Pakistanissa moottoritiellä tapahtunut joukkoraiskaus on saanut naiset vaatimaan entistä äänekkäämmin oikeuksiaan ja poliisin uudistamista seksuaalirikosten uhreja tukevaksi.
Nainen raiskattiin 7. syyskuuta Lahoren ja Sialkotin välisellä moottoritiellä, kun hän oli yöllä joutunut pysähtymään bensan loputtua. Apua saadakseen nainen soitti poliisille ja sukulaiselle, kertovat muun muassa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch ja uutiskanava al-Jazeera.
Kun hän odotti sukulaistaan, kaksi miestä tuli paikalle ja kiskoi naisen sekä hänen lapsensa autosta. He raiskasivat naisen lasten nähden ja ryöstivät hänet.
Tapaus nostatti kansallisen raivon pintaan kaksi päivää myöhemmin, kun Lahoren poliisipäällikkö puhui siitä televisiossa ja vaikutti syyttävän raiskauksesta uhria. Poliisipäällikkö Umar Shaikh kysyi, miksi yksin yöllä matkustava kolmen lapsen äiti ei valinnut turvallisempaa tietä.
– Ja jos hän valitsi moottoritien, hänen olisi pitänyt tarkistaa polttoaineen riittävyys, koska reitillä ei ole bensa-asemia, poliisipäällikkö sanoi.
Mielenosoituksia eri puolilla maata
Naiset kokoontuivat lauantaina Pakistanin suurimmissa kaupungeissa mielenosoituksiin, joissa arvosteltiin poliisin tapaa hoitaa rikostapaus. Mielenosoittajat vaativat poliisilaitoksen uudistamista ja Lahoren poliisipäällikön eroa sekä seksuaalirikosten uhrien ja yleisemminkin naisten oikeuksien parantamista.
Myös Pakistanin ihmisoikeusministeri Shireen Mazari on arvostellut poliisipäällikkö Shaikhia uhrin syyttelystä.
Aktivisti ja juristi Khadija Siddiqui sanoo uutiskanava al-Jazeeralle, että naisiin kohdistuvissa rikoksissa poliisi on usein osa ongelmaa.
Ihmisoikeusaktivisti Tahira Abdullah puolestaan huomauttaa, että moottoritieraiskaus oli vain jäävuoren huippu. Naisiin ja tyttöihin kohdistuneista rikoksista ei useinkaan ilmoiteta, etenkään maaseudulla.
Positiivisena merkkinä hän pitää sitä, että kyseinen raiskaus sai paljon huomiota ja saattaa siten johtaa toimintaan.
Lahoressa 12. syyskuuta järjestetyssä mielenosoituksessa erään mielenosoittajan kyltissä luki "Älkää kertoko minulle, miten minun on pukeuduttava. Kertokaa heille, ettei heidän pidä raiskata".Rahat Dar / EPA
Toinen raiskaajista on pidätetty, ja hän on tunnustanut rikoksen.
Hallitus tuomitsee
Pääministeri Imran Khan on tuominnut raiskauksen ja sanonut, että raiskaajat pitäisi hänen mielestään teloittaa julkisesti.
Khan kuitenkin totesi kuulleensa virkamiehiltä, että teloitus voisi vaarantaa EU:n Pakistanille myöntämän suosituimmuusaseman kaupassa. Siksi hän kannattaa raiskaajien kemiallista kastroimista, kertoo pakistanilaislehti The Express Tribune.
Khanin mukaan moottoritiehyökkäys on ravistellut pakistanilaisten kollektiivista omaatuntoa ja koskettanut kaikkia.
Khan huomauttaa, että pääepäilty oli syyllistynyt joukkoraiskauksesta jo aiemmin, vuonna 2013. Jos tämä olisi tuolloin saanut kovan tuomion, tuoretta raiskausta ei olisi tapahtunut, hän sanoo.
Riippumattoman Pakistanin ihmisoikeuskomitean pääsihteeri Harris Khalique kertoo, että naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta on ollut viime vuosina kasvussa. HRCP:n tietoon on tullut päivittäin keskimäärin kymmenen tapausta, joissa väkivalta liittyy sukupuoleen.
Korjattu 15.9.2020 klo 16.00: Juttuun olivat epähuomiossa unohtuneet editoijan merkinnät. Ne on poistettu.
Hallituksen piirissä neuvotellaan vielä matkustusrajoitusten tulkinnasta, kertoo keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi.
Lohen mukaan nyt on löydettävä nopeasti ratkaisu siihen, että Lappiin olisi mahdollista matkustaa koronasta huolimatta.
Hänen mukaansa sosiaali- ja terveysministeriön tulkinta riskimaista Suomeen tulevien turistien karanteenista on kestämätön.
– Se on aivan mahdoton ajatus, eihän kukaan matkusta ulkomailta Suomeen ollakseen karanteenissa.
Lappilaisedustajan mukaan hallitus ei ole tekemässä uusia päätöksiä, vaan nyt kyse on siitä, miten tehtyjä päätöksiä tulkitaan.
– Toisin kuin ministeriö on tulkinnut, karanteenista päättää tartuntatautilain perusteella lääkäri virkavastuulla eikä sitä tehdä poliittisella päätöksellä. Pyrin vaikuttamaan siihen, että saamme mahdollisimman pian sellaisen kestävän ratkaisun, joka mahdollistaa matkailijoiden tulemisen Lappiin.
Lohi on muun muassa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan sekä Lapin liiton hallituksen puheenjohtaja.
Hän toivoo, että matkailuelinkeinon ongelmat saataisiin ratkottua jo lähipäivinä.
– Matkailua Suomeen on hankala myydä ja markkinoida niin kauan kunnes meillä on ratkaisu asiaan.
Hallitus yrittää parantaa työllisyyttä niin sanotulla yksilöllisen työnhaun tuella, jossa työttömän pitää hakea kuukauden aikana 0–4:ää ”työmahdollisuutta”.
Ylen tietojen mukaan ne voisivat olla paitsi työpaikan hakua myös esimerkiksi käynti rekrytointimessuilla. Työnhausta raportoitaisiin sähköiseen järjestelmään.
Jos työtön laistaa vaatimuksista, seurauksena olisi ensin huomautus. Karenssi pamahtaa, jos vaatimuksista lipsuu myös seuraavan kuukauden aikana, mutta karenssi olisi nykyistä lyhyempi.
Yksilöllisen työnhaun mallissa auki on tiettävästi ainakin se, kuinka pitkän karenssin työtön tarkalleen ottaen saisi. Hallituspuolueiden puheenjohtajat ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) ovat neuvotelleet työllisyystoimista Säätytalossa, jossa alkoi maanantaina hallituksen budjettiriihi.
Tarkoitus on satsata siihen, että työttömät saisivat vahvan tuen työnhakuun, mitä markkinoidaan parannuksena Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikaiseen niin sanottuun aktiivimalli kakkoseen.
Lisää rahaa työvoimapalveluihin
Hallitus on Ylen tietojen mukaan linjaamassa, että työvoimapalveluihin tulisi huomattava lisäys. Lisärahaa on tulossa yli 50 miljoonaa euroa virkailijoiden palkkaamiseen TE-toimistoihin.
Laskelmien mukaan satsaus maksaisi itsensä takaisin, kun työttömyysjaksot lyhenisivät. Keskeistä uudessa mallissa on, että tuki tulisi heti työttömyyden alkuun. Ensimmäiset kolme kuukautta virkailijat tapaisivat työtöntä joka toinen viikko, tosin osa tapaamista voisi olla esimerkiksi etänä.
Poliitikkojen läpikäymien tutkimusten mukaan työllistymistä nopeuttaa, jos työttömyyden alussa olisi tiivis palvelu. Jos ihmiset työllistyvät esimerkiksi viikkoa nopeammin, päästäisiin tuntuviin säästöihin työttömyysturvamenoissa.
Julkisuuteen ei kerrota millainen työllisyysvaikutuksia muutokselle on laskettu, mutta ilmeisesti sillä olisi merkittävä rooli työllisyyden parantamisessa, johon hallitus on sitoutunut.
Keinojen löytäminen 30 000 työllisen lisäämiseksi on ollut yksi hallituspuolueiden suurimmista haasteista.
Hankausta on ollut hallituksen vasemmistopuolueiden ja keskustan välillä.
Vääntöä on ollut myös siitä, miten tulkitaan sitä mitä paikallisesta sopimisesta on kirjattu hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmassa on sovittu, että paikallista sopimista edistetään.
Budjettiriihestä ei Ylen tietojen mukaan tule päätöksiä paikallisesta sopimisesta.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoiltaan 16.9. klo 23.
Koronapandemia vaikuttaa vähentäneen ammattimaisesti järjestettyjä laittoman maahantulon yrityksiä itärajalla Kaakkois-Suomessa.
Euroopan raja- ja meriturvallisuusvirasto Frontex kertoo Euroopan ulkorajoilla kirjatun elokuun loppuun mennessä noin 61 000 laitonta rajanylitystä. Se on 14 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Juha Kivelä kertoo, että valtioidensisärajavalvonnan ja -tarkastusten lisääminen Euroopan unionin alueellanäkyy myös itärajalla.
– Liikkuminen maiden välillä on vaikeutunut. Lähi-idästä ja Afrikasta liikkeelle lähteneitä henkilöitä on vähemmän, koska matkanteko on paljon vaikeampaa.
Kivelän mukaan edelleen on kuitenkin yksittäisiä tapauksia, joissa rikollisjärjestöt ovat järjestäneet laittomia maahantuloja Suomeen.
Suomen ja Venäjän välistä rajaa Kaakkois-Suomessa valvoo noin kolmas osa koko Rajavartiolaitoksen rajavartiomiehistä.Kare Lehtonen / Yle
Frontexin tilastoista selviää, että erityisesti Välimeren alueella luvattomien rajanylitysten määrä on pudonnut merkittävästi. Esimerkiksi Itäisen Välimeren alueella luvattomien rajanylitysten määrä on vähentynyt yli 60 prosenttia viime vuoteen verrattuna.
Välimeren tilanne ei kuitenkaan Kivelän mukaan näy kovin nopeasti kaakkoisrajalla. Sen sijaan muualla Suomessa sillä on vaikutusta.
– Kun matkustusrajoituksia höllennettiin kesäkuussa, laittomia maahantulotapauksia alkoi samantien näkyä lentoliikenteessä esimerkiksi Helsinki–Vantaan lentoasemalla.
Luvattomia rajanylityksiä muutama vuodessa
Joka vuosi muutama henkilö ylittää Venäjän ja Suomen välisen rajan luvattomasti Kaakkois-Suomen rajavartioston alueella. Luvattomat rajanylittäjät liikkuvat pääasiassa metsien kautta.
– Meillä on ollut tänä vuonna yhdeksän tapausta täällä Kaakkois-Suomen rajavartioston vastuualueella. Se noudattelee aikalailla viimevuosien linjaa, kertoo Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Juha Kivelä.
Vuonna 2019 luvattomia rajanylityksiä tehtiin Kaakkois-Suomen rajavartioston alueella yhteensä 14.
Luvatonta rajanylitystä yrittäviä on Venäjän ja Suomen välisellä maastorajalla vastassa piikkilanka-aita.Kare Lehtonen / Yle
Ylittäjiä on Kivelän mukaan molempiin suuntiin. Tänä vuonna Kaakkois-Suomen rajavartioston tutkimista yhdeksästä tapauksesta kuusi on ollut sellaisia, joissa henkilö on tullut luvattomasti Venäjältä Suomeen. Loput kolme ovat menneet vastakkaiseen suuntaan.
Kivelän mukaan luvattomissa rajanylityksissä Suomesta Venäjälle on usein kyse satunnaisesta päähänpistosta. Tänäkin vuonna esiin tulleissa tapauksissa ihmiset ovat halunneet käydä ottamassa valokuvan itsestään venäläisellä rajapaalulla.
Päähänpistosta kertyy hintaa sakon muodossa 600 eurosta alkaen aina nelinumeroiseen summaan asti.
Yhtenä syynä luvattomien rajanylitysten vähenemiseen on lisääntynyt valvonta Venäjän sisällä. Venäjän viranomaiset ovat myös tehokkaasti pysäyttäneet ihmisiä, jotka ovat olleet aikeissa ylittää luvattomasti Venäjän ja Suomen välisen rajan.
Rauhallisuus jatkuu
Suomen ja Venäjän välinen raja on koronarajoitusten takia ollut henkilöliikenteeltä suljettuna viime maaliskuusta alkaen. Rajan ylitse kulkee nyt vain murto-osa siitä määrästä, mihin normaalioloissa on totuttu.
Siksi Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Juha Kivelä ei usko, että rajaliikenne Kaakkois-Suomessa vilkastuisi loppuvuotta kohden.
– Kuluva vuosi on osoittanut, että ennustaminen on vaikeaa myös täällä rajalla, mutta talvi tulee todennäköisesti olemaan rauhallinen ja aikaisempien vuosien kaltainen. Yksittäisiä luvattomia rajanylitystapauksia tulee varmasti eteen.
Valkoisesta pahvipaketista paljastuu upea ja toisaalta hyvin ristiriitainen puhelin.
Huawei P40 Pro+ on sileä kuin kaukaiselta rannalta löytynyt kivi. Näyttö täyttää koko etupaneelin ja kaartuu kauniisti reunoilta.
Huawein oma Kirin 990 5G -siru pyörittää raskasta grafiikkaa kuin tyhjää vain. Kameroita on peräti viisi, ja kuvasensorin koko on muhkeat 50 megapikseliä.
Puhelimen sisään mahdutettu optinen zoom on peräti kymmenkertainen – isompi kuin yhdessäkään toisessa puhelimessa.
Tämä on parasta, mitä kiinalaisella kännykkäjätillä on juuri nyt tarjota.
Huawei on kuitenkin tukalassa tilanteessa. Yhdysvaltain pakotteiden vuoksi se joutuu tarjoilemaan uudet puhelimensa kuluttajille ilman Googlen sovelluskauppaa ja muita palveluja.
Pakon edessä Huawei on koonnut omaa sovellusten ja kehittäjien ekosysteemiään, jonka on määrä paikata Googlen jättämä aukko.
Minä otin yhtiön lippulaivapuhelimen viikonlopuksi koekäyttöön selvittääkseni, onko tuon aukon paikkaaminen mahdollista. Mistä joutuu luopumaan, jos valitsee pakotepuhelimen?
Puhelimen sisällä on Huawein kehittämä Kirin-siru. Tänään syyskuun 15. päivänä yhtiö joutuu lopettamaan niiden valmistuksen.Jari Kovalainen / Yle
Aloitetaan: Elo ilman Googlea
Huawein tv-mainos lähetetään parhaaseen katseluaikaan. Laulajatähti Anna Puu kertoo suomalaisille, että käyttäjän kaipaamat sovellukset löytyvät Huawein omasta App Gallery -sovelluskaupasta.
Aivan näin yksinkertaista se ei ole.
Huawein kaupassa on tarjolla paljon sovelluksia, mutta hyvin paljon jää löydettäväksi erilaisten kiertoteiden avulla. Se vaatii paljon enemmän työtä ja perehtymistä kuin mihin länsimainen asiakas on tottunut.
App Gallery on Huawein oma sovelluskauppa. Jos käyttäjän kaipaama sovellus löytyy sieltä, lataus sujuu helposti.
Phone Clone on ohjelma, jolla Huawein ostaja voi siirtää tietoja ja sovelluksia vanhasta puhelimestaan. Tällä tavoin uuteen puhelimeensa voi saada monia sellaisia appeja, joita ei Huaweille ole "virallisesti" saatavilla.
Petal Search on Huawein uusin hakusovellus, jolla käyttäjä voi selata myös kolmansien osapuolten katalogeja. Edistyneet Android-käyttäjät ovat ehkä tottuneet lataamaan sovelluksia APKPuren ja APKGK:n kaltaisilta sivuilta. Peruskäyttäjän näkökulmasta sivujen ulkonäkö on hyvin sekava ja asennusprosessi vaikea.
Quick Appit ovat eräänlaisia verkkosivujen ja kännykkäsovellusten risteytyksiä. Niiden käyttökokemus on yllättävän selkeä, eikä monessa tapauksessa jää juuri jälkeen “oikeasta” sovelluksesta. Näillä Huawei-puhelimen käyttäjäkin pääsee kiinni Gmailin, Google Mapsin ja Youtuben kaltaisiin Google-sovelluksiin. Läheskään kaikista sovelluksista ei kuitenkaan voi tehdä tällaista pikaversiota.
Villi kortti. Jos edellä kuvatut keinot eivät auta, käyttäjä voi ladata Amazonin sovelluskaupan. Fire-puhelimet olivat Amazonin yritys horjuttaa Googlen valta-asemaa Androidissa. Yritys epäonnistui, mutta kaupasta löytyy yhä esimerkiksi Supercellin klassikkopelit Clash of Clans ja Hay Day.
Iltasatu: Olipa kerran maailman suurin kännykkävalmistaja...
Kuulostaako tutulta? Lauantai-iltana mielessäni pyörii muisto kymmenen vuoden takaa.
Suomalainen Nokia yritti rakentaa omaa sovellusten ja kehittäjien ekosysteemiään Googlen ja Applen vaihtoehdoksi. Huawein lailla Nokiakin teki laadukkaita puhelimia, joissa panostettiin erityisesti kuvausominaisuuksiin.
Nokia oli aikanaan kännyköiden markkinajohtaja – ja Huaweikin nousi juuri maailman suurimmaksi.
Nokia kuitenkin epäonnistui, onnistuuko Huawei Nokiaa paremmin?
Viime viikon kehittäjätapahtumassa puhunut Huawein globaaleista kumppanuuksista vastaava johtaja Wang Yanmin kehui, että Huaweilla on ekosysteemissään jo 1,8 miljoonaa sovelluskehittäjää.
Yhtiö on noussut nopeasti maailman kolmanneksi suurimmaksi ekosysteemiksi.
– Vuoden aikana sopimustemme piiriin on tullut 80 prosenttia maailman 3000 suosituimmasta sovelluksesta, Yanmin sanoi.
Huawei on hänen mukaansa sovelluskehittäjille kiinnostava kumppani, koska se on valmis jakamaan suuremman osuuden sovellusten tuloista kehittäjien kanssa. Google ja Apple ottavat sovelluskauppansa myynnistä noin kolmanneksen, mitä moni sovelluskehittäjä pitää kiskurihintana.
Huawei lupaa myös tukea kehittäjiä paikallisesti yli 170 maassa ja lupaa myös toimia markkinointikanavana. Yanminin mukaan länsikehittäjät voivat viedä sovelluksiaan Huawein kyydillä Kiinan markkinoille.
Osa kehittäjistä on kuunnellut lupauksia herkällä korvalla. Huawein App Gallery -sovelluskauppa näyttää houkuttelevan etenkin niitä, jotka ovat joutuneet ahtaaseen rakoon Applen ja Googlen järjestelmissä.
Apple ja Google sulkivat peliyhtiö Epicin ulos sovelluskaupastaan. Siksi ei ole yllätys, että yhtiön hittipeli Fortnite on näyttävästi esillä Huawein kaupassa.
Autonavigaattoreiden valmistaja TomTom hävisi pelin Android-puhelimissa Googlen omalle karttasovellukselle. Nyt se on hakeutunut tiiviisti Huawein ekosysteemiin.
Kehittäjäkoferenssissa rummutetaan myös kyytipalvelu Boltia, jonka sovellus on muualla jäänyt pahasti Uberin jalkoihin.
Viikonlopun saldo: Mitä jäi puuttumaan?
On ikävä antaa pois lainapuhelin, joka on niin paljon parempi kuin pari vuotta vanha Samsungini. Huawein sovelluskaupan ja edellä kuvattujen kikkojen avulla yllättävän moni sovellus löytyi ja myös asentui laitteeseen.
Nyt Huawei P40 Pro+ -puhelimiesta löytyy paikallisliikenteen HSL-sovellus, Helsingin Sanomat, Kauppalehti, Yle Areena, TikTok, Snapchat, Twitter, Fortnite, Spotify, Netflx, Facebook....
Asennusprosessi oli kuitenkin monessa tapauksessa työläs. Kiinassa Android-käyttäjät ovat tähän kikkailuun tottuneet, koska maan hallinto estää Googlen palveluiden käyttöä.
Länsimaiselle käyttäjälle kokemus oli uusi.
Lisäksi, moni kriittinen sovellus jäi puuttumaan:
Työpaikan lounasravintolan maksusovellusta ei löydy. Eikä myöskään pysäköintihallin vaatimaa sovellusta. Työkäytössä puhelin on ylipäätään mahdoton, jos siellä käytetään laajasti Googlen välineitä.
Kuntoilusovellus Sportstracker asentui epävirallisesta lähteestä, mutta ei löytänyt gps-signaalia.
Angry Birds 2 -pelin sain Petal Haku -sovelluksen kautta toimimaan – mutta rahaa pelissä ei voi käyttää. Minua se ei haittaa, mutta Roviota todennäköisesti kyllä. (Huawei vakuuttaa noudattavansa Petal Haku -sovelluksessa tiukkoja tekijänoikeussuojan säännöksiä.)
Metsäretkelle Huawei-käyttäjä tarvitsee paperikartat, koska Maastokartat-sovellus ei toimi ilman Googlen palveluja.
Nintedo Switch -pelikonsolin lapsilukkoa ohjaava kännykkäsovellus ei toimi.
Käyttäjän kannalta erityisen ikävää on ladata sovellus vain huomatakseen, että se ei toimi. Pahin ongelma on kuitenkin se, että puhelimeen ei saa esimerkiksi Nordean ja OP:n verkkopankkisovelluksia.
Toinen näkyvä puute on Koronavilkku. Koronan tartuntaketjuja jäljittävällä sovelluksella on Suomessa jo pari miljoonaa käyttäjää, mutta uusien Huawei-puhelinten omistajat eivät ole tässä joukossa.
Nämä ovat puutteita, joita ei voi sallia yli tuhannen euron puhelimelle.
P40 Pro+ ei ole saatavilla Suomessa. Ilman +-merkkiä myytävän pikkuveljen hinta on yli tuhat euroa.Jari Kovalainen / Yle
Koronavilkku? "Mahdollisimman pian"
Vaikka laite olisi hieno, sovellukset ratkaisevat. Suomen Huaweilta luvataan, että pankkiohjelmistot ja Koronavilkku ovat tulossa, vaikka aikataulua ei vielä voi julkaista.
– Molemmat ovat meille tärkeysjärjestyksessä ihan kärjessä, sanoo Huawein Suomen Huawei Mobile Services -tiimin vetäjä Antti Piha.
– Olemme keskustelleet THL:n kanssa ja molemmilla on tahtotila tuoda Koronavilkku saataville mahdollisimman pian.
Nokia hävisi taistelun älypuhelimissa, koska se ei onnistunut haastamaan Googlen ja Applen ekosysteemejä. Piha on kuullut vertauksen ennenkin.
Hänen mukaansa Huawei on merkittävästi paremmissa asemissa kuin Nokia ja Microsoft aikanaan.
– Suurin ero on se, että meidän markkinaosuutemme Kiinassa on 50 prosentin luokkaa. Siellä meillä on ollut toimiva ekosysteemi jo useita vuosia. Sitä tilannetta Nokialla ja Microsoftilla ei ollut missään vaiheessa, Piha kuvaa.
Pihan mukaan Huawein sovelluskaupassa on myös eurooppalaisia käyttäjiä lähes 80 miljoonaa – olkoonkin, että todennäköisesti he ovat samanaikaisesti myös Googlen sovelluskaupan käyttäjiä.
Suomessa Huaweilla ja sen tytärbrändi Honorilla on noin 25 prosentin markkinaosuus, ja Huawein nimi komeilee yhä esimerkiksi Elisan myydyimpien puhelinten listalla.
Nuo puhelimet ovat kuitenkin vanhoja malleja, joissa on Googlen palvelut. Seuraava vuosi kertoo, seuraavatko asiakkaat Huaweita maailmaan, jossa ei ole Googlea.
Seuraavaksi: aivan uusi käyttöjärjestelmä
Huawei ei aio antaa periksi. Tänä vuonna yhtiö rakentaa omaa Android-yhteisöään, mutta ensi vuonna yhtiön puhelimissa on kokonaan uusi käyttöjärjestelmä HarmonyOS.
Tällä hetkellä kehittäjien on kohtuullisen helppoa kääntää vanhoja Android-sovelluksiaan Huawei-puhelimiin, koska siinä on kuitenkin pohjimmiltaan sama Android. Esimerkiksi HSL:n mobiilisovellus saatiin käännettyä Huawein sovelluskauppaan noin kuukaudessa, kertoo ETN-verkkolehti.
HarmonyOS on kuitenkin aivan uusi käyttöjärjestelmä. Huawei lupaa Ylelle toimitetussa lausunnossa, että Huawein nykyiseen palvelualustaan ja AppGallery-sovelluskauppaan ladatut sovellukset "siirtyvät saumattomasti HarmonyOS-laitteille".
Tämä on kriittinen kysymys. Muussa tapauksessa sovelluskehittäjät joutuisivat aloittamaan nollasta.
Sapelinkalistelu jatkuu
Huaweilla on edessään pitkä tie. En yhtään ihmettelisi, jos Huawei palaisi Googlen kumppaniksi heti, jos Yhdysvaltain ja Kiinan välillä koittaa liennytyksen aika.
Toistaiseksi siitä ei ole merkkejä. Tänään syyskuun viidentenätoista päivänä Huawei joutuu keskeyttämään Kirin-sirujen valmistuksen, koska niissä on käytetty yhdysvaltalaista teknologiaa. Vientikielto vaikuttaa myös puhelinten näyttöihin.
Huawein edustajat kertovat Ylelle, että yhtiöllä on tarpeeksi varastoja, jotta se voi jatkaa toimituksia ja julkaista uusia puhelimia. Näyttöjenkään osalta yhtiö ei tiedonannon mukaan ole riippuvainen yksittäisistä valmistajista.
Huawei todennäköisesti toivoo, että marraskuun vaaleissa valta vaihtuisi Valkoisessa talossa. Toisaalta, yhtiöllä ei juuri ole ystäviä demokraattileirissäkään.
Kaikkea sitä kuluttaja joutuu miettimään, kun valitsee älypuhelinta.
Ihmiskunta ei ole onnistunut pysäyttämään kuudetta sukupuuttoaaltoa.
Näin voidaan todeta viikon sisään julkaistujen kahden luonnon monimuotoisuutta arvioineen raportin perusteella.
Viime viikolla julkaistun WWF:n Living Planet 2020 -raportin mukaan maailman selkärankaisten eläinten populaatiot ovat supistuneet lähes 70 prosenttia vuosien 1970 ja 2016 välillä.
Päätimme kirjoittaa muistokirjoitukset 15:lle sukupuuttoon kuolleelle lajille. Osa lajeista on kadonnut maailmasta kokonaan, ja osa on kadonnut toistaiseksi Suomesta.
Tammihiiri
Viimeinen havainto Suomessa Teuvalla v. 1989
†Julistettu kadonneeksi Suomesta v. 2010
Pitkin runkoja viiletit, kuin orava puissa kiipesit.
Jos sut vielä kerran näkis, jos sen mulle sois,
on unikeko uinunut Suomesta pois.
Viimeisimmät varmistetut havainnot tammihiirestä tehtiin Teuvalla, Porvoossa ja Heinolassa.
Yöeläin, joka kiipeili puissa hieman oravan tavoin. Sen tunnisti “rosvonaamiosta”.
Viihtyi Suomessa kuusivaltaisissa lehdoissa ja kangasmetsissä mutta myös asutuksen lähellä puutarhoissa. Saattoi siksi jäädä hiiren- ja rotanloukkuihin.
Suomen ainoa unikekojen heimoon kuulunut jyrsijälaji, eli se ei ole nimestään huolimatta hiiri.
Lajiin voi törmätä vielä esimerkiksi Venäjän puoleisessa Karjalassa ja Pietarissa sekä Etelä-Euroopassa.
Kultasirkku
Viimeinen havainto Suomessa v. 2007
Me laulamme laulua vapauden
sulon Suomemme taivahalla
ja vaikka Suomi on suruinen
ja kansa on kaipuun alla,
me laulamme vaan, emme muuta me voi,
miten raitis on metsän tuuli,
miten rakas on taivahan vapaus, oi,
ken kerran sen kuiskehet kuuli.
(Suomen laululinnut, Eino Leino)
Maailmanlaajuisesti äärimmäisen uhanalainen.
Pääsyy Suomesta katoamiseen on Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa muuttolentojen aikana tapahtunut pyydystäminen.
Kannat romahtaneet myös ympäri maailmaa pääosin pyydystämisen vuoksi, vaikka se on ollut kiellettyä vuodesta 1997.
Ranskassa suurena herkkuna pidetty peltosirkku on kohtaamassa Suomessa samankaltaisen kohtalon kuin kultasirkku, vaikka myös peltosirkun pyydystäminen, myyminen ja syöminen on kielletty.
Vesikko eli tuhkuri
Viimeinen havainto Suomessa v. 1992
Minkit tulivat, sinä lähdit pois.
Minä katselin parvekkeelta.
Äärimmäisen uhanalainen nisäkäslaji maailmanlaajuisesti.
Vesikko elää edelleen hajanaisesti esimerkiksi Venäjällä ja Virossa, mutta Suomen minkkikantojen on arveltu estävän lajin leviämisen takaisin Suomeen.
Viihtyivät Suomessa makean veden äärellä jokien ja purojen läheisyydessä.
Suomen vesikkokannat alkoivat laskea 1930-luvulla. Yksi syy saattoi olla rapurutto, joka romahdutti vesikon ravintona käyttämien rapujen kannat.
Metsätalouden ja rantarakentamisen on arvioitu huonontaneen vesikon elinympäristöjen laatua.
Tuhkurinakin tunnettu vesikko oli aikanaan myös merkittävä turkiseläin.
Miekkasampi
Viimeinen havainto kalalajista v. 2003
†Arvellaan kuolleen sukupuuttoon vuosien 2005–2010 aikana.
Pinnan alle sukelsit,
syvälle unholaan katosit.
Elinympäristö: Jangtse-joki ja Keltainenjoki, Kiina
Eli jo noin 200 miljoonaa vuotta sitten varhaisjurakaudella, mutta vasta ihminen sai sen katoamaan.
Merkittäviä syitä katoamiselle ovat ylikalastus, jokien patoaminen ja saasteet.
Lajia ei ole vielä virallisesti vahvistettu sukupuuttoon kuolleeksi lajiksi, mutta lajista ei ole tehty havaintoja pitkään aikaan.
Myös kiinanjokidelfiini eli baiji on kokemassa miekkasammen kohtalon, ja jopa 65 muun kalalajin kannat ovat vähentyneet Jangtse-joessa.
Karvakoiranruusu
Viimeinen havainto Suomessa Ahvenanmaalla v. 2011
Lepää ruususen unessasi
Yleisempi muualla Euroopassa.
Karvakoiranruusun lähisukulainen on rauhoitettu ja harvinainen koiranruusu, jota voi löytää Suomessa pääasiallisesti vain Ahvenanmaalta mutta joskus myös Etelä- ja Lounais-Suomesta.
Viherkarve
Viimeinen havainto Suomessa v. 2010
Jäkälä nosti pikarinsa hauraan, ja sade täytti sen,
ja pisarassa kimalsi taivas tuulta pidättäen.
Jäkälä nosti pikarinsa hauraan:
Nyt malja elämämme rikkaudelle.
(Pikarijäkälä, Helvi Juvonen)
Jäkälä eli lehtimetsissä lehtipuiden ja hedelmäpuiden rungoilla.
Havaittu myös Helsingissä Töölön ja Ruskeasuon välillä sijainneessa tervalepässä 1930-luvulla.
Katoamisen syyksi on arveltu muutoksia metsien puulajien suhteissa, rakentamista ja kemiallisia haittavaikutuksia, sillä se on arka ilmansaasteille.
Laji saattaa hyötyä ilmaston lämpenemisestä.
Tulvaruukkujäkälä
Viimeisin havainto Suomessa v. 2006
Ensimmäinen ja ainoa havainto lajista Suomessa on tehty Lohjalla, minkä jälkeen laji katosi nopeasti.
Yksi merkittävä syy katoamiselle on lahopuun väheneminen ja peltojen raivaus.
Latvusorneero
Viimeisin havainto v. 2011
†Julistettu sukupuuttoon kuolleeksi v. 2019
Elinympäristö: Alagoasin osavaltio, Brasilia
Varpuslintu, joka eli Brasilian itäosassa sijaitsevassa Alagoasin osavaltiossa.
Viihtyi alueen metsissä.
Metsien kaataminen viljelyn tieltä kavensi kuitenkin sen elinmahdollisuuksia johtaen lajin katoamiseen. Tältä osin sen katoamiseen linkittyvät myös muut maailman maat.
Riuttamosaiikkirotta
Viimeinen havainto v. 2009
†Julistettu sukupuuttoon kuolleeksi v. 2016
Elinympäristö: Bramble Cayn saari, Australia
Ensimmäinen ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vuoksi sukupuuttoon kuollut nisäkäslaji, eräät tutkijat väittävät.
Merivesi on tutkijoiden mukaan peittänyt lajin asuttaman saaren useaan kertaan, mikä johti lajin katoamiseen.
Poouli
Viimeinen havainto v. 2004
†Julistettu sukupuuttoon kuolleeksi v. 2017
Elinympäristö: Maui, Hawaiji
Varpuslintu poouli on hyvä esimerkki siitä, kuinka muutokset jonkin lajin kannoissa vaikuttavat muiden lajien kantoihin.
Pooulien katoamisen taustalla saaren maaetanat, joiden kanta romahti. Tämä vähensi lintujen ravinnon määrää.
Formosanpuuleopardi
Viimeinen havainto v. 1983
†Julistettu sukupuuttoon kuolleeksi v. 2012
Jokainen kissaeläin on luonnon mestariteos.
(Leonardo da Vinci)
Elinympäristö: Taiwan
Noin puolitoistametriä pitkä formosanpuuleopardi asutti Taiwanin lehtimetsiä.
Lajin turkiksilla on käyty kauppaa muun muassa Kiinassa ja Japanissa.
Formosanleopardin olemassaolosta on myös kiistelty, sillä se muistuttaa borneonpuuleopardia, jonka turkiksilla käytiin myös alueella kauppaa. Tutkimusta lajista on tehty jäljelle jääneiden turkisten avulla.
Alaotranuikku
Viimeinen havainto v. 1982
†Julistettu sukupuuttoon kuolleeksi v. 2012
Elinympäristö: Alaotrajärvi, Madagaskar
Laji on nimetty sen asuttaman järven mukaan.
Lintu oli huono lentäjä eikä pystynyt lentämään pitkiä matkoja.
Lajin kannat lähtivät laskuun järven veden rehevöityessä mm. eroosion ja maatalouden takia.
Kalastusverkkojen on arveltu koituneen alaotranuikun lopulliseksi kohtaloksi. Verkkoja alettiin käyttää aikana, jolloin lajin kannat olivat jo laskeneet.
Kultakonna
Viimeinen havainto v. 1989
†Julistettu sukupuuttoon kuolleeksi 2004
Elinympäristö: Monteverde, Costa Rica
Eli pienellä, vain joidenkin neliökilometrien kokoisella vuoristoalueella.
Laji on hyvä esimerkki lajista, jonka sukupuuttoon kuolemisen syistä on kiistelty.
Joidenkin tutkijoiden mukaan laji katosi ilmastonmuutoksen aiheuttaman kuivuuden takia. Osa tutkijoista taas katsoo, että laji katosi El Niño -ilmiöön luonnollisesti kuuluvan kuivuusjakson seurauksena.
Viimeinen tunnettu yksilö nimeltä Celia löydettiin kuolleena v. 2000
†Julistettu sukupuuttoon kuolleeksi v. 2000
Elinympäristö: Pyreneet ja Cantabrianvuoret, Espanja & Ranska
Sukupuuton syytä ei tarkalleen tunneta. Syiksi on arveltu tiukentunutta kilpailua ravinnosta ja metsästystä.
Lajia yritettiin kloonata useamman kerran, ja vuonna 2007 onnistuttiin synnyttämään elävä naarasyksilö. Yksilö kuoli kuitenkin joitakin minuutteja synnytyksen jälkeen keuhkovikaan.
Aikoinaan erittäin runsas ja laajalle levittäytynyt laji Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Salametsästettiin sarvensa takia kiivaasti, ja kannat romahtivat vuosien 1960–1995 aikana jopa 98 prosenttia.
Sarvesta valmistettiin arabimaissa juhlallisia janbiya-veitsiä ja Kiinassa sitä käytettiin lääkeaineena.
Suomessa elää yli 2600 uhanalaista lajia
Sukupuuttoaallon ehkäiseminen koskee myös meitä suomalaisia, sillä Suomessa on yli 2660 uhanalaiseksi luokiteltua lajia. Niistä 480:n on katsottu olevan äärimmäisen uhanalaisia.
Vaikka osa lajeista onkin elinvoimaisia maailmanlaajuisesti, se ei auta Suomessa sijaitsevia ekosysteemejä. Lajeilla on omat tehtävänsä ja lokeronsa paikallisissa eliöyhteisöissä.
Tässä joitakin äärimmäisen uhanalaisia lajeja, joista osa on luokiteltu erityisesti tai kiireellisesti suojeltaviksi lajeiksi Suomessa.
Vaikka kuumin veneilysesonki on tältä vuodelta ohi, monet veneet seisovat edelleen venesatamien laitureissa odottamassa talviteloille siirtoa.
Syksyn pimenevät illat ja hiipunut liikenne satamissa antavat venevarkaille lisää mahdollisuuksia toimia rauhassa.
Tämän sai huomata myös lappeenrantalainen Timo Lehtonen. Lehtonen koki karvaan yllätyksen viime viikolla saapuessaan Lappeenrannan Linnoitusniemen venesatamaan valmistelemaan purjevenettään viikonloppureissua varten.
– Vene oli sisäpuolelta aivan hirvittävässä kunnossa. Joka puolella oli roskaa, veneessä olleet ruuat oli syöty ja viinat juotu. Näytti siltä, että veneessä oli asuttu ja nukuttu muutama yö, kertoo venemurron kohteeksi joutunut Lehtonen.
Lehtosen mukaan veneen etuluukun lukko oli hajotettu ja sisään oli menty sitä kautta. Mitään ei oltu kuitenkaan varastettu.
– Henkiset tappiot ovat suuret, intimiteettisuoja on mennyt.
Lehtosella on ollut venepaikka useamman vuoden ajan Lappeenrannan Linnoitusniemessä. Hänen mukaansa koskaan aikaisemmin mitään vastaavaa ei ole tapahtunut.
– 90-luvulla minulta varastettiin viinat veneestä, mutta silloin vene oli eri paikassa. Aika rauhakseltaan on saatu tässä olla, että kyllä tämä harmittaa.
Lehtosen mukaan veneen siivoamiseen kului kolme tuntia.
Kaupunki parantanut turvallisuutta
Lappeenrannan satamajohtajan Hannu Lappalaisen mukaan kyseessä on jokavuotinen ilmiö.
– Kun tulee pimeää, ei-toivottuja ihmisiä hyppii aitojen yli tai menee järven kautta tutustumaan veneisiin.
Lappalaisen mukaan esimerkiksi viime viikolta on näköhavainto, jonka mukaan soutuveneellä on soudettu isomman veneen viereen ja menty järven kautta luvattomasti veneeseen.
Lappeenrannan sataman satamajohtaja Hannu Lappalaisen mukaan veneistä etsitään polttoainetta ja myytäväksi kelpaavaa tavaraa.Kare Lehtonen / Yle
Hannu Lappalainen kertoo, että Lappeenrannan kaupunki on aktiivisesti parantanut venesatamiensa turvallisuutta.
– Laitureille on vaihdettu sähköiset lukot, joten varkaisiin ei pääse perinteisen Abloy-avaimen teettämällä.
Lappalaisen mukaan satamien valvontateknologiaa kuten -kameroita myös päivitetään jatkuvasti.
Veneistä etsitään polttoainetta
Suomessa tehtiin viime vuonna vajaa 1 200 veneisiin ja niiden moottoreihin kohdistunutta varkautta. Tänä vuonna varkauksia on Poliisihallituksen mukaan kirjattu 991. Poliisihallituksen mukaan venemurroissa ei ole näkyvissä piikkiä.
– Tyypillisesti veneistä etsitään anastettavaa omaisuutta kuten kaikuluotainlaitteita, perämoottoreita tai polttoainetta, kertoo poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen Poliisihallituksesta.
Pöyhösen mukaan veneisiin murtautuminen vesistön kautta ei ole tavatonta.
– Veneellä liikkuminen ei kiinnitä niin paljon huomiota kuin laiturilla kulkeminen. Pienellä veneellä pääsee myös isompien veneiden varjoon.
Timo Lehtosen veneessä yövyttiin useampi yö.Kare Lehtonen / Yle
Sen sijaan Timo Lehtosen kokema röhkeys on Pöyhösen mielestä poikkeuksellista.
– Harvemmin laiturissa olevassa veneessä jatketaan asumista, ennemmin sellaista tapahtuu jossain syrjäisessä mökissä.
Kaakkois-Suomen poliisista kerrotaan, että venemurrot jäävät usein pimentoon.
– Murtoja on vaikea selvittää, koska tekijöden jäljille ei päästä. Varastettu omaisuus hylätään usein jonnekin ja tekijöitä on vaikea tunnista valvontakameroiden kuvista, toteaa rikoskomisario Matti Raivikko.
Poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen muistuttaakin ihmisiä tekemään rikoksen tekemisen mahdollisimman vaikeaksi.
– Veneisiin ei pidä jättää mitään anastettavaa omaisuutta ja lukot täytyy pitää kunnossa, unohtamatta venelaitureiden aitoja ja portteja, valaistusta, valvontakameroita ja laiturialuekohtaista vartiointia.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on saanut syksyn budjettiriihen päätökseen. Kokoamme tähän juttuun keskeisimpiä päätöksiä, jotka vaikuttavat suomalaisten arkielämään.
1) Työttömille uusia vaatimuksia
Hallitus patistaa työttömiä töihin.Olivia Ranta / Lehtikuva
Hallituksen mukaan yksilölliset työvoimapalvelut muutetaan pohjoismaisen mallin mukaiseksi. Tämä tarkoittaa työnhakuvelvoitteita ja karensseja, mutta hallituksen mukaan myös parempia työvoimapalveluita.
Yle on kertonut aiemmin, että hallitus yrittää parantaa työllisyyttä niin sanotulla yksilöllisen työnhaun tuella, jossa työttömän pitää hakea kuukauden aikana 0–4:ää ”työmahdollisuutta”.
Ylen tietojen mukaan ne voisivat olla paitsi työpaikan hakua myös esimerkiksi käynti rekrytointimessuilla. Työnhausta raportoitaisiin sähköiseen järjestelmään.
Jos työtön laistaa vaatimuksista, seurauksena olisi ensin huomautus. Karenssi tulee, jos vaatimuksista lipsuu myös seuraavan kuukauden aikana, mutta karenssi olisi nykyistä lyhyempi.
2) Viinan ja tupakan hinnat nousevat
Tupakan ja alkoholin hinta nousee kuten ennakoitiin.Henrietta Hassinen / Yle
Veronmaksajain keskusliitto on arvioinut, että jos korotukset tehdään samalla periaatteella kuin aiemmin, tupakka-askin hinta nousisi 45 senttiä.
Saman arvion mukaan alkoholiveron korotus lisää keskioluttölkin hintaa kolmella sentillä ja väkevä puolen litran viinapullo kallistuu 40 senttiä.
3) Päivähoitomaksut alenevat
Hallitus alentaa päivähoitomaksuja, jotta työnteon kannusteet paranisivat.Tiina Jutila / Yle
Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan. Sen on tarkoitus lisätä työnteon kannusteita.
Hallituksen mukaan päätöksen myötä merkittävä määrä uusia perheitä nousee maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin.
Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden elokuussa.
4) Vähäpäästöisten työmatkojen veroedut paranevat
Vähäpäästöistä työmatkaliikennettä aiotaan tukea.Henrietta Hassinen / Yle
Siirtymää vähäpäästöiseen liikenteeseen tuetaan tekemällä vuoden 2021 alusta liikenteen työsuhde-etujen verouudistus.
Hallituksen mukaan työsuhdeautona käytettävien täyssähköautojen verotusarvoa alennetaan, ja sähköauton latausetu työpaikalla ja julkisissa latauspisteissä säädetään verovapaaksi eduksi vuosiksi 2021–2025.
Lisäksi työsuhdematkalipun verotusta yksinkertaistetaan ja työsuhdepolkupyörä säädetään 1 200 euroon asti verovapaaksi eduksi.
5) Oppivelvollisuus laajenee
Kalle Purhonen / Yle
Hallituksen mukaan jokaiselle nuorelle taataan vähintään toisen asteen koulutus eli oppivelvollisuus laajenee. Oppivelvollisuus jatkuu 18-vuotiaaksi saakka.
6) Ansiotuloverotus ei kiristy
Ansiotuloverotusta ei aiota kiristää.Ismo Pekkarinen / AOP
Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistukset kaikilla tulotasoilla, jotta verotus ei kiristyisi yleisen ansiotason nousun seurauksena.
* Artikkelia päivitetään.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 17.9. kello 23 saakka.
Rullalautailun vakiintuneesta asemasta kertoo se, että lajissa on tarkoitus kilpailla ensi kertaa olympiamitaleista Tokion olympialaisissa. Lajeina ovat miesten sekä naisten "street" ja "park".
Skeittauksen vakiintunut suosio näkyy myös Helsingissä, jossa lajin harrastajamäärät ovat räjähtäneet parin viime vuoden aikana, kertoo HELride Collectiven (ent. Helsingin rullalautailijat) puheenjohtaja Pete Ruikka.
– Jos menet Helsingin keskustaan seisomaan, niin on vaikeaa olla näkemättä skeittaajaa. Ihan sama katsotko vasemmalle, oikealle, eteen vai taakse.
Ruikan mukaan harrastajamäärän kasvua voi osaltaan selittää se, että viime talvena pääkaupunkiseudulla ei nähty lunta nimeksikään ja koronakeväänä oli aikaa olla ulkona harrastamassa.
Syyssateiden ja talvipakkasten lähestyessä rullalautailun harrastajat siirtyvät mahdollisuuksien mukaan sisätiloihin.
Helsingissä se on käytännössä tarkoittanut Kontulassa sijaitsevaa skeittihallia. Kaikkia harrastajia ei kuitenkaan voi pakata samaan halliin, etenkin kun samoissa tiloissa viilettää lapsia temppupotkulaudoilla eli scooteilla.
– Ne kaksi lajia eivät oikein sovi samaan paikkaan. Varsinkin skuuttajien ikä on niin paljon nuorempi, että se on usein vähän kuin hiekkalaatikosta seuraava juttu mitä tehdään.
Skeittiparkille löytyi tilaa kauppakeskus REDIn parkkihallista kohdasta, jonne harvemmin pysäköitiin.Keke Leppälä
HELride Collectiven puheenjohtaja Pete Ruikka korostaa, ettei heillä ole mitään skuuttausta vastaan, mutta molemmille harrastajille pitää olla tilaa.
– Jos skeittiparkin rakenteet ovat vyötäröä korkeampia, niin siinä tulee vauhtia, jota on vaikea pysäyttää kuin seinään. Ja jos siellä on pieniä harrastajia, jotka risteilee sikin sokin, niin tulee vaaratilanteita.
Parkkihallin syrjäinen nurkka pysynyt muuten tyhjänä
Tilaa harrastamiselle tarjoaa nyt kauppakeskus Redi, joka avaa parkkiluolansa uumeniin maksuttoman skeittiparkin.
Kauppakeskusjohtaja Aleksi Salminen kertoo, että parkkiluolan peränurkka on ollut asiakkaiden mielestä liian syrjäinen, eikä siellä yleensä ole kuin yksi tai kaksi autoa parkissa.
– Katsoimme, että se on loistava paikka hyödyntää tällaiseen. Etätyösuosituksen johdosta työmatkaliikennettä on vielä entistä vähemmän, että emme myöskään vie keneltäkään parkkipaikkoja pois.
Skeittiparkki on rakennettu yhteisvoimin kauppakeskuksen, siellä toimivan kiinteistöhuoltoyhtiön sekä Rullalautaliiton ja HELride Collectiven kanssa. Töitä on tehty talkoilla.
– Puhutaan alle kymppitonnista kokonaisuudessaan, Salminen lisää.
Redin skeittiparkissa rullalaudoilla ja temppupotkulaudoilla harrastetaan vuoropäivin.
– Useimmin pienemmät lapset tykkäävät skuutata, niin olemme pyhittäneet heille kaksi päivää ja loput viisi päivää on puhtaasti skeittausta.
Parkkihalliin rakennettu rullalautailupaikka on yksinkertainen, eikä sinne ole tuotu ramppeja.
– Se jäljittelee kaupunkiarkkitehtuuria, eli sinne on tehty vain kivipaaseja, joita pitkin voi liukua laudalla ja niiden päälle ja yli voi hyppiä, Pete Ruikka HELride Collectivesta kertoo.
– Vähän kuin menisi Kiasman eteen skeittamaan tai kaupungille, missä on kivipaaseja. Sellainen on replikoitu maan alle.
Kauppakeskusjohtaja: "Puhtaasti kaupallinen osuus supistuu"
Kauppakeskus Redi pysyi pitkään puheissa vähäisen asiakasmäärän vuoksi, ja kauppakeskusjohtajakin vaihtui.
Nykyisin Rediä luotsaava Aleksi Salminen sanoo haluavansa testata uudenlaisia kumppanuuksia.
– Puhutaan paljon siitä, että mikä on kauppakeskuksen tulevaisuus. Puhdas kaupallinen osuus tulee supistumaan, ja muuttamaan muotoaan erilaiseksi – niin mitä muuta?
Skeittiparkin lisäksi kauppakeskus Redissä sijaitsevat tositv-ohjelma Big Brotherin tuotantotilat nyt toista vuotta peräkkäin.
– Pyrimme rikkomaan raja-aitoja. Tietenkin meillä on perustana kauppakeskustoiminta, mutta olemme siihen päälle rohkeasti rakentamassa ja tekemässä uutta, Salminen sanoo.
– Meillä yhdeksän kuukautta vuodesta on aikalailla pimeää ja sateista, joten hakeudumme valaistuun sisätilaan, missä saa olla jalat kuivana. Kauppakeskusten pitää myös pystyä muuntautumaan sen mukaan, mitä ihmiset sillä hetkellä haluavat.
Parkkihalliin rakennettu skeittiparkki mukailee kaupunkiarkkitehtuuria. Onni Saltevon taidonnäyte.Keke Leppälä
Skeitttiparkkiin mahtuu arviolta kolmisenkymmentä harrastajaa kerralla. Varsinaista valvontaa skeittiparkissa ei ole ja jokainen siivoaa omat jälkensä.
– Siellä on yhteiset pelisäännöt merkitty skeittihallin seinään. Ja niin kauan kuin kaikki toimii, haluamme tarjota ja mahdollistaa tämän. Jos tulee ilkivaltaa tai toimitaan huonosti, niin siinä vaiheessa meidän on pakko sulkea paikka, Salminen toteaa.
Pääministeripuolue SDP on edelleen suosituin puolue Helsingin Sanomien tuoreimmassa mielipidemittauksessa. Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, SDP:tä äänestäisi 21 prosenttia vastaajista. Osuus oli sama kuukausi sitten.
Perussuomalaisia äänestäisi puolestaan nyt 19,5 prosenttia ja kokoomusta 17 prosenttia vastaajista. Neljäntenä tulevat vihreät 11,8 prosentin kannatuksella ja viidentenä keskusta 10,8 prosentin kannatuksella.
Perussuomalaisten kannatus on edellisen gallupin jälkeen lisääntynyt puoli prosenttiyksikköä ja keskustan kannatus vähentynyt saman verran.
– Normaalia pientä väreilyä, kuvailee kyselyn toteuttaneen Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela HS:lle.
Hänen mielestään on huomion arvoista, että SDP:n ja sen perinteisen vastavoiman kokoomuksen kannatusluvut ovat pysyneet tasaisina.
– Keskustelu on muuttunut talouskeskeiseksi, kun se keväällä oli pitkälti lääketieteellistä. Silloinhan SDP:n kannatus koheni huomattavasti, ja paljon siitä liittyi varmaankin pääministeri Sanna Marinin (sd.) esiintymiseen.
Gallup tehtiin 17.8.–12.9. Siihen osallistui lähes 2 490 ihmistä. Virhemarginaali on noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa isoimpien puolueiden kohdalla.
Tänään päättyneissä valtion budjettineuvotteluissa on luvassa kymmeniä miljoonia euroja nelostien ja Jyväskylä-Tampere -raidevälin kehittämiseen.
Äänekosken ja Viitasaaren väliselle valtatien nelosen tieosuudelle on myönnetty 21,2 miljoonaa euroa parannuksia varten.
– Äänekosken ja Viitasaaren välin ohituskaistoille rakennetaan keskikaiteita ja tasoliittymiä levennetään, kertoo vastuualueen johtaja Jukka Lehtinen Keski-Suomen Ely-keskuksesta.
Kunnostustyöt käynnistyvät ensi vuonna, sillä suunnitelmat ovat päivittämistä vaille valmiit.
– Hankkeen tavoitteena on liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantaminen, vihreiden Bella Forsgrén toteaa tiedotteessaan.
Saman asian tuo esille myös vasemmistoliiton Juho Kautto lähettämässään tiedotteessa.
–Äänekoski–Viitasaari-osuus on vilkasliikenteinen, ja raskasta liikennettä on poikkeuksellisen paljon. On elintärkeää parantaa Äänekoski–Viitasaari-osuuden turvallisuutta.
Äänekosken ja Viitasaaren välinen matka on noin 60 kilometriä.Petri Aaltonen / Yle
Tieverkon lisäksi myös raideliikennettä parannetaan 19 miljoonan euron lisäinvestoinneilla. Jyväskylä-Tampere -raidevälillä parannuksia tehdään Jämsässä ja Muuramessa, ja lisäksi yhteyden nopeutta parannetaan.
– Tämä on koko maakuntamme saavutettavuuden kannalta hyvä ratkaisu, keskustan kansanedustaja Joonas Könttä sanoo tiedotteessaan.
Rataosuudelle tulee pitkään odotettuja lisäraiteita, mikä nopeuttaa junamatkoja.
– Jämsässä on Kaipolan tehtaan sulkemispäätöksen myötä tapahtumassa äkillinen rakennemuutos ja raidehankkeen toteuttaminen vastaa myös Jämsän kaupungin ehdotukseen tukitoimenpiteiksi, aihetta kommentoi SDP:n Piritta Rantanen omassa tiedotteessan.
Mikkelin Jukureiden U20-joukkueen kauden ensimmäisestä SM-kisaviikonlopusta tuli todellinen painajainen: alle 20-vuotiaiden joukkue levitti kisareissullaan koronavirusta Hämeenlinnaan ja Kouvolaan.
Jukurit vieraili Hämeenlinnassa HPK:n vieraana perjantaina 4. syyskuuta. Lauantaina joukkue suuntasi Kouvolaan pelaamaan KooKoota vastaan.
Seuraavana maanantaina kolmella Jukureiden pelaajalla todettiin koronavirustartunta. Viikon sisällä Jukureissa todettiin kaikkiaan 22 koronatartuntaa.
Kaikissa kolmessa joukkueessa on todettu yhteensä jo noin 40 tartuntaa.
Jukureiden varmistuneiden tartuntatapausten jälkeen altistuneiden selvitys alkoi myös Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa. Pelaajille koituneet seuraukset kuitenkin poikkesivat toisistaan.
Karanteeniin ja testiin eri aikaan
KooKoon U20-joukkueen pelaajat määrättiin karanteeniin heti seuraavana päivänä siitä, kun Jukureissa oli todettu ensimmäiset tartunnat. Karanteeni alkoi tiistaina 8. syyskuuta.
HPK:n alle 20-vuotiaiden joukkueen toiminta keskeytettiin samana iltana, mutta joukkuetta ei määrätty karanteeniin. U20- ja liigajoukkue joutuivat karanteeniin vasta torstaina 10. syyskuuta, jolloin nuorten joukkueessa todettiin ensimmäinen tartunta. Siihen mennessä Mikkelin Jukureita vastaan pelatusta ottelusta oli kulunut kuusi päivää.
KooKoon kaikki pelaajat testattiin koronaviruksen varalta viime viikon keskiviikkona, jolloin pelistä oli kulunut neljä päivää.
Myös osa HPK:n pelaajista kävi testeissä viime viikolla, mutta vain henkilökohtaisten syiden tai omien oireidensa takia. Varsinaiset joukkotestit U20- ja liigajoukkueille on tehty vasta tällä viikolla, yli viikko altistumisen jälkeen.
Tähän mennessä HPK:n alle 20-vuotiaiden joukkueessa on todettu kahdeksan ja liigajoukkueessa kaksi tartuntaa.
KooKoon U20-joukkueessa COVID-19-tartunta on todettu keskiviikkoiltapäivään mennessä kahdeksalla pelaajalla ja yhdellä ottelun toimihenkilöllä.
HPK
Joukkueiden toimintaohjeet perustuvat paikallisten tartuntataudeista vastaavien lääkäreiden, eli näissä tapauksissa Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirien infektiotautien ylilääkäreiden, arvioon.
Hämeenlinnan tartuntatautiviranomaiset saivat tiedon Jukureiden U20-joukkueen ensimmäisistä tartunnoista Mikkelin tartuntatautiviranomaiselta tiistaina 8. syyskuuta hieman ennen puoltapäivää.
– Mikkeli oli jo neuvotellut vierasjoukkueen tartuntariskistä THL:n kanssa. Samoin itse keskustelin riskinarviosta THL:n edustajan kanssa kahteen otteeseen tiistai-iltapäivänä, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Janne Mikkola kertoo sähköpostitse.
Tuolloin vierasjoukkueen riski arvioitiin vähäiseksi, koska ensimmäisen Jukureiden pelaajan kerrottiin alkaneen oireilla vasta sunnuntaina eli kaksi vuorokautta ottelun jälkeen.
HPK sai vastaansa Mikkelin Jukurit 4. syyskuuta. Arkistokuvassa ottelu viime keväältä.Tomi Hänninen / Yle
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan COVID-19-tartunnan saanut henkilö voi levittää virusta eteenpäin jo 1–2 vuorokautta ennen oireiden alkamista. Myös oireeton henkilö saattaa toimia tartunnanlähteenä.
THL ohjeistaa, että jos COVID-19-tapaus on oireeton, altistuneiksi määritellään henkilöt, jotka ovat olleet kontaktissa tartunnan saaneen henkilön kanssa 48 tuntia ennen näytteenottoa ja kaksi viikkoa sen jälkeen. Sen sijaan jos tartunnan saaneella on oireita, altistuneiksi määritellään henkilöt, jotka ovat olleet kontaktissa tartunnan saaneen kanssa 24 tunnin aikana ennen tämän oireiden alkua ja kaksi viikkoa sen jälkeen.
Mikkolan mukaan Suomessa tavallisin käytetty aika tartunnanjäljityksessä on 24 tuntia ennen oireiden alkua.
– Alle viikko altistuksesta tehtävän oireettoman henkilön testauksen poissulkuarvo on huono, joten joukkueen oireettomiksi jäävien testaus suunniteltiin tehtäväksi 14. syyskuuta. Sillä haluttiin saada käsitys siitä, onko joukkueessa kokonaan oireettomiksi jääneitä tartunnan saaneita, Mikkola perustelee.
Keskiviikkona neljä lieväoireista HPK:n pelaajaa hakeutui itse testiin. Janne Mikkolan mukaan tartuntatautiviranomaiset saivat tiedon ensimmäisestä positiivisesta testituloksesta varhain torstaina, jolloin joukkue toimihenkilöineen määrättiin karanteeniin.
KooKoo
Kymenlaakson terveyspalveluista vastaava kuntayhtymä Kymsote määräsi KooKoon kaksi liigapelaajaa karanteeniin heti maanantai-iltana sen jälkeen, kun kolmen Mikkelin Jukureiden pelaajan tartunnat olivat varmistuneet.
Karanteeniin määrätyt pelaajat olivat olleet tekemisissä Mikkelin Jukureiden sairastuneen pelaajan kanssa lauantaina pelatun SM-pelin jälkeen. Tiistaina myös KooKoon alle 20-vuotiaiden joukkue asetettiin karanteeniin.
Kymsote määräsi vapaa-ajallaan altistuneet KooKoon liigapelaajat ja koko U20-joukkueen testattaviksi. Syynä oli se, että Jukureiden joukkueessa todettiin tiistaina useita uusia tartuntoja.
Infektiotautien ylilääkäri Risto Pietikäinen sanoo, että pelaajat haluttiin testata nopeasti sen takia, että he olivat altistuneet myös vapaa-ajallaan.
– Keskustelimme asiasta THL:n kanssa ja suunnittelimme testejä alun perin torstaille tai perjantaille. Testejä kuitenkin aikaistettiin, koska joukkueella oli kiire selvittää tilannetta, jotta tulokset saataisiin viikonlopuksi. Mekin halusimme selvittää ensiarvion mahdollisimman pian, Risto Pietikäinen sanoo.
Kaikki tartunnat pelistä
Pietikäisen mukaan Mikkelin Jukureiden kanssa ottelun jälkeen vapaa-ajallaan altistuneilla KooKoon liigapelaajillaei ole todettu tartuntaa.
– Se oli yllättävää, ettei sieltä ole poikinut positiivisia tapauksia, vaan kaikki tartunnat ovat tulleet pelistä, Risto Pietikäinen sanoo.
Pietikäisen mukaan Jukureiden pelaajat eivät olleet tekemisissä yleisön kanssa, joten altistumisriski kohdistui vain vastustajajoukkueeseen. Pelaajilla tartuntoja on todettu, vaikka kontaktit ovat olleet Pietikäisen mukaan melko lyhytaikaisia.
– Valitettavasti tartuntamäärä on osoittautunut yllättävän suureksi. Sama havainto on ollut myös muualla, että lyhytkin pelitapahtuma voi välittää tartunnan.
Kouvolan jäähallissa pelit ovat nyt tauolla. Arkistokuva.Antro Valo / Yle
Pietikäinen muistuttaa, ettei tartunnan saanut tartuta muita heti altistumisen jälkeen vaan vasta muutaman päivän tartunnasta. Näin ollen KooKoon altistuneet pelaajat eivät voineet tartuttaa muita heti pelin jälkeen.
Hämeenlinnassa jääkiekkoilijoiden joukkotestit määrättiin vasta tälle viikolle eli reilun viikon päähän Jukurit-ottelusta.
Tartuntatautiviranomaiset saivat heti otteluviikonlopun jälkeen tiedon, että HPK:n pelaajat eivät olleet minkäänlaisessa lähikontaktissa sairastuneisiin pelaajiin kaukalon ulkopuolella.
Infektioylilääkäri Janne Mikkolan mukaan Mikkelin Jukureissa todettujen tartuntatapausten jälkeen toimittiin sen mukaan, että suurin tartuntavaara oli samassa pukukopissa ja bussissa lähellä olleilla.
– On kuitenkin ilmeistä, että tartuntoja on tullut selvästi odotettua herkemmin myös kaukalossa, Mikkola toteaa.
"Kyseessä aina lääkärin arvio"
Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo molempien sairaanhoitopiirien toimintaa. Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että aluehallintovirasto paitsi valvoo, myös sovittaa tarvittaessa yhteen eri viranomaisten toimintaa tartuntatautilain mukaisesti.
Aluehallintoylilääkäri Mikko Floréen ei näe, että kummankaan sairaanhoitopiirin arviossa olisi välttämättä tapahtunut virhettä.
Floréenin mukaan tartuntataudeista vastaavien lääkäreiden arvioon vaikuttaa esimerkiksi se, miten tartuntaketjun selvitys etenee, ovatko altistuneet oireisia ja millä aikataululla paikkakunnalla on mahdollisuus päästä testeihin. Hän muistuttaa, että silloin kun rajoitetaan ihmisen vapautta, siihen täytyy olla selvät perusteet.
– Kuinka mahdollinen tartunta on ollut, on suhteellinen kysymys, Mikko Floréen sanoo.
Hänen mukaansa arvioon vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka pitkään taudin kantaja ja altistunut ovat olleet riittävän lähellä toisiaan ja kuinka tartuttavassa vaiheessa viruksen kantaja on ollut.
THL:n mukaan lähikontakti tarkoittaa esimerkiksi yli 15 minuutin kohtaamista kasvotusten alle kahden metrin etäisyydellä, fyysistä kontaktia tai suojautumatonta kontaktia tartunnan saaneen eritteisiin kuten yskään.
Floréen uskoo, että jääkiekko-otteluiden jälkeen tapahtuneisiin tilannearvioihin on vaikuttanut myös se, oliko pelaajilla kontakteja toisen joukkueen kanssa ennen peliä tai sen jälkeen vai olivatko he kontaktissa vain pelin aikana.
– Se on aina hyvin monimutkainen riskien arviointi. Ei ole mitään matemaattista kuviota siitä, että jotain seuraisi jostakin. Vaikka samaa tilannetta olisivat arvioimassa eri ammattilaiset, voi olla, etteivät he päädy samaan lopputulemaan, Floréen toteaa.
Aluehallintoylilääkäri Mikko Floréenin mukaan aluehallintovirasto ei voi valvontaviranomaisena myöskään tarkkaan määritellä, mikä olisi oikea tapa toimia.
– Tällaista ohjeistusta ei anneta. Kyseessä on aina kunnan tartuntataudeista vastaavan lääkärin arvio, joka vaatii kokemusta ja ammattitaitoa.
Myös Kanta-Hämeen infektioylilääkäri Janne Mikkola sanoo, että asiantuntijat neuvottelevat keskenään ratkaisumalleista ja pyrkivät perusteltuihin ratkaisuihin. Mikkola uskoo, että he oppivat tästä kokemuksesta.
– Jatkossa myös vastustajajoukkueet varmasti määrätään saman tien tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin, jos toisesta joukkueesta löytyy varmistettuja COVID-19-tapauksia, Janne Mikkola toteaa.
Voit keskustella aiheesta 17.9.2020 kello 23.00 asti.
Suomen hallitus on asettanut itselleen kenties maailman kunnianhimoisimman ilmastotavoitteen. Suomen on tarkoitus olla hiilineutraali vuonna 2035, jolloin Suomi päästäisi hiilidioksidia yhtä paljon kuin sitoo.
Hallituksen suunnitelmat ovat näyttäneet etenevän hitaasti, kun esimerkiksi teollisuuden kanssa on etsitty tapoja vähentää päästöjä ja lakien kirjoittaminen kestää.
Ylen hallituslähteet eri puolueista väittävät, että nyt olisi kuitenkin otettu harppaus eteenpäin. Budjettiriihessä tehtyjen päätösten ansioista Suomi on päästövähennyksissä polulla, jolla voidaan päästä hiilineutraaliuteen vuonna 2035, hallituspuolueista arvioidaan.
Tällaisista ilmastoratkaisuista hallitus on Ylen tietojen mukaan päässyt sopimukseen:
1. Teollisuuden sähkövero laskee ja teollisuus sähköistyy
Teollisuuden sähkövero laskee EU:n sallimaan minimitasoon. Se ohjaa teollisuutta käyttämään sähköä, mikä on hallituksen mukaan ympäristöteko. Sähköä tuotetaan niin, että ilmastopäästöt ovat mahdollisimman pienet.
Samalla teollisuudelle lakataan maksamasta palautuksia, joilla on aiemmin helpotettu sen verotaakkaa. Palautuksista kaksi kolmasosaa on tullut suoraan sähköverosta. Niitä ei enää ensi vuonna kerry, koska vero alenee.
Palautusjärjestelmä toimii kuitenkin takautuvasti, ja siksi teollisuus saa ensi vuonna elvytysryypyn: sähkövero alenee ja tilille tulee vielä palautuksia edellisiltä vuosilta. Hyöty on teollisuudelle ensi vuonna 240 miljoonaa euroa.
Fossiilisten polttoaineiden energiaveropalautukset kuitenkin jatkuvat vielä. Ne päättyvät vasta neljän vuoden kuluttua.
Hallituksessa vihreät olisivat mielellään nopeuttaneet palautuksista luopumista. Teollisuuden puolesta puhuneet puolueet taas halusivat pidemmän siirtymäajan, jotta yritykset ehtivät etsiä muita tapoja tuottaa energiaa kuin fossiiliset polttoaineet. Tämä kelpasi lopulta kaikille, koska päätös joka tapauksessa ohjaa investointeja vähemmän ilmastoa kuormittaviin polttoaineisiin.
2. Päästökauppakompensaatio päättyy ja korvautuu teollisuuden sähköistämisen tuella
Hallitus on sopinut uudesta tavasta, jolla globaaleilla markkinoilla toimivia suuryrityksiä tuetaan. Tähän asti maksettu tuki, jolla yrityksille on korvattu päästöoikeuksien kustannuksia, ei jatku enää. Sen tilalle tulee uusi ehdollinen tuki. Tukea saa sähköistämiseen: teollisuus voi sähköistää prosessejaan, lisätä energiatehokkuuttaan ja siirtyä päästöttömän sähkön käyttöön.
Tausta-ajatuksena on parantaa teollisuuden kilpailukykyä ja estää niin sanottua hiilivuotoa, eli pitää teollisuus EU-alueella. Muuten se voi karata maihin, joissa ei joudu maksamaan päästökaupan kustannuksia.
3. EU-elvytysrahastoa käytetään ilmastoratkaisuihin
EU on sopinut perustavansa jättimäisen elvytysrahaston, josta tarkoitus on käyttää suuri osa, 30 - 40 prosenttia, teollisuuden "viherryttämiseen" ja ilmastopäästöjä vähentäviin investointeihin.
Hallitus on sopinut riihessään suuntaviivoista, miten rahoja käytettäisiin Suomessa: ne kuluisivat esimerkiksi tutkimukseen ja kehitykseen, vihreän siirtymään ja kestävän infran rakentamiseen.
Ylen tietojen mukaan EU-rahaa käytettäisiin esimerkiksi päästökauppakompensaation tilalle tulevaan teollisuuden sähköistämisen tukeen.
4. Turpeen käyttö vähenee
Turpeen käyttö vähenee, kuten hallitusohjelmassa on sovittu. Sen käyttö energiaksi on tarkoitus puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Turpeen hiilipäästöt ovat suhteessa suuremmat kuin muissa polttoaineissa, ja siksi turpeen käyttöä vähentämällä päästöjä voidaan leikata nopeasti.
Hallituksessa vihreät olisi halunnut kiristää turpeen verotusta tulevina vuosina enemmänkin, mutta se ei käynyt hallituskumppaneille. Jos päästökaupassa hiilipäästön hinta olisi noussut, turpeen verotus olisi voinut kiristyä enemmän kuin muiden polttoaineiden, eikä esimerkiksi keskusta halunnut tätä.
Jotta hallitusohjelmatavoitteeseen päästään, hallitus nostaa turpeen veroa samassa suhteessa kuin muidenkin lämmityspolttoaineiden veroa. Lisäksi sovitaan lattiahinnasta, joka takaa, että vaikka päästöoikeuksien hinta laskisi, turpeen vero ei kuitenkaan alene.
Ollaanko nyt hiilineutraaliuden tiellä? Hallituslähteet: kyllä, teollisuudessa ja energiassa
Hallituspuolueet suunnittelivat viime talvena, miten hiilipäästöjä milläkin alalla pitää vähentää. Hallituslähteet arvioivat, että energiasektorilla ja teollisuudessa Suomi olisi näillä päätöksillä toteuttamassa suunnitelmaa, joka johtaa hiilineutraaliuteen vuonna 2035. Osin hallitus arvioi olevansa jopa etuajassa, EU-elvytysrahan ja teollisuuden ilmastotoimien ansioista.
Päästötön energia ja teollisuuden sähköistäminen ei kuitenkaan ratkaise kaikkea. Suomen olisi vielä onnistuttava sopimaan esimerkiksi, miten liikenne toimisi ilman fossiilisia polttoaineita ja kuinka taataan, että hiilinielut kasvavat.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa syytetään kolmea Uudellamaalla sijaitsevaa yritystä törkeästä ympäristön turmelemisesta. Rangaistuksia vaaditaan yritysten kahdelle vastuuhenkilölle.
Kahden Länsi-Uudenmaan alueella toimivan matkailualan yrityksen vastuuhenkilönä toiminut mies on syyttäjän mukaan tahallaan tai ainakin törkeästä huolimattomuudesta vienyt suuren määrän jätemaata Vihdin kunnan vesihuollolle tärkeälle Isolähteen pohjavesialueelle. Tekoon on osallistunut kuljetusalan yrittäjä.
Alue on paikallisen vedenottamon suoja-aluetta. Syytteessä olevan matkailualan yrittäjän omistama hiihtokeskus sijaitsee samalla alueella.
Jätemaasta vaaraa terveydelle
Syyttäjän mukaan jätemaata oli viety pohjavesialueelle kaikkiaan jopa 115 978 tonnia eli lähes 116 miljoonaa kiloa aikavälillä 1. lokakuuta 2015 – 11. marraskuuta 2016. Määrä vastaa yli 2 300 kasettikuorma-autollista jätemaata. Yhden kasettimallisen kuorma-auton kahdelle lavalle mahtuu yhteensä noin 40 tonnia eli 40 000 kiloa maata.
Hiihtokeskusyrittäjä ja kuljetusalan yrittäjä ovat rikkoneet syyttäjän mukaan ympäristönsuojelulakia, vesilakia ja jätelakia toimittaessaan jätemaata vedenottamon suoja-alueelle ilman lain edellyttämiä lupia.
Jätemaa on voinut aiheuttaa alueella ympäristön pilaantumista ja jopa vaaraa ihmisten terveydelle. Syytteen mukaan yrittäjien laittomasti läjittämä ylijäämämaa on vaarantanut alueen pohjaveden laadun.
Vihdin vesilaitoksen Isolähteen vedenottamo jouduttiin sulkemaan tapauksen vuoksi useiden kuukausien ajaksi. Tilanne on aiheuttanut Vihdin vesilaitokselle ylimääräistä työtä ja huomattavia kustannuksia.
Maata käytettiin laskettelurinteen rakentamiseen
Ylijäämämaa oli peräisin kahdesta Espoossa tehdystä suuresta rakennusprojektista. Hiihtokeskusyrittäjä oli syyttäjän mukaan sopinut kuljetusalan yrittäjän kanssa, että jätemaa kuljetetaan hiihtokeskuksen alueelle Vihdissä.
Tarkoituksena oli käyttää jätemaata laskettelurinteiden rakennusprojektiin. Syyttäjän mukaan laittomaan maankaatopaikkatoimintaan osallistui myös hiihtokeskusyrittäjän omistama toinen Somerolla sijaitseva matkailualan yritys.
Se sai kuljetusalan yritykseltä korvauksia ylijäämämaan vastaanottamisesta. Yhteensä matkailualan yritys laskutti kuljetusalan yritykseltä 130 590 euroa.
Toiminta päättyi, kun ympäristötarkastajat puuttuivat asiaan. Ympäristöviranomainen oli saanut vihjeen laittomasta maankaatopaikasta ulkopuoliselta henkilöltä.
Yrittäjät kiistävät syytteet
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuteen toimitettujen kirjallisten vastausten mukaan syytetyt kiistävät syytteet törkeästä ympäristön turmelemisesta.
Yrittäjien mukaan pohjavesialueelle kuljetettu maa-aine ei ole ollut pilaantunutta, joten se ei ole aiheuttanut ympäristölle haittaa. Yrittäjät kiistävät myös laittoman maankaatopaikkatoiminnan.
Heidän mukaansa he ovat olleet yhteydessä Vihdin kuntaan useita kertoja maan siirtämisestä laskettelurinteille. Syytettyjen mukaan Vihdin kunta ei ole vaatinut toiminnalle erityistä lupaa. Syytetyt eivät siten mielestään ole toimineet tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Syyttäjä vaatii hiihtokeskusyrittäjälle ja kuljetusalan yrittäjälle vähintään yhden vuoden ja kuuden kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta ja tuntuvaa sakkoa.
Asian käsittely jatkuu Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa 13. lokakuuta. Syyte asiassa nostettiin jo 4. huhtikuuta 2019.
SuomiRäp-radiokanava aloitti toimintansa maanantaina, kun se alkoi kuulua vuonna 2007 käynnistetyn Bassomedian taajuuksilla. Kaupallisen median markkinajohtaja Bauer Media oli ostanut Bassoradion keväällä ja virtaviivaisti kanavan uuteen uskoon nimeä myöten.
Jo etukäteen räp-piireissä oli aiheuttanut närää se, että monikulttuurinen kanava muokattaisiin entistä kaupallisempaan suuntaan. Tuohtumus nousi uudelle asteelle tiistaina, kun Rumba-lehti kertoi, että uudella kanavalla musiikin seassa oli tullut perussuomalaisten kuntavaalimainoksia.
Monen nimekkään suomalaisräppärin mielestä antirasistinen räpmusiikki ja monikulttuurisuutta vastustavan puolueen ideologia eivät kuulu samalle radiokanavalle.
– Persut on laitaoikeistopuolue, jonka koko toiminta perustuu maahanmuuton vastustamiseen. Hiphop-kulttuuri on syntynyt ja kukoistaa nimenomaan maahanmuuttajanuorten yhteisöissä ympäri maailmaa, Paleface kommentoi Rumballe.
Samoilla linjoilla oli Gettomasa.
– Hiphop ja rasismi eivät tule ikinä kuulumaan yhteen. Hiphop ja perussuomalaiset eivät tule ikinä kuulumaan yhteen, räppäri kertoi Rumballe.
"Vahinko on tapahtunut"
Bauer Median toimitusjohtaja Sami Tenkanen kertoo Ylelle, miksi vaalimainos kuului SuomiRäp-kanavalla.
Kaupallisten medioiden kattojärjestö RadioMedia myy yhteiskunnallista mainontaa, jota järjestön jäsenyhtiöt ovat sopimuksen mukaisesti velvoitettuja ajamaan. Yhteiskunnalliseen mainontaan kuuluvat esimerkiksi SPR:n tai Liikenneturvan mainokset.
Tässä tapauksessa RadioMedia oli myynyt kuntavaalimainontaa perussuomalaisille. Mainonta syötettiin Bauer Median mainonnanhallintajärjestelmään, ja sitä kautta se päätyi SuomiRäp-kanavalle.
– Ymmärsimme heti, että tämä ei välttämättä sovi tuohon mediaympäristöön. Poistimme kyseisen mainoksen kanavalta, koska ristiriita kyseisen musiikkigenren ja mainoksen sisällön kanssa oli tässä kohtaa ilmeinen.
Tenkanen korostaa, että kyseinen mainos ei ollut heidän itsensä, siis Bauer Median, vaan kolmannen osapuolen myymää mainontaa. Bauer Media ei saanut mainoksesta myöskään rahaa, sillä rahat menevät mainokset myyneelle RadioMedialle.
Asia on herättänyt paljon närää räp-piireissä.
– Ymmärrän hyvin, että tämä on herättänyt vahvoja tuntemuksia. Olen käynyt keskusteluja muutamien artistien kanssa ja avannut taustaa. Olemme myöntäneet, että virhe ja vahinko on tapahtunut.
Kuntavaalit järjestetään ensi keväänä. Voiko SuomiRäp-kanavalla kuulua muiden puoleiden mainokset?
– Mietimme ratkaisua, että jotkin medioistamme tai mediaympäristöistämme olisivat ehkä poliittisista viesteistä vapaita.
Stora Enso suunnittelee sanomalehtipaperikoneen ja keräyspaperista massaa valmistavan siistaamon pysyvää sulkemista Hylten tehtaalla eteläisessä Ruotsissa.
Yhtiö kertoi aloittavansa yt-neuvottelut, jotka vaikuttaisivat enintään 140 työntekijään.
Suunnitelman mukaan paperikone suljettaisiin tämän vuoden loppuun mennessä ja siistaamo viimeistään ensi vuoden toisella neljänneksellä.
Uudelleenjärjestelyjen jälkeen tehdas tuottaisi sanomalehtipaperia pelkästään termomekaanisesta massasta, mikä Stora Enson mukaan parantaisi tehtaan kilpailukykyä.
Uudelleenjärjestelyjen arvioidaan tuovan vuositasolla 14 miljoonan euron säästöt.
Stora Enso arvioi, että suunnitellulla paperikoneen ja siistaamon sulkemisella ei ole merkittävää vaikutusta yhtiön liikevaihtoon tai operatiiviseen liiketulokseen.
Laulaja Erika Vikmanin ura lähti uuteen suuntaan, kun hän osallistui viime keväänä UMK-kilpailuun eli Suomen euroviisukarsintoihin Cicciolina-kappaleella. Näyttävä esiintyminen herätti mielenkiintoa ja kappaleestakin tuli hitti.
Tänä syksynä on ilmestynyt lisää musiikkia ja uudenlainen Erika Vikman on edelleen herättänyt paljon kiinnostusta julkisuudessa. Viime aikoina myös yksityiselämän asioiden takia. Vikman ja musiikkineuvos Ilkka ”Danny” Lipsanen ilmoittivat erostaan pari viikkoa sitten.
Puoli seitsemän -ohjelmassa vierailut Vikman totesi, että välillä tuntuu omituiselta, että hänen yksityiselämänsä kiinnostaa niinkin paljon. Hän sanoo kuitenkin ymmärtävänsä, että se kuuluu myös ammatin luonteeseen.
– Oma lähipiiri ja itse tiedän, mikä on totta. Kun on hyvä jengi ympärillä, maailma voi peuhata siellä kauempana, Vikman sanoo.
Hän kertoo työskentelevänsä nyt unelma-ammatissaan. Musiikin tekemisen uusi suunta ja tyyli tuntuvat omilta. Hän myöntää, että matkan varrella myös nahka paksuuntuu ja asioihin tottuu.
– Mulla on tosi hyvä meininki tuolla musiikkipuolella nyt. Pitää vain ajatella, että kolikolla on myös toinen puoli.
Suomi tarvitsee työvoimaa, ja hallituksen tavoitteena on haalia sitä myös ulkomailta.
Tavoitteeseen pyritään muun muassa sujuvoittamalla Suomeen töihin pyrkivien oleskelulupaprosessia.
"Varmistetaan työperusteisten oleskelulupien nopea ja sujuva käsittely tavoitteena keskimäärin kuukauden käsittelyaika", julistaa Marinin hallitusohjelma.
Toistaiseksi kuukauden tavoitteesta jäädään ja pahasti.
Tänä vuonna työperusteista oleskelulupaa koskevan hakemuksen käsittely on kestänyt keskimäärin 152 päivää 30 päivän sijaan.
Työperusteista oleskelulupaa koskevaan hakemukseen tarvitaan osapäätös kahdesta virastosta: työ- ja elinkeinotoimistolta (TE-toimisto) ja Maahanmuuttovirastolta (Migri).
Pullonkaula on jälkimmäisessä. Ensimmäistä työlupaa koskevien päätöksien tekeminen on kestänyt Migriltä vuosi vuodelta kauemmin.
Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.
Apulaisoikeuskansleri: "Täytyy tehdä jotain"
Suomen viranomaisten toiminnan lainmukaisuutta valvova apulaisoikeuskansleri on tänä vuonna huomauttanut Maahanmuuttovirastoa toistuvasti hakemusten käsittelyn määräaikojen ylittämisestä.
Huomautus tarkoittaa sitä, että apulaisoikeuskansleri katsoo Maahanmuuttoviraston rikkoneen lakia. Lain mukaan esimerkiksi työlupahakemus tulee ratkaista neljässä kuukaudessa.
– Migri on näitä saanut ihan aiheesta. Viesti on, että nyt ei mene hyvin, vaan täytyy tehdä jotain, sanoo apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen.
Esimerkiksi viime viikolla apulaisoikeuskansleri antoi Migrille huomautuksen tapauksessa, jossa kantelijan hakemuksen käsittely oli kestänyt noin 15 kuukautta laissa säädetyn neljän kuukauden sijaan.
Tapauksessa kantelija oli hakenut Suomesta työperusteisen luvan lisäksi kansainvälistä suojelua. Viivästys syntyi siitä, että vireillä oleviin hakemuksiin annettiin ratkaisut yhtä aikaa. Kansainvälistä suojelua koskevien hakemuksien käsittely kestää keskimäärin paljon kauemmin kuin työlupien.
Puumalaisen mielestä esimerkki osoittaa, että käsittelyaikojen venyminen ei johdu vain henkilöstövajeesta, vaan myös siitä miten lupa-asioiden käsittely on Migrissä järjestetty.
– Luodaan päätösketjuja, jotka eivät perustu lakiin. Seurauksena asiat seisovat.
Migri: Jonojen kasvuun monia syitä
Käsittelyaikojen venymiseen on monta syytä, sanoo Migrin työntekijöiden oleskeluluvat -tulosalueen johtaja Tuuli Huhtilainen.
Oleellinen syy on Huhtilaisen mukaan se, että oleskelulupahakemusten määrä on voimakkaasti kasvanut viime vuosina.
– Samalla henkilöstöresurssit ovat pienentyneet. On arvattavissa, mitä yhtälö tarkoittaa.
Migrin työperusteisia oleskelulupahakemuksia käsittelevillä tulosalueilla on Huhtilaisen mukaan tällä hetkellä alle 40 työntekijää.
Myös koronavirusepidemia on synnyttänyt viivästyksiä joillekin hakijoille. Migri sai keväällä työ- ja elinkeinoministeriöltä ohjeen suosia hakuprosessissa sairaanhoitajien kaltaisia huoltovarmuuden kannalta olennaisia työntekijöitä.
– Kun näitä priorisoitiin, toiset joutuivat odottamaan käsittelyään, Huhtilainen sanoo.
Huhtilaisen mukaan Migri on ryhtynyt toimiin käsittelyaikojen lyhentämiseksi.
Esimerkiksi edellä mainitusta käytännöstä, jossa eriperusteiset hakemukset ratkaistaan yhtä aikaa, on luovuttu.
– Enää hakijan eriperusteisia hakemuksia ei ratkaista saman päivän aikana.
Migri on myös järjestellyt työtehtäviä uusiksi niin, että työperusteisten hakemusten käsittelyyn on siirretty kokeneita käsittelijöitä eri puolilta virastoa.
Jonotus tuskastuttaa esimerkiksi rakennusalalla
Työlupien pitkät odotusajat tuskastuttavat luonnollisesti niillä aloilla, joilla työskentelee paljon ulkomaalaisia.
Hyvä esimerkki tällaisesta alasta on suurten kaupunkien maalaus- ja tasoitetyön tekijät.
– Sen voin sanoa, että palautetta tulee. Nimenomaan osaavista tasoitetyöntekijöistä on työmailla huutava pula, sanoo Pintaurakoitsijat ry:n toimitusjohtaja Jukka Koivisto.
Pintaurakoitsijat on maalaus- ja pintakäsittelyalan valtakunnallinen työnantajajärjestö.
Kuukausia kestävä lupaprosessi on iso haitta alalla, jossa töitä tehdään urakka kerrallaan, Koivisto sanoo.
– Työntekijät pitäisi saada aika nopeasti, kun urakka saadaan.
Suomalaisia tasoitetyöntekijöitä on Koiviston mukaan vaikea saada.
– Tämä on aika raskasta hommaa, joka opitaan töissä tekemällä. Yksistään suomalaisen ammattikoulun pintakäsittelyalan perustutkinto antaa huonon pohjan töihin lähtemiseen.
Apua automatisoidusta päätöksenteosta?
Migrin Huhtilainen uskoo käsittelyaikojen lyhenevän lähitulevaisuudessa.
Yksi syy tähän on se, että työperäisten oleskelulupahakemusten määrä on suorastaan romahtanut koronan myötä. Vaikutus käsittelyaikoihin näkyy viiveellä, mutta väistämättä helpottaa Migrin työtaakkaa.
Migri on myös automatisoimassa päätöksentekoaan niin, että osan hakemuksen käsittelystä hoitaa ihmisen sijaan kone. Huhtilainen uskoo sen nopeuttavan käsittelyprosessia.
– Järjestelmä tarkistaa asiat, mitkä voi automaattisesti tarkistaa, kuten rekisteritarkastukset. Niiden pohjalta kone tekee päätösehdotuksen, jonka ihminen varmistaa.
Migri toivoo myös apua hallitukselta, joka parhaillaan pohtii budjettiriihessä sitä, mihin kohteisiin julkista rahaa jaetaan.
– Tarvitsemme lisäresursseja käsittelemään työlupia. Se selviää näinä päivinä, saammeko sitä.
