Monet vanhemmat miettivät nyt, pitäisikö lapselle anoa koulusta lomaa loppukevääksi. Hallitus päätti eilen, että peruskoululaisten lähiopetus alkaa 14. toukokuuta.

Koulut ovat jo saaneet kyselyitä vanhemmilta loma-anomuksista.

Urheilupuiston koulun rehtori Petteri Kinnunen Kouvolasta kertoo, että hänelle on tullut kyselyitä Wilman kautta. Eniten kyselyitä on tullut niiden oppilaiden vanhemmilta, joiden perheenjäseniä kuuluu riskiryhmiin.

– Kyllä huoltajalla on mahdollisuus anoa oppilaalle lomaa, ja jos huoltaja sitä anoo, niin eipä siihen koululla ole oikein mitään sanomista, Petteri Kinnunen toteaa.

Suurin osa ei laittaisi kouluun

Myös Opetushallituksen sähköpostiin on tullut viestejä vanhemmilta, jotka eivät aio päästää lapsiaan kouluun.

– Sähköposti-info on ennen muuta koulutuksen järjestäjille tarkoitettu, mutta kyllä siihen tulee huoltajienkin viestejä. Niiden kautta välittyy viesti, että osa huoltajista on sitä mieltä ettei kouluun pitäisi enää palata. He ilmoittavat, etteivät päästä lapsiaan kouluun, johtaja Matti Lahtinen sanoo.

Ylen tällä viikolla tekemässä kyselyssä suurin osa vastanneista vanhemmista, 67 prosenttia, piti todennäköisenä, ettei laita lastaan kouluun, vaikka koulut avattaisiin. Kysely tehtiin alkuviikosta ennen kuin hallitus ilmoitti koulujen avaamisesta.

Yleisin syy oli pelko siitä, että koronavirusepidemia pahenee Suomessa, jos koulut avataan. Kolmasosa vastaajista perusteli vastaustaan sillä, että perheessä on riskiryhmiin kuuluvia.

Kyselyyn vastasi yli 3 200 henkilöä. Enemmistö vastaajista kertoi olevansa alakouluikäisen huoltaja.

Ilmoitus ei riitä

Voiko kesäloman sitten aloittaa ennenaikaisesti pelkällä ilmoituksella?

– Perusopetuslaissa säädetään siitä, että oppilaan tulee osallistua opetukseen. Jos halutaan vapautusta osallistumisesta, niin sitten sitä pitää hakea. Poissaoloon pitää olla erityinen syy, Opetushallituksen oikeudellisista asioista vastaava johtaja Matti Lahtinen sanoo.

Erityinen syy poissaololle tarkoittaa Lahtisen mukaan esimerkiksi sairautta.

– Sairaus on ilman muuta tällainen erityinen syy, ja vähäisetkin flunssan oireet ovat peruste siihen, että oppilas jää pois.

Toinen syy poissaololle voi olla se, että oppilas tai hänen perheenjäsenensä kuuluu riskiryhmään. Riskiryhmään kuuluminen perustuu lääketieteelliseen arvioon, mutta silti pelkkä ilmoitus voi riittää.

– Välttämättä poissaolohakemukseen ei tarvitse liittää lääkärintodistusta. Kyllä tässä luottamukseen tukeudutaan, että se voi olla ilmoitusasia.

Lahtinen kuitenkin huomauttaa, että koulu voi pyytää tarvittaessa lääkärintodistusta, jos ilmoituksen totuudenmukaisuutta epäillään.

– Esimerkiksi sairauspoissaolojen osalta kyllähän se on käytännössä niin, että huoltaja ilmoittaa, että nyt lapsi on sairas.

"Ei ole automaatio"

Lahtisen mukaan koulun asia on harkita, onko hakijalla erityistä syytä poissaolon saamiselle.

– Se ei ole mitenkään automaatio, Matti Lahtinen sanoo.

Opetushallituksen mukaan laissa ei ole säädetty sitä, kuinka monelle oppilaalle koulu voi myöntää lomaa yhtä aikaa.

– Poissaololuvan myöntäminen on aina yksilökohtainen päätös, eli se tehdään kustakin oppilaasta erikseen.

Opetushallituksen mukaan huoltaja voi myös järjestää lapsen opetuksen itse. Silloin huoltajan ilmoitus koululle lapsen siirtymisestä kotiopetukseen riittää.

Jos lapsi siirtyy kotiopetukseen, huoltaja myös vastaa perusopetuksen oppimäärää vastaavien tietojen saavuttamisesta ja oppivelvollisuuden edistymisestä sekä esimerkiksi oppimateriaalien hankkimisesta.

Opetushallitus on valmistelemassa omaa ohjeistustaan, jossa se ottaa kantaa esimerkiksi oppilaiden läsnäoloon ja poissaoloon lähiopetuksessa.

Voit keskustella aiheesta 1.5.2020 kello 23.00 saakka.

Salaisessa paikassa pääkaupunkiseudulla on tehty ympäripyöreitä päiviä jo parin viikon ajan. Avaraan teollisuustilaan on noussut pikaisella aikataululla huipputeknologialla kuorrutettu, green screen-tekniikkaa hyödyntävä suurikokoinen virtuaalistudio, jossa tapahtuu vapunaattona Suomen oloissa varsin harvinaislaatuinen spektaakkeli. Sen pääosassa on Spotifyssa ja Emma-gaalassa ennätyksiä tiuhaan tahtiin takonut JVG.

– Kun keikkoja peruuntui koronapandemian takia, meille tuli paljon kyselyitä livetriimilähetysten tiimoilta. Ajattelimme, että odotetaan vielä hetki. Tämä projekti tuntui kuitenkin mielenkiintoiselta ja jännältä. Lisäksi ajankohta eli vappu sopi meille oikein hyvin, JVG:n Jare toteaa.

– Tästä keikasta voisi hyvällä syyllä sanoa, että se on jotakin ennennäkemätöntä, VilleGalle jatkaa.

Esikuvana Marshmellon ja Travis Scottin keikat

Korona-aikana netti on täyttynyt jo puolentoista kuukauden ajan erilaisista virtuaalikeikoista, mutta JVG – Ikuinen vappu -konsertti pistää genreen aivan uudenlaisia paukkuja.

Areenana toimii virtuaalinen Senaatintori, jonne yleisön avatarit pääsevät tanssimaan, bilettämään ja kommunikoimaan bändin kanssa esimerkiksi lähettämällä emojeja.

Toteutuksessa on mukana myös pelimaailmasta tuttuja elementtejä. Unreal Engine -pelimoottorin päälle on luotu virtuaalinen Helsinki, ja käyttöliittyminä ovat mobiili ja web.

– Kyseessä on täysin uudenlainen kokonaisuus, koska olemme yhdistäneet toisiinsa striimaus- ja web-teknologiaa sekä pelimoottorin, tapahtuman toteutuksesta ja tuotannosta vastaavan Zoan-yhtiön toimitusjohtaja Miikka Rosendahl kertoo.

Samalla periaatteella luotiin viime vuonna Fortnite: Battle Royale -videopelissä järjestetty DJ Marshmellon virtuaalikonsertti kymmenelle miljoonalle katsojalle. Vajaa viikko sitten Fortnitessa taas esiintyi amerikkalaisräppäri Travis Scott, joka oli pistetty seikkailemaan surrealistisissa ja psykedeelisissä avaruusmaisemissa.

Vastaavaa visuaalista iloittelua on odotettavissa myös JVG – ikuinen vappu -konsertin kohdalla.

– Huomasimme, että Helsingissä voisi tehdä jotakin samansuuntaista. Esimerkiksi DJ Marshmellon kohdalla huomionarvoista on ollut se, että konsertti pystyttiin tarjoamaan ihmismäärälle, mikä ei livekeikkojen kohdalla olisi mitenkään ollut mahdollista, Miikka Rosendahl toteaa.

Zoan-yhtiö tunnetaan etenkin virtuaalitodellisuuteen eli VR:ään liittyvistä projekteistaan. Tällä kerralla VR oli jätetty suosiolla taka-alalle.

– Kokonaisuus on suunniteltu satojen tuhansien ihmisten kokoiselle yleisölle, mikä on on se haasteellisin osio. Ihmisillä ei ehkä ole tällä hetkellä käytössään sellaista määrää VR-laseja, että tämä olisi kannattanut luoda virtuaalitodellisuuteen. Tulevaisuudessa haluamme ehdottomasti kokeilla myös tätä mahdollisuutta, Miikka Rosendahl sanoo.

JVG osaa kuvitella yleisönsä

JVG:lle virtuaalikeikkailu ei ole aivan uusi juttu. Vuonna 2015 yhtye järjesti levynjulkistamiskeikan 247365-albuminsa tiimoilta Helsingin Kampissa. Liikerakennuksen katolla tapahtunut show näkyi livestriiminä Facebookissa.

– Vielä viisi vuotta sitten virtuaalikeikkoja oli vaikeampaa saada puskettua yleisölle. Eihän se tosin ole sama fiilis, jos istuu kotona näyttöruudun ääressä, kuin että jos olisi oikeasti lavan edessä eturivissä. Mutta nyt on hyvä aika testata ja kokeilla: luulen, että virtuaalikeikat ovat tulleet jäädäkseen, ja vain taivas on rajana, mitä niiden kohdalla voidaan tehdä, Jare pohtii.

VilleGallen mukaan vuorovaikutus yleisön kanssa huutamisineen ja yhteislauluineen on JVG:n keikoilla normi. Artistin on kuitenkin mahdollista tottua myös virtuaalikeikkoihin ja -yleisöön.

– Olemme viimeisten kymmenen vuoden aikana esiintyneet kaikenlaisissa kissanristiäisissä, joissa ei välttämättä ole ollut kauheasti yleisöä. Tässä vaiheessa pitää jo osata esiintyä yleisölle kuin yleisölle. Ja jos yleisöä ei ole, se pitää osata kuvitella.

Kevään ja kesän osalta JVG:ltä ovat peruuntuneet kahdeksaan kaupunkiin suunniteltu areenakiertue sekä esiintymiset parillakymmenellä kotimaisella festivaalilla. Vappushown kohdalla on kuitenkin käynyt onni onnettomuudessa.

– Bändi ehti jo treenata kiertuetta varten, ennen kuin se vedettiin säppiin. Tämän takia tähän projektiin on ollut melko helppo hypätä mukaan, Jare sanoo.

Green screen -tekniikan vaatimuksiin kuuluu, etteivät esiintyjät saa pukeutua vihreään. Urheiluteemoja hyödyntävälle ja värikkäistä vetimistään tunnetulle kaksikolle tämä ei kuitenkaan ole ollut mikään iso ongelma.

– Meillä on nyt vaatetuksessa jenkkifutisteema, jonka värimaailma on punainen. Kyllä me pärjäämme yhden päivän ilman vihreääkin, VilleGalle toteaa.

JVG - Ikuinen vappu -virtuaalikonsertti on nähtävissä klo 19 alkaen seuraavissa osoitteissa: www.helsinkikanava.fi, www.burst.fi ja www.youtube.com/user/Knightrydazz.

Yksi Kanadan laivastoon kuulunut henkilö on kuollut ja viisi on kateissa keskiviikkoiltana Joonianmerellä tapahtuneen sotilashelikopteriturman jäljiltä, vahvistivat maan pääministeri Justin Trudeau ja puolustusviranomaiset lehdistötilaisuudessa torstaina.

Cyclone Sikorsky CH-148 -helikopteri oli palaamassa Fredericton-fregatille, kun kontakti menetettiin, kertoi puolustusvoimien komentaja, kenraali Jon Vance.

Kopteri putosi Kreikan rannikon läheisyyteen. Puolustusministeri Harjit Sajjanin mukaan turman syytä ei vielä tiedetä. Sajjan kertoi, että vedestä on löydetty automaattilähetin, ja ohjaamon äänitallennin ja lentotietojen tallennin on saatu pelastettua.

Kopterin jäänteitä on löydetty hyvin laajalta alueelta, jolla etsintää jatketaan.

Onnettomuuden tutkinnan ajan kaikki Kanadan armeijan suhteellisen uudet Cyclone-helikopterit ovat väliaikaisesti lentokiellossa.

Lue myös:

Kreikkalaislähde: Kateissa olleen Naton sotilashelikopterin jäänteet löydetty Joonianmerestä

Suomi avaa peruskoulut lähiopetukselle 14. toukokuuta alkaen. A-studiossa vierailleen opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan koulujen avaaminen oli käytännössä välttämätöntä.

– Se (etäopetuksen jatkaminen) ei ollut mahdollista tilanteessa, jossa on sovellettu valmiuslakia. Kun viranomaiset ovat todenneet, ettei välttämättömyyttä 13.5. jälkeen ole, on tilanne juridisesti hyvin yksinkertainen.

Anderssonin mukaan kouluissa tulee kuitenkin nyt noudattaa tavanomaista tarkempia hygieniasääntöjä.

– Kouluissa pitää olla tavanomaista enemmän väljyyttä. Joissain kunnissa voi olla mahdollista, että esimerkiksi pienet koululaiset ovat koulussa yhdessä vaiheessa päivästä, ja isommat toisessa.

Keskeisiä asioita ovat Anderssonin mukaan myös se, etteivät esimerkiksi opettajat ole toistensa kanssa tekemisissä, ja että opetusryhmät pysyvät toisistaan erillään.

A-studiossa vieraillut yläkoulun rehtori Sari Hakola kritisoi voimakkaasti mahdollisuuksia toteuttaa linjaus käytännössä.

– Realiteettihan on vahva tuntijako ja oppiaineisiin jakautunut opetus. Yläkoulun oppilas on lähes joka tunti pikkuisen erilaisessa ryhmässä ja eri opettajan opetuksessa, Hakola totesi.

– Jos meillä on tiukka tuntijako, tietyn mittainen päivä ja tietty ryhmäjako, niin se ei toimi. Jonkun osan täytyy joustaa.

Andersson tunnusti, että yläkouluissa tilanne on alakouluja haastavampi.

– Alakoulujen kohdalla tämä linjaus on helpompaa toteuttaa, kun toimitaan oman luokanopettajan kanssa, Andersson sanoi.

– Ymmärrän, että tämä vaatii järjestelyjä, ja siksi tässä on kahden viikon siirtymäaika.

Anderssonilta kysyttiin myös, tuleeko esimerkiksi joitain oppiaineita priorisoida opetuksessa.

– Esimerkiksi yläkoulujen suhteen tullaan vielä varmasti antamaan tarkempia ohjeita.

Riskiryhmäläiset voivat anoa oikeutta poissaoloon

Huolta on herännyt myös siitä, palaavatko kaikki lapset kouluun, vaikka lähiopetus taas käynnistyykin. Andersson muistutti, että esimerkiksi riskiryhmään kuuluvien on mahdollista lääkärin luvalla anoa oikeutta poissaoloon.

– On tietyt perusteet sille, kuka on riskiryhmää ja kuka ei. Muille pätevät ne tavalliset poissaolosäännöt, eli poissaoloon on anottava lupa, tai siitä tulee poissaolomerkintä.

Andersson muistutti, että samojen ongelmien kanssa joudutaan mahdollisesti painimaan myös myöhemmin.

– Me emme tiedä, mikä epidemian tilanne on syksyn osalta. On hyvä asennoitua siihen, että myös syksyllä pitää mahdollisesti järjestää opetusta tavanomaisesta poikkeavissa olosuhteissa.

Li Andersson oli vieraana Ylen A-studiossa. Katso koko haastattelu klikkaamalla jutun pääkuvaa tai Yle Areenasta.

Lue lisää:

Näin hallitus päätti kouluista: Koulut alkavat porrastetusti 14.5. alkaen – katso vastaukset keskeisiin kysymyksiin

Kouluihin palataan toukokuun 14. päivä alkaen – erityisjärjestelyillä pyritään pienentämään koronaviruksen riskiä

Keskustelu on auki torstaihin kello 23.00:een asti.

Koronavirusepidemian tartuntahuippu on ohitettu Britanniassa, sanoi pääministeri Boris Johnson. Johnson piti torstai-iltana ensimmäisen hallituksen tiedotustilaisuuden sen jälkeen kun hän itse joutui sairaalahoitoon koronavirustartunnan vuoksi.

– Olemme ylittäneet tämän taudin huipun ensimmäistä kertaa ja olemme alamäessä, Johnson sanoi.

Yhteensä 674 ihmisen kerrottiin kuolleen vuorokauden aikana Britanniassa. Kaikkiaan kuolleita on yli 26 000, mikä on toiseksi eniten Euroopassa. Johnsonin hallitusta on arvosteltu ankarasti epidemian huonosta hoidosta.

Johnson sanoi, että hallitus on "laajasti ottaen" tehnyt oikeita asioita oikeaan aikaan. Ilman rajoituksia kuolleita olisi voinut olla jopa puoli miljoonaa, Johnson huomautti.

Tarkat suunnitelmat ensi viikolla

Johnson sanoi myös, että hallitus aikoo ensi viikolla kertoa yksityiskohtaiset suunnitelmat siitä, millä tavalla rajoituksia aiotaan purkaa. Luvassa on muun muassa liike-elämän avaamista, mutta tarkemmat päivämäärät ja suunnitelmat ovat Johnsonin mukaan riippuvaisia tutkimustiedosta.

Britannian hallituksen pääneuvonantaja terveysasioissa, professori Chris Whitty sanoi tiedotustilaisuudessa, että epidemian loppu on kaikkea muuta kuin lähellä.

Britanniassa työttömyysluvut ovat nousseet hälyyttävästi ja monet pienyritykset ovat suurissa vaikeuksissa epidemian takia. Johnson lupasi taloudellisia kimmokkeita "kaikilla mahdollisilla tavoilla".

Hallitus lupasi järjestää 100 000 koronatestiä vuorokaudessa huhtikuun loppuun mennessä, mitä pidettiin yhtenä askeleena eristysten purkamisessa. Toistaiseksi tavoitteeseen ei kuitenkaan ole päästy.

Johnsonilla on ollut kiireinen viikko, sillä hän palasi maanantaina töihin sairauslomaltaan ja eilen keskiviikkona hänen puolisonsa synnytti poikavauvan. Hallituksen kokousta pääministeri johti tänään ensimmäistä kertaa – kokous järjestettiin virtuaalisesti.

– Olin erittäin, erittäin onnekas. Sain suurenmoista hoivaa ja hoitoa, ja ollakseni rehellinen: on tragedia, että tuhannet ihmiset ovat olleet vähemmän onnekkaita kuin minä, Johnson sanoi omasta koronavirustaudistaan.

• Yliopistot ilmoittivat vappuaattoon mennessä kaikki muutokset opiskelijavalintaperusteisiin.
• Alun perin yliopistojen piti valita vähintään puolet uusista opiskelijoita todistusvalinnalla.
• Yliopistot ovat lisänneet todistusvalintaa monilla aloilla, koska perinteiset pääsykokeet pääsääntöisesti peruttiin koronapandemian vuoksi.
• Kommentteja muutoksiin voit lukea tästä jutusta.

Lääketieteelliset alat

Lääketieteelliset alat ilmoittivat ensimmäisenä isona hakualana, että opiskelijoista 75 prosenttia valitaan todistusten perusteella.

Loput 25 prosenttia valitaan valintakokeella, jonka ensimmäinen vaihe toteutetaan sähköisenä etäkokeena 19. toukokuuta. Toinen vaihe toteutetaan valvottuna kokeena kesäkuussa. Koepäivä ilmoitetaan myöhemmin.

Alun perin todistusvalinnan osuuden piti olla lääketieteessä, hammaslääketieteessä ja eläinlääketieteessä enintään 51 prosenttia.

Biolääketiede

Itä-Suomen ja Turun yliopiston aloituspaikoista täytetään aiemman 53 prosentin sijasta 80 prosenttia todistusvalinnalla. Valintakoe toteutetaan sähköisenä etäkokeena 19. toukokuuta ja toinen vaihe valvottuna kokeena kesäkuussa.

Psykologia

Uusia opiskelijoita valitaan suomenkieliseen koulutukseen kolmella eri valintatavalla. Kahdella eri tavalla toteutettavalla todistusvalinnalla täytetään 93 prosenttia aloituspaikoista.

Kaksivaiheisella valintakokeella valitaan 7 prosenttia hakijoista. Sähköisessä etäkokeessa parhaiten menestyneet kutsutaan suulliseen valintakokeeseen, jonka perusteella valinnat tehdään.

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistojen yhteisvalinnan todistusvalintakiintiö oli alun perin 60 prosenttia.

Åbo Akademi kutsuu soveltuvuuskokeeseen 89 prosenttia hakijoista ylioppilastodistuksen perusteella ja loput valintakokeen perusteella.

Kauppatieteet

Kauppatieteissä 60 prosenttia hakijoista valitaan todistusvalinnalla, joka on varattu ensikertalaisille. Lisäksi otetaan käyttöön laajennettu todistusvalinta, jolla valitaan 10–30 prosenttia hakijoista koulutusyksiköstä riippuen.

Laajennetussa todistusvalinnassa ei ole kynnysehtoja ja sitä kautta voivat hakea myös ei-ensikertalaiset.

Loput 10–30 prosenttia opiskelijoista valitaan pääsykokeella, jonka ensimmäinen vaihe on 2. kesäkuuta ja toinen 16. kesäkuuta.

Kauppatieteissä todistusvalinnan osuus oli alunperin 60 prosenttia.

Kasvatustieteet

Kasvatustieteissä valinta on jo aiemmin ollut kaksivaiheinen ja nyt vaiheita tulee lisää.

VAKAVA-koe järjestetään 15. toukokuuta. Kokeeseen liittyy etänä suoritettava videokontrollikoe, joka järjestetään 9. kesäkuuta.

VAKAVA-kokeen perusteella valitaan seuraavaan vaiheeseen 20 prosenttia ja todistusten perusteella 80 prosenttia. Alun perin kiintiöt olivat 40 ja 60 prosenttia

Soveltuvuuskoe järjestetään 9. kesäkuuta sähköisenä etäkokeena. Todistusvalinnan minimipisteraja poistuu ja soveltuvuuskokeen minimipisteraja laskee.

DI-koulutukset

Diplomi-insinöörien yhteisvalinnassa todistusvalintakiintiö nousee 80:een prosenttiin. Aiemmin todistusvalintakiintiö oli pääsääntöisesti 70 prosenttia.

Lisäyksen myötä ylioppilastutkinnon pitkän matematiikan arvosanavaatimusta lasketaan. Valintakokeen ensimmäinen osa järjestetään etäkokeena 28. toukokuuta ja toinen osa valvottuna kokeena 12. kesäkuuta.

Tekniikan ala

Aalto-yliopiston informaatioverkostojen koulutukseen aloituspaikoista 80 prosenttia täytetään todistusvalinnalla 51 prosentin sijasta. Samalla pitkän matematiikan arvosanavaatimusta lasketaan. Valintakokeet järjestetään samalla tavoin kuin DIA-yhteisvalinnassa.

Polittinen historia ja valtio-oppi

Turun yliopistossa todistusvalintakiintiöllä valitaan uusista opiskelijoista 80 prosenttia ja valintakokeella 20 prosenttia. Alun perin osuudet olivat 52 ja 48 prosenttia.

Valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään 1. kesäkuuta sähköisenä etäkokeena. Toisen vaiheen järjestämisestä ilmoitetaan myöhemmin.

Yhteiskuntatieteet

Itä-Suomen yliopistossa todistuksella valittavien osuus nousee aiemmasta 53 prosentista 72 prosenttiin. Valintakokeen molemmat vaiheet järjestetään etäyhteyksillä: kirjallinen koe 25. toukokuuta ja suullinen koe siihen kutsuttaville kesäkuun puolivälissä

Ympäristö- ja elintarviketalous

Helsingin yliopistossa valitaan ympäristö- ja elintarviketalouden kandiohjelmaan todistuksen perusteella 80 prosenttia ja valintakokeella 20 prosenttia. Aiemmin kiintiöt olivat 51 ja 49 prosenttia.

Pääsykokeen ensimmäinen vaihe on sähköinen etäkoe. Toinen vaihe on videoyhteydellä järjestettävä suullinen valintakoe

Metsätieteet

Helsingin yliopistossa todistusvalinnan kiintiötä on nostettu aiemmasta 51 prosentista 84 prosenttiin. Itä-Suomen yliopistossa todistusvalintakiintiö on noussut 54 prosentista 80 prosenttiin.

Yliopistot järjestävät valintakokeen yhdessä kaksivaiheisena etävalintakokeena. Kirjallinen etäkoe on 28. toukokuuta ja suulliseen etäkokeeseen pääseville ilmoitetaan ajankohta 15. toukokuuta mennessä.

Perinteiset kokeet mahdollisia kakkosvaiheessa

Yliopistojen valintakokeet ovat muuttuneet pääsääntöisesti kaksivaiheisiksi etäkokeiksi.

Perinteisiä valintakoetilaisuuksia voidaan järjestää lähinnä valintakokeen toisessa vaiheessa, mikäli se voidaan tehdä vaarantamatta hakijoiden terveyttä.

Unifin opetusvararehtorikokousten puheenjohtaja Petri Suomalan mukaan yliopistoihin järjestetään eri tavoilla 250 valintakoetta

Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Turun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Tampereen yliopisto ovat ilmoittaneet muutoksista valintaperusteisiin ja valintakoejärjestelyihin kootusti nettisivuillaan.

Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä sanoo, että yliopistojen päätöksestä muuttaa valintaperusteita ei voi valittaa.

– Yliopistolaissa on nimenomainen valituskielto tältä osin. Perusteiden muuttamiseen liittyvää yleistä valitusoikeutta ei ole olemassa.

Ammattikorkeakouluilla myös kaksivaiheinen koe

Ammattikorkeakoulut ilmoittivat jo huhtikuussa, että valintaperusteita ei muuteta. Noin puolet opiskelijoista valitaan todistuksen perusteella ja puolet etänä tehtävän valintakokeen perusteella.

Valintakoe järjestetään kaksivaiheisena. Ensimmäinen järjestetään sähköisenä etäkokeena 4. kesäkuuta. Toisen kokeen ajankohta ja toteutustapa ilmoitetaan toukokuun aikana.

Todistusvalinnalla korkeakouluihin päässeet saavat tiedon viimeistään 27. toukokuuta. Kaikki eivät ehdi saada tietoa ennen valintakokeita. Opiskelijavalinnat ovat selvillä viimeistään 8. heinäkuuta.

Voit keskustella aiheesta 1. toukokuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

Yliopistot ilmoittavat muutoksista opiskelijavalintoihin pian: Todistusvalinta kasvamassa koronakevään takia – muutoksista ei voi valittaa

Katariina Kolehniemi laittoi kaiken yhden kortin varaan – haki lääkikseen vain Tampereelle: Katso korkeakouluhaun 600 suosituinta opiskelupaikkaa

Pääsykokeiden korvaus todistusvalinnalla on monen painajainen – opiskelija: "Miksi yliopistot eivät pystyisi järjestämään etäkokeita kuten AMK?

Yliopistot peruvat koronan vuoksi perinteiset pääsykokeet – ammattikorkeakoulujen valintakoe järjestetään etäkokeena kesäkuun alussa

Koronarajoitukset tuntuvat leirintäaluematkailussakin, vaikka alueiden aukioloa ei ole kielletty.

Jotkut alueet ovat auki vain kausipaikan varanneille. Toiset alueet ovat auki rajoitetusti, jolloin ne ovat sulkeneet esimerkiksi saunoja, ravintoloita ja vastaanottopalveluita.

– Eniten karavaanarin liikkumiseen vaikuttaa se, että liikkuminen ja vapaa-ajan matkustus eivät ole suositeltavia. Lisäksi karavaanareitten joukossa on paljon yli 70-vuotiaita ja muita riskiryhmiin kuuluvia, joille suositellaan pysymistä kotiloissa, kertoo SF-Caravan ry:n toiminnanjohtaja Timo Piilonen.

Hollolassa Messilän leirintäalueella on normaalia hiljaisempaa. Talvikausi päättyy huhtikuun loppuun, joten tämän kauden vaunuja on lähtenyt alueelta pois.

Alueen ravintola ja vastaanotto ovat kiinni koronatilanteen vuoksi. Vapuksi noin parillekymmenelle vaunulle on tulossa väkeä.

– Ihmiset pitävät vaadittavia turvavälejä ja täällä pystyy liikkumaan hyvin ulkona. Vessat, suihkut ja keittiötilat on heille käytössä. Niiden siivoukseen ja desinfiointiin olemme nyt kiinnittäneet normaalia enemmän huomiota, sanoo Messilä Campingin yrittäjä Päivi Saarela.

Osa leirintäalueen väestä on lomautettuna. Töissä olevat tekevät ainakin ylläpito- ja korjaushommia.

Karavaanarin matkailuauto pysyy pihassa

Moni matkailija ei halua lähteä tien päälle ja leiriytymään, koska ylimääräistä liikkumista on pyydetty välttämään.

Karavaanareissa on paljon yli 70-vuotiaita eli riskiryhmää, jota on kehotettu pysymään kotioloissa.

Lahtelaisen karavaanariaktiivin matkailuauto pysyy vielä parkissa kotitalon pihassa, vaikkei hän riskiryhmään kuulukaan. Menohaluihin on tullut malttia koronan vuoksi.

– Jokainen yhdistys vastaa kuitenkin jäsenistöstään. Haluamme kunnioittaa valtioneuvoston ohjeistusta, että turhaa matkustamista tulisi nyt välttää ja vähentää. Siksi me emme nyt lähde ehdoin tahdoin mihinkään kurvailemaan, arvioi SF-Caravan Lahden seudun hallituksen puheenjohtaja Juha Hartman.

Korona on peruuttanut myös yhdistyksen 50-vuotisjuhlan ja karavaanarien liittokokouksen toukokuulta Lahdessa. Kesäksi suunnitellun MotoGP -kisan peruuntuminen tekee puolestaan loven yhdistyksen varainhankintaan, sillä yhdistyksen aluetta Artjärvellä olisi kisojen aikana käytetty leirintämajoitukseen.

Kesän turistivirrat vielä kysymysmerkki

Vuonna 2019 tehdyn selvityksen mukaan leirintäaluematkailun liikevaihto on kasvanut reiluun 215 miljoonaan euroon vuodessa. Alan työllistävä vaikutus on yli 2700 henkilötyövuotta.

Leirintäaluematkailun tulevan kesän näkymät ovat vielä hämärän peitossa.

– Meillä on hyvä tilanne, meillä on kesäkausipaikat kaikki myyty eli pitkäaikaiset paikat on varattu. Turistikauteen uskon edelleen luottavaisin mielin, mutta kauden aloitus varmasti viivästyy, sanoo Camping Messilän yrittäjä Päivi Saarela.

Kotimaan matkailu elpynee, kunhan rajoituksia poistetaan.

– Jos annettuja liikkumis- ja kokoontumisrajoituksia helpotetaan ja leirintäalueet voivat olla auki normaalisti, on tulevasta leirintäkesästä 2020 tulossa ihan kohtuullinen. Voi olla myös niin, että koronan jälkeen pysytään enemmän kotimaassa, sanoo SF–Caravan ry:n toiminnanjohtaja Timo Piilonen.

Matkailuajoneuvojen kauppa on käynyt alkuvuonna koronavirusepidemiasta huolimatta. Matkailuajoneuvotuojat-yhdistys laskee, että tammi-maaliskuussa myytiin runsaat viidennes enemmän matkailuajoneuvoja kuin vuosi sitten vastaavana aikana.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin klo 23:een asti.

Lue myös: Uusimmat tiedot koronatilanteesta.

Kymmenen vuotta sitten suomalainen kehitysmaa-aktivisti Jyri Jaakkola, 33, lähti Meksikon syrjäseudulla matkalle autosaattueessa kohden San Juan Copalan kylää Oaxacassa.

Tarkoitus oli viedä asemiesten saartamaan kylään ruokaa ja lääkkeitä.

Uhka oli tiedossa. Kenties saattueen kolmekymmentä aktivistia ja ihmisoikeustarkkailijaa kuitenkin uskoivat, että kylää piirittävä joukko ei käyttäisi väkivaltaa.

Toisin kävi. Autot pysäytettiin ampumalla. Jyri Jaakkola ja meksikolainen ihmisoikeusaktivisti Bety Cariño surmattiin ja monet muut haavoittuivat.

Jyri Jaakkolan äidille Eve Jaakkolalle tuo päivä, 27. huhtikuuta 2010, merkitsi yhden kauden loppua – ja toisen alkua.

"Koulukaverini Satu Hassi tuli avuksi"

– Kun tieto Jyrin kuolemasta tuli, niin olin aivan sokkitilassa, kertoo tamperelainen Eve Jaakkola puhelimitse Ylen haastattelussa.

– Jo ennen Jyrin hautajaisia Kalevankankaalla toisen murhatun, Bety Cariñon, leski otti minuun yhteyttä ja sanoi, että syyllisten rankaisemiseksi tarvitaan vahvaa poliittista painetta Euroopasta.

– Käännyin entisen koulukaverini Satu Hassi (vihr.) puoleen. Hän oli silloin europarlamentaarikko ja sanoi tulevansa avuksi – myös siksi, että haluaa vaikuttaa Meksikon ihmisoikeuksiin.

Myös Heidi Hautala (vihr.) oli asiassa mukana. Alkoi vuosikausia kestänyt oikeustaistelu, joka jatkuu edelleen.

Eve Jaakkola on käynyt Meksikossa monet kerrat.

– Ei sentään aivan joka vuosi, hän sanoo.

Prosessi on työllistänyt kansanedustajia, tutkijoita ja asianajajia. Jyri Jaakkolan murhan kymmenvuotispäivän alla Eve Jaakkola muistutti jälleen myös Suomen ulkoministeriötä asiasta. Vuosipäivänä Meksikossa toimivat EU-maiden suurlähetystöt vetosivat julistuksella maan viranomaisiin.

– Maaliskuun puolivälissä minun piti lähteä Meksikoon Satu Hassin kanssa, kertoo Eve Jaakkola.

Matka kuitenkin peruuntui koronan suljettua rajat ja lopetettua lennot.

– Siitä olisikin aika seikkailu tullut, jos olisimme ehtineet lähteä, Jaakkola naurahtaa.

Matkaan on määrä yrittää uudestaan lokakuun lopulla.

– Tarkoitus on tavata jälleen kerran viranomaisia. Meksikossa on uusi presidentti, ja saa nähdä suhtautuuko nykyinen hallinto asiaan toisin kuin entiset, aprikoi Jaakkola.

Hänen äänensävystään kuulee, ettei toivoa oikeuden saamisesta enää juuri ole. Eve Jaakkola arvelee, että tuleva matka Meksikoon, nyt jo kahdeksas, saattaa jäädä hänelle viimeiseksi.

"Oli idealistinen ajatus, että syylliset tuomittaisiin"

– Alussa minulla oli idealistinen ajatus, että kun rikoksesta on näyttöä ja todistajiakin, niin murhiin syyllistyneet saisivat tuomion, muistelee Eve Jaakkola.

– Käynnit Euroopasta ovatkin luoneet Meksikossa painetta. Ilman niitä asia olisi jo kauan sitten unohdettu, Jaakkola jatkaa.

Vierailujen aikoihin viranomaiset monesti aktivoituvat ja tekevät pidätyksiä.

– Mutta mahdottomalta näyttää, Jaakkola huokaa.

– Meidän todistajamme ovat vetäytyneet pois oman turvallisuutensa vuoksi, joten syytettyjä on vapautettu.

Vain alaikäinen sai tuomion

Triqui-alkuperäiskansan asuttamaan kylään pyrkineen avustussaattueen väijytti aseellinen Ubisort-ryhmä.

Vaikka iskun tekijöitä oli useita, on oikeudenkäynneissä langetettu toistaiseksi vain yksi kolmen vuoden vankeustuomio. Sen sai nuorukainen, joka tapahtumaan aikaan oli 17-vuotias.

– On ihan hirveätä, että vain joukon nuorinta vastaan muka löytyi näyttöä, ihmettelee Eve Jaakkola.

Neljän syytetyn oikeudenkäynti on lykätty koronan vuoksi lokakuulle. Jaakkola epäilee, että tuomioiden antaminen kilpistyy Meksikossa vallalla olevaan rankaisemattomuuden kulttuuriin. Hän muistuttaa, että huumekartellien ja muiden rikollisten väkivalta on maan tapa.

Eve Jaakkolan mukaan San Juan Copalan autonominen kyläyhteisö – jolle saattueen oli tarkoitus viedä apua – on häädetty pois, ja Ubisort-liike pitää aluetta hallussaan.

Seuraavaksi ihmisoikeustuomioistuimeen

– Meidän asiamme unohtamista on perusteltu silläkin, että Oaxacan alue pitää rauhoittaa, oudoksuu Jaakkola.

Hän ihmettelee, kuinka rauha voi syntyä sillä, että jätetään väkivaltaisuudet selvittämättä?

Oikeusprosessiin tuloksettomuuteen turhautuneet omaiset ja asianajajat ovat päättäneet viedä asian Amerikkojen ihmisoikeustuomioistuimeen. Meksikon viranomaisia ajatus rikoksen käsittelystä Washingtonissa ei miellytä.

– Minulle tarjottiin jo Meksikon valtiolta – ikään kuin anteeksipyyntönä – virallista huomionosoitusta. Mutta ehtona oli, että asiaa ei olisi viety ihmisoikeustuomioistuimeen, kertoo Eve Jaakkola tuohtuneena.

Jyri järjesti Estellen Angolaan

Aiemmin Jyri Jaakkola oli osallistunut reilun kaupan laivan S/V Estellen purjehdukselle Angolaan Afrikan länsirannikolle.

– Jyrihän tuli merikipeäksi jo Aurajoella, naurahtaa Estellen aktiivi ja puosuna toiminut Wellu Koivisto. – Merenkulku ei ollut Jyrin alaa, mutta silti hän halusi olla reissuilla mukana.

Jyri Jaakkolan osuus Angolan-matkan järjestelyissä oli ratkaiseva, muistuttaa Wellu Koivisto. Ylen puhelinhaastattelussa Turussa asuva Koivisto sanoo, että Jyri Jaakkola vei asioita jämäkästi mutta rauhallisesti eteenpäin.

Afrikassa idealismi joutui usein koetukselle vaikkapa satamakapteenien korruption vuoksi.

– Jyri ymmärsi sen, että köyhät ahtaajat ottivat palkakseen jotain lastista, muttei hyväksynyt lahjuksia kärkkyviä virkamiehiä, muistelee Wellu Koivisto.

Atlantin ylitys jäi haaveeksi

Angolan jälkeen katseet kääntyivät länteen. Wellu Koivisto ja Jyri Jaakkola suunnittelivat matkaa Meksikoon turkulaisen olutravintolan ikkunapöydässä.

Vaikka ajatus reilun kaupan kahvilastin hausta purjelaivallla piti unohtaa, Jyri Jaakkola jatkoi avustustyötä Meksikon alkuperäiskansojen parissa.

Etenkin kylien itsehallinnolliset hankkeet kiinnostivat häntä. Apua ja ihmisoikeuksien valvontaa oli tarkoitus vielä myös San Juan Copalaan.

– Haave Estellen matkasta yli Atlantin olisi kenties voinut vielä toteutua. Mutta sitten koko korttitalo romahti huhtikuun 27. vuonna 2010, kuvaa Wellu Koivisto ystävänsä kuolemaa.

– Parin päivän päästä saimme tapahtuneesta Turkuun vahvistuksen.

"Jyrin ystävät ovat läsnä elämässäni"

– Jyrin kuoleman jälkeen hänen asiansa on hallinnut omaa elämääni, kertoo Eve Jaakkola.

– Jyrin ystävät ovat nyt läsnä myös minun elämässäni. Helsingin sosiaalifoorumissa – joka peruuntui koronan vuoksi – oli määrä kuulla puheenvuoroja siitä, mitä hänen ajatuksensa voisivat merkitä nyt. Miten maailma on muuttunut kymmenessä vuodessa ja mitä olisi nyt solidaarisuus, jota Jyrikin tavoitteli.

– Tuo kysymys on minulle vaikea vastata. Olen elänyt näinä päivinä tätä asiaa tunteella. Mutta tiedän, että Jyrin ihanteena ja tavoitteena oli suora demokratia ja paikallinen itsehallinto, jota hän kutsui kommunalismiksi. Tämän vuoksi häntä kiinnostivat myös Meksikon alkuperäiskansojen elämäntavat.

Vaikka Jyrillä oli hyvin vahvoja näkemyksiä maailmasta, hän ei koskaan koskaan ollut agressiivinen vaan sovitteleva, sanoo Eve Jaakkola pojastaan.

Lue lisää:

Meksikossa uusi pidätys suomalaisaktivistin murhatutkimuksissa

Meksikossa murhatun Jyri Jaakkolan tapauksen tutkintaa jarrutetaan poliittisista syistä

Seitsemän vuoden oikeustaistelu jatkuu

Katso myös:

Estelle vei Angolaan sairaalasänkyjä ja polkuompelukoneita

Estelle – Afrikan tähti, dokumentti Estellen matkasta 2002

Missä kuljimme kerran, Jyri * Where we once walked with Jyri

Ulkoministeriö kehottaa välttämään kaikkea matkustamista ulkomaille toistaiseksi. Samalla matkatoimistot tarjoavat pakettimatkoja pian alkavalle kesäsesongille.

Lomapaketteja myyvät esimerkiksi TUI, Tjäreborg ja Aurinkomatkat. Matkoja on tarjolla lähinnä Kreikkaan, Kyprokselle, Turkkiin, Mallorcalle, Kroatiaan ja Portugaliin – matkanjärjestäjästä riippuen.

Ainakin Aurinkomatkojen ja Tjäreborgin sivuilta näyttäisi kuitenkin löytyvän kesäksi jokunen kohde Italiasta ja Manner-Espanjasta. Molemmissa maissa epidemia on ollut Euroopan rankimpia.

Kohteita on karsittu, mutta Aurinkomatkojen kautta pääsisi esimerkiksi Espanjan Aurinkorannikolle, Benalmadenaan heinäkuusta lähtien. Onko se hieman liian aikaista, sillä Espanja on vasta juuri ja juuri selättänyt epidemiahuipun?

Puhelimeen vastaa Finnairin viestintäpäällikkö Päivyt Tallqvist, sillä Aurinkomatkat kuuluu Finnair-konserniin.

– Tilannetta seurataan jatkuvasti. Ja jos sinne ei ole turvallista matkustaa, niin sitten matkoja ei tietenkään järjestetä, Tallqvist sanoo.

– Päätimme maaliskuussa perua kaikki matkat kesäkuun loppuun saakka. Johonkin se ajankohta täytyi asettaa ja me asetimme sen heinäkuun ensimmäiseen päivään. Tarvittaessa päivitämme sitä uudelleen, Tallqvist sanoo.

Päätös muutoksista syntyy Tallqvistin mukaan lähiviikkoina.

"Myyntiin ei ole lisätty mitään uusia matkoja"

Tjäreborgin tuotepäällikkö Jessica Virtanen huomauttaa, että kaikki sivuilla tarjottavat matkapaketit ovat olleet myynnissä jo ennen koronaa, vaikka toisenlainen käsitys saattaisi tullakin kesäsesongin kynnyksellä.

– Ei sinne ole mitään matkoja lisätty myyntiin vain sen takia, että ihmiset niitä varaisivat, vaan nämä matkat ovat sellaisia, jotka piti alun perinkin tänä kesänä ohjelmistomme mukaisesti toteuttaa.

Virtanen arvioi, että kesän ohjelmistoon on todennäköisesti tulossa joitakin muutoksia. Huomioitava on tietenkin myös se, millaisia rajoituksia muut maat asettavat. Tilannetta seurataan.

– Kyllä ehkä lykkäystä tulee, mutta en voi suoraan sanoa. Kreikankin kohdalla täytyy katsoa, miten siellä maahantuloon suhtaudutaan.

Ulkoministeriö ei voi kieltää lähtemästä

Ulkoministeriöstä ei arvioida Ylelle, milloin kehotus välttää matkustamista kaikkiin maihin puretaan. Ministeriö ei myöskään arvioi, mihin maihin voisi ensimmäisenä matkustaa.

– Pandemian tässä vaiheessa on vielä ennenaikaista arvioida (eri maiden) matkustusrajoitusten kestoa. Hyvin monissa maissa maahantuloa ja maassa liikkumista rajoitetaan tilanteen johdosta voimakkaasti, karanteeneista puhumattakaan, joten poikkeustilanne on edelleen käynnissä, ministeriöstä kommentoidaan sähköpoistitse.

Ministeriö ei voi kuitenkaan kieltää ketään matkustamasta.

– Ulkoministeriön toimivaltaan ei kuulu rajoittaa suomalaisten liikkumisvapautta, eikä ketään voida sitovasti kieltää matkustamasta ulkomaille. Matka- tai paluupäätöksen tekee aina matkailija itse.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä ei haluttu kommentoida ulkomaanmatakailua tartuntariskin näkökulmasta ennen kuin Martti Hetemäen työryhmän "exit"-raportti julkaistaan.

Kesän menekki vaatimatonta

Aurinkomatkoilta ja Tjäreborgilta sanotaan, että matkojen varaus on ollut kesälle melko vähäistä tai maltillista.

– Mitään lukuja on tässä vaikea sanoa, mutta kyllä se varausten määrä on ollut aika vähäistä. Ne varaukset joita tulee, ovat keskittyneet enemmän talvelle. Ihmiset ovat odottavaisella asenteella siitä, mitä tulevaisuus tuo, Tjäreborgin Virtanen sanoo.

Aurinkomatkojen osalta viestintäpäällikkö Tallqvist ei avaa lukuja varausten määrästä.

– Ihmiset ovat varovaisia, vaikka toisaalta haluaisivat kauheasti jo suunnitella matkalle lähtöä, Tallqvist sanoo..

THL: Matkalle aikovien kannattaa huomioida tautitilanteen ohella karanteenisäännökset

THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane sanoo, että epidemiatilanteen ennustaminen heinäkuulle asti on hankalaa.

Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikössä työskentelevä Sane muistuttaa, että matkalle aikovien kannattaa ottaa suunnitelmissaan huomioon tautitilanteen lisäksi karanteenisäännökset, myös kotiinpaluuta koskien, ja varauduttava siihen, että rajatarkastuskäytännöt saattavat olla totutusta poikkeavat.

Sane penää toimia myös EU:lta mikäli matkustaminen EU:n alueella kesällä halutaan mahdollistaa.

– Asia vaatii EU-tasolla käsittelyä ja koordinaatiota. Jos halutaan mahdollista matkustaminen, se on tehtävä sellaiseksi, että se toimii.

Sanen mielestä on tärkeää, että kansallisella ja vähintään EU-tasolla luotaisiin asiasta kokonaiskuva, jossa otetaan huomioon esimerkiksi se, minkälaisia kriteerejä on sille, jos tautitilanne jossakin maassa roihahtaa ja miten muut maat silloin toimivat.

– Virus ei mihinkään kesän aikana tyystin katoa, se on selvää, sen kanssa on vaan opittava jollakin tavalla elämään, Sane sanoo.

– Jos ajatellaan vaikkapa Italiaa ja Kreikkaa, jotka ovat suosittuja kohteita ja joille matkailuelinkeino on erittäin tärkeä, on selvää, että matkailumahdollisuuksien toivotaan käynnistyvän pian, hän uskoo.

Ensi syksyn ja talven kaukomatkojen osalta Sane sanoo, että arvioin tekeminen on kuin kolikkoa heittäisi.

– Tilanne riippuu niin monesta tekijästä, kuten siitä tuleeko ja minkälaisia seuraavia tautiaaltoja tai onnistutaanko löytämään jokin toimiva lääkeyhdistelmä oireiden hoitoon. Rokotetta on turhaa vielä syksylle tai talvelle odotella.

–Työmatkat ja ulkomaankonferenssit ja niiden pitäminen tai peruminen syksyn osalta ovat osa tätä pohdintaa, Sane sanoo.

Vuoden 1540 kesä oli sietämättömän kuuma Ranskan Burgundissa. Kesä oli kuuma myös muualla Euroopassa: metsäpalot raivosivat, Alppien jäätiköt sulivat.

Mutta Burgundissa viinirypäleet muuttuivat köynnöksissä rusinoiksi. Ne tuottivat makeaa, siirappimaista ja paljon alkoholipitoisempaa viiniä. Normaalisti viini korjattiin myöhään syyskuussa tai varhain lokakuussa. Vuonna 1540 viljelijät kiirehtivät viikkoja aikaisemmin korjaamaan ylikypsät rypäleet.

Tutkijat ovat käyneet läpi burgundilaisen Beaumen kaupungin sadonkorjuutilastoja, joista varhaisimmat ovat vuodelta 1354. Asiasta kirjoittaa The National Geographic.

Viininkorjuutilastot, joita on pidetty eri puolilla Euroopan viinialueita, ovat itse asiassa vanhimpia pitkäkestoisia lähteitä, joista ilmenee, millainen sää on ollut satojakin vuosia sitten.

Tilastoista ilmenee, että viime vuosikymmeninä viinisatoa on Burgundissa korjattu säännönmukaisesti yhtä aikaisin kuin tuona yhtenä sietämättömän kuumana kesänä viisisataa vuotta sitten. Ilmastonmuutos on lämmittänyt kesäsäitä niin, että sadonkorjuu on aikaistunut.

Ilmastonmuutos aiheuttaa viininviljelyyn valtavia haasteita jo nyt, ja lisää on luvassa tulevaisuudessa. Keräsimme tähän muutamia.

1. Tuotantoalueet vähenevät dramaattisesti

Viiniköynnöstä voidaan viljellä vain rajallisella alueella pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla. Suotuisimmilla kasvualueilla lämpötila on päivisin keskimäärin 12–20 astetta, keväät ovat sateisia, kesä kuuma ja alkusyksy lämmin.

Viinin viljelystä tulee mahdotonta yli puolella nykyisistä viininviljelyalueista, mikäli ilmasto lämpenee kahdella asteella. Tämä ilmenee kansainvälisen tutkijaryhmän tekemästä laajasta tutkimuksesta, joka on julkaistu Proceedings of National Academy of Sciencessa.

Mikäli maapallon keskilämpötila nousee neljällä asteella, nykyisistä viljelyalueista yli 85 prosentista tulee kelvottomia viinintuotantoon.

– Viininviljely on tavallaan kuin kanarianlintu hiilikaivoksessa: se varoittaa samalla tavalla maanviljelyä ilmastonmuutoksen vaikutuksista, sillä viinikäynnös on ilmastoherkkä, sanoo tutkimusta tekemässä ollut Columbian yliopiston ja Nasan tutkija Benjamin Cook uutistoimisto AFP:lle.

Ryhmä keskittyi yhteentoista viiniköynnöslajiin, joiden joukossa olivat muun muassa Cabernet Sauvignon, Chardonnay, Grenache, Merlot ja Sauvignon Blanc. Tutkimuksen mukaan kahden asteen lämpötilan nousu tekisi mahdottomaksi näiden viljelyn 56 prosentilla nykyisistä viljelyalueista.

Lämpötilojen nousu aiheuttaa myös kuivuutta. Kuivuudesta kärsivät Kalifornia, Etelä-Afrikka ja erityisesti Australia, jossa yli 70 prosenttia nykyisistä viljelyalueista ovat viljelykelvottomia muutamassa vuosikymmenessä.

Toisaalta: Uusia lajeja perinteisillä alueilla

Lasi on kuitenkin vain puoliksi tyhjä. Nimittäin jos viiniköynnökset vaihdetaan lämpimämmässä säässä viihtyvään lajikkeeseen, viinin viljely onnistuu myös niillä alueilla, joilla perinteiset köynnökset eivät enää menesty.

Esimerkiksi Burgundin alueella Ranskassa voitaisiin vaihtaa perinteinen pinot noir lämpimämmässä viihtyvään Grenache-rypäleeseen. Nähtäväksi kuitenkin jää, miten viljelijät suhtautuisivat keskiajalta saakka jatkuneen viljelyn muutoksiin ja löytäisivätkö kuluttajat burgundinviiniään, joka ei olekaan Pinot Noiria.

– Se on korkea rima ylitettäväksi alueilla, joilla viljelijät on viljelty samoja lajikkeita vuosisatoja ja vuosisatoja. Tarvitaan myös kuluttajia, jotka ovat valmiita hyväksymään vaihtelua lempialueellaan, sanoo AFP:lle British Columbian yliopiston tutkija Elizabeth Wolkovich.

Kyse on lisäksi lainsäädännön muutoksista. Esimerkiksi Bordeauxissa on nykyisin sallittu vain viiden rypälelajikkeiden viinit, etupäässä Cabernet Sauvignon ja Merlot. Nyt kuitenkin kokeillaan seitsemää muutakin lajiketta, jotka saatetaan hyväksyä tulevaisuudessa.

Viljelijät kokeilevat myös erilaisia kloonattuja viiniköynnöksiä. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa on testattu menestyksellä kuivuutta kestävää kloonattua Cabernet Sauvignonia.

Aikakirjojen lisäksi viinin historiasta voi ottaa muutakin oppia: vanhoja lajikkeita voidaan ottaa uudelleen käyttöön. Monet köynnöslajikkeista ovat olleet viimeksi viljelyssä 1800-luvulla, mutta useat niistä ovat nykyisiä suosikkiköynnöksiä paljon kestävämpiä.

Ja myös: Kokonaan uusia tuotantoalueita

Lämpötilojen nouseminen on aiheuttanut kuitenkin myös sen, että sellaisilla alueilla, missä hienot vuosikerrat olivat harvinaista herkkua, on nyt nähty erinomaisia viinivuosia yksi toisensa jälkeen. Näitä ovat esimerkiksi Italian Piedmonten Barolon alue sekä Moselin ja Reinin laaksot Saksassa.

Lisäksi viljely on leviämässä alueille, missä se aiemmin oli käytännössä mahdotonta, esimerkiksi Belgiaan, Brittein saarille, Pohjoismaihin, Kanadan Ontarioon ja British Columbiaan sekä Uuden-Seelannin eteläosiin ja Argentiinan Patagoniaan.

Osa viinilajikkeista on paremmin kylmää kestäviä hybridiköynnöksiä, mutta eivät kaikki: esimerkiksi Norjassa viljellään nykyisin Rieslingiä, joka on ihan vastaavaa kuin mannereurooppalainen Riesling.

Lisäksi perinteiset viinitalot etsivät uusia alueita. Esimerkiksi Espanjassa katalonialainen viinijätti Familia Torres on etsinyt uusia viljelyalueita yli tuhannen metrin korkeudesta Pyreneiden vuoristosta.

– 25 vuotta sitten se olisi ollut mahdotonta, sanoi Torresin toimitusjohtaja Miguel Torres Maczassek New York Timesille.

Vuoristossa hellekausi on lyhyt ja yölämpötilat alhaisempia kuin alavammilla mailla. Tämän vuoksi rypäleet kypsyvät tasaisempaa tahtia.

Uusia viinialueita on luvassa myös esimerkiksi Andien vuoriston rinteillä.

2. Joillekin viineille tulee loppu

Toisaalta jotkin erikoisviinit ovat vaarassa ilmastonmuutoksen myötä. Esimerkiksi Saksassa jäi tänä vuonna saamatta koko jääviinisato, kun talvea ei tullut. Viinin vaatimaa seitsemää pakkasastetta ei nähty tänä talvena yhdelläkään Saksan 13 viinintuotantoalueesta.

Jo 2017 ja 2018 jääviinillä oli vaikeuksia, kun juuri ja juuri tarpeeksi kylmää oli muutamilla Saksan viljelyalueilla. Vuosina 2012 ja 2015 sato onnistui, mutta vuoden 2012 jääviinin löytäminen enää olisi lähinnä lottovoitto.

Jääviini on makeaa viiniä, joka valmistetaan luonnollisesti köynnöksiin jäätyneistä viinirypäleistä. Mitä kylmempi sää on poimimishetkellä, sitä makeampaa on viini. Jääviiniä tuotetaan lähinnä Saksassa, Itävallassa ja Kanadassa.

3. Vuosikertasamppanjasta tulee todellinen harvinaisuus

Kylmissä kalkkisissa kellareissa syvällä Champagnen maakunnan samppanjatalojen alla raavitaan päätä. Kysymys on siitä, miten varmistetaan kuplivan juoman kirpeä hapokkuus ja mineraalisuus. Samppanjaa saadaan vain piehehköltä alueelta Pohjois-Ranskasta.

Samppanjan valmistamiseen käytetyt rypäleet, etupäässä Chardonnay ja Pinot Noir, ovat aiemmin kasvaneet viileässä ilmastossa, mutta niin ei ole ollut enää vuosiin. Champagnen alueen keskilämpötila on noussut 1,2 astetta 30 vuoden aikana.

Hauraita köynnöksiä uhkaavat toki myös sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus, äärimmäinen helle, myrskyt ja niin edelleen. Ääri-ilmiöt ovat kaksinkertaistuneet viime vuosikymmeninä.

Samppanjatalo Gallimard menetti viime vuonna 20 prosenttia sadostaan helteen takia. Drappier puolestaan 15 prosenttia – ja kahdeksan prosenttia meni jo keväällä hallan takia.

Suurin ongelma on kuitenkin keskilämpötilan nousu. Tarina on sama kaikkialla:

– Sadonkorjuu on kaksi viikkoa aikaisemmin kuin se oli 20 vuotta sitten, sanoo luksussamppanjatalo A.R. Lenoblen toinen omistaja Antoine Malassagne Bloombergille.

– Kypsyminen silloin, kun päivät ja yöt ovat kuumia, johtaa vähempään ja vähempään hapokkuuteen rypäleissä, mikä tarkoittaa vähemmän raikkautta viinissä, hän jatkaa.

Hapokkuus on oleellista samppanjassa, sillä se mahdollistaa viinin ikääntymisen. Vuosikertasamppanjat ovat siis tulevaisuudessa yhä harvinaisempaa herkkua. Samppanjatalot, kuten esimerkiksi Lenoble, ovat nyt keräämässä kylmiin kellareihinsa varastoa, joista voidaan tulevaisuudessa sekoittaa samppanjoita niiden raikkauden palauttamiseksi.

Viljelijät tekevät yhä enemmän yhteistyötä tutkijoiden kanssa uusien menetelmien kehittämiseksi. Menestystä on tullut esimerkiksi paremmin lämpöä kestävien viiniköynnöslajikkeiden risteytyksessä.

Viinitilat myös itse ymmärtävät hyvin ilmastonmuutoksen torjunnan tarpeellisuuden. Monet pyrkivät pienentämään hiilijalanjälkeään niin paljon kuin pystyvät. Samppanjatalo Drappier on päässyt täysin neutraaliksi hiilijalanjälkensä suhteen ja vuodesta 2017 on käyttänyt pulloja, jotka ovat 87-prosenttisesti kierrätysmateriaalia.

Toisaalta: Korvaako englantilainen kuohuviini samppanjan?

Vuonna 2016 viiniammattilaisten keskuudessa kohahti. Sokkotesteissä valikoima englantilaisia kuohuviinejä nimittäin valittiin paremmiksi kuin erä ranskalaisia samppanjoita. Itse asiassa jotkut asiantuntijat – myös ranskalaiset ammattilaiset – jopa luulivat niitä aidoksi samppanjaksi. Maistelusta kertoo Smithsonian Magazine.

Menestys on toki isolta osalta peräisin englantilaisten viljelijöiden laadun kehittymisestä, mutta osansa on myös ilmastonmuutoksella. Eteläisen Englannin kalkkikivinen maaperä on hyvin samanlainen kuin Champagnessa, mutta aiemmin ilmasto on ollut liian viileää köynnöksille. Nyt on toisin.

Kentin, Sussexin, Hampshiren, Dorsetin sekä Cornwallin alueilla valmistetaan nykyisin erinomaisia kuohuviinejä, samalla menetelmällä kuin Champagnessa.

Asia on huomattu myös kanaalin toisella puolella. Lukuisat perinteiset samppanjatalot, esimerkiksi Taittinger ja Vranken-Pommery Monopole ovat investoineet rajusti englantilaisiin viinitiloihin.

Lue myös:

Ilmastoniksi: Ranskassa ponnistellaan viininautintojemme pelastamiseksi

Ilmastonmuutos siirtää viinin kasvualuetta pohjoiseen – Britanniasta uusi Espanja?

Yhdysvaltain demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden on kiistänyt, että hän olisi seksuaalisesti ahdistellut entistä työntekijäänsä. Biden puhui asiasta ensimmäisen kerran sitten syytösten julkitulon.

Bidenin entinen alainen Tara Reade teki Washintonin poliisille ilmoituksen seksuaalisesta ahistelusta viime kuussa. Hän väitti Bidenin suudelleen häntä niskaan ja työntäneen sormensa hänen sisäänsä, kun Reade työskenteli hänen toimistossaan senaatissa 1993.

– Haluan puhua entisen työntekijäni syytöksistä, joiden mukaan olisin tehnyt rikkeitä 27 vuotta sitten, Biden sanoi sähköpostilausunnossaan.

– Ne eivät ole totta. Sitä ei ole koskaan tapahtunut.

Biden sanoo lausunnossaan taistelleensa vuosien ajan seksuaalista väkivaltaa vastaan ja tukeneensa sitä koskevaa lainsäädännön tiukentamista.

Tara Reade oli toimistotyöntekijä ja vuonna 1993 hän oli 29-vuotias. Hän sanoo kertoneensa asiasta tuoreeltaan esimiehilleen. Reade on esittänyt väitteitä ahdistelusta aiemminkin, mutta hänen kertomuksensa on muuttunut. Readen mukaan se johtui siitä, että hän ei uskaltanut tulla esiin asian kanssa.

Aiheesta aiemmin:

Entinen alainen syyttää Bidenia seksuaalisesta ahdistelusta – tulevan presidenttiehdokkaan kampanjatoimisto kiistää syytökset

Yle toteutti jo viime kesänä kesän luonnonkukista testin, jossa piti tunnistaa kymmenen luonnonkukkaa. Kukkia on käynyt tunnistamassa 108 000 ihmistä. Testi sai kuitenkin palautetta, että se on liian lyhyt.

Toiveenne on kuultu ja testiä on nyt laajennettu.

Testin on tarkastanut Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin hallituksen jäsen ja ekologi Hannu Tuomisto.

Kuinka hyvin sinä tunnet luonnonkukkia?

Johtaminen on vaikea laji, mutta onneksi sitä voi harjoitella. Voi lukea johtamisoppaita, kehittää itseään alaisilta saadun palautteen perusteella tai investoida johtamisvalmennukseen.

Kriisijohtaminen on paljon vaikeampi laji, koska sitä pääsee harvemmin etukäteen harjoittelemaan. Kriisit tulevat yleensä yllätyksenä ja pyytämättä kuin Jäätteenmäelle faksi. Aikaisempi johtamiskokemus auttaa toki kriiseissäkin, mutta se ei yksin riitä – kriisijohtamisessa tarvitaan nimittäin aivan erityisiä ominaisuuksia. Kaiken lisäksi yleensä vasta tositilanteessa selviää, onko itsellä niitä.

Sota opetti minulle yhtä ja toista kriisijohtamisesta. Joku voi ajatella, ettei Sri Lankan sisällissodasta opittuja asioita voi soveltaa globaalin terveyskriisin keskellä kamppailevaan Suomeen. Uskon kuitenkin vahvasti, että tarvittavat ominaisuudet eivät ole aikaan tai paikkaan sidottuja.

Kaikilta johtajilta vaaditaan kykyä tehdä päätöksiä. Kriisissä päätöksiä kuitenkin joutuu tekemään nopeasti, suuren paineen alla ja usein puutteellisen tiedon pohjalta. Kriisijohtajalta vaaditaankin poikkeuksellista paineensietokykyä. Tarvitaan myös kykyä sietää epävarmuutta: kun tietoa ei ole tarpeeksi, päätökset pitää tehdä ”kokonaisharkintaa” käyttäen.

Kriiseissä tarjolla on usein vain huonoja vaihtoehtoja, jolloin johtajan epäkiitollinen tehtävä on arvioida, mikä niistä on vähiten huono.

Pitää myös olla kyky hahmottaa laajoja kokonaisuuksia. Lisäksi pitäisi osata ennakoida, mitä toimenpiteitä lähitulevaisuus edellyttää. Jatkuvasti pitää miettiä myös vaihtoehtoisia skenaarioita. On arvioitava erilaisten päätösten todennäköisiä seurauksia.

Lisäksi kriiseissä tarjolla on usein vain huonoja vaihtoehtoja, jolloin johtajan epäkiitollinen tehtävä on arvioida, mikä niistä on vähiten huono.

Sodassa on rauhan ajan kriiseihin verrattuna yksi etu. Monista vaikeista päätöksistä vastaa tehtävään varta vasten koulutettu armeija. Sotilasjohtajat on koulutettu tekemään päätöksiä, joista voi riippua tuhansien ihmisten henki. Selkeät komentoketjut on nimenomaan rakennettu kriisien tarpeisiin, mahdollistamaan nopeat päätökset ja tehokas toimeenpano.

Sanna Marinia tuskin on koulutettu tekemään elämän ja kuoleman päätöksiä. Hän kuitenkin joutuu niitä tekemään. Hän on tottunut pohjaamaan päätöksensä tutkittuun tietoon, mutta joutuu nyt valitsemaan maailman johtavien epidemiologien kilpailevista teorioista sen, johon luottaa. Kaikesta tästä hänen pitää myös viestiä avoimesti, selkeästi ja usein, koska demokratiassa johtajan tulee nauttia kansan luottamusta.

Tunsin valtavaa ylpeyttä siitä, että olen Suomen kansalainen.

Marinin päätöksiä sitovat lisäksi monet lait, ja niiden toimeenpanemista hidastavat prosessit. Uudenmaan sulku purettiin, koska lain mukaan liikkumisvapautta voi rajoittaa vain, jos se on ”välttämätöntä” – nyt katsottiin, ettei välttämättömyyttä ole perusteltu.

Moni pöyristyi siitä, että kriisin keskellä niuhotetaan yksittäisistä sanoista ja pykälistä. Minä iloitsin, ja tunsin valtavaa ylpeyttä siitä, että olen Suomen kansalainen. Voi olla, että viruksen leviämisen kannalta sulkua olisi kannattanut jatkaa, ja lain sanamuotoakin voi olla syytä muuttaa, mutta kummastakaan ei nyt ole kyse. Kyse on siitä, että vasta kriisitilanteessa punnitaan oikeusvaltion kova ydin.

Perustuslakia on helppo noudattaa normaalioloissa, mutta sen todellinen merkitys paljastuu vasta poikkeusoloissa. Olen nähnyt omin silmin, mitä tapahtuu, kun sota antaa oikeutuksen mille tahansa. Se ei tapahdu yhtäkkiä vaan pikkuhiljaa. Ensimmäinen askel on se, että lakipykäliä aletaan tulkinta politiikan, ei juridiikan näkökulmasta. Kotimaassani Sri Lankassa hallitus otti kaiken irti 30-vuotisen sisällissodan aiheuttamasta poikkeustilasta.

Presidentti Donald Trump on vierittänyt vastuun amerikkalaisten kuolemista kaikille, paitsi omalle hallinnolleen.

”Kansallisen turvallisuuden” varjolla voi järjestää poliittiset vastustajat epäilyttävien toimijoiden listalle, tai järjestää alueellisia liikkumisrajoituksia niin, että sen seurauksena tiettyjen etnisten ryhmien edustajat eivät pääse kokoontumaan. Tämä kaikki ei tapahdu yhtäkkiä vaan pikkuhiljaa.

Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä kriisissä tarvitaan vastuunkantoa ja arvojohtajuutta. Presidentti Donald Trump on vierittänyt vastuun amerikkalaisten kuolemista kaikille, paitsi omalle hallinnolleen ja katkaisi Yhdysvaltojen rahoituksen Maailman terveysjärjestö WHO:lle.

Sanna Marin tunnusti toimittajien ja kansalaisten edessä, että vakaviakin virheitä on tehty, mutta niistä pyritään oppimaan. Pian Trumpin ilmoituksen jälkeen Suomi ilmoitti lisäävänsä rahoitusta miljoonalla eurolla.

Siitä tuskin koskaan saamme lopullista totuutta, missä määrin hyväksi kriisijohtajaksi synnytään ja missä määrin sellaiseksi opitaan. Sekin selviää vasta vuosien päästä, ovatko kaikki nyt tehdyt päätökset olleet oikeita, mutta sekä pääministeri Sanna Marin, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö ovat kriisin aikana osoittaneet vankkaa kriisijohtajuutta.

Suomalaisilla on syytä olla ylpeä johtajistaan ja maastaan. Suomi on oikeusvaltio, joka nojaa hyviin perusarvoihin. Arvostan tätä kaikkea erityisesti, koska olen nähnyt ja kokenut, mitä tapahtuu, kun sekä oikeusvaltio että arvot murenevat.

Rajkumar Sabanadesan

Kirjoittaja on tamperelainen yrittäjä, muutosjohtamisen konsultti ja entinen turvapaikanhakija.

Aiheesta voi keskustella 2.5. klo 23:00 asti.

Lue tästä kaikki tuoreimmat tiedot koronaviruksesta.

Terveys on suomalaisille ykkösasia. Se kävi jälleen ilmi kyselystä, jonka Yle teki koronakriisin keskellä.

Kun kansalaisilta kysyttiin, minkälaisia toiveita ja haaveita heillä on tulevaisuudestaan, lähes puolessa vastauksista mainittiin terveys.

Toiseksi eniten vastauksissa toistui toive siitä, että on työtä. Kolmanneksi eniten mainintoja saivat ihmissuhteet eli parisuhde, rakkaus, ystävät ja läheiset. Neljäntenä listalla oli toimeentulo.

Jutun sitaatit on poimittu tutkimukseen osallistuneiden vastauksista.

"Kiinnostava opiskelupaikka ja omia mielenkiinnonkohteita tukeva, suhteellisen hyvin maksava työ. Minä ja läheiseni olemme terveitä ja suhteellisen tyytyväisiä elämiimme." Nainen, 21

Psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen on tutkinut onnellisuutta vuosikymmeniä. Hänen mukaan Ylen kyselyn tulokset ovat hyvin samanlaisia kuin aiempien tutkimusten.

Tyypillistä on myös se, että haaveet ovat hyvin realistisia ja arkisia. Se mietityttää Ojasta.

– Mukana ei ole höttöisiä juttuja, vaikka haave-sanakin on kyselyssä ollut mukana. Tämä on vaivannut minua aiemmissakin kyselyissä. Kai ihmisillä voi olla jännittäviäkin unelmia, varsinkin nuorilla ihmisillä? Eikö niitä kehdata sanoa? Vai ovatko suomalaiset niin realistisia, etteivät haaveile esimerkiksi supertähteydestä, Ojanen pohtii.

Korona korostanee terveyden merkitystä

Vaikka suomalaiset ovat aina alleviivanneet terveyden merkitystä, Ojasen mukaan se vaikuttaisi nyt olevan vielä normaaliakin tärkeämpää.

– Voi olla, että se nyt pikkuisen koronan vuoksi korostuu. Väkisinkin tässä itse kukin sitä ajattelee.

Itse koronasta ei ole kovin monia mainintoja. Muutamissa vastauksissa näkyy kaipuu normaalioloihin.

"Elämä palautuisi normaaliksi, pääsisi elokuviin ja matkustelemaan." Mies, 42

"Haluan päästä yliopistoon ja saada ylioppilasjuhlani." Nainen, 18

Erilaisia haaveita eri ikäkausina

Tutkimus tehtiin 7.–14. huhtikuuta, ja siinä oli mukana tuhat 18–89-vuotiasta suomalaista. Iän vaikutus näkyy vastauksissa.

Nuoret aikuiset toivovat mieluista opiskelu- ja työpaikkaa sekä parisuhdetta. 30–45 vuoden ikävälillä olevat vastaajat mainitsevat usein työpaikan, urakehityksen ja lapset.

"Tehdä työtä, jota voi tehdä vastuullisesti. Mahdollisesti kouluttautua vielä uuteen ammattiin, jossa voisi tehdä ihmisten kanssa töitä. Turvattu toimeentulo myös tärkeää. Viettää aikaa yhdessä perheen kanssa ja matkustaa." Nainen, 36

Vaikka kaikissa ikäryhmissä mainitaan usein terveys, noin 45 ikävuoden jälkeen maininnat näyttävät lisääntyvän. Mitä vanhemmaksi tullaan, sitä enemmän terveys hallitsee vastauksia.

"Että pääsisi terveenä hautaan." Mies, 75

Mitä on onnellisuus?

Haaveet ja toiveet heijastelevat sitä, mitä ihminen tarvitsee ollakseen onnellinen. Mutta mitä on onnellisuus?

Professori Markku Ojanen sanoo, että onnellisuutta on määritelty kautta historian monin eri tavoin niin filosofiassa kuin psykologiassa. Määritteleminen on vaikeaa, ja Ojanen itse on päätynyt vuosikymmenten pohdintojen jälkeen tällaiseen lopputulokseen:

– Onnellisuus on sellainen tila, jossa on tyytyväinen ja kiitollinen siitä, mitä nyt on, eikä tarvitse haikailla menneisyyteen tai tulevaisuuteen.

Kirjakaupat pursuavat nykyään teoksia, jotka lupaavat lisätä ihmisen onnellisuutta. Ojanen suhtautuu lisäämismahdollisuuksiin kriittisesti, koska onnellisuuden taso on melko vakio muun muassa geeniemme vuoksi. Hän kuitenkin uskoo hyväntahtoisuuden parantavan mielialaa.

– Pienillä hyvillä teoilla on vaikutusta mielialaan. Uskon vanhoihin hyveisiin, kuten kiitollisuuteen, anteliaisuuteen, oikeudenmukaisuuteen, anteeksi pyytämiseen ja nöyryyteen. Niitä on onneksi tutkittu viime vuosina paljon, Ojanen sanoo.

Taustatietoa kyselytutkimuksesta:

Ylen tilaaman Suomalaisten pelot ja haaveet 2019 -kyselytutkimuksen toteutti IROResearch. Sen tarkoituksena on selvittää, millaiseksi suomalaiset kokevat elämänsä tällä hetkellä ja millaisia huolenaiheita heillä on arjessaan. Kyselylomake suunniteltiin yhteistyössä Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan kanssa.

Tämä tiedonkeruu tehtiin IROResearchin internet-paneelissa 7.–14. huhtikuuta 2020. Tutkimusosiossa oli mukana tuhat 18–89-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan noin + 3,2 prosenttiyksikköä.

Lue myös:

Laura Hallamaan kolumni: Nauru on poikkeusoloissa tärkeämpää kuin koskaan

Saimaannorppia voi jälleen seurata suorassa lähetyksessä, kertoo suositun Norppaliven tänään avannut ympäristöjärjestö WWF.

Norppaliven kamera on asennettu samaan paikkaan kuin aiemmin, ja koska saimaannorpat ovat paikkauskollisia, voi suomalaisten suosioon noussut Pullervo näyttäytyä jälleen kameran edessä.

Norpat nousevat toukokuussa Saimaan rantakiville vaihtamaan karvansa.

– Norppalive tarjoaa tänäkin vuonna huippuviihdettä, jossa ei tapahdu juuri mitään. Välillä kivellä on norppa, välillä ei. Välillä norppa rapsuttaa itseään, välillä ei. Hitaus, yksinkertaisuus, aitous ja sydämellinen huumori ovat Norppaliven viehätyksen ytimessä, WWF:n viestinnän asiantuntija Joonas Fritze kertoo tiedotteessa.

WWF:n mukaan neljänä viime keväänä Norppaliveä on katsottu yli seitsemän miljoonaa kertaa.

Suorissa luontolähetyksissä voi tällä hetkellä seurata myös sääksien elämää.

Kyytkin kiinnostivat

Myös muut livelähetykset ovat kiinnostaneet katselijoita. WWF:n mukaan huhtikuussa Luontolivessä katseltiin kyiden paistattelua kevätauringossa.

Käärmeasiantuntija Toni Beckmanin kanssa toteutettua livelähetystä katsottiin 692 000 kertaa.

– Kyykameran avulla kerroimme, kuinka ihmisten ja käärmeiden yhteiselo voi onnistua. Norppaliven yhteydessä puolestaan muistutamme Saimaalla kalastavia siitä, että norppia voi parhaiten suojella vaihtamalla verkot norpalle turvallisiin kalanpyydyksiin, kertoo WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen tiedotteessa.

Kiirastorstain iltana korona-Suomi laskeutui neljän seinän sisällä pääsiäiseen.

Ruokolahtelaisen fysioterapeutin Mari Tonderin tunnelma oli erilainen: hän täytti tukihakemusta. Ei ollut synkkä ja myrskyinen yö, paitsi ehkä henkisesti. Kynnys hypätä autettavaksi oli iso.

– Olin jo ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Ja sitten oli tämän tuen hakeminen. Tuli semmoinen olo, että olenko mie luovuttamassa, hän sanoo.

Tonder oli koko Suomessa ensimmäisiä, jotka hakivat yksinyrittäjien 2 000 euron koronatukea. Tuki jaetaan kuntien kautta, ja Tonderin kotikunta Ruokolahti oli asiassa lähes valonnopea. Hallituksen päätöksestä oli kulunut vain runsas viikko, kun kunta pyysi Tonderia testaamaan hakua.

Tonder ryhtyi koekaniiniksi, viilasi kiirastorstaina hakemuksen kuntoon yhdessä kunnan kanssa ja sai rahat nopeasti tilille. Asiakkaat ovat pitkälti kaikonneet: ryhmätunteja ei ole, yksityisvastaanotolle pelätään tulla. Tuki auttaa vuokraan, tarvikkeiden ostoon sekä sähkö- ja vesilaskuihin.

– Täällä maalla on luonnostaankin isot turvavälit, mutta nyt kylänraitti on suoraan sanoen kuollut. Mie olen kyllä todella kiitollinen tästä valtion tuesta.

Ruokolahti sai tuen hakuun vain viikossa

Valtion ja kunnan yhteispeli nakutti yksinyrittäjien tuen kohdalla nopeasti. Valtio antoi 250 miljoonan euron palikat ja säännöt, ja kunnat hoitivat loput.

Ruokolahden ohella juuri pääsiäisen alla haun sai auki kourallinen kuntia, muun muassa Mäntsälä ja Kontiolahti. Missio oli kirkas, sanoo Ruokolahden kunnanjohtaja Tuomo Sallinen.

– Oli selvää, että rahat on saatava yrittäjille mahdollisimman nopeasti. Maksatuksessa on otettu etukenoa, eli olemme maksaneet tukia ennen kuin olemme saaneet rahoja valtiolta, Sallinen kertoo.

Samaa sanotaan Mäntsälän hakemuksia käsitelleestä kunnan kehitysyhtiöstä.

– Säännöt olivat jo varhaisessa vaiheessa selvät. Sanoin meidän atk-kaverille, että hakupohja pitäisi tehdä. Soittoja tuli heti, parturi-kampaamoja, kauneudenhoitajia, hierojia, ja heidän tuskansa kävi selväksi. Halusin, että päästään purkamaan hakemuksia jo pääsiäisenä, Mäntsälän yrityskehityksen toimitusjohtaja Harri Kari sanoo.

Mari Tonder kiittää Ruokolahden kunnan asennetta.

– Kello oli yli yhdeksän kiirastorstain iltana, kun kunnanjohtaja auttoi vielä linjoilla hakemuksen kanssa. Nostan hänelle hattua. Moni ei olisi toiminut noin, Tonder sanoo.

Professori: Kriisi muuttaa mielikuvia valtiosta

Valtio ja nopeus eivät yleisissä mielikuvissa käy yksiin. Päinvastoin, mielikuvat julkisen vallan jähmeydestä ovat sitkeässä.

Muuttaako korona mielikuvaa? Muuttaa, uskoo Turun yliopiston taloussosiologian professori Pekka Räsänen.

– Kriisi on tehnyt valtion roolin näkyvämmäksi. Uskon, että kriisi lisää luottamusta valtioon, ja sen roolia tunnustetaan aiempaa enemmän, hän sanoo.

Räsäsen mukaan mikään ei oikeastaan ole muuttunut, jos ajatellaan valtion ja yritysten rooleja. Valtion tukirooli voi jäädä perusarjessa pienelle huomiolle, mutta loppujen lopuksi hyvien aikojen verovähennyksissä ja huonojen aikojen kriisituessa on Räsäsen mukaan kyse samasta asiasta.

– Ajatellaan ehkä helposti, että valtion rooli on lähinnä verottaa yrittäjää. Mutta tosiasiassa se pyrkii helpottamaan ja luomaan edellytyksiä. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskeinen tarkoitus on turvata hyvä ja tasapuolinen toimintaympäristö liiketoiminnan harjoittamiselle, ja se on mielestäni olennainen juttu.

Räsänen sanoo kuitenkin itsekin yllättyneensä siitä, miten vähän kritiikkiä rajoitustoimet ovat herättäneet – vaikka ne ovat osuneet suoraan elinkeinotoiminnan ytimeen.

– Se kertoo ainakin siitä, että suojelutoimet on ymmärretty.

Yrityksiä auttava aviomieskin yllättyi

Moni on yllättynyt siitä, miten nopeasti yritystuet on kriisissä saatu jalkautettua ruohonjuuritasolle. Yksi heistä on Mari Tonderin aviomies Mika Tonder.

Hän on liiketalouden lehtori, joka neuvoo työnsä ohella yrityksiä koronatukien hakemisessa. Hänen työnantajansa eli Lahden ja Lappeenrannan yhteinen LAB-ammattikorkeakoulu kokosi kriisin alkaessa parinkymmenen vapaaehtoisen porukan palvelemaan yrittäjiä, ja Tonder liittyi mukaan.

Vappuun mennessä porukka oli konsultoinut jo yli tuhatta yritystä.

Tonderin motiivina oli halu auttaa. Hänkin on ollut yrittäjä, joka kehitti suomalaisyritysten verkkokauppaa ja nettimarkkinointia Venäjällä, kunnes Ukrainan kriisi ja pakotteet pysäyttivät kasvubisneksen kuin seinään kesällä 2014. Tonder velkaantui ja masentui – ja ymmärtää siksi täysin, mitä koronaa vastaan kamppailevat yrittäjät käyvät nyt läpi.

Mutta hän on yllättynyt siitä, että tuet on saatu ruohonjuuritasolle asti näin nopeasti.

– En olisi uskonut sitä.

Korona on ainakin hiukan avannut hänen silmiään.

– On ollut positiivinen ahaa-elämys, että tällaisia asioita pystytään tekemään näin tehokkaasti. Julkinen valta ei ole mielikuvissa aina ollut maailman tehokkain organisaatio. Nostan siitä hattua tosi korkealle.

Kaksitonninen ei pelasta, mutta antaa aikaa

Kaikki eivät ole aivan samassa pikaveneessä Ruokolahden kanssa. Suomen 310 kunnasta 277 oli vappuaattoon mennessä tehnyt sopimuksen valtion kanssa tukirahan saamisesta ja jakamisesta.

– Loppujen joukossa on useita kuntia, joissa haku on jo päällä, mutta jotka eivät ole vielä hakeneet siihen valtion rahaa. Olisin ihmeissäni, jos löytyisi joku kunta joka ei rahaa hakisi, sanoo Kuntaliiton lakiasiain johtaja Juha Myllymäki.

Hitaimmat ovat avanneet haun noin kaksi viikkoa Ruokolahtea jäljessä. Toisille tuki on siis järjestynyt nopeammin kuin toisille. Valtion tuella autetaan 125 000:ta yksinyrittäjää, eli suunnilleen kaikkia avuntarvitsijoita. Yksinyrittäjiä on runsaat 180 000, mutta kaikkia korona ei ole ajanut pulaan.

Kahdellatuhannella eurolla ei suoraan pelasteta yhtään yritystä, mutta summalla ostetaan aikaa. Tukia saaneet yritykset ovat pääosin tuiki tavallisia ravintoloita, kauppoja, parturi-kampaajia, hyvinvointiyrityksiä, ja rakennusfirmoja.

Tukia ei kahmita, Mika Tonder sanoo. Ennemminkin niitä kainostellaan.

– Aika monta keskustelua on käyty siitä, että onko oikeutettu tukeen tai haluaako ylipäätään ottaa sitä vastaan.

Hänen näkemyksensä mukaan tuet ovat menneet 99-prosenttisesti aitoon tarpeeseen.

Kauanko kassa kestää?

Mari Tonderia tilille tullut 2 000 euroa auttaa kuukaudeksi tai kahdeksi.

Mutta pienyrityksen kassa ei riitä kovin pitkälle. Tonder toivoo kaikkien muiden tavoin, että epidemia hellittäisi ja rajoituksia voitaisiin purkaa pian. Melkein joka kolmas ruokolahtelainen on iältään riskiryhmää, eivätkä asiakkaat palaa takaisin sormia napsauttamalla.

Tonder on käyttänyt ylimääräisen ajan opiskeluun ja oman yrityksen kehittämisen pohtimiseen. Hän on ollut yrittäjänä kuusitoista vuotta, eikä haluaisi luopua mielekkäänä pitämästään yrittämisestä.

– Haluan tehdä työtä, josta on hyötyä. Olen otettu avusta, sillä ilman sitä yrityksiä kuolisi.

Jälkikirjoitus

Juttuun haastateltiin taustatietojen keruuvaiheessa viittä yrittäjää. Kaikki olivat tyytyväisiä siihen, että valtio tukee yrittäjiä.

Yrittäjistä kolme ei halunnut esiintyä jutussa nimellään.

Yksi heistä oli torikahvilayrittäjä, jonka bisnes on seisahtunut täysin. Istumiseen ja jutusteluun perustuvaa kaupankäyntiä ei takeaway pelasta.

Toinen oli ravintoloitsija, joka keskeytti puhelinkeskustelun hetkeksi poliisiauton tultua pihaan. Ravintoloitsija on teettämässä ravintolaansa laajennusta ja tarjosi työmiehille lounasta omasta keittiöstään. Hän kertoi pelkäävänsä, että poliisit puuttuvat lounaan tarjoiluun paikan päällä. Hän kertoi myös lainanneensa lomautetuille työntekijöilleen firman vaihtokassasta muutamia satasia, ennen kuin nämä saavat toukokuun puolivälissä tukea työttömyyskassasta.

Kolmas oli yrittäjä, jolla on ulkomaalainen nimi. Hän on saanut muutama tuhat euroa yritystukea – ja asian julkisuuden vuoksi pitkän, vihaisen sähköpostin tuntemattomalta henkilöltä. Yrittäjä ei halunnut olla enempää julkisuudessa.

Kun Marshallinsaarille saapui viime vuonna vaarallinen virus, piskuinen saarivaltio Tyynenmeren keskellä julisti hätätilan ja teki kaikkensa viruksen leviämisen pysäyttämiseksi.

Uusia tapauksia paljastui muutamia kymmeniä joka päivä.

Iskujoukot lähetettiin jokaiseen tartuntapesäkkeeseen, mutta lääkärit uupuivat ja terveydenhuoltojärjestelmä oli romahduksen partaalla.

Se virus ei kuitenkaan vielä ollut korona, vaan denguekuumetta aiheuttava virus. Se tartutti tuhansia Marshallinsaarten lähes 60 000 asukkaasta, mutta nyt epidemia on hiipumassa.

Elokuussa alkaneesta dengue-epidemiasta tuli kuin valtava sotaharjoitus, joka viritti Marshallinsaaret taisteluvalmiiksi uutta uhkaa, koronavirusta vastaan.

Kokemuksesta oli hyötyä, sillä Marshallinsaaret tiesi heti mitä pitää tehdä. Nyt se on jäänyt yhdeksi maailman viimeisistä koronavirusvapaista maista. Mutta miten se oikein onnistui?

Marshallinsaarten ihmeen takana on pitkälti yksi valpas mies, terveysministeri Jack Niedenthal.

Hän sattui tammikuussa keskustelemaan päivittäin Yhdysvaltain tartuntatautiviraston CDC:n kanssa.

– CDC kertoi olevansa hyvin huolissaan koronaviruksesta. Ajattelin, että voihan paska, mitä tästä tulee, Niedenthal kertoo kotoaan maan pääkaupungista Majurosta.

Niedenthalin Amerikan-soittojen syynä oli denguekuumeen ja koronaviruksen väliin mahtunut kolmas vaarallinen tartuntatauti, tuhkarokko, joka riehui loppuvuodesta Tyynenmeren saarilla.

Esimerkiksi Samoassa tuhkarokko surmasi 83 ihmistä, mutta Marshallinsaaret onnistui pitämään sen rajojensa ulkopuolella.

Marshallinsaaret oli joulukuun alussa antanut maahantulokiellon kaikille, jotka eivät pystyneet osoittamaan, että ovat jo sairastaneet tuhkarokon tai että heidät on rokotettu sitä vastaan.

Majuron lentokentällä tulijoita osattiin siksi jo hyvissä ajoin vahtia paljon tarkemmin kuin vaikkapa Helsinki-Vantaan kentällä.

Heti kun maailmalle selvisi tammikuussa, että koronavirus voi tarttua ihmisestä toiseen, Marshallinsaaret antoi ensimmäiset matkustusrajoitukset myös koronaviruksen varalta. Kiinassa käyneet pantiin karanteeniin.

Pari viikkoa myöhemmin Marshallinsaaret kielsi virkamiesten ulkomaanmatkat. Ja maaliskuun alkupuolella se kielsi maahantulon kaikilta. Esimerkiksi lentokoneeseen sai kyllä nousta ja poistua maasta, mutta takaisin ei ollut enää tulemista.

Marshallinsaarten viesti maailmalle oli selvä.

– Unohtakaa meidät, me suljemme nyt ovet, terveysministeri Niedenthal kertoo.

Niedenthal uskoo, ettei Marshallinsaarilla ollut varaa lepsuilla. Uusi epidemia denguekuumeen ja juuri alkaneen influenssan päälle olisi kaatanut maan terveydenhoitojärjestelmän.

– Ihmiset sanoivat, että olemme ihan hulluja. CDC:n ja Maailman terveysjärjestön WHO:n mielestä olimme ylivarovaisia, Niedenthal kertoo.

Se oli silloin. Nyt varovaisuus on palkittu.

– Tiukkuutemme ei ollut neroutta vaan pelkoa. Nyt näemme kaaoksen ympärillämme muussa maailmassa, mutta olemme itse helpottuneita, Niedenthal sanoo.

Tinkimätön linja johti kuitenkin välikohtaukseen.

Maaliskuun puolivälissä Majuron lentokentälle juuttui Guamin saarelta lähtenyt United Airlinesin kone. Ilmeisesti teknisen vian takia se ei voinut enää jatkaa matkaansa.

Koska Guamilla oli jo koronatapauksia, Marshallinsaarten viranomaiset eivät päästäneet koneen matkustajia lentokenttärakennukseen.

– United pyysi ja aneli, mutta toistimme, että matkustajien on pysyttävä siinä hemmetin koneessa, Niedenthal kirjoitti tuolloin Facebook-sivullaan. Osa matkustajista jaloitteli, mutta vain koneen vieressä.

Yön yli jatkuneen odotuksen jälkeen United sai paikalle toisen koneen hakemaan matkustajansa pois.

Samaan aikaan United Airlines ilmoitti, että se supistaa lentojaan Marshallinsaarille voimakkaasti.

Island Hopper -nimellä tunnettu lentoreitti Guamin ja Havaijin välillä on Marshallinsaarten ja Mikronesian elämänlanka muuhun maailmaan.

Ennen koronakriisiä reittiä lennettiin neljä kertaa viikossa molempiin suuntiin, nyt enää kerran kuukaudessa. Kukaan ei tosin saa silloinkaan poistua koneesta Majuron kentällä.

Kielto koskee myös maan toista kansainvälistä lentokenttää, Kwajaleinin atollilla sijaitsevaa suurta Yhdysvaltain sotilastukikohtaa, jossa kone tekee välilaskun. Tukikohdassa harjoitellaan mannertenvälisten ohjusten torjuntaa ja tehdään muita ohjuskokeita.

Tukikohdassa palvelevat amerikkalaissotilaat saavat poistua Kwajaleinista huoltolentojen mukana, mutta uusia sotilaita Marshallinsaaret ei huoli edes karanteenin kautta.

Myös siviilit saavat vielä toistaiseksi poistua Marshallinsaarilta, mutta sekin oikeus voi pian olla historiaa, Niedenthal vihjaa.

Syynä on Niedenthalin mukaan se, että Yhdysvalloissa asuvat Marshallinsaarten kansalaiset eivät enää halua sukulaisia riesakseen epidemian aikana. Yhä useampi Yhdysvalloissa asuva siirtotyöläinen on jäänyt työttömäksi tai sairastunut.

Ainoan ulkomaanyhteyden lähes täydellinen katkaisu on ollut monelle marshallinsaarelaiselle erittäin kova pala, sillä kolmannes maan kansalaisista on muuttanut työn ja paremman elintason perässä luvattuun maahan, Yhdysvaltoihin.

Saman perheen jäseniä on usein molemmissa maissa, ja liikenne maiden välillä oli vilkasta.

Niedenthalin oma vaimokin on tällä hetkellä jumissa Oregonin osavaltiossa, jonne hän lähti auttamaan perheen tytärtä synnytyksessä.

Lapsi syntyi pari viikkoa sitten, mutta terveysministeri Jack Niedenthal on nähnyt lapsenlapsestaan vain valokuvia. Eikä hän tiedä, milloin saa taas vaimonsa luokseen.

Niedenthalin perhetilanne on omiaan taittamaan terän mahdolliselta kritiikiltä. Moni saarelainen haluaisi nähdä omaisiaan, mutta ymmärtää, että kaikkien ahdinko ministeriä myöten on aivan yhtä kova.

Merenkulkualalla pitkään työskennellyt Steven Tawake ei nyt pääse näkemään vanhempaa veljeään. Veli on töissä Kaliforniassa, eikä voisi palata Marshallinsaarille.

Veljen tilanne on kuulemma hyvä, mutta Amerikan-sukulaisten joukossa saattaa hänen mukaansa olla niitäkin, jotka ovat saaneet koronavirustartunnan.

Yhdysvalloissa on huomattu, että ainakin Oregonissa nimenomaan Tyynenmeren alueelta kotoisin olevat ovat se etninen ryhmä, jonka piirissä koronavirustartuntoja on havaittu kaikkein eniten väkilukuun suhteutettuna.

Tawake työskentelee Okeanos-säätiössä, joka auttaa perinneveneellään rahtikuljetuksissa pääkaupungin ja kaukaisten atollien välillä.

Okeanosin veneellä myös Ylen kuvausryhmä pääsi keväällä 2018 syrjäiselle Enewetakin atollille raportoimaan maan ydinkokeiden seurauksista.

Tawake uskoo, että Marshallinsaarten sulku pitää, eikä luvattomia merikuljetuksia naapurimaista pääse livahtamaan virusvartioinnin ohi.

Yrittäjiä saattaisi ilmaantua, koska marshallinsaarelaisia on nyt jumissa Yhdysvaltain lisäksi myös muissa maissa pitkin Tyynenmeren aluetta. Maassa kiistellään siitä, pitäisikö heidän antaa palata.

Tawaken mukaan Marshallinsaarillakin pestään nyt ahkerasti käsiä ja pidetään tavallista enemmän etäisyyttä, varmuuden vuoksi. Eihän sitä koskaan tiedä.

Veneenveistäjä ja perinteisen navigoinnin asiantuntija Alson Kelen puolestaan kiittelee ministeri Jack Niedenthalia siitä, että Marshallinsaaret on onnistunut säilymään virusvapaana, ainakin toistaiseksi.

– Jack ja hänen porukkansa ovat mahtavia. Heidän ansiostaan meillä ei ole koronavirusta, Kelen kertoo Ylelle somen välityksellä.

Itsensä eristänyt saarivaltio on tehnyt kaikkensa varautuakseen epidemiaan mahdollisimman hyvin, koska se on poikkeuksellisen haavoittuvainen.

Niedenthalia hirvittää edes ajatella, millaista tuhoa koronavirus tekisi kansassa, jossa ylipaino ja krooniset sairaudet ovat hyvin tavallisia.

Niinpä Majuroon rakennettiin pikavauhdilla uusi kahdeksanpaikkainen eristysyksikkö, joka on varustettu Yhdysvaltain lahjoittamilla hengityskoneilla.

Marshallinsaarten valtio osti lisäksi kymmenen hengityskonetta Taiwanista – aiemmin niitä oli koko maassa vain viisi.

Myös koronavirustestejä on saatu hankittua. Kahta ihmistä on epäilty tartunnasta, mutta testitulokset olivat negatiivisia. Marshallinsaaret on siis toistaiseksi selvinnyt säikähdyksellä.

Tähän kaikkeen köyhällä kehitysmaalla ei olisi itse ollut varaa. Sen avunpyyntö kaikui onneksi kuuleville korville.

Marshallinsaarten tärkein ulkomainen auttaja on Yhdysvallat, joka hallinnoi saariryhmää 1980-luvulle asti. Liittovaltion eri virastot ovat antaneet tai luvanneet Marshallinsaarille yhteensä noin kuusi miljoonaa dollaria koronaviruksen torjuntaan.

Yhdysvalloista on saatu muun muassa hengityssuojaimia ja muita sairaanhoitohenkilöstön tarvitsemia suojavarusteita.

Saman verran, reilut kuusi miljoonaa euroa Marshallinsaaret on saanut myös Aasian kehityspankilta.

Tyynellämerellä kansainvälinen apu voi tosin tarkoittaa myös hyvin suorasukaista vaihtokauppaa.

Marshallinsaaret on niitä harvoja maita maailmassa, joilla on yhä diplomaattisuhteet Taiwanin eikä Manner-Kiinan kanssa. Siitä hyvästä Taiwan tukee avokätisesti pientä liittolaistaan.

Viikko sitten Taiwan lahjoitti 20 000 hengityssuojainta suoraan Marshallinsaarten hallitukselle ja presidentille, joka puolestaan lupasi kirjallisesti tukea "Taiwanin kansainvälistä osallistumista" – Taiwanilla kun on Kiinan painostuksen takia vaikeuksia osallistua mihinkään kansainväliseen yhteistyöhön.

Niedenthal ei pidä Taiwanin apua ongelmallisena, vaan kertoo, että yhteistyöstä Taiwanin kanssa on vain myönteisiä kokemuksia.

Marshallinsaarten lisäksi Tyynenmeren pikkumaat Nauru, Palau ja Tuvalu pitävät yhä kiinni diplomaattisuhteistaan Taiwanin kanssa, ja niitä kaikkia Taiwan on tukenut taistelussa koronavirusta vastaan.

Marshallinsaarten talous ei ole romahtanut samalla tavalla kuin muualla maailmassa. Maan tärkein tulonlähde on kalastusoikeuksien myynti, johon koronakriisi ei ole vaikuttanut.

Maa koostuu kaukana toisistaan sijaitsevista atolleista, joilla voidaan omasta takaa tuottaa oikeastaan vain kookospähkinöitä. Niistä on alkuvuonna kertynyt poikkeuksellisen hyvä sato, yksi kaikkien aikojen parhaista.

Valtiolle se tosin tietää rahanmenoa, koska kookospähkinät ovat lähinnä työllisyyspolitikkaa. Valtio ostaa sadon ylihintaan tukeakseen atollien asukkaita.

Saarelaiset eivät kuitenkaan elä vain taskurahalla ja kookosmaidolla – vaan ennen kaikkea amerikkalaisella tuontiruualla.

Huoltokuljetukset Marshallinsaarille toimivat yhä. Konttilaivat saapuvat ja lastit puretaan, mutta karanteenimääräyksistä ei luisteta.

Ruoka ei siis ole ainakaan heti loppumassa.

Ja onhan vielä rannaton, aava valtameri. Se on lähellä, nykyisin ilmastonmuutoksen aikoina oikeastaan liian lähellä. Niedenthalin kodin ikkunasta on muutama metri rantaan.

– Poikani voivat vaikka kalastaa meille illallisen. Täällä tunnen oloni turvallisemmaksi kuin Yhdysvalloissa, jossa olisin riippuvainen kaupoista, Niedenthal sanoo.

Hän on syntyjään yhdysvaltalainen, mutta otti elämäntehtäväkseen erityisesti Bikinin atollilta evakuoitujen marshallinsaarelaisten edunvalvonnan.

Niedenthal kertoo, että hän on ollut intohimoinen matkustaja ja lentänyt miljoonia kilometrejä ristiin rastiin. Nyt kun ei enää voi matkustaa, ei hän sitä enää kaipaakaan.

– Ei ole väliä, vaikka en koskaan enää pääsisi takaisin Yhdysvaltoihin. Täällä olen onnellinen, Niedenthal sanoo.

Viimeisellä rannalla.

Voit keskustella jutusta 2.5. kello 23 saakka kirjautumalla Yle Tunnuksella.