Pohjois-Irakin Kirkukissa räjähdevyöhön pukeutunut mies astuu autosta ja kävelee rauhallisesti kohti tiedustelupalvelun alueellisen toimiston portteja. Hän ei tottele pysähtymiskäskyjä, minkä jälkeen vartijat avaavat tulen. Mies räjäyttää itsensä haavoittaen kolmea vartijaa.
Muutamaa päivää myöhemmin, eilen lauantaina, kolme koordinoitua iskua tappaa kymmenen irakilaisen puolisotilaallisen joukon jäsentä Mukeishefassa, Salahaddinin maakunnassa, 180 kilometriä Bagdadista pohjoiseen. Isku on verisin aikoihin.
Iskut osoittavat, että terroristijärjestö Isis on jälleen nousemassa Pohjois-Irakissa. Avointa itsemurhaiskua ei ole nähty kuukausiin, Salahaddinin iskujen sarja puolestaan on monimutkaisin hyökkäys sitten 2017. Myös naapurimaassa Syyriassa Isis on hyökännyt turvallisuusjoukkoja, öljykenttiä ja siviilikohteita vastaan yhä voimakkaammin.
Isis hyödyntää koronaepidemiaa
Tappavat iskut osoittavat, että järjestö kerää rivejään samaan aikaan kun maiden viranomaiset ovat joutuneet keskittymään koronaviruksen torjuntaan ja sen aiheuttamiin talousongelmiin. Asiantuntijat ovat varoittaneet, että ryhmä saattaa hyödyntää pandemiakaaosta kalifaattinsa uudelleenluontiin.
Maaliskuun puolivälissä Isis kehotti sisäisessä viestinnässään käyttämään tilannetta hyväksi.
Isisin tekemässä iskussa kuoli 10 sotilasta lauantaina. Ahmad Al-Rubaye / AFP
– Tämä on todellinen uhka, sanoo Irakin kurdialueen varapääministeri Qubad Talabani.
– He ovat liikekannalla ja tappavat meitä pohjoisessa, ja he alkavat iskeä Bagdadissa pian.
Isisin taistelijoita arvellaan olevan Irakissa noin 2 500–3 000.
Moni asia hyödyttää
Maaliskuun lopulla Isisin taistelijat hyökkäsivät hallituksen alueella Syyriassa, aina maan keskiosasta Homsin maakunnasta itäiselle rajalle Deir ez-Zouriin saakka. Noin viisisataa taistelijaa, joiden joukossa oli muun muassa vankiloista paenneita, livahti rajan yli Irakin puolelle, Irakin tiedusteluviranomaiset sanovat.
Isisin taistelijoita auttavat useat asiat. Ensinnäkin Irakin armeijan vahvuus palveluksessa on vähentynyt puoleen viruksen leviämisen ehkäisyn vuoksi. Toisekseen Irakin keskushallinnon ja kurdien itsehallinnon väliset kiistat ovat jättäneet osan pohjoisesta alueesta ilman turvallisuusjoukkoja.
Myös Yhdysvaltain joukkojen vetäytyminen maakunnista joulukuussa on lisännyt turvattomuutta. Ryhmällä on Irakissa myös kannatusta joidenkin kansalaisten parissa.
Johanna Paavola laittoi pääsiäisenä maatilansa facebook-sivulle videon siitä, kuinka hän laulaa navetassa Jose Maria CanonHijo de la Lunaa, Kuun poikaa.
Videota ladatessaan hän ei voinut kuvitella, millaisen suosion se saisi: muutamassa viikossa sitä on kuunneltu lähes 50 000 kertaa.
– Tunteet ovat menneet laidasta laitaan. Se on jotain sellaista, mitä ei voi käsittää ilman, että kokee. Julkisuus pelotti ja pari päivää meni shokissa, Paavola kuvailee tuntemuksiaan.
Hän halusi ilahduttaa laululla muutamia tilansa sometilin seuraajia, mutta tuli samalla ilahduttaneeksi muitakin.
– Ajattelin, että jos menen terassillemme laulamaan, kukaan ei kuuntele minua siellä, sillä metsää on pitkästi aina Veteliin asti. Päätin mennä navettaan, missä on minun yleisöni eli lehmät. Siellä on sitä paitsi hyvä akustiikka.
Johanna Paavola laulaa lehmille fiiliksen mukaan. Välillä hän on vain hiljaa, tekee hommia ja kuuntelee, mitä navetassa tapahtuu.Petra Haavisto / Yle
Lehmät nauttivat
Kaustislaisella Lintu-Paavolan tilalla on 70 lypsylehmää ja noin 50 nuorta karjaa. Kun emäntä laulaa, lehmät antavat palautetta nuolaisemalla kasvoja ja osallistumalla lauluun.
– Eivät ne pelkää. Jos oikein innostun ja vetäisen korkealta ja kovaa, niiden korvat voivat nousta pystyyn. Jos taas nätisti lauleskelen, ei tule tappelua kenellekään. Riippuu mitä laulaa ja kuinka kovaa, Paavola kertoo.
Johanna Paavola laulaa lehmille Vesalaa, Emma Salokoskea, musiikkia maailmalta ja joskus jotain klassisempaakin.
Joskus hän rauhoittelee laulullaan ensi kertaa lypsylle tulevia arkoja lehmiä.
– Lehmän ajatusta on vaikea lukea, mutta ilmeistä voi päätellä, että ainakin osa nauttii, kun tulevat heti ihmettelemään lähemmäs ja hakevat lähempää kontaktia. Luultavasti tykkäävät.
Seuraava itsensä ylittämisen projekti on säveltäminen, kertoo Paavola.Petra Haavisto / Yle
Rohkeusprojekti
Musiikkivideon julkaiseminen on osa Johanna Paavolan rohkeusprojektia.
Paavola on laulanut Kaustisen hääkuorossa yli 20 vuotta. Viime vuonna hän päätti kokeilla laulamista yksin.
– Ei ollut tarkoitus alkaa julkisesti laulamaan, mutta hain itsevarmuutta ja rohkeutta siihen, että luottaisin omaan ääneeni. Tämä on rohkeusprojektini.
Lehmän ajatusta on vaikea lukea, mutta ilmeistä voi päätellä, että ainakin osa nauttii, kun tulevat heti ihmettelemään lähemmäs ja hakevat lähempää kontaktia. Johanna Paavola
Rohkeutta etsiessään Paavola perehtyi laulamisen kehittämiseen. Samassa yhteydessä hän löysi karaokesovelluksen, jossa voi julkaista esityksiä, osallistua muiden lauluihin tai kutsua muita laulamaan omaan nauhoitukseen.
Itsenäisyyspäivänä hän julkaisi Finlandian. Sitä ennen hän oli lähettänyt muutamia lauluja ystävälle.
– Se lähettäminenkin oli aika iso kynnys, mutta pikkuhiljaa rohkaistuin.
Kuun poika syntyi pitkäperjantain iltana toiseksi viimeisellä otolla. Yön yli nukuttuaan Paavola kuunteli otoksen ja päätti julkaista videon.
Seuraava projekti käynnissä
Haastattelupyyntöjä ja positiivista palautetta on tullut sen jälkeen paljon. Myös itseluottamus on kohonnut.
– Kun jännitys purkautui, tuli valtava tunneryöppy, että kai mää sit jotain osaankin, kun tuli niin paljon palautetta yksityisviesteillä ja facebookin kautta, Johanna Paavola kertoo.
Seuraava projekti on jo menossa; Paavola on alkanut säveltää.
– Mun ei tarvitse enää olla epävarma itsestäni, vaikka eihän se tunne koskaan kokonaan poistu. Oli iso asia, että uskalsin!
Hallituksen ratkaisut koronarajoitusten purkamisesta venyvät. Linjauksista oli tarkoitus kertoa sunnuntai-iltana, mutta päätöksistä tiedottaminen on siirretty maanantaihin.
Ylen tietojen mukaan sunnuntaina klo 19 aikaan ei oltu päästy vielä keskustelemaan monista isoista asioista: edelleen oli ratkaisematta, mitä tapahtuu kokoontumisrajoituksille ja toisen asteen koulutuksen jatkamiselle lähiopetuksessa. Ratkaisematta on myös, vieläkö yli 70-vuotiaiden pitää pysyä kodeissaan erossa muista ihmisistä.
Koronaviruksen takia on eletty poikkeusaikaa pian kaksi kuukautta. Säätytalon neuvotteluissa ministerit ovat sunnuntaiaamusta lähtien suunnittelleet koronarajoitusten purkamista niin, että tauti ei lähtisi leviämään voimakkaasti.
Ensin hallituksen on päätettävä, vieläkö niitä rajoituksia jatketaan, jotka ovat ilman uutta päätöstä voimassa 13.5. asti. Samalla se miettii, onko poikkeusolojen määritelmä kohdallaan ja vieläkö kaikkia valmiuslaista käyttöön otettuja pykäliä tarvitaan.
Työnsä tueksi hallitus on saanut valtiosihteeri Martti Hetemäen raportin, jossa kuvataan nykytilannetta ja analysoidaan tulevaa. Se myös kuulee terveysviranomaisten arvioita taudista
Hallitus yrittää vastata, milloin:
1. Etätöistä pääsee palaamaan takaisin töihin? Oppilaat palaavat etäopetuksesta peruskouluihin 14.5. Päiväkodit ovat olleet koko ajan auki lapsille, joiden hoitoa vanhemmat eivät ole saaneet järjestettyä muulla tavalla, mutta toukokuun puolivälissä lapset pääsevät taas päiväkotiin tavalliseen tapaan. Tämä avaa mahdollisuuden yhä useammille tehdä taas töitä työpaikalla.
2. Ammattiopistot ja lukiot siirtyvät takaisin lähiopetukseen? Kun perusopetus jatkuu normaalisti 14.5., vanhemmat koululaiset jäävät edelleen opiskelemaan kotiin. Hallitus pohtii, vieläkö toisen asteen kouluja voisi avata kevätlukukauden aikana.
3. Julkisia tiloja kuten kirjastoja avataan? Kirjastot, uimahallit ja nuorisotilat ja paljon muita julkisia tiloja pantiin kiinni maaliskuun puolivälissä. Rajoitus on voimassa 13.5. asti, jos sitä ei pidennetä. Osa näistä voitaisiin avata tautitilanteen hellitettyä.
4. Yli 10 henkilöä saa taas kokoontua? Kokoontumisrajoitus on pysäyttänyt niin pesistreenit kuin rippileirit, ja rajoitus on voimassa 13.5. asti. Kokoontumisrajoitusta ei todennäköisesti ainakaan kokonaan pureta vielä lähiviikoina. Kesän tapahtumista yli 500 henkilön tilaisuudet on peruttu heinäkuun loppuun saakka.
5. Suomesta pääsee taas matkustamaan? Suomen rajat ovat kiinni nykyisellä päätöksellä 13.5. asti. Rajoitusta tuskin puretaan vapaa-ajan matkojen osalta vielä kesän kuluessa.
6. Kahvilat, ravintolat ja terassit auki? Kesti useita viikkoja, ennen kuin hallitus onnistui sulkemaan ravintolat, joita se se piti taudin leviämisen kannalta riskipaikkoina. Rajoitus on säädetty olemaan voimassa 31.5. asti. Todennäköisesti ravintoloita ei avata ennen tätä.
7. Suomessa voi taas reissata? Kotimaassa matkustamista on suositeltu välttämään. Suomalaisia on kehotettu olemaan matkustamatta mökeille, jotta tartunnat eivät leviäisi tai sairastuessaan ei kuormittaisi mökkipaikkakunnan terveydenhuoltoa. Jos koronatapauksia on vähän, hallitus todennäköisesti pohtii suositusta uudelleen.
8. Iäkkäitä sukulaisia voi taas tavata? Iäkkäiden henkilöiden tilanne on yksi hallituksen hankalimmista kysymyksistä. Iäkkäillä on kohonnut riski sairastua koronaan vakavasti, siksi heitä on kehotettu olemaan tapaamatta muita ihmisiä. Toisaalta jopa kuukausien eristäytyminen voi sekin heikentää iäkkäiden vointia.
Näiden kysymysten lisäksi hallitus joutunee pohtimaan, täyttyvätkö poikkeusolojen kriteerit niin, että Suomea uhkaa sekä vakava tartuntatauti että talouden ja toimeentulon uhka.
Hallitus myös arvioi, ovatko valmiuslaista käyttöön otetut valtuudet yhä tarpeen. Esimerkiksi kiireetöntä hoitoa on peruttu osin valmiuslain nojalla, mutta koronapotilaita ei olekaan tullut sairaaloihin pelättyä määrää ja mahdollisuuksia hoitaa muita sairauksia voisi jälleen olla.
Viime syksynä Iittalan verkkokaupassa tapahtui hinnoitteluvirhe. Erä Aalto-maljakoita ja Kartio-juomalaseja päätyi myyntiin poikkeuksellisen halvalla. Suomalaisen lasimuotoilun klassikkoja pystyi hetken aikaa ostamaan kymmenellä eurolla ja 0,51 eurolla. Normaalisti kyseessä oleva Aalto -maljakko maksaa 140 euroa ja yksittäinen Kartio-juomalasi 7 euroa.
Poistomyyntitarjouksia Iittalan-verkkokaupassa selannut nainen teki löydön ja laittoi tilauksen sisään. Itse asiassa hän laittoi kuusi erillistä tilausta. Yhteensä nainen tilasi 14 Aalto-maljakkoa ja 22 Kartio-lasia.
Pari päivää tilauksen jälkeen Iittala perui tilauksen vedoten hintavirheeseen. Nainen valitti kauppojen peruuntumisesta kuluttajariitalautakuntaan.
Maaliskuussa lautakunta antoi päätöksensä. Lautakunta katsoi, että koska kyseessä oli poikkeuksellisen huomattava hintavaihtelu, naisen olisi pitänyt ymmärtää, että kyseessä oli virhe eikä todellinen alennuskampanja. Naisen tilaamien tuotteiden lukumäärä viittaa lautakunnan mukaan siihen, että hän on käsittänyt kyseessä olevan hinnoitteluvirhe.
Kuluttajariitalautakunta ei suositellut hyvitystä ostajalle.
Suuri hintaero ei aina tarkoita, että hintavirhe pitäisi ymmärtää
Desingtuotteiden kohdalla kuluttajalta siis odotetaan jonkinlaista käsitystä tuotteen hinnasta. Nämä tuotteet ovat harvoin 90 prosentin alennuksessa.
Joidenkin tuotteiden kohdalla isotkin alennusprosentit ovat mahdollisia. Tällöin kuluttajalla on vaikeampi arvioida, onko kyseessä todellinen alennus vai hintavirhe.
Näin kävi jouluna 2018, kun vajaan 200 euron hintaisen Lego Star Wars -paketin hinnaksi päätyi verkkokaupassa 30 euroa. Lego-paketin tilannut nainen sai pian ilmoituksen, että kaupat on peruttu järjestelmävirheen ja liian suuren hinnanalennuksen vuoksi.
Kuluttajariitalautakunta katsoi, että verkkokauppa on velvoitettu myymään lelupaketti ilmoitetulla hinnalla, koska alennusprosenttia ei ole poikkeuksellinen. Verkkokaupassa oli vastaavanlaisia tuotteita myynnissä vastaavanlaisilla tarjouksilla.
Kuluttajariitalautakunnan mukaan varsinkin verkkokaupassa hintavirheet ovat yleisiä. Kuvituskuva.Eleni Paspatis / Yle
Käytetyn tuotteen kohdalla hinnan arviointi tavanomaista vaikeampaa
Hinnan arviointi vaikeutuu entisestään, kun kyseessä on käytetty tavara.
Tästä esimerkki saatiin syksyllä 2018, kun pyöräkauppa myi tuhansien eurojen maastopyörän vahingossa 475 eurolla. Kyseessä oli testikäytössä ollut Kona-merkkinen pyörä, jonka suositushinta uutena on 4 000 euroa.
Pyöräliikkeen mainoksessa todettiin, että hyvin palvelleet testipyörät "ovat nyt myynnissä hyvään hintaan".
Aivan niin hyvään hintaan ne eivät kuitenkaan olleet myynnissä. Verkkokaupan kautta pyörän ostanut mies sai pari päivää ostoksen jälkeen tietää, että kyseessä oli hintavirhe. Pyörän oikea hinta oli pyöräkaupan mukaan 2 799 euroa ja mieheltä peritty 475 euroa oli pantin hinta. Pyöräliike perui kaupat.
Mies haki päätöksen kuluttajariitalautakunnalta, joka päätyi suosittamaan, että pyöräkauppa toimittaa miehellä hänen tilausta vastaavan maastopyörän sovitulla hinnalla.
Ratkaisussaan lautakunta toteaa, että koska kyseessä on käytetty tavara, kuluttajan on tavanomaista vaikeampi arvioida hinnan asianmukaisuutta.
Hintavirheet yleisiä verkkokaupassa
Kuluttajariitalautakunnan mukaan hintavirheet ovat yleisiä verkkokaupassa. Syynä on yleensä tekninen virhe tai inhimillinen erehdys.
Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlbergin mukaan esimerkiksi lentojen ja elektroniikan kohdalla kuluttaja voi luottaa huomattavankin alennuksen olevan oikea.
– Sen sijaan tuotteissa, jotka eivät ole tavanomaisesti alennusmyyntien tai tarjouskampanjoiden kohteena, poikkeuksellisen pienen hinnan pitää synnyttää kuluttajassa epäilyksiä, Ståhlberg toteaa tiedotteessa.
Yleensä myyjän tulee toimittaa tuote, vaikka se on ilmoittanut hinnan liian pieneksi. Tehty kauppa sitoo.
Kuluttaja ei voi kuitenkaan vaatia myyjää tekemään kauppoja ilmoitettuun hintaan.
Timo ja JoukoKeltanen saapuvat toiveikkaina hoivakoti Wilhelmiinan sisäpihalle. Reilun puolentoista kuukauden odotus on takana, ja vihdoinkin he pääsevät rauhassa vaihtamaan kuulumisia ja katseita ensi viikolla 91 vuotta täyttävän Ritva-äidin kanssa.
– Tuo oli tärkeä hetki. Siitä on seitsemän viikkoa, kun olemme viimeksi päässeet silmäkkäin katselemaan, Timo Keltanen kertoi puolen tunnin kohtaamisen jälkeen.
Kuinka tärkeä tapaaminen oli Ritva-äidille?
– Kyllä näki selvästi, että hän oli liikuttunut ja iloinen. Pitkästä aikaa näki meidät.
Kuulumiset vaihdettiin tavarakontissa, mutta se ei tunnelmaa haitannut.
Helsinkiläisessä hoivakoti Wilhelmiinassa ei jääty odottelemaan hallituksen päätöksiä vaan vanhusten arkeen haettiin piristystä pikavauhtia.
Alkuperäisestä ideasta ehti kulua viikon verran, kun sisäpihalle ilmestyi valkoinen kontti, joka oli muutettu sisältä tapaamistuvaksi. Kontissa on kaksi erillistä tilaa omalla sisäänkäynnillä. Sisätilat on erotettu väliseinällä, jossa on ikkuna. Puhe välittyy lasin toiselle puolen mikrofonin ja kaiuttimien avulla.
Ritva Keltanen pääsee juhlistamaan 91-vuotispäiviään ensi viikolla. Tapaamiskontissa voi nauttia kakkukahvit läheisten seurassa.Petteri Sopanen / Yle
Vierailut hoivakoteihin kiellettiin maaliskuun puolivälissä, mutta tapaamiskontti avasi mahdollisuuden tärkeille sukulaishetkille. Kontin käytöstä hyötyvät myös muistisairaat vanhukset, sillä puolen tunnin mittainen keskustelu antaa enemmän kuin normaali yhteydenpito puhelimella.
– Kun näkee silmästä silmään, niin on se tärkeää varsinkin vanhuksille. Uskon, että kun tämä jatkuu pidempään, niin tässä voi viikoittain käydä katselemassa ja keskustelemassa, Timo Keltanen painotti.
Edessä “aikamoinen hoitovelka”
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma ottaa ilolla vastaan Wilhelmiinan tapaamistuvan kaltaiset keksinnöt.
THL alkoi vappuna kerätä keinoja, joilla karanteenin kaltaisissa oloissa elävien yli 70-vuotiaiden elämää voitaisiin helpottaa.
– Mielestäni tämä on yksi näistä hyvistä käytänteistä, ja on kiinnostava tietää, miten se otetaan vastaan. Varmasti sekä omaiset että ikäihmiset ovat tosi onnellisia, että voivat nähdä tällä tavoin, Luoma totesi.
– Haastamme kunnat, kuntayhtymät ja palveluntuottajat lähettämään meille hyviä käytäntöjä, joita ikäihmisten hyvinvointiin on keksitty. Me kokoamme niitä ja julkaisemme niitä eri kanavillamme, jotta jokaisen ei tarvitse yrittää keksiä pyörää yksinään.
THL:n yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma uskoo, että ikäihmiset tarvitsevat koronakriisin jälkeen aikaista enemmän apua.Petteri Sopanen / Yle
Hallituksen suositus elämisestä neljän seinän sisällä mahdollisimman vähillä fyysisillä kontakteilla muihin ihmisiin on käynyt ikäihmisille raskaaksi.
THL selvittää tilannetta viikottaisessa tilannekatsauksessa yhdessä aluehallintovirastojen, sosiaali- ja terveysministeriön ja Valviran kanssa. Viestit ovat huolestuttavia.
– Tiedämme, että ikäihmisten yksinäisyys, turvattomuuden tunne ja esimerkiksi asiointipalvelujen tarve on lisääntynyt. Olemme huolissamme myös fyysisestä toimintakyvystä, koska juuri asioiminen on monelle ikäihmiselle päivittäistä liikuntaa, Luoma luetteli.
– Lisäksi kuuluu viestejä, että perhe- ja lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt. Eli tästä tulee aikamoinen hoitovelka. Varsinkin, jos tilanne pitkittyy.
On myös merkittävä kysymys, kuinka paljon ikäihmisille suunnatuista palveluista kaatuu koronakriisin jatkuessa. Esimerkiksi monet vanhustyöhön erikoistuneet fysioterapeutian yrittäjät voivat olla vaikeuksissa nykytilanteessa.
– Kun kotona olevan yli 70-vuotiaiden toimintakyky saattaa laskea, niin juuri fysioterapeutin ohjeisiin ja käynteihin tulee olemaan lisää tarvetta, Luoma arvioi.
– Toivottavasti meillä on vielä tekijöitä.
Luoman mukaan ikäihmisten yksinäisyyttä voisi helpottaa tapaamistuvan kaltaisten keksintöjen lisäksi vuodenkierron kallistuminen kesään. Ulkona tartuntariskiä on helpompi hallita kuin sisätiloissa.
– Suosittaisiin tapaamisia ulkona, joissa pidetään turvavälit, huolehditaan hyvästä käsihygieniasta ja tietenkin siitä, että tavataan vain oireettomana, Luoma pohti.
Wilhelmiinan toimitusjohtaja Minna Saranpää on saanut tuoreeltaan kannustavaa ja positiivista palautetta tapaamiskontista.Petteri Sopanen / Yle
Asumiskeskus Wilhelmiinan toimitusjohtaja Minna Saranpään mukaan viranomaisilta kaivattaisiin tarkempaa ohjeistusta siihen, voidaanko lämpeneviä ilmoja hyödyntää ikäihmisten osalta.
– Toivon, että meille ohjeita antavat tahot pohtisivat ulkona liikkumista ja tapaamista. Minkälaisin reunaehdoin olisi turvallista asukkaan lähteä läheisensä kanssa päiväkävelylle ja tämmöisille tapaamisille, Saranpää huomautti.
Vantaalla aloittaa tapaamisauto
Wilhelmiinan tapaamiskontin alkuperäinen idea on Hollannista. Saranpään mukaan kuukausittaiset kustannukset pysyvät noin 700 eurossa, jos kontin käyttö jatkuu syksylle.
Suomessa toteutus on jo poikinut uusia versioita. Esimerkiksi Vantaalla aloittaa ensi viikolla hoivakoteja kiertävä tapaamisauto.
– Se kuulostaa oikein hyvältä idealta! Jokaisen hoivakodin pihaan ei voi tällaista konttia asentaa. Saa nähdä, saammeko viritettyä sisälle ikkunallisia tapaamistiloja, Saranpää kertoi.
Vaikka valkoinen kontti on ollut Wilhelmiinan pihalla vasta pari päivää, niin jo nyt annettu palaute on ollut lähes pelkästään positiivista.
– Asukkaiden läheisten palautteet olivat jo ennakkoon hyvin myönteisiä. Myös hoitajilta saatu palaute on ollut myönteistä. Tämä tuo vähän enemmän sellaista elämän elementtiä kuin puhelu, videopuhelu tai vilkuttelu parvekkeelta. Vaikka fyysistä kontaktia ei ole, niin nyt voi nähdä ilmeet, istua rauhassa ja jutella, Saranpää jatkoi.
Esitäytetyissä veroilmoituksissa yksityisten tahojen myöntämät apurahat on merkitty veronalaiseksi tuloksi, vaikka ne jäisivätkin verovapauden rajan alapuolelle.
Verohallinto tähdentää tiedotteessa, etteivät apurahat silti ole verotettavaa tuloa, elleivät ne ylitä valtion taiteilija-apurahan määrää vastaavaa eurorajaa.
Yksityisten tahojen myöntämistä vuoden 2019 apurahoista joutuu siis maksamaan veroa vain siinä tapauksessa, jos sekä julkisilta että yksityisiltä tahoilta saadut apurahat ylittivät 20 728,44 euron rajan kulujen vähentämisen jälkeen.
Apurahat voivat olla joko verovapaata tai veronalaista tuloa riippuen niiden maksajasta ja suuruudesta. Apuraha on verovapaata ilman ylärajaa, jos sen maksaja on esimerkiksi valtio, kunta, Suomen Akatemia tai muu julkisyhteisö.
Apurahat näkyvät Verohallinnon lähettämällä esitäytetyllä veroilmoituksella apurahan maksajan ilmoittamien tietojen mukaisina.
Esitäytetyn veroilmoituksen palautusten määräpäivä on tiistaina 5. toukokuuta niillä, joiden veroilmoitukseen se on merkitty määräpäiväksi.
Esitäytettyä veroilmoitusta tulee täydentää vain, jos tietoihin on lisättävää tai korjattavaa. Jos tiedot ovat oikein, ei tarvitse tehdä mitään.
Poliisi jakoi sunnuntaina kymmenittäin sakkoja koronaviruksen vuoksi määrättyjen sääntöjen rikkomisesta New Yorkissa.
Kaunis sää ja yli 20 asteen kivunnut lämpötila sai viikkoja sisällä nököttäneet ihmiset lähtemään muun muassa New Yorkin keskuspuistoon ja Queensin Rockaway Beach -rannalle.
New Yorkin asukkaat saavat mennä ulos harrastamaan liikuntaa, mutta sääntöjen mukaan muihin on pidettävä vähintään kahden metrin etäisyys ja hengityssuojainta on käytettävä. Kokoontumiset ovat niin ikään kiellettyjä.
Periaatteessa koronasäännösten rikkomisesta voi saada jopa tuhannen dollarin sakot.
New Yorkin kuvernööri Andrew Cuomo sanoi ymmärtävänsä ihmisten tylsistymisen, mutta muistutti, ettei virusepidemia ole vielä ohitse. New Yorkissa kerrottiin sunnuntaina viranomaisten saaneen tiedon 280 ihmisen kuolemasta koronaviruksen seurauksena.
New Yorkin koronavirustilastot kuuluvat Yhdysvaltain synkimpiin. Osavaltiossa on kuollut viruksen seurauksena liki 20 000 ihmistä.
Markus LaaksonFolk Metal Big 5 -kirjassa ääneen pääsevät kotimaisen folk metalin viisi isoa nimeä.
– Kyse on pioneereista, jotka porskuttavat edelleen oman tyylilajinsa aallonharjalla.Nämä yhtyeet tekevät toisistaan poikkeavaa musiikkia, mutta kuuluvat saman kattogenren eli folk metalin alle. Tämä on mielestäni mielenkiintoinen ilmiö ja sitä kannatti tutkia vähän enemmän ja vähän tarkemmin, Laakso kertoo kirjansa synnystä.
Vuonna 1995 perustetun Ensiferumin läpimurtoalbumi oli vuonna 2007 julkaistu Victory Songs. Albumi hohkaa sotaisaa tunnelmaa ja taistelutahtoa, kuten yhtyeen visuaalinen imagokin. Terhi Ylimainen
Esikristillisyyden ihannointia
Folk metal -boomin varhaisvaiheet sijoittuvat 1990-luvun puolivälin tienoille. Genren ehdottomana primus motorina ja inspiraation lähteenä on toiminut Amorphis-yhtyeen toinen albumi, Tales From the Thousand Lakes (1994).
Siinä metalliin yhdistetään ennakkoluulottomasti ja aivan uudella tavalla niin kansanmusiikkimelodioita, Kalevalan tekstejä kuin suomalaisen mielenmaiseman useita eri tasojakin.
– Amorphista ei ole koskaan laskettu varsinaiseksi folk metal -yhtyeeksi, mutta Tales from the Thousand Lakesin jälkeen rupesi tulemaan bändejä, jotka ottivat siitä mallia ja jotka kokivat, että hei, tämä suomalaisuushan on ihan hieno juttu – ei sitä tarvitse millään tavalla hävetä, Markus Laakso sanoo.
Laakson mukaan ei ole mikään ihme, että tällainen genre ponkaisi maailmalle nimenomaan Suomesta.
– Kalevalaa pakotettiin lukemaan koulussa, mutta kun sen löysi itse vaikkapa Tales from the Thousand Lakesin kautta, siitä tulikin siisti juttu. Lisäksi suomalaiset kansanmusiikkikappaleet ovat melodioiltaan tarttuvia, ja niistä kuuluu slaavilainen sävelperinne. Ehkä tämä melodisuus ja tarttuvuus on tätä kautta siirtynyt myös alan kotimaisiin bändeihin.
Kirjailja Markus Laakson mukaan folk metal tarjoaa mahdollisuuden paeta ankeaa arkea toiseen kiehtovaan maailmaan. Petri Damstén
Folk metalin alle on niputettu musiikkinsa puolesta melko sekalaistakin seurakuntaa: esimerkiksi Finntroll yhdistelee black metalia ja humppaa, kun taas Ensiferum on ottanut vaikutteita melodisesta death metalista. Moonsorrow'lta löytyy kuorosovituksia ja klassisen musiikin elementtejä, Korpiklaanin metallia taasen ryydittävät kotimaiset perinnesoittimet.
Markus Laakson mielestä folk metalin kohdalla kannattaisikin puhua pikemminkin monisyisestä kulttuuri-ilmiöstä kuin pelkästä yksittäisestä genrestä. Yhdistäviin tekijöihin kuuluvat muun muassa vahvat kytkökset 1700-luvun eurooppalaiseen romantiikkaan ja siinä samalla kansallisromantiikkaankin.
– Folk metalista löytyy luonnonläheisyyden, esikristillisyyden ja sankarillisuuden ihannointia. Taiteenlajeina folk metal ja romantiikka ovat sukua toisilleen – toiset yhtyeet tuovat esille enemmän suomalaisuuden, toiset vaikkapa viikinkiajan romantisointia.
Ruotsiksi laulava Finntroll on rakentanut musiikillisen universuminsa peikkomytologian varaan. Jarmo Katila
Kun lavalla roiskuu veri
Folk Metal Big 5 -kirjasta löytyy runsaasti herkullisia kuvauksia aloittelevien kotimaisten folk metal -yhtyeiden toisinaan viinanhuuruisistakin ensiaskeleista, joita leimasi usein kokeilunhalu ja kunnianhimo.
Turisas, jonka nimi viittaa hämäläiseen sodanjumalaan, käytti aluksi punamustiin sotamaalauksiinsa akryylivärejä, jotka kuitenkin ärsyttivät ihoa. Sitten yhtye siirtyi aitoon naudanvereen, joka valitettavasti sottasi paikkoja ja löyhkäsi. Passeli vaihtoehto löytyi sittemmin teatteriverestä. Massiivista keikkarekvisiittaansa yhtye rahoitti luovalla tavalla: se myi yleisölle Mehukatti-kanistereihin pakattua itsetehtyä metsämansikkakiljua 15 markan kappalehintaan.
Kaoottisista keikoistaan tunnetulla Finntrollilla oli alkuaikoina periaate, jonka mukaan show oli kelvoton, jos yhtyeen jäsenet eivät tapelleet lavalla ja nenästä ei otettu senkkaa. Välillä verta tosin roiskui myös yleisön suunnasta.
Moonsorrow teetätti Kivenkantaja-albuminsa (2003) kansikuvaa varten satoja kiloja painavan riimukiven, jonka kuljettaminen kuvauspaikalle osoittautui haasteelliseksi. Kivi saatiin vaivoin rahdattua metrin päähän tienpientareesta, jolloin syntyi vaikutelma ikimetsän syövereissä uljaasti pönöttävästä muinaismuistosta. Rytäkässä hajosivat myös vanhemmilta lainatut kottikärryt.
Moonsorrow-yhtyeen Ville Sorvalia kiehtovat etenkin Odinin riimut ja se, kuinka ihmiskunta on janonnut uutta tietoa, kuinka on keksitty kieli ja kuinka on opittu kirjoitustaito.Jussi Mankkinen / Yle
Vuonna 2008 tilanne oli jo hyvin toisenlainen. Moonsorrow, Finntroll, Korpiklaani, Ensiferum ja Turisas kiersivät viiden muun ulkomaalaisen yhtyeen kanssa Paganfest-kiertueen tiimoilta Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa loppuunmyydyille saleille lähes kahden kuukauden ajan. Suomalainen folk metal oli muutamassa vuodessa kasvanut suuren luokan kansainväliseksi ilmiöksi.
– Suosion nousu oli iso yllätys, koska en ajatellut yhtään mitään koko ilmiöstä. Ei oikeastaan ollut mitään ilmiötä – me vain teimme omaa juttuamme, kuten muutkin bändit. Joku meidät sitten niputti yhteen, Moonsorrow'n laulaja-basisti Ville Sorvali toteaa.
Moonsorrow-yhtyeen jäsenten musiikkimakua yhdistää viehtymys black metaliin. Mikael Karlbom
Eddan ja Kalevalan syvissä vesissä
Ville Sorvalin serkku, Moonsorrow'n kitaristi Henri Sorvali on luonnehtinut folk metal -genreä matkamuistometalliksi. Kotimainen folk metal koetaan muualla maailmassa kiinnostavammaksi ja eksoottisemmaksi kuin Suomessa, koska meiltä löytyy tällaista estetiikkaa yllin kyllin omasta takaa. Samasta syystä turisteja kiinnostavat esimerkiksi porontaljat, meitä suomalaisia välttämättä eivät.
– Kun suomalaisuus jätetään pois, pureudutaan folk metalissa toki yleisemmällä tasolla hyvin syvälle myyttien ja kulttuurisen historian maailmaan. Ihmisiä kiinnostavat omien juurien lisäksi koko ihmiskunnan juuret, koska kaikki ovat nykypäivänä etääntyneet paitsi luonnosta myös omasta alkuperästään, Ville Sorvali pohtii.
Sorvali itse on hakenut inspiraatiota muun muassa muinaisen Islannin suunnalta.
– Kiinnostuin kansantaruista Eddan ja Kalevalan kautta. Sanoituksieni lähtökohtana on ollut pyrkimys luoda hyviä tarinoita. Tietyt ydinasiat ovat olleet lyriikoissani oikein, lopun olen värittänyt. En ole esimerkiksi välittänyt siitä, kuinka tarkasti olen jonkun Lallin tarinan kertonut, koska kukaan ei tiedä, mitä oikeasti tapahtui.
Sorvalin mukaan historia tarjoaa katsausta myös karmeisiin virheisiin.
– Olisi suotavaa, että ihmiskunta oppisi jotakin virheistään. Tälläkin hetkellä me elämme yhden tällaisen virheen seurausten kanssa.
Korpiklaanille suunniteltiin aluksi englanninkielistä Wood's Clan -nimeä. Napalm Records -levy-yhtiö piti kuitenkin enemmän suomalaisesta versiosta. Harri Hinkka
Suomalaisesta muinaisuskosta rempseisiin juomalauluihin
Markus Laakson mukaan viiden kotimaisen folk metal -yhtyeen kansainvälistä merkitystä tai musiikillista perintöä lukuisine jäljittelijöineen ei oikein ole ymmärretty Suomessa. Ilmiö ohitettiin kotimaisessa mediassa aikoinaan varsin suoraviivaisesti, ja kaikki Folk Metal Big 5 -kirjan bändit ovat olleet ja ovat edelleen huomattavasti isompia nimiä ulkomailla kuin koto-Suomessa.
– Kyllähän nämä yhtyeet vetävät täälläkin porukkaa täysille tuville, mutta Saksan isoilla festareilla, kuten Wackenilla, kyseisiä bändejä kuuntelevat samanaikaisesti useat kymmenet tuhannet ihmiset.
Laakson mukaan folk metal -yhtyeiden kohdalla kannattaa huomioida myös kulttuuriviennin merkitys.
– Väittäisin, että näiden yhtyeiden innoittamina sadat, jopa tuhannet ihmiset ovat ruvenneet opiskelemaan suomen kieltä ja ryhtyneet ottamaan haltuun suomalaista historiaa ja kansanuskomuksia.
Korpiklaanin Jonne Järvelän mukaan yhtyeen uusimmassa musiikissa kuuluu kaikuja myös Reino Helismaasta ja Tapio Rautavaarasta: – Biiiseistä kuvastuu suomifilmimeininki ja reissuromantiikka, ja ollaan ehkä tultu vähän lähemmäksi maanpintaa. Jussi Mankkinen / Yle
Kotimaisilla folk metal -suuruuksilla on myös aidosti kansainvälinen ja huomattavasti laajempi yleisöpohja kuin vaikkapa Suomen suosituimmilla poppareilla. Korpiklaanin Vodka-videolla esimerkiksi on Youtubessa yli 36 miljoonaa katselukertaa.
– Olemme saavuttaneet tähän mennessä paljon enemmän kuin alun perin odotimme. Meidän musiikistamme löytyy hanuria ja viulua, ja kaiken lisäksi laulamme suomeksi, mutta kuitenkin saamme kiertää Yhdysvaltoja niin paljon kuin haluamme. Oikeastaan joudumme jopa hillitsemään kysyntää perhesyiden takia – eikä maksakaan varmaan kestäisi, Korpiklaanin laulaja-kitaristi Jonne Järvelä toteaa hymyillen.
Yhdysvalloissa Järvelä on kiinnittänyt huomiota etenkin yhteen yleisösegmenttiin.
– Olemme esiintyneet myös reservaateissa, ja koska musiikissamme on mukana paljon shamanismia ja luontotematiikkaa, tarjoaa se tarttumapintaa Amerikan alkuperäiskansoille.
Korpiklaani on aina liikkunut musiikissaan vakavasta vähemmän vakavaan. Suomalaisen muinaisuskon maailmoista yhtye on hypännyt juomalaulujen rempseisiin tunnelmiin.
– Ei tämä ole mitenkään vaikeaa, koska muusikkoina meistä löytyvät nämä molemmat puolet. Olemme lähtökohtaisesti maalaispoikia, mutta siitä huolimatta pystymme liikkumaan sujuvasti maailman metropoleissa. Meissä on kiertueilla näkyvä villimpi puoli, mutta kotona ollaan sitten kiltimmin, Järvelä toteaa.
Ensiferum vuonna 2006. Toni Härkönen
Luonnon ehdoilla
Kuopiossa asuvalle Markus Laaksolle sukeltaminen kotimaisen folk metalin vaiheisiin on antanut paljon.
– Perehdyin melko syvällisesti aiheisiin, joista nämä bändit laulavat, ja huomasin innostuvani uudella tavalla esimerkiksi Suomen keskiaikaisesta historiasta sekä Turisaksen myötä myös Venäjän seudun viikinkireiteistä. Tämän prosessin aikana myös suhteeni luontoon on tiivistynyt: kävelen päivittäin Puijon luonnonsuojelualueella ja fiilistelen.
Luonto on oleellinen elementti myös folk metal -bändeille.
– Korpiklaanin musiikin tarkoituksena ei ole kyseenalaistaa muuta kuin suhdettamme luontoon. Luonnon yleinen arvostus puuttuu, ja oikeastaan kaikkia arjen valintoja pitäisi miettiä myös luonnon kannalta, Jonne Järvelä painottaa.
Ville Sorvali on samaa mieltä.
– Vaikka olenkin kaupungin kasvatti, luonto on aina ollut lähellä sydäntäni. Tunnen luontoa kohtaan suurta kunnioitusta, ja etenkin näinä aikoina soisin kaikkien muiden tuntevan samoin.
Japanilaiset ovat löytäneet Finlaysonin kuosit. Forssassa suunnitellut kuosit ovat päässeet esille kansainvälisessä vaatemuodissa, kun Finlayson on saanut vauhtiin yhteistyön maailmanlaajuisen vaatebrändin Uniqlon kanssa.
Uniqlo on japanilainen tekstiiliyritys, jolla on maailmalla noin 2 000 omaa myymälää. Se käyttää jo noin kymmentä Finlaysonin kuosia. Finlaysonin luova johtaja Jukka Kurttila sanoo, että Uniqlon kanssa solmitulla lisenssisopimuksella on Finlaysonille iso merkitys.
– Tämä on Finlaysonin 200-vuotisessa historiassa ensimmäinen kerta, kun Finlayson lähtee globaaliin levitykseen. Asia on merkittävä, ja on myös henkisesti hienoa huomata, että nyt kun olemme avautuneet ulospäin, vientiponnisteluissa saavutetaan merkittävä virstanpylväs, sanoo Jukka Kurttila.
Finlaysonin luova johtaja Jukka Kurttila on tyytyväinen mies.Henrietta Hassinen / Yle
Kurttila kertoo Finlaysonin työskennelleen määrätietoisesti Japanin suuntaan muutoinkin.
– Vuonna 2014 aloitettiin Japaniin lisensointi, ja olemme onnistuneet saamaan jo 24 yhteistyökumppania kodintekstiileistä muotiin.
Finlayson on perannut vanhoja Forssan kangaskuoseja
Jukka Kurttila sanoo, että päänavaukset Japaniin merkitsevät taloudellisesti paljon.
Tärkeää on myös suuri markkinointipotentiaali ja tunnettuusmerkitys. Uniqlo käyttää kymmenkuntaa Finlaysonin kuosia noin 40:ssä erilaisessa tuotteessa.
– Kävimme Forssassa ja Tampereella katsomassa kuoseja, jotka voisivat sopia tällaiseen mallistoon. Tuotteita syntyi vauvojen potkupuvuista erilaisiin vapaa-ajan asuihin ja naisille työoloihin sopivia vaatteita, kertoo Jukka Kurttila.
Forssassa kudottujen kankaiden kuosit on säilötty Forssan kuosikeskukseen.Ville Välimäki / Yle
Osa tuotteista loppui ensimmäisten päivien aikana, kun ne olivat tulleet myyntiin Uniqlon verkkokauppaan.
Forssassa kudottujen kankaiden kuosit on säilötty Forssan kuosikeskukseen. Jukka Kurttila sanoo, että kuosikeskus on nyt ollut Finlaysonille valtava resurssi ja innostuksen lähde. Nykyiset finlaysonilaiset ovat myös käyneet tapaamassa entisiä suunnittelijoita.
Japanilaisen suuren Uniqlon mallistossa näkyvät esimerkiksi forssalaisen Aini Vaarin rakastettu, 1950-luvulta peräisin oleva Coronna-kuosi.
– Olemme yrittäneet ymmärtää 1950-luvun ajattelua, sitä aikaa jolloin ateljee Forssaan perustettiin – mitä silloin ajateltiin ja millä hengellä siellä suunniteltiin, Kurttila sanoo.
Finlaysonin kuosit uppoavat japanilaiseen sielunmaisemaan, sanoo Jukka Kurttila.Ville Välimäki / Yle
Kauneudenkaipuu yhdistää suomalaisia ja japanilaisia
Jos katsotaan japanilaista ja suomalaista mielenmaisemaa, on yhteneväisyyksiä yllättävän paljon. Molemmat rakastavat luontoa, eivätkä turhaan pullistele ja pröystäile. Japanilainen ja suomalainen kuuntelevat mielellään toista ihmistä.
Kauneuskäsityksessä on paljon yhteistä. Luontoon liittyvistä kuoseista löytyy helposti yhteinen kieli. Yhteistä on myös kiintymys skandinaaviseen designiin, missä on viivaa, palloa ja neliötä ja aika vähän värejä, kertoo Jukka Kurttila.
Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen kertoo, että Finlaysonin lisäksi Japaniin on pää auki muiltakin suomalaisyrityksiltä. Ivana Helsinki on löytänyt yhteistyökumppaneita. Marimekolla on Uniqlon kanssa mallisto.
Japani on auennut muillekin suomalaisyrityksille.Ville Välimäki / Yle
Tämä kertoo siitä, että Japaniin pääsevät kuitenkin vain harvat ja valitut.
– Aasiassa kiehtoo suomalainen kuosimaailma, samoin kuin suomalainen ja pohjoismainen elämäntapa. Kiehtovia sikäläisille ovat myös yrityksiin liittyvät tarinat, sanoo Auvinen.
Voit keskustella aiheesta maanantaihin klo 23:een asti.
Lentoyhtiöt ja lentokentät eri puolilla maailmaa selvittävät, tulisiko kasvomaskien käyttö määrätä pakolliseksi matkustajille koronavirustartuntojen estämiseksi.
Ensimmäisenä matkustajat on määrätty peittämään kasvonsa kolmella lentokentällä Britanniassa tästä viikosta alkaen. Kasvot on peitettävä Manchesterin, Stanstedin ja East Midlandsin kentillä.
Nämä MAG-yhtiön omistamat kentät päättivät määräyksestä omatoimisesti, koska virallisia ohjeita asiasta ei ole annettu. The Times-lehden mukaan kentillä voi kasvosuojusten lisäksi käyttää esimerkiksi huivia suun ja nenän edessä.
Lontoon Heathrown lentokenttä on pyytänyt yhtenäisiä kansainvälisiä ohjeita turvallisesta matkustamisesta.
Suomessa asiaa selvitetään
Myös Suomessa kasvosuojainten käytön määräämistä lentokentillä pohditaan.
– Olemme miettineet, että se on yksi vaihtoehto. Se on harkinnassa, kertoo lentokenttien toiminnasta vastaavan Finavian viestintäpäällikkö Annika Kåla.
Finavia seuraa, mitä muissa maissa päätetään kasvosuojaimista ja keskustelee tilanteesta viranomaisten kanssa. Finavian tiedossa ei ole, että kasvojen peittämistä olisi määrätty vielä muualla kuin kolmella kentällä Britanniassa.
– Lentokenttien välillä käydään keskustelua maskien käytöstä, Kåla toteaa.
Myös Finnairin viestinnästä kerrotaan, että kasvosuojainten käytön määräämistä tutkitaan. Päätöksiä ei ole vielä tehty.
Finavia pohtii, onko hengityssuojainten käyttö syytä määrätä pakolliseksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Markku Ulander / Lehtikuva
Jotkut lentoyhtiöt vaativat jo maskien käyttämistä
Osa lentoyhtiöistä on jo alkanut vaatia matkustajia käyttämään kasvosuojuksia lennoilla koronaviruksen leviämisen estämiseksi.
Euroopassa Lufthansa Group vaatii tästä päivästä lähtien, että matkustajat ja henkilökunta käyttävän kasvosuojia. Päätös koskee Lufthansan, Swissin ja Austrian Airlinesin lentoja.
Myös esimerkiksi amerikkalainen Delta-yhtiö on ilmoittanut, että matkustajien on pidettävä kasvosuojusta koko lennon ajan. Lisäksi suojusta on käytettävä lähtöselvityksessä, loungeissa ja lähtöportilla.
CNN:n mukaan amerikkalaisista yhtiöistä myös American Airlines, United Airlines ja JetBlue Airways vaativat matkustajien ja konehenkilöstön käyttävän maskeja.
Malesian Malaysia Airlines on vaatinut kasvosuojusten käyttöä huhtikuun loppupuolelta lähtien muilta kuin lapsimatkustajilta. Myös Korean Air edellyttää kasvojen peittämistä.
Muuallakin maailmassa monet lentoyhtiöt saattavat määrätä kasvosuojaimet pakollisiksi, kun ne jatkavat koronakriisin keskeyttämiä lentojaan.
Lentoyhtiöissä suunnitellaan myös muita turvatoimia koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Koneissa pyritään noudattamaan turvavälejä ja matkustajien määrää lennolla saatetaan rajoittaa. Koneiden puhdistusta ja desinfiointia lisätään.
Helsinki-Vantaalla vajaa tuhat matkustajaa päivässä
Kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATA tai Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA eivät ole vielä ohjeistuksia kasvosuojaimista antaneet. Järjestöt pohtivat, millaisia ohjeita lentokentille ja lentoyhtiöille annetaan.
Noin 90 prosenttia lennoista on peruttu ja kentillä on väljää. Tällä hetkellä turvavälien noudattaminen lienee mahdollista, mutta tilanne muuttuu, kun matkustajamäärät palautuvat.
Britanniaan saapuu tällä hetkellä The Timesin mukaan noin 100 000 matkustajaa viikossa. Helsinki-Vantaan lentokentällä on vajaa tuhat matkustajaa päivässä, kun normaalitilanteessa heitä on noin 60 000.
Asiantuntijat ovat erimielisiä kasvosuojainten käytön hyödyllisyydestä.
Hallitus on kokoontunut jatkamaan neuvotteluita koronarajoitusten purkamisesta maanantaina kello 10.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoo saapuessaan Säätytalolle, että pöydällä on erittäin laaja kokonaisuus. Hallitus käsittelee lähes kaikki tehdyt rajoitustoimenpiteet.
– Käymme läpi, mikä on oikea aika purkaa näitä toimenpiteitä, ja miten kokonaisuudessa on hyvä edetä. Keskustelu on ollut erittäin vilkasta ja perusteellista. Jatkamme, mutta en pysty ennakoimaan moneltako pääsemme maaliin ja saamme tämän valmiiksi, Marin sanoo.
Marin toteaa, ettei kokouksen venyminen kerro hallituksen eripuraisuudesta rajoitusten suhteen.
– En näe, että tässä on minkäänlaista asetelmaa puolueiden välillä. Kyse on vain siitä, että näitä asioita on paljon, ja ne ovat hankalia. Huolelliseen käsittelyyn menee vain aikaan, Marin sanoo.
Hallituksen linjauksista piti alun perin kertoa sunnuntai-iltana, mutta neuvottelua päätettiin jatkaa vielä tänään. Neuvottelut venyivät sunnuntaina yli 12-tuntiseksi.
Yle näytti suorana ministerien saapumisen Säätytalolle ja seurasi artikkeliin ministereiden kommentit.
Lähetyksen voi katsoa klikkaamalla yllä olevaa kuvaa.
Suomi yhä "kahden metrin yhteiskunta"
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) toivoo, että tänään saadaan aikaan periaatepäätös rajoitusten purkamisesta ja päästään yhteiseen näkemykseen niin kutsutun exit-suunnitelman toteutuksesta.
Valtiovarainministerion kansliapäällikkö Martti Hetemäenjohtama exit-työryhmä on työstänyt hallituksen käyttöön 80-sivuisen raportin.
– Mahdollisimman sosiaalisesti kestävästi tottakai. Tämä tilanne kuormittaa todella monia. Rajoituksia on päästävä purkamaan pikku hiljaa, Ohisalo korostaa.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) saapuu Säätytalolle Helsingissä 4. toukokuuta.Jussi Nukari / Lehtikuva
Ohisalon mukaan rajoitusten purussa joudutaan sovittamaan yhteen hyvin erilaisia näkemyksiä. Rajoitukset ovat aiheuttaneet sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia, siksi rajoituksia pitäisi pystyä purkamaan.
– Tässä yhteensovittamisessa on aika paljon tekemistä, Ohisalo sanoo.
Rajoitukset ovat hillinneet koronaepidemiaa, mutta Ohisalo muistuttaa, että vaikka rajoituksilla on onnistuttu ostamaan aikaa tauti on edelleen täällä. Rajoituksia voidaan siis joutua jossain vaiheessa taas kiristämään.
Kesällä järjestetään paljon yli 10 hengen perhejuhlia, kuten häitä ja syntymäpäiviä, miten niiden käy?
– Perusviesti jokaiselle on edelleen, että sitä fyysistä etäisyyttä pitäisi pystyä pitämään eli järjestettäisiin meidän yhteiskunta yhä kahden metrin yhteiskunnaksi, jotta pystytään palaamaan normaaliin, Ohisalo painottaa.
Iso kokonaisuus vaatii huolellista harkintaa
Myös oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) korostaa tasapainon löytämistä rajoitusten purun ja epidemian hallitsemisen välillä.
Kyseessä on Henrikssonin mukaan tarkka paikka koko yhteiskunnalle.
Viestintä- ja liikenneministeri Timo Harakka (sd.) kertoo neuvotteluiden kestäneen, koska käsiteltäviä asioita on paljon. Rajoitusten purkuun halutaan myös perehtyä perusteellisesti.
– Tämä on iso asiakokonaisuus. Kun halutaan tehdä huolellista päätöksentekoa, joka on askellusta useille viikoille ja kuukausille, täytyy katsoa huolellisesti kaikki vaikutukset läpi, Harakka sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (SDP) saapuu Säätytalolle Helsingissä 4. toukokuuta.Jussi Nukari / Lehtikuva
Myös työministeri Tuula Haatainen (sd.) korostaa, että kyseessä ovat isot asiat ja niitä on paljon, joten keskustelut vievät aikaa.
Haatainen on varma, että paketti saadaan valmiiksi tänään. Myös ravintoloiden tukemisesta on tulossa Haatainen mukaan tarkempi esitys tällä viikolla.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) uskoo, että neuvottelut saadaan valmiiksi tänään, vaikka pitkiä päiviä tehdään.
– Näissä on paljon yksityiskohtia ja pohdittavaa. Viron matkustajaliikenteen avaaminen on yksi asia, josta keskustellaan, mitään päätöksiä ei ole vielä tehty. Ravintolakysymykset ovat auki, myös erilaisten tapahtumien osalta kesällä, montako ihmistä voi olla koolla, Haavisto sanoo.
Etelä-Kiinassa sijaitsevassa Guilinin kaupungissa 27-vuotias opettaja Tang Yue silittää suoraksi sinistä mekkoa ja ottaa siitä valokuvia verkkomyyntiä varten.
Koronakriisi herätti entisen himoshoppaajan todellisuuteen. Tangin kuukausipalkka on arviolta 7 000 juania, eli reilut 900 euroa. Ennen koronakriisiä se riitti estottomaan shoppailuun, kuten luksusmerkki Chanelin huulipuniin tai viimeistä huutoa olevaan tietotekniikkaan. Koronakriisi iski loven tuloihin.
– Kun näin niin monen toimialan romahtavan, ymmärsin, että minulla ei ole säästöjä pahan päivän varalle, Tang sanoo uutistoimisto Reutersin mukaan.
Tang luetteloi omistamansa tavarat: yli 200 kosmetiikkatuotetta ja satoja vaatteita. Nyt hän aikoo pitää näistä vain oleelliset. Tang on kahden kuukauden aikana myynyt verkossa lähes kuukausipalkkansa verran tavaraa, noin 650 euron edestä.
Yhä useampi kiinalainen on Tangin tapaan ryhtynyt myymään tavaroita niiden ostamisen sijaan. Syynä on koronakriisi ja sen aiheuttama työttömyys, pakkolomautukset ja palkanalennukset.
Sosiaalisessa mediassa viime viikkoina kiertänyt aihetunniste #ditchyourstuff, suomeksi hankkiudu eroon tavaroista, on kerännyt yli 140 miljoonaa katselukertaa.
Satojen miljardien markkinat
Tarjousten metsästäminen käytettyjen tavaroiden markkinoilla on yleistymässä. Kiinan jättimäiset sisämarkkinat huomioon ottaen kyse ei ole pienestä nappikaupasta.
Kiinan valtion tutkijat arvioivat, että käytetyn tavaran kauppa voi ylittää tuhannen miljardin juanin eli noin 129 miljardin euron rajapyykin tänä vuonna.
Kyse on uudesta trendistä, sillä kiinalaiset ovat perinteisesti karttaneet vanhojen tavaroiden ostamista. Käytettyjen tavaroiden ostamiseen on liittynyt häpeää, ja tavaroiden on uskottu kantavan huonoa energiaa tai tuovan huonoa onnea. Asenteet ovat hiljalleen muuttuneet viime vuosina.
Turisteja kuuluisalla Nanluoguxiangin ostoskujalla Kiinan pääkaupungissa Pekingissä 1. toukokuuta 2020.Roman Pilipey / EPA
Satoja dollareita ravintoloihin ja kaapillinen kalliita käsilaukkuja
Pekingiläinen kääntäjä Chloe Cao eli ennen koronakriisiä leveästi. Kalliita käsilaukkuja oli kaapillinen, ja ravintoloihin ja kahviloihin sekä kauneudenhoidon luksustuotteisiin paloi kuussa satoja dollareita, kirjoittaa The New York Times.
Elämäntyyli muuttui nopeasti, kun ranskan kielen kääntäjäntyöt loppuivat kriisin aikana.
– Kun löydän töitä, aloitan säästämisen, enkä palaa entiseen tuhlaavaan elämäntyyliini, Cao sanoo The New York Timesille.
Cao kertoo levittäneensä kaikki kalliit laukkunsa sängylleen epidemian aikana.
– Käytin niin paljon rahaa käsilaukkujen ostamiseen. Kuinka ne voivat auttaa minua nyt, hän kertoo pohtineensa.
Nainen sovittaa aurinkolaseja tax free -myymälässä lomakohde Sanyassa Hainanin saarella Kiinan eteläosassa 15. huhtikuuta 2020.AOP
"Nyt ymmärrän, kuinka vaikeaa rahan tienaaminen on"
Kun urheilutapahtumia peruttiin Shanghaissa, tapahtumanjärjestäjä Chen Ken tulot tippuivat viime kuussa neljällä viidesosalla.
Ennen hänellä oli tapana ostaa kahvi mukaan lähikaupasta, nyt se valmistuu kotona kahvijauheesta. Ravintola-ateriat ovat vaihtuneet nuudeleihin kotona.
Chen työskentelee osa-aikaisena ruokalähettinä, ja hän tienaa jokaisesta kuljetuksesta noin dollarin.
– Ennen palkka oli vain numero tilillä. Nyt todella ymmärrän, kuinka vaikeaa rahan tienaaminen on, Chen sanoo The New York Timesille.
Kulukuuri näyttää iskeneen myös niihin, joiden työpaikka on kestänyt korona-ajan talouskurimuksessa.
Esimerkiksi kiinalaiseen lääketieteeseen keskittyvän yrityksen kirjanpitäjänä työskentelevä 31-vuotias Jiang Zhuoyue kertoo myyneensä verkossa kymmeniä tavaroitaan.
Jiangin mukaan epidemian liikkumisrajoitusten ollessa voimassa hänellä oli aikaa käydä läpi omistamiaan tavaroita.
– Se myös antoi mahdollisuuden pohtia, mikä on oleellista ja kuinka tärkeää oman talouden suunnitteleminen on, sanoo 9 kuukautta vanhan lapsen äiti uutistoimisto Reutersille.
Suurissa kaupungeissa kuten Pekingissä ja Shanghaissa ihmiset ovat myyneet jopa lemmikkejään.
Kiinan talouskasvusta suurin osa tulee kotimaisesta kysynnästä. Se ei ole palannut ennalleen koronavirusepidemian jälkeen.EPA
Kiina tarvitsee kipeästi kuluttajiaan
Tilanne on uusi Kiinassa, jossa nuorten aikuisten sukupolvi on tottunut käyttämään paljon rahaa säästämisen sijaan. Tähän heitä on myös houkuteltu parantamalla sosiaalisia turvaverkkoja ja terveydenhuollon tasoa.
Kiinassa on vasta alettu purkaa koronavirusepidemian aikana asetettuja rajoituksia, ja on selvää, että kulutus kasvaa sen jälkeen kun ostoskeskuksia ja turistikohteita aletaan jälleen avata.
Esimerkkejä tästä on nähty jo muissa koronan runtelemissa kehittyneissä talouksissa.
Esimerkiksi eteläkorealaisissa ostoskeskuksissa parveili viime viikonloppuna suuri määrä ihmisiä, jotka halusivat hyvittää liikkumisrajoitusten takia menetettyä ostosaikaa ”kostoshoppailemalla”.
Kiinassa maan hallinto onkin houkutellut kuluttajia ostoskeskuksiin ja ravintoloihin jakamalla miljardien dollarien arvosta ostosseteleitä, jotka vastaavat 10–100 juanin arvoa.
Tämä ei välttämättä riitä vakuuttamaan kuluttajia, jotka ovat huolissaan töidensä jatkuvuudesta ja mahdollisista palkanalennuksista.
Esimerkiksi satoja tavaroitaan verkkokaupassa myynyt Tang kertoo ostaneensa 100 juanin ostossetelillä ruokaa.
Taloutta kurittaa myös hiipunut kysyntä ulkomailla
Kiinan talouskasvu on painunut historiallisen jyrkkään pudotukseen koronavirusepidemian takia.
Vajetta on yritetty paikata lisäämällä tuotantoa. Helmikuun loppuun mennessä valtaosa maan kaivoksista ja tehtaista oli auki, kertoo The New York Times.
Tehtaat valmistavat ennätysvauhdilla matkapuhelimia ja tuottavat terästä, mutta sekään ei välttämättä riitä elvyttämään taloutta. Kotimaisen kulutuksen ohella myös maan rajojen ulkopuolella ostoinnokkuus on vähentynyt.
Yhdysvalloissa ja Euroopassa kiinalaisvalmisteiset tuotteet eivät mene kaupaksi normaaliin tapaan, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa kauppakeskukset ovat siirtäneet tai jopa peruneet tilauksiaan.
Pia Lemmetty, 44, vietti taannoin 13. hääpäiväänsä, kun tuttavalta kilahti puhelimeen onnittelut.
Sitten onnitteli joku toinen. Yhtäkkiä onnitteluviestejä alkoi sadella niin paljon ja erilaisilta tahoilta, että Lemmetty arveli syyn sittenkin olevan jokin muu kuin hänen ja miehensä vuosipäivä.
Helsinkiläinen kolmen lapsen äiti on työn ja perheen yhdistämisen puolestapuhuja. Lemmetyn 12-vuotias esikoinen on erityislapsi, jonka vaikea liikuntavamma estää kävelemisen ja lihasheikkous minkään painavan nostelemisen.
Diagnoosin saaminen oli aikoinaan perheelle järkytys, etenkin kun esikoiselle oli juuri syntynyt pikkuveli.
– Minulla oli aluksi sellainen ajatus, etten voi olla enää koskaan onnellinen.
Erityislasten vanhemmille tarkoitettu vertaistukiyhdistys Leijonaemot ry nosti Pia Lemmetyn jaloilleen. Tärkeintä oli tietää, ettei ollut yksin.
Kolmannen lapsen saatuaan Lemmetty perusti yrityksen, joka välittää hoitovapaalla tai omaishoitajana olevia asiantuntijavanhempia töihin eri yrityksiin. Täyden työviikon tekeminen ei aina onnistu näiltä vanhemmilta.
– Mielestäni on mageeta, että pystyn tarjoamaan tällaisille ihmisille mahdollisuuksia tehdä töitä niiden rajojen puitteissa mitä heillä on. Se ei kuitenkaan ole mitään suojatyötä, vaan ihmiset voivat käyttää omaa ammattiosaamistaan.
Lemmetty tokaisee, että harvemmin sitä saa kiitosta hyvin vaihdetusta vaipasta tai erinomaisesti valmistetuista soseista. On tärkeää kokea myös toisenlaista merkityksellisyyttä.
– Ettei tule ainakaan sellainen olo, että uhraisi jotain sille vanhemmuudelle. Ja mielestäni sitten jaksaa olla myös parempi vanhempi.
Lemmetyn yritys toimii yhä, mutta hänen kohdallaan ympyrä sulkeutui, kun hän itse aloitti vuoden alussa Leijonaemojen toiminnanjohtajana. Hän toivoo, että saamansa tunnustus olisi kunnianosoitus kaikille niille, varsinkin erityisperheiden äideille, jotka pystyvät yhdistämään työn ja perheen sekä pitämään itsestään huolta.
– Tajusin aika pian sen, ettei tässä nyt auta jäädä itkemään. Että toteuttaisin unelmiani "sit kun", koska ei tämä elämä ole mikään harjoituskierros.
Kaisa Järvinen: "Kotiäitinä harmittaa pieni eläke"
Rautjärveläinen Kaisa Järvinen tiesi jo etukäteen, että häntä ehdotetaan mitalin saajaksi.
– Olin jo unohtanut koko asian, kunnes tytär soitti ja kertoi kuulleensa, että olen saanut mitalin. Totta kai olen iloinen siitä, että tekemisiäni arvostetaan.
Vuonna 1946 syntyneellä Järvisellä on seitsemän biologista lasta, kuusi poikaa ja yksi tytär. Vanhin lapsista on syntynyt vuonna 1977 ja nuorin 1988. Lisäksi Järvisellä on 24 lastenlasta.
Järvinen asuu aviomiehensä kanssa Rautjärvellä, Simpeleen vanhassa pappilassa.
Hän on koulutukseltaan ylioppilasmerkonomi ja tekstiilisuunnittelija, mutta työelämässä hän ei ole ollut satunnaisia sijaisuuksia lukuun ottamatta.
Kaisa Järvinen olisi halunnut tehdä töitä tekstiilisuunnittelijana.Kaisa Järvisen kotialbumi
Kaisa Järvinen olisi halunnut tehdä oman alansa töitä. Työnteko kuitenkin jäi, kun Järvisen mukaan tämän aviomies teki niin intohimoisesti palkkatyötä, ettei hänellä ollut mahdollisuutta siihen.
– Kyllä se kotiäitinä oleminen on harmittanut, varsinkin kun kotona olemisen takia eläke on todella pieni.
Järvinen on korvannut palkkatyön puuttumista tekemällä taidetta eri muodoissa ja pitämällä näyttelyitä.
Hän on myös ollut aktiivinen kyläläinen, jonka hän uskoo vaikuttaneen äitienpäiväkunniamerkin saamiseen.
– Kun muutimme Simpeleelle, tänne oltiin perustamassa kyläyhdistystä. Minulle ehdotettiin, että lähtisin siihen mukaan.
Järvinen toimikin pitkään yhdistyksen puheenjohtajana, ja oli mukana myös kunnallisessa päätöksenteossa kunnanvaltuuston varajäsenenä.
Liisa Arola-Lamminmäki: "Lasten turvattomuus on koskettanut syvältä”
Keuruulainen Liisa Arola-Lamminmäki, 71, tunnistaa lapsen turvattomuuden yhdestä katseesta.
Siihen hänet on opettanut kolmen vuosikymmenen työ lastensuojelun parissa. Kolmen biologisen pojan lisäksi moni muu lapsi on kutsunut häntä äidiksi.
Arola-Lamminmäen ja hänen edesmenneen miehensä lihakarjatilalla kasvoi nimittäin kaikkiaan kymmenen sijoitetun lapsen ja nuoren katras.
Arola-Lamminmäki on koulutukseltaan lastentarhanopettaja ja kehitysvammaisten hoitaja, lisäksi hän on kouluttanut Keski-Suomeen loma- ja tukiperheitä. Toisen lapsensa syntymän jälkeen hän pyöritteli vaihtoehtoa kotona työskentelemisestä.
– Ensin meistä tuli kahden Down-nuoren perhehoitajia, Arola-Lamminmäki kertoo.
Liisa Arola-Lamminmäki kokee, että sylin avaaminen sijoituslapsille oli helppoa.Liisa Arola-Lamminmäen kotialbumi
Monet lapsista sijoitettiin perheeseen kiireellisesti. Ovella lapsille kerrottiin, että tässä ovat uusi isä ja äiti.
Äiti kokee, että sylin avaaminen vieraille lapsille oli helppoa, vaikka moni heistä kantoi mukanaan syviä tunne-elämän vaurioita. Perheissä oli sattunut asioita, joiden kamaluutta on edes hankala sanoittaa.
Suurperheen arjen pyörittäminen ei olisi onnistunut yksin.
– Minun täytyy antaa kunniaa miehelleni ja pojillemme. He eivät ikinä sanoneet sijoituslapsille, että alkakaa häipyä täältä. Jos pojat olisivat vastustaneet, se olisi ollut paljon hankalampaa.
Nykyisin Keuruun keskustassa asuva Arola-Lamminmäki muistelee menneitä aikoja lämmöllä. Tämä elämänpolku on ollut hänelle juuri se oikea.
– Lasten turvattomuus on koskettanut syvältä. Minulla on ollut aina halu auttaa lapsia. Jo päiväkodissa työskennellessäni opin näkemään lapsen eleistä, milloin on aika kysyä, mitä lapselle oikeasti kuuluu.
Tanskasta poistui viime vuonna enemmän turvapaikanhakijoita kuin uusia tuli tilalle. Integraatiosta vastaavan ministeriön tekemän analyysin mukaan Tanskasta poistuneita oli viime vuonna noin 730 enemmän kuin Tanskaan saapuneita.
Kyseessä oli ensimmäinen kerta vuoden 2011 jälkeen, kun palaajien määrä ylitti saapuneiden määrän. Esimerkiksi vuonna 2015 tulijoita oli 16 000 enemmän kuin lähtijöitä.
Ministeriön analyysissä käytiin läpi turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämisen kautta Tanskaan saapuneiden tilannetta. Somalian, Syyrian, Irakin ja Bosnia-Hertsegovinan kansalaisia palaa nyt kotimaihinsa enemmän kuin heitä saapuu Tanskaan.
Eritreasta, Iranista ja Afganistanista puolestaan saapuu Tanskaan enemmän ihmisiä kuin heitä poistuu.
Tanska noudattaa tiukkaa ulkomaalaislinjaa, vaikka viime vuonna valtaan noussut hallitus onkin osin lieventänyt edellisen hallituksen äärimmäisen tiukkaa linjaa.
Tanskan tavoitteena on, että turvapaikanhakijat eivät jäisi maahan pysyvästi, vaan palaisivat kotimaahansa heti tilanteen salliessa. Tanskassa esimerkiksi maksetaan vapaaehtoisesti poistuville korvaus.
Analyysin tuloksista kertoo uutistoimisto Ritzau, jonka uutisen on julkaissut muun muassa Tanskan yleisradioyhtiö DR.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi hallituksen tämänpäiväisiä päätöksiä koronarajoitusten purkamisesta ja jatkamisesta Ylen A-studion haastattelussa.
Marinin mukaan hallitus pyrkii nyt asteittain ja hallitusti purkamaan rajoitustoimenpiteitä ja samalla varmistamaan sen, että tautitilanne ei pahene merkittävästi.
– Seuraamme tilannetta erittäin tarkasti ja tarvittaessa korjaamme linjaamme, Marin sanoi.
Marin kuvailee Suomen koronarajoitusten purkamista siirtymiseksi kohti ”uutta normaalia”. Marinin mukaan jokaisen kansalaisen täytyy asennoitua siihen, että koronaa esiintyy tästä eteenkin päin vielä pitkään.
– Silloin kaikkien pitää huolehtia siitä, että noudatamme niitä velvollisuuksia, joita meillä jokaisella kansalaisella on. Eli pidämme fyysistä etäisyyttä toisiin ihmisiin ja huolehdimme hyvästä hygieniasta.
Marin muistutti, että alkuvuoden koronarajoituksettomaan tilanteeseen ei ole nopeaa paluuta ja siksi monet rajoitustoimenpiteet ja suositukset ovat edelleen voimassa.
Rajoitukset samoja koko maassa
Marinin mukaan Suomi on siirtymässä hallitusti laajoista rajoittamistoimista kohti yksilöllisempää taudin hallintaa eli ”testaa, jäljitä, eristä ja hoida”-käytäntöä.
Tämän toteutumisessa hallituksella on pääministerin mukaan kuitenkin vielä paljon asioita selvitettävänä. Selvittäviin asioihin kuuluu muun muassa koronatartuntojen jäljittämisen mahdollistava mobiilisovellus.
– Tavoittelemme sitä, että mobiilisovellus olisi käytössä kesän aikana. Syksyllä tai ennen sitä voi tulla taudin toinen aalto. Olisimme siinä vaiheessa valmiita emmekä joutuisi ottamaan nopeasti laajoja rajoitustoimenpiteitä käyttöön kuten nyt.
Koronavirustilanne on hyvin erilainen eri puolilla Suomea. Tämän vuoksi on kysytty, että onko reilua pitää yhtä tiukkoja rajoitustoimenpiteitä yllä koko maassa.
Marin ei luvannut, että eri puolilla Suomea nähdään esimerkiksi erilaisia ravintolatoimintaan liittyviä rajoituksia tulevaisuudessa.
– Ei meillä valitettavasti ole sellainen huoleton tilanne, että jossakin päin Suomea ravintoloissa voi olla erittäin tiiviisti kokoontuneena paljon porukkaa ja terveydellisistä näkökohdista ei voida huolehtia. Kyllä tämä koskee koko maata.
Suojavarusteista on ollut pulaa koronakriisin aikana. Suomen oma suojavarustetuotanto ei ole vielä riittävää paikkaamaan pulaa. Marin sanoi, että akuuttia huolta suojavarusteista ei kuitenkaan vielä ole.
– Kannan silti kokonaisuudesta huolta tulevaisuuden osalta. Tarvitsemme kotimaisen tuotannon mahdollisimman pian käyntiin.
Saako Suomessa vanhus halata lapsenlastaan? Marin: Oman vastuun ja harkinnan mukaan
Hallitus päätti tänään, että yli 70-vuotiaat joutuvat pysymään karanteenia vastaavissa olosuhteissa vielä toistaiseksi. Marin sanoi, että hallitus ymmärtää huolen, joka liittyy ikäihmisten tilanteeseen.
Marinin mukaan hallitus kävi keskustelun siitä, että karanteenilla on vaikutusta ikäihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä psyykkiseen kuormitukseen.
– Kävimme läpi sitä, että sosiaali- ja terveysministeriön on hyvä antaa selkeämpi ohjeistus siitä, että miten voi liikkua turvallisesti ulkona ja ei ole täysin oman kotinsa vanki.
Muualla Euroopassa on jo lievennetty vanhuksiin kohdistuvia rajoituksia. Esimerkiksi Tanskassa terveysviranomaiset ilmoittivat tänään, että vanhukset saavat taas halata lapsenlapsiaan.
Marinin mukaan Suomessa ikäihminen harkitsee itse, haluaako halata lapsenlastaan.
– Tässä nojaamme ihmisten omaan harkintaan. En voi pääministerinä sanoa, että ikäihminen ei voi halata lapsenlastaan. Se on oma vastuu ja harkinta, jonka jokaisen täytyy tehdä. Yleisesti suosittelemme, että fyysisiä kontakteja vältetään.
Ellei koronaepidemia ratkaisevasti muutu, rajoitukset pysynevät arjessamme vielä pitkälle ensi vuoden puolelle.
Tämä skenaario nousee esiin kansliapäällikkö Martti Hetemäen johtaman työryhmän raportista, joka julkistettiin maanantai-iltana. Raporttia on ollut tekemässä joukko eri ministeriöiden kansliapäälliköitä, jotka ovat työssään kuulleet muun muassa tieteentekijöitä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijoita.
Hallitus ilmoitti maanantaina lieventävänsä nykyisiä rajoituksia. Hallituksen ratkaisujen taustalla on juuri "Hetemäen raportin" tiedot siitä, miten Suomen koronarajoitukset ovat purreet, millaisia seurauksia niillä on ollut ja mitä epidemian kehittymisestä tiedetään.
Koko raportin voit lukea valtioneuvoston sivuilta tästä linkistä. Alla on lyhyt kooste raportin pääsisällöstä.
Miten epidemia etenee, ja mitä se tarkoittaa rajoitusten kannalta?
Koronaepidemian tartuttavuusluku eli R0-luku on tällä hetkellä Suomessa 0,8. Näin pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi maanantaina.
Koska luku on alle yhden, tauti on Suomessa hiipumassa. Yksi tartunnan saanut tartuttaa tilastollisesti vähemmän kuin yhden henkilön.
Hetemäen raportin ennuste kertoo, että jos luku nousee rajoitusten höllentämisten seurauksena 1,2:een ja pysyy siinä, epidemia pysyy hyvin hallinnassa ja laantuu noin vuoden kuluessa. Tämä tarkoittaa kuitenkin melko voimakkaita rajoitustoimia koko vuoden ajalle, ja riskiryhmien eristämistä ja matkustusrajoituksia vieläkin pitemmälle ajalle.
Jos rajoitukset purettaisiin kokonaan, tartuttavuus nousisi ennusteen mukaan samaan kuin se oli ennen rajoituksia eli 2,4:ään. Tilanne olisi kestämätön, sillä muun muassa tehohoidon kapasiteetti ylittyisi.
Jos rajoituksia höllennetään asteittain lisää ja tartuttavuusluku nousee 1,6–1,8:aan, epidemia jatkuu ainakin myöhäissyksyyn tai alkutalveen. Mitä nopeammin rajoituksia höllennetään, sitä nopeammin epidemia etenee, mutta sitä kovemmalla on myös terveydenhoito.
Mitä uutta on luvassa?
Suomi ei pysty yksin tukahduttamaan maailmanlaajuista epidemiaa.
Raportti kiinnittää huomiota siihen, että rajoituksia voidaan purkaa vain, jos väestöä testataan runsaasti, tartunnan saaneita jäljitetään mobiilisovelluksella ja riskiryhmiä suojataan tehokkaasti.
Raportin mukaan testauskapasiteetti voitaisiin helposti tuplata nykyisestä 5 000:sta 10 000:een. Raportti ei kuitenkaan kerro, missä vaiheessa vapaaehtoinen mobiilisovellus olisi mahdollisesti tulossa käyttöön.
Rajoituksia puretaan kaikkialla asteittain. Samalla varaudutaan rajoitusten kiristämiseen uudelleen, mikäli tartunnat kääntyvät uudelleen nousuun. Raportin tilannekuvan perusteella yhtä nopeaa purkamista ei ole luvassa – lähitulevaisuus näyttää siltä, että tartuttavuuslukua seurataan jatkuvasti silmä kovana.
Matkustusrajoitusten purkaminen EU:n sisällä on epätodennäköistä niin kauan, kuin epidemiatilanne on maiden välillä erilainen. Rajojen laajamittainen avaaminen on todennäköinen vasta, kun epidemia on kaikkialla hallinnassa.
EU:n yhteinen kanta on, että jonkinasteisia yhteiskunnallisia rajoituksia tulee noudattaa, kunnes epidemia on hallinnassa koko maailmassa.
Miten Suomi on onnistunut koronan torjunnassa?
Raportin mukaan erinomaisesti.
Väestöä on onnistuneesti suojattu uudelta tartuntataudilta, ja kriittinen tehohoitokapasiteetti on saatu riittämään paremmin kuin hyvin. Koko maassa tehohoidossa on ollut vappuviikkoon mennessä vain 172 henkilöä, joilla on varmistettu koronatartunta. Teho-osastolla on menehtynyt 18 ihmistä.
Suomi on saanut kiitosta varautumisestaan kansalaistensa suojaamiseksi.
Raskailla toimilla on kuitenkin hintansa.
Talous on pulassa, kun yhteiskunta on lähes pysähtynyt. Lomautettuja on noin 150 000, ja työttömyys on noussut 8 prosenttiin. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kyselyssä 16 prosenttia vastanneista yrityksistä pelkäsi, että konkurssi uhkaa.
Hintaa maksetaan myös suoraan inhimillisesti. Erityisesti lasten ja ikäihmisten sosiaaliset suhteet kärsivät. Liikunnan yleinen väheneminen ja kiireettömän hoidon siirtäminen aiheuttaa terveysriskejä. Hyvinvointi- ja terveyserot kasvavat. Poliisin kotihälytykset ovat lisääntyneet koko maassa lähes kolmanneksella vuoden takaisesta.
Mihin pitää varautua?
Siihen, että normaalielämään ei palata vielä pitkään aikaan.
Poikkeusolot jatkunevat eriasteisina vähintään useita kuukausia, osin mahdollisesti jopa vuosia. On kuitenkin selvää, että valtaosa kansasta sairastaa taudin lievänä tai oireettomana. Haavoittuvimmassa asemassa ovat riskiryhmät.
Avainasemassa kaikissa maissa on tasapainottelu talouden ja terveydensuojelun välillä. Taloutta pyritään avaamaan mahdollisimman nopeasti, mutta ei terveyden kustannuksella.
Talous ei missään tapauksessa palaa ennalleen sormia napsauttamalla. Raportin mukaan epidemia aiheuttaa ihmisten käyttäytymiseen erittäin suurta epävarmuutta – eli huoli tulevasta lykkää kulutusta ja investointeja.
Tampereella alkuvuonna tehty henkirikos on siirtymässä syyttäjälle syyteharkintaan. Tutkinta on loppusuoralla ja tavoite on saada kokonaisuus syyttäjälle jo tällä viikolla.
Poliisi löysi tammikuun lopussa keski-ikäisen miehen kuolleena Tampereelta Vasaratieltä. Murhasta epäillään kolmea nuorta henkilöä, joista yksi on uhrin poika.
Uhrin poika vangittiin epäiltynä murhaan yllyttämisestä helmikuussa. Oikealla rikosylikomisario Jari Kinnunen. Antti Eintola / Yle
Sisä-Suomen poliisi on pyytänyt virka-apua ulkomailta epäiltyjen viesteihin liittyen. Tietopyynnöistä kertoi ensin Aamulehti.
Rikosylikomisario, tutkinnanjohtaja Jari Kinnunen sanoo, että tietopyynnöt amerikkalaisille on lähetetty siksi, että Suomessa ei löydy näiden viestivälineiden palveluntarjoajia.
Pyydetäänkö apua FBI:lta?
– En ota siihen kantaa, nämä ovat normaaleja kansainvälisiä tietopyyntöjä.
Kinnunen ei ota kantaa, epäilläänkö murhaa tilatuksi. Motiivi paljastuu vasta käräjäsalissa.
– Koko tapaus on vähän erikoinen, mutta ei tämä meidän työssä tai skenessä niin hirveän erikoinen ole, Kinnunen tyytyy sanomaan motiivista.
Kolme nuorta epäiltyä vangittu
Epäiltyjä etsittiin heti teon paljastumisen jälkeen. Ensin jäi kiinni nuori mies reilun vuorokauden paon jälkeen ja sen jälkeen nuori nainen vangittiin epäiltynä murhasta ja avunannosta.
Nämä epäillyt olivat vangitsemishetkellä 19- ja 21-vuotiaita ja asuivat Jyväskylän seudulla.
Jyväskylän seudulla on tutkittu epäiltyihin liittyen kotietsinnässä löytyneiden huumeiden alkuperää.
Kenellekään kolmikosta ei ole Pirkanmaan tai Keski-Suomen käräjäoikeuden mukaan ennestään tuomioita.
Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriö on laatinut raportin koronaviruksen leviämisen alkuajoista. Raportin mukaan Kiina yritti peitellä ja salata viruksen vaarallisuutta. Uutistoimisto AP on nähnyt raportin, joka on merkinnän mukaan tarkoitettu "vain ministeriön sisäiseen käyttöön".
Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo sanoi eilen sunnuntaina, että Kiina on vastuussa koronan leviämisestä ja se joutuu kantamaan siitä seuraukset.
Sisäisen turvallisuuden ministeriö DHS sanoo raportissaan, että Kiina viivytteli, eikä tammikuussa, epidemian alkuvaiheessa kertonut totuutta koronan vaarallisuudesta. Kiina toimi DHS:n mukaan näin siksi, että se halusi varastoida nopeasti lääkintätarvikkeita omaan käyttöönsä. Myös Maailman terveysjärjestö WHO pidettiin pimennossa, ministeriö sanoo.
Uutistoimisto AP:n mukaan Kiina informoi WHO:ta 31.12, Yhdysvaltain terveysvirastoa CDC:tä 3.1. ja julkisti tiedon vaarallisesta viruksesta 8. tammikuuta.
Kiinan hallinnossa kyllä yritettiin vaientaa lääkäreitä, jotka halusivat kertoa koronaviruksen todellisesta luonteesta. AP:n mukaan syyt tähän löytyvät eritoten kankeasta byrokratiasta, Kiinan hallinnon tiukasta informaatioseulasta ja paikallisten virkamiesten yleisestä haluttomuudesta välittää eteenpäin huonoja uutisia.
AP:n mukaan ei ole todisteita siitä, että kyseessä olisi Kiinan hallinnon juoni, jonka avulla haluttiin haalia lääkkeitä uutta virustautia vastaan.
Uusi markkinahäiriö?
Joka tapauksessa Yhdysvaltain johto on ottamassa käyttöön toimia Kiinaa vastaan. Presidentti Donald Trump on jo jonkin aikaa kertonut Kiinaan kohdistuneista epäilyistä. Nyt ne saavat lisää pontta Pompeon puheista.
Koko Trumpin valtakauden aikana Yhdysvallat on pyrkinyt vähentämään riippuvuuttaan Kiinan kaupasta ja sieltä tulevista tavaroista. Uutistoimisto Reutersin haastatteleman ulkoministeriön alivaltiosihteeri Keith Krachin mukaan tämä työ kiihtyy nyt "turbovaihteelle".
Yhdysvaltain hallinto etsii tuotantoketjuja, jotka ovat riippuvaisia Kiinasta ja hakee niille vaihtoehtoja. Yhdysvaltalaisia yrityksiä houkutellaan siirtämään tuotantoaan pois Kiinasta valtion tukipolitiikan avulla ja verohoukuttimilla.
Reutersin haastattelemien, nimettömänä pysyttelevien virkamiesten mukaan Kiinalle harkitaan myös uusia pakotteita.
Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasuhteiden kiristyminen on havaittu myös markkinoilla. Pörssikurssit ovat laskeneet viime viikosta samaan aikaan kun Yhdysvaltain dollari on vahvistunut.
18-vuotiaan lukiolaisen Juri Petrovin arki on koronan aikaan voimakkaasti muuttunut. Opiskelut tapahtuvat etäopiskeluina ja sosiaaliset kontaktit ovat olleet minimissä.
Etäopiskelu ja sen tuomat rahahuolet ovat painaneet Petrovia. Vielä ei ole tiedossa, palataanko myös toisen asteen koulutuksessa lähiopetukseen 14.5 alkaen. Hallituksen linjausta odotetaan.
– Ihan hyvää kuuluu, etäopiskelu sujuu ihan ok. En ole varma, milloin Kiteen lukio avautuu, Petrov kertoo.
Petrov odottaa siivousyrityksen yhteydenottoa parhaillaan. Siivousvuoroille olisi tarvetta.
Petrov käy Kiteen lukiota. Hän on halunnut tulla opiskelemaan Suomeen, koska arvostaa suomalaista lukiokoulutusta. Hänen perheensä ja isovanhemmat asuvat Petroskoissa, jonne on Kiteeltä reilun 300 kilometrin matka.
Kiteen lukion rehtori Sirpa Kostamo kertoo, etteivät Kiteen lukioon tulleet venäläiset opiskelijat saa opintotukea Suomessa. Useimpien perheet auttavat rahallisesti Venäjältä käsin.
Kiteen lukiossa on nyt noin kymmenkunta venäläistä opiskelijaa. Muutama heistä on palannut Venäjälle ja opiskelevat etänä perheidensä luona. He kaikki opiskelevat suomeksi, joten jonkinlainen suomen kielen taito on edellytys opinnoille.
Monille itsenäisesti asuville lukiolaisille kouluruuan poisjääminen oli alkuun iso haaste arjessa selviämisen kannalta.
Juri Petrov kävi Suomessa perheensä kanssa ensimmäisen kerran noin kaksivuotiaana. Perhe on vieraillut Suomessa lukuisia kertoja. Heikki Haapalainen / Yle
– Itsenäisesti asuville lukiolaisille on kerrottu Pelastakaa lapset ry:n toiminnasta nyt koronaepidemian aikana, jotta he eivät jää yksin. Ongelma ei kosketa pelkästään venäjänkielisiä opiskelijoita, rehtori sanoo.
Pelastakaa Lapset ry:n Kiteen yhdistyksestä sanotaan, ettei yksityiskohtaisia tietoja voida kertoa, koska ne ovat salassapidettäviä asioita. Suurena piikkinä lukiolaisten avun tarve ei ole näkynyt.
Pelastakaa Lapset ry:n Eväitä elämään-hankkeen ja lapsiperheköyhyyden asiantuntija Aino Sarkia sanoo kuitenkin, ettei perheiden avuntarve ole ainakaan vähentynyt.
– Monet lukiolaiset ovat palanneet esimerkiksi opiskelija-asunnoista koteihinsa. Yleisesti voidaan sanoa, että koronakriisi iskee juuri niihin perheisiin, joilla on ennestään vaikeaa, Sarkia kertoo.
Kotiin palanneesta nuoresta huolehtiminen voi olla vähävaraisille perheille vaikeaa.
– Jos perheellä on vaikeuksia saada rahoja riittämään eikä minkäänlaista taloudellista puskuria ole käytettävissä, kotiin palanneesta nuoresta huolehtiminen voi olla haastavaa, Sarkia sanoo.
Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski on puolestaan huolestunut lukiolaisten yksinäisyydestä ja henkisestä jaksamisesta kriisin keskellä.
– Olemme huolissamme siitä, mitä kotona oleville lukiolaisille kuuluu. Lisäksi monien kesätöiden peruuntuminen vaarantaa yksin asuvien lukiolaisten toimeentuloa, Nivukoski sanoo.
Lukiolaisilla on ollut tänä keväänä hyvin erilainen kouluvuosi. Kevään ylioppilaskirjoitusten aikataulu esimerkiksi supistui huomattavasti. Tiina Jutila / Yle
Kiteen kaupunki jakaa ruoka-annoksia, Juri menee mansikkatilalle töihin
Kiteen kaupunki alkoi huhtikuussa jakaa ruoka-annoksia. Myös Juri Petrov sanoo käyneensä hakemassa niitä.
Petrovin äiti on normaalisti antanut pojalleen rahallista avustusta käteisenä, kun Petrov on käynyt kotonaan. Nyt ruplan kurssi on kuitenkin laskenut, joten rahaa ei kannata siirtää kortilla tilille. Petrov ei myöskään pääse kotiinsa rajojen sulkemisen takia.
Siksi Petrov aikoo tehdä monia erilaisia töitä saadakseen itsenäisesti rahaa ruokaan.
– Aloitan heinäkuussa työt mansikkatilalla ja teen siivousta. Minun on säästettävä rahaa, jotta pärjään, Petrov sanoo.
Myös etäopiskelu on ollut välillä haastavaa.
Petrov on ollut Suomessa viime syksystä asti ja joskus hänen on vaikea ymmärtää suomeksi kirjoitettuja tehtävänantoja. Normaaleilla oppitunneilla opettajat ovat voineet kääntää tehtäviä myös englanniksi, mutta etätunneilla niin ei ole.
– En ole koskaan opiskellut etänä. Suomalaiset kaverit onneksi auttavat kääntämään tehtävänantoja, Petrov sanoo.
Yksinäiseksi Juri Petrov ei ole itseään kokenut, sillä hänellä on paljon suomalaisia kavereita Kiteellä.
