Uudenmaan rajan sulkeminen vajaaksi kolmeksi viikoksi käynnisti Suomessa ennennäkemättömän ihmiskokeen.

Pysähtyvätkö koronatartunnat, pysyvätkö ihmiset kotona ja miten käy tartuntojen, kun raja aukeaa?

Nyt rajan aukeamisesta on kulunut kaksi viikkoa ja ensimmäisiä tuloksia on näkyvissä. Koronavirusinfektion itämisaika on keskimäärin 5 vuorokautta ja vaihtelee 1–14 vuorokauden välillä.

Yle selvitti teleoperaattori Telian laatimien tilastojen perusteella, miten Uudellemaalle ja sieltä pois liikuttiin ennen rajan sulkemista, sen aikana ja rajan avautumisen jälkeen.

Ylen grafiikassa mukana ovat kunkin viikon päivät torstaista sunnuntaihin, joten näet liikenteen sekä arkena että viikonloppuna. Voit tutkia itse rajoituksen vaikutusta matkoihin vetämällä aikajanaa.

Luvuista selviää, että rajan sulkeminen romahdutti matkat Uudeltamaalta muualle Suomeen. Ennen rajan sulkemista 12. maaliskuuta Uudenmaan ja muiden maakuntien välillä tehtiin lähes 132 500 matkaa.

Rajan sulkeuduttua määrä väheni kymmenesosaan eli noin 14 000 matkaan. Rajan avaamisen jälkeen matkojen määrä nousi noin 62 000:een, mutta on yhä alle puolet siitä liikenteestä, mitä se oli ennen. Ihmiset eivät vapauden huumassa rientäneetkään joukottain mökeille.

Professori: Näyttöä rajoitustoimien tehokkuudesta

Uudenmaan rajojen avaaminen ei siis pahentanut koronatilannetta. Siltä ainakin nyt näyttää.

Professori Pekka Nuorti johtaa kansainvälistä epidemiologian ja kansanterveyden tohtoriohjelmaa Tampereen yliopistossa. Hän vahvistaa, ettei tautimäärä ole ryöpsähtänyt uuteen lentoon.

– Näyttää siltä, että ihmiset ovat kuunnelleet pääministerin suositusta välttää matkustamista.

Nuorti uskoo, että ihmiset ovat noudattaneet muitakin ohjeita, kuten pesseet käsiään ja välttäneet ihmiskontakteja.

Hallituksen arvosteltiin hätiköivän rajan aukeamisessa ja tautimäärän ennustettiin nousevan kaikkialla Suomessa. Tämä ennustus näyttää ensitietojen valossa osoittautuneen turhaksi peloksi.

Nuortin mukaan koronatilanteessa kannattaa seurata todettujen tartuntailmoitusten sijaan sairaalahoidossa olevien ihmisten määrää ja hoitojaksoja.

Nämä luvut eivät ole nousseet Uudenmaan rajan avauksen jälkeen, vaan jatkaneet laskuaan muiden sairaanhoitopiirien erityisvastuualueilla sekä tasoittuneet Uudellamaallakin.

– Hallituksen tekemät rajoitustoimet ovat olleet tehokkaita. Siitä on nyt näyttöä, Nuorti sanoo.

Mikä osuus tästä on Uudenmaan rajan sulkemisella? Sitä ei professorin mukaan pysty erittelemään, koska muut rajoitukset ovat olleet voimassa samanaikaisesti.

Pirkanmaa on koronakevään kummajainen

Erityisen paljon vähenemistä koronapotilaissa on tapahtunut tällä viikolla THL:n tilastojen mukaan Oulussa, Kuopiossa ja Tampereen yliopistosairaaloiden erityisvastuualueilla.

Näistä TAYSin erityisvastuualue on ollut koko koronakevään kummajainen. Samaan alueeseen kuuluvat Kanta-Häme ja Etelä-Pohjanmaa. Tehohoidossa alueen kolmessa keskussairaalassa oli tällä viikolla vain yksi potilas ja sairaalahoidossa kaksi.

HYKSissa sitä vastoin sairaalahoidossa oli keskiviikon tietojen mukaan yli 150 potilasta ja tehohoidossa yli 40.

Pirkanmaalla on kuollut vahvistetusti vain yksi potilas koronavirukseen, koko erityisvastuualueella kolme.

Uudenmaan rajan avaamisen uskottiin lietsovan tautitilannetta etenkin Pirkanmaalla, koska moni pendelöi Tampereelta Helsinkiin töihin. Ylen pyytämistä Telian tiedoista selviää kuitenkin, että Uudellemaalle suunnataan tosiasiassa paljon enemmän Kanta-Hämeestä, Päijät-Hämeestä ja Varsinais-Suomesta kuin Pirkanmaalta.

Ovatko tamperelaiset myytin mukaisesti hitaita hämäläisiä ja siksi välttyneet taudilta?

Neljä syytä Pirkanmaan "ihmeeseen"

TAYSin tartuntataudeista vastaavalle ylilääkärille Jaana Syrjäselle matkustustiedot ovat hienoinen yllätys Pirkanmaan osalta. Tämä voi olla yksi syy, miksi Pirkanmaa on säästänyt pahalta epidemialta.

– Voi olla, että loppujen lopuksi Tampereen ja Helsingin välillä liikennettä on vähemmän kuin Hämeenlinnasta, Lahdesta tai Turusta Helsinkiin.

Toinen syy on tuuri, koska tamperelaiset eivät tee itsestään numeroa.

Pirkanmaalla oli hiihtoloma viikkoa myöhemmin kuin Uudellamaalla, mistä syystä Pohjois-Italiasta ja Itävallasta palanneiden matkailijoiden roolista koronavirustartunnoissa oli tietoa. Syrjäsen mukaan Pirkanmaa sai tavallaan kaksi viikkoa etumatkaa, koska rajoitustoimet alkoivat yhtä aikaa.

Infektiolääkäri Syrjänen tulkitsee Pekka Nuortin tavoin, että rajan avaaminen ei ole johtanut tautien lisääntymiseen.

– Mitään merkittävää tautiryöpsähdystä ei ole syntynyt, kun Uudenmaan raja avautui.

Kolmas syy on lukujen perusteella ihmisten käyttäytymisessä.

– Ei se niin mene, että kaikki ryntäilisivät paikasta toiseen. Minusta tuntuu, että suomalaiset ovat varsin harkitsevaisia ihmisiä ja miettivät toisenkin kerran ennen kuin toimivat.

Kontaktien vähentäminen on infektiolääkärin mukaan ollut tärkein tapa vähentää tartuntoja. Se on tuonut myös uuden merkittävän hyödyn. Koska ihmiset tapaavat vähän ihmisiä, karanteeniin asetettavia altistuneita ei ole paljon. Pirkanmaalla siis ne vähätkin tartunnan saaneiden lähipiirissä olleet on jäljitetty alusta asti, mikä on neljäs syy hyvään tautitilanteeseen.

– Nyt jäljittäminen on ollut paljon helpompaa. Kontakteja ei ole ollenkaan sitä luokkaa kuin viikoilla 10–11, kun yhdellä tartunnan saaneella saattoi olla kymmeniä altistuneita, Syrjänen sanoo.

Mökkikunnassa ei tiedossa tartuntoja

Koronakevään pahiksia ovat yleisessä keskustelussa olleet parveilevat teinit ja kapinoivat mökkiläiset. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kehotti olemaan menemättä mökille, mutta silti moni meni.

Miten tämä ohje näyttää toteutuneen 4 000 asukkaan Ruovedellä, jossa mökkiläisiä on noin 6 000?

Kunnanjohtajaa sijaistava Riku Rekonen sanoo, että noin puolet Ruoveden mökeistä sopii ympärivuotiseen käyttöön. Korona-aikana mökeillä on vierailtu ahkerasti.

Suurin osa mökkiläisistä tulee Tampereen seudulta, ei Uudeltamaalta.

– Tutkittua tietoa ei ole, mutta sellainen käsitys minulla on, että rajan avautuminen ei ole juurikaan vaikuttanut Ruoveden mökkiläisten määrään. Ruoveden mökkiläisistä reilut 10 prosenttia tulee pääkaupunkiseudulta ja heidän mökkeilynsä todennäköisesti painottuu kesäaikaan, Rekonen sanoo.

Mökkeilijöillä ei ole ollut vaikutusta koronatartuntoihin. THL:n tautikartta listaa yli viiden tapauksen kunnat, eikä Ruovesi ole niiden joukossa.

– Olemme Ruovedellä tartuntojen suhteen ainakin vielä toistaiseksi rauhallisessa tilanteessa, Rekonen sanoo.

Virus ei ole hävinnyt mihinkään

Koska koronavirus on todistetusti aika pirulainen eikä ennustettavissa, loppuun on pakko lisätä varoitus.

– Virus ei ole meiltä hävinnyt mihinkään. Pirkanmaaltakin löytyy yksittäisiä tartuntatapauksia koko ajan, infektiolääkäri Jaana Syrjänen sanoo.

Vappu on tulossa ja ylilääkäri kehottaa noudattamaan valtiovallan määräyksiä.

– Joskus kun on ilo ylimmillään, saattaa unohtua nämä asiat. Toivoisin, että rajoituksia jaksetaan noudattaa, kunnes jotain toivon mukaan voidaan purkaakin. Purku pitää tehdä askel kerrallaan, Syrjänen sanoo.

Voit keskustella aiheesta 1.5. kello 22. asti.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronavirukset

Kahteen päivään ei yhtään tartuntaa: Hiihtolomassa voi piillä syy, miksi Pirkanmaa on ollut koronakevään kummajainen

THL:n tutkija arvioi: Koronaepidemian huippu on ohitettu – mutta jos rajoituksia löyhennetään, taudin eteneminenkin muuttuu

Uudenmaan rajojen avaaminen ei aiheuttanut ryntäystä mökeille perjantaina – mökkikunnissa toivotaan tulijoilta vastuullisuutta

Ylen selvitys: liikenne pääteillä kasvoi yli 50 prosenttia, kun Uudenmaan raja aukaistiin – määrät palautuivat samoihin lukuihin kuin ennen rajoitusta

Miksi Uudenmaan rajat avattiin jo tänään? Perkasimme asiantuntijaselvitykset ja löysimme 5 syytä

Ylen selvitys: liikenne pääteillä kasvoi yli 50 prosenttia, kun Uudenmaan raja aukaistiin – määrät palautuivat samoihin lukuihin kuin ennen rajoitusta

Kunta-alan työehdoista ei löytynyt sopua.

Hoitajaliitot Tehy ja Super ovat hylänneet torstaina valtakunnansovittelijan ratkaisuehdotuksen.

Kaikkien työkiistan osapuolten olisi pitänyt hyväksyä sovintoesitys, jotta kunta-alan pääsopimus olisi toteutunut.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen perusteli Twitterissä sopimuksen hylkäämistä hoitajien työehtojen heikennyksillä. Huonoa sopimus emme tee, Rytkönen korosti.

– Yksikään hoitajia edustava järjestö ei voi hyväksyä näin huonoa ratkaisuesitystä. Se oli ihan selvä juttu. Se oli kautta linjan huono esitys, mutta siellä oli myös todella huonoja kohtia, Rytkönen sanoo Ylelle.

Tehyn puheenjohtaja listaa syitä esityksen hylkäykselle.

• Alle yleisen linjan oleva palkankorotustaso.
• Hoitajien tavoittelemaa omaa sote-tessiä ei olisi tullut tämän sopimuskauden aikana.
• Kiky-tunnit olisivat poistuneet vasta lokakuussa. Tuntien poistuminen olisi korvattu työnantajalle jo toukokuusta alkaen.
• Työntekijän olisi saanut siirtää 7,5 kuukaudeksi toisiin tehtäviin ja palkkaa olisi voinut alentaa. Nyt tämän voi tehdä kahdeksaksi viikoksi ja ilman palkanalennusta.

– Lisäksi koronalisä olisi tullut vain rajatulle porukalle, ja sen summasta ei ollut tietoa. Työnantaja olisi saanut päättää kenelle hän antaa koronalisää. Viimeisenä siellä oli isoja juridisia ongelmia eli esitys oli täysin mahdoton hyväksyä, Rytkönen toteaa.

JUKO ja OAJ vaativat omaa sopimusta

Kunta-alan pääsopimuksen kaatuminen harmittaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JOKOa ja opettajia edustavaa OAJ:ta sen verran, että ne haluavat nyt erilliset neuvottelut ja sopimusratkaisun Kuntatyönantajan (KT) kanssa.

Mukana voisivat olla myös muut kunta-alan työntekijäjärjestöt hoitajia edustavaa Sote ry:tä lukuunottamatta.

KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen sanoo työnantajan harkitsevan ehdotusta.

– Otetaan tässä asiassa tuumaustauko. Meidän tavoite on tietysti saada kunta-alalle ratkaisu. Mitä nopeammin sen parempi, Jalonen toteaa.

Tehyn Rytkönen sen sijaan hämmästelee JUKOn ja OAJ:n esitystä.

– Se näyttäisi aika erikoiselta, jos KT haluaisi jättää 170 000 hoitajaa koronakriisin aikana vaille sopimusta, eikä olisi meidän kanssa valmis neuvottelemaan sopimuksesta. Se olisi erikoinen viesti hoitajille, hän toteaa.

JUKOn ja OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kertoo, että JUKO olisi ollut valmis hyväksymään valtakunnansovittelijan ratkaisuehdotuksen, vaikka se ei kaikilta osin vastannut järjestön tavoitteita.

Luukkaisella on Tehyn Rytköstä myönteisempi kuva sovintoesityksestä: siinä oli paljon hyvääkin.

– Toki siellä oli kiky-tuntien kompensaatiota sisällä, mutta kiky-tunnit olisivat poistuneet kokonaan. Tiettyjä joustoja olisi tullut, mutta kyse ei ole työehtojen heikennyksestä. Sellaista tässä ei ollut, Luukkainen painottaa.

Luukkainen kertoi torstaiaamuna Twitterissä, että lääkäreiden, opettajien ja tekniikan alan uusista työehdoista on saatu yöllä neuvottelutulos.

Sopimuksen hyväksyminen oli sidottu kunta-alan pääsopimukseen, josta ei siis vielä löytynyt yksimielisyyttä.

Tehy valmis lykkäämään neuvottelut kesän yli

Kunta-alan palkkaratkaisu voi lykkääntyä kauas tulevaisuuteen, nyt kun osa osapuolista hylkäsi sovintoesityksen.

Tehy on ilmoittanut jo aiemmin, että he ovat valmiit odottamaan palkkaratkaisua akuutin koronakriisin yli, jos kaikkia osapuolia tyydyttävää ratkaisua ei nyt löydy.

Millariikka Rytkösen mukaan he ovat myös valmiit jatkamaan neuvotteluja välittömästi.

Työntekijät eivät aio lakkoilla koronakriisin aikana.

Kunta-alan työehtosopimuksesta on neuvoteltu tammikuusta lähtien. Edellinen sopimus umpeutui maaliskuun lopussa, mutta sen ehtoja noudatetaan, kunnes uusi sopimus astuu voimaan.

Neuvotteluosapuolet totesivat maaliskuussa, etteivät löydä sopua keskenään, ja pyysivät valtakunnansovittelijan apua.

Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala antoi ratkaisuehdotuksen kunta-alan työkiistaan myöhään maanantaina. Neuvotteluosapuolten piti vastata sovintoesitykseen tänään torstaina kello 12.

Työnantajaa edustaa neuvottelupöydässä Kuntatyönantajat. Työntekijäpuolelta neuvottelevat JUKOn lisäksi Tehyä ja Superia edustava Sote ry sekä Julkisen alan unioni JAU, jonka muodostavat JHL ja Jyty.

Kunta-alalla on neuvoteltu 420 000 työntekijän työehdoista.

Juttua päivitetty klo 15.00 Rytkösen, Luukkaisen ja Jalosen kommenteilla.

Lue lisää:

Muun muassa opettajien ja lääkäreiden työehdoista päästiin sopuun – koko kunta-alan sopimustilanne ratkeaa tänään

Valtakunnansovittelijalta ratkaisuehdotus kunta-alan työehtoriitaan: Osapuolten vastattava torstaina kello 12:een mennessä, hyväksyvätkö ne esityksen

Kaikki kunta-alat haluavat koronalisän: Kunnille tulisi kova lisälasku mutta ilman korotuksia lakko voi uhata syksyllä

Vantaalainen nainen on vangittu todennäköisin syin epäiltynä kaksivuotiaan lapsensa murhasta. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus vangitsi vuonna 1998 syntyneen naisen torstaina vähän ennen kolmea.

Henkirikoksen epäillään tapahtuneen keskiviikkona 29. huhtikuuta 2020. Tutkinnanjohtaja Mikko Minkkinen kertoo, että teko paljastui, kun äiti itse soitti hätäkeskukseen ennen aamukuutta. Kun poliisit menivät vantaalaiseen asuntoon, he löysivät sieltä lapsen kuolleena. Poliisi otti äidin kiinni tapahtumapaikalta.

Tapahtumapaikka on kerrostaloasunto Vantaan Kaaripellossa. Asunnossa ei tekohetkellä ollut paikalla muita kuin äiti ja lapsi.

Poliisi ei kerro tapahtumien yksityiskohdista julkisuuteen, mutta Minkkisen mukaan poliisi tietää ne jo hyvin. Minkkisen mukaan äiti on myöntänyt teon kuulusteluissa. Hän on myös kertonut oman käsityksensä siitä, mikä johti tekoon.

Yli 80 lasta surmattu 2000-luvulla

Lapsi joutuu Suomessa henkirikoksen uhriksi suhteellisen harvoin, mutta tekoja paljastuu silti joka vuosi. Kun lapsi surmataan, tekijänä on useimmiten lapsen oma äiti. Toiseksi yleisin tekijä on lapsen oma isä.

Vain yhdessä tapauksessa tekijä on ollut uhrille tuntematon mies. Lisäksi yksi tekijä on ollut uhrin eno ja kaksi uhrin veljiä. Oheisessa tilastossa on esitetty vain vanhemman tekemät henkirikokset.

Vanhemman surmaamien lapsien joukossa on vuosina 2003–2019 ollut yhtä monta tyttöä ja poikaa.

Heistä 52 on joutunut äidin ja 28 isän surmaamaksi. Tilastossa on useita tekoja, joissa isä on surmannut useita lapsia kerrallaan. Vastaavissa teoissa äiti on harvinaisempi.

Jos tilastot tehtäisiin surmaajien määrän perusteella, äitien osuus kasvaisi entisestään. Tilastoissa vuodet 2011 ja 2012 nousevat esiin, koska tuolloin tapahtui useita perhesurmia, joissa kuoli useita lapsia kerralla.

Tällaisissa useita uhreja kerralla vaativissa perhesurmissa tekijä on useimmiten isä.

Isät surmaavat vanhempia lapsia

Tilastoissa ovat mukana kaikki henkirikoksen muodot eli murha, tappo, surma, lapsensurma sekä pahoinpitelyn yhteydessä tapahtunut kuolemantuottamus.

Surma on äärimmäisen harvinainen rikosnimike, joka käytännössä tarkoittaa lieventävien asianhaarojen vallitessa tehtyä tappoa.

Lapsensurma on vain vähän surmaa yleisempi rikosnimike. Siihen voi syyllistyä ainoastaan lapsen äiti, jos hän "synnytyksestä johtuvassa uupumuksessa tai ahdistuksessa surmaa lapsensa".

Kun uhri on alle yksivuotias, äitien osuus tekijöistä on kaikkein suurin.

Tutkija Martti Lehti kertoo, että alle yksivuotiaiden surmista valtaosa on sellaisia, joissa äiti surmaa lapsensa synnytyksen yhteydessä. Suinkaan aina kyse ei kuitenkaan ole rikosnimikkeenä lapsensurmasta.

Hoito ehkäisisi surmia

Useimmiten tekojen taustalla ovat äidin mielenterveysongelmat. Asiantuntijat ovat vuosien ajan korostaneet sitä, että tarpeeksi aikainen hoitoon pääseminen estäisi ennalta valtaosan pienten lasten surmista.

Kun tarkastellaan 1–14-vuotiaita henkirikoksen uhreja, isien osuus kasvaa. Alla kouluikäisten lasten surmissa äitien osuus on yhä suuri.

Lehden mukaan tätä selitetään sillä, että tilastollisesti äidit viettävät eniten aikaa tämän ikäisten lasten kanssa.

Kaiken kaikkiaan miehet käyttävät enemmän väkivaltaa kuin naiset, mikä alkaa näkyä tilastoissa, kun lapsi kasvaa. Vanhempien lasten henkirikoskuolemissa näkyy myös niin sanottu kuritusväkivalta eli tilanteet, joissa lapsen kurittaminen riistäytyy käsistä.

Suomessa kaikenlainen lapsen fyysinen kurittaminen on laitonta.

Päivitys 30.4.2020 klo 16.56: Juttuun lisätty tutkinnanjohtajan kommentit siitä, että epäilty on kuulusteluissa myöntänyt teon.

Lue myös:

Vantaalaista äitiä esitetään todennäköisin syin vangittavaksi 2-vuotiaan lapsensa surmasta – poliisi: äiti ja lapsi olivat kahdestaan asunnossa

Ruotsin rajalla Lapissa sijaitsevassa Ylitornion kunnassa koronaviruksen ilmaantuvuus on yli kaksi kertaa korkeampi kuin Helsingissä. Terveyskeskuksessa oli 20 tartuntaa, marketissa lähes koko henkilökunta joutui karanteeniin, mutta arjessa koronatilanteen ei ole annettu näkyä liiaksi: väki hiihtää, pilkkii ja viettää vappua niin normaalisti kuin voi.

Kunnanjohtaja Tapani Melaluoto on todennut (siirryt toiseen palveluun), että koronatilanne on kunnassa huolestuttava. Hänen mukaansa ylitorniolaisten elämä näyttää kuitenkin jatkuvan niin normaalina kuin poikkeusoloissa mahdollista.

– Merkille pantavaa oli se, että porukka hiihtää kovasti. Siellä etäisyydet säilyvät isoina ja ihmiset ovat oikeassa paikassa, kun eivät ole kotona miettimässä koronaa. Teollisuusalueella yrityksillä on toiminta käynnissä, Melaluoto sanoo.

Koronatilanne on kuitenkin Ylitorniolla pahempi kuin esimerkiksi muualla Lapissa keskimäärin.

Vajaan 4000 asukkaan kunnassa koronatartuntoja on todettu nyt 24, eli ilmaantuvuusluku on huikea 612. Luku tarkoittaa todettuja tautitapauksia 100 000 asukasta kohti. Esimerkiksi Helsingissä, missä tapauksia on lähes pari tuhatta, sama vertailuluku on nyt 285 (siirryt toiseen palveluun).

Marketin koko henkilökunta altistui

Ylitornion K-Supermarketin yrittäjäpariskunnalle ja työntekijöille koronatilanne on tuntunut arjessa rankalla tavalla.

Viime maanantaina kaupassa tehtiin tavallista työpäivää, kunnes tietoa alkoi tipahdella. Kauppias Antti Helle kertoo, että lopulta kaupan koko henkilökunnan, myös kauppiaiden, todettiin altistuneen koronavirustartunnalle.

– Se maanantaipäivä oli aika kauhea. Laskin, että puhuin puhelimessa kaikkiaan 10 tuntia 22 minuuttia, Antti Helle kertoo.

Henkilökunnasta vain yksi vakituinen työntekijä välttyi karanteenilta, muille piti löytää sijainen.

– Olimme ihan varmoja, että kauppa on tiistaina kiinni, mutta toisin kävi. Niin vain oli meillä tiistaina kahdeksan ihmistä töissä.

Kauppias Antti Helle kiittelee lukuisia ylitorniolaisia, jotka olivat mukana tilanteen ratkaisemisessa.

– Myös karanteenissa olevan oman väen yhteenhitsautuminen on ollut tässä rajussa ratkaisussa todella hienoa todeta. Yhdessä olemme vakuuttaneet, että tästä selvitään.

Kaupan päivittäistoiminnassa on nyt panostettu yhä enemmän verkkokauppaan ja sen hoitamiseen on keskitetty lisää käsipareja. Kaupan aukioloa on toistaiseksi lyhennetty.

Pienen kunnan etu: kaikista pidetään huoli etäopetuksessakin

Ylitornion suurimmassa koulussa eli Ainiovaaran koulussa on yhteensä 207 oppilasta, joista 109 on alakoululaisia ja 98 yläkoulussa.

Rehtori Jouni Vuontisjärvi kertoo, että etäopetus on sujunut hyvin muutaman ensimmäisen päivän jälkeen. Etäopetusta helpotti se, että kaikilla koulun oppilailla oli päätelaitteet käytössään.

– Etäopetuksesta saatiin hyviä käytänteitä ja oivalluksia, joita voidaan käyttää jatkossakin. Tällaisia oli esimerkiksi älypuhelimesta löytyvien sovellusten hyödyntäminen, joiden avulla esimerkiksi liikunnasta voidaan antaa myös kotitehtäviä, Vuontisjärvi sanoo.

Joissakin kunnissa kaikkia oppilaita ei ole välttämättä tavoitettu etäopetuksen aikana, mutta yhteisölllisessä Ylitornion kunnassa vastaavasta ongelmasta ei ole tietoakaan.

– Aina, jos jotakuta ei ole tavoitettu, on kysytty onko yhteyksissä tai laitteiden kanssa ongelmia vai ovatko syynä puuttuvat päivitykset. Apua on tarjottu ja ongelmia on yhdessä ratkottu. On pienen kylän etuja, että hukkaan ei pääse.

Vuontisjärvi kertoo, että sen jälkeen kun hallitus ilmoitti, että lähiopetukseen palataan jälleen 14. toukokuuta, on kouluun tullut muutama soitto huolestuneilta vanhemmilta.

Ainiovaaran koulu on haarukoinut jo lisätiloja koulun käyttöön, jotta opetus voitaisiin toteuttaa mahdollisimman väljästi. Myös muiden kunnan tilojen ja ulkopuolisten tilojen vuokraamista selvitetään.

Kyläkouluissa tilanne on helpompi, sillä siellä turvavälejä on helpompi noudattaa pienen oppilasmäärän ansiosta.

Terveyskeskuksen väki palailee töihin, kunnanjohtaja aikoo pilkille

Iso osa koronatapauksista Ylitorniolla on todettu terveyskeskuksessa, missä koronaan sairastuneita on 20. Kunnanjohtaja Tapani Melaluodon mukaan henkilöstö on palaamassa töihin kahden viikon kotikaranteenin jälkeen.

Lisäksi kunnassa on tehty keskiviikkona kymmeniä testejä, jotka liittyvät ihan viime aikoina esiin tulleisiin altistuksiin, mutta niistäkään ei ole löytynyt tartuntoja.

Melaluoto arvelee, että todennäköisesti tartuntoja kuitenkin ilmenee myöhemmin. Hän korostaa suojautumistoimien noudattamisen merkitystä tartuntojen leviämisen ehkäisyssä.

Vappuna kunnanjohtaja Tapani Melaluoto aikoo silti itsekin tuulettua – tarpeelliset varotoimet tietysti huomioiden.

– Kävin tuossa paikallisesta liikkeestä hakemassa kastematoja ja todennäköisesti menen huomenna jäälle pilkkimään.

Lue myös:

Ylen kysely: Valtaosa arvioi kestävänsä koronarajoituksia hyvin – Samppanja Pariisissa vaihtunee samppanjaan parvekkeella, mutta se ei lannista

Monen turkulaisen vappuperinteeseen kuuluu lakitus taidemuseonmäellä. Tänä vuonna kokoontuminen on kielletty, mutta tunnelmaan pääsee silti.

Turun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajan perinteisen vappupuheen ja lakituksen voi nimittäin katsoa omalta kotisohvalta käsin. Ennakkoon tallennettu puhe on katsottavissa Yle Areenassa klo 17.55 alkaen.

Sofia Engblomin pitämän puheen päätteeksi ylioppilaskunnan hallitus painaa lakit päähänsä.

– Puhe ja lakitus on tosi vanha perinne ja kuvastaa myös omaa aikaansa. Erityisesti nyt, kun on etävappu, voivat ihmiset kaivata yhteisöllisyyttä ja jatkuvuutta, asioita, joita on muinakin vappuina ollut, Engblom sanoo.

Poikkeustila näkyy ja kuuluu myös Engblomin vappupuheessa. Hän kuitenkin kertoo, että nyt puheen kirjoittaminen oli jopa helpompaa kuin normaalioloissa.

– Poikkeustilanne on hyvä hetki muutokselle ja pohdinnalle siitä, millaisia pieniäkin asioita omassa arjessa on, joita haluaisi muuttaa tai joista haluaisi pitää kiinni. Myös laajemmassa keskustelussa poikkeustilanne mahdollistaa muutoksen.

Etävapputapahtumia ympäri Suomen

Opiskelijat juhlivat vappua Turussa ja muualla Suomessa myös tänä vuonna, vaikka kokoontumiset on kielletty. Manta saa Helsingissä virtuaalilakin ja Tampereen ylioppilaskunta on julistanut järjestävänsä Suomen suurimman etäwapun.

Myös muita etävapputapahtumia on runsaasti.

• Kokosimme parhaat vinkit virtuaalivappuun: Kotibileet Pyhimyksen kanssa, työväenlaulumaraton ja Mantan lakitus

Turun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Sofia Engblom aikoo itse viettää perinteistä vappua, poikkeusoloista huolimatta.

– Pidän vappupuheen myös vappuradiossa ja skoolailen etäskoolaukset ylioppilaskunnan toimiston väen kanssa. Perinteistä ja tavallista.

Hallitus linjasi tiistaina, että koulut avaavat jälleen ovensa kahden viikon kuluttua eli 14. toukokuuta alkaen. Sitä ennen on ratkaistava vielä pitkä lista käytännön asioita.

Seuraavien kahden viikon aikana opetus- ja kulttuuriministeriö, aluehallintovirastot, Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos laativat yhtenäisen ohjeistuksen konkreettisista käytännön järjestelyistä.

Kokosimme keskeiset osin tai kokonaan avoinna olevat kysymykset, ja niihin myös vastaukset tämän hetken tietojen pohjalta.

Jos oppilas tai hänen perheenjäsenensä kuuluu riskiryhmään, onko kouluun pakko palata?

– Ei ole. Tarvittaessa voi hankkia lääkärinlausunnon ja sitä kautta asia etenee, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.

Eli tarkoittaako tämä, että tällaisten ihmisten on käytävä lääkärintarkastuksessa?

– Lääkärin lausunto täytyy olla, se on lähtökohta.

Entä opettaja, moni heistäkin kuuluu riskiryhmään?

Riskiryhmään kuuluvien opettajien työskentelystä päättävät THL:n ja OPM:n ohjeistuksen mukaan työterveyslääkärit, jotka arvioivat onko opettajan turvallista työskennellä.

Miten kotiin jäävien riskiryhmäläisten opetus käyttännössä hoidetaan?

– Perusopetuslaissa on turvattu mahdollisuus hoitaa opetus poikkeuksellisin järjestelyin. Tämä edellyttää lääkärin päätöstä. Tämä voi tarkoittaa, että opettaja antaa tehtäviä kotiin, esimerkiksi Wilman kautta, sanoo Lehikoinen.

Harvassa koulussa on tyhjiä luokkia tai muuten ylimääräistä tilaa. Miten etäisyys ja väljät opetusjärjestelyt voidaan käytännössä toteuttaa?

– Kunnissa on aika paljon muitakin tiloja kuin koulujen tilat, jotka voivat sopia opetustarkoitukseen. Niitä voi käyttää. Nämä ovat asioita, jotka tunnetaan paremmin paikallistasolla, sanoo Lehikoinen.

THL:n ja OPM:n yhteisissä ohjeissa neuvotaan käyttämään esimerkiksi tyhjillään olevien lukioiden ja ammattikoulujen tiloja.

Yleisohjeistukset laaditaan ministeriöissä ja virastoissa, mutta millaisia asioita jää kuntien ja yksittäisten koulujen päätettäviksi?

OPM ja STM laativat aluehallintovirastoille ohjauskirjeen, jonka perusteella virastot tekevät päätökset. Kuitenkin myös kunnilla on opetuksen järjestäjinä paljon omaa päätösvaltaa, vakuuttaa OPM:n Anita Lehikoinen.

– Kunnilla on tässä erittäin paljon päätösvaltaa ja niin pitää ollakin, koska paikallisten olojen tuntemus on tärkeää. Myös koulukohtaista päätöksentekoa jää hyvin paljon rehtorien vastuulle.

– Koulut voivat erittäin itsenäisesti päättää tilojen järjestelystä ja esimerkiksi ruokailujen järjestämisestä sekä opetusjärjestelyistä. Kevätlukukauden lopulla on ollut aika laajasti käytössä se, että osa opetuksesta tapahtuu luonnossa. Voisiko sitä käyttää nyt entistä enemmän hyödyksi? Nämä ovat täysin koulujen päätettävissä olevia asioita.

Entä jos oppilas ei mene kouluun viimeisiksi viikoiksi. Millaisia sanktioita tästä voi seurata?

– Tältä osin palataan ikään kuin siihen normaaliin koulutilanteeseen. Silloin pitää hakea poissaololupaa, ja siihen täytyy olla perusteet. Toivomme, että pelko siitä, että oppimisympäristö ei ole turvallinen, ei olisi peruste sen luvan hakemiseen. Nyt tehdään kaikki sen eteen, että paluu kouluun on turvallinen ja samalla turvataan lasten ja nuorten oikeus saada perusopetusta, sanoo Lehikoinen.

Miten tartuntariski huomioidaan koulukuljetuksissa?

Koulukuljetuksien järjestäminen toteutetaan THL:n ja OPM:n mukaan kuntakohtaisesti.

Lue lisää:

Rehtori sai viestivyöryn vanhemmilta, jotka aikovat pitää lapsensa kotona – selvitimme, onnistuuko se

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta

Israelin talouskeskuksessa Tel Avivissa suomalaisen ruokalähettipalvelu Woltin asuun pukeutunut kulkija saattaa kuljettaa asiakkaille hummuksen, falafelien, chicken tikka masalan tai pizzan sijaan kannabista ja kokaiinia.

Kaupungin huumekauppiaat ovat alkaneet naamioitua Woltin vaatteisiin kiertääkseen koronaviruksen leviämisen takia asetettuja liikkumisrajoituksia, kertoo israelilainen uutissivusto YnetNews.

Johns Hopkins -yliopiston mukaan Israelissa oli keskiviikkona vahvistettu vajaat 15 800 koronatartuntaa. Viruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin oli kuollut 212 ihmistä.

Peitenimeä Avi käyttävä huumekuriiri sanoi aiemmin huhtikuussa Ynetille, että Woltin univormu päällä voi kuljettaa huumeita ilman riskiä kiinnijäämisestä.

Avi kertoi työskennelleensä aiemmin Woltin lähettinä, mutta ryhtyneensä myymään huumeita, kun Israeliin julistettiin liikkumisrajoituksia koronan takia.

Miehen mukaan kyseessä on uusi bisnesmahdollisuus, koska koronavirus on lisännyt huumeiden kysyntää.

– Useimmat lähetit toimittavat kannabista, mutta jotkut tuovat jopa kokaiinia. Työvaatteet päällä voi ajella ympäriinsä kokaiinia hallussaan, eikä toiminta kiinnosta poliisia, Avi sanoi Ynetille.

Avi kehuskeli, että hänen tulonsa ovat nousseet huomattavasti laittomien kuljetusten myötä. Hän kertoi tienaavansa sata sekeliä eli noin 26 euroa jokaisesta kannabistilauksesta, joita hän toimittaa kymmeniä päivässä.

Valenimellä Ahmad esiintyvä huumekauppias kertoi Ynetille, että monet diilerit naamioituvat Woltin läheteiksi. Hänen mukaansa osa huumekuriireista työskentelee Woltille ja muut joko varastavat tai ostavat yhtiön univormun itselleen.

YnetNewsin mukaan Woltin työvaatteille on jo syntynyt pimeät markkinat Israelissa. Eräs lähetti kertoi sivustolle, että hänelle oli tarjottu tuhat sekeliä eli noin 260 euroa Woltin vaatteista.

Wolt on selvittänyt ongelmaa poliisin kanssa

Woltilla on Israelissa useita tuhansia lähettikumppaneita. Yhtiön viestintäjohtaja Heini Vesander kertoo sähköpostin välityksellä Ylelle, että yhtiön on vaikea varmistaa, mihin jokaisen lähetin Wolt-varusteita käytetään.

– Yllätyimme luonnollisesti Israelin tapauksista, Vesander sanoo.

Vesanderin mukaan Woltin tiedossa on yksi varma tapaus, jossa Woltin varusteita käyttänyt henkilö on myynyt kannabista Israelissa. Henkilö ei ole Wolt-lähetti.

Vesander kertoo, että Israelin poliisi selvitti tapauksen yhteistyössä Woltin paikallisen tiimin kanssa.

– Kyseinen ihminen on varastanut tai muuten hankkinut käyttöönsä Wolt-varusteita voidakseen liikkua kaupungissa, jossa on voimassa tiukkoja yleisiä liikkumisrajoituksia, mutta jossa lähetit saavat liikkua ulkona, Vesander sanoo.

Viestintäjohtajan mukaan muitakin yhtiön varusteisiin sonnustautuneita ihmisiä on epäilty laittomien päihteiden myynnistä. Woltin tietojen mukaan poliisi ei ole kuitenkaan aloittanut tutkintaa näistä tapauksista.

– Uskomme, että ihmiset ymmärtävät, mikä ero on ruoan kuljettamisella varsinaisena Wolt-lähettinä ja sillä, että ulkopuolinen ihminen hankkii käyttöönsä Wolt-varusteita ja myy marihuanaa.

Yhtiö seuraa jatkossa tarkemmin varusteidensa käyttöä

Heini Vesander sanoo, että jos Woltin lähettikumppani paljastuu laittomien päihteiden myyjäksi, niin kyseessä on välitön peruste purkaa yhteistyösopimus.

– Meillä ei toistaiseksi ole tietoa, että yksikään syytöksistä kohdistuisi ihmiseen, joka on todistettavasti Woltin lähettikumppani.

Vesander kertoo, että Israelin tapausten tultua heidän tietoonsa Wolt aloitti prosessin, jolla yhtiö pyrkii seuraamaan paremmin, miten Wolt-varusteita käytetään.

– Kaikkia väärinkäytöksiä on kuitenkin käytännössä mahdoton estää, sillä lähettejä on 22 toimintamaassamme yhteensä yli 20 000.

Vesanderin mukaan Woltin tietoon ei ole tullut muista maista tapauksia, joissa huumekauppiaat olisivat hyödyntäneet toiminnassaan yhtiön varusteita.

Myös kansainvälinen poliisijärjestö Interpol kertoo, että rikolliset käyttävät ruoan toimituspalveluita huumeiden ja muiden laittomien tavaroiden kuljetukseen maissa, joissa liikkumista on rajoitettu koronan takia.

Interpol kertoo saaneensa ilmoituksia Britanniasta, Espanjasta, Irlannista ja Malesiasta, että ruokalähetit ovat kuljettaneet kokaiinia, ekstaasia, ketamiinia ja kannabista.

Helsingin poliisin viestintäasiantuntija Anniina Tourunen kertoo Ylelle, että Helsingissä ei ole havaittu toimintaa, jossa rikolliset hyödyntävät ruokalähettipalvelujen vaatteita välttääkseen poliisin huomiota.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Verkkojätti Nokia kertoi tänään alkuvuoden tuloksestaan. Yhtiö on onnistunut parantamaan kannattavuuttaan, mutta suuret ongelmat ovat jäljellä.

Yhtiön 5G-tukiasemat ovat liian hitaita ja liian kalliita. Kiinassa ei synny enää kauppoja. Markkinoilla velloo huhuja yhtiön pilkkomisesta ja jopa vihamielisestä yritysvaltauksesta.

Tämä epävarmuus näkyy myös analyytikoiden arvioissa.

– Nokian toimet kannattavuuden parantamiseksi kantavat hedelmää, mutta paljon on työtä tehtävänä, sanoo OP:n Kimmo Stenvall.

– Luvut paranivat hieman, mutta eivät ne vielä hyvällä tasolla ole, toteaa Inderesin Mikael Rantanen.

Luvut löytyvät tämän artikkelin lopusta, mutta ne ovat Nokian tapauksessa lopulta sivuseikka.

Luottamus suomalaiseen verkkoyhtiöön on heikoissa kantimissa. Se näkyy yhtiön osakekurssissa ja saattaa jo uhata Nokian tulevaisuutta itsenäisenä yhtiönä.

Koronasta läpi kuivin jaloin

Vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana pandemia verotti Nokian tulosta 200 miljoonalla eurolla. Kyse oli pitkälti komponenttien saatavuudesta, mutta jatkossa operaattoritkin saattavat ryhtyä lykkäämään investointejaan.

Nokia laskee hieman odotuksiaan koko vuoden osalta.

Analyytikot uskovat verkkoyhtiöiden kuitenkin selviävän koronan synnyttämästä talouskriisistä lähes kuivin jaloin, jos toipuminen alkaa vuoden toisella puoliskolla.

– Vuoden viimeinen neljännes on Nokialle tärkein. Mikäli tilanne lähtee normalisoitumaan odotetusti, isku jää kohtalaisen maltilliseksi, Rautanen sanoo.

Sellaista uhkaa ei ole, että operaattoreiden investointihalut jäisivät koronan vuoksi pysyvästi alemmalle tasolle. Viimeistään korona todisti, että ihmiskunta on riippuvainen verkoistaan ja niiden tarjoamista palveluista.

Nokia on ulkona Kiinasta

Nokia kertoo tiedotteissaan, että sen markkinaosuus on Kiinan ulkopuolella 27 prosenttia.

Siis Kiinan ulkopuolella. Kiinan sisältä kuuluukin sitten huolestuttavia uutisia. Nokia on putoamassa kokonaan pois näiltä maailman suurimmilta verkkomarkkinoilta

Kun Kiinan kolme suurta operaattoria tekevät verkkovalintojaan, paikalliset Huawei ja ZTE vievät leijonanosan ja Ericssonkin saa mukavan siivun. Nokia jäi lehdellä soittelemaan.

– China Mobilen tapauksessa on jo selvää, että Ericsson on sen sopimuksissa ainut ulkomainen toimija, kertoo OP:n Stenvall.

– Myös China Telecomin ja China Unicomin tapauksissa on vahvat indikaatiot siitä, että Nokia on jäänyt kaupoista ulos.

Nokia on kertonut, ettei se kilpaile verkkosopimuksista hinnalla millä hyvänsä. Sen huomio on kannattavuudessa.

Hyvin tunnettua on, että Kiinassa hinnat poljetaan pohjaan saakka. Ehkä Nokian kannattaakin jäädä suosiolla syrjään?

OP:n Stenvallin mukaan tämä olisi ymmärrettävä valinta.

– Toisaalta Ericsson uskoo, että se pystyy tekemään myös Kiinassa järkevää liiketoimintaa.

Nokia vakuuttaa, että se aikoo olla jatkossakin läsnä Kiinassa. Esimerkiksi optisen verkon tuotteissa Nokia on kohtuullisen vahva.

– Mutta volyymit ovat mobiiliverkkotuotteissa, Inderesin Rautanen sanoo.

Kiina on maailman suurin markkina viidennen sukupolven tukiasemille – ja myös teknologisesti erittäin edistynyt. Sieltä putoaminen kertoo Rautasen mukaan tylysti Nokian nykyisestä kilpailukyvystä.

Ja takaisin on pitkä tie.

Päivitys klo 15.13: Nokian Kiina-huolet helpottivat jonkin verran, kun yhtiö kertoi tänään saavansa osuuden China Unicomin 5G-verkon core-toiminnallisuuksista. On syytä huomata, että arvokkain osa ovat kuitenkin verkon tukiasemat.

Riuttahai petti Nokian

Nokia myöhästyi viidennen sukupolven verkkorynnäköstä, koska yhtiö ei saanut itse kehittämiään ReefShark-piirejä tuotantoon riittävän nopeasti.

Tämä oli suuri yksittäinen syy viime syksyn tulosvaroitukseen. Nyt yhtiö raportoikin säännöllisesti, kuinka iso osa sen toimittamista tukiasemista pitää sisällään sen ReefShark-teknologiaa. Viime syksynä tämän "riuttahain" osuus oli vain 10 prosenttia, tämän vuoden alussa 17 prosenttia.

Odottavan ajasta tulee todella pitkä, jos Nokian kilpailukyky on tästä kiinni.

Vuoden lopulla näitä ReefShark-siruja on määrä olla joka kolmannessa myydyssä 5G-tukiasemassa ja ensi vuoden lopulla 70 prosentissa.

Parissa vuodessa ehtii tapahtua paljon.

Jäljet johtavat Alcatel-Lucentiin

Entä miksi Nokia ei saanut siruja markkinoille? Nokian ongelmien perimmäinen syy on viisi vuotta sitten tehty Alcatel-Lucent-kauppa. Sen jälkeen yhtiön konseptit ovat olleet enemmän tai vähemmän sekaisin.

– Markkinat eivät ole käyttäytyneet kuten silloin ajattelin, sanoo OP:n Kimmo Stenvall.

– Nokia ajatteli ottavansa johtavan roolin langattomien verkkojen lisäksi kiinteissä verkoissa. Sitä kautta se halusi tavoitella markkinaosuutta ja skaalaetuja.

Nyt Nokialla on tuo laaja tuotepaletti, mutta pelkkiin mobiiliverkkoihin keskittynyt Ericsson pärjää paljon paremmin.

Inderesin Rautasen analyysi on lähes identtinen.

– Nokian strategian ongelma on ollut se, että yhtiö on aika pienenä toimijana yrittänyt olla hyvä vähän kaikkialla ja kaikissa verkkotuotteissa. Voi olla, että nyt joudutaan myöntämään, että tämä valinta on ollut väärä.

Nyt Nokialla on riesanaan laaja tuotesalkku, joka ei tuota toivottua kilpailuetua, mutta jonka jokaisen osa-alueen kehittämiseen on panostettava jatkuvasti. Kyse ei siis ole vain siitä, sopivatko tuotepalapelin palaset komeasti yhteen. Yhtä tärkeää on se, onko Nokialla nykytilanteessa varaa kehittää niitä.

– Kun yhtiöllä on useita liiketoiminta-alueita ja sen kassavirta ollut pitkään negatiivinen, sillä ei välttämättä riitä paukkuja kaikkien kehittämiseen, Stenvall sanoo.

– Nokian uusi johto on isojen rakenteellisten kysymysten ääreellä, sanoo Mikael Rautanen.

Surin ja Siilasmaan perintö

Nokia astuu uuteen aikaan, kun toimitusjohtaja Rajeev Suri vaihtuu syyskuussa Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmarkiin.

Hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa vaihtuu Sari Baldaufiin jo ennen sitä.

Analyytikot pitävät vaihdoksia ymmärrettävinä.

– Yhtiöllä on ilmennyt niin mittavia ongelmia, että on jopa odotettavaa, että silloin vaihdetaan johtotasoilla henkilöitä ja tuodaan uutta näkökulmaa, Inderesin Rautanen sanoo.

Uuden johdon tehtävänä on rakentaa luottamusta ja arvioida, missä liiketoiminnoissa Nokia on jatkossa mukana.

Tänä keväänä Nokian ympärillä on kohuttu yritysvaltauksen mahdollisuudesta. Sekä Stenvall että Rautanen pitävät tätä mahdollisena.

Nokian sisäiset ongelmat ovat niin mittavia ja osakekurssi painunut niin alas, että markkinoilla spekuloidaan, tuleeko yhtiöstä vihamielinen ostotarjous. Näin Nokian tarina itsenäisenä yhtiönä päättyisi.

– Ihan varmasti Nokia on ollut kohteena monissa keskusteluissa ja suunnitelmissa, mutta en osaa sanoa, kuinka todennäköinen tällainen ostotarjous on.

Jos pääomasijoittaja ostaisi Nokian. Yhtiön jokaista osaa arvioitaisiin erikseen. Arvokkaimmiksi arvioituja liiketoimintoja kehitettäisiin, loput myytäisiin pois.

Ensi syksynä nähdään, tuleeko myös yhtiön uusi toimitusjohtaja Pekka Lundmark katsomaan Nokiaa tällä tavoin – vai pitääkö hän kiinni Rajeev Surin ja Risto Siilasmaan perinnöstä.

Nokian alkuvuoden luvut

Verkkojätti Nokian myynti laski tammi–maaliskuussa kaikilla sen pääliiketoiminta-alueilla, lukuun ottamatta voimakkaasti kasvavaa ohjelmistoliiketoimintaa. Ohjelmistoliiketoiminnassa myös viime vuoden alun liiketappio kääntyi selvästi voitolliseksi.

Yhtiö uskoo, että ohjelmistoliiketoiminnan merkitys tulee myös jatkossa kasvamaan, samalla kun 5G-verkkoja otetaan käyttöön eri aloilla ja niiden varaan rakennettaan yhä uusia liiketoiminta- ja palvelumalleja.

Myös verkkoliiketoiminnan kannattavuus koheni merkittävästi, vaikka tuottikin yhä liiketappiota. Nokian patenttiliiiketoiminta on jatkuvasti ollut hyvin kannattavaa.

LIIKEVAIHTO

LIIKETULOS

* Muutos verrattuna vastaavaan aikaan vuotta aiemmin.

** Liiketoiminta-alueiden viralliset nimet: Networks, Nokia Software ja Nokia Technologies

Lisäys klo 15:15: Tiedot Nokian ja China Unicomin sopimuksesta.

Suomen rajat suljettiin koronavirustilanteen nopean pahenemisen takia maaliskuun 19. päivänä.

Jo sitä ennen suomalaisia matkailijoita oli kehotettu palaamaan kotimaahansa, ja rajojen sulkemisenkin jälkeen suomalaisille matkailijoille on paluu ollut sallittua.

Monet maat sulkivat rajojaan ja ilmatilojaan nopeaan tahtiin. Ne asettivat maan sisäisiä liikkumisrajoituksia ja jopa ulkonaliikkumiskieltoja. Lentoliikenne on häiriintynyt pahasti, ja lentojen määrä on romahtanut.

Nämä tekijät yhdessä ovat tehneet paluusta Suomeen monille vaivalloista ja kallista, joillekin suorastaan mahdotonta. Ulkoministeriön tiedossa on vajaat 1 500 suomalaista matkailijaa, jotka edelleen pyrkivät palaamaan kotimaahansa.

Suomen ulkoministeriö on toistaiseksi järjestänyt 13 kotiutuslentoa, joilla Suomeen on palannut vajaat 3 000 matkustajaa. Ensi viikolla ulkoministeriö lennättää yhteistyössä Finnairin kanssa kolme lentokonetta Espanjasta Suomeen.

Tämän lisäksi suomalaisia on kotiutettu yhteisillä pohjoismaisilla ja muiden EU-maiden järjestämillä lennoilla. Suurin osa on palannut normaaleilla kaupallisilla lennoilla.

Jo ennen Suomen rajojen sulkeutumista ulkoministeriö ennusti, että joidenkin suomalaisten matkailijoiden on varauduttava jäämään ulkomaille jopa kuukausiksi.

Talvehtijoilla ei ole kiire kotiin

Nyt aletaan pian olla tuossa ennustetussa tilanteessa, kun Suomen rajojen sulkemisesta on kulunut kuusi viikkoa.

Mutta keitä ovat nämä 1 500 ihmistä, jotka pyrkivät takaisin Suomeen? Suomen suurlähetystöiltä saatujen tietojen perusteella he edustavat hyvin kirjavaa joukkoa.

Määrällisesti eniten suomalaisia matkailijoita koronakriisin aikana on oleskellut Espanjassa ja Thaimaassa. Molemmissa maissa on sadoissa laskettavat määrät suomalaisia "talvehtijoita", jotka ovat sinänsä palaamassa Suomeen mutta jotka eivät ole kiirehtineet paluutaan.

Näidenkään omasta halustaan maailmalle jääneiden matkalaisten arki ei ole ollut entisellään. Espanjassa otti käyttöön erittäin tiukat liikkumisrajoitukset, joita nyt hiljalleen puretaan. Liikkuminen ulkona ilman syytä on ollut kiellettyä.

Palaamista vasta myöhemmässä vaiheessa suunnittelevia on myös muualla maailmalla, kuten Brasiliassa, Indonesiassa ja Afrikassa. Kaupallisten lentojen hinnat ovat nousseet, ja osa pelkää myös saavansa koronavirustartunnan lennoillaan.

Joiltain alueilta on erittäin vaikeaa tai lähes mahdotonta palata

Joiltakin alueilta on erityisen vaikeaa päästä takaisin juuri nyt. Kaupalliset lennot ovat loppuneet kokonaan, kotiutuslentoja ei tehdä tai niiden lähtöpisteisiin ei pääse liikkumaan maan sisäisten liikkumisrajoitusten takia.

Esimerkiksi Meksikon-suurlähetystöstä kerrotaan, että Meksikosta on vielä päässyt palaamaan kaupallisilla lennoilla hyvin, mutta lähetystön muista vastuumaista on joko erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta palata juuri nyt. Matkailijoita ei ole paljon, mutta heidän tilanteensa paluun kannalta on sitäkin vaikeampi. Lähetystö hoitaa myös Belizen, Costa Rican, El Salvadorin, Guatemalan, Hondurasin ja Nicaraguan asioita.

Muuallakin latinalaisessa Amerikassa on vaikeuksia kotiinpaluun suhteen.

Perussa on jäljellä runsaat 20 suomalaista matkailijaa, joista osa haluaa jäädä Peruun. Osa matkailee vaikeiden kulkuyhteyksien takana, eikä heillä ole tällä hetkellä mahdollisuutta matkustaa maan pääkaupunkiin Limaan matkustuskieltojen vuoksi.

Pelkästään Perusta on tehty 50 kotiutuslentoa Eurooppaan.

– Lennoille jää ainoastaan muutamia paikkoja muille EU-kansalaisille, koska lennon järjestävän maan kansalaiset ovat luonnollisesti etusijalla, kertoo konsulipalveluvastaava Esa Vallioniemi Suomen Liman-suurlähetystöstä.

Afrikassa Suomeen palaajia on erityisesti maanosan länsiosissa. Suomen Abujan-suurlähetystön mukaan noin 70 suomalaista odottaa mahdollisuutta palata Suomeen, heistä puolet lomailee Gambiassa.

Paluu on kehkeytynyt hankalaksi myös joistain saarivaltioista.

Esimerkiksi Indonesiassa on edelleen järjestetty kaupallisia lentoja maan pääkaupungista Jakartasta. Maan sisäisillä lennoilla on kuitenkin lentokielto ja myös rautatieliikennettä on alettu rajoittaa. Runsaat 20 suomalaista on ilmoittanut suurlähetystölle tarvitsevansa apua paluuseensa.

Paluu Filippiineiltä on takkuillut jo pitkään maan sisäisten liikkumisrajoitusten vuoksi.

Sonja Borovkoff on tehnyt matkaa jo viisi kuukautta. Suomeen piti palata maaliskuussa, mutta nyt hän on täysin jumissa Filippiinien Boracayn saarella. Usein paluumatkalle pääsy on hiuskarvan varassa.

– Yritin päästä brittien järjestämälle lennolle, mutta minulle sanottiin, että lento tuli jo täyteen briteistä ja australialaisista. Myöhemmin toisille suomalaisille oli sanottu, että lennolla olisikin tilaa, mutta kyyti kyseiselle lentoasemalle oli jo lähtenyt.

Matkan odottamaton pitkittyminen on vaatinut lehmän hermoja.

– Tunnelmat ovat rauhalliset, mutta tiukat rajoitukset jatkuvat. Kyllähän tässä töihin pääsyä jo odottelen ja Suomi-ruokaa kaipailen.

Kiinasta ei olla palaamassa Suomeen, mutta Suomesta haluttaisiin Kiinaan

Kiinan ja Venäjän tilanteissa on koronakriisin aikana ollut kiinnostavat kansalliset erityispiirteensä.

Koronaepidemia iski ensimmäisenä ja rajusti Kiinaan, mutta maa on myös ensimmäisten joukossa alkanut avautua. Ulkomailta tulevien tartuntojen estämiseksi Kiina on kuitenkin kieltänyt ulkomaalaisilta maahantulon. Tässä tilanteessa matkailijat eivät siis niinkään halua Kiinasta Suomeen vaan Kiinassa asuvia tai työskenteleviä ihmisiä odottelee pääsyä Suomesta Kiinaan.

Venäjältä Suomeen paluu on sujunut hyvin – yhtä erityistä ryhmää lukuun ottamatta. Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten paluu Suomeen oli pitkään Venäjän viranomaisten käsissä. Keskiviikkona Venäjän pääministeri Mihail Mišustin antoi määräyksen, jonka mukaan myös kaksoiskansalaiset voivat poistua maasta yhden kerran ilman erillistä lupaa.

Artikkelia varten sähköpostitiedusteluun on vastannut sisältö- ja viestintäasiantuntija Petra Sarias ulkoministeriön viestintäosastolta.

Suomen suurlähetystöistöistä tietoja on saatu seuraavilta: Suurlähettiläs Kirsi Vanamo-Santacruz (Buenos Aires), lehdistö- ja kulttuurivirkamies Markus Kokko (Tokio), konsuli Eeva Helminen (Madrid), kulttuurineuvos Henriikka Ahtiainen (Moskova), talous- ja sisäasioiden vastuuvirkamies Timo Sysiö (Ankara), koordinaattori Arja Perälä (México), konsulipalvelu- ja hallintovastaava Esa Vallioniemi (Lima), hallintovirkailija Essi Toivonen (Bogotá), edustuston päällikön sijainen Katja Karppinen (Canberra), ulkoasiainsihteeri Nelli Mikkola (New Delhi), suurlähettiläs Petri Puhakka (Kuala Lumpur), suurlähettiläs Kari Kahiluoto (Hanoi), lehdistö- ja kulttuurivirkamies Jyri Lintunen (Peking), edustuston päällikön sijainen Ramses Malaty (Nairobi), konsuli Katariina Hautamäki-Huuki (Bangkok), konsulipalveluvastaava Sanna Leminen (Pretoria), edustuston päällikön sijainen Sami Wacklin (Brasília), edustuston päällikön sijainen Otto Stenius (Abuja) ja ulkoasiainsihteeri Sena Yildirim-Tuoma (Jakarta).

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Kymmenet palaavat tänään Suomeen Turkin etelärannikolta – "Haluaisin jäädä Turkkiin, mutta sairaalat mietityttivät"

Loppuun käytetty matkakassa, ei lentoyhteyksiä, poliisi valvomassa ulkonaliikkumiskieltoa – Yle selvitti matkailijoiden tilannetta 6 mantereella (tilanne 3.4.2020)

Joidenkin suomalaisten matkailijoiden varauduttava jäämään jopa kuukausiksi ulkomaille – Finnair keskeyttää Thaimaan-lentonsa kuun lopussa

Ale Lauraéus teki erikoisen löydön kokiessaan kalaverkkojaan Raaseporin Snappertunassa viime viikolla.

Verkkoon oli takertunut isokokoinen rapu.

– Se otti kovaa kiinni ja oli aika ärhäkkä. Lapset olivat kauhuissaan, helsinkiläinen Lauraéus sanoo.

Lauraéus laittoi ravun elävänä sumppuun mereen odottamaan.

Vasta kun hän julkaisi ravusta kuvan Instagram-tilillään, ystävät tunnistivat, että kyseessä on haitallinen vieraslaji, joka pitää hävittää.

Euroopassa aiheuttaa suuria tuhoja

Noin kämmenen kokoisia villasaksirapuja löytyy Suomesta aina silloin tällöin, muutamia vuodessa.

Laji on kotoisin Itä-Aasiasta, missä sen luontainen levinneisyysalue ulottuu Venäjän Vladivostokista Etelä-Kiinaan ja Japaniin, erityisesti suurten jokien suistoalueille.

Rapu on levinnyt laivojen painolastivesien mukana Eurooppaan, jossa se on aiheuttanut isojakin ongelmia.

Esimerkiksi Saksassa ravut vahingoittavat kalaverkkoja ja syövät verkkoihin jääneitä kaloja. Ne tunkeutuvat myös kalankasvatusaltaisiin syömään kasvatettavia kaloja ja niiden ruokaa.

Villasaksiravuille tyypillisten massavaellusten aikana ravut tukkivat teollisuuden ja kastelujärjestelmien vedenottoputkia ja kaivautuvat patovalleihin ja joenpenkkoihin ja aiheuttavat eroosiota. Ne saalistavat alkuperälajeja sekä kilpailevat elintilasta ja ravinnosta niiden kanssa.

Suomessa ei tarvitse huolestua

Suomen ensimmäisen villasaksiravun löysivät kalastajat verkostaan 1933 Viipurinlahdella.

Suomessa villasaksirapu on suhteellisen harmiton otus.

– Siitä ei tarvitse huolestua, sanoo Luonnonvarakeskus Luken tutkija Esa Erkamo.

Suomen vesistöissä villasaksirapu ei ole lähtenyt leviämään, koska lisääntyäkseen se vaatii suolaisempaa vettä kuin vesistöissämme on tarjolla.

– Ainakaan Itämeren pohjoisosissa ei ole riittävää suolapitoisuutta lisääntymiseen, Erkamo sanoo.

Löydettyjä villasaksirapuja ei kuitenkaan saa palauttaa vesistöön, vaan Erkamon mukaan ne pitää tappaa.

Ilmastonmuutos pikemminkin laimentaa Itämeren suolapitoisuutta lisääntyvien sateiden myötä, joten se ei vaikuta tämän lajin levittäytymiseen.

Jos törmää vieraslajeihin, niistä voi käydä täyttämässä havaintoilmoituksen vieraslajit.fi-nettisivulla. Havaintoilmoituksen tekemällä voi auttaa tutkijoita lajien levinneisyyden ja yleisyyden seurannassa. Sivustolta löytyy myös tarkempia lajikuvauksia.

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Lajit, jotka luontaisesti leviävät EU:n alueelle esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin.

Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Lue myös:

Suurin uhka vieraslajeista poistumassa Itämereltä – lajit imuroidaan jatkossa puhdistuslaitteisiin

Liejutaskurapuja löytyy jo Aurajoesta – leviämistä sisämaan järviin odotetaan ja pelätään

Venäjän pääministeri Mihail Mishustninin on todettu sairastuneen koronavirukseen, kertovat venäläiset viestimet. Sairauden ajan pääministerin tehtäviä hoitaa ensimmäinen varapääministeri Andrei Belusov.

Presidentti Vladimir Putin on toivottanut pääministerille pikaista paranemista.

Pääministeri kertoo, että hänelle tehtiin koronavirustesti ja se osoittaui positiiviseksi. Mishustin sanoo eristävän itsensä. Hänen voinnistaan ei toistaiseksi ole annettu muita tarkempia tietoja.

Aiemmin torstaina Venäjällä kerrottiin koronavirustartuntojen ylittäneen jo 100 000 vahvistettua tapausta. Vahvistettuja tautitapauksia oli myös vuorokauden aikana enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin Venäjällä, yli 7 000.

Viranomaisten mukaan Venäjällä on kuollut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin 1 073 ihmistä. Uusia kuolemantapauksia oli 101.

Putin asetti erilaisia eristysmääräyksiä voimaan maaliskuun lopulla, kun epidemia alkoi pahentua. Muutamia päiviä sitten Putin varoitti, että epidemian huippu on vasta kaukana edessä.

Voit tästä lukea uusimmat tiedot koronatilanteesta

Hallitus linjasi eilen, että kouluihin ja päiväkoteihin kohdistuvat rajoitukset poistuvat. Hallituksen suositus oli keskiviikkoon asti, että päiväkoti-ikäiset lapset hoidetaan poikkeusaikana kotona.

– Eilisen päätöksen myötä myös varhaiskasvatusta koskevat rajoitukset puretaan 14.5. lähtien ja käytännössä suositus lasten kotona pitämisestä ei päde enää 14.5. lähtien, sanoo opetusministeri Li Andersson (vas.).

Varhaiskasvatuksen ammattilaiset kaipaavat nyt tarkempia ohjeita käytännön toimiin, jos iso osa lapsista palaa hoitoon. Siinä tapauksessa turvavälejä tai tavallista pienempiä ryhmäkokoja ei voida taata.

Vanhempi päättää lapsen osallistumisesta päivähoitoon kuten normaalistikin. Vanhempien tulee kuitenkin olla yhteydessä varhaiskasvatuspaikkaan, jos lapsi ei osallistu varhaiskasvatukseen.

Esiopetukseen tulee opetusministerin mukaan osallistua normaalisti.

Tähän asti osa päiväkodeista on ollut kiinni, ja lapsia on hoidettu keskitetysti tietyissä päiväkodeissa. Hallituksen eilinen linjaus avaa suljettuina olleita päiväkoteja.

– Niiden päiväkotien, joissa on ilmoittautuneena lapsia, pitäisi avautua, Andersson linjaa.

Ministeri toivoo normaalimman arjen lisäävän perheiden hyvinvointia.

– Uskon, että iso osa vanhemmista on myös huojentunut hallituksen ratkaisusta. Saamani palautteen perusteella perheet ovat olleet kovilla, kun vanhemmat ovat joutuneet hoitamaan lapset kotona omien töiden ohella, Andersson kertoo.

Varhaiskasvatuksen opettajien liitto toivoo ohjeisiin tarkennuksia

Yli kymmenen henkilön kokoontumisrajoitus koskee suosituksena myös päiväkoteja, mutta se on käytännössä hankala toteuttaa, jos lapsia on paikalla enemmän. Varhaiskasvatuksen opettajien liitossa VOL:issa pohditaan myös, miten arki käytännössä järjestetään.

VOL:in puheenjohtajan Anitta Pakasen mukaan lasten paluu varhaiskasvatuksen piiriin vaatii lisäjärjestelyjä varhaiskasvatuksen ammattilaisilta.

– Olemme koko poikkeusajan toivoneet tarkkoja ohjeistuksia esimerkiksi riskiryhmistä. Riskiryhmät onkin huomioitava tarkasti, Pakanen sanoo.

Opetushallitus on luvannut ensi viikolla tarkentaa päiväkotien ohjeita.

Lapsia mahdollisesti päiväkodeissa kesällä tavallista enemmän

Pakanen arvelee, että toisin kuin voisi olettaa, lapsia tulee olemaan kesällä varhaiskasvatuksen toimipisteillä tavallistakin enemmän.

– Monet työssäkäyvät vanhemmat ovat joutuneet pitämään lomansa jo nyt, joten kesällä lapsia tulee olemaan hoidossa tavanomaista enemmän. Tarvitsemme kaikki työntekijät töihin, Pakanen toteaa.

Huhti–toukokuussa lomautetuiksi joutuneiden päiväkotien työntekijöiden työssäjaksamista on pohdittava. Todennäköisesti päiväkotien henkilökunnan lomia joudutaan porrastamaan.

Pakasen mukaan päiväkotiryhmiä ei saa yhdistellä ja ryhmien tulee olla pienemmät kuin normaalisti. Eduskunnan sivistysvaliokunta on todennut valmiuslaista, että päiväkotien ryhmäkokojen tulee olla normaaliasetuksia pienemmät. Siten suojellaan henkilökuntaa.

Ahtaiden tilojen takia päiväkotien ohjeistusta vaikea toteuttaa

Epidemia-ajan ohjeistuksena on myös, ettei henkilökuntaa saa siirtää toisesta päiväkodista toiseen. Riskiryhmiin kuuluvien työntekijöiden turvallisuus täytyy varmistaa.

VOL:in viestinnän asiantuntija Jaana Lahdenperä-Laine huomauttaa, että monissa päiväkodeissa on normaalioloissakin paljon ihmisiä kohtuullisen pienissä tiloissa. Tilamitoitusta tulisi väljentää.

– Epidemia-aika tuo esiin ahtaasti mitoitetut tilaneliöt. Tilojen käyttö on kouluissa ja päiväkodeissa jo valmiiksi todella tapissa, jopa eteiset ja wc-tilat on laskettu lasten tiloiksi. Miten toiminta ”normaalia väljemmissä” tiloissa toteutetaan? Lahdenperä-Laine kysyy.

Lahdenperä-Laineen mukaan päiväkodeissa on liian tiukan tilamitoituksen vuoksi huono valmius epidemia-ajoille.

Joensuussa varaudutaan lasten määrän kasvuun

Kaikissa Suomen kunnissa aletaan nyt varautua lasten paluuseen varhaiskasvatukseen. Esimerkiksi Joensuussa kaikkia 35 toimipistettä ei kuitenkaan välttämättä avata, kertoo kaupungin hyvinvoinnin toimialan palvelujohtaja Juhani Junnilainen.

– Vielä emme pysty arvioimaan, kuinka moni päiväkoti avataan. Kesäkuussa alkaa muutenkin supistetumpi toiminta, joten oletus on, että lapsia jää kotiin huomattava määrä, Junnilainen sanoo.

Kokoontumisrajoituksia pyritään Junnilaisen mukaan noudattamaan, mutta jos lasten määrä kasvaa rajusti, se ei ole mahdollista.

– Mikäli osallistumisaste päiväkodeissa nousee 40 prosentin tuntumaan, ei ole teoriassakaan mahdollista noudattaa 10 henkilön rajoitusta, Junnilainen sanoo.

Esikoululaiset palaavat Joensuussa lähiopetukseen ja jäävät kesälomalle peruskoululaisten kanssa.

Joensuussa päiväkoteihin ei palkata kesäksi tavallista enemmän henkilökuntaa. Joitakin henkilökunnan lomautuksia saatetaan perua.

Palaako lapsesi tai lapsenlapsesi päiväkotiin tai oletko töissä varhaiskasvatuksessa? Keskustele aiheesta alla. Keskustelu on auki 2.5.2020 klo 23 asti.

Lue lisää:

Li Andersson: Koulujen avaaminen käytännössä ainoa vaihtoehto – yläkoulun rehtori kritisoi päätöksen toteutusta voimakkaasti

Keväinen kansankarnevaali on näyttänyt etukäteen ankealta; kokoontumiset on kielletty ja sääkin tällä tietoa surkea. Ei kuitenkaan hätää: vappua ei ole peruutettu, sitä vain vietetään tänä keväänä virtuaalisesti.

Yle Uutisten kulttuuritoimituksen yhdessä aluetoimitusten kanssa kokoamilla vinkeillä pääset mukaan juhlatunnelmaan.

1. Poppia, räppiä ja suomirock-nostalgiaa

Pianoa parvekkeella

Vapputunnelma lähtee käyntiin ainutlaatuisesta parvekekonsertista. Kolumbialainen lauluntekijä-pianisti Oriana Aristizábal Ortiz, taiteilijanimeltään Orianna esiintyy vappuaattona kello 14 raumalaisen taloyhtiön sisäpihalla. Koronan Suomeen jumittaman taiteilijan esitystä voi kuunnella oman parvekkeen, ikkunan tai Yle Areenan kautta.

Supersuosittu suomirokkimusikaali syntyy uudelleen

Suomen teatterihistorian katsotuin musikaaliesitys, Tampereen Työväen Teatterin Vuonna 85 tulee vappuaaton kunniaksi kaikkien ulottuville. Takavuosien tuotannossa esiintyneet näyttelijät lukevat ja laulavat Eppu Normaalin, Juicen ja Popedan musiikille rakentuvan tarinan läpi klo 19 alkaen. Lukudraaman jälkeen Alabama House Band säestää kasaribileitä, joihin voi osallistua kotikatsomoissa. Sanat näkyvät ruudussa, ja bändille voi esittää biisitoiveita. Livelähetys löytyy Facebookista ja YouTubesta.

JVG:n Ikuista vappua vietetään virtuaalisella Senaatintorilla

Vappuaattona klo 19 Senaatintorilla ei tapahdu yhtään mitään, vaikka JVG esiintyy siellä ilmaiskeikalla. Bändi soittaa livenä teollisuushallissa, jossa virtuaalitori rakennetaan heidän ympärilleen green screen -teknologialla. Keikan voi kokea osoitteissa www.helsinkikanava.fi ja www.burst.fi.

Tubekotibileet Pyhimyksen ja Mörkön kanssa

Aseman lapset -yhdistyksen vappuaattokekkerit on tarkoitettu 13-18 -vuotiaille. Kotibileisiin pääsee mukaan klo 17:45 alkaen. Mukana juhlissa ovat muun muassa Pyhimys, Seksikäs-Suklaa, juontaja Sami Kuronen, kiekkotähti Marko ”Mörkö” Anttila ja Pyhimys.

Suomidiskoa Frederikin ja Meiju Suvaksen tahtiin

Vappuaaton iltaa tahdittamaan ei keksi parempaa kaksikkoa kuin suomidiskon legendat Frederik ja Meiju Suvas. He esiintyvät ensimmäistä kertaa yhdessä 1980-luvun jälkeen Yle Jyväskylän livekeikalla. Nostalgisten hittien lisäksi molemmat esittävät myös uudet kappaleensa. Keikkaa voi katsoa vappuaattona Yle Areenassa klo 20:35 alkaen.

Haluatko laulaa kuin Rajaton?

Savoy-teatterin a capella -yhtye Rajattoman konsertti on nyt avoin kaikille. Konsertin yhteydessä on mahdollisuus myös yhteislauluun. Tekstit näkyvät ruudussa.

Noin tunnin kestävään konserttiin voi osallistua vapunpäivänä 1.5. klo 17:00 lähtien.

Yeboyah ja Marjo Leinonen Tiivistämön etävapussa

Yeboyah on esiintynyt täpötäydellä Flow Festivalin Red Arenalla kuin Ruisrockissakin. Nyt Yeboyah tuo visuaalisen Elovana-EP:nsä Suvilahden urbaanista keitaasta etänä olohuoneisiin. Tiivistämön etävapussa on tarjolla myös muun muassa Banda Cariben salsaa ja boleroita, ja Marjo Leinosen rouheaa groove root-musiikkia. Etävapun vietto alkaa aattoiltana klo 21 teatteriryhmä Stella Polariksen improvisaatioesityksellä.

2. Kamarimusiikkia ja vappumatineoita

Useat orkesterit kautta maan tarjoilevat vappumusiikkia – ajan hengen mukaisesti pienkokoonpanoilla esitettyinä.

Vappuaattona klo 15 nettiin pelmahtaa Tapiola Sinfoniettan Etäretrovappu. Kolmen vartin videokoosteessa näet ja kuulet orkesterin muusikoiden esityksiä vuosien varrelta.

Entä jokin näistä?

Vappuaaton kamarimusiikkia Kokkolan Tullipakkahuoneelta klo 19, esiintyjänä Keskipohjanmaan kamariorkesteri

Vappuaaton Hyvän mielen sävelkioski klo 19, Kuopion kaupunginorkesterin solistina Annika Tepponen

Vappumatinea klo 14 vappupäivänä, Helsingin kaupunginorkesteri

Vappumatinea klo 15, Turun filharmoninen orkesteri

3. Tee se itse -taidetta ja kulttuuria perheen pienimmille

Unohtuivatko vappukoristeet? Tehkää ne itse!

Vappuun kuuluvat ilmapallot, serpentiinit ja muut hauskat koristeet. Koronakaranteenissa perheissä jää aikaa valmistaa niitä myös itse. Sosiaalisessa mediassa järjestetään useita livetapahtumia, joissa vapputarvikkeita voi askarrella itse. Tässä muutamia esimerkkejä:

Vappuisa askartelulive koko perheelle Instagramissa 30.4. klo 18 @kototeko

Käsityökekkereiden kestävä vappuserpentiini Instagramissa 1.5. klo 10 @kasityokekkerit

Vappunen goes Futuro!

Oletko sinäkin liian hidas lippuvarauksissa, etkä koskaan saa keikkalippuja lastenkonsertteihin? Nyt on oiva hetki korjata asia, koska virtuaalikeikoille mahtuu! Suosittu Mutaveijarit esiintyy Espoon modernin taiteen museon Emman tempauksessa vappupäivänä ja samalla saa myös vinkkejä vappuaskarteluun. Tapahtuma alkaa klo 10:30.

Skeittaava koira, Mimi ja Kuku

Vappupäivänä tamperelainen lastenkulttuuripoppoo järjestää Lasten Vappufestivaali Livestream -nimisen tapahtuman, jossa nähdään muun muassa skeittaava koira Rambo Staffi, rokkaava duo PellePändi, ja lapsia liikuttavat Mimi ja Kuku. Aamupäivällä tarjolla on lasten videoterveisistä koostuva erikoislähetys. Live pyörähtää käyntiin klo 16.

4. Vanhaa ja uutta työväenmusiikkia

Vappu alkaa laulusta

Perinteisiä työväenlauluja pääsee laulamaan yhdessä Monna Kamun ja Jarmo Julkusen kanssa vappuaattona jo puoliltapäivin. Virtuaalinen yhteislaulukuoro jatkaa laulamista aina sunnuntai-iltaan asti. Biisilistaan voi tutustua etukäteen tapahtuman FB-sivuilla, joilla voi myös jakaa omia laulutunnelmiaan ja muistoja menneiden vappujen yhteislauluista.

Kenen joukoissa seisot - sing-along

Jouko Aaltosen vuonna 2006 valmistunut musiikkielokuva 1970-luvun laululiikkeestä kuuluu monen vappuperinteisiin. Sen voi katsoa vappupäivän päättymiseen asti linkkiä klikkaamalla. CC-nappulaa painamalla elokuvan näkee tekstitettynä, jolloin mukana laulaminen helpottuu.

Amerikansuomalaiset taistelulaulut heräävät henkiin

Paleface & Laulava Unioni on elvyttänyt jo kadonneiksi luulleet amerikansuomalaisten siirtolaisten työväenlaulut sadan vuoden takaa.
Vappupäivänä lauluja kuullaan livestriimatussa konsertissa klo 16 alkaen. Linkki keikalle julkaistaan samana päivänä klo 12 osoitteessa https://www.facebook.com/Laulavaunioni. Halutessaan MobilePayn käyttäjät voivat tukea tapahtumaa vapaavalintaisella summalla, muut joutuvat katsomaan sen ilmaiseksi.

5. Ylioppilaiden vappu

Manta saa virtuaalilakin

Mantan lakitus Helsingissä on monelle vappuperinteistä rakkain. Moni on seurannut sitä televisiosta, ellei ole päässyt paikan päälle. Tänä keväänä vanha rouva on suojeltu vaneriaidoin satunnaisten kokoontumiskiellonrikkojien varalta, mutta se ei estä yli satavuotisen lakitusperinteen jatkumista.

Lakitusvuorossa oleva Taideyliopiston ylioppilaskunta panee parastaan ja järjestää oman virtuaalilakitusseremoniansa vappuaattona klo 17.45 alkaen Helsinki-kanavalla. Yhteisöllisyyttä on luvassa etäisyyksien noudattamisesta huolimatta osoitteessa https://www.helsinkikanava.fi/fi/.

Aalto-yliopiston teekkareiden vapputouhuja voi seurata wappu.fi -sivustolta.

Ylioppilaat etävappuilevat ja palaavat asiaan syksyllä

Tampereen ylioppilaskunta on julistanut järjestävänsä Suomen suurimman etäwapun. Se on sisältänyt muun muassa päivästä päivään eteneviä somehaasteita. Rakkauden Wappuradio raikaa tänäkin vuonna, mutta varsinaiset vappukarkelot on siirretty syksyyn ainakin Tampereella ja Jyväskylässä. Perinteinen tamperelaisteekkarien kaste esimerkiksi tapahtuu vasta tuonnempana.

Itä-Suomen yliopiston vappuperinteet toteutetaan erikoislähetyksenä Wappuradiossa yliopiston ylioppilaskunnan Youtube-kanavalla. Turvallisuussyistä lakitusseremoniat ja kulkueet on tallennettu etukäteen. Ohjelma alkaa noin kello 16 vappuaattona..

Hämeenlinnassa Sibeliuksen patsas lakitetaan, mutta sitä toivotaan seurattavan kotisohvilta Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan somelivelähetyksissä esimerkiksi Istagramissa. Luvassa on lakituksen lisäksi mieskuoron Finlandia-esitys ja juhlapuheita.

Ylioppilaiden kuoroa pääsee kuulemaan

Mitäpä olisi vappupäivä ilman perinteistä Ylioppilaiden vappupäivän vastaanottoa ja kuorolaulua? Koronavappuna tilaisuus on suunniteltu radion kuuntelijoita varten ja musisoimassa on mukana Ylioppilaskunnan Laulajien pienempi erikoisryhmä. Yle Radio Suomi lähettää tilaisuuden suorana klo 9.05 alkaen. Tilaisuutta voi seurata livenä myös Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n YouTube-kanavalla.

Etkö löytänyt mitään mieleistäsi? Lisää virtuaalista vappukekkeröintiä löytyy sisäministeriön kokoamalta virtuaalivappu-sivustolta.

Juttua korjattu 30.4.2020 klo 13:40: Poistettu Kaj Chydeniuksen konsertti. Kulttuurikeskus Stoa tiedotti, että kyseisen tapahtuman oli julkaissut huijaussivusto.

Koronavirusrajoitusten vuoksi liikennemäärät ovat romahtaneet eri puolilla maapalloa.

Sanomalehti Guardian julkaisi verkkosivuillaan artikkelin, jossa esitellään navigaattoriyhtiö TomTomin dataan perustuvaa tietoa liikennemääristä eri kaupungeissa.

TomTomin data puolestaan perustuu yhtiön laitetta tai ohjelmistoa käyttävien ajosuoritteisiin. TomTom julkaisee indeksiä, joka esittää kuinka paljon aikaa eri matkoihin kuluu verrattuna ideaaliolosuhteisiin eli tilanteeseen, jolloin kadut ovat tyhjät.

Data on siis suuntaa antavaa, mutta siitä voi päätellä, miten autoilu on koronan myötä vähentynyt.

Indeksi osoittaa, että esimerkiksi Wuhanin maakunnassa Kiinassa liikennemäärät putosivat dramaattisesti alkuvuodesta, jolloin jyrkät koronarajoitukset astuivat voimaan

.

Samansuuntainen kehitys on nähtävissä Italiassa maaliskuun alun jälkeen Milanon alueella, missä korona iski erityisen voimakkaasti.

Myös Helsingissä liikenne näyttää enemmän kuin puolittuneen maaliskuun puolivälin jälkeen.

– Ilmanlaatukysymyksessä puhutaan lyhyestä aikavälistä. Ilma paranee hetkessä, kun päästö – esimerkiksi liikenteessä – lopetetaan. Haitalliset hiukkaset poistuvat parissa viikossa vähän riippuen niiden koosta, selittää Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas Ylelle.

Ilmanlaadun kannalta pandemia on hyvä uutinen, mutta ilo voi jäädä lyhytaikaiseksi. Ilmastonmuutosta se ei pysäytä, WMO arvioi.

Hiilidioksidi eli CO2-päästöt ovat pulmallisempi juttu.

– Hiilidioksidikaasun vaikutus on satoja vuosia. Ilmansaasteet kestävät muutamasta päivästä pariin viikkoon. Vaikka päästöt lopetettaisiin saman tien, ilmasto lämpenisi vielä 2060 vuoteen saakka.

Liikenteen vähentyminen koronarajoitusten myötä on kuitenkin laskenut hiilidioksidipäästöjä ja esimerkiksi typen oksideja.

Liikenne tuottaa noin kolmanneksen päästöistä, energiatuotanto kolmanneksen ja teollisuus kolmanneksen.

– Me olemme sekä ilmansaasteiden määrässä että hiilidioksidipäästöissä nähneet vähenemää. Mutta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei ole reagoinut. On edelleen jatkettu kasvu-uralla. Mikään talouskriisi ei ole tuottanut hiilidioksidipitoisuuden kasvussa muutoksia tähän mennessä, Taalas sanoo.

Liikenteen päästöt putoavat kuudella prosentilla

Maailman ilmatieteen järjestö arvioi, että tänä vuonna liikenteen päästöt vähenevät noin kuusi prosenttia.

Taalaksen mukaan kaikkiaan päästövähennysten tulisi olla vähintään kolme prosenttia vuosittain, että päästäisiin Pariisin ilmastosopimuksen alarajan mukaiseen tavoitteeseen eli hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.

– Kivihiilestä, öljystä ja kaasusta pitäisi pystymään luopumaan. Sademetsien tuhoaminen maailmassa pitäisi pysäyttää. Hiilinieluja pitäisi kasvattaa, ja siihen liittyy epärealistisiakin tavoitteita.

Lue tästä uusimmat tiedot koronatilanteesta

"Olen optimisti"

Pandemian myötä ilmanlaatu on parantunut, mutta ilmaston kannalta tällä ei ainakaan vielä ole merkitystä. Muutoksen pitäisi jäädä pysyväksi.

Itse asiassa päästötasot saattavat nousta jopa pandemiaa edeltävää tasoa korkeammiksi, kun koronavirusrajoitukset poistuvat. Jos kuluttamisen ja tuotannon vaje purkautuvat pandemian jälkeen, edessä voi olla myös päästöpiikki.

– Olen optimisti. Nyt on nähty koko maailman mittakaavan harjoitus, miten voidaan dramaattisesti reagoida johonkin uhkaan. Jos osa tästä pystytään siirtämään ilmastontorjuntaan, niin tässä on varsin hyvä mahdollisuus tehdä muutos.

Keskustelua aiheesta käydään juuri nyt paljon niin EU:ssa kuin YK:ssakin.

Taalaksen mukaan samalla innollakuin on käyty koronan nujertamiseen, voitaisiin käydä myös ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen.

Ilmastokysymys voisi Taalaksen mukaan ratketa murto-osalla siitä, mitä nyt panostetaan koronapandemiaan. Valtiot ovat julkistaneet miljardien, jopa satojen miljardien koronapaketteja.

– Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ei ole saman mittaluokan kauhutarina, mikä meillä nyt koronassa on meneillään. Puhutaan muutaman prosentin BKT:sta jaettuna kymmenille vuosille. Ja vaikutukset ihmisten elämään ovat pienemmät.

Järjestön mukaan kulunut viisivuotisjakso on mittaushistorian lämpimin. Ilmasto on lämmennyt 1,1 astetta verrattuna aikaan ennen teollistumista.

Viimeisen 20 vuoden aikana on havaittu 19 lämmintä vuotta sitten 1850, joten ilmastonmuutos on tosiasia, Taalas päättää.

Lue lisää:

Koronapandemian yllättämä Jäämeren suurtutkimus jatkuu uusin konstein – yllätyksiin varauduttiin, mutta ei sentään tähän

Viime vuosi oli Euroopan mittaushistorian lämpimin – Ja ennätykset saattavat paukkua taas tänä vuonna

Koronan ilmastovaikutuksista hurja arvio: Vähentää päästöjä enemmän kuin toinen maailmansota, mutta sekään ei riitä pysäyttämään ilmastonmuutosta

Mitä tapahtuu Suomessa, kun koulut avaavat ovensa kahdeksan viikon sulun jälkeen? Koulut siirtyvät lähiopetukseen 14. toukokuuta alkaen.

Selvitimme, millainen operaatio tämä on käytännössä. Ainakin monta ongelmaa pitää ratkoa sitä ennen.

Rehtorien mukaan vaikeuksia on etenkin yläkoululaisten opetuksen järjestämisessä, turvavälien pitämisessä, ruokailussa ja koulukyydeissä.

Hallituksen mukaan tärkeintä on välttää tarpeettomia fyysisiä kontakteja. Opetus, välitunnit ja kouluruokailu on järjestettävä hallituksen mukaan oman luokan tai ryhmän kanssa.

Ylen haastattelemien rehtorien mukaan tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Alakouluissa luokanopettaja voi olla luokan kanssa, mutta miten yläkouluissa?

– Luokanvalvoja voi olla vaikkapa englanninopettaja. Ei ole varmaan tarkoitus, että hän joutuu opettamaan fysiikkaa ja kemiaa? Rovaniemen harjoittelukoulun rehtori Heikki Ervast kysyy.

1. Opetustilat

Vesilahti on 4 000 asukkaan kunta Pirkanmaalla. Koulu kaikui torstaina vielä autiona.

Vesilahden yhtenäiskoulun rehtori Nina Kaarlenkaski mietti keskiviikkona puoleenyöhön koulun avaamisen käytännön ongelmia ja ryhtyi torstaina aamulla heti töihin.

– Aika paljon jäi kysymysmerkkejä eilisen jälkeen. Toivotaan, että tulee hyvin tarkat ohjeistukset, Kaarlenkaski sanoo.

Koulussa on 500 oppilasta. Koska opetus pitäisi järjestää väljästi, tilasta tulee ongelma.

– Jos minä saisin päättää, opetus tehtäisiin kahdessa vuorossa. Aamuvuoro olisi kello 8–11 ja sen jälkeen olisi tunnin tauko, jossa olisi siivoukselle ja ruokailulle aikaa. Kello 12–15 olisi iltavuoro, Kaarlenkaski sanoo.

Tällainen järjestely vaatisi joustoa tuntimääristä, mutta se auttaisi tilan riittämisessä. Samanlaista käytännön toteutusta mietitään muuallakin Suomessa.

Kiteen Arppen koulun rehtori Sari Martikainen sanoo, että koulu ottaa todennäköisesti käyttöön läheisen lukion tilat.

– Tässä vaiheessa en osaa vielä sanoa, onko tarvetta jakaa oppilaat kahteen vuoroon, eli aamupäivä- ja iltapäiväopetukseen. Sitäkin mahdollisuutta meidän täytyy miettiä.

Lahden sivistysjohtaja Tiina Granqvist odottaa selvennystä siihen, tarkoitetaanko väljyydellä sitä, että nykyiset ryhmäkoot eivät käy. Granqvist arvioi, että yhtenäiskouluissa alakoululaiset ja yläkoululaiset käyvät todennäköisesti eri aikaan. Lisää tilaa järjestetään ainakin kaupungintalolta ja Launeen uudesta monitoimitalo Lähteestä.

Etelä-Karjalassa sijaitsevan Taipalsaaren Saimaanharjun yhtenäiskoulun apulaisrehtori Jirka Korhonen toivoo viranomaisilta nyt selkeää ohjeistusta tuntijakoon ja koulupäivien pituuteen.

– Ensi viikolla koulussa olisi alkanut remontteja, joten niiden kohtalo pitää miettiä, Korhonen sanoo.

Lisäksi ala- ja yläkoulussa on yhteisiä opettajia. Miten heidän kanssaan toimitaan?

2. Turvavälit ja turvallisuus

Suuri kysymysmerkki on yhä, miten koulut pystyvät huolehtimaan siivouksesta ja turvaväleistä. Kouluun palaamista perusteltiin lääketieteellisillä asioilla.

Hallituksen mukaan kansainväliset ja kotimaiset kokemukset ovat osoittaneet, että lasten rooli koronavirustartuntojen levittäjinä ei ole samankaltainen kuin aikuisilla. Lapset eivät juurikaan ole tartunnan lähteitä.

Rehtorit joutuvat nyt miettimään, miten takaavat turvallisuuden.

– Aikaa varataan kaikkeen paljon enemmän. Kun tullaan luokkaan sisään, pidetään turvavälit ja pestään kädet. Luokasta kun lähdetään, pestään kädet, Vesilahden yhtenäiskoulun rehtori Nina Kaarlenkaski sanoo.

Siilinjärven Ahmon koulu on 500 oppilaan yläkoulu. Rehtori Heikki Pulkkinen sanoo, että koulun tilat ovat niin haastavat, että väljät opetustilat on vaikea saada.

– Jotkut opiskelevat ulkona tai liikuntasalissa tai jotenkin muuten, en tiedä vielä. Onneksi tässä on vähän aikaa asioiden järjestämiseen.

Hollolassa vaatimus turvaväleistä aiotaan ratkaista muun muassa sillä, että liikunnanopetus siirretään ulos ja liikuntasali muunnetaan opetustilaksi. Myös muita opetukseen soveltuvia lisätiloja etsitään.

3. Ruokailu

Ruokailun järjestäminen tuottaa monessa paikassa hankaluuksia.

– Voi kuulostaa hassulta, mutta siirrymme osittain ulos ruokailemaan. Sadetakki päälle. Ei ole muuta ratkaisua, sanoo Hollolan hyvinvointijohtaja Matti Ruotsalainen.

Osa rehtoreista lukee hallituksen päätöstä niin, että käytännössä luokan pitäisi ruokailla omassa luokassa. Kuka ruokakärryt tuo luokkaan?

– Se on melkoinen operaatio tehtäväksi tässä talossa, jossa ollaan monessa eri kerroksessa ja eri siivissä, Rovaniemen harjoittelukoulun rehtori Heikki Ervast pohtii.

Myös ruuan tilaamiseen ei ole kaikkialla valmistauduttu. Osassa Suomea henkilökuntaa on lomautettu.

Riihimäen sivistysjohtaja Esa Santakallio kertoo, että koulujen ruokapalveluihin pohditaan nyt ratkaisua.

– Esimerkiksi ruokapalvelujen tilaukset on tehtävä 10 päivää ennen tarvetta, joten senkin kanssa tulee ongelmia.

Riihimäen, Hämeenlinnan, Hausjärven ja Lopen sivistysjohtajat pohtivat vaihtoehtoja vielä vappuaattona iltapäivällä.

– Helpointa olisi, jos tilanteeseen löydettäisiin jonkinlainen maakunnallinen ratkaisu, kertoo Santakallio.

4. Koulukyydit

Myös koulukyydit ovat kysymysmerkki. Esimerkiksi Vesilahdella yli 120 oppilasta kulkee koulukyydillä. Taksien kanssa pitää sopia uudelleen ajoista.

Myös Lopen koululaisista melko suuri osa oppilaista sellaisia, jotka tarvitsevat kuljetuksen kouluun, kertoo Lopen sivistysjohtaja Mika Silvennoinen.

Silvennoisen mukaan liikennöitsijöiden kanssa on neuvoteltu mahdollisesta lisäkapasiteetista koulukuljetuksiin.

– Bussit ovat normaalisti koulukuljetuksissa niin täynnä, että osa joutuu jopa seisomaan.

5. Välitunnit

Hallituksen mukaan myös välitunnit on järjestettävä oman luokan tai ryhmän kanssa. Rehtorit pohtivat nyt kuumeisesti, miten ulkoilu porrastetaan.

Vesilahdella hyödynnetään myös lähimetsä.

– Pitää porrastaa kuitenkin missä oppilaat ovat, ettei samalla laavulla ole sataa oppilasta, Vesilahden yhtenäiskoulun rehtori Nina Kaarlenkaski pohtii.

6. Poissaolot

Ylen soittokierroksen perusteella koulut odottavat, että osa oppilaista ei tule toukokuun kahdeksi viikoksi kouluun. Osassa perheitä on riskiryhmäläisiä.

Vesilahden yhtenäiskoulun rehtori Nina Kaarlenkaski arvioi, että jopa kolmasosa oppilaista saattaa jäädä kotiin.

Oppilaiden pitää anoa poissaoloa, jos eivät tule kouluun. Rehtoreilla tuntuu olevan erilaisia näkemyksiä, miten poissaoloihin suhtaudutaan.

– En varmasti tule jättämään yhtään lomaa myöntämättä, mitä anomuksia tulee, Kaarlenkaski sanoo.

Rovaniemen harjoittelukoulun rehtoriHeikki Ervast tulkitsee, että jos ei voi tulla kouluun terveydellisistä syistä, pitää anoa sairaslomaa lääkärintodistuksella. Muuten menetellään poissaolojen suhteen normaalilla tavalla.

– Linja on se, että mennään niin kuin valtioneuvosto ohjeistaa, että kouluun pitää tulla. Jos lapsi tai lapsen perheessä on riskiryhmäläisiä, täytyy käydä lääkärissä arvioimassa kouluun tulon riski. Me emme voi toimia tässä lääketieteellisinä asiantuntijoina.

Etäopetus olisi rehtorien mukaan toiminut

Moni rehtori on sitä mieltä, että etäopetus olisi toiminut hyvin. Toisaalta oppilashuollon näkökulma ymmärretään.

– Oppilaat tapaavat toisiaan ja me opettajat näemme oppilaat ja katsomme vähän, missä kunnossa kukin on ja miten menee, millä fiiliksillä kesään ja saadaan lukuvuosi päätökseen yhdessä, Siilinjärven Ahmon koulun rehtori Heikki Pulkkinen sanoo.

Kiteeläisen Arppen koulun rehtori Sari Martikainen sanoo, että hänelle tuli ensimmäisenä mieleen, että kyllä tästä selvitään.

– Ihan samalla tavalla kuin silloin, kun siirryimme etäopetukseen. Kun vaan saamme hyvät, tarkat ohjeet ja yhtenäisen linjan, me selviämme tästä.

Taipalsaaren Saimaanharjun yhtenäiskoulun apulaisrehtori Jirka Korhonen sanoo, että etäopetukseen siirtyessä koulun opettajat ja oppilaat tekivät valtavan digiharppauksen. Korhosen mukaan etäopetus on sujunut alkukankeuksien jälkeen mallikkaasti.

– Tässä vähän pakka sekoitettiin kahdelle viimeiselle viikolle uudestaan, Korhonen kommentoi lähiopetukseen paluuta.

Voit keskustella aiheesta 1.5. kello 20:een asti.

Lue lisää:

Näin hallitus päätti kouluista: Koulut alkavat porrastetusti 14.5. alkaen – katso vastaukset keskeisiin kysymyksiin

Li Andersson: Koulujen avaaminen käytännössä ainoa vaihtoehto – yläkoulun rehtori kritisoi päätöksen toteutusta voimakkaasti

Kouluihin palataan toukokuun 14. päivä alkaen – erityisjärjestelyillä pyritään pienentämään koronaviruksen riskiä

Lapsiasiavaltuutettu huolissaan lapsista, jotka eivät pääse kouluun pakoon huonoja kotioloja: "Neljästä viiteen kuukautta tällaisissa oloissa on jo erittäin vaurioittava"

Opettajien OAJ pitäisi koulut kiinni – opetusministeri Li Andersson: "Lukukauden kaksi viimeistä viikkoa eivät ole hyödyttömiä"

Karhut ovat heränneet talviuniltaan Koillismaalla huhtikuun puolivälissä. Vappuviikolla Kuusamossa karhuemo esitteli peräti neljää pentuaan kameralle ja vielä kahdella eri karhunkatselupaikalla.

Kuusamossa itärajan pinnassa karhunkatselupaikalle ilmestyi hieman ennen vappua sykähdyttävä lauma karhuja. Nuori karhuemo toi ruokailupaikalle peräti neljä viime vuoden pentuaan.

Karhut tekevät yleensä 2–3 pentua, mutta neljäkään ei ole tavaton määrä, kertoo Karhu Kuusamon yrittäjä Pekka Veteläinen.

Videon karhuemo pentuineen on kuvattu myös toisella paikalla Itä-Kuusamossa kuusamolaisen Veikko Tynin karhunkatselupaikalla.

Kuva ja video tallentuivat oulunsalolaisen Juha Lyytikäisen riistakameraan. Lyytikäinen työskentelee myyntipäällikkönä yrityksessä, joka myy muun muassa riistakameroita.

– Näin nämä karhunpennut ensimmäisen kerran jo viime kesänä, jolloin ne olivat aivan pieniä. Oli mukava nähdä, että pennut ovat pysyneet hengissä emonsa suojissa talven yli, Juha Lyytikäinen sanoo.

Voit keskustella kuvista 1.5. kello 23:een saakka!

Kun 29-vuotias Tytti Willberg oli neljä vuotta sitten poimimassa Kymenlaakson Iitissä sijaitsevalla Rutin Mansikkatilalla, hän teki havainnon. Ulkomaalaiset poimijat olivat nopeita. Sitten hän teki toisen havainnon: tarkkuus kärsi nopeudesta.

Mansikanpoiminnassa tarkkuus on sitä, että poimii kaikki mansikat penkkiriveistä – sekä hyvät että vialliset. Hyvät mansikat laitetaan koriin, kun taas vialliset eli esimerkiksi homeiset marjat kerätään rivien väliin. Vain hyvät mansikat menevät koreista myyntiin.

– Heillä jäi mansikoita poimimatta, kun menin ohi siitä ulkomaalaisten rivistä. Itse en halua ongelmia työn laadussa ja siksi poimin mieluummin tarkasti, sanoo Willberg.

Hän menee jälleen poimimaan mansikoita juhannuksen jälkeen Rutin Mansikkatilalle.

Yle kertoi aikaisemmin marjayrittäjästä, joka kertoi joutuvansa palkkaamaan suomalaisia tuplamäärän, koska he ovat hitaampia poimijoita. Suomeen tarvittaisiin kausitöihin, kuten marjojen poimimiseen ja vihannestiloille, yhteensä 15 000–20 000 ihmistä. Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi maanantaina, että maatiloille on hakenut lähes 32 000 ihmistä töihin.

Willberg allekirjoittaa edelleen marjayrittäjän näkemyksen siitä, että ulkomaalaiset ovat nopeampia poimijoita. Tähän on hänen mielestään myös selitys. He tekevät enemmän töitä ja heillä on kokemusta.

Mansikanpoimija tuli vain syömään mansikoita

Marjanpoiminta vaatii tarkkuuden ja nopeuden lisäksi motivaatiota. Kun Willberg oli poimimassa mansikoita viimeksi, siellä oli noin viisi suomalaista. Erään poimijan kommentti jäi mieleen.

– Siellä oli sellaisia, jotka vain söivät mansikoita. Yksi sanoi minulle, että tänne saa vaan tulla syömään, Willberg muistelee.

Hän lisää, että mansikanpoiminnalla tienaa hyvin, kun on ahkera.

Willberg kuvailee työtä raskaaksi, mutta mukavaksi. Jos on helle, iho palaa helposti. Jos pitää ottaa kantoja pois, sormenaluset tulevat välillä kipeiksi. Asentoa on tärkeää vaihdella, koska muuten paikat menevät jumiin.

– Mielestäni polvillaan oloon kätevin asento poimia, jos on polvisuojat. Vaihtelen itse kyykyn ja polvillaan olemisen välillä.

Willberg on huomannut, että käsien koko vaikuttaa sorminäppäryyteen.

– Jos on nakkisormet, poimiminen voi olla hankalaa. Jos on isot kädet, sekin tekee kömpelöksi.

Hänellä itsellään ei ole tätä ongelmaa.

Willberg on parhaillaan lomautettuna iltasiivoojan työstään ja siksi hän päätti hakea mansikanpoimijaksi. Jos siivoushommat jatkuvat, hän aikoo tehdä kumpaakin.

Suomalaisten päiväsaavutukset vähäisempiä

Rutin Mansikkatilalle on tullut aikaisemmin 20 marjanpoimijaa Valko-Venäjältä ja Venäjältä. Tilan yrittäjä Tarja Aalto kertoo, että suomalaisia poimijoita joudutaan palkkaamaan nyt 25–30. Hakijoita on ympäri Suomen kaikista ikäluokista ja tila aikoo palkata myös lähialueen alle 18-vuotiaita.

– Jos ollaan realistisia, niin palkkaan suomalaisia enemmän, koska päiväsaavutukset ovat marjakiloissa huomattavasti vähäisempiä.

Yksi kori painaa noin kolme kiloa. Se punnitaan ja tulos laitetaan ylös. Noin kymmenen kiloa tunnissa on jo Aallon mukaan hyvä tulos.

– Tällä poimintatahdilla saa noin 11–12 euroa tunnissa. Siihen tulee lomarahat palkan päälle.

Nopeuden lisäksi työssä olennaista on tarkkuus ja sorminäppäryys.

– Se on se, kuinka silmän ja käden koordinaatio pelaa. Mikä on raaka ja mikä kypsä marja. Marjat täytyy myös poimia hellävaraisesti, etteivät ne kärsi.

8–12 kilogrammaa tunnissa

Kouvolan Valkealassa sijaitsevan Aholammen tilan yrittäjä Tommi Tuominen kertoo, että heillä on ollut aikaisemmin yhteensä 20 poimijaa Ukrainasta, Venäjältä ja Thaimaasta. Tänä vuonna tilalle palkataan ensimmäistä kertaa 30–40 suomalaista poimijaa.

– On hän sitten suomalainen tai ulkomaalainen, kokemus tuo varmuutta ja nopeutta.

Tuomisen mukaan marjojen poiminta vaatii fyysistä kestävyyttä, tarkkuutta ja pitkäjänteisyyttä. Tilalle tähän mennessä palkatut ovat olleet pääosin suomalaisia 15–17-vuotiaita. Tuominen toivoo, että poimijat olisivat motivoituneita.

– Lihakset voivat olla kipeitä ennen kuin keho tottuu kyykkimiseen.

Perehdyttämiseen varataan aikaa enemmän kuin ennen.

– Menemme porukalla lohkolle ja käyn läpi vaatimukset, toiveet ja kerron käytännöistä. Annan palautetta poimintatuloksesta.

Tuominen ei osaa sanoa, mikä on optimaalinen poimintanopeus, mutta keskiarvo on kasvustosta riippuen 8–12 kilogrammaa tunnissa.

Mansikanpoimija: "Ei minua loukkaa, että heitä sanotaan nopeammaksi"

40-vuotias Hanna Ollas on työskennellyt huhtikuusta alkaen vadelmien istutustöissä ja jatkaa kesällä myös mansikoiden poimijana Lahden tilalla Haminassa. Hän oli viimeksi poimimassa mansikoita toisella tilalla 15-vuotiaana.

Ollas pitää työtä fyysisesti raskaana, mutta mukavana. Nopeuden lisäksi tarkkuus ja huolellisuus ovat tärkeitä taitoja.

– Itselläni on vasta vähän kokemusta. Voi olla, että jos oikein nopeasti tekee, tarkkuus voi kärsiä. Kun tulee kokemusta enemmän, sekin varmasti paranee.

Ollas kokee, että suomalaiset poimijat ovat yhtä hyviä kuin ulkomaalaiset.

– Ulkomaalaisilla on kokemus ja taito, kun he ovat tehneet vuosia töitä tilalla. Siksi he ovat usein myös nopeampia poimijoita kuin suomalaiset. Ei minua loukkaa se, että heitä sanotaan nopeammiksi. Se on luonnollista.

Kansalaisuus ei kerro marjanpoimijan nopeudesta. Näin sanoo Haminassa sijaitsevan Lahden Tilan yrittäjä Vesa Poikela.

Jos ripeää vauhtia poimii pari päivää, se ei kuitenkaan tarkoita, että jaksaisi pidempään.

– Suomalaisilla poimintataidot ovat keskimäärin vähäisemmät. Se on kovaa hommaa, Poikela sanoo.

"Palkkaan enemmän suomalaisia, jotta on pelivaraa"

Aikaisempina vuosina Lahden tilalla on ollut 20–30 työntekijää Venäjältä ja Ukrainasta. Tänä vuonna tilalle rekrytoidaan 30 uutta työntekijää. Jo valituista työntekijöistä yli puolet on Suomen kansalaisia, ja loput Suomessa oleskelevia ulkomaalaisia opiskelijoita ja koronan takia työttömäksi jääneitä henkilöitä.

– Varsinaista rekrytointia ei ole tarvinnut yli kahteenkymmeneen vuoteen, sillä työntekijät ovat pysyneet hyvin pitkälti samana. Uudet työntekijät ovat olleet jo töissä olleiden sukulaisia tai ystäviä, sanoo Vesa Poikela.

Poikelan mukaan marjanpoiminnan laatu on nopeuttakin tärkeämpää.

– Kun poimitaan epätarkasti ja viallinen marja menee myyntipakkaukseen ja se päätyy asiakkaalle, se ei ole hyvä asia. Lisäksi penkkiriviin ilmestyy silloin myöhemmin puolestaan ylikypsiä ja homeisia marjoja.

Poikela ei mielellään palkkaa alaikäisiä, koska työ on niin raskasta.

– Työteho on erilainen nyt alussa uusien ihmisten kanssa. Siksi palkkaan mieluummin muutaman henkilön enemmän, että on pelivaraa. Työhakemuksen perusteella ei tiedä, pystyykö työntekijä sitoutumaan koko kaudeksi.

Sitoutuminen isoin ongelma

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäki sanoo, että marjayrittäjien huolenaiheena on se, sitoutuvatko suomalaiset poimijat kauden loppuun asti.

Ministeriössä on aloitettu valmistelut suomalaisten marjanpoimijoiden palkkausta varten, jotta suomalaiset olisivat sitoutuneempia töihin. Yksi vaihtoehto on palkkatuki ja toinen se, että lomautetut eivät menetä etuisuuksiaan.

– Lomautusasia on iso ja vaikea. Totta he palaavat omaan työhönsä eli ei tiedetä, kuinka sitoutuneita he ovat, sanoo Miika Ilomäki.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo, että ulkomaalaisen rekrytointi ei ole tullut halvemmaksi kuin suomalaisen, eikä yrittäjät ole saaneet erillisiä tukia ulkomaalaisten palkkaamiseen.

– Samoilla ehdoilla mennään. Heille mahdetaan työehtosopimuksen mukaiset palkat niin kuin suomalaisellekin.

Maatilayrittäjän kannalta velvoitteet ja lakisääteiset maksut ovat myös Marttilan mukaan ihan samanlaiset ulkomaalaisten poimijoiden ja suomalaisten poimijoiden kohdalla.

– Marjatilayrittäjä maksaa vakuutukset ja muut maksut ihan samalla tavalla. Ei siinä ole mitään eroa, onko suomalainen vai ulkomaalainen.

Voit keskustella aiheesta 2. toukokuuta kello 23 asti.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Nopeat ukrainalaispoimijat jäivät kotiin – marjatilayrittäjä kertoo, että joutuu palkkaamaan tuplasti suomalaisia

Maatila pulassa marjanpoimijoiden kanssa – ulkomaalaiset eivät saa tulla, suomalaisille työ ei kelpaa: "Ryhmä kääntyi takaisin, kun alkoi tihkuttaa vettä"

Yle on saanut uutta tietoa kaikkien aikojen turvapaikkahuijausepäilyn tutkinnasta.

Ylen tietojen mukaan keskusrikospoliisi (KRP) epäilee aiemmin kuolleeksi luultua irakilaismiestä nyt törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä.

Poliisi epäilee tutkinnassaan Ylen saaman tiedon mukaan, että kuolleeksi luultu mies olisi ollut lavastamassa omaa kuolemaansa Irakissa. Irakilaismiehen uskottiin tulleen surmatuksi Irakissa pian sen jälkeen, kun hän oli saanut Suomesta kielteisen turvapaikan.

Ylen tietojen mukaan suomalaiset viranomaiset ovat saaneet tiedon, että mies on tällä hetkellä Irakissa.

Keskusrikospoliisi haluaa kuulla tutkinnassaan irakilaismiestä. Vielä ei tiedetä, yritetäänkö mies tuoda Irakista Suomeen, vai pyritäänkö häntä kuulemaan Irakissa.

Miehen tytär on vangittuna, häntä on kuulusteltu tuntikausia

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus vangitsi viime perjantaina irakilaismiehen tyttären.

Poliisi on kuulustellut viime päivien aikana tytärtä useita tunteja.

Poliisin mukaan kuulustelut ovat sujuneet hyvin.

– Viime perjantaina vangittu epäilty (tytär) on selvittänyt tapahtumien kulkua. Kuulustelu vahvistaa käsitystä, että irakilaismies (isä) on elossa, tutkinnanjohtaja Jan Aarnisalo kertoo.

Äärimmäisen poikkeuksellisessa turvapaikkahuijaustutkinnassa epäillään tällä hetkellä siis irakilaismiestä ja hänen tytärtään törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä.

Heidän lisäkseen tutkinnassa on muitakin epäiltyjä. Poliisi ei ota kantaa epäiltyihin, mutta vahvistaa, ettei tyttären epäillä toimineen yksin.

– Kaikki viittaa siihen, että kyseessä oli suunnitelmallinen teko, josta useampi henkilö oli tietoinen. En lähde avaamaan epäiltyjen määrää, koska henkilöitä on vielä tavoittamatta, Aarnisalo toteaa.

Suomen Bagdadin-suurlähetystö auttoi poliisia

Keskusrikospoliisi on käyttänyt apunaan tutkinnassa Suomen Irakin Bagdadissa sijaitsevaa suurlähetystöä.

Poliisin mukaan suurlähetystön henkilöt ovat tavanneet Irakin sisäministeriön virkamiehiä.

– Irakin viranomaisten mukaan esimerkiksi kuolintodistus on väärennetty, Aarnisalo sanoo.

Aarnisalon mukaan poliisilla on muutakin näyttöä siitä, että irakilaismiehen kuolema on lavastettu. Poliisi ei kuitenkaan tässä vaiheessa kerro tarkemmin, millaisesta näytöstä on kyse.

Poliisi kertoi viime viikolla saaneensa vihjeitä. Lisäksi poliisi on tutustunut tarkasti Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle antamaan ratkaisuun.

EIT langetti Suomelle tuomion

Nyt petoksesta epäilty irakilaismies haki vuonna 2015 turvapaikkaa Suomesta. Mies ei saanut turvapaikkaa, vaan joutui palaamaan takaisin Irakiin.

Pian tämän jälkeen Suomessa uutisoitiin, että mies olisi tullut surmatuksi Irakissa.

Miehen tytär kanteli Suomen kielteisestä turvapaikkapäätöksestä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT). Se tuomitsi Suomen valtion vuonna 2019 marraskuussa ihmisoikeusoikeussopimuksen rikkomisesta.

Suomi velvoitettiin maksamaan miehen tyttärelle 20 000 euroa korvausta. Korvaus olisi pitänyt maksaa toukokuussa. Ulkoministeriö kertoi viime viikolla, ettei korvausta makseta tyttärelle, koska poliisi on aloittanut petostutkinnan.

Poliisi epäilee nyt siis sitä, että EIT:n päätös olisi tehty ainakin osittain väärennettyjen asiakirjojen perusteella.

– Alustavien tutkinnassa saatujen tietojen mukaan Suomi ei ole tehnyt väärää päätöstä (kielteinen turvapaikkapäätös) tässä asiassa. Irakilaismies ei ole meidän suorittamamme tutkinnan perusteella joutunut vainon kohteeksi Irakissa ennen Suomeen tuloaan, Aarnisalo sanoo.

Yle on yrittänyt saada haastattelua irakilaismiehen tyttären asianajajalta, mutta hän ei ole halunnut kommentoida tutkintaa.

Lue lisää:

Ylen tieto: Turvapaikkaa hakeneen miehen tytär vangittiin epäiltynä törkeästä väärennyksestä – kuolleeksi luultu irakilaismies on ehkä sittenkin elossa

KRP epäilee ennennäkemätöntä turvapaikkahuijausta – Ulkoministeriö: Korvauksia ei makseta, irakilaismiehen kuolemaa ei koskaan vahvistettu

Suomi tuomittiin viime vuonna ihmisoikeussopimuksen rikkomisesta – KRP aloittanut esitutkinnan: epäilee irakilaismiehen olevan yhä elossa

Suomi käännytti irakilaismiehen, joka tapettiin pian paluunsa jälkeen – Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tuomitsi Suomen ihmisoikeussopimuksen rikkomisesta

Kahden ruotsalaisen professorin laatimat ennusteet koronaviruksen aiheuttamista kuolemantapauksista tyrmistyttävät Ruotsissa. Biologian professori Uno Wennergrenin ja matematiikan professori Tom Brittonin luomissa ennusteissa viruksen seurauksena kuolisi Ruotsissa 10 000 – 20 000 ihmistä.

Koronaviruksen seurauksena on Ruotsissa kuollut nyt virallisen ilmoituksen mukaan 2 586 ihmistä.

Professorit esittelivät mallinnuksiaan keskiviikkoiltana Ruotsin television SVT:n uutislähetyksessä.

Wennergren kertoi ennusteen perustuvan useisiin tekijöihin, muun muassa Ruotsia edellä virustilanteessa olevien maiden lukuihin, sairastuneiden tietoihin ja terveydenhoidon kapasiteettiin. Kuolevien lopullinen lukumäärä riippuu paljon siitä, ketkä tartunnan lopulta saavat ja saadaanko leviämistahtia hidastettua sekä laumaimmuniteetti luotua.

Kun Uno Wennergren yhdistää eri laskelmat, on tuloksena, että Ruotsissa koronaviruksen seurauksena kuolee suurella todennäköisyydellä 10 000 – 20 000 ihmistä.

Toinen vertailu päätyi samaan lopputulokseen

Tom Britton on tehnyt omat valtakunnalliset laskelmansa Tukholman koronavirustilanteen pohjalta. Ennusteen mukaan 26 prosenttia Tukholman läänin asukkaista saisi koronaviruksen toukokuun alkuun mennessä. Nyt alueella on rekisteröity 1 319 koronavirukseen liittyvää kuolemantapausta.

Brittonin lopputulema on sama kuin Wennergrenin: 10 000 – 20 000 ihmistä kuolee todennäköisesti koronaviruksen vuoksi Ruotsissa.

– Olemme tehneet laskelmat omilla tahoillamme, mutta päätyneet suunnilleen samaan lopputulokseen, Britton sanoi keskiviikkona tv-uutisissa.

Wennergren arvioi myös koronaviruspandemian maailmanlaajuisia seurauksia. Kuolonuhreja voi olla lopulta jopa 32 miljoonaa.

– Sitä voi verrata nälkään ja aliravitsemukseen vuosittain kuoleviin, eli kahdeksaan miljoonaan, tai HIV:n tähän mennessä vaatimiin kuolonuhreihin, eli 32 miljoonaan, Wennergren haarukoi viruksen globaalia uhrilukua.

Lisää aiheesta:

Päivittyvä koronaseuranta

Tukholman sairaaloista lähetetään koronan sairastaneita potilaita vanhainkoteihin – ei testata ennen siirtämistä

Viranomaisarvio: Ruotsissa koronaan kuolleita jopa 10 prosenttia rekisteröityjä enemmän

He ovat uhreja Ruotsin koronalukujen takana: sairaanhoitaja, kirjastotyöntekijä, huippudiplomaatti, mediapersoona, holokaustista selvinnyt

Hoitaja Sonja Aspinen näkee työssään Ruotsin koronastrategian kääntöpuolen: “Vanhukset on uhrattu”

Koronapandemia on hiljentänyt koko Suomen, ja suurin osa ihmisistä on vetäytynyt koteihinsa juhlistamaan vappua virtuaalisesti.

Kokoamme tähän juttuun kuvia ja tunnelmia siitä, miten ihmisten kekseliäisyys näkyy tänä vuonna vapunviettotavoissa. Kuvan omasta vapustasi voit lähettää artikkelin lopussa olevan lomakkeen kautta.

Koronan vuoksi myös perinteiset vapputapahtumat, esimerkiksi vappupuheet ja -kulkueet on peruttu. Osa niistä nähdään kuitenkin verkossa.

Muun muassa opiskelijajärjestöt kautta maan ovat kannustaneet opiskelijoita juhlimaan vappua tänä vuonna kotona.

Klo 21.15 Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kiitteli ihmisiä maltillisuudesta

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) esitti alkuillasta voimakkaan vetoomuksen, että pääkaupungissa vappua vietettäisiin kotona, eikä kokoonnuttaisi perinteisille juhlapaikoille, kuten Esplanadin puistoon tai Kaivopuistoon.

Toivetta oli kuultu.

Klo 21.00 Väkeä illan mittaan liikkeellä Helsingissä niukalti

Väkeä oli liikkeellä torstai-iltana Ylen toimittajan Tero Valtasen mukaan todella vähän Helsingin keskustassa ja Kaivopuiston alueelle. Kaivariin vapun viettäjiä tavallisesti kertyy jo vappuaattona, vaikka perinteistä vappupiknikkiä siellä vietäänkin vapunpäivänä.

– Poliisit olivat Valtasen näkyvästi esillä autoilla ja moottoripyörillä. Ihmiset vaikuttivat hämmentyneiltä ja melko vakavan oloisilta, serpenttiiniä ja vappupillejä ei juuri näkynyt. Muutamia valkolakkeja heilui siellä ja täällä, valtanen kertoi.

Mantan patsas oli aidattu, mutta esimerkiksi puistoja Helsingissä ei ole lähdetty aitaamaan.

– Kun väkeä on vähän, myös kadut ovat siistejä kun jätteitä ja muuta törkyä ei synny. Osa ihmisistä näytti tulleen autolla katsastamaan miltä aidattu Manta ja keskusta ylipäätään näyttävät, Valtanen sanoi.

Pientä ikääntyneemmän väen korttelirallia oli siis Valtasen mukaan havaittavissa.

Klo 20.20 Vappu sujuu vesillä – "perinteeksi tätä ei voi kutsua"

Sari ja Pertti Kujanpää olivat päättäneet nauttia illallisen veneessä Helsingin Kaivopuiston rannassa.

Tarjolla oli lohta ja vaimon tekemää salaattia, ja kuulemma herkullista oli.

Huomenna pariskunta suuntaa vappuajelulle, jos keli sallii.

– Jos aurinko paistaa niin mikäs sen parempaa kuin nauttia vappupäivästä vesillä. Ei tätä perinteeksi voi kutsua, oli eka kerta, koronaillallista nauttiva pariskunta nauraa.

19.50 Poliisi Twitterissä: Vapunvietto jatkunut rauhallisesti

Poliisi kertoo Twitterissä vapun jatkuneen rauhallisesti.

Sisä-Suomen poliisi sanoo tarkistaneensa eri tahoilta poliisille tulleita vinkkejä kokoontumisista päivän mittaan. Poliisin ei ole tarvinnut puuttua asiaan. Poliisilla on liikkunut tarkistustehtävsissä muun muassa mönkijällä.

Perinteisiin kokoontumispaikkoihin oli alkuiltaan mennessä kertynyt pieniä ryhmiä, jalankulkijoiden määrä on lisääntynyt. Poliisin ei ole tarvinnut puuttua väen kokoontumisiin.

Pohjanmaalla poliisilla oli ollut tekemistä alkuillan aikana, mutta kyseessä eivät ole ollet tyypilliset vapputehtävät.

– Ihmisiä on liikkeellä mutta suurempia väen kokoontumisia ei vielä ole muodostunut.

Helsingissä poliisi kiitteli maltillisesti juhlivaa kansaa.

Klo 19.35 Pantteriasussa vappuna kohta 30 vuotta

Jari Koponen on pukeutunut pantteriasuun 29 vuotta. Menossa on hänen mukaansa kolmas pantteriasu. Ensimmäinen aikanaan varastettiin ja toinen kului puhki.

Kolmaskin on ollut kovalla koetuksella, mutta Koponen toivoo sen palvelevan vielä ainakin kolmekymmentävuotisjuhlavuonna.

– Koronan ei voinut antaa katkaista pitkää pantteriprojektia, koska ensi vuosi on suuri kolkytvuotisjuhlavuosi, Koponen naurahtaa.

Klo 19.15 Gyntherin pariskunta istui Kaivarin kevätillassa kaksin

Raija ja Aki Gynther nauttivat tänä vuonna vapusta Helsingin Kaivopuiston rannassa kaksin.

– Huominen piknik vaihtui nyt nautiskeluun omalla terassilla, Aki Gynther sanoo.

Korona sekoitti myös pariskunnan kesäsuunnitelmat, koska kauan odotettu Amerikan matka peruuntui. Hyvät tarjoilut on kuitenkin luvassa huomennakin.

– Ehkä jopa parempiakin herkkuja kuin ennen, Raija Gynther naurahtaa.

Klo 18.52 Mantalla ihmeteltiin "tapahtuuko täällä mitään"

Helsingissä Mantan patsaalla ihmisiä oli virtuaalilakituksen jälkeen vain kourallinen, yksi heistä oli helsinkiläinen Jaakko Tuominen. Tuominen on piipahtanut vappuna Mantalla 35 vuoden ajan. Näin hän teki myös tänä vuonna.

Tuominen sanoo kuitenkin noudattavansa kokoontumisrajoituksia, eikä jäänyt Mantalle juhlimaan, vaan aikoo juhlia muualla. ’

– Tämä on enemmänkin tällaista ihmettelyä, että mitä tapahtuu, Tuominen sanoo ja lisää odottavansa tulevaa kesää innolla.

– Joss silloin voisi toimia jo hieman vapaammin.

Klo 18.45 Alkuillan aikana vapunvietto sujunut rauhallisesti

Poliisin mukaan vappuaatto on sujunut alkuiltaan mennessä eri puolilla Suomea rauhallisesti.

Puistoihin ei ole toistaiseksi kokoontunut suuria ihmisjoukkoja, vaan vapunviettäjät vaikuttavat noudattaneen viranomaisten lukuisia pyyntöjä viettää vappua tänä vuonna kotoa käsin.

– Toistaiseksi näyttäisi siltä, että tilanne on hyvin rauhallinen ja ihmiset ovat noudattaneet hyvin suosituksia välttää lähikontakteja, kertoi komisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisista STT:lle myöhään iltapäivällä.

Rauhallista on ollut myös Turussa ja Tampereella, kerrotaan Lounais-Suomen ja Sisä-Suomen poliisista.

Myös Oulun poliisista kerrotaan, ettei kokoontumisia julkisilla paikoilla ole toistaiseksi havaittu.

Yli kymmenen ihmisen yleisiä kokoontumisia ja yleisötilaisuuksia koskeva kielto on vappunakin voimassa. Poliisi arvioi erikseen enintään kymmenen ihmisen tilaisuudet, jos niistä aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle tai terveydelle.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) esitti voimakkaan vetoomuksen, että pääkaupungissa vappua vietettäisiin kotona, eikä kokoonnuttaisi perinteisille juhlapaikoille.

– Tänään vietämme erilaista vappuaattoa. Tehdään keväisestä juhlasta niin hyvä kuin mahdollista – etänä. Tänä iltana emme kokoonnu Esplanadin puistossa, emmekä huomenna mene vappupiknikille Kaivopuistoon. Vietetään kevään juhlaa perhepiirissä, Vapaavuori sanoi.

STT

Klo 18.30 Kuuntele Turun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajan perinteinen vappupuhe ja katso lakitus Turun taidemuseonmäeltä

Turun tapahtuman näet tästä linkistä.

Klo 18.17 Katso vapun tunnelmia Turussa ja Helsingissä

Yle kävi katsomassa, miltä tämän vuoden vappu näyttää Helsingissä ja Turussa. Esimerkiksi Helsingissä ei tehty perinteistä Havis Amanda -patsaan lakitusta. Sen sijaan patsas lakitettiin virtuaalisesti.

Esplanadin puistossa oli normaaliin vappuun verrattuna todella hiljaista kello 18 maissa, alueella oli joitakin kymmeniä ihmisiä.

Turussa puolestaan käytiin katsomassa, miltä vappu näyttää Taidemuseonmäellä, missä tavallisesti on ollut runsaasti ihmisiä suorittamassa lakitusta.

Yleensä Turun Taidemuseonmäellä on kymmeniätuhansia ihmisiä viettämässä vappua, mutta tänä vuonna paikka on hiljainen. Lounais-Suomen poliisilaitoksen ylikonstaapeli Matti Pippola oli tyytyväinen näkemäänsä.

- Nythän ollaan siinä, mitä on tavoiteltu: ihmiset noudattavat sääntöjä. Emme tienneet, mitä tulee tapahtumaan ja poliisissa varauduimme normaaliin vappuun. Mutta täällä näyttää todella hyvältä ja rauhalliselta tällä hetkellä.

Klo 18.10: Manta sai virtuaalisen lakin

Tänä vuonna Mantan lakittamisen vuoro oli Taideyliopistolla, jonka ylioppilaskunnan varapuheenjohtaja Veera Isotalo piti tärkeänä, että lakitus suoritettiin poikkeusoloista huolimatta.

– Nyt on mahdollisuus sille, että lakituksen näkevät hekin, jotka eivät normaalisti pääsisi seuraamaan lakitusta patsaalle. Virtuaalilakitus voi luoda yhteishenkeä.

Virtuaalimaailmassa tapahtunut lakitus oli samalla performanssi, jonka teemoina olivat ilmasto ja ylistys luonnolle. Taideyliopiston lisäksi virtuaalilakituksessa mukana olivat Zoan Oy ja Helsingin kaupunki.

Klo 17.41 Poliisi muistuttaa kokoontumisrajoituksista

Poliisi muistuttaa tänä vuonna voimassa olevista kokoontumisrajoituksista ja suosituksista välttää lähikontakteja.

Itä-Suomen poliisi on joutunut puuttumaan lasten kuula-aseilla ammuskeluun, tyhjiin taloihin tunkeutumisiin sekä muihin tihutöihin.

Lappeenrannassa vietetään perinteisesti Suomen pisintä vappua, sillä opiskelijat aloittavat juhlinnan jo huhtikuun ensimmäisenä päivänä. Varsinainen vappujuhlinta on tänä vuonna siirretty syksyyn.

Tänä vappuna perinteistä kurkipatsaan lakitusta pystyi seuraamaan etänä kotoa käsin.

Miten sinä juhlit vappua tänä vuonna? Voit lähettää kuvan julkaistavaksemme. Kysythän ensin kuitenkin luvan kuvassa olevilta, jos he ovat tunnistettavissa eivätkä ole julkisella paikalla. Kerro viestissä, mistä kuva on otettu.

Lue myös:

Kokosimme parhaat vinkit virtuaalivappuun: Kotibileet Pyhimyksen kanssa, työväenlaulumaraton ja Mantan lakitus

Yle tuo vapun luoksesi - poikkeusajan vappua juhlitaan tv:ssä, radiossa ja Yle Areenassa