"Kuuntelemme asiantuntijoita."

Tämä sanapari on tullut eri muodoissaan lukemattomia kertoja esiin, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) on kertonut suomalaisille hallituksen ratkaisuista koronaviruksen torjunnasta.

Mutta mitä mieltä asiantuntijat oikeastaan ovat? Kaikki eivät ole ainakaan samaa mieltä. Osan mielestä Suomen pitäisi yrittää tukahduttaa virus painamalla tartuntojen määrä niin alas, että kaikki tartuntaketjut voitaisiin jäljittää.

Toisten mielestä virusta ei voi pysäyttää tukahduttamalla, vaan sen on parempi antaa levitä hallitusti mieluummin nyt kuin syksyllä. Tätä puolta on tuotu esille viime aikoina varsinkin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lausunnoissa.

Osa Ylen haastattelemista asiantuntijoista kokee THL-johdon olevan kommenteissaan lähempänä Ruotsin linjaa kuin he itse olisivat.

Moniääninen keskustelu ei ole huono asia. Koronaviruksen tapauksessa osaa kansalaisista on kuitenkin hämmentänyt, mitä asiantuntijat neuvoillaan tarkoittavat. Kokosimme tähän juttuun Suomen koronakeskustelun tärkeitä nimiä ja heidän ajatuksiaan viruksen torjunnasta.

Kaikista Suomen korona-asiantuntijoista eniten on ollut kameroiden edessä THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen. Hän on ollut valtion terveysviranomaisten äänitorvi koronaviruksesta niin suuren yleisön kuin hallituksen suuntaan.

Epidemian alkuvaiheessa Suomi toimi monen mielestä hitaasti. Osalle Salminen kävi sopivasta maalitaulusta, varsinkin kun tämä oli erehtynyt helmikuussa arvioimaan Italian koronarajoituksia ylimitoitetuiksi.

Viime päivinä kriitikot ovat saaneet lisää vettä myllyyn, kun THL-johtaja on puhunut taudin hallitun levittämisen puolesta. Tiukkojen rajoituksen fanit eivät tätä ymmärrä. Salminen perusteli lausuntojaan uudemman kerran Helsingin Sanomissa tiistaina näin:

– Jos jatketaan näin, epidemia ei käytännössä etene. Kun sitten jossain vaiheessa rajoituksista on pakko luopua, edessä on jyrkkä tartuntahuippu. Jos esimerkiksi kesän pidämme kiinni kaikista rajoituksista, syksyllä tulee ennusteiden mukaan vaikea paikka, hän sanoi lehdelle.

– Se on erittäin huono vaihtoehto, eikä rajoituksilla ole silloin voitettu mitään. Rajoitusten pidentäminen ilman, että epidemiatilanne edistyy, on turhaa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) diagnostiikkajohtaja ja terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen on puhunut koko epidemian ajan tehokkaiden rajoitusten puolesta. Hänen mielestään Suomen pitäisi pyrkiä tilanteeseen, jossa tartuntaketjuja on niin vähän, että ne pystytään kaikki jäljittämään ja katkaisemaan.

Lehtonen olisi muun muassa jatkanut Uudenmaan eristystä pidempään kuin mihin hallitus päätyi. Hän vieroksuu ajatusta, että koronavirus leviäisi tällä hetkellä liian hitaasti, kuten esimerkiksi THL:n Salminen on sanonut.

Lehtosen käsityksen mukaan THL teki ennen koronaviruksen rantautumista Suomeen strategista yhteistyötä Ruotsin vastaavan viranomaisen kanssa. Tämä voi selittää osaltaan, miksi THL tuntuu olevan lausunnoissaan lähempänä Ruotsin mallia kuin hän itse on.

– Eli ajatus laumasuojasta ei ole THL:lle ihan vieras. Vasta poliittinen paine, joka huipentui valmiuslain käyttöönottoon, muutti tämän linjan Suomessa, hän näkee.

Lehtonen on esiintynyt jo aiemmin julkisuudessa varsinkin sote-uudistuksen ärhäkkänä kriitikkona. Kenties sen vuoksi hän ei ole koronakriisin aikanakaan varonut sanojaan yhtä paljon kuin monet muut sairaanhoidon edustajat.

Räväkkyydellä on ollut hintansa. Lehtonen antaa ymmärtää, että hän on saanut hallitusta lähellä olevilta tahoilta tiukkaakin palautetta kannanotoistaan.

– Vaientaminen on liian voimakkaasti sanottu, mutta siellä on tiettyjä tahoja, jotka selkeästi haluaisivat, että mielipiteet olisivat samansuuntaisia kuin ministeriön virkamiehillä.

Hallituksen toimet ovat joka tapauksessa olleet Lehtosen mielestä lähellä hänen toivomaansa linjaa, jota hän kuvaa "EU:n malliksi": eräänlaista välimallia Ruotsin suositusten ja Kiinan ankarien rajoitusten välimaastossa.

– Jos epidemia olisi päässyt levähtämään käsiin maaliskuussa, meillä olisi todellinen kriisi päällä. Nyt kaikki on mennyt paremmin kuin kukaan uskoi.

Ruotsissa valtion epidemiologi Anders Tegnellin ympärille on rakentunut puolivakavissaan henkilökultin piirteitä. Koronan vastaisen taistelun isähahmo on puhunut kansalaisille televisiossa lähes päivittäin.

Suomessa vastaavaa ilmiötä ei ole, mutta HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen on sentään saanut oman Twitter-tunnisteen: #injarvinenwetrust. Rauhallisesti ja selkeästi esiintyvä lääkäri on ollut tuttu kasvo tiedotustilaisuuksissa koronaepidemian ensi päivistä saakka.

Kaikki palaute ei ole ollut kiitoksia. Viime viikolla Järvinen sai hallituksen riveistä haukut niskaansa, kun ehdotti Ylen haastattelussa rajoitusten purkamista:

– Pitäisi yrittää saada sitä väestönosaa tautia sairastamaan, jolle tauti todennäköisimmin ei ole vaarallinen eli lapset, nuoret, aikuiset. Ja pyrkiä rajaamaan iäkkäämpää väestöä sairauden ulkopuolelle, Järvinen sanoi.

Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen teilasi lausunnon vaarallisena ja väitti sen olevan ristiriidassa "virallisen linjan ja tiedon kanssa".

Nyt Järvinen avaa kommenttejaan lisää. Hän muistuttaa, että rajoitusten tarkoitus oli alun perin estää Pohjois-Italian tai Espanjan kaltaisen tilanteen syntyminen Suomeen. Siinä onnistuttiin, mutta viruksen pysäyttämistä tukahduttamalla hän pitää epätodennäköisenä.

– On hieman huolestuttavaa, että julkisessa keskustelussa on rivien välissä toiveita, että tämä tauti katoaisi tukahduttamalla. Onko meillä sille toiveelle riittävästi eväitä? hän kysyy.

Laumasuojamiehen tai Ruotsin mallin kannattajan viittaa Järvinen ei silti ota. Hän vierastaa ylipäänsä jakoa, jossa koronaviruksen torjunnan vaihtoehtoina olisivat viruksen tukahduttaminen rokotteen kehittämiseen asti ja laumaimmuniteetin tavoittelu viruksen hallitulla leviämisellä.

– Niitä ei voi panna vastakkain. Kukaan ei tiedä, miten hyvän ja pitkän suojan sairastettu tauti antaa. Kukaan ei tiedä, onnistummeko kehittämään rokotetta. Jos tauti ei anna suojaa, ei rokotekaan anna suojaa, Järvinen sanoo.

Useimmat asiantuntijat välttävät hyvin selkeiden kantojen ottamista koronaviruksen vastaisesta strategiasta. Evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo ei: hän sanoo avoimesti kannattavansa viruksen tukahduttamista eli eliminoimista.

Aivelon mielessä tukahduttaminen ei tarkoita sitä, että virus pystyttäisiin kokonaan pitämään poissa Suomesta. Jos tartunnat saadaan riittävän matalalle tasolle, ne voidaan hänen mielestään pitää hallinnassa testaamalla ja jäljittämällä. Kun tartuntoja on paljon, joudutaan laajoihin rajoitustoimiin.

– En uskalla luvata, että eliminointi toimii. Mutta minusta sitä kannattaa kokeilla. Ruotsin tie näyttää minusta huonoimmalta mahdolliselta, Aivelo sanoo.

Hän huomauttaa, että joukkoimmuniteetti on hyvin kaukana jopa Tukholmassa, missä COVID-19-tauti on vaatinut paljon kuolonuhreja. Eri arvioiden mukaan väestöstä vain 10–30 prosenttia on saanut viruksen.

Aivelo ei kuulu mihinkään hallituksen asiantuntijaryhmään, vaan operoi koronakeskustelussa pikemminkin suuren yleisön päädyssä. Hänen blogikirjoituksiaan koronasta on välillä luettu enemmän kuin isojen mediatalojen juttuja aiheesta.

Hänestä viranomaiskeskustelu koronasta on ollut välillä sekavaa.

– Minusta on kauhean vaikea tulkita, miten hallituksen toimet ja tavoitteet liittyvät yhteen ja mitä THL tarkoittaa omilla kommenteillaan.

Koronan strateginen torjunta on poikkitieteellistä työtä, johon osallistuu muitakin kuin lääketieteen asiantuntijoita. Tilastotieteilijöiden tehtävä on arvioida virusten leviämistä matemaattisten mallien avulla. Esimerkiksi THL:n mallinnukset ovat olleet suuressa roolissa hallituksen päättäessä rajoituksista.

Mallintajista eniten on ollut julkisuudessa Aalto-yliopiston matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen. Hän on saanut palstatilaa kansantajuisena viruksen leviämisen selittäjänä, vaikka ei kuulukaan hallituksen ja THL:n asiantuntijaryhmiin.

Myös hän liputtaa koronaviruksen tukahduttamisen puolesta. Sillä hän tarkoittaa strategiaa, jossa tautitapaukset painettaisiin nolliin.

– Mehän olemme menossa tällä hetkellä sitä kohti, pitäisin siitä kiinni.

Sen jälkeen tautitapaukset pidettäisiin kurissa, kunnes rokote tulee saataville. Rajat pysyisivät "suhteellisen kiinni" ja uudet tartuntaketjut katkaistaisiin testaamalla ja jäljittämällä. Ilmonen näkee Kiinan toimissa monia hyviä esimerkkejä.

– Minä ottaisin suun ja nenän peittävät kasvosuojukset tai huivit käyttöön julkisilla paikoilla. Se ei suojaa kantajaa, mutta estää oireettomia tartuttajia levittämästä virusta.

Ilmonen kuitenkin korostaa, ettei koronan torjunnassa ole yhtä oikeaa vaihtoehtoa. Hänestä on tärkeää pitää keskustelu moniäänisenä.

– Nyt ollaan hirvittävän uudessa tilanteessa, eikä viruksesta tiedetä kaikkea. Siinä tilanteessa on pakostakin erilaisia näkemyksiä siitä, miten tätä epidemiaa lähdetään hallitsemaan.

Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta on yksi niistä asiantuntijoista, joille koronaviruksen leviäminen ei tullut yllätyksenä. Koronavirukset ovat vakiokonnia pandemioiden taustalla.

Hän vaikuttaa Suomen koronalinjaan muun muassa hallituksen tiedepaneelissa. Julkisuudessa hän ei ole ollut yhtä paljon kuin monet muut – osin sen vuoksi, ettei hän halua nähdä lausunnoistaan kärkeviä otsikoita.

Nytkin Vapalahti varoo ottamasta jyrkkää kantaa Suomen strategiasta. Hän kuitenkin sanoo olevansa itse avoin mieluummin taudin tukahduttamiselle kuin sellaiselle vaihtoehdolle, jossa viruksen pitäisi levitä nyt enemmän. Hän pitää jälkimmäistä hitaana ja epävarmana vaihtoehtona.

Vapalahden mukaan Uusi-Seelanti on esimerkki maasta, jossa COVID-19 on onnistuttu tukahduttamaan. Vertailukohta on Ruotsi, joka pyrkii professorin mukaan rajoittamaan tautia "aika ilmeisesti" laumaimmuniteetilla, vaikka viranomaiset ovat tämän kiistäneetkin.

Suomen linja on Vapalahden tulkinnan mukaan jotain tältä väliltä; Ruotsin mallille vaikuttaa olevan kannatusta ainakin THL:ssä ja lääkärikunnassa.

– Näkisin hyvänä, että Suomessa tämä pystyttäisiin tukahduttamaan ja tartuntaketjut katkaisemaan nyt kun siihen on mahdollisuus. Luulen, että myöhemmin on enemmän keinoja hoitaa potilaita ja rokotteellekin on hyvä antaa mahdollisuus, professori sanoo.

– Mutta on rehellistä tunnustaa, että tästä ei viimeistä sanaa ole sanottu. Puolen vuoden päästä nykyiset mielipiteet saattavat näyttää kummallisilta.

Lue täältä Ylen uusimmat tiedot koronaviruksesta

Kerro mielipiteesi aiheesta! Voit osallistua keskusteluun alla. Keskustelu on auki 30.4. kello 23:een asti.

Hallitus neuvotteli tiistaina illan suussa koulujen avaamisen aikataulusta. Yle koosti hallituksen päätöksestä vastaukset keskeisiin kysymyksiin.

Mitä hallitus päätti?

Hallitus päätti purkaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajoitteet. Takaisin lähiopetukseen siirrytään 14. toukokuuta alkaen.

Miksi koulujen rajoitukset purettiin?

Hallituksen mukaan taustalla oli epidemiologinen arvio. Sen perusteella valmiuslain varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevan soveltamisasetuksen jatkamiselle ei ole enää perusteita.

Hallituksen mukaan kansainväliset ja kotimaiset kokemukset ovat osoittaneet, että lasten rooli koronavirustartuntojen levittäjinä ei ole samankaltainen kuin aikuisilla. Lapset eivät juurikaan ole tartunnan lähteitä. Tämän vuoksi koulujen avaaminen on hallituksen mukaan turvallista sekä oppilaille että henkilökunnalle.

Miten tartunnat ehkäistään kouluissa?

Hallituksen mukaan tärkeintä on välttää tarpeettomia fyysisiä kontakteja. Opetustilat järjestään niin, että niissä on normaalia enemmän väljyyttä. Myös välitunnit ja kouluruokailu on järjestettävä hallituksen mukaan oman luokan tai ryhmän kanssa.

Yksityiskohtaisista järjestelyistä päättävät koulutuksen järjestäjät.

Järjestetäänkö kevätjuhlia?

Isoja kokoontumisia, kuten kevätjuhlia, ei hallituksen mukaan järjestetä.

Voivatko riskiryhmiin kuuluvat palata kouluun?

Riskiryhmien osallistumisen lähiopetukseen arvioi hallituksen mukaan lääkäri. Työntekijöiden osalta arvioinnin tekevät työnantaja ja työterveys.

Voiko etäkoulu jatkua jossain päin Suomea?

Opetusta ei voi järjestää enää etäopetuksena. Kunta ei voi päättää omalla päätöksellään koulujen sulkemisesta, eikä kunta voi päättää opetuksen järjestämisestä ainoastaan etäopetuksena.

Hallitus muistutti, että oikeus saada perusopetusta on perustuslaissa säädetty subjektiivinen oikeus, joka kuuluu yhdenvertaisesti kaikille.

Mitä hallitus päätti toisesta asteesta ja korkeakoulutuksesta?

Päätöksiä ei vielä kuultu. Hallitus kertoi käsittelevänsä toisen asteen ja korkeakoulutuksen rajoituksia myöhemmin.

Lue myös:

Kouluihin palataan toukokuun 14. päivä alkaen – erityisjärjestelyillä pyritään pienentämään koronaviruksen riskiä

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Mitä mieltä olet koulujen avaamisesta? Artikkelin keskusteluosio on auki vappuaattoon kello 23.00:een asti.

Autoa, moottoripyörää, mopoa ja mopoautoa tai traktoria ei ole luotu hupivälineiksi, mutta sellaisessakin käytössä ne usein ovat.

Tieliikennelaissa moottoriajoneuvojen käyttöön suhtaudutaan siten, että niiden tarkoituksena on kuljettaa ihmisiä paikasta toiseen tai niitä käytetään esimerkiksi työntekoon. Muu ajo on lainsäätäjän mukaan enemmän tai vähemmän tarpeetonta.

Uudessa tieliikennelaissa sanotaan lyhyesti, että ”tarpeeton ja häiritsevä ajoneuvolla ajo on kielletty” (TLL 54§). Lyhyt virke kertoo vähän, mutta pitää sisällään yllättävän paljon.

Konkreettisin muutos nykyiseen on, että tähän saakka on kiellettyä ollut vain tarpeeton ja häiritsevä ajo taajamissa, mutta kesäkuussa uusi säännös on voimassa koko maassa.

Poliisin tehtävä on siis arvioida uudella perspektiivillä, milloin ajoneuvon ajaminen on tarpeetonta, päämäärätöntä tai metelin ja pakokaasupäästöjen osalta häiritsevää.

Poliisiammattikorkeakoulussa uuden tieliikennelain koulutuksesta vastaava ylikomisario Tuomo Katajisto tietää, että tarkasti ottaen tarpeeton ja häiritsevä ajoneuvolla ajo on sanontana huono, koska ilmaisulle ei ole täsmällistä määritelmää.

– Kuvaavaa tällaiselle ajolle on, että ei olla matkalla mihinkään, vaan pikemminkin kulutetaan aikaa, ajellaan hitaasti ja toistuvasti samoja katuja.

Katajiston mukaan poliisi on valvonnassaan tulkinnut tätä kortteliralliksi kutsuttua ilmiötä niin, että esimerkiksi ilta-aikaan poliisin valvontapisteen ohittaminen riittävän monta kertaa on täyttänyt tarpeettoman ajon kriteerit. Tyypillisesti tuo kertojen määrä on ollut kolme.

– Sinällään perustuslaki turvaa liikkumisvapauden, mutta myös kansalaisten kotirauha on lailla suojattu.

Poliisi toimii metelöinnin erotuomarina

Mutta tarpeetonta ja häiritsevää voi olla muukin kuin kortteliralli. Suomessa niin nykyinen kuin uusi lakikin on häiritsevän ajon suhteen kuitenkin suorastaan suopea.

Esimerkiksi Saksassa kovaäänisen ajoneuvon tai kovaäänisesti kaasuttelevan ajoneuvon kuljettaja pysäytetään ja pakoputkesta lähtevä meteli mitataan desibelimittarilla. Jos mitattu desibeliarvo on rekisteritodistukseen merkittyä suurinta sallittua äänenvoimakkuutta suurempi, ajo loppuu siihen.

Tuttua turha metelöinti on Suomessakin, mutta häiritsevä ajo on subjektiivinen asia. Suomessa poliisin pitää tapauskohtaisesti tulkita, miten häiritsevää kaasuttelu, kiihdyttely tai musiikin soittaminen on ollut. Kansalaisten soitto hätäkeskukseen tuo poliisin yleensä paikalle lähinnä erotuomariksi.

– Usein ajoneuvon moottorin äänenvaimennusta on muutettu ja käyntiääniä muutettu urheilullisemmiksi. Toisaalta jo pelkkä riittävän usein toistuva ajo ilman sen kummempia efektejä saattaa muuten rauhallisessa korttelissa tuntua monestakin kuulijasta häiritsevältä, Tuomo Katajisto toteaa.

Porsaanreiän etsijät liikkuvat sähkömoottorilla

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Konsta Arvelin muistuttaa, että uuden tieliikennelain tarkoituksena on myös perustuslaissa olevan ympäristöperusoikeuden suojeleminen (perustuslaki 20 §). Poliisi tulee ottamaan turhat pakokaasut ja metelin huomioon tarpeetonta ajoa tulkitessaan.

Kaikkea ei tietenkään voi kieltää, eikä liikenteen päästöjä ole mahdollista kokonaan poistaa. Kiinnostavaa onkin, miten poliisi tulee suhtautumaan sähkömoottorilla liikkuvien ajoneuvojen hupiajeluun, jos moottorin ääntä ei kuulu eikä musiikkikaan ulkopuolisia häiritse.

Poliisitarkastaja Konsta Arvelin uskoo, että hybridi- tai sähköautokuski voi oikeutetusti vedota siihen, että hän ei ajaessaan tai parkissa seistessään melua eikä saastuta.

– Poliisi kuitenkin usein itse toteaa omin aistihavainnoin sen, onko häiritsevää melua tai muuta näkyvissä ja kuuluvissa. Sähkö- ja hybridiajoneuvojen riemuksi joutokäyntiin on tulossa lakimuutos myöhemmin tänä vuonna. Tätä koskeva lakimuutos on tällä hetkellä eduskunnassa käsittelyssä. Sen mukaan joutokäyntiä koskevia säännöksiä eli 2 ja 4 minuutin sääntöjä ei sovelleta tällaisiin ajoneuvoihin.

Miten laillista on kortteliralli sähköpotkulaudalla?

Pääosa uudenkin lain tarpeettoman ja häiritsevän ajon rikkomuksista tullaan ajamaan taajamissa.

– Poliisi valvoo asiaa teemaluonteisesti tai sille tulleiden ilmoitusten perusteella. Jatkossa laki antaa mahdollisuuden valvoa asiaa myös automaattivalvontalaitteiston avulla, joten siltä osin mahdollisuudet jopa paranevat, ylikomisario Katajisto sanoo.

Poliisi voi edelleen kesäkuussa jaella kaikkein lievimmissä tapauksissa huomautuksia, mutta yleisimmin tarpeettomasta tai häiritsevästä ajosta seuraa 100 euron liikennevirhemaksu. Esimerkiksi kovaääninen kiihdyttäminen liikennevaloista voi siis olla kallis paukku, vaikka olisikin matkalla töihin.

Sekin tiedetään, että moni tarpeettomaan tai häiritsevään ajoon syyllistyvä syyllistyy näyttämisenhalussaan yleensä myös muihin lainvastaisiin tyhmyyksiin.

– Nelipyöräluisuttelusta sekä mopolla keulimisesta poliisi määräisi sakon päiväsakkoina. Nämä ovat myös tekoja, joista poliisi hyvin usein määrää väliaikaisen ajokiellon vakavan piittaamattomuuden vuoksi, poliisihallituksen Konsta Arvelin sanoo.

Arvelin muistuttaa myös, että erilaiset mopo- ja automiitit voivat olla kokoontumislain tarkoittamia yleisötilaisuuksia.

– Niiden järjestämiseen ja turvallisuuteen liittyvät velvollisuudet sekä niiden laiminlyönti voivat olla kokoontumisrikkomuksia.

Miittien häiritsevä ajo voidaan perustella myös liikenneturvallisuudella tai liikenteen tarpeettomalla estämisellä ja haittaamisella. Laki taipuu moneen.

Poliisitarkastaja Konsta Arvelin tarkentaa, että tarpeeton ajaminen koskee oikeastaan kaikenlaisia ajoneuvoja, jos ajamisen tarpeettomuus vain voidaan jotenkin todeta. Arvelinin mukaan polkupyöräilijät tulisivat sentään harvemmin kyseeseen, mutta mahdollista sekin on.

– Sen sijaan kevyet sähköajoneuvot voivat olla myös sellaisia, että niiden käyttäminen on tarpeetonta, jos mitään tähdellistä käyttöä niille ei ole. Lisäksi tämä on keskeinen liikenneturvallisuuskysymys, koska ajoneuvojen käyttäminen liittyy aina liikenneympäristöjen kokonaisturvallisuuteen, jossa teiden heikoimmat osapuolet eli jalankulkijat on huomioitava.

Lue myös:

Tieliikennelaki muuttuu – testaa, tunnetko uudet liikennemerkit

Kanadan armeijan sotilashelikopteri on kateissa Kreikan ja Italian välisellä merialueella, kertoo Kreikan ilmavoimat.

BBC:n mukaan kopterissa oli 3-6 ihmistä. Kadonneen kopterin etsinnät ovat parhaillaan käynnissä.

Naton valvontatehtävää suorittamassa ollut kopteri katosi Joonianmerellä noin 50 meripeninkulman päässä Kefalonian saaresta.

Kopteri katosi pian sen jälkeen, kun se oli lähtenyt matkaan kanadalaiselta Fredericton-fregatilta.

Naton valvonta-operaatiossa oli mukana myös italialais-, kreikkalais- ja turkkilaisfregatit.

Aamuherätys, lämmin ruoka, turvalliset aikuiset.

Ne ovat juuri nyt poissa monen lapsen elämästä.

Helsingin lastensuojelun sosiaaliohjaaja Amanda llkka puhaltaa saippuakuplia kahden ala-asteikäisen lapsen kanssa helsinkiläisessä leikkipuistossa.

Hän on tullut tapaamaan asiakasperhettään ulkoilmaan, koska koronan vuoksi kotikäynnit on peruttu.

Äiti, jonka nimeä Yle ei lasten henkilöllisyyden suojaamiseksi julkaise, kertoo, että perhe saa lastensuojelusta käytännön apua kerran viikossa.

– Olen loppu. Jos voisin, nukkuisin kellon ympäri. Mulla on vastuu lapsista 24/7.

Monissa Amanda Ilkan asiakasperheissä eletään veitsenterällä.

Selviämiseen on tarvittu apua tähänkin asti, mutta poikkeusolot ovat suistaneet monen lapsen arjen kaaokseksi.

Apua tarvitaan ihan normaaleihin rutiineihin.

– Voi olla, että aamulla ei nousta sängystä, ei ole lounasta ja päivät menevät pelatessa, kertoo Ilkka.

Korona on lisännyt lomautuksia ja perheissä mietitään raha-asioita. Ahdistusta aiheuttaa sekin, että monet kesäleirit on peruttu eikä isovanhempien luokse voi mennä.

Helsinkiläisäidin mukaan pahinta on se, että kirjastot, uimahallit ja sisäleikkipuistot ovat kiinni, eikä arjessa ole vaihtelua.

– Heti aamulla, kun lapsi tulee herättämään, olo on epätoivoinen. Silloin tajuaa, että tää on taas tätä samaa, hän sanoo.

Lastensuojeluilmoituksia vähemmän

Ylen A-studio kävi läpi Helsingin, Vantaan, Espoon, Tampereen ja Turun lastensuojeluilmoitukset korona-ajalta. Viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna niitä tehtiin keskimäärin kymmenen prosenttia vähemmän.

Muutos on merkittävä, koska lastensuojeluilmoitusten määrä on viime vuosina kasvanut tasaisesti.

Helsingin lastensuojelun johtajan Saila Nummikosken mukaan huolestuttavinta on, että lapseen kohdistuneesta väkivallasta tehtävien lastensuojeluilmoitusten määrä on vähentynyt kolmasosaan vuoden takaisesta.

Eniten ilmoituksia tehdään vanhempien päihteiden käytön sekä psyykkisten ongelmien takia. Myös vanhempien keskinäinen väkivalta on lisääntynyt.

Yleensä lastensuojeluilmoituksen tekee poliisi tai opettaja, mutta poikkeusoloissa koulujen tekemien ilmoitusten määrä on romahtanut, ainakin Helsingissä.

– Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat lapset on uhrattu, sanoo Nummikoski.

Turkulaisen Lakkatien erityslastenkodin johtaja Katariina Pohjalainen sanoo, että nyt kaivataan naapureiden, sukulaisten ja ohikulkijoiden vastuuta pienimmistä.

– Suomalainen ei tee mielellään lastensuojeluilmoitusta, ei vaikka naapurissa olisi tappelua, huutoa, alkoholia.

Hänen mielestään nyt jos koskaan sijoitus kodin ulkopuolelle voi olla lapselle onnenpotku.

Poliisit koteihin yhä useammin

Maaliskussa poliisin hälytykset koteihin lisääntyivät selvästi. Esimerkiksi Uudellamaalla partio kävi päivittäin lähes 80 perheessä, vuosi sitten luku oli vähän yli 50.

Kenttätyötä tekevä Amanda Ilkka nostaa esiin vanhempien mielenterveysongelmat.

Monessa perheessä tunnelma on ahdistava. Kun omat, kasvokkain tapahtuvat hoitokontaktit ovat katkolla, vanhemmat lamaantuvat. Jos lapset ovat levottomia, pinna voi kiristyä ja helpotusta haetaan päihteistä.

Silloin lastensuojelun tehtävänä on yrittää kannatella vanhempia pahimman ylitse tai ohjata heitä digitaalisten palvelujen piiriin. Lapsilla kontaktit muihin aikuisiin saattavat olla kokonaan poikki koska koulua käydään etänä ja harrastukset ovat tauolla.

– Poikkeusolosuhteissa lapsi on koko ajan oman perheen kanssa ja tilanteen armoilla. Hänellä ei ole poispääsyä minnekään, sanoo sosiaaliohjaaja Amanda Ilkka.

Ilkan asiakasperheen äiti kertoo sairastuneensa masennukseen esikoisen syntymän jälkeen. Tähän asti äiti ei ole innostunut digitaalisesta keskusteluavusta, mutta poikkeusolosuhteissa hän on alkanut käydä maratonpuheluita. Henkinen tuki on nyt kännykän varassa.

Korona ahdistaa äitiä myös siksi, että hän kuuluu riskiryhmään.

– Tuntuu, että selässä on kivireki ja happi loppuu. Iloa ei saa mistään ja kotitöistä suoriutuminen on ylitsepääsemätön haaste, hän sanoo.

Seksuaalista häirintää kännykässä

Puhelinten kanssa seurustelevia lapsia vaanivat verkossa myös seksuaalirikolliset.

Eurooppalaisen poliisijärjestö Europolin mukaan lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivalta-aineiston kysyntä on kasvanut koronan aikana merkittävästi.

Pelastakaa lapset ry:lle nettivihjeitä seksuaalisesta häirinnästä tulee moninkertainen määrä normaaliin verrattuna. Tavallisesti niitä kirjataan noin 50 viikossa, koronaviikkoina jopa 100–200 per viikko. KRP pelkää, että rikostilastoissa tämä tulee näkymään myöhemmin.

Uutta on sekin, että ehdotusten kohteeksi joutuu yhä nuorempia lapsia.

– Lasta houkutellaan ottamaan itsestään kuvia alasti, häntä pyydetään toimimaan seksuaalisella tavalla tai todistamaan seksuaalista tekoa, kertoo asiantuntija Pauliina Sillfors.

Lasten lisäksi myös seksuaalirikolliset viettävät juuri nyt tavallista enemmän aikaa netissä. KRP:n mukaan seksuaalirikollisen aineiston latausmäärät pimeässä verkossa ovat kasvaneet.

Myös perhetyöntekijä Amanda Ilkka tunnistaa ilmiön. Pahimmassa vaaravyöhykkeessä ovat lapset, jotka joutuvat olemaan pitkiä aikoja yksin kotona.

Laitospaikka voi olla lottovoitto

Kodin ulkopuolella asuu Suomessa noin 18 000 lasta.

Lastensuojelulaitoksissa asuvien nuorten arki on haluttu pitää mahdollisimman muuttumattomana. Kun koulut ovat kiinni, ovat turkulaiset kouluavustajat jalkautuneet lasten luokse sijaiskoteihin ja laitoksiin.

Koulunkäynnin ohjaaja Susanna Rannan työpaikka on jo viidettä viikkoa ollut Lakkatien lastenkoti.

Rannan mukaan poikkeusolot eivät ole vaikuttaneet opiskeluun, mutta välitunneilla on levotonta. Moni lapsi kyseenalaistaa rajoitukset: miksi ei saa olla ulkona kavereiden kanssa tai pääse kauppakeskukseen?

Silti etäopetus on hänen mukaansa tehnyt hyvää.

– Lapset oppivat tekemään itsenäisesti tehtäviä. Uskon, että etätyöskentelystä on etua tulevaisuuden työelämässä.

Lakkatien erityislastenkodin johtaja Katariina Pohjalainen sanoo, että laitoksessa lapsista huolehditaan hyvin: nukkumaanmenoajoista pidetään kiinni, hampaat pestään ja tarjolla on lämmin ruoka sekä tasapainoisia aikuisia. Välillä tehdään retkiä lähiluontoon.

– Nämä lapset etuoikeutettuja, hän sanoo.

Alkoipa koulu toukokuussa tai vasta myöhemmin, loppulasku etäopetuksesta lankeaa yhteiskunnalle syksyllä, uskoo Pohjalainen. Silloin tarvitaan kiireellisiä sijoituksia, sijaisperheitä, laitospaikkoja ja rahaa.

– Edessä on paljon inhimillistä kärsimystä. Toivon, ettei tulisi äärimmäisiä tekoja, kuten itsemurhia ja perhesurmia, mutta pelkään pahinta.

Lastensuojelua ja koronaa käsitellään myös A-studiossa 29.4.2020

Lue lisää:

Minkälaisia jälkiä korona jättää perheisiin

Huoli toimeentulosta kurittaa suomalaisvanhempia

Opettajien OAJ pitäisi koulut kiinni

Vaimonsa kidnappauksen lavastamisesta ja murhasta epäilty norjalainen miljardööri Tom Hagen on vangittu neljäksi viikoksi, kertoo sanomalehti Verdens Gang. Oikeus päätti vangitsemisesta tuntikausia kestäneessä istunnossa, joka käytiin suljetuin ovin.

Anne-Elisabeth Hagen katosi lokakuussa 2018, eivätkä viranomaiset aluksi kertoneet asiasta julkisuuteen tutkinnan turvaamiseksi. Hagenin kotoa löytyi viesti, jossa tämän ilmoitettiin olevan siepattu ja vaadittiin lunnaita.

Miljoonien eurojen lunnaat olisi pitänyt maksaa kryptovaluutalla.

Poliisi kertoi viime kesänä uskovansa, ettei Anne-Elisabeth Hagen ole enää elossa. Tiistaina tapaus sai uuden käänteen, kun poliisi otti kadonneen naisen aviomiehen kiinni.

Viranomaiset epäilevät Tom Hagenin lavastaneen sieppauksen ja olevan osallisena henkirikoksessa. Hagen on kiistänyt tehneensä vaimolleen mitään.

Rouva Hagenin ruumista ei ole löydetty.

Lisää aiheesta:

Norjalainen miljonääri saa syytteen vaimonsa murhasta – Lavastettiinko henkirikos sieppaukseksi?

Norjassa siepattu miljonäärin vaimo on edelleen elossa, sieppaaja kertoi perheelle

Norjan poliisi epäilee: Miljardöörin vaimon sieppaus lavastettiin henkirikoksen peittelemiseksi

Suomalainen turvallisuusasiantuntija Norjan miljonäärin vaimon sieppauksesta: Katoaminen pysyi salassa yllättävän pitkään

Norjalaisen teollisuuspohatan vaimo kateissa, sieppausta epäillään – kidnappaajana esiintyvä taho vaatii miljoonalunnaita kryptovaluuttana

Osa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten suuhygienisteistä on siirtynyt väliaikaisesti terveydenhoitotehtäviin Venäjän rajalle Imatran ja Nuijamaan raja-asemille.

17 suuhygienistiä on huhtikuun 9. päivästä lähtien päivystänyt yksi kerrallaan rajavartioston ja tullin henkilökunnan rinnalla.

Suuhygienistit haastattelevat Suomeen saapuvia matkustajia ja selvittävät tulijoiden terveydentilaa koronavirustartunnan varalta.

He ovat niinkutsutussa korvaavassa työssä, koska heidän vakituisen työpaikkansa kiireetön hammashoito on koronavirustilanteen takia ajettu alas.

– Korvaavia tehtäviä alettiin etsiä heti, kun tiedettiin, mihin palveluihin koronavirusepidemia vaikuttaa, kertoo Eksoten palveluesimies Päivi Parikka.

Esimies kiittää sopeutumiskykyä

Parikka kehuu hammashoitoloiden henkilökunnan sopeutumiskykyä, sillä toiminta raja-asemilla polkaistiin käyntiin todella nopealla aikataululla.

– Täytyy kyllä antaa henkilökunnalle arvosanaksi kymmenen plus ja papukaijamerkki päälle, kun he tavallisesta päivätyörytmistä heittäytyivät ihan uuteen tehtävään ja kolmivuorotyöhön, sanoo Parikka.

Suuhygienisti Jasmin Niemi laskee tehneensä toistakymmentä työvuoroa Nuijamaan raja-asemalla Lappeenrannassa.

– Enpähän olisi ikinä uskonut, että tällaistakin tulee tehtyä, hän sanoo.

Saapuvan liikenteen puolella päivystävä Niemi opastaa tulijoita terveydentilaa koskevan kyselylomakkeen täyttämisessä. Suurin osa tulijoista on venäläisiä rekkakuskeja. Kieliongelmissa auttaa tullin ja rajavartioston henkilökunta.

Niemi tarkistaa, että rajanylittäjät ovat varmasti vastanneet lomakkeen kaikkiin kysymyksiin. Matkan tarkoituksen ja päämäärän lisäksi lomakkeessa kysytään myös infektio-oireista.

– Jos kaikki on ok, tulija saa jatkaa matkaa. Kotiinmenijöille kerromme, että edessä on 14 vuorokauden karanteeni, kertoo Niemi.

Infektio-oireet sen sijaan mutkistavat matkaa.

– Jos Suomeen pysyvästi jäävällä henkilöllä on infektio-oireita, hän pääsee jatkamaan matkaa vasta sen jälkeen, kun olemme varanneet hänelle ajan laboratorioon.

Venäläisillä rekoilla 12 tunnin aikaraja

Venäläisten autonkuljettajien ei tarvitse täyttää lomaketta, jos työmatka Suomessa kestää alle 12 tuntia. He saavat viedä kuormansa ja palata takaisin Venäjälle.

Rajavartijat puolestaan käännyttävät pärskivät tai yskivät kuskit saman tien Venäjälle.

– Täällä itärajalla tehdään ihan samaa matkustajien opastustyötä kuin Helsinki-Vantaan lentoasemalla, sanoo Päivi Parikka.

Koronavirustilanne vaikuttaa useisiin vapunajan palveluihin. Poikkeustilanne näkyy niin ikään vapuntienoon liikenteessä. Tähän juttuun on koottu kansan tärkeiden palveluiden tietoja vapun aukioloista ja joukkoliikenteestä.

• Ruokakauppojen aukioloaikoja ei nykyisin enää rajata lainsäädännöllä, kauppiaat saavat päättää aukioloista itse.
• Alkot ovat auki vappuaattona torstaina iltakuuteen. Vapunpäivänä perjantaina Alkot ovat suljettuina.
• Pankkikonttorit ovat vappuaaton eli torstain jälkeen auki vasta maanantaina, rahansiirrot eivät myöskään liiku perjantaina.
• VR on lisännyt vappupäivän aamulle ylimääräisiä vuoroja kaukojunaliikenteeseen. Aattona ajetaan perjantain vuorot ja vappupäivänä sunnuntaivuorot.
• Matkahuolto ajaa vappupäivänä pyhäaikataulun mukaisesti.
• Postin omat pisteet ovat aattona auki kello kuuteen, vappupäivänä suljettuna.

Kaupat ja Alkot

Koronalta suojautuminen, turvavälit ja käsihygienia tulisi muistaa myös vappua ilakoidessa.

– Monet liikkeet ovat auki pitkään päivittäin, mikä on näin korona-aikaan hyvä asia ruuhkien välttämiseksi, sanoo Päivittäistavarakaupan toimitusjohtaja Kari Luoto STT:lle.

Vappuaattona Alkon asiakasmäärät ovat perinteisesti kolminkertaiset normaaliin torstaihin verrattuna ja ruuhkaa on etenkin aattona kello 15–18. Koronasuojautumisen ja siihen liittyvän ruuhkariskin vuoksi Alko saattaa rajoittaa aattona myymälöissä kerrallaan asioivien määrää.

Postit ja pankit

Postin omat myymälät ovat auki vapunaattona normaalisti kello kuuteen ja kiinni vappupäivänä. Useat postit toimivat Postin kumppaniyrityksissä, kuten kaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla, ja ovat auki valtaosin kyseisten yritysten aukioloaikojen mukaisesti.

Vaikka pankkikonttorit ovat torstain jälkeen auki vasta maanantaina, ovat kaikkien pankkien sulkupalvelunumerot vappunakin avoinna ympäri vuorokauden. Rahansiirrot eivät liiku perjantaina.

Junat ja bussit

VR on supistanut junaliikennettään, sillä koronaepidemian aikana matkamäärät ovat VR:n kaukoliikenteessä pudonneet 90 prosenttia kaikilla reiteillä.

– Vapun kaukojunaliikenteessä ajetaan aattona torstaina perjantaivuorojen aikatauluilla. Vapunpäivänä puolestaan ovat käytössä sunnuntaiaikataulut. Perjantaina aamulla ja aamupäivällä ajetaan joitakin ylimääräisiä junavuoroja, kertoi STT:lle keskiviikkona Julia Stolp VR:n viestinnästä.

Voit tarkistaa junayhteytesi netistä sivulta vr.fi.

Matkahuolto liikennöi vapunaattona torstain arkiaikataulujen mukaisesti – joitakin vuoroja tosin on jo koronan vuoksi karsittu aiemmin keväällä. Vapunpäivänä ajetaan pyhäpäivän aikatauluilla. Matkahuolto suosittaa varmistamaan aikataulut osoitteesta matkahuolto.fi.

Yle kutsuu sinut ainutlaatuiseen parvekekonserttiin vappuaattona Raumalle.

Kolumbialainen lauluntekijä-pianisti Oriana Aristizábal Ortiz, taiteilijanimeltään Orianna esiintyy vappuaattona raumalaisen taloyhtiön sisäpihalla. Hänen soittoaan ja lauluaan voi kuunnella oman parvekkeen, ikkunan tai Yle Areenan kautta.

Orianna saapui Satakuntaan Raumalle maaliskuun alussa tarkoituksenaan pitää yhteiskonsertti Rauman Poikakuoron ja Rauma Flikkatte Göörin kanssa.

Koronavirus muutti suunnitelmia ja nyt 33-vuotias Orianna on Raumalla jumissa. Suunnitellut konsertit Raumalla, Säkylässä ja Eurassa peruuntuivat.

Tilalle syntyi kuitenkin ainutlaatuinen idea: konsertti, jonka toteuttavat Rauman vanhuspalvelut, taiteilijayhdistys RaumArs ry ja Yle Pori yhdessä.

Yle lähettää Oriannan konsertin suorana lähetyksenä vappuaattona kello 14 alkaen. Konsertin voi katsoa tämän artikkelin pääkuvan kohdalla olevasta videosta.

Konsertissa kuullaan lauluja, joita Orianna on säveltänyt jo kotimaassaan Kolumbiassa sekä tänä keväänä RaumArs ry:n taiteilijavierasohjelman residenssissä työskennellessään.

Lue myös:

Nicaragualainen Norvin Lanzas on jumissa Porissa, kolumbialainen Oriana Aristizábal Ortiz Raumalla – eivätkä he ole ainoita, sanoo poliisi

Kysely: Joka viides suomalainen kokee olevansa syrjitty

Joka viides suomalainen kokee olevansa syrjityssä asemassa, selviää Ylen teettämästä kyselystä. Yleisimpinä syrjinnän syinä mainittiin muun muassa eläkeläisyys, pienituloisuus, sukupuoli, terveyshuolet, ikä ja työttömyys. Asiantuntijoiden mukaan syrjinnän taustalla on usein kokemus huono-osaisuudesta.

Haavisto Viron yleisradiolle: Suomen ja Viron rajan avaamisesta keskustellaan sunnuntaina

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi Viron yleisradio ERR:n haastattelussa keskiviikkona, että Suomen hallitus aikoo keskustella sunnuntaina Suomen ja Viron välisen rajan mahdollisesta aukaisemisesta.

"Emme tienneet, kuinka vaarallinen ja tarttuva se voi olla"

Lääkäri Din Xinminin saapuessa tammikuussa Kiinan Wihaniin, oli koronavirukseen oli kuollut Kiinan virallisten lukujen mukaan vasta 170 ihmistä. Nyt lääkäri Ding kertoo Ylelle, mitä oppi COVID-19-viruksesta hoitaessaan heikoimpia potilaita teho-osastolla.

Löperö lupalaki heikensi ympäristönsuojelua, pelkäävät viranomaiset

Ympäristönsuojelulakiin tehty muutos näyttäisi tuoneen ympäristöluvitukseen enemmän haittoja kuin hyötyjä. Kun aikaisemmin kaikki ympäristöluvat tarkistettiin 5–10 vuoden välein, uuden lain myötä lupien säännönmukaisesta tarkistamisesta luovuttiin.

Iltapäivällä paikoin vesi-, räntä- tai lumikuuroja

Vappuaatoksi Suomeen vahvistuu pohjoisesta korkeapaineen selänne, mutta yhä varsinkin iltapäivällä tulee paikoin vesi-, räntä- tai lumikuuroja. Vappupäiväksi korkeapaineen selänne siirtyy Suomen itäpuolelle ja etelästä alkaa virrata vähän lämpimämpää ilmaa.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Reilu kuukausi sitten etäopetuksessa oli oululaisen Riikka Ingetin mukaan uutuudenviehätystä.

Ensimmäiset päivät kuluivat nopeasti, kun Inget yhdessä 2. luokkaa käyvän poikansa ja muun perheen kanssa opetteli uutta kouluarkea.

Uutuudenviehätys katosi kuitenkin nopeasti: läksyt annettiin pelkillä Wilma-viesteillä eikä tehtäviä tarkistettu koulun puolesta lainkaan. Vuorovaikutus opettajan ja oppilaan välillä loisti poissaolollaan.

– Näin mentiin ensimmäiset viisi viikkoa. Ne olivat raskaita viikkoja, Inget sanoo.

Vuorovaikutuksen ja arjen rytmin puute vaikuttivat perheen 2. luokkalaiseen. Aikaisemmin reipas koululainen väsyi ja oli haluton käymään koulua.

– Läksyjä tehtäessä poika saattoi sanoa, etten osaa tehdä tehtäviä, vaikka hän varmasti osasi, Inget kertoo.

Vanhemmat puolestaan tekivät töidensä lisäksi opettajalle kuuluvia tehtäviä. Tämä johti siihen, että päivät venyivät iltamyöhään: väsyneen koululaisen lisäksi vanhemmatkin väsyivät.

Kun tahmeaa kouluarkea oli jatkunut viikkoja, Inget päätti nostaa etäopetuksen laatuerot esiin Instagramissa. Eikä aikaakaan, kun sadat vanhemmat ja opettajat jakoivat kokemuksiaan. Moni oli kokenut onnistumisia, mutta monella oli ollut myös samoja vaikeuksia kuin Ingetin perheessä.

Opetusneuvos: opetusvastuu opettajilla

Lapsen opettaminen ei etäkoulussakaan ole vanhempien, vaan koulun ja opettajan vastuulla, sanoo Opetushallituksen opetusneuvos Marjo Rissasen.

– Vanhemmilta odotetaan lapsen päivän rytmittämistä opiskelun, leikin, levon ja ruokailun välillä.

Rissanen ajattelee, että etäopetuksen ongelmien ratkaiseminen lähtee viestinnästä sekä kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä.

Etenkin koulun on oltava viestimisessä aloitteellinen: miten opetus järjestetään, milloin opettaja on tavoitettavissa ja miten opettaja pitää yhteyttä oppilaisiin sekä vanhempiin.

Myös vanhempien on Rissasen mukaan viestittävä tiiviisti kouluun suuntaan. Kun opettaja on kartalla oppilaan opintojen edistymisestä, hän pystyy suunnittelemaan opetusta paremmin.

– Jos vanhemmat kokevat tarvetta olla opettajaan yhteydessä, tulee heidän tietää, milloin ja miten opettajan tavoittaa.

Haasteena opetuksen sisältö

Oppilaalla on oikeus saada opettajalta päivittäin muun muassa sanallista palautetta työskentelystään. Lisäksi oppilaalla on oikeus tuntea kuuluvansa luokkayhteisöön poikkeusoloissakin. Näin todetaan Oulun kaupungin laatiman peruskoulujen etäopetuksen laatusuosituksissa.

Arjessa laatusuositusten noudattaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden perusopetus- ja nuorisojohtaja Marjut Nurmivuori muistuttaa. Jollain opettajilla on etäoppilaiden lisäksi lapsia opetettavana myös koulussa.

Kaikissa perheissä ei välttämättä ole jokaiselle omia yhteydenpitovälineitä. Tällöin yksilöllisen palautteen antaminen oppilaalle voi olla haastavaa.

– Oppilaan tulisi saada palautetta myös itsenäisesti tehdyistä tehtävistä, Nurmivuori tähdentää.

Tekniikka sinänsä ei ole ainakaan vanhempien mukaan isoin haaste. Vanhempia huoletti enemmän se, kuinka opetuksen laatu saadaan taattua. Asia käy ilmi Oulun kaupungin vanhemmille suuntaamasta kyselystä.

Kyselyn mukaan vanhemmat ovat kuitenkin pääosin tyytyväisiä etäopetukseen.

Opettajat rohkaisivat vaatimaan opetusta

Riikka Inget sai ratkaisun etäopetuksen ongelmiin opettajilta, jotka lähestyivät häntä Instagramissa. He rohkaisivat Ingetiä olemaan rohkeasti yhteydessä koulun rehtoriin.

Inget ja hänen miehensä lähettivät rehtorille viestin. Jo seuraavana päivänä koululta ilmoitettiin, että heidän poikansa luokka ottaa käyttöön muun muassa videoyhteyden mahdollistavan Microsoft Teamsin opetustyössä.

Teams-opetusta on ollut viikon ajan tunti kerrallaan kolmena päivänä viikossa. Jo tämä määrä vuorovaikutteista opetusta on helpottanut niin vanhempia kuin poikaakin.

– Nyt hän oikein odottaa Teams-tunteja ja kavereiden näkemistä etänä, Inget iloitsee.

Kun etäopetus on vihdoin alkanut rullaamaan hyvin, olisi Inget toivonut sen jatkuvan lukuvuoden loppuun saakka. Kouluja koskevat koronarajoitukset puretaan ja kouluihin palataan 14.5. alkaen. Häntä mietityttää, mitä kouluissa ehditään jäljelle jäävän kahden viikon aikana käytännössä tehdä.

– Lisäksi opettajat ovat tehneet valtavasti hyvää työtä etäopetuksen eteen. Moni opettaja on pistänyt minulle viestiä, että olisi myös jatkanut kouluvuoden etäopettaen loppuun.

Millaisia kokemuksia sinulla on etäopetuksesta? Keskustele aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka!

Lue myös: Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Etelä-Ruotsin Lund kuuluu Ruotsin suuriin opiskelijakaupunkeihin, ja kaupunginpuistossa tungeksii normaalivappuna 30 000 juhlijaa. Sitä kaupunki ei koronapandemian aikana halua.

Kaupunginhallitus onkin päättänyt ottaa käyttöön järeät aseet vapunviettäjiä vastaan. Kaupunginpuistoon levitetään tonni kanankakkaa, kertoo yleisradioyhtiö SVT.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja perustelee toimenpidettä Facebook-sivullaan näin:

– Ei ole miellyttävä kokemus istua vappuna puistossa, joka lemuaa lannoitteelta [...]. Sen sijaan kanankakka on hyväksi nurmelle, sillä se sisältää paljon fosforia ja typpeä. Kaupunginpuistosta tulee oikein hieno kesäkauteen mennessä, puheenjohtaja Philip Sandberg kirjoittaa.

Kaupunki kertoo tekevänsä kaupunginpuistossa vappuna muitakin kunnostustöitä. Lannoittamisen lisäksi puistoa kastellaan, nurmikkoa leikataan, rikkiruohoja kitketään ja puistonpenkkejä maalataan.

Puisto suljetaan aidoin, ja poliisi valvoo sulkua drooneilla.

Uppsalan vappu "peruttu"

Vapunviettoa halutaan rajoittaa myös toisessa suuressa opiskelijakaupungissa Uppsalassa. Sinne kerääntyy yleensä 150 000 vapunviettäjää, kertoo yleisradioyhtiö SVT eri artikkelissa.

Uppsalan maaherran ja yliopiston rehtorin mukaan "vappu on peruttu". Opiskelijoita kehotetaan välttämään joukkokokoontumisia.

– Koskessa ei lasketa. Shampanjajuoksua ei järjestetä. Minä en tule parvekkeelle vilkuttamaan ylioppilaslakkiani kello kolme, toteaa Uppsalan yliopiston rehtori Eva Åkesson.

Tukholmassa ulkoilmamuseo Skansenin perinteinen vapunvietto on peruttu.

Löfven: Älkää menkö juhliin

Vapunviettoa on toppuuteltu myös valtakunnan politiikan tasolla. Pääministeri Stefan Löfven on vedonnut ruotsalaisiin, jotta nämä noudattaisivat koronaohjeita.

– Älkää matkustako. Älkää menkö juhliin tai suurille perhepäivällisille. Älkää tungeksiko terasseille, Löfven sanoi.

Vetoomuksesta kertoo muun muassa sanomalehti Expressen.

Ruotsissa on puhuttu viime aikoina paljon siitä, kuinka lämmin kevätsää on houkutellut ihmisiä rannoille, puistoihin ja terasseille. Tukholman ravintoloihin on tehty ylimääräisiä tarkastuksia, ja muutamat ravintolat ovat saaneet huomautuksia tungoksesta.

Ravintoloilla on velvollisuus huolehtia siitä, että kaikilla asiakkailla on istumapaikka ja että tuolien väliin jää riittävästi tilaa.

- Ravintoloitsijana sinun pitää tietää, että yrityksesi voidaan sulkea tarkastuksen jälkeen, jos ohjeita ei noudateta. Se on jo tapahtunut joissakin ravintoloissa, ja se voi tapahtua useammassa. Älä luule, että säännöt koskevat vain suurkaupunkeja, ne koskevat kaikkia, Löfven sanoi.

Sääennusteen mukaan vappuaattona sataa monin paikoin Ruotsissa.

Verkkolaitevalmistaja Nokian ensimmäisen neljänneksen oikaistu (ei-IFRS) liikevoitto oli 116 miljoonaa euroa oltuaan vuotta aiemmin 59 miljoonaa tappiolla. Liikevaihto laski kaksi prosenttia ja oli 4,9 miljardia euroa.

Nokia ruuvaa koronan takia tämän vuoden tulosnäkymiään alaspäin. Oikaistuksi liikevoittoprosentiksi ennakoidaan nyt 9 prosenttia, aiemman 9,5 prosentin sijasta. Vaihteluväli on 1,5 prosenttiyksikköä suuntaansa. Osakekohtaiseksi tulokseksi Nokia ennakoi nyt 0,23 euroa, aiemmin arvioidun 0,25 euron sijasta.

Yhtiö ennakoi, että koronakriisin vaikutukset tuntuvat sen tuloksessa vuoden toisella neljänneksellä. Ensimmäisellä neljänneksellä ei havaittu kysynnän laskua, mutta kuluvalla neljänneksellä osa asiakkaista saattaa harkita hankintojaan uudelleen, väistyvä toimitusjohtaja Rajeev Suri ennakoi. Monissa maissa saattaa myös ilmetä haasteita toimituksissa ja jakelussa.

– Uskomme toimialamme kestävän kriisiä melko hyvin, vaikka se ei olekaan sille immuuni, Suri sanoi tiedotteessa.

Etätyöt kasvattavat verkkoliikennettä rajusti

Koronapandemian johdosta Nokian henkilökunta on suureksi osaksi siirtynyt etätöihin. Surin mukaan tässä ei ole ilmennyt ongelmia.

– On ilahduttavaa, että vaikka suurin osa tutkimus- ja tuotekehityshenkilöstöstämme työskentelee kotoa käsin, emme ole havainneet tällä olleen mitään vaikutusta tuotesuunnitelmiimme, ja itse asiassa jotkin keskeiset ohjelmistoversiot etenevät edellä aikataulusta, Suri kiitteli.

Etätyön kasvu näkyy verkkoliikenteen määrässä rajuna kasvuna. Jo ennen koronakriisiä kasvua on ollut 30–45 prosenttia vuodessa, mutta koronasta tuli uusi sysäys.

– Nokian operaattoriasiakaskunnan liikennemäärien huiput kasvoivat 20–40 prosenttia rajoitustoimien piirissä olevilla alueilla vain yhden kuukauden aikana – helmikuun puolestavälistä maaliskuun puoleenväliin, Suri totesi.

Minä rakastan rahaa. Ja minulla on sitä paljon. Laskin äsken rahojani ja myhäilin. En haluaisi lainkaan kuluttaa rahojani, koska rakastan niitä niin paljon. Raha on ihanaa!

Olen aiemmin puhunut ja kirjoittanut siitä, millaista on olla köyhä, mutta nyt kun minulla on paljon rahaa, kerron, millaista on olla varakas. Varmaan monia kiinnostaa: kirja huipputuloisista on saanut valtavasti enemmän huomiota kuin yksikään tutkimus köyhyydestä.

Tässä esimerkki: Vanha, lahjoituksena saatu pesukoneeni meni rikki. Seuraavana päivänä Facebook-kirppikselle tuli myyntiin vain kolme vuotta vanha pesukone sadalla eurolla. Koska olen rahoissani, ostin sen heti. Naapurin kanssa työnsimme pesukoneen nokkakärryillä korttelin päästä kotiin, ja taas on puhdasta pyykkiä. Tarjosin naapurille kiitokseksi kahvit, kun on, millä tarjota.

Toinen esimerkki: Teini-ikäinen lapseni oli yökyläilemässä, kun hänelle tuli huono olo ja hän halusi kotiin. Tilasin hänelle taksin, ja kävimme hyvillä mielin yhdessä nukkumaan. Näin voi tehdä, jos on ylimääräistä rahaa. Tietysti taksilla ajelu on hiukan pröystäilyä, mutta ihan niin rikas en sentään ole, että minulla olisi varaa pitää omaa autoa.

Vielä yksi esimerkki: Savossa asuva velipoika täytti pyöreitä, joten ajattelimme perheen kesken matkustaa puolimatkan krouviin eli Lahteen syömään yhdessä. Ostin junaliput itselle ja lapsille ihan noin vain.

Ai että olen tyytyväinen; tällaisia asioita voi tehdä, kun on niin varakas kuin minä olen. Tilillä oleva raha tuo turvallisuudentunnetta ja mahdollistaa tärkeiden ihmisten näkemisen, vaikka he sattuisivat asumaan Savossa.

Toivon samaa vapautta kaikille. Siinä mielessä olen vähän erilainen rikas. Suomessa kun on ilmiö, että rikkaat ovat kateellisia köyhille, sillä vain köyhät saavat yhteiskunnalta rahaa tekemättä mitään. Tätä on vaikea ymmärtää, sillä sama sosiaaliturva koskee ihan kaikkia suomalaisia. Jos haluaa todella elää toimeentulotuella (502,21 €), niin sitä kyllä saa. Ei tarvitse kuin luopua kaikesta: tulojen ja omaisuuden lisäksi yksityisyydestä ja omanarvontunnosta. Siinä missä esimerkiksi kotitalousvähennyksen (rahaa yhteiskunnalta sinulle) voi tehdä verotukseen ihan vain ilmoituksella, toimeentulotuen saajan pitää toimittaa kaikki dokumentit tuloistaan ja menoistaan, perustella välttämättömien lääkkeiden tarve ja muu “ylimääräinen”.

Vielä viime kesänä elin kädestä suuhun ja olin aina loppukuusta enemmän tai vähemmän pulassa.

On ehkä aihetta kertoa, miten ja miksi olen rikastunut. Ei malliksi muille vaan selitykseksi.

Vielä viime kesänä elin kädestä suuhun ja olin aina loppukuusta enemmän tai vähemmän pulassa. Mitä kauemmin sellainen tilanne jatkuu, sitä enemmän pulaan joutuu, sillä kun tärkeitä hankintoja lykkää aina vain eteenpäin, puutteet lisääntyvät ja elämä vaikeutuu joka vuosi ja joka kuukausi hiukan lisää. Esimerkiksi kumisaappaat, joita ei enää saa korjattua, täyttävät huonosti tarkoituksensa estää jalkojen kastuminen; mistään Goretex-ulkoilukengistä en edes haaveile.

Pahinta ei ole kuitenkaan jalkojen kastuminen vaan pelko. Koko ajan on mielessä, että mitään yllättävää ei saa nyt sattua. Jos yllätys on 200 euron arvoinen, niin sinne meni ruokarahat. Jos se on tonnin suuruinen, on melkein pakko ottaa kallis pikavippi. Hirvittää lainata kaverin autoa, ettei vain mitään sattuisi, ja toivottavasti kukaan ei mene naimisiin tai kuole.

Sitten aloin kirjoittaa köyhyydestä näitä pieniä huomioitani ja saan tästä palkkiota. Nyt näyttää siltä, että muutaman satasen verran pystyn tekemään työtä huolimatta siitä, että olen työkyvyttömyyseläkkeellä. Vaikka rahareikiä oli ehtinyt kertyä, ensimmäinen haaveeni oli saada vähän rahaa säästöön pahan päivän varalle, sillä niitä kyllä tulee. En rynnännyt kumisaapaskauppaan saatuani ensimmäisen lisäsatasen vaan siirsin sen käyttötililtä säästöön. Siellä se tuottaa minulle luottamusta tulevaan ja päätä huumaavaa vapauden tunnetta.

Tällaista onnea voi kokea vain ihminen, joka ei kuulu toimeentulotuen saajiin. Siihen systeemiin kuuluu, että säästöjä ei voi olla. En ehdota, että toimeentulotukea tältä osin muutettaisiin, mutta sen varaan jää aivan liian suuri osa, peräti kymmenesosa kaikista kotitalouksista. Jokainen niistä on esimerkki siitä, että muu sosiaaliturva ei toimi. Toimeentulotuen piti olla hätävara niille, jotka putoavat hyvinvointivaltion turvaverkkojen läpi erityisestä syystä, ei suuren ihmisjoukon säännöllinen elatus.

Luettuasi tämän – älä lähetä minulle kumisaappaita. Muuta yhteiskuntaa. Meitä on niin monta, että tästä ei hyväntekeväisyydellä selvitä. Tarvitaan rakenteet, jotka takaavat kaikille yhdet ehjät saappaat. Toistan: Älä lähetä minulle kumisaappaita.

Auli Viitala

Kirjoittaja on syrjäytynyt.

PS. Esimerkit ovat ajalta juuri ennen pandemiaa. Toistaiseksi olen välttynyt ylimääräiseltä rahankäytöltä karanteenin aikana. Luokka-asema vaikuttaa epidemioihin, mutta siitä myöhemmin. Pysy kuulolla.

Kolumnista voi keskutella 1.5. klo 23.00 asti.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikön nimitys siirtyy edelleen.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) kertoo twitterissä vetäneensä tämänpäiväisestä valtioneuvoston käsittelystä pois esityksensä kansliapäällikön nimittämisestä. Tehtävään on esitetty Päivi Nergiä, mutta viime viikolla sosiaalidemokraattien ministeri Ville Skinnari pyysi nimityksen jättämistä pöydälle. Aiemmalla viikolla valtiovarainministeriö veti niinikään esityksensä listalta.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta käynnisti tiistaina selvityksen, saako eduskunta tarvitsemansa tiedot ministeriöistä. Selvityksessä nousee esille myös Nergin rooli viime hallituksen soteuudistuksen yhteydessä. Kulmuni sanoo haluavansa antaa eduskunnalle työrauhan asian selvittämiseen.

Perustuslakivaliokunta selvittää, miksi eduskunta ei saa tietoa

Perustuslakivaliokunnan aloittama selvitys kartoittaa, miksi eduskunta ei saa niitä tietoja, joita se mielestään tarvitsisi.

Valiokunta nostaa selvityksessään esiin useita tapauksia, joissa tietoa ei ole saatu tarpeeksi. Tällaisia ovat esimerkiksi valmiuslain käyttöön oton ja EU-asioiden käsittelyn tiedonsaantiongelmat.

Keskeisin selvitettävä asia on kuitenkin viime hallituskauden soten tekemisen väitetty tiedon pimittäminen. Asia tuli julkisuuteen vuosi sitten Helsingin Sanomien artikkelissa.

Perustuslakivaliokunta hyväksyi tiistaina muistion, jossa tuodaan tiukkasanaisesti esiin, että tiedon saannin ongelmat on selvitettävä . Muistion on laatinut valiokuntaneuvos eli valiokunnan virkamies. Valiokuntaneuvos Matti Marttunen painotti tiistaina twitterissä, että asia on perustavanlaatuinen.

Nerg istui eduskunnan haluamien tietojen päällä

Viime hallituskaudella sosiaali- ja terveysvaliokunta ei saanut haluamiaan tietoja valtiovarainministeriön virkamiehiltä Sipilän hallituksen ehdottaman maakunta-soten kustannuksista.

Perustuslakivaliokunnan muistiossa sanotaan, että eduskunnassa jouduttiin tekemään töitä väärien lukujen pohjalta. Jos lainsäädäntö olisi ehditty hyväksyä, se olisi perustunut virheellisiin tietoihin.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan pyytämien tietojen päällä istui joukko valtiovarainministeriön virkamiehiä. Yksi heistä oli Päivi Nerg, joka oli johtavassa asemassa valtiovarainministeriön sote-valmistelussa.

Eduskunnan kanslia kiinnitti jo aiemmin huomiota siihen, että eduskunnan on saatava tarvitsemansa tiedot.

Muutama viikko sitten apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen kuitenkin päätti, että tiedot, jotka valtiovarainministeriön virkamiehet jättivät kertomatta, eivät olleet merkityksellisiä tietoja.

Oikeuskanslerinvirasto valvoo kuitenkin valtioneuvostoa, eikä se voi arvioida, mitkä tiedot ovat eduskunnan mielestä tärkeitä.

Perustuslakivaliokunnan selvityksen on määrä valmistua 22.5. Se pyytää selvitykseen lausuntoja myös muilta valiokunnilta.

Uutinen päivittyy

Lääkäreiden, opettajien ja tekniikan alan uusista työehdoista on saatu yöllä neuvottelutulos, kertoo julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon puheenjohtaja Olli Luukkainen Twitterissä.

Näiden alojen sopiminen oli Jukon ehto sille, että se voi hyväksyä myös kunta-alan pääsopimuksen.

Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala antoi ratkaisuehdotuksen myöhään maanantaina. Määräaika ehdotuksen hyväksymiselle tai hylkäämiselle on torstai kello 12.

Neuvottelupöydässä kolme työntekijäjärjestöä – jos kaikki eivät hyväksy, ratkaisu lykkääntyy

Kuntatyönantajan lisäksi neuvotteluissa istuu kolme työntekijäpuolen neuvottelujärjestöä. Hoitajaliittoja edustava Sote ry, muun muassa opettajia ja lääkäreitä edustava JUKO sekä Julkisen alan unioni JAU, jonka muodostavat julkisten ja hyvinvointialojen suurliitto JHL ja toimihenkilöliitto Jyty.

Jos kaikki osapuolet eivät hyväksy ratkaisuehdotusta torstaina, koko ratkaisu voi lykkääntyä kauas tulevaisuuteen. Hoitajaliitto Tehy on ilmoittanut jo aiemmin, että ratkaisua on ehkä odotettava yli koronakriisin, jos kaikkia osapuolia tyydyttävää ratkaisua ei nyt voida tehdä.

Lue lisää:

Valtakunnansovittelijalta ratkaisuehdotus kunta-alan työehtoriitaan: Osapuolten vastattava torstaina kello 12:een mennessä, hyväksyvätkö ne esityksen

Uutista muokattu 30.4. klo 7.26: Korjattu aiemman uutisen muotoiluja: Yöllä syntyi neuvottelutulos mm. opettajien ja lääkäreiden työehdoista. Tämä oli Jukon ehto kunta-alan ratkaisulle.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi Viron yleisradio ERR:n haastattelussa keskiviikkona, että Suomen hallitus aikoo keskustella sunnuntaina Suomen ja Viron välisen rajan mahdollisesta aukaisemisesta.

Haavisto kertoi haastattelussa, että rajan avaaminen tapahtuisi asteittain ja joitakin rajoituksia olisi yhä voimassa. Jos aukeamispäätös tehdään, lievennyksiä rajanylityksiin voisi tulla voimaan muutamassa päivässä, ERR kirjoittaa.

Haaviston mukaan Suomen ja Viron ministerit ovat jatkuvasti vaihtaneet tietoa koronakriisin alusta alkaen. Ulkoministeri kertoo olleensa yhteydessä Viron ulkoministeri Urmas Reinsalun kanssa tiistaina. Haaviston mukaan vaikuttaa siltä, että viruksen leviämistä on Virossa kontrolloitu hyvin.

Ulkoministeri kertoo olevansa tietoinen, että monet virolaiset ovat rajoitusten takia vaikeassa tilanteessa.

– Moni virolainen on lähtenyt Suomeen töihin, Olemme erittäin kiitollisia heidän panoksestaan. Tiedämme, että moni ei ole nyt nähnyt perhettään pitkään aikaan, koska matkustajaliikenneyhteyksiä ei ole, Haavisto sanoi.

Tilastosivusto Worldometerin mukaan 1,3 miljoonan asukkaan Virossa on vahvistettu päälle 1 660 koronavirustartuntaa. Se on yli 1 250 tartuntaa miljoonaa asukasta kohden. Suomessa vastaava luku on 885.

Sivuston mukaan Virossa on tällä viikolla todettu päivittäin uusia tartuntoja kolmesta päälle kymmeneen . Viruksen seurauksena maassa on tiettävästi kuollut 50 ihmistä.

Suomen hallitus päätti kuun alussa jatkaa liikenteen rajoituksia sisä- ja ulkorajoilla 13. toukokuuta asti. Laivojen matkustajaliikenne Virosta jäi tauolle 11. huhtikuuta.

Suomessa haastattelusta kertoivat aiemmin Helsingin Uutisten Tallinna24 ja Ilta-Sanomat.

Lue myös:

Moni suomalainen on autoineen jumissa Euroopassa – hallituksen suositus pysäytti laivojen henkilöliikenteen ja katkaisi paluureitin

Suomessa työskentelevä virolaislääkäri Karmen Vilde ei ole nähnyt lapsiaan seitsemään viikkoon – "Eivät he apuani tarvitse, mutta ikävä on kova"

Helmikuun lopulla suolahtelainen Jaakko Mattila kävi tuttavansa kanssa laskemassa katiskan mökkirantaan.

– Kaveri ihasteli sitä, miten kirkasta vesi on. Vaalea hiekkapohja näkyi katiska-avannosta hyvin, kertoo Mattila.

Kun Mattila meni kokemaan katiskaa muutaman päivän päästä, tilanne oli toinen. Avannossa näkyi ruskeaa vettä, eikä katiskaa tai pohjaa voinut enää nähdä.

Mattilan havainto oli, että miitä lähemmäs mökin vastarannalla olevaa Metsä Woodin vaneritehdasta meni, sitä ruskeammaksi vesi muuttui.

Mattila ilmoitti asiasta valvovalle viranomaiselle, eli Keski-Suomen ely-keskukseen. Ely-keskus pyysi tehtaalta selvitystä asiasta ja sieltä kerrottiin, että kyseisenä päivänä ei toiminnassa ollut mitään poikkevaa. Tosin hautomoaltaiden ylivuotopumppausta oli tehty muutamaa päivää aiemmin.

Lisäksi selvisi, että ely-keskus on vaatinut tehtaan ympäristöluvan muutosta jo 3 vuotta sitten, koska tehdas on päästänyt vuosien ajan ravinteikkaita ylivuotovesiä Keiteleeseen enemmän kuin ympäristöluvassa on aikoinaan arvioitu.

Tehtaan ympäristölupa on vuodelta 2006.

Miksi ely-keskuksen vaatimuksesta ehti kulua kolme vuotta, ennen kuin päätös asiaan saatiin?

Mökkiläisellä valvonta – ja todistustaakka

Yksi selitys löytyy vappuna 2015 muuttuneesta ympäristönsuojelulaista.

Kun aikaisemmin kaikki ympäristöluvat tarkistettiin 5–10 vuoden välein, uuden lain myötä lupien säännönmukaisesta tarkistamisesta luovuttiin.

Nyt ympäristölupia muutetaan, jos luvan saanut itse näkee siihen tarvetta.

Luvan muuttamista voivat vaatia myös valvova viranomainen tai haitankärsijä, eli vaikkapa Jaakko Mattila. Vaatimukselle täytyy olla vahvat perusteet.

– Millainen painoarvo sillä on, jos yksi ihminen sanoo, että joku saastuttaa? Miksi ympäristöhaittojen valvominen on jätetty naapurien varaan, onko se nykyään sitä "omavalvontaa"? ihmettelee Mattila.

Mattila on ollut päästöistä yhteydessä ely-keskukseen myös aiempina vuosina.

– Tuntuu että linja on sellainen, että ilmoituksen jälkeen ely-keskus kysyy tehtaalta, onko kaikki ok? Tehtaalta sanotaan, että kaikki on ok ja ketään ei kiinnosta sen jälkeen.

Lupaprosessia voi venyttää panttaamalla tietoa

Ympäristöluvat myöntää aluehallintovirasto ja lupia valvovat alueelliset ely-keskukset.

Kun Keski-Suomen ely-keskus pyysi Metsä Woodin Suolahden vaneritehdasta hakemaan muutosta ympäristölupaansa, yhtiön ensimmäinen vastaus oli ettei luvan tarkistaminen ollut aiheellista.

Jos toiminnanharjoittaja ei näe tarvetta muutokselle, voi asian käsittely mennä juupas-eipäs –kirjeenvaihdoksi viranomaisen kanssa.

Vaneritehdas oli jo aloittanut uuden vesienkäsittelyjärjestelmän rakentamisen, kun elyn vaatimus ympäristöluvan uusimisesta tuli, kertoo tehtaanjohtaja Pasi Harju.

– Kolmivaiheinen maasuodatusjärjestelmä rakennettiin keväällä 2017 ja sitä kokeiltiin kesällä. Kokemukset olivat myönteisiä, joten järjestelmää on kehitetty vuosien varrella lisää.

Miksi tehtaalta on vienyt 13 vuotta päästä niihin päästölukemiin, joita ympäristölupaa hakiessa vuonna 2006 on päästötasojen arvioitu olevan?

Tähän kysymykseen Harju ei halua ottaa kantaa, sillä hän on tullut tehtaanjohtajaksi vuonna 2016.

– Siitä asti, kun tulin tähän työhön, olemme aktiivisesti yrittäneet löytää keinoja millä ylivuotovesiä ja muita tehtaalta järveen päätyviä vesiä saataisiin vähennettyä.

Viime vuonna tehdas pääsi ylivuotovesissään ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen alle 20 000 m3, mitä tehdas ympäristöluvassa on arvioinut ylivuotovesien vuotuiseksi määräksi. Yle on saanut nähtäväkseen ylivuotovesien määrän vuodesta 2014 lähtien.

Tällä viikolla Keski-Suomen ely-keskus luopui vaatimuksestaan ympäristöluvan uusimisesta, koska tehdas on saanut päästönsä pienenemään.

Päästöjen havaitseminen sattumanvaraista

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa juupas-eipäs -väännöt lupien avaamisesta ovat yleisiä. Metsä Woodin vaneritehtaan tapaus on myös tuttu, sanoo ympäristölupavastuualueen johtaja Tarja Savea-Nukala.

– Tämä Metsä Woodin vaneritehdas on yhdenlainen esimerkki. Siinä pitää antaa kehut heille, että siellä on ymmärretty tilanne ja tämä tarina on päättymässä hyvin. Paljon on kuitenkin myös sellaisia esimerkkejä, jotka ovat ihan umpisolmussa.

Umpisolmuja tulee muun muassa nykyisen ympäristösuojelulain vuoksi.

Ongelmat näkyvät ympäristöministeriön teettämästä haastattelututkimuksesta. Siinä selvitettiin ympäristölupaviranomaisten näkemyksiä siitä, ettei lupamääräyksiä enää tarkisteta säännöllisesti.

• "Haittana nähtiin ympäristönsuojelun tason laskeminen"
• "Toiminnanharjoittajien tasapuolisuus ei toteudu, kun osa toimii puutteellisin lupamääräyksin"
• "Toiminnanharjoittajat on vaikea saada hakemaan lupaa valvojan kehotuksesta"
• "Pilaantuminen ei ole vielä lisääntynyt, mutta asioita jätetään nyt jälkivalvontaan tai haitankärsijöiden valvottavaksi"

Selvityksen tulos on, että viisi vuotta sitten tehty lakimuutos on tuonut enemmän haittoja kuin hyötyjä. Savea-Nukala allekirjoittaa tutkimuksen johtopäätökset.

– Paljon jää nyt sen varaan, että viranomainen tai lähialueen asukas alkaa huomautella ympäristövaikutuksista. Kokonaisuudessaan jää hyvin sattumanvaraiseksi mitä tulee esiin ja mitä ei, toteaa Savea-Nukala.

Ongelmat ovat tiedossa

Ympäristöministeriössä lupakäytännön ongelmat tiedostetaan. Hallitusneuvos Oili Rahnasto sanoo, että viranomaisille tehty haastattelututkimus on vain yksi selvitys isommassa kokonaisuudessa.

– Tämähän oli haastattelututkimus, joka kohdistui yhteen toimijakenttään. Ympäristöministeriöllä on tarkoitus teettää kattava vaikuttavuusarviointi koko ympäristönsuojelulain muutoskokonaisuudesta.

Tuo selvitys oli tarkoitus tehdä tänä vuonna, mutta määrärahojen leikkaukset siirsivät sen aloittamisen vuoteen 2021.

– Vaikuttavuusarviointi tulee antamaan tarkemmin faktaa siitä, onko esimerkiksi ympäristön suojelun taso heikentynyt tai ovatko lupamääräykset puutteellisia. Vielä ei osoitettu, että tällaista olisi oikeasti tapahtunut, vaan tämä on viranomaisten epäily tai pelko.

Rahnasto kertoo, että tällä hetkellä ympäristöministeriö käy keskustelua valvoja- ja luvittajatahojen kanssa siitä, millä keinoilla ympäristöluvanmuutosta koskeva pykälä laissa saataisiin tehokkaammin käyttöön.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa toivotaan muutosta, sillä nykyisellään ympäristöön vaikuttavan toiminnan kokonaistarkastelu jää uupumaan.

– Asia voi olla meillä käsittelyssä vain siltä osin, mistä aloite on tehty. Me emme voi puuttua mihinkään muuhun, sanoo Savea-Nukala.

Ympäristölupamääräysten tarkistamisesta luopumisen taustalla oli muun muassa se, että haluttiin nopeuttaa lupien käsittelyaikoja ja vähentää viranomaisten kuormitusta.

– Lakimuutoksen myötä kuormitus ja riskit lisääntyivät jossain muualla. Ei se ympäristön kannalta minun mielestäni ollut hyvä ratkaisu, toteaa Savea-Nukala.

Lue lisää:

Itämereen valui ennätyksellinen ravinnekuorma talven runsaiden sateiden takia

Peltojen kasvipeite sitoo hiiltä, mutta fosforipäästöt vesistöön voivat kasvaa – onko ilmaston- ja vesiensuojelu yhtäaikaa mahdotonta?

Yhdysvalloissa viranomaisiin ja markkinoihin ovat valaneet toivoa kliiniset potilaskokeet, joiden mukaan kokeellinen viruslääke remdesivir nopeuttaa koronaviruspotilaiden toipumista taudista.

Tulosten mukaan lääke voi vähentää paranemisaikaa lähes kolmanneksella. Lääkettä saaneet toipuivat keskimäärin 11 päivässä verrattuna 15 päivään lumelääkettä saaneiden kohdalla.

– Tämä on hyvin tärkeää. Tästä tulee hoidon standardi, kommentoi Valkoisen talon koronavirustyöryhmän lääkäri Anthony Fauci toimittajille.

Fauci kuitenkin tähdensi, että tutkimusdataa täytyy vielä tutkia tarkemmin. Valkoinen talo on ilmaissut halunsa saada remdesivirille maan lääketurvallisuusviraston hyväksyntä mahdollisimman nopeasti.

– Haluan heidän etenevän niin nopeasti kuin mahdollista. Haluamme että kaikki on turvallista, mutta näkisimme mielellämme nopeat luvat, varsinkin jutuille, jotka toimivat, kommentoi presidentti Donald Trump.

Kiinassa tehty tutkimus ei havainnut vaikutusta

Remdesivir-lääkeainetta valmistavan Gilead-yhtiön osakekurssi lähti nousuun tulosten julkistamisen jälkeen.

Vaikka lääke vaikuttaakin nopeuttavan taudista paranemista, sillä ei ollut suurta vaikutusta kuolleisuuteen. Lääkettä saaneista potilaista 8 prosenttia kuoli ja lumelääkettä saaneista vajaat 12 prosenttia.

Näin pientä eroa ei pidetä tilastollisesti merkittävänä, eli se saattaa olla luonnollisen vaihtelun sisällä eikä lääkkeellä siten olisi asiaan mitään vaikutusta.

Tutkimus tehtiin yli tuhannella potilaalla. Samana päivänä julkaistiin alustavia tuloksia myös Kiinassa tehdyistä potilaskokeista, joista ei saatu rohkaisevia tuloksia.

Lancet-tiedejulkaisussa ilmestyneen Kiinassa tehdyn tutkimuksen mukaan remdesiviristä ei havaittu olevan merkittävää hyötyä koronaviruksen hoidossa. Tutkimus oli kuitenkin pienempi eikä sitä suoritettu loppuun, kertoo BBC.

Oli tammikuun loppu, kylmä ja satoi lunta. Lääkäri Ding Xinmin muistaa, kuinka tiiviissä suojapuvuissa ei tullut silloin vielä kuuma.

Keuhkosairauksien erikoislääkäri oli saapunut Wuhaniin, jossa vielä uusi, osin tuntematon, vakavaa keuhkokuumetta aiheuttava virus levisi vaarallisen nopeasti.

Tuolloin koronavirukseen oli kuollut Kiinan virallisten lukujen mukaan 170 ihmistä.

Nyt lääkäri Ding kertoo, mitä oppi COVID-19-viruksesta hoitaessaan heikoimpia potilaita teho-osastolla.

Hän oli ilmoittautunut vapaaehtoiseksi, kun Kiinan valtio oli pyytänyt Wuhaniin tuhansia lääkäreitä ja hoitajia apuun eri puolilta Kiinaa.

Dingin asemapaikka oli 11-miljoonaisen asukkaan kaupungin keskustassa sijaitseva Xiehe-sairaala. 800-paikkainen yleissairaala muutettiin pikavauhtia koronaviruspotilaiden tehohoitosairaalaksi.

Viisikymppinen nainen pelastettiin viime hetkillä

Ensimmäinen potilas oli viisikymppinen nainen, joka tuotiin ambulanssilla. Nainen oli odottanut sairaalaan pääsyä jo päiväkausia.

– Hänen ihonsa oli jo muuttunut sinertäväksi hapen puutteen takia. Jos hänet olisi tuotu minuuttiakaan myöhemmin, hän ei olisi selvinnyt, Ding kertoo videopuhelussa Pekingistä, jonne hän on palannut Wuhanin komennuksensa jälkeen.

Ding sanoo, että tulee muistamaan naisen loppuikänsä.

Potilas laitettiin hengityskoneeseen heti. Ding kertoo, että nainen pääsi sairaalasta vasta 65 päivän jälkeen.

Viruksen epäillään levinneen Huananin kalamarkkinoilta eli paikalliselta eläintorilta, jossa moni kaupunkilainen teki ruokaostoksiaan.

Lue lisää:Lepakoita, käärmeitä, ihmisiä ja siipikarjaa vieri vieressä – Koronaviruksen epäilty lähtöpaikka oli riskialtis ruokatori, ja niiden saaminen kuriin on Aasiassa iso urakka

Wuhanilaiset olivat valmistautuneet juhlimaan vuoden suurinta juhlaa kiinalaista uuttavuotta aavistamatta vaaraa. Juhlan sijaan kaupunki suljettiin karanteeniin.

Viranomaiset olivat pimittäneet tietoa COVID-19-viruksesta. He olivat hiljentäneet siitä varoittaneen lääkärin Li Wenliangin. Tartunnan saaneita hoitanut Li kuoli myöhemmin itse koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen kuten tuhannet muut Wuhanissa.

Sairaaloissa ei riittänyt tilaa potilaille. Huonokuntoiset wuhanilaiset jonottivat hoitoon sairaaloiden ulkopuolella. Jotkut istuivat tien laidalla tippateline vieressään ottamassa suonensisäistä lääkitystä

Ihmisiä kuoli, koska hoitoresurssit eivät riittäneet

Ding Xinmin kuvaa tilannetta ensimmäisinä viikkoinaan Wuhanissa erittäin vaikeaksi. Lääkärit eivät voineet auttaa läheskään kaikkia. Sairaita jouduttiin lähettämään kotiin. Moni kuoli päätymättä osaksi virallisia tilastoja.

–Tilanne oli vakava. Alussa kului aikaa, että hoitohenkilökunta ja viranomaiset oppivat ymmärtämään taudin luonteen. Tämä oli täysin uusi tauti. Emme tienneet, kuinka vaarallinen ja tarttuva se voi olla, Ding kertoo.

Ding keskittyi seuraamaan potilaiden kuntoa tarkasti. Kuume piti saada nopeasti laskemaan ja veriarvot normalisoitumaan.

Virus teki arvaamattomia yllätyshyökkäyksiä. Se saattoi yllättäen viedä potilaan kunnon pohjalukemiin. Silloin oli tärkeää, että taustalla olevat perussairaudet olivat hyvässä hoidossa ja potilas mahdollisimman vahva.

Suojapukuihin päästä varpaisiin sonnustautunut henkilökunta tarkkaili potilaita ja osastolta vapauduttuaan kirjoitti raportteja huomioistaan.

Kello seitsemältä joka ilta lääkäri Ding pysähtyi hetkeksi. Silloin hän soitti kotiin ja kertoi 14-vuotiaalle tyttärelleen, että isä on kunnossa.

Ding Xinmin kertoo, että käänne parempaan tartuntatilanteessa tapahtui helmikuun puolivälissä.

Kiina rakensi nopeasti kaksi valtavaa tilapäissairaalaa, jossa oli paikkoja yli kahdelle tuhannelle sairaalle. Dingin sairaala sai lisää hengityskoneita. Sen jälkeen kyky pitää sairaita hengissä kasvoi.

Ding kertoo, että hänen osastollaan kuoli seitsemän ihmistä hänen kahden kuukauden pestinsä aikana. Nämä kaikki olivat sairastuneet ennen helmikuun puoliväliä.

Dingin vakavasti sairaiden potilaiden osastolla oli kerrallaan 50 vaikeasti sairasta potilasta. Parin kuukauden aikana potilaita ehti olla reilu sata. Suurin osa heistä oli yli kuusikymppisiä.

Dingin kertoma kuolleisuus on huomattavan alhainen. Erään kiinalaisraportin mukaan kriittisesti sairaista koronapotilaista lähes joka toinen kuoli. Suomessa teho-osastopotilaiden kuolleisuus on THL:n mukaan ollut 14,5 prosenttia ja yli 70-vuotiailla 40–50 prosenttia.

"Ei saa hukata hetkeäkään"

Ding painottaa, että avain potilaiden parantumiseen on varhainen hoito.

– On todella tärkeää, että ei odoteta hetkeäkään. Potilas pitää saada hengityskoneeseen jo ennen kuin selkeät merkit hengityksen vaikeutumisesta ilmaantuvat, jos tällä on happivajausta, Ding sanoo.

Sen jälkeen tärkeintä on ravinto, koska lääkettä ei ole. Potilaille annettiin ravintoliuoksessa hiilihydraattia, rasvaa ja proteiinia. Aliravitsemus voi olla tappavan vaarallista koronatartunnan aikana.

– On tärkeää, että lievätkin oireet perussairauksista hoidetaan heti ja ravinnosta pidetään tarkkaa huolta. Muutoin kunto voi romahtaa nopeasti, Ding kuvaa.

Dingin mukaan yli kahdella kolmesta potilaasta oli taustalla perussairaus kuten korkea verenpaine, diabetes tai syöpä. Myös alkoholistit päätyivät nopeasti huonoon kuntoon maksan heikkouden takia.

Ding sanoo, että perusterveidenkään ei kannata suhtautua huolettomasti koronavirukseen. Virus etenee kehossa aluksi ilman oireita, ja tila voi pahentua nopeasti viikon tai parin kuluttua.

Lääkärit joutuivat estämään sukulaisia näkemästä kuolevia

Ding sanoo, että potilaan kuolema teki kipeää. Niin myös se, että hän joutui estämään perheenjäseniä tapaamasta kuolevaa sukulaistaan.

– Kuolleet ovat tärkeitä, mutta vielä tärkeämpi on turvata elossa olevat. Joillain saattoi itsellään olla tartunta. Emme siltikään voineet päästää heitä katsomaan. He voisivat menettää toivonsa, Ding kertoo.

Ding sanoo, että lääkärit joutuivat myös toimimaan terapeutteina.

– Jotkut halusivat antaa periksi ja lopettaa hoidon. He eivät saaneet nähdä läheisiään. Yhden perheen yhdeksästä jäsenestä seitsemän sairastui. Heidät laitettiin eri sairaaloihin, Ding kertoo.

Perheiden vaikeudesta saada sairaaloilta tietoa lähimmäisistään on kirjoitettu paljon. Muun muassa Yle on kertonut aiemmin wuhanilaisen perheen tarinan, jossa perhe ei saanut tietoa sairastuneen isän tilasta eikä saanut isän ruumista tuhkattavaksi.

Lue lisää:Wuhanilaisen Yangin perheen isä kuoli koronavirukseen – nyt tytär kuvailee toivottomuutta päästä hoitoon epidemian keskuksessa

Kiinan kuolintilastoja epäillään yhä

Kiinan virallisten tilastojen mukaan Wuhanissa koronavirukseen menehtyi 3869 ihmistä. Se nosti äskettäin kuolleiden määrää jälkikäteen yllättäen tasan 50 prosentilla.

Pyöreä lukema on kasvattanut entisestään epäilyjä siitä, onko Kiina kertonut totuuden sairastuneiden ja kuolleiden määrästä.

Muun muassa Radio Free Asia on raportoinut wuhanilaisten nähneen, että kaupunkiin oli tuotu päivittäin tuhansia uurnia kuolleita varten ja tuhkauunit olivat olleet käytössä ympäripyöreitä päiviä.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on varoittanut haastattelussa Financial Timesissa uskomasta sinisilmäisesti Kiinan kuvaamaan menestykseen epidemian hallinnassa.

– On selvää, että on tapahtunut asioita, joista emme tiedä, Macron sanoi.

Maailman terveysjärjestö WHO on pitänyt Kiinan ilmoittamaa lisäystä uskottavana. Sen mukaan Kiina on ilmoittanut lisänneensä tilastoihin uhrit sen takia, että kaikkia kotona tai sairaaloissa kuoilleita ei ole ehditty dokumentoida kiireen takia.

Kiinalaiset ovat uskaltautuneet arvostelemaan maan johtoa sosiaalisessa mediassa epidemian hoidosta, mutta lääkäreiden arvostus on kasvanut. Epidemiassa kuolleita lääkäreitä pidetään sankareina ja marttyyreina.

Lääkäreitä juhlittiin kaduilla

Kun Ding lähti Wuhanista maaliskuun lopussa, kaupunkilaiset tulivat hurraamaan ja hyvästelemään lääkärit kaduille.

Se tuntui hyvältä, Ding sanoo.

Dingin ääni murtuu hetkeksi, kun hän muistelee kuukausiaan epidemian torjunnan etulinjassa. Hän kertoo, että joskus hän itkee yhdessä kollegoidensa kanssa.

– Olen ollut monissa vaikeissa paikoissa urallani, mutta tämä on niistä ikimuistettavin. Pelastimme niin monia ihmisiä kuolemalta. Identiteettini lääkärinä on vahvistunut ja ammattiamme arvostetaan entistä enemmän, hän kertoo.

Ding Xinmin on entinen Kiinan kansanarmeijan lääkäri. Hän on auttanut myös katastrofialueilla, muun muassa Filippiineillä Haiyan-taifuunin raatelemalla alueella.

Kiinassa yhä jopa kymmeniä uusia tartuntoja

Wuhanin karanteeni päättyi 8. huhtikuuta. Ding itse on palannut työhönsä pekingiläisen sairaalan keuhkotautien osastolle kahden viikon karanteenin jälkeen.

Kun hän lähti Wuhanista, koko 800-paikkaiseen sairaalaan jäi enää sata koronaviruspotilasta.

Ding kirjoitti koko karanteeniajan raportteja työstään ja huomioistaan. Hänen ykkösneuvonsa raporteissa on suojautuminen virukselta.

– Kuka tahansa voi saada sen. Olemme nähneet, että virus on tarttunut niin vastasyntyneeseen kuin 90-vuotiaaseen. Jos aliarvioimme sitä, se voi jäädä elämään uutena influenssana, hän sanoo.

Ding kehottaa suhtautumaan jopa läheisiin kuin nämä olisivat mahdollisia viruksen kantajia tai potilaita. Hän painottaa kasvosuojaimen tärkeyttä. Kädet pitäisi pestä jopa siirtyessään huoneesta toiseen tai koskiessaan esinettä.

Ding pitää koronavirusta erittäin vaarallisena. Hän sanoo, että virus voi palata minne tahansa, myös Kiinaan, niin kauan kuin se leviää jollain puolella maailmaa.

Hän muistuttaa, että Kiinassakin löydetään yhä uusia tartuntoja. Viranomaisten mukaan suurin osa niistä on todettu ulkomailta saapuneilla.

Ding ihmettelee vauraita maita, jotka eivät ole ryhtyneet tiukkoihin toimiin epidemian taltuttamiseksi.

Jos virusta ei saada kuriin, koko maailman tulevaisuus voi olla synkkä, hän aprikoi.

– Virus vaikuttaa jokaisen elämään, olitpa terve, koulussa tai töissä. Jos emme ota tilannetta vakavasti, se voi johtaa paikallisiin konflikteihin ja jopa sotaan sairauksien ja lääkintävoimavarojen puutteen takia, Ding miettii.

Lue tästä tuoreimmat tiedot koronaviruksesta