Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS raotti tänään maanantaina medialle, miltä näyttää koronaviruspotilaita varten suunniteltu varasairaala.

Varasairaalaa kaavaillaan Helsingissä Meilahden sairaala-alueen maanalaisiin pysäköintitiloihin. HUS tiedotti suunnitelmistaan aiemmin huhtikuun alussa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kokoamien tilastojen mukaan HUSin alueella on todettu toistaiseksi reilut 3 700 koronavirustartuntaa. HUS kuvailee tilannetta tällä hetkellä rauhalliseksi ja toteaa, että potilaiden hoitoon pääsy on ollut hyvin turvattu. Samalla sairaanhoitopiiri sanoo kuitenkin varautuvansa yhä siihen, että koronavirustilanne voi lähteä voimakkaampaan kasvuun.

• Lue uusimmat tiedot koronatilanteesta Uudellamaalla
• Tässä uusimmat tiedot muualta Suomesta ja maailmalta

Juuri tähän varaudutaan myös maan alle suunnitellulla varasairaalalla. HUSin mukaan päätös varasairaalan rakentamisesta tehdään, mikäli tilanne sitä edellyttää.

Tänään maanantaina HUS esitteli sairaalan ensimmäisessä vaiheessa rakennettuja mallitiloja. Varsinainen varasairaala rakennettaisiin mallitiloja monistamalla. Se voitaisiin pystyttää nopealla aikataululla, sairaanhoitopiiri kertoo.

– Luonnollisesti toivomme, että epidemiatilanne pysyy hallinnassa ja varasairaalaa ei koskaan jouduta ottamaan käyttöön. Meidän tulee kuitenkin varautua niin hyvin kuin mahdollista, ja varasairaalan suunnittelu on yksi osa tätä, HUSin turvallisuus- ja valmiusjohtaja Aaro Toivonen sanoo tiedotteessa.

Aiemmin on kerrottu, että maanalaiseen sairaalaan tulisi toteutuessaan kymmeniä teho- ja vuodeosastopaikkoja. Nyt määrä on tarkentunut: varasairaalaan voidaan tarpeen tullen rakentaa tilat noin 150 potilaalle.

– Pystymme antamaan täällä hengitysvajauspotilaan tarvitsemaa tehohoitoa siinä laajuudessa kuin se on yleensä mahdollista muutenkin. Mutta täällä ei mitään erityishoitoja anneta kuten esimerkiksi munuaiskorvaushoitoa. Tällaiset potilaat ohjataan muille teho-osastoille, sanoo sydän- ja keuhkokeskuksen toimialajohtaja Antti Vento.

HUSilla on yhteistyökumppanina rakentamisessa Suomen Punainen Risti eli SPR, jolla on runsaasti kokemusta sairaaloiden rakentamisesta esimerkiksi katastrofialueille sekä erityisosaamista vakavissa epidemiatilanteissa toimimisesta.

– Täällä on jouduttu miettimään sitä, että paikan korkeus on tullut vastaan telttojen suhteen. Lisäksi on pohdittu, että miten teltat sijoitetaan. Muuten täällä on erittäin hyvät olosuhteet pystyttää niitä, kertoo SPR:n katastrofivalmiusyksikön koordinaattori Virpi Teinilä.

Meilahden pysäköintitilaan pystytettävät teltat ovat samoja, joita käytetään kenttäsairaaloissa ympäri maailman, HUS tiedotti huhtikuussa.

Maanantaina esiteltyjä mallitiloja varten oli pystytetty kolme telttaa. Yhdessä tehohoitoteltassa voidaan hoitaa kuutta potilasta ja vuodeosastoteltassa kymmentä.

HUSin mukaan telttoja voidaan muuntaa joustavasti vuodeosasto- tai tehohoitopotilaiden käyttöön. Parkkihalliin voidaan pystyttää kaikkiaan kolmekymmentä telttaa potilaille, henkilöstölle ja varusteille.

Varasairaalan käyttöönotto kasvattaisi merkittävästi koronaviruspotilaiden hoitokapasiteettia sairaanhoitopiirin alueella. Se kuitenkin otetaan käyttöön vain, jos epidemiatilanne niin edellyttää. HUS toteaakin tekevänsä koko ajan suunnitelmia sen varalle, että koronavirustilanne kestää pitkään ja potilasmäärät vaihtelevat.

– Yleinen ajatus taisi olla, että koronavirusepidemiassa on kyse pikajuoksusta, mutta nyt alkaa näyttää siltä, että kyse onkin ultramaratonista. Virus saattaa olla riesanamme vielä pitkän aikaa aiheuttaen useampia epidemiahuippuja, sanoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi tiedotteessa.

HUSille koronaan varautuminen on myös hyvää oppia. Jos kenttäsairaalaa ei tarvita koronan vuoksi, se voi tulla tarpeeseen myöhemmin jonkin muun epidemian tai suuronnettomuuden hoidossa.

Voit keskustella aiheesta 5.5. kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi:

"On etuoikeus päästä tekemään tälle tilanteelle jotain" – Näin Suomen hoitajat ja lääkärit valmistautuvat taisteluun koronavirusta vastaan

Jos Suomi ei pysäytä koronavirusta, suomalaistutkijoiden uusi epidemiamalli ennustaa synkkää loppuvuotta: "Tauti ryöstäytyy käsistä"

Koronarajoituksia voidaan tulkita monin eri tavoin. Toisen mielestä on esimerkiksi ihan ok nähdä kavereita ja pitää pienimuotoiset illanistujaiset, kun taas toinen on luopunut kaikista ihmiskontakteista ja pysyttelee kotosalla.

Osa käy salilla normaalisti treenaamassa, osa ei. Jotkut lähtevät viikonlopuksi mökille tai vapaa-ajan asunnolle, mutta toiset vain haaveilevat ajasta, kun niin voi tehdä.

Oletko törmännyt tilanteisiin, joissa sinulla on kaverisi tai muun läheisesi kanssa erilaiset näkemykset siitä, mitä nyt voi tehdä? Ovatko erilaiset näkemykset aiheuttaneen ongelmia tai eripuraa? Teemme aiheesta juttua. Sitä varten keräämme lukijoilta kokemuksia arjen tilanteista.

Voit kertoa meille kokemuksistasi alla olevan lomakkeen kautta tai suoraan toimittajalle johanna.laakkonen@yle.fi.

Kyselylomake on auki tiistaihin 5.5 kello 17:een saakka.

Lea Kärkkäisellä on ompelimo, joka on asiakaspalveluyrityksenä täysin riippuvainen asiakkaista. Kärkkäisen arkeen korona vaikutti paljon, koska hän joutui lopettamaan yrityksensä toiminnan väliaikaisesti.

Nyt sitä ei ole järkevää pitää auki.

– Se tilanne näkyi ihan saman tien ja tuli vauhdikkaasti silmille. Piti miettiä, mikä on yrityksen tulevaisuuden kannalta järkevin ratkaisu. Sitten kun tilanne on ohi, aloitetaan alusta. Pitää reagoida tosi nopeasti itsekin. Ei auta surkutella, sanoo Kärkkäinen.

Kärkkäinen odottaa TE-toimiston ja Kelan päätöksiä. Muuta tukea työllistävä yrittäjä ei ole saanut.

– Minulla on työntekijä, joten olin vähän huonommassa jamassa. Vuokratukea sain vuokranantajalta. Nyt katsotaan, miten rästimaksut saadaan kesän aikana kuitattua.

Kärkkäinen on itse perusterve, mutta on huolissaan riskiryhmiin kuuluvista läheisistään. Hän on ommellut maskeja ja käyttää itse käsidesiä, jotta pysyy terveenä.

– Omissa läheisissä on riskiryhmään kuuluvia. Heistä pitää huolehtia. On terveydellisesti paljon parempi, että pidetään rajoituksia voimassa.

Kärkkäisen piti lähteä Espanjaan reissuun tänä keväänä, mutta matka peruuntui rajoitusten myötä. Kärkkäinen kuitenkin sanoo, että se oli järkevää.

Kärkkäisen mielestä hallitus on toiminut yllättävän reippaasti, vaikka päätökset ovat olleet koronan suhteen vaikeita. Hän kannattaa rajoituksia.

– Pidetään vaan tiukka linja, niin tästä selvitään paljon nopeammin.

Alina Louhelainen ja Janne Hyyryläinen, Kotka

Rajoitusten purkaminen tässä vaiheessa on liian aikaista. Näin sanoo kotkalainen Alina Louhelainen, jonka mielestä rajoitukset ovat tärkeitä, vaikka välillä olisikin kiva käydä jossakin.

– Esimerkiksi koulujen avaaminen on typerää, koska jos lapset saavat viruksen, se tartuttaa kotona myös.

Louhelainen kertoo olevansa tyytyväinen hallituksen rajoitustoimiin, koska siten koronavirus saadaan loppumaan nopeammin, eikä olla parin vuoden päästä samassa tilanteessa.

– Olen huolissani siitä, jos ihmiset eivät osaa pitää kiinni hygieniastaan. Itse olen todella tarkka, ja minua pelottavat kaikki taudit. Olen iloinen siitä, että rajoituksia on ja uskon, että kyllä tämä loppuu, jos niitä noudatetaan.

Alina Louhelaisen poikaystävä Janne Hyyryläinen ei ole huolissaan koronaviruksesta nuoren ikänsä takia. Hän on vältellyt riskiryhmien lähelle menemistä, eikä ole käynyt vanhempiensa luona pariin kuukauteen.

– Olen aika nuori, joten ei se luultavasti niin pahana tule. Jos se sattuu olemaan minulla, niin en ole sitten kantaja.

Hyyryläinen sanoo soittelevansa perheensä kanssa päivittäin.

– Veli on Jyväskylässä, minä olen Kotkassa ja vanhemmat ovat Mäntyharjulla, niin meillä on etäisyyttä muutenkin.

Hyyryläinen kertoo, että koronaan liittyvillä rajoituksilla ei ole ollut muutenkaan suuria vaikutuksia hänen elämäänsä.

– Kyllä se vähän vaikuttaa, että ei pääse oikein liikkumaan mihinkään, eikä pääse elokuviin, mutta ei muuten suuremmin.

Hyyryläisellä ei ole tällä hetkellä myöskään autoa, joten matkustusrajoitukset ovat hänelle samantekeviä. Kesälomien myötä hän on huolissaan ihmisten menemisestä rannalle.

– Kaikki saattavat mennä rannalle tai jonnekin muualle. Sitten on huono, kun niitä rajoituksia puretaan, jos se korona tuleekin takaisin.

Hyyryläinen pitäisi tapahtumat, koulut ja päiväkodit vielä kiinni. Hyyryläinen uskoo, että jos lapsi saa tartunnan, se on kohta aikuisillakin.

Silti esimerkiksi kirjastoja ja museoita voitaisiin hänen mielestään avata ensimmäisinä.

– Kirjastossa tai museossa ei yleensä ole ihmislaumoja pörräämässä. Siellä on väliä muihin ihmisiin, kun katsellaan teoksia ja muita.

Hyyryläinen sanoo, että hallitus on hänen mielestään toiminut hyvin rajoitusten suhteen. Silti hän lisää, että rajoituksia olisi voitu jatkaa pidempäänkin, jos niitä nyt ollaan höllentämässä.

Päivi Rekonen, Kotka

Kaupassa käyntiä ja roskan vientiä niin kuin ennenkin. Kotkalaisen eläkeläisen Päivi Rekosen arkeen koronarajoitukset eivät ole juuri vaikuttaneet.

– Ihan tavallista elämää olen elänyt.

Rekonen kuitenkin pitää rajoitusten purkamista hyvänä asiana. Hän kaipaa erityisesti kahvilassa käymistä ja ulkona syömistä, jotta arkeen kuuluisi muutakin kuin kotona olemista.

Rekonen ei osaa sanoa, pitääkö jotain rajoitusta jättää voimaan. Hän kertoo seuraavansa uutisia tiheästi. Koronaviruksesta hän ei itse ole huolissaan, koska on perusterve.

– Minuun ei tule mitkään flunssatkaan, sanoo Päivi Rekonen.

Martti Myller, Kotka

Maanantaina 4. toukokuuta kotkalainen Martti Myller päätti tehdä poikkeuksen ja tulla tankkaamaan autoa sekä ostamaan postimerkkejä.

Myller kuitenkin kertoo, että rajoitukset ovat vaikuttaneet hänen arkeensa niin, että naapureiden, läheisten ja ystävien tapaamista ja ulkona liikkumista on vältetty. Myller kertoo tilaavansa ruoat netin kautta, eikä autoakaan tarvitse usein tankata.

– Facebookin kautta olemme olleet yhteydessä muihin. Vaimon kanssa olemme kahdestaan, ja koska olemme reilusti 70-vuotiaita, niin kerran viikossa tulee tilattua ruokaa kaupasta. On koitettu elää mahdollisimman paljon ohjeiden mukaan, kertoo Myller.

Martti Myller ei itse halua lähteä arvioimaan, miten rajoituksia tulisi lähteä purkamaan.

Hän on huolissaan maailman taloudellisesta tilanteesta.

– Ei tiedetä, kuinka kauan tämä vaivaa. Taloudellisesti tämä tulee olemaan niin Suomelle kuin monelle muulle maalle tosi raskasta vuosikausia, jopa kymmenen vuotta. Se edellyttää, että tästä koronasta päästään vuoden sisällä.

Hallituksen toimiin Myller kertoo olevansa tyytyväinen.

Juhani Kallavuo, Kotka

Kotkalainen Juhani Kallavuo kertoo, että koronarajoitukset ovat vaikuttaneet hänen matkustamiseensa, mutta eivät juuri muuhun.

– Oli Tallinnan reissu varattu, mutta se peruuntui.

Kallavuo toivoo, että rajoituksia puretaan vähitellen, mutta ei kaikkea kerralla. Hän sanoo, että kirjastot voitaisiin avata ensimmäisenä.

– Kyllä varmaan joitain rajoituksia voisi pitää voimassa, mutta on ihan hyvä olla rajoituksia, ettei tilanne mene liian huonoksi.

Kallavuo kertoo olevansa tyytyväinen hallituksen toimiin koronan torjunnassa.

– Kyllä koronavirus huolettaa, mutta toivottavasti siihen löytyy rokote, että tilanne paranee.

Voit keskustella aiheesta 6. toukokuuta klo 23 asti.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta Kymenlaaksossa

Keniassa ja Britanniassa toimivat tutkijaryhmät ovat löytäneet mikrobin, joka näyttää kokonaan ehkäisevän malarian leviämisen.

Tutkijat ovat julkaisseet raporttinsa Nature Communications -tiedelehdessä ja siitä uutisoi Britannian yleisradio BBC.

Havainnon mukaan hyttyset, jotka altistuvat Microsporidia MD -mikrobille, eivät kanna malarialoisia.

– Tähän saakka keräämämme tieto osoittaa, että suoja on sataprosenttinen. Se on vahva este malarialle, sanoo BBC:n haastattelema tohtori Jeremy Herren Keniassa toimivasta hyönteisfysiologian ja ekologian tutkimuslaitoksesta.

Malariasairauden aiheuttaa malarialoinen, joka siirtyy ihmisiin, kun hyttynen imee ihmisestä verta. Kuumesairauteen kuolee vuosittain noin 400 000 ihmistä, joista valtaosa on alle 5-vuotiaita lapsia.

Sienimikrobi vahvistaa vastustuskykyä

Microsporidia MD löydettiin tutkittaessa Victoriajärven alueella eläviä hyttysiä. Sienimikrobi elää hyttysten suolistossa ja sukupuolielimissä.

Tutkijat ovat havainneet, että Microsporidia MD ilmeisesti vahvistaa hyttysten vastustuskykyä niin, ettei malarialoinen kykene tunkeutumaan hyttysen elimistöön.

Tutkijoiden mukaan havainnolla on valtava potentiaali malariasairauden ehkäisemisessä.

Mikrobia on mahdollista levittää ympäristöön ja saada näin tauti katoamaan. Tutkijat selvittävät nyt, mikä on paras menetelmä levittämiseen.

Mahdollisia menetelmiä on kaksi. Joko Microsporidian itiöitä levitetään laajalle alueelle tai laboratoriossa altistetaan koirashyttysiä mikrobille ja päästetään se levittämään sitä verta imeviin naaraisiin.

Lentoyhtiö Norwegianin osakkeenomistajat ovat hyväksyneet ylimääräisessä yhtiökokouksessa kriisisuunnitelman yhtiön pelastamiseksi.

– Tämä oli osakkeenomistajien kannalta ainoa vaihtoehto. Päätös hyväksyä suunnitelma ei siis ollut yllätys, sanoo analyytikko Antti Viljakainen analyysiyhtiö Inderesistä.

Keskeistä suunnitelmassa oli se, että yhtiön nykyiset omistajat luopuivat omistuksesta lähes kokonaan ja yhtiö siirtyy velkojien omistukseen. Järjestelyn avulla velkaisen yhtiön omavaraisuusaste nousee tasolle, jolla yhtiö saa Norjan valtion tukipaketin ja välttyy näin konkurssilta.

Yhtiö oli ilmoittanut jo aiemmin, että ellei se saa valtion takaamia 2,7 miljardin kruunun eli 240 miljoonan euron lainoja toukokuun puoliväliin mennessä, kassa tyhjenee kokonaan.

– Yhtiö ei silti voi hengähtää. Tämä oli vasta ensimmäinen vaihe, että päästään pahimman ylitse, sanoo professori Jorma Mäntynen konsulttiyhtiö WSP:stä.

Norwegianin ahdingon taustalla on aggressiivinen kasvu, mikä on aiheuttanut yli miljardin euron velat. Kalliit takaiskutkin ovat heikentäneet kannattavuutta.

Esimerkiksi lentokonevalmistaja Boeingin ongelmat 737 Max -konetyypin kanssa vaikuttivat norjalaisyhtiöön, kun koneita jäi kentälle. Yhtiön pörssiarvosta katosi lähes 60 prosenttia jo viime vuoden aikana.

Yhtiö oli myös vetäytymässä maailmalta pitkän matkan lennoistaan ja supistamassa kannattamattomaksi osoittautunutta toimintaansa, kun koronapandemian myötä asetetut lentorajoitukset ja matkustamisen romahdus sulattivat liiketoiminnan alta.

Jatkuuko Norwegianin toiminta Suomessa?

Yhtiön suunnitelmissa on käynnistää lentotoiminta kunnolla uudestaan vasta ensi vuonna lomakauden alussa.

Mutta millaisena yksi maailman suurimmista ns. halpalentoyhtiöistä palaa markkinoille, jos rahkeet riittävät sinne asti? Ainakin pienempänä ja varovaisempana, arvioivat asiantuntijat.

– Norwegian tulee tarjoamaan lentoja kannattavuus ja kassavirta edellä. Valinnanvara kuluttajille todennäköisesti vähenee, sanoo Inderesin Viljakainen.

Tämä vaikuttaa Suomessa asti, sillä Norwegianin markkinaosuus Helsinki-Vantaan lennoista on ollut toiseksi suurin. Yhtiö on myös lentänyt Helsingistä Ouluun, Kittilään ja Ivaloon sekä useisiin Euroopan kaupunkeihin

Tarjontaan vaikuttaa myös kysyntä. Palaavatko matkustajat Euroopan ja Aasian lennoille ja jos palaavat niin milloin.

– Ylivoimaisesti suurimmat volyymit tulevat Aasiasta. Kuinka nopeasti se palautuu on mielenkiintoinen kysymys. Lyhyellä aikavälillä lentäminen kokee varmasti notkahduksen, mutta epävarmuus leimaa lentämistä ainakin seuraavat kaksi vuotta, Mäntynen arvioi.

Tällä on merkitystä Finnairillekin, jolle Aasian lennot ovat olleet se varsinainen syömähammas.

– Kysyntä menee varmuudella uusiksi. Liike-elämän lentokäytännöt muuttuvat, kun verkkoyhteydet korvaavat lentämistä. Vapaa-ajan matkustamiseen vaikuttaa puolestaan se, kuinka kauan pelko hallitsee ja hillitsee matkustamista, Mäntynen sanoo.

Mäntynen uskoo, että lentoyhtiöitä tulee menemään konkurssiin. Toisaalta henkitoreistaan uuteen nousuun pyrkivillä yhtiöillä kuten Norwegianilla on paineita hinnankorotuksiin.

– Varmasti lentolippujen hinnat tämän talouskurimuksen jälkeen nousevat, Mäntynen päättelee.

Mäntynen uskoo silti, että Norwegian tulee vielä nousemaan. Norjan valtio tukee lentoyhtiöitä 500 miljoonalla eurolla, ja siitä noin puolet on nyt menossa Norwegianille. Loput tukipaketista jakaantuvat SAS:n ja pienempien lentoyhtiöiden kesken. Yksityisten lentoyhtiöiden tukemisella Norja haluaa varmistaa etenkin maan sisäisten lentojen säilymisen ja ylläpitää yhtiöiden välistä kilpailua.

– Norwegian oli jo supistamassa toimintaansa ja palaamassa juurilleen ennen koronaa. Jos se tästä selviää, niin kyllä se pysyy merkittävänä Pohjoismaisena toimijana, Mäntynen veikkaa.

Voit keskustella aiheesta 5.5. kello 23:een asti.

Lue mitä aiheesta kerrottu aiemmin:

Lentoyhtiö Norwegian saattaa sittenkin välttyä konkurssilta

Lentoyhtiö Norwegianin ongelmat vaikuttavat satoihin työntekijöihin Suomessa - ostettujen lippujen kohtalo epäselvä

Suomen talous on ”ison katastrofin edessä”.

Näin ennustaa pitkän uran talouselämässä tehnyt hallitusammattilainen, konsultti ja kauppatieteen tohtori Jarmo R. Lehtinen.

Tilannetta pahentaa Lehtisen mukaan se, että hallituksen koronatukitoimet yrityksille ovat epäonnistuneita.

Lehtinen pitää koko tukipakettia ”humpuukina”.

– Hallitus on ilmoittanut 15 miljardin tukitoimista. Valtaosa summasta ei ole tukea, vaan lainaa. Todellisuus näyttää siltä, että se on ilmaa ja vähän humpuukia yrittäjän näkövinkkelistä. Yritysten kassat ovat kuitenkin tyhjiä ja nyt tarvitaan suoraa tukea, Lehtinen sanoo.

Lehtinen ennustaa, että Suomessa nähdään suuri konkurssiaalto. Ensin kaatuu paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Myöhemmin ongelmiin ajautuvat myös suuret vientiteollisuuden yritykset.

– Olemme suuremman katastrofin edessä kuin 1990-luvun alun lamassa. Etenkin palvelualan yrityksille tilanne on kuin syvä kuoleman laakso. Jos kriisi jatkuu pitkään, moni ei selviä tämän yli, Lehtinen sanoo.

Lehtinen, 71, auttaa yrityksiä ratkomaan koronaviruksen aiheuttamia talousongelmia. Hän tuntee hyvin valtion tukijärjestelmän kuten Business Finlandin ja Finnveran toiminnan ja on tiiviisti yhteydessä pankkisektoriin.

Lehtisellä on sekä akateemista että käytännön kokemusta yritysten toiminnasta.

Nyt tarvitaan suoraa tukea – ei lainoja

MOT-toimitus pyysi yleisöltä koronakriisiin liittyviä vinkkejä. Yhteyttä ovat ottaneet esimerkiksi useat talousvaikeuksista kertovat yrittäjät.

MOT seurasi kolmen yrittäjän koronakevättä. Näin tapahtumajärjestäjä, kampaajat ja ravintoloitsija koittavat selvitä laskuista tilanteessa, jossa heillä ei ole tietoa siitä, kuinka kauan tilanne jatkuu:

Ravintola-alaan koronaepidemia on iskenyt erityisen rajusti.

Hallitus kajosi perustuslaissa taattuun elinkeinovapauteen ja määräsi 4. huhtikuuta ravintolat suljettavaksi toukokuun loppuun saakka.

Ravintolayrittäjillä alkoi eloonjäämistaistelu. Alan etujärjestö MaRa on vaatinut vähintään 350 miljoonan euron suoraa tukea. Jos rahaa ei tule, konkursseja tulee valtavasti, etujärjestö on varoittanut.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan hallituspuolue keskusta olisi valmis hyväksymään ravintoloille vain 20 miljoonan euron tukipaketin.

– Tämä on meille taloudellisesti katastrofitilanne. Meidän palkkakulut ovat kuukaudessa 700 000 euroa ja myynti on nyt muutama prosentti normaaliin verrattuna. Olemme lomauttaneet ihmiset ja tappioita tulee noin puoli miljoonaa euroa kuukaudessa, sanoo Kim Heiniö.

Heiniöllä on 29 ravintolaa, kahvilaa sekä catering-palvelua. Hän on samassa tilanteessa kuin monet muut yrittäjät: kassan pohja näkyy.

– Pienet ja keskisuuret yritykset pärjäävät korkeintaan muutaman kuukauden, sitten niiltä loppuvat rahat. Yritykset tarvitsevat suoraa rahoitusta ja tukea, sanoo Jarmo R. Lehtinen.

Arvostelun kohteeksi joutuneet Business Finlandin ja Ely-keskusten tuet eivät ole ratkaisseet yritysten kassakriisiä. Rahat on tarkoitettu yritystoiminnan kehittämiseen ja niistä vain pienen osan saa käyttää ”käyttöpääomaan” eli suomeksi sanottuna laskujen maksamiseen.

Tukea saaneella yhtiöllä voi siis olla rahaa tilillä – mutta sitä ei tukiehtojen mukaan saa käyttää yhtiön pelastamiseen.

– Halutaanko välttää konkursseja? Halutaanko tukea yrityksiä? Hallitus on kertonut, että Business Finlandin kautta halutaan tukea uuden liiketoiminnan löytämistä. Näin on myös tapahtunut.

– Se on kuitenkin eri asia kuin niiden yritysten auttaminen, jotkat ovat ajautuneet kriisiin ja jotka tarvitsevat rahaa heti nyt, sanoo Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen.

Valtio takaa, pankit jakaa -mallissa ongelmia

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (Kesk.) kertoi maaliskuun 20. päivä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa hallituksen päättämistä yrityksille suunnatuista tukitoimista.

Elämään jäi Lintilän näppärä lause: ”Finnvera takaa, pankit jakaa”. Lintilä kertoi hallituksen antaneen valtion erityisrahoitusyhtiö Finnveralle 12 miljardin euron takausvaltuudet.

Viesti oli: nyt on rahaa tarjolla, piikki on auki. Mikään automaatti kyseessä ei kuitenkaan ole. Yrittäjät kertovat, että valtion takauksesta huolimatta lainaa ei ole saatu tai uskallettu ottaa.

Osa yrittäjistä ei uskalla tai halua ottaa lainaa, koska yritystoiminnan jatko on epäselvää.

Taksiyrittäjä kertoo MOT:lle saaneensa Finnveralta takauksen, mutta pankki on kieltäytynyt myöntämästä lainaa ilman lisävakuuksia. Rakennusalan yrittäjä sanoo, ettei hän halua ottaa lainaa korkean koron takia. Toimitus ei julkaise heidän nimiään, koska yrittäjien tulee jatkossakin olla tekemisissä pankkiensa kanssa ja he pelkäävät arvostella niitä julkisesti.

Osa yrittäjistä ei taas uskalla tai halua ottaa lainaa, koska yritystoiminnan jatko on epäselvää.

– Moni on tehnyt pitkän uran yrittäjänä. He tekevät laskelman päässään: jos otan nyt tämän lainan, joudun painamaan niska limassa töitä seuraavat viisi vuotta, että saan sen maksettua, Lehtinen sanoo.

Rahoituksen professori: Pankkitoimintaan kuuluu luottoriskin ottaminen

Finnveran myöntämiin lainatakauksiin liittyy Jarmo R. Lehtisen mukaan monta ongelmaa. Yksi on rahan hinta. Finnvera on perinyt lainoihin liittyvien enimmillään 1,75 prosentin lainaprovisiota.

Huhtikuun alussa elinkeinoministeri Mika Lintilä tosin lupasi provision pienentämistä.

– Pankit pyrkivät tekemään tällä bisnestä. Tiedän yrittäjiä, joille lainamarginaali on noussut 6–8 prosenttiin. Yrittäjiä ei kiinnosta näin kallis laina, Lehtinen sanoo.

Finnveran lainoihin liittyy Lehtisen mukaan myös ”rakenteellinen ongelma”. Valtio eli Finnvera ei takaa koko lainasummaa vaan 80 prosentin osuuden lainasta.

– Pankit pitävät 20 prosentin osuutta riskipitoisena lainana. Sitten ne hinnoittelevat koko lainan sen mukaisesti, Lehtinen sanoo.

Valtion takaus ei siis välttämättä tee rahan saamisesta halvempaa. Yrittäjät kertovat pankkien vaatineen valtion takauksesta huolimatta lainoille myös lisävakuuksia.

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen näkee, että Finnveran 80 prosentin takauksen ylittävä osuus kuuluisi yhteiskunnan näkökulmasta pankeille.

–Kyllähän pankkitoimintaan kuuluu luottoriskin ottaminen. Jos valtio takaa 80 prosenttia, niin kyllä pankki saisi ottaa sen 20 prosenttia sitten omalle kontollensa. Onko näin sitten joka tapauksessa tapahtunut? Ilmeisesti ei.

Pankkisalaisuuden vuoksi käytössä ei ole kattavaa tietoa siitä, miten pankit ovat hinnoitelleet Finnveran takaamat korona-lainat.

OP-ryhmällä on 145 000 yritysasiakasta. PK-sektorista vastaava johtaja Heikki Peltola kertoo, että pankki on myöntänyt sadoille yrityksille Finnveran takaamaa lainaa, mutta vielä paljon enemmän muita luottoja.

– Pankit tekevät kaikissa tilanteissa luottoanalyysin, jossa tarkistetaan että asiakas on elinkelpoinen kriisiajan jälkeen. Se, että onko vakuus juuri tuo 80 prosenttia, ei ole niin tarkkaa. Olennaista on se, että käymme yrityksen kanssa läpi sopeuttamistoimet ja saatavissa olevat avustukset, rahoitus on vain yksi osa pakettia.

ALV-tuki voi osoittautua ”kuoleman suudelmaksi”

Yksi hallituksen yrityksille tarjoamista tukimuodoista on arvonlisäveron palautus.

Yritys voi hakea tänä vuonna tilittämiensä arvonlisäverojen palautusta. Valitussa mallissa on selkeitä etuja. Se saadaan toimimaan nopeasti ja tuen hakuun liittyy vähän byrokratiaa, sillä verohallinnolla on hallussaan tarpeellinen tieto maksetuista arvonlisäveroista.

Mutta varsinaista tukea se ei ole, Lehtinen sanoo.

– Tuki on rahallinen avustus, jota ei tarvitse maksaa takaisin. ALV-palautus on lainaa, josta peritään kolmen prosentin korko, Lehtinen sanoo.

"ALV-palautus pitää maksaa takaisin parin vuoden aikana, jonka kuluessa yritykset eivät todennäköisesti pysty elpymään." Jarmo R. Lehtinen

Palautetut arvonlisäverot on määrä maksaa takaisin kahden vuoden sisällä.

Lehtinen pelkää, että tuesta tulee itse asiassa ongelma yrittäjille.

– Se on iso potti, jos otat lainana koko alv-kertymän vaikka kolmelta kuukaudelta. Sitten se pitää maksaa takaisin parin vuoden aikana, jonka kuluessa yritykset eivät todennäköisesti pysty elpymään.

– Minusta se on kuoleman suudelma yrittäjälle, Lehtinen sanoo.

Lehtisen mielestä yksi ratkaisu olisi se, että valtio käyttäisi alv-palautuksia tukena, jota ei tarvitsisi maksaa takaisin.

Pitäisikö tukea maksaa asiakasvirtojen menetyksen perusteella?

Lehtinen myöntää, että hallitus on vaikeassa tilanteessa – epidemialle kukaan ei mahtanut mitään. Tukimuotoja pitää kehittää nopeasti, kovassa paineessa ja rakenteissa, joita ei ole tehty kriisiaikoja varten.

Hallitus on toiminut joissain asioissa myös rivakasti ja hallinto on paiskinut töitä, Lehtinen sanoo.

– Näin kävi esimerkiksi yrittäjien oikeudesta saada työttömyysturvaa ja yksinyrittäjille annetut tuet. Mutta ne olivat vasemmistovetoiselle hallitukselle helppoja päätöksiä. Pelkään sitä, että yritystuista tulee vielä poliittinen kiistakapula. Sitten jälki voi olla vielä pahempaa, Lehtinen sanoo.

"Normaalisti luova tuho yritystoiminnassa kuuluu peliin. Nyt kysymys on eri tilanteesta, koska valtio sanoo, että ovet ovat kiinni." Vesa Puttonen

Tukien kohdentamiseen liittyy myös perustavaa laatua olevia kysymyksiä. Kenelle tukia pitää kohdentaa? Pitääkö jo ennen kriisiä heikossa taloudellisessa tilanteessa olleille yhtiöille antaa rahaa? Kuka määrittelee, mikä on ”hyvä yritys”, joita valtio on kertonut tukevansa?

– On todettu, että markkinatalous ilman konkurssiriskiä on sama kuin kristinusko ilman helvettiä. Normaalisti luova tuho yritystoiminnassa kuuluu peliin. Nyt kysymys on eri tilanteesta, koska valtio sanoo, että ovet ovat kiinni, sanoo Aalto-yliopiston professori Vesa Puttonen.

Toisin kuin monessa muussa valtiossa, Suomessa ei ole viranomaisten määräyksillä rajoitettu esimerkiksi hyvinvointialan toimintaa. Yleiskehotus pysytellä kotona on kuitenkin vienyt asiakkaita palvelusektorilta.

Lehtisellä on ajatus siitä, millä perusteilla valtio voisi tukea yrityksiä.

– Pitäisi tarkastella, millaisia asiakasmenetyksiä yrityksellä tai toimialalla on ja määritellä tukea sen kautta. Korvattaisiin asiakkailta tulevat tulot niin että firma pysyisi pystyssä.

Kim Heiniön lomautetuista työntekijöistä moni sinnittelee tällä hetkellä peruspäivärahalla. Hän korostaa ravintola-alan olevan iso työllistäjä.

– Minun logiikkani mukaan työllisyys pitäisi pelastaa eikä se tule tapahtumaan ilman suoria tukia. Me pärjäämme vielä hetken, mutta kaikki eivät tule pärjäämään.

Lue myös:

Aiheesta lisää MOT:n erikoisjaksossa Korona II: Valtio takaa, pankit jakaa. Yle Areena klo 12 ja TV1 poikkeuksellisesti klo 19 hallituksen infosta johtuen.

Jättitukia konkurssikypsille ja nollaliikevaihtoa tehneille yrityksille – Yle selvitti koronarahaa saaneiden yhtiöiden taloustiedot

Baarinpitäjä Tuomas Sara pettyi koronatukiin: ”Olen ollut raivoissani, tämä homma on mokattu perusteellisesti”

Juttua muokattu 4.5.2020 klo 18.55: vaihdettu tv:n lähetysaika tuntia aikaisemmaksi.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een asti.

Suomen kansallisarkisto on selvittänyt venäläisille historiantutkijoille, että suomalaisten toimintaa miehityssä Itä-Karjalassa vuosina 1941–1944 on tutkittu laajasti.

Kansallisarkisto ja Venäjän historiallinen seura kävivät aiheesta videoneuvottelun viime viikolla.

Myös Kansallisarkiston pääjohtajan Jussi Nuortevan kirjoitus Helsingin Sanomissa 28. huhtikuuta on käännetty venäjäksi, ja se on Nuortevan mukaan levinnyt venäläisten historiantutkijoiden tietoon.

Nuorteva kirjoitti, että Suomi käsitteli oikeudellisesti Itä-Karjalan leirien epäkohdat heti jatkosodan jälkeen.

– Heille on nyt hahmottunut kuva siitä, miten sotilashallinnon toimintaa on Suomessa tutkittu ja miten oikeudenkäyntejä heti sodan jälkeen toteutettiin välirauhansopimuksen 13. artiklan mukaisesti. Tilanne on siltä osin rauhoittunut, Nuorteva sanoo puhelinhaastattelussa.

Nuortevan mukaan Venäjän historiallinen seura lähettää Suomeen tutkijoita tutustumaan täällä olevaan arkistomateriaaliin "heti kun koronatilanne sen sallii".

Yhteistä tiedonvaihto suomalaisten miehityksestä Itä-Karjalassa on Nuortevan mukaan tarkoitus käsitellä myös ensi lokakuussa Lahdessa järjestettävässä Kulttuurifoorumissa, jonne odotetaan venäläisedustusta.

FSB:n julkaisema arkistomateriaali tuttua

Yle ja moni muu suomalaismedia uutisoi kaksi viikkoa sitten, että Venäjän federaation tutkimuskomitea on aloittanut rikostutkinnan suomalaisten toimista miehitetyssä Itä-Karjalassa sodan aikana vuosina 1941-1944. Tutkinta koskee mahdollista kansanmurhaa.

Rikostutkinta käynnistyi sen jälkeen, kun Venäjän turvallisuuspalvelu FSB oli julkaissut tapahtumia käsitteleviä arkistolähteitä.

Nuortevan mukaan pääosa FSB:n julkaisemista arkistolähteistä on samaa materiaalia, jota käytettiin Suomessa sodan jälkeen järjestettyjen sotarikosoikeudenkäyntien todistusmateriaalina.

Venäläisen kenraalimajuri Gennadi Kuprijanovin johtama komissio järjesti heti sodan päätyttyä miehitysalueella kuulemisia ja toimitti niiden perusteella yli 2 400 sivua todistusaineistoa.

FSB:n aineistoja on avattu jo vuodesta 1996 lähtien ja tämä on Nuortevan mukaan ollut suomalaisten tiedossa.

Nuortevan mukaan aineiston todistusvoima oli heikko, sillä monet todistukset perustuivat kuulopuheisiin. Suomalaisarkistoja venäläistutkijat eivät ole käyttäneet.

Venäläismediassa on nostettu esiin muun muassa väitteitä kaasukammioista ja elävältä hautaamisista. Nuortevan mukaan väitteet ovat absurdeja.

"Mitään tällaista ei tullut esiin liittoutuneiden valvontakomission selvityksissä, ei liioin suomalaisissa arkistolähteissä, muistelmissa tai Itä-Karjalan miehityksestä tehdyissä monissa tutkimuksissa", Nuorteva kirjoitti Helsingin Sanomissa 28. huhtikuuta.

Nuorteva myös huomautti, että yleisen oikeuskäytännön mukaan ihmistä ei voi kahta kertaa tuomita samasta rikoksesta. Itä-Karjalan miehitysalueen rikoksista tuomittiin kaikkiaan 14 suomalaista.

Nuortevan mukaan neuvottelut Venäjän historiallisen seuran kanssa eivät kuitenkaan vaikuta rikosprosessiin, vaan se "elää omaa elämäänsä".

Suomi yrittää selvittää Stalinin vainot

Venäläisten kiinnostus Itä-Karjalan sodan aikaisiin tapahtumiin liittyy tänä vuonna vietettävään toisen maailmansodan päättymisen 75-vuotisjuhlaan. Venäjällä sodan päättymispäivä 8. toukokuuta on merkittävä kansallinen juhlapäivä.

Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva muistuttaa, että Itä-Karjalan tutkimushanke on vain yksi kaikkiaan 22 miehitysalueita koskevasta tutkimushankeesta. Kaikki ne liittyvät natsi-Saksan ja sen liittolaismaiden toimintaan Neuvostoliitossa.

Kansallisarkistolla itsellään on viritteillä tutkimushanke Venäjälle. Tavoitteena on selvittää, mitä Neuvostoliitossa asuneille suomalaisille tapahtui vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen, etenkin niin sanotuissa Stalinin vainoissa 1930-luvulla.

Pääjohtaja Jussi Nuorteva uskoo, ettei Itä-Karjalaa koskeva rikosprosessi vaikuta tuohon tutkimushankkeeseen.

Nuortevan mukaan Kansallisarkisto antaa Valtioneuvoston kanslialle toukokuun loppuun mennessä tarkennetun suunnitelman tutkimushankkeesta.

Valtioneuvoston kanslia päättää tutkimushankkeen mahdollisesta rahoituksesta kesän aikana.

Lue lisää:

Venäjä alkaa tutkia suomalaisten toimia Karjalassa jatkosodan aikana mahdollisena kansanmurhana – Tutkija: Ikivanha juttu

Jussi Nuorteva: Venäjällä käynnistetty kansanmurhatutkinta herättää ihmetystä – Suomi tutki Itä-Karjalan leirien epäkohdat heti jatkosodan jälkeen. Helsingin Sanomien Vieraskynä.

Sandarmohin metsän synkkä salaisuus paljastui, mutta jääkö muualle haudattujen suomalaisten kohtalo selvittämättä?

Polkupyöräilijöille on avautumassa käytännössä kokonaan uusi reitti Suomen suurimman järven Saimaan halki. Kesäkuussa yhteysalus alkaa kuljettaa pyöräilijöitä eteläisellä Saimaalla Taipalsaaren Kyläniemestä Sarviniemeen ja sieltä Puumalan Lintusaloon.

Erityisesti Kyläniemen ja Sarviniemen välisen osuuden puuttuminen on harmittanut monia pyöräilijöitä. Yhteysalus mahdollistaa nyt noin 135 kilometrin mittaisen rengasmatkan Lappeenrannasta Imatran ja Ruokolahden kautta Taipalsaarelle ja sieltä takaisin Lappeenrantaan.

Vesimatkaa Kyläniemen ja Sarviniemen välillä on vain kolmisen kilometriä.

Uusi reitti on jatke vuonna 2017 avattuun Puumalan saaristoreittiin.

– Tarkoitus on ajaa päivittäin Taipalsaaren Sarviniemestä Kyläniemen Kalasatamaan. Lisäksi ajamme kolmesti viikossa Sarviniemestä Puumalan Lintusaloon, sanoo yrittäjä Timo Ekholm Saimaan saaristokuljetus Oy:stä.

Saimaan saaristokuljetus käyttää yhteysalus M/S Roope-Saimaata. Alus on Saimaalla jo monille tuttu, sillä se on aiemmin ollut Pidä saaristo siistinä ry:n käytössä. Taipalsaaren kunta vuokrasi aluksen yhdistykseltä sadan euron hinnalla. Lisäksi kunta hoitaa aluksen vakuutukset kesän ajalta.

Alukseen enintään 10 matkustajaa

Uusi yhteysalus Roope-Saimaa katsastetaan kymmenelle matkustajalle, mikä on yrittäjä Timo Ekholmin mukaan sopiva määrä myös korona-aikana.

Taipalsaaren Sarviniemestä Kyläniemen kalasatamaan matka tehdään päivittäin kello 14. Kalasatamasta alus lähtee takaisin Sarviniemeen kello 15.

Tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin Roope-Saimaa liikkuu Taipalsaarelta Puumalaan. Sarviniemestä lähdetään kello 10 Puumalan Lintusaloon, ja paluumatka alkaa kello 11.45. Lyhyempi matkoista kestää noin puoli tuntia ja pidempi puolitoista tuntia suuntaansa.

– Lyhyempi venematka maksaa pyöräilijälle 12 euroa ja pidempi 20 euroa suunta, sanoo Ekholm.

Reitin toteuttavat yhdessä Puumalan, Ruokolahden ja Taipalsaaren kunnat sekä Imatran ja Lappeenrannan kaupungit. Kunkin osuus saaristoreitin toteuttamiseen on 5 000 euroa vuodessa.

500 matkustajaa kesässä

Roope-Saimaa yhteysalukselle tulee yhteinen varausjärjestelmä Puumalan saaristoreitin sivuille. Pyöräilijä voi käydä varaamassa itselleen paikan alukselle, kun suunnittelee pyöräretkeään kesäksi. Ekholmin mukaan lautan paikkoja voi varata myös sähköpostilla ja puhelimella.

Uudella yhteysaluksella on tavoitteena kuljettaa kesän aikana 500 matkustajaa. Roope-Saimaa liikennöi 13. kesäkuuta alkaen elokuun loppuun asti.

Saimaan saaristokuljetuksen yrittäjä Timo Ekholm on itse kokenut veneilijä. Lappeenrannan pursiseuraan mies sanoo kuuluneensa pienestä saakka.

Ekholmin oli itsekin tarkoitus ajaa Roope-Saimaata, mutta sitten tuli koronaviruksen aiheuttamat peruutukset.

– Tarkoitus oli käydä lisäkoulutuksessa, mutta koronan vuoksi koulutus peruttiin. Olisin ainakin itse voinut ajaa joitakin vuoroja, mutta nyt on palkattava ylimääräinen kuljettaja.

Hakuaika Roope-Saimaan kesäkuljettajaksi päättyi huhtikuun lopulla ja Ekholmin mukaan varteenotettavia hakemuksia tuli kymmenkunta.

Lue seuraavaksi: Keskellä Suomen luontoa oli vuosikausia tavoittamaton helmi – nyt pyöräilijät tulevat Puumalan saaristoreitille tuhansien kilometrien päästä

Savonlinnan Kerimäellä sijaitsevalla marjatilalla on poikkeuksellinen tilanne. Paikallista työvoimaa on tarjolla enemmän kuin töitä.

Tilan isäntä Jussi Kirmanen on joutunut sanomaan osalle hakijoista ei-oota.

Kevään istutuskausi työllistää puolenkymmentä työntekijää. Satokaudella töitä on parillekymmenelle ihmiselle.

Moni koronavirustilanteen vuoksi lomautettu etsii itselleen kesäksi töitä maatiloilta.

– Töihin on tulossa nuoria, keski-ikäisiä ja eläkeläisiäkin. Joillakin on ollut ihan huoli, että saadaan sato korjattua, Kirmanen sanoo.

Kirmasen tilalla työvoima on alkavalle satokaudelle turvattu, tosin perehdytys tulee vaatimaan tavallista enemmän työtä.

Kirmanen on pitänyt tilaa 10 vuoden ajan. Tilalla on viisi hehtaaria mansikkapeltoa, sen lisäksi hän viljelee vadelmaa ja perunaa.

Aiempina vuosina suurin osa Kirmasen tilan kausityövoimasta on tullut ulkomailta, kuten Venäjältä.

Tiloilla pulaa osaavista kausityöntekijöistä

Suomessa on noin 1100 mansikkatilaa, jotka tarvitsevat kipeästi työntekijöitä kausitöihin.

Tällä hetkellä työvoimaa tarvitaan erilaisiin valmistelu- ja istutustöihin. Suurempi tarve marjatiloilla sijoittuu satokaudelle juhannuksen jälkeiseen aikaan.

Kausityövoiman tarve koko maassa on yli 16 000 henkilöä.

Normaalioloissa iso osa työvoimasta on tullut ulkomailta, muun muassa Ukrainasta. On mahdollista, että koronaviruksesta huolimatta ukrainalaisen työvoiman tulo (Maaseudun Tulevaisuus) Suomeen on lopulta mahdollista tänäkin kesänä, mutta neuvottelut asiasta ovat kesken.

Joka tapauksessa myös suomalaisille kausityöntekijöille riittää tänä kesänä työtä.

Suomalaisia työntekijöitä etsitään Töitä Suomesta-palvelun kautta. Kehittämispäällikkö Kati Kuula Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitosta arvioi, että toistaiseksi noin 500 suomalaista on työllistynyt palvelun kautta tiloille.

Sitoutuminen on tärkein ominaisuus

Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäki pitää Kirmasen tilan tilannetta ilahduttavana mutta poikkeuksellisena. Ilomäen mukaan poimijatilanne on valtakunnallisesti kriittinen.

– Marjatilojen kausityövoima on ollut viimeiset 30 vuotta ulkomaista, sillä suomalaista työvoimaa ei ole ollut tarjolla. Valtaosa tiloista sijaitsee harvaan asutulla maaseudulla, missä työvoiman saanti on erityisen hankalaa.

Ilomäen mukaan kausityöntekijän tärkein ominaisuus on sitoutuneisuus.

– Oleellista on, että poimijat eivät lopeta kesken kaiken. Monella marjanviljelijällä on kokemusta siitä, että suomalaiset eivät ole kovin sitoutuneita. Poiminta ei katso kansalaisuutta, tärkeintä on sitoutuminen.

Satonäkymät ovat lupaavat

Mennyt talvi oli sään puolesta erikoinen, mutta Kirmasen tilalla mansikkakasvustot ovat kestäneet sen yllättävän hyvin. Jussi Kirmasen mukaan satokaudesta voidaan tämänhetkisen tilanteen perusteella odottaa normaalia.

Sen sijaan marjojen menekki mietityttää viljelijää.

– Savonlinnan oopperajuhlien aikaan marjoja on mennyt paljon kauppoihin, joten juhlien peruminen todennäköisesti vaikuttaa myyntiin.

Kirmasen mukaan ihmisten säilöntäintoa on vaikeaa ennakoida. Myös itsepoiminnan ja marjojen tilamyynnin järjestäminen ovat vielä avoimia kysymyksiä.

Lue myös:

Nopeat ukrainalaispoimijat jäivät kotiin – marjatilayrittäjä kertoo, että joutuu palkkaamaan tuplasti suomalaisia

Ensi viikolla edessä häämöttävä peruskoulun lähiopetukseen palaaminen on saanut helsinkiläisnuoret liikkeelle.

Nuorisoneuvoston aloite etäopetuksen jatkamisesta sai ennätysmäärän allekirjoituksia, 230 kappaletta.

Helsingin nuorisoneuvoston jäsen, 15-vuotias Miro Maaranen kertoo, että aloite kiersi ja nimiä kerättiin Whatsappissa ja Snapchatissä.

–Yleensä nuorten aloitteen tekee 1-5 aloitteentekijää, joten lukumäärä on huomattavan paljon suurempi kuin normaalisti.

Aloite on lähtöisin Maarasen kynästä. Hänen huolensa nousi lopullisesti pintaan kuunnellessaan opetusministeri Li Andersonia (vas.) koulujen avaamiseen liittyvässä tiedotustilaisuudessa.

Miro Maaranen sanoo, ettei käsien peseminen onnistu kouluissa toivotulla tavalla. Myöskään maskien riittävyys jokaiselle oppilaalle ja opettajalle on mahdottomuus.

Maarasen mukaan hänen opinahjossaan, Maunulan yhteiskoulussa, on käytävällä vain yksi käsienpesupiste kuutta luokkaa kohden.

–Eli meillä on yksi käsienpesupiste noin 120:aa oppilasta kohden ja ruokalan edustalla on muutama. Ei siis riittävästi siihen, että oppilaat pystyisivät puolta minuuttia pesemään käsiään.

Etäkoulu on Miro Maarasen mielestä sujunut oppilailla hyvin, ilman suurempia ongelmia. Oppilaat, joilla on kotona ongelmia voitaisiin tavoittaa yksilöllisesti, esimerkiksi opiskelijahuollon kautta.

Lisäksi Maaranen huomauttaa, että kouluun palaamisen ajankohta on kummallinen.

– Esimerkiksi yhdeksäsluokkalaisten päättöarviot annettaisiin jo muutaman päivän sisällä kouluun palaamisesta, sillä niiden on lähdettävä eteenpäin hakukohteisiin.

Nuoret toivovat Helsingin tekevän oman ratkaisunsa

Nuorten allekirjoittamassa aloitteessa todetaan, että “jos valtioneuvosto ei itse kykene suojelemaan koululaisia tartunnalta, on Helsingin suojeltava”.

Aloite jatkuu: “Kun puhutaan ihmisten terveydestä, vastuuta ei voida paeta sillä verukkeella, että hallitus on tehnyt päätöksen. Kouluun ei tällä hetkellä ole turvallista mennä.”

“Me aloitteentekijät vaadimme, että kaupunginhallitus päättää hallintosäännön III osan 8 luvun 1 § 1 momentin 8b kohdan nojalla oppilaitosten sulkemisesta lukuvuoden loppuun saakka.”

Helsinkiläisnuorten aloite on siis suunnattu kaupunginhallitukselle.

Ehtiikö se ajoissa käsittelyyn, jää nähtäväksi.

– Sain kirjaamisilmoituksen kansliasta kello 15.52, eli siinä ja siinä, yhdeksäsluokkalainen Maaranen kertoo.

Lue lisää:

Kouluihin palataan toukokuun 14. päivä alkaen – erityisjärjestelyillä pyritään pienentämään koronaviruksen riskiä

Näin hallitus päätti kouluista: Koulut alkavat porrastetusti 14.5. alkaen – katso vastaukset keskeisiin kysymyksiin

Kun peruskoululaiset ensi viikolla palaavat etäopetuksesta kouluihin, koulua käydään hiukan väljemmin ja käsiä pestään useammin. Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisivat tänään tarkempia ohjeita kouluissa ja päiväkodeissa työskentelystä ja olemisesta.

Hallitus päätti viime viikolla, että perusopetus jatkuu kouluissa 14. toukokuuta alkaen kesälomaan alkuun asti. Varhaiskasvatukseen eli päiväkoteihin voivat palata kaikki lapset.

THL:n mukaan lapset ja nuoret sairastuvat harvemmin koronaan kuin muut ja sairastavat taudin usein hyvin lievin oirein.

Osa opettajista ja vanhemmista huolestui viime viikolla, miten koulut pystytään järjestämään niin, että mahdolliset koronavirustartunnat eivät leviäisi. Opettajat ja rehtorit halusivat myös tarkempia ohjeita, miten kouluissa oikein pitäisi työskennellä.

Koko ohjeen pääset lukemaan tästä linkistä.

Vettä, saippuaa ja käsidesiä

Ohjeissa korostuu, että päiväkodeissa ja kouluissa puhtaudesta yritetään huolehtia tavallista paremmin. Sairaana kouluun ei tulla, ja riskirymiin kuuluvien tilanne arvioidaan erikseen.

• Kouluun tullessa ja kotiin lähtiessä pestään kädet. Samoin aina kun tullaan ulkoa, ennen syömistä ja aivastamisen jälkeen.
• Jos käsien pesua on hankala järjestää, kädet voi putsata käsidesillä. Aikuiset valvovat lasten käsidesin käyttöä.
• Tiloja siivotaan tavallista paremmin: Pulpetit ja ovenkahvat pyyhitään koulussa kerran tai kahdesti päivissä.
• Koska korona leviää pisaratartuntana, kouluissa yritetään välttää suoria kontakteja eli aivan toisen lähellä olemista niin pitkälle kuin mahdollista. Siitä pidetään kuitenkin huolta, että lapset saavat turvaa ja läheisyyttä.
• Kesken päivää sairastuva lapsi siirretään eri tilaan odottamaan vanhempia, turvavälin päässä olevan aikuisen kanssa.
• Jos lapsi kuuluu riskiryhmään tai perheessä on riski sairastua, lääkäri arvoi tilanteen. Opettajien osalta työnantaja arvioi riskin.

Turvaväliä ei mitata viivottimella

Koulunkäynnistä ei kuitenkaan olla tekemässä vaikeampaa kuin on pakko. Opetusministeriö ei esimerkiksi vaadi jakamaan luokkia. Samalla se tarkoittaa, että metrin, parin turvaväliä ei välttämättä voi aina pitää eikä sitä mitata.

• Tarkkaan mitattua turvaväliä kouluihin ei ole tulossa. Luokkia ei tarvitse jakaa.
• Ryhmäkoot ja henkilöstön määrä ovat samat kuin kouluissa ja päiväkodeissa normaalisti.
• Koulu järjestetään niin, että samaan aikaan oppilaita on paikalla tavallista vähemmän. Opetuksen aikoja voidaan porrastaa. Koulutilat järjestetään väljemmiksi ja tunteja voidaan pitää esimerkiksi lukioissa ja ammattiopistoissa.

Yläkoulussa opettajat vaihtuvat tuntien mukaan

Tarpeetonta ryhmien vaihtamista vältetään. Yläkouluissa ehdittiin jo ihmetellä, miten opetus oikein järjestetään, jos opettajan pitää olla yhden luokan kanssa koko päivä. Tällaiseen ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä vaan opettajat vaihtuvat oppiaineen mukaan.

• Kouluruoka syödään omassa luokassa tai oman ryhmän kanssa.
• Alakouluissa ollaan koko päivä samassa ryhmässä. Yläkoulussa ryhmä voi vaihtua, jos opetus ei muuten onnistu.
• Opettajat pysyttelevät saman ryhmän kanssa niin paljon kuin mahdollista. Yläkoulussa aineenopettajat voivat toimia normaalisti eli opettaja vaihtuu.
• Aikuisten välisiä kontakteja vähennetään ja esimerkiksi opettajien kokoukset pidetään etänä.

Aiheesta voi keskustella tiistai-iltaan klo 23:een.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Hallitus kertoi maanantaina linjauksistaan liittyen koronarajoitusten purkamiseen ja jatkamiseen.

Hallitus teki linjauksensa alivaltiosihteeri Martti Hetemäen "korona exit"- työryhmän tekemän 1. vaiheen raportin pohjalta.

Hallitus tekee linjauksista periaatepäätöksen valtioneuvoston yleisistunnossa. Periaatepäätöksessä hallituksen linjauksia avataan tarkemmin.

• Yle seurasi hallituksen tiedotustilaisuutta hetki hetkeltä tässä jutussa. Voit katsoa tallenteen tiedotustilaisuudesta myös tämän jutun pääkuvaa klikkaamalla.

Näitä rajoituksia puretaan

Kirjojen ja muiden aineistojen uloslainaaminen kirjastoista sallitaan heti. Kirjastoissa oleskelu ei ole mahdollista.

Ravintolat saavat avata ovensa asteittain 1. kesäkuuta. Avaaminen edellyttää, että nyt tehtävien rajoitusten purkamisen vaikutukset ja myöhempi yleinen epidemiologinen tilannearvio sitä tukevat.

Ravintoloiden avaaminen edellyttää lain muuttamista siten, että ravintolatoiminnalle voidaan asettaa esimerkiksi asiakasmääriä ja anniskeluaikoja koskevia rajoituksia. Lakimuutosehdotukset tuodaan hallituksen käsittelyyn viimeistään 13. toukokuuta.

Rajaliikenteen rajoituksia puretaan 14. toukokuuta alkaen niin, että Schengenin sisärajat ylittävässä liikenteessä sallitaan pysyvään työsuhteeseen ja toimeksiantoon perustuva työmatkaliikenne sekä muu välttämätön liikenne.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työmatkaliikenne sallitaan jälleen Suomen ja Viron välillä. Käytännöstä tulee sama kuin Ruotsin ja Suomen välisessä työmatkaliikenteessä tällä hetkellä. Edelleen kaikkien työmatkalaisten osalta pätee omaehtoinen karanteeni, 14 vuorokautta.

Ulkoharrastuspaikat avataan 14. toukokuuta alkaen kokoontumisrajoituksia noudattaen.

Urheilukilpailut ja -sarjat voidaan käynnistää 1. kesäkuuta alkaen erityisjärjestelyin.

Seuraavat julkiset sisätilat avataan 1. kesäkuuta alkaen hallitusti ja asteittain:

Valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja tutkijasalipalvelut, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset.

Lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, korkeakouluissa ja vapaassa sivistyössä voidaan palata lähiopetukseen hallitusti ja porrastetusti 14. toukokuuta alkaen. Hallitus kuitenkin suosittelee, että näissä oppilaitoksissa jatketaan etäopetusta lukukauden loppuun.

Taiteen perusopetuksen järjestämistä koskevat rajoitukset ovat voimassa 13. toukokuuta asti, jonka jälkeen näiden oppilaitosten tilat avataan vastaavasti lähiopetukselle.

Näitä rajoituksia jatketaan tai löysätään

Rajoitukset vierailuista sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä ovat yhä voimassa toistaiseksi.

Yli 70-vuotiaiden suositellaan edelleen välttävän fyysisiä kontakteja mahdollisuuksien mukaan eli heidän toivotaan jatkossakin pysyvän karanteenin omaisissa oloissa. Hallitus tarkastelee asiaa seuraavan kerran kesäkuun loppuun mennessä. Vanhainkodeissa etsitään uusia käytäntöjä turvallisten vierailujen mahdollistamiseksi.

Etätyösuositus jatkuu toistaiseksi. Suositusta arvioidaan uudelleen kesän jälkeen.

Vapaa-ajan matkustamista ulkomaille ei toistaiseksi suositella, ja ulkoministeriön matkustusohjetta jatketaan tältä osin. Sisäministeriö laatii tarkemman ohjeistuksen rajaliikenteen asteittaisesta avaamisesta. Hallituksen mukaan rajaliikenteen rajoitusten purkutoimia pitää koordinoida EU-tasolla.

Isojen, yli 500 hengen yleisötilaisuuksien järjestäminen on hallituksen linjauksella kielletty 31. heinäkuuta saakka.

Kokoontumisrajoitusta lievennetään nykyisestä 10 ihmisestä enintään 50 ihmiseen 1. kesäkuuta alkaen toistaiseksi. Tilanne arvioidaan uudelleen kesäkuun loppuun mennessä.

50 hengen kokoontumisrajoitusta sovelletaan julkisten kokoontumisten lisäksi (suositukseen perustuvana toimintaohjeena) myös yksityisen ja kolmannen sektorin järjestämissä tilaisuuksissa, kulttuuri-, harraste-, liikunta- ja urheilutapahtumissa sekä uskonnollisissa tilaisuuksissa.

Sisätilojen ja alueellisesti rajattujen ulkotilojen, kuten huvipuistojen, eläintarhojen, kirjastojen ja elokuvateattereiden osalta turvallisuus varmistetaan rajaamalla asiakasmääriä, asettamalla turvaetäisyyksiä ja ohjeistamalla hygieniasta.

Voit keskustella aiheesta 5.5. kello 23:een asti.

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta.

Hallitus vapauttaa suomalaisten arkea rajoituksista vähä vähältä. Kesäkuun alussa palataan kohti normaalimpaa elämää: tiukka kokoontumisrajoitus väljenee, kahvilat ja ravintolat aukeavat ja esimerkiksi urheilusarjat voivat käynnistyä.

Työntekoa suositellaan kuitenkin jatkettavan etätyönä yli kesän. Yli 70-vuotiaita hallitus kehottaa edelleen pysyttelemään kodin piirissä ja välttämään muita ihmisiä.

• Yle seurasi tilaisuutta suorana ja hetki hetkeltä. Voit katsoa tallenteen erikoislähetyksestä jutun pääkuvaa klikkaamalla.
• Katso lista kaikista hallituksen päätöksistä täältä.

Vaikka peruskoululaiset palaavat kouluun ensi viikolla, toisen asteen opetus jatkuu todennäköisesti useimmilla etäopetuksena. Hallitus suosittelee etäopetuksen jatkamista, mutta ratkaisut voidaan tehdä paikallisesti.

Koronaviruksen leviäminen on saatu toistaiseksi hyvin hallintaan. Taudin leviäminen voi kuitenkin kiihtyä, ja siksi hallitus esimerkiksi pitää edelleen voimassa valmiuslain pykäliä, joilla se voi säädellä sairaanhoitoa.

Hallitus myös pyrkii lisäämään taudin testaamista ja jäljittämään tartuntoja.

Ministerit neuvottelivat rajoitusten purkamisesta Säätytalossa kaksi pitkää neuvottelupäivää, ja hallituksen johtoviisikko kertoi ratkaisuista maanantaina illalla.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) lisäksi tiedotustilaisuuteen osallistuivat valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.), oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.), sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ja opetusministeri Li Andersson (vas.).

Alla infon seuranta hetki hetkeltä.

Oikeusministeri Henriksson sanoi hallituksen päättäneen rajoitusten asteittaisesta purkamisesta. Hän sanoi päätösten olleen vaikeita, mutta hallituksen löytäneen yhteisymmärryksen niistä päätettäessä.

– Tilanne on parempi Suomessa kuin monessa muussa maassa. Meidän pitää kuitenkin koko ajan muistaa, että tauti ja virus ovat olemassa ja sen takia näitä rajoitustoimia pitää purkaa hallitusti. Siinä olemme minun mielestäni onnistuneet, mutta sehän jää nähtäväksi.

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan hallitus kuuli kaksipäiväisissä neuvotteluissa asiantuntijoita ja kävi yksityiskohtaisesti läpi nykyisiä rajoitustoimia ja niiden vaikutuksia.

Tausta: Näistä asioista hallitus neuvotteli, Marin kiisti eripuraisuuden

Tässä jutussa on avattu, millaisista kysymyksistä hallitus on sunnuntaina ja maanantaina neuvotellut. Tiivistettynä kyse on koronaviruksen vuoksi määrättyjen erilaisten rajoitusten purkamisesta.

Marin sanoi aiemmin maanantaina, ettei neuvottelujen venyminen johdu hallituksen eripuraisuudesta. Hänen mukaansa ratkaistavana on paljon hankalia asioita, joiden huolelliseen käsittelyyn kuluu aikaa.

LUULAJA/KALIX/HAAPARANTA

Luulajassa on alkamassa Norrbottenin alueen kriisikokous.

Koronatilanteen hoidosta vastaavat henkilöt ovat kokoontuneet suuren pöydän ympärille vappuviikolla. Jokainen antaa vuorollaan tilannekatsauksen omalta vastuualueeltaan, esimerkiksi hoidon tarpeesta tai lääkkeiden ja suovarusteiden riittävyydestä.

Käy ilmi, että 900 kilometrin päästä Tukholmasta lähetetyt hengityssuojaimet olivat vääriä, mutta asiaa hoidetaan. Armeijan helikopteri on saatu Luulajaan, ja sillä voidaan tarvittaessa hoitaa potilaskuljetuksia. Neuvottelut henkilöstön kesälomien siirtämisestä ovat käynnissä.

Kokouksen vetäjä Norrbottenin aluejohtaja Anna-Stina Nordmark Nilsson arvioi tilanteen rauhalliseksi. Muut nyökkäävät.

Tämän joukon vastuulla on kriisinhoito alueella, joka on pinta-alaltaan neljäsosa koko Ruotsista. Siihen kuuluu myös Ruotsin ja Suomen välinen raja-alue, Tornionjokilaakso.

Suomi sulki rajan vapaa-ajan liikenteeltä 19.3., mutta salli vielä silloin välttämättömän työmatkaliikenteen.

Ei mennyt kauaa, kun Suomessa alkoi keskustelu siitä, että rajoituksia täytyy tiukentaa. Lapissa epäiltiin, että tartuntoja oli tullut työmatkalaisten mukana. Lisäksi Ruotsin koronarajoitukset olivat – ja ovat edelleen – Suomea lievemmät, mikä lisäsi huolta rajan takaa tulevista tartunnoista.

Kriisiryhmästä tilanne alkoi näyttää pahalta.

Alueella työskentelee sata suomalaista erikoisammattilaista ja kunnissa kymmeniä hoitajia.

– Tajusimme, että emme selviä tilanteesta yksin. Soitin Ruotsin hallitukselle, joka pyysi heti neuvotteluita Suomelta, kertoo johtaja Nordmark Nilsson Ylelle Luulajassa.

– Me puolestaan teimme kiireellisesti esityksen asioista, mitä voisimme Suomelle tarjota, esimerkiksi tehohoitopaikkoja, hän jatkaa.

– Tiesimme, että jos emme saisi suomalaisia töihin, terveydenhoitomme olisi suurissa vaikeuksissa.

Uhkaava terveydenhoidon kriisinousi valtakunnan uutiseksi Ruotsissa. Sitä seurattiin muun muassa lehdistössä.

Suomessa käyty keskustelu tuntui väärältä

Kalixin sairaala sijaitsee 50 kilometrin päässä Suomen ja Ruotsin rajalta.

Alueella asuu paljon sairaita ja vanhoja ihmisiä, joista monet ovat suomalaisia.

Sairaalan yöhoito on mahdollista Torniosta tulevien hoitajien ansiosta. Heitä on ambulanssisairaanhoitajina ja erikoislääkäreinä, kuten röntgenlääkäreinä. Lisäksi Suomessa asuvia hoitajia on kunnan kotipalvelussa ja vanhustenhoidossa.

Kjell Melander on sairalassa sydänsairauksien erikoislääkäri ja ylilääkäri.

– Suomessa käyty keskustelu siitä, voimmeko käydä töissä vai emme, tuntui minusta väärältä, hän sanoo.

– Minun oli moraalisesti vaikea ymmärtää ajatusta, että meitä olisi kielletty tekemästä sitä elintärkeää työtä, jota teemme. Autamme vakavista sairauksista kärsiviä ihmisiä.

Melander asuu Torniossa ja on työskennellyt sairaalassa 30 vuotta.

– Täällä on suuri joukko potilaita, jotka tarvitsevat meitä. Minulla heräsi huoli siitä, miten he pärjäisivät ilman meitä. Miten he saisivat hoitoa?

Melander ja monet muut sairaalan työntekijät kirjoittivat sisäministeri Maria Ohisalolle (vihr.).

Huhtikuussa Suomi ilmoitti tiukentavansa rajaliikennettä, mutta päätti antaa terveydenhuollon ja pelastustoimen ammattilaisille luvan käydä töissä Ruotsissa.

– Se oli koko henkilökunnalle valtava helpotus, sanoo Melander.

" Emme tuo tartuntoja Suomeen"

Suomi vaatii, että Ruotsin puolella töissä käyvä terveydenhoitohenkilökunta testataan säännöllisesti ja heidän tulee olla karanteenissa Suomessa riippumatta testin tuloksesta.

Melander menee testiin Ylen vieraillessa maanantai-iltapäivänä, kun sairaalan päivystysaika on päättynyt. Melander kuvaa testiä " ei kivan tuntuiseksi".

– Vaikka testini on negatiivinen, menen karanteeniin. Pääministeri Sanna Marin kävi koronatestissä toissa viikolla. Hänen testinsä oli negatiivinen, ja hän meni takaisin töihin, Melander sanoo.

Melanderista tiukat käytännöt takaavat sen, että he eivät tuo tartuntoja Suomeen.

– Me emme ole tautipesäkkeitä, hän korostaa.

Länsi-Pohjan alueella on tällä hetkellä toiseksi eniten tartuntoja suhteutettuna asukaslukuun.

Toisella puolella rajaa, Kalixissa ja Haaparannalla, on ollut rauhallinen tartuntatilanne.

– Voisin siis sanoa, että karanteeni suojelee minua. Tällä hetkellä voin saada todennäköisemmin tartunnan Torniossa kuin täällä, painottaa Melander.

Uutiskuvista on nähty, että Tukholmassa väkeä liikkeellä koronasta huolimatta. Melander uskoo, että osa Suomessa voi kuvitella, että kaikkialla Ruotsissa näyttää siltä.

– Norrbotten ei ole Tukholma. Pääkaupunki on aivan oma maailmansa. Siellä asuu pienellä pinta-alalla erittäin paljon ihmisiä, vieri vieressä ja väestön rakenne on aivan erilainen, painottaa Melander.

Tukholman alueella on kirjattu vappuaattoon mennessä yli 8 000 todettua tartuntaa, Norrbottenissa 277. Kuolleita Tukholmassa on 1 428, Norrbottenissa 37.

Toivomus hallitukselle

Haaparannan terveysaseman ambulanssisairaanhoitajat Virpi Suhila ja Pauliina Salmela ovat ajaneet töihin Keminmaasta.

Rajalla he ovat näyttäneet passin, työpaikan todistuksen ja suostumuksen henkilökohtaiseen karanteeniin. Joskus rajalle kertyy pitkä jono, kun joillakin ei ole mukana karanteenilappua.

Suhila kokee, että rajan yli pääsemiseen liittyy heidän kohdaan kysymysmerkki. Epävarmuus huolestuttaa ja ahdistaa monia.

Suhila oli päättänyt perheensä kanssa, että hän olisi muuttanut Haaparannalle parkkeerattuun asuntoautoon tarvittaessa.

– Täällä asuu hyvin paljon suomalaisia. Minä pystyn auttamaan heitä parhaiten täällä, hän sanoo.

Suomen rajaliikenteen kiristykset ovat voimassa 13.5. saakka. Pian on käsillä se hetki, kun hallitus kertoo, avataanko liikennettä vai pidetäänkö rajoitukset voimassa.

Suhilalla on yksi toive.

– Toivon, että voisimme muistaa inhimillisyyden. Me olemme täällä sairaita ihmisiä varten.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Ruotsin Tornionlaaksossa työskenteleviltä suomalaishoitajilta on otettu yli tuhat koronatestiä – kaikki tulokset tähän mennessä negatiivisia

Kahtia revitty elämä – Haaparannalla korona mullisti arjen molemmin puolin rajaa

Hoitaja Sonja Aspinen näkee työssään Ruotsin koronastrategian kääntöpuolen: “Vanhukset on uhrattu”

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Useat pienet ja keskisuuret yritykset ympäri Suomea suunnittelevat kotiuttavansa tuotantoaan Suomeen. Koronakriisi on vauhdittanut yritysten suunnitelmia alihankinnan siirtämisestä Aasiasta Eurooppaan sekä Euroopasta Baltiaan tai Suomeen, vahvistaa Suomen yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.

Erityisesti teknologia-alan yritykset ovat kärsineet hankintaketjujen rikkoutumisesta koronakriisin aikaan. Toisin sanoen yritykset eivät ole saaneet tarvittavia materiaaleja tai komponentteja ulkomailta vaikka muutoin työt olisivat voineet jatkua Suomessa.

Esimerkiksi Mäntyharjulla muovikomposiittikomponentteja ja -tuotteita suunnitteleva ja valmistava RealComposite aikoo kotiuttaa kaikki mahdolliset alihankinnat Suomeen.

– Olemme tilanneet maailmalta puolivalmiita tuotteita. Suomessa teetettynä tuotteiden on hinta kalliimpi, mutta työt eivät keskeydy, kertoo toimitusjohtaja Tuomo Nikkinen.

Ylen kyselyn perusteella useat yritykset ovat tulleet Nikkisen kanssa samaan lopputulokseen: tuotteiden hinta voi nousta, mutta asiakkaat ovat nyt valmiita maksamaan, koska kilpailijoita ei välttämättä ole juurikaan. Varsinais-Suomessa toimiva Stera Group Oy on kotiuttanut pandemian takia työtä omille tehtailleen mahdollisimman paljon.

– Toisaalta riskinhallinnan kannalta olemme varasuunnitelmana etsineet myös vaihtoehtoisia alihankintaketjuja ja toimittajia, tilannetta kuvailee toimitusjohtaja Jussi Ohlsson.

Suunnittelun siirtäminen Suomeen näyttää olevan nyt tyypillistä pienille teknologiayrityksille. Kuopiossa toimiva Savroc kehittää ympäristöystävällistä kovakromausmenetelmää, jota piti testata ja kehittää alun perin Saksassa. Matkustusrajoitusten vuoksi kehitystyö palautetaan Kuopioon.

– Jos tuotekehitystä ei olisi palautettu, se olisi pysähtynyt siihen saakka kunnes matkustusrajoitukset olisi poistettu, sanoo toimitusjohtaja Osmo Jahkola.

Opiskelijat selvittävät, kuinka monet aikovat kotiuttaa

Yritysten tuotannon kotiuttamisessa on vaikuttaisi olevan alueellisia eroja. Esimerkiksi Etelä-Savossa Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei on saanut yhteydenottoja muutamilta yrityksiltä, jotka ovat ilmaisseet halunsa kotiutukseen. Lisäksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu selvittää kehitysyhtiön pyynnöstä parhaillaan toimijoita, jotka siirtävät arvoketjuaan muun muassa Kaakkois-Aasiasta Eurooppaan.

Ylen selvityksessä kävi ilmi, että osa yrityksistä suunnittelee alihankinnan siirtämistä Aasiasta Eurooppaan tai Etelä-Euroopasta Baltiaan. Esimerkiksi pohjoiskarjalainen nano-optiikkavalmistaja Nanocomp etsii vaihtoehtoisia eurooppalaisia toimittajia aasialaisten tilalle.

Rovaniemellä toimiva kevyiden urheilulentokoneiden kehittäjä Atol Avionin toimitusjohtaja Toni Ek kertoo, että koronaepidemia on aiheuttanut valtavia ongelmia esimerkiksi logistiikassa.

– Suomalaisilla alihankkijoilla on hyvät mahdollisuudet logistisesti nopeampiin toimituksiin ja pieniin tuotantoeriin. Laadun varmistaminen ja toimittaja-auditoinnit ovat helpompia toteuttaa lähialueilla, Ek kirjoittaa sähköpostitse.

Yritykset lisäävät omaa tuotantoaan

Pk-yritykset eivät ole yksin logistiikka- ja komponenttiongelman edessä. Kauppakamarin tuoreen vientijohtajabarometrin mukaan 61 prosentilla yrityksistä on ongelmia komponenttien saatavuudessa ja 76 prosentilla yrityksistä on logistiikkaongelmia. Kauppakamarin kyselyyn vastasi 328 keskeisen vientiyrityksen johtajaa Suomesta.

Ylen tekemään kyselyyn puolestaan vastasi 49 pk-yritystä. Niistä 63 prosenttia eli 31 yritystä aikoo lisätä omaa tuotantoaan koronakriisin vuoksi. Oman tuotannon lisääminen ei tarkoita kotiuttamista vaan voi olla esimerkiksi uusien tuotteiden valmistusta. Yksi esimerkki oman tuotannon lisäämisestä on Keski-Suomessa toimiva JR-Tools Oy. Yritys uskoo pystyvänsä kilpailemaan tuotteiden huollon toimitusajassa.

– Arvioimme tässä piilevän hyvin merkittävän liikevaihdon lisäyksen mahdollisuuden, arvioi toimitusjohtaja Pasi Rönn.

Kiinan kustannustason nousu ajaa yrityksiä muualle

Kiinasta alihankinnan siirtäminen muualle ei varsinaisesti ole uusi asia Kiinan kustannusten nousun myötä vaan noussut ajankohtaisemmaksi koronakriisin vuoksi. Kauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori kertoo saavansa viestejä yrityksiltä, jotka suunnittelevat tuotannon kotiuttamista.

– Yritykset ovat huomanneet haavoittuvuutensa, Vuori sanoo.

Vaikka trendi tuotannon siirtämisestä kotimaahan vaikuttaa olevan pienillä yrityksillä, on tilanne saanut myös joitakin isoja firmoja miettimään tilannettaan. Vieremäläisellä metsäkoneyritys Ponssella on alihankintaa runsaasti Suomessa, mutta myös Pohjois-Italiassa, Pohjois-Espanjassa ja Saksassa, jossa tehtaat ovat olleet kiinni.

– Päätöksiä suomalaisen alihankinnan lisäämisestä ei ole tehty, mutta arvioimme tilannetta, kertoo metsäkonevalmistaja Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela.

Ponssen valmistusverkostosta 90 prosenttia on Suomessa. Nummela kertoo, että toistaiseksi suomalaiset alihankkijat ovat toimineet ja Ponsse on tyytyväinen, että alihankintaa ei ole runsaasti Aasian halpamaissa.

Koronavirus tekee dramaattista tuhoa Suomen julkisessa taloudessa.

Bruttokansantuote romahtaa ja velkaa otetaan nyt reippaasti, mutta samalla mietitään jo keinoja koronalaskun maksamiseksi. Yksi idea on erillinen koronavero, jolla valtio keräisi kassaansa ylimääräistä rahaa kriisin aiheuttamien menojen kattamiseen.

Yle kysyi kaikilta kansanedustajilta kantaa asiaan seuraavalla kysymyksellä:

Pitääkö Suomessa ottaa käyttöön tilapäinen, tuloihin sidottu koronavero helpottamaan epidemiasta aiheutuvaa julkisen talouden kriisiä?

Ei pitäisi, vastaa kansanedustajien ylivoimainen enemmistö.

Yhteensä 131:stä vastanneesta edustajasta 113 vastaa kysymykseen "ei". Vain 3 kansanedustajaa vastaa "kyllä". Epävarmoja vastaajia on 15.

– Ei missään nimessä. Elämässä mikään ei ole niin pysyvää kuin väliaikainen vero, perustelee kantaansa kokoomuksen Janne Heikkinen.

Kaikista eduskuntaryhmistä - nyt-liikettä lukuun ottamatta - vähintään puolet vastasi kyselyyn. Korkein vastausprosentti oli kokoomuksen ja kristillisdemokraattien ryhmissä.

Eniten myötämielisyyttä asialle löytyy vasemmistoliitosta. Kokoomuksen ja kristillisdemokraattien kaikki vastaajat sen sijaan vastustavat epäröimättä tuloihin sidottua, väliaikaista koronaveroa.

Voit tutustua yksittäisten edustajien vastauksiin ja perusteluihin jutun lopussa.

Vastausten perusteluista heijastuu eri puolueiden yleisempi asenne veronkiristyksiin julkisen talouden tervehdyttämisessä.

Porvaripuolueissa korostetaan veronkiristysten haittavaikutuksia yrityksille ja talouskasvulle.

Vasemmistossa monet sanovat, että verotusta tullaan kyllä tarvitsemaan kriisin nujertamiseen, mutta velanotto on tällä hetkellä järkevin tapa kattaa kustannuksia.

Perussuomalaisissa monet karsisivat verokiristyksen sijaan julkisia menoja erityisesti maahanmuutosta.

"Vähentäisi työntekoja ja syventäisi taantumaa"

Puoluekartan oikealla laidalla koronaveron vastustus on tiukkaa. Perusteluissa toistuu vastenmielisyys veronkorotuksia kohtaan ylipäätään. Moni katsoo, että kriisissä veroja pitäisi elvytyksen nimissä enemmänkin keventää.

– Itseään yhä kireämmillä veroilla kurittava kansakunta ei kukoistukseen nouse. Verotuloja voi ylipäätäänkin kertyä vain siellä, missä on taloudellista toimeliaisuutta, perustelee kokoomuksen Wille Rydman.

– Koronavero olisi vero, joka kiristäisi työn ja yrittämisen verotusta, mikä ennemminkin vähentäisi työntekoa ja syventäisi taantumaa, säestää puoluetoveri Pihla Keto-Huovinen (kok.).

– Verotuksen kiristäminen tyrehdyttäisi talouden elpymistä ja leikkaisi kulutuskysyntää tilanteessa, jossa se pitäisi saada uudelleen liikkeelle, kirjoittaa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

Monet pitävät myös ajankohtaa liian varhaisena kriisin talousseurausten arvioinnille ja sitä myöden uusille veroille. RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson korottaisi mieluummin kotitalousvähennystä.

– Voimme (siten) kannustaa kansalaisista tukemaan yrityksiä ja hankkimaan palveluja.

Voit tutustua puoluekohtaiseen vastausjakaumaan tästä.

"Kaikki rahat käytettävä suomalaisten hyväksi"

Myös hallituspuolue keskustan kansanedustajat korostavat veronkiristysten turmiollisuutta talouskasvulle.

– Koronavero on tarpeeton raippa kansalaisille. Koronan jälkeen on tärkeää valaa uskoa kotimaiseen kulutukseen, vahvistaa ostovoimaa ja tukea kansalaisten tulevaisuuden toivoa, perustelee Pasi Kivisaari (kesk.)

Moni näkee myös, ettei ainakaan aivan uusien verojen keksiminen missään tapauksessa ole hyvä ratkaisu.

– Nykyisen tuloverojärjestelmän tulee riittää kriisistä selviytymiseen, toteaa Esko Kiviranta (kesk.).

Perussuomalaisten riveistä painotetaan julkisten menojen priorisoinnin tarvetta verottamisen sijaan, kun taloutta koronan vuoksi joudutaan tasapainottamaan.

– Lähtökohta on se, että kaikki rahat on käytettävä suomalaisten ja Suomen hyväksi. Yli miljardin euron kehitysavusta tulee nyt siirtää rahaa oman kansakunnan auttamiseksi. Lisäksi maahanmuuttopolitiikkaa on kiristettävä, linjaa Mari Rantanen (ps.).

– Talouden koronakriisi on kysyntä- ja tarjontashokki, josta ei toivuta verottamalla lisää vaan vähemmän. Nyt on viimeinkin pakko tehdä rakenteellisia uudistuksia sekä menojen priorisointia, kirjoittaa koronaveroa niin ikään vastustava Lulu Ranne (ps.).

"Velanotto on parempi vaihtoehto"

Myös SDP:n kansanedustajista valtaosa torjuu koronaveron, vaikka epävarmojakin löytyy. Moni katsoo, että kriisin mittakaava on niin suuri, että väliaikainen vero - tai menojen leikkaus - ei mitenkään kata sen kustannuksia.

– Velanotto on parempi vaihtoehto, koska velkatasomme on suhteessa muihin maihin matalalla ja sitä on muutenkin varaa korottaa, kirjoittaa Eveliina Heinäluoma (sd.).

– Uusien verojen säätäminen kriisin keskellä ei ole järkevää. Pidemmällä aikavälillä pitää huolehtia julkisen talouden kestävyydestä. Oikeudenmukainen ja kestävää kasvua tukeva verotus on tässä tärkeässä roolissa, perustelee Antti Lindtman (sd.)

Vihreiden eduskuntaryhmässä erillinen koronavero ei myöskään saa tukea. Verotustakin voidaan joutua käyttämään, mutta järkevämpää olisi kiristää haittaveroja kuin työn verotusta. Myös perustulo saa vihreiden vastaajilta tukea.

– Julkisen talouden kriisi aiheutuu - hyvin perustelluista - rajoitustoimista. Siihen vastaaminen veroja korottamalla olisi kummallinen, kuilua syventävä valinta. Päinvastainen temppu eli väliaikainen perustulo olisi paljon paremmin perusteltu ratkaisu, ehdottaa Atte Harjanne (vihr.)

Vasemmistoliiton seitsemästä vastaajasta kolme torjuu koronaveron. Heidän perusteluissaan verotusta tulisi käyttää erillisveron sijaan kokonaisvaltaisemmin kriisin jälkien korjaamiseen.

– Yrityksille tehdyt miljardiluokan tulonsiirrot tulee taantuman taituttua periä takaisin vaikkapa yhteisöveroa ja työnantajamaksuja kiristämällä, katsoo Johannes Yrttiaho (vas.)

"En sulje tätäkään vaihtoehtoa pois"

Edes ne harvat kansanedustajat, jotka vastaavat tukevansa ajatusta koronaverosta, eivät säätäisi sellaista voimaan juuri nyt.

– Osa koronan aiheuttamista kuluista on väistämättä myöhemmin rahoitettava veroilla, mutta uusien verojen aika ei ole nyt. Taloustieteen oppien mukaisesti veroja kannattaa korottaa nousukaudella ja suurempiin tuloihin painottuen, kirjoittaa Jussi Saramo (vas.).

– Liian nopeasti ei tule ostovoimaa lähteä supistamaan, joten veronkorotukset tulee siirtää myöhäisempään ajankohtaan. Pidemmällä aikavälillä myös veropohjan laajentaminen voi olla tarpeen, linjaa SDP:n Jukka Gustafsson.

Moni vastaaja painottaa, ettei epidemian aiheuttaman talouskriisin syvyys ole vielä kenenkään tiedossa. Niinpä kaikkia lääkkeitä sen kukistamiseksi ei vielä voi määrätä. Viisitoista kansanedustajaa vastasi kysymykseen koronaveron tarpeesta "en osaa sanoa".

– En sulje pois tätäkään vaihtoehtoa. Mutta paljon enemmän valtiontaloutta auttaa, jos saadaan vähennettyä ylikansallista veronkiertoa, perustelee Satu Hassi (vihr.)

– Vaikea sanoa tässä vaiheessa. Jollakin tapaa ne velat on maksettava: joko nostamalla verotusta tai leikkaamalla menoja tai sitten molempia, toteaa Juuso Kaisa (ps.).

Voit lukea kaikkien vastanneiden kannat tarkemmin tästä. Kansanedustajat on listattu aakkosjärjestyksessä.

Lue lisäksi:

Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla, kenelle lasku lankeaa? Kolme mallia velkataakan keventämiseksi

Valtiovarainministeriön kaksi näkymää Suomelle ulos koronasta: Syvempi kuoppa nostaisi maamme velkasuhteen lähes 100 prosenttiin

Oppositiojohtajat: Hallituksen on hylättävä ohjelmansa, koronan jälkeen Suomi on toinen

6.38 Opposition lääkkeet talouskurimukseen. Studiossa Petteri Orpo ja Jussi Halla-aho

7.12 Miten koronarajoituksia puretaan? Vieraana sisäministeri Maria Ohisalo

7.25 Turkki on koronasuojavarusteiden suuri toimittaja, mutta kieltää itse maskien myynnin

7.44 Jälkipörssi

8.50 Krp:n ylikonstaapeli Niko Rantsi ryhtyi dekkarikirjailijaksi

Juontajina Rosa Kettumäki ja Tommy Fränti

BRYSSEL Kun kangaskaupat aukesivat maanantaina hallituksen luvalla, huipputrendikkään Vihreä koira -nimisen kangaskaupan edessä oli tuntia ennen avaamista jo toistakymmentä ihmistä jonossa.

Kauppaan otettiin kerralla viisi ihmistä ja kullakin oli puoli tuntia aikaa ostoksiin. Jonottajia yhdisti sama syy päästä kangaskaupoille.

– Ompelen itselleni, perheelle ja kavereille kasvosuojia, sanoi jo toista tuntia jonottanut Gaël. Tänä vuonna muotia ovat maskit, hän tuumaa.

Belgian hallitus päätti viime viikolla aloittaa kauppojen sulkujen purkamisen nimenomaan kangaskaupoista, koska kasvomaskien käyttö on edellytys talouden uudelleenkäynnistämiselle.

Maski on pakollinen yli 12-vuotiailla julkisissa kulkuvälineissä metrossa, bussissa, junassa ja raitiovaunussa, mutta kysyntä on ylittänyt maskeja myyvien apteekkien tarjonnan ja hinnat ovat nousseet sitä mukaan.

Belgian talous on ollut kiinni kaksi kuukautta, mutta Vihreän koiran omistaja Guy François on luottavaisin mielin. Yrityksen perusti Guyn isä 32 vuotta sitten, ja se on selvinnyt muun muassa finanssikriisin.

– Tämä on todella mahtavaa. Olemme voineet myydä vain netin kautta, eikä se ole normaalia. Olemme tietysti iloisia, että voimme taas toivottaa asiakkaat tervetulleiksi sisälle kauppaan – turvallisuusmääräykset huomioiden.

Nyt on muodissa maski

Jos jaksaa jonottaa pari tuntia Virheän koiran kangaskeitaaseen, eteen avautuu uusi muotimaailma. Omistaja suosittaa käyttämään puuvillaa tai puuvilla-polyestersekoitetta suojamaskin kankaaksi. Ne kestävät 60 asteen pesun.

Parhaat kankaat on asetettu tietysti heti sisääntulokäytävän molemmin puolin. Värejä ja printtejä on pilvin pimein, joten vain mielikuvitus on rajana.

Margot on koulun opettaja ja aikoo ommella kasvosuojia itselleen. Ne tulevat tarpeeseen kun koulut avaavat.

– Osa minusta on sitä mieltä, että sulut pitäisi poistaa, koska ihmiset eivät enää kestä tätä. Ajattelen etenkin oppilaitani. Samalla osa minusta on sitä mieltä, että meidän on oltava erittäin varmoja, ettemme ota riskejä.

Yritystoiminnan avaamisen aikataulu ja järjestys ovat herättäneet paljon keskustelua Belgiassa. Samaan aikaan kangaskauppojen kanssa saivat avata toimintansa yritykset, joilla ei ole varsinaista myyntiliiketoimintaa.

Jos koronatartunnat eivät lähde kovaan nousuun, kaikki kaupat saavat asiakasmäärä- ja etäisyysrajoituksin avata ovensa ensi viikon maanantaina.

Henkilökontaktia vaativat alat kuten kampaamot ja parturit joutuvat odottamaan ovien avaamista vielä kaksi viikkoa.

Belgiassa koronatartunnan saaneiden määrä oli maanantaina 50 267. Heistä 7 924 on kuollut virukseen.

EU-instituutiot jatkavat etätyötä

Euroopan unionin komissio, neuvosto ja parlamentti jatkavat edelleen töitä etänä ja kokoukset pidetään videokonferensseina. Ainoastaan välttämätön henkilökunta käy fyysisesti työpaikalla.

Työssäkäynti palautuu normaaliksi sitten, kun se on terveyden kannalta turvallista tai työpaikalla voidaan työnteko järjestää turvallisesti: yksi henkilö huoneessa, turvavälit tai maskipakko ja jatkuva desinfiointi.

EU-parlamentti ei palaa Strasbourgin täysistuntoihin ainakaan ennen syyskuuta.

Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen kabinetin 16-jäsenisestä henkilöstöstä puolella on sellainen tehtävä, että läsnäolo työpaikalla on välttämätöntä.

Heistäkin ainoastaan puolet, eli korkeintaan neljä on työpaikalla samaan aikaan, sanoo kabinettipäällikkö Taneli Lahti.

Lahden mukaan etätyö komissiossa on sujunut yllättävän hyvin, kun ihmiset ovat oppineet käyttämään tietoliikenneyhteyksiä uudella tavalla. Etäpäivät kuitenkin venyvät helposti toimistopäiviä pidemmiksi.

Kaikkea ei myöskään videoyhteyden välityksellä voi hoitaa, edes jatkossa, sanoo Lahti.

Kahden kuukauden kokemuksella Lahti listaa, että työ on hitaampaa, työläämpää ja tuottavuudeltaan heikompaa etänä.

– Sellaisen asian hoitamiseen, mihin käytävällä kohdatessa menee muutama minuutti, menee nyt helposti puoli tuntia, kun lähettää sähköpostia, soittaa puhelimella ja korjaa väärinkäsityksiä.

Pelkästään komissiolla on yli 30 000 työntekijää. Instituutioiden avautumiseen vaikuttaa myös koulujen avautuminen, koska alaikäisten lasten hoito sitoo vanhempia.

Belgiassa opetusvastuu on kunnilla, niinpä koulut eivät avaudu kaikki yhtä aikaa, ja aikataulu on epäselvä. Luokkakokoja on joka tapauksessa pienennettävä ja on mahdollista, että lapset käyvät koulussa vuoroissa tai vuoropäivinä.

– On jo aika avata elämää, vaikka täällä ei ole ollut yhtä suljettua kuin esimerkiksi Italiassa. Lapsen kanssa on päässyt puistoon leikkimään, mutta kyllä talouden pitää jo päästä käyntiin, sanoo Samer Moubayed.

Vaikka Samer on lääkäri, hän ei pidä maskia eikä pidä poikakaan.

– Suojasta on hyötyä ihmisjoukossa. Tärkeämpää on pestä käsiä, koska virukset elävät pinnoilla joita kosketamme jatkuvasti ja samoilla käsillä koskemme kasvojamme.

Matkustamista rajoitetaan yhä

Finnair aloitti suorat lennot uudestaan Brysseliin huhtikuun lopussa, mutta lentoja on normaalia huomattavasti vähemmän.

Myös matkustusrajoitukset junalla tai autolla Hollannista, Saksasta, Ranskasta tai Britanniasta ovat yhä voimassa. Rajan yli päästetään vain tarvittava läpikulku- ja työmatkaliikenne.

Belgian pääministeri Sophie Wilmès kamppailee muiden EU-maiden johtajien tavoin epätietoisuuden kanssa. Kaupan ja rajojen asteittaisesta avaamisesta voi seurata, että koronavirus lähtee leviämään uudelleen.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Kun vanhukset eristettiin huoneisiinsa, harhat alkoivat parissa päivässä – hoitaja kertoo koronaeristyksen karuista seurauksista Belgiassa

Euroopan ravintolabisnestä odottaa kova isku – Ravintoloitsija arvioi, että Belgiassa jopa neljännes yrityksistä voi mennä nurin

Pandemian yllättävä sivuvaikutus on ollut nostalgia. Sitä on nyt kaikki ennen maaliskuun puoliväliä tapahtunut. Nuoruuskuvahaasteita alettiin jakaa heti, pullantuoksu on muotia.

Kun tuleva on sumua, ihminen alkaa nähtävästi perata ja hamuta mennyttä.

Myös matkoja on nyt muisteltu haikeudella ja kaipauksella. Vanhoja lomakuvia katsellaan yhdessä kuin ennen digiaikaa ja jaetaan tietenkin somessa:

”Näin huolettomia oltiin reilu kuukausi sitten San Franciscon yössä. Ehkä taas joskus.”

Lomareissaajat ovat maailmassa etuoikeutettuja.

Olemme saaneet odottamattoman aikalisän. Jo ennen koronakriisiä oli selvää, ettei ilmasto kestä nykyisen kaltaista viikonloppulentelyä.

Pandemia räjäytti sen eteemme: Tällaistako se sitten on, jos emme toimi ajoissa? Yhtä poikkeustilaa?

Koronajumi antaa aikaa kalibroida tekemisiämme. Miettiä, mikä matkustamisessa on itselle tärkeää. Millainen on hyvä matka? Mihin meillä on oikeus?

Kysyminen on välttämätöntä erityisesti meille, jotka ikävöivät San Franciscon öitä ja piazzojen päiviä. Vieraita valoja, hajuja ja ääniä, uusia kulttuureja, ihmisiä ja kieliä.

Me tuotamme päästöt. Meille lopettaminen olisi vaikeinta.

Ei vaadi mitään erityistä luopua jostain itselle merkityksettömästä. Mutta jos jotain rakastaa, on pakko yrittää löytää keinot eteenpäin.

Se on sekä etu että velvollisuus. Lomareissaajat ovat maailmassa etuoikeutettuja.

Viime vuoden aikana maailman lentokoneet kyyditsivät 4,5 miljardia matkustajaa. Tyypillisenä päivänä ilmassa oli noin 99 700 kaupallista lentoa, sekä ihmisiä että rahtia.

Kansainvälisten turistimatkojen määrä kasvoi neljä prosenttia edellisestä vuodesta. Yöpymisen sisältäviä matkoja oli 1,5 miljardia.

Luvut ovat suuria, mutta ennen kaikkea ne ovat väärän suuntaisia. Matkailu ja lentäminen ovat vain lisääntyneet, vaikka tutkijat varoittelevat, että kassalla voi odottaa ”helvetillinen lasku”.

Tähän asti olemme voineet mennä omantunnon mukaan. Hyvittää ja pelastaa.

Sitrassa on laskettu, että vuonna 2030 jokaisen suomalaisen päästöt saisivat olla enää 2,5 tonnia vuodessa, jos haluamme yhä päästä Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteeseen. Luku sisältää kaiken kuluttamisen: ruuan, sähkön ja sitä rataa. Myös matkustamisen.

Päästöhyvityksiä tarjoavan Atmosfairin laskurilla meno-paluu Helsingistä Kanarialle Las Palmasiin tuottaa parin tonnin päästöt.

Voi siis olla, että nykymenolla vuonna 2030 emme enää kysy, saako vielä lentää, vaan mihin voi edes lähteä.

Voisiko usean lyhyen matkan korvata jollain pidemmällä? Ehkä se jäisi paremmin mieleenkin.

Ihminen on matkustanut hitaasti paljon kauemmin kuin hän on matkustanut nopeasti. Lentoturismi käynnistyi kunnolla vasta 1950-luvulla – ja oli pitkään kallista.

Sitä ennen matkoja tehtiin harvoin ja usein pitkiä oleskeluja varten (toki, myös vaivalloisesti). 1900-luvun vaihteen hivernantit eli talvikaudeksi lämpöön matkustavat eurooppalaiset aristokraatit talvehtivat Rivieralla. Taiteilijat hakivat vaikutteita Roomasta ja Pariisista kuukausien ajan. Nyky-hivernanteja ovat Fuengirolan suomalaiseläkeläiset.

Palkkatyössä irtiotot eivät onnistu tuosta vain, mutta monilla on yhä pitkä kesäloma.

Voisiko usean lyhyen matkan korvata jollain pidemmällä? Ehkä se jäisi paremmin mieleenkin.

Halvat lennot ovat opettaneet meidät katsomaan karttaa reittiverkostojen rihmastona. Niiden ulkopuolelle jää suurin osa maailmasta. Siellä odottavat ne turistivirtojen ulkopuoliset uudet löydöt, joita moni etsii.

Heiltä, jotka ovat jo vaihtaneet taivaalta raiteille, kuulee yleensä samaa: muutos ei kaduta. Lentokenttäsählääminen on stressaavaa, päälle jetlag. Junassa rytmi rauhoittuu. Kyllä, aikaa kuluu, mutta ideana on, että koko matka on osa lomaa, ei vain perillä vietetty aika.

Lentoyhtiöt ja reittikartat näyttävät erilaisilta, kun pandemia päättyy. Esimerkiksi Lufthansalla uskotaan, ettei lentomatkustaminen palaudu entiselleen vuosiin. Yhtiö on ilmoittanut poistavansa laivastostaan kymmeniä koneita turhina, lakkauttavansa Germanwings-halpayhtiönsä ja supistavansa Eurowingsin toimintaa.

Lentämisestä tulee siis todennäköisesti joksikin aikaa taas kallista. Sekin voi ohjata lomasuunnittelua uusiksi.

Kriisit muuttavat arvostuksiamme ja tarpeitamme.

Britanniassa ensimmäisen maailmansodan sokki sai ihmiset kävelemään, kirjoittaa Robert MacFarlane kirjassaan The Old Ways. Patikointi nousi uuteen kukoistukseen, kun sodan arpeuttamat ihmiset vetäytyivät maaseudulle kasvattamaan uusia juuria.

Vanhat reitit ja polut toivat lohtua. Ne ovat kuin maisemaan uurtuneita tapoja. Polkuja on vaikea tehdä yksin. Polut yhdistävät.

Kun maailma jossain vaiheessa alkaa taas avautua, voi olla, että lähiseudutkin tuntuvat aluksi kaukaisilta. Ihan tavallinen kokee renessanssin.

Poikkeuskiintiö on täynnä.

Kati Kelola

Kirjoittaja on toimittaja, joka tekee parhaillaan kirjaa maata pitkin matkustamisesta. Aiemmin hän on pohtinut matkailua Mondon päätoimittajana.

Aiheesta voi keskustella 6.5. klo 23.00 asti.

Lue myös:

Kuumeen mittausta, auringonottoa bambumajassa tai pleksilasikopissa? – Italiassa mietitään, miten järjestää koronakesän rantalomat

Kalliita lentoja, koronapasseja, kuumemittausta: 6 asiaa, jotka korona ehkä mullistaa matkailussa – "Rajattoman maailman ajat taitavat olla ohi"

Ähtärin Eläinpuisto -yhtiöiden johtoportaan tehtäviä järjestellään uudelleen. Hallituksen puheenjohtajasta Arja Väliahosta tulee Eläinpuistoon toimitusjohtaja.

Viime syksynä toimitusjohtajaksi valittu Kimmo Stude puolestaan siirtyy yhtiöiden kehitysjohtajaksi, ja hän hoitaa sitä pestiä heinäkuun loppuun asti. Tämän jälkeen hän ei enää jatka yhtiöiden palveluksessa.

Hallituksen puheenjohtajaksi tulee Risto Sivonen. Sivonen on aiemmin toiminut hallituksen varapuheenjohtajana. Muutokset ovat voimassa välittömästi.

Muutoksia perustellaan sillä, että koronaepidemian vuoksi puiston kehittymistä pitää johtaa entistä intensiivisemmin Ähtäristä käsin. Stude on hoitanut työtä käytännössä Espoon kotinsa ja Ähtärin väliä kulkien.

– Tuen yhtiöiden uutta johtoa parhaani mukaan kesän ajan ja toivon upealle, perinteikkäälle Ähtärin Eläinpuistolle kaikkea hyvää pitkälle tulevaisuuteen, sanoo Stude maanantai-iltana tulleessa tiedotteessa.