Kun Suomi maaliskuussa siirtyi poikkeusoloihin, meni kansalaisten arki nopeasti uusiksi. Yksi sai työpaikalla eteensä pleksilasin, toinen alkoi ommella kotonaan kasvomaskeja. Kolmas keksi, että hei, tällainen hätätilannehan olisi mahtava tilaisuus hankkia hengityssuojia Kiinasta ja myydä niitä sitten Huoltovarmuuskeskukselle muutamalla miljoonalla – mikä voisi mennä pieleen?

Minä mietin, voisinko mitenkään kirjoittaa kolumnia mistään muusta kuin koronasta, totesin, että en, kirjoitin sen, ja päätin, että tämä saa luvan olla laatuaan viimeinen. Ja nyt, noh, kuten näette, kirjoitan jo toista.

Kävi nimittäin niin, että yhtenä iltana kärpänen lensi kurkkuuni.

Sinä iltana baarit saivat olla auki viimeistä kertaa ennen kuin niiden piti sulkea ovensa, näillä näkymin toukokuun loppuun saakka. Itse vietin koti-iltaa juomalla lonkeroa sohvallani ja katsomalla suoratoistopalvelusta niitä harvoja televisio-ohjelmia, joita en ollut vielä nähnyt.

Kun olin hauskanpitoni pitänyt, kannoin tietokoneeni keittiönpöydälle pannakseni sen lataukseen. Kumarruin koneen ääreen suu auki. Halusin keskittyä “Sammuta”-napin painamiseen, jotta en painaisi “Käynnistä uudelleen” -nappulaa ja joutuisi odottamaan koneen sulkeutumista ja käynnistymistä – vain, jotta voisin sulkea sen uudelleen. (Näinkin on joskus käynyt, ja muistan silloin ajatelleeni, että ainutkertaisen elämänsä minuutit voisi varmasti käyttää hyödyllisemminkin.)

Juuri ennen kuin painoin koneen kannen kiinni, ehdin nähdä ruudun edessä lentävän kärpäsen. Seuraavaksi tunsin jotakin ylimääräistä suussani.

Kävelin kylpyhuoneeseen ja ajattelin, että saatan ylireagoida. Minulla on sellaiseen taipumus. Ehkei suussani ollut kärpästä.

Olin väärässä. Ei tarvinnut kauaa selvittää kurkkua ennen kuin asianlaita selvisi. Kuollut kärpänen lävähti suustani lavuaariin.

Pelko sanoo: “Miten voit olla varma? Mitä tahansa voi tapahtua.”

Korona-ahdistus on tunnustettu tosiasia. Apuakin saa.

Pelolla ei ole juuri tekemistä järjen kanssa. Pelko ei sano: “Rauhoitu. Oletko muka kuullut yhdestäkään koronatartunnasta, joka on levinnyt kärpäsen kautta ihmisestä toiseen?”.

Pelko sanoo: “Miten voit olla varma? Mitä tahansa voi tapahtua.”

Aloin ajatella kärpäsen päivää. Näin sen sieluni silmin pubissa, joka sijaitsee korttelin päässä kotoani. Ehkä kärpänen oli lentänyt sielläkin jonkun suuhun, selvinnyt sillä kertaa elävänä, kuivattanut siipensä ja matkannut sitten minun luokseni. Tai ehkä se oli lennellyt pitkin ruokakauppaa, koskettanut siellä kaikkia mahdollisia pintoja ja sen jälkeen pysähtynyt lepäämään läheisen asuintalon ovenkahvalle. Ehkä se oli hieronut itseään ovisummerin painikkeisiin ja loppuhuipennukseksi puhdistanut itsensä sylkiklimpissä.

Tajusin, ettei näin voisi enää jatkua.

Silloin tajusin, kuinka paljon korona-ahdistus oli alkanut hallita elämääni. Olin herännyt joka aamu ajatellen, että tästä tämä painajainen taas alkaa. Olin tiedustellut ystäviltäni, desinfioivatko he vihanneksensa ennen kuin he panevat ne jääkaappiin, koska halusin tietää, pitäisikö minunkin. Olin puhunut tuntikausia puhelimessa ystäväni kanssa, joka oli ollut yksin kotona viisi päivää putkeen ja stressasi, voiko tartunnan saada postiluukusta tai ilmanvaihtokanavasta.

Aloin miettiä, kuinka kauan poikkeusolot vielä kestävät, ja sitä, minkälaista elämää haluan elää. Tajusin, ettei näin voisi enää jatkua.

Voin desinfioida kotonani jokaisen porkkanan ja paprikan, jonka kaupasta ostan. Voin sulkeutua neljän seinän sisään, pitää ikkunat säpissä ja miettiä koronaa vaikka vuorokauden jokaisena tuntina. Ja mitä luomiini kauhuskenaarioihin tulee, on varastoni näköjään ehtymätön. Mutta teinpä mitä tahansa, en voi hallita kaikkea, mitä maailmassa tapahtuu.

Se, mitä minä voin tehdä, on noudattaa virallisia suosituksia. Enempää ei vaadita. Ehkä tarvitsin kärpäsen kurkkuuni muistuttamaan minua siitä.

Sisko Savonlahti

Kirjoittaja on Helsingissä asuva toimittaja ja kirjailija, joka lopetti lihan syömisen vuonna 1995.

Kolumnista voi keskustella 4.5. klo 23.00 asti.

Miten koronarajoitukset puretaan? Hallitus aloittaa neuvottelut kello 10

Hallitus kokoontuu aamulla Säätytalolle pohtimaan, miten koronaviruksen takia asetettuja rajoituksia voidaan purkaa hallitusti. Yle näyttää neuvottelujen alkamisen suorana aamulla kello 9.45 alkaen. Neuvottelujen odotetaan kestävän myöhäiseen iltaan asti.

Italialaiset kertovat, millaista on lukkiutua kotiinsa 56 päiväksi

Italiassa koronaeristys on kestänyt pisimpään Euroopassa. Seurallisille, perhekeskeisille italialaisille esimerkiksi isovanhempien menettäminen ja kanssakäymisestä pidättäytyminen on ollut kivuliasta. Yle kysyi läheisyydenkipeiltä italialaisilta, mitä eristäytyminen on heille tehnyt?

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta.

Sääennusteet voivat nyt olla aiempaa epätarkempia, ja sekin on koronan syy

Lentojen määrä on laskenut rajusti koronapandemian takia. Siksi myös sääennustemalleihin saadaan huomattavasti vähemmän yläilmakehän säähavaintoja. Keskipitkissä sääennusteissa voi nyt olla tavallista enemmän epävarmuutta, sanoo johtaja Sami Niemelä Ilmatieteen laitokselta.

Pohjois- ja Etelä-Korean rajalla tulitusta

Pohjois- ja Etelä-Korean joukot ovat ammuskelleet toisiaan maiden välisellä maarajalla sunnuntaiaamuna. Etelä-Korean sotilaat selvisivät tilanteesta ilman henkilövahinkoja. Pohjois-Korean mahdollisista tappioista ei tiedetä. Myöskään ammuskelun syytä ei tiedetä. Välikohtaus tapahtui päivä sen jälkeen, kun Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un ilmestyi julkisuuteen kolmen viikon tauon jälkeen.

Arttu Wiskari tuo lohtua korona-arkeen

Arttu Wiskarin ura on kestänyt jo kymmenen vuotta ja hänen Suomi-kuvastolla flirttaileva musiikkinsa on ihastuttanut ja vihastuttanut ihmisiä. Turvallisuuteen ja nostalgiaan pohjautuva musiikki sopii kuitenkin korona-aikaan ja nyt myös nuori yleisö on löytänyt Wiskarin. Laulaja itse on hurahtanut teknoon ja ei juuri nyt kuuntelisi omaa musiikkiaan.

Lämpimintä maan etelä- ja länsiosissa

Sunnuntaina kapea sadevyöhyke liikkuu maan etelä- ja keskiosan yli kohti koillista. Keski-Lapissa liikkuu räntä- ja vesisateita hitaasti pohjoiseen. Lämpimintä ja aurinkoisinta on maan etelä- ja länsiosassa. Idässä ja pohjoisessa on pilvistä ja paikoin tulee vielä sadetta.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Koronaepidemia leviää rajusti Yhdysvaltain vankiloissa, mutta tilanteesta on hyvin vaikea saada kokonaiskuvaa.

Yhdysvalloissa on maailman maista eniten vankeja, 2,3 miljoonaa. Vankilajärjestelmä on hajanainen, koska vankiloita ylläpitävät niin liittovaltio, osavaltiot kuin paikalliset viranomaisetkin.

Osa maan vankiloista on yksityisiä yrityksiä, joiden tuotto on heikko. Yritysten johdolla ei juuri ole halukkuutta ylimääräisiin kuluihin, jollaisia esimerkiksi vankien koronatestaus tai suojavarusteiden hankinta olisivat.

Vankilat ovat useimmiten tupaten täynnä vankeja, eikä sairastuneiden eristämiseen ole mitään mahdollisuuksia. Viranomaiset ovat myös jättäneet vankilat paljolti oman onnensa nojaan sairauden ehkäisemisessä, koska esimerkiksi sairaaloiden toimintakyvyn ylläpitoa pidetään tärkeämpänä.

Heikot tiedot

Vankien koronatestaus on satunnaista, eikä tietoja siitä koota järjestelmällisesti mihinkään.

Yliopistojen yhteistyöelin Covid Prison Data on pyrkinyt kokoamaan tietoja vangeille tehdyistä koronatesteistä. Sen tietojen mukaan 13 436 vankia ja 5 312 vankiloiden työntekijää on Yhdysvalloissa saanut koronavirustartunnan.

Liittovaltion vankilavirasto kertoo, että yli puolessa sen ylläpitämistä 122 vankilasta on puhjennut koronaepidemia.

Liittovaltion vankiloissa on 152 000 vankia ja 36 000 työntekijää. Näissä laitoksissa on tehty vajaat 3 000 koronatestiä. Niissä on todettu 1 842 tartuntaa vangeilla ja 343 työntekijöillä. 36 vankia on kuollut tautiin.

Tartunnan saanut 80 prosenttia

Pahin tilanne lienee Marionin vankilassa Ohion osavaltiossa, missä 2 500 vangista 80 prosentilla on todettu koronavirus. Lisäksi tartunta on 175 työntekijällä.

Los Angelesissa Terminal Islandin vankilan 1 050 vangista 60 prosenttia on sairastunut.

Uutistoimisto AFP:n mukaan vanginvartijoita on alkanut irtisanoutua tehtävistään, koska rehottava epidemia on muuttanut työn liian vaaralliseksi. Lisäksi vangit ovat kapinoineet ainakin kahdessa vankilassa.

Vankien etuja ajavat järjestöt ovat esittäneet, että vankiloiden tilannetta helpotettaisiin päästämällä etuajassa vapaaksi vankeja, jotka eivät ole vaarallisia ja joiden tuomio on lähellä päättymistään. Tätä on kuitenkin tapahtunut toistaiseksi hyvin vähän.

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Hallitus koolla Säätytalolla, Marin: ravintolatuet eduskuntaan ensi viikolla, Suomessa 78 uutta tartuntaa

3.5. klo 12.05 Uutisesta poistettu virheellinen maininta, että valtaosa USA:n vankiloista olisi yksityisiä.

Tietokoneen ruudulla on kymmeniä keltaisia lentokonesymboleita. Niiden alta erottuu vain vaivoin Euroopan kartta. Suomen yllä koneita on vähän yli kymmenen.

Tavallisesti lentoja reaaliajassa seuraavan verkkosivun näkymässä karttaa ei näy lainkaan, sillä keltaisia koneen kuvia on vielä paljon enemmän.

Koronapandemian takia lentojen määrä Euroopan taivailla on pudonnut viidennekseen tavanomaisista luvuista. Nyt lentoja on päivässä noin 10 000. Rahti liikkuu, vaikka ihmiset ovat sulkeutuneet koteihinsa.

Sään ennustamisessa lentokoneilla on tärkeä osa. Kun kone on ilmassa, se lähettää reaaliaikaisesti maahan tietoa lämpötilasta ja ilmanpaineesta sekä tuulen suunnasta ja nopeudesta.

Nämä tiedot syötetään sääennustemalleihin, joiden avulla meteorologit osaavat sanoa, onko huomenna pouta.

Havaintojen määrä on vähentynyt samassa suhteessa lentojen kanssa, sanoo Sami Niemelä. Hän työskentelee meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelman johtajana Ilmatieteen laitoksella.

Havaintojen pienentynyt määrä voi näkyä ennusteissa. Keskipitkät ennusteet voivat nyt olla tavallista epävarmempia, Niemelä sanoo.

– Esimerkiksi useamman vuorokauden mittaisissa ennusteissa matalapaineen reitti ja ajoitus voi yksittäisissä tilanteissa vaihdella ennusteesta toiseen.

Lentokoneiden keräämä säädata on kuitenkin vain yksi havaintolähde muiden joukossa, hän muistuttaa.

– Toistaiseksi ei ole nähty, että havaintojen väheneminen olisi vaikuttanut niin, että ennusteet olisivat jatkuvasti epävarmempia.

Säähavaintopalloja yläilmoihin tuplamäärä

Havaintoja yläilmakehästä saadaan myös radioluotauksella. Vedyllä tai heliumilla täytetty pallo nostaa luotaimen jopa 30 kilometrin korkeuteen. Kun pallo puhkeaa, luotain putoaa alas. Se mittaa ilmanpainetta, lämpötilaa, kosteutta, tuulen suuntaa ja nopeutta sekä ylös noustessa että alas tullessa.

Ilmatieteen laitos lähettää säähavaintopalloja korkeuksiin Jokioisissa ja Sodankylässä. Nyt palloja lähetetään Sodankylässä kaksi kertaa enemmän kuin tavallisesti, neljä kertaa päivässä, Sami Niemelä kertoo.

Jokioisissa luodataan tavallisestikin neljä kertaa päivässä. Myös muualla Euroopassa radioluotausta on lisätty.

Lisäksi säähavaintoja saadaan esimerkiksi satelliittien, säätutkien, meripoijujen, pintasäähavaintoasemien ja laivoista tehtyjen mittausten avulla.

Ilmatieteen laitos arvioi myös sääennusteiden paikkansapitävyyttä. Vaikka lentokonehavaintojen on todettu tarkentavan keskipitkän aikavälin ennusteita, vielä ei näytä siltä, että niiden tarkkuus olisi huonontunut.

– Voi kuitenkin olla, että esimerkiksi tietyn säätyypin ennustaminen on nyt yksittäisissä tilanteissa vaikeampaa, Niemelä sanoo.

"Ehkä vähän enemmän epävarmuutta"

Sääennusteen tekemiseen havaintojen vähenemisellä ei ole ollut vaikutusta, vaan ne tuotetaan samalla tavalla kuin ennenkin, kertoo Ylen meteorogi Joonas Koskela. Jotain eroa hän on kuitenkin huomannut.

– Ehkä vähän enemmän on ollut lähipäivien ennusteissa epävarmuutta.

Joidenkin sadealueiden ennuste on vaihdellut aika paljon vielä viimeisen vuorokauden aikana, Koskela ihmettelee.

– Voi olla että se johtuu muustakin. Talvi on ollut ennätyslämmin, voi olla, että ennustemallit eivät saa tätä säätilaa ihan kiinni.

Voit keskustella aiheesta 4.5. kello 23:een asti.

Lue lisää:

Tuoreimmat tiedot koronaviruksesta

Ylen sääsivut

Suomen sisä- ja ulkorajat suljettiin kuusi viikkoa sitten – edelleen 1 500 matkailijaa pyrkii palaamaan maailmalta kotimaahan

Uusi vesiliikennelaki tuo liikennevirhemaksun käyttöön Suomen vesillä kesäkuun alussa, samaan aikaan kun maksu tulee voimaan tieliikenteessäkin.

Tiukennuksena voi pitää myös sitä, että veneelle on nimettävä vastedes päällikkö, joka vastaa kyytiin lähtevien turvallisuudesta. Ukaasien kevennys on puolestaan se, että veneiden vuokraus helpottuu.

Veneen päällikkö vastaa esimerkiksi siitä, että jokaiselle mukaan lähtevälle on veneessä pelastusliivit, jotka ovat myös helposti saatavilla. Pelastusliivejä ei tästä eteenpäinkään tarvitse käyttää aina, mutta sään ja muiden olosuhteiden niin vaatiessa liivien on oltava paatissa istuvien päällä.

Vastedes veneen kuljettaja on yleensä myös sen päällikkö, mutta päällikkö voi olla joku muukin henkilö, joka tosiasiassa vastaa veneen kulusta – eikä päällikön välttämättä tarvitse olla edes mukana venematkalla, kertoo hallitusneuvos Irja Vesanen-Nikitin liikenne- ja viestintäministeriöstä.

– Tällä on osin pyritty ennakoimaan tulevaisuuden automaattiveneitä.

Lainmuutos merkitsee myös, että vuokraveneet vapautuvat katsastusvelvoitteesta.

– Samoin poistuu vaatimus, että vuokraveneissä on oltava CE-merkintä. Näillä vuokraveneiden ehtojen kevennyksillä halutaan edistää pienimuotoista jakamistaloutta, sanoo tiiminvetäjä Suvi Toppari Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.

Vesillä tapahtuu ja sitten sattuu

Vesillä törttöilystä voi kesäkuun alusta alkaen seurata kolmen eri tason rangaistuksia.

– Rangaistusten lievimmäksi portaaksi saapuu liikennevirhemaksu, jonka suuruus on rikkeen vakavuudesta riippuen 40–120 euroa. Vakavampia asioita käsitellään vesiliikennerikoksina, kun taas törkeimmät teot tuomitaan rikoslain mukaan, Vesanen-Nikitin avaa.

Rikkeitä ja virheitä Suomen vesillä sattuu, ainakin sen valossa, että meillä vesiliikenteessä kuolee selvästi enemmän ihmisiä kuin väkirikkaammassa Ruotsissa.

– Viime vuonna veneilyn onnettomuuksissa kuoli Suomessa 43 ihmistä. Ruotsissa tämä kuolonuhrien määrä olisi vesiliikenneturmissa todella suuri, Toppari vertaa.

Suomessa viime vuonna vesiliikenteessä kuolleet 43 olivat kaikki miehiä.

– Sukupuolen lisäksi ikäluokka oli vahvasti painottunut. Suurin osa kuolleista oli 55–74-vuotiaita.

Liekö kovinkaan kaukaa haettua kysyä, kaipaavatko ikääntyvien miesten veneilytavat ryhtiliikettä.

Euroopan johtava venemaa

Toki Suomessa myös liikutaan vesillä hyvin ahkerasti. Vesanen-Nikitin sanoo, että Suomessa on väkilukuun nähden "varmasti eniten" veneitä Euroopassa.

Jakamistalous ei ole tähän mennessä lyönyt läpi ainakaan veneilyssä: moni suomalainen näyttää ajattelevan, että veneen pitää olla oma.

– Vuonna 2016 tehdyn selvityksen mukaan Suomessa oli noin miljoona huvivenettä. Rekisterissä veneitä oli viime vuoden lopussa noin 220 000, Toppari kertoo.

Autoilun tyyppistä veneajokorttia tai pelastusliivien käyttöpakkoa ei ole Suomeen tulossa tai suunnitteilla.

– Suuri osa tapaturmista vesiliikenteessä tapahtuu siinä ihan lähivesillä, soutaessa, tai kun noustaan veneessä seisomaan laskemaan kalaverkkoa. Noihin riskeihin on vaikeaa vaikuttaa pelastusliivien tai ruorijuopumuksen sääntelyllä, Vesanen-Nikitin arvioi.

Vesiajokorttia ei ole hänen mukaansa haluttu Suomeen.

– Periaatteessa kylläkin on jo nyt mahdollista määrätä kuljettajan pätevyydestä ehtoja. Jos huomataan, että jokin vesiliikenteen ajoneuvotyyppi on vaarallinen, Traficom voi määrätä sellaisen veneen kuljettajalle pätevyysvaatimuksia sekä 18 vuoden ikärajan.

Myös iäkkäämpiä veneitä vuokralle

Vesiliikennelain muutos näyttää tuovan muutoksen veneiden vuokrauksen tarjontaan ja hinnoitteluun, sanoo veneiden vertaisvuokrapalvelu Skipperin operatiivinen johtaja Akseli Sajaniemi.

– Ensinnäkin lainmuutos on tuomassa vuokralle vanhempia ja pienempiä purje- ja moottoriveneitä. Lisäksi poistuu vaatimus CE-merkinnästä, joka on rajannut tähän asti vanhempia veneitä pois tarjonnasta, Sajaniemi sanoo.

Muutoksen vaikutus on niin ikään se, että veneiden vuokrahinnat vaikuttaisivat ainakin osin laskevan.

– Tarjolla on veneitä noin 700 euron viikkovuokralla. Aiemmin viikkovuokra on ollut harvoin alle 2 000 euroa.

Sajaniemi korostaa, että miehittämättöminä vuokrattavat veneet eivät ole kesästä alkaen vuokraveneitä vaan huviveneitä.

– Kun kyseessä ovat huviveneet, ne välttyvät vuokravenekatsastukselta. Niille riittää tavallinen katsastus. Myös tämä helpottaa veneiden vuokraamista.

Skipperin kautta voi vuokrata veneitä vertaisvuokrauksena suoraan niiden omistajilta, minkä lisäksi Skipperi tarjoaa vuokralle kaupunkiveneitä.

Voit keskustella aiheesta 4.5. klo 23:een asti.

Pohjois- ja Etelä-Korean joukot ovat ammuskelleet toisiaan maiden välisellä maarajalla tänään sunnuntaiaamuna.

Välikohtaus alkoi, kun Pohjois-Korean joukot ampuivat useita käsiaseiden laukauksia Etelä-Korean vartioasemaa kohti. Asiasta kertoo Etelä-Korean asevoimien esikunta.

Etelä-Korean sotilaat vastasivat ampumalla kaksi laukausta. Tätä ennen ne olivat lähettäneet Pohjois-Koreaan varoituksen, esikunta kertoo.

Etelä-Korean sotilaat selvisivät tilanteesta ilman henkilövahinkoja. Pohjois-Korean mahdollisista tappioista ei tiedetä. Myöskään ammuskelun syytä ei tiedetä.

Välikohtaus tapahtui päivä sen jälkeen, kun Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un ilmestyi julkisuuteen kolmen viikon tauon jälkeen.

Pohjois-Korean viestimet julkaisivat kuvamateriaalia: Kim Jong-un kävi vihkimässä lannoitetehtaan – yleisö räjähti hurraa-huutoihin

Trump iloitsi Pohjois-Korean johtajan paluusta julkisuuteen – Kim Jong-unin terveydentilasta on noussut paljon kysymyksiä

Pelko mobiiliyhteyksiä varten rakennettavaa 5G-verkkoa kohtaan on muuttunut toiminnaksi eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa, Hollannissa ja Ruotsissa on poltettu useita 5G-tukiasemia osittain siksi, että niiden uskotaan edesauttavan koronaviruksen leviämistä.

Huhtikuussa Pedersöressä Pohjanmaalla poltettiin telemasto. Tekijöitä ei ole vielä saatu kiinni, eikä teon motiivista ole varmuutta.

Telemastojen ja 5G-tukiasemien sabotointi on pantu merkille myös Keskusrikospoliisissa. KRP seuraa koronapandemian aikana tehostetusti kaikkea siihen mahdollisesti liittyvää rikollisuutta.

– Seuraamme erityisen tarkasti sitä, mitä kukaan ei havaitse. Etsimme mahdollisia mustia joutsenia eli epäuskottavalta tuntuvia rikoksia, jotka jälkikäteen tuntuvat ilmeisiltä, sanoo rikosylikomisario Juha Tompuri KRP:sta.

Tompuri muistuttaa, että vaikka epäluulo 5G-verkkoa kohtaan on melko yleistä, on vain pieni joukko ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään rikoksia sen poistamiseksi.

KRP ei pidä tukiasemiin kohdistunutta ilkivaltaa laajamittaisena ongelmana tai uhkana Suomen mobiilidatainfrastruktuurille.

– Koirat haukkuvat, mutta on pitkä matka siihen, että mobiiliverkon toiminta olisi uhattuna. Suomalaiset ovat tolkun ihmisiä, eivätkä he ole ensimmäisenä polttamassa mastoja.

Onko somehuhuissa perää?

Suomessa ihmisten huoli 5G:n riskeistä näkyy verkkokeskusteluissa. 5G:n mahdollisista vaaroista käydään vilkasta keskustelua muun muassa Facebookissa. Esimerkiksi Stop5G Finland -ryhmässä on yli 2 000 jäsentä.

Vastuu mobiiliverkkojen turvallisuudesta on teleoperaattoreilla. Turvallisuusasioita valvova viranomainen on Suomessa Säteilyturvakeskus.

Keräsimme verkosta 5G-verkkoon ja teknologiaan liittyviä väitteitä ja pyysimme niihin vastaukset STUK:n Ionisoimattoman säteilyn valvontayksikön laboratorionjohtaja Pasi Orreveteläiseltä.

1. 5G-teknologian turvallisuutta ei ole tutkittu tarpeeksi.

Matkapuhelinteknologioissa hyödynnettävän radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutuksista on tehty tuhansia tutkimuksia. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää myös 5G-teknologian terveysriskejä arvioitaessa.

Rakenteilla oleva 5G-verkko toimii aluksi vain 3,5 gigahertsin (GHz) taajuusalueella. Altistumisen kannalta tämä taajuus ei poikkea merkittävästi aiempien sukupolvien (2G, 3G, 4G) käyttämistä taajuuksista. Seuraavaksi 5G-verkko alkaa hyödyntää noin 26 GHz taajuusaluetta eli niin kutsuttuja millimetriaaltoja. Myöhemmin otetaan käyttöön alle 1 GHz taajuusalue, jolla palvellaan haja-asutusalueiden asukkaita ja esineiden internetin (IoT, Internet of Things) käyttäjiä.

5G:n taajuusalueet eivät ole uusia, vaan niitä on jo aiemmin hyödynnetty muun muassa lentokenttien turvaporteissa, nopeusvalvontatutkissa ja mikroaaltolinkeissä. Tutkimustiedon perusteella ei ole myöskään syytä epäillä, että myöhemmin käyttöön otettavilla millimetriaalloilla olisi haitallisia terveysvaikutuksia raja-arvot alittavassa altistuksessa. Ne esimerkiksi etenevät heikosti kudoksessa, eivätkä tunkeudu ihon tai silmien pintakerroksia syvemmälle.

2. 5G-tukiasemat ovat säteilyltään paljon voimakkaampia kuin 3G- tai 4G-tukiasemat.

Ensimmäisessä vaiheessa käyttöön otettavien 5G-tukiasemien lähetystehot ovat samaa luokkaa kuin aiemmissa matkaviestintekniikoissa. Oikein asennetun tukiaseman aiheuttama altistus on hyvin vähäistä.

Tämä johtuu radioaaltojen nopeasta vaimenemisesta, kun siirrytään kauemmas antennista. Esimerkiksi etäisyyden kaksinkertaistaminen pudottaa säteilyn voimakkuuden neljäsosaan.

Millimetriaaltoalueella tukiasemien peittoalue on pieni, noin 100 metrin luokkaa. Tiivis tukiasemaverkko mahdollistaa, että myös 5G-päätelaitteet voivat toimia pienellä lähetysteholla.

3. 5G:n käyttöönotto lisää radiotaajuisen säteilyn määrää ympäristössämme.

5G-teknologia tulee aiempien tekniikoiden rinnalle, joten radiotaajuisen säteilyn määrä tulee hieman lisääntymään. 5G-verkon tukiasemat eivät kuitenkaan tule kasvattamaan altistusta merkittävälle tasolle.

4. 5G-tukiasemat aiheuttavat säteilyä, joka on uhka ihmisen terveydelle.

Radiotaajuisen säteilyn ainoa tieteellisesti todennettu vaikutus on kudosten lämpeneminen.

Matkaviestinverkkojen säteilyturvallisuuden varmistamiseksi säteilylainsäädännössä on määritelty altistuksen raja-arvot. Rajaksi määrätyn säteilyannoksen ja mahdollisesti terveydelle haitallisen kudosten lämpenemisen väliin jää iso turvamarginaali.

Raja-arvot perustuvat parhaaseen tieteelliseen näyttöön ja kattavat kaikki nyt käytössä olevat taajuudet sekä tulevaisuudessa käyttöön tulevat uudet 5G-verkon taajuudet. Raja-arvot suojaavat niin lyhyt- kuin pitkäaikaisenkin altistumisen terveysvaikutuksilta.

5. 5G-teknologia on haitallista etenkin lapsille, vanhuksille ja raskaana oleville.

Kun 5G-teknologiaa käytetään siten, että altistuksen raja-arvot eivät ylity, se ei nykytiedon valossa aiheuta terveysriskejä lapsille, vanhuksille tai odottaville äideille.

Matkapuhelinten terveysvaikutuksiin sisältyy toistaiseksi joitakin epävarmuuksia. Tämän vuoksi STUK suosittelee välttämään turhaa altistumista matkapuhelimen säteilylle. Etenkin lasten turhaa altistumista on hyvä rajoittaa, koska elinikäinen altistumisaika on pidempi kuin aikuisena matkapuhelimen käytön aloittaneilla ja lapsia koskevaa tutkimustietoa on varsin vähän saatavilla.

Suositus ei koske tukiasemien aiheuttamaa heikkoa altistumista, koska sen haitallisista terveysvaikutuksista ei ole tieteellisesti pätevää näyttöä.

Matkapuhelimien säteilylle altistumista on helppo vähentää käyttämällä hands free -laitetta tai kaiutintoimintoa ja pitämällä puhelinta kauempana päästä ja kehosta. Myös jaettaessa älypuhelimen verkkoyhteyttä muille laitteille puhelinta on hyvä pitää esimerkiksi pöydällä taskun sijaan. Matkapuhelin säteilee huonossa kentässä paljon voimakkaammin kuin hyvässä kentässä.

6. 5G-tukiasemien säteily heikentää vastustuskykyä ja altistaa sen vuoksi muun muassa koronavirukselle.

5G-tukiasemien säteily ei altista viruksille, sillä matkaviestinverkoissa käytetyn radiotaajuisen säteilyn ei ole todettu vaikuttavan vastustuskykyyn.

7. 5G-säteily lisää syöpäriskiä.

Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC (International Agency for Research on Cancer) arvioi vuonna 2011, että matkapuhelinten radiotaajuinen säteily saattaa aiheuttaa syöpää. Aiheesta on tehty satoja tutkimuksia, mutta toistaiseksi yhteyttä ei ole voitu vahvistaa.

Syöpätilastoista ei ole havaittavissa, että pitkäaikainen matkapuhelimen käyttö lisäisi aivokasvainriskiä. Muiden altistumistyyppien (muun muassa tukiasemien aiheuttamat taustakentät) osalta IARC katsoo, että näyttöä syöpävaarasta ei ole.

8. 5G on uhka luonnolle, esimerkiksi linnuille ja hyönteisille.

Haitoista ei ole uskottavaa tieteellistä näyttöä.

9. STUK:lla ei ole riittävästi resursseja valvomaan 5G-tukiasemien aiheuttamaa terveysuhkaa.

Vastuu 5G-tukiasemien turvallisuudesta on ensisijaisesti verkkoyhtiöillä. Matkaviestinoperaattoreiden velvollisuus on huolehtia siitä, että tukiasemat asennetaan siten, että väestö ei pääse altistumaan liian voimakkaalle säteilylle.

STUK puuttuu tarvittaessa virheellisesti tehtyihin asennuksiin. Virheelliseksi epäillyistä asennuksista STUK saa tietonsa erityisesti kansalaisyhteydenottojen kautta. Tarvittaessa STUK käy tarkastamassa kyseisen tukiaseman paikan päällä.

Kasvava säteilynkäyttö edellyttää tutkimuksen ja valvonnan resurssien turvaamista myös tulevaisuudessa. Nyt vallitseva hyvä turvallisuustaso on vuosien kehityksen tulos. Vain näin voidaan taata riippumaton, päätöksentekoa tukeva tieto ja sitä kautta säteilyturvallinen Suomi.

Lue lisää:

Valheenpaljastaja: Miksi salaliittoteoreetikot liittävät yhteen 5G-verkon ja koronaviruksen? Epävarmuus ja huoli saavat ihmiset uskomaan mitä villeimpiin teorioihin

Telemaston tuhoamisesta yli 100 000 vahingot Pohjanmaalla – ei viitteitä koronaviruksen aiheuttamiin salaliittoteorioihin

Kaiken takana ovat taas liskoihmiset – Miksi korona kiehtoo salaliittoteoreetikoita ja miksi villeimpiinkin salaliittoihin uskotaan?

EU:n viranomaiset tutkivat nopealla aikataululla, voidaanko viruslääke remdesivir ottaa käyttöön myös EU-alueella. Asiasta on kertonut ensimmäisenä Ruotsin TV4 Nyheter.

Remdesivir on otettu käyttöön Yhdysvalloissa koronaviruksen aiheuttaman COVID-19-taudin hoidossa.

Ruotsin Lääkeviraston infektio-osaston johtaja Charlotta Bergqvist vahvistaa TV4:lle, että remdesivirin käyttöönottoa tutkitaan nyt erittäin korkealla prioriteetilla ja että päätös saattaa tulla jo muutamassa päivässä.

Ruotsin radiolle antamassaan haastattelussa hän tosin sanoo, että päätöksenteko todennäköisesti kestää kauemmin.

Remdesiviriä on käytetty esimerkiksi verenvuotokuume ebolan hoitoon. Koronasairauden hoidossa hoitotulokset ovat ristiriitaisia, joskin tietoa on toistaiseksi vähän.

Yhdysvalloissa sen havaittiin lyhentävän potilaiden sairaalajaksoja keskimäärin neljällä päivällä. Kiinassa tehdyssä tutkimuksessa hoitotulosta ei havaittu, mutta kyseinen tutkimus jäi keskeneräiseksi.

Charlotta Bergqvist muistuttaa, ettei ole lainkaan varmaa, että lääke otetaan käyttöön EU:ssa. Sen käyttöön sisältyy sivuvaikutuksia, jotka iskevät erityisesti potilaan maksaan.

Viranomaiset punnitsevat nyt, onko lääkkeestä saatu hyöty suurempi kuin sen haitat ja siihen liittyvät riskit.

Remdesivir-lääkkeestä saadut lupaavat tutkimustulokset herättävät toivoa Yhdysvalloissa

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Hallitus koolla Säätytalolla, Marin: ravintolatuet eduskuntaan ensi viikolla, Suomessa 78 uutta tartuntaa

Hallitus kokoontui aamukymmeneltä Säätytalolle pohtimaan, miten koronaviruksen takia asetettuja rajoituksia voidaan purkaa hallitusti.

Säätytalolle aamulla saapuneet ministerit olivat vähäsanaisia neuvottelupäivän odotuksista. Moni ministereistä käveli suoraan sisään pysähtymättä vastaamaan toimittajien kysymyksiin. Päivästä odotetaan joka tapauksessa pitkää.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi ennen neuvotteluiden alkua toimittajille uskovansa, että sunnuntain aikana keskustelussa päästään jo pitkälle.

Marin myös totesi, että hänellä itsellään on jo Hetemäen raportin pohjalta hahmotelma siitä, miten rajoitustoimenpiteitä voitaisiin lähteä purkamaan.

– Olen lukenut tämän raportin, ja itselläni on hahmotelma siitä, mikä on oikea järjestys lähteä näitä rajoitustoimenpiteitä purkamaan, Marin sanoi.

Marin ei kuitenkaan kommentonut tarkemmin yksittäisten toimenpiteiden purkua.

– Käymme hallituksen kanssa yhdessä tämän keskustelun ja sen jälkeen linjaamme kokonaisharkintaan pohjautuen, miten etenemme, Marin totesi.

Marin myös kertoi, että kokonaisuus ravintoloille osoitettavista tuista menee eduskunnan käsittelyyn ensi viikolla.

Kulmuni: Yritystuet eivät sunnuntaina käsittelyssä

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) totesi, että vaikka rajoituksia nyt purettaisiin, niitä voidaan joutua myöhemmin uudelleen kiristämään.

– Koronavirusta ei missään nimessä ole vielä päihitetty, joten jossain vaiheessa saattaa tulla myös kiristyksiä.

Toimittajan kysymykseen yritystuista Kulmuni totesi, että niitä ei sunnuntain neuvotteluissa käsitellä.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ei Säätytalon portailla ennakoinut Suomen ja Viron välisen rajan avaamista.

– Katsotaan, mitä asiantuntijat sanovat. Mennään ihan terveys edellä näissä kysymyksissä. yhteydessä, Haavisto totesi.

Haavisto kertoi olleensa Viron ulkoministeriin yhteydessä viime viikolla.

– Puhuimme paljon tästä kysymyksestä. Kysymys täällä olevista työntekijöistä, jotka ovat pitkään olleet käymättä kotona, alkaa olla polttava.

Hetemäen raportti valmistui myöhään lauantaina

Sunnuntain neuvotteluiden pohjana on valtiosihteeri Martti Hetemäen johtaman työryhmän raportti, joka valmistui myöhään lauantaina. Ryhmän toimeksiantona oli valmistella suunnitelma Suomen tieksi ulos koronakriisistä.

Suurin osa voimassaolevista rajoituksista päättyisi toukokuun puolivälissä ilman uusia päätöksiä. Ravintolat pysyvät suljettuna näillä näkymin 31.5. asti, eikä yli 500 hengen yleisötilaisuuksia saa järjestää ennen elokuuta.

Hallituksen neuvotteluissa tarkastellaan esimerkiksi sitä, kuinka pitkään 10 hengen kokoontumisrajoituksia on tarvetta jatkaa. Asialista on pitkä ja on epävarmaa, saadaanko yksittäisiä rajoituksia koskevia päätöksiä vielä päivän aikana tehtyä.

Hetemäen työryhmän raportin sisältö ei ole vielä julkista, mutta selvää on, että Suomi ei ole poistamassa kaikkia rajoituksia kerralla. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on sanonut, että rajoitustoimenpiteitä puretaan asteittain niin, että tautitilanne pidetään samalla hallinnassa.

Samalla tavalla on toimittu myös muissa maissa. Suomen tapaan ensimmäinen askel rajoitusten purkamisessa on usein ollut koulujen avaaminen. Ulkoministeriö on teettänyt Hetemäen työryhmälle arvioita siitä, millaisia toimia muut maat ovat valinneet.

Ylen haastattelussa Hetemäki on lupaillut työryhmältään esimerkiksi kriteerejä, joiden perusteella voidaan arvioida, miten rajoitusten poistamista vaiheistetaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä sosiaali- ja terveysministeriön tarjoamalla epidemiologisella tilannekuvalla on Hetemäen mukaan ratkaiseva merkitys ryhmän suunnitelmien kannalta.

THL: Rajoitteita ei saa purkaa liian nopeasti, mutta ei myöskään liian hitaasti

Hetemäen työryhmän käyttämiä tietoja ei ole julkistettu, mutta hallituksen viime viikolla käyttämissä THL:n arvioissa painotetaan, että rajoitustoimia ei voida lopettaa liian nopeasti, mutta toisaalta varoitetaan myös liian hitaasta rajoituksista luopumisesta.

Jos rajoitustoimet lopetetaan liian nopeasti, epidemia voi käynnistyä voimakkaana uudestaan. Toisaalta mikäli epidemia etenee yhtä hitaasti kuin nyt, voi syksyllä tai alkutalvesta olla THL:n mukaan edessä voimakas epidemiapiikki.

THL suosittaa rajoitteiden varovaista ja asteittaista purkamista niin, että tehtyjen päätösten vaikutuksia seurataan vähintään kolmen viikon ajan.

Myös testaamisen voimakkaalla lisäämisellä on merkittävä rooli erilaisissa koronarajoitusten purkamista koskevissa suosituksissa.

Elinkeinoelämän keskusliiton viime viikolla julkistamassa Exit-raportissa painotetaan taudin saamista hallintaan testaamisen ja kontaktien jäljittämisen avulla.

Raportin laatineen EK:n Exit-ryhmän puheenjohtaja, Keskon pääjohtaja Mikko Helander toivoo, että hallituksen neuvottelut johtavat selkeään suunnitelmaan, joka julkistetaan kansalaisille.

– Pidämme erittäin tärkeänä sitä, että maan hallituksen johdolla laaditaan konkreettinen tiekartta siitä, miten yhteiskuntaa ja taloutta ryhdytään avaamaan, Helander sanoo.

Hallitusta odottaa Säätytalolla pitkä päivä. Neuvotteluiden odotetaan jatkuvan pitkälle iltaan.

Lisää aiheesta:

Työryhmä etsii ulospääsyä koronakriisistä – Hetemäki valmis samanlaisiin suuntaviivoihin kuin Saksa, joka saanut ruusuja selkeästä viestistä rajoitusten purkamiseksi

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti: Valmiuslakia on syytä tarkastella koronakriisin jälkeen

Kouluihin palataan toukokuun 14. päivä alkaen – erityisjärjestelyillä pyritään pienentämään koronaviruksen riskiä

Poliisin mukaan suuret määrät nuorisoa autoili illan mittaan Pirkanmaalla valtaltie 12:lla. Reitti kulki sekä Hämeenkyrön että Sastamalan suuntaan.

Nuorison liikehdintä huipentui satojen autojen kokoontumiseksi Tampereelle, Hakametsän jäähallin parkkipaikalle, kerrotaan Sisä-Suomen poliisin tilannekeskuksesta.

– Jäähallin parkkipaikka oli täynnä autoja.

Kahden aikaan yöllä autoilijat olivat jo koko lailla vetäytyneet Hakametsän parkkipaikalta, kukin tahoilleen.

– Tämmönen tapaus tällä kertaa, tilannekeskuksesta kommentoitiin.

Poliisi on toivonut kansalaisten pysyvän kodeissaan koronaviruksen aiheuttamien rajoitustoimien aikana, jotta se voisi keskittyä kriittisiin tehtäviinsä. Virkavalta valvoo kokoontumisrajoitusten noudattamista muiden tehtäviensä ohessa ja voimavarojensa mukaan.

Tampereella autoja oli kuitenkin niin paljon, että poliisin mukaan juuri mitään ei ollut tehtävissä.

Pirkanmaan kokoontumisajoista kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

“Pikavipillä saatiin lomasetti

Kohteena Visulahden vahakabinetti

Vuokrasin halvimman matkailuauton

Meille hyvä, toisille mauton”

Arttu Wiskarin uusi kappale Tässäkö tää oli? on ehtaa Leevi and the Leavingsia sanoituksia myöten. Sounditkin ovat kohdillaan, sillä mukana soittaa alkuperäinen The Leavings -yhtye.

Wiskari, 35, myöntää avoimesti, että hän on musiikkitiiminsä kanssa opiskellut Gösta Sundqvistin tuotantoa. He arvostavat erityisesti ainutlaatuisia sanoituksia.

Yhtymäkohtia löytyy Wiskarin mukaan myös siitä, että hän on kokenut samanlaista arvostelua kuin Sundqvist aikoinaan. Kaikki eivät ole lämmenneet arkirealistisille sanoituksille, joista ei tiedä, onko ne tehty tosissaan vai huumorilla.

– Yritämme kulkea samoja jalanjälkiä ja laulaa sellaisista asioista, joista muut eivät ehkä laula. Se voi olla hyvin arkinen asia, mutta siellä voi olla joku tärkeä twisti.

Arvostelusta huolimatta Arttu Wiskari tekee jotakin oikein. Suomen muotoisen pilven alla oli viime vuoden soitetuin kappale radioissa ja nyt myös nuoret ovat löytäneet hänen musiikkinsa.

Rehellistä suomalaisuutta vai laskelmoivaa musiikintekemistä?

Vähän molempia.

Musiikkia Kehä III:n tuolle puolelle

Arttu Wiskarin läpimurtohitti Mökkitie julkaistiin kymmenen vuotta sitten. Kappale oli tyrmätty monessa levy-yhtiössä, joten se piti julkaista itse.

Lapsuuden mökkitielle ja 1980-luvun Suomeen palannut kappale vetosi suomalaisten nostalgian nälkään ja siitä tuli kaikkien yllätykseksi iso hitti.

Wiskari puhuu videoyhteyden välityksellä Espoossa sijaitsevan Mökkitie Records -levy-yhtiönsä sohvalta. Hän perusti yrityksen kavereidensa kanssa heti ensimmäisen kappaleen menestyksen jälkeen vuonna 2012.

Laulaja puhuu kaikesta tekemisestä pronominilla me korostamatta itseään. Artisti Arttu Wiskarin taustalla on tiimi, johon kuuluvat tekstejä tekevä Janne Rintala sekä tuotannosta vastaavat Olli Saksa ja Mika Laakkonen.

Mökkitie Recordsin talliin kuuluu muitakin artisteja kuten HesaÄijä ja Erika Vikman. Mökkitien koneisto on Vikmanin euroviisukarsinnoissa kohahduttaneen Cicciolinan taustalla.

Levy-yhtiö on kulkenut omia polkujaan ja tuottaa sellaista musiikkia, jota muut eivät tee. Mökkitie Recordsilla tiedetään, mikä kansaan uppoaa.

Wiskari uskoo, että menestyksen takana on rehellisyys.

– Tekstit ovat tietyn kuuloisia ja tuotannot helppoja. Siellä ei ole liikaa Amerikkaa. Se on suomalaisille muovattua ja tehtyä tuotantoa.

Jotkut ovat sanoneet, että heidän musiikkinsa on suunnattu suoraan Kehä III:n toiselle puolelle.

– Paljon enemmän siellä on duunia kuin Stadissa, laulaja kuittaa viitaten keikkailuun.

Kansanmiehelle kävi kaijakoot

Lottoa, jääkiekkoa, viinaa ja jatkosodasta kertova ukki. Arttu Wiskarin kappaleiden Suomi-kuvasto on niin häpeilemättömän kansanomaista, että se on helppo leimata juntiksi.

Samaan aikaan se helposti lähestyttävää. Musiikkia on vaikeaa ymmärtää väärin ja jokainen löytää yhtymäkohtia suomalaisuuteen.

Wiskari sanoo olevansa perinteisen artistin vastakohta. Hän ei keikistele promokuvissa kitara kädessä ja tukka laitettuna. Hänen vahvuutenaan on tavallisuus.

– Ihmiset voivat ajatella, että mä voisin olla Arttu Wiskari. Sitä kautta mua on helppo lähestyä. Olen vuosien saatossa saanut kansanmiehen leiman.

Mutta ei Wiskarin urakaan ole ollut koko aikaa pelkkää nousujohdetta. Alun menestysvuosien jälkeen iski laiskuus ja laulajan mukaan kusikin nousi päähän.

– Rahaa oli kuin rakennusmestarilla. En tehnyt enää töitä ja luulin, että biisit tulevat itsestään. Kun levystä ei tullut niin hyvä, levy-yhtiöltä tuli selkeä viesti, että jos seuraava ei lähde, niin se on tulos tai ulos. Sitten tuli herääminen.

Imagonsa takia Arttu Wiskari leimataan usein perussuomalaiseksi mieheksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita puoluekantaa. Laulaja on omien sanojensa mukaan poliittisesti neutraali.

Vuonna 2016 Wiskari osallistui Tähdet, tähdet -ohjelmaan, jossa oli mukana myös vielä tuolloin keskustan kansanedustajana ollut Mikko Alatalo. Hän kysyi Wiskarilta, mitä puoluetta tämä kannattaa.

– Sanoin, että en mitään. Mulla vaihtuu puolue joka viikko. Mä olisin helvetin huono kansanedustaja, koska mä olen jossain määrin kaikkien puolueiden puolella. Mikko sanoi, että sitten sinusta tulisi loistava kansanedustaja.

Arttu Wiskarin uraa on nyt kestänyt kymmenen vuotta ja hänelle on käynyt kuin Kaija Koolle muutama vuosi sitten - nuori yleisö on löytänyt hänen musiikkinsa. Enää ei ole noloa laulaa Wiskarin Tuntematon potilas -kappaletta karaokessa ja uusin biisi Tässäkö tää oli? nousi ensimmäisenä Wiskari-kappaleena nuorisokanava YleX:n soittolistalle.

Laulajan mukaan nuorempaa yleisöä on alkanut näkyä entistä enemmän hänen keikoillaan. Aiemmin junttileiman saaneesta Wiskarista on tullut katu-uskottava myös Helsingin hipstereiden keskuudessa.

– Nyt on ehkä sellainen vaihe uralla, että nuoriso löytää uudelleen biisejä, jotka itselle tuntuivat vanhoilta. Musiikki alkaa alkaa elää toista aaltoa.

Festarikesän peruuntuminen harmitti, mutta vain aluksi

Kesäfestareilla riekkuminen ei ole koskaan ollut Arttu Wiskarille mikään juttu. Hän muistelee käyneensä kerran Ruisrockissa katsomassa Anssi Kelaa sekä Pori Jazzeilla muutaman kerran fiilistelemässä suosikkejaan kuten Earth, Wind & Firea ja B.B. Kingia. Telttailun ja örveltämisen hän on jättänyt muille.

Ensimmäinen oma festarikeikka on jäänyt mieleen, kun hän Mökkitie-kappaleen suosion myötä lähti Himoksen juhannusfestareille suoraan rautakaupan tiskin takaa.

– Tunnin slottiin ei ollut tarpeeksi omia biisejä, joten vedettiin yksi biisi Popedaa ja mä kerroin vitsejä siellä välissä, Wiskari muistelee nauraen.

Nyt festivaalikesä on käytännössä kokonaan peruttu koronan takia. Arttu Wiskarin kohdalla keikkoja jäi soittamatta kevään ja kesän ajalta 70-80.

Vielä maaliskuussa se harmitti, sillä tarkoitus oli juhlistaa artistin 10-vuotista uraa. Kun koronatilanteen vakavuus on selvinnyt, Wiskarin mielestä festarikesän peruminen on ollut täysin perusteltua.

– Jos on iso riski, että korona tulee vielä isommin takaisin, niin ei ole järkeä järjestää isoja yleisötapahtumia.

Peruuntuneista keikoista tulee takkiin Wiskarillekin. Saamatta jääviä keikkatuloja enemmän häntä surettavat kiertueella mukana kiertävät muusikot, teknikot ja fanituotteiden myyjät, jotka jäävät nyt ilman palkkaa. Korvaavia töitä on vaikea löytää.

Suomalaisille festivaalit ovat tärkeä osa lyhyttä kesää. Laulaja uskoo, että suomalaiset kestävät yhden kesän ilman festareita, varsinkin jos ensi kesä saadaan viettää ilman koronaa.

– Luulen, että silloin on ennätysmäärä tapahtumia ja paljon myös uusia tapahtumia. Ja varmaan jokainen bändi kiertää enemmän kuin mitä olisi tänä kesänä kiertänyt.

“Apua pitää muistaa pyytää”

– Muistatko aikaa kun ei ollut koronaa?, Wiskari kysyy.

Hän ei ainakaan itse muista, minkälaista normaali arki on.

– Nyt tuntuu, että se oli kauheeta laiskottelua. Se oli paskantärkeetä pyörimistä joka suuntaan. Nyt on paiskittu hommia hullun lailla.

Wiskari viittaa tällä siihen, että hän on koronakriisin aikana pyörittänyt musiikkikuvioiden lisäksi ravintolabisnestään. Espoossa sijaitseva Wiskarila-ravintola avattiin elokuussa ja se joutui heti kättelyssä ison haasteen eteen.

Kotiinkuljetuksia on kuitenkin riittänyt sen verran paljon, että Wiskari itsekin on kuskannut ruokaa asiakkaille näiden ihmetykseksi.

– Kyllä porukka fiilistelee, että on hauskaa, kun omistaja laittaa kädet saveen.

Viime viikolla kohistiin Business Finlandin jakamista koronoavustuksista, jotka eivät monen mielestä kohdistuneet apua eniten kaipaaville. Arttu Wiskarin ravintola sai avustusta 100 000 euroa ja sitä reviteltiin iltapäivälehdissä.

Wiskarin mielestä mediassa on luotu väärää mielikuvaa avustuksista. Raha on tarkoitettu oman bisneksen kehittämiseen, ja Wiskarin mukaan hänen ravintolansa kohdalla avustus oli elinehto. Ilman sitä olisi lappu luukulla.

– Nukun hyvin yöni, koska se tuli täysin tarpeeseen ja se myös pelasti monen ihmisen työpaikan.

Koronakriisi on sysännyt monet todella pahaan ahdinkoon. Useilla aloilla ollaan taloudellisesti ahtaalla ja lomautuksia on paljon. Lisäksi väkivalta perheissä on lisääntynyt.

Wiskarin mielestä samaan aikaan ei pidä unohtaa sitä, kuinka paljon ihmiset auttavat toisiaaan.

– Tärkein mitä pitäisi muistaa on pyytää apua, jos sille on tarvetta.

Konemusiikki piristää Wiskaria

Arttu Wiskarin uutta albumia on saatu odottaa jo useampi vuosi. Nyt levy on viimeisiä lauluosuuksia vaille valmis. Artistin viides pitkäsoitto on määrä julkaista tämän vuoden puolella, ehkä jo kuukauden tai parin päästä.

Keikoille olisi tarkoitus päästä lokakuussa, mikäli korona suo. Suunnitelmissa on tehdä loppuvuonna kiertue isompiin konsertisaleihin, joissa yleisömäärää voi tarvittaessa supistaa koronatilanteen mukaan.

Kriisiaikana ihmiset kaipaavat musiikilta turvallisuutta ja nostalgiaa. Tähän tuntuu vetoavan Wiskarin uusi kappale, jossa lauletaan tavallisen perheen traagisesta automatkasta. Pelkkä Tässäkö tää oli? -nimi on kuin koronatunnelmaan tehty.

Biisi on keikkunut julkaisusta lähtien Spotifyn soitetuimpien joukossa.

– Ehkä se on lohtu ihmisille, että musiikki on normikamaa. Eihän normaalielämä tästä mihinkään muutu, laulaja tuumaa.

Wiskari itse on tosin innostunut kuuntelemaan korona-aikana konemusiikkia. Hänen 7-vuotias poikansa on löytänyt TikTok-videopalvelun, ja isä on tehnyt vieressä videoilta biisilöydöksiä. Niistä on syntynyt soittolista esimerkiksi trance-musiikista.

Laulaja sanoo kaipaavansa korona-aikaan piristävää musiikkia.

– Ehkä itse kaipaa iloista ja reipasta ja jotain sellaista, mikä vie mut sinne festareille kalja kourassa katsomaan Popedaa.

– Mulle ei nyt ehkä tähän väliin toimisi sellainen Arttu Wiskarin musiikki, Arttu Wiskari nauraa.

Lue myös: YleX Kommentti: Arttu Wiskari on suomipopin Lidl-lenkkari

Lentoyhtiö Norwegian pääsi sunnuntaina askeleen eteenpäin talouskriisissään, kun se pääsi sopimukseen velkojiensa kanssa. Yhtiöllä on velkaa reilu miljardi euroa.

Norwegianin velkojilla oli vappuaattoon asti aikaa päättää, hyväksyvätkö ne lainojen ja leasing-sopimusten vaihtamisen yhtiön osakkeisiin. Perjantaina sopimusta ei tullut, mutta sunnuntaina yhtiö ilmoitti saaneensa allekirjoitukset.

– Voin ilokseni ilmoittaa, että olemme päässeet sopimukseen joukkovelkakirjojen omistajien kanssa, kertoi Norwegianin toimitusjohtaja Jacob Schram sunnuntaina.

Seuraavaksi Norwegianin velkojien on määrä hyväksyä kriisisuunnitelma, minkä jälkeen se siirtyy osakkeeomistajien päätettäväksi ylimääräisessä yhtiökokouksessa huomenna maanantaina.

Sen jälkeen Norwegianin pitää varmistaa valtion takaama laina. Yhtiö on ilmoittanut, että ellei se saa valtion takaamia 2,7 miljardin kruunun eli 240 miljoonan euron lainoja toukokuun puoliväliin mennessä, kassa tyhjenee kokonaan. Valtio on edellyttänyt ehtona sopimusta velkojien kanssa.

Jos hanke menee läpi, nykyisten osakkaiden omistus lentoyhtiössä laimenee noin viiteen prosenttiin. Norwegian on ollut Norjassa suosittu kansanosake, joten toimet kirpaisevat monia.

Norwegianin koneista valtaosa on maassa, ja yhtiö maksaa tällä hetkellä vain aivan välttämättömimmät kulunsa.

Aiheesta aiemmin:

Valtaosa Norwegianin koneista pysyy maassa kevääseen 2021 asti – yhtiön kassa tyhjenee vauhdilla

Lentoyhtiö Norwegianin ongelmat vaikuttavat satoihin työntekijöihin Suomessa - ostettujen lippujen kohtalo epäselvä

Alkavalla viikolla sää on vaihtelevaa, mutta tiistain ja keskiviikon tienoilla voi 15 asteen lämpötilaraja rikkoutua maan etelä- ja itäosissa, ennustaa Ylen meteorologi Anne Borgström.

Pilvien lomasta näyttäytyvä aurinko lisää kevään tuntua.

– Pohjanmaalla alkuviikko on melko aurinkoinen, muualla vaihteleva, Borgström kertoo.

Maanantain vastaisena yönä saapuu sadekuuroja lounaasta ja kuurosateita saadaan Turku-Joensuu-akselilla.

– Pohjois-Lapissa tulee huomenna lumensekaista räntää ja Ylä-Lappiin saattaa tulla jopa viitisen senttiä uutta lunta. Ylä-Lapissa varoitetaan myös huonosta ajokelistä. Tiistain vastaisen yönä Lapin lumisateet väistyvät, Borgström sanoo.

Tiistai on koko maassa viikon poutaisin ja aurinkoisin päivä. Keskiviikkona Suomen ylle leviää jälleen enemmän pilviä ja niiden myötä kuurosateita.

Säässä ei tapahdu Borgströmin mukaan suurempaa muutosta loppuviikkoa kohti mentäessä.

Lapissa tuuli ja aurinko sulattavat lunta pikkuhiljaa

Lapissa metrinen lumipeite peittää maata vielä monin paikoin. Myös Pohjois-Karjalassa, esim. Ilomantsissa, lunta on puolisen metriä.

Öisin mittari painuu pohjoisessa vielä pakkasen puolelle.

– Kylmät pakkasyöt ovat lumisessa Lapissa tulvien kannalta parempi vaihtoehto, kun tuuli ja aurinko pääsevät sulattamaan lunta hitaasti päiväsaikaan, Borgström muistuttaa.

Maaliskuun lopulla Ivalon seudulla varauduttiin ennätystulviin, koska Ivalon vesistöalueella on enemmän lunta kuin koskaan ennen.

Lapin ja Kainuun järvet ovat vielä jään peittämiä, paikoin jää on jopa parikymmentä senttiä tämän ajankohdan keskiarvoa paksumpaa. Kevätjäät ovat kuitenkin petollisia, tutkijat muistuttavat.

Aiheesta aiemmin:

"Jos kevät tulee äkkiä, sitten uidaan" – lumiennätykset saavat ivalolaiset varautumaan tänä vuonna suuriin tulviin

Poikkeuksellinen jäätalvi tekee kevätjäistä petollisia – Perämeren jäällä ei pitäisi enää liikkua

Kun suomalaismatkailijat koronapandemian jälkeen palaavat Tallinnaan, minkä näköinen kaupunki heitä odottaa? Mitä on jäljellä entisestä, mikä on muuttunut?

Vielä on varhaista sanoa. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että tuttu lempiravintola tai -kauppa on voinut kadota katukuvasta.

Koin tällä viikolla pienen shokin huomattuani, että kantakahvilani paikalla oli pelkkä tyhjä liiketila.

Kaikkiaan 11 000 virolaista on menettänyt työpaikkansa koronan vuoksi, ja pahimpien kärsijöiden joukossa ovat juuri turismista riippuvaiset asiakaspalvelu- ja majoitusalat.

Suomalaisten paluuta odotetaankin täällä jo kuumeisesti. Matkailu muodostaa kymmenen prosenttia Viron bruttokansantuotteesta, ja jopa 35 prosenttia turisteista tulee Suomesta.

Luonnollisesti Virossa siis innostuttiin, kun Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi keskiviikkona Viron yleisradion ERR:n haastattelussa Suomen hallituksen suunnittelevan Viron ja Suomen rajan avaamista.

Haaviston mukaan raja avataan asteittain. Ensimmäisenä vapautetaan työmatkaliikenne, matkailijoiden vuoro on vasta myöhemmin. Hallitus keskustelee aiheesta sunnuntaina.

Vaikka turisteja joudutaan vielä odottamaan, jo pelkän työmatkaliikenteen avautuminen olisi Virolle voitto.

Ulkoministeri Urmas Reinsalun alkuperäisen ehdotuksen mukaan Suomi ja Viro olisivat voineet muodostaa kriisissä yhteisen karanteenialueen, jonka sisällä työmatkaliikenne olisi sallittu.

Suomen päätös kieltää laivojen henkilöliikenne 11. huhtikuuta alkaen olikin Virolle pettymys. Se asetti tuhannet maiden välillä pendelöivät virolaiset vaikean päätöksen eteen: jäädäkö Viroon perheen luo vai Suomeen, jossa on työpaikka.

Viron entinen pääministeri Mart Laar (Isänmaa-puolue) pitää Suomen päätöstä merkkinä siitä, ettei Suomi halua ylläpitää erityssuhdettaan Viroon.

– Suomella oli mahdollisuus ottaa tärkeä askel ja tehdä Virosta ja Suomesta yhteinäinen talous- ja kriisialue, mutta Suomi jätti tämän tilaisuuden käyttämättä, Laar sanoi taannoin ERR:lle antamassaan 60-vuotisjuhlahaastattelussa.

Laarin mukaan Viron kannattaakin jatkossa tukeutua kriisitilanteissa mieluummin etelänaapureihinsa, Latviaan ja Liettuaan.

Työmatkailun vapauttamista pyysi myös Viron työnantajien keskusliitto keskiviikkona Suomen pääministerille Sanna Marinille lähettämässään kirjeessä.

Hekin ottivat vertailukohdaksi etelänaapurit. Työmatkaliikenne Viron ja Latvian välillä on jatkunut kriisin läpi, eivätkä koronatartunnat ole sen johdosta lisääntyneet rajan kummallakaan puolella, työnantajat painottivat.

Kriisistä huolimatta Virossa uskotaan vahvasti matkustajaliikenteen elpymiseen.

Viime viikolla Tallinnan kaupunginhallitus hyväksyi suunnitelman uuden raitiolinjan rakentamisesta sataman ja lentokentän välille.

Tallink ja Tallinnan kaupunki suunnittelevat satama-alueelle uutta matkustajaterminaalikompleksia. Kilpailevan suunnitelman on esittänyt valtio-omisteinen Tallinnan satama, joka aikoo rakentaa viereen oman monitoimisen satamarakennuksensa.

Viro on pieni ja ketterä talousalue, jossa nopeat muutokset ovat mahdollisia. Siinä, kuinka nopeasti maan talous elpyy, matkailulla ja siten myös meillä suomalaisilla on iso rooli.

Tämä juttu on osa perjantaisin ilmestyvää Eurooppa-uutiskirjesarjaa. Voit tilata kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä.

#SOMESSA: Koronakriisi ei ole jalkapalloa, Hollannin pääministeri Mark Rutte!

Kun Eurooppa-kirjeen toimitus etsii eurooppalaista keskustelua kuvaavia some-päivityksiä tälle palstalle, ehtymätön kaivo ovat poliittisten johtajien kompuroinnit julkisuudessa tai heidän tyylitön käytöksensä. Viime päivinä haukkuja on sadellut Hollannin pääministerille Mark Ruttelle.

Twitterissä levisi keskiviikkona video, jolla työmies huikkaa Ruttelle tämän kävellessä ohi: "Älä anna sitä rahaa Italialle ja Espanjalle!" Rutte vastaa "En, en, en", nauraa, näyttää peukkua ja mumisee "painetaan mieleen".

Monet EU-parlamentaarikot twiittasivat, että juuri Rutten kaltaisella käytöksellä revitään Eurooppaa hajalle. "Tämä ei ole jalkapallo-ottelu, ei ole vastustajaa voitettavaksi. Me olemme kaikki samaa joukkuetta", sosialistiryhmän puheenjohtaja Iratxe Garcia-Perez paheksui.

#FAKTA: Koronavirus voi köyhdyttää köyhiä entisestään

Aina viime vuoteen asti erittäin köyhien määrä Euroopassa väheni. Kaikista EU-kansalaisista vajaat kuusi prosenttia eli noin 24 miljoonaa ihmistä kärsi vakavasta aineellisesta puutteesta. He eivät pysty esimerkiksi syömään lihaa tai kalaa säännölliseti, viettämään viikonkaan lomaa muualla kuin kotonaan tai heillä ei ole varaa televisioon, pesukoneeseen tai puhelimeen.

Täältä voit lukea tarkemmin, miten Eurostat määrittelee vakavan aineellisen puutteen ihmisen elämässä.

Koronakriisin talousvaikutusten sanotaan iskevän pahiten juuri kaikkein köyhimpiin, ja tämän vuoden jälkeen pylväikön korkeuskehitys saattaakin muuttua.

TAPAHTUI TÄLLÄ VIIKOLLA: Kouluja aukaistiin eri puolilla Eurooppaa

Suomen hallitus päätti keskiviikkona avata koulut lapsille torstaista 14. toukokuuta alkaen. Opettajien ammattijärjestö vastusti päätöstä, lastenlääkärit puolustivat. Myös muualla Euroopassa opinahjoja on avattu. Ruotsi ei sulkenut niitä koko viruksen leviämisaallon aikana, koska sulkemisesta arvioitiin koituvan enemmän haittaa kuin hyötyä.

Euroopan keskuspankki teki torstaina kiinnostavan päätöksen, kun se ilmoitti lisäävänsä pankkien rahoitusta kesäkuusta alkaen. Edullisimmillaan pankit voivat saada lainaa -1 prosentin korolla, jos ne lisäävät lainoitustaan yrityksille ja kotitalouksille. Käytännössä keskuspankki siis maksaa pankeille siitä, että nämä elvyttävät taloutta..

Brysselin koneessa Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Juhana Aunesluoma puhuu toimittaja Maija Elonheimon kanssa siitä, että EU-mailla on edessä vielä suuria kiistoja taloudellisesta tuesta eri maille. Sisämarkkinoiden kannalta on ollut ongelma, että sairaalatarvikkeiden vientiä rajoitettiin kriisin alussa.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan Unescon maailmanperintökohteisiin liittyviä intohimoja. Kohteiden valintaa on arvosteltu liiasta Eurooppa-keskeisyydestä.

Saa nähdä, miten käy eurooppalaisten lentelyn tulevaisuudessa. Ainakin lentoyhtiöt ovat nyt erittäin pahassa pinteessä, esimerkkinä Norwegian. Moneen muuhun yhtiöön nähden Finnairilla menee paremmin.

Koronan runtelema turismi tarvitsee valtavasti taloudellista tukea. EU-mailla ei ole tarkkaa tietoa turismin yhteenlasketuista menetyksistä, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen.

Saksa kielsi vappuaattona Hizbollah-järjestön toiminnan maassa. Kotietsinnät aloitettiin samantien. Aikaisemmin muun muassa Yhdysvallat on luokitellut Hizbollahin terrorijärjestöksi. EU luokittelee Hizbollahin aseellisen siiven terrorijärjestöksi, mutta ei sen poliittista siipeä.

SEURAA ENSI VIIKOLLA: Kuinka isoksi EU:n uusi 7-vuotinen talousarvio kasvaa?

Euroryhmä kokoontuu puhelinneuvotteluun jälkeen ensi viikon perjantaina. Aiheen arvannette. Sama aihe on työ- ja sosiaaliministerien pöydällä tiistaina.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen antaa uuden esityksen EU:n seitsemän vuoden budjetista koronan vaatimilla korjauksilla ensi keskiviikkona. Todennäköisesti esitykseen liittyy alustava ehdotus uudesta jälleenrakennusrahastosta. Kun EU-budjetti nyt vastaa himpun yli prosenttia jäsenmaiden bruttokansantulosta, uusi budjettiehdotus saattaa olla kaksi kertaa suurempi.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä.

Korttelirallin hinnaksi 100 euroa – uusi tieliikennelaki kieltää tarpeettoman ja metelöivän ajon koko Suomessa

Huviajelu on lain mukaan tarpeetonta ajoa. Kaasuttelu ja stereoiden huudattaminen ovat häiritsevää ajoa. Kesäkuussa näihin puree uusi laki, joka jättää poliisille paljon tulkinnanvaraa.

Sisko Savonlahden kolumni: Kun kärpänen lensi kurkkuuni, tajusin jotakin oleellista elämästä

Koronatartunnan välttämiseksi voi tehdä kaikkensa – mutta entä, jos vähempikin riittäisi, kysyy kirjailija Sisko Savonlahti.

Päätös koulujen ja ravintoloiden avaamisesta tehdään epävarmoilla ennusteilla – Kukaan ei tiedä, kuinka tarttuva ja tappava korona todella on

THL:n kuolleisuuslukua arvostellaan yhä liian matalaksi. Vasta-ainetutkimus voi tuoda pian selvyyttä kiistaan tartuntojen yleisyydestä ja kuolleisuudesta.

Mitä koronapotilaiden hoidosta on kuukaudessa opittu? Ylilääkärin mukaan ainakin se, että seuraavasta päivästä ei tiedä kukaan

Suurin tähän asti löytynyt viisaus koronapotilaista on se, että tauti on hyvin monimuotoinen ja kyse on kaikkea muuta kuin yhdenmukaisesti etenevästä taudista, asiantuntija toteaa. Tämä tekee sairauden ennustettavuudesta vaikean.

Viekö korona persikkasi? Etelä-Euroopan hedelmät ja vihannekset uhkaavat mädäntyä pelloille, koska virus sulki rajat

Italia ja Espanja ovat EU:n suurimmat vihannes- ja hedelmätuottajat. Molemmissa maissa viljelijöillä on hankaluuksia saada sato kerättyä ja se voi näkyä niiden hinnoissa sinunkin kaupassasi.

Alkava viikko tuo helpotuksia koronaviruksen takia asetettuihin rajoituksiin monissa Euroopan maissa.

Viruksesta pahoin kärsineessä Italiassa ihmiset voivat maanantaista lähtien jälleen vierailla sukulaistensa ja muiden läheistensä luona. Muutamaa ihmistä suuremmat kokoontumiset on kuitenkin edelleen kielletty.

Yhä useampi italialainen voi palata töihin, kun muun muassa tehtaat ja rakennustyömaat aukeavat. Monien vanhempien töihinpaluuta vaikeuttaa kuitenkin se, että koulut pysyvät kiinni kevätlukukauden loppuun ja aukeavat seuraavan kerran vasta syyskuussa.

Myös ravintoloiden toimintaa vapautetaan hieman. Maanantaista lähtien ihmiset voivat hakea ravintoloista noutoruokaa, kun aiemmin vain kotiinkuljetukset oli sallittu.Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan ravintoloissa sisällä syöminen aiotaan sallia jollain tapaa kesäkuun alusta alkaen.

Joukkoliikenteessä on käytettävä kasvosuojainta, samaten kaupassa käydessä.

Italian viranomaiset ovat korostaneet, että rajoituksia puretaan varovaisesti ja vaiheittain. Seuraavaksi 18. toukokuuta museoiden ja kirjastojen on määrä avautua ja urheilujoukkueet voivat jatkaa ryhmäharjoituksia.

Pääministeri Giuseppe Conte on varoittanut, että rajoituksia saatetaan kuitenkin joutua kiristämään uudestaan, jos tartuntatilanne sitä vaatii.

Kasvosuojaimia pitää käyttää ja etäisyys säilyttää

Myös Puolassa ja Sloveniassa osa yrityksistä saa jatkaa toimintaansa alkavalla viikolla. Puolassa aukeavat ainakin hotellit, ostoskeskukset, lastentarhat ja osa museoista.

Hallitus on määrännyt puolalaiset edelleen pitämään etäisyyttä toisiinsa sekä käyttämään kasvomaskia ulkona liikkuessa. Lisäksi kauppojen pitää rajoittaa asiakasmääriään.

- Avaamme talouttamme merkittävästi, mutta emme löysää turvallisuussääntöjä tuumaakaan, sanoi pääministeri Mateusz Morawiecki.

Unkarissa osa kaupoista, museoista, ravintolojen ulkotiloista, rannoista ja kylpylöistä voi avautua maanantaina. Rajoituksia ei kuitenkaan vielä höllennetä maan pääkaupungissa Budapestissa, jossa on todettu 70 prosenttia koko maan koronavirustartunnoista.

Saksassa hallitukselta odotetaan alkavalla viikolla laajempaa suunnitelmaa siitä, miten koronarajoituksia tullaan purkamaan pidemmällä aikavälillä. Keskiviikkona päätöksiä odotetaan muun muassa koulujen ja ravintolojen avaamisesta sekä Saksan jalkapallon pääsarjan Bundesliigan jatkumisesta.

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Hallitus kertoo uusista päätöksistä vasta huomenna, Suomessa 78 uutta tartuntaa ja 10 uutta kuolemantapausta, Italiassa pienin kuolinluku kuukausiin

Saippua on mahtava tuote niin pala- kuin nestemuodossakin. Saippua on yksinkertainen valmistaa ja edullinen ostaa. Ilman saippuaa nykyaikaisesta elämäntyylistä ei tulisi mitään.

Saippuan tärkeydestä huolimatta moni ei tiedä saippuasta juuri mitään. Ennen kodeissa saippuaa tehtiin itse, mutta nykyään se haetaan kaupasta. Harva on ajatellut, mihin saippuan pesuvoima perustuu.

Helsingin yliopiston professori, polymeerikemisti Heikki Tenhu on hämmennyksekseen huomannut, että kouluissakaan ei opeteta, mikä on miselli.

– Saippuoitten kyky järjestyä miselleiksi on kaiken salaisuus. Se on rakenne, jossa ulkopinta on poolinen – siis esimerkiksi sähköisesti varautunut tai vesiliukoinen – ja sisäosa on jotain muuta. Se on se salaisuus, että saippua pystyy liuottamaan ei-vesiliukoisia yhdisteitä.

Saippuat pystyvät siis irrottamaan tehokkaasti likaa ja eliöitä. Mikä kätevintä, irronnut lika huuhtoutuu vedellä pois. Niin yksinkertaisesti se on.

Mutta ihan ensimmäiset saippuat eivät olleet pesua varten.

Potaskan tilalle tuli parempaa

Sen verran historiasta tiedetään, että nykyisen Irakin alueella 4 500 vuotta sitten asuneet sumerit valmistivat kasvien tuhkasta ja öljystä keittäen saippuan esimuotoa. Pesemiseen sitä ei käytetty, vaan parantavana voiteena haavojen hoitoon.

Todennäköisesti jo sitä ennen saippuaa syntyi vahingossa, kun nuotiolla poltettiin eläimiä jumalille uhreiksi ja eläinten rasva ja tuhka sekoittuivat.

Myös egyptiläisillä, kreikkalaisilla ja germaaneilla oli jo ennen ajanlaskumme alkua hoitovoiteeksi tarkoitettuja saippuamaisia tuotteita.

Roomalaiset tekivät noin 2 000 vuotta sitten kiinnostavan havainnon. Keitetyistä aineksista valmistettu tuote irrotti samalla levittämisellä vartalosta likaa ilman, että ihoa piti erityisesti hinkata tai kaapia.

Varsinainen saippua – sellaisena kuin nykyihmiset sen tuntevat – on peräisin 600-luvun arabeilta. Arabit korvasivat potaskan eli ruukkutuhkan alkalisilla suoloilla ja keittivät suoloja ja öljyä niin pitkään, että seoksesta tuli kiinteää massaa. Oikein kiinteäksi saippua tuli poltetun kalkin kanssa.

Tieto saippuasta siirtyi keskiajalla Eurooppaan. Espanjalaiset, ranskalaiset ja italialaiset alkoivat ensimmäisinä valmistaa upeita saippuoita aatelisväen puhdistautumiseen.

Julkisten kylpylöiden levitessä Euroopassa pääsivät monissa maissa myös maanosan köyhemmät saippuoiden kanssa tekemisiin.

Saippuan onni kääntyi 1300-luvulla

Kulkutaudit levisivät keskiajan saastaisissa kaupungeissa. 1300-luvun puolivälissä suuren osan eurooppalaisia tappanut ruttotauti ”musta surma” sai ihmiset pelkäämään vesipesua.

Samalla saippuasta ja peseytymisestä tuli vihattua, sillä tautien uskottiin leviävän erityisen hyvin veden välityksellä.

Saippuapesun vastaisuus jatkui kauan. Vielä 1500- ja 1600-luvuilla ihmiset eivät juuri peseytyneet. Tai jos jotakin tekivät hygieniansa eteen, niin lähinnä puuteroivat itseään.

Ensimmäisiä kunnon merkkejä saippuan paluusta saatiin vasta 1600-luvun loppupuolen Ranskassa.

Ludwig XIV hankki hoviinsa maan parhaat tekijät ja julisti saippuan valmistukseen oman ”puhtauslakinsa”, jonka mukaan hyvässä saippuassa pitää olla vähintään 72 prosenttia öljyjä. ”Aurinkokuninkaan” puhtauslaki ei siis liittynyt ihmisten, vaan saippuan puhtauteen.

Pitkä matka massatuotteeksi

Saippuan ehkä merkittävin loikka otettiin vuonna 1791. Ranskalaiskemisti Nicolas Leblanc keksi tuolloin kemiallisen synteesimenetelmän soodan eli natriumkarbonaatin valmistamiseksi. Leblancin menetelmä mahdollisti saippuan massavalmistuksen.

Saippuan kysyntä lisääntyikin nopeasti 1800-luvulle tultaessa. Ihmiset olivat pitkään olleet todella likaisia, mutta kun hygieniasta opittiin uutta, alettiin vihdoin kaivata myös saippuaa.

1800-luvun rikkaat kaupunkilaiset halusivat hienoja saippuoita, jotka oli valmistettu korkealaatuisista öljyistä. Tavallinen kansa sai Euroopan kaupungeissa hangata vartaloonsa pellavansiemen- tai hamppuöljystä valmistettuja saippuoita, jos saippuaan ylipäätään oli varaa.

Suomessa saippuaa tehtiin sata vuotta sitten vielä itse. Professori Heikki Tenhu sanoo, että muutama sukupolvi sitten oli normaalia, että suomalaiset keittivät saippuansa saunan padassa.

– Käytettiin kaikkia teurasjätteitä, luita, nahkaa ja keitettiin lipeässä. Jos lipeää ei ollut, niin edelliset sukupolvet käyttivät koivun tuhkaa. Silloin niistä luista ja lihoista irtoavista rasvahapoista tuli suoloja. Kun padan annettiin jäähtyä, saatiin pinnalta kerättyä saippua.

Eteläisessä Euroopassa eläinrasvoja ei suosittu, vaan saippuat tehtiin oliiviöljyyn tai muihin kasvisrasvoihin.

Palasaippua on paljon enemmän kuin pala saippuaa

Perinteinen palasaippua hallitsi koteja pitkään. Vielä 1970-luvulla palasaippua löytyi kaikista kylpyhuoneista.

Nestesaippuat yleistyivät kuitenkin nopeasti, koska niiden käyttö on hygieenistä. Nestesaippua sopiikin erityisen hyvin julkisiin tiloihin. Sieltä ne levisivät 90-luvulla myös suomalaiskoteihin.

Mutta ympäristökuormitukseltaan ja kustannuksiltaan palasaippua on kotioloissa edelleen nestesaippuaa parempi vaihtoehto. Palasaippua ei paperikäärettä tukevampaa pakkausta kaipaa. Nestesaippuan ostaja maksaa myös purkissa olevasta vedestä.

Puhtaaksi saippuaksi muutettuna palasaippua maksaa noin puolet vastaavan laatuisen nestesaippuan hinnasta. Pesuominaisuuksissa eroja ei ole. Kummallakin kädet puhdistuvat yhtä hyvin.

Palasaippua on riittoisaa, sillä sitä ei saa yhtä helposti lotrattua liikaa. Palasaippua on myös hygieeninen, kunhan se ei lillu märässä lätäkössä, vaan pääsee kuivahtamaan telineessään.

Saippuaksi kutsutaan myös saippuaa, joka ei ole saippuaa

Suomessa on tällä hetkellä vajaat kymmenen saippuan teollista valmistajaa. Sen päälle tulevat vielä pienvalmistajat ja saippuanvalmistuksen harrastajat. 80 prosenttia kaikesta kosmetiikasta tulee ulkomailta mukaan laskien saippuatuotteet.

Bernerin tuotekehityskemisti Outi Tarakkamäki sanoo, että nykyään saippuat valmistetaan yleensä kasviöljyistä kuten palmu- ja kookosöljystä. Saippuan pH on noin 10, joten se säilyy ilman säilöntäaineita.

– Palasaippuoissa ja nestesaippuoissa on myös synteettisistä tensideistä valmistettuja, joiden pH on alhaisempi. Nimitys on hämäävästi sama. Molempia sanotaan saippuoiksi, vaikka kemia niiden takana on erilainen. Perinteisiä saippuoita voidaan kutsua myös nimellä luonnollinen saippua. Lisäksi on olemassa synteettisen ja luonnollisen saippuan sekoituksia, joilla haetaan parempaa soveltuvuutta erilaisiin tarkoituksiin. Näiden rinnalle on tullut myös vaahtosaippua, jotka ovat käteviä koska niitä ei tarvitse vaahdottaa, Tarakkamäki kertoo.

Saippua on yksinkertainen aine, helppo valmistaa ja halpa. Koronan torjunnassa saippua on elintärkeä tuote. Polymeerikemisti Heikki Tenhu sanoo, että hyvin tehty saippua toimii jopa paremmin kuin etanoliin perustuvat tuotteet.

– Oikea saippua on viinitahraankin paras, Tenhu ottaa esimerkin.

Saippua kehittyy, mutta tuskin katoaa. Nykyihminen ei tule elämään aikaa ilman saippuaa.

– Ihan äkkiseltään en näe, että saippuoita korvattaisiin, tuotekehityskemisti Outi Tarakkamäki sanoo.

Lue myös:

Ärsyttääkö hokeminen käsien pesemisestä? Näin sanoo tiede saippuasta ja käsidesistä

Kesän asfaltointiurakat ovat käynnistyneet leudon talven ansiosta jo pari viikkoa sitten, hieman normaalivuotta etuajassa. Tämän vuoden kunnostusohjelma kohdistuu koko Suomeen, pääteistä seututeihin ja pienemmille teille.

– Työt painottuvat tietysti sinne, missä on eniten liikennettä, koska siellä tiepäällyste kuluu nopeimmin. Mutta koko maassa päällystetään, sanoo kunnossapito-osaston johtaja Magnus Nygård Väylävirastosta.

Valtionvaroilla päällystetään maanteitä nyt yli tuplasti enemmän kuin viime vuonna, noin 4 000 kilometriä. Vuosi sitten jäätiin noin 1 700 kilometriin. Maanteiden korjausvelka ei kasva tänä vuonna.

– 4 000 kilometrin päällystystöillä pystytään turvaamaan se, että ensi vuonna teiden kunto ei ole heikompi kuin tänä vuonna. Olisi hyvä, jos pääsisimme vuosittain tekemään tämän verran, toteaa Nygård.

Edellisen kerran yli 4 000 päällystyskilometrin mentiin 15 vuotta sitten, vuonna 2005. Mutta ennätyksistä ollaan vielä kaukana. 1990-luvun lamassa maata elvytettiin asfaltointitöillä yli 6 000 kilometrin vuosivauhtia.

Asfaltti halventunut

Nyt olisi taas saumaa asfaltoida jo päätettyä enemmän, sillä romahtanut öljyn hinta on laskenut myös asfaltin raaka-aineen hintaa. Raakaöljy maksoi vielä maaliskuun alussa noin 50 dollaria tynnyriltä, mutta huhtikuussa tynnyrihinta on pyörinyt 20 dollarin tietämissä.

– Bitumin hinta on puolittunut ja sitä kautta asfaltin hinta on halventunut 10-15 prosenttia valtateillä päällystettävissä kohteissa, sanoo asfalttitöitä urakoivan Peab Asfaltin Suomen maajohtaja Markku Lilja.

– Valtion tilaamissa töissä päällysteet on sidottu bitumi-indeksiin ja sitä kautta jos öljyn hinta laskee, asfaltti on halvempaa silloin ja veronmaksajat hyötyvät, Lilja kertoo.

Väyläviraston Nygårdin mukaan korjattavaa kyllä riittää ja uusia pikitien pätkiä voidaan kilpailuttaa nopeallakin aikataululla. Kaikki riippuu hinnasta.

– Jos bitumin hinta pysyy halpana, me pystymme tekemään varovaisen arvion mukaan 100-200 kilometriä enemmän päällystettä ja sitten lähikuukaudet näyttävät mitä tapahtuu, Nygård toteaa.

Päällystekorjaukseen on tänä vuonna käytettävissä noin 200 miljoonaa euroa. Mittavin kohde on Nelostien osuus Orimattilan liittymästä Vierumäen kohdalle. Korjattavalla pätkällä on pituutta 47 kilometriä.

Helsinkiin 60 kilometriä

Myös kunnat kunnostavat kesäisin paljon katujaan ja teitään uudelleenpäällystyksillä. Koottua tietoa kuntien asfaltoinneista ei kuitenkaan ole saatavilla.

Helsingin kaupungin mukaan se tekee uudelleenpäällystyksiä tänä vuonna kutakuinkin saman verran kuin aikaisempina vuosina. Noin 4,5 miljoonalla eurolla saadaan päällystettä vajaat 60 katukilometriä.

Kaupungin mukaan Helsinki kilpailutti päällystysurakat hiukan ennen öljyn hinnan suurinta romahdusta ja urakan hintaa ei ole sidottu (bitumi)indeksiin. Öljyn halventunut hinta ei juuri vaikuta asfaltointimääriin.

Tampere päällystää kesäkaudella huonokuntoisia katuosuuksia 15-20 ajoratakilometriä 1,5-2 miljoonalla eurolla. Rahaa kuluu muutama satatuhatta euroa edellisvuotta enemmän.

Tampereen mukaan halventunut öljyn hinta vaikuttaa positiivisesti: samalla rahamäärällä saadaan enemmän päällystettä.

Oulun kaupunki kunnostaa katuja ja pyöräteitä tänä vuonna päällystämällä noin 20 kilometriä. Pintaukset ja paikkaukset maksavat 1,4 miljoonaa euroa, kun viime vuonna niihin kului 1,9 miljoonaa euroa.

Oulun mukaan pintauksiin käytettävä määräraha on nyt pienempi kuin viime vuosina, vaikka edullisen bitumin vuoksi kannattaisi päällystää enemmänkin.

– Toisaalta syksyllä voidaan kenties tehdä lisäkohteita, jos hinta pysyy edullisena, Oulussa tuumitaan.

Kaikkien päällystystöiden (sisältää myös uudisrakennuskohteet) ennätysvuosi on ollut Oulussa 2001.

Nettikartoissa päällystystietoa

Väylävirasto on tehnyt verkkoon kartan hankkeista, jonne on koottu myös tietoa ely-keskusten tämän vuoden päällystystöistä. Karttaa päivitetään päällystysohjelmien tarkentuessa.

Traffic Management Finlandin Liikennetilannepalvelusta tienkäyttäjät voivat tarkistaa milloin tahansa käynnissä olevat päällystystyöt muiden tietöiden ja häiriöiden ohella.

Lue lisää:

Kesänopeudet käyttöön – huonokuntoisille teille jätetään talvirajoitukset

Asfalttityöt käynnistyvät vapun jälkeen Keski-Suomessa

Päällystystyöt alkamassa Lounais-Suomessa – päällystettävää yli 400 kilometriä

Asfalttikoneilla pitkästä aikaa kuuma kausi – syynä bitumin alhainen hinta

Kaikki unohtavat minut.

Se oli ensimmäinen ajatus, joka valtasi pään, kun vuoden 2019 tangokuningatar Pirita Niemenmaa katsoi koronan tyhjentämää kalenteriaan.

Ei yhtään keikkaa ennen syksyä.

Hallituksen koronalinjaus yli 500 henkilön tapahtumien kieltämisestä peruutti myös Niemenmaan esiintymiset.

Ensin tuli itku, sitten stressi ja masentunut olo.

Nyt apeus on vaihtunut hyväksyntään ja hartaaseen toiveeseen, että edes syksyn keikat toteutuisivat.

Hän on hakenut voimaa ja elämäniloa mistäpä muustakaan kuin musiikista. Niemenmaa jakaa sosiaalisessa mediassa videoita esiintymisistään ja saa kannustavaa palautetta faneiltaan.

– Siellä tsempataan, että tietenkään et unohdu, sinusta tulee tuplakuningatar!

Vuoden 2020 tangomarkkinat jäävät pitämättä koronan takia, ja Niemenmaan saa seuraajan vasta 2021.

"Tangokunigatteren työ on ollut vielä hienompaa, mitä ajattelin"

Laulajalla on takanaan vasta noin puolet hallitsevan tangokuningattaren hektisestä vuodesta. Tangomarkkinoiden 35-vuotisjuhlavuosi huipentui Seinäjoella heinäkuussa 2019 Pirita Niemenmaan ja Johannes Vatjuksen kruunajaisiin.

Hetki oli Niemenmaalle unelmien täyttymys, kun suurin haave toteutui.

– Tuntui, että putoan polvilleni. Olin jotenkin niin epäuskoinen, että olen tangokuningatar, hän muistelee voittohuumaansa.

Mieli oli ollut jo lähellä luovuttamista, mutta yhtäkkiä hän seisoi kruunu päässään ja kukat kädessään tangoyleisön edessä.

Sen jälkeen kaikki onkin ollut yhtä haipakkaa.

Kilometrejä on kertynyt kiitettävästi auton mittariin, ja arki ollut kiireellisempää kuin mitä Niemenmaa oli mielessään kuvitellut.

– Tangokuningattaren työ on ollut vielä hienompaa, mitä ajattelin. Ei ruusuilla tanssimista, mutta kova meno on ollut.

Niemenmaa on ehtinyt tanssittaa ja tanssia ympäri Suomen. Häntä on keikoillaan uskallettu myös hakea pyörähtelemään parketille, ja jos ei ole uskallettu, Niemenmaa on hakenut itse.

Ja sitten kaiken hektisyyden jälkeen – ei mitään. Tyhjä kalenteri.

"Asiakas ei uskonut, että olen tangokuningatar, vaan tarkisti netistä"

Kun Niemenmaa kruunattiin tangokuningattareksi, työnantaja toi onnittelukimpun.

– Sanoin pomolle, että anteeksi, joudun lähtemään, mutta en haluaisi irtisanoutua.

Työpaikka ABC-asemalla säilyi. Niemenmaa kertoo pysyneensä kirjoilla, vaikka työsopimusta ei ollut.

Tangokuningatar palasi entiseen työhönsä, kun keikkakalentereissa alkoi olla rakoja muuullekin kuin laulamiselle.

– Onneksi on työpaikka!

Niemenmaa sanoo murehtivansa niiden kollegojen puolesta, joilla leipä tulee pelkästään esiitymällä. Keikattomuus suistaa talouden helposti sijoiltaan.

Osa asiakkaista tunnistaa tangokuningattaren, osa ei. Nimikirjoitusta pyydetään joskus. Vimeksi Niemenmaa raapusti sen hampurilaispussin kylkeen.

– Asiakas ei uskonut, että olen tangokuningatar, vaan tarkisti netistä. Sitten kirjoitin nimmarin, nainen nauraa.

Toukokuussa 2020 tangokuningatar jatkaa fanien viihdyttämistä somessa ja toivoo uskaltavansa jossakin vaiheessa tehdä verkkoon myös livelähetyksiä.

Tangolaulajien alkukarsinta jäi kesken, ja Pirita Niemenmaa uskoo ja toivoo olevansa etsimässä potentiaalisia tangokuningattaria ja -kuninkaita, kun se on taas mahdollista.

Kevääseen on mahtunut myös iloa.

– Olen julkaissut musiikkia eli Rion tähti tuli keväällä. Vanha tangokappale sai hyvän vastaantoton.

Uutta julkaisua ei ainakaaan vielä ole tulossa. Tässä vaiheessa kaikki suunnitelmat ja toiveet ovat vielä auki.

Yksi asia on varma. Tangokuningattaren kruunua ei kukaan voi ottaa Niemenmaalta pois.

Siis sitä, joka on hakattu naisen selkään ja on juuri samanlainen kuin se, jonka hän sai hiuksilleen kesällä 2019.

– Selän kruunuun on tatuoitu voittovuosi. Ehkä pitää lisätä vielä tämä toinenkin eli 2020.

"Aina voi kuunnella tangoa!"

Kun tieto yli 500 henkilön tapahtumien peruuttamispakosta tuli, Seinäjoen Tangomarkkinat ilmoitti siirtävänsä tapahtumansa sellaisenaan seuraavaan vuoteen. Jo hankitut liput ja muut tehdyt varaukset ovat voimassa myös ensi vuonna.

Tangomarkkioiden taiteellinen johtaja Martti Haapamäki kertoo, että moni jo lippunsa osanut on ottanut yhteyttä ja varmistanut, että pääsee lipullaan sisään 2021.

Haapamäen mukaan tapahtuman kohtaloa puntaroitiin monelta kantilta. Esimerkiksi Tangon sävellys- ja sanoituskilpailu olisi voitu korona-aikaan järjestää etätuomaroinnilla ja ilman yleisöä.

– Teimme kuitenkin kokonaisratkaisun, että tapahtumassamme pitää olla entiseen tapaan kaikki elementit tai sitten ei mitään.

Mukaan ehti tulla jo toistasataa kilpailuehdotusta. Ne ovat automaattisesti mukana vuoden 2021 kilpailussa, ellei tekijä halua vetää työtään pois.

– Osa ehkä haluaa, koska sääntöjen mukaan teosta ei saa julkaista ennen kilpailua.

Tangomarkkinoiden yhteydessä myös käytävä SM-orkesterikilpailu ehti jo valita finaaliin pääsevät orkesterit. Haapamäki kertoo, että jokainen niistä on halutessaan edelleen finaalissa mukana kesällä 2021.

Tangomarkkina-tauko on taiteelliselle johtajalle pettymys, mutta hän lohduttaa kaikkia tapahtuman ystäviä:

– Aina voi kuunnella tangoa! Levytyksiä löytyy!