähestyessä – hoivakodeissa käydään läpi, ketä hoidetaan ja miten

Onko sinulla uutisvinkki koronaan liittyen? Laita viestiä tämän jutun toimittajille jaakko.mantymaa@yle.fi, johanna.mattinen@yle.fi ja riku.roslund@yle.fi.

Illan A-studiossa käsitellään vanhusten suojelemista koronatartunnoilta hoivakodeissa. Studiossa ovat sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila, sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Juha Jolkkonen Helsingin kaupungilta sekä asiantuntija Elina Kiuru Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superista. Yle TV1 klo 21.00

Opetusministeri Li Andersson (vas.) toivoo, että koronavirusrajoituksia aletaan purkaa Suomessa ensimmäisenä kouluista.

Andersson huomautti Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa tiistaina, että myös muissa Euroopan maissa yleinen linja on ollut se, että rajoitusten löysääminen on aloitettu ensin kouluista.

Andersson myös muistuttaa, että Suomessa koronarajoitukset ovat olleet kestoltaan pidempiä kuin eurooppalaisissa verrokkimaissa.

Andersson painottaa, että ensin hallituksen täytyy kuitenkin saada selkeä tilannekuva siitä, missä vaiheessa Suomessa ylipäänsä voisi olla mahdollista purkaa rajoituksia.

– Kun aikataulusta on selkeä käsitys, sen jälkeen pitäisi päättää siitä, mitä rajoituksia ja missä järjestyksessä aletaan purkaa. Nämä päätökset tehdään terveysviranomaisten suositusten ja analyysien pohjalta, Andersson sanoi.

Hallitus seuraa Tanskan ja Norjan toimia

Pääministeri Sanna Marin (sd.) on luvannut, että hallitus käsittelee mahdollisia koronarajoitusten höllennyksiä tällä viikolla.

Pohjoismaista Tanska ja Norja ovat jo päättäneet rajoitusten purkamisesta. Norja avaa ensin päiväkodit, Tanskassa osa päiväkodeista ja kouluista avattiin jo viime viikolla.

Anderssonin mukaan hallitus saa Tanskan ja Norjan esimerkkien kautta hyödyllistä tietoa siitä, miten rajoitusten purkamiset vaikuttavat viruksen leviämiseen.

Anderssonin mukaan suurin kysymys koulurajoitusten purkamisessa on se, että onko mahdollista, että pieni osa oppilaista voisi tulla kouluun lähiopetusta varten viimeisten viikkojen ajaksi.

– Vai mennäänkö kaikkien osalta niin, että ollaan etäopetuksessa kevätlukukauden loppuun, Andersson pohtii.

Hallituksen tämänhetkisen linjauksen mukaan etäopetus jatkuu 13. toukokuuta saakka. 1.–3. luokkien oppilaat ja erityisopetusta tarvitsevat pääsevät jo nyt halutessaan lähiopetukseen, mutta hallitus on suosittanut vahvasti myös heille etäopetusta, mikäli se perheessä on mahdollista.

Kokoontumisrajoituksia saatetaan jatkaa kesälle, kesätapahtumia vaarassa

Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan parhaillaan päätöstä myös siitä, mitä tapahtuu kesän yleisötapahtumille. Tällä hetkellä myös kokoontumisrajoitukset ovat voimassa toukokuun puoliväliin asti.

Andersson sanoi Ykkösaamussa pitävänsä todennäköisenä, että kokoontumisrajoituksia joudutaan jatkamaan myös kesällä.

Jos tämä toteutuu, tullaan Anderssonin mukaan keskustelemaan siitä, miten mahdollisia menetyksiä kompensoidaan tapahtumajärjestäjille.

Lue tästä uusimmat tiedot koronaviruksesta.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka.

Lue myös:

Suomi saattaa muuttaa strategiaansa koronaviruksen torjunnassa – STM:n kansliapäällikkö väläyttää Ylelle rajoitusten lievennyksiä

Työryhmä etsii ulospääsyä koronakriisistä – Hetemäki valmis samanlaisiin suuntaviivoihin kuin Saksa, joka saanut ruusuja selkeästä viestistä rajoitusten purkamiseksi

Hallitus pohtii tällä viikolla koronatoimien jatkoa – katso kaikki rajoitukset tästä

Suomen strategia koronaepidemian hoidossa on toiminut tähän asti erittäin hyvin, arvioivat Aalto-yliopiston tilastotieteen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen ja Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

– Varmasti kauneusvirheitä matkan varrella saattaa tulla, mutta lähtökohtaisesti tämä strategia on toiminut hyvin, Rämet sanoi maanantain A-studiossa.

Mallinnuksia taudin leviämisestä tekevä Ilmonen ja rokotetta parhaillaan kehittävä Rämet listasivat viisi vaihtoehtoa kriisistä ulos pääsemiseksi.

– Suomella on edelleen nämä kaikki vaihtoehdot. Suomen tilanne on niin hyvä, olemme saaneet painettua tarttuvuuden niin alas, että me voimme edelleenkin valita, Ilmonen huomautti.

1. Rokotteen kehittäminen

Rokotteen kehittäminen olisi päätepiste koronapandemialle. Rämetin mukaan rokotteen kehittäminen on lähtenyt liikkeelle hyvin tarmokkaasti. Maailmalla on hänen mukaansa pitkälti toistasataa rokoteaihiota, joita parhaillaan kehitetään.

Rämet kuitenkin huomautti, että rokotteen kehittäminen ei ole ongelmatonta eikä rokotetta ole mahdollista saada yleiseen käyttöön vielä vuoteen.

Ennen kuin rokote voidaan ottaa yleiseen käyttöön, sen on oltava paitsi riittävän tehokas myös tarpeeksi turvallinen.

Laumasuojan saavuttamiseksi rokotetta pitää antaa myös lapsille, joilla koronan aiheuttama tauti on keskimäärin lievä. Näin ollen rokotteen turvallisuudesta on oltava varmuus. Jos rokote taas annetaan liian pienelle osalle populaatiota, se ei tarjoa riittävää laumasuojaa.

Rämet huomautti, että rokotteen kehittäminen olisi mukavin vaihtoehto laumasuojan saavuttamiseksi. Toinen vaihtoehto laumasuojan saamiseksi on se, että riittävän suuri osa väestöstä sairastaa koronan.

2. Laumasuojan hankkiminen viruksen hitaan leviämisen kautta

Laumasuoja on mahdollista saada aikaan myös siten, että riittävän suuri määrä ihmisistä sairastaa taudin ja saa sitä kautta immuniteetin.

Jos viruksen leviämistä väestön keskuudessa halutaan rajoittaa, täytyy yhteiskuntaan asettaa rajoitteita. Tässä vaihtoehdossa virus leviää niin hitaasti, että terveydenhuollon kantokyky kestää. Kuolemia tulee vähemmän.

3. Laumasuojan hankkiminen viruksen nopean leviämisen kautta

Viruksen voisi myös päästää leviämään väestössä nopeasti.

Ilmosen mukaan tästä "kerran se kirpaisee" -vaihtoehdosta seuraa väistämättä se, että terveydenhuollon kantokyky ei kestä. Seurauksena olisi ylimääräisiä kuolemia.

4. Epidemian tukahduttaminen

Ilmosen mielestä laumasuojan hankkimisen lisäksi on olemassa myös neljäs vaihtoehto. Tässä vaihtoehdossa R0-luku, eli luku, joka kuvaa sitä, kuinka monta ihmistä yksi sairastunut ihminen tartuttaa, saadaan painettua alle yhden. Silloin tartunnat vähenevät ja epidemia saadaan tukahdutettua.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijan tuoreen arvion mukaan tartuttavuutta kuvaava R0-luku olisi jo Suomessa laskenut yhteen tai sen alle, eli tartuntojen määrä olisi laskussa.

5. Lääkkeen ja muun hoidon kehittäminen

Viides vaihtoehto kriisistä ulospääsemiseksi voisi asiantuntijoiden mukaan olla tehokkaan hoidon kehittäminen koronavirukseen. Kyseessä voisi Rämetin mukaan olla lääkehoito tai bioteknologiaan perustuva hoito.

Tavoitteena oli ajan ostaminen

Aalto-yliopiston Ilmonen arveli, että kun Suomi ryhtyi rajoitustoimenpiteisiin, ensisijainen tavoite oli ostaa aikaa, jotta viruksesta saataisiin enemmän tietoa.

– Äärimmäisen hyvin on toimittu, Ilmonen totesi.

Rämet huomautti, että rajoitustoimenpiteitä voidaan aina päivittää uuden tiedon valossa. Hän oli samaa mieltä Ilmosen kanssa siitä, että Suomi on toiminut tilanteessa erittäin hyvin.

– Aivan äärimmäisen hyvä tilanne Suomessa on. Ottaen huomioon, että tämä on aivan kauhea tilanne globaalisti, Rämet sanoi.

Koulujen sulkemisella ei ensisijaisesti suojata lapsia. Mika Rämet

Pitäisikö koulut avata?

Hallituksen seuraavia toimia odotetaan huomenna keskiviikkona. Ilmonen ja Rämet olivat eri mieltä siitä, voitaisiinko koulut jo avata.

Myös lastentautiopin professorina toimiva Rämet totesi kannattavansa koulujen avaamista, koska katsoo asiaa ensisijaisesti lasten näkökulmasta. Hän huomautti, että tämänhetkisen tiedon mukaan lapsilla tauti on lähtökohtaisesti lievä.

– Koulujen sulkemisella ei ensisijaisesti suojata lapsia, hän selitti.

Haavoittuvaisimmassa asemassa oleville lapsille taas koulujen sulkemisesta on selkeitä haittoja. Joillekin lapsille koulun opettaja voi olla ainoa turvallinen aikuinen.

– Me emme tiedä tämän taudin suhteen, kuinka tehokas toimenpide koulujen sulkeminen on taudin leviämisen estämisessä, koska emme tiedä, kuinka lapset tartuttavat.

Ilmonen sen sijaan huomautti katsovansa asiaa koko populaation näkökulmasta ja pitävänsä koulujen avaamista turhana riskinä. Hän totesi, että koska riittävää dataa koulujen sulkemisen tehokkuudesta ei ole olemassa, hän ei olisi valmis ottamaan riskiä.

– Mielestäni ei ole aika purkaa rajoituksia, hän sanoi.

Ilmosen mielestä Suomen pitäisi nyt olla varovainen ja seurata tarkasti, mitä tapahtuu niissä maissa, joissa ollaan pidemmällä ja tällä hetkellä puretaan rajoituksia. Rajoituksia on purettu jo muun muassa Saksassa, Tanskassa ja Norjassa.

– Katsoisin vähintään muutaman viikon eteenpäin, koska siinä on se parin viikon viive ennen kuin ne alkavat näkyä. Meillä on se kiitollinen asema, että me tulemme hieman jäljessä. Pitäisin kiinni tästä kiitollisesta asemasta ja seuraisin hyvin tarkkaan, Ilmonen pohti

Kuopiossa sijaitsevan Itä-Suomen pääpoliisiaseman talousrikostutkinta on saanut tänä aamuna selvitettäväkseen Kiuruveden Kallionsydämen hoivakotia koskevan esiselvitysilmoituksen.

– Tästä on kirjattu rikosilmoitusjärjestelmään esiselvitysilmoitus. Teemme asiassa tällä hetkellä esitutkintalain mukaista esiselvitystä, kertoo talousrikostutkintayksikön rikoskomisario Minna Immonen.

Poliisi tekee asiassa tiivistä yhteistyötä valvovan viranomaisen eli Itä-Suomen aluehallintoviraston kanssa. Immonen kertoo, että poliisi saa lähipäivinä tiedon, tuleeko aluehallintovirastolta tutkintapyyntöä.

Poliisille tullut esiselvitysilmoitus ei ole peräisin aluehallintovirastosta. Avi kuitenkin pohtii yhtenä vaihtoehtona rikosilmoituksen tekemistä Kallionsydämen hoivakodin tapauksesta.

– Jos selvityksessä nousee esiin sellaisia seikkoja, avi voi tehdä rikosilmoituksen. Olemme sopineet, että tällaisessa tapauksessa asiaa harkitaan yhdessä Valviran kanssa, sanoo johtaja Ulla Ahonen Itä-Suomen aluehallintovirastosta.

Avi ei vielä ole saanut kaikkiin asiaa koskeviin selvityspyyntöihin vastausta Attendolta ja Ylä-Savon sote-kuntayhtymältä. Päätös mahdollisesta rikosilmoituksesta tehdään, kun selvitykset on saatu.

Itä-Suomen aluehallintovirastoon ei ole toistaiseksi saapunut kanteluita ulkopuolisilta koskien koronan aiheuttamia kuolemantapauksia Kallionsydämen hoivakodissa.

Ylä-Savon sote-kuntayhtymän toimitusjohtaja Leila Pekkanen puolestaan kertoo Ylelle sähköpostitse, että kysymystä mahdollisen rikosilmoituksen tekemisestä valmistellaan yhtymähallituksen käsiteltäväksi. Kokouksen ajankohta on vielä avoin.

Juttua täydennetty 22.4. klo 11:55: Lisätty aluehallintoviraston kommentti asiaan.

Juttua täydennetty 22.4. klo 12:55: Lisätty Leila Pekkasen kommentti.

Lue myös:

Hoivakodissa kuoli yli kolmannes vanhuksista – rikosoikeuden professori: "Tutkinta pitäisi aloittaa yleisen edun nimissä"

BERLIINI Pienen putiikin oveen oli jo viikonloppuna liimattu toiveikas lappu Friedrichshainin kaupunginosassa.

“Avaamme jälleen maanantaina 20.4. Nähdään pian!”

Sulkua ehti kestää kuukauden.

Saksa aloitti tällä viikolla varotoimien purkamisen jo kuukauden kestäneiden laajojen sulkujen jälkeen. Julkista elämää avataan varovasti.

Ensin saavat avata ovensa alle 800 neliön kaupat ja seuraavaksi päättöluokkien koululaiset voivat palata koulurakennuksiin. Isossa osassa Saksaa kaupat saivat avata heti maanantaina, Berliinissä vasta keskiviikkona.

Sulkujen avaaminen ei kuitenkaan tarkoita varotoimien vähenemistä. Kasvomaskien käyttöä suositellaan vahvasti tai se on pakollista. Moni osavaltio on määrännyt huivin tai maskin kasvojen eteen pakolliseksi kaupoissa ja julkisissa liikennevälineissä.

– Siirrymme nyt uuteen normaaliin, sanoi valtiovarainministeri ja varaliittokansleri Olaf Scholz viime viikolla, kun valtionjohto kertoi varotoimien purkamisesta.

– Ja tämä vaihe ei tule olemaan lyhyt.

Osa tiukoista rajoituksista on yhä voimassa. Saksassa pidennettiin kontaktikieltoa eli yli kahden hengen kokoontumisten kieltämistä ainakin toukokuun 3. päivään saakka. Kielto ei koske samassa taloudessa asuvia.

Liittokansleri Angela Merkel varoitti maanantaina, ettei vielä ole syytä vahvaan turvallisuudentunteeseen.

Saksa elää yhä keskellä pandemiaa ja pelkona on uusi tartuntapiikki, joka voisi johtaa uusiin, entistä kovempiin rajoituksiin.

Tartuntamäärät pidettävä kurissa rokotteeseen asti

Tällä hetkellä Saksan tartuntatilanne näyttää hallittavalta.

Viime viikon perjantaina maan terveysviranomainen Robert Koch -instituutti kertoi, että tartuttavuusluku on painunut 0,7:een. Eli keskimäärin sairastunut ei enää tartuta yhtä ihmistä.

Mutta tilanne on erittäin hauras, ja joidenkin asiantuntijoiden mukaan hyvä luku on pääsiäislomien aiheuttama vääristymä. Pitkänä viikonloppuna tartuntoja ei tilastoitu normaaliarjen tapaan.

Tiistaina tartuttavuusluku oli arviolta jo 0,9.

Angela Merkel on varoittanut, että yli yhden menevä tartuttavuusluku vaarantaa erittäin nopeasti Saksan terveydenhoidon kantokyvyn. Tähän mennessä Saksa on pystynyt hoitamaan kaikki potilaat.

Saksa onkin siirtynyt vaikeaan nuorallakävelyyn, jossa yhteiskuntaa avataan hiljalleen, mutta jossa tartuntamäärä halutaan pitää matalana.

Liittokanslerinviraston vastuuministeri, siviiliammatiltaan lääkäri Helge Braun sanoo, että Saksan strategia on välttää uusia tartuntoja, ei rakentaa tartuntojen kautta laumaimmuniteettia.

– Pelkästään puolen kansan immuniteettiin puolentoista vuoden aikana tarvittaisiin joka päivä 73 000 uutta tartuntaa, Braun tyrmäsi ajatuksen uutistoimisto DPA:n haastattelussa.

Saksassa arvioidaan, että rokotteen saaminen kestää puolitoista vuotta.

Siihen saakka tartuntojen määrä täytyy pitää hallittavan matalana, ettei uutta sulkua tarvita. Viruksen täydelliseen nujertamiseen ilman rokotetta Braun ei usko.

Edessä on siis uusi varovainen ja hauras arki, minkä tueksi suunnitellaan Saksassakin Etelä-Korean mallin mukaista laajaa testaamista ja altistuneiden eristämistä.

Saksassa on tällä hetkellä valmius testata 700 000 ihmistä viikossa ja kapasiteettia halutaan nostaa jopa 4,5 miljoonaan testiin viikossa.

Eurooppalainen jäljitysteknologia kehitteillä

Saksa tukee yhteiseurooppalaista hanketta, joka kehittää korona-altistuneiden jäljittämiseen soveltuvaa teknologiaa. Hanke kulkee nimellä PEPP-PT, joka tulee sanoista Pan-European Privacy-Preserving Proximity Tracing.

Nimihirviön takana on joukko it-asiantuntijoita eri Euroopan maista. He luovat parhaillaan teknologiaa, jota eri maat voisivat soveltaa kansallisissa jäljityssovelluksissaan.

Yksi hankkeen perustajajäsenistä on it-asiantuntija Chris Boos. Hänen mukaansa sovellus tarvitaan, koska koronapandemiassa altistuneet pitää pystyä jäljittämään jo ennen oireita.

– Toisin kuin sars-epidemian kanssa, nyt ei riitä se, että ihmisiltä mitataan lämpö lentokentillä tai juna-asemilla, sillä tauti tarttuu jo ennen oireita, Boos sanoo puhelimitse.

Jäljitys toimii bluetooth-yhteyden avulla. Se mittaa sitä, kuinka pitkään kaksi kännykkää on ollut toistensa läheisyydessä. Ja kun jollain todetaan tartunta, altistuneet saavat siitä hälytyksen.

Jokainen maa kehittää oman sovelluksensa ja jokaisen maan terveysviranomaiset myös linjaavat, miten herkästi altistuneet halutaan määrätä karanteniin. Esimerkiksi tuleeko kahden viikon kotikaranteeni satunnaisesta bussialtistumisesta vai tarvitaanko siihen pidempi kontakti?

Hanke on tällä viikolla joutunut kovan arvostelun kohteeksi, ja osa mukana olleista tutkijoista on vetäytynyt projektista. Boosin mukaan heidän teknologiassaan ei ole yksityisyydensuojaongelmaa.

– Ainoa taho, joka tietää kuka olet, on sinä itse. Meidän alustamme tai alustaa käyttävät sovellukset eivät saa tätä tietoa koskaan selville, Boos sanoo.

Boos uskoo, että Euroopassa sovellus otetaan käyttöön vapaaehtoispohjalta. Se kuitenkin vaatii sen, että noin 60 prosenttia kansasta lataa sovelluksen ja käyttää sitä.

Boosin yhteiseurooppalaisen tiimin kehittämää teknologiaa testataan jo Italiassa. Koodi on tarkoitus tehdä avoimeksi parin viikon päästä.

Suomessa kansallista sovellusta kehittävät Reaktor ja Futurice.

Voit keskustella jutun perässä torstai-iltaan klo 23 saakka. Mitä mieltä olet jäljittämisteknologiasta? Joudutaanko rajoituksia taas mahdollisesti kiristämään, jos tartunnat eivät pysy aisoissa?

Lue lisää:

Saksa otti niskaotteen koronatartunnoista – normaaliin on vielä pitkä matka, vaikka taudin tarttuvuus putosi ja rajoitteita höllennetään

Kainuussa kokeiltiin helmikuussa videostriimausta, jonka tarkoituksena oli helpottaa työntekijöiden löytämistä.

Tuolloin Kainuun soten työpaikoista tehtyä lähetystä seurasi verkkoyhteyden päässä yli 60 potentiaalista työnhakijaa. Puolestaan kuhmolaisen CLT-massiivipuulevyjä valmistavan yrityksen rekrykoulutuksesta tehtyä lähetystä seurasi noin 80 työpaikasta kiinnostunutta ihmistä.

Ajoitus oli arvaamattoman hyvä: koronavirus pisti maaliskuussa työmarkkinat sekaisin ja striimaamisesta tuli entistä parempi väline rekrytointiin.

Striimausta on ennen Kainuuta kokeiltu Pohjois-Savossa. Siellä MessiLiveksi kutsuttu palvelu on kehitetty jo neljä vuotta sitten, mutta aiemmin sitä ei ole Pohjois-Savon ulkopuolella kokeiltu.

– Meidän kannaltamme tämä on sattumaa. Tähän tilanteeseen on vaikea löytää oivallisempaa työkalua, kun TE-toimistot saavat massoittain uusia asiakkaita, kertoo Pohjois-Savon TE-keskuksen palvelujohtaja Väinö Vähäsarja.

Palvelun tarkoituksena on, että videoiden välityksellä työnantajat pääsevät kertomaan avoinna olevista työpaikoista normaalia suuremmalle yleisölle.

– Työnhakijalle suoratoistolähetys on oiva paikka kysyä mieltä askarruttavat kysymykset työpaikasta ja -tehtävistä suoraan työnantajalta tai jopa samassa työtehtävässä olevalta työntekijältä, Vähäsarja sanoo.

Työvoimasta on huutava tarve koronasta huolimatta

Ensimmäiset onnistuneet live-lähetykset saivat ison pyörän pyörimään Kainuun TE-toimistossa ja huhtikuun alussa perustettiin RekryKainuuLive-hanke. Hankkeelle on tarvetta, vaikka rekrytointia tehdään tällä hetkellä harvemmilla toimialoilla koronaviruksen takia.

Kainuun TE-toimiston johtaja Tiina Veijolan mukaan maataloudessa, metsäalalla ja varsinkin sote-alalla on koronan aikana pulaa osaavista työntekijöistä. Livestriimien kautta voidaan koronankin aikana tavoittaa kymmeniä ja jopa satoja potentiaalisia työntekijöitä.

– Pitää muistaa, että meillä on edelleen akuutti työvoiman tarve monella alalla. Vaikka hanke aloitettiin toisenlaisessa tilanteessa kuin ajateltiin, sitä viedään koko ajan eteenpäin.

Koronakriisin aikana lähetyksiä on tehty rekrytoinnin lisäksi myös muista aiheista, kuten yritysrahoituksesta, työnhakijaksi ilmoittautumisesta ja yrittäjän työttömyysturvasta.

Haaveena päivittäiset lähetykset joka puolelta Suomea

Pohjois-Savossa rekrytoinnin videostriimejä on tehty jo vuodesta 2016 lähtien. Keskusteluja palvelun laajentamisesta käydään koko ajan Suomen TE-toimistojen kanssa.

– Olisi hienoa saada tästä valtakunnallinen TE-toimiston kanava, jossa lähetyksiä tulisi eri puolilta Suomea jokaisena arkipäivänä työpaikkoihin liittyen, Pohjois-Savon TE-keskuksen palveluohjaaja Väinö Vähäsarja sanoo.

Verkossa tapahtuva rekrytointi on selvästi tulevaisuutta, mutta todennäköisesti koronakriisi nopeutti uusien käytäntöjen käyttöönottoa. Vähäsarja arvelee, että olemassa olevat epäilykset striimeistä ja verkkopalveluista ovat koronan aiheuttamien etäkäytäntöjen vuoksi hälventyneet, ja palveluja päästään laajentamaan, kun suurin kriisi on ohi.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta torstaihin kello 23:een saakka!

Lue myös: Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Muokkaus: Korjattu 22.4. klo 11.54: Väinö Vähäsarjan titteli on palvelujohtaja, ei palveluohjaaja, kuten jutussa aikaisemmin luki.

Hallitus ja presidentti totesivat 16. maaliskuuta, että Suomessa on poikkeusolot. Viisi viikkoa kestänyt poikkeustila jatkuu, kunnes toisin päätetään.

Perusteita poikkeusoloille oli kaksi: koronan aiheuttama suuronnettomuuteen verrattavaa tartuntatautiuhka sekä väestön toimeentuloon ja talouselämän perusteisiin kohdistuva uhka. Tutustu määritelmiin valmiuslain pykälästä 3.

Nyt tilanne näyttää muuttuneen.

Epidemia on seisahtumassa, sanoo THL:n erikoistutkija Simopekka Vänskä Helsingin Sanomissa ja arvioi Ylelle, että mikäli rajoitukset pysyvät entisellään, koronan epidemiahuippu on ohi ja tartuttavuusluvut laskevat.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila väläytti eilen, että joitain toimia voidaan höllentää.

Voitaisiinko poikkeusoloista lähiaikoina luopua, ja kuka sen päättää?

1) Ovatko poikkeusolot yhä päällä?

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti: Poikkeusolot ovat edelleen voimassa, ja ne ovat voimassa toistaiseksi. Poikkeusolojen päättyminen viedään valtioneuvoston yleisistuntoon päätettäväksi.

Poikkeustila täytyy todeta päättyneeksi, jos poikkeustilalle ei enää ole oikeudellisia perusteita.

2) Koronatilanne hellitti, löytyykö poikkeustilalle yhä peruste?

Oikeuskansleri Pöysti: Valtioneuvoston tulee arvioida tilannetta kokonaisuutena. Kriisi ei ole mitenkään vielä ohi.

Asiantuntijatahona toimivan THL:n mukaan epidemiahuippu on Uudellamaallakin ehkä kuitenkin vielä tulossa viime päivien myönteisestä kehityksestä huolimatta. Ulkomailta on myös esimerkkejä siitä, että rajoitustoimia helpotettaessa tartunnat lähtevät uudestaan leviämään.

Asia vaatii huolellista harkintaa, koska tässä tilanteessa poikkeustoimilla pyritään suojaamaan ihmisten henkeä ja terveyttä eli oikeudellisesti kyse on erittäin painavien perusoikeuksien eli oikeuden elämään ja oikeuden terveyteen suojelemisesta.

3) Uhkaako talouselämää erityisen vakava tapahtuma?

Toista perustetta eli talouselämän turvaamista ei ole kertaakaan käytetty koronaan liittyvän poikkeustoimen perusteena.

Siinä väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuu erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat

Onko poikkeusoloille talouden näkökulmasta perusteita, valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta?

Tämän kohdan käytössä otettiin 16. maaliskuuta paha varaslähtö.

Kritisoin tuolloin tilannetta, että poikkeuslaki mentiin julistamaan väestön toimeentuloon ja talouselämän perusteisiin kohdistuvan erityisen vakavan uhkan perusteella. Mitään sellaista perustetta ei ollut käsillä, joka olisi oikeuttanut tämän käyttöönottoon.

En ota kantaa, ovatko nämä perusteet voimassa nyt, mutta jos valtioneuvosto toteaa poikkeusolot joiltain osin päättyneiksi, toivottavasti tämä kohta selvitetään ensimmäisenä, ettei se ainakaan jää vain sinne roikkumaan.

Perustuslakivaliokunta on johdonmukaisesti sanonut, että kaikki toimivaltuudet joita valtioneuvosto on halunnut ottaa käyttöön, liittyvät kohtaan 5 eli pandemiaan – ei talouteen.

Koko viiteen viikkoon ei yhtäkään toimivaltuutta ole otettu käyttöön (talous)kohdan perusteella, ja se vain todistaa kuinka pahasta varaslähdöstä oli maaliskuussa kysymys.

Onko poikkeusoloille talouden näkökulmasta perusteita, oikeuskansleri Tuomas Pöysti:

Myös tämä peruste on sinänsä edelleen voimassa. Valtioneuvoston tulee toki arvioida myös sen voimassa pitämistä.

Erona on se, ettei tähän nojaten ole otettu käyttöön yhtään poikkeustoimivaltuutta, eikä eduskunta ole vielä siten myöskään arvioinut, onko sillä perusteella poikkeusolot käsillä.

Nyt kun pandemian hyvin laajat taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset tulevat esille, asia on syytä arvioida uudelleen valmiuslain soveltamisen poikkeuksellisen korkean kynnyksen ja normaalisuusperiaatteen eli tavanomaisten keinojen ensisijaisuuden näkökulmasta.

Juuri tällä hetkellä ei näytä kyseisen perusteen mukaisille poikkeustoimille olevan välttämättömyysedellytysten ja normaalien toimivaltuuksien ensisijaisuuden näkökulmasta tarvetta.

Tästä johtuu, että poikkeustilakin täytyy todeta päättyneeksi jos poikkeustilalle ei enää ole oikeudellisia perusteita.

4) Kuka valvoo, ettei poikkeustilaa jatketa vailla syytä?

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen: Ei ole kunnolla säädelty sitä, miten eduskunta nimenomaisesti valvoisi poikkeusolojen toteamista. Eli tässä kohtaa on jonkinlainen valuvika.

Eduskunta ja perustuslakivaliokunta ovat käsitelleet valmiuslain mukaisten asetusten käyttöönottoa ja soveltamista ja siten eduskunta on epäsuorasti ottanut kantaa, onko maassa poikkeusolot vai ei.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti: Valtioneuvosto seuraa ja arvioi poikkeusolojen ylläpidon välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta yleisesti.

Näin tekee myös oikeuskansleri laillisuusvalvojana.

Valtiosääntö ja kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet edellyttävät, että poikkeustoimivaltuuksien ja perusoikeuspoikkeusten välttämättömyyttä on seurattava ja toimenpiteet on kumottava ja poikkeusvaltuuksien käyttö lopetettava, jos se ei enää ole tilanteen hallitsemiseksi välttämätöntä ja oikeasuhtaista.

Kyse on lainsäädäntötoimista, joissa ei välttämättä voida tehdä aivan päiväkohtaista arviota. Riippuu jossain määrin käytetyistä rajoitustoimista, voiko niiden kumoaminen tulla heti voimaan vai edellyttääkö se ennakkovalmistautumista.

5) Koronakriisi loppuu joskus. Kuka päättää poikkeusolot?

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti: Valtioneuvosto (eli maan hallitus) päättää poikkeusolojen päättymisestä.

Valmiuslaissa ei säädetä valtioneuvoston ja presidentin yhteistoiminnasta poikkeusolojen päättymisen toteamisessa. Valtioelimet toimivat kuitenkin yleisesti yhteistoiminnassa.

Eduskunta ei käsittele näitä asetusten kumoamispäätöksiä vaan ainoastaan toimivaltuuksien käyttöönotto- ja jatkamisasetukset sekä jälkivalvontana soveltamisasetukset.

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen: Mitään muita pykäliä tästä ei ole kuin se, että asetukset on poikkeusolojen päättyessä kumottava.

Olisi symmetrian takia hyvä, että samat tahot jotka ovat ne todenneetkin, toteavat niiden päättymisen. Epäsuorasti meillä toimivalta on valtioneuvostolla sen jälkeen kun se on käsitellyt asiaa.

Nyt kun 16. maaliskuuta tehty päätös on voimassa toistaiseksi, olisi loogista että tehdään erillinen toteamispäätös siitä että ne ovat päättyneet.

6) Onko koronakriisi paljastanut valtiosäännöstä viilattavaa?

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti: Valmiuslaki näyttäisi edellyttävän monin paikoin täsmentämistä nyt saadun kokemuksen perusteella; joitakin sääntelyn aukkokohtia on myös havaittu pandemiatilanteessa.

Perustuslakivaliokunta on jo esittänyt merkittäviä näkökohtia ja lisäksi sen, että valmiuslain tarkistamista ei pidä tehdä poikkeusoloissa vaan huolellisella harkinnalla.

Pandemian hallinnassa paljastuneita puutteita on mahdollista korjata ainakin osittain myös tartuntatautilain sekä muun lainsäädännön tarkistuksilla.

Pääsääntöisesti pandemian kaltaiset tilanteet pitäisi pystyä jatkossa hallitsemaan muilla kuin valmiuslain mukaisilla poikkeusvaltuuksilla.

Limingan kuuluisalla lintulahdella keksittiin aivan erityinen ratkaisu koronan tyhjennettyä tilauskirjat: koko hotellin voi nyt vuokrata arkisin omaan käyttöön yhden huoneen hinnalla.

– Yleensä matkanjärjestäjät ovat varanneet hotellin huhti-toukokuulle kokonaan, mutta nyt varaukset on peruttu, kertoo hotelli Liminganlahden asiakaspäällikkö Sari Peltomäki.

Vain viikonlopuille oli jäänyt muutamia yksittäisiä tilauksia, mutta arkipäiville ei majoittujia ollut tulossa. Niinpä Peltomäen mielessä syntyi erikoinen ajatus: jospa arkipäivinä vuokrataankin koko hotelli yhden huoneen hinnalla.

– Vietin täällä yön perheeni kanssa ja mietin, että olisipa mahtava, jos muutkin pääsisivät kokemaan tämän. Siitä se idea sitten lähti.

Sovittuaan asiasta Limingan kunnan omistaman hotellin johtajan kanssa, Peltomäki postasi someen tarjouksen. Se levisi saman tien laajasti.

Pian myös lehdet tarttuivat aiheeseen (Kaleva). Sen jälkeen puhelin onkin pirissyt ja koko kevätkausi myytiin lähes hetkessä loppuun. Näillä näkymin tämän hetkinen järjestely jatkuu toukokuun loppuun saakka.

Koronatilanteen kehitys ratkaisee, miten kesäaikana toimitaan.

Korona koettelee rajusti majoitusalaa

Koronan takia hotellien käyttö on vähentynyt rajusti. Matkailu- ja ravintolapalveluiden yhteisen etujärjestön MaRan mukaan neljä viidestä hotellista on kiinni ja avoinna olevien hotellienkin käyttöaste on romahtanut muutamaan prosenttiin. Muutamissa hotelleissa huoneita on ruvettu vuokraamaan esimerkiksi etätyöpisteiksi.

Sari Peltomäen mukaan isoille hotelleille toimintatavan muutos ei ole ihan yhtä helppoa kuin pienelle. Pienen hotellin toiminta on luonnollisesti pienimuotoisempaa, sen vuoksi toimintaa voidaan muuttaa helpommin.

– Ei tässä tienesteille päästä, mutta mielellään tarjoamme tämän kokemuksen. Ehkä he tulisivat uudestaan, kun koko paikka on auki.

Vaikka koko hotelli onkin varattu yksityiskäyttöön, on huoneista käytettävissä aina vain yksi kerrallaan. Eri huoneiden käytön välillä pidetään mahdollisimman pitkä tauko.

Työtä ja tarkkuutta hotellin aukiolo kuitenkin vaati, vaikka vain yhdelle asiakasperheelle kerrallaan.

– Käymme mekaanisesti läpi kaikki paikat ja putsaamme pinnat. Lelut ja astiat pesemme astianpesukoneessa. On se sitä jynssäämistä, Peltomäki kertoo.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta torstaihin kello 23:een saakka!

Lue myös: Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Juttua korjattu 22.4.2020 kello 13.41: Otsikossa luki aikaisemmin virheellisesti tittelinä yrittäjä. Titteli korjattu asiakaspäälliköksi.

Oikeuskanslerille on tullut useita kanteluja Business Finlandin myöntämistä yritystuista. Kyse on erityisrahoituksesta, jota on myönnetty koronaviruskriisin vuoksi.

Kanteluita on maanantain ja tiistain aikana tullut neljä, kerrotaan oikeuskanslerinviraston kirjaamosta.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi eilen, että työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää sisäisen tarkastuksen Business Finlandin myöntämästä yritysrahoituksesta. Lintilä kirjoitti Twitter-päivityksessään, että tämä on kaikkien osapuolten parhaaksi. Lintilä kertoi lisäksi keskustelleensa asiasta Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan kanssa.

Hallitus on luvannut yrityksille suoraa tukea koronakriisiin vajaat 1,5 miljardia. Business Finlandin osuus on 800 miljoonaa, ely-keskusten 400 miljoonaa ja kuntien 250 miljoonaa euroa.

Ely-keskukset auttavat alle viiden hengen yrityksiä ja Business Finland sitä suurempia. Kunnat myöntävät 2 000 euron avustuksia yksinyrittäjille.

Viime päivinä on arvosteltu sitä, että ely-keskusten ja Business Finlandin kautta ohjatut yritystuet kohdistuvat uudistamishankkeisiin eivätkä esimerkiksi tilojen vuokriin tai palkkojen maksuun, jotka ovat monessa yrityksessä akuutein ongelma.

Tukien kohdentuminen on herättänyt keskustelua etenkin sen jälkeen, kun Suomen Kuvalehti julkaisi viime viikon lopulla selvityksen Business Finlandin myöntämien tukien saajista. SK:n mukaan toimialoittain suurimman osan tuista saivat it-alan ohjelmisto- ja konsultointiyhtiöt.

Aiheesta aiemmin: Business Finlandin johtaja myöntää, että rahoituspäätöksissä on tehty virheitä: "Hyvä, että tehdään tarkastus"

Rahoituspäätöksistään kohun keskelle joutuneen Business Finlandin johto ei sisäisen tarkastuksen virkamiesten sisäänmarssista hätkähdä.

– Meille on ollut alusta asti päivänselvää, että meidän toimintamme tullaan tarkastamaan monta kertaa. Hyvä tehdä se tässä vaiheessa. Se puhdistaa ilmaa, sanoo johtaja Reijo Kangas.

Business Finlandilla on ollut käsissään ristiriitainen tehtävä.

Rahoitusta on pitänyt myöntää yrityksille hallituksen toiveiden mukaisesti kriteereitä väljästi tulkiten, mutta silti niitä noudattaen. Toisaalta rahoituspäätösten kriteereitä on myös pidetty liian tiukkoina, mikä pudottaa osan ja ehkä juuri ne eniten rahoitusta tarvitsevat sen ulkopuolelle.

Kohua onkin syntynyt jo siitä ketkä ovat saaneet rahoitusta ja ketkä eivät ja onko ratkaisut olleet oikeita.

– Tässä on ollut muutamia keissejä esillä alusta asti. Olen koko ajan sanonut, että tällaista prosessia ei viedä läpi ilman virheitä. Niitä väistämättä tulee, Kangas puolustautuu.

Lue tästä: Suomen kuvalehti nosti viikonvaihteessa esiin liudan yrityksiä, jotka olivat saaneet Business Finlandilta 100 000 euron kehitysrahoituksen.

Lue tästä: Helsingin Sanomat nosti puolestaan tiistaina esiin kansanedustaja Ano Turtiaisen voimanosto­tuotteita myyvä yrityksen, joka sai keskukselta 70 800 euron koronatuen.

Kangas myös muistuttaa, että oikein toisinkaan ei olisi voitu toimia.

Business Finland ja Ely-keskukset voivat myöntää rahoitusta kehityshankkeisiin, jonka kustannuksista vain osan maksaa valtio. Rahoitusta voidaan myös myöntää vain kriisistä kärsineille kannattavaa toimintaa tehneille yrityksille.

Väliinputoajia, joilla kassat on tyhjät, kehittämistarpeita ei ole ja ehkä vielä laskuja rästissä tai ulosotossa, jää paljon. Se on myös näkynyt siinä keille rahoitusta ja varsinkin isoja summia on myönnetty.

– Tämä on ollut lähtökohtaisesti selvää meille ja päättäjille. Ei siis ole yllätys, että jos meidät valitaan toimijaksi niin tämmöiseen tulokseen se tulee johtamaan, Kangas perustelee.

Tässä karkea vertailu toimialoista, jotka saaneet eniten tukea ja toisaalta eniten lomauttaneet.

Lue lisää: Konsultit koronarahoituksen saajien kärjessä – elinkeinoministeri Lintilä: "Heillä on kokemusta hakemisesta"

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (Kesk.) tviittasikin tiistaina, että TEM:in sisäinen tarkastus käynnistää Business Finlandin myöntämän yritysrahoituksen tarkastamisen - kaikkien osapuolten parhaaksi.

– Tervetuloa! Hyvä, että tehdään tarkastus, toivottaa Kangas.

Lintilä myös aikoo viedä keskiviikkona hallituksen neuvotteluihin asetusmuutoksen, jolla rahoitusta voitaisiin kohdistaa enemmän koronan aiheuttamiin ongelmiin ja niiden kustannusten kattamiseen.

Rahoituksen myöntämisen kriteereitä pidetään siis toisaalta liian kireinä.

– Erilaisia keinoja tarvitaan. Meidän rooli on yksi ja me ei voida ottaa muita rooleja ja se on päivä selvä asia sekin, Kangas sanoo.

Valtiontalouden tarkastusvirasto mukana syynissä

Sisäisen tarkastuksen suorittavat siis TEM:in tarkastajat, mutta heidän toimintansa tulee vielä mahdollisesti menemään ulkoista tarkastusta tekevän Valtiontalouden tarkastusviraston syyniin.

Kaikissa valtion yksiköissä on sisäinen tarkastus. Sen avulla yksikön johto voi varmistua siitä, että asiat tehdään asianmukaisella tavalla.

– Sisäinen tarkastus on erittäin tärkeä toiminto varsinkin poikkeuksellisissa olosuhteissa, jossa päätöksiä tehdään nopealla aikataululla ja riskit kasvavat. Minulla ei kuitenkaan ole erityistä syytä epäillä, että yritysrahoituksessa olisi toimittu sääntöjen vastaisesti, sanoo Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tytti Yli-Viikari.

VTV:ssä ei ole vielä käynnissä virallista tarkastusta TEM:in tarkastuksesta. Sen aika on myöhemmin jos syytä ilmenee.

– Yritystukikokonaisuudesta tarkastushuomioita luovutetaan eduskunnalle aikaisintaan loka-marraskuussa, Yli-Viikari sanoo.

Poliittiset toiveet törmäsivät hallinnon säädöksiin

Virastossa pidetään hyvänä, että ministeri Lintilä haluaa selvyyttä tilanteeseen ja on käynnistänyt sisäinen tarkastuksen.

– Business Finlandilla on erittäin hyvät ja kokeneet sekä käsittelijät ja käsittelyprosessit. Jo sillä varmistetaan, että ei tehdä ns. vääriä päätöksiä, Yli-Viikari sanoo.

Valtiontalouden tarkastusviraston kokenut pääjohtaja arveleekin, että poliittiset toiveet ja keinot niiden saavuttamiseen eivät ole täysin kohdanneet.

– Valtiolla ei voi olla normaalitilassa kriisirahoituskoneistoa vaan se voi tarjota vain kehitysrahoitusta. Nyt hallinto on uudessa tilanteessa, jossa kuitenkin ovat yhä voimassa samat säännöt, joilla tukia myönnetään ja samat prosessit, joilla varmistetaan että rahoitus menee oikeaan kohteeseen, Yli-Viikari arvelee.

Lue tästä: Elinkeinoministeri Lintilä: Business Finlandin jakamat yritystuet tarkastetaan kahdesti – tukiperusteisiin muutoksia

Killinkosken nauhatehtaalla painetaan tällä hetkellä töitä kolmessa vuorossa. Koronaepidemia on nostanut kuminauhojen kysynnän aivan uusiin ulottuvuuksiin, kertoo Inka oy:n toimitusjohtaja Sirpa Heinämäki.

– Kuminauhaa halutaan 10 000 metristä satoihin tuhansiin metreihin, myös Ruotsista on tullut paljon kyselyjä. Tilaajina on niin pieniä kuin isojakin toimijoita.

Kasvaneiden tilausten takana ovat kangasmaskien valmistukseen siirtyneet tekstiilikäsityöläiset, joilla koronan takia muut työt ovat loppuneet tai vähentyneet merkittävästi.

Mikkelissä Taito Shop -myymälää ja Kenkäveroa ylläpitävä Taito Itä-Suomi aloitti puuvillamaskien valmistuksen vajaa pari viikkoa sitten. Kuminauhapula tuli vastaan heti, kertoo Kenkäveron toiminnanjohtaja Anne Ossi.

– Kun soitin muutamiin tukkuihin, niin vastaus oli aina sama: sitä ei nyt saa.

Lopulta Ossi onnistui hankkimaan kuminauhaa "muutaman tuhat metriä", mutta se alkaa pian olla lopussa.

– Me emme iske päätä seinään kuminauhapulan kanssa, vaan otamme käyttöön puuvillanauhan. Toukokuun puolivälissä on tulossa iso lasti kuminauhaa.

Koronakevät yllätti nauhateollisuuden

Suomalaista tekstiiliteollisuutta on siirretty 1990-luvusta lähtien halvemman työvoiman maihin. Kun ompeluun soveltuvien nauhojen kysyntä väheni, on pitkäaikaisten nauhavalmistajien pitänyt muuttaa tuotantoaan.

Finn-Nauha Keuruun Haapamäellä on erikoistunut teollisuuden teknisiin nauhoihin, eli esimerkiksi kemikaaleja ja kuumuutta kestäviin nauhoihin.

Kyselyjä kapeista nauhoista on viime viikkoina tullut paljon, kertoo toimitusjohtaja Ilkka Suokko.

– Se on nähtävissä, että maskien valmistajien määrä on kasvanut. Kasvomaskeissa käytetyn kuminauhan ja venymättömän puuvillanauhan kysyntä on lisääntynyt.

Finn-Nauha on ottanut kuminauhojen valmistukseen lisäkoneita ja kasvattanut valmistuskapasiteettia reippaasti, jotta maskien saatavuus ei kaatuisi nauhapulaan.

Näin on tehty myös Pohjoismaiden suurimman nauhavalmistajan Inka Oy:n Killinkosken tehtaalla, jossa kaikki mahdolliset koneet on nyt valjastettu kuminauhan valmistukseen.

– Meillä on aika iso konekanta, joilla tuottaa kuminauhaa. Onneksi emme ole hävittäneet mitään koneita, vaikka välillä on tekeminen ollut vähän vähäisempää, naurahtaa Heinämäki.

Punomalla syntyy 4 millimetriä leveää kuminauhaa noin 32 metriä tunnissa, kutomalla ja loimineuleena vielä hieman nopeammin. Inkan tehtaalla kuminauhaa punoo ja kutoo noin 200 konetta.

Nauhaa syntyy arviolta toistasataa kilometriä vuorokaudessa.

– Osittain kapeissa nauhoissa kaikki on myyty juhannukseen asti. Me yritämme saada kutomon puolelta lisäkapasiteettia näihin kapeisiin nauhoihin, kertoo Heinämäki.

Designmaski on myös asuste

Mikkelin Taito Shopissa ompelukoneet laulavat ja maskeja syntyy. Kankaan kuviointi on Ebba Masalin opetustauluista tutut kasviaiheet.

Designmaskit vetoavat etenkin naisiin ja valmistuksessa ollaan jopa hieman jäljessä siitä, mitä verkkokaupassa on tilauksia.

– Kun ei ole tarvinnut käyttää aikaa markkinointiin, myös meidän myynti- ja markkinointipäällikkömme on voinut olla mukana ompelemassa, nauraa Olli.

Maskien valmistuksessa ahertaa Taito Shopeissa ympäri Suomen kymmenkunta ihmistä. Kaikilla on määräys pitää maskia työpaikalla. Alussa maskin pitäminen tuntui oudolta, mutta siihen tottui pian, Anne Ossi kertoo.

– Nyt ymmärrän aasialaisia oikein hyvin. Maski on heille asuste, aivan niin kuin hattu tai hanskat.

Korona muuttaa maailmaa ja ihmisten tapoja toimia. Ossi arvelee, että maskit ovat tulleet jäädäkseen.

– Meidän kulttuurissamme se on uusi ajatus, että olemme kohteliaita emmekä levitä itse tautia, mutta veikkaan että kangasmaski tulee vielä olemaan Suomessakin tavallinen asuste.

COVD-19-pandemiasta eri puolilta maailmaa vähitellen kerääntyvät tiedot osoittavat, että tauti on kaikkialla miehille tappavampi kuin naisille.

Vielä ollaan pandemian myrskynsilmässä, mutta tutkijat toivovat viranomaisilta ajantasaisia tilastotietoja, jotta syiden jäljille päästäisiin mahdollisimman hyvin.

Täysin odottamaton tämä epäsuhta ei tutkijoille ole. Se keskimääräistys, että urokset ovat taudeille alttiimpia kuin naaraat, pitää paikkansa kaikilla nisäkkäillä. Myös ihmisillä naisten immuunijärjestelmä on iskukykyisempi kuin miesten.

Naisten ja miesten sairastavuutta ja kuolemia vertailevalle Global Health 5050 -sivustolle kerättyjen tietojen mukaan COVID-19 on Suomessa ollut kuolemaksi 2,3 prosentille diagnoosin saaneista miehistä ja 0,8 prosentille naisista. Taulukko on päivitetty viime viikolla.

THL:n tänäisen tiedon mukaan 58 prosenttia kuolleista on ollut miehiä. Luvussa on runsaat kaksi kolmasosaa kuolintapauksista.

Brittiyliopisto University College Londonin ylläpitämän Global Health 5050:n luvuissa on maakohtaisia eroja, mutta suuret linjat ovat samat. Ero sukupuolten kuolleisuudessa koskee lisäksi kaikkia ikäryhmiä.

Diagnoosien määrässä ei ole suurta eroa

COVID-19:n puhjettua kiinalaistutkijat arvioivat sukupuolten epäsuhdan johtuvan ennen muuta elintavoista ja niiden seurauksista. Sittemmin on puhuttu biologiasta. Kumpi painaa enemmän? Siihen tutkijoilla ei ole vastausta.

Todennäköisesti sekä-että, vastaa UCL:n kansanterveystieteen professori Sarah Hawkes Britannian yleisradioyhtiön BBC:n haastattelussa.

Pandemian riskiryhmässä on ihmisiä paitsi ikänsä niin myös perussairauksiensa vuoksi. Koronakuolemalle altistavat sydän- ja keuhkosairaudet ovat globaalisti yleisempiä miehillä kuin naisilla.

Miehet polttavat enemmän tupakkaa ja juovat enemmän alkoholia, ja miehille tyypillisissä ammateissa altistutaan useammin epäterveellisille ympäristötekijöille, mikä voi lisätä perussairauksia, Hawkes luettelee.

Kaikki nämä sukupuolten erot ovat tietysti keskimääräistyksiä.

Entä pesevätkö naiset ehkä käsiään uutterammin kuin miehet? Tieteellistä näyttöä siitä ei ole, eikä Global Health 5050 -tilasto tue tätä usein kuultua käsitystä. Sukupuolten suuri ero ei näy diagnoosien määrässä, vaan vain tartunnan ankaruudessa ja kuolleisuudessa.

Myös SARS tappoi enemmän miehiä kuin naisia

Yhdysvaltalaisen Johns Hopkinsin yliopiston kansanterveystieteen professorin Sabra Kleinin mukaan mikään yllä mainituista syistä ei voi olla perimmäinen selitys. Sen täytyy olla jotakin, joka on yhteistä koko miessukupuolelle, hän sanoo.

Klein on aiemmassa tutkimuksessa osoittanut, että naisten elimistö puolustautuu paremmin muun muassa hepatiitti-C:tä ja ja HIV:tä aiheuttavia viruksia vastaan. Tämä havainto on tehty muissa tutkimuksissa myös koronviruksista, SARSin ja MERSin aiheuttajista.

Vuosien 2002–2003 SARS-epidemian jälkeen Hongkongin kokonaissaldo kertoi samaa: sairastuneista miehistä lähes 22 prosenttia kuoli, naisista hieman yli 13 prosenttia.

Tuolloin selityksenä pidettiin ennen muuta tupakointia, joka oli heikentänyt potilaiden keuhkojen perusterveyttä. Kiinassa miltei puolet miehistä polttaa, naisista vain pari prosenttia.

Selitys ei kuitenkaan päde yhtä lailla COVID-19:n suhteen esimerkiksi kovia kokeneessa Italiassa. Siellä polttaa 28 prosenttia miehistä ja 19 prosenttia naisista.

Tupla-X antaa suojaa

Biologista selitystä COVID-19:n sukupuolieroihin on etsitty niin kromosomeista kuin hormoneista.

Naishormoni estrogeenin on useissa tutkimuksissa havaittu lisäävän immuunisolujen valppautta influenssaviruksia vastaan ja suojelevan sydänsairauksilta.

Iowan yliopistossa tutkittiin muutama vuosi sitten uros- ja naarashiirten alttiutta SARS-CoV-1-virukselle, SARSin aiheuttajalle, nyt riehuvan SARS-CoV-2:n lähisukulaiselle.

Miesten tavoin uroshiiret kuolivat tartuntaan naaraita todennäköisemmin. Mutta kun naarailta poistettiin munasarjat, jotka erittävät estrogeeniä, luvut tasoittuivat.

Tai kenties vahvin suojan antaja onkin X-kromosomi? Siinä tapauksessa naisilla on XX-yhdistelmänsä takia tuplasuojaus verrattuna miesten XY:hyn.

Joistakin perinnöllisistä sairauksista suojavaikutus tunnetaan. Esimerkiksi verenvuototautia eli hemofiliaa sairastavat vain miehet. Sitä aiheuttava mutaatio on X-kromosomissa, mutta naiset eivät sairastu, koska toinen X paikkaa virheen. XY-yhdistelmällä sitä mahdollisuutta ei ole.

Y on X:ää pienempi, vain muutaman toimivan geenin kromosomi. Valtaosa Y:stä on niin sanottua tilke-DNA:ta, joka ei suoraan koodaa mitään proteiinia.

Löytyykö siitä selitys miesten suuremmalle alttiudelle virusten hyökkäykselle, puntaroi australialaisen La Troben genetiikan professori Jenny Graves artikkelissaan The Conversation -lehdessä.

X-kromosomissa on ainakin 60 immuunivasteeseen vaikuttavaa geeniä, hän muistuttaa.

Jääkö virus lymyilemään kiveksiin?

Vastikään valmistuneessa tutkimuksessa selitykseksi miesten COVID-19-sairastavuuteen esitetään yhtä Y-kromosomin tuotosta, joka erottaa miehiä ja naisia: kiveksiä. Vertaisarvioimaton tutkimusartikkeli on julkaistu MedRxiv-sivustolla.

Yhdysvaltalais-intialaisen tutkimuksen tekijät tulivat siihen tulokseen, että syypää on kivesten kudoksissa, joihin virus saattaa jäädä pidemmäksi aikaa kuin muualle elimistöön. Siksi naiset toipuvat miehiä nopeammin, tutkimuksessa päätellään.

Muut tutkijat arvostelevat Science Media Centre -sivustolle kerätyissä kommenteissaan tutkimuksen pientä otosta. Siinä on vain 68 intialaissairaalan potilasta.

Kommentoijia epäilyttää myös muun muassa se, että päästäkseen kiveksiin viruksen olisi hyödynnettävä verenkiertoa, mitä koronavirusten ei ole havaittu yleensä tekevän.

Ongelmallista on myös se, että toisessa niin ikään vertaisarvioimattomassa pienotoksisessa tutkimuksessa potilaiden spermasta ei löytynyt viruksia.

Erityisvarotus vanhoille miehille

Siitä asiantuntijat ovat varsin yksimielisiä, että vaaditaan vielä paljon laajoja tutkimuksia siitä ilmeisen monimutkaisesta kuviosta, jonka takia COVID-19 koettelee miehiä pahemmin kuin naisia.

Tuloksille on käytännön tarvetta, sillä tartuntataudit eivät tähän lopu. Sabra Kleinin mukaan COVID-19-pandemiasta voi tulla vedenjakaja, jonka jälkeen infektiosairauksia ymmärretään tarkastella sukupuolen näkökulmasta myös käytännössä.

Kleinin mielestä viranomaisten pitäisi jo nyt suunnata tiedotuksessaan erityisiä varoituksen sanoja miehille, etenkin ikääntyneille.

– Jotta he tietäisivät riskit ja osaisivat olla erityisen varuillaan, Klein sanoo ranskalaisen yleisradioyhtiön France24:n haastattelussa.

Lue myös:

Uusimmat tiedot pandemiasta – Italiassa tartunnan ja kuolemat taas kasvussa, Suomessa epidemian huippu ohitettu?

Perunan kokonaiskysyntä on laskenut selvästi koronakriisin vuoksi.

Käytännössä lasku johtuu kuoritun perunan eli suurtalouksille tarkoitetun perunan kysynnän vähentymisestä. Koulut ja ravintolat eivät käytä perunaa tällä hetkellä niin paljon kuin normaalitilanteessa.

ProAgria Etelä-Pohjanmaan kasvintuotannon asiantuntija Juhani Rahkon mukaan kuoritun perunan markkinassa on selvä pudotus.

– Romahduksesta ei pysty puhumaan, mutta kuorittujen perunoiden menekistä suuri osa on hävinnyt, Rahko sanoo.

MTK:n kasvinviljelyasiamies Antti Lavonen on Rahkoa räväkämpi sanavalinnoissaan. Hän puhuu kysynnän romahtamisesta kuorimoperunalla.

– Kysynnän romahdus on perunalle konkreettinen, kun kuoritulle perunalle ei ole vaihtoehtoista käyttöä. Kysynnän leikkaus oli 50-80 prosenttia, Lavonen toteaa.

Tilannetta helpottaa hieman kaupoissa myytävän ruokaperunan menekin kasvu, sillä osa perunasta pystytään myymään myös kuluttaja-asiakkaille. Tämä kysyntä ei kuitenkaan korvaa suurtalouskeittiöiden kysynnän leikkausta.

– Kuluttajapuolella ei ole markkinoita kuoritulle perunalle tai jopa valmiiksi keitetylle. Perunateollisuuden ammattikeittiöille suunnatuilta puolivalmisteiltakin korona leikkasi kysyntää samassa suhteessa, Lavonen sanoo.

Kuorituksi tarkoitettu ei kelpaa kuluttaja-asiakkaille

Kuorittuna myytäväksi tarkoitettu peruna ei sellaisenaan kelpaa kauppoihin. Kuluttaja-asiakkaille laatukriteerit ovat tiukemmat, sillä kaupassa myytävän perunan pinnan täytyy olla ruveton ja kauniin näköinen.

– Kuorittuna myytävän perunan hyvä puoli on, että kuoren ei tarvitse olla virheetön, mutta maultaan perunan pitää olla täysin hyvä. Kaikki peruna ei siis kelpaa kauppoihin kuorellisina, Rahko kertoo.

Koronavirusepidemian alussa suomalaista perunaa vietiin pieniä eriä myös ulkomaille. Nyt tämäkin on loppunut.

– Myös Euroopassa on liikaa perunaa markkinoilla. Ruokaperunan kysyntä on hiipunut nyt paljon, Rahko kertoo.

Lavonen toteaa, että Euroopassa on käynnistetty esimerkiksi ranskanperunan raaka-ainetta tuottavien viljelijöiden tukitoimia.

Sitkeitä ja tottuneita markkinaheilahteluihin

Perunanviljelijöille tilanne on hankala. Liikevaihdosta on joillain tiloilla lähtenyt kysynnän myötä sama 50-80 prosenttia. Useita tiloja uhkaa konkurssi.

– Peruna ei ole ollut menestystuote kannattavuuden osalta. Tiloilla ei ole varantoja, joiden avulla selviäisivät, Lavonen sanoo.

Mahdollista on, että tuottajille jää perunaa myymättä ja se pitää viedä joko pellolle lannoitteeksi muille kasveille tai myydä tärkkelysperunaksi teollisuudelle. Rahkon mukaan näin saadaan katettua rahtikustannukset, mutta tulomenetykset ovat silti suuret.

Tällä hetkellä kuorittua perunaa menee vielä teollisuuteen, mutta pienempiä määriä. Rahkon mukaan tuottajat suhtautuvat kuitenkin tulevaisuuteen valoisasti.

– Perunanviljelijät ovat sitkeitä ja tottuneita markkinaheilahteluihin. Kun kevät etenee ja pääsee taas istutushommiin, niin eiköhän se mieliala tästä taas nouse ja toivotaan sitten parempaa seuraavaa kautta, Rahko lisää.

Antti Lavonen arvelee, että perunaa istutetaan epävarmuudessakin suunnilleen suunniteltu määrä. Epävarmuus vaikuttanee vasta yksittäisten tuottajien tuotantomääriin.

– Ratkaisevaa on koronaepidemian takia tehtyjen rajoitustoimenpiteiden pituus. Jos ne loppuvat jo toukokuussa, voidaan selvitä paremmin kuin jos ne jatkuvat vielä syksylläkin.

Katso täältä Ylen tuoreimmat uutiset koronavirustilanteesta Suomessa ja maailmalla

Keskustelu on auki torstaihin kello 23.00:een asti.

Lomautetut suomalaiset ovat saaneet päivärahansa huomattavasti nopeammin kuin mitä vielä vähän aikaa sitten pelättiin. Tämä selviää Ylen selvityksestä isoille suomalaisille työttömyyskassoille.

Koronaviruspandemian takia monet yritykset ovat joutuneet lomauttamaan henkilöstöään. Suomessa on tullut kuukaudessa uusia lomautettuja noin 155 000, selviää työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.

Vielä huhtikuun alussa Suomen suurin työttömyyskassa YTK varoitti vakavista ruuhkista työttömyysetuuksien käsittelyssä. Loimaan kassana tunnettu YTK varoitti, että hakemusmäärä saadaan käsiteltyä vasta ensi vuoden alkuun mennessä.

Päivärahat otetaan YTK:ssa käsittelyyn tällä hetkellä kuitenkin noin 17 päivän ajassa. Sekin on toki pitkä aika odottaa etenkin pienituloiselle.

Päätös etuudesta pitää antaa lain mukaan 30 päivässä. YTK on tähän mennessä pystynyt käsittelemään hakemustulvan tässä ajassa ja jopa sen alle. Päiväraha maksetaan saman tien, kun päätös on tehty.

– Tilanne on hakemuskäsittelyssä tällä hetkellä normaali. Suunniteltujen ja jo tehtyjen toimien avulla uskomme pystyvämme toimimaan jatkossakin siten, ettei kestämätöntä viivettä jäsenillemme tule, YTK:n toimitusjohtaja Sanna Alamäki sanoo.

Viive on vielä pienempi monella muulla kassalla. Suomen toiseksi isoin työttömyyskassa KOKO edustaa korkeasti koulutettuja. Se käsittelee nyt viikko sitten saapuneita hakemuksia. Pienemmät työttömyyskassat ovat usein tätäkin nopeampia.

JHL-työttömyyskassa käsittelee nyt jopa viisi päivää sitten saapuneita lomautushakemuksia, mutta kassalla ei ole ollut vielä hakemuspiikkiä.

Hakemusmäärät yli kymmenkertaisia

Kassat ovat selviytyneet toistaiseksi suhteellisen nopeasti, vaikka hakemustulva on ollut valtava. Viime viikkoon mennessä esimerkiksi YTK oli saanut vajaat 12 000 uutta ensimmäistä lomautukseen liittyvää päivärahahakemusta. Hakemusmäärät ovat nyt yli 15-kertaiset verrattuna vuoden 2019 vastaavaan ajankohtaan.

Toiseksi suurimpaan KOKO-kassaan on saapunut huhtikuun alusta lukien noin 3 400 ensihakemusta. Saapuneiden hakemusten määrä on kymmenkertainen viime vuoteen verrattuna.

Myös PAMin työttömyyskassassa hakemukset ovat yli kymmenkertaistuneet. Huhtikuun aikana on tullut noin 14 000 uutta hakemusta ja tahti vain kiihtyy. Viime vuonna hakemuksia tuli koko vuonna yhteensä vajaat 20 000.

– Tällä hetkellä vanhin alkava hakemus on tullut noin kolme viikkoa sitten, PAMista sanotaan.

Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa käsittelee hakemukset nyt 2–3 viikon sisällä. Kasvu hakemuksissa on ollut 15 prosenttia.

Tilanne ei vielä niin paha kuin pelättiin

Pahimmat skenaariot eivät ole hakemustulvasta huolimatta toteutuneet.

YTK:n arvio rahojen viipymisestä vuodenvaihteeseen tehtiin jäsenistön kyselyn mukaan. Maaliskuun lopussa tehdyn kyselyn perusteella lomautusuhkaa koki jopa 100 000 YTK:n jäsentä.

Tämä uhka ei ole ainakaan vielä realisoitunut. Työttömyyspäivärahahakemuksia on tullut tasaisena virtana, eikä lomautusten määrä ole ollut niin paha toistaiseksi kuin pelättiin.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Lisää työntekijöitä palkattu

Työttömyyskassat ovat myös tehneet paljon töitä, että pysyisivät aikataulussa.

PAMin työttömyyskassassa on rekrytoitu lisää työntekijöitä ja tehty ylitöitä. Lisäksi ammattiliiton työntekijät ovat avustaneet työttömyyskassan työntekijöitä.

YTK:lla ensimmäiset 16 uutta työntekijää ovat jo töissä. Kevään aikana palkataan useita kymmeniä työntekijöitä lisää. Yhtiö on tehostanut perehdyttämistä ja hakemuskäsittelyprosessia. Uusi versio sähköisestä asiointipalvelusta helpottaa hakemustulvassa.

Jos iso osa työttömyyskassan henkilöstöä sairastuu koronaan, hakemusten käsittely viivästyisi. Siksi yhtiö jatkaa etätöitä näillä näkymin elokuuhun asti.

KOKO-kassan kassanjohtaja Outi Mäki sanoo, että työntekijöitä on palkattu lisää ja palkataan yhä.

– Tilanne on vaikea sekä kassan jäsenille että kassalle. Jäsenten työtilanne muuttui erittäin nopeasti, joten muuttuneeseen tilanteeseen sopeutuminen vie aikaa meillä kaikilla. Lisäksi koronaan liittyvä sairastumisriski aiheuttaa huolta ja hankaloittaa esimerkiksi kassan uusia rekrytointeja, Mäki sanoo.

Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassan kassanjohtaja Anja Tikka kertoo, että toukokuussa aloittaa neljä uutta työntekijää. Henkilökunta on Tikan mukaan kovan paineen alla.

JHL-työttömyyskassan hakemukset ovat kasvaneet maltillisesti. Silti työntekijöitä on lisätty. JHL on jopa mainostanut muille, että työttömyyskassaa voi vielä vaihtaa ennen työttömyyttä jonojen välttämiseksi. Piikki on suunnattu lähinnä YTK:n suuntaan.

Muista laittaa kaikki liitteet mukaan

YTK arvioi, että tulevina viikkoina lomautushakemusten määrät kasvavat edelleen. Käsittelyaika venyy YTK:ssa pisimmillään uuden arvion mukaan vain joitakin viikkoja. Tilanne elää kuitenkin jatkuvasti.

Samaa arvioi myös KOKO-kassa.

– Hakemusten käsittelyä helpottaa ja nopeuttaa selvästi se, että niissä on valmiina kaikki tarvittavat liitteet. Silloin hakemus saadaan yleensä käsiteltyä kerralla pois maksuun, Outi Mäki neuvoo.

PAM neuvoo, että jos maksatus viivästyy ja rahat uhkaavat loppua, voi Kelalta hakea toimeentulotukea.

Hakemusten käsittelyä on nopeutettu Suomessa sillä, että omavastuuaika on poistunut koronan takia.

JHL:n työttömyyskassan kassanjohtaja Pasi Koskinen tehostaisi vieläkin maksatusta. Peruspäivärahan voisi Koskisen mukaan maksaa automaattisesti ja päälle ansiopäivärahan sitten kun hakemus on käsitelty.

– Ansiopäivärahan käsittely nopeutuu merkittävästi, jos työttömyyskassalla olisi lainsäädännössä mahdollisuus hyödyntää tulorekisterin suppeita tulotietoja ansiopäivärahan tason määrittelyssä. Työnantajat ilmoittavat suppeat tiedot laajasti jo nyt. Erillisiä palkkatodistuksia ei tarvittaisi ja maksatusta huomattavasti hidastavilta lisäselvityksiltä vältyttäisiin, Koskinen ehdottaa.

Voit keskustella aiheesta lisää 23.4. kello 20. asti.

Lue lisää:

Tässä konkreettiset ohjeet sinulle lomautettu: Miten nopeasti saan rahaa tililleni? Mitä teen ensimmäiseksi?

Kela varautuu tukien hakuruuhkaan lähiviikkoina: 300 000 uutta hakemusta ja etuusmenot kasvavat miljardilla

Suomen suurin työttömyyskassa varoittaa: Edessä ennennäkemätön hakemusvyöry – Päivärahojen maksaminen voi viivästyä vuodenvaihteeseen

Muutama kuukausi sitten aloin viettää päiviä saarella. Saaren säännöt ovat seuraavat: Sata ihmistä pudotetaan lentävästä bussista alas hakun kanssa. Tehtävänä on kerätä rakennusmateriaalia ja aseita, suorittaa tehtäviä ja tietysti ampua muut. Viimeinen jäljelle jäävä voittaa.

Saaren nimi on Fortnite. Me kuvittelemme, että se on peli, mutta oikeasti se on paikka.

Tapahtumateollisuus ja Hollywood vuoroin pelkäävät, vuoroin palvovat Fortnitea. Siinä missä Netflixillä on reilu 120 miljoonaa käyttäjää, Fortnitella arvioidaan olevan jo yli 250 miljoonaa käyttäjää. Pelin 1,8 miljardin dollarin liikevaihdosta iso osa tulee tanssiliikkeitä ja hienon näköisiä vaatteita myymällä. Jopa pelin pelaamista katsotaan Youtubessa ja Twitchissä melkein puoli miljardia tuntia kuukaudessa.

Massiivisen suosittu Fortnite: Battle Royale -peli aiheuttaa ahdistusta erityisesti teini-ikäisten vanhemmissa.

Se on liian koukuttava, sanotaan. Se on tappamispeli, ja muu elämä jää. Olisi parempi, että lapset tekisivät jotain sosiaalista, todetaan.

Ehkä kukaan näin sanova ei ole kokeillut Fortnitea. Se on nimittäin ensisijaisesti sosiaalinen paikka. Ladattuani pelin ostin heti mikrofonikuulokkeet. Tässä pelissä puhe ei lopu.

Lauma banaaneja, corgeja, pullistelevia kissoja ja muita sarjakuvahahmoja laukkaa läpi saaren.

– Mene mene, huutaa 30-vuotias toimitusjohtajaystäväni korvaani yhdessä pelissä.

– Allez allez, kiljuu tuntemattomaksi jäävä ranskalaispoika toisessa.

– Du kan inte bli en bra ledare om du inte kan samarbeta med andra människor, filosofoidaan kolmannessa teinille.

Yhdessä pelaaminen on pelleilyä, kerskumista, strategiaa ja jatkuvaa puhetta oman tiimin kanssa. Väkivaltakin on laimeampaa kuin lapsuuteni Tom & Jerryissä. Auringonlaskussa vaellan kanervapuistikon läpi, uin ystäväni perässä kimaltelevassa meressä ja piileskelen portaiden alla.

Minusta tuntuu, että olen käynyt tulevaisuudessa, vierailulla jonkin toisen sukupolven maailmassa.

Kun äiti soittaa iltaisin ja kysyy, miten pärjään yksinäni, hän ei tiedä, että olen kaverien ympäröimä.

Tänä kummallisena keväänä joudumme kaikki miettimään, mitä tarkoittaa olla ruudun välityksellä yhdessä.

Kun kaupungilla tai kotona ei voi nähdä, pelit ovat paikka, jossa tapaan sujuvasti satoja ihmisiä, vaihdan kuulumisia ja ystävystyn uusien tuttavuuksien kanssa.

Useat ystävät kertovat, miten Fortnite on lähentänyt vuosikymmenen nuorempien sisarusten ja sukulaislasten kanssa, puhumismaratonit jatkuvat tunteja ja peliaikoja sovitaan etukäteen. Kun äiti soittaa iltaisin ja kysyy, miten pärjään yksinäni, hän ei tiedä, että olen kaverien ympäröimä. Ystävättäreni synnytys käynnistyi juuri kun seikkailimme Dirty Docks -pelialueella. En unohda sitä peliä ikinä.

Yhteisölliset pelit edustavat teknologian tulevaisuutta, ja siksi videopuheluihin turhautuneen aikuisen kannattaisi poikkeustilan aikana kokeilla niitä.

Fortnite on virtuaalinen tila, jolla on myös tarkoitus. Tällä hetkellä tarkoitus on juosta, rikkoa, ampua ja keksiä hassuja tansseja, mutta huomenna se voi olla jo jotain muuta.

Eikä pelin tavoitteena ole tappaa muita. Sen tavoitteena on pysyä elossa.

Suurin ilo Fortnitessa on kuitenkin katsoa nuoria pelaajia. Seikkailun ja ampumisen lisäksi iso osa pelin strategiasta on taito rakentaa tyhjään. Sekunnin sadasosissa neljällä näppäimellä voi estää vastustajaa osumasta, rakentaa hyppytornin hyökkäykseen tai mökin suojaamaan toipuvaa tiimiläistä.

Aikuiset kuulemma tunnistaa pelistä siitä, että me emme luota tyhjyyteen. Me rakennamme järkevästi, suunnitelmallisesti - ja siksi häviämme. Rakennamme sillan tai muurin, mutta lasten rakentamien, taivaaseen kohoavien spiraalien varmuutta ja nopeutta voimme vain ihailla.

Fortnite liikuttaa minua metaforana seuraavan sukupolven suhteesta maailmaan. Se on tanssia tyhjyydessä, yhdessä. Eikä pelin tavoitteena ole tappaa muita. Sen tavoitteena on pysyä elossa.

Linda Liukas

Kirjoittaja on lastenkirjailija, kuvittaja ja keskinkertainen koodari, joka uskoo, että maailmasta tulee parempi paikka, kun tietojenkäsittelyn ammattilaisten lisäksi tarinankertojat, tutkijat ja taivaanrannanmaalarit innostuvat teknologiasta.

Aiheesta voi keskustella 23.4. klo 23.00.

Lue myös:

Pelaajat rynnistivät takaisin Habbo Hoteliin koronaeristäytymisen takia – Tatu Helle, 22: "En edes tajunnut, että palvelu on yhä olemassa"

Pelaaminen ei ole enää pelkkä viihdemuoto: videopelit esittävät nyt kiperiä kysymyksiä ihmismielestä, tekoälystä ja ympäristökatastrofeista

Linda Liukkaan kolumni: Kolme vinkkiä työelämään 2020-luvulla

Kriisin pahoin koettelema Italia syyttää pohjoisia jäsenmaita sydämettömyydestä, kun ne eivät hyväksy Euroopan yhteisvastuullisia velkakirjoja Italian ja myös Espanjan auttamiseksi.

Hollanti johtaa rintamaa, joka torjuu Espanjan ja Italian vaatimaa yhteisvastuuta. Samaan rintamaan kuuluu myös Suomi. Ja Saksa.

Hollantia on syytetty kaksinaamaisuudesta. Verotuksen oikeudenmukaisuutta vahtivan Tax Justice Networkin mukaan EU-maat, erityisesti Espanja ja Italia menettivät verotuloja noin 10 miljardia euroa vuodessa juuri Hollannin veroparatiisilainsäädännön vuoksi.

EU-maiden yritykset käyttävät hyväkseen Hollannin löysää yritysverotusta – omien verottajiensa tappioksi.

Se on pikkuraha verrattuna siihen, mitä maat menettävät omien veronkiertäjiensä vuoksi.

Veronkierto vie 800 miljardia vuodessa

Lontoon yliopiston vuonna 2015 tekemän laskelman mukaan EU-maat menettävät vuodessa noin 824 miljardia euroa veronkierron vuoksi. Arviossa on mukana noin 50–180 miljardia euroa, minkä EU-maat menettävät laskelman mukaan yritysten harjoittaman ”laillisen” veronkierron vuoksi.

Toisin sanoen ne käyttävät hyväkseen lain suomia mahdollisuuksia siirrellä voittojaan alhaisen verotuksen maihin ympäri maailmaa.

Pois EU vahtimasta

Italian pääministeriä Giuseppe Conte ei halua että EU valvoisi sitä, miten Italia käyttää koronakrisin hoitoon saamiaan rahoja.

Süddeutsche Zeitungin sunnuntaina julkaisemassa haastattelussa Conte mainitsee kauhuesimerkkinä Kreikan, jolta vaadittiin ”kohtuuttomia” ehtoja EU:n pelastuspakettien saamiseksi.

Hän myös sanoi haastattelussa, että Euroopan vakausmekanismilla EVM:llä on paha kaiku Italiassa. Italia ei halua ketään katsomaan päältä, miten he käyttävät rahansa – tai EU:lta tulevat rahat.

Ehkä olisi silti syytä.

Italia on velkaantunut pahoin jo ennen kriisiä, maan velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on pahasti punaisella. Vuonna 2019 velkaa oli 134 prosenttia bruttokansantuotteesta.

EU:n toivomukset maan pöhöttyneen hallinnon järkeistämisestä tai taloudenpidon tehostamisesta eivät ole tuottaneet tulosta.

On sentään yritetty. Vuonna 2013 Italian hallitus nimesi teknokraatti Carlo Cottarellin leikkaamaan maan julkisia menoja. Hänet tunnettiin Italiassa ”saksimiehenä”.

Saksimiehen leikkaukset jäivät yritykseksi. Cottarelli erosi tehtävästä vuotta myöhemmin. Hän sanoi törmänneensä ”poliittisiin ja byrokraattisiin esteisiin”. Myöhemmin Cottarelli oli lyhyen aikaa pääministerinäkin. Cottarelli puhui työnsä haasteista myös Ylen ulkolinjan dokumentissa Kalliit kunnian miehet.

Berlusconi teki paljon pahaa

Italialla on myös ollut pitkä rivi heikkoja hallituksia. Erityismaininnan ansaitsee mediamoguli Silvio Berlusconi. Maailmanpankin tilastojen mukaan vuosina 2001–2011, kymmenen vuoden välillä Italian bruttokansantuote putosi 6,5 prosenttia.

Näistä vuosista Berlusconi oli pääministerinä yhdeksän. Yhdelläkään muulla euroalueen valtiolla ei mennyt yhtä huonosti. Jopa Kreikalla meni paremmin.

Veronkeruu on Italiassa erityisen tehotonta.

Sitä ei helpottanut entisen pääministerin Silvio Berlusconin käytös. Hän kehuskeli sillä, miten hän kiertää veroja. Kirjailija Andrea Camillerin mukaan paradoksaalisesti tämä auttoi Berlusconia politiikassa. Monet italialaiset ajattelivat, etteivät hekään halua maksaa veroja – ja äänestivät Berlusconia.

Tuoreessa indeksissä veronkierron yleisyydestä Euroopassa Italia on kirkkaasti kärjessä.

Lontoon yliopiston vuonna 2015 tekemän tutkimuksen mukaan Italian valtio menettää vuodessa 190 miljardia euroa verotuloja veronkierron vuoksi. Tuo summa on kaksi kertaa sen, mitä Italia käyttää vuodessa terveydenhuoltoon.

Toisella tavalla laskettuna jokaisesta Italiassa ansaitusta eurosta 23 prosenttia jää verottajan ulottumattomiin.

Antonella di Benedetto -tutkimuslaitoksen mukaan veronkierto kasvoi vuoden 2019 alkupuoliskolla 3,8 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Kokonaisveronkierto on yhä samalla tasolla kuin mitä Lontoon yliopiston tutkimuksessa kerrottiin.

Tutkimuslaitos jakaa veronkierron eri osiin.

Harmaan talouden osuus kymmeniä miljardeja

Kokonaan harmaan talouden sisällä pyörii lähes kolme miljoonaa ihmistä. Heistä suuri osa on siirtolaisia ja kiinalaistaustaisia. Lisäksi on noin 800 000 sellaista, jotka varsinaisen työnsä ohella tekevät kuutamokeikkaa muualla. Harmaan talouden osuus on noin 34 miljardia euroa.

Italiassakin on enemmän poikkeus kuin sääntö, että pieniä työsuorituksia laskutetaan halvemmalla ilman kuittia. Jos joku erityisesti kuittia vaatii, niin hinta voi nousta kolmanneksella. Harva vaatii.

Erilaiset rikollisryhmät pyörittävät mittavia bisneksiä Italiassa. Niiden osuus harmaasta taloudesta on kasvanut erityisen paljon Pohjois-Italiassa.

Antonella di Benedetto -tutkimuslaitoksen mukaan rikollisjärjestöjen osuus Italian verotuksen ulottumattomissa olevasta taloudesta on lähes 80 miljardia euroa vuodessa.

Yritykset luistavat veroista

Pienten ja suurten yritysten veronkierto on tulkinnanvaraisempaa, koska ne käyttävät hyväkseen lain porsaanreikiä ja verosuunnittelua, jossa voittoja ohjataan alhaisen verotuksen maihin.

Yksi kolmesta Italian suuryrityksiksi luokitelluista tekee tilinpäätöksiä, jotka osoittavat tappioita. Käytännössä voitot on näissä ohjattu alhaisen verotuksen maihin – kuten vaikkapa Hollantiin tai Irlantiin, joiden yhtiöverotus on pientä.

Eniten veronkierto on kasvanut pohjoisella Lombardian alueella, 5,1 prosenttia edellisvuodesta.

Jotain veronkierrosta kertoo se, että kolmella alueella, etelän Calabriassa ja Sisiliassa sekä pohjoisessa Aostanlaaksossa ihmiset kuluttavat tilastojen mukaan keskimäärin 130 euroa jokaista verottajalle ilmoitettua ansaittua sataa euroa kohti.

Maan eteläinen Basilicatan alue on ainoa, jossa verottajalle ilmoitetut tulot ovat euromääräisesti kasvaneet viimeisen 10 vuoden aikana. Kymmenen vuotta sitten verottajalle ilmoitettu keskiansio oli 9 912, nyt 9 941. Kasvua vaatimattomat 0,3 prosenttia.

Saksassakin osataan

Myös Saksa on korkealla veronkiertoindeksissä. Saksassa erityisesti isot monikansalliset yritykset, kuten lääketieteen teknologian alalla toimiva Fresenius, häivyttävät verotettavan tulonsa veroparatiiseihin.

Center for International Tax Accountability and Researchin (CICTAR) tekemän selvityksen mukaan Fresenius on kiertänyt veroparatiisien avulla veroja 2,9 miljardin euron edestä. Lisäksi se on kätkenyt tuloksiaan eri veroparatiiseihin noin kahdeksan miljardin euron arvosta välttääkseen Saksan veroviranomaisia.

Saksan bruttokansantuote on kuitenkin kaksinkertainen verrattuna Italiaan, noin neljä biljoonaa euroa, joten suhteellisesti Italian veronkierto on paljon laajempaa ja iskee enemmän Italian valtion kykyyn hankkia verotuloja.

Suomi on tässä tilastossa viidestoista. Täällä veroja kierretään noin 10 miljardin euron edestä vuodessa.

Historia painaa koronakriisin selvittelyssä

Pohjoisen maksajamaiden vastahakoisuutta yhteisiin euro- tai koronabondeihin ymmärtääkseen voi kerrata edellisen talouskriisin tapahtumia.

Kymmenen vuotta sitten Kreikasta lähtenyt eurokriisi horjutti koko euroa. Silloinkin vaadittiin eurobondeja, yhteisvastuuta. Silloinkaan suurin maksaja Saksa ei hyväksynyt niitä.

Nuukaa suu-säkkiä myöten-talouslinjaa vetänyt Saksan valtionvarainministeri Wolfgang Schäuble katsoi kauhuissaan, miten julkisia varoja käytettiin eteläisessä Euroopassa.

Kreikka oli oma lukunsa, maa väärensi tilastonsakin ja romahti EU:n tukipakettien varaan. Yhteensä niihin upposi noin 250 miljardia.

Kreikan taloutta on sittemmin tukipakettien ehtona saneerattu kovalla kädellä. Italiaa ei. Ja Italia otti lisää velkaa.

Maassa puhuttiin politiikan omasta rälssistä, jota koskivat omat säännöt. Tai eivät mitkään säännöt.

Politiikan tutkija ja ekonomisti Fransisco Grillo laski, että maan parlamentin kulut olivat enemmän kuin Saksan, Ranskan, Britannian ja Espanjan parlamenttien yhteensä.

Kuluja nosti erityisesti valtava avustajien määrä. Mutta myös parlamentaarikkojen palkat olivat Euroopan huippua – ja heitä on paljon. Ylä- ja alahuoneessa on yhteensä 945 edustajaa.

Osa ylähuoneen senaattoreista oli niin huonokuntoisia, että heille piti olla henkilökohtainen avustaja. Senaattoriksi kelvatakseen pitää olla vähintään 40-vuotias. Yläikärajaa ei ole.

Päälle tulevat alueparlamentit. Sisiliassa parlamentaarikoiden nettopalkka oli 13 000 euroa kuussa, ja istuntoja kiivaimmalla istuntokaudella tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin aamupäivällä.

Kokonaisuudessa poliitikkojen etuoikeudet olivat pieni tekijä, mutta ne antoivat esimerkkiä koko maalle.

– Hyvin huonoa esimerkkiä, sanoi Fransisco Grillo.

Myös Espanjassa veronkierto mittavaa

Espanjakin haluaa yhteisvastullisia koronabondeja. Ja Espanjassakin veronkierto on yleistä ja vaikeuttaa valtiontalouden hoitoa.

Espanjan valtionvarainministeriö laski helmikuussa, että maan veronkannon ulottumattomiin karkaa vuodessa noin 60 miljardia euroa.

Myös Espanjassa oli talouskriisi 10 vuotta sitten.

Maassa oli maailman pahin kiinteistökupla, pahimmillaan 40 miljoonan asukkaan maassa oli miljoona tyhjää, myymätöntä asuntoa. Kansalaiset keksivät, että asuntokeinottelulla voi rikastua. Rakennusyhtiöt huomasivat saman.

Ja poliitikot juopuivat helposta rahasta. Lopulta osa rikastui. Valtaosa ei.

Lentokenttiä kaikille

Espanjassa poliitikkojen maakunnalliseksi ylpeydenaiheeksi nousi oma lentokenttä. Maahan nousi lentokenttiä kuin sieniä syyssateella.

Kenttiä on nyt noin 50, niistä ainakin kymmenen sellaisia, joissa ei ole sen kummemmin koneita kuin matkustajiakaan.

Kuuluisin oli Castilla La Manchan lentokenttä, joka maksoi jopa miljardin, ja johon ei ole lentänyt kuin muutama halpalentoyhtiö parin kuukauden ajan. Kenttä on seissyt vuosikausia tyhjillään.

Noin 230 kilometrin päässä Madridista olevan kentän rakennuttaneet poliitikot halusivat nimetä sen nimellä ”Aeropuerto Madrid Sur” – eli Madridin eteläinen lentokenttä. Etäisyyksien puolesta se on sama kuin Poriin rakennettaisiin Helsingin luoteinen kenttä.

Sevillan yliopiston taloustieteen professori Manuel Cansino kuvaili tilannetta noidankehäksi. Kun ihmiset näkevät, miten verorahoja käytetään, he eivät halua maksaa veroja.

Ja kun ihmiset eivät maksa veroja, niitä on pakko nostaa, jotta julkiset menot saadaan katettua. Ja kierre jatkuu.

Yhteenlaskettu velkataakka hälyttävän korkea

Espanjan velka on kasvanut koko ajan. Vuonna 2019 maan julkinen velka oli 97 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Mutta yhdessä yksityisen velkataakan kanssa velka oli liki 230 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Yksityinen velka periytyy kiinteistökuplasta, jonka laskuja ei ole maksettu. Yhteisvelka on kansainvälisen valuuttarahaston mielestä hälyttävän korkea.

Espanjan tuhlailevasta politiikasta kerrottiin Ulkolinjan dokumentissa La Cuenta – kuka maksaa?

Espanjankin kiinteistöhuuma päättyi eurooppalaisilta veronmaksajilta koottuun 100 miljardin euron pelastuspakettiin, josta Espanja lopulta tarvitsi alle puolet. Takaisinmaksu on sujunut lähes suunnitellusti.

Taas yksi julkimo sanoo mediassa, että kyllä me tästä koronasta yhdessä selvitään. Tamperelainen Mimmi Kanerva huokaisee.

– Kaikille se selviäminen ei ole niin yksinkertaista, hän sanoo.

Mimmi Kanerva on ruokapalveluvastaava tamperelaisessa koulussa. Hänen työkaverinsa Minna Honkala on palvelutyöntekijä eli hän siivoaa ja laittaa ruokia tarjolle päiväkodissa. He ovat toista viikkoa lomautettuna. Edessä on vielä kuusi pitkää viikkoa.

Keski- ja suurituloisten kuplassa voi unohtua, miten vaikea pienistä tuloista on enää säästää. Siinä missä lomautus voi olla suurituloiselle sapattivapaata, pienituloisen talous menee pitkäksi aikaa sekaisin.

Sekä Honkala että Kanerva säästävät, mistä voivat.

– Niin kauan kuin on mistä taistellaan, taistellaan. Luovuttaminen ei ole vaihtoehto, Mimmi Kanerva sanoo.

– Pitää olla pää kylmänä ja mennä päivä kerrallaan, Minna Honkala lisää.

Yli satatuhatta lomautettua ja lisää tulee

Koronaviruspandemian takia monet yritykset ovat joutuneet lomauttamaan henkilöstöään. Kokoaikaisesti lomautettujen kokonaismäärä oli viikko sitten Suomessa noin 142 000. Määrä kasvaa jatkuvasti. Maanantaina luku oli jo noin 155 000, selviää työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.

Lisäksi on valtava joukko ihmisiä, joiden lomautukset ovat vasta edessä tai jotka ovat osa-aikaisesti lomautettuja.

Minna Honkala ja Mimmi Kanerva ovat töissä ateria- ja siivousyhtiö Pirkanmaan Voimialla. Se lomauttaa 350 henkilöä. Honkala ja Kanerva olisivat toivoneet, että kaikki työntekijät olisi lomautettu yhtä pitkäksi ajaksi. Seitsemän viikkoa on pitkä aika.

Pirkanmaan Voimian pääluottamusmies Sari Nieminen sanoo, että monelle pienipalkkaiselle työntekijälle lomautus on henkisesti ja taloudellisesti raskas ratkaisu.

Ruoka- ja puhdistuspalveluhenkilön palkka on muutenkin pieni eli noin 1 900 euroa kuussa. Ansiosidonnaista päivärahaa saa vajaat 1 500 euroa, mistä jää verojen jälkeen noin tuhat euroa käteen, Nieminen laskee päivärahalaskurilla.

Siitä pitää maksaa perheen vuokrat, lainat, ruuat ja muut laskut.

Vähän toivoa tuo omavastuun väliaikainen poistuminen koronan takia, koska viiden päivän karenssia ei ole. Honkalan ja Kanerva työttömyyskassa JHL:ssa on lisäksi pystytty onneksi maksamaan päivärahat suhteellisen nopeasti.

Talous menee silti äärimmäisen tiukoille, koska pienistä tuloista jää harvoin säästöä.

Siksi Kanervan ja Honkalan perheissä syödään nyt nuudelia, makaronia ja munakasta.

"Jos töistä soitettaisiin, menisin sinne heti"

Mimmi Kanervan perheen taloudellista tilannetta vaikeuttaa se, että aviomies on invataksiyrittäjä. Taksiyrittäjät kärsivät nahoissaan jo taksiuudistuksesta, nyt korona iskee heihin raskaasti.

Siksi Mimmi Kanerva olisi toivonut, että olisi voinut olla töissä.

– Esitin toivomuksen, että voisin olla töissä. Jos töistä soitettaisiin, menisin sinne heti.

Tämä toive ei toteutunut. Perhe yrittää nyt kaikin voimin pitää yrityksen ja kodin. Mimmi Kanerva on pyytänyt pankista lyhennysvapaita, että he voisivat maksaa asuntolainasta vähän aikaa pelkät korot. Vastausta pankilta ei ole vielä tullut, koska moni muukin on samassa tilanteessa ja pankissa on jonot. Nelihenkinen perhe elää nyt käytännössä Kanervan tuloilla.

Kaikesta säästetään, mistä voidaan. Perhe elää maaseudulla ja tarvitsee kahta autoa. Nyt toinen auto on laitettu seisontavakuutukseen. Vakuutuksia on pienennetty. Kaikki maksukanavat on suljettu. Perheen teinit saavat kouluruokaa kaupungilta ja äiti tekee muut ruuat itse.

– Muutaman euron kuluja tulee monista paikoista. Silläkin säästää, että käy kaikki nämä asiat läpi ja miettii, mitä pystyy säästämään.

Työttömyyskassaa varten Mimmi Kanerva haki muutosverokortin, ettei päivärahasta menisi niin paljon veroja.

– Meidän piti tehdä pihasauna, mutta nyt sitten sitä ei tehdä valmiiksi, Kanerva kuvaa.

Pakkasessa ruokaa

Myös Minna Honkala säästää, mistä ikinä pystyy. Hänellä on yhteishuoltajuus kahdesta lapsesta ja lisäksi aikuinen tytär on nyt lomautettuna.

Päivärahaa ei ole voinut vielä anoa työttömyyskassasta, mutta Honkala lähettää anomuksen heti kun sen pystyy.

– Meillä on pakkasessa nyt ruokaa ja yritetään elää naftisti.

Honkala aikoo myös muuttaa veroprosenttinsa ja siirtää laskuja.

– Toukokuun vuokra tulee kohta maksuun ja pitää miettiä, miten siitä selviää. Sato tarjosi tuhannelle 50 euron lahjakortin Lidliin ja sain juuri kuulla, että olen näiden joukossa.

Päivä kerrallaan

Sekä Honkalan että Kanervan teini-ikäiset lapset ovat niin isoja, että ymmärtävät tilanteen. Jos lomautus päättyy toukokuun lopussa, kestää vielä kuukausia, että saa maksettua siirretyt laskut. Taloutta pitää venyttää paljon pidempään kuin pelkkä lomautusaika on.

– Sanoin lapsille, että hyvä jos jouluna ollaan päästy tasapainoon. Nyt mennään nyörit kireällä, Minna Honkala sanoo.

Honkala muutti juuri ja hän on yrittänyt keskittyä laittamaan tavaroita paikoilleen. Tavoite on saada yksi laatikko tai pussi päivässä järjesteltyä. Lasten takia Minna Honkala yrittää pysyä positiivisena.

– Päivä kerrallaan mennään ja huomista ei murehdita. Jos rahat loppuvat, sitten ne loppuvat ja pitää pyytää apua.

Tsemppiä hän saa työkavereilta. Koiran kanssa pääsee ulos ja Honkala kuuntelee mielellään musiikkia tai lukee kirjoja.

– Lasten kanssa katsellaan huolettomia ohjelmia tai pelataan jotain.

Myös Mimmi Kanerva yrittää katsoa tulevaan ja miettiä, että tämä on väliaikaista. Omakotitalossa maalla on tekemistä, mutta tekemistä rajoittaa rahanpuute.

– Voisin suhtautua lomautukseen kuin lomaan, mutta takaraivossa jyskyttää, ettei tuloja tule.

Sen takia hän toivoo, että hallitus päättää vielä avata koulut.

Lue lisää:

Tässä konkreettiset ohjeet sinulle lomautettu: Miten nopeasti saan rahaa tililleni? Mitä teen ensimmäiseksi?

Kela varautuu tukien hakuruuhkaan lähiviikkoina: 300 000 uutta hakemusta ja etuusmenot kasvavat miljardilla

Kerrankin hyvä uutinen: Lomautettujen pelättiin saavan rahansa vasta vuodenvaihteessa, mutta tilanne näyttääkin paljon paremmalta – ainakin vielä

Jyväskyläläisessä Rantosen perheessä liikutaan ahkerasti päivittäin. Kolme kouluikäistä lasta ja vanhemmat harrastavat kaikki omia urheilulajejaan. Lisäksi viikonloppuisin he käyvät usein perheen yhteisillä metsä- ja pyöräretkillä.

14-, 11- ja 8-vuotiaat lapset saadaan liikkeelle yleensä helposti.

– Ihan innokkaana he lähtevät. Joskus toki sanovat, että nyt ei jaksa, mutta sitten me vanhemmat yritämme positiivisesti kannustaa lähtemään liikkeelle, sanoo perheenäiti Kati Rantonen.

Näin ei kaikissa perheissä ole. Arviolta puolet lapsista ei liiku riittävästi eli varhaiskasvatusikäiset vähintään kolmea tuntia ja kouluikäiset 1–2 tuntia päivässä.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tuoreessa haastattelututkimuksessa selvisi, että paras tapa saada lapset liikkumaan on vanhempien osallistuva ja kannustava malli.

– Kannustaminen ja kehuminen innostaa lapsia liikunnan pariin. Lasten mielestä on myös tärkeää, että vanhemmat itse lähtevät mukaan liikkumaan, sanoo tutkijatohtori Arto Laukkanen.

Ryhmähaastatteluilla tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 79 ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan oppilasta.

Jämäkästi ohjaten, muttei pakottaen

Lapsensa mieltymykset tunteva vanhempi voi tutkimuksen mukaan ohjata lasta liikumaan tarvittaessa jämäkästikin.

7–10 -vuotiaiden lasten haastatteluissa nousi esiin kokemuksia, joissa vanhemman kovalta tuntuva ohjaus koettiin hyväksyttävänä eikä se sammuttanut liikkumisen iloa.

Tulos yllätti tutkijankin, sillä yleensä liikunnan yhteydessä määräilyn on ajateltu vähentävän lasten liikuntainnostusta.

– Tutkimuksessa lapset kertoivat vanhemman vahvankin ohjailun lisäävän motivaatiota liikkua, jos vanhempi tunsi lapsen tarpeet ja mielenkiinnon kohteet, kertoo Laukkanen.

Vanhemman tulee tutkijan mukaan kuitenkin erottaa, missä kulkee lapsen mielessä raja pakottamisen ja hyväksyttävän ohjaamisen välillä. Liikuntaan pakottaminen laskee lapsen intoa liikkua.

Myös voimakas julkinen ja avoin kannustus vähensi tutkimuksen mukaan lapsen liikuntamotivaatiota.

– Jos vanhempi esimerkiksi pelissä tai turnauksessa kannustaa lastaan liian äänekkäästi ja intohimoisesti, lapsi saattaa kokea sen noloksi tai jopa häpeälliseksi. Se sammuttaa paloa liikkua, sanoo Laukkanen.

Ruutuajalla kiristäminen pahasta

Tietokoneella pelaaminen ja liikkuminen on tutkijan mukaan hyvä pitää erillään: ruutuajalla kiristäminen latistaa lapsen innostusta liikkua.

Lasten epämieluisat liikuntakokemukset liittyivät ruutuajan rajoittamiseen ja ulos käskemiseen.

– On aika tyypillistä yrittää saada lapsi liikkumaan sillä verukkeella, että rajoitetaan ruutuaikaa. Mutta se voi vieraannuttaa lasta liikunnasta. Perheessä on hyvä olla erikseen peli- ja liikunta-ajat.

Tutkimuksessa myös selvisi, että lasten liikuntaintoa auttaa pitämään yllä vanhempien ymmärtäväinen suhtautuminen ajoittaiseen kiinnostuksen puutteeseen.

– Jos lapsi joskus haluaa mieluummin lähteä kavereiden kanssa ulos kuin treeneihin ja vanhempi sallii sen, se näytti auttavan liikuntamotivaation säilymisessä pitemmällä aikavälillä.

Lapsen väliaikaisen liikuntainnostuksen lopahtamisen vähättely ja sivuuttaminen sen sijaan vähensi kiinnostusta liikkua.

Rantosen perheessä selkeät pelisäännöt

Rantosten lapsilla on ruutuajat, eikä niitä olla liitetty liikuntaan. Toisinaan perheessä tulee hieman vääntöä peliajoista.

– Erityisesti nuorimmaisen kanssa on ruutujoista saatu monet riidat aikaiseksi. Mutta emme ole kytkeneet asiaa mitenkään liikunnan harrastamiseen, kertoo Kati Rantonen.

Välillä vanhemmat joutuvat myös patistamaan lapsiaan treeneihin lähdössä.

– Ollaan sovittu, että jos joku laji aloitetaan, käydään kausi loppuun. Lajin pitää olla mieleinen, että innostus säilyy, kertoo perheenisä Mika Rantonen.

Vanhemmat ovat ohjanneet lapsiaan liikkumaan monipuolisesti jo pienestä pitäen. He toivovat lasten oppivan liikunnallisen elämäntavan.

– Me vanhemmat toimimme lapsille esimerkkinä. Emme esimerkiksi lähde aina kuskaamaan lapsia autolla harjoituksiin, vaan pyöräilemme sinne ja toimimme itse moottorina, kertoo Kati Rantonen.

Perheen kuopus Sisu Rantonen, 8, harrastaa pesäpalloa, jääpalloa ja painia. Hän lähtee mielellään urheilemaan.

– Siitä saa kuntoa ja ei ole tylsää! Paini on suosikkilaji.

Rita Rantonen, 11, käy paini- ja pesäpallotreeneissä neljä kertaa viikossa. Häntä ei vanhempien ole tarvinnut patistella treeneihin.

– Saa raitista ilmaa ja tulee hiki. Liikunnasta tulee myös hyvä mieli.

Perheen esikoisen Sara Rantosen, 14, lajit ovat joukkuevoimistelu ja paini. Hänen mielestään vanhempien kannustus ja esimerkki auttavat pitämään yllä kipinää urheiluun.

– Pidän urheilusta, koska siinä saa haastaa itseään.

Aiheesta voi keskustella torstaihin kello 23.00 saakka!