Pienet yritykset haluavat tuoda työtä takaisin Suomeen

Useat pienet ja keskisuuret yritykset ympäri Suomea suunnittelevat kotiuttavansa tuotantoaan Suomeen. Koronakriisi on vauhdittanut yritysten suunnitelmia alihankinnan siirtämisestä Aasiasta Eurooppaan ja Euroopasta Baltiaan tai Suomeen. Erityisesti teknologia-alalla pienet yritykset pohtivat nyt, miten kotiuttaminen onnistuisi.

Ylen aamussa vieraana ministeri Ohisalo ja oppositiojohtajat

Hallitus kertoi eilen linjauksistaan liittyen koronarajoitusten purkamiseen, ja keskustelu päätösten vaikutuksista jatkuu. Ylen aamussa aiheesta on keskustelemassa sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.). Hänen haastattelunsa nähdään kello 7.11.

Ennen Ohisaloa hallituksen päätöksistä ja koronatilanteesta keskustelevat oppositiosta perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Oppositiojohtajien haastattelu on kello 6.38.

Kansanedustajat torjuvat koronaveron

Ylen kysely kansanedustajille osoittaa, että tuloihin sidottu koronavero ei kelpaa puolueille. Koronaepidemian aiheuttamasta julkisen talouden kriisistä odotetaan syvää, mutta edustajat ehdottavat lääkkeiksi erillisveron sijaan talouskasvun tukemista, velanottoa tai julkisten menojen karsimista.

Belgiassa kangaskaupat avasivat ovensa ensimmäisinä

Belgian hallitus päätti aloittaa kauppojen sulkujen purkamisen kangaskaupoista, jotta ihmiset voivat ommella itse kasvomaskeja. Maski on pakollinen yli 12-vuotiailla julkisissa kulkuvälineissä, mutta kysyntä on ylittänyt maskeja myyvien apteekkien tarjonnan.

Mittari kipuaa 15 asteeseen etelässä

Tänään on suuressa osassa maata poutaa. Paikoin syntyy sadekuuroja kaakkoon ja etelän sisämaahan. Lämpötila kohoaa etelässä 15 asteen tienoille, pohjoisessa 5–10 asteeseen.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Imatralainen elämys- ja ohjelmapalveluita tarjoava Tuplakasi oy ryhtyi keväällä vuokraamaan polkupyöriä ja suppilautoja netissä, kun koronapandemia karkotti asiakkaat liikkeestä.

– Alunperin tavoitteena oli löytää kesällä Saimaalle tulevat ulkomaalaiset turistit, mutta nyt etsitäänkin suomalaisia, pohtii palvelujohtaja Joakim Mansner Tuplakasi oy:stä.

Haasteena on löytää varsinkin mökeille tulevat suomalaisturistit, joille koko kesäloman viettäminen kotimaassa on vierasta. Vuokrattavat välineet toimitetaan tarvittaessa jopa mökille.

– Suomalaiset mökkeilevät Saimaan rannoilla enemmän kuin koskaan. Uskomme, että mökeille halutaan pientä puuhastelua, kokeillaan vaikkapa suppilautoja, kanootteja ja pyöriä, jatkaa Mansner.

Lipun varaaminen netistä lisää turvallisuuden tunnetta

Palveluita on myös alkanut nopeasti siirtyä nettiportaaleihin varattavaksi. Saimaan alueella matkailija voi ostaa netistä esimerkiksi luontoretken, ohjatun kalastusmatkan, laivalipun paikallisristeilyille tai varata saunalautan.

Lappeenrantalaisen Karelia Linesin laivaliput tulevat nettiportaaleihin myyntiin ennen kesäkuussa alkavaa risteilykautta.

– Me emme ole aiemmin myyneet lippuja suoraan netistä, mutta se on nyt välttämätöntä. Lipun varannut asiakas tietää, että hänellä on paikka laivalla ja matka on turvallista tehdä, pohtii Karelia Linesin toimitusjohtaja Saku Hyttinen.

Varustamon alus M/S Camilla risteilee kesällä Saimaalla ja Saimaan kanavassa. 350-paikkaiseen laivaan otetaan rajoitusten mukaisesti enintään 50 henkilöä.

Matkailuyrityksille pakollinen digiloikka

Monille matkailuyrityksille suomalaisten löytäminen on tänä kesänä jopa elinehto, kun ulkomaalaisia turisteja ei vieraile, eivätkä yritykset järjestä henkilökunnalle yhteisiä tapahtumia.

Eteläisen Saimaan matkailun markkinointiyhtiö GoSaimaa oy on huomannut sivujensa kävijämäärien lisääntyneen keväällä, kun ihmiset ovat alkaneet hakea tietoa lähialueiden matkailukohteista.

– Ihmiset ovat nyt turvallisuushakuisia ja hakevat tietoa netistä. On tärkeä, että selitetään mitä tapahtuu luontoretken tai vierailun aikana ja mitä palvelu sisältää, pohtii Saimaa Geopark ry:n toiminnanjohtaja Heli Rautanen.

Saimaa Geopark on julkaissut Saimaan alueen luontokohteiden tietoja eurooppalaisessa luonto- ja liikuntaportaalissa, johon myös alueen matkailuyritykset voivat lisätä tietoa palveluistaan. Geopark kouluttaa kevään aikana matkailuyrittäjiä tarjoamaan palveluitaan nettiportaaleissa.

– Pienetkin yritykset uskaltautuvat nyt mukaan, kun kielikysymys ei ole tänä vuonna ongelma, pohtii Rautanen.

Rautanen on vakuuttunut, että tämä vuosi lisää kotimaan matkailun arvostusta. Tarjolla on luontokohteita, joissa ei tarvitse välttämättä kohdata muita matkailijoita.

– Nyt voidaan omalla kielellä harjoitella palvelujen nettilöydettävyyttä ja saada tietoa, mikä kiinnostaa eri asiakasryhmiä.

Samalla syntyy myyntikanava Suomen kansainväliseen matkailuun kesäksi 2021, kunhan tiedot saadaan käännettyä ulkomaisille kielille.

Lue seuraavaksi:

Vuosikymmenien odotus loppuu – pyöräilijöille avautuu täysin uusi reitti halki Suomen suurimman järven

Visulahti valmistautuu kesään epävarmuudessa – Puistonjohtaja kehottaa malttiin: "Huvimatkailun aika tulee myöhemmin"

Veneen voi nyt vuokrata samalla tavalla kuin auton tai polkupyörän – suurimmat himot on kuitenkin hillittävä: "Grillin ääressä ei saa kaulailla"

Korona muuttaa Lapin matkailua pysyvästi, kriisistä toipumisen ratkaisee joulusesonki – matkailukeisari Pertti Yliniemi: "Emme ole heittäneet kirvestä kaivoon"

Mitä haluaisit tehdä kotimaassa kesälomalla? Artikkelin keskusteluosio on auki keskiviikkoon kello 23.00:een asti.

• Lue uusimmat tiedot koronatilanteesta Uudellamaalla
• Tässä uusimmat tiedot muualta Suomesta ja maailmalta

Hallituksen infossa maanantai-iltana kerrottiin muun muassa kirjastoihin liittyvien rajoitusten purkamisesta. Kirjastoista uloslainaus on mahdollista jo tänään, mutta kokonaan ne avautuvat kesäkuun alussa. Lisäksi 1. kesäkuuta kokoontumisrajoitusta lievennetään 10 henkilöstä 50 henkilöön.

Helsingin keskustakirjasto Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara kertoi suorassa lähetyksessä, että kirjasto oli jo tehnyt suunnitelmia sen varalle, kuinka lainaustoiminta järjestetään.

– Ajattelimme, että hallitus päättäisi purkaa rajoituksen siten, että uloslainaaminen alkaisi 14. toukokuuta. Tämä tuli iloisena yllätyksenä, että nyt jo voimme aloittaa lainaustoiminnan, mutta täytyy tehdä hieman järjestelyitä.

– Täytyy huolehtia esimerkiksi, että turvavälit pysyvät ja ihmisiä ei ole liian paljon yhtä aikaa tilassa. Lisäksi pitää pohtia, miten ohjeistus tehdään ja sitten on sen kääntäminen tavittaville kielille, Soininvaara jatkaa.

Tänään tiistaina Oodissa ei voi vielä käydä lainaamassa, mutta Soininvaara sanoo, että tähän pyritään mahdollisimman pian.

Kaikki palvelut auki kesäkuussa

Kokonaan kirjastot avautuvat 1. kesäkuuta, mutta Oodissa joidenkin palveluiden käyttöönottamista joudutaan lykkäämään.

– Lähinnä sellaiset, joissa opastetaan asiakasta ihan kädestä pitäen jonkin meidän laitteen käytössä. Useimmissa muissa kirjastoissa tällaista toimintaa ei edes ole. Lisäksi tapahtumien järjestämistä täytyy pohtia, koska kokoontumisrajoitus on yhä.

Oodiin on tilattu samanlaiset pleksilasit, joita näkee esimerkiksi kauppojen kassoilla. Ne asennetaan tiskeille, jotta asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuus voidaan taata.

Keskustakirjastossa kävi viime vuonna noin 3 miljoonaa kävijää. Soininvaara uskoo, että kävijät löytävät takaisin kirjastoon, mutta muistuttaa ettei arki ole samanlaista kuin tammikuussa: turvaväleistä on pidettävä kiinni ja hygieniasta huolehdittava.

Pääkaupunkiseudun kirjastot ovat varautuneet vastaanottamaan valtavan määrän kirjoja lähiviikkoina, sillä Helmet-kirjastojen alueella on tällä hetkellä lainassa noin miljoona kirjaa. Helsingin kirjastot aloittivat kirjojen vastaanottamisen maanantaina. Espoo, Vantaan ja Kauniainen vastaanottavat lainassa olevia kirjoja huomisesta keskiviikosta lähtien. Toistaiseksi kirjoja voi palauttaa kirjastoihin, joissa on palautusluukku tai palautusautomaatti.

Nopea aikataulu iloinen yllätys

Myös muualla Suomessa kirjastot aloittavat lainaustoimintansa mahdollisimman pian. Esimerkiksi Mikkelissä ja Savonlinnassa kirjastot odottavat aluehallintovirastolta tarkempia ohjeita siitä, miten lainaustoiminta on järjestettävä.

– Oli pienoinen yllätys ettei annettu mitään varoaikaa, mutta ei se mitään. Tämä on hyvä uutinen joka tapauksessa, Mikkelin seutukirjaston johtava palvelupäällikkö Pia Kontio sanoo.

Aikataulu tuli yllätyksenä myös Vaasan kaupungin kulttuuri- ja kirjastotoimen johtaja Marita Aholalle.

– Aikataulu oli yllätys. Olimme varautuneet, että 14.5. alamme purkaa rajoituksia ja sen jälkeen sitten alkaisi toiminta. Mutta alkuyllätyksen jälkeen tuntuu kyllä hienolta, että juuri kirjastoista ja lainaustoiminnasta aloitetaan, iloitsee Ahola.

Ahola sanoo, että lainaustoiminta aloitetaan hyvin rajoitetusti, todennäköisesti niin, että kirjoja voisi lainata esimerkiksi varauksien kautta ja haku toteutettaisiin muutamasta toimipisteestä.

Kokkolan alueen kirjastoissakaan lainauspalvelu ei ala vielä pariin päivään. Kokkolan kaupunginkirjaston kirjastotoimen johtaja Susann Forsberg arvelee, että kirjojen palautus- ja lainauspiste varauksien noutamiseen tulee aikaisintaan loppuviikosta. Aikataulun arvioidaan olevan samanlainen myös Jyväskylässä.

Lahden kirjastot aloittavat uloslainaamisen 14. toukokuuta mennessä. Miten se käytännössä tapahtuu, on vielä epävarmaa. Kaupunki toimii avin ohjeiden mukaisesti.

– Lähdetäänkö siitä, että ihmiset tulevat hakemaan vain ennalta varaamaansa aineistoa vai voivatko he käydä hyllyjen välissä? kysyy Lahden sivistysjohtaja Tiina Granqvist.

Lahdessa kirjastojen aineistoja voi jo nyt varata verkossa. Asiakas voi noutaa varaamansa aineiston kirjastosta, kun uloslainaaminen käynnistyy.

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto aloittaa uloslainaamisen perjantaina 8. toukokuuta. Asiakkaat pääsevät noutamaan varaamansa aineiston ensisijaisesti itsepalveluna, ja henkilökunta avustaa tarvittaessa.

Lapissakin odotetaan avin linjauksia. Siellä lainaustoiminnan käynnistyminen tarkoittaa Rovaniemen kirjaston osalta mahdollisesti sitä, että varauksia voisi hakea varaushyllyltä kirjaston aulasta.

– Miten nopeasti tähän päästään, riippuu siitä miten nopeasti lomautettua henkilökuntaa saadaan takaisin töihin. Meitä on ollut töissä vain muutama hallinnon ihminen ja henkilökuntaa tarvitaan lisää poimimaan kirjoja ja hyllyttämään niitä. Lapin maakunnan pienissä kirjastoissa, joissa ei ole henkilöstöä lomautettu, niin tämän tyyppinen palvelu pystytään tarjoamaan varmaankin nopeammin, kertoo Rovaniemen kirjastonjohtaja Nina Sipola.

Myös Rovaniemelle on Oodin tavoin tulossa pleksilaseja.

Meri-Lapissakaan kirjastojen uloslainaaminen ei pääse alkamaan välittömästi, sillä sielläkin odotetaan linjauksia ja henkilökuntaa on ainakin Kemissä ja Torniossa lomautettuna. Esimerkiksi Torniossa henkilökunta on palaamassa työpaikalle aikaisintaan 14. toukokuuta.

Voit keskustella aiheesta 6.5. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Näiden rajoitusten purkamisesta ja jatkamisesta hallitus päätti – katso koko lista tästä

Vastaanottokeskuksissa on todettu tiistaihin mennessä kaikkiaan 114 koronavirustartuntaa. Karanteenissa on yhteensä 327 ihmistä.

Tartunnoista suurin osa eli 111 on Uudellamaalla.

Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtajan Pekka Nuutisen mukaan valtaosa tartunnan saaneista on Espoon Nihtisillan vastaanottokeskuksessa.

Nuutisen mukaan ei ole tiedossa, että yksikään tartunnan saaneista olisi joutunut sairaalahoitoon.

Tartunta- ja karanteeniluvut ovat sunnuntailta, koska raportti asiasta tehdään sunnuntain läpileikkauslukujen pohjalta maanantaina, Nuutinen muistuttaa.

• Tästä voit lukea uusimmat koronatiedot Uudeltamaalta
• Tästä voit lukea uusimmat koronatiedot koko Suomesta ja ulkomailta.

"Kyllä me pärjätään"

Espoon Nihtisillan vastaanottokeskuksen toimintaa pyörittävän Luona Oy:n liiketoimintajohtaja Suvi Salonen kertoo, että yksikössä on todettu 101 koronavirustartuntaa.

Nihtisillan vastaanottokeskus on ollut karanteenissa vappuaatosta lähtien. Karanteenimääräys on voimassa toukokuun 15. päivään asti.

Salonen kertoo, että tartunnan saaneet ovat tällä hetkellä vastaanottokeskuksen erillisissä eristystiloissa, joista he eivät saa poistua.

Muut karanteenissa olevat asukkaat joutuvat pysymään vastaanottokeskuksen alueella.

– Noudatetaan kokoontumisrajoituksia ja pyritään, että asukkaat olisivat omissa huoneissaan mahdollisimman paljon.

Vaikeista olosuhteista huolimatta Salonen kertoo, että ilmapiiri ja asenne on hyvä.

– Kyllä me pärjätään, hän naurahtaa.

Hän lisää, että karanteeni koskee myös vastaanottokeskuksen työntekijöitä, jotka saavat kulkea vain kodin ja työpaikan väliä.

Luona Oy vastaa Nihtisillan lisäksi myös Vantaan Aviapoliksessa sijaitsevan Robert Huberin tien vastaanottokeskuksen toiminnasta.

Lue myös:

12 koronatartuntaa Espoon ja Vantaan vastaanottokeskuksissa, yksi Helsingissä – Nihtisillan keskuksessa aloitetaan joukkotestaus

Moni ehti jo huolestua: Jääkö tämän kesän huvipuistoretki koronan vuoksi kokonaan tekemättä? Nyt kuitenkin näyttää siltä, että hurjapäät pääsevät nauttimaan pyörityksestä ja huvipuistotoimijat avaamaan porttinsa jo kesäkuussa – tietyin reunaehdoin.

Hallitus linjasi maanantaina, että alueellisesti rajattujen ulkotilojen, kuten huvipuistojen, turvallisuus varmistetaan rajaamalla asiakasmääriä, asettamalla turvaetäisyyksiä ja ohjeistamalla hygieniasta.

Selvitimme, miten uutinen otetettiin vastaan Suomen huvipuistoissa, ja millaisia ratkaisuja huvittelukauden avaamiseksi on tehty.

Huvipuistoissa odotetaan nyt tarkempia ohjeita viranomaisilta. Ensimmäiset aikovat avata porttinsa kesäkuun alussa.

Linnanmäki

Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin kertoo, että pyrkimyksenä on huvipuiston avaaminen viimeistään kesäkuussa.

– Tarkempaa päivää en voi vielä luvata. Pääsemme aloittamaan neuvottelut aluehallintoviraston kanssa toivottavasti tällä viikolla, hän kertoo.

Adlivankinin mukaan tärkeintä on varmistaa huvipuistokävijöiden ja henkilökunnan turvallisuus. Portteja ei avata ennen kuin ohjeistukset ja henkilökunnan perehdyttäminen ovat valmiina.

– Linnanmäki on kaupunkipuiston tavoin levittäytynyt laajalle alueelle, jossa voimme luoda valvotusti turvalliset olosuhteet kävijöillemme. Voimme rajata asiakasmääriä ja ohjata jonotusta tarvittavin suojavälein, Adlivankin kertoo

Kotimaiset ja ulkomaiset huvipuistot ovat tehneet kuluvan kevään aikana tiivistä yhteistyötä koronan mukanaan tuomissa hygienia- ja turvallisuuskysymyksissä sekä niiden ratkaisemisessa.

Pia Adlivankin uskoo, että uusista ohjeistuksista huolimatta huvipuistokokemus tulee säilyttämään ikiaikaisen viehätyksensä.

– Huvipuistoelämys kutkuttaa kaikkia aisteja ja on ihanaa vastapainoa kotona olemiselle, hän summaa.

Särkänniemi

Tampereen Särkänniemellä valtioneuvoston päätös otettiin vastaan ilolla.

– Päätös oli huvipuistofaneille, varsinkin niille pienimmille, tosi hieno uutinen, toimitusjohtaja Miikka Seppälä hehkuttaa.

Tarkan avajaispäivän lukkoon lyöminen on siti vielä mahdotonta, sillä myös Tampereella odotetaan edelleen tarkempia ohjeistuksia viranomaisilta. Miikka Seppälä kertoo, että huvipuistossa on varauduttu turvamääräysten toteuttamiseen ainakin kymmenellä erilaisella skenaariolla. Niitä on tarkoitus peilata viranomaisilta tuleviin ohjeisiin.

– Sen jälkeen päästään avaamaan vastuullisesti. Voisi sanoa, että Särkänniemi avaa turvallisuus, terveys ja lapset edellä, Seppälä kertoo.

Positiivista tilanteessa on hänen mukaansa kuitenkin se, että askelmerkit ovat jotakuinkin selvillä. Hän toivoo, että huvipuistokokemus tulisi tänäkin kesänä kuulumaan perheiden kaivattuihin henkireikiin ja arjesta irtautumiseen. Turvavälisäännöt eivät koske perhekuntia, joten laite-elämyksistä pääsee nauttimaan edelleen yhdessä.

Jo tässä vaiheessa voidaan sanoa, että tulevasta kesästä on tulossa huvipuistolle taloudellisesti huono.

– Mutta tällä on taloudellisesti tosi iso merkitys meidän vakihenkilökunnallemme perheineen ja noin 500 kausityöntekijälle. Jos pystymme vastuullisesti avaamaan, meidän kannattaa tehdä se taloutta liikaa miettimättä, Seppälä tiivistää.

Powerpark

Alahärmän Powerparkissa toivotaan, että ovet saadaan auki heti kesäkuun alusta.

Powerparkin toimitusjohtajan Mikko Kiviluoman mukaan nyt on kuukausi aikaa täsmentää suunnitelmia.

Kiviluoma on todella tyytyväinen hallituksen tekemiin päätöksiin.

– Hieno päätös, että päästään aukaisemaan. Päätöksessä on noudatettu tosi hyvää harkintaa, ja nyt on saatu alustavat selkeät ohjeet.

Ennen avaamista tehdään riskienhallintasuunnitelma, joka käydään läpi viranomaisten kanssa ennen lupaa avata.

Kiviluoma uskoo, että asiakkaiden täytyy käyttää esimerkiksi käsidesiä sekä laitteeseen mennessä että sieltä pois lähdettäessä. Lippujen hinnat aiotaan pitää entisellään.

Visulahti

Mikkelin Visulahti avaa porttinsa huvittelijoille näillä näkymin viimeistään juhannusviikolla.

Puistojohtaja Ville Asikainen kertoo, että Visulahti on kuulunut monen perheen juhannusperinteisiin.

– Haluaisimme jo silloin palvella niin täysillä, kuin vain pystymme. Saa nähdä, mitä rajoituksia silloin on vielä voimassa, Asikainen pohtii.

Tulevan kesän kohtaloa oli ehditty puida ja odottaa jo kuumeisesti.

– Edelleen on paljon avoimia kysymyksiä. Hygieniasäädöksiin tulee varmasti täsmennyksiä, ja odotamme niitä mielenkiinnolla.

Ennen kuin portit saadaan avattua, luvassa on paljon töitä.

Alueen keväthuollot tehdään nyt nopeutetussa aikataulussa. Asikaisen mukaan leirintäaluetta on jo kunnostettu kesää varten. Seuraavaksi on huvi- ja vesipuistoalueen vuoro.

Puistojohtaja on toiveikas, että ihmiset uskaltavat lähteä kesällä perinteiselle huvipuistoretkelle. Vakioasiakkaat ovat ottaneet yhteyttä sähköpostilla ja puhelimitse.

– En rohkene alkaa meedioksi tässä vaiheessa, mutta varmasti monet ovat kyllästyneet odottamaan ja mieli tekee ihmisten pariin.

Hänen mukaansa kesämatkailukausi voi venyä vallitsevan tilanteen vuoksi elokuulle, kun normaalisti koulujen alkaminen saa vilskeen hiipumaan.

Puuhamaa

Janakkalassa sijaitseva Puuhamaa avaa porttinsa kävijöille kesäkuun 12. tai 13. päivä, jos kaikki menee suunnitellusti.

– Kesäkauden valmistelussa laitettiin välittömästi isompi vaihde silmään, puistonjohtaja Ilkka Vaskio iloitsee.

Vaskio kertoo olevansa melko vakuuttunut siitä, että puisto saadaan avattua suunnitellun aikataulun mukaan. Täyttä varmuutta asiasta ei kuitenkaan vielä ole.

– Odotamme parhaillaan aluehallintoviraston tarkempia ohjeistuksia kävijämääristä ja muista mahdollisista rajoituksista.

Vaskio ennakoi, että ihmiset eivät liiku tänä kesänä normaalien vuosien tapaan, vaikka rajoituksia puretaankin.

Nokkakivi

Keski-Suomen Lievestuoreella sijaitseva Nokkakiven huvipuisto aiotaan avata 3. kesäkuuta.

– Kovaa kyytiä pannaan paikat kuntoon. Pitää hioa taktiikkaa viranomaisten ohjeiden noudattamiseen. Suunnitelmat on jo pitkälle tehty, Nokkakiven toimitusjohtaja Lauri Vartiainen kertoo.

Tuleva kesä on huvipuiston 14.

Vartiainen on hallituksen päätöksestä mielissään. Jos puiston portit olisi pitänyt pitää kiinni koko kesän ajan, ei niitä olisi todennäköisesti saatu auki enää seuraavanakaan.

– Meille se olisi ollut kuolinisku, jos emme olisi päässeet avaamaan ollenkaan.

Vartiainen toteaa, että kerrankin huvipuiston pienuudesta on iloa. Vain heinäkuun ruuhkapäivinä puistossa vilistää 500 ihmistä.

– Asiakastiheytemme on noin kymmenesosa verrattuna isoihin pelureihin. Turvavälien noudattaminen on siis helppoa.

Kuluvan kuukauden aikana puistossa huolletaan laitteita ja puhdistetaan sekä maalataan paikkoja. Myös rekrytointeja on tehtävä. Tunnelma on odottava.

– Ei oikeastaan tiedetä, miten kesä tulee menemään. Ihmiset harrastavat kotimaanmatkailua, mutta saattavat olla koronan vuoksi varovaisia. En yhtään osaa sanoa, onko porttien takana avauspäivänä yksi vai parisataa ihmistä.

Tykkimäki

Kouvolan Tykkimäen toimitusjohtaja Sakari Pasanen ei halua vielä tässä vaiheessa kommentoida huvipuiston avaamissunnitelmia.

Pasasen mukaan ensin on kuultava aluehallintoviraston ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistukset.

– Mennään siinä aikataulussa, että valmius aukaisemiselle kesäkuussa on, mutta odotetaan viranomaispäätöksiä. En halua ounastella enkä spekuloida. Työrauha viranomaisille, hän toteaa.

Aiemmin Ylelle antamassaan haastattelussa Pasanen totesi, että huvipuisto on tarkoitus avata kesäkuun alussa ja rajata sisäänpääsyä.

Lue lisää:

Huvipuisto keksi, miten voi avata portit koronasta huolimatta – päästää sisään enintään 499 ihmistä kerrallaan

Seppo Lamminpää touhuaa tottuneesti Lappeenrannan Kariniemessä. Vieressä kiiltävä Saimaa odottaa jo innokasta veneilijää. On aika huoltaa ja putsata vene.

– Meillä on kesämökki saaressa. Matkaa on seitsemän kilometriä, eikä sinne oikein uimalla viitsi mennä, tuumii Lamminpää.

Viime viikon keskiviikkoon eli vapun aatonaattoon saakka Lamminpää pystyi elämään varsin samanlaista arkielämää kuin muutkin ihmiset. Toki sitä rajoittivat hieman koronasäännöt, joiden kanssa muutkin aikuiset joutuivat elämään.

Vappuaattona 30.4.2020 Seppo Lamminpää täytti 70 vuotta. Yksi yö muutti hänet koronataudin riskiryhmäläiseksi.

Valtioneuvosto kehottaa yli 70-vuotiaita välttämään lähikontakteja ja liikkumista kodin ulkopuolella, koska ne lisäävät tartuntariskiä.  Yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään lähikontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan, eli karanteenia vastaavissa olosuhteissa. Valtioneuvosto nettisivuillaan 19.3.2020

Seppo Lamminpään olisi heti herättyään pitänyt asettua karanteeniin kuten valtioneuvosto on ohjeistanut. Toimeliaan ja omasta mielestään pirteän miehen oli vaikea sulattaa sitä, ettei enää saisi tavata ketään ja että hänen pitäisi pysyä kotona.

– Kyllä minusta tuntui aika karsealta. Tunnen olevani mies parhaassa iässä. Vähän otti pattiin, tuumii Lamminpää.

Ei malta olla paikallaan

Seppo Lamminpäällä on nyt takanaan reilut viisi vuorokautta koronakaranteeniaikaa. Ensimmäinen päivä vielä onnistui jotenkin, mutta vappupäivänä piti jo lähteä tyttären luokse Keravalle.

– Sitten vähän rymistettiin, naurahtaa Lamminpää.

Lamminpää kertoo, että hänen arkensa ei ole kuitenkaan kovin muuttunut. Hän ihmettelee, miksi pitäisikään.

– On ikävää, että raja on juuri 70 vuotta. Jotkut professorit ovat kritisoineet sitä. Ymmärrän kyllä, että raja on ollut helppo vetää 70 vuoteen, sanoo Lamminpää.

Kaupassa ja apteekissa hän käynyt viime päivinä siihen aikaan, kun hänelle on parhaiten sopinut. Muilta osin koronaohjeet ovat mielessä.

– Kaikenlaisia hässäköitä olen vältellyt, ja hygieniaohjeita olen noudattanut. Ne ovat ihan hyviä, sanoo Seppo Lamminpää.

Ristiriitainen 70 vuoden ikäraja

Valtioneuvoston kehotus suojata erityisesti yli 70-vuotiaita perustuu muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n arvioon, jonka mukaan nykytiedon perusteella yli 70-vuotiaat henkilöt ovat muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion.

Itse asiassa juuri iäkkäiden eli riskiryhmään kuuluvien ihmisen suojeleminen on yksi kolmesta hallituksen tavoitteesta, kun Suomessa on tehty määräyksiä ja ohjeita koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Hallituksen toimilla on pyritty ja pyritään estämään viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvaamaan terveydenhuollon kantokyky ja suojelemaan erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Valtioneuvoston tiedote 4.5.2020

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen kertoi Ylen A-studiossa maanantaina 4.5.2020, että rajoitukset yli 70-vuotiaille ovat olleet tarpeen.

– Me olemme saaneet koronaepidemian kuriin. Erityisesti meidän on pitänyt pitää huoli siitä, että kaikkein haavoittuvimmassa osassa olevat ihmiset saadaan suojattua. Me tiedämme, että yli 70-vuotiaille tämä tautitaakka on raskaampi, kertoi Tuominen.

Samassa ohjelmassa vieraillut Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä näkee 70 vuoden rajan ristiriitaisena. Toisaalta ikärajan asettaminen on hänen mukaansa selvästi estänyt koronatartuntoja, mutta toisaalta tavoiteltujen seurauksien rinnalla tulee myös paljon ei-tavoiteltuja seurauksia.

– Ne johtavat sekä sairauksien pahenemiseen että suuriin yhteiskunnallisiin kysymyksiin siitä, mitä ikä merkitsee. Sairausriski nousee, kun on yksin kotona, kertoi Jylhä.

Odotusta autossa

Lappeenrannassa ja Jyväskylässä asuva Markku Andersson täytti 70 vuotta 27.3.2020. Hallitus oli 11 vuorokautta aikaisemmin päättänyt suosituksesta, jonka mukaan yli 70-vuotiaiden pitäisi välttää kontakteja ja siirtyä karanteenin omaisiin olosuhteisiin.

– Tarkoitus oli juhlia Teneriffalla, mutta se peruuntui. Sitten päätimme mennä ravintolaan syömään, mutta sekin peruuntui, kertoo Andersson.

Markku Andersson myöntää, että yhdessä yössä moni asia muuttui. Esimerkiksi kaupassa käynti jäi pois kuvioista.

– Onneksi vaimo voi käydä kaupassa. Minä odotan sen aikaa autossa, kertoo Andersson.

Talven jälkeen Andersson nauttii, että pääsee pyöräilemään. Se on hänen mielestään hyvä ja näinä korona-aikoina myös turvallinen tapa pitää kunnostaan huolta.

Hän myöntää, että rajoitukset tuntuvat inhottavilta, mutta pitää niitä tarpeellisina.

– Ne ovat ihan OK. Valtiovallan ja poliittisten päättäjien piti toimia, ja näin myös tehtiin. 70 vuotta on toki lääketieteellinen määritelmä, ja sillä mennään. Ei tässä voi tehdä yksilökohtaista harkintaa, sanoo Andersson.

Markku Andersson oli vuosina 1993–2004 Lappeenrannan kaupunginjohtajana ja sen jälkeen Jyväskylän kaupunginjohtajana eläkkeelle jäämiseensä eli vuoteen 2015 saakka. Hän harmittelee entisten kollegoittensa puolesta.

– Ei kateeksi käy. Isoja ongelmia on ratkottavana ja isoja kustannuksia tulee kunnille ja valtiolle valtavat määrät. Verotulojen määrää voi vain arvailla. Pitkä varjo tulee, sanoo Andersson.

Aktiivisia kansalaisia

Ylen A-studiossa vieraillut Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä myös muistutti lähetyksessä, että Suomi on nyt ajassa, jossa yhä useampi on yli 70-vuotias.

– Siksi on olennaista, että myös yli 70-vuotiaat ihmiset ovat aktiivisia, valtaa käyttäviä ja osallistuvia kansalaisia. Muuten tämä yhteiskunta ei tulevina vuosina pärjää.

Professori Marja Jylhä toivoo, että ikäihmiset noudattavat annettuja ohjeita. Hän kuitenkin pelkää tulevaisuutta.

– Nyt hyvissä tarkoituksissa on luotu tilanne, jossa meillä on kaksi ryhmää ihmisiä: me ja ne vanhat. Minä pelkään, että tällä jaolla, jota kukaan ei ole pahaksi tarkoittanut, tulee olemaan ikäviä seurauksia. Sen kaltaisia, joista me emme pidä, sanoo Jylhä.

Yle tarjoaa uusimmat koronauutiset Suomesta ja maailmalta. Seuraa niitä tästä.

Osakesäästötili tuli vuodenvaihteessa monen pankin valikoimaan. Tarkoituksena oli saada suomalaiset sijoittamaan nukkuvia säästöjään pörssiyhtiöiden osakkeisiin.

Moni innostui. Helmikuun alussa osakesäästötili oli yli 60 000 suomalaisella, kerrotaan Euroclear Finlandista, jonka asiakkaina pankit osakesäästötilejä tarjoavat.

Alku myös näytti lupaavalta: markkinoilla oli hyvä vire, arvoakin saattoi pieneenkin salkkuun kertyä mukavasti. Sitten tuli koronapaniikki ja piiskasi pörssikursseja helmikuun lopussa ja vielä uudestaan maaliskuussa.

Toisin kuin voisi kuvitella, säikähdystä ei näyttäisi juuri olleen, ainakaan Nordnetin maajohtaja Suvi Tuppuraisen tai Nordean sijoitustuotejohtaja Tanja Erosen kertoman perusteella.

– Maaliskuussa, jolloin voi sanoa pörssikurssien jopa syöksyneen, avattiin meillä 13 000 osakesäästötiliä, eli kaikkein eniten tämän vuoden puolella, sanoo Nordnetin Tuppurainen.

Huhtikuussa tilejä avattiin Nordnetiin miltei puolet vähemmän.

Paniikki iski ennemminkin rahastosijoittajiin

Piensijoittajissa ei ole koronakriisin aikaan näkynyt paniikkia tai vimmaa vetää rahoja pois osakkeista, tuumii osakesäästötiljeä niin ikään tarjoavan Nordean sijoitustuotejohtaja Tanja Eronen.

– Mielestäni korona-aikaan Helsingin pörssi on ollut piensijoittajan suhteen kohtuullisen rauhallinen. Meillä Nordeassa näkee, että asiakkaat ovat olleet enemmän osto- kuin myyntilaidalla osakkeiden kanssa.

Osakesäästötilinsä sulkeneita on Erosen mukaan ollut vain yksittäisiä, ja niissäkään kyse ei hänen mukaansa ole pettymyksestä sijoittamiseen takapakin hetkellä vaan tappioiden verotuksesta.

– Osakesäästötilin tappiot voi vähentää verotuksessa vain, jos tilin lopettaa. Eli moni on halunnut realisoida tappioita ja sulkea tilin, mutta sijoittamiseen eivät ole olleet pettyneitä.

Hermoilua on Erosen mukaan näkynyt ennemminkin rahastosijoittajien keskuudessa. Eli omat pennit on nostettu rahastoista pois herkemmin kuin osakkeista. Syynä voisi olla turvallisuushakuisuus, joka on tyypillisempää rahasto- kuin osakesijoittajien keskuudessa.

– Voin tietenkin vain arvailla syitä. Keskimäärin rahastosalkut ovat osakesalkkuja riskittömämpiä ja turvallisuushakuinen sijoittaja ehkä säikähtää helpommin kuin osakesijoittajat, joilla on keskimäärin riskiset salkut, Eronen arvioi.

Talouskurimuksesta huolimatta Finnair oli huhtikuun kuudenneksi ostetuin

Nordnetin puolella moni näytti maaliskuussa siirtävän muualta rahaa omalle osakesäästötililleen. Maajohtaja Tuppurainen arvelee, että kyse saattaisi olla muualla olevien säästöjen siirtäminen osakekauppoihin.

– Uskoisin, että koronan aikaiset pörssin alennusviikot tai koronan aiheuttama hyvin voimakas pörssikurssien lasku ovat aiheuttaneet sen, että ulkopuolelta on siirretty rahaa Nordnetin ja siellä sijoituskohteisiin.

Suomalaisten asiakkaiden ostoslistan kärjessä Nordnetissa ovat tutut isot kotimaiset yhtiöt: Fortum, Sampo, Wärtsilä, Neste ja Nordea – ja yllättävää tai ei, huhtikuussa kuudenneksi ostetuin oli Finnair, joka kertoi vapun alla alkuvuoden rökäletappiostaan. Näin oli sekä osakesäästö- että arvo-osuustilien puolella.

Tuppuraisen mukaan kovinta kauppaa Finnairin osakkeilla käytiin juurikin huhtikuun viimeisellä viikolla, jolloin yhtiö alkuvuoden tuloksestaan kertoi.

– Suhteessa sillä viikolla tehtiin myös enemmän (Finnairin osakkeesta) ostoja kuin myyntejä verrattuna muihin huhtikuun viikkoihin.

Stockmann puolestaan ei mahtunut Nordnetissä edes top-30:een osakesäästötiliasiakkailla.

Nordeassa osakesäästäjillä ykkösenä on Erosen mukaan ollut pitkään Nordean oma osake, top kolmosessa lisäksi nokiaa ja nestettä. Finnairia on vähemmän.

Koronaromahdukset nakersivat arvoa silti

Koronakriisi on saattanut vaikuttaa esimerkiksi tammi- tai helmikuussa vielä hyvän kurssin aikaan tehtyihin kauppoihin.

– Jos alkuvuodesta olisi heti kaikki rahat sijoittanut, puhutaan periaatteessa jostain 10 prosentin laskusta portfolion arvossa, laskeskelee Nordean Eronen.

Ostoksen arvosta olisi siis voinut sulaa kymmenenkin prosenttia, mikäli vai alkuvuonna ennen koronaa olisi osakekaupat tehnyt. Arviointi ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista, koska moni ostaa osakkeita useammin, ja hinnat ovat ehtineet halventua.

Nordnetissa keskimääräinen osakesäästötilin arvo oli maajohtaja Tuppuraisen mukaan maaliskuun alussa reilut 8 000 euroa. Kuun loppupuolella luku oli kurssilaskun vuoksi keskimäärin alle 7 000 euroa.

Tästä voisi siis päätellä arvon tippuneen maaliskuussa tuhat euroa – keskimäärin.

Nyt keskimääräinen osakesäästötilisalkku on Tuppuraisen mukaan noin 9 000 euroa.

Ei kaikkia munia samaan koriin

Nordnetin Tuppurainen tai Nordean Eronen eivät anna tärppejä yksittäisistä osakkeista, joihin kannattaisi sijoittaa juuri nyt, mutta molemmilla on yksi ja sama neuvo: hajauttaminen kannattaa etenkin nyt.

– Sellaisen ohjeen haluaisin sanoa nyt markkinoiden tultua alas ja ylös, että kannattaa hajauttaa. Ei siis kannata laittaa rahaa yhteen (osakkeeseen) vaan hajauttaa eri toimialoille ja eri yhtiöille. Se tasoittaa pitkällä aikavälillä tuottoa, Eronen sanoo.

– Oikea-aikainen ajoittaminen osuu todella harvoin edes finanssialan ammattilaisella kohdillen, koska niitä kurssien liikkeitä on mahdotonta ennustaa, Eronen lisää.

Tuppuraisenkin mielestä näihin aikoihin on riski sijoittaa kaikkia rahojaan vain pariin yhtiöön.

– On tyypillistä, että suomalaisella passiivisella osakesijoittajalla on vain muutama osake. Aktiivisemmilla voi olla salkussaan kolmetoistakin instrumenttia. Eli jos ei kykene rakentamaan hajautettua salkkua, voi olla järkevämpää lähteä sijoittamaan rahastojen tai indeksirahastojen kautta, jolloin saa paremman hajautushyödyn, Tuppurainen toteaa.

Lue lisää:

Onko raha Suomessa seksiäkin suurempi tabu? Nuoret muuttamassa keskustelukulttuuria - Kommentoi: mikä sinua rahassa hävettää?

Finnairin tulos 91 miljoonaa pakkasella, yhtiö tekee tappiota nyt 2 miljoonaa euroa päivässä – valtio valmistelee osallistumista pääomittamiseen

5 kysymystä: Miten käy asuntojen arvoille ja millaisia vaikutuksia koronaviruksella on Suomen talouteen? Ekonomistit vastaavat

Suomeen tulee uusi sijoitustapa – Mutta mikä ihme osakesäästötili on?

Suomen hallitus ilmoitti maanantaina sallivansa työmatkaliikenteen maan sisärajoilla.

Virolle päätös on merkittävä, ja siitä uutisoivat kaikki maan suurimmat tiedotusvälineet.

Suomi päästää ulkomaiset työntekijät maahan toukokuun puolestavälistä alkaen, otsikoi maan suurin sanomalehti Postimees. Toukokuun 14. päivästä alkaen voi taas käydä töissä Suomessa! hehkutti iltapäivälehti Õhtuleht.

Viron ulkoministeri Urmas Reinsalu totesi maanantai-iltana Viron yleisradion ERR:n uutislähetyksessä, että Suomen päätös on ennen kaikkea inhimillinen helpotus niille kymmenille tuhansille virolaisille, jotka käyvät Suomessa töissä mutta joilla on perhe Virossa.

Kun Suomeen suuntautuva laivojen henkilöliikenne huhtikuussa kiellettiin, moni virolainen pettyi.

Suomi työllistää yhteensä jopa satatuhatta virolaista, joista arviolta muutama kymmenen tuhatta pendelöi säännöllisesti maiden väliä. Monella on pohjoisnaapurissa pelkkä työ, koko muu elämä on Virossa.

Esimerkiksi rakennusalalla työskentelee noin 20 000–25 000 virolaista. Suomen Rakennusliiton mukaan tästä joukosta noin viidesosa on päättänyt palata koronakriisin aikana Viroon. Suurin osa on jäänyt Suomeen töihin, sillä Viron puolella heitä olisi odottanut työttömyys.

Muita merkittäviä virolaisten työllistäjiä Suomessa ovat muun muassa logistiikka- ja kuljetusala, kiinteistöala sekä terveydenhuoltoala.

Ulkomailta tulijat edelleen karanteeniin

Työmatkaliikenteen sallimisesta huolimatta Suomi vaatii jatkossakin, että ulkomailta tulijat pysyvät kaksi viikkoa karanteenissa.

Kyse on niin sanotusta omaehtoisesta karanteenista, jonka aikana liikkuminen asuin- ja työpaikan välillä on sallittu, mutta muita sosiaalisia kontakteja tulee välttää.

Suomeen saapuvia vaaditaan allekirjoittamaan rajalla suostumus karanteenin noudattamisesta. Viron puolella vastaavaa karanteenivaatimusta ei virolaisille ole.

Suomessa töissä käyvä virolainen voi siis matkustaa viettämään viikonloppua perheensä luo Viroon ja palata maanantaiksi takaisin töihin Suomeen – kunhan pysyy tämän jälkeen Suomessa kaksi viikkoa omaehtoisessa karanteenissa.

Suomalaisten liikkuminen rajatumpaa

Suomalaisia Viron karanteenivapautus ei koske, vaan etelänaapuriin matkustavia suomalaisia odottaa kahden viikon karanteeni myös Viron puolella.

Toistaiseksi Viroon saavat matkustaa ainoastaan ne suomalaiset, joilla on rekisteröity asuinpaikka Virossa. Muiden pitää anoa maahan päästäkseen rajaviranomaisilta erikoislupaa.

Virossa on kirjoilla noin 8 000 suomalaista, joista tosin vain osa asuu pysyvästi Virossa. Osa on rekisteröinyt itsensä Viron asukkaiksi, koska omistaa maassa esimerkiksi kesämökin tai kakkosasunnon.

Virossa asuu myös suomalaisia, jotka eivät ole maassa kirjoilla. Heidän määräänsä on mahdoton arvioida, sillä he eivät näy maan asukastilastoissa.

Ulkoministeri Reinsalu sanoi ERR:n haastattelussa, että Viron hallitus aikoo lähitulevaisuudessa keskustella Suomen hallituksen kanssa myös muun kuin työmatkaliikenteen sallimisesta.

– Työmatkaliikenteen avaaminen oli meille kaikkein tärkein päätös. Vasta seuraava etappi on sitten muun matkustajaliikenteen salliminen, Reinsalu sanoi.

Reinsalun mukaan työmatkaliikenteen käynnistämisenkin käytännön toteutukseen liittyy vielä epäselviä yksityiskohtia, joista hän toivoo lisätietoa Suomelta.

– Ennen kuin työntekijät päästetään laivoille, on esimerkiksi sovittava, miten matkustajien turvallisuudesta huolehditaan ja viruksen tartuntariski pidetään mahdollisimman pienenä.

Lue lisää:

Suomessa työskentelevä virolaislääkäri Karmen Vilde ei ole nähnyt lapsiaan seitsemään viikkoon – "Eivät he apuani tarvitse, mutta ikävä on kova"

Eurooppa-kirje: Suomalaisia turisteja odotetaan jo Viroon, rajojen sulku työmatkaliikenteeltä oli pettymys

Keskipohjalaisen Kannuksen kaupunginjohtajan paikasta kisaa vielä neljä ehdokasta. Tarkoituksena oli valita loppusuoralle kolme, mutta kaupunginhallitus päättyi puolitoista tuntia kestäneen keskustelun jälkeen kasvattaa joukkoa yhdellä.

Kaupunginhallitus valitsi henkilöarviointiin yhteiskuntatieteiden maisteri Laura Lakson Helsingistä, entisen kansanedustajan ja ministerin Jussi Niinistön Helsingistä, kauppatieteiden maisterin Johanna Rautakosken Ylivieskasta sekä Keski-Pohjanmaan liiton kansainvälisten asioiden päällikön Anne Sormusen Sievistä.

Haastatteluissa vappuviikolla ehdokkaita oli mukana kahdeksan. Heistä viisi oli virkaa hakeneita, kolme suostumuksensa antaneita. Jälkimmäisestä joukosta karsiutuivat haastattelukierroksella entinen kansanedustaja Susanna Koski Vaasasta sekä hallintotieteiden maisteri Olli-Pekka Salminen Tampereelta.

Alunperin hakijoita oli yhdeksän eli virkaa tavoitteli kaikkiaan 12.

Kaupunginhallitus antaa esityksensä toukokuun lopussa.

Kannuksen kaupunkia vuodesta 2006 johtanut Terttu Korte jättää pestinsä syksyllä.

Martti Hetemäen työryhmä julkaisi eilen raportin, jossa epidemian kestosta ja etenemisestä esitettiin eri vaihtoehtoja. Arvioissa mittarina on tartuttavuusluku R0. Luku kertoo, kuinka monta ihmistä yksi koronavirukseen sairastunut henkilö sairastuttaa edelleen.

Suomessa taudin R0-luku on nyt 0,8. Tämä tarkoittaa, että rajoituksilla on onnistuttu hillitsemään taudin leviämistä. Jos taudin kulkeutumista ei rajoituksin estettäisi, olisi koronaviruksen luonnollinen tartuttavuusluku 2,4.

Taudin tukahduttaminen ei kuitenkaan käytännössä ole mahdollista. Epidemia jatkunee myös Euroopassa vielä usean kuukauden ajan ja maiden välillä tule olemaan eroja päättymisen suhteen.

Vielä maaliskuun lopulla koronavirusepidemian ennustettiin kestävän viisi kuukautta. Tuolloin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi epidemian huipun osuvan toukokuun loppuun. Rajoitustoimet tehosivat kuitenkin hyvin ja sairaalahoitoa tarvitsevien sairastuneiden määrä jäi odotuksia matalammaksi.

Kaikki uudet mallinnusvaihtoehdot ennustavat viruksen ja rajoitusten kestävän vielä pitkään.

1. Jos rajoitukset lopetetaan kokonaan toukokuun lopussa, R0 luku nousisi nopeasti 2,4:ään

Rajoitteiden totaalinen purkaminen toukokuun puolivälissä tai touko-kesäkuun vaihteessa johtaisi ennusteen mukaan siihen, että uusi, voimakas epidemia-aalto alkaisi rajoitustoimien päätyttyä. Tartuttavuus kasvaisi rajoitusten poistuttua jo reilussa kahdessa kuukaudessa luonnolliseen tasoon ja lukuun 2,4.

Ennusteen mukaan tehohoidon maksimitarve ylittäisi käytettävissä olevan raskaan tehohoidon kapasiteetin. Tässä tapauksessa tehohoitojaksoja tulisi 5 100 ja tehohoidon maksimitarve olisi yli 900 paikkaa.

Terveydenhuollon ylikuormittumisen välttäminen ei tämän vaihtoehdon mukaan olisi mahdollista.

Myös Maailman terveysjärjestö WHO ja Euroopan tautienehkäisy‑ ja ‑valvontakeskus ECDC ovat vahvasti suosittaneet, että rajoitukset purettaisiin vaiheittain uusien sairastumispiikkien välttämiseksi.

2. Jos rajoituksia höllennetään osittain, tartuttavuusluku nousisi 1,2:een

Jos nykyisiä rajaamistoimia höllennetään sen verran, että tartuttavuusluku on vain hieman yli yhden eli 1,2, epidemia laantuisi noin vuoden kuluessa. Rajoituksia ei kuitenkaan voisi kokonaan poistaa ja riskiryhmien eristämistä ja esimerkiksi matkustamisen rajoituksia olisi jatkettava pitempäänkin. Tässä tapauksessa rajoituksia olisi pidettävä korkealla tasolla jopa vuosia.

Tässä vaihtoehdossa yli 85 prosenttia suomalaisista säilyisi alttiina virustartunnalle, ja uudelle epidemia-aallolle.

3. Jos rajoitteita puretaan jonkin verran, tartuttavuusluku nousisi 1,6:een

Tämä tarkoittaisi, että rajaamista olisi jatkettava viiden kuukauden ajan ja epidemia kestäisi arviolta vuoden. Tartuntaluku palautuisi luonnolliselle tasolleen 2,4:ään viiden kuukauden kuluttua ja tehohoitopaikkojen maksimitarve olisi syksyyn saakka noin 200 paikkaa.

4. Jos rajoitteita puretaan vähän reilummin, tartuttavuusluku nousisi 1,8:aan

Tässä vaihtoehdossa tehohoidon maksimitarve saataisiin pysymään vielä 300 potilaan alapuolella jos rajoitustoimia jatkettaisiin neljä kuukautta. Epidemia kestäisi tämänkin arvion mukaan noin vuoden. Malli korostaa, että pienikin tartuttavuusluvun ero voi vaikuttaa merkittävästi epidemian toisen vaiheen huipun korkeuteen ja siten myös palvelujärjestelmän kuormitukseen.

Mallin pohjana ei vielä kotimaista seurantatietoa

Mallissa on myös puutteita. Yksi merkittävimmistä puutteista on se, ettei tutkijoilla ole ollut käytössään vielä Suomen epidemiatietoja. Asia on kuitenkin korjaantumassa, ja jatkossa ennusteita on tarkoitus tehdä kotimaiseen seurantatiedon pohjalta.

Hallituksen linjana näyttää tutkijatohtori Tuomas Aivelon mukaan olevan nyt Ruotsin mukainen laumaimmuniteetin haku.

– Hetemäen raportti oli selkeä, mutta epäselväksi jäi mikä on hallituksen linjaus, sanoo Aivelo.

Hänen mukaansa toistaiseksi on vielä epäselvää mikä on kunkin rajoitustoimen merkitys.

– Suuri kysymys on, miten testaaminen ja jäljittäminen kompensoivat rajoituksia, joita nyt puretaan.

Kesäksi tautipiikki?

Aivelo ennustaa rajoitusten poiston ja raportissa mainittujen mallioletusten aiheuttavan kesäksi tautipiikkiä.

– On vaikea arvioida, miten rajoitukset vaikuttavat oikeasti taudin leviämiseen, ja kuinka tartuttavuusluku tulee kasvamaan kesän aikana.

Koronavirus ei asiantuntijoiden mukaan häviä koskaan, mutta se voi painua aika ajoin näkymättömiin.

– Tiedeyhteisön näkemyksen mukaan koronaviruksesta saattaa tulla tällainen kausivirus, jolla on oma vuodenaikavaihtelunsa maapallon eri puolilla. Kierros kierrokselta taudinkuva ehkä lievittyy, arvioi sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja ja mallinnusryhmän puheenjohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki.

Epidemian hallinnan kannalta on olennaista myös se, kuinka pitkään vastustuskyky suojaa taudin jo sairastaneita.

– Emme pysty määrittelemään koronan turvapassia. Tämä on kiinnostavimpia ja epävarmimpia kysymyksiä pitkällä tähtäimellä, sanoo Voipio-Pulkki.

Mitä tapahtuu, jos rajoitteita ei pureta?

Jos rajoitteet säilytettäisiin ennallaan on mahdollista, että epidemia saataisiin paikallisesti Suomessa tyrehdytettyä. Tätä ei kuitenkaan haluta. Tartuntojen vähenemisen ja epidemian hidastumisen haittapuolena on epidemian pitkittyminen ja uuden suuren epidemian riski. Rajoituksia jouduttaisiin jatkamaan jopa vuosien ajan, siihen saakka kun rokote olisi kehitetty ja kaikkien saatavilla.

Tällä hetkellä optimistisimmatkin arviot ovat, että rokotteen laajamittaista käyttöä todennäköisesti joudutaan odottamaan vuosi tai pari.

Paine löytää rokote koronavirusta vastaan on kova. Eri puolilla maailmaa on jo tiedossa yli 120 rokoteaihiota ja meneillään on ainakin seitsemän ihmisillä tehtävää kliinistä koketta.

Viruksen etenemisen hidastamiseksi tehtyjen rajoitusten lieventämisellä ei ole merkitystä rokotetutkimusten aikatauluun. Taudin hallittu leviäminen saattaa kuitenkin helpottaa lupaavien rokotteiden testausta.

– Viruksen kiertäessä maailmalla on mahdollista tosielämän koeasetelmassa osoittaa rokotteen teho. Siinä mielessä rokotekehittäjän näkökulmasta voi olla hyväkin asia, että rajoituksia lievennetään, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek.

Sen sijaan, jos virustartunta tosielämässä olisi epätodennäköistä, jouduttaisiin harkitsemaan laboratorio-olosuhteissa tehtäviä altistuskokeita vapaaehtoisilla koehenkilöillä.

Toimivan rokotteen kannalta lupaavimmalta tällä hetkellä vaikuttaa Oxfordin virusvektorirokotteella tehty koe, jossa rokotetta annettiin reesusapinoille. Rokotetut apinat eivät sairastuneet lainkaan, sen sijaan rokottamattomat sairastuivat COVID-19-tautiin.

Tutkimustulos on hyvä, mutta siitä on vielä matkaa ihmisille sopivaan ja turvalliseen rokotteeseen.

– Britanniassa arvioidaan, että jos epidemia siellä jatkuu, he pystyvät nopeuttamaan kehitystyötä. Jos kaikki menee hyvin, niin syyskuuhun mennessä heillä voisi olla tuloksia rokotteen tehosta ja turvallisuudesta. Sen jälkeen alkaa viranomaislupien hakeminen ja tuotantokapasiteetin lisääminen, jotka vievät aikansa, Hanna Nohynek kuvailee.

Laivayhtiö Viking Line kertoo aloittavansa uudestaan henkilöliikenteen Suomesta Ruotsiin ja Viroon 14.5., kun Suomi purkaa koronavirusrajoituksia. Kyse on välttämättömästä henkilöliikenteestä, jonka sallimisesta hallitus kertoi maanantaina.

Välttämätön liikenne tarkoittaa työmatkoja ja muita viranomaisten määrittelemiä matkoja.

Viking Line kertoo avaavansa henkilöliikenteelle reitit Turusta Ahvenanmaan kautta Tukholmaan ja Helsingistä Tallinnaan. Maarianhaminasta Kappelskäriin kuljetetaan toistaiseksi vain rahtia. Helsingin ja Tukholman välistä reittiä ei avata ainakaan ennen kuun loppua.

– Olemme iloisia, että matkustusrajoituksia on asteittain alettu purkaa. Sallimalla välttämätön matkustus naapurimaiden välillä ylläpidetään yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja, mikä on erittäin tärkeää. Voimme toivoaksemme palata normaaliin liikennöintiin jo kesän korkeasesongiksi, Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses sanoo.

Virossa iloittiin hallituksen päätöksestä

Työmatkaliikenteen salliminen on suuri asia erityisesti virolaisille vierastyöläisille, jotka eivät ole päässeet matkustamaan Suomesta kotiinsa matkustusrajoitusten takia.

Suomi työllistää yhteensä jopa 100 000 virolaista, joista jopa kymmenettuhannet kulkevat säännöllisesti maiden välillä. Monella virolaisella on pohjoisnaapurissa pelkkä työ, ja koko muu elämä on Virossa.

Korjaus klo 20.05: Toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin, kuljettaa Viking Line Maarianhaminan ja Kapellskärin välillä toistaiseksi vain rahtia.

Alla olevan valikon kautta pääset lukemaan oman maakuntasi tilanteen koronaviruksen osalta.

Ahvenanmaa lisätty 23.3. kello 12.57.

Lue myös:

Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Koronakriisin alkuvaiheessa puhuttiin, kuinka Suomi on poikkeuksellisen hyvin varautunut maa.

Kevään edetessä on kuitenkin käynyt ilmi, että ei varautuminen erityisen onnistunutta ollut.

Vaikka päättäjät ovat vakuuttaneet, että suojavarusteet riittävät, hoitajia on muun muassa neuvottu suojautumaan sadetakeilla. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan suojavarusteita oli valmiusvarastossa alun alkaenkin aivan liian vähän.

Jos suojavarusteita ei ole riittänyt kaikille, yritystukien kohdalla on näyttänyt olevan jopa päinvastainen ongelma: niitä on jaettu apua tarvitsevien ohella myös hyvin pärjääville konsulteille ja blogisteille sekä konkurssikypsille yrityksille.

Virheistä täytyy puhua, että niistä opitaan. Mitä mieltä sinä olet – miten vastaavat virheet voitaisiin jatkossa estää? Entä mikä ylipäätään on mennyt pieleen, ja missä Suomi puolestaan on onnistunut?

Katso videolta, kuinka näkemykset varautumisesta ovat koronakevään edetessä muuttuneet ja tule keskustelemaan.

Olen mukana keskustelussa kello 21:een saakka.

Marja Sannikka

Kirjoittaja on politiikasta ja yhteiskunnasta kiinnostunut toimittaja, jonka mielestä totuus joskus sattuu, mutta sitä päin täytyy silti katsoa.

Marja Sannikka palaa tauon jälkeen ruutuun TV1:llä ja Yle Areenassa perjantaina klo 20. Vieraina ovat muun muassa HUSin diagnostiikkajohtaja, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila ja hallintotieteen professori Jari Stenvall Tampereen yliopistosta.

Katso täältä Marja Sannikan aikaisempia jaksoja.

Lue myös

Pääministeri Marin antoi eduskunnalle ilmoituksen koronakriisin hoidosta: "Epidemian vaikutukset yllättivät", "kannan suojavarusteista kovaa huolta"

Taas uusi hoivakoti, jossa 10 kuollutta – Ylen lähteet kertovat kaoottisista oloista: Vanhuksia kuollut yksin huoneissaan

Kun vanhukset eristettiin huoneisiinsa, harhat alkoivat parissa päivässä – hoitaja kertoo koronaeristyksen karuista seurauksista Belgiassa

Marsipaania, kreemiä, kermavaahtoa, vadelmahilloa.

Äitienpäivä on makea, ja se näkyy Suomen suurimpiin kuuluvassa kakkutehtaassa Valkeakoskella.

Hakafood Oy tekee ensi viikonlopuksi peräti 80 000 täytekakkua. Yrityksen kakkuja löytyy käytännössä kaikista suomalaisista ruokaupoista, joiden tekemien tilausten ansiosta kakkuja syntyy ennätysmäärä.

Äitienpäivä kirjaimellisesti pelastaa leipomon.

– Äitienpäiväsesonki pelasti meidät koronakriisissä. Liikevaihtomme ei ole pudonnut yhtä kriittisen paljon kuin muiden leipomoiden, toimitusjohtaja Marko Lehojärvi sanoo.

Silti myös Hakafoodin liikevaihto on pudonnut viidenneksellä. Suurin osa leipomoista on kärsinyt koronasta paljon enemmän.

Lähes kaikki lomauttaneet

Suomen Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen on jutellut 150 yrittäjän kanssa. Kuulumiset ovat olleet karua kuultavaa.

Osalla leipomoista myynti on pudonnut jopa 90 prosenttia, suurella osalla 70–80 prosenttia. Väyrynen ennustaa, että alalla nähdään konkursseja. Kaupoille toimittavat yritykset ovat pärjänneet paremmin kuin ne, joilla ei ole sopimuksia kauppaketjujen kanssa.

Leipomolan yritysten liikevaihto on noin miljardi euroa, kun koko elintarviketeollisuudella se on 10–11 miljardia. Leipomot työllistävät elintarvikealan väestä 25–30 prosenttia eli liikevaihtoa enemmän.

Lähes kaikki Leipuriliiton jäsenleipomot ovat vähintäänkin lomauttaneet henkilökuntaansa.

Korona iski alalle lujasti siksi, koska kaikki kevään tärkeät myyntisesongit osuivat korona-aikaan.

Pääsiäinen oli leipomoille Väyrysen mukaan katastrofi, vappu meni jo vähän paremmin. Lakkiaiset ja äitienpäivä ovat kevään tärkeitä päiviä, mutta nyt myös lakkiaiset jäävät pois. Siksi äitienpäivän merkitys on yhä suurempi.

Valkeakoskelainen yritys vältti lomautukset

Ja siksi Marko Lehojärven yritys painaa nyt pitkään päivää.

Lapsena Marko Lehojärvi inhosi marsipaanikakkua, silti hän päätyi alalle äitinsä vanavedessä. Hakafood perustettiin vuonna 2002 ja oman yrityksen tuotteet jaksavat vielä maistua, äitienpäivänä etenkin vadelmakakku.

Töissä on ollut korona-aikana 30–40 työntekijää, ja yritys on onnistunut välttämään lomautukset. Hakafoodin kaksi kahvilaa on ollut korona-ajan suljettuina, joten kahviloiden väki on tullut tekemään kakkuja.

Hakafoodin tuotantopäällikkö Matti Roukala sanoo, että normaalisti kakkuja valmistuu viikossa 6 000, nyt lyhyessä ajassa 80 000.

– Kun on pakko, pystytään tekemään enemmän kakkuja. Jostakin se teho löytyy.

Kakkutehdas on automatisoinut tuotantoa. Pakkaus siirrettiin koneelle, joka pakkaa jopa tuhat kakkua tunnissa. Tämä tehosti tuotantoa lisää. Työntekijät ovat töissä aamukolmesta iltakymmeneen, mikä on lisännyt tehokasta peliaikaa.

Hakafoodin liikevaihto oli viime tilikaudella 5,5 miljoonaa euroa. Leipomo on vienyt tuotteita myös Ruotsiin, mikä on alalla harvinaisuus.

Kahviloita avataan kesäkuussa

Hallitus päätti tällä viikolla, että ravintolat saavat avata ovensa asteittain 1. kesäkuuta. Ravintoloiden avaaminen edellyttää lain muuttamista siten, että ravintolatoiminnalle voidaan asettaa esimerkiksi asiakasmääriä ja anniskeluaikoja koskevia rajoituksia.

Hakafoodin Marko Lehojärvi pelkää, että viime kesän lukuihin ei päästä millään. Hän veikkaa, että omat kahvilat saavat 60 prosenttia viime vuoden myynnistä.

– Monen kohdalla kesäkuu on liian myöhäistä, pahoin pelkään. Tässä on vielä pitkä kuukausi edessä. Tukirahat eivät ole löytäneet perille ja rahat menevät vääriin asioihin eivätkä suoraan yrityksille.

Lue lisää:

Vappu voi olla peruttu, mutta munkkikauppaa ei yksi virus pysäytä: "Munkkeja saa tehdä ihan niin paljon kuin ehtii paistaa"

Poikkeusvappuna munkkien ja tippaleipien pakkaaminen tuottaa leipomoille lisätyötä – Etelä-Savossa herkkujen kysyntä kasvanut

Lounasravintoloihin keskittynyt Antell ei haikaile leipomoittensa perään, vaikka koronakriisi onkin vienyt 80 prosenttia työpaikoista

"He halusivat ostaa jopa 50 patonkia kerralla" – Ranskalaiset hamstraavat leipää, britit olutta ja muonaa lemmikeille

Korona on lisännyt kotimaisen ruoan kysyntää jopa kymmeniä prosentteja – elintarvikeala lupaa, että tavaraa riittää ja lisää tehdään koko ajan

Itä-Suomen yliopiston ensimmäisessä isommassa etäpääsykokeessa oli niin pahoja ongelmia maanantaina, että yliopisto on joutunut mitätöimään kokeen ja se järjestetään uudelleen.

Osa hakijoista ei esimerkiksi päässyt kasvatustieteen kokeeseen ajoissa vaan jäi linjoille odottelemaan. Itä-Suomen yliopiston akateemisen rehtorin Tapio Määtän saamien tietojen mukaan kokeen aloitti noin 750 opiskelijaa.

Noin sadalla oli teknisiä ongelmia sen suorittamisessa, minkä vuoksi koe saattoi jäädä kesken.

– Järjestelmässä itsessään ei ollut vikaa vaan kyse oli kokeen eri osioiden tekniseen ajastukseen liittyvästä yliopiston virheestä, Määttä kertoo Ylelle.

Kyse oli yliopiston kasvatustieteiden kelpoisuusopintojen, esimerkiksi erityisopettajien ja opinto-ohjaajien pääsykokeesta, jossa oli kymmenen hakukohdetta.

Ongelmista etäkokeessa uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan varadekaani Jopi Nyman kertoo Ylelle, että maanantain koe on mitätöity ja se järjestetään uudelleen kaikkien hakijoiden tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi.

Uusi koeaika on ensi viikon torstaina kello 16 alkaen.

Itä-Suomen yliopistolla on kampukset Joensuussa ja Kuopiossa. Kasvatustieteitä opetetaan pääsääntöisesti Joensuussa.

Porin prikaati vaatii ihmisiä lopettamaan puolustusvoimien harjoitusalueiden käyttämisen kaatopaikkoina.

Erityisesti Niinisalon Hämeenkankaalle on tänä vuonna jätetty useita kertoja maa-ainesta, puutarhajätettä ja jopa normaalia sekajätettä.

Vastaavaa toimintaa on havaittu myös aiempina vuosina. Tapauksista ilmoitetaan poliisille. Porin prikaatin ympäristösuunnittelija Sanna Matintalo sanoo, että toimintaan liittyy tietämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttä.

–Joitakin ylijäämämaan ja puutarhajätteen tuojia on tavattu myös paikan päällä. Osalle ihmisistä tuntuu tulevan yllätyksenä, että niinsanotun luonnonjätteen toimittaminen metsään on lain mukaan kiellettyä, Matinsalo toteaa.

Pohjavesien pilaantuminen uhkaa

Sanna Matintalo muistuttaa, että myös harmittomalta vaikuttavalla luonnonjätteellä saattaa olla ympäristövaikutuksia, joita jätteen tuoja ei osaa ajatella. Esimerkiksi kodin parkkipaikalta tai tieltä poistettu maa-aines voi sisältää ajoneuvoista valunutta polttoainetta tai moottoriöljyä.

Kankaanpään Niinisalossa sijaitseva Hämeenkangas on ensimmäisen luokan pohjavesialuetta, josta moni saa juomavetensä. Osassa aluetta pohjavesi voi olla hyvin lähellä maanpintaa. Jos tällaiselle alueelle tuodaan esimerkiksi öljyllä pilaantunutta maata, vaarana on pohjaveden saastuminen.

Puutarhajätteen mukana alueelle on levinnyt myös vieraslajiksi luokiteltavaa jättipalsamia. Se voi vaarantaa Niinisalossa sijaitsevan suojellun lähteen ympäristön.

Vaikka koronarajoitusten kanssa on eletty jo viikkokausia, vielä pitäisi jaksaa odottaa elämän vapautumista.

Hallitus linjasi maanantaina, mitä seuraavien viikkojen aikana tapahtuu.

Kirjaston kirjojen lainaaminen sallitaan heti tänään.

Paluu kouluihin tapahtuu 14. toukokuuta. Päivämäärä koskee peruskouluja. Myös lasten määrä päiväkodeissa lisääntyy, kun monet kotona olleet lapset palaavat päivähoitoon.

1.6. lähtien yli 50 hengen yleisötilaisuudet ovat kiellettyjä. Se tarkoittaa samalla, että ravintoloita voidaan avata turvavälit huomioiden. Myös urheilutapahtumia on mahdollista järjestää rajoitetusti. Elokuvateattereitakin voidaan avata, mutta leffateatterit miettivät vielä, mitä käytännössä tekevät.

Isojen, yli 500 hengen massatapahtumien järjestäminen on kiellettyä heinäkuun loppuun asti. Myös etätyöskentelysuositus on voimassa ainakin alkavan kesän ajan.

Isovanhempia ei pääse tapaamaan vieläkään, jos he ovat yli 70-vuotiaita, eikä vapaa-ajan matkustamista ulkomaille suositella.

Edelleen suositellaan, että suomalaiset pitävät huolta turvaväleistä ja pesevät käsiään ahkerasti.

Korjattu klo 11.59: Jutussa kerrottiin aiemmin, että lukiot ja ammattiopistot avautuisivat, mutta hallitus suosittelee, että ne pidetään kuitenkin kiinni lukukauden loppuun.

Lue lisää:

Näiden rajoitusten purkamisesta ja jatkamisesta hallitus päätti – katso koko lista tästä

Rajoitusten purkamisen taustalla oleva 80-sivuinen Hetemäen raportti julkistettiin – siitä selviää, että normaalielämään palataan luultavimmin vasta ensi vuonna

Pääministeri Marin rajoitusten purusta: "Seuraamme tilannetta erittäin tarkasti ja tarvittaessa korjaamme linjaamme"

Kysyimme Instagram-tarinassamme, mikä mietityttää tulevan kesän vietossa koronarajoitusten heittämän varjon alla ja mitä muutoin haluaisitte tietää tilanteen vaikutuksesta omaan elämään. Kokosimme alle usein toistuvia kysymyksiä ja muutaman jokerin.

Mukaan mahtuu kysymyksiä kouluista, mökille lähdöstä ja rippileireistä.

• Jos haluat tietoa mieluummin ravintoloiden avautumisesta, siirry tänne.

Voiko kavereiden kanssa lähteä mökkireissulle tai järkätä pienet juhlat?

Ainakaan megaporukalla mökille ei voi kesäkuussa lähteä. Kovin monella ei tosin taida olla yli 50 ihmistä majoittavaa mökkiä, sillä kesäkuusta alkaen 10 hengen sijasta kokoontumisrajoitus laajenee 50 ihmiseen.

Milloin ylioppilasjuhlat tai amiksen valmistujaiset voi pitää kotona?

Ikävä kyllä megaporukalla ei voi kekkeröidä valmistujaisiakaan ainakaan kesäkuussa. Niin kuin mökkikysymyksessä, juhlissakin saisi olla kesäkuun alusta lähtien ihmisiä maksimissaan 50. Syy on epidemiologinen eli nojaa terveyssyihin ja taudin leviämisen estämiseen.

– Tilanne arvioidaan uudelleen kesäkuun loppuun mennessä, sanoo viestintäjohtaja Mikko Koivumaa työ- ja elinkeinoministeriöstä.

50 hengen maksimi pätee myös esimerkiksi yksityisiin tapahtumiin, harrastuksiin ja urheilutapahtumiin.

Kuntaliitto on ehdottanut valmistujaisten juhlimista elokuun viimeisellä viikolla, jos koronavirustilanne vain on silloin sopiva.

Milloin huvipuistoon pääsee normaalisti?

Asia on työn alla, mutta ainakin Linnanmäellä kesää valmistellaan jo kovalla vauhdilla. Huvipuisto aloittaa pian keskustelut viranomaisen kanssa siitä, millaisilla ehdoilla huvipuiston ovet voitaisiin avata jo heti kesäkuussa. Lintsi työllistää toimitusjohtaja Pia Adlivankinin mukaan kesällä 650 kesätyöntekijää, hupimestaria. Kesää valmistelemassa on myös ollut iso porukka.

Toimitusjohtaja vaikuttaa positiiviselta kesän suhteen.

– On mahtavaa, että asiakkaamme pääsevät pian kokemaan huvittelun riemua huvipuistossa hyvin poikkeuksellisen kevään jälkeen, Adlivankin kirjoittaa.

Eri huvipuistojen tilanteesta voit lukea lisää tästä jutustamme.

Vaikka kokoontumisrajoitus laajenee kesäkuun alussa vain 50 henkeen, työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan, että parhaillaan valmistellaan alueellisesti rajattujen ulkotilojen, kuten huvipuistojen, eläintarhojen, kirjastojen ja elokuvateatterien ynnä muiden turvallista avaamista tartuntoja minimoivin puittein. Asiasta tullaan antamaan ohjauskirje eri alueilla jöötä pitäville aluehallintoviranomaisille.

Järjestetäänkö rippileirejä jo normaalisti?

– On se ihan mahdollista, että järjestetään. Niiden järjestäminen ei ole poissuljettua, vastaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viestintäpäällikkö Eeva-Kaisa Heikura.

Asiassa on kuitenkin pari muuttujaa, tilanne voi vaihdella seurakunnittain.

– On varmasti joitakin tiloja, joissa eivät toteudu uudet säädökset hygieniasta ja tilojen väljyydestä. Joudutaan varmaankin tekemään monenlaisia ratkaisuja.

Minulla on sovittuna kesätöitä Norjaan. Joudunko nyt perumaan kesäpestini?

– Tässä täytyy huomioida Norjan viranomaisten vaatimukset maahan tulemiselle, ulkoministeriöstä vastataan.

Asia ei siis ole yksin kiinni Suomen hallituksen päätöksistä, koska Norjalla on omat päätöksensä. Suomessa ulkoministeriö ei voi kieltää suomalaisia menemästä ulkomaille, mutta tällä hetkellä matkustamista ei ministeriöstä suositella.

Mitä tulee Suomen rajan ylittämiseen, ulkoministeriön sisältö- ja viestintäasiantuntija Petra Sarias toteaa, että rajavartiolaitos kertoo uusista muutoksista torstaina 7.5.

Saanko käydä ostamassa nuuskaa omaan käyttöön Haaparannasta?

Kyllä vai ei? Sitä ei ainakaan ulkoministeriöstä kommentoida. Sen sijaan saadaan huomautus, että ulkomaille ei ehkä juuri nyt kannattaisi lähteä. Se ei kohdistu mitenkään nuuskaan, vaan pätee kaikkeen matkustamiseen.

– Vapaa-ajan matkustamista ulkomaille ei toistaiseksi suositella, ja ulkoministeriön matkustussuositusta jatketaan tältä osin, ulkoministeriöstä kommentoidaan.

Ruotsalaisella poikaystävälläni on kesätyösopimus Suomeen. Pääseekö hän kesäksi tänne?

– Rajaliikenteen säädösperusteisia rajoituksia puretaan 14.5. alkaen niin, että sallitaan Schengenin sisärajat ylittävässä liikenteessä työsuhteeseen ja toimeksiantoon perustuva työmatkaliikenne sekä muu välttämätön liikenne, Petra Sarias ulkoministeriöstä vastaa.

– Sisäministeriö laatii tarkemman ohjeistuksen rajaliikenteen asteittaisesta avaamisesta, hän jatkaa.

Onko niin, ettei koulussa saa tavata rinnakkaisluokkalaisia?

– Alakouluissa opetusryhmät pidetään erillään koko koulupäivän ajan. Yläkoulussa ja valinnaisissa aineissa opetusryhmä voi vaihtua, mikäli opetusta ei voida muutoin toteuttaa, vastaa viestintäassistentti Merja Laavola opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Jos yli 10:tä henkilöä ei saa nyt tavata, miksi luokkahuoneissa sitten saa opettaa?

– Koulussa tai varhaiskasvatuksessa tapahtuvaa toimintaa ei pidetä kokoontumislain tarkoittamana julkisena kokoontumisena eikä 10 hengen sääntöä tarvitse noudattaa, OKM:n Laavola jatkaa.

Jos kouluihin voi jo palata, miksi pääsykokeita ei järjestetä normaalisti?

– Korkeakoulujen pääsykokeet ovat usein laajan osallistujajoukon tilaisuuksia, joihin tullaan eri puolilta Suomea, mikä lisää koronavirukselle altistumista ja viruksen leviämistä valtakunnallisesti, vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön Laavola.

Milloin voin lähteä ulkomaille vaihtoon tai harjoitteluun?

Tähän kysymykseen pätee sama kuin aiempiin kysymyksiin ulkomaille lähdöstä. Tarpeetonta vapaa-ajan matkustamista ei suositella tällä hetkellä. Ketään ei tosin voi estää Suomesta lähtemästä omalla vastuulla. Ainakaan nyt sellaisesta kiellosta ei ole tehty mitään päätöstä. Eri asia on, otetaanko mihinkin maahan tällä hetkellä sisään ulkomailta tulevia.

Näinä päivinä noin tuhannen ukrainalaisen piti saapua Suomeen maatilojen kevättöihin. Charter-lentoja kuitenkin alettiin peruuttaa yksi toisensa jälkeen, ja työskentely ulkomailla näytti olevan vaakalaudalla.

Sillä aikaa kun viranomaiset miettivät, kuka voi lähteä töihin ja minne, nopeimmat ovat jo keksineet, kuinka Suomeen pääsee ilman charter-lentojakin.

"Odotamme laukut pakattuina ja seuraamme uutisia jatkuvasti"

Svetlana Babenko ja hänen miehensä Jevgeni asuvat Bila Tserkva -nimisessä kaupungissa Kiovan alueella. Joka kevät jo viiden vuoden ajan he ovat tulleet Suomeen töihin. Heidän charter-lentonsa piti lähteä Kiovasta 27. huhtikuuta, sillä heitä odotetaan Tuusulassa marjatila Juhmossa. Babenkot ovat kuitenkin vieläkin Ukrainassa.

– Aavistimme, että jotain outoa tapahtuu, kun aluksi peruutettiin yksi lento ja sitten toinen. Sen jälkeen alkoi tulla uutisia, ettemme pääsisi tänä vuonna ulkomaille ollenkaan, sanoo Svetlana.

– Se oli epämiellyttävää. Asiahan on niin, että maatalousyrittäjät tarvitsevat meitä ja laskevat meidän varaamme. Tämä marjatila toivoi viiden ukrainalaisen pääsevän töihin. Lupa kuitenkin annettiin vain kahdelle, ja he valitsivat meidät.

Marjatila Juhmossa pariskunta saa yleensä ilmaiseksi käyttöönsä huoneen pienestä talosta, keittiö ja sauna ovat pihapiirissä. Sesonki kestää kolmisen kuukautta. Kevään kylvö- ja muissa töissä tuntipalkka on keskimäärin hieman yli 8 euroa, eli noin 65-70 euroa päivässä. Mansikanpoiminnan aikoihin maksetaan jokaisesta poimitusta kilosta keskimäärin euron verran.

Svetlana ja Jevgeni pystyvät poimimaan ennätysmääriä mansikkaa.

– Kumpikin meistä kerää noin sata kiloa. Harva kerää niin paljon. Luulen, että ukrainalaisten korkean motivaation takana on palkka. Joskus ansaitsemme täällä kolmessa kuukaudessa enemmän, kuin koko vuoden aikana kotimaassa, Svetlana kertoo.

Opettajan koulutuksen saanut Svetlana työskentelee kotikaupungissaan iltapukujen ompelijana. Parhaimpina kuukausina hänen palkkansa voi nousta 300–400 euroon, joten Suomessa ansaitut 3000–5000 euroa ovat hänelle elintärkeät.

Tänä vuonna koronaviruksen vuoksi Suomeen pääsee vain 1500 ulkomaista työntekijää. Maatalousyrittäjät kutsuivat töihin vain kokeneimpia työntekijöitä, ja lista tarkistettiin etukäteen niin Suomessa kuin Ukrainassakin. Työntekijöiden piti saapua maahan kolmella charter-lennolla 23. ja 27. huhtikuuta sekä 15. toukokuuta. Suomeen ehti tulla kuitenkin vain yksi lento.

– Odotamme laukut pakattuina ja seuraamme uutisia jatkuvasti. Kaikki asiapaperit ovat valmiina, sanoo Svetlana.

Somemyrsky rautaesiripun paluusta

Svetlanan ja Jevgenin lentojen peruutuksen jälkeen keskustelu ukrainalaisista työntekijöistä kuumeni entisestään.

Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba ilmoitti, että ukrainalaisten poistuminen maasta pandemian aikana on epäloogista. Tämän jälkeen pääministeri Denis Šmigal kertoi, että vastedes ukrainalaisten työskentelystä ulkomailla neuvottelee vain hallitus.

Sosiaalisessa mediassa ja verkossa hallituksen toimet saivat aikaan vastalauseiden myrskyn. Päätöksiä kutsuttiin "uudenlaiseksi maaorjuudeksi" ja paluuksi "Neuvostoliiton rautaesiripun aikoihin".

– Valtiolla ei ole oikeutta kieltää kansalaisiaan poistumasta maasta, koska se on perustuslain vastaista. Maasta poistumisen voi estää vain valmiuslain nojalla, eikä meillä ole otettu sitä käyttöön, meillä on vain karanteeni, sanoo Vasilii Voskoboinik Ukrainan työvoiman kansainväliseen vuokraukseen erikoistuneiden yritysten liitosta.

Skandaalin tyrehdyttäminen annettiin tehtäväksi euroatlanttisesta integraatiosta vastaavalle ministerille Vadym Prystaikolle. Vappupäivänä hän ilmoitti, että neuvotteluissa kyse on vain siitä, että ukrainalaiset työntekijät saavat kaiken, mikä heille kuuluukin - virallisen työsopimuksen, kunnon palkan ja sairaanhoidon.

Svetlana Babenko on ymmällään hallituksen toimista, sillä Suomen maatiloilla palkka on muutenkin työehtosopimuksen mukainen. Sama koskee myös sairausvakuutusta ja työsopimusta.

– Haluan sanoa, että kaikki on aina ollutkin niin. Kukaan ei ole matkustanut laittomasti. Suomalaiset ovat hyvin lainkuuliaisia. Aiemmin anoimme Suomeen viisumin, nyt riittää asiakirja. Suomen verotusjärjestelmässä meillä on oma henkilökohtainen numero. Kaikki on laillista ja virallista, kuten kaikilla muillakin.

Moni ukrainalainen epäilee, että toimillaan hallitus haluaa saada itselleen lisää tuloja.

– Ehkä Ukrainassa halutaan, että maksaisin lisää veroja? Mutta minähän maksan jo verot Suomeen! Ukrainassa tehdystä työstä maksan verot Ukrainaan.

Maantaina 4. toukokuuta Pristaiko tapasi Suomen Ukrainan suurlähettilään Päivi Laineen ja tapaamisen jälkeen ilmoitti Ylelle, että hallitus yrittää ensisijaisesti välttää koronaviruksen leviämistä työmatkojen seurauksena.

– Ukrainalaisten pitäisi päästä Suomeen tänäkin vuonna. Olemme jo aloittaneet koordinoinnin Suomen viranomaisten kanssa, jotta voimme varmistaa sesonkityöntekijöiden laillisen työnteon ja huomioida haasteet, joita koronavirus on aiheuttanut koko maailmassa.

Tänään tiistaina selvisi, että Suomi ja Ukraina ovat päässeet yhteisymmärrykseen Ukrainasta tulevien vierastyöläisten sopimusteknisistä asioista. Ukrainan hallitus on linjannut, että charter-lennot Suomeen ovat jälleen mahdollisia.

Valko-Venäjän kautta Suomeen

Vaikka Ukrainan rajaviranomaisten mukaan maaliskuun puolivälistä alkaen suurin osa rajanylityspaikoista onkin kiinni ja matkustajaliikenne on lopetettu, se ei tarkoita, että rajat ovat täysin suljettuja.

– Ukrainan lainsäädäntö ja karanteeniajan rajoituksen eivät rajoita kansalaistemme poistumista maasta, sanoo Ukrainan rajavartiolaitoksen lehdistösihteeri Andrei Demtšenko.

– Minulla olevien tilastojen mukaan maaliskuun aikana tällä hetkellä auki olevan 19 rajanylityspaikan kautta ulkomaille on matkustanut noin miljoona ukrainalaista.

Babenkon pariskunta, joka on jo kyllästynyt odottamaan charter-lentoja, on torstaina lähdössä Suomeen omalla kyydillään Valko-Venäjän kautta.

– Lähdemme ensiksi Minskiin. Kyydin löysimme tuttujen kautta. Matkan varrella otamme kyytiin ihmisiä, jotka ovat myös matkalla Suomeen. Olemme olleet jo heihin yhteydessä. Matka Minskiin maksaa meille 80 euroa henkilöltä, ja sieltä lennämme Helsinkiin, kertoo Svetlana.

Kevään maataloustyöt eivät voi odottaa. Ukrainalaisten sijaan Suomeen ovat valmiita tulemaan esimerkiksi intialaiset: muutamalta maatalousyrittäjältä saatujen tietojen mukaan intialaiset työvoiman välittäjät ovat jo ottaneet heihin yhteyttä ja tarjonneet työntekijöitä neljän euron tuntipalkalla.

Toimittaja: Galina Sergeeva

Lue lisää:

Ukrainalaiset pääsevät sittenkin kausitöihin ulkomaille, kunhan tietyt ehdot täyttyvät

Ensimmäiset kausityöntekijät tulivat Ukrainasta – ovat karanteenin jälkeen Etelä-Suomen maatiloilla työnjohtajina