Taustalla on murhan yrityksestä epäillyn valtuutetun ja kaupunginhallituksen jäsenen Teemu Torssosen tapaus.
Torssonen ei ole suostunut eroamaan luottamustehtävistään.
Kaupunginhallitus esittää, että valtuusto perustaa tilapäisen valiokunnan, joka valmistelee kaupunginhallituksen erottamisen valtuuston varsinaiseen päätöksentekoon kuntalain mukaisella tavalla.
Jos valtuustossa päädytään kaupunginhallituksen erottamiseen, valtuusto nimeää myös uuden hallituksen kokoonpanon.
– Valtuustoryhmät ovat hyvin yksiselitteisesti sitä mieltä, että luottamusta Torssoseen ei voi olla. Torssoseen on oltu yhteydessä, mutta hänellä ei näillä näkymin ole valmiutta itse tehdä ratkaisua, sanoo kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Riitta Mäkinen (sd.).
Kuntalain mukaan rikoksesta epäilty valtuutettu voidaan erottaa luottamustehtävistään, jos häntä vastaan on nostettu syyte. Torssosta vastaan syytettä ei ole, vaan hän on nyt tutkintavankeudessa. Laki mahdollistaa kuitenkin sen, että koko luottamuselin eroaa ja sen tilalle valitaan uusi.
Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtajat, valtuustoryhmien puheenjohtajat, kaupunginhallitus ja kaupungin virkamiesjohto pohtivat Torssosen tapausta perjantai-iltana. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kiireellisenä maanantaina.
"Hyvin poikkeuksellinen ja valitettava tapaus"
Mäkinen korostaa, että Jyväskylän valtuusto ei ota kantaa Torssosen syyllisyyteen tai syyttömyyteen.
Valtuusto arvioi hänen mukaansa kaupunginhallituksen toimintakykyä sekä sitä, nauttiiko se nykyisellä kokoonpanolla valtuuston luottamusta.
– Tämä on hyvin poikkeuksellinen ja valitettava tapaus. Olen ollut noin 20 vuotta kuntapolitiikassa, enkä ole Jyväskylässä tällaista aiemmin nähnyt, sanoo Mäkinen.
Jos Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupunginhallituksen esityksen, nimitettävään tilapäiseen valiokuntaan tulee todennäköisesti edustaja kaikista valtuustoryhmistä.
Kaupunginhallituksen jäsenet eivät jääviyssyistä voi kuulua valiokuntaan.
Mäkisen mukaan uusi kaupunginhallitus pyritään saamaan kokoon nopeasti.
Mäkisen mukaan ei ole sinänsä ainutlaatuista, että jokin kunnan tai kaupungin lautakunnista tai jopa kaupunginhallitus eroaa ja nimitetään uudelleen. Tällaisia tilanteita on eri kunnissa ja kaupungeissa syntynyt silloin tällöin esimerkiksi vakavan luottamuspulan vuoksi.
Epäilty murhan yritys tapahtui Jämsän Jämsänkoskella heinäkuussa.
Väkivallanteon uhriksi joutui perussuomalaisten Keski-Suomen vaalipäällikkö Pekka Kataja.
Keskusrikospoliisi kertoi perjantaina, että kaksi miestä on vangittu murhan yrityksestä epäiltyinä.
Britannian sisämininisteri Priti Patel suosittelee, että kansalaiset soittavat poliisille, jos kuulevat naapurissa juhlintaa.
Tämä siksi, että maassa on voimassa koronarajoitus, joka kieltää yli kuuden henkilön kokoontumisen.
– Ei se ole mitään naapurien toimista kantelemista. Se on vastuun ottamista. Jos naapurissa olisi isot bileet, olisi oikein soittaa poliisit paikalle, Patel sanoi.
Britanniassa on huoli siitä, että kansalaiset eivät noudata kokoontumisrajoitusta huolimatta siitä määrätyistä sakoista.
Ensimmäisestä rikkeestä määrätään sadan punnan sakko, ja seuraavista kerroista summa kasvaa. Korkeimmillaan sakkoa voi 3 200 punnan eli 3 462 euron edestä..
Maassa raportoitiin sunnuntaina 3 330 uutta koronavirustartuntaa. Laki kuuden hengen kokoontumisrajoituksesta tuli voimaan eilen maanantaina.
Keskelle Oulua on kaivettu kuoppa, josta pääsee katsomaan menneisyyteen. Parhaillaan esillä on se, mitä on jäljellä 1700-luvulta, mutta tavoitteena on kaivaa 1600-luvulle asti.
Kyseessä on Museoviraston tekemä arkeologinen kaivaus, jossa tutkitaan Oulun vanhimman kaupunginosan historiaa.
Selvitys liittyy Snellmanin puiston kunnostustöihin.
Maan alta pilkistää punatiiliä, joka kertoo kaupunkirakentamisesta, sanoo Museoviraston tutkija Matleena Riutankoski.
– Alueelle on ulottunut 1600-luvun kaupunkirakentaminen, ja tästä kaupunki on 1700-luvulla laajentunut.
Toistaiseksi löydökset ovat olleet pieniä. Kolikoita 1700-luvulta, nappi, neula, nauloja, keramiikkaa, lasia, sekä luita ja tiiliä.
Kaivauksissa löytynyt kolikko on peräisin Ruotsin vallan ajalta. Tarkka vuosiluku saadaan selville konservoinnilla.Timo Nykyri / Yle
Snellmanin puisto on luokiteltu tutkimuksen ja suojelun kannalta merkittäväksi alueeksi, joten siellä tehtiin keväällä koekaivauksia.
– Niiden perusteella huomattiin, että alueella on säilyneitä kulttuurikerroksia, arkeologisesti tutkittavia kerroksia, Riutankoski sanoo.
Odotukset ovat kuitenkin isot, sillä osa puistoalueesta on ollut pitkään kajoamaton eikä aluetta ole aiemmin juuri tutkittu. Toiveena ovat löydökset 1600-luvulta.
– Esille voisi tulla esimerkiksi rakennuksen pohjaa tai katualuetta.
Odotuksia lisää se, että Oulussa on tehty merkittäviä löytöjä aiemminkin. Viime vuonna hotellin parkkialueen alta löytyi 1600-luvulta peräisin oleva hylky.
Riutankoski sanoo, että hylky on lisännyt kaupunkilaisten kiinnostusta myös nykyisiä kaivauksia kohtaan ja moni onkin käynyt kysymässä sekä hylystä että mahdollisista uusista löydöistä.
Oulun keskustan arkeologisesti arvokkaat alueet on merkitty karttaan punaisella. Museovirasto
Oulussa ei tarvitse tehdä kaivauksia arvuuttelemalla sopivaa aluetta, sillä kaupungissa on olemassa hyvät kartat, joita on tehty 1600-luvun puolivälistä asti.
Kaivauksia tehdään kuukausi, ja sen jälkeen itse puiston kunnostustyöt pääsevät alkamaan.
Voit keskustella aiheesta 16.9. kello 23:een saakka!
Voimakas syysmyrsky saapuu Suomeen keskiviikkona, ja se tarkoittaa myrskyisän tuulen lisäksi sateita.
Tuuli kääntyy puhaltamaan keskiviikkona illalla pohjoisesta ja tuuli voimistuu myrskylukemiin Pohjanlahdella. Myrskymatalapaine saapuu keskiviikkona Pohjanmaalle ja väistyy torstaina kaakkoon.
Ilmatieteen laitos luonnehtii myrskyä vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen voimakkaaksi, koska tyypillisesti näin voimakkaat myrskyt ajoittuvat myöhempään syksyyn ja talveen.
Ylen metorologin Anne Borgströmin mukaan kovimmat tuulet puhaltavat maan länsirannikolla torstaina.
– Maa-alueilla tuuli voi puhaltaa puhaltaa puuskissa yli 20 metriä sekunnissa ja länsirannikolla vieläkin kovempaa, 25–30 metriä sekunnissa, kertoo Ylen meteorologi Anne Borgström.
Merialueilla keskituuli on keskiviikkona ja torstaina 25–30 metriä sekunnissa. Selkämerellä aallonkorkeus voi nousta 7 metriin.
Myrsky tuo mukanaan myös runsaita sateita Vaasa–Joensuu-linjan pohjoispuolelle, jossa voi paikoin sataa vettä yli 50 millimetriä, sanoo Borgström. Suurimpia sateita ennustetaan alueille, joissa on jo syyskuun aikana muutenkin satanut tavallista enemmän.
– Etelämpänä sateet jäävät huomattavasti vähäisimmiksi. Lappi puolestaan säästynee myrskyltä.
Anne Borgström / Yle
Pitkät sähkökatkot ja tulvat mahdollisia
Ilmatieteen laitos on antanut varoituksen torstaiksi maan etelä- ja keskiosaan vaarallisen voimakkaasta tuulesta. Ilmatieteen laitoksen mukaan ihmisten kannattaa varautua pitkiin sähkökatkoihin, katkoksiin teleliikenteessä sekä tuulivahinkoihin.
Maan keskiosaa, Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuun eteläosia varoitetaan sateesta. Ilmatieteen laitoksen mukaan sateet voivat aiheuttaa tulvia taajama-alueilla ja liikenteessä on kohonnut vesiliirtovaara.
Myrskytilanne muistuttaa ennusteiden perusteella vuoden 2019 alun Aapeli-myrskyä, joka aiheutti runsaasti sähkökatkoja ja puustotuhoja erityisesti länsirannikolla sekä Ahvenanmaalla, kertoo Ilmatieteen laitos tiedotteessa.
Perjantain vastaiseen yöhön mennessä myrskyn pitäisi olla Suomessa ohi.
Reilut pari viikkoa sitten liikenneinsinööri Anton Silvo twiittasi, että häntä jännittää. Syykin oli selvä.
Silvon parin vuoden suunnittelutyö, Vihdintien pikaratikan ja läntisen kantakaupungin raitioteiden yleissuunnitelma, oli edennyt päätöksentekoon.
Helsingin kaupunkiympäristölautakunta kuitenkin niin sanotusti jätti asian pöydälle kahdesti ja siirsi päätöksentekoa tämän päiväiseen kokoukseen.
– Minusta tuntuu, että tänään se päätös kyllä tehdään. Se on ollut pöydällä siksi, että päättäjät ehtivät tutustua kaikkeen aineistoon, Silvo sanoo.
Kyse on Länsi-Helsingissä sijaitsevan Vihdintien sisääntuloväylän myllerryksestä. Yleiskaavan mukaisesti alueesta rakennetaan kaupunkibulevardi, jota halkoo nopea raideliikenteen runkoyhteys.
Vihdintien pikaraitiotie on Helsingin ensimmäinen uusi niin sanottu säteittäinen joukkoliikenteen runkoyhteys.
Vihdintien pikaratikan aloituspysäkki on vielä epävarma. Se on joko kauppakeskus Kaaren vieressä Kantelettarentiellä tai Pohjois-Haagan asemalla. Yle Uutisgrafiikka
Raitiotiesuunnitelma on synnyttänyt keskustelua eri kaupunginosissa, sillä pikaraitiotien rakentaminen vaikuttaa olemassa oleviin kaupunkiraitioliikenteen reitteihin. Raitiolinja 4:sen reitin muuttaminen on puhututtanut erityisesti Munkkiniemessä.
– Se on ollut ehkä isoin yksittäinen palautteen aihe tässä suunnitelmassa. Ihan ymmärrettävästi, koska se on hyvä ja toimiva raitiolinja ja sillä on paljon käyttäjiä. Mutta kun raitioverkko muuttuu ja laajenee, niin silloin linjojen pitää muuttua myös: pikaratikka menee keskustaan ja nelosen ratikka menee siinä rinnalla.
Nelosen reitin linjaaminen ahtaalle Fredrikinkadulle on kismittänyt asukkaita myös siksi, että kiskojen myötä poistuu kymmeniä pysäköintipaikkoja.
Pikaraitiotiesuunnitelma puolestaan on saanut palautetta Haagasta liittyen maankäyttöön, koska se uhkaa Riistavuoren metsikköä.
Pikaratikka muuttaa myös asioita Mannerheimintiellä.
– Pikaratikalle annetaan prioriteetti Mannerheimintien sisääntuloväylällä, sanoo Silvo.
Linjamuutoksista huolimatta kantakaupungin raitiovaunut eivät ole katoamassa katukuvasta, liikenneinsinööri Anton Silvo sanoo.
– Kaupunkiratikat säilyvät kantakaupungin liikkumisvälineenä ja niiden palvelualuetta halutaan laajentaa. Siellä syntyy uusia hyvin tärkeitä yhteyksiä, esimerkiksi Meilahti-Kamppi -väli on hyvin keskeinen ja tärkeä.
Useita pikaraitiotietyömaita käyntiin 2020-luvulla
Tulevaisuuden joukkoliikenteessä Helsinki panostaa runkolinjoihin, joille muut linjat syöttävät matkustajia.
Jo rakenteilla olevan, Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen kulkevan pikaraitiotie Raide-Jokerin on määrä valmistua vuonna 2024. Vuonna 2030 sen on arvioitu kuljettavan 91 000 matkustajaa vuorokaudessa.
Vihdintien pikaraitiolinjan rakentaminen pyritään aloittamaan Raide-Jokerin valmistuttua vuonna 2025. Sen matkustajamääräksi on vuonna 2030 arvioitu noin 39 000 matkustajaa vuorokaudessa.
Samalla Hakaniemenrannassa tehdään jo pohjatöitä Merihaasta Kruunuvuorenrantaan kulkevaa Kruunusillat-raitiotietä varten. Vuoteen 2026 mennessä itäisestä kantakaupungista hurauttaa raitiovaunulla Laajasaloon varttitunnissa.
Tulevaisuudessa Helsingin, Vantaan ja Espoon pikaraitiotiet voisivat kytkeytyä toisiinsa
Massiivisista hankkeista huolimatta seuraavat pikaraitiotiet ovat jo suunnittelupöydällä.
Vuonna 2027 olisi tarkoitus päästä aloittamaan Viikki-Malmi -raitioyhteyttä ja muutamaa vuotta myöhemmin Tuusulanväylän kaupunkibulevardin pikaraitiotietä.
Myös Espoossa ja Vantaalla on käynnissä omat pikaraitiotiesuunnitelmansa.
– Pikaraitiotiet on vanha käsite. Jo Eliel Saarisen kaupunkisuunnitelmissa ne mainittiin, mutta asia jäi sivuun, kun metroa suunniteltiin vuosikymmeniä, liikenneinsinööri Silvo sanoo.
– Emme saa liikennettä toimimaan tulevaisuudessa lisäämällä busseja jonoon, vaan tarvitsemme hyvää kapasiteettia tarjoavia raideyhteyksiä.
Tällä hetkellä Helsingin suunnitelmat tähtäävät vuoteen 2050. Tavoitteena on, että ennen pitkää keskukset ja alueet yhdistyvät toisiinsa raideliikenteen yhteyksillä.
– Aikanaan ratikatkin alkavat kytkeytyä toisiinsa. Esimerkiksi Vantaan ratikka kulkee Tikkurilasta Mellunmäkeen. Ja Viikki-Malmi -ratikka voitaisiin toteuttaa Vantaan ratikalle asti Hakunilaan. Toki siinä menee vuosikymmeniä. 20–30 vuotta on helposti tämä aikajänne.
Tänään pidettävä kaupunkiympäristölautakunnan kokous ei Anton Silvoa enää jännitä, sillä raitioteiden yleissuunnitelmasta on jo keskusteltu päätöksenteossa parin viikon ajan.
– On hienoa saada iso työ valmiiksi.
– Toivon, että jos ihmisiä harmittaa nämä nykyisiin reitteihin tulevat muutokset, että he huomaisivat myös mahdollisuudet. Jos ratikalla pääsee Töölön suuntaan tai Munkkiniemestä pohjoiseen, niin tässä tulee myös paljon uutta, eikä ainoastaan menetetä vanhaa.
Kaupunkiympäristölautakunnasta raitioteiden yleissuunnitelma etenee kaupunginhallituksen kautta valtuuston päätettäväksi.
Voit keskustella aiheesta 16.9.2020 kello 23:een saakka.
Poliitikot ovat vastustaneet jyrkästi Euroopan unionin yhteistä velkaa, ja kansalaisille on vakuutettu, ettei sellaista oteta. Heinäkuussa kuitenkin EU-johtajat kertoivat sopineensa 750 miljardin euron elvytyspaketista koronakriisin hoitoon.
Kyse on historiallisesta paketista. Sen myötä vakiintuneet tulkinnat EU:n perussopimuksista lensivät roskiin. EU:n keskeisimpinä periaatteina on pidetty sitä, että jokainen jäsenmaa vastaa omasta taloudestaan ja omista veloistaan, sekä sitä, ettei unionin toimintaa rahoiteta velalla.
Nyt molempia periaatteita on "tulkittu luovasti". Perustuslakivaliokunta kuvasi kesäkuisessa lausunnossaan tilannetta näin: "Kysymyksessä on tilanne, jota Suomessa ei voitu perussopimuksia ratifioidessa ennakoida ja jota EU:n omat toimielimet (neuvosto ja komissio) ovat viime aikoihin asti pitäneet oikeudellisesti mahdottomana."
Kun EU:n yksi keskeisimpiä arvoja on oikeusvaltioperiaate, nyt voi kysyä, kuinka hyvin se itse tätä periaatetta noudattaa? Tiedämmekö etukäteen, mitkä EU:n säännöt pitävät ja mitkä eivät?
Ja ylipäätään: mikä on sopimuksen arvo, jos sitä ei noudateta?
Tule kertomaan, mitä ajattelet. Olen mukana keskustelussa kello 21:een saakka.
Itä-Uudenmaan poliisi tutkii Keravan Killassa elo-syyskuun vaihteessa tapahtunutta henkirikosta rikosnimikkeellä murha.
Epäillyn henkirikoksen uhrin ystävä ilmoitti hätäkeskukseen, että ei ollut saanut kaveriinsa yhteyttä moneen päivään. Itä-Uudenmaan poliisin partio lähti selvittämään tilannetta Keravan Kiltaan, jossa epäillyn rikoksen uhri asui.
Poliisi päätti tarkastaa uhrin asunnon selvittääkseen tämän voinnin. Poliisi löysi epäillyn henkirikoksen uhrin asunnostaan menehtyneenä.
Tapauksen tutkinnanjohtajan, rikoskomisario Rauno Jämsän mukaan poliisi epäilee vainajan tulleen murhatuksi. Poliisi ei tässä vaiheessa tiedota asiasta enempää.
Poliisi ei ole ottanut vielä ketään kiinni tapaukseen liittyen.
Poliisi epäilee kulttuurineuvos-kirjailija Veijo Baltzaria muun muassa lukuisista seksuaalirikoksista ja törkeästä ihmiskaupasta.
Helsingin poliisin nyt valmiiksi saaman esitutkinnan perusteella Baltzarin uhreiksi on joutunut seitsemän 1980‒2000-luvuilla syntynyttä naista. Osa naisista on ollut epäiltyjen rikosten tapahtumahetkellä alaikäisiä.
Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet 1. elokuuta 2004 ‒ 19. marraskuuta 2019 välisenä aikana Helsingissä, Espoossa, Raaseporissa, Suonenjoella ja Kuopiossa. Rikokset olivat jatkuneet siis jopa 15 vuoden ajan.
Baltzaria epäillään jutussa useista rikoksista. Poliisin epäilemät rikosnimikkeet ovat:
törkeä ihmiskauppa ja ihmiskauppa
törkeä raiskaus
törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
raiskaus
seksuaalinen hyväksikäyttö
pahoinpitely
laiton uhkaus
Poliisin mukaan kuuden naisen epäillään joutuneen törkeän ihmiskaupan uhriksi ja yhden naisen epäillään joutuneen ihmiskaupan uhriksi.
Seksuaalirikokset, pahoinpitely ja uhkaus eivät kohdistuneet kaikkiin seitsemään naiseen, mutta poliisi ei yksilöi kyseisten rikosten uhrien määrää.
Asianajaja: Baltzar kiistää kaikki rikokset
Veijo Baltzarin asianajaja Jussi Sarvikivi kertoo, että hänen päämiehensä kiistää syyllisyytenä.
– Hän kiistää kaikki nämä rikosnimikkeet. Hän kiistää syyllistyneensä näihin raskaisin ja vakaviin rikoksiin.
Sarvikivi sanoo, että vaikka tutkinta on nyt saatu päätökseen, poliisi selvittelee vielä joitakin seikkoja, esimerkiksi tutkii tilejä.
Baltzar on ollut tutkintavankina viime vuoden marraskuusta.
– Hän on voimakas luonteeltaan ja siinä mielessä hän on pärjännyt. Se asia, joka on jäänyt vähemmälle huomiolle, on se että hän on 78-vuotias. Mutta kyllä hän on pärjännyt.
Sarvikivi kertoo sen, minkä voi. Jatkossa suuri osa jutusta käsitellään suljetuin ovin. Näyttö perustuu suurimmalta osalta henkilötodisteluun.
Baltzar värväsi naisia teatteritoimintaan
Poliisi epäilee, että yli 70-vuotias Baltzar on tutustunut tyttöihin ja nuoriin naisiin Helsingissä ja värvännyt heidät pyörittämäänsä teatteritoimintaan.
Poliisin mukaan mies on houkutellut naisia ensin käymään ja oleskelemaan ja lopulta asumaan luonaan. Asuinpaikkoja on ollut ensin useampi paikka pääkaupunkiseudulla ja lopulta iso asunto Tammisaaressa.
Baltzarilla on ollut käytössään asunto myös ainakin Kuopiossa. Asunnoissa asui Baltzarin lisäksi kaksi naista, joita epäillään avunannosta ihmiskauppaan. Lisäksi asunnoissa asui erinnäinen määrä muita nuoria naisia.
– Rikoksista epäilty on käyttämällä hyväksi asianomistajien turvatonta tilaa ja riippuvaista asemaa ‒ ja ainakin osaa asianomistajista myös painostamalla ‒ värvännyt heidät yhteisöönsä ja majoittanut heitä erinäisissä asunnoissa saattaakseen heidät seksuaalisen hyväksikäytön ja/tai pakkotyön kohteeksi ja ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Saara Asmundela Helsingin poliisilaitoksen tiedotteessa.
Naiset elivät pelon ilmapiirissä
Turvattomalla tilalla viitataan siihen, että kaikki asianomistajat ovat olleet nuoria ‒ vaikka eivät kaikki alaikäisiä ‒ ja heillä on ollut jo ennestään elämässään haasteita, joista he ovat kertoneet Baltzarille. Mies on siis ollut tietoinen uhriensa haavoittuvasta asemasta.
Riippuvainen asema perustuu muun muassa siihen, että asianomistajat ovat olleet taloudellisesti ja majoituksen suhteen riippuvaisia Baltzarista. Osalla heistä on ollut myös työsuhde Baltzarin yhdistykseen. Lisäksi Baltzar on käyttänyt hyväksi asemaansa tunnettuna kulttuuritoimijana.
Poliisi epäilee, että asianomistajien on pitänyt Baltzarin luona asuessaan toimia hänen antamiensa sääntöjen ja määräysten mukaisesti. Yhteisön säännöt ovat koskeneet naisten pukeutumista ja ulkonäköä, syömistä, liikkumista ja yhteydenpitoa yhteisön ulkopuolelle.
Poliisin mukaan Baltzarin uhriksi joutuneet naiset erkaannutettiin perheistään ja ystävistään eivätkä he saaneet olla yhteydessä ulkopuolisiin. Lisäksi poliisi epäilee, että naisten koulunkäyntiä tai opiskelua on myös jossain määrin rajoitettu.
Poliisin epäilyn mukaan rikosten uhreihin kohdistettiin väkivaltaa, ja yhteisössä vallitsi niin kutsuttu pelon ilmapiiri. Lisäksi epäillään, että osa naisista on joutunut seksuaalirikosten uhreiksi.
– Pääepäillyn lähipiiri on koostunut pitkälti tästä yhteisöstä, joka on koostunut suurilta osin asianomistajista. Lähipiiri on ollut hyvin pieni, joten käytännössä vain asianomistajat ja pääepäilty ovat olleet tietoisia asioiden todellisesta laidasta yhteisössä, Asmundela sanoo.
Baltzar vei naisten palkat
Osalla tapauksen asianomistajista on ollut työsopimus Baltzarin yhdistykseen, osalla ei. Nekin, joilla on ollut työsopimus, ovat pääsääntöisesti siirtäneet erinäisissä osissa heille maksetun palkan rikoksesta epäillyn tilille.
Poliisin mukaan naisia velvoitettiin tekemään ylipitkiä työpäiviä korvauksetta tai ilman asianmukaista korvausta, vapaapäiviä tai lomia.
Rikoksista epäilty Veijo Baltzar otettiin kiinni hänen asunnostaan Tammisaaressa 19. marraskuuta 2019. Samana päivänä kiinniottopaikalla tehtiin kotietsintä, jossa takavarikoitiin suuri määrä tavaraa ja materiaalia, kuten erilaisia asiakirjoja sekä kuva- ja videomateriaalia. Niitä on käytetty esitutkinnassa todisteena.
Baltzar vangittiin Helsingin käräjäoikeudessa 21. marraskuuta 2019, ja hän on edelleen vangittuna. Asmundelan mukaan rikoksista epäillyn näkemykset tapahtumien kulusta ovat hyvin erilaiset kuin asianomistajilla ja todistajilla.
– Hän on selvittänyt aktiivisesti omaa näkemystään yhteisön tilanteesta ja toiminnasta, Asmundela kertoo.
Kahta ihmiskauppa- ja muiden rikosten asianomistajaa epäillään avunannosta ihmiskauppaan.
Toinen heistä oli esitutkinnan alkuvaiheessa vangittuna. Hänet vapautettiin, kun tuli ilmi, että hänen itsensä epäillään joutuneen muun muassa ihmiskaupan uhriksi vuosikausien ajan.
Naisen asianajaja Hannes Männistö sanoo Ylelle, että naisen aseman pitäisi olla asianomistaja ja uhri, ei epäilty.
Poliisin esitutkinta on ollut poikkeuksellisen laaja. Kokonaisuuden selvittäminen poliisissa on kestänyt yli vuoden. Tutkinnan yhteydessä on kuulusteltu lähes sataa todistajaa ja lisäksi puhutettu puhelimessa yli viittäkymmentä ihmistä.
Todistajista suuri osa on ollut jollakin tavalla mukana yhdistyksen toiminnassa.
Kokonaisuus siirtyy syyttäjälle syyteharkintaan. Syytteen nostamisen määräpäivä on 18. marraskuuta 2020.
Venäjältä Suomeen bussilla tulleella matkustajalla on todettu koronavirustartunta.
Bussi ajoi Pietarista Haminaan tiistaina 8. syyskuuta. Kyydissä oli 51 matkustajaa, joista yhdellä todettiin Suomeen tulon jälkeen koronatartunta.
Matkustaja oli saanut ensimmäistä oireita bussimatkan jälkeisenä päivänä, eli 9. syyskuuta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan 32 matkustajan yhteystiedot on saatu selvitettyä, ja tartuntatautiviranomaiset ottavat heihin yhteyttä.
Altistuneet matkustajat voidaan määrätä karanteeniin. 18 matkustajan tietoja selvitetään vielä.
Matkustamista rajoitettu
Venäjältä Suomeen matkustamista on rajoitettu tällä hetkellä koronan takia. Suomeen saa tulla vapaasti, jos on Suomen kansalainen tai kaksoiskansalainen. Muutoin Venäjältä Suomeen voi matkustaa vain välttämättömistä syistä, kuten pakottavien perhesyiden takia tai huoltovarmuuden kannalta merkittävän työn vuoksi.
– Venäjän koronatilanne on merkittävästi huonompi kuin Suomen. Oleskelu tällaisessa maassa lisää riskiä koronavirustartunnalle verrattuna riskiin Suomessa. Jokaisen tulisi harkita tarkkaan, onko Venäjälle tai sieltä Suomeen nyt välttämätöntä matkustaa, THL:n johtava asiantuntija Jari Jalava sanoo tiedotteessa.
Venäjältä tuleville matkustajille annetaan rajatarkastuksen yhteydessä THL:n ja STM:n laatima ohje siitä, miten vähennetään riskiä koronavirustartunnoille Suomessa. Ohjeen mukaan riskimaasta saapuvalle suositellaan omaehtoista 14 vuorokauden karanteenia.
Suomeen saapuu tällä hetkellä keskimäärin reilut kymmenen linja-autoa viikossa Kaakkois-Suomen rajavartioston maantierajanylityspaikkojen kautta.
Linja-autoliikenne kohdistuu Vaalimaan ja Nuijamaan rajanylityspaikoille. Vaalimaalla rajan ylittää noin 10 ja Nuijamaalla 3-5 linja-autoa viikossa.
Kainuun sote otti tavoitteekseen viisi vuotta sitten savuttomuuden. Silti tällä viikolla aukeaa uuden sairaalan alueelle koppi tupakoitsijoita varten. Kainuun sote-yhtymän johtaja Maire Ahopelto kertoo, että tupakoitsijoille ei annettu periksi.
– En sano, että annettiin periksi vaan yksilön oikeus tupakoida menee edelle. Kaikki potilaat eivät ole lopettaneet tupakointia.
Ahopelto huomauttaa, että sote kuitenkin tukee tupakasta vieroitusta. Se muun muassa tarjoaa sekä henkilökunnalle että potilaille vieroitusohjelmaa. Tavoite on, että työpaikat olisivat savuttomia.
Ylilääkäri Olli-Pekka Koukkari kertoo, että loppujen lopuksi ajatus savuttomuudesta oli utopistinen.
– Reaali- ja ideaalimaailma eivät kohdanneet. Periksi ei ole annettu, vaan vastuullisen toiminnan lähtökohta on antaa ihmisten perusoikeuksien toteutua, Koukkari kertoo.
– Esimerkiksi päivystyspoliklinikan edessä oli jatkuvasti isot määrät tumppeja. Ovia on pönkätty yöaikaan ja myös vessassa on tupakoitu, Koukkari summaa.
Vessatupakointi aiheuttaa vaaratilanteen, kun savu laukaisee sprinklerit.
Tupakointikoppi parantaa siis turvallisuutta, mutta lisäksi se takaa paremmin savuttomuuden niille, jotka eivät polta.
– Tavoitteena on, että potilaat eivät tupakoi. Pyrimme tupakoinnin lopettamisen hyvillä puolilla saamaan potilaat lopettamaan. Esimerkiksi leikkausten jälkeisten komplikaatioiden määrä vähenee 30–40 prosenttia, ja riskit sepelvaltimotautiin vähenevät jo vuoden sisällä lopettamisesta, Ahopelto kertoo.
Tupakointikopin vuokraus maksaa sotelle vajaa tuhat euroa kuussa.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 16.9. kello 23:een saakka!
Vuonna 2013 kokonaisen ränsistyneen korttelin purkaminen Viipurin vanhassakaupungissa herätti kohua Viipurissa. Yle
Kaupungin budjetin verran rahaa
Epäilyn mukaan Viipurin piirin finanssikomitean puheenjohtaja Bolutsevski olisi väärentänyt ilmoituksia Viipurin keskustan rakennusten peruskorjauksista, joita ei todellisuudessa tehty.
Remontteihin tarkoitetut rahat Bolutsevski olisi ohjannut hallitsemiensa tahojen tileille.
Valtion myöntämää remonttirahaa olisi kavallettu näin vähintään 700 miljoonaa ruplaa eli noin 8 miljoonaa euroa. Tämä vastaa Viipurin kaupungin vuosittaista budjettia. Viipurin piirin budjetista summa olisi noin 15 prosenttia.
Petosten epäillään tapahtuneen pääosin vuoden 2019 aikana.
Viipuria pistetään kuntoon
Venäjän valtio on myöntänyt viime vuosina huomattavia summia rahaa Viipurin keskustan rakennusten kunnostamiseen. Keskustan ulkonäky onkin parantunut selkeästi viime vuosina.
Myös kaupungin ulkopuolella sijaitsevaan Monrepos-puiston restaurointiin on myönnetty rahaa.
Jatkosodan jälkeen Suomen Neuvostoliitolle luovuttama Viipurin kaupunki sijaitsee parinkymmenen kilometrin päässä Suomen rajasta Karjalankannaksella Venäjällä.
Viipurin piiri koostuu Viipurin kaupungista ja sitä ympäröivistä alueista.
Täsmennys 15.09.2020 klo. 14.05: Juttuun lisätty kuvien päivämäärät.
Hallituksen eilen alkanutta budjettiriihtä on jatkettu tänään niin kutsutun viisikon ja valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) voimin.
Ensi vuoden talousarvion lisäksi riihessä on määrä tehdä päätöksiä muun muassa työllisyyteen ja ilmastoon liittyen. Työllisyyspäätöksistä on Ylen tietojen mukaan löytymässä hallituspuolueiden kesken yhteisymmärrys.
Sen sijaan yksi tärkeimmistä ilmastopäätöksistä koskee turpeen verotusta, josta ei ollut ratkaisua vielä tiistaina iltapäivällä.
Voit katsoa ministereiden aamuiset kommentit Säätytalolta klikkaamalla jutun pääkuvaa. Viisikko kommentoi neuvottelutilannetta Säätytalolla klo 20.30. Yle näyttää kommentit suorana.
Seuraamme tähän juttuun päivän keskeiset uutiset neuvotteluista.
Budjettineuvottelussa vastakkain ovat olleet erityisesti vihreät ja keskusta.
Vihreät haluavat saada turpeen energiakäytön loppumaan nopeasti, sillä turpeen ilmastopäästöt ovat korkeat muihin energiamuotoihin verrattuna. Keinona on nostaa verotusta. Keskusta taas pitää turve-elinkeinon puolta, eikä halua heikentää turvetuottajien asemaa liian nopeasti.
Hallitusohjelmassa on sovittu, että turpeen energiakäyttö puolittuu vuoteen 2030 mennessä.
Ylen tietojen mukaan useimmat puolueet ovat hallituksessa sillä kannalla, että turpeen verotusta nostetaan samassa suhteessa muiden polttoaineiden kanssa. Esillä on ollut vaihtoehto, että turpeen vero kaksinkertaistuisi kuuteen euroon megawattitunnilta.
Turpeen vero on tällä hetkellä kolme euroa megawattitunnilta eli kymmenesosa muiden lämmityspolttoaineiden verotasosta.
Keskusteluun on nostettu myös niin sanottu lattiahintamekanismi. Se takaisi, että turpeen polttamisesta tulisi koko ajan kalliimpaa, vaikka päästöoikeuden hinta ei EU:n päästökaupassa nouse tai turpeentuotanto muuten vähene tarpeeksi.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) saapumassa aamulla Säätytalolle neuvotteluihin. Vasemmistoliitto on suhtautunut nihkeästi eläkeputken lyhentämiseen tai poistamiseen.Petteri Bülow / Yle
Eläkeputki siirtyy työmarkkinaosapuolten käsiteltäväksi
Etukäteen budjettiriihestä on odotettu keinoja 30 000 työllisen lisäämiseksi sekä uutta, koko hallituskautta koskevaa ja 60 000 korkeampaa tavoitetta.
Hallitus yrittää parantaa työllisyyttä niin sanotulla yksilöllisen työnhaun tuella, jossa työttömän pitää hakea kuukauden aikana 0–4:ää ”työmahdollisuutta”.
Viime viikolla Yle kertoi, että työllisyystavoite uhkaa jäädä hallitukselta saavuttamatta, jos niin kutsuttua eläkeputkea ei lyhennetä tai poisteta kokonaan.
Eläkeputken poisto on ollut vaikea asia vasemmistoliitolle ja SDP:lle. Ylen tietojen mukaan neuvotteluissa onkin sovittu, että putkesta neuvoteltaisiin vielä työmarkkinaosapuolten kesken näiden puolueiden toiveesta. Hallitus voi evästää järjestöjä tavoitellulla työllisyysvaikutuksella.
Ylelle kuitenkin kuvaillaan, että mikäli työmarkkinajärjestöt eivät pääse yksityiskohdista yhteisymmärrykseen tai esityksen työllisyysvaikutus ei olisi riittävä, voisi hallitus "perälautaratkaisuna" tehdä päätökset nopealla aikataululla.
Ylen tietojen mukaan työmarkkinajärjestöt eivät kuitenkaan ole vielä saaneet ohjeistusta hallitukselta.
Päätökset paikallisesta sopimisesta lykkääntyvät
Hallitusohjelmassa on sovittu, että paikallista sopimista edistetään. Pari viikkoa sitten työmarkkinajärjestöjen työryhmä, jonka oli tarkoitus neuvotella paikallisesta sopimisesta, lopetti työnsä ilman tuloksia. Palkansaaja- ja työnantajajärjestöt olivat erimielisiä siitä, kuinka paikallista sopimista voitaisiin edistää.
Ylen tietojen mukaan hallitus ei kuitenkaan ole luopumassa paikallisesta sopimisesta, vaan etsii tapaa päästä eteenpäin. Sopua ei ole helppo löytää heti, vaan sitä etsittäneen talven aikana. Ratkaisuja yritettäisiin saada aikaan viimeistään kevään kehysriihessä.
Kiivaimmin paikallisen sopimisen puolesta puhuu keskusta, joka haluaisi viedä sopimisen työnantajan ja työntekijöiden väliseksi. Sosiaalidemokraatit taas haluavat pitää sopimisen työnantajan ja ammattiliiton välisenä.
Veikkaus-rahojen vähenemisestä edunsaajille lähes täysi korvaus
Ylen tietojen mukaan hallitus on päätymässä lähes täydelliseen korvaukseen kaikille veikkausvoittorahojen edunsaajille Veikkauksen tulouttamien rahojen vähenemisessä.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kulttuurialalle, sotaveteraaneille, nuoriso-, liikunta- sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöille luvataan suunnilleen aiemman tasoinen valtion rahoitus. Jos ratkaisua ei olisi tehty, olisi näiden järjestöjen rahoitus vähentynyt, koska Veikkauksen tuloutus vähenee tältä vuodelta merkittävästi. Rahoituspäätös koskee järjestöjen ensi vuonna saamia avustuksia.
Yksi Ylen lähde kuvaa korvausta "lähes täydelliseksi", toinen "täysimääräiseksi".
Päätös merkitsee sitä, että hallitus joutui etsimään lisää rahaa järjestöille ja muille edunsaajille noin 300 miljoonaa euroa.
Hallitus aikoo paikata Veikkauksen tuottoja ilmeisesti luopumalla suurelta osin arpajaisveron tuotosta. Päätös merkitsee lopulta myös lisävelanottoa, koska arpajaisveron tuotto ei kata kaikkia tarvittavia rahoja. Aiemmin arpajaisveron tuotto on tullut budjetin yleiskatteeksi, joten siltäkin osin lisävelan ottotarve kasvaa.
Veikkauksen tuotot ovat alentuneet, koska Veikkaus sulki peliautomaattinsa keväällä kokonaan koronaviruksen vuoksi. Jo aiemmin Veikkaus oli päättänyt karsia automaattien määrää ongelmapelaamisen haittojen vähentämiseksi.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) tiistaiaamuna Säätytalolla.Petteri Bülow / Yle
Marin: Nyt tarvitaan ratkaisuhalukkuutta
Vanhanen kuvasi aamulla Säätytalolla käsiteltävää kokonaisuutta erittäin laajaksi.
– Budjettiriihen sijaan voisi sanoa, että kyse on yleisemmästä hallituksen neuvottelusta, missä käsitellään koko syksyä ja ensi vuotta koskevia politiikan kokonaisuuksia, Vanhanen sanoi.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) puolestaan toivoi hallituspuolueilta ratkaisuhalukkuutta.
– Sitä tarvitaan, jotta voimme löytää toisemme.
Riihelle on alun perin varattu kaksi päivää aikaa, mutta ministerit ovat arvioineet neuvottelujen kestävän keskiviikkoon saakka.
Vaikka koko hallituksen voimin ei ole neuvoteltu, ovat rymät pitäneet iltaisin omia kokouksiaan. Tänään ainakin RKP:n eduskuntaryhmä kokoustaa etänä noin puoli kahdeksan aikaan illalla.
Juttua päivitetään.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoiltaan klo 23 saakka.
Moni autoilija huomasi tänä kesänä, että maanteillä on yhä useammin valkoisia sulkuviivoja. Tähän asti ohittamisen kieltävät sulkuviivat on Suomessa maalattu keltaisella.
Kesäkuussa voimaan tulleen uuden tieliikennelain jälkeen nykyiset keltaiset sulkuviivat, varoitusviivat ja sulkualueet muutetaan valkoisiksi kolmen vuoden kuluessa.
Liikenneneuvos Kimmo Kiiski liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo, että Suomi on viimeinen Euroopan unionin maa, joka tekee muutoksen.
– Löysin Helsingin Sanomista kollegan kanssa jutun 50 vuoden takaa. Ruotsi oli tuolloin siirtynyt valkoiseen viivaan. Ruotsalaiset suostuttelivat myös suomalaisia siirtymään valkoiseen väriin. Suomalainen virkamies totesi, että asia pitää harkita, jotta tällainen merkittävä muutos voidaan tehdä. Nyt on ollut aikaa harkita se 50 vuotta, ja päätös on syntynyt, Kiiski naurahtaa.
Muutosta perustellaan liikenneturvallisuudella. Ihmissilmä erottaa valkoisen keltaista paremmin.Matias Väänänen / Yle
Vaikka siirtymäaikaa on kolme vuotta, valiokunta kehotti tekemään muutoksen mahdollisimman nopeasti.
– Valtion tiestöllä muutos voisi kokonaisuudessaan tapahtua ensi vuoden aikana, Kiiski arvioi.
Koska sulkuviivat maalataan yleensä kesäisin, ensi kesän jälkeen keltaiset viivat voivat olla jo katoavaa kansanperinnettä.
Valkoinen erottuu keltaista paremmin
Muutoksen taustalla on liikenneturvallisuus.
– Insinööritieteiden edustajat ovat sillä kannalla, että valkoinen väri on heijastavuuden kannalta parempi, Kiiski kertoo.
Yksi näistä insinööreistä on Tampereelta VTT:n erikoistutkija Ari Virtanen, joka suositteli lausunnossaan valkoista väriä.
VTT:n erikoistutkija Ari Virtanen on huomannut, että viivojen kunto vaihtelee paljon eri puolilla Suomea. Hänen mukaansa parhaatkin robottiautojen kamerat häviävät vielä ihmissilmälle.Matias Väänänen / Yle
Valkoinen heijastaa kaikki värit, siksi se erottuu hyvin. Valkoinen heijastaa keltaista paremmin myös silloin, jos asfaltti on märkä. Suomen säässä tie on usein märkä.
Valkoisen värin parempi näkyvyys koskee paitsi ihmissilmää myös autoissa olevaa kameraa. Muutoksella varaudutaankin robottiautoihin.
– Automaattiauto ei käsittele värejä, vaan harmaan sävyjä kuvista. Mustavalkokuvassa valkoinen näkyy paremmin, Virtanen kertoo.
Väri kuluu äkkiä pois
Valkoisesta väristä on hyötyä Virtasen mukaan myös jo autojen nykytekniikassa. Kaistavahdit ja kaistallapitoavustimet käyttävät samaa tekniikkaa kuin robottiautot. Hyvin näkyvät kaistamerkinnät ovat edellytys niiden toiminnalle.
Ongelma on vain se, että Suomen teillä valkoinenkin väri kuluu äkkiä pois. Sekä erikoistutkija että liikenneneuvos ovat samaa mieltä siitä, että sulkuviivan kunto on tärkeämpi seikka kuin väri.
– Sulkuviivat käytännössä uusitaan joka vuosi. Suurin kuluttaja on meidän nastarenkaamme, joka syö merkinnän, Kiiski kertoo.
Valkoinen väri tulee myös halvemmaksi. Näin ei tarvitse sutia kahta eri väriä tielle.
– Tällä on merkitystä pitkässä juoksussa kun tulevaisuuden tienpitokuluja suunnitellaan, liikenneneuvos sanoo.
Vaikka keltainen väri poistuu kokonaan sulkuviivoista ja alueista, voi sitä vieläkin näkyä liikenteessä. Esimerkiksi keltaisella risteysruudutuksella voidaan osoittaa, että ajoneuvoa ei saa pysäyttää merkinnän kohdalle. Keltaisella pysäyttämisrajoitusmerkinnällä voidaan tehostaa liikennemerkillä osoitettua pysäyttämiskieltoa.
Ihminen voi nähdä kameraa paremmin
Erikoistutkija Virtanen ajaa työmatkoilla läpi Suomen ja on huomannut, että viivojen kunto vaihtelee paljon. Ihmisen näkö on monessa kohdassa parempi kuin kameran.
– Ihminen näkee hyvin haaleatkin viivat, joita anturilla ei näe ollenkaan.
Sulkuviivan kunto on tärkeämpi seikka kuin väri. Viivat uusitaan käytännössä joka vuosi muun muassa nastarenkaiden kulutuksen vuoksi.Matias Väänänen / Yle
Parhaatkin robottiautojen kamerat häviävät muutenkin vielä valppaalle ihmiselle. Auton kamera hahmottaa edessä olevan esteen ja sen koon, mutta ei sen materiaalia. Auton kamera ei esimerkiksi pysty sanomaan, onko tiellä pahvilaatikko tai teräskuutio.
– Ihminen sen sijaan tunnistaa kappaleen ja osaa yhdistää siihen kokemusperäisesti myös materiaaliominaisuuksia.
Tunnistamisongelmaa yritetään ratkoa tekoälyllä. Spektrikuvantamisella olisi mahdollista saada materiaalitietoa, mutta toistaiseksi tätä tekniikkaa ei ole autojen kameroissa. Kullakin materiaalilla on sille ominainen spektri, jonka avulla se voidaan tunnistaa.
Ihmisen aivot pystyvät ymmärtämään kokemuksen perusteella, mistä on kysymys. Sen takia ihminen ymmärtää ilman viivojakin, missä tie kulkee. Talvella Suomessa näin on pakkokin tehdä.
– Lumella vaikka olisi vaaleanpunaisia viivoja, ne eivät näy missään, Virtanen muistuttaa.
Robottiautojen kameroille lumi on ongelma, mikä aiheuttaa tutkijoille päänvaivaa.
– Kuvassa ei ole kontrastia, on vain valkoinen kuva, jossa ei näy mitään.
Tekniikka vähentää onnettomuuksia
Tekniikka voi parantaa Virtasen mukaan jo nykyisellään liikenneturvallisuutta.
Moni onnettomuus johtuu sairaskohtauksesta tai autossa nukahtamisesta. Jos autossa on kaistavahti, joka pitää auton omalla kaistallaan, ja mukautuva vakionopeussäädintekniikka, äkillinen ajokyvyn menetys ei aiheuta välttämättä niin suurta vahinkoa ulkopuolisille.
Hirvi- ja muut eläinkolarit ovat vaikeita myös tekniikalle.
– Suomessa hirvet tulevat yleensä pimeässä pusikoista, eikä auto ehdi reagoimaan niihin.
Hirven paksun turkin takia hirven lämpöjohtavuus on Virtasen mukaan yllättävän pieni. Vaikka lämpökamera erottaa kyllä eläimet, tilanteet tulevat pimeässä eteen usein liian nopeasti.
Sekä liikenneneuvos että erikoistutkija ovat sitä mieltä, että ihminen pysyy vielä ratissa pitkään, vaikka automaatio helpottaa ajamista.
Ari Virtanen ei usko näkevänsä täysin automaattisia robottiautoja kuluttajakäytössä elinaikanaan.
– Toisaalta tulevaisuuden kehitys aliarvioidaan usein.
“Ihmiskunta seisoo nyt tien risteyksessä sen päätöksen kanssa, millaisen perinnön haluamme jättää tuleville sukupolville.”
Näin kuvaa YK:n biodiversiteettisopimuksen pääsihteeri Elizabeth Maruma Mrema tänään julkaistun jättimäisen biodiversiteettiraportin esipuheessa sitä miten ratkaisevia hetkiä juuri nyt elämme maapallon luonnon, eliö- ja eläinlajien sekä koko ekosysteemien pelastamiseksi.
YK:n viidennen biodiversiteettiraportin mukaan luonnon suojeleminen sinällään ei riitä. Tarvitaan massiivisia taloudellisia, sosiaalisia, poliittisia ja teknisiä muutoksia, jotta maapallon luonto saadaan käännettyä oikealle kurssille.
Raportin keskeiset viestit ovat:
Vuonna 2010 asetetuista 20 luonnon monimuotoisuuden suojelutavoitteesta vain kuusi on saavutettu osittain vuoden 2020 takarajaan mennessä, yksikään ei kokonaan
Kahdeksan eri massiivista muutosta pitää hidastua, jotta luonnon kiihtyvä rappeutuminen saadaan pysäytettyä
Raportti summaa, mitä kiireellisiä toimia tarvitaan tästä eteenpäin
Iloisiakin uutisia on: Suojelulla on pystytty estämään lajien sukupuuttoja, suojelualueiden määrä maa- ja merialueilla on lisääntynyt ja kalakannat ovat elpyneet vesialueilla, joilla kalastus on kestävällä pohjalla.
Huolimatta suojelutoimien valonpilkahduksista ja joidenkin lajien parantuneesta tilanteesta, maapallon luonto kärsii pahasti ja tilanne pahenee.
– Monia hyviä asioita tapahtuu, ja niistä kannattaa iloita. Joka tapauksessa biodiversiteetin hupenemistahti on ennennäkemätön ihmiskunnan historiassa, ja paineet voimistuvat. Maapallon elämänmuodot kokonaisuudessaan on vaarannettu, Mrema sanoo raportissa.
Toimenpiteet, joita hallitukset ovat tehneet, ovat oikeansuuntaisia, mutta täysin riittämättömiä, sanoo myös Suomen luontopaneelin puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho.
– Sillä määrällä toimenpiteitä mitä on tehty ei päästä kovin pitkälle.
Kun luonto taantuu, Mreman mukaan koronaviruksen kaltaiset taudit saavat uusia mahdollisuuksia levittäytyä ihmisiin ja eläimiin.
– Aikaa on käytettävissä vähän, mutta pandemia on osoittanut, että massiiviset muutokset ovat mahdollisia, kun niitä on pakko tehdä.
Global Biodiversity Outlook -raportti luonnon monimuotoisuudesta, lajien tilanteesta ja tarvittavista toimista luonnon pelastamiseksi on verrattavissa IPCC:n raportteihin ilmastonmuutoksesta. Se antaa kattavan kuvan maapallon luonnon tilasta.
Savannikorppikotka (Gyps africanus) on afrikkalainen haaskoja syövä petolintu. Se on äärimmäisen uhanalainen eli sillä on erittäin suuri välitön uhka hävitä luonnosta.Joel Sartore, National Geographic Photo Ark natgeophotoark.org
Ihmisten toiminnot pitää panna uusiksi
YK:n raportti vaatii, että “business as usual” ei voi enää jatkua suuressa osassa ihmisten toimintoja. Se varoittaa, että tarvitaan kahdeksaa massiivista muutosta, jotta turvataan ihmisten hyvinvointi ja pelastetaan planeetta.
Kaikki kahdeksan muutosta huomioivat luonnon monimuotoisuuden arvon ja tarpeen korjata ekosysteemejä. Kaikki ihmistoiminta on niistä riippuvaista.
Mikään korjausliike ei yksin saa YK:n raportin mukaan luonnon köyhtymistä pysähtymään. Kaikki toimet yhdessä tarvitaan, jotta maapallon luonto elpyy ja se mitä siitä on jäljellä, saadaan voimaan paremmin.Jyrki Lyytikkä / Yle
Kahdeksan muutosta:
Maa ja metsät: Tarvitaan koskemattomien ekosysteemien, kuten ikimetsien, suojelua, kärsivien metsäekosysteemien ennallistamista, taistelua luonnon rappeutumista vastaan ja satelliittitason suunnittelutyökalujen käyttöä, jotta vältetään, vähennetään ja sopeutetaan maankäytön muutoksia.
Kestävä maatalous: Maatalouden toiminnot on muotoiltava uudelleen agroekologian eli esimerkiksi ruokajärjestelmien kestävyyden peruskysymysten ja muiden innovatiivisten lähestymistapojen avulla, joilla lisätään tuottavuutta ja vähennetään negatiivisia vaikutuksia biodiversiteettiin.
Kestävä ruokajärjestelmä: Kestävät ja terveelliset ruokavaliot pitää mahdollistaa ja ohjata ihmisiä pääasiassa kasvisruuan syömiseen ja lihan ja kalan maltilliseen käyttöön. Myös ruokahävikin dramaattinen pienentäminen ruoan toimitusketjussa sekä kulutuksessa on välttämätöntä.
Kestävä kalastus ja meret: Merien ja rannikoiden ekosysteemiejä pitää suojella ja ennallistaa. On jälleenrakennettava muun muassa kalastusjärjestelmät ja vesiviljely, jotka takaavat merten ja kalakantojen kestävän käytön ja lisäävät ruokaturvaa ja elinkeinoja.
Kaupungit ja infrastruktuurit: Otetaan käyttöön “vihreä infrastruktuuri”, tehdään tilaa luonnolle rakennetuissa ympäristöissä, jotta kaupunkilaisten terveys ja elämänlaatu paranevat. Kaupunkien ja infrastruktuurin ympäristöjalanjäljen pienentäminen on myös tärkeää.
Kestävät makean veden alueet: Makean veden alueet (joet ja järvet) tarvitsevat sellaiset yhteneväiset toimet, jotta ihmiset ja luonto voivat elää rinnakkaiseloa näillä alueilla. Se tarkoittaa esimerkiksi veden laadun parantamista, kriittisten elinympäristöjen suojelua, vieraslajien torjuntaa ja vesireittien katkeamattomien yhteyksien takaamista vuoristoista rannikoille.
Kestävät ilmastotoimet: Otetaan käyttöön luontopohjaisia ratkaisuja (yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuja, jotka tukeutuvat luontoon ja tuottavat samanaikaisesti ekologista, sosiaalista ja taloudellista hyötyä). Samaan aikaan ajetaan fossiilisten polttoaineiden käyttö alas ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämiseksi.
One Health: Lähestytään monimuotoisuutta kokonaisvaltaisesti, mikä auttaa sekä ekosysteemejä että ihmisiä voimaan hyvin. Luonnon monimuotoisuudella ja ihmisten terveydellä on monia kytköksiä toisiinsa.
Punasusi (Canis rufus) hävisi jo kertaalleen luonnosta 1980-luvulla metsästyksen ja elinalueen supistumisen takia, mutta suojelutoimilla se on saatu taas luontoon takaisin. Yhdysvaltain itäosissa elävä punasusi on edelleen äärimmäisen uhanalainen. Kuvan punasusipari elää etelädakotalaisessa Great Plains -eläintarhassa Yhdysvalloissa.Joel Sartore, National Geographic Photo Ark natgeophotoark.org
Miksi nämä muutokset?
Ykkösmuutostarpeeksi YK nostaa metsäkadon ja metsien raivauksen vähentämisen. Maankäytön muutokset, kuten metsien raivaaminen pelloiksi, on suurin suora syy maanpäällisten eläin- ja kasvilajien katoon.
Kaikkiaan kolme kahdeksasta suuresta muutostarpeesta liittyy siihen, mitä me ihmiset syömme ja miten ja missä syömäämme ruokaa tuotetaan. Ruuantuotantoon käytetään jopa 3/4 maapallon pinta-alasta.
– Se tarkoitaa sitä, että muilla lajeilla ei enää ole mahdollisuuksia elää näillä alueilla. Sen takia ruuantuotantoon pitää kiinnittää huomiota. Tähän on helppo keino: jos siirrymme enemmän kasviperäiseen ruokaan, voimme vähentää pinta-alaa, mikä käytetään ruuan tuottamiseen. Tällä hetkellä iso osa pinta-alasta menee niiden eläinten ravinnoksi, jotka me sitten syödään, Kotiaho sanoo.
Monimuotoisuuskriisi ja ilmastokriisi tarvitsevat molemmat samanaikaisia toimia, ettei ilmastonmuutos vesitä monimuotoisuuden eteen tehtyjä toimia. Toisaalta ilmastonmuutosta voi estää suojelemalla luontoa.
– Jopa kolmasosa tarvittavista päästörajoituksista voidaan saavuttaa suojelemalla ja ennallistamalla luontoa. Eli käytännössä suojelemalla luontoa taklaamme myös ilmastonmuutosta, Kotiaho sanoo.
Luonnon suojeleminen maksaa rahaa
GBO-5-raportin mukaan rahaa biodiversiteetin suojeluun on olemassa kansallisista varoista ja kansainvälisistä kehitysrahoista vuosittain 78-91 miljardia US-dollaria. Arviot siitä paljonko rahaa työhön tarvitaan, liikkuvat vähintään sadoissa miljardeissa dollareissa.
Raportin mukaan luonnon pelastamiseksi käytetyt varat kuitenkin hukkuvat biodiversiteetille haitallisten tukien alle. Tällaisia ovat esimerkiksi 500 miljardin US-dollarin vuosittainen tuki fossiilisille polttoaineille.
Suomessakin voidaan Kotiahon mukaan kysyä, olemmeko täysin tosissamme monimuotoisuuden turvaamisessa.
– Koko ympäristöministeriön hallinnonalan budjetti on noin 300 miljoonaa euroa ja vertailun vuoksi maa- ja metsätalousministeriön 2,5 miljardia. Tässä luonnon turvaamisen budjetissa puhutaan niin pienestä määrästä rahaa, että se pitäisi kolminkertaistaa. Se pitäisi olla miljardi vuodessa, jotta oikeasti päästään tekemään kunnollisia toimenpiteitä ja lopettamaan monimuotoisuuden köyhtyminen, Kotiaho sanoo.
– Toivottavasti kokous päätyy ottamaan käyttöön suuntaa muuttavan ja innovatiivisen maailmanlaajuisen biodiversiteettiagendan tälle vuosikymmenelle, Mrema sanoo.
Suojelualueiden määrää maailmassa yritetään nostaa 30 prosenttiin seuraavien 10 vuoden aikana. Se on sellainen määrä pinta-alaa, että sillä suuri osa lajeista pystyisi jo jollain tavalla elämään, Kotiaho sanoo.
– Jos alueiden annetaan kehittyä luonnontilaan pitkän ajan saatossa, olemme tilanteessa, jossa luonto pystyy säilymään täällä pallolla sellaisena, että se turvaa jonkun verran palveluja, joita se meille tuottaa eli hyötyjä, joita me saamme luonnosta. Se on kannatettava tavoite, ja se saattaa riittää.
– Päätöksillä, joita teemme nyt, on perustavaa laatua olevat vaikutukset - hyvään tai pahaan - kaikille lajeille, omamme mukaan lukien, Mrema sanoo.
Itä-Uudenmaan poliisi epäilee keravalaisen yrityksen talousjohtajana työskennellyttä miestä törkeästä kavalluksesta. Poliisin valmiiksi saaman esitutkinnan mukaan miehen epäillään kavaltaneen työnantajaltaan 886 500 euroa noin seitsemän vuoden aikana.
Rikosten epäillään alkaneen 12. joulukuuta 2012 ja jatkuneen 31. joulukuuta 2019 saakka. Miehen epäillään siirtäneen rahaa yritykseltä itselleen tilisiirtoina. Lisäksi miehen epäillään jättäneen viemättä pankkiin yhtiön käteiskassan.
Kavallukset peittääkseen mies väärensi yhtiön kirjanpitoon muun muassa tiliotteita. Kavalluksella saamansa rahat mies käytti omaan kulutukseensa.
– Kirjanpitoon tehdyt väärennetyt tiliotteet herättivät lopulta yrityksessä huomiota. Tutkintapyyntö poliisille tehtiin kesäkuussa, kertoo tutkinnanjohtaja, komisario Marjo Ajomaa Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta.
Poliisin tutkinnassa ilmeni myös, että talousjohtaja oli tehnyt yrityksen nimiin ylimääräisen tilin.
– Jos yksi henkilö vastaa yrityksen rahaliikenteestä, on mahdollista, että kukaan ei valvo hänen toimintaansa, Ajomaa toteaa.
Poliisin mukaan kysymys on suuresta yrityksestä, mutta sen tarkemmin poliisi ei kyseistä yritystä kommentoi.
Törkeästä kavalluksesta epäilty mies ei ole enää yrityksen palveluksessa. Tapaus on siirtynyt syyteharkintaan.
Pohjois-Saksassa sijaitsevan Cellen rauha rikkoutui maanantaina iltapäivällä, kun vanhassakaupungissa sijaitsevasta koruliikkeestä kuului useita laukauksia.
Kun poliisit pääsivät paikalle, he löysivät liikkeestä korukaupan 71- ja 72-vuotiaat omistajat.
Paikalla oli myös kaksi ryöstäjiksi epäiltyä miestä, joista toinen todettiin heti kuolleeksi ja toinen vietiin sairaalaan vakavasti loukkaantuneena. Sairaalaan viety mies kuoli myöhemmin maanantaina vammoihinsa.
Celle sijaitsee Hannoverista koilliseen. Kaupunkien välillä on matkaa noin 44 kilometriä.
Tilanne eskaloitui hetkessä
Poliisin tiedotteen mukaan miehet menivät liikkeeseen vähän ennen neljää paikallista aikaa. Omistajapariskunta oli tapahtumahetkellä liikkeessä kaksin.
Saksalainen yleisradioyhtiö NDR kirjoittaa poliisien arvioineen, että myös ryöstäjät olivat aseistettuja. Tiedossa ei kuitenkaan ole, käyttivätkö ryöstäjät aseitaan.
Tapahtuma-alue eristettiin välikohtauksen jälkeen. Poliisi tutkii parhaillaan välikohtauksen yksityiskohtia, epäiltyjen ryöstäjien henkilöllisyyksiä ja sitä, ampuivatko korukaupan omistajat itsesuojelun nimissä.
Epäillyt ryöstäjät liikkuivat ehkä pyörätuolilla
Mediatietojen mukaan ryöstäjät liikkuivat pyörätuolilla. Tiedossa ei ole, oliko pyörätuolin käyttäminen hämäystä vai oliko sille lääketieteelliset tai fysiologiset perusteet.
Cellen kaupunki tunnetaan kauniiista keskustastaan, jossa turistit vierailevat ja ottavat valokuvia. Poliisi on pyytänyt maanantaina alueella liikkuneita lähettämään kuvia tutkintaa varten.
Välikohtaus ei ole täysin poikkeuksellinen Saksassa. Esimerkiksi Süddeutsche Zeitung kirjoittaa, että korukaupat joutuvat yhä useammin aseellisten ryöstöjen kohteiksi eikä ole tavatonta, että myös omistajalla on pyssy tiskin alla.
Esimerkiksi vuonna 2004 Saksassa tapahtui kaksi tapausta, jossa korukauppiaat ampuivat kohti ryöstäjiä.
Mänttä-Vilppulassa on todettu 11 koronatartuntaa Harjupeipon kuntoutusosastolla Punatulkun palvelukeskuksessa. Tartunnat on todettu kahdelta työntekijältä ja yhdeksältä asukkaalta. Osa asukkaista on kotiutettuja.
Hallintoylilääkäri Tarja Marjamäki Mänttä-Vilppulan kaupungilta kertoo, että sairastuneet asukkaat ovat pääosin 80-vuotiaita tai sitä vanhempia.
– Kaikilla tartunnan saaneilla asukkailla on ymmärtääkseni oireita, lähinnä kuumeilua ja yskää. He ovat tällä hetkellä hoidossa ja eristyksissä Mänttä-Vilppulan terveyskeskussairaalassa, Marjamäki kertoo.
Marjamäen tietojen mukaan tartunnan saaneiden työntekijöiden tilanne on hyvä.
Asukkaan ja työntekijän tartunnoista tieto samaan aikaan
Hallintoylilääkäri Tarja Marjamäen mukaan tieto ensimmäisista tartunnoista saatiin perjantain ja lauantain välisenä yönä puhelinsoitolla TAYSista. Samaan aikaan varmistui tieto sekä yhden asukkaan että yhden työntekijän saamasta tartunnasta.
– Mahdollisia muita tartuntoja on selvitetty viikonlopun ja alkuviikon aikana. Kaikilta asukkailta ja työntekijöiltä on otettu koronavirusnäytteet. Myös viime viikolla kuntoutusosastolta kotiutuneet potilaat on testattu ja heidän kontaktinsa kotiutumisen jälkeen on selvitetty, hän kertoo.
Punatulkun palvelukeskus sijaitsee Mänttä-Vilppulassa.Antti Eintola / Yle
Tällä hetkellä ei ole tiedossa tartuntalähdettä, mutta sitä selvitetään. Marjamäen mukaan altistuneita lähikontaktissa olleita on noin 35 ja heidät on asetettu karanteeniin. Lähes kaikki altistuneet asuvat Mänttä-Vilppulassa.
Kaksi osastoa on vierailukiellossa
Kuntoutusosastolle laitettiin viime lauantaina vierailukielto heti sen jälkeen, kun ensimmäisestä koronavirustartunnasta saatiin tieto.
Vierailukielto on voimassa myös samassa rakennuksessa sijaitsevassa tehostetun palveluasumisen yksikössä. Vierailukiellot ovat näillä näkymin voimassa perjantaihin asti.
Vielä ei ole tietoa, mistä tartunta on lähtöisin.Antti Eintola / Yle
Toinen sairastuneista työntekijöistä oli työskennellyt suojattuna sekä kuntoutusosastolla että kahdella palveluasumisen osastolla. Nyt vierailukieltoon asetettu osasto on toinen näistä kahdesta. Toinen sairastuneista työntekijöistä on työskennellyt vain kuntoutusosastolla.
– Tämä oli turvakeino. Meillä ei ollut tietoa siitä, mistä tartunta on lähtöisin ja onko sitä laajemminkin, Tarja Marjamäki kertoo.
Pirkanmaalla ei aiempia hoivakotitartuntoja
Punatulkun palvelukeskusessa ilmenneet tartunnat ovat ensimmäiset laatuaan Pirkanmaalla, sanoo osastonylilääkäri Jaana Syrjänen TAYSista.
– Meillä ei ole ollut aikaisemmin näissä ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä koronavirustartuntoja asukkailla. Tämä on ensimmäinen tämän tyyppinen tapaus, hän sanoo.
– Pyrkimys on, että tämä tartuntaketju päättyy tähän. Mutta toki otetuista näytteistä voi vielä jotain paljastua.
Hallintoylilääkäri Tarja Marjamäki pitää Punatulkun palvelukeskuksen tilannetta erittäin valitettavana.
– Meillä, kuten varmaan kaikissa Suomen kunnissa, yksi tärkeimpiä tehtäviä on ollut, että pyrimme turvaamaan tällaiset yksiköt, joissa on riskiryhmässä olevia ikäihmisiä. On valitettavaa, että siinä on epäonnistuttu, hän sanoo.
Mänttä-Vilppulasta ei ole aiemmin raportoitu koronavirustartuntoja. Se tarkoittaa, että tartuntoja on ollut alle viisi.
Jaana Syrjäsen mukaan viime keväästä lähtien kaupungissa on ollut joitain yksittäisiä tartuntatapauksia, mutta mikään niistä ei ole yhdistettävissä nyt ilmitulleisiin tapauksiin.
Punatulkun koronavirustartunnoista ei aiheudu muutoksia muihin kaupungin palveluihin eikä kuntalaisten epidemiaohjeistuksiin. Mänttä-Vilppulan vs. kaupunginjohtajan Pirkko Lindströmin mukaan tartunnat on saatu rajattua eikä kaupunkilaisilla ole syytä huoleen.
Kanta-Hämeessä on todettu ensimmäinen koronavirustartunta hoivakodissa. COVID-19-tapaus ilmeni Hämeenlinnassa Mainiokoti Larin Kyöstin iäkkäällä asukkaalla.
Tartunta todettiin maanantaina 14. syyskuuta. Potilas meni huonovointisuuden vuoksi iltapäivällä päivystykseen, ja hänet otettiin välittömästi osastohoitoon. Hän on ensimmäinen sairaalahoitoon joutunut koronapotilas Kanta-Hämeessä toukokuun jälkeen.
Toistaiseksi ei ole selvyyttä, mistä hän on tartunnan saanut. Sairastunut on palveluasumisen asukas, joka on liikkunut omatoimisesti myös hoivakodin ulkopuolella. Tartuntaketjua jäljitetään parhaillaan. Hoivakodin henkilökunta ei ole työskennellyt oireisena.
Kaikki hoivakodin 35 asukasta ja työntekijät pyritään testaamaan tiistain 15. syyskuuta aikana. Hoivakodin asukkaat ovat karanteenissa. Hoivakodissa ei voi vierailla tällä hetkellä.
– On selvää, että tilanne on vakava niin potilaan kuin mahdollisesti tartunnalle altistuneiden iäkkäiden henkilöiden osalta, toteaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Järvelä tiedotteessa.
Järvelän mukaan hoivakotitartuntaa osattiin odottaa, koska asukkaat sairastavat nyt tavallista syysflunssaa.
– Jos olosuhteet ovat otollisia sille, koronaakin tulee ennen pitkää. Jokaisen hoivakodin pitää nyt huomioida oireiden tunnistaminen herkästi sekä huolehtia käsihygieniasta ja maskeista.
Tilanne pahentunut nopeasti
Koronavirustilanne on vaikeutunut lyhyessä ajassa Kanta-Hämeessä ja etenkin Hämeenlinnan alueella. Viikon aikana maakunnassa on todettu 11 uutta tapausta, ja massa-altistuminen on tapahtunut neljästi.
– Toisen aallon voisi sanoa rantautuneen Kanta-Hämeeseen, johtajaylilääkäri Sally Järvelä sanoo.
Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Järvelä vetoaa maakunnan alueella liikkuvia noudattamaan koronaohjeita huolellisemmin.Juha-Petri Koponen / Yle
Tartuntaketjut ulottuvat Hämeenlinnan kirkkoon. Koronalle on saattanut altistua kello 10 alkaneessa jumalanpalveluksessa sunnuntaina 13. syyskuuta. Tilaisuuteen osallistui henkilö, jolla on todettu koronatartunta.
Sally Järvelän mukaan kirkossa istuttiin väljästi turvaväleistä huolehtien. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri pyytää kyseiseen tilaisuuteen osallistuneita hakeutumaan koronatestiin, jos tartuntaan viittaavia oireita ilmenee.
Johtajaylilääkärin mukaan kevään varautumistoimet auttavat sairaanhoitopiiriä nyt. Varautumista pystytään hienosäätämään yhden tehohoitopaikan tarkkuudella.
– Nyt ei tarvitse, mutta jos tartuntoja ilmenee iäkkäissä enemmän, eristyspaikat tulevat käyttöön teholla ja osastolla. Erikoissairaanhoidon tarve lisääntyy merkittävästi, jos tartuntoja tulee lisää.
Karanteenissa on tällä hetkellä 250 kantahämäläistä, jotka liittyvät useaan tartuntaketjuun. Ennusteen mukaan maakunnassa todetaan nyt 6–10 tartuntatapausta viikossa.
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri kertoi maakunnan vaikeutuneesta koronatilanteesta tiedotustilaisuudessa aamupäivällä tiistaina. Yle haastatteli johtajaylilääkäri Sally Järvelää Kanta-Hämeen keskussairaalalla. Voit katsoa haastattelun Yle Areenasta jutun pääkuvan videota klikkaamalla.
Kanta-Hämeen keskussairaalassa on osastohoidossa koronapotilas ensimmäistä kertaa sitten toukokuun.Anne-Maria Niskanen / Yle
Johtajaylilääkäri vetoaa tiedotteessa maakunnan ihmisiin, että he kiinnittäisivät tarkempaa huomiota koronaohjeisiin.
– Jokaisen seudulla liikkuvan on syytä nyt kiinnittää korostuneesti huomiota käsihygieniaan sekä pitää turvavälejä muihin ihmisiin. Jos turvavälien pitäminen ei ole mahdollista, on suositeltavaa käyttää kasvomaskia. Testaukseen on syytä hakeutua, jos kokee hengitystie- tai muita koronaan liitettyjä infektio-oireita, kuten kuume, haju- tai makuaistin menetystä ja ripulointia, Järvelä muistuttaa.
Hän jatkaa, että testitulosta odottaessa tai oireisena ei missään nimessä pidä altistaa muita ihmisiä. Järvelä myös suosittelee kaikkia lataamaan Koronavilkku-sovelluksen.
Päivitetty 15.9.2020 klo 12.26: Korjattu sairaanhoitopiirin ohjetta jumalanpalvelukseen osallistuneiden osalta. Koronatestiin kannattaa hakeutua vasta silloin, jos tartuntaan viittaavia oireita ilmenee.
Berliiniläisessä sairaalassa oleva Aleksei Navalnyi on julkaissut itsestään kuvan Instagramissa. Kuvassa on Navalnyin lisäksi hänen lähipiiriään.
Kuvatekstissä Navalnyi kertoo, että hän voi nyt hengittää itse.
– Hei, Navalnyi täällä. Olen kaivannut teitä. En voi vieläkään tehdä paljoa, mutta eilen hengitin kokonaisen päivän omin voimin, kuvan yhteydessä lukee.
Kreml toivotti Navalnyin tervetulleeksi Venäjälle
44-vuotiasta Venäjän oppositiojohtajaa on hoidettu berliiniläisessä Charité-sairaalassa elokuun loppupuolesta lähtien.
Navalnyi joutui sairaalaan, kun hän sai kesken kotimaanlennon vakavia oireita. Saksassa, Ranskassa ja Ruotsissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että Navalnyin kehosta löytyi hermomyrkkyä.
Venäjällä elokuussa tehdyissä tutkimuksissa myrkkyä ei viranomaisten mukaan löytynyt.
Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron on vaatinut Venäjää selvittämään tapahtumat perinpohjaisesti.
Kremlin tiedottaja Dmitry Peskov sanoi tiistaina, että Kreml on valmis selvittämään tapauksen, mutta se tarvitsee tietoja Saksalta.
Peskov ihmetteli, miksi Ranska ja Ruotsi ovat saaneet tutkia Navalnyista Saksassa otettuja näytteitä, mutta Venäjälle ei ole annettu samaa mahdollisuutta.
Peskovin mukaan kaikki olisivat onnellisia, jos Navalnyi paranee. Peskov totesi myös, että Navalnyi on tervetullut takaisin Venäjälle.
Navalnyin tiedottaja totesi tiistaina, ettei oppositiojohtajalla ole muuta vaihtoehtoa kuin palata Venäjälle.
Kotkan Kantasatamaan yli vuosi sitten uponnut purjelaiva aiotaan nostaa ylös syksyn aikana.
Mary Ann-niminen purjelaiva on ollut upoksissa yli vuoden. Alus jätettiin sataman vierasvenelaituriin viime vuoden kesäkuussa, ja elokuussa se upposi. Ongelmana on ollut, ettei aluksen omistajaa ole tavoitettu.
23-metrinen alus on ollut aiemmin risteilykäytössä. Sittemmin se on vaihtanut omistajaa, ja nykyään se on toimintansa jo lopettaneen yrityksen omistuksessa. Kotkan kaupunki tavoitteli pitkään yrityksen pääomistajaa, mutta tuloksetta. Kaupunki lähetti omistajalle asiasta selvityspyyntöjä ja siivouskehotuksia, mutta uponnutta alusta ei haettu pois.
Kesällä kaupunki päätti velvoittaa aluksen omistajan siivoamaan laivansa pois satamasta kolmen viikon kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kaupunki asetti päätökselle teettämisuhan, jonka mukaan alus siirrettäisiin pois omistajan kustannuksella, jos tämä ei tekisi sitä itse.
Käräjäoikeuden haastemies toimitti päätöksen tiedoksi purjelaivan omistajalle. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut.
Nyt Kotkan kaupunki on ryhtymässä siirtämään alusta itse. Kaupunki aikoo siirtää uponneen laivan yhteistyössä vierasvenelaituria ylläpitävän Kotka Yacht Store-yrityksen kanssa.
Siirto voi maksaa yli 100 000 euroa
Kotkan kaupunki luokittelee uponneen aluksen jätteeksi. Tarkoituksena on nostaa uponnut alus pintaan ja kuljettaa se vastarannalle, jossa se nostettaisiin ylös merestä ja hävitettäisiin asianmukaisesti.
Kaupungin mukaan laivan siirtokustannukset voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin tai jopa yli sataan tuhanteen euroon. Kustannukset menevät omistajan piikkiin.
– Tarkoituksena on, että vastuu kohdistuisi sille, joka tämän ympäristörikoksen on tehnyt eikä vain päätetä, että kaupunki hoitaa. Se on kestämätön polku. Sen jälkeen tänne tuodaan kaikki uppoamassa olevat alukset, joita kaupunki saa sitten hoidella, Kotkan kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen sanoo.
Juulia Tillaeus / Yle
Hannosen mukaan on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto, että kaupunki siirtää aluksen pikimmiten ja perii kulut jälkikäteen omistajalta, koska tämä ei ole osoittanut merkkejä aluksen pois korjaamisesta.
Kaupungin tiedossa ei ole tarkasti, mitä laiva pitää tällä hetkellä sisällään tai millainen siivousurakka noston yhteydessä on edessä. Pelastuslaitos kävi pumppaamassa aluksesta polttoöljyä pois sen upottua.
– Toivon, ettei siinä ole kovin paljon erityistä siivottavaa. Sen näkee sitten, kun laiva on nostettu, Markku Hannonen sanoo.
Alus on yhtenä kappaleena
Kotkan kaupungin tontti-insinöörin Katri Ervastin mukaan pelkona on ollut, että aluksen olisi runko murtunut. Silloin laivan nosto olisi tullut vielä huomattavasti kalliimmaksi ja nosto olisi ollut vaikeampaa.
Laivan kuntoa on alustavasti tutkittu sukeltamalla. Ervastin mukaan aluksessa ei ole havaittu murtumia tai halkeamia.
– Se on ehkä paremmassa kunnossa kuin on ajateltu, Ervasti sanoo.
Laivan siirron tekevä yritys on tarkoitus valita tarjouskilpailulla. Kaupungin mukaan moni yritys on jo kiinnostunut urakasta. Alustavan sukelluskartoituksen perusteella alukseen olisi mahdollista kiinnittää siirtoa varten nostoliinat tai vaijerit.
– Tarjouskilpailuun osallistuvat yritykset varmaankin tekevät alustavien tulosten pohjalta omat nostosuunnitelmansa, Ervasti sanoo.
Kaupungilla ei ole tiedossa, mitä aluksessa on sisällä.Juulia Tillaeus / Yle
Kotkan ympäristölautakunta käsittelee aluksen siirtoa torstaina.
Tarkoituksena on, että alusta päästäisiin siirtämään mahdollisimman nopeasti, syksyn aikana. Katri Ervastin mukaan kaupungin on todennäköisesti kuitenkin odotettava ainakin kolmen viikon valitusaika siirtopäätöksen tekemisen jälkeen. Siirtopäätöksestä saa valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.
Myös kilpailutusprosessi vie aikaa, ja kaupungin on myös sovittava siirtokustannusten jakamisesta Kotka Yacht Storen kanssa.
