Kyse olisi ollut kahden viikon työjaksosta, johon olisi tautihuipun aikana voitu määrätä ainakin eläkkeelle jääneitä, vielä opiskelemassa olevia tai yksityisellä puolella työskenteleviä hoitajia ja lääkäreitä. Työvelvoite koski 18–67-vuotiaita.
Sama työntekijä olisi ollut mahdollista määrätä töihin vielä kahdeksi lisäviikoksi eli kaikkiaan neljäksi viikoksi. Määräykset olisi annettu poikkeusoloihin tarkoitetun valmiuslain nojalla.
Neuvotteleva virkamies Elina Isoksela työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) sanoo, että terveydenhuollon henkilökunnan työvelvollisuus oli äärimmäinen keino, jolla valmistauduttiin pahimpaan.
– Maaliskuussa kukaan ei tiennyt mikä on tilanne toukokuussa, silloin odotettiin tautihuippua. Kun katsottiin muita Euroopan maita, ainakin itse odotin paljon pahempaa. Minulle tämä on ollut yllätys, sanoo Isoksela.
Hallitus kertoi maanantaina jatkavansa edelleen viiden muun poikkeusoloihin tarkoitetun valmiuslain pykälän käyttöä, mutta terveydenhuollon työvelvoitteen sisältävästä lain 95. pykälästä ei enää annettu jatkamisasetusta.
– Tässä tautitilanteessa sille ei ole ollut tarvetta. Sitä osoittaa, että työmääräyksiä ei ole jouduttu antamaan, vaikka työvelvollisuus on käytössä, Isoksela sanoo.
– Jos katsoo potilasmääriä, niin Helsingin ja Uudenmaan tilanne on kuormittavin, ja sielläkin on pärjätty ilman työvelvollisia.
Töihin olisi määrätty vuoroihin valmista henkilöstöä
Työvelvoitteen piirissä olevista on kerätty alustava rekisteri, josta olisi voitu tautihuipun aikana etsiä henkilökuntaa töihin. Kyse olisi ollut tilanteista, joissa henkilökuntaa ei olisi muuten riittänyt töihin potilaiden määrän kasvun ja hoitajien sairastumisten takia.
Töihin olisi Isokselan mukaan voitu määrätä eläkeläisten ja opiskelijoiden lisäksi esimerkiksi yksityisillä lääkäriasemilla tai työterveydehuollossa työskenteleviä sekä terveydenhuollon ja lääketieteen opettajia ja tutkijoita. Kaikkiaan työvelvoite koski 17:ää terveydenhuollon ammattiryhmää, kuten myös esimerkiksi lähi- ja hammashoitajia.
Tarkoitus oli saada työvuoroihin suoraan valmista henkilöstöä, joten Isokselan mukaan tähtäimessä eivät olleet toisille aloille päätyneet tai alaa vaihtaneet hoitajat.
Isoksela on valmistellut TEMissä valmiuslain pykälän 95 ja työvelvollisuusrekisterin käyttönottoa.
Työvoimaviranomainen olisi voinut hätätilanteessa määrätä hoitajan työhön myös toiselle paikkakunnalle valmiuslakiin nojaten.
Työvelvoite voidaan ottaa uudelleen käyttöön
Elina Isoksela sanoo, että jos koronatartunnoissa tapahtuu käänne, voidaan työvelvoite ottaa uudelleen käyttöön.
– Valmiutta pidetään yhä yllä, jos vaikka syksyllä joudutaan ikävään tilanteeseen.
Isokselan mukaan tilanne on ollut korona-aikana vaikein vanhustenhoidon puolella, jonne olisi myös voitu määrätä henkilökuntaa valmiuslain pykälän nojalla. Hän korostaa, että työvelvoite ei ole kuitenkaan pitkäaikainen ratkaisu, koska kyse on yhden työntekijän enimmillään neljän viikon työstä.
Isokselan mukaan vaikeudet eduskunnassa eivät ole syynä pykälän käytöstä luopumiseen nyt. Maaliskuista eduskuntaan jumittumista hän selittää kiireestä johtuneilla säädösteknisillä syillä.
Nyt kun peruskoululaiset palaavat lähiopetukseen parin viikon päästä, moni vanhempi miettii, tulisiko lapselle laittaa suojamaski kasvoille.
Entä olisiko hengityssuojaimista hyötyä, kun käydään ruokakaupassa ja mennään töihin julkisilla liikennevälineillä?
Yle kysyi sosiaali-ja terveysministeriöltä tärkeitä kysymyksiä suojamaskeista. Kysymyksiin vastasi kansliapäällikkö Kirsi Varhila.
1. Pitäisikö lasten käyttää hengityssuojaimia, kun he palaavat kouluun? Entä tulisiko maskeja käyttää myös kauppareissulla tai busseissa?
– Me emme ole ohjeistaneet maskien käyttöön. Se ei tarkoita sitä, että me vastustaisimme sitä. Ihmiset saavat itse päättää, että käyttävätkö vai eivät.
2. Miksi hallitus ei linjannut maanantaina suojamaskien käytöstä? Maskien käytöstä puhutaan Martti Hetemäenexit-työryhmän raportissa. Myös HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen totesi Ylen A-studiossa, että hän odotti hallitukselta linjausta hengityssuojainten käytöstä.
– Olemme noudattaneet muiden Pohjoismaiden kanssa samanlaista linjaa. Riittävää tieteellistä näyttöä maskien käytön hyödyllisyydestä ei ole.
3. Hallitus kertoi eilen, että STM käynnistää selvityksen maskien käytöstä. Milloin selvitys valmistuu?
– Nyt laaditaan selvityspyyntöä riippumattomille tutkimuslaitoksille. Valtioneuvosto edellytti, että selvitys valmistuisi pikaisesti. Selvitys valmistunee kesäkuun loppupuolella, toivottavasti ennen juhannusta.
4. Jos maskien käytöstä päädytään antamaan suositus, kuinka paljon maskeja tarvitaan?
– Jos kansalaisille alettaisiin jakaa hengityssuojaimia, niitä tarvittaisiin noin 15 miljoonaa päivässä. Maskeja käytettäisiin esimerkiksi työmatkoilla ja kauppareissuilla. Lisäksi terveydenhuollossa ja kotihoidossa tarvitaan päivässä noin miljoona maskia. Luvut ovat huikean suuria.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila odottaa tieteellistä selvitystä suojamaskien hyödyistä koronaviruksen leviämisen ehkäisyssä. Sen jälkeen tehdään mahdollisesti uusi linjaus.Janne Lindroos / Yle
5. Jos maskien käyttö tulisi pakolliseksi, maksaako valtio kansalaisille maskit?
– Jos todetaan, että maskien käytöstä on aidosti hyötyä, se on pieni kustannus. Jos se olisi pakollista, julkinen valta maksaisi maskit. Jos maskien käytöstä annettaisiin vahva suositus, myös silloin julkisen vallan täytyy siihen tavalla tai toisella osallistua.
6. Eikö suojamaskien käytöstä ole annettu suositusta siksi, että niitä ei ole tällä hetkellä Suomessa riittävästi?
– Vaje on olemassa, mutta se ei ole syy siihen.
– Lääketieteen asiantuntijoiden keskuudessa esiintyy kahta näkemystä, onko hengityssuojainten käytöstä hyötyä vai haittaa. Tietyille riskiryhmille siitä voisi olla haittaa. Jos aletaan antaa suosituksia, niin täytyy huolehtia, ettei siitä aiheudu haittaa joillekin riskiryhmille.
– Kotimainen tuotanto on käynnistetty joiltakin osin, kuten suojavisiirien, mutta ei suu-nenäsuojainten osalta. Olemme sen suhteen kuitenkin optimistisia.
7. Voitaisiinko Suomessakin höllentää yli 70-vuotiaille tai riskiryhmille määrättyjä rajoituksia laajamittaisella suojainten käytöllä? Monissa Euroopan maissa, esimerkiksi Itävallassa ja Italiassa, on määrätty suojainpakko, kun rajoituksia on lievennetty.
– Edelleen suosittelen mielummin fyysisen etäisyyden pitämistä ja turvavälejä sekä hyvää yskimishygieniaa ja käsien pesua. Ne ovat varmempia kuin suojamaski ainakin tämän hetken tiedoilla.
– Toki muutamme tätä käsitystä, jos tieteelliset selvitykset ja tutkimukset kertovat muuta. Selvitys tulee näyttämään, voidaanko maskeja käyttää rajoitusten höllentämisessä.
Kello 16.30: Juttuun lisätty 7. kysymys ja sen vastaus.
Kaksi ranskalaislääkäriä kertoo löytäneensä koronavirustapauksen joulukuulta, noin kuukautta ennen Ranskan ensimmäisiksi luultuja koronatartuntoja.
Lääkärit päättivät analysoida uudelleen kahden sairaalan teho-osastoilla joulukuun alun ja tammikuun puolivälin välissä hoidetut keuhkokuumetapaukset, joiden PCR-testi oli negatiivinen. PCR-testejä käytetään infektioiden, kuten influenssan ja koronaviruksen toteamisessa.
Lääkärit tutkivat pakastetut nenänielutikut koronaviruksen varalta, ja yksi 14 näytteestä osoittautui positiiviseksi.
– Teimme PCR-testin kahdesti varmistuaksemme, ettei tulos ole virheellinen, ja molemmilla kerroilla tulos koronaviruksesta oli positiivinen, kertoo Pariisin lähellä sijaitsevan sairaalan teho-osaston ylilääkäri Yves Cohenranskalaismedioiden mukaan.
Lääkärit epäilivät keuhkoinfektiota mutta eivät pystyneet diagnosoimaan sairautta. Muutaman päivän päästä oireet helpottivat ja potilas pääsi kotiin sairastamaan. Oireet kestivät yhteensä noin kaksi viikkoa.
Mies ei ollut matkustanut missään ennen infektiota. Lääkäri Cohenin mukaan hän sai tartunnan todennäköisesti oireettomalta vaimoltaan, joka työskentelee ruokakaupassa lähellä Pariisin Charles de Gaullen lentoasemaa.
Choen toivoo paikallisten terveysviranomaisten selvittävän, olivatko naisen työpisteen eli kalatiskin vieressä työskentelevät sushin myyjät matkustaneet Kiinassa ennen joulukuun loppua.
Cohenin mukaan on vielä liian aikaista sanoa, onko nyt löydetty tapaus tai hänen vaimonsa Ranskan niin sanottu potilas nolla, josta viruksen leviäminen Ranskassa on alkanut.
Aiemmin Ranskan ensimmäisinä koronatapauksina on pidetty henkilöitä, jotka saapuivat maahan tammikuun lopussa Kiinasta.
Korjaus 5.5. klo 11.23: Korjattu, että BFMTV:n haastattelema mies on 43-vuotias, ei 42-vuotias, kuten uutisessa aiemmin luki. Tarkennettu, että myös miehen vaimo voi olla niin sanottu potilas nolla.
Matkalla on kuitenkin muttia sekä muutama ehkä ja jos.
Ravintolat avataan asteittain ja rajoituksin, mutta miten tämä tapahtuu, se ei ole vielä selvillä.
Hallitus linjasi asiasta näin:
Ravitsemisliikkeiden asteittainen avaaminen aloitetaan 1.6.2020 edellyttäen, että nyt tehtävien rajoitusten purkamisen vaikutukset ja myöhempi yleinen epidemiologinen tilannearvio sitä tukevat. Tämä edellyttää lainsäädännön muokkaamista siten, että toiminnalle voidaan asettaa esimerkiksi asiakasmääriä ja anniskeluaikoja koskevia rajoituksia. Lainsäädäntöehdotukset tuodaan hallituksen käsittelyyn viimeistään 13.5.2020.
Ministeriöt, esimerkiksi STM, valmistelevat nyt linjauksia, mahdollisia lakimuutoksia ja ohjeistuksia, joita ei vielä siis ole.
Hallituksen linjauksen voi kuitenkin tulkita näin:
1) Ravintolat avataan asiakkaille, jos koronaepidemia sen mahdollistaa.
2) Nykyiset lait eivät mahdollista osittaista avaamista: 14.5. mennessä hallitus saa sosiaali- ja terveysministeriöltä ehdotukset siitä, millaisia rajoituksia ravintoloille voidaan antaa.
3) Edellisen perusteella viinaa saa myydä entistä niukempina kellonaikoina. Tarkoittaako tämä sitä, että oluthanat menevät kiinni viideltä, yhdeksältä vai puoliltaöin, sitä ei tiedä. (Nykyinen laki sallii yli 2,8 prosentin alkoholijuomien anniskelun kello 9–1.30, aluehallintovirastolle annettavalla ilmoituksella kello 4:ään ja lisäluvalla aamuseitsemästä. Näitä aikoja aiotaan siis rajoittaa.)
4) Asiakasmäärien rajoittaminenkin on kysymysmerkki. 1.6. sallitaan alle 50 hengen kokoontumiset. Mutta tämä ei välttämättä tarkoita, että ravintoloihin saisi mennä 50 ihmistä. Kyse voi olla tilan kokoon suhteutuvista rajoituksista tai ihmismäärään perustuvista rajoituksista. 100 henkeä vetävässä ravintolassa 20 ihmistä istuu väljästi, mutta 20-paikkainen ravintola on tietenkin jo täynnä.
Esimerkiksi Hongkongissa ravintolat ovat avautumassa niin, että pöytien välillä pitää olla vähintään 1,5 metriä tilaa. Italiassa ja Espanjassa on myös esitetty 2 metrin etäisyyttä.
Daily Dose -ravintolasta saa nyt annoksia vain mukaan. Aukioloaikoja on typistetty.Mikko Ahmajärvi / Yle
Ravintolat odottavat selkeitä linjauksia
Mitä 1.6. siis tapahtuu? Ravintoloitsijoille tieto on elintärkeä.
– Jos voimme avata vain osin, meille olisi kannattavampaa pysyä take out -annoksissa. Mutta jos voimme avata edes osin asiakkalle, avaamme, sanoo Werter Rinaldi. Hän on Helsingin Vallilassa sijaitsevan Daily Dose -ravintolan toinen omistaja ja tarjoilija.
“Isoäidin” lasagneen ja italialaisiin viineihin erikoistunut ravintola tarjoaa nyt vain take away -annoksia. Myös aukioloaikoja on lyhennetty.
Lisäksi viinibaarissa viinit tuovat yleensä 40 prosenttia liikevaihdosta, Rinaldi kertoo. Etenkin viikonloppuina viininmyynti on iso osa tuloja. Siksi ravintola odottaa, että saisi taas avautua asiakkaille.
Rajoitettu avaaminen kuitenkin mietityttää. 20 paikkaisessa pienessä ravintolassa esimerkiksi kahden metrin etäisyys tarkoittaisi sitä, että ravintolaan mahtuisi vain kolme kahden hengen pöytää, alle puolet tavallisesta.
Rinaldi siirtää malliksi pöydät sivuun.
– Tärkeää olisi saada tarkat ohjeet mahdollisimman pian. Myös raaka-aineiden tilaaminen ja säilyttäminen maksaa eli olisi hyvä tietää, jotta osaamme varautua.
– Nyt yritämme tehdä kaikkemme, jotta selviytyisimme, Rinaldi sanoo.
Rajoitettu ravintolan avaaminen pohdituttaa ravintoloitsija Werter Rinaldia.Mikko Ahmajärvi / Yle
Halikkolainen Ulla Järvi on jälleen vapaa kulkemaan.
Maanantaina hän pääsi palaamaan töihin kolmen viikon kotieristyksen jälkeen. Tosin hiljaista lienee yhden naisen toimistollakin Salon IoT Campuksella.
– On helpottavaa, kun tauti on sairastettu. En toki tiedä, millainen immuniteetti tästä syntyi. Siitäkin tulee koko ajan ristiriitaista tietoa, Järvi miettii.
Perusterveelle keski-ikäiselle korona oli kova, vaikka sen saikin sairastaa kotona.
Kun itse makasin kuumeen ja vatsavaivojen kourissa, näin uutisissa vain kuvia teho-osastoilta ja hengityskoneista. Se oli tosi pelottavaa. Ulla Järvi
Puolitoista viikkoa kovan kuumeen aaltoilua, oksetusta, vatsavaivoja ja ripulia. Toinen puolitoista viikkoa toipumista ajoittaisine takapakkeineen.
Pääsiäistä ennen koronatestiin pääsy oli vielä kiven alla, ja puolisolta saatu tauti tarttui myös lähipiiriin. Miehelle aiheutui enemmän keuhko-oireita, aikuisella pojalla tauti oli lievempi.
Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteerinä Ulla Järvi on seurannut koronauutisointia tiukasti.
Hän on aiemmin työskennellyt muuan muassa Suomen Lääkärilehden uutistoimittajana sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tesso-lehden vs. päätoimittajana.
– Kun itse makasin kuumeen ja vatsavaivojen kourissa, näin uutisissa vain kuvia teho-osastoilta ja hengityskoneista. Se oli tosi pelottavaa. Tuntui, että kaikki rajoitustoimet pystyttiin tällä kuvastolla perustelemaan hyvin. Ihmiset on säikytetty puolikuoliaiksi.
Yleisesti ottaen hän kiittelee toimittajakollegoita koronauutisoinnista sekä ruutuihin ja palstoille marssitettuja asiantuntijoita tilanteen avaamisesta.
Ulla Järvi toipui perheensä kanssa tavalliseksi luonnehditusta koronasta kotisohvalla.Mikko Käkelä
Diagnoosin "tavallisesta koronasta" saanut Ulla Järvi yritti etsiä kohtalotovereiden tarinoita verkosta, mutta niitä ei juuri löytynyt.
Sen sijaan oli kyllä julkkisten dramaattisia kertomuksia sairaalakokemuksista. Onneksi suurin osa tartunnan saaneista selviää ilman sairaalahoitoa.
– Tavallisen vessanpytyllä istuvan koronapotilaan tarina ei ole välttämättä kelvannut mediaan, arvelee Järvi.
Arkiset kokemukset tärkeää vertaistukea
Kolumnivuoronsa lähestyessä Ulla Järvi päätti kertoa omista kokemuksistaan Maaseudun tulevaisuudessa viime viikolla.
Päätös vaati pitkän pohdinnan kommenttien arvaamattomuuden takia. Palaute on kuitenkin ollut kiittävää, arkisetkin sairauskertomukset ovat monelle tärkeää vertaistukea.
– Haluan kertoa tavallisesta koronasta, jossa vessapaperin loppuminen on aidosti suurempi uhka kuin hengityskoneeseen joutuminen, toteaa Ulla Järvi.
Onneksi vain pieni osa koronatartunnan saaneista tarvitsee tehohoitoa. Arkistokuva Saksasta.Sascha Steinbach / EPA
Tärkeä tietolähde olivat päivittäin soittaneet terveydenhoitajat. Heille oli kertynyt "pöytälaatikkotietoa" kotona sairastettavan normikoronan moninaisista oireista ja siitä, kuinka toipuminen on hidasta ja aaltoilevaa.
– Arkisen ja epädramaattisen koronan sairastamisen asiantuntijoita voisi välillä haastatella tiedotusvälineissäkin.
Sairauden esittäminen haaste medialle
Taudit ja sairaudet ovat aina hankalia kuvitettavia tiedotusvälineille, huomauttaa tiedeviestintää tutkinut Ulla Järvi.
Jyväskylän yliopistosta vuonna 2011 valmistuneessa journalistiikan väitöksessään Media terveyden lähteillä hän perehtyi terveyden ja sairauden kuvaamiseen tiedotusvälineissä.
– Haastatellut mielenterveyspotilaat ovat kasvottomia anonyymeja, mustaa valoa ja varjoa. Kuolema taas on syksyn lehtiä ja mätänevää maata, Järvi luettelee muutamia yleisiä esimerkkejä.
Koronaviruksesta näyttää tulevan arkinen seuralaisemme vielä pitkäksi aikaa. Arkitodellisuus on useimmiten lähellä tavallista flunssaa potevan pärskimistä.
– Suurin osa meistä sairastaa kotisohvallaan televisiota katsellen. Taudinkuva voisi normalisoitua myös mediakuvastoissa, toivoo Ulla Järvi.
Elämään kuuluu epävarmuus
Uutta koronavirusta ja sen aiheuttamaa Covid-19-tautia tutkitaan kuumeisesti eri puolilla maailmaa.
Se on tietysti hyvä asia, mutta tavalliselle median seuraajalle jatkuva uutisvyöry voi olla ahdistavaa. Tulokset ovat osin keskenään ristiriitaisia, ja mallinnukset muuttuvat alati.
– Kestävyyskuntomme on koetuksella juuri ristiriitaisen tutkimustiedon takia. Se täytyy vain hyväksyä, vaikka nykyihmisen on vaikea hallita epävarmuutta, sanoo Ulla Järvi.
Koronatoipilaana hän odottaa itsekin jännittyneenä jotain varmaa tietoa immuniteetin muodostumisesta. Tuoreesta taudista sitä vain ei ole vielä saatavilla.
Oma lukunsa on väärän, jopa vahingollisen tiedon levittäminen. Terveys-huuhaa on ollut viime vuosina Ulla Järven tutkimuskohteena.
– Emme ole siltäkään suojassa. Hopeavedellä näytetään hoidettavan koronaakin. Puhutaan paljon immuniteetin buustaamisesta ja että ketodieetillä estetään korona. Humpuukia näkee paljon.
Ulla Järvi toivoo nyt kaikilta kärsivällisyyttä. Keskustelupalstoilla hän on havainnut jo koronaväsymystä, joka purkautuu myös vihamielisyytenä. Koronaviruksen saaneita saatetaan syyllistää, ja kauppareissulla jokainen kanssaihminen koetaan uhaksi.
– Tämä on tauti, joka kyllä koettelee. Onhan todella surullista, että ihmisiä menehtyy. Mutta meidän täytyy hyväksyä, että olemme osa luontoa, ja luonnossa tällaista tautia liikkuu. Kunhan ei menetetä ihmisten luottamusta toisiinsa.
Mitä mieltä olet siitä, miten koronasta ja varsinkin koronapotilaista on mediassa kerrottu? Voit osallistua keskusteluun keskiviikkoiltaan klo 23:een asti.
(Korjattu 5.5.2020 kello 20.21 Järvi sai tartunnan puolisoltaan, ei tuttavalta)
Helsingin poliisi on saanut valmiiksi kahden mittavan asuntomurtosarjan esitutkinnan. Murrot tapahtuivat eri puolilla pääkaupunkiseutua. Eniten murtoja tehtiin niin sanotuilla arvoalueilla Helsingissä ja Espoossa sijaitseviin omakotitaloihin.
Ensimmäisessä loka-marraskuussa tehdyssä murtosarjassa kohteena oli viisi omakotitaloa. Toisessa tammi-helmikuussa tapahtuneessa murtosarjassa murtoja oli peräti 14. Poliisi tutki murtoja törkeinä varkauksina.
Asunnoista oli varastettu vaatteita, laukkuja, hajuvesiä, koruja, kelloja, tietokoneita ja muita arvoesineitä. Anastetuksi epäillyn omaisuuden arvo on poliisin mukaan jopa 138 000 euroa. Osa varastetusta tavarasta on voitu palauttaa omistajilleen. Suurin osa tavaroista on epäiltyjen mukaan kuitenkin jo myyty.
Kolme ulkomaalaista miestä epäiltyinä
Rikoksista epäiltyinä otettiin helmikuussa kiinni kolme ulkomaalaista miestä. Heidät pysäytettiin Puolan ja Ukrainan rajalla, Puolan puolella.
Miesten käytössä olleesta, ulkomaille rekisteröidystä autosta löytyi omaisuutta kymmenestä eri asunnosta, joihin oli murtauduttu. Asuntomurrot alkoivat samana päivänä, kun miehet saapuivat Suomeen ja päättyivät, kun he lähtivät. Oleskelunsa aikana miehet asuivat hotellissa.
Poliisin mukaan kyse on ammattimaisesta rajat ylittävästä omaisuusrikollisuudesta. Ympäri Eurooppaa liikkuu useita murtovarasryhmiä, jotka tulevat tasaisin väliajoin myös Suomeen.
Epäiltyjen kertomuksen mukaan murtokeikkoja tehtiin Suomen reissun aikana keskimäärin kaksi päivässä. ”Murtosaalis” oli tarkoitus myydä eteenpäin Moldovassa.
– He löysivät toiveitansa vastaavat murtokohteet karttapalvelun avulla. Tavaroita oli kuljetettu Suomesta Moldovaan myös linja-autolla, kertoo tutkinnanjohtaja, kertoo rikoskomisario Matias Björklund Helsingin poliisin rajat ylittävän rikollisuuden tutkintaryhmästä.
Poliisi kiittää vihjeestä
Poliisi on tehnyt laajaa yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten viranomaisten kanssa tapauksen selvittämisessä. Lisäksi sivullisen henkilön antama vihje nousi tärkeään asemaan epäiltyjen henkilöllisyyksien tutkimisessa.
– Tämä sivullinen henkilö oli nähnyt Moldovan rekisterissä olevan auton, jonka läheisyydestä löytyi anastetuksi epäiltyä omaisuutta, Björklund kertoo.
Suurin osa asuntomurroista tulee poliisin tietoon useiden tuntien tai jopa päivien viiveellä. Siksi vihjehavaintojen merkitys saattaa olla ratkaiseva rikoksen selvittämisen kannalta.
Koronavirus on saattanut olla Ruotsissa ensimmäisen kerran jo marras-joulukuussa, sanoo Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell uutistoimisto TT:lle.
Varmistetun tiedon mukaan Ruotsin ensimmäinen koronavirustartunta todettiin tammikuun viimeisenä päivänä. Sairastunut oli parikymppinen nainen, joka palasi Ruotsiin Kiinan Wuhanista.
Tegnell pitää kuitenkin hyvin todennäköisenä, että virus on saapunut Ruotsiin jo huomattavasti aiemmin, ehkä jo marraskuussa.
– Luulen yksittäisiä tapauksia voivan löytyä Wuhanissa viime vuoden marras–joulukuussa matkailleiden joukosta. Se ei kuulosta yhtään kummalliselta, vaan päinvastoin erittäin luonnolliselta, Tegnell sanoo TT:lle.
Ruotsin televisiolle SVT:lle Tegnell kommentoi, ettei ensimmäisen viruksen saapumisajankohdalla ole kuitenkaan vaikutusta leviämistilanteeseen. Varhaisimpia tartuntoja ei tällä hetkellä aiota ryhtyä selvittämään, sillä terveydenhuollon voimavarat halutaan keskittää akuutimpiin asioihin.
– Juuri nyt emme halua kuormittaa sairaanhoitoa tämäntyyppisillä tutkimuksilla, Tegnell perustelee.
Nyt Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist kertoo, että tämän jälkeen asukastartuntoja ei ole hoivakodeissa todettu. Holmqvistin mukaan niissä lähdettiin jo aikaisessa vaiheessa kokoaikaiseen suojautumiseen ja testaamiseen.
– Kaikissa Attendo-kodeissa käytetään suu-nenäsuojia joka työvuorossa. Jos taas on epäilyjä ja korona-altistumisia, näissä yksiköissä samat hoitajat hoitavat samoja asiakkaita.
Kysyimme hoivakodeilta, miten niissä on palattu synkkien uutisten jälkeen arkeen ja pystytty ehkäisemään koronatartuntojen leviämistä. Selvitimme myös, miten työntekijän koronatartunta on muuttanut päiväkodin ja terveysaseman arkea.
Uusi asukas pysyy huoneessaan
Attendosta kerrotaan, että hoivakotiin tulevaa uutta asukasta testataan koronan varalta ensimmäisen 14 päivän ajan. Lisäksi hän saa palvelut suoraan huoneeseensa. Attendon mukaan näin estetään tartunnan kantautuminen hoivakotiin.
Ryhmissä vanhusten aktiviteetit porrastetaan ja ryhmissä on maksimissaan viisi henkilöä.
Lisäksi pyritään pitämään kahden metrin turvaväliä ja ulkoilemaan ainoastaan piha-alueella.
– Tietysti on haastavaa, että pidetään nämä välit. Ulkona turvavälit on helpompi toteuttaa, toteaa toimitusjohtaja Virpi Holmqvist.
Haastavaksi koronan jälkeen muodostuu Holmqvistin mukaan se, miten läheiset voivat tavata vanhuksia hoivakodeissa jatkossa. Suojavarusteita pitäisi jaksaa käyttää, vaikka rajoituksia höllennetään myöhemmin.
– Pidän realistisena sitä, että jatkamme suojaustoimenpiteitä vuoden loppuun varmuuden vuoksi.
Lähihoitaja Bern Amar työssään auttamassa vanhusta Attendon hoivakodissa Vantaalla. Jari Kovalainen / Yle
Mehiläisen hoivakodeissa oli myös todettu aikaisemmin koronatartuntoja hoitohenkilökunnalla ja asukkailla. Mehiläisen lääketieteellisen johtajan Kaisla Lahdensuon mukaan toimenpiteitä on tehty jo alusta alkaen.
Lahdensuon mukaan asiakkaille järjestetään turvallisia ulkoilumahdollisuuksia esimerkiksi yksiköiden sisäpihoilla. Yhteyttä läheisiin pidetään puhelimella ja videopuheluilla.
Jos viranomaiset jatkossa ohjeistavat, että vierailija voi tulla yli 70-vuotiaiden luokse, tilannetta harkitaan Lahdensuon mukaan hoivakodeissa uudestaan.
– Näemme selvän hyödyn siitä, että hygieniavarusteita käytetään jatkossakin. Valitettavasti on silti mahdollista, että tartuntoja yksiköihin tulee.
Isoin huolenaihe on Lahdensuon mukaan siinä, miten normaaliin arkeen palaaminen tapahtuu, jos pandemia pitkittyy.
– Silloin ikäihmisten toimintakyky saattaa rajoitustoimenpiteiden myötä laskea.
Esperi Caren ikäihmisten liiketoimintajohtaja Arne Köhler kertoo, että tilanne on nyt rauhoittunut. Hän sanoo, että tartunnat vähenivät merkittävästi sen jälkeen, kun suu- ja nenäsuojus otettiin käyttöön kaikissa yksiköissä.
– Ei ole tullut tartuntoja uusissa hoivakodeissa sen jälkeen. On erittäin tärkeää, että voidaan toimia ennaltaehkäisevästi. Myöskään influenssa ei ole jyllännyt. Koputetaan puuta eli varaudutaan myös siihen, että tilanne saattaa pahentua ja toivotaan parasta.
Köhlerin mukaan asukkaat eivät liiku isoissa ryhmissä ja samat hoitajat hoitavat yhtä asukasta. Lisäksi asukkaat pyrkivät oleskelemaan omissa huoneissaan.
– Jos on koronatartunta, hoitava infektiolääkäri tekee erityispäätöksen. Meillä on kaikissa kodeissa ollut käytössä suojausvarusteet. Hoitajat käyttävät hengityssuojaimia.
Köhlerin mukaan hengityssuojaintilanne on nyt hyvä. Esperillä oli varastossa asianmukaisesti suojaimia, kun koronatauti alkoi. Kulutus ollut kuitenkin nyt paljon suurempaa.
– Suojatilanne näyttää kuitenkin valoisalta. Olemme tarjonneet myös kunnille suojaimia, jos suojaimet käyvät heillä vähiin.
Koko henkilökunta asetettiin karanteeniin todennäköisen altistumisen takia, ja terveysasema oli suljettuna viikon ajan. Sulku päättyi huhtikuun alussa eli noin kuukausi sitten. Nyt arki on palannut niin normaaliksi kuin se voi kansallisena poikkeusaikana palata, sanoo Terveystalon ulkoistuksista vastaava liiketoimintajohtaja Kirsi Pitkälä.
– Kyseinen tapaus ei varsinaisesti enää puhututa. Oli se toki hyvä herätys ihmisille siitä, että koronaa voi olla missä vain ja että hyvä käsihygienia on ehdottoman tarpeellista kaikkialla, Pitkälä toteaa.
Esimerkiksi siivousta oli tehostettu jo ennen kuin tartunta todettiin. Sulkuviikon aikana kaikki terveysaseman tilat puhdistettiin perusteellisesti.
Miehikkälän terveysaseman tiloja siivottiin tehostetusti jo ennen kuin koronatartunta tuli tietoon.Pyry Sarkiola / Yle
Leikit jatkuivat siitä, mihin ne jäivät
Kysyimme arjen jatkumisesta myös päiväkodista, jossa oli todettu koronatartunta.
Kouvolan Kuusankoskella sijaitseva Niskalan päiväkoti avasi ovensa maanantaina 27. huhtikuuta viikon sulun jälkeen.
Päiväkodin varajohtajan mukaan arki jatkui käytännössä siitä, mihin se ennen karanteenia jäi.
Käytäntöjä on muutettu sen verran, että myös ennen aamuseitsemää saapuvat lapset menevät suoraan omiin ryhmiinsä. Normaalitilanteessa aikaisin saapuneet, eri ryhmissä olevat lapset voisivat kokoontua yhteen.
Niskalan päiväkoti Kuusankoskella Kouvolassa.Antro Valo / Yle
Päiväkodissa oli koronatartunnan altistumisaikana noin 20 lasta neljässä ryhmässä. Saman verran lapsia on tullut päivähoitoon myös sulun jälkeen.
– Lapset jatkoivat leikkejä kavereidensa kanssa, sulku ei ole heissä näkynyt. Perheissä on varmasti käsitelty niitä asioita, mitä lapset ovat kysyneet, Vulkko kertoo.
Tavallisesti päiväkodissa on noin 80 lasta, mutta suurin osa heistä oli kotihoidossa jo ennen päiväkodissa todettua koronavirustartuntaa.
Jatkotartuntoja ei ole tullut tietoon
Miehikkälän lisäksi Kymenlaaksossa on todettu yksittäiset koronavirustartunnat hoivakodin työntekijällä, kehitysvammaisten lasten lyhytaikaisen hoidon yksikön työntekijällä, päiväkodin työntekijällä sekä perhepäivähoidossa.
Kymsoten infektioylilääkärin Risto Pietikäisen mukaan hoitopaikkaan liittyviä uusia tartuntoja ei ole todettu, mutta tartunnanselvityksissä on löytynyt joitakin hoitopaikkaan liittymättömiä tartuntoja.
Kehitysvammaisten lasten lyhytaikaisen hoidon yksikkö on suljettuna 5. toukokuuta asti, mutta Pietikäisen mukaan se avataan tämän jälkeen.
Jos työpaikalla epäillään koronavirustartuntaa, kehottaa Pietikäinen ottamaan yhteyttä esimieheen ja tartuntatautiyksikköön.
– Oleellista on edelleen se, että henkilöstö tulee terveenä töihin ja tartunnat havaintaan ajoissa, Pietikäinen sanoo.
Ohje pätee niin sosiaali- ja terveysalalla kuin muissakin työpaikoissa. Pietikäisen mukaan lääkäriin kannattaa ottaa mieluummin liian herkästi kuin viivytellen, jotta mahdollisiin tartuntoihin voidaan varautua.
– Joissain tapauksissa tieto olisi voinut tulla meille aiemminkin, Pietikäinen sanoo viitaten ylipäätään Kymsoten alueella heränneisiin koronaepäilyihin.
Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa alkaa tänään Somerolla kadonneen naisen henkirikoksen käsittely. 21-vuotias nainen katosi viime kesänä kesken varusmiespalveluksen.
Naisen murhasta syytetään tämän entistä miesystävää. Syyttäjälaitoksen tiedotteen mukaan mies myönsi esitutkinnassa olleensa 21-vuotiaan Milla Arosen seurassa ja aiheuttaneensa tämän kuoleman. Uhrin ruumista ei ole löydetty.
Nainen katosi viime vuoden kesäkuussa kesken varusmiespalveluksen. Hänet nähtiin viimeisen kerran lauantaina 8. kesäkuuta kotipihallaan Someron keskustassa.
Naisen olisi pitänyt palata suorittamaan varusmiespalvelusta Porin prikaatiin Säkylään seuraavana päivänä sunnuntaina. Perhe teki hänestä katoamisilmoituksen 11. kesäkuuta.
Syyttäjän mukaan henkirikos tapahtui Somerolla 9. kesäkuuta. Murhan lisäksi miestä syytetään hautarauhan rikkomisesta, törkeän petoksen yrityksestä ja maksuvälinepetoksesta.
Mies kiisti syyllisyytensä kuukausien ajan
Mies vangittiin epäiltynä jo elokuun lopussa, mutta hän kiisti kuukausien ajan kuulusteluissa osallisuutensa tapahtuneeseen.
Mies ja nainen olivat poliisin mukaan olleet seurustelusuhteessa, joka oli päättynyt paria vuotta aiemmin. Poliisi ei ole kommentoinut, millaiset välit heillä sittemmin oli.
Poliisi tutki tapausta murhana teon suunnitelmallisuuden takia.
– Aikaisemmin tutkinnan aikana on ollut syytä epäillä, että tähän on liittynyt suunnitelmallisuutta ja taloudellisen edun tavoittelua, tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jarkko Toivonen keskusrikospoliisista kertoi tammikuussa STT:lle.
Poliisin mukaan mies oli hankkinut uhrin verkkopankkitunnukset ja pankkikortin ja ottanut pikavippejä. Tätä oli tapahtunut Toivosen mukaan sekä ennen että jälkeen surman.
Koulukyytien turvallinen järjestäminen herättää huolta kunnissa.
Koulujen lähiopetus alkaa uudestaan ensi viikon torstaina. Hallitus on korostanut hyvän hygienian ja turvallisten etäisyyksien säilyttämistä opetuksessa, jotta koronavirus ei lähde leviämään oppilaiden ja kouluhenkilökunnan keskuudessa.
Turvavälejä ei voida pitää
Esimerkiksi Porin opetusyksikön päällikkö Taneli Tiirikainen sanoo, että bussikyydit ovat yksi suurimmista haasteista koulujen avaamisessa. Koulukuljetuksissa on hänen mukaansa mahdotonta pitää eri luokilla ja eri kouluissa opiskelevia lapsia erillään toisistaan.
Saman ongelman nostaa esille Euran sivistysjohtaja Teija Vuohijoki.
– Kyydityksen järjestäminen kaikille erikseen on mahdotonta.
Kankaanpään sivistysjohtaja Heikki Kiviniemi puolestaan arvioi, että turvavälien pitämisen lisäksi ongelmia tuottaa se, että kyytien odotusajat pitenevät.
Monilla paikkakunnilla joukkoliikennettä on supistettu merkittävästi koronan aiheuttaman kysynnän laskun takia. Esimerkiksi Porissa siirryttiin huhtikuussa kesäaikatauluihin, joissa ei ole otettu huomioon koululaisten erityistarpeita.
Poissaoloilmoituksia tullut
Kunnista kerrotaan, että oppilaiden vanhemmilta on tullut jo jonkin verran poissaoloilmoituksia kahden viimeisen kouluviikon osalta.
Esimerkiksi Porissa vanhemmille on lähetetty viesti, jossa suositellaan välttämään lapsen jättämistä kotiin. Poikkeuksen muodostavat perheet, joissa on riskiryhmäläisiä.
Kainuun Paltamossa palaa asemarakennus, kertoo paikallinen pelastuslaitos. Pelastuslaitoksen mukaan palo ei ollut hallinnassa vielä puoli viiden aikaan aamulla.
Päivystävä palomestari kertoo, että tulipalo on rakennuksen sisätiloissa ja sammutustyöt ovat käynnissä.
Asemarakennuksen lähellä on sähköradan ajolankoja, joten raideliikenne rataosuudella on jouduttu katkaisemaan. Tilanne jatkunee vielä useita tunteja, päivystävä palomestari kertoo STT:lle.
VR:n sivujen mukaan ensimmäisen junan on tarkoitus lähteä asemalta hieman ennen puoltapäivää. Koronaviruksen takia vuoroja on jo valmiiksi peruttu.
Pelastuslaitos sai hälytyksen rakennuspalosta kolmen aikaan aamuyöllä.
Olot Antarktiksella Bellinghausenin tutkimusasemalla ovat karut. Vaikka sää on lämpimämpi kuin muualla Etelänavalla, on ulkona kuitenkin jatkuvan sateen ja vähäisen valon vuoksi kurjaa. Viihdykkeeksi löytyy lähinnä kirjoja. Tylsyys iskee nopeasti. Näissä oloissa eräs venäläinen tutkijapari teki hyvin läheistä yhteistyötä puolen vuoden ajan. Se loppui siihen, että yksi puukotti toista. Syy oli vähäpätöisen oloinen ja mustan huumorin ystäviä kutkuttava: puukotettu oli jatkuvasti pilannut toisen aloittamia kirjoja kertomalla miten ne päätyvät.
Tiedetään, että sosiaalinen eristyneisyys ja karut olosuhteet koettelevat mielenterveyttä. Tutkimuksissa on seurattu avaruusasemien ja etäisten tutkimusasemien työntekijöitä. Monelle tulee pitkillä jaksoilla psyykkisiä ja fyysisiä oireita: väsymystä, ruokahaluttomuutta, unettomuutta, ärsyyntyneisyyttä sekä vetäytymistä kanssakäymisestä.
Oikein pahaksi äityneessä stressissä itsereflektiokyky ja itsehillintä vaikeutuvat, kun etuotsalohkojen toiminta heikkenee.
Yksilöllisten oireiden lisäksi havaitaan yhteishengen rapautumista. Eräässä 135-päiväisessä avaruusasemasimulaatiossa pakka hajosi totaalisesti: rekisterit ryhmän keskusteluista näyttivät, että vitsailu miehistön kesken väheni nopeasti. Kielteisiä arvioita toisista, itsestä ja tehtävästä tuli kiihtyvää tahtia loppua kohden, ja viimeisen kuukauden aikana miehistön välille syntyi syvää eripuraa. Lopulta yksi jäsen suljettiin täysin porukan ulkopuolelle.
Jatkuva samojen ihmisten kanssa oleminen voi siis stressata, varsinkin eristyksissä.
Moni kokee kenties vähän vastaavaa tällä hetkellä kotioloissa. Kun sosiaalinen piiri ja elintila pienenevät, stressi lisääntyy, ja sitä puretaan lähimpiin.
Mitä siis tehdä?
Luojan kiitos emme ole Mars-lennolla, tai Etelänavalla, vaan kotona. Puhelin- ja nettikeskustelut, moninpelit etäällä olevien ystävien kanssa, ja muut tavat laajentaa sosiaalista ulottuvuutta kotoa käsin ovat kullanarvoisia.
Sen lisäksi kannattaa miettiä, miten tekisi siitä yhdessäolosta, jota pariskunnille ja perheellisille väkisin nyt on tarjolla, parempaa.
Tässä tiede- ja kokemuspohjaisia ehdotuksia yhteiselon laadun parantamiseen:
1. Hoivaa mieltäsi
Tekevätkö perheenjäsenesi kaiken koko ajan väärin? Voiko näin todella olla? Väsyneenä ja stressaantuneena jopa toisen hengityskin voi kuulostaa ärsyttävältä. Oikein pahaksi äityneessä stressissä itsereflektiokyky ja itsehillintä vaikeutuvat, kun etuotsalohkojen toiminta heikkenee. Tällöin on tarpeen saada aivot ensin pelikuntoon, ennen kuin kuuntelee vakavasti niiden tuotoksia. Jos pystyt parantamaan omaa mielialaasi ja saamaan stressin hallintaan, arviot toisista voivat kohentua.
2. Ole järkähtämättömän suopea
Ihmisten on helppo tehdä vääriä tulkintoja toisten aikeista ja tarkoitusperistä. Tämä on väkevää riitojen polttoainetta. Parempi lähtökohta vuorovaikutukselle syntyy siitä, että tulkitsee toisten toimintaa ihan tarkoituksella vaaleanpunaisten linssien läpi, ja etsii useampia kuin yhden selitysmallin. Läheisiä kohtaan saa olla puolueellinen. Mihin hyvään tämä ihminen pyrkii? Mikä kaikki voisi tämän käyttäytymisen selittää? Juro voikin vain haluta hetken omaa aikaa. Nalkuttava voi kaivata aktiivisuutta ja yhdessä tekemistä. Ja vaikka aikeet olisivatkin pahansuovat, sinnikäs usko hyvään toisessa saattaa saada aikaan halun olla uskon arvoinen.
3. Olkaa ennen kaikkea joukkue
Kun vertaillaan sitä, mitä kukin antaa ja saa, päädytään yhteistyön sijasta kilpailuun. Tutkimuksen mukaan yhteistyö synkkaa aivoja kilpailua enemmän. Aivojen tahdistuminen puolestaan on yhdistetty sujuvampaan yhteistyöhön. Voisiko ajatukset keikauttaa niin, että tekisi kunkin perheenjäsenen hyvinvoinnista perheen yhteisen tavoitteen? Ollaanko tänään yhdessä onnistuttu antamaan tuolle yhdelle introvertille riittävästi omaa tilaa? Entä miten ollaan porukalla kyetty vastaamaan vilkkaimman elämyshakuisuuteen?
4. Tehkää sitä, mikä teitä liikuttaa
Tutkimusten mukaan jaetut tunteet yhdistävät. Esimerkiksi ällistyksen kokemukset hälventävät minän ja muiden rajoja, edesauttaen yhteistyötä. Myös samassa tahdissa liikkuminen lisää empatiaa ja yhteistyökykyä, aikuisillakin. Ehkä siksi armeijassa on tajuttu marssittaa ihmisiä aina tahtiin, ja kohdella alokkaita mieleenpainuvia tunteita herättävällä tavalla. Ne nivovat ihmisiä yhteen niin, että vuosikymmenienkin päästä muistetaan sukunimet. Mistä voisitte seuraavaksi yhdessä ällistyä? Esimerkiksi luonto, taide, musiikki ja tiede tarjoavat kaikki keinoja nyrjäyttää mieltä. Tai onnistuisiko yhteinen tanssihetki tai kävelylenkki?
Ihmiskunnan selviäminen koronasta edellyttää sitä, että olemme enemmän erillään. Kotien selviäminen koronasta helpottuu, jos osaamme olla yhdessä.
Katri Saarikivi
Kirjoittaja tutkii oppimisen, empatian ja vuorovaikutuksen aivoperustaa. Hän haluaa ymmärtää paremmin, ei olla oikeassa.
P.s. henkistä tai fyysistä väkivaltaa ei pidä lähisuhteissa sietää, tai katsoa vaaleanpunaisten linssien läpi. Jos pelkäät, tai olet kokenut uhkaa kotona, tai jos pelkäät vahingoittavasi muita, hae apua.
Ruotsalaiset yhtiöt joutuvat koronaepidemian tuomien vaikeuksien takia lomauttamaan henkilöstöään, mutta Ruotsin valtiolla on järjestelmä, jonka avulla yhtiöt voivat saada apua ja näin välttyä lomautuksilta.
Ruotsin yleisradio SVT on havainnut, että eräät yhtiöt pyytävät valtiolta rahallista tukea, mutta samaan aikaan antavat omistajilleen mittavat osingot. SVT:n mukaan osingot nousevat jopa miljardeihin kruunuihin, eli satoihin miljooniin euroihin.
Esille on nostettu lukkovalmistaja Assa Abloy ja metalliyhtiö SKF, kertoo SVT.
Ruotsin puolueet laidasta laitaan ovat antaneet lausuntoja, joiden mukaan yhtiöiden toiminta on härskiä ja myös vastoin valtion tukipolitiikan sääntöjä.
– Se ei käy, että yritys ottaa yhdellä kädellä rahaa valtiolta ja toisella kädellä jakaa sitä osakkeenomistajille, sanoo Ruotsin vasemmistopuolueen talouspoliittinen edustaja Ulla Andersson SVT:lle.
Tukijärjestelmästä on päättänyt Ruotsin valtiopäivien talousvaliokunta. Se laati samalla mietinnön, josta käy ilmi valiokunnan tahto, eli että rahaa ei pidä myöntää osinkoja jakaville yrityksille.
Rahan jakaa käytännössä Tillväxtverket, Ruotsin valtion virasto, jonka tehtävänä on tukea yritystoimintaa. Sen mukaan laki ei sano mitään osingonjaosta. Yrityksen tulee vain olla taloudellisessa kriisissä.
Viraston johtaja on kutsuttu valiokuntaan selvittämään asiaa.
Valiokunnan puheenjohtaja, ympäristöpuoluetta edustava Karolina Skog sanoo SVT:lle, että hän uskoo Tillväxtverketin päätöksen kaatuvan oikeudessa. Jos ei kaadu, lakia on muutettava.
– Tuki on tarkoitettu yrityksille, joilla on taloudellisia vaikeuksia, eikä niin ole, jos tapahtuu osinginjako. Jos [yritys] jakaa rahaa, se ei ole talouskriisissä, arvioi Ulla Andersson.
Terveydenhoidon jonojen arvioidaan pitenevän koronapandemian takia merkittävästi. Patoutuneen hoidon tarpeen koko määrää ei pystytä vielä arvioimaan.
Sairaalat siirsivät maaliskuun puolivälistä huhtikuun loppuun mennessä tuhansia kiireettömiä leikkauksia. Ne ovat edessä nyt, kun kiireetöntä hoitoa taas pystytään sairaaloissa tekemään.
Eniten leikkauksia peruttiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin sairaaloissa, 75 prosenttia kiireettömistä leikkauksista.
– Parisen kuukautta on mennyt koronaan. Arvio on, että jono pitenee 4–6 viikkoa, arvio HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.
Tämän lisäksi sairaaloille on tulossa iso määrä lähetteitä, joita ei koronaepidemian aikana kirjoitettu potilaille.
Tauteja ilmenee yleensä melko tasaisesti. Korona-aallon aikana suomalaiset kuitenkin jättivät menemättä hoitoon.
HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi arvioi, että leikkausjonot pitenevät koronapaussin takia neljästä kuuteen viikkoa. Jari Kovalainen / Yle
Sosiaali- ja terveysministeriön keräämien tietojen mukaan suomalaiset peruivat itse valtavan määrän sovittuja vastaanottokäyntejä perusterveydenhoidossa tai eivät hakeutuneet lääkäriin. Myös erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit vähenivät. Luvut vaihtelevat alueittain merkittävästi, mutta potilasmäärä on romahtanut kautta Suomen jopa kymmeniä prosentteja.
– Jälkikäteen on havaittu, että saman verran kuin sairaala perui, potilaat itse ovat siirtäneet tai peruneet aikojaan, TYKSin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä sanoo.
Sairaanhoitoon on kertynyt niin sanottua hoitovelkaa. Sen purkaminen tulee viemään pitkään: vähintään kuukausia, mahdollisesti jopa muutamia vuosia, TYKSin Pietilä arvioi.
Mitä sydäninfarkteille tapahtui?
Ovatko jotkut taudit vähentyneet, vai onko tarve vain siirtynyt tuonnemmas? Tätä sairaaloissa on pohdittu esimerkiksi sydänsairauksia osalta.
Korona-epidemian aikana sydämen pallolaajennushoitoja on HUSissa tehty 30 ja TYKSissä 23 prosenttia vähemmän kuin normaalisti.
Sydäninfarktit ovat voineet vähentyä jonkin verran, koska karanteenin kaltaisissa oloissa on eletty kiireettömämpää ja paineettomampaa elämää kuin normaalisti. Pelkona on, että osa ihmisistä on saattanut jättää tulematta vastaanotolle, TYKSissä arvioidaan.
Kun hoidon saanti venyy, osa taudeista voi muuttua vakavemmiksi.
– Muutamia huonokuntoisia potilaita on tullut päivystykseen sisään, tämä on ehkä yksi ilmiö siitä, Mäkijärvi sanoo.
Helsingin seudulla on siirretty neurokirurgisia ja ortopedisia leikkauksia sekä sydän- ja syöpäleikkauksia, johtajaylilääkäri luettelee.
– Kyllä niiden siirtymisellä tuonnemmaksi on jotain seurauksia. Eivät ne vaivat ainakaan leikkaamatta ole parantuneet.
Syöpiä on saattanut jäädä toteamatta
Turun seudulla huomattiin, että rintasyöpäseulontaan kutsutuista naisista puolet jätti tulematta.
– Tästä on hyvin helppo vetää se johtopäätös, että puolet niistä rintasyövistä, jotka seulonnoissa olisi todettu, jäivät nyt toteamatta – eli diagnoosi viivästyy. Pahimmillaan sillä voi olla kohtalokkaatkin seuraukset, Pietilä sanoo.
TYKSin johtajaylilääkärin mukaan koronan aikana on syntynyt patoutunutta hoidon tarvetta. Sen vaikutukset voivat tuntua vuosia. Kalle Mäkelä / Yle
Suurten kansansairauksien osalta voi viedä kuukausia tai vuosia, ennen kuin hoitovelka näkyy.
Osa potilaista kitkuttelee esimerkiksi lonkkavikansa kanssa kotona pitkäänkin. Heidän hoitoon hakeutumisensa riippuu Pietilän mukaan kunkin potilaan subjektiivisesta kyvystä sietää "riesaansa".
Lääkärit: Hoitoa hakeneet saivat avun
Koska koronaepidemian tautiaallon korkeutta ei voitu ennakoida, sairaalat alkoivat ajaa kiireetöntä hoitoa alas. Tämä tapahtui ensin sairaaloiden omin päätöksin, sitten hallituksen tuella valmiuslain nojalla. Valmiuslain pykälä kiireettömän hoidon siirtämisestä on yhä voimassa seuraavan korona-aallon varalta.
Päätöksiä toiminnan muuttamisesta jouduttiin tekemään nopeasti. Mäkijärven mukaan HUSissa suuriakin ratkaisuja tehtiin minimissään tunneissa tai parissa päivässä, vaikka tieto oli puutteellista eikä vaihtoehtoja voitu vertailla.
Silti ratkaisuja oli tehtävä: henkilökuntaa oli helpointa siirtää koronaa hoitamaan leikkaussaleista, koska he osasivat esimerkiksi käyttää hengityskoneita. Sen takia kiireettömiä leikkauksia vähennettiin.
HUSissa arvioidaan, että ne jotka hoitoa tarvitsivat ja sinne hakeutuivat, hoidettiin.
– Hoidon kriteerit ovat pysyneet samana, Mäkijärvi sanoo.
TYKSin johtajaylilääkäri sanoo, että ratkaisut tehtiin niin kuin piti.
– Kyllä uskon, että kaikki ratkaisut tehtiin silloin käytettävissä olevan parhaan tiedon pohjalta, Pietilä sanoo.
Muun hoidon peruuntuminen voi olla koronaa suurempi ongelma
Sitä sairaalat eivät osanneet ennakoida, että ihmiset peruvat hoitojaan myös itse ja jättävät kokonaan hakeutumatta hoitoon.
Jälkikäteen arvioiden Suomen koronaepidemia näyttää toiselta kuin maaliskuun puolivälissä arvioitiin. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa koronaan on menehtynyt tähän mennessä 10 henkilöä. Se on paljon, mutta vähemmän kuin jossain vaiheessa näytti mahdolliselta.
– Jos ajattelee kaikkea muuta sairastuvuutta, tällä hetkellä uskon, että haitta tämän kaiken muun hoidon peruuntumisesta on ollut merkittävämpi asia kuin pandemia. Tilanne voisi toki muuttua nopeasti, jos korona roihahtaisi, TYKSin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä arvioi.
Koronan seurauksista voi tulla lasku myös valtiolle. Kun hoitajaresurssit varattiin koronalle, kulut juoksivat, mutta leikkaukset, joista sairaaloiden omistajakunnat olivat ennakkoon maksaneet, jäivät tekemättä.
Kun laskuja loppuvuodesta selvitellään, jonkun on maksettava korona-ajan kustannukset.
Helsingin yliopiston ja yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston tutkijat ovat löytäneet glaukoomalta eli silmänpainetaudilta suojaavan geenimuodon. Tällainen geenimuoto on jopa kahdeksalla prosentilla suomalaisista.
Tutkimustulokset avaavat tutkijoiden mukaan uusia mahdollisuuksia glaukooman hoitoon.
Glaukoomaa sairastaa maailmassa lähes 80 miljoonaa ihmistä. Siinä näköhermonpään ja verkkokalvon näköaistimusta välittävät solut tuhoutuvat vähitellen. Tuho puolestaan johtaa puutoksiin näkökentässä ja hoitamattomana jopa sokeuteen.
Glaukooman syntyyn vaikuttavat monet tekijät, mutta silmänpaine on ainoa riskitekijä, johon voidaan lääketieteellisesti vaikuttaa.
Perinnöllisten tekijöiden tiedetään vaikuttavan glaukoomariskiin.
Tutkimus voi avata uusia uria glaukooman hoitoon
Tutkijoiden tavoitteena oli tunnistaa harvinaisia, silmänpainetta alentavia, geenin lopputuotteen toimintaan merkittävästi vaikuttavia geenivariantteja.
Löydökset perustuvat kahteen suureen biopankkitutkimukseen, suomalaiseen FinnGen-hankkeeseen ja Britannian UK Biobank -tutkimukseen. Tutkimuksessa hyödynnettiin yhteensä yli puolen miljoonan ihmisen genomi- ja terveystietoja. Molemmissa aineistoissa oli useita tuhansia glaukoomadiagnoosin saaneita potilaita.
– Tunnistamamme geenivariantti on 50 kertaa yleisempi Suomessa kuin muualla maailmassa. Itse asiassa yli kahdeksan prosenttia suomalaisista kantaa sitä, ja heillä on näin selvästi keskimääräistä pienempi riski sairastua glaukoomaan, sanoo tutkimusta Helsingin yliopistossa johtanut professori Mark Daly Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM) tiedotteessa.
Tutkimuksen tuottama uusi tieto silmänpaineeseen vaikuttavista biologisista mekanismeista voi avata uudenlaisia näkökulmia glaukooman ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkön Kirsi Varhilan mukaan kasvomaskien käytöstä tehtävä selvitys on tarpeen niistä nousseen julkisen keskustelun takia. Varhilan mukaan selvityksen tekemistä ei ole aiemmin koettu tarpeelliseksi.
– Nyt kun se on noussut akuutisti ja erittäin laajasti keskusteluun, niin tämän selvityksen paikka on mitä ilmeisin ja tarpeellinen, Varhila sanoi tiistaina A-studiossa.
Monessa Euroopan maassa kasvomaskien käyttöä edellytetään jo. Suomessa hallitus kertoi eilen maanantaina teettävänsä kasvomaskien käytöstä selvityksen.
Varhila huomautti, että Suomessa on ollut monia muita maita paljon lievemmät rajoitukset koko ajan käytössä.
– Ihmiset ovat noudattaneet tosi hyvin näitä rajoitustoimenpiteitä, fyysisiä etäisyyksiä ynnä muita, jolloin meillä ei ole tautitapaukset lähteneet hirvittävän suureen kasvuun. Meillä ei sinänsä ole ollut tarvetta myöskään tämän asian (kasvomaskien käytön) selvittämiseen.
Varhilan mukaan hallitus pohti myös tieteellisen tutkimuksen teettämistä maskeista. Tällainen tutkimus olisi kuitenkin kestänyt vielä kauemmin. Nyt tehtävässä selvityksessä on määrä kartoittaa, mitä tieteellistä tutkimusta on jo olemassa.
Lehtonen: Näitä selvityksiä on maailmalla jo tehty
HUSin diagnostiikkajohtajana ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorina toimivan Lasse Lehtosen mielestä selvityksen tekemisessä ollaan jälkijunassa.
– Kyllähän näitä selvityksiä on maailmalla jo tehty. Hiukan tässä on kysymys pyörän keksimisestä uudelleen, Lehtonen huomautti A-studiossa.
Lehtosen mukaan tiedeyhteisö on sitä mieltä, että maskeista on jonkin verran hyötyä lisätoimenpiteenä epidemian rajoittamisessa.
– Maskista on hyötyä tietyissä tilanteissa. Se vähentää tartuntoja ja sitä kautta auttaa epidemian hallinnassa, Lehtonen jatkoi.
HUSin diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mukaan tiedeyhteisö on sitä mieltä, että maskeista on jonkin verran hyötyä lisätoimenpiteenä epidemian rajoittamisessa.Yle
Myös Varhilan mielestä kasvosuojainta olisi hyvä käyttää, jos ihminen tietää olevansa oireinen tai mahdollisesti jopa taudin kantaja ja hänen on silti pakko asioida jossain.
Eikö suositusta ole annettu, koska maskeja ei riitä?
Varhilalta kysyttiin, eikö kasvomaskeista ole annettu virallista suositusta siksi, että ne eivät kuitenkaan riittäisi koko kansalle. Kansliapäällikkö ei vastannut kysymykseen suoraan.
Varhila sanoi pitävänsä ilman muuta selvänä, että terveydenhuollon henkilöstö pitää suojata ensimmäisenä.
– Tämä on prioriteetti numero ykkönen, jotta meillä riittää henkilöstöä hoitamaan, Varhila sanoi.
Varhila myös totesi, että vaikka ihmisiä ei ole ohjeistettu käyttämään maskeja, niiden käyttöä ei ole myöskään kielletty.
Koko koronaepidemian ajan Suomessa on puhuttu kasvomaskeista. Pitäisikö myös tavallisten ihmisten käyttää niitä?
Suomi ei ole tähän mennessä suositellut kasvomaskien yleistä käyttöä.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on perustellut kantaansa sillä, että kasvomaskeista voi olla jopa haittaa. Ne voivat luoda tartuntariskin, koska maskia kosketellaan herkästi.
Aiemmin ministeriöstä on myös sanottu, että kasvomaskit loppuisivat nopeasti, jos niitä alettaisiin käyttää kauppareissuilla.
Vaihtoehdoksi paremman suojan tarjoaville hengityssuojaimille ja kirurgisille suu-nenäsuojille on tarjottu itsetehtyjä tai ostettuja kangasmaskeja.
Tämän THL:n pääjohtajan Markku Tervahaudan suosituksen ministeriö ja THL kuitenkin hautasivat yhteisessä tiedotteessaan.
Viimeinen käänne asiassa on, että hallitus kertoi selvittävänsä kasvomaskien käytön mahdollista ohjeistusta.
Asiasta kerrottiin koronarajoitusten purkua käsitelleessä tiedotustilaisuudessa maanantaina 4. toukokuuta.
Hengityksen suojaimia on tarjolla useita erilaisia malleja, joissa on eritasoista teknologiaa. Se vaikuttaa suojaimen tehoon. Grafiikan tiedot on tarkistanut Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula. Alkuperäinen kuva on lääkäri Anni Saukkolan, josta on otettu mallia tähän.Laura Merikalla/Yle
Hallitus muuttamassa kantaansa maskeihin?
–Teemme nyt tieteellisen selvityksen siitä, mikä maskien käytön vaikuttavuus on, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoo Ylelle.
Tähän mennessä ministeriö sanoo noudattaneensa kasvomaskien osalta muiden Pohjoismaiden kanssa samaa linjaa.
– Riittävää näyttöä (kasvomaskien hyödyistä) ei ole, Varhila sanoo.
Paine maskisuosituksille on kasvanut Suomessa myös siksi, että niiden käyttöä suositellaan tai edellytetään yhä useammassa Euroopan maassa – samaan aikaan kuin koronarajoituksia puretaan.
Kasvomaskien hyödystä on jo ennestään tutkimusnäyttöä.
Mahdollisia suosituksia kasvomaskien käytöstä ei ole heti luvassa, sillä ministeriön selvitys valmistuu Varhilan mukaan vasta kesäkuun loppupuolella.
Kasvomaskien käyttöä selvitetään muun muassa julkisessa liikenteessä.Eleni Paspatis / Yle
Saksan tiedeakatemia suosittaa maskien käyttöä
Ylen keräämien tietojen mukaan jo yli 50 maassa valtiojohto edellyttää kasvomaskien käyttöä.
Euroopassa näitä maita ovat muun muassa Italia, Puola, Saksa, Tshekki, Ranska, Itävalta ja Espanja.
– Kun meillä on suositus etätyön jatkumisesta, ei ole tarvetta laajaan suojamaskien käyttöön, kansliapäällikkö Kirsi Varhila kommentoi vertailua muihin maihin.
Tshekki oli ensimmäinen Euroopan maa, joka velvoitti kansalaisia käyttämään kasvomaskeja supermarketeissa, apteekeissa ja julkisessa liikenteessä. Määräys annettiin jo 18. maaliskuuta.
Huhtikuun alussa Saksassa koronarajoitusten purku liitettiin maskien käyttöön.
Rajoitusten purkua selvittänyt Saksan tiedeakatemia suositteli kasvomaskien käyttöä julkisissa tiloissa. Suu-nenäsuojia tulisi käyttää muun muassa yrityksissä, oppilaitoksissa ja julkisessa liikenteessä.
Tiedeakatemian mukaan suu-nenäsuoja estää viruksen leviämistä ennen kaikkea siksi, että pisaratartunnat vähenevät.
– Kun suuri joukko tietämättään oireettomina sairastavia liikkuu julkisilla paikoilla, suu-nenäsuoja suojaa muita ihmisiä, tiedeakatemia perusteli.
Tiedeakatemian mukaan suu-nenäsuoja suojaa välillisesti myös sen kantajaa.
Uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen sanoo, että kasvomaskien käytölle on perusteita, kun rajoituksia puretaan.Pekka Koli / Yle
Infektiotautien apulaisprofessori: Suu-nenäsuoja suojaa ainakin muita
Suositukset maskien käytöstä perustuvat tutkimusnäyttöön, uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta sanoo Ylelle.
Tutkimusnäyttöä maskien tarjoamasta suojasta on kertynyt muun muassa muista hengitystieinfektioista ja aikaisemmista koronaviruksista – ei niinkään vielä uudesta koronaviruksesta.
– Mutta on ihan selvää, että tämä koronavirus on ennen kaikkea pisara- tai aerosolitarttuva. Silloin sen leviämistä ehkäistään tehokkaasti maskien käytöllä, apulaisprofessori Sironen sanoo.
Suojaimilla on kuitenkin eroja. Parhaan suojan antavat sairaalan potilastyössä käytettävät hengityssuojaimet (FFP3 ja FFP2). Ne suojaavat kantajaansa sekä tartunnalta että tartuttamasta.
– Virus pysähtyy hengityssuojaimeen, se ei pääse siitä läpi kumpaankaan suuntaan, Sironen sanoo.
Sen sijaan kirurginen suu-nenäsuoja ei suojaa Sirosen mukaan niinkään kantajaansa vaan muita ihmisiä.
– Suurin osa viruksesta jää siihen suojaan kiinni. Mutta ne eivät ole niin tiiviitä, että ne suojaisivat täysin käyttäjäänsä.
Huonoimman suojan antavat Sirosen mukaan kangasmaskit.
– Kyllä niihinkin osa isommista pisaroista jää, eli ne voivat suojata muita ihmisiä. Mutta pienemmät aerosolit ja virus tulevat niistä helposti läpi. Käyttäjäänsä ne eivät suojaa.
Hengityssuojia tutkineen VTT:n tutkijan mielestä kangasmaskit eivät ole suinkaan hyödyttömiä.
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin sanoo, että myös kangasmaskit pysäyttävät viruksen lennon ilmassa.Esa Fills / Yle
VTT:n professori: Myös kangasmaski pysäyttää tartuttavan pisaran
Tärkeintä on, että kasvomaski suojaa nenää ja suualuetta, VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin sanoo Ylelle.
Tällöin myös kangasmaski suojaa muita ihmisiä tartunnalta. Oleellista on, että virusta sisältävä pisara pysähtyy ilmassa.
Silloin on paljon pienempi todennäköisyys, että esimerkiksi yskäisevä henkilö tartuttaa lähietäisyydellä olevan ihmisen vaikkapa täydessä metrossa tai kauppajonossa.
– Tietysti ihan ohuet harsokankaat eivät toimi, mutta useimmat kankaat toimivat siinä. Esimerkiksi nenäliinakin toimii aivastushetkellä pysäyttäen pisaran etenemisen ilmassa, Harlin sanoo.
Kasvomaskien käyttö saa tukea myös Aalto-yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, VTT:n ja Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Siinä selvitettiin koronaviruksen kulkeutumista ja leviämistä ilmassa.
Tulosten mukaan hengitysteistä kulkeutuvat, virusta kantavat aerosolihiukkaset voivat säilyä ilmassa, esimerkiksi kauppojen hyllyjen välissä, luultua pidempään.
VTT:n Ali Harlinilla on kuitenkin neuvo kankaista kasvomaskia käyttävälle.
–Muista vaihtaa se usein ja pestä hyvin. Esimerkiksi valko-ohjelma pesukoneessa riittää oikein hyvin puhdistamaan.
Kasvomaskeja ommellaan nyt muun muassa Rockserin tehtaalla Kajaanissa.Jarmo Nuotio / Yle
Infektiotautien apulaisprofessori: Maskien käytölle tarvetta kun rajoituksia puretaan
Koko kansan maskien käytölle voisi olla nyt perusteita, apulaisprofessori Tarja Sironen sanoo Ylelle.
–Jos sen avulla saataisiin lisäapua siihen, että tartuntojen määrä ei nousisi liikaa rajoitusten purkamisen myötä.
Sirosen mukaan maskien käyttöä voisi suositella erityisesti joihinkin tilanteisiin, kuten julkiseen liikenteeseen, kampaamokäynneille ja iäkkäiden ihmisten tapaamiseen.
Sirosenkin mukaan maskien käyttöön liittyy tartuntariski, jos niitä käytetään väärin – pidetään liian kauan samaa maskia tai kosketellaan maskia turhaan.
Sironen sanoo, että maskien väärinkäyttö voidaan välttää ihmisiä informoimalla.
– Tehtäisiin kampanja, jossa näytetään videolla, miten käytät kasvomaskia. Kyllähän ihmiset oppivat käyttämään sitä oikein.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoo, ettei ministeriö ainakaan toistaiseksi suosittele kasvomaskien yleistä käyttöä.Eleni Paspatis / Yle
Jopa 15 miljoonaa maskia kuluisi päivässä
Suositusta maskien käytöstä ei voi antaa kevyesti, sillä koko kansan käytössä maskien tarve olisi valtava – kun suojia ei ole tahtonut riittää hoitohenkilökunnallekaan.
– Jos suu-nenäsuojainta aletaan jakamaan viidelle miljoonalle ihmiselle ja tarvitaan kolme suojaa päivässä, silloin oltaisiin jo 15 miljoonan päivittäisluvussa, STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila laskee.
Suu-nenäsuojien kotimaista tuotantoa ollaan käynnistämässä, mutta se ei kykene heti vastaamaan valtavaan kysyntään.
Siksi ministeriö selvittää myös itsetehtyjen tai ostettujen kangasmaskien käytön mahdollista suositusta.
Aiemmin ministeriö on todennut, että kangassuojat voivat pahentaa joidenkin hengitys-, astma- tai sydän- ja verisuonisairauksista kärsivien tilannetta.
Varhilan mukaan ministeriö muuttaa ohjeistustaan, jos riittävää näyttöä koko kansan maskien käytön hyödyistä saadaan.
Ennen sitä ministeriö pitäytyy vanhassa ohjeessaan.
–Pidetään turvavälit ja huolehditaan käsihygieniasta. Tämä on edelleen tehokkaampaa kuin suojamaskien käyttö, Kirsi Varhila sanoo.
Vaikka ministeriö ei ole suositellut kasvomaskien käyttöä, ei se ole sitä kieltänytkään.
– Ihmiset toki saavat päättää, käyttävätkö vai eivät, kansliapäällikkö Varhila sanoo.
Luvattomasti rakennettu konttitalo Helsingin Verkkosaaressa sai olla pitkään paikallaan ilman, että kukaan tiesi virallisesti kontista mitään. Kontin luvattomuudesta kertoi Yle uutiset pari viikkoa sitten. Kontille ei oltu haettu mitään rakennuslupia ja se oli tehty vuokrasopimuksen vastaisesti.
Rakenteilla olevan Kalasataman vieressä sijaitsevassa kontissa asui viime vuonna noin 15 latvialaista rakennusmiestä, joista osa remontoi Olympiastadionia. Konttia mainostettiin netissä "valoisana tilaelementtinä".
Osa miehistä asui paikassa jopa kahdeksan kuukautta. Rotat juoksivat pihalla, eikä kaikkia kontin ikkunoita saanut auki.
Asukkaat kuitenkin pyrkivät muuttamaan tilannettaan.
Ylen tietojen mukaan sekä asukkaat itse että myös Rakennusliitto kertoivat työmiesten hurjista asuinoloista aluehallintoviranomaiselle aviIlle jo elokuussa 2019.
Aluehallintovirasto avin tehtävä on valvoa ja ohjata lain noudattamista yhteiskunnan eri osa-alueilla Suomessa.
Sekä latvialaiset että Rakennusliitto kirjoittivat aville siinä toivossa, että viranomainen auttaisi.
Työmiehet pettyivät avin toimintaan
Ylen tietojen mukaan avun pyytäjät ovat kuitenkin joutuneet viranomaisten pyöritykseen, ja apua asuntoasiaan ei ole tullut.
Luvatta kontit rakentanut suomalainen vuokrasi konttitaloaan latvialaisten avunpyynnön jälkeen edelleen noin puoli vuotta netissä ja pyysi siitä 1 450 euroa kuukaudessa. Latvialaiset ehtivät jo muuttaa takaisin Latviaan. Ylen tiedossa ei ole asuiko kontissa ketään latvialaisten jälkeen.
Yle on nähnyt latvialaisten ja Rakennusliiton lähettämät sähköpostit ja kirjelmät aville.
Elokuussa 2019 lähetetyssä kirjeessä Rakennusliitto kertoo aville muun muassa näin:
”Suurin osa yrityksen latvialaisista työntekijöistä asuu työmaaparakeissa. …tuollaisessa paikassa ei kuuluisi asua ketään.”
Latvialaisten omassa yhteydenotossaan elokuussa 2019 aviin he kirjoittavat muun muassa näin.
”Työnantajan antamat asuinolosuhteet eivät ole normaalit. Työnantaja lupasi asunnon, mutta asumme teollisuusalueella.”
Avi alkoi tutkia latvialaisten asioita osittain muun muassa työsyrjinnän takia. Mutta Ylellä ei ole tarkkaa tietoa, mihin asuntoasia on avin prosesseissa tippunut tai miten se eteni.
Suomen lain mukaan avin tulisi ohjata asia oikealle viranomaiselle, tai antaa kyselijälle tieto oikeasta viranomaisesta.
Latvialaiset työmiehet eivät muista, että avi olisi antanut mitään ohjeita avun saamiseksi asumiseen liittyen. Rakennusliitossa ei myöskään muisteta, että tarkempia ohjeita asiasta olisi tullut.
Kumpikin luuli, että asia oli hoidossa, kun he olivat kertoneet asiasta yhdelle viranomaiselle eli aville.
Vasta MOT:n ohjelman myötä Helsingin kaupunki aloitti toimenpiteet luvattoman konttitalon purkamiseen.
Latvialaiset ovat pettyneitä avin toimintaan.
– En ole vihainen, mutta olen pettynyt avin toimintaan. Totuus ei aina voita, MOT:n haastattelema latvialainen työmies Andris kertoo Ylelle.
Yle ei kerro Andriksen oikeaa nimeä, sillä hän pelkää leimautuvansa vaikeaksi työntekijäksi, mutta hän haluaisi edelleen tulla töihin Suomeen.
Sinä aikana, kun latvialaiset asuivat luvattomassa kontissa, sen vieressä oli suuri jätekasa. Nyt kasa on purettu pois. MOT:n haastattelemien työmiesten ottama kuva
"Asuminen ei kuulu aville, vaan kunnille"
Etelä-Suomen Aluehallintovirasto avin työsuojelun ylitarkastaja Ville Lappalainen sanoo, että he eivät voi kommentoida tarkemmin yksittäistä tapausta.
Yleisesti Lappalainen kuitenkin kertoo, että asuntoasiat eivät kuulu aville.
– Yleisesti ottaen voin todeta, että asuntoasiat eivät kuulu työsuojeluviranomaisen toimivaltaan. Jos näistä asuinasioista tulee kuitenkin kysymyksiä, niin yleisesti asiakkaat ohjataan olemaan yhteydessä toimivaltaiseen viranomaiseen.
Lappalaisen mukaan asuntoasioissa oikeat viranomaiset ovat kuntien rakennusvalvonta, kuntien terveystarkastajat tai palolaitos.
Lappalainen ei kommentoi Ylelle, antoiko avi selvät ohjeet latvialaisille tai Rakennusliitolle mihin tahoon heidän tulee kertoa konttimajoituksesta, tai kertoiko avi asiasta itse eteenpäin.
– Yleisellä tasolla voin vastata, että toimivaltamme rajoissa toimimme, että mitä on säädetty tehtäviä, niin niitä hoidetaan. Ja sitten annetaan ohjeita asiakkaille.
Rakennusliitto: "En minäkään tiedä oikeaa viranomaista"
Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kimmo Palonen ymmärtää hämmennyksen vallassa olleita ja pettyneitä rakennusmiehiä. Varapuheenjohtaja Palonen sanoo, että hänkään ei tietäisi mille viranomaiselle huonot asuinolosuhteet kuuluvat.
– En minäkään tiedä kuuluvatko huonot asuinolot kunnille vai aluehallintovirastolle, Palonen sanoo.
Palosen mukaan he luottavat siihen, että avi kertoo asiat eteenpäin oikeille viranomaisille. Yleensä yhteistyö on Palosen mukaan toiminut hyvin.
Rakennusliitossa toivotaan nyt tämän tapauksen jälkeen avin toimintaan nopeutta. Nyt toiminta vaikutti hitaalta.
– Tiedämme kuitenkin, että heidän resurssinsa ovat pienet. Ymmärrän, että joka paikkaan ei aina ehdi. Sinne tarvittaisiin lisää työvoimaa ja valtuuksiakin.
Kimmo PalonenMikko Koski / Yle
Palosen mukaan avi voisi viranomaisena saada myös valtuudet uhkasakon antamiseen asuntoasioissakin.
– Raha on hyvä ohjuri missä tahansa. Sillä kyllä saadaan asioita tapahtumaan, jos toiminnasta seuraa sanktioita. Samalla tavalla kuin nyt on jo uhkasakon mahdollisuus työsuojelussa ja palkkauksessa.
Virkamiehiä on koulutettu kuuntelemaan
Sosiaali- ja terveysministeriössä STM:ssä sanotaan, että latvialaisten konttiasumuksen kohdalla voi olla kyse siitä, että asiaa ei vain ole havaittu kunnolla aviin lähetetyistä viesteistä.
STM valvoo ja ohjaa aluehallintoviranomaisia työsuojeluasioissa.
STM:n työ ja tasa-arvo osaston valvontajohtaja Arto Terosen mukaan välillä tulee tilanteita, joissa virkamiehet eivät osaa ohjata ihmisiä.
– Ehkä tämä on siksi jäänyt sivuun, että se ei ole tullut tarpeeksi painokkaasti esiin näiden ihmisten viesteissä.
Terosen mukaan viime aikoina virkamiehiä on pyritty kouluttamaan nimenomaan asiakkaiden kuuntelemisessa.
– Se on haaste viranomaistoiminnassa, että osataan tehdä lisäkysymyksiä ja havaita asioita ihmisten tarinoista. Asiakkaan kuunteluahan tämä on. Ja ilmiöiden tunnistamista ja havaitsemista., sanoo Teronen.
– Tällaista ilmiöiden perusteella epäkohtien tunnistamista on pyritty kehittämään viime aikoina.
Ahtaat asunnot ovat uhka
Rakennusliiton Kimmo Palosen mukaan rakennusmiesten asuinolot ovat jatkuvasti heillä tapetilla. Vaikkakin tällainen luvaton konttimajoittuminen on poikkeuksellista, ulkomaalaiset työntekijät asuvat Suomessa usein liian pienissä tiloissa.
– Yleensä siellä on aivan liian paljon ihmisiä per huone, Palonen sanoo.
Erityisesti nyt poikkeusoloissa korona-aikana vaarana voi olla, että taudit pääsevät jylläämään ulkomaalaisten rakennusmiesten asumuksissa.
– Puutteellinen siivouksen taso ja liikaa ihmisiä on aina iso riski, Palonen sanoo.
Lontoon ydinkeskustan Leicester Squarella on aavemainen tunnelma.
Loppumattomat turistivirrat ovat poissa, niin myös läheisen Chinatownin ravintoloiden tuoksut.
Koronarajoitusten aikana aukiolle jäivät vain asunnottomat, kuten Max. Hän menetti koronaviruksen vuoksi työpaikkansa Hollannissa ja jumiutui kotimaahan palattuaan Lontoon kaduille.
– Ensimmäisenä yönä minua komenneltiin siirtymään ja kastuin läpimäräksi. Tilanne helpottui kun sain muilta kodittomilta selviytymisneuvoja.
Viikon kadulla asunut Max sai avustusjärjestöltä kupin kuumaa teetä Leicester Squarella. Koronaepidemia vei työn ja katon pään päältä.
Pasi Myöhänen / Yle
Max ei ole yksin. Trafalgar Squarella ilmaisia curry-aterioita tarjoilevan Nishkam Swat -järjestön kojulle on kymmenien metrien pituinen jono. Kodittomien ja poliisipartioiden lisäksi muita kaduilla liikkujia ei juurikaan näy.
– Yöllä nukkuminen tuntuu turvattomalta, vaikka poliiseja onkin paljon, Max sanoo.
Nishkam Swat -avustusjärjestön ruokajono venyy pitkäksi. Kodittomat syrjäyttivät turistit Trafalgar Squarella. Pasi Myöhänen / Yle
Koronaepidemia toi uudet kodittomat
Britannian hallitus lupasi majoittaa asunnottomat hotelleihin koronaepidemian aikana ja väittää nyt, että 90 prosentilla heistä on nyt katto päänsä päällä.
Max kertoo kuitenkin, että hänelle majoitusta ei ole löytynyt.
– Hotellien jonotuslista on pitkä. Olen odottanut huonetta viikon ja tänään kerrottiin, että edelläni on 70 henkilöä.
Kodittomille ruoka-apua tarjoavan All Under One Sky -vapaaehtoisjärjestö arvioi, että hotellipaikat ovat jo täyttyneet.
Järjestön riveissä ruoka-apua jakavan Sarah Ben Moussan silmään on pistänyt uusien asunottomien määrä.
– Tapasin tänään pariskunnan, joka oli toista yötä kadulla. He menettivät työnsä ja vuokraisäntä hääti heidät kodistaan.
All Under One Sky -järjestö tarjoaa ruoka-apua ja vaatteita turvaetäisyyden päästä. Pasi Myöhänen / Yle
Britannian hallitus on julistanut kolmen kuukauden kiellon häädöille, mutta kaikki eivät kieltoja kuuntele, sanoo Max.
– Tapasin juuri rakennusmiehen, joka on samassa tilanteessa kuin minä. Hän menetti koronaviruksen vuoksi työnsä, sai häädön ja on nyt kadulla.
Epidemian jälkivaikutukset voivat syventää ahdinkoa
Toisistaan turvaa hakevat asunnottomat ovat alttiita koronatartunnoille. Aterian ja suihkun tarjonneet päiväkeskukset ovat epidemian vuoksi suurimmaksi osaksi suljettuina. Samoin hävikkiruokaa päivän päätteeksi tarjoilleet ravintolat ja kahvilat.
Keskustan Covent Gardenissa Punjab -ravintolan omistaja Amrit Maan huomasi ahdingon ja päätti muuttaa ravintolan ruokasalin avustuskeittiöksi.
– Teemme nyt kodittomille 2 500 ruokalaatikkoa viikossa. Se on velvollisuutemme, sillä olemme ainoa ravintola, joka on auki tällä alueella, Maan sanoo.
Punjab-ravintola ruokkii Lontoon keskustan kodittomia yhteistyössä avustusjärjestöjen kanssa. Pasi Myöhänen / Yle
COVID-19 -epidemian luomasta auttamishengestä huolimatta tilanne on huolestuttava.
Brittiläisen Institute for Fiscal Studies -laitoksen raportin mukaan koronaviruksen tuoma talouskurimus kiihdyttää eriarvoistumista ja kurittaa yhteiskunnan haavoittuvimpia kaikkein pahimmin.
Leicester Square-aukiolla Max toivoo, että hän nousee pian haavoittuvimpien joukosta.
– Aloitan uuden työn ensi viikolla ja ystäväni lupasi minulle yöpaikan viikoksi. Olen yksi onnekkaista.
Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23:een saakka.
Etätyökuluja voi vähentää ensi vuonna verotuksessa
Kotona työskentely aiheuttaa kuluja, joista osan voi vähentää ensi vuonna verotuksessa. Vähennettäviä kustannuksia ovat esimerkiksi menot työhuoneesta, työvälineistä, kalusteista ja tietoliikenneyhteyksistä. Kuinka paljon verovähennyksiä voi näiden kulujen takia saada, riippuu siitä, kuinka pitkään koronan takia etätöitä tehdään.
Suomalaisfirmat: Koronan aiheuttama talouskriisi on hoidettu surkeasti
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Mauri Kotamäen mukaan yrityskentän tilanne on kyselyn perusteella nyt vaikea, mutta vakaa. Kuvassa Kotamäki elokuussa 2018.Roni Rekomaa / Lehtikuva
Kauppakamarien kyselyn mukaan yritykset katsovat hallituksen onnistuneen koronaepidemian hoidossa muutoin hyvin, mutta sitä seuranneen talouskriisin hoidossa on pärjätty huonosti. Majoitus- ja ravitsemustoimen firmoista peräti 80 prosenttia on sitä mieltä, että hallitus on onnistunut talouskriisin hoidossa melko tai erittäin huonosti. Keskuskauppakamarin pääekonomistin Mauri Kotamäen mukaan selkeä ja läpinäkyvä tiedotus olisi nyt tärkeää, sillä epävarmuus on myrkkyä liiketoiminnalle.
Olympiastadionin rakentajien luvaton konttitalo ei kiinnostanut ketään, vaikka asukkaat hakivat apua
Olympiastadionia kunnostaneet latvialaiset asuivat tässä konttirakennelmassa Helsingin Verkkosaaressa. Kontilla ei ollut mitään rakennuslupia.Janne Järvinen / Yle
Luvattomasti rakennettu konttitalo Helsingin Verkkosaaressa sai olla pitkään paikallaan ilman, että kukaan tiesi virallisesti kontista mitään. Kontille ei oltu haettu mitään rakennuslupia ja se oli tehty vuokrasopimuksen vastaisesti. Ylen tietojen mukaan sekä asukkaat itse että myös Rakennusliitto kertoivat työmiesten hurjista asuinoloista aluehallintoviranomaiselle aville jo elokuussa 2019. Etelä-Suomen aluehallintovirastosta ei kommentoitu yksittäistä tapausta.
Kodittomat hallitsevat Lontoon tyhjentynyttä keskustaa, ja kaduille päättyy uusiakin asunnottomia
Koditon mies istui kadulla Lontoon keskustassa huhtikuun puolivälissä. Toisistaan turvaa hakevat asunnottomat ovat alttiita koronavirustartunnoille.Justin Tallis / AFP
Lontoossa kaduilla asuvat ihmiset ovat vaikeassa tilanteessa, sillä koronaepidemia teki kerjäämisestä lähes mahdotonta ja tyrehdytti ravintoloiden tarjoaman ruoka-avun. Trafalgar Squarella ilmaisia aterioita tarjoavan järjestön kojulle on kymmenien metrien jono, ja asunnottomia auttavat päiväkeskukset ovat enimmäkseen kiinni tartuntariskin takia. Kadulle on jopa päätynyt uusia asunnottomia, jotka ovat pandemian aikana menettäneet työpaikkansa, ja jotka vuokranantaja on häätänyt.
Yhdysvallat lakkauttaa koronatyöryhmänsä
Presidentti Donald Trump vieraili eilen Honeywellin arizonalaistehtaalla, missä valmistetaan kasvomaskeja.Brendan Smialowski/ AFP
Valkoisen talon koronavirustyöryhmä lakkautetaan maan siirtyessä seuraavaan vaiheeseen, jossa keskitytään epidemian jälkipuintiin, sanoi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tiistaina. Työryhmää johtava varapresidentti Mike Pence kertoi aiemmin, että vetovastuuta toimista alettaisiin siirtää osavaltioille toukokuun lopulla.
Tiistaina lämpötila ehtii kohota vielä etelässä 15 asteen tienoille ja pohjoisessa 5 ja 10 asteen välille, mutta viikon edetessä sää vähitellen viilenee. Keskiviikkona hajanainen sadealue liikkuu maan keski- ja pohjoisosan yli, ja luoteesta virtaa kylmempää ilmaa koko maahan.
