Sipoossa Pornaistentiellä, Linnanpellossa, syttyi keskiviikkoaamuna palamaan iso navetta. STT:n mukaan palon jälkisammutuksen arvioidaan päättyvän ennen keskiviikkoiltaa.

Tilan omistava Kim Wickström kertoi ennen puolta yhtätoista aamupäivällä, että kolmasosa navetasta oli edelleen tulessa, mutta palo oli saatu rajattua.

– Palo on saatu rajattua, kun siinä on paloseinä välissä. Eli kaksi kolmasosaa navetasta ei ole syttynyt. Eläimet on siirretty kaikki paloseinän oikealle puolelle, että niillä ei ole mitään vaaraa, mutta tämä kolmasosa näyttää palavan maan tasalle, Wickström arvioi.

Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomestari Timo Tähtinen kertoo, että palon alta pelastettiin noin 270 nautaa.

Omistajan mukaan navetan palanut osa oli kaksikerroksinen, noin 500 neliömetrin kokoinen ja peräisin 50-luvulta. Siihen on myöhemmin liitetty uusi pihattonavetta, joka säästyi tulelta.

Wickström kertoo, että palavan puolen vintillä oli ainakin 500 paalia heinää.

– Sehän on kuin grilli, kun se syttyy tuleen.

Palomestari Timo Tähtisen mukaan tien varressa sijaitseva rakennus oli täyden palon vaiheessa pelastuslaitoksen saapuessa paikalle. Varastotilasta palo levisi navettarakennukseen. Palomestarin mukaan tuolloin tärkein tehtävä oli eläinten suojaaminen, koska tiedossa oli, ettei henkilövahinkoja ollut sattunut.

Oma haasteensa palopaikalla oli veden riittävyys.

– Sammutusvettä ei ole rajattomasti, tämä on sellainen paikka, Tähtinen kuvailee.

Palo oli yksi isoimpia Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella tänä vuonna. Tähtinen arveli puolilta päivin, että sammutustyöt paikalla jatkuvat koko päivän. Palon syttymissyytä tai aineellisia vahinkoja hän ei vielä tuolloin osannut arvioida.

– Arvokas tila, joka on ollut monta sataa vuotta saman suvun hallinnassa. Tunnearvo on korvaamaton, mutta rakennuksia voidaan aina pystyttää uusia, Tähtinen toteaa.

Pelastuslaitos sai tiedon palosta hiukan kello 9 jälkeen.

STT kertoo, että aamupäivällä harkittiin lähellä sijaitsevan koulun evakuoimista savun takia. Evakuointia ei tehty, mutta lasten vanhemmat kävivät palomestari Timo Tähtisen mukaan hakemassa oppilaat kotiin.

Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen aamuisessa twiitissä kerrottiin, että tie ruuhkautuu pelastusajoneuvoista.

United Brotherhood -rikollisjärjestö organisoi vanginvartijan pahoinpitelyn Riihimäen vankilassa toukokuussa 2020, poliisi epäilee. Teosta epäillään 1999 syntynyttä miesvankia.

Poliisin mukaan vanki löi vartijaa yllättäen päähän aamupalan jaon yhteydessä. Vartija sai lyönnistä "vähäistä vakavampia vammoja", poliisin tiedotteessa kerrotaan. Miestä epäillään pahoinpitelystä ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

Lisäksi poliisi epäilee 1979 syntynyttä miesvankia yllytyksestä kyseisiin tekoihin. Molempia epäillään myös laittoman yhdistystoiminnan harjoittamisesta. Esitutkinnan perusteella poliisi uskoo, että molemmat miehet ovat läheisessä yhteydessä United Brotherhoodiin.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on tammikuussa antamallaan päätöksellä määrännyt United Brotherhoodin väliaikaiseen toimintakieltoon.

Poliisi epäilee molempien miesten jatkaneen laittomasti yhdistystoimintaa edustamalla United Brotherhoodia tai toimimalla sen puolesta.

Hämeen poliisin esitutkinta tapauksesta on valmis. Juttu on nyt syyteharkinnassa.

Lue myös:

Lännen Media: Vanki pahoinpiteli vartijan sairaalakuntoon Riihimäen vankilassa

Tilaisuuden tunnelma on kireä. Hämäläisessä pikkukunnassa järjestetyssä yleisötilaisuudessa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL:n asiantuntija läväyttää esiin kalvon, jossa väitetään kunnan edellisen jäteviranomaisen painostaneen päättäjiä.

Reilu puoli vuotta virassa toiminut ihminen ei voi kuin nieleskellä, kun yksi luottamushenkilöistä heittää hänelle uhkauksen. Viesti on, että täällä ei voikaan puhua mitä tahansa tai voi tulla seurauksia.

Hämäläinen jätehuoltoviranomainen ei ole kokemuksensa kanssa yksin, selviää Ylen kyselystä, jossa selvitettiin Suomen jätehuollon ongelmia.

Yle teki kuntien jätehuollosta vastaaville laajan selvityksen kesällä 2020. Vastauksia tuli 27 jätehuoltoyhtiöltä 31:stä. Kuntien jätehuoltoviranomaisille tehtiin kysely yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Vastauksia saatiin 19 alueen viranhaltijoilta, jotka hoitavat yhteensä 170 kunnan jätehuollon lakisääteisiä viranomaistehtäviä. Kaikkiaan viranomaisia on 30, minkä lisäksi pienemmillä kunnilla on omia järjestelyjään. Vastaukset kattavat noin 2,5 miljoonan ihmisen jätehuollon.

Selvitimme muun muassa lobbausta ja viranhaltijoiden kokemaa epäasiallista käytöstä.

Useat jätehuollon kuntaviranomaiset ovat kyselyn mukaan kokeneet toimissaan painostusta, mustamaalaamista ja jopa uhkailua. Yleisin uhkailija ja haukkuja on tavallinen jätehuollon asiakas. Painostajina ovat olleet sekä kunnan luottamushenkilöt että kuljetusyritykset ja niiden etujärjestö SKAL.

Tulehtuneesta tilanteesta kielii, että jätehuoltoviranomaiset eivät halua kertoa asioista omalla nimellään.

– Se olisi sama kuin ampuisi itseään jalkaan, toteaa yksi nimettömänä pysyttelevistä viranhaltijoista.

Taistelu roskapusseista

Suomen jätehuollon taistelutantereella toisella puolella ovat jätehuoltoa hoitavat yhtiöt ja iso osa kuntien virkamiehistä sekä toisella puolella kuljetusyrittäjät etujärjestöineen ja osa kuntien luottamusihmisistä.

Nyt kovin vääntö koskee sitä, tuleeko kotitalouksien jätteenkuljetus siirtää koko maassa lailla kuntien harteille vai säilyykö nykyinen järjestelmä, jossa osassa kuntia kiinteistöjen omistajat ovat vastuussa kuljetuksen järjestämisestä. Kiinteistökohtaisen järjestelmän piirissä on yli puolitoista miljoonaa suomalaista.

Jäteviranomaiset ja kunnalliset jäteyhtiöt näkevät ongelmia nimenomaan siellä, missä jätehuolto on kiinteistön omistajan vastuulla. Moni heistä haluaisi purkaa nykyisen järjestelmän, mutta SKAL ja kuljetusyrittäjät puolustavat sitä kaikin voimin.

Ylen kyselyyn vastanneet viranhaltijat kertovat, että yhteistyö kuljetusyritysten kanssa toimii hyvin niillä alueilla, joissa on päästy siirtymään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.

Tämän vahvistavat myös jätehuoltoyritykset, joiden alueella kuljetus on kuntien käsissä.

Lennokkaita syytöksiä viranomaisia vastaan

”Meitä on syytetty virka-aseman väärinkäytöstä, demokratian murentamisesta ja korruptiosta.” (Jätehuoltoviranomainen, keskinen Suomi)

Kunnissa eri kuljetusjärjestelmien kannattajat ottavat yhteen paikoin rajusti. Etenkin SKAL on ansioitunut lobbarina. Osa kuntapoliitikoista menee etujärjestön kelkkaan, toiset pyrkivät siihen, että kunta järjestäisi jätehuollon keskitetysti.

SKAL:n lausunnoissa muun muassa väitetään viranomaisten painostaneen päättäjiä ja mustamaalataan viranhaltijoita.

Nelisenkymmentä vuotta kunnan luottamustehtävissä toiminut Hannu Rautanen (vihr.) Kaarinasta kertoo, että jätelautakuntaan tultuaan on ollut yllättynyt ja järkyttynyt, miten rajua lobbaaminen on.

– Ennen päätöksentekoa SKAL lähettää kunnille valmiiksi kirjoitettuja lausuntopohjia, joissa on johdattelevaa tietoa ja vääriä uhkakuvia pienten yritysten konkursseista. Ihmettelen, miten valtakunnallinen keskusjärjestö voi toimia näin?

Suuri osa kuntiin lähteneistä kirjelmistä on lähtöisin yhdestä ja samasta kynästä. Kirjelmiä vuosien ajan tehtaillut SKAL:n asiantuntija Pekka Loukola sanoo vain tuovansa esille jäteviranomaisten epäasiallisia näkemyksiä. Hänen mukaansa virkavastuulla toimivat viranomaiset tekevät asenteellista lain tulkintaa.

– Meidän vakavasti tehtyjä lausuntoja on nälvitty ja sitten tyrmätty ne vain mielipiteinä, vaikka virkailijalla ei ole ammattitaitoa sanoa, että täyttyvätkö jätelain pykälät vai ei.

Loukola on väittänyt muun muassa Turun Sanomien haastattelussa, että kunnalliset jätehuoltoyhtiöt myös “voitelevat” kuntien viranomaisia.

– Kunnallisen jätehuoltoyhtiön ja jätelautakunnan virkailijat saattavat olla samassa kahvipöydässä tai toimia samassa tilassa. Siinä tehdään virkavastuun varjolla hyvin voimakasta poliittista vaikutustyötä. Viranomaisen pitäisi valvoa jätehuoltoyhtiötä.

Muutamissa tapauksissa luottamushenkilöt ja viranomaiset ovat harkinneet Loukolan kirjoituksista tutkintapyyntöä poliisille kunnianloukkauksesta. Loukolan mukaan myös yritykset ovat harkinneet tutkintapyyntöjä viranhaltijoiden toiminnasta.

Lobbaus sumentaa päättäjien laillisuusharkinnan

“Monesti lautakunnassa unohtuu se, että tehtävä on noudattaa voimassa olevaa lakia, eikä päätöksenteko tule perustua omaan mielipiteeseen tai muihin seikkoihin.” (jätehuoltoviranomainen, eteläinen Suomi)

Julkista jätehuoltoa ja kuntien jätelaitoksia edustavan Suomen Kiertovoima Kivon toimitusjohtaja Riku Eksymä katsoo, että SKAL:n lobbaus on puhdasta mielikuvien rakentamista eikä perustu tosiasioihin.

Eksymän mukaan lobbaus on aiheuttanut jatkuvan valitusten ja vastavalitusten kierteen.

– Voin vain kuvitella, mitä kunnan jätehuoltoviranomainen miettii, kun hän yrittää saada aikaan laillisia päätöksiä ja lyö aina päänsä seinään lautakunnan sivuuttaessa laillisuusharkinnan ja tekee laittoman poliittisen päätöksen, harmittelee Eksymä.

Laillisuusharkinnan ongelmat tulevat esille hallinto-oikeuksien ratkaisuissa, joissa toistuvasti palautetaan kuljetuspäätökset lainvastaisina takaisin kuntien päätettäviksi. Päätökset kiertävät joskus moneen kertaan ja vuosikausia kunnan ja hallinto-oikeuden välillä.

Lain mukaan kiinteistökohtainen jätteenkuljetus on järjestettävä muun muassa niin, että tarjolla on kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin useammasta eri vaihtoehdosta.

Hallinto-oikeudet ovat varsin usein katsoneet, että lain edellytykset kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen eivät ole täyttyneet. Lain vaatimus ei täyty esimerkiksi silloin, jos jätteiden kuljetuspalveluja on kunnassa tarjonnut vain yksi yhtiö.

Usein on myös ollut kysymys siitä, että päätöstä siirtyä kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen ei ole perusteltu tai päätökseen liittyvät selvitykset ovat olleet puutteellisia.

Tuloksena oikeudenkäyntien kierre

”Lautakunnan vuonna 2013 tekemän päätöksen lainmukaisuus kyseenalaistetaan edelleen tiettyjen tahojen toimesta, vaikka asiaa on käsitelty hallinto-oikeuksissa tähän mennessä yhteensä 21 kertaa.” (Viranomainen, keskinen Suomi)

SKAL:n Loukolan mukaan kiinteistön järjestämä ja kunnan kilpailuttama kuljetusjärjestelmä ovat jätelaissa tasa-arvoisia.

– Jos henkilöllä on asenne tiettyyn suuntaan, se mahdollistaa hyvin monennäköiset loppupäätelmät.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) tyrmää Loukolan esittämän järjestelmien tasa-arvoisuuden päätöksessään neljän vuoden takaa: KHO toteaa, että kunnan ei ole valittava kiinteistön haltijan järjestämää jätteen­kuljetusta, vaikka siihen olisi edellytykset. Kunta voi silloinkin päättää siirtymisestä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.

SKAL:n Loukolalla on tähänkin selitys.

– Kuntien viranhaltijat ja hallinto-oikeus tulkitsevat jätelakia eri tavoin mikä on ollut lainsäätäjän tahtotila lain laatimisvaiheessa.

SKAL avustaa kuljetusyrityksiä valittamaan kuljetuspäätöksistä. Jätelain uudistusta valmistelleen työryhmän mietinnön mukaan vuosina 2013-2019 Korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltiin lähes 60 kuntien kuljetusjärjestelmäpäätöksiä koskevaa oikeusriitaa.

Oikeuskäsittelyihin liittyy ongelmia koko jätehuoltojärjestelmän kannalta. Jatkuvat oikeusprosessit kuormittavat virkamiehiä. Niihin kuluu aikaa ja rahaa. Osalle viranhaltijoista valitusten käsittelystä on muodostunut melkeinpä päätyö: jätehuollon paikallinen kehittäminen on jäänyt olemattomiin.

Kuntien jätehuoltoviranomaiset toivovat, että lakiuudistus selkeyttäisi jätehuollon vastuita ja lopettaisi kaksoisjärjestelmän. Kivon Eksymä on toiveikas uuden jätelakiluonnoksen suhteen.

– Jos siirrytään kunnalliseen jätekuljetukseen, valitusrumba kiinteiden jätteiden kuljetuksista loppuu.

Kaksoisjärjestelmä mahdollistaa vapaamatkustamisen

”On törmätty yli 10 kiinteistön jätekimppoihin, joista jopa yli puolet on saattanut puuttua jätehuollon rekisteristä.” (Jätehuoltoviranomainen, Väli-Suomi)

Yksi kiinteistökohtaisen keräysjärjestelmän ongelmista on, että iso joukko kiinteistöjä on jättäytynyt lain säätämän järjestelmän ulkopuolelle vapaamatkustajiksi.

Jyväskylän seudulla toimivan Mustankorkean alueella on sekä kunnallisessa keräyksessä että kiinteistökohtaisessa keräyksessä olevia kuntia. Toimitusjohtaja Esko Martikainen kertoo, että vapaamatkustajia on etenkin kiinteistökohtaisen järjestelmän kunnissa.

– Kunnallisen jätteiden keräyksen kunnissa 98 prosenttia kiinteistöistä on järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä. Kiinteistökohtaisen kuljetuksen alueella vain noin 60 prosenttia.

Tilanne on sama myös Päijät-Hämeessä, jossa on laajasti käytössä kiinteistökohtainen järjestelmä. Jätteenkuljetusten ulkopuolella on lähes kolmannes kiinteistöistä.

– Mikäli näiden kiinteistöjen omistajat kuitenkin käyttävät jätehuoltopalveluja eli vievät jätteensä aluekeräyspisteisiin tai yleisiin jäteastioihin, he maksattavat palvelunsa jätehuoltoon kuuluvilla kiinteistöillä, harmittelee toimitusjohtaja Johanna Rusanen Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:stä.

Hän sanoo, että kuntakohtaisessa kuljetusjärjestelmässä kaikki voittaisivat.

– Selvitysten mukaan kuntakohtaisessa järjestelmässä kiinteistöjen jätemaksut ovat halvemmat. Myös kuljetusyritykset hyötyvät siitä. Kun reitit suunnitellaan hyvin, saa yrittäjä vähemmällä ajolla saman tulon.

SKAL:n väitteet herättävät epäilyksiä

“Kuljetusliikkeiden edunvalvontajärjestö tehnyt voimakasta ja vääriin tietoihin perustuvaa lobbausta, kun käsiteltävänä on ollut kunnan liittyminen jätehuoltoyhtiöön.” (jätehuoltoviranomainen, pohjoinen Suomi)

Jätelain uudistushankkeen myötä taistelu jätekuljetuksista on siirtynyt valtakunnan tasolle. SKAL kampanjoi nykyisen järjestelmän puolesta yhteisrintamassa Suomen Yrittäjien kanssa. Järjestöjen mukaan kaksoisjärjestelmän purkaminen vaarantaisi tuhansia työpaikkoja ja satojen yritysten toiminnan.

SKAL perustelee hurjalta tuntuvia lukuja sillä, että tällä hetkellä kuljetusmarkkinoilla on noin 700 jätettä kuljettavaa yritystä.

Omilla verkkosivuillaan SKAL kuitenkin kertoo, että kaikkiaan pakkaavia jäteautoja ja märkäjätteen kuljetuskalustoa omistavia yrityksiä on sen jäsenenä 238.

Kivon Eksymä sanoo kuljetusliikkeiden etujärjestön laskelmia vahvasti liioitelluiksi.

– Suomessa on tällä hetkellä alle 150 kotitalousjätettä kuljettavaa yritystä.

SKAL:n mukaan kuntien kilpailutukset voittaa yleensä iso toimija, joka pystyy painamaan hinnat alas. Paikallisille pienille yrityksille jää vain alihankkijan rooli, jos sitäkään.

Johanna Rusanen Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:stä ihmettelee kuljetusyrittäjien pelkoa. Uuden jätelain myötä keräysvelvoitteet kasvavat ja kuljetusyrityksiä tarvitaan todennäköisesti lisää.

– On kaikkien etu, että meillä on runsaasti kuljetusyrityksiä. Jätehuoltoyritysten kannalta olisi iso riski, jos maassa toimisi vain muutama suuri jätekuljetusyritys. Eivät jätehuoltoyhtiöt aio hankkia omia jäteautoja, vaan palvelut ostetaan edelleen yrittäjiltä, sanoo Rusanen.

Monenlaisia monopoleja

“Alueella on yksi isompi toimija, joka käytännössä hoitaa koko kuljetuskenttää ja urakoita.” (Viranhaltija Väli-Suomesta)

Yrittäjäjärjestöt ovat kutsuneet kunnan kilpailuttamaa jätekuljetusta sosialismiksi. SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen perustelee termin käyttöä poliittisena vertauksena.

– Se on sitä, että yritystoiminnalta otetaan pois luontainen mahdollisuus tehdä itse sopimuksia. Siinä pakotetaan kiinteistöillä syntyvät jätteet kunnan monopoliin.

Alueellisia monopoleja löytyy tosin myös kiinteistökohtaisista kuljetusjärjestelmistä. Esimerkiksi Etelä-Savossa Kangasniemen kunnassa kotitalousjätteiden kuljetusta tarjoaa vain yksi yritys. Palveluntarjoaja toimii sekä kunnanvaltuustossa että SKAL:n ympäristöyritysten jaoston hallituksen puheenjohtajana.

– Suomessa on useita kuntia, joissa on kiinteistönhaltijan kuljetusjärjestelmä ja vain yksi palveluntarjoaja. Se tilanne ei ole kilpailun kannalta paras mahdollinen, sanoo Kivon Eksymä.

Jätehuoltoyhtiöistä todetaan, että juuri kiinteistökohtaisessa järjestelmässä kilpailuttaminen on ongelma. Asiakkaiden hankkiminen kiinteistö kerrallaan on kuljetusyrityksille hyvin hidas tie päästä markkinoille.

Toisaalta joissakin tapauksissa asiakkaat ovat hyvin kiintyneitä jätekuljetusyritykseensä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla toimivan jäteyhtiö Vestian alueella siirryttiin kunnan järjestämään jätekuljetukseen 15 vuotta sitten. Jätesodan kuumimpien taistojen aikana osa kuntalaisista pysäytti kunnan valitsemia jätekuljetuksia makaamalla jäteautojen edessä ja piilotti roska-astioitaan.

Nykyään Vestian alueella ei ole suuria ongelmia ja alueen asukkaat esimerkiksi maksavat saman jätetaksan kuljetusmatkan pituudesta riippumatta.

Jätevirta ei ole kenenkään hallussa

“Kuljetustietoja ei toimiteta jäteasetuksen mukaisesti. Joskus kuljetusyritykseltä tulee vain tieto: lietteet tyhjennetty Matti Meikäläisen uuden mökin viereisestä vanhasta tuvasta.” (Viranomainen, läntinen Suomi)

Ylen jäteviranomaisille tekemässä kyselyssä nousee esiin, että tiedonsaanti kiinteistökohtaisessa järjestelmässä on vaikeaa. Kukaan ei ole perillä siitä, mitä, missä ja kuinka paljon jätettä syntyy. Kuntaviranomaisilla on kuitenkin lakisääteinen velvollisuus pysyä perillä näistä asioista.

Esimerkiksi Loimi-Hämeen alueella on käytössä kiinteistökohtainen järjestelmä. Jätettä vastaanottavassa yrityksessä nähdään, ettei jätevirta ole kenenkään hallussa.

– Jätelaitos ottaa vastaan autoja sitä mukaa, kun niitä tulee. Emme tiedä mistä ja koska autoja tulee. Jätteitä menee välillä vääriin paikkoihin. Tämä on hyvin hämmentävä tilanne, kertoo palvelupäällikkö Anne Sjöberg Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:stä.

SKAL:n mukaan nykyinen kiinteistökohtainen kuljetusjärjestelmä toimii hyvin ja on parantanut jätehuoltoa sekä kierrätystä. SKAL:n Lehtonen sanoo, että kunnissa jätteen polttaminen voi ajaa kierrätystavoitteiden edelle.

– Kunnassa saatetaan keskittyä tonnimääriin, mitä jätteenpolttoon pitää saada. Jos ollaan kaukana tuotantotavoitteesta, niin sitten viedään sitä jätettä poltettavaksi, jonka voisi myös kierrättää.

Unohtuuko jätelain tarkoitus?

Jätehuollon tarkoitus on ehkäistä jätteistä aiheutuvaa haittaa terveydelle ja ympäristölle. Jätelain uudistusehdotus tavoittelee jätteiden yhä parempaa erottelua ja kierrätyksen lisäämistä.

Ylen kyselyyn vastanneet viranomaiset ja jätehuoltoyhtiöt ovat kohtuullisen yksimielisiä siitä, että uudet määräykset voidaan toteuttaa vain kuntakohtaisella keräysjärjestelmällä. Myös lakiehdotuksessa esitetään kiinteiden jätteiden kuljetusta siirrettäväksi kuntien vastuulle.

Tätä muutosta SKAL vastustaa ankarasti. Kunnallista järjestelmää tiukasti puolustava Kivon Riku Eksymä kummastelee kuljetusyrittäjäjärjestön vastahankaa.

– Tuntuu vähän siltä, että SKAL:n mukaan jätehuolto tulee järjestää kuljetusyrityksiä varten ja niiden ehdoilla. Oikeasti kuljetusten tulee tukea jätehuoltoa ja sen kehittämistä.

Jäteyhtiöiden edustajat ovat vakuuttuneita, että jos uusi laki tulee voimaan tilanne paranee. Kunnallisessa järjestelmässä eri jätelajien keräys voitaisiin tehdä järjestelmällisesti. Se mahdollistaisi uuden jätelain kierrätystavoitteet ja eri jätelajien esimerkiksi biojätteen tehokkaan talteen ottamisen. Kiinteistökohtaisessa järjestelmässä kierrätyksen kehittäminen on vaivalloista, arvioivat useat Ylen laajaan kyselyyn vastanneista viranomaisista ja jätehuoltoyritysten johtajista.

Vastausten perusteella ympäristön ja asuinviihtyvyyden parantaminen on kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden voimakkaimpia iskulauseita kunnan järjestämän jätehuollon puolesta. Kuljetusten koordinointi on yhtiöiden edustajien mukaan ongelma.

– Kiinteistökohtaisen jätehuollon alueella pörrää samoilla kaduilla useiden kuljetusyrittäjien autoja. Meteliä riittää ja ilmaa saastuu.

Lue lisää: MOT: Näin kunnianhimoiset kierrätystavoitteet muuttuivat roskaralliksi ulkomaille

Lintukantoja vakavasti verottavien vieraspetojen pyynnissä on siirrytty harrastamisesta osa-aika-ammattilaisuuteen. Metsästystä tuetaan valtion ja nyt myös yksityisten mailla.

Suojelualueista huolehtiva Metsähallitus on nimennyt viitisenkymmentä vastuullista pyytäjää Virolahdelta Merenkurkun edustalle ulottuvalle saaristoalueelle. Pyytäjille maksetaan palkkaa 5 000 euroa vuodessa ja kuluja korvataan enintään 1 500 euroa vuodessa. Toimintaa on kokeiltu kahden vuoden aikana.

Tänä vuonna alkanut Maa- ja metsätalousministeriön Sotka-hanke rahoittaa pienpetojen tehojahtia yksityismailla. Hankkeen ja Metsähallituksen toimilla tavoitteena on tyhjentää saaret minkeistä ja supeista systemaattisesti ulkosaaristosta alkaen.

Pyyntivastaavilta edellytetään saaristo-olosuhteiden tuntemusta ja kokemusta saariston vieraspetopyynnistä. Lisäksi on oltava tehtävään oppinut koira, varakoira ja kalustoa vesilläliikkumista varten.

Saaristomerellä tehtävää hoitaa Saaristoluonnon hoito- ja suojeluyhdistys. Kemiönsaarelainen, kokenut metsästäjä Tommy Arfman sanoo rahakorvauksella olevan iso merkitys. Verrattuna talkootyöhön, palkatuilta voi vaatia tuloksia.

– Ettei keväällä enää löydy pienpetoja.

Valtakunnallisena tavoitteena on poistaa vieraspedot ulkosaaristosta alkaen. Pelkästään suojelualueiden petometsätys ei riitä, vaan kaikki alueen saaret, yksityiset mukaan lukien, olisi metsästettävä tyhjiksi. Sen jälkeen on seurattava, etteivät pedot palaa takaisin.

Varsinais-Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö Mikko Toivola muistuttaa, että työ vaatii vuosia.

– Jos Sotka-rahoitus jatkuu viisi vuotta, niin huomattavan paljon uusia alueita olisi petovapaina.

Metsähallituksen luonnonsuojelupäällikkö Pekka Heikkilä arvioi, että Suomen saaristo saadaan petotyhjiöksi 5–10 vuodessa.

Lue tämäkin:

Saaristolintujen kannat hupenevat – Luonnonsuojelun syytä, sanoo ikänsä meren äärellä asunut Kari Saramo

What happens in Vegas, stays in Vegas.

Sanonta ei päde tamperelaiseen Perttu Jussilaan. On kulunut vuosi siitä, kun Jussila jännitti Maailman Keilailuliiton puheenjohtajakisan tulosta Las Vegasissa.

Hän on valmis kertomaan, mitä tapahtui vaalissa – ja ennen sitä.

Jussila, 29, on entinen ammattikeilaaja ja Suomen Keilailuliiton puheenjohtaja. Hän pelasi ammatikseen vuosina 2011–2015 ja on voittanut useita arvokisamitaleita.

– Keilailu on ollut minulle tärkeintä, kaikki muu toissijaista. Olen todella kunnianhimoinen, ja olenkin onnistunut lähes kaikissa tavoitteissa, jotka olen halunnut saavuttaa, Jussila sanoo.

Hän heitti keilailussa nuorimpana suomalaisena eli 13-vuotiaana täydet 300 pistettä. 17-vuotiaana hän voitti junioreiden Euroopan mestaruuden huolimatta siitä, että polvi oli hajalla ennen kisoja. Kolmas tärkeä saavutus oli aikuisten MM-joukkuekulta 2013.

Lisäksi Jussilasta olisi voinut tulla Maailmanliiton puheenjohtaja, jos asiat olisivat menneet toisin.

Hallitsijasuvun sheikkiä vastaan

Vuonna 2018 Jussilaa pyydettiin haastamaan Maailman Keilailuliiton istuva puheenjohtaja, sheikki Talal Mohammad Al-Sabah. Hän kuuluu kuwaitilaiseen hallitsijasukuun ja on istunut puheenjohtajana vuodesta 2015.

Kukaan muu ei uskaltanut haastaa sheikkiä.

– Yritin aluksi etsiä itseäni parempaa vaihtoehtoa, mutta ei ollut muita kuin meikäläinen. Kaikki tiesivät, että sheikillä on rajattomat resurssit. Lisäksi historia tunnetaan.

Jussila viittaa tapaan, jolla sheikki valittiin edellisen kerran puheenjohtajaksi. Tämä kilpaili silloista puheenjohtajaa Kevin Dornbergeria vastaan, mutta Dornberger jättäytyi pois kisasta, sillä hänelle räätälöitiin toimitusjohtajan pesti.

He eivät nähneet asiaa lahjontana.

Jussilan mukaan sheikki maksoi toimitusjohtajan palkan omasta taskustaan. Se ei ollut mikään salaisuus, vaan järjestelystä puhuttiin avoimesti.

– He eivät nähneet asiaa lahjontana. Kun sheikki maksoi toimitusjohtajalle, liiton rahoja jäi muuhun.

Titteli ei kiinnostanut, mutta Jussila janosi muutosta. Keilailuliitto oli vienyt lajia urheilijoiden mielestä huonompaan suuntaan, ja Jussila halusi parantaa lajin asemaa. Puheenjohtajana hän pystyisi vaikuttamaan näkyvyyteen ja järjestämään enemmän tapahtumia Euroopassa.

– Sheikki halusi puheenjohtajuutta todennäköisesti siksi, että se edistää hänen bisneksiään Kuwaitissa.

Jussila asettui ehdolle.

Kulisseissa alkoi kuitenkin tapahtua erikoisia asioita.

Kilometrilajin ammattilaiseksi

Tapaamme Perttu Jussilan kanssa Kaupin keilahallilla. Jussila hörppii nojatuolissa Pepsi Maxia, joka on kuulemma hänen suurin heikkoutensa. Hän on pukeutunut tyylikkäästi kokomustaan.

Joka toinen ohikulkija tervehtii.

– Juu juu, siis kaikki täällä tuntevat minut ja minä tunnen kaikki, Jussila sanoo ja nyökkäilee vimmatusti kuin todistaakseen sanansa.

Minussa ei koskaan ollut urheilullista lahjakkuutta.

Jussila alkoi keilata jo 5-vuotiaana. Neljä vuotta myöhemmin hän keilasi säännöllisesti, ja yläkoulussa harrastus muuttui vakavaksi. Sen jälkeen hän meni keilailulinjalle Kuortaneen urheilulukioon.

– Minussa ei koskaan ollut urheilullista lahjakkuutta, kaikkea muuta. Keilailu on kilometrilaji: toistoja, toistoja ja toistoja. Suurinta lahjakkuutta on työnteon mentaliteetti.

– Saitko selvää, vai oliko tämä vastaus nyt sellainen ympäripyöreä oksennus?

Sanat rönsyilevät ja tulevat nopeasti, kuin tykin suusta, mutta lauseissa on silti punainen lanka.

– En kai minä muuten politiikassa olisikaan, jos en osaisi puhua paskaa, Jussila sanoo ja nauraa.

Jussila on Pirkanmaan vihreiden puoluehallituksen jäsen ja vaikuttaa parhaillaan Tampereen sosiaali- ja terveyslautakunnassa.

Lahjus luksushotellissa

Palataan vuoteen 2018, Hongkongiin. Jussila on mukana miesten MM-kisoissa joukkueenjohtajana. Ilmansaasteet painavat keuhkoja, vaikka kisat ovat lähellä vehreää Victoria Parkia, hienostoalueella Hongkongin ytimessä.

Ensin Jussila johti Tampereen Keilailuliittoa, sitten Suomen – ja nyt hän oli kurkottamassa maailmalle. Hänellä oli jo eurooppalaisten tuki takanaan, sillä Euroopassa velloi tyytymättömyys Maailmanliittoa kohtaan. Kisat ja kongressit järjestettiin aina Lähi-idässä tai Yhdysvalloissa, ja matkustaminen oli kallista.

Hongkongissa Jussila kiertelee keskustelemassa puheenjohtajuudesta aasialaisten kanssa. Malesia ja Singaporekin kääntyvät hänen puolelleen.

Silloin sheikki tajuaa, että Jussilalla voi sittenkin olla mahdollisuuksia voittoon.

Hongkongilaisessa keilahallissa on ahdasta. Sitä ei ole rakennettu suurelle yleisölle, arvokisoista puhumattakaan. Jussila istuu täpötäyden hallin ravintolassa ja tilaa ranskalaiset, kun nuori aasialaismies tulee hakemaan häntä pääsihteeri Vivien Laun puheille.

Lau on 75-vuotias, viimeisen päälle laittautunut hongkongilaisnainen. Jussila saatetaan hänen toimistonsa ovelle. Yleensä hymyilevä, jopa lipevän kohtelias Lau vaikuttaa kireältä. Hän ilmoittaa, että sheikki haluaa tavata Jussilan seuraavana päivänä.

– Se tuli täysin puun takaa. Sanoin heti, että sopii.

Lahjus luksushotellissa

Seuraavana päivänä Jussila haetaan autolla keilahallilta. Kuljettaja ja pääsihteeri Lau puhuvat koko matkan keskenään kantoninkiinaa, Jussilan päässä pyörii sekavia ajatuksia. Auto ajaa yhä kauemmas keilahallilta.

Kuski jättää Jussilan ja Laun luksushotelli Shangri-Lahan. Siellä heitä odottaa sheikki kahden avustajansa kanssa. Sheikki on pukeutunut kauluspaitaan ja suoriin housuihin.

– Se oli ensimmäinen kerta, kun näin hänet ilman pukua tai kaapua.

He asettuvat sohvaryhmälle kattokruunun alle. Pöydällä on kolmikerroksinen vati, jolle on aseteltu pikkuisia leivoksia. Ympärillä on seurueita, jotka ovat pukeutuneet yhtä arkisesti kuin sheikki, mutta joista aistii yhtä lailla varakkuuden.

Kaikki on toteutettu niin, ettei todisteita jäisi.

Puheenjohtajaehdokkaat keskustelevat noin tunnin näkemyseroistaan hyvässä hengessä. Sitten sheikki ilmoittaa menevänsä yläkertaan rukoilemaan. Pääsihteeri Lau lähtee hakemaan kuskia. Toinen avustaja jää. Jussila istuu yöpyksin odottamassa tuntemattoman kuwaitilaisen kanssa.

Yhtäkkiä mies sanoo englanniksi: “Olen varma, että sinulla on muitakin mahdollisuuksia, jos päätät jättäytyä pois kisasta.”

Hän näyttää tabletin näytöltä summaa: 100 000 dollaria.

Sana sanaa vastaan

Tilanne on absurdi. Jussilan sydän hakkaa. Hän miettii nopeasti: kukaan ei ole lähimaillakaan, ei sheikki eikä pääsihteeri. Kaikki on toteutettu niin, ettei todisteita jäisi, vaikka hän olisi äänittänyt tilanteen.

– Pulssini oli varmaan 300. Sanoin, että minun pitää mennä. En uskaltanut kertoa tilanteesta kenellekään pitkään aikaan.

Hän ei tiedä, oliko kyseessä sheikin vai avustajan aloite.

– Tätä ei voi todistaa, koska on vain sana sanaa vastaan. Yhden maan puheenjohtaja totesi jälkeenpäin, että hän olisi ihmetellyt, jos minulle ei olisi tarjottu mitään.

Hongkongin kisat jatkuivat, mutta Jussila ei enää nähnyt sheikkiä. Hän oli lähtenyt takaisin Kuwaitiin, kuulemma hoitamaan kiireellisiä asioita.

Surkeiden sattumusten sarja

Puheenjohtajakilvan edetessä omituisuudet jatkuivat.

Kanadalainen varapuheenjohtajaehdokas ilmoitti vetäytyvänsä, koska hänen aviomiehensä mielestä sheikkiä vastaan asettuminen olisi liian vaarallista.

– Silloin minäkin aloin miettiä, että onkohan tämä ihan tervettä.

Euroopassa alettiin kerätä valtakirjoja, sillä kaikilla mailla ei ollut varaa lähettää edustajaa Las Vegasiin kongressiin, jossa puheenjohtaja valittaisiin. Valtakirjoja kerättiin sheikin hyväksi, vaikka eurooppalaiset luulivat niiden menevän Jussilalle.

Pahiten vedätyksestä tuohtui Israel, sillä Kuwait ei edes tunnusta Israelin valtion olemassaoloa. Miksi Israel olisi äänestänyt kuwaitilaista sheikkiä puheenjohtajaksi?

Yle on nähnyt viestinvaihdot edellä mainituista tapauksista. Israelin puheenjohtaja Arie Fisher ihmettelee sähköpostiviestissä tilannetta ja vakuuttaa olevansa Jussilan puolella.

Kaiken huipuksi valtakirjoja kerättiin sellaisilta mailta kuin Pohjois-Korea, Turkmenistan, Afganistan ja Syyria.

– Tällaisia tunnettuja keilailumaita, Jussila toteaa ironisesti.

Puoli vuotta ennen h-hetkeä Jussilan suurin tukija ja Euroopan liiton varapuheenjohtaja Kim Thorsgaard Jensen kuoli sairaskohtaukseen. Tämän jälkeen Euroopan liiton istuva puheenjohtaja käänsi selkänsä Jussilalle, ja kaikki muuttui.

Hänen puheluihinsa ei enää vastattu.

Vastarinta voimistuu

Liitto yritti myös estää Jussilan pääsyn Las Vegasin kongressiin.

Ilmoittautumislomakkeita ei saapunut, ja Suomen Keilailuliiton toiminnanjohtaja Sami Järvilä alkoi ihmetellä. Jos ei ilmoittaudu, ei pääse sisään.

Ei, vaikka olisi ehdolla puheenjohtajaksi.

Lomakkeet pamahtivat sähköpostiin pari tuntia ennen deadlinea. Pääsihteeri Vivien Lau väitti, ettei viesti tullut perille aiemmin yrityksistä huolimatta.

Haiskahtaa, ettei siellä pelattu avoimin kortein.

Liitto ei myöskään suostunut jakamaan jäsenmaille Jussilan kirjoittamaa kirjelmää, jossa hän kertoo, miksi hakee puheenjohtajaksi. Maailmanliitto ei kuulemma toimi kenenkään markkinointityökaluna.

Sheikin kirjelmä tosin meni läpi, ja liitto jakoi sen kaikille jäsenmaille.

– Siinä oli selvästi jotain outoa. Ei kovin tasa-arvoista, demokraattista tai hyvän hallintotavan mukaista. Haiskahtaa, ettei siellä pelata avoimin kortein, Sami Järvilä toteaa.

“Ei tämä ole korruptiota”

Lopulta koittaa syyskuu 2019, Las Vegas. Jussila saapuu Syntien kaupunkiin, jet lag painaa ja hän aavistaa, että peli on jo hävitty. Vegasissa on yli 40 asteen helle, ja ulos astuessa tuntuu kuin kävelisi tulikuumaa seinää päin.

– Arvasin, että jonkinlainen farssi on tulossa, mutta päätin keinuttaa venettä, Jussila sanoo.

Kongressi järjestetään South Pointin kasinokeskittymässä. Joka puolella on pelikoneita ja pokeripöytiä, tummennetut ikkunat, mutta ei kelloja. Tarkoituksena on saada ihmiset menettämään ajantajunsa ja pelaamaan rahansa.

Se toimii.

Pelikoneilla istuu väkeä aamusta iltaan, kaikenlaisia ihmisiä vanhoista mummoista stetsonpäisiin rodeofaneihin.

Vastasin, että tuo on korruption oppikirjamääritelmä.

Jet lagin takia Jussila herää joka yö kolmelta. Hän vihaa Las Vegasia.

Kongressipäivän tunnelma on outo. Jotkut eivät edes vilkaise Jussilaa, toisilta tulee purkauksia siitä, kuinka hän ei tiedä mitä on tekemässä. Eräs itäeurooppalainen läksyttää Jussilaa puolustellen: miksi hän ei ymmärrä, ettei ole korruptiota äänestää jotakuta pientä lahjaa vastaan?

– Vastasin, että tuo on korruption oppikirjamääritelmä.

Murskahäviöllä hopeareunus

Kongressi on pitkä kuin nälkävuosi. Aluksi äänestetään erilaisista keilailuun liittyvistä asioista. Lähes kaikki eurooppalaisten ajamat asiat teurastetaan, mikä harmittaa päävalmentaja Jarmo Ahokasta, joka on Jussilan mukana Las Vegasissa.

– Olihan se outoa, että monilla oli mukana pienten keilailumaiden valtakirjoja. Outo, se on oikea sana, Ahokas toteaa.

Viimeiseksi koittaa puheenjohtajavaali. Ensin puhujanpönttöön nousee sheikki, joka lukee suoraan paperista: “Kiitos, että tulitte paikalle. Olen käytettävissä jatkokaudelle.”

Puhe kestää 15 sekuntia.

Suurimmat keilailumaat pysyivät takanani loppuun asti.

On Jussilan vuoro. Hän käyttää täydet viisi minuuttia, puhuu maailman keilailun tilasta ja asioista, joihin toivoo muutosta. Kun puhe on ohi, toimitusjohtaja Kevin Dornberger nyökkää hyväksyvästi.

Lopulta Jussila häviää äänestyksessä 22–82.

– Ironista kyllä, selvitimme, mitkä maat olivat tukeneet minua. Lajiliittojen jäsenmäärä oli noin 1,5 miljoonaa, kun taas voittajapuolen jäsenmäärä oli vähän alle 60 000. Suurimmat keilailumaat pysyivät takanani loppuun asti.

Jussila ei väitä, että hän olisi hävinnyt nimenomaan korruption takia. Hän harmittelee, ettei media toimi vallan vahtikoirana pienten lajiliittojen asioissa.

Jussila on kuitenkin tyytyväinen siihen, että keinutti venettä.

– Suhtaudun liittoon yhä skeptisesti, mutta olen kuullut, että jotkut asiat ovat menossa parempaan suuntaan. Se on tärkeintä. Tälläkin pilvellä on hopeareunus.

Lue lisää: Entinen ammattikeilaaja Perttu Jussila, 28, haastaa kuwaitilaisen sheikin: "Ei taida olla muita vaihtoehtoja kuin meikäläinen"

Suomen Keilailuliitto perui kilpailijoiden lähettämisen sotaa käyvään Turkkiin: "Joukkueen lähettäminen olisi vastuutonta"

Suomalaiset asiantuntijat pitävät kiinalaisen Zhenhua Data -yrityksen keräämää tietokantaa mielenkiintoisena, mutta yllätys se ei ole.

Tietokannassa on henkilökohtaisia tietoja noin 2,4 miljoonasta ulkomaalaisesta, joista noin 250 000 henkilön nimet on onnistuttu selvittämään.

Henkilötietojen epäillään päätyneen Kiinan valtiollisen tiedustelun käyttöön. Joukossa on ainakin 799 suomalaisen tietoja. Ne on ilmeisesti hankittu lähinnä julkisista lähteistä, kuten sosiaalisesta mediasta.

Tietokanta valtaapitävistä ja heidän sukulaisistaan voi olla hyödyllinen nimenomaan tiedustelupalveluille. Ne tuottavat analyysejä valtiolle tai asevoimille.

– Yksi perustekijä tai runko näihin on riittävät taustatiedot henkilöistä, sanoo kyberturvallisuuden asiantuntija Mikko Niemelä.

Niemelän mukaan tiedustelupalvelut pyrkivät profiloimaan kohdehenkilöitään mahdollisimman tarkasti. Ne keräävät tietoa jopa mielipiteistä ja jokapäiväisen elämän rutiineista.

Tietoja voidaan Niemelän mukaan hyödyntää taustaselvitysten tekoon sekä vakoiluun tai seurantaan.

Niemelä työskentelee Cyber Intelligence House -yhtiön toimitusjohtajana Singaporesta käsin. Hän ei ole yllättynyt kiinalaisten keräämästä aineistosta.

– Tämä on ihan arkipäivää. Mikään maa ei tietenkään halua sitä myöntää, mutta on julkinen salaisuus, että tarkkoja profiileita kerätään, Niemelä sanoo.

Sekään ei ole yllätys, että asialla on Kiina.

– Poikkeamat maiden välillä ovat lähinnä tietojen laajuudessa ja siinä, kuinka kohdennettua tietojen keräystä tai massakeräystä tehdään, Niemelä sanoo.

Valituissa on paljon päättäjien sukulaisia

Aineiston perusteella ei ole selvää, millä perusteilla henkilöt on valittu kiinalaisyhtiön listalle. Mikko Niemelä uskoo kuitenkin, että heidät on valittu tarkasti.

– Sekaan mahtuu varmasti myös joitain satunnaisia ihmisiä, mutta pääsääntöisesti se näyttää kohdennetulta, Niemelä arvioi.

Hän ei silti tiedä, mikä valittuja henkilöitä voisi yhdistää.

– Todennäköisesti on useita syitä, miksi näitä ihmisiä on alettu seuraamaan, Niemelä kertoo.

Kiinalaisyhtiön keräämästä henkilörekisteristä kertoi Suomessa ensimmäisenä Helsingin Sanomat. Sen sekä myös Ylen saamien tietojen mukaan listalla on paljon tärkeässä asemassa olevien ihmisten sukulaisia.

Listalla on kuitenkin mukana myös suomalaisia tietoturva-alan asiantuntijoita, kertoo tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen.

Hän kertoo selvittäneensä, että ei ole itse listalla.

– Lista tuntuu hyvin vaihtelevalta, Hyppönen sanoo.

Tavallisen suomalaisen ei kannata huolestua

Rivikansalaisen ei Mikko Niemelän mielestä tarvitse huolestua tiedustelupalveluiden profiloinnista.

– Tavalliselle ihmiselle huolestuttavampaa ovat rikollisten tekemät profiilit, joilla yritetään sitten anastaa omaisuutta erilaisin verkkopetoksin, Niemelä sanoo.

Hakkereille riittävät salasanat ja luottotiedot sekä yrityksille tiedot asiakaskäyttäytymisestä. Tiedustelupalvelut menevät profiilin keräämisessä paljon pidemmälle.

Kiinalaisyhtiön keräämä tietokanta on laaja, mutta asiantuntijoiden mukaan laadultaan kirjava.

– Tällaisilla tietokannoilla on aina omat markkinansa, mutta myyjällä pitää olla kontaktit kunnossa, Mikko Niemelä arvioi.

Mikko Hyppösen mukaan aineiston markkina-arvoa on vaikea arvioida. Siinä on hänen mukaansa myös ei-julkista aineistoa.

– Kyllä sitä on aika pitkään kerätty, eli kyllä siihen työmäärää on pantu paljon, Hyppönen uskoo.

Tietoja ei tosin ole jalostettu kovin pitkälle, ainakaan tähän mennessä paljastuneessa aineistossa.

Hyppösen mukaan tiedon hankinnassa yksi hinnoittelun peruste on saattanut olla tietokannan koko tai nimien määrä – mikä houkuttelisi kasvattamaan tiedon määrää laadun kustannuksella.

– Riippuu siitä, kuka sitä on kerännyt ja millaisella toimeksiannolla, Hyppönen sanoo.

Myös rikolliset voisivat hyödyntää henkilötietoja

Rikollisille tiedoista tekisi rahanarvoisen se, että yksityiselämän tiedoilla voisi alkaa onkia salasanoja.

– Jos tiedät esimerkiksi perheenjäsenten nimet, lemmikkieläinten nimet ja kotiosoitteen, niin siitä on aika helppo lähteä arvailemaan salasanoja ja tekemään salasanojen palautuksia, jotka usein kysyvät käyttäjältä lisätietoja, Mikko Hyppönen kertoo.

Yksityiskohtaisia henkilötietoja voi lisäksi hyödyntää niin sanotuissa toimitusjohtajahuijauksissa. Niissä huijari soittaa yrityksen talousosastolle ja esiintyy yrityksen avainhenkilönä vaikkapa tilisiirron tekemiseksi.

– Tällaisen huijauksen tekeminen on paljon helpompaa, jos on paljon tietoja avainhenkilöistä, Hyppönen sanoo.

Hän ei kuitenkaan usko, että nyt paljastettua tietokantaa olisi kerätty huijaustarkoituksiin, vaan tiedustelua varten.

Tietovuoden takana ehkä inhimillinen virhe

Kiinakaan ei ole turvassa hakkereilta tai tietovuotajilta. Uutta on nyt se, että kiinalainen aineisto päätyy länsimaissa näyttävästi julkisuuteen.

– Tietovuotojen määrä kasvaa tasaisesti tai jopa tasaisen kiihtyvällä tahdilla, Niemelä arvioi.

Vielä ei kuitenkaan ole selvää, onko data vuodettu tahallaan, onko se ongittu teknisin menetelmin vai onko se sattunut uteliaan hakkerin haaviin sattumalta.

Jos kyse on vuodosta, sen syy voi olla perin inhimillinen.

– Syinä saattaa olla suuttumus esimerkiksi työnantajaa kohtaan tai sitten ihan moraaliseettiset kysymykset, Niemelä arvioi.

F-Securen Mikko Hyppönen uskoo kuitenkin, että vuoto on johtunut alun perin teknisestä ongelmasta.

Hyppösen mukaan on saattanut käydä niin, että tietokannan käyttäjäoikeudet pilvipalvelussa on määritelty väärin. Sen myötä ulkopuoliset ovat voineet päästä tietokantaan käsiksi.

– Näennäisesti ne eivät ole julkisia, eli mikään Google ei niitä löydä. Joku joka tietää mitä tekee, voi kuitenkin tietokanta-apuohjelmiston avulla skannata esimerkiksi Amazonin IP-avaruutta, Hyppönen kertoo.

Jos kaikkia mahdollisia verkko-osoitteita haravoidessa haaviin osuu tietokanta, voi tarkistaa, saako sen auki ilman käyttäjätunnusta ja salasanaa, Hyppönen kertoo.

Kiinalaiset tietovuodet eivät juurikaan päädy uutisotsikoihin, mutta Mikko Niemelän mukaan ne eivät ole mitenkään harvinaisia.

– Kyllä Kiinasta nähdään tietovuotoja samaan tapaan kuin muualtakin. Osittain kielimuurin takia ne eivät nouse julkisuuteen niin usein länsimaissa, Niemelä sanoo.

Hänen mukaansa pieniä vuotoja Kiinasta nähdään lähes päivittäin.

Suojelupoliisin mukaan "big datan" käyttö tiedustelussa yleistyy jatkuvasti

Yle pyysi suojelupoliisilta haastattelua aiheesta, mutta suojelupoliisi kommentoi asiaa vain organisaation nimissä annetulla lausunnolla.

Suojelupoliisin mukaan vastaavaa tietoa voidaan käyttää moniin eri tarkoituksiin, joista osa voi olla haitallista.

– Vaikka yksittäinen tieto olisi merkityksetön, tietoja yhdistämällä syntyy suurempia datavarastoja. Tekoälyn ja big datan käyttö tiedustelu- ja vaikuttamistoiminnassa kasvaa jatkuvasti, suojelupoliisi toteaa.

Suojelupoliisin vuosikirjassa on aiemmin korostettu Kiinan ja Venäjän tiedustelun aktiivisuutta Suomessa. Kiinassa myös yksityisten yritysten keräämä tieto päätyy herkästi valtiolle.

– Kiinassa valtio kerää suuria datamassoja, ja maan yhteiskuntarakenteen ja lainsäädännön vuoksi on mahdollista, että kiinalaisen yrityksen keräämä data päätyy valtiollisten toimijoiden käyttöön. Tällöin sitä voidaan hyödyntää tiedustelullisesti tai vaikuttamistarkoituksessa, suojelupoliisi kertoo sähköpostitse Ylelle.

F-Securen Mikko Hyppösen mukaan Suomi tuskin on vain kohteena, kun eri maiden avainhenkilöistä kerätään tietoja.

– Voisin vaikka kuvitella, että Suomen sotilastiedustelulla on listoja kiinnostavista venäläisistä sotilasjohtajista ja sotilasorganisaatioista. Jos ei olisi, niin olisi erittäin hyvä kysymys, miksi ei ole, Hyppönen sanoo.

Lue aiheesta lisää:

Tietovuoto: Kiinalaisyrityksen urkintalistalla on 799 suomalaista, joukossa poliitikkoja ja heidän lähipiiriään – Katso, miten suomalaiset on jaoteltu

Ylen selvitys: Kiinan kontrollijärjestelmä pesiytyi myös Suomeen – Toiminnalla on yhteys suomalaiseen puoluepolitiikkaan

Hammasröntgen voi paljastaa kroonisen sepelvaltimotaudin.

Röntgenissä havaittava kaulavaltimon kalkkeuma yhdistyi tutkimuksessa sekä sepelvaltimotautiin että myös moniin suun tulehduksiin, kertoo Helsingin yliopisto tiedotteessaan.

Kaulavaltimon kalkkeuma kertoo edenneestä valtimokovettumataudista, johon voi liittyä krooninen sepelvaltimotauti ja joka voi johtaa kuolemaan.

Kalkkeuma voi paljastua tavallisessa hampaiden panoraamaröntgentutkimuksessa.

Aiemmissa tutkimuksissa on jo selvitetty, että hammasröntgenissä voi havaita kalkkeumaa kaulavaltimossa. Nyt tutkijat ottivat ensimmäistä kertaa tutkimukseen mukaan potilaiden sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen, ja he seurasivat potilaita kymmenen vuoden ajan.

Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin potilaiden suun mikrobiomi sekä mitattiin vasta-aineita suun tulehduksiin liittyville bakteereille.

Tutkimuksessa tutkittiin yli 500 sydänoireilevaa potilasta kymmenen vuoden ajan

Tutkimukseen osallistui 508 keski-ikäistä sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen sydänoireiden takia määrättyä potilasta vuosina 2008-2018.

Tutkimuksessa olivat yhteistyössä Helsingin yliopisto, Oulun ja Itä-Suomen yliopistot sekä Karoliininen instituutti. Tulokset on julkaistu International Endodontic Journal-tiedelehdessä.

– Kaulavaltimon kalkkeuma yhdistyi tilastollisesti suoraan sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa paljastuneeseen usean valtimon ahtaumaan sekä krooniseen sepelvaltimotautiin, kertoo Helsingin yliopiston dosentti Pirkko Pussinen.

Kaulavaltimon kalkkeumaa löydettiin tutkimuksessa 102:lta potilaalta (20,7 prosenttia), ja se luokiteltiin keskiasteiseksi 81:llä (16,4 prosenttia) ja vakavaksi 21:llä (4,3 prosenttia) potilaalla.

Kymmenen vuoden seuranta-aikana 105 potilasta kuoli (20,7 prosenttia). Kuolinsyistä 53 (10,4 prosenttia) liittyi sydän- ja verisuonisairauksiin. Kaulavaltimon kalkkeumaa esiintyi 17,5 prosentilla potilaista, jotka olivat elossa seurantajakson lopussa. Kuolleilla potilailla kalkkeuma oli yleinen: kalkkeumaa esiintyi 35,8 prosentilla sydän- ja verisuonisairauksiin kuolleista.

Jos hampaiden röntgentutkimuksessa oli löytynyt vakavaa kaulavaltimon kalkkeumaa, riski kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin oli yli kolminkertainen.

Vuoden voimakkain myrsky on pian täällä. Luvassa ennusteiden mukaan on suuria aallokoita, kovia puhureita ja millitolkulla vettä.

Keskiviikon ennusteiden mukaan myrsky kaataa puita, höykyttää sähkölinjoja ja voi viedä mukanaan jopa kattorakenteita.

Myrskytuuli voi puhaltaa länsirannikolla torstaina yli 25 metriä sekunnissa. Tuuli voi poikkeuksellisesti nousta myös sisämaassa puhureina samanlaisiin lukemiin.

Ilmatieteen laitos on jo antanut lukuisia varoituksia ympäri maata niin tulvista, kovasta tuulesta kuin vaarallisesta aallokosta.

Lataa puhelin, etsi retkikeitin

Kun tuuli käy poikkeuksellisesti pohjoisesta, maa on märkä ja sula sekä puissa on vielä lehdet, sähkölinjat ovat erityisen suuressa vaarassa.

Keskiviikon ja torstain aikana sadat tuhannet voivat jäädä ilman sähköjä.

Elenian käyttöpäällikkö Heikki Paananen kertoo, että sähköyhtiössä tilanteesta ollaan hyvinkin huolissaan.

– Oletettavaa on, että useat kotitaloudet jäävät ilman sähköjä torstaina ainakin hetkellisesti. Haja-asutusseudulla kannattaa varautua myös pitkiin sähkökatkoihin, Paananen varoittaa.

Paananen vertaa torstain tulevaa myrskyä viime vuoden Aapeli-myrskyyn. Vuoden 2019 tammikuussa Aapeli nostatti tuulet lähes hirmumyrskylukemiin.

Tuolloin sähköt katkesivat sadoilta tuhansilta suomalaisilta.

Korona-aikana moni on täyttänyt kotivarojaan eli ruoka- ja juomavarantoja, joita jokaisella pitäisi olla 72 tunniksi. Nyt varannot voivat viimeistään olla tarpeen.

– Kännykät kannattaa ladata etukäteen, auto tankata ja varautua siihen, että ruokaa pitää laittaa ilman sähköjä, Paananen vinkkaa.

Puhdasta vettä kannattaa alkaa varata jo keskiviikon aikana. Sähkökatkon keskellä vettä voi vielä tulla, mutta esimerkiksi paineen vaihtelut voivat irrottaa veteen sakkaa.

Kerrostaloasujan kannattaa käyttää varuiksi portaita hissin sijaan. Omakotitaloasukin taas tarkistaa kattorakenteiden pysyvyys, sillä tuuli voi riepotella jopa savupiipun hattuja.

Trampoliinit pitää kiinnittää tiukasti maahan, grillit ja puutarhakalusteet siirtää suojaan.

Sähkönjakeluyhtiö Caruna puolestaan ennakoi, että myrskyllä on vaikutuksia noin 50 000:lle sähkönjakelun asiakkaalle, kertoo verkkojohtaja Kosti Rautiainen. Carunalla on asiakkaita etenkin Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa.

Hän sanoo, että tuoreimman ennusteen mukaan kovimmat tuulet osuvat Kustavi–Nauvo–Korppoo-alueelle. Sieltä myrskyalue etenee kohti läntistä Uuttamaata, ja esimerkiksi Hangossa tuulen nopeus saattaa olla 26 metriä sekunnissa.

Pelkästään Carunalla myrsky työllistää satoja henkilöitä, Rautiainen arvioi.

– Meillä on reilusti miehitetty asiakaspalvelua ja vikapalveluhenkilökuntaa. Myös käyttökeskukseen on nostettu täysmiehitys. Tärkein resurssi on tietysti kentällä: asentajat, metsurit ja kalusto, jolla raivauksia tehdään.

Rautiaisen mukaan myrsky on poikkeuksellinen siksikin, että siitä on tulossa pitkäkestoinen. Tuulet jatkuvat ennusteiden perusteella melkein vuorokauden.

– Erityisesti saaristokohteissa on hyvä varautua, että katkot voivat kestää pitkään. Sinne ei päästä korjaamaan vikoja välittömästi, koska turvallisuus on varmistettava ja tuulen pitää laantua sitä ennen.

Harvinaisen pitkä myrsky

Pirkanmaan pelastuslaitoksen päivystävä palopäällikkö Martti Honkala kertoo, että pelastuslaitoksilla varaudutaan kiireettömien tehtävien ruuhkiin.

– Henkilökuntaa pitää lisätä, sillä voimakkaat puhurituulet kestävät puoli vuorokautta. Varmasti hoidamme niin kaatuneita puita pois kuin selvittelemme irtotavaran jättämiä ongelmia.

Esimerkiksi maan keskiosaan sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläosiin odotetaan yli 40 millimetriä vettä keskiviikkopäivästä torstaiaamuyöhön asti.

Monet satamat ovat kesän jäljiltä vielä täynnä veneitä. Honkala muistuttaa, että veneiden kiinnitykset on tarkistettava ja jos mahdollista, vene kannattaa jo nostaa maihin.

Merellä myrskyn on varoitettu nostavan laajalti vähintään neljän metrin aallokkoa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan neljä metriä on esimerkiksi Suomenlahdella jo harvinainen. Sitä esiintyy keskimäärin noin 10 tuntia vuodessa Helsingin edustalla.

Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla pelastuslaitos on toistaiseksi varautumassa myräkkään normaalivalmiudella, eli lisäväkeä ei ole kutsuttu töihin.

– Olemme valmiina niin kuin aina. Olemme varautuneet tällaiseenkin syysmyrskytilanteeseen. Olemme tarkistaneet suunnitelmia ja ohjeita ja että yhteydet toimivat eri suuntiin ja yhteistyöviranomaisiin, sanoo päivystävä päällikkö Pauliina Kopra Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

– Jos huomenna on kovaa tuulta, on tietysti hyvä miettiä, tarvitseeko lähteä esimerkiksi metsään ulkoilemaan ja mitä tekee, Kopra lisää.

Lue lisää:

Poikkeuksellisen syysmyrskyn odotetaan rantautuvan Suomeen tänään

Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - tiedätkö miten varautua?

Syyttäjä vaatii Lopen koirasusijutun pääepäiltynä olevalle naiselle ehdollista vankeusrangaistusta, yhdyskuntapalvelua ja eläintenpitokieltoa. Pääepäilty kiistää kaikki häntä vastaan nostetut syytteet.

Eläimiä pidettiin likaisissa, ahtaissa ja puutteellisissa tiloissa, sanoo syyttäjä. Syytteen mukaan nainen myös pahoinpiteli eläimiä hakkaamalla niitä nyrkeillä, ketjuilla, kepeillä ja harjoilla.

Syytteessä sanotaan, että pääepäilty on pitänyt ulkona tarhattuna 40–64 koiraa. Koirien lisäksi tilalla on ollut kanoja, kaneja, vuohia, minipossuja ja kyyhkysiä.

Koiraeläimet olivat suurelta osin koiran ja suden jälkeläisiä. Syyttäjän mukaan tarhassa oli susia tai sellaisia koirasusia, jotka ovat niin lähellä sutta, että niiden hallussapito epäillyn tarkoituksiin oli kiellettyä tai ainakin luvanvaraista.

Oikeuskäsittelyn valmisteluistunto alkoi tänään Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa.

Syytetyt syyttävät toisiaan

Syyttäjän mukaan nainen toi Venäjältä Suomeen susia ja koirasusia ja pyrki myymään niitä. Syytetyn epäillään esimerkiksi pitäneen koiratarhassaan Yoda-nimistä koiran ja suden risteytystä, joka on toisen polven takaisinristeymä. Syytteen mukaan päätekijä teetti eläimellä ainakin kahdet jälkeläiset vuosina 2017 ja 2018.

Päätekijä kiistää luonnonsuojelurikoksen muun muassa sillä perusteella, että hänen hallussaan ollut koira ei ollut susi tai kielletty koirasusiristeymä, ja pentuja ei ole tehty myyntitarkoitukseen.

Päätekijä vastaa tulleensa lavastetuksi epäillyistä luonnonsuojelurikoksista ja salakuljetuksesta eikä ole ollut tietoinen eläinten taustoista.

Eläimet Venäjältä tuonut toinen syytetty taas väittää tuoneensa eläimet maahan päätekijän pyynnöstä. Hän uskoi asiakirjojen olevan aitoja ja tuonnin laillista.

Uhkasiko pääepäilty tappaa ilmiantajan?

Jutun pääepäiltyä syytetään 11 rikoksesta. Syytteet tulivat viidestä luonnonsuojelurikoksesta, törkeästä eläinsuojelurikoksesta, kahdesta salakuljetuksesta, kahdesta eläinsuojelurikoksesta ja laittomasta uhkauksesta.

Uhkauksessa on syyttäjän mukaan kyse siitä, että pääepäilty uhkasi muun muassa tappaa naisen, joka olisi mahdollisesti voinut ilmiantaa päätekijän.

Syyttäjä vaatii päätekijälle vuoden ja kahden kuukauden pituista ehdollista vankeusrangaistusta, 120 päivän pituista yhdyskuntapalvelua ja eläintenpitokieltoa. Laittomasta uhkauksesta vaaditaan sakkorangaistusta.

Syyttäjä nosti asiassa syytteet neljää henkilöä vastaan helmikuussa 2020. Syytettyinä ovat lisäksi kaksi naista ja yksi mies.

Toista epäillyistä syytetään kahdesta salakuljetusrikoksesta ja neljästä luonnonsuojelurikoksesta. Hänelle syyttäjä vaatii neljän kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta.

Kolmatta epäiltyä syytetään törkeästä eläinsuojelurikoksesta, kahdesta luonnonsuojelurikoksesta ja metsästysrikoksesta. Hänelle syyttäjä hakee kahdeksan kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta.

Neljäs henkilö on syytteessä laittomasta tuontitavaraan ryhtymisestä, kahdesta luonnonsuojelurikkomuksesta ja eläinsuojelurikoksesta. Syyttäjä vaatii epäillylle tuntuvaa sakkorangaistusta.

Epäillyt kiistävät kaikki rikokset.

Hallitus sai päätökseen kolme päivää kestäneet budjettineuvottelut keskiviikkona iltapäivällä. Budjettiriihen päätöksistä kerrottiin tiedotustilaisuudessa.

Ensi vuoden talousarvion kokonaissumma on 64,2 miljardia euroa. Se on 10,8 miljardia euroa alijäämäinen, mikä tarkoittaa lisävelkaa.

Pääministeri Sanna Marin (sd) avasi tiedotustilaisuuden kertomalla, että budjetti on kokonaisuudessaan elvyttävä. Kuntatalouden tukemiseen ja koronaviruksen aiheuttamiin kustannuksiin ohjataan Marinin mukaan rahaa yhteensä noin neljä miljardia euroa.

Hallitus tavoittelee sopimillaan työllisyystoimilla 31–36 000 lisätyöllistä vuosikymmenen loppuun mennessä. Hallitus myös päivitti työllisyystavoitettaan. Hallituskauden tavoitteena on sopia työllisyystoimista, jotka tuovat 80 000 lisätyöllistä aiemman 60 000 lisätyöllisen tavoitteen sijaan.

Nyt sovittuja työllisyystoimia ovat muun varhaiskasvatusmaksujen alentaminen ja työnhakuun velvoittaminen uusilla keinoilla. Merkittävä työllisyysvaikutus on myös yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamisella, joka siirrettiin työmarkkinajärjestöjen puitavaksi. Jos ratkaisua ei tule marraskuuhun mennessä, hallitus on sitoutunut tekemään toimet itse. Käytännössä tämä tarkoittaisi todennäköisesti niin kutsutun eläkeputken poistoa tai lyhentämistä.

Ilmastotoimia tehdään muun muassa kiristämällä turpeen verotusta sekä poistamalla päästökauppakompensaatio. Teollisuuden sähköveroa lasketaan ja energiaveron palautusjärjestelmä poistuu neljän vuoden kuluessa.

Veikkausvoittovarojen väheneminen korvataan edunsaajille täysimääräisesti vielä ensi vuonna. Tähän menee 364 miljoonaa euroa. Vastaava kompensointi ei ole hallituksen mukaan enää ensi vuoden jälkeen mahdollista.

• Lue täältä keskeisimmistä päätöksistä, jotka vaikuttavat suomalaisten arkeen: Näin budjettiriihen päätökset vaikuttavat elämääsi: Tupakan ja viinan hinta nousee, päivähoitomaksut alenevat ja vähäpäästöistä työmatkaliikennettä tuetaan
• Lue tarkemmin ilmastopäätöksistä: Lunastaako hallitus suuret ilmastolupauksensa? Tällaisista ratkaisuista hallitus sopi budjettiriihessä
• Lue tästä tiedotustilaisuuden anti hetki hetkeltä:

Suomeen on saapumassa tänään poikkeuksellisen voimakas syysmyrsky. Ilmatieteen laitos on ennustanut, että pahin myräkkä kestää runsaan vuorokauden, keskiviikkoiltapäivästä torstai-iltaan.

Myrsky rantautuu Pohjanmaalle iltapäivällä. Rajuilman on ennustettu tänään ja huomenna pyyhkivän laajalti Keski- ja Etelä-Suomen yli ja tuovan mukanaan poikkeuksellisen runsaita sateita ja kovia tuulia.

Syyskuun mittapuulla myrsky on tuntuva. Tavallisesti todella voimakkaat rajuilmat tulevat Suomeen vasta marras–joulukuussa.

– Tämä on tähän vuodenaikaan nähden kyllä hyvin voimakas myrsky, arvioi päivystävä meteorologi Iiris Viljamaa Ilmatieteen laitokselta tiistaina.

Myrskyn odotetaan jättävän jälkeensä merkittäviä tuhoja. Viljamaa arvioi, että nyt tulossa oleva pohjoisenpuoleinen myrskytuuli on erityisen vahingollinen puille.

Viime aikoina pohjoisen suuntaisia puuskia on tullut harvakseltaan. Siksi on todennäköistä, että maastossa on runsaasti juuri tällaisille tuulille herkkää puuta.

Puiden kaatuessa moni saa varautua sinnittelemään jonkin aikaa sähköttä. Tuhot kuitenkaan tuskin jäävät tähän, sillä Viljamaan mukaan luvatut tuulilukemat riittävät irrottamaan kattotiiliä ja jopa savupiippujen hattuja.

Merellä myrskyn on varoitettu nostavan laajalti vähintään neljän metrin aallokkoa.

Lue myös:

Nyt tulee kunnon myrsky – länsirannikolla tuuli voi puhaltaa puuskissa jopa 30 metriä sekunnissa, vettä paikoin luvassa yli 50 milliä

Sää muuttuu äkisti ensimmäiseksi syysmyrskyksi – Jopa 7-metrisiä aaltoja, rankkasade tulvii teille, joet täyttyvät ja pellot kastuvat

Poikkeuksellinen tietovuoto paljastaa, että Kiinan tiedustelupalvelua ja armeijaa lähellä oleva yritys on kerännyt valtavan määrän tietoja länsimaalaisista vaikuttajista ja yksityishenkilöistä.

Shenzhenin kaupungissa toimivan teknologiayhtiön Zhenhua Datan paljastuneessa tietokannassa on 2,4 miljoonan ihmisen henkilökohtaisia tietoja.

Tietokanta vuodettiin Kiinasta ensin amerikkalaisprofessori Christopher Baldingille. Balding jakoi datan australialaiselle kyberturvallisuusyhtiö Internet 2.0:lle, joka on analysoinut vuodettua dataa ja palauttanut tietoja.

Kiinan tiedustelupalvelun uskotaan käyttäneen dataa toiminnassaan.

Australian yleisradioyhtiön ABC:n mukaan Kiinan armeija ja kommunistinen puolue ovat Zhenhua Datan tärkeimpiä asiakkaita.

Tietoa oli kerätty paitsi vaikutusvaltaisista ihmisistä, myös instituutioista ja eri teollisuuden aloista.

• Vuodetussa tietokannassa on 2,4 miljoonaa nimeä ja profiilia.
• Tietokannan koonneella yhtiöllä on yhteyksiä Kiinan hallintoon ja armeijaan.
• Yhtiö on kerännyt muun muassa poliitikkojen, sotilaiden ja yritysjohtajien tietoja.
• Tiedot on otettu pääosin julkisista lähteistä, kuten sosiaalisesta mediasta.

Tietokannassa ainakin 799 suomalaisen nimet

Tietokannassa on ainakin 799 suomalaisen nimet. Yle on nähnyt listan tietokannassa olevista suomalaisista. Kyseisten ihmisten kirjo on laaja.

Aiheesta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Kiinalaiset ovat jakaneet tietokantaan listaamansa ihmiset kolmeen kategoriaan: vaikuttajat, vaikuttajien lähipiiri ja erityiset kiinnostuksen kohteet.

Suomalaisia vaikuttajia (Politically Exposed Persons) on tietokannassa 250. Joukossa on nimiä politiikan huipulta, kuten nykyisiä ministereitä.

Poliitikkojen lisäksi vaikuttajien luokassa on myös muita yhteiskunnallisia vaikuttajia ja muun muassa suojelupoliisin työntekijöitä.

Kategoriassa vaikuttajien lähipiiri (Relative or Close Associate) on eniten suomalaisten nimiä, 523. Tässä ryhmässä on esimerkiksi poliitikkojen ja muiden vaikuttajien sukulaisia ja muuta lähipiiriä.

Ryhmässä erityiset kiinnostuksen kohteet (Special Interest Person) on 26 nimeä. Heistä monet ovat toimineet järjestäytyneen rikollisuuden piirissä.

Vuodetussa tietokannassa on ollut alun perin kaikkiaan 2,4 miljoonaa nimeä. Internet 2.0 on saanut palautettua niistä 250 000 eli noin kymmenen prosenttia. On siis mahdollista, että tietokannassa on enemmän suomalaisia kuin nyt paljastuneet 799 nimeä.

Tietokantaa on viimeisen kerran päivitetty vuoden 2018 lopussa.

Tiedot kerätty pääosin sosiaalisesta mediasta

Kiinalaiset ovat keränneet tietoja ihmisistä pääasiassa avoimen datan lähteistä, kuten sosiaalisen median profiileista.

Lähteinä ovat olleet muun muassa Twitter, Facebook, Instagram ja LinkedIn. Myös uutisartikkeleita on käytetty lähteenä.

Tietokanta on tiettävästi suurin koskaan Kiinasta vuotanut datavuoto. F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen pitää nimenomaan vuotoa hämmästyttävänä.

– Se, että kiinalaiset tahot keräävät tämän tyyppistä dataa, ei ole yllättävää. Se, että tietokanta pääsi vuotamaan sen sijaan on poikkeuksellista.

– Kuten yleensä, tiedustelu pohjautuu pitkälti julkisiin tietoihin ja niiden yhdistämiseen. Tässäkin lienee kysymys siitä, Hyppönen jatkaa.

Lue tästä lisää suomalaiskommentteja tietovuodosta

Eniten amerikkalaisia ja australialaisia

Tietokannassa on ollut eniten amerikkalaisten, australialaisten ja britannialaisten nimiä. Amerikkalaisia nimiä on saatu jäljitettyä 52 000, australialaisia 35 000 ja brittejä 10 000.

Tanskalaisia tietokannassa on ainakin 752 ja norjalaisia 712.

Norjan ulkopoliittisen instituutin tutkija Erik Reichborn-Kjennerud toteaa NRK:lle, että Kiina kartoittaa poliitikkojen ja yritysjohtajien verkostoja. Reichborn-Kjennerud kuitenkin huomauttaa, että tätä samaa työtä tekevät tiedusteluorganisaatioiden lisäksi myös erilaiset yritykset ja lobbarit.

Lisäksi tietokannassa on muun muassa indonesialaisten, malesialaisten, papuauusiguinealaisten ja uusiseelantilaisten tietoja.

Mitä tietoja kantaan on kerätty?

Tietokantaan on kerätty suomalaisistakin muun muassa syntymäaikoja, osoitteita, siviilisäätyjä, valokuvia, poliittisia kytköksiä ja sukulaisten nimiä.

Kiinalaiset ovat imuroineet suurimman osan tiedoista sosiaalisesta mediasta.

Vuotoa tutkineet analyytikot ovat australialaisen ABC:n mukaan löytäneet tietokannasta myös luottamuksellisilta vaikuttavia tietoja, kuten pankkitietoja, työhakemuksia, psykologisia profiileja ja tietoja rikosrekistereistä.

ABC:n mukaan kiinalaisyhtiön uskotaan hankkineen tietoja myös internetin salatusta pimeästä verkosta eli dark webistä.

Ensimmäisenä tiedot Kiinassa luodusta tietokannasta julkaistiin maanantaina useissa suurissa kansainvälisissä medioissa, muun muassa juuri ABC:ssä.

Balding: Kiinan valvontakoneistoa aliarvioitu radikaalisti

Tietokannassa on kysymys laajasta kansainvälisestä urkintaoperaatiosta, jossa avoimesti saatavista tiedoista on koottu profiileja yksityishenkilöille ja organisaatioille.

Tietovuoden keskiössä oleva professori Christopher Balding työskenteli aikaisemmin Kiinassa. Hän kuitenkin pakeni turvallisuushuolien takia Vietnamin kautta Yhdysvaltoihin.

Balding kuvailee paljastunutta tietokantaa lausunnossaan tyrmistyttäväksi.

– Kiina-tutkijalle löydetty tietokanta kuin kuin Graalin malja, hän toteaa.

Baldingin mukaan ulkomaiset asiantuntijat väheksyivät pitkään Kiinan valvontakoneiston tehokkuutta.

Maailmassa aletaan vasta nyt ymmärtää, kuinka paljon Kiina sijoittaa tiedusteluun ja vaikuttamisyrityksiin, Balding sanoo.

Vuotajat yhä Kiinassa

Balding totesi tietokannan vuotaneiden ihmisten vaarantaneen oman turvallisuutensa, mutta tehneen valtavan palveluksen paljastaessaan Kiinan valvontakoneistoa.

Professori sanoo salanneensa yhteytensä vuotajiin mahdollisimman hyvin ja toivoo heidän olevan turvassa. Vuotajat ovat Baldingin mukaan yhä Kiinassa.

Baldingin arvion mukaan listalla olevia tavalliselta vaikuttavia ihmisiä tarkkaillaan, jotta voidaan selvittää, miten heitä voitaisiin käyttää hyväksi.

Tietokannan koonnut teknologiayhtiö Zhenhua on väittänyt, että sillä on ulkomailla noin 20 toimipistettä, jotka keräävät tietoja. Kahden toimiston sijainti on ABC:n mukaan tiedossa: toinen niistä on Yhdysvaltojen Kansasissa ja toinen Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa.

Vuotoa analysoineen tietoturvayhtiön mukaan Zhenhualla on kyvykkyyttä analysoida hankkimiaan tietoja syvemmin.

Kiinalaisyhtiö Zhenhua on onnistunut rakentamaan muun muassa omia menetelmiään jäljittää laivoja, sotilaskohteita ja arvioida sotilashenkilöiden uramahdollisuuksia, Internet 2.0 -yhtiön toimitusjohtaja Robert Potter kertoo Australian yleisradioyhtiölle ABC:lle.

Profiileissa on arvioitu keskeisten upseerien ylenemismahdollisuuksia.

Kiinalaisyhtiö kiistää

The Guardian on saanut kommentin Zhenhua Datan edustajalta, joka kiistää lähes kaiken.

Kaupalliseksi päälliköksi esittäytynyt Sun-niminen yhtiön edustaja kiisti, että yhtiöllä olisi yli kahden miljoonan nimen tietokantaa.

Edustaja sanoi, että kaikki yhtiön hallussa oleva data on julkista internetissä, eikä Zhenhua Data kerää tietoja.

Nainen kiisti myös teknologiayhtiön yhteydet Kiinan hallintoon. Sen hän myönsi, että ulkomaalaisista henkilöistä on yhtiössä jonkinlaisia tietokantoja.

Kiinan kommunistinen puolue ja maan tiedustelupalvelu ovat pitkään koonneet listoja eri maiden vaikutusvaltaisista henkilöistä.

Uutta on se, että tietoja on kerännyt yksityinen kiinalainen yritys ja se, että tiedot ovat päässeet vuotamaan.

Jutussa käytetty lähteinä muun muassa seuraavia juttuja:

Tietokannan paljastaneen Christopher Baldingin lausunto: Personal Statement on Shenzhen Zhenhua Data Leak

ABC: China's 'hybrid war': Beijing's mass surveillance of Australia and the world for secrets and scandal (englanniksi)

The Guardian: Zhenhua Data leak: personal details of millions around world gathered by China tech company (englanniksi)

Lisää aiheesta:

Ylen selvitys: Kiinan kontrollijärjestelmä pesiytyi myös Suomeen – Toiminnalla on yhteys suomalaiseen puoluepolitiikkaan

Kokoomus erotti Kiinan kontrolliverkostoon sotkeutuneen kaupunginvaltuutettunsa Vantaalla – "Päätös oli yksimielinen"

"Bränditahra" – Kiina-tuntijoiden mielestä Helsingin yliopiston sisällä toimiva Konfutse-instituutti on mainehaitta, eikä sen toiminta kuulu enää huippuyliopistoon

16.9. klo 15.48: Lisätty: Tietokantaa on viimeisen kerran päivitetty vuoden 2018 lopussa.

Oululaiskäsikirjoittajien luomaan Kaikki synnit -televisiosarjaan ollaan tekemässä jo kolmatta tuotantokautta.

Ohjaaja-käsikirjoittaja Mika Ronkaisen mukaan hän ja Merja Aakko ovat laatineet jo käsikirjoituksen pariin ensimmäiseen kolmannen kauden jaksoon.

– Kehittelemme sitä nyt tässä puoli vuotta. Jos kaikki menee hyvin, ensi vuoden puolella olemme tuotannossa ja se tulee vuonna 2022 ulos, Ronkainen kertoo.

Sarja sijoittuu edelleen kuvitteelliseen Varjakkaan, pohjoispohjalaisiin maisemiin.

– Pysymme Varjakassa, se on hieno paikka. Olen rakastunut niihin hahmoihin ja haluan viettää niiden kanssa aikaa, Mika Ronkainen sanoo.

Kaikki synnit -sarjan ensimmäinen tuotantokausi on nähtävissä nyt myös Ylellä. Sarja alkaa Yle TV2:ssa keskiviikkona 16. syyskuuta, ja kaikki jaksot on julkaistu myös Yle Areenassa.

Sarjan toinen tuotantokausi puolestaan on tulossa suoratoistopalveluun ensi kuussa.

Hallitus päätti budjettiriihessä parantaa liikkumisen työsuhde-etuja niin, että ne kannustaisivat työntekijöitä liikkumaan työmatkoja aiempaa enemmän sähköautoilla, hybrideillä, polkupyörillä ja joukkoliikenteellä. Päätavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä.

Työsuhdeautona käytettävien täyssähköautojen verotusarvoa alennetaan 170 eurolla kuukaudessa.

Sähköauton latausetu työpaikalla ja julkisissa latauspisteissä säädetään verovapaaksi.

Edut ovat voimassa vuosina 2021–2025.

Etujen määräaikaisuus piteni budjettiriihessä valtiovarainministeriön ehdotuksesta eli kolmesta vuodesta viiteen vuoteen.

Lue lisää:

Nämä muutokset tulossa työsuhde-etuihin – Tukea sähköautoilulle, pyöräilylle ja matkalippuihin

Samalla hallitus päätti jatkovalmistelusta, jossa työsuhdeautojen verotusta kokonaisuudessaan uudistetaan niin, että verotus ohjaisi valitsemaan työsuhdeautoksi vähäpäästöisen auton. Samalla pitää arvioida, miten verotuksella voidaan kannustaa täyssähköautojen lisäksi kaasuautojen ja lataushybridien hankintaa.

Tästä kokonaisuudesta hallitus haluaa ehdotuksen ensi vuoden kehysriiheen.

Täyssähköautoja on liikenteessä yhä vähän, joten yksi tavoite samalla on, että nopeasti kiertävien työsuhdeautojen kautta vapautuu markkinoille merkittävä määrä kohtuuhintaisia, vähän käytettyjä vähäpäästöisiä ajoneuvoja.

Hulppeampi polkupyörä alle verovapaasti

Työsuhdepolkupyörä säädetään 1 200 euroon asti verovapaaksi eduksi vuodessa. Kyse on uudesta tuesta, sillä tähän asti työnantajan kustantama polkupyörä on ollut kokonaisuudessaan veronalaista tuloa.

Riihessä etu nousi, sillä valtiovarainministeriön ehdotuksessa summa oli vielä 750 euroa.

Myös työsuhdematkalippua yksinkertaistetaan ja säädetään se verovapaaksi eduksi 3400 euroon asti vuodessa.

Tiehankkeita käynnistetään tässä kohtaa vähän, koska monesta hankkeesta on kerrottu lisäbudjeteissa jo aiemmin.

Hallitus esittää yhteensä noin 130 miljoonan euron valtuutta ja 13,5 miljoonan euron määrärahaa kolmelle uudelle väylähankkeelle eli Saimaan kanavan sulkujen pidentämiselle, Vt 4 Äänekoski–Viitasaari-tieosuuden kehittämiselle sekä Tampere–Jyväskylä-radan parantamisen ensimmäiseen vaiheeseen.

Lue myös:

Turpeen verotusta kiristetään, varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, yli 30 000 työllistä lisää – Yle seurasi hetki hetkeltä hallituksen päätöksiä budjetista

Näin budjettiriihen päätökset vaikuttavat elämääsi: Tupakan ja viinan hinta nousee, päivähoitomaksut alenevat ja vähäpäästöistä työmatkaliikennettä tuetaan

Yhdysvaltain edustajainhuoneen liikennekomitea on saanut valmiiksi raporttinsa kahden Boeing 737 MAX -matkustajakoneen tuhoutumisiin johtaneista syistä.

Komitean mukaan turmat eivät olleet seurausta "yhdestä erehdyksestä, teknisestä viasta tai hallinnollisesta tapahtumasta", vaan olivat "kammottava huipentuma" suoranaiselle virheiden jatkumolle.

Komitea toteaa, että turmat johtuivat hallinnon puutteellisesta valvonnasta, suunnitteluvirheistä ja Boeingin haluttomuudesta korjata jo tiedettyjä konetyypin vikoja.

Boeing 737 MAX -konetyyppi asetettiin lentokieltoon sen jälkeen kun Indonesiassa oli tapahtunut maahansyöksy vuoden 2018 lokakuussa ja toinen Etiopiassa maaliskuussa 2019.

Tuhoisa turvajärjestelmä

Turmien syyksi on paljastunut MCAS-järjestelmä, jonka tarkoitus on estää koneen sakkaaminen, eli tilanne, jossa kone on menettänyt nostovoimansa ja alkaa pudota. MCAS korjasi tilannetta automaattisesti kääntämällä koneen nokan alas ja lisäämällä siten lentonopeutta.

Molemmissa turmissa MCAS painoi konetta alaspäin huolimatta siitä, että kone oli liian alhaalla ja lentäjät ponnistelivat estääkseen automaattisen syöksyn.

Liikennekomitea pyrki selvittämään, miksi lentäjät saivat luvan lentää konetyyppiä hyvin lyhyen koulutuksen jälkeen. Ilmeni, että Boeing oli vakuuttanut viranomaiset siitä, että konetyyppi oli vain uudistettu versio aiemmista 737-malleista, vaikka mallit poikkesivat toisitaan olennaisesti.

Komitea löysi todisteita, että Boeing oli jättänyt kertomatta MCAS-järjestelmästä niin viranomaisille kuin lentoyhtiöillekin.

Boeing ei myöskään kertonut, että MCAS toimi yhden ainoan sensorin varassa ja että kyseisen sensorin viasta kertova varoitin oli useimmissa koneissa viallinen.

Boeing-yhtiö myöntää virheensä. Yhtiö sanoo tekevänsä tutkijoiden kanssa tiivistä yhteistyötä ja "oppineensa monta kovaa läksyä". Boeing 737 MAX -konetyyppi ei vieläkään ole saanut lentolupaa.

Luontokuvaaja Veijo Toivoniemi kuvasi tiistai-iltana harvinaisen valkean karhun Kuhmon Lentiirassa.

Toivoniemi oli saanut vihjeen karhusta, joten hän oli mennyt paikalle sitä varten.

– Toiveenani oli edes vilaukselta nähdä valkoinen karhu.

Puoli kuuden aikaan illalla karhu näyttäytyi.

– Tummia karhuja ei heti erota maastosta, mutta tämän erotti. Se oli tosi valkoinen.

Se oli hyvin arka ja oli paikalla vain hetken, ennen kuin varislauma säikäytti eläimen pois. Myöhemmin karhu palasi noin kymmeneksi–viideksitoista minuutiksi takaisin mutta lähti, kun paikalle tuli iso uroskarhu.

Loppuyönä Toivoniemi ei enää karhuja nähnyt.

– Oli pilvistä ja tuli pimeä. Kuuntelin yön karhujen ääniä, niiden tuhinaa kuului.

Onko karhu sama, joka nähtiin pari vuotta sitten?

Näin vaalea karhu luonnossa on todella harvinainen, kertoo Luonnonvarakeskuksen suurpetotutkija Ilpo Kojola.

– Suomen karhunkanta on runsaat 2 000 yksilöä, joten todennäköisyys tällaisen tapaamiselle on hyvin pieni.

Kojola arvioi kuvan perusteella, että karhu on parivuotias. Todennäköisesti geneettisen syyn takia karhun pigmentin kehittyminen on jäänyt vaillinaiseksi ja siksi karhulle ei ole tullut normaalia tummaa väriä. Kyseessä ei siis ole albiino.

– Kaikilla eläinlajeilla on tällaisia vaaleita yksilöitä. Tiedetään esimerkiksi valkoisia hirviä ja metsäkauriita.

Erikoinen väri voi vaikuttaa esimerkiksi karhun metsästysmenestykseen, koska muut eläimet havaitsevat metsän keskeltä vaalean värin tummanruskeaa helpommin.

Vaalea karhu ei kuitenkaan ole täysin ainutlaatuinen näky Kainuun metsissä. Vuonna 2018 luontokuvaaja Niilo Isotalo kuvasi lähes kokonaan valkoisen karhunpennun Kuhmossa. Ilpo Kojolan mukaan ei ole poissuljettu ajatus, että Toivoniemen tapaama karhu olisi samasta pentueesta.

Haapajärvellä asuva Veijo Toivoniemi aikoo vielä myöhemmin palata samalle paikalle katsomaan, näkyisikö karhua uudelleen.

Mikä oli ensireaktiosi, kun näit kuvan? Keskustelu on auki 17.9 kello 23:een asti.

Aila-myrsky on puhaltanut myrskylukemissa ja katkonut sähköjä monin paikoin. Myrsky jatkuu ennusteiden mukaan torstaipäivän.

Miltä myrsky näyttää ja millaiset ovat Aila-myrskyn jäljet?

Lähetä meille kuva Aila-myrskystä tai sen seurauksista. Julkaisemme kuvia tässä artikkelissa.

Muistathan, että sinulla pitää olla lähettämääsi kuvaan tekijänoikeudet. Kuvaa voidaan käyttää myös muualla Ylen palveluissa ja kanavilla. Kuvajoukkoistusten pelisäännöt ovat täällä.

Kuvien lähettämislinkki on artikkelin lopussa.

Lue seuraavaksi: Yle seuraa: Aila-myrsky rantautuu illalla Suomeen – tuuli puhaltanut Hailuodossa puuskissa 33,2 m/s

Lue seuraavaksi:

Varaudu myrskytuhoihin ajoissa: vuoden voimakkain myrsky voi katkaista sähkön ja veden ja viedä jopa kattoja mukanaan

Osaatko arvioda tuulen nopeuden? Testaa!

Tukholmassa pappina työskentelevä Robert Ojala saapui torstaiaamuna Viking Amorellalla Turkuun perhettään tapaamaan.

Alkumatka Tukholmasta oli sujunut rauhallisesti saariston suojassa, ennen kuin Aila-myrsky pääsi kunnolla tuivertamaan.

– Kun tultiin avomerelle, alkoi laiva keinua oikein kunnolla. Yritin nukkua, mutta se ei onnistunut, koska tuli niin huono olo. Kävin kannella katsomassa, ja oli vaikea pysyä pystyssä, kuvailee Ojala yön tunteja.

Laivalla ei Ojalan mukaan ollut kovin paljoa matkustajia. Yleisissä tiloissa vallitsi rauhallinen tunnelma keinutuksesta huolimatta.

Irtotavarat, kuten tax-free-myymälän pullot oli hänen mukaansa muovitettu, jotta ne eivät pääsisi lentelemään laivan keinuessa.

Robert Ojala kertoo katsoneensa pelastusveneiden paikat varmuuden vuoksi. Hänen hyttinsä oli yhdeksännellä kannella.

– Laskin, että ehdin kyllä sinne ja pystyn vaikka uimaan sitten jollekin Ahvenanmaan saarelle. Ei ollut yhtään pelottavaa, naurahtaa Ojala.

Ojala kertoo saaneensa unen päästä kiinni Amorellan saavuttua Ahvenanmaan vesille.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan tupakointi aiheuttaa todennäköisesti suuren osan erittäin vaarallisista lukinkalvonalaisista verenvuodoista.

Tutkimuksessa pääteltiin, että juuri tupakointi selittää sen, miksi kaksosista toinen sairastuu kuolettavaan aivoverenvuotoon, mutta toinen ei.

Vaikka hoidot ovat vuosien aikana kehittyneet, on sairaus edelleen tappavin aivoverenkiertohäiriö. Sen saaneista potilaista jopa puolet kuolee ensimmäisten kuukausien aikana.

Helsingin yliopiston tiedotteen mukaan monet aikaisemmatkin tutkimukset ovat raportoineet, että tupakointi liittyy kohonneeseen riskiin.

Yksikään ei ole pystynyt kuitenkaan osoittamaan aiemmin suoraa yhteyttä.

Tutkimus julkaistiin vastikään Stroke-tiedelehdessä. Seurantatutkimuksen aineistona käytettiin tarkkoja elintapatietoja jopa yli 13 000 kaksosparista.

Historiallinen ja erittäin merkittävä löydös

Julkaisun päätutkijan Ilari Rautalinin mukaan löydös on historiallinen ja erittäin merkittävä. Rautalin on Helsingin yliopiston lääketieteen kandidaatti sekä tohtoriopiskelija.

Tutkimusryhmän ja -julkaisun kaksi muuta jäsentä ovat Helsingin yliopistollisen sairaalan neurokirurgi Miikka Korja sekä Helsingin yliopiston geneettisen epidemiologian professori Jaakko Kaprio.

Kaprio ja Korja sanovat yliopiston tiedotteessa, että kaksostutkimus on hyvä väline tupakoinnin aiheuttamien terveyshaittojen tutkimiseen, sillä kliinisen kokeen tekeminen vaatisi terveiden ihmisten altistamista tupakoinnille.

Se olisi ymmärrettävästi tutkimusetiikan vastaista.

Tutkijoiden mukaan tappavan aivoverenvuodon riskin voi minimoida sillä, että lopettaa tupakoinnin tai ei aloita sitä missään vaiheessa.

Lue myös:

Uusi tutkimus: Pitkään sauhuttaneilla miehillä selvästi suurempi riski hampaiden menetykseen kuin tupakoimattomilla

Uusi tutkimus: tupakointi alkuraskaudessa vaikuttaa vauvan aivojen kokoon ja koko loppuelämän terveyteen peruuttamattomasti

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan Suomi rikkoi ihmisoikeussopimuksen toista artiklaa, oikeutta elämään, kun viranomaiset epäonnistuivat suojelemaan etukäteen Kauhajoen koulusurman uhreja.

Kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin pitää ratkaisua poikkeuksellisena ja kehitysaskeleena kohti uutta standardia ihmiselämän suojelemisen velvollisuudesta.

Lue seuraavaksi: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin: Suomen valtio epäonnistui Kauhajoen koulusurman uhrien suojelemisessa – omaiset helpottuneita vuosia odotettuun päätökseen

Valtio on Scheininin mukaan velvollinen huolehtimaan siitä, että yhteiskunnassa ei esiinny sellaista yksilöiden välistä kuolemiin johtavaa väkivaltaa, joka olisi valtion toimilla estettävissä.

– Tähän asti EIT:n tulkinnan lähtökohtana on ollut välitön päällekaatuva uhka väkivallasta toiselle, jolloin valtiolla on velvollisuus antaa esimerkiksi poliisisuojaa, vartiointia tai valvontaa potentiaalisille uhreille.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi Suomen loukanneen ihmisoikeuksia, koska poliisi ei ottanut tulevalta kouluampujalta asetta pois, vaikka oli aihetta epäillä, että tekijä voisi käyttää asetta toisten ihmisten surmaamiseen tai vahingoittamiseen. Koulusurman tutkimisesta Suomi puolestaan sai puhtaat paperit.

Sisäministeri Maria Ohisalo twiittasi iltapäivällä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Kauhajoki-päätöksestä. Ohisalon mukaan asia on vakava, ja päätökseen perehdytään huolella.

Välittömän uhan rinnalle lievempi uhka

Scheinin tulkitsee EIT:n näkemystä niin, että nyt välittömän uhan rinnalle tulkintaan tuli myös lievempi uhka ja mahdollinen riski.

– Pidän selvänä, että tästä tulee uusi eurooppalainen standardi, milloin poliisin pitää käyttää sellaista keinoa kuin aseen poisotto. Uusi standardi kevyempien väkivallan uhkan tilanteiden varalle, hän sanoo.

Hän uskoo, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu synnyttää Suomessa keskustelua, mutta ei johda lainsäädännöllisiin muutoksiin.

– EIT ei pistänyt tapahtunutta yhden ihmisen syyksi, vaan vika on ohjeistuksessa. Näkisin, että tämä järjestyisi sisäministeriön tai poliisin sisäisellä uudella ohjeistuksella, jossa asetetaan herkempi kynnys ottaa henkilöltä ase pois silloin, kun tulee tieto lievemmästä väkivallan uhasta.

Sellaiseksi ihmisoikeusprofessorin mielestä riittäisi vaikka kaveripiiriltä tai muuta kautta tietoon tullut henkilön viehtymys koulusurmavideoihin.

Professori ei suosittele vaatimaan asian uutta käsittelyä

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi äänin 6-1, että Suomi rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa numero 2, jossa turvataan jokaiselle oikeus elämään.

Ihmisoikeustuomioistuin käsittelee valtaosan tapauksista seitsemän tuomarin jaostossa. Jos valtio tai valittaja ei ole tyytyväinen, se voi vaatia, että asia viedään 17 tuomarin suureen jaostoon.

Sinne pääsy on harkintavallan alla.

Ihmisoikeusprofessorin mielestä Suomen valtion ei kannattaisi hakea suuren jaoston ratkaisua., koska EIT:n päätös oli lähes yksimielinen ja myös päätöksenteossa mukana ollut suomalainen tuomari oli tekemässä langettavaa päätöstä.

Hänen mukaansa ainoastaan brittiläinen tuomari oli sitä mieltä, että arvioinnissa olisi pitänyt pysyttäytyä perinteisessä välittömässä ja päällekaatuvassa todennetussa uhassa, eikä vain potentiaalisessa riskissä, joka voidaan kevyemmin keinoin neutralisoida.

Hän pitää hyvänä, että ihmisoikeustuomioistuin on ottanut nyt askeleen asettaa valtioille velvoitteen jo lievemmän riskin tapauksissa tehdä kevyitä suojaamistoimia ilman, että tarvitaan raskasta poliisivartiointia kaikille potentiaalisille uhreille.

– Aseen pois ottaminen on niin paljon kevyempi keino, että on ehkä hyvä, että siihen tulee lievempi kynnys.