Kotiläksyissä tukea tarvitseville lapsille koulutetaan apujoukkoja.

Vapaaehtoiset läksykummit voivat esimerkiksi auttaa peruskouluikäisiä lapsia kotitehtävissä, lukea lapsen kanssa kirjoja, jutella tai käydä vaikka kirjastossa.

Mannerheimin lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen piiri aloitti läksykummitoiminnan viime keväänä. Se on kouluttanut tähän mennessä 16 läksykummia, jotka toimivat peruskouluikäisten lasten tukena.

Läksykummeja saatiin keväällä myös Lahteen, mutta siellä ei tällä hetkellä ole toimintaa. Nyt toiminta kuitenkin on laajenemassa. Seuraavaksi läksykummeja aletaan kouluttaa MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piirissä.

Koronakevään idea

Idea läksykummitoiminnasta syntyi viime keväänä, kun oppilaat olivat koronatilanteen takia etäkoulussa. Mannerheimin lastensuojeluliitto ryhtyi pohtimaan keinoja lasten ja perheiden auttamiseen ja tukemiseen poikkeuksellisessa tilanteessa.

Läksykummien tarve ei ole MLL:n koordinaattorin Henna Karhun mukaan kadonnut minnekään, vaikka kouluissa onkin siirrytty takaisin lähiopetukseen.

– Kaikki oppilaat eivät välttämättä saa kotoa tukea koulunkäyntiin. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisissa perheissä vanhemmilla ei välttämättä ole kieli- tai lukutaitoa lasten auttamiseen koulutehtävissä. Joillain lapsilla taas voi olla vaikeuksia koulutehtävien aloittamisessa, jolloin läksykummi voi olla siinä apuna, Karhu sanoo.

Karhun mukaan pelkästään ympäri Kaakkois-Suomea on tiedossa perheitä, joilla olisi läksykummeille käyttöä.

– Erityisesti Kotkassa on Karhun mukaan tarvetta uusille läksykummeille, jotka voisivat tavata maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa myös kasvotusten.

Kuka voi ryhtyä läksykummiksi?

Läksykummiksi voi ryhtyä vapaaehtoinen aikuinen, joka haluaa käyttää omaa aikaansa lasten ja perheiden auttamiseen. Vapaaehtoisille järjestetään parin tunnin mittainen koulutus, jossa käydään läpi toimintaa.

Koulutuksen jälkeen koordinaattori katsoo, kuka olisi sopivin läksykummi tietylle lapselle ja perheelle.

Sopivan kummin löydyttyä järjestetään ensitapaaminen, jossa on mukana läksykummi, lapsi, tämän perhe ja MLL:n koordinaattori.

– Siinä tutustutaan ja sovitaan käytännön asioista. Sen jälkeen lapsi ja läksykummi tapaavat sen mukaan, mitä sovitaan.

Tähän mennessä toiminnasta on saatu Henna Karhun mukaan positiivista palautetta.

– Koulut ovat vasta alkaneet, ja koulutehtäviin on alettu nyt paneutua läksykummien kanssa. Lapset ovat tykänneet tosi kovasti tapaamisista läksykummiensa kanssa, ja yhdessä lukeminen on saanut paljon kiitosta.

Tapaamiset etänä

Pääasiassa läksykummit ja lapset tapaavat toisiaan etäyhteyden avulla eikä lapsen ja läksykummin tarvitse asua samalla paikkakunnalla.

– Se katsotaan aina vähän perheen tarpeen ja toiveiden mukaan, että toivovatko he sellaista läksykummia jota on mahdollista tavata myös kasvokkain. Joissain perheissä toiminta voi olla ihan täysin etäyhteyksien varassa.

Läksykummien lisäksi koululaisten tukena on jo vapaaehtoisia lukumummeja ja -vaareja, jotka lukevat yhdessä lapsen kanssa. Lisäksi on koulumummeja, jotka puolestaan voivat leikkiä välitunnilla ulkona lasten kanssa tai auttaa käsityötunneilla. Osa koulutettavista läksykummeista onkin ennestään koulumummeja.

Mannerheimin lastensuojeluliitto järjestää syys- ja lokakuussa koulutuksia läksykummitoiminnasta kiinnostuneille. Koulutukseen voi ilmoittautua mukaan koordinaattori Henna Karhulle puhelimitse 050 477 8444 tai henna.karhu@mll.fi.

Lue lisää:

Koululaisille etsitään vapaaehtoisia läksykummeja Kaakkois-Suomessa – tarkoituksena edistää lasten luku- ja kielitaitoa

Hallitus saavutti keskiviikkona sovun valtion ensi vuoden budjetista, mutta oppositio tyrmäsi päätökset tuoreeltaan pettymykseksi.

Nyt torstaina opposition hyökkäyksen aloitti eduskunnan kyselytunnilla perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas, joka syytti, että hallitus seuraa tumput suorana, kun teollisuuden työpaikat katoavat Suomesta. Hän arvosteli, että hallitus heikentää teollisuuden edellytyksiä Suomessa ja puhui teollisuuden "tappolinjasta".

Peltokangas nosti esimerkiksi sen, että Neste harkitsee Naantalin jalostamon sulkemista. Yhtiö on kertonut syyksi, että fossiilisten öljytuotteiden kysyntä laskee ja kilpailukyky ei riitä.

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan budjetin suurin veropäätös oli teollisuuden sähköveron alentaminen. Hän kehotti oppositiota lukemaan hallituksen päätökset kokonaisuudessaan.

Vanhanen pyysi pitämään "jotain rajaa" siinä miten tehdyt päätökset yritetään leimata muuksi kuin mitä ne ovat.

Peltokangas moitti hallitusta myös turpeen tuplaverotuksesta. Turpeen energiakäyttöä yritetään vähentää niin sanotulla lattiahinnalla, josta päätettiin hallituksen budjettineuvotteluissa. Lattiahinnan avulla turpeen verolle säädetään taso, jonka pitäisi taata, että sen poltto vähenee hallituksen suunnitelmien mukaisesti.

Kokoomus moitti työllisyyslukuja

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) syytti hallitusta väärien lukujen antamisesta eduskunnalle ja suomalaisille. Hänen mukaansa hallitus on laskenut työllisyyslukuihinsa mukaan aiempia päätöksiä, mutta ei niitä jotka heikentävät työllisyyttä.

Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) jatkoi eduskunnan tietopalvelun laskeneen, että tämän vuoden budjetti heikensi työllisyyttä 5 000 hengellä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoi, että hallitus ei päättänyt riihessä esimerkiksi eläkeputken alaikärajan nostosta. Työmarkkinajärjestöt pääsivät siitä alun perin sopuun jo toissakesänä.

Lisäksi Orpo moitti, että mukaan on laskettu eläkeputken mahdollinen uusi kiristys, josta ei ole vielä päätöksiä.

Vanhanen vastasi Mykkäselle, että hallitus on jo lyhentänyt eläkeputkea, jolla on 6000 työpaikan vähennys. Vanhanen sanoi, että se kuuluu koviin toimiin, päätöksiin 30 000 työllisestä, jotka oli luvattu.

Häntä säesti pääministeri Sanna Marin (sd.). Marin toisti, että hallitus on tehnyt ratkaisut 31 000–36 000 työllisestä.

– Kokoomus on kysynyt, missä päätökset ovat. Nyt teille selvisi, että niitä on tehty koko ajan, Marin piikitteli.

Marin sanoi, että kokoomuksen esiin nostamiin, työllisyyttä vähentäneisiin päätöksiin kuului perusturvan parannus. Hän epäili, jättävätkö ihmiset sen takia ottamatta töitä vastaan.

Oppositiojohtajat Orpo ja Jussi Halla-aho (ps.) arvostelivat jo keskiviikkona, että hallitus ei kyennyt budjettiriihessä vaikeisiin päätöksiin ja työllisyystoimilista ammotti tyhjyyttään.

Kyselytunnilla olivat torstaina paikalla keskeiset ministerit. Pääministeri Marin ei osallistunut viime viikon torstaina kyselytunnille, sillä hän oli etätöissä varotoimenpiteenä mahdollisen koronavirusaltistumisen takia.

Aitiossa olivat Marinin ja Vanhasen lisäksi tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.), oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.),työministeri Tuula Haatainen (sd.),elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.),maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.), opetusministeri Li Andersson (vas.), ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) ja sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.).

Lue lisää:

Turpeen verotusta kiristetään, varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, yli 30 000 työllistä lisää – Yle seurasi hetki hetkeltä hallituksen päätöksiä budjetista

Näin budjettiriihen päätökset vaikuttavat elämääsi: Tupakan ja viinan hinta nousee, päivähoitomaksut alenevat ja vähäpäästöistä työmatkaliikennettä tuetaan

Itä- ja Kaakkois-Suomi sai pitkäaikaisen toiveensa läpi, kun hallitus eilen keskiviikkona kertoi esittävänsä rahat Saimaan kanavan sulkujen pidentämiseen. Ensi vuodelle siihen on varattu 90 miljoonan euroa.

Saimaan kanava on ainoa vesireitti Suomen suurimmalta järveltä Saimaalta merelle. Kanavalla on pituutta 43 kilometriä ja siinä on 8 sulkua.

Kanavasta noin puolet on Venäjän puolella, mutta Suomi on vuokrannut alueen itselleen pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.

Nykyisin kanavassa voivat kulkea korkeintaan 82,5 metriä pitkät alukset.

Kanavan sulkuja pidennetään 11 metrillä uusimalla ja siirtämällä sulkujen yläportit. Se mahdollistaa nykyistä pidemmät alukset Saimaan kanavalla sekä syväväylällä Lappeenrannasta Varkauden ja Joensuun satamiin saakka.

Sulkujen pidentämisen tavoitteena on edistää Saimaan kanavan ja Saimaan järvialueen vesiliikenteen toimintaedellytyksiä ja alentaa kuljetuskustannuksia. Lisäksi Saimaalle olisi mahdollista saada isoja matkailualuksia, mikä piristäisi alueen risteilytoimintaa.

Suunnitelmat uusista laivoista olemassa

Yrityksillä ja varustamoilla on valmiudet reagoida nopeastikin Saimaan kanavan sulkujen pidentämiseen.

Saimaan vesiliikenteen kehittämishankkeen projektipäällikkö Antti Vehviläinen uskoo, että yritykset ja laivanvarustamot pystyvät aloittamaan pidempien laivojen rakentamisen nopeasti.

– Näen, että kaikilla on ollut jo pitkään jonkinlainen valmius uudistaa aluskantaa. On vain odotettu tätä päätöstä.

Vehviläisen mukaan sekä rahti- että matkustajalaivapuolella on suunnitelmia uusien laivojen rakentamisesta.

– Itämerellä on myös hyvin paljon aluksia, jotka ovat 11 metriä pidempiä ja sopivat siis uuteen sulkuun. Niitä voidaan ottaa käyttöön välittömästi kun kanava uusiutuu.

Vehviläinen uskoo, että uudet pidemmät laivat saataisiin käyttöön samassa aikataulussa kuin sulkujen pidentämishanke valmistuu.

– Menee noin kahdesta kolmeen vuoteen ennen kuin laivainvestoinnista rakentuu laiva.

Elpyykö risteilyliikenne?

Saimaan vesiliikenteen kehittämishankkeen projektipäällikkö Antti Vehviläisen mukaan kanavalla liikennöi jopa 50-vuotiaita laivoja, kun aluksen normaali käyttöikä on 25 vuotta.

Nykyisin Saimaan kanavalla liikennöivää 80-metristä aluskantaa ei ole uusittu viimeiseen pariinkymmeneen vuoteen.

Ennen uusien aluksien ilmestymistä vesistölle liikennemäärät kuitenkin laskevat.

– Tässä tulee ensin kaksi raskasta, pitkää talvea, jolloin kanavaa joudutaan pitämään suljettuna huomattavasti pidemmän aikaa kuin normaalisti. Silloin kanavan liikennemäärät tulevat olennaisesti laskemaan.

Vehviläinen uskoo, että sulkujen pidentäminen elvyttää Saimaan risteilyliikenteen.

– Saimaalla pyöriii parin tunnin kahvikuppiristeilyjä, mutta varsinaisia risteilyjä, joilla voisi kulkea esimerkiksi Joensuusta Savonlinnaan ja Savonlinnasta Lappeenrannan tai Kuopion suuntaan ei ole kuin muutama ajo kesässä. Uskon, että uusi sulku mahdollistaa sen, että turistit näkevät Saimaan muualtakin kuin puolen tunnin päästä rannasta.

Tänä kesänä Saimaan kanavan risteilyliikenne on ollut käytännössä kokonaan seisahduksissa Suomen ja Venäjän välisten matkustusrajoitusten takia. Normaalisti kanavaa pitkin kulkee kesäaikana risteilyalus Lappeenrannan ja Viipurin välillä päivittäin.

Rahtiliikenne sen sijaan on kulkenut normaalisti.

Lue seuravaaksi:

Saimaan kanavan sulut jäämässä liian pieniksi uusille rahtilaivoille – 50-vuotiaan kanavan liikenne silti kasvussa

Laivaristeilyjen suosio räjähti käsiin – Saimaalle tulossa kolme uutta luksusristeilijää

Kainuussa on satanut viimeisen kahden vuorokauden aikana enemmän vettä kuin muualla maassa.

Ilmatieteen laitoksen Kajaanin keskustan sademittariin satoi vuorokaudessa 65,6 millimetriä vettä, ja sillä lukemalla Kajaanin nousee syyskuun kaikkien aikojen sadetilastossa sijalle 13.

Toiseksi eniten Aila satoi Puolangan Paljakassa, missä lukema on 65 millimetriä. Suomussalmen Pesiöllä satoi 63,7 millimetriä vettä. Sademäärät ovat torstaiaamulta.

Meteorologi Hannu Vallan mukana sateet jäävät historiaan, koska näin suuria sateita mitattiin laajalla alueella samanaikaisesti. Erikoisen tilanteesta tekee myös se, että kyse oli matalapaineen sadealueesta, ei kesäisestä ukkoskuuroista.

Kainuussa Aila on jo rauhoittunut, mutta maakunnassa on sen jäljiltä vajaat tuhat asukasta ilman sähköä. Myrsky on torstaina alkuiltapäivällä kovimmillaan länsirannikolla ja maan länsiosissa, mutta suunta on jo itäkaakkoon päin.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka!

Lue myös: Yle seuraa poikkeuksellisen myrskyn etenemistä – lähes 90 000 taloutta sähköttä

1970-luvun tiilitalon makuuhuoneessa on viileää. Syysaurinko lämmittää muita huoneita, mutta varjoisassa makuuhuoneessa lämpötila on juuri se, mihin öljylämmitys on säädetty: 20-astetta. Alhaisesta lämpötilasta huolimatta sataneliöinen talo haukkaa öljyä 1000 litraa vuodessa.

Vaikka lämmitysjärjestelmä toimii, talon asukas Miia Laitinen haluaisi siitä eroon.

– On olemassa ekologisempiakin tapoja lämmittää kuin öljy. Yritän tehdä ympäristöystävällisiä ratkaisuja kaikessa, missä voin. Haluaisin olla tässäkin asiassa ekologisempi, mutta en pysty, Laitinen sanoo.

Hallituksen tavoitteena on, että 2030-luvun alussa Suomessa ei enää olisi öljylämmitteisiä omakotitaloja. Hallitus pyrkii tavoitteeseen paitsi avustuksilla, myös kiristämällä lämmitysöljyn verotusta.

Patistelusta huolimatta lämmitysremontti on monelle liian kallis.

Miia Laitinen on ammattia vaihtava aikuisopiskelija. Hän muutti asumaan nykyiseen taloonsa kolme vuotta sitten. Sitä ennen talossa asui Laitisen mummo, joka oli tarkka talon lämmityksestä. Huonelämpötila säädettiin alhaiseksi, jotta öljyä säästyisi.

Laitinen ei ole nostanut lämpötilaa. Hän potee huonoa omaatuntoa siitä, että lämmittää öljyllä ja haluaisi vaihtaa lämmitysjärjestelmän vesi-ilmalämpöpumppuun. Se on kuitenkin vain haave, sillä kukkaron nyörit eivät meinaa nykyiselläänkään venyä elämiseen.

Energianeuvontaa antavan Motivan arvion mukaan vesi-ilmalämpöön vaihtaminen maksaisi sataneliöiseen taloon 9000-15 000 euroa.

– En pystyisi mitenkään lyhentämään lainaa. Koska en maksa vuokraa, en saa asumislisääkään, sillä Kela ei hyväksy asumismenoikseni lämmitys- ja vakuutusmaksuja, Laitinen sanoo.

Omakotiasujia patistellaan ilmastotalkoisiin, vaikka polttoöljyä palaa muuallakin

Suomessa on tällä hetkellä noin 150 000 öljylämmitteistä omakotitaloa. Se on kymmenen prosenttia kaikista omakotitaloista. Lämmitysenergia Yhdistyksen arvion mukaan jo yksi tehdas voi käyttää enemmän energiaa kuin kaikki öljylämmitteiset talot yhteensä.

Silti hallitus patistelee juuri omakotiasujia ilmastotalkoisiin.

Ympäristöministeriön rakennusneuvos Pekka Kalliomäen mukaan kotien öljylämmityksen aiheuttamat päästöt ovat merkittäviä. Raskaan ja kevyen polttoöljyn päästöistä lähes kolmannes on peräisin rakennusten lämmityksestä. Polttoöljyä käyttävät myös esimerkiksi raskas liikenne ja työkoneet, mutta niiden polttoaineen vaihtaminen olisi vaikeaa.

– Esimerkiksi työkoneet eivät vielä toistaiseksi toimi akuilla, eikä biopolttoaineita vielä ole. Sen sijaan rakennusten lämmittämiseen on jo olemassa ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja, Kalliomäki sanoo.

Lämmitysenergia Yhdistyksen arvion mukaan öljylämmitteisten talojen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat noin kaksi prosenttia Suomen kokonaispäästöistä.

Öljystä luopumiseen voi saada avustusta

Öljylämmitysjärjestelmät alkavat olla keskimäärin käyttöikänsä loppupäässä. Öljylämmityksestä on luopunut viime vuosina 5000 kotitaloutta vuosittain. Nyt määrä halutaan nostaa ainakin kymmeneen tuhanteen luopujaan vuodessa, jotta öljylämmitykselle voidaan sanoa hyvästit vuonna 2035.

Syyskuun alusta alkaen ely-keskuksesta on voinut saada avustusta öljylämmityksestä luopumiseen jopa 4000 euroa. Motivan arvioiden mukaan lämmitysremontti maksaa 8400–25 000 euroa. Tuoretta avustusta on haettu vilkkaasti ja pankeista kerrotaan lämmitysremonttilainojen kysynnän kasvaneen.

Vaihtaminen vesi-ilmalämpöpumppuun pienentäisi Miia Laitisen lämmityskuluja. Hänellä pitäisi kuitenkin ensin olla rahaa, jotta hän voisi säästää sitä.

– En usko, että minulle myönnettäisiin lainaa mistään pankista. Opintolainaa olen jo ottanut, mutta se menee elämiseen.

Yleensä lämmitysremontti pienentää asukkaan menoja ja nostaa kiinteistön arvoa. Kysely pankkeihin kertoo kuitenkin, ettei lämmistyremonttiin saa lainaa sen helpommin kuin mihinkään muuhunkaan. Kaikki pankit eivät edes kysy, mihin tarkoitukseen lainaa otetaan, sillä lainansaanti perustuu joka tapauksessa asiakkaan maksukykyyn.

Öljyllä lämmittämisen hinta nousee vielä tämän vaalikauden aikana, kun hallitus kiristää lämmitysöljyn verotusta. Suuri osa öljylämmittäjistä kuuluu alimpiin tuloluokkiin, kuten eläkeläisiin.

– Seuraamme nyt herkällä korvalla, millaisilla keinoilla pienituloisia voisi auttaa luopumaan öljystä. Mutta suunta on nyt tämä. Jos ilmastonmuutoksen kanssa aiotaan pärjätä, ei muuta mahdollisuutta ole, rakennusneuvos Pekka Kalliomäki ympäristöministeriöstä sanoo.

Laitisen mielestä on hyvä, että öljylämmityksen vaihtoehtoja pidetään esillä. Hänestä olisi kuitenkin syytä tiedostaa, että Suomessa on paljon pienituloisia, joiden mahdollisuuksia remonttiin eivät muuta avustukset eivätkä veronkorotukset.

– Niin kauan kuin opiskelen, en pysty tekemään remonttia mitenkään. Jos veroja korotetaan, pitää vain maksaa öljystä enemmän ja elää kituutellen.

Sanna Marinin (sd.) hallituksen yritys uudistaa maan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi ja perustaa sote-maakunnat saa pääosin kielteisen vastaanoton maan suurimmilta kaupungeilta näiden lausunnoissa lakiehdotukseen.

Monen mielestä kuntapohjainen sote-malli toimisi paremmin kuin nyt esitetty maakuntamalli. Ainoastaan Oulu näkee uudistuksessa enemmän hyvää kuin huonoa.

Romuttaa ja leikkaa

Espoon kaupunginvaltuuston mielestä esitetty soteuudistus horjuttaisi kestämättömällä tavalla kaupungin taloutta.

– Hallituksen esittämä malli jättää kasvavat kaupungit kestämättömään tilanteeseen. Uudistus leikkaa suurimman osan kaupunkien tuloista ja jättää velat sekä romuttaa kaupunkien kyvyn investoida kestävään kasvuun, valtuusto huomauttaa.

Vantaan kaupunginhallitus huomauttaa, että uudistuksen talouslaskelmissa Vantaa on yksi kunnista, jotka menettävät eniten.

– Suurin ongelmakohta ja riski uudistuksessa on talous. Ei ole mitenkään todennäköistä, että tällä ratkaisulla pystyttäisiin hillitsemään kustannusten kasvua.

Vantaan mukaan uudistuksen yhteydessä ei ole selvitetty lainkaan, miten kunnat selviytyvät tehtävistään, velvoitteistaan ja veloistaan uudistuksen jälkeen.

Kuntapohja kelpaisi

Helsingin kaupunginhallitus arvioi, että järjestämisvastuun kokoaminen kuntaa suuremmille toimijoille on perusteltua suurten kaupunkien ulkopuolella. Sen mielestä paras ratkaisu saataisiin kuitenkin kehittämällä ja korjaamalla kuntapohjaista nykyjärjestelmää

– Kuntapohjainen sote-järjestelmämme on kansainvälisestikin vertaillen toimiva ja kustannustehokas, Helsinki muistuttaa.

Tampereen kaupunginvaltuusto varoittaa lausunnossaan palveluiden heikkenemisestä. Kun tamperelaisille suunnatut palvelut ulotetaan koskemaan kaikkia pirkanmaalaisia, niin se tuskin onnistuu ilman toiminnan häiriintymistä ja merkittäviä lisäkustannuksia.

– Niinpä seurauksena on todennäköisesti tamperelaisten palveluiden heikkeneminen.

Tampere otti myös kantaa perustettavien sote-maakuntien määrään. Valtuuston mielestä alueiden määrää tulisi selvästi laskea.

– Olettavaa onkin, että maakuntien määrä vähenee joko kriisimenettelyn kautta tai heikoimpien hakeutuessa yhteistyöhön vapaaehtoisesti.

Paikallisvalta vähenee

Turun kaupunginhallitus nostaa esiin sen, että uudistuksessa merkittävä osa paikallista kunnallista itsehallintoa siirretään pois. Uudistus siirtää valtaa maakunnille ja etenkin valtiolle, jonka kautta rahoitus tulee.

– Kaupungin asukkaiden kannalta demokratia esityksen toteutuessa väistämätättä heikkenisi.

Lisäksi Turku huomauttaa, että kaikesta merkittävästä siirtyvästä omaisuudesta on saatava korvaus.

Uudistuksen toimeenpanon merkittävin riski on Turun mielestä aikataulu. Järjestämisvastuun on määrä siirtyä sote-maakunnille 1.1.2023 ja ensimmäiset maakuntavaalit on määrä pitää 23.1.2022.

Kiire tulee

Oulun hyvinvointilautakunta katsoo lausunnossaan, että sote-maakunnan tulisi käynnistyä aikaisintaan 2024 alusta, muuten valmisteluaika jää liian lyhyeksi. Pääosin Oulu kuitenkin suhtautuu myönteisesti uudistukseen.

– Uudistus mahdollistaa ja tukee palvelurakenteiden uudistamista ja mahdollistaa vaikuttavampien palvelukonseptien käyttöönoton ja skaalaamisen, Oulu hehkuttaa kapulakielisesti.

Monen kritisoima valtion ohjauksen tiukkeneminen on Oulun mielestä perusteltua.

– Valtionohjaus on perusteltua valtion rahoittajan roolin näkökulmasta. Valtio rahoittaa sote-maakunnat, joten toiminnan, talouden sekä ennusteiden seuraaminen on perusteltua.

Mutta löytää Oulu korjattavaakin. Lautakunnan mielestä esityksessä tulisi paremmin turvata sosiaali- jaterveyspalvelujen monituottajuuden jatkuminen. Näiltä osin lakiesityksiä tulisi tarkentaa ja korjata. Se huomautta myös, että vaikutusten arviointi on tässä vaiheessa mahdotonta.

Hallituksen esitys laeista on tarkoitus lähettää eduskunnan käsiteltäväksi tämän vuoden lopulla.

Lue myös:

Neljä tutkijaa arvioi Ylelle sote-draaman uusimman tuotantokauden – Käsikirjoitus toimii, mutta tuotannossa on rahapula

Analyysi: Uusi sote-malli ei murehdi säästöistä, mutta rahasta revennee vielä riitoja

Venäläisen oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin myrkyttämisen toteutustavasta on esitetty uusi väite.

Navalnyin avustajien Instagramissa julkaiseman videopäivityksen mukaan myrkky olisi ollut hotellin vesipullossa.

Instagram-päivityksessa Navalnyin avustajat kertovat keränneensä vesipullot ja muuta materiaalia talteen hotellihuoneesta heti sen jälkeen, kun tieto Navalnyin saamista oireista tuli. He myös kuvasivat kaiken videolle.

Keräämänsä materiaalin he kertovat luovuttaneensa tutkittavaksi Saksassa, jossa vesipullosta löydettiin jälkiä myrkystä.

Aiemmin on arveltu, että myrkky olisi saattanut olla Navalnyin lentokentällä juomassa teessä. Navalnyi sai elokuussa rajuja oireita ollessaan lentämässä Siperian Tomskista Moskovaan.

Hänet vietiin myöhemmin hoitoon Saksaan, jossa lääkärit totesivat hänen saaneen elimistöönsä novitšok-ryhmään kuuluvaa hermomyrkkyä. Myös muissa testeissä on saatu sama tulos.

Kyseinen hermomyrkky on kehitetty aikoinaan Neuvostoliitossa, eikä sitä ole helposti saatavilla. Venäjä on kiistänyt sekaantuneensa myrkytykseen.

Torstaina iltapäivällä Navalnyin säätiö tiedotti, että sen toimistossa Moskovassa oli keskiviikkona käynyt tomskilainen rikostutkija. Tämä oli ilmoittanut haluavansa kuulla kahta Navalnyin seurassa myrkytysoireiden ilmaantuessa ollutta työntekijää, kertoo uutistoimisto Reuters.

Berliiniläisessa sairaalassa hoidossa oleva Navalnyi vaikuttaa toipuneen myrkytyksestä hyvin. Hän julkaisi tällä viikolla itsestään kuvan Instagramissa. Kuvatekstissä hän kirjoitti voivansa hengittää jo itse.

– Hei, Navalnyi täällä. Olen kaivannut teitä. En voi vieläkään tehdä paljoa, mutta eilen hengitin kokonaisen päivän omin voimin, hän kirjoitti.

Lue myös:

EU:n parlamentti ei tunnusta Aljaksandr Lukašenkaa Valko-Venäjän presidentiksi

Venäjän oppositiojohtaja julkaisi kuvan itsestään sairaalassa – "Hei, Navalnyi täällä, olen kaivannut teitä"

Saksalaissairaala: Navalnyi ei tarvitse enää hengityskonetta ja pääsee jo ylös sängystä

Saksa: Myös ruotsalaiset ja ranskalaiset laboratoriot vahvistavat, että Navalnyi myrkytettiin

Osa koronatartunnan saaneen henkilön kanssa Venäjältä Suomeen matkustaneista bussimatkustajista jää todennäköisesti tavoittamatta.

THL kertoi toissapäivänä, että Pietarista Haminan suuntaan tulleen linja-auton matkustajalla oli todettu koronavirustartunta. Matkustaja oli ollut bussissa tiistaina 8. syyskuuta. Hän oli alkanut oireilla matkaa seuraavana päivänä, ja hänellä todettiin Suomessa koronavirustartunta.

Bussin kyydissä oli ollut yhteensä 51 matkustajaa. Heistä 32:n yhteystiedot oli saatu selvitettyä ja 18:n yhteystietoja selvitettiin vielä.

Nyt THL:n johtava asiantuntija Saara Salmenlinna kertoo, että 18 matkustajan yhteystiedot ovat jääneet avoimiksi.

– Saattaa olla, etteivät he ole enää Suomessa, Salmenlinna kertoo.

Hänen mukaansa bussin kyydissä oli sekä Suomessa että muissa maissa asuvia henkilöitä, ja osa matkustajista on voinut siirtyä suoraan lentokentälle ja sitä kautta pois Suomesta.

Salmenlinnan mukaan oletuksena on, että yhteystiedot on nyt saatu selvitettyä niiltä matkustajilta, joilla on osoite Suomessa. Matkustajien yhteystietoja on selvittänyt THL, ja kuntien terveysviranomaiset ovat ottaneet henkilöihin yhteyttä.

Venäjältä Suomeen matkustamista on tällä hetkellä rajoitettu koronan takia. Suomen kansalaiset ja kaksoiskansalaiset saavat tulla Suomeen vapaasti. Muutoin Venäjältä Suomeen voi matkustaa vain välttämättömistä syistä.

Lue myös: Venäjältä Suomeen tulleella bussimatkustajalla koronatartunta – altisti 50 muuta matkustajaa, joista moni vielä tavoittamatta

Tänään julkaistavan eduskuntavaalitutkimuksen mukaan kevään 2019 eduskuntavaalit mursivat käsityksen vakaasta suomalaisesta puoluejärjestelmästä.

Puoluekenttää viime vuosikymmeninä hallinneiden kolmen suuren puolueen: SDP:n, keskustan ja kokoomuksen, yhteinen ääniosuus jäi 48,5 prosenttiin.

Äänestäjien enemmistö valitsi ensimmäisen kerran jonkin muun puolueen tai ryhmittymän ehdokkaan. Perussuomalaisten ja vihreiden yhteenlaskettu ääniosuus nousi 29 prosenttiin.

– Etenkin perussuomalaisten ja vihreiden vaalitulokset ovat merkkejä puoluekenttämme vakauden murtumisesta, kirjoittaa Ylen vaaliasiantuntijana toiminut dosentti Sami Borg.

Eduskunnassa SDP (40 kansanedustajaa), kokoomus (38) ja keskusta (30) säilyttivät kuitenkin enemmistönsä (108 eduskuntapaikkaa).

Kevään 2015 vaaleissa perussuomalaisten ja vihreiden yhteinen äänisaalis oli hieman yli 26 prosenttia. Keskusta, kokoomus ja SDP keräsivät silloin yhteensä lähes 56 prosenttia kaikista äänistä.

Viime eduskuntavaalien jälkeen perussuomalaisten ja vihreiden suosio jatkoi edelleen kasvuaan.

Taloustutkimuksen Ylelle tekemissä puoluekannatusmittauksissa perussuomalaisten ja vihreiden yhteiskannatus oli huipussaan marraskuussa 2019 yhteensä 38,2 prosenttia. Samaan aikaan SDP:n, kokoomuksen ja keskustan yhteissuosio vajosi 42,4 prosenttiin.

Koronakriisi on nostanut jälleen erityisesti pääministeripuolue SDP:n suosiota ja tuoreimmassa mittauksessa elokuussa 2020 SDP:n kokoomuksen ja keskustan yhteenlaskettu kannatus nousi 51 prosenttiin. Perussuomalaisille ja vihreille mitattiin yhteensä 30,5 prosentin kannatus.

Politiikan ilmastonmuutos suosii haastajia

Borgin, professori Elina Kestilä-Kekkosen ja dosentti Hanna Wassin toimittama Eduskuntavaalitutkimus 2019 on otsikoitu osuvasti: Politiikan ilmastonmuutos.

Keskustelut ilmastonmuutoksesta ja maahanmuutosta nousivat kevään 2019 vaalitaistelussa tärkeiksi aiheiksi, joissa vihreät ja perussuomalaiset asettuivat vastavoimiksi ja vastakkainasettelu suosi molempia.

Dosentti Borg arvioi, että perussuomalaisten ja vihreiden ehdokkaiden äänestäminen on tarjonnut monille valitsijoille mahdollisuuden äänestää vaaleissa uusien asiakysymysten ja tärkeiksi koettujen arvojen puolesta.

– Sitä vastoin perinteisten suurimpien puolueidemme yleispuoluekehitys ja asema oppositiopuolueena ei enää tuo niille samassa määrin ääniä vaaleissa kuin ennen. Tällainen kehitys viittaa totuttujen poliittisten jakolinjojen murtumiseen, Borg kuvailee.

Borg muistuttaa, että viime eduskuntavaaleissa yksikään puolue ei päässyt lähellekään 20 prosentin ääniosuutta. SDP vei suurimman puolueen tittelin ja pääministerin salkun alle 18 prosentin ääniosuudellaan. Perussuomalaiset ja kokoomus jäivät niukasti rannalle.

Liikkuvat äänestäjät tuovat vaaliyllätyksiä

Tänä päivänä äänestäjät liikkuvat vilkkaasti sekä vaaleissa että kannatyskyselyissä.

Dosentti Borgin mukaan puoluepolitiikkaan ja vakiintuneisiin puoluekantoihin sosiaalistumisen mekanismit ovat murtuneet ja pysyväluonteinen puoluekiinnittyminen on aiempaa epätodennäköisempää.

– Tämä tullee edelleen lisäämään valitsijoiden liikkuvuutta eduskuntavaaleissa ja vahvistamaan tilannekohtaisten asiakysymysten merkitystä puoluevalintojen määrittäjänä, Sami Borg ennustaa.

Borg kirjoittaa tutkimusartikkelissaan, että kevään 2019 eduskuntavaaleissa oli suurin piirtein sama osuus vakaita, liikkuvia ja nukkuneita äänestäjiä kuin vuoden 2015 vaaleissa.

– Liikkuvien äänestäjien osuuden putoaminen keskimääräiselle tasolle vuoden 2011 vaalien jälkeen tarkoittaa käytännössä sitä, että perussuomalaisten merkittävä kannatuslisäys ja sen voittamat äänet ovat jääneet ainakin 2010-luvun vakiintuneeksi piirteeksi suomalaiseen puoluekannatusasetelmaan, Borg tulkitsee.

Puolueuskollisten äänestäjien osuus koko valitsijakunnasta on Borgin mukaan pysynyt 1990-luvulta alkaen alle 50 prosentissa.

– Liikkuvia äänestäjiä oli vuonna 2019 kaikista eduskuntavaalien äänioikeutetuista joka neljäs ja äänestämättä jättäneitä 28 prosenttia. Äänestäneistä valitsijoista liikkuvia äänestäjiä oli reilu kolmannes, Borg kertoo.

SDP johti asiakeskustelua – keskusta jäi sivuun

SDP kohosi vaalien suurimmaksi puolueeksi, ja dosentti Borgin mukaan sen kannatusosuus perustui suuressa määrin puolueen ydinkannattajien puolueuskollisuuteen.

– Verrattuna kokoomukseen SDP:llä oli enemmän puoluevaihdoksen kautta voitettuja ääniä, mutta selvästi vähemmän ensikertalaisäänestäjien ääniä kuin kokoomuksella, Borg toteaa.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa hyvin menestyneiden vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjäkunnat olivat Borgin mukaan liikkuvuuden yleisilmeen osalta samankaltaiset.

– Molempien puolueiden kannattajista noin kaksi kolmesta oli äänestänyt puoluetta jo neljä vuotta aiemmin. Puolueiden äänistä joka neljäs tuli puoluevaihdosten kautta.

SDP:n vaalimenestystä selittää Borgin mukaan myös se, että puolue oli suurin sote-asioita sekä koulutusasioita tärkeimpänä pitäneiden keskuudessa ja RKP:n kanssa suurin vähemmistöjen oikeuksia ensisijaisena pitäneiden joukossa.

– Toisin sanoen SDP:llä oli vaaleissa äänestäjien mielestä varsin laaja asiaprofiili, Borg päättelee.

Keskustan roima vaalitappio selittyy Borgin mielestä osittain sillä, että SDP:hen ja kokoomukseen verrattuna puolue oli selvästi harvemmin kolmen suosituimman puolueen joukossa äänestäjien tärkeinä pitämissä aiheissa.

Halla-ahon perussuomalaiset kallistui oikealle

Perussuomalaisten äänestäjäkunnan muutosta vuoden 2011 vaaleista vuoden 2019 vaaleihin ovat selvittäneet politiikan tutkijat Jussi Westinen, Ville Pitkänen ja professori Elina Kestilä-Kekkonen.

Tutkijat arvioivat, että perussuomalaisten äänestäjäkunta oli vuoden 2019 vaaleissa aikaisempaa miesvoittoisempi, oikeistolaisempi sekä hieman konservatiivisempi ja ympäristönsuojeluvastaisempi.

– Lisäksi puolueesta on tullut 2010-luvun alkuun verrattuna yhä suositumpi niiden keskuudessa, jotka arvioivat synkeästi kahta edeltävää vuotta Suomen talouden ja työllisyyden kannalta ja jotka suhtautuvat pessimistisesti oman kotitaloutensa tulevaisuudennäkymiin, tutkijat luonnehtivat perussuomalaisten muutosta.

Tutkijoiden mielestä Jussi Halla-ahon johtamien perussuomalaisten äänestäjät eivät olleet vuoden 2019 vaaleissa kuitenkaan maahanmuutto- tai vähemmistövastaisempia kuin 2010-luvun alussa, jolloin Timo Soini johti perussuomalaisia.

– Vuoden 2019 vaaleissa perussuomalaisten äänestäjistä 32 prosenttia kannatti seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksien vahvistamista, 34 prosenttia puolsi ympäristöystävällistä Suomea talouskasvun kustannuksella ja 74 prosenttia kannatti sukupuolten välistä tasa-arvon vahvistamista, tutkijat kuvailevat perussuomalaisten äänestäjäkunnan monimuotoisuutta.

Tutkijoiden mukaan perussuomalaisten äänestäjäkunnan oikeistolaistuminen ei siis kieli siitä, että he vaatisivat aikaisempaa enemmän kuria, perinteisiä arvoja tai kristillistä arvopohjaa tai että oikeistolaistuminen liittyisi vähemmistökielteisyyteen.

– Ennemmin tulokset osoittavat, että yleinen oikeistolaistuminen on kulkenut käsi kädessä taloutta koskevien näkemysten kanssa, tutkijat arvioivat.

Tutkijat: Perussuomalaiset ajautumassa eristykseen

Tutkijoiden mielestä eduskuntavaalitutkimuksen oleellinen havainto on, että perussuomalaisten kannattajat suhtautuvat yhä nuivemmin muihin puolueisiin, ja muiden puolueiden äänestäjät suhtautuvat yhä viileämmin perussuomalaisiin puolueena.

Tutkijat arvioivat, että vain kokoomus on poikkeus tästä yleissuunnasta, joskin myös kokoomuksen äänestäjät suhtautuvat perussuomalaisiin melko kielteisesti.

– Havaittavissa on muiden Euroopan maiden tapaan oikeistopopulistipuolueen eristämistä ja oikeistopopulistipuolueen tietoista eristäytymistä. Someaikakaudella kauna liberaalien punavihreiden ja perussuomalaisten välillä näyttää vain syvenevän.

Tutkijat katsovat, että perussuomalaisten äänestäjät ovat muuttuneet vähemmän kuin puolueen eduskuntaryhmä, jossa on enää yhdeksän samaa edustajaa kuin vuonna 2011.

– SMP:läinen perintö on nykyisin vähissä, ja sosiaalipoliittisten kysymysten esillä pidolla eduskuntaan aikoinaan nousseet naiset ovat käyneet vähiin eduskuntaryhmässä. Lisäksi moni vuoden 2019 vaaleissa uutena eduskuntaan tullut on pitänyt esillä voimakkaasti maahanmuuttokysymyksiä, tutkijat toteavat.

Perussuomalaiset suosituin nukkuvien puolueessa

Eduskuntavaalitutkimuksen mukaan perussuomalaisten ehdokkaita vuoden 2019 vaaleissa äänestäneistä hieman yli puolet eli 52 prosenttia oli äänestänyt puoluetta myös vuonna 2015.

Sama ilmiö näkyi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, joissa perussuomalaisten äänestäjistä 54 prosenttia oli antanut puolueelle äänen jo jytkyvaaleissa 2011.

– Puolueella on ollut kyky mobilisoida äänestäjiä, tutkijat tiivistävät perussuomalaisten vaalimenestyksen salaisuuden.

Perussuomalaisilla on vaalitutkimusaineiston mukaan ylivoimaisesti suurin kannatuspotentiaali äänestämättömien joukossa.

– Äänestämättä jättäneiltä vastaajilta on nimittäin kysytty, mitä puoluetta he olisivat äänestäneet, jos he olisivat käyneet äänestämässä, ja perussuomalaiset on ollut kirkkaasti suosituin puolue tämän kantansa ilmoittaneissa koko 2010-luvun, Westinen, Pitkänen ja Kestilä-Kekkonen kirjoittavat eduskuntavaalitutkimuksen artikkelissaan.

Aiheesta voi keskustella perjantai-iltaan 18.9. klo 23.

Lue myös:

Tutkijat: Keskiluokan pudokkaat äänestävät perussuomalaisia – Riikka Purra tunnistaa häviäjien ahdistuksen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut tänään uudet matkustussuositukset. THL on päivittänyt liikennevalomallinsa, joka auttaa ihmisiä arvioimaan ulkomailla matkustamiseen liittyvää koronatartunnan riskiä.

Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, lukuun ottamatta Tanskaa, Baltian maissa sekä Puolassa ja Saksassa tämän hetkinen riski tartunnalle ei ole merkittävästi korkeampi kuin Suomessa. Näihin maihin siis voi matkustaa ilman rajoituksia.

Sen sijaan korkeampi riski sairastua tällä hetkellä on valtaosassa Eurooppaa, kuten Iso-Britannia, Tanska, Ranska, Italia ja Espanja. Näistä maista Suomeen saapuville suositellaan 14 päivän omaehtoista karanteenia. Terveydenhuollon ammattilainen saattaa myös tarkistaa näistä maista Suomeen saapuvien terveydentilan.

Euroopan ulkopuolisten maiden osalta Suomeen voi matkustaa ilman rajoituksia esimerkiksi Kanadasta ja Australiasta.

Suomen pandemiatilanne on pahentunut viime viikkoina

– Suomen tautitapausten määrä on erityisesti viime viikon aikana nousseet, tämä herättää huolestusta, THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen sanoo.

Tällä hetkellä todettuja tautitapauksia on todettu 8 750.

– Tämän hetken ennakkotietojen mukaan siihen tulee tänään hieman yli 40 tapausta lisää.

Ilmaantuvuus 10,1 on selvästi aiempaa korkeampi, sillä kesällä ilmaantuvuus oli noin 2 tautipausta per 100 000 asukasta kahden viikon aikana. Tartuttavuusluku on tällä hetkellä 1,2.

Puumalaisen mukaan tautitilastoissa näkyvät nyt yksittäiset ryppäät, joita on todettu eri puolilla Suomea viime aikoina. Päivittäisten tartuntatapausten määrä on 30–40 välillä.

Tautitapausten kasvu näkyy myös tehdyissä testeissä.

– Kun pitkään noin 0,2 prosenttia, eli kaksi tuhannesta, otetusta näytteestä oli positiivinen, niin tällä hetkellä tuo luku on 0,5, eli viisi tuhannesta, Puumalainen kertoo.

Puumalaisen mukaan tautitapaukset saadaan hyvin kiinni testauksella kansainvälisestikin.

Tällä hetkellä tautia sairastavat nuoret aikuiset.

– Onneksi ikääntyneet sairastavat tällä hetkellä vähemmän ja tämä pitää sairaalahoidon tarpeen vähäisenä, Puumalainen sanoo.

– Alueilla saattaa olla väestömäärään nähden paljonkin tapauksia ja tämä on muuttunut viime viikkojen aikana, sanoo johtaja Pasi Pohjola sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).

Määrällisesti kuitenkin tautitapauksia todetaan yhä eniten Uudenmaan alueella.

Joukkotartuntatapauksia syntyy nyt esimerkiksi opiskeluympyröissä, harrastuksissa, ravintoloissa ja yksityisissä tilaisuuksissa. Iso osa tartuntatautitapauksista on nyt kotimaisia tartuntalähteitä.

– Ulkomailta tulleiden tartuntojen osuus on vähentynyt, Pohjola sanoo.

Maskisuositus on voimassa lähes koko maassa

THL on päivittänyt myös maskisuosituksensa. Kasvomaskin käyttöä suositellaan toisten ihmisten suojaamiseksi niiden sairaanhoitopiirien alueella, joissa on esiintynyt koronatartuntoja kahden viime viikon aikana. THL:n ylläpitämää karttaa suosituksesta voi katsoa täältä.

Maailmanlaajuisesti tilanne on yhä huono

Maailmanlaajuisesti koronaviruspandemia leviää edelleen, kertoo THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen. Hänen mukaansa Euroopan tautitilanne on alkusyksyn aikana mennyt huonompaan suuntaan.

Esimerkiksi Espanja on kauttaaltaan korkean ilmaantuvuuden aluetta. Myös Ranskan tilanne on hankaloitunut. Sen sijaan Ruotsi on saavuttamassa parempaa tautitilannetta vaikean kevään ja kesän jälkeen. Ruotsissa kuitenkin taudin ilmaantuvuus on noin kolme kertaa suurempi kuin Suomessa.

Tanskassa on erityisen vaikea tautitilanne Kööpenhaminassa ja maassa on otettu käyttöön taas uusia rajoituksia, kuten ravintoloiden aukioloaikoja koskevia rajoituksia.

Norjassa on useita merkittäviä tautiryppäitä erityisesti nuorten opiskelijoiden parissa.

Islannin tautitilanne on sen sijaan parantunut.

Siirtymäkauden liikennevalot tulevat voimaan 19.9.2020.

– Raja-arvo 25 tarkoittaa sitä, että Islanti, Norja, puola, Ruotsi alittivat arvon, jolloin matkustaminen näihin maihin vapautuu, Taneli Puumalainen sanoo.

– Tavoitteena on pitää Norjan, Ruotsin ja Suomen rajaliikenne auki, Puumalainen toteaa.

Korjaus 17.9. kello 13.24: Siirtymäkauden liikennevalot -maailmankarttaan korjattu vihreäksi Ruoanda, kun aiemmin kartassa vihreänä oli Uganda.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Oli yksi viikonloppu, ja yli 40 nuorta sairastui – selvitimme, miksei kaikkia pantu karanteeniin eikä testattu heti korona-altistumisen jälkeen

Jo kymmenet resurssiopettajat kurovat etäopetuksen jälkiä umpeen korona-avustuksilla – rehtori: "Tukiopetusta annettu huomattavasti enemmän"

Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa neljä koronatartuntaa – opiskelijat etäopetukseen, kaikki harjoittelut peruttu

Ruotsin valtionepidemiologin Anders Tegnellin mukaan viime vuonna lieväksi jäänyt influenssakausi selittää merkittävältä osin maan korkeaksi kohonnutta koronakuolleisuutta.

Influenssan aiheuttaman alhaisen ylikuolleisuuden ja COVID-19-taudin ylikuolleisuuden välillä on vahva yhteys, Tegnell sanoo Dagens Nyheter -lehden haastattelussa.

Epidemiologin monet hauraat ja sairaat ihmiset, jotka olisivat olleet ensimmäisiä kausi-influenssan uhreja, menehtyivätkin nyt vasta keväällä koronaan.

– Jos moni kuolee talvella influenssaan, niin harvempi menehtyy seuraavana kesänä helleaallossa. Tällä kertaa se oli COVID-19, joka aiheutti monien kuoleman, Tegnell selvittää.

Tegnellin mukaan Euroopan tartuntatautiviraston tilastot osoittavat kausi-influenssan iskeneen Ruotsia kovemmin esimerkiksi Norjaan ja Suomeen, mikä luultavasti selittää eroja koronakuolleisuudessa maiden välillä.

Koronaepidemiaa edeltävä influenssakausi oli suhteellisen lievä myös muissa synkissä koronamaissa kuten Britanniassa, Belgiassa ja Hollannissa, Tegnell kertoo.

Ruotsissa oli kuollut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin eiliseen mennessä 5 860 ihmistä, Suomessa 339 ja Norjassa 265.

Dagens Nyheterin mukaan tieto aiempaa lievemmästä influenssakaudesta Ruotsissa pitää paikkansa. Viime vuonna alkaneella influenssakaudella maassa rekisteröitiin vajaat 8 000 sairastumista, vuotta aiemmin vajaat 14 000 ja kaudella 2017–18 noin 20 000 influenssatapausta.

Lue myös:

Kirjeenvaihtajalta: Ruotsissa uskalletaan jo varovaisesti iloita, kun maan koronaluvut jatkavat laskuaan

"Emme ehkä koskaan saavuta laumasuojaa", myöntää Anders Tegnell, mutta pitää Ruotsin laskeneita koronalukuja osoituksena strategiansa toimivuudesta

Ruotsissa perustettiin komissio selvittämään koronakriisin hoitoa kuntatasolta hallitukseen

Anders Tegnell uskoi, että EU-maat toimisivat Ruotsin tavoin koronaa vastaan: "Oli kuin maailma olisi tullut hulluksi"

Yle seurasi Aila-myrskyn etenemistä torstaina iltapäivällä erikoislähetyksessä Lounais-Suomesta. Voit katsoa tallenteen ohesta.

Aurajoen rannasta, Turun linnan pihalta raportoi toimittaja Saana Sjöblom-Hasselblatt. Lähetyksessä käytiin myös Porissa, jossa puuskat olivat voimakkaimmillaan viime yönä. Porissa toimittajana oli Kasper Heimolehto.

Ilmatieteen laitos on kehottanut pysyttelemään sisätiloissa Aila-myrskyn aikana. Iltapäivällä kolmelta erittäin vaarallisen sään varoitus oli voimassa Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla.

• Yle Uutisten valtakunnallinen seuranta Aila-myrskystä
• Myrskybongarit Nina ja Pete seurasivat Ailan tuiverrusta Porin Kallossa

Etenkin läntisillä merialueilla on koettu kovia myrskypuuskia. Kovimpien tuulien odotetaan hellittävän lännessä myrskyalueen siirtyessä itään.

Sähkökatkojen korjaus voi kestää päiviä

Myrskytuuli on aiheuttanut runsaasti sähkökatkoksia myös Varsinais-Suomessa. Enimmillään sähköttömiä talouksia oli yli 17 000. Kello 16 jälkeen vajaat 14 000 taloutta oli virtaa vailla.

Erityisen hankala tilanne on rannikolla ja saaristossa. Lautta- ja yhteysalueliikenteen ollessa valtaosin poikki on saariston vikoja hankala päästä korjaamaan.

Carunan käyttötoiminnanjohtaja Jörgen Dahlqvistin mukaan sähkövikojen korjaaminen saattaa kestää päiviä. Myös sähköverkkoyhtiö Vakka-Suomen Voima arvioi, että osa korjauksista venyy perjantaille hankalien olosuhteiden seurauksena.

Satoja vahingontorjuntatehtäviä

Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen tehtävämäärät ovat kasvaneet myrskyn edetessä.

Päivystävä päällikkö Sebastian Holm kertoo tehtäviä olleen kello 16 mennessä noin 300. Ne ovat painottuneet Vakka-Suomeen.

Kyseessä on ollut lähinnä kaatuneiden puiden raivausta. Mukaan on mahtunut joitakin kattopeltien irtoamisia.

Varsinais-Suomen pelastuslaitos kertoo pitävänsä paloasemia miehitettyinä alueilla, joissa on paljon sähkökatkoja. Apua voi tarvittaessa pyytää suoraan asemalta.

Katkoksien jatkuessa pidempään myös matkapuhelinverkoissa voi olla yhteysongelmia.

Myös aaltojen kolhimia veneitä on käyty pelastamassa.

Länsi-Suomen merivartioston mukaan merialueilla on ollut rauhallista ja huviveneet ovat jääneet satamiin. Merivartiostolla on normaali valmius myrskyn varalta.

Kaatuneet puut ja pudonneet oksat ovat aiheuttaneet vaaratilanteita myös kaupunkialueella. Turku sulki museoitaan varotoimenpiteenä.

Junaliikenne on toistaiseksi keskeytynyt Tampereella sähköratavian vuoksi. Liikennekatko alkoi ennen neljää. Tilanne vaikuttaa Tampereelta Helsingin suuntaan lähteviin tai sieltä saapuviin juniin.

Sähköratavika johtuu myrskystä. Rataliikennekeskus, Finrail Oy kertoo, että sähköradan jännite on katkennut Tampereen ratapihalta noin kello 15.50.

Puu kaatui ratapihan eteläpuolelle ja rikkoi sähkölaitteita. Ratapihalle on saatu palautettua sähköt ja liikennettä on avattu muualle kuin etelään. Etelästä tulevat tai sinne menevät junat eivät pääse vielä liikkumaan.

Häiriön kestosta ei ole annettu vielä arvioita.

VR pyytää Tampereelta lähteviä ja sinne saapuvia junamatkustajia varautumaan merkittäviin viivästymisiin. Myrskyn aiheuttamalla häiriöllä on kerrannaisvaikutuksia koko Etelä-Suomen junaliikenteeseen.

Suurten matkustajamäärien vuoksi korvaavien kuljetusten järjestäminen ei tällä hetkellä ole mahdollista. Toistaiseksi on VR:n mukaan odotettava tilanteen selviämistä.

Junaliikenne on keskeytynyt myös Parikkalan ja Savonlinnan välillä. Junat korvataan toistaiseksi busseilla johtuen myrskyvaurioista.

Junaliikenne oli keskeytynyt iltapäivällä myös Kuopion ja Pieksämäen välillä myrskyvaurioiden vuoksi. Junaliikenne on nyt saatu käynnistettyä Kuopion ja Suonenjoen välillä.

Seuraamme tilannetta.

Aila-myrsky on vetänyt myrskybongareita rannoille läpi päivän. Kun tuuli puhaltaa yli 22 metriä sekunnissa ja aallot ovat paikoin yli neljämetrisiä, on osalle sää mitä parhain.

Esimerkiksi Selkämerellä aallonkorkeus on noussut aamulla 5,4 metriin, eli laskennallisesti yksittäiset aallot voivat olla yli yhdeksänmetrisiä.

Ilmatieteen laitos määrittelee nyt Aila-myrskyn ankaraksi myrskyksi. Sääilmiötä esiintyy Suomessa noin kerran neljässä vuodessa.

Viimeksi yhtä voimakkaita tuulia havaittiin Ilmatieteen laitoksen mukaan Aapeli-myrkyssä tammikuussa 2019 ja Seija-myrskyssä vuonna 2013.

Myrskybongareiden varsinainen kausi on kesäisin. Bongauksen ytimessä ovat ukonilmat salamoineen. Harva malttaa silti jättää Aila-myrskyä katsastamatta, vaikka ukkoset puuttuvatkin.

Tuija ja Sakari Ylipoussu saapuivat Nokialta asti Tampereen keskustan lähelle Rauhaniemen rantaan seuraamaan myrskyä.

– Tällaista tilaisuutta ei vain voi jättää käyttämättä, Sakari Ylipoussu sanoo.

Tuija Ylipoussu seurasi myrskybongarimiestään, eikä kadu.

– Kengät ovat jo märät, mutta ei se haittaa. Tämä on aivan uskomaton kokemus, Tuija Ylipoussu nauraa.

Myrskybongari kertoo, että torstain kaltaisia aaltoja näkee hyvin harvoin sisämaassa ja vertaa sitä merenkäyntiin.

– Käyn usein katsomassa myrskyaaltoja, mutta tällaista en ole ennen kokenut. Aivan henkeäsalpaavaa, Sakari Ylipoussu toteaa tuulen tuivertaessa tukkaa.

Ylipoussu sai kuvausmatkallaan tallennettua myös uhkarohkean uimarin, joka pyrki veteen Tampereen Rauhaniemen kansankylpylän avantouintipaikalta. Huiman videon voit katsoa Yle Tampereen Twitter-tililtä alta.

Myrskybongarit paitsi todistavat, myös ikuistavat rajuja säitä. Jotkut bongarit taas esimerkiksi mittaavat tuulten nopeuksia. Moni bongari tekeekin yhteistyötä Ilmatieteen laitoksen kanssa.

Myrskybongarit ovat tarkasti kartalla sääennusteista ja voivat olla myrskyn silmässä jo ennen viranomaisia.

Avantouimari Asmo Soininen lähti matkaan ilman kameraa, mutta älypuhelimen kera.

Hän kertoo Näsijärven rannalla, että aaltojen voima tuntuu suorastaan pelottavalta.

– Tuonne en kyllä lähtisi uimaan. Hullu se on, joka tuonne lähtisi veneilemään, Soininen toteaa pelkkä huppari yllään.

Myös lintuharrastajat ottavat ilon irti voimallisesta tuulesta.

Lintuharrastaja Juha Lehtinen kertoo, että monet muuttolinnut pyrkivät hyödyntämään myötätuulia, kun etelään lähteminen tulee ajankohtaiseksi.

Myrsky antaa nyt harrastajille mahdollisuuden nähdä monia muuttavia vesilintuja kerralla, sillä tuuli tulee voimalla pohjoisesta.

Torstain aikana Tampereen Santalahdessa on nähty jo ainakin yksi kurkiaura sekä haapanoita, mustalintuja ja suosirrejä.

– Vaikka tuuli puhaltaa puuskittain myrskylukemia, lokitkin lentävät sirosti ja kauniisti puhureissa. Osa linnuista voi toki kartella näin kovia myräköitä, olipa myötätuuli tai ei, Lehtinen toteaa.

Lue lisää:

Aila-myrsky sai lainelautailijat liikkeelle – surffari: "Joka kerta täytyy miettiä, ettei mereltä välttämättä tulla takaisin"

Myrsky etenee yli Suomen, millaiset ovat myrskyn jäljet? Lähetä meille kuva Aila-myrskystä ja sen seurauksista

Niin sanotun Kehä nelosen (maantie 152) suunnittelun pohjaksi on valittu vaihtoehdoista pisin linjaus.

Uutta päätieyhteyttä suunnitellaan Hämeenlinnan väylän ja Tuusulanväylän välille.

Uudenmaan ely-keskuksen mukaan reittiä puoltavat Tuusulan tuleva yritysalue, yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle sekä Kehä kolmosen ruuhkien keventäminen.

Vaihtoehdoista lyhyempi olisi yhdistänyt Myllykyläntien ja Tuusulanväylän ja siten palvellut lähinnä vain Tuusulassa kehitteillä olevaa Focus-yritysaluetta.

Uudellamaalla on tarve kehittää poikittaisia väyliä

Maantiestä 152 muodostuu yhdessä Klaukkalan ohikulkutien kanssa pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan kannalta merkittävä uusi väylä.

Maantien suunnittelu on ollut esillä jo 1990-luvulla ja siitä on laadittu vuosien varrella useampia suunnitelmia.

Nyt maantien tarkempaa suunnittelua tarvitaan erityisesti Vantaan ja Tuusulan kaavoitusta varten. Molemmissa kunnissa laaditaan parhaillaan yleiskaavaa.

Seuraavaksi hankkeen aluevaraussuunnitelma viimeistellään helpottamaan kuntien päätöksentekoa.

Aluevaraussuunnitelma valmistuu siten, että sen ratkaisu ja selvitykset on käytettävissä Vantaan yleiskaavan 2020 hyväksymisvaiheessa loppuvuodesta.

Suomi on syyllistynyt Euroopan ihmisoikeussopimuksen rikkomiseen Kauhajoen koulusurmaa edeltäneissä tapahtumissa, toteaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT). EIT:n mukaan Suomen viranomaiset epäonnistuivat varotoimenpiteissä suojella koulusurman uhreja.

Äänin 6-1 tuomioistuin katsoo, että Suomi on rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa numero 2, jossa turvataan jokaiselle oikeus elämään. Tuomio koskee toimenpiteitä ennen koulusurmaa. Sen sijaan tuomioistuin katsoi yksimielisesti, että tapauksen tutkinnassa ei ilmennyt rikkomusta.

Lue seuraavaksi: Kauhajoen koulusurman uhrien omaisten vuosikausia kestänyt oikeustaistelu saa päätepisteensä: "Voin aloittaa vihdoin varsinaisen surutyön"

Vaasan hovioikeus tuomitsi tekijää edellisenä päivänä puhuttaneen komisarion varoitukseen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, kun hän ei ottanut tekijältä väliaikaisesti asetta pois. Omaiset vaativat rangaistusta tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kuolemantuottamuksista. Korkein oikeus ei myöntänyt heille valituslupaa.

Ihmisoikeustuomioistuin katsoo, että viranomaiset eivät voineet tietää uhreja koskevasta välittömästä uhasta. Aseen takavarikointi olisi ollut kuitenkin järkevä ja lain sallima varotoimenpide, ja sen tekemättä jättäminen rikkoi huolellisuusvelvoitetta.

Suomen valtio määrätään maksamaan korvauksia jokaiselle perheelle 30 000 euroa ja lisäksi prosessiin koituneita kuluja vajaat 7000 euroa perhettä kohti. Korvaukset maksaa Valtiokonttori sen jälkeen, kun ulkoministeriö on tehnyt päätöksen tuomion hyväksymisestä. Jos valtio ei ole tyytyväinen tuomioon, se voi vaatia, että asia viedään 17 tuomarin suureen jaostoon.

Ihmisoikeusprofessorin mielestä Suomen valtion ei kannattaisi hakea suuren jaoston ratkaisua, koska EIT:n päätös oli lähes yksimielinen.

Omaisten asianajaja: iso kolaus Suomelle

Omaisten asianajaja Esa Puranen on huojentunut päätöksestä. Hän uskoo, että päätös herättää kritiikkiä ja keskustelua valtion toimista. Purasen mukaan suomalainen oikeuslaitos ei pystynyt tunnistamaan ihmisoikeuden loukkausta.

– EIT ratkaisee ihmisoikeuskysymyksen kansalainen vastaan valtio. Se oli sata nolla, ei ole kahta puhetta.

Puranen arvioi, että tämänpäiväinen tuomio on iso kolaus Suomelle oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta.

Omaiset kantelivat korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen vuonna 2012 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, eli tapauksen käsittely on kestänyt kahdeksan vuotta.

Menehtyneen tytön äiti: pitkä, raskas matka

Tyttärensä koulusurmassa menettänyt Taina Rantala puhkesi itkuun, kun päätös tuli. Tunne oli epätodellinen.

– Valtava helpotus, aivan käsittämättömän suuri helpotus, että me ollaan voitettu. Ja kiitollisuus siitä, että on olemassa viisaita ja inhimillisiä tuomareita.

Hän kokee, että päätöksen myötä heille vanhempina ja puolisoina on annettu ihmisarvo, puhumattakaan uhreista. Rantalan mielestä tuomio vahvistaa, että valtio on menetellyt väärin.

– Kyllä tämä voitto on. Mutta pitkä matka, raskas matka.

Hän kokee, että nyt vasta elämässä voi alkaa uusi ajanjakso, jossa voi unohtaa vihan, katkeruuden ja epätoivon. Saa keskittyä suremaan tytärtä.

– Ei tarvitse enää odottaa jostakin vastausta ja kokea sitä tunnetta, että meiltä vaan tenavat vietiin ja kukaan ei ota vastuuta mistään. Tämä on nyt se piste asian päälle.

Lue seuraavaksi: Professori Suomen ihmisoikeusrikkomuksesta Kauhajoen koulusurma-asiassa: Tämä luo pohjan uudelle eurooppalaiselle standardille

Vaarallinen valtatie 15 on odottanut remonttia jo parikymmentä vuotta, ja odottaa jatkossakin.

Tien kunnostus jäi pois hallituksen keskiviikkona julkaisemasta ensi vuoden budjettiesityksestä. Sen sijaan rahoitusta ovat saamassa Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen, valtatie 4:n Äänekoski–Viitasaari-tieosuus sekä Tampere–Jyväskylä-radan parannustyöt.

Valtatie 15:n kunnostusta on odotettu jo pitkään. Reilun 40 kilometrin mittaisella tieosuudella liikkuu paljon rekkoja, ja se on yksi Suomen vaarallisimmista teistä.

Kotkan Rantahaan ja Kouvolan Tykkimäen välisen tieosuuden kunnostaminen maksaisi noin 120 miljoonaa euroa.

Seuraavan kerran valtio päättää tiehankkeiden rahoituksesta ensi syksynä, jolloin listataan vuoden 2022 investoinnit.

Uusi laaja suunnitelma ohjaa päätöksiä

Suomessa on valmisteilla ensimmäinen koko maan kattava liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032.

Kyseessä on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka linjaa yleiset periaatteet siitä, miten valtion rahoitusta käytetään esimerkiksi nykyisen liikenneverkon kunnossapitoon ja liikenneverkon kehittämiseen sekä muuhun liikennejärjestelmän kehittämiseen. Suunnitelman on määrä valmistua ensi keväänä.

Liikenneneuvos Hanna Perälä liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo, että 12-vuotiseen suunnitelmaan ei ole tässä vaiheessa nimetty mitään tiettyjä liikenneverkon kehittämishankkeita.

– Suunnitelman tarkkuustaso on vielä auki. Suunnitelmaan sisällytetään vähintään liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen rahoitusta ohjaavia kriteerejä, Hanna Perälä sanoo.

Tulevan suunnitelman tehtävä on ohjata valtion budjettipäätöksiä, jotka tehdään jatkossakin joka vuosi erikseen.

"Valtatie 15 on kynnyskysymys"

Liikennejärjestelmäsuunnittelun parlamentaarisessa ohjausryhmässä on Kymenlaaksosta mukana kouvolalainen kansanedustaja Sheikki Laakso (ps.).

Hänen mukaansa kaikki tulevat väylähankkeet ovat tällä hetkellä samalla viivalla tulevassa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.

– Syksyn aikana konkretisoituu, mitä väyliä ruvetaan vuoden 2022 budjettiin työntämään. Pidän aika isona kynnyskysymyksenä, että valtatie 15 on siellä. Tämä ei ole siltarumpupolitiikkaa, vaan meillä on karut faktat siihen, että tie pitää kunnostaa, Sheikki Laakso sanoo.

Tiellä on tapahtunut vuosina 2014–2018 yhteensä 140 onnettomuutta, joista 39 johti henkilövahinkoihin.

Liikenne myös ruuhkautuu helposti. Mäkien vuoksi raskaan liikenteen meno hidastuu satasen alueella jopa 70 kilometriin tunnissa. Tiellä ei ole montaa paikkaa, joissa on turvallista ohittaa.

Laakso ei ole yllättynyt siitä, ettei valtatie 15:n kunnostus ollut mukana valtion ensi vuoden budjettiesityksessä.

– Aikaisemmin sitä ei ehkä osattu tuoda riittävän paljon esiin. Nyt on tullut esiin ambulanssiliikenne, mitä ei ole ollut aikaisemmissa väännöissä mukana.

Tie on ongelmallinen ambulanssien kannalta, koska valtatien varrella on vain vähän ohituspaikkoja. Ambulanssiajojen määrä on kaksinkertaistunut viime vuosina, kun sairaalapalveluita on siirretty Kouvolasta Kotkaan.

Lue lisää: Ambulanssit pulassa valtatiellä, jolla ei voi ajaa tarpeeksi kovaa eikä ohittaa muita – pahin vihollinen on aika

Toisaalta tieremontin puuttuminen 12-vuotisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta ei Laakson mukaan tarkoittaisi myöskään sitä, ettei sille saada ollenkaan rahoitusta. Rahoituspäätökset varmistuvat vasta sitten, kun valtio julkistaa seuraavan vuoden budjetin.

– Jos se ei ole listoilla, se ei tarkoita, että kirves on heitetty kaivoon eikä remonttia koskaan tulisi, Laakso toteaa.

Moni vetäytyi visusti sisälle koteihinsa, kun Aila-nimen saanut syysmyrsky rantautui Suomeen. Näin ei kuitenkaan tehnyt oululainen surffari Miikka Pyykkönen.

Pyykkönen otti myrskyn vuoksi vapaapäivän ja lähti heti aamusta katsomaan, millaiset aallot Pyhäjoella Perämeren rannikolla on.

Pahimmillaan tuuli puhalsi Perämeren rannikolla yli 30 metriä sekunnissa puuskissa. Vaikka tuuli on kova, odotti Pyykkönen hieman isompia aaltoja. Rannassa aallot ovat yltäneet noin kolmen metrin korkeuteen.

– Joskus on ollut sellaisia aaltoja, että on pitänyt miettiä, uskaltaako mereen mennä. Nyt tuli mietittyä, viitsiikö tuonne edes mennä.

Pyykkönen tiedostaa meren ja surffauksen vaarat: hän on saanut viiltohaavoja, iskenyt selkänsä kiveen ja lauta on mennyt säpäleiksi. Hänen mukaansa kaikista vaarallisinta on kuitenkin meren virtaus.

– Kun meri sille päälle sattuu, niin se on ihan sama, mitä sinä teet. Joka kerta täytyy miettiä, ettei mereltä välttämättä takaisin tulla.

Oululaiset Kai Syväniemi ja Misa Leiber purkavat purjelautoja ja märkäpukuja pakettiautostaan. Miehet ovat innoissaan aalloista, sillä Perämerellä juuri tällaista myrskyä ja koillisesta puhaltavaa tuulta ei ole usein tarjolla. Tosin myös he odottivat hieman suurempia aaltoja.

– Myrskyn kokeminen on nyt ykkösjuttu, Syväniemi sanoo.

Yli 30 vuotta lajia harrastanut Leiber kertoo olevansa merellä omassa elementissään, ja sinne on päästävä, vaikka hän satutti jalkansa kolme viikkoa sitten.

– Pikkuisen nilkkapotilaana tässä ollaan. Se on kuitenkin hyvin teipattu ja kuntoutettu, voisi sillä varmaan jo juostakin.

Surffaajista on myös huolestuttu

Myös muualla Suomessa on otettu ilo irti myrskyn tuomista aalloista. Aallot ovat olleet Hangon läntisellä selällä ainakin kaksimetriset. Lisäksi tuuli on tavallisesta poikkeava, vaikka Hangossa usein tuuleekin: pohjoistuuli on yltänyt noin 20 metriin sekunnissa.

Hangossa Silversandin hiekkarannalla Markus van der Ende piti aamupäivällä taukoa leijasurffauksesta.

– On kyllä syksyn kovin keli, tosi puuskainen. Välillä tuntui, ettei vedä kunnolla ja välillä ei meinannut pysyä paikoillaan. Mutta kiva oli lennellä ilmassa, sinne pääsi kyllä.

– Tuohon keliin ei kannata lähteä, jos ei ole useampaa vuotta harrastanut ja pikku hiljaa kokeillut kovempia kelejä. Aloittelijan ei kannata lähteä edes pienellä leijalla tuonne, van der Ende jatkaa.

Hän toteaa, että aina merelle meno jännittää – ja jos ei jännittäisi, olisi parempi pysyä rannalla.

Rannalla oli myös Johan Tolk, joka kävi hetken aalloilla ja palasi rantaan odottamaan tuulen laantumista.

– Nyt on vähän liian kova keli minun kamoilleni. Kavereilla on pienemmät leijat, heillä on kyllä nyt hauskaa.

Samaan aikaan Silversandin rannalta oli jo pois lähtemässä Abdelilah Laftir. Hän kävi kokeilemassa aaltoja puolisen tuntia, mutta tuuli oli liian kova.

– Aluksi oli hyvä, mutta sitten keli tuntui liian epävarmalta. Mutta hetkisen oli hauskaa.

Suomenlahden merivartiostolla oli vain yksi tehtävä torstaiaamuna: ihmisen pelastaminen merestä. Tehtävä osoittautui kuitenkin erilaiseksi, mitä ennakkoajastus oli.

– Kun pääsimme paikalle, kyse olikin surffarista, joka oli nauttimassa aalloista. Mutta näinhän sen pitääkin mennä, että rannalla olevat ihmiset huolestuvat, vaikka toinen on vain urheilemassa eikä tilanne ole hälyttävä, toteaa vanhempi merivartija Tero Lukkari Suomenlahden merivartiostosta.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka!

Lue myös:

Katso suorana klo 10, miltä Aila-myrsky näyttää eri puolilla Suomea – yli 65 000 taloutta ilman sähköjä, kun myrsky etenee Varsinais-Suomeen ja Uudellemaalle

Finnair lopettaa Suomen sisäiset lennot viidelle maakuntakentälle pian alkavan talvikauden päätteeksi.

Yhtiö lentää lokakuusta maaliskuuhun kestävällä talvikaudella joitakin viikkovuoroja viidelle maakuntalentokentälle: Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin ja Kokkolaan. Sen jälkeen kaupalliset lennot näihin kaupunkeihin loppuvat yhtiön osalta kokonaan. Talvikausi päätyy 27. maaliskuuta ensi vuonna.

Taustalla Suomen sisäisten lentojen lopettamiseen on koronapandemia ja matkustusrajoitukset, joiden takia Finnair on joutunut sopeuttamaan toimintaansa voimakkaasti. Yhtiö lentää lokakuussa noin 70-80 lentoa päivässä viimevuotisen yli 350 päivittäisen lennon sijaan.

Lennot mainittuihin kaupunkeihin lopetettiin huhtikuussa koronaepidemian seurauksena. Reitit olivat Finnairin mukaan kannattavuudeltaan haasteellisia kuitenkin jo ennen koronapandemiaa.

Maakuntakenttien lentojen turvaamiseksi on esitetty ostopalvelumallia. Joensuun, Kemin, Kajaanin, Jyväskylän, Kokkolan ja Pietarsaaren kaupungit, maakuntaliitot, kauppakamarit sekä kuusi maakuntaa ovat neuvotelleet maakuntalennoista kesän aikana useiden lentoyhtiöiden kanssa.

"Vientiteollisuus tarvitsee lentoyhteyksiä"

Finnairin mukaan jäljelle jäävät talvikauden kotimaan lennot on suunniteltu erityisesti matkailuteollisuuden ja vientiyritysten tarpeisiin.

– Nämä lennot mahdollistavat joitakin yhteyksiä tulevan talvikauden aikana, samalla kun maakuntalentojen tulevaisuutta pohtiva työryhmä etsii vaihtoehtoja alueiden saavutettavuuteen, sanoo Finnairin myyntijohtaja Mikko Turtiainen tiedotteessa.

Kokkolan kehitysjohtaja Jonne Sandberg ottaa Finnairin päätöksen ilolla vastaan.

– Paras uutinen on se, että koronan pysäyttämä liikenne pääsee uudelleen vauhtiin Kokkola-Pietarsaaren kentältä. Se on todella iso ja positiivinen asia meidän vientiteollisuudelle, huokaa Sandberg.

Lentojen jatkuminen Kajaanissa lähes kahdeksan kuukautta kestäneen lentomotin jälkeen on kaupunginjohtaja Jari Tolosen mukaan helpotus.

– Lennot on turvattu vuoden 2021 loppuun saakka. Sillä on iso merkitys, koska lentomotti on ikävä. Se antaa viestin, ettei tänne pääse eikä täältä pääse lentämällä.

Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen toteaa, että nyt Kainuusta pitää lentää paljon, etteivät lennot lopu uudelleen vuoden 2021 lopussa valtion tukien päättyessä.

– Kyllähän Finnair taitaa julkisuudessa vähän taktikoida, sillä emme ole nyt puoleen vuoteen sinne ruikuttamassa ja tilanne rauhoittuu näiden viiden paikkakunnan osalta, Malinen sanoo.

Meri-Lapin kehittämiskeskuksen seutupäällikkö Sari Moisanen sanoo, että Finnairin päätös lentojen palauttamisesta on merkittävä seutukuntien elinkeinoelämän kannalta, sillä ne ovat olleet seitsemän kuukautta ilman lentoja.

– Tämä on seutukunnalle iso asia, että löytyi sellainen ratkaisu. Olo on tällä hetkellä aika huojentunut, että Finnair on luvannut liikennöidä talvikauden ajan. Nämä päätökset luovat näkymää siihen, että meidän vientiteollisuuden halutaan elpyvän mahdollisimman nopeasti. Ja vientiteollisuus tarvitsee nyt lentoyhteyksiä, Moisanen sanoo.

Valtio rientää apuun tarjoamalla väliaikaista koronatukea maakuntalennoille

Valtio aikoo tukea maakuntakenttien lentoliikennettä maaliskuun jälkeen, jolloin Finnair lopettaa liikennöinnin.

Liikenne- ja viestintäministeriön alueiden lentoliikennettä selvittänyt työryhmä esittää, että valtio ostaisi lentoliikennettä Kokkolan, Joensuun, Kajaanin, Jyväskylän ja Kemin lentoasemille vuoden 2021 loppuun saakka. Kyse on tilapäisratkaisusta.

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto on uutiseen tyytyväinen, sillä hän pitää välttämättömänä, että Jyväskylän kaltaiseen kasvavaan kaupunkiin pääsee lentämällä.

– Lentoyhteys laittaa kaupungin kartalle: täältä täytyy päästä lentokoneella ja tänne täytyy päästä lentokoneella. Meidän kansainväliset yritykset ja oppilaitokset tarvitsevat lentoyhteyden. Me teemme kaikkemme, että jatkossa lentoyhteys on pysyvä.

Liikenneministeriön työryhmä katsoo, että ensi vuoden loppuun asti voimassa oleva tilapäisratkaisu tarjoaisi aikaa kehittää pidemmän aikavälin ratkaisuja.

– On tärkeää, että lentoliikenne turvataan koko maassa, myös poikkeusoloissa. Lentoliikennettä tulee kuitenkin kehittää pitkäjänteisesti ja kestävästi toiminnan tehokkuuden ja ympäristön ja ilmaston näkökulmasta, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) tiedotteessa.

Finnairin Turtiainen sanoo Ylelle, että myös Finnair on kiinnostunut kilpailutukseen tulevista yhteyksistä. Yhtiössä odotetaan tarkempia tietoja kilpailutuksen ehdoista.

Turtiaisen mukaan kotimaan lennot ovat olleet viime aikoika kysyttyjä. Finnair uskoo, että kotimaiset matkustajat haluavat reissata Lappiin nyt ruska-aikana ja myöhemmin talvella.

Finnair aloitti elokuussa yt-neuvottelut, joiden piirissä on Suomessa noin 2 800 työntekijää. Vähennystarpeeksi yhtiö ilmoitti noin tuhat työpaikkaa.

Lue lisää:

Maakuntakentille etsitään pelastusta ostopalvelusta – valtiolta toivotaan 20 miljoonan takausta

Finnair vähentää arviolta 1 000 työpaikkaa – toimitusjohtaja Topi Manner: "Lentoliikenteen toipuminen kestää vuosia"

Analyysi: Kaikki maailman lentoyhtiöt sakkaavat nyt pahasti – Lentobisneksessä on historian kovimmat paikat koronan vuoksi

Kotimaan lentomatkustus ei ehkä palaa lainkaan koronaa edeltäviin määriin – liikemiehille taksilentoja

Entinen malli syyttää Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia seksuaalisesta ahdistelusta. Amy Dorris esittää väitteen 23 vuotta sitten tapahtuneesta ahdistelusta The Guardian -sanomalehden haastattelussa.

Dorrisin mukaan Trump kouri hänen vartaloaan ja suuteli häntä väkisin US Open -tenniskilpailussa New Yorkissa 5. syyskuuta 1997. Hänen mukaansa ahdistelu tapahtui VIP-katsomon alueella Trumpin yksityisaition lähellä.

Dorris sanoo pyytäneensä Trumpia turhaan lopettamaan kourimisen.

– Hän työnsi kielensä kurkkuuni. Yritin työntää hänet pois, mutta silloin hän vain tiukensi otettaan. Hän kouri käsillään takamustani, rintojani, selkääni, kaikkea, Dorris kuvailee WC-käynnin yhteydessä sattunutta tilannetta.

Hän oli väitetyn ahdistelun tapahtuessa 24-vuotias. Hänen poikaystävänsä istui tapahtumahetkellä näköesteen takana aitiossa muutaman metrin päässä. Dorrisin mukaan Trump vaikutti tyypiltä, joka katsoo oikeudekseen tehdä kuten haluaa naisen poikaystävän paikalla olosta huolimatta.

– Olin hänen otteessaan, enkä päässyt irti. Sain hänen kielensä työnnettyä ulos hampaillani. Luulen satuttaneeni hänen kieltään, Dorris kertoo The Guardianin haastattelussa.

Katsomoon palattuaan hän oman kertomuksensa mukaan pyysi poikaystäväänsä "tekemään jotakin", jotta Trump jättäisi hänet rauhaan.

Trump kiistää asianajajiensa välityksellä The Guardianille antamassaan lausunnossa ahdistelleensa Dorrisia.

Dorris on näyttänyt The Guardianille pääsylipunsa kyseiseen tenniskilpailuun. Hän on myös luovuttanut lehdelle kuusi valokuvaa, joissa hän on Trumpin seurassa. Lisäksi Dorrisin kertomuksen ovat vahvistaneet henkilöt, joille hän oli kertonut väitetystä ahdistelusta joko tuoreeltaan tai vuosien mittaan.

Dorris kertoo harkinneensa kokemuksestaan kertomista jo vuonna 2016, jolloin useat muut naiset väittivät Trumpin ahdistelleen heitä. Hän oli kuitenkin vielä tuolloin päättänyt vaieta suojellakseen perhettään.

Lue myös:

Joe Bidenin ahdisteluskandaali saattaa kääntää Yhdysvaltain vaaliasetelmat päälaelleen

Tunnettu kolumnisti sanoo Trumpin raiskanneen hänet tavaratalon sovituskopissa 1990-luvulla – presidentti kiistää syytökset

Ex-kampanjatyöntekijä syyttää Trumpia: Tarttui kädestä ja yritti suudella väkisin

Ivanka Trump isänsä ahdistelusyytteistä: "En usko, tunnen isäni"