Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella on todettu neljäs kuolemantapaus koronaviruksen takia.

TAYSin erityisvastuualueeseen kuuluvat Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme.

TAYSin johtajaylilääkäri Juhani Sand vahvistaa kuolemantapauksien lukumäärän kasvun. Hänen mukaansa kuolema liittyy aiemmin todettuihin tartuntaketjuihin. Muuta hän ei kommentoi.

TAYSin erityisvastuualueella on ollut Suomen sairaanhoitopiireistä vähiten kuolemia ja on selvästi yhä. Pitkään kuolemantapauksia oli kolme, mutta nyt tapahtui käänne pahempaan.

TAYSin erityisvastuualueella on sairaalahoidossa kuusi potilasta, kun pitkään heitä ei ollut yhtään. Tilannetta on heikentänyt esimerkiksi Mänttä-Vilppulassa vanhusten kuntoutuksessa tapahtuneet vanhusten vakavat koronasairastumiset.

Pirkanmaalla ei pitkään ollut uusia tartuntoja, mutta syksyllä määrät ovat lisääntyneet selvästi. Esimerkiksi keskiviikkona todettiin kahdeksan uutta koronatartuntaa, joista osa juuri Mänttä-Vilppulassa. Lisää työntekijöitä on asetettu karanteeniin.

Lue lisää:

Pirkanmaalla kahdeksan uutta koronatartuntaa: Mänttä-Vilppulassa lisää tartuntoja

Muutama koronapotilas sairaalahoidossa Etelä-Pohjanmaalla

• Myrsky on katkonut sähköjä noin 70 000 kotitaloudelta.
• Ilmatieteen laitos varoittaa illalla vaarallisen voimakkaasta tuulesta Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa. Aiemmin voimassa oli osassa maakuntia varoituksia hyvin vaarallisesta tuulesta.
• Junaliikenne on keskeytynyt Tampereelta etelän suuntaan.
• Tähän mennessä kovin puuska mitattin yöllä Pietarsaaren Kallanin sääasemalla, 35,3 m/s.
• Yle seuraa myrskyn etenemistä ja siitä aiheutuvia mahdollisia vahinkoja tässä artikkelissa.

Aila-nimen saanut syysmyrsky hyökyttää Suomea parhaillaan.

Aila-myrsky on lähitunnit kovimmillaan Uudellamaalla, sanoo Ylen meteorologi Anniina Valtonen. Myrsky siirtyy siitä kohti itää ja myöhemmin illalla myrskytuulia on odottavissa maan kaakkoisosassa.

– Iltayhdeksältä tuulet alkavat rauhoittumaan Uudellamaalla, mutta senkin jälkeen on yksittäisiä puuskia. Nyt eletään etelässä vielä myrskyn voimakkainta vaihetta, Valtonen sanoo torstai-iltana puolikahdeksan aikaan.

Aila-myrsky nostatti aallonkorkeuksia Pohjanlahdella. Ilmatieteen laitoksen mukaan aallonkorkeus oli Perämerellä 4,3 metriä, Selkämerellä 5,5 metriä ja Rauman edustalla 3,8 metriä.

Maan länsiosassa myrsky oli jo iltapäivällä rauhoittumaan päin.

Ilmatieteen laitos varoittaa illalla vaarallisen voimakkaasta tuulesta Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa. Aiemmin iltapäivällä Ilmatieteen laitos kehotti ihmisiä siirtymään sisätiloihin Varsinais-Suomessa ja läntisen Uudenmaan rannikkovyöhykkeellä, koska sää on erittäin vaarallista myrskypuuskien vuoksi.

Sähkökatkot ovat aiheuttaneet häiriöitä myös Ilmatieteen laitoksen omiin havaintoverkkoihin.

Sähköttä noin 70 000 taloutta, myrsky haitannut yo-kirjoituksia

Myrsky on aiheuttanut laajoja sähkökatkoja ympäri Suomen. Sähköttä on tällä hetkellä noin 70 000 kotitaloutta lähes 200 kunnassa.

Sähkönjakeluyhtiöt ovat varautuneet laajoihin sähkökatkoksiin Suomessa, ja monet yhtiöt ovat myös varanneet lisää väkeä viankorjaukseen ja asiakaspalveluun.

Vaasan Sähköverkko arvioi torstaiaamun tiedotteessa, että kaikkien sähköjen palauttaminen vie päiviä, ja että sähköverkon viankorjaukset kestänevät viikkoja.

Elisan, Telian ja DNA:n matkapuhelinverkoissa on parhaillaan häiriöitä myrskyävillä alueilla. Häiriöt johtuvat myrskyn aiheuttamista sähkökatkoksista. Matkapuhelinverkon kuuluvuus saattaa olla heikentynyt tai paikoin estynyt.

Häiriöt vaikuttavat matkapuhelinverkon puhe-, tekstiviesti- ja datapalveluiden toimivuuteen. Lisäksi laajakaistayhteyksissä ja yritysliittymissä voi olla häiriöitä.

Aila-myrsky häiritsi torstaina myös syksyn ylioppilaskirjoituksia. Ylioppilaslautakunnan mukaan muutamissa lukioissa oli päivän aikana myrskyn aiheuttamia sähkökatkoja. Pisimmillään sähkökatko kesti yhdessä lukiossa yli kolme tuntia.

Eri mittaiset keskeytykset ja viivästykset koskivat yhteensä noin sataa kokelasta lähinnä Keski-Suomessa ja Lounais-Suomessa. Ylioppilaslautakunnan mukaan pitkän keskeytyksen aiheuttama häiriö voidaan tarvittaessa ottaa huomioon arvostelussa. Sähkökatkoon kulunut aika myös hyvitetään kokelaille täysimääräisesti. Torstaina järjestettiin reaaliaineiden toinen koepäivä, johon oli ilmoittautunut yhteensä 9 521 kokelasta.

Aila riehuu läpi Suomen

Myrsky on aiheuttanut tuulituhoja ja katkonut sähköjä ympäri Suomen. Pelastuslaitoksilta kerrotaan, että tilanteeseen on varauduttu hyvin. Joillain alueilla tilanne on rauhallinen, mutta toisilla vahingontorjuntatehtäviä riittää.

• Yle teki torstaiaamuna myrskykatsauksen eri puolille Suomea. Voit katsoa koko lähetyksen Areenasta.

Pohjanmaa:

Länsirannikolla yö sujui rauhallisesti. Pohjanmaalla sähköttömiä talouksia oli kello 10 aikaan noin 15 000. Pelastuslaitoksella oli viime yön aikana yli 200 tehtävää, jotka liittyivät pelkästään Aila-myrskyyn. Puolestaan merialueella oli rauhallisempaa.

– Ei normaalista poikkeavia asioita. Otin yhteyttä Turun johtokeskukseen ja koko länsirannikon osalta yö on ollut rauhallinen, kertoo Vallgrundin merivartioaseman luutnantti Simo Sinkko.

Sinkolle meneillään oleva Aila-myrsky ei ole ainutlaatuinen, mutta se menee silti hänen TOP3-listalleen.

– Yllätti miten nopeasti tämä alkoi, aivan yhtäkkiä täydellä voimalla.

Pyhäjoella Elävisluodolla aamulla sadealue oli jo pikku hiljaa ohi, mutta tuuli puhalsi edelleen navakasti: pahimmillaan puuskissa yli 30 metriä sekunnissa.

• Lue myös: Pelastuslaitos urakoinut jo 140 tehtävää – valtaosa hälytyksistä rannikkoalueella, puiden kaatumisia ja irronneita kattoja

Kokkolassa kävi puhuri torstaiaamuna:

Pirkanmaa:

Rataliikennekeskuksen mukaan junaliikenne on keskeytynyt Tampereelta etelän suuntaan sähköratavian vuoksi. Aiemmin iltapäivällä junaliikenne keskeytyi Tampereella kokonaan.

Sähköradan jännite katkesi Tampereen ratapihalta iltapäivällä hieman ennen kello neljää radalle kaatuneen puun vuoksi. Vian korjauksen arvioidusta kestosta ei ole vielä tietoa. Junissa on ollut tänään useita viivästyksiä ympäri Suomea myrskyn vuoksi.

• Lue myös: Junaliikenne keskeytynyt kokonaan Tampereella myrskyn takia

Vielä aamulla sisämaassa Aila-myrsky pysyi melko tavanomaisen syysmyräkän rajoissa.

• Lue myös: Siilinkarilla mitattu tuulen voimaksi yli 23 metriä sekunnissa – Pirkanmaalla sähköjä poikki tuhansilta, puita teillä

Aila-myrsky nostaa aaltoja Tampereella:

Varsinais-Suomi:

Varsinais-Suomessa lauttaliikenne Paraisten ja Nauvon välillä on keskeytetty myrskyn vuoksi. Rataliikenne on poikki ainoastaan Kokemäen ja Rauman välisellä rataosuudella, joten häiriöitä on tällä hetkellä vain tavaraliikenteessä.

• Lue myös: Sähkökatkojen korjaus voi kestää päiviä – Aila-myrsky haittaa myös saariston lauttaliikennettä

Toimittaja Lassi Lähteenmäki oli torstaiaamuna vastassa Ruotsin-laivan matkustajia:

Yle seuraa Aila-myrskyn etenemistä Varsinais-Suomessa kello 16.10 alkavassa erikoislähetyksessä.

Aurajoen rannasta Turusta raportoi toimittaja Saana Sjöblom-Hasselblatt. Lähetyksessä käydään myös Porissa, jossa puuskat olivat voimakkaimmillaan viime yönä. Porissa toimittajana on Kasper Heimolehto.

Iltapäivällä Varsinais-Suomessa oli voimassa Ilmatieteen laitoksen varoitus hyvin vaarallisesta säästä.

• Katso suoraa lähetystä Turusta ja Porista:

Aila-myrsky riepoo maan lounaiskolkkaa – katso suora lähetys Turusta kello 16.10

Keski-Suomi:

Keski-Suomessa Äänekosken Parantalan kylässä varauduttiin aamupäivällä sähkökatkoksiin. Parantalan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Henriikka Rasku totesi aamukymmeneltä, että myrskyn iskiessä on tyypillistä, että sähköt katkeavat.

– Me olemme jo tottuneet siihen täällä. Arki sujuu siitä huolimatta, eikä se hirveästi huolta aiheuta.

Kun sähköt menevät, ne saattavat olla parikin päivää pois. Pisimmillään olemme olleet ilman sähköjä 3–4 vuorokautta.

Keski-Suomessa kaatuneet puut ovat työllistäneet pelastuslaitosta. Esimerkiksi Jyväskylässä ainakin Vaajakoskella ja Kortemäessä on puu kaatunut omakotitalon päälle. Pelastuslaitoksen apua on tarvittu eniten kuitenkin kaatuneiden puiden raivauksessa teiltä ja sähkölinjoilta.

Enimmillään noin 10 000 taloutta on ollut sähköttä Keski-Suomessa Aila-myrskyn aiheuttamien tuhojen vuoksi. Puolen päivän jälkeen määrä kääntyi laskuun. Kahden aikaan iltapäivällä sähköttömiä talouksia oli maakunnassa noin 8 000.

• Lue myös: Aila-myrsky katkaisi sähköt jopa 10 000 taloudelta Keski-Suomessa – nyt sähköttömien määrä jo laskee
• Lue myös: Kaatuneet puut ovat työllistäneet pelastuslaitosta Keski-Suomessa: puita kaatunut omakotitalojen päälle ainakin Vaajakoskella ja Kortemäessä
• Lue myös: "Lapsista on hauskaa, että sähköt on pois", kuvaa perheenäiti pienestä Parantalan kylästä – ruoka lämpiää takassa, jos Aila-myrsky tekee tuhojaan
• Lue myös: Kaatuneet puut ovat työllistäneet pelastuslaitosta Keski-Suomessa: puita kaatunut omakotitalojen päälle ainakin Vaajakoskella ja Kortemäessä

Uusimaa:

Helsingin alueella puhurit ovat olleet voimakkaimmillaan iltapäivällä. Helsingin kaupunki kehotti aiemmin päivällä Twitterissä kaupunkilaisia välttämään puisto- ja metsäalueita.

Tieliikennekeskus varoitti iltakuudelta koko Etelä-Suomea huonosta ajokelista. Tiedotteen mukaan kova tuuli vaikeuttaa liikennettä: vaaraa aiheuttavat alkuillan ja illan aikana paikoin kovat tuulenpuuskat ja tielle kaatuneet puut.

Aiemmin torstaina Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kertoi viestipalvelu Twitterissä, että läntisellä Uudellamaalla on ollut toistaiseksi 140 vahingontorjuntatehtävää Aila-myrskyn takia.

• Lue myös: Tieliikennekeskus varoittaa koko maan eteläosaa huonosta ajokelistä: kovista puuskista ja kaatuneista puista vaaraa autoilijoille

Hangossa tuuli voimistui jo aamun aikana, mutta pääosin Uudellamaalla tilanne oli aamupäivällä vielä melko rauhallinen.

Suomenlahdella aallot olivat aamulla noin kaksimetrisiä ja niiden odotetaan nousevan jopa nelimetrisiksi. Suomenlahden merivartioston vanhempi merivartija Tero Lukkari kertoo, että heillä on ollut vain yksi tehtävä tähän mennessä.

Lukkarin mukaan päivä jatkuu normaaleilla rajaturvallisuustehtävillä ja valmistautumisella tehtävien lisääntymiseen.

Suomen majakkaseura julkaisi Facebookissa myrskykuvaa Märketin kallioluodolta Ahvenanmereltä:

Pohjois- ja Etelä-Savo:

Pohjois-Savossa sähköttömiä talouksia oli hieman ennen puoltapäivää noin 14 000. Kovimmat puuskat ovat Pohjois-Savossa yltäneet 19,5 metriin sekunnissa.

Etelä-Savon pelastuslaitoksella on ollut jo useita vahingontorjuntatehtäviä. Suurin osa tehtävistä liittyy erilaisiin puuvahinkoihin. Sähköttömiä asiakkaita oli Etelä-Savossa iltapäivällä kello kolmen jälkee jo yli 6 000. Määrän uskotaan kasvavan Aila-myrskyn edetessä.

• Lue myös: Sähköttömiä asiakkaita Etelä-Savossa yli 6000 – määrän uskotaan kasvavan Aila-myrskyn edetessä
• Lue myös: Aila-myrsky on saapunut Etelä-Savoon – pelastuslaitos hälytetty jo useisiin vahingontorjuntatehtäviin
• Lue myös: Aila-myrsky nousee Etelä-Savossa – toimittajamme raportoivat Juvalta, Varkaudesta, Savonlinnasta ja Mikkelistä

Myrskyn jälkiä on korjaamassa Savon Voimalta yli 120 asentajaa. Suurin osa vioista johtuu siitä, että puita on kaatunut tuulen voimasta sähkölinjoille.

• Lue myös: Aila-myrsky katkaissut 14 000 talosta sähköt Pohjois-Savossa – yli 120 asentajaa valmiina korjaustoimiin
• Lue myös: Aila-myrsky yltyy Etelä-Savossa – hetkellisesti jopa yli 4000 asiakasta ilman sähköä

Kainuu:

Aila-myrskyn tuomat sateet ovat olleet voimakkaimpia Kajaanissa, missä vettä on tullut vuorokauden aikana jopa 60 millimetriä. Keskimäärin koko syyskuun sademäärä on 50 millimetriä.

Karuston mukaan voimakkaimmat sateet ovat kuitenkin jääneet Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelle, eikä yhtä paljon vettä ole odotettavissa enää torstaina.

– Kiinnostavampia ovat nyt tuulivaikutukset, jotka ulottuvat etelästä Oulun korkeudelle, sanoi Ylen meteorologi Nina Karusto torstaiaamuna.

Kovimmat mitatut puuskat on mitattu viimeyönä, kun Pietarsaaren Kallanin sääasemalla tuuli puhalsi puuskissa 35,3 metriä sekunnissa.

Keskituuli, eli tuulen nopeuden keskiarvo kymmeneltä minuutilta, on ollut voimakkaimmillaan Rauman Kylmäpihlajan sääasemalla, jossa tuuli puhalsi 29 metriä sekunnissa.

Iltaseitsemältä rankkasateet alueella olivat jo ohi. Sateet muuttuivat illan aikana hajanaisiksi. Sateet poistuvat Suomen yltä ennen puolta yötä.

Satakunta:

Satakunnan pelastuslaitoksella on ollut kello 11 mennessä arviolta 200–300 tehtävää. Vakavia onnettomuuksia tai henkilövahinkoja ei ole tiedossa. Pahimmillaan sähköttömiä talouksia on ollut Satakunnassa noin 13 000.

• Lue myös: Kaatuneita puita, matkapuhelinverkoissa häiriöitä ja yhä kovaa tuulta – sähköt poikki edelleen tuhansilta, saattavat palautua vasta iltapäivällä

Vaarallisen voimakasta pohjoistuulta

Maan etelä- ja itäosan yli myrsky pyyhkäisee torstaina iltapäivällä.

Ilmatieteen laitos antoi maan keskiosaan sade- ja tulvavaroituksen jo keskiviikosta lähtien. Tänään torstaina Satakuntaa, Ahvenanmaata, Etelä-Pohjanmaata ja Pohjanmaata varoitetaan hyvin vaarallisesta tuulesta. Pohjoistuulen ennustetaan olevan vaarallisen voimakasta keskiyöstä alkaen ja tuulen nopeus voi olla puuskissa 25 metriä sekunnissa.

Muualla maassa varoitetaan vaarallisesta tai mahdollisesti vaarallisesta tuulesta Lappia lukuunottamatta. Näillä alueilla tuulen nopeus voi olla puuskissa 15–20 metriä sekunnissa.

Laivavuoroja peruttu laajasti

Helsingin ja Tallinnan väliä kahdella aluksella liikennöivä Eckerö Line kertoi peruvansa sääolosuhteiden takia torstaina yhteensä kahdeksan lähtöä. M/S Finlandia ei aja torstaina Helsingin Jätkäsaaresta kello 9 ja 15.15 lähteviä vuoroja, kuten ei myöskään Tallinnasta kello 12 ja 18.30 lähteviä vuoroja.

Yhtiön toisen aluksen Finbo Cargon vuorot Helsingin Vuosaaresta Tallinnan Muugan satamaan kello 11 ja 19.15 on peruttu, kuten myös Muugasta Vuosaareen ajettavat kello 15.15:n ja 23.30:n vuorot.

Myös Viking Line on perunut vuorojaan Helsinki–Tallinna-välillä sääolosuhteiden vuoksi. Yhtiön Viking XPRS- ja Gabriella-aluksien kello 8, 10.30 ja 16.30 lähtevät vuorot Tallinnaan on peruttu, kuten myös Rosella-laivan lähdöt Maarianhamina–Kapellskär-reitillä.

Vaasan ja Uumajan välillä liikennöivä Wasaline on perunut torstain molemmat vuoronsa.

Liikenteen ohjaamisesta vastaava Traffic Management Finland varoittaa, että myrskyn vaikutukset saattavat näkyä myös tie- ja raideliikenteessä.

– Tuleva syysmyrsky saattaa aiheuttaa puiden kaatumista radoille vahingoittaen muun muassa sähköradan rakenteita ja muuta rautatieinfrastruktuuria. Matkustajille tämän kaltaiset häiriöt vaikuttavat junien myöhästymisinä tai jopa korvaavina kuljetuksina, kertoo tiedotteessa Finrailin liikennepäällikkö Rauno Helander.

Junaliikenteen osalta VR tiedottaa asiakkailleen verkkosivuillaan ja sosiaalisessa mediassa mahdollisista aikataulumuutoksista tai bussikuljetuksista.

Näin varaudut myrskytuhoihin

Myrskyn odotetaan jättävän jälkeensä merkittäviä tuhoja. Sähköyhtiö Elenian käyttöpäällikkö Heikki Paananen varoittaa, että haja-asutusalueilla pitkät sähkökatkot ovat mahdollisia. Ruoka- ja juomavarannot voivat siis olla tarpeen.

– Kännykät kannattaa ladata etukäteen, auto tankata ja varautua siihen, että ruokaa pitää laittaa ilman sähköjä, Paananen vinkkaa.

• Lue lisää: Varaudu myrskytuhoihin ajoissa: vuoden voimakkain myrsky voi katkaista sähkön ja veden ja viedä jopa kattoja mukanaan

Helsingin kaupungin pelastuslaitos ohjeistaa kaupunkilaisia myrskyyn varautumisessa sekä toiminnassa myrskyn aikana ja sen jälkeen. Pelastuslaitoksen mukaan kannattaa tarkistaa, että esimerkiksi kattoikkunat tai parvekelasit ovat kiinni. Auto kannattaa ajaa autotalliin tai pois puiden läheisyydestä.

Pelastuslaitos muistuttaa tiedotteessa välttämään myrskyn aikana hissin käyttöä sähkökatkosten varalta ja että omaisuusvahinkoa ei pidä itse lähteä korjaamaan myrskyn aikana.

Myös Länsi-Suomen Merivartiosto on muistuttanut venelijöitä myrskystä. Merivartiosto muistuttaa varmistamaan oman veneen kiinnitykset ja huolehtimaan mahdolliset irtotavarat suojaan. Merivartiosto suosittelee tiedotteessa harkitsemaan vakavasti, kannattaako vesille lähteä ennustetuissa olosuhteissa.

Irrallaan ajelehtiva vene työllistää viranomaisia aiheuttaen lähes aina tarkistuskäynnin tai jopa etsinnän ja sitoo monia yksiköitä, merivartiosto muistuttaa.

Pelastuslaitos sammuttaa Äänekosken Suolahdessa kerrostalopaloa.

Keski-Suomen pelastuslaitoksen mukaan palo on alkanut huoneistopalona ja levinnyt rakennuksen katolle. Keskisuomalaisen mukaan palo on levinnyt yläkerran asunnosta myös toiseen asuntoon.

Suolahden taajamassa sijaitsevan talon asukkaat on evakuoitu, eikä kukaan ole päivystävän palopäällikön mukaan loukkaantunut.

Palopaikalle on lähtenyt iso määrä pelastuslaitoksen yksiköitä, ja sammutustyöt jatkuvat.

Keski-Suomen pelastuslaitos sai tiedon palosta puoli yhdeksältä illalla.

– Minulla on muutama terveysside kaapissa, ja niitäkin käytän harvoin. Muuta kertakäyttöistä en kyllä keksi, mitä kotoani löytyisi, Hannele Kemppainen sanoo.

Hän tekee itse kosmetiikkaa ja tiskiainetta sekä muokkaa kierrätettyjä vaatteita ompelukoneella.

Hän käyttää vanulappuja, jotka voi pestä ja käyttää uudelleen niin monesti kuin haluaa. Hän siivoaa kotinsa etikalla.

Kemppainen on nollahukkaaja. Hän haluaa taistella omassa arjessaan sen puolesta, että maailmassa olisi vähemmän jätettä.

Nollahukka eli zero waste on Yhdysvalloista alkunsa saanut ilmiö, jossa pyritään minimoimaan yksilön tuottaman jätteen määrä. Erityisesti poltettavaksi menevää sekajätettä halutaan välttää.

Se tarkoittaa tarkkoja kulutusvalintoja ja ahkeraa kierrättämistä. Osa jopa kompostoi itse biojätteensä ja käyttää sitä viherkasvien multana.

Kemppaisella kuukauden sekajätteet mahtuvat pieneen leipäpussiin.

– Esimerkiksi lääkeliuskoja ei voi kierrättää. Siksi pyrin nykyään etsimään lääkkeettömiä vaihtoehtoja vaivoihin.

Suomessa zero wasten ympärille on kehittynyt viime vuosina tuhansien ihmisten someyhteistöjä, blogeja ja verkkokauppoja. Kaksi vuotta sitten aatteen levittämiseksi perustettiin yhdistyskin.

Suurin osa zero wasten aktiivisista harjoittajista on nuoria naisia. Mutta mikä saa ihmisen tekemään niin vaativan elämänmuutoksen, ja onko siitä ympäristön kannalta oikeasti hyötyä?

Ylen audiossa kysymykseen vastaavat Hannele Kemppaisen lisäksi kulutustutkija Terhi-Anna Wilska, yhteiskuntafilosofian tutkija Lauri Lahikainen sekä ympäristöministeriön erikoisasiantuntija Sarianne Tikkanen.

Haastatteluissa selvisi, että zero waste on käytännössä koko yhteiskunnan tavoite, mutta se ei ole välttämättä kaikille mahdollinen.

Sloveniassa on paljastettu uusi Yhdysvaltain presidentin puolisolle Melania Trumpille omistettu patsas. Patsas sijaitsee slovenialaissyntyisen rouva Trumpin vanhan kotikaupungin Sevnican lähellä.

Uusi patsas on kopio paikalla aiemmin olleesta puisesta Melania-patsaasta, jonka joku poltti heinäkuussa. Vandaali sytytti patsaan tuleen 4. heinäkuuta, eli Yhdysvaltain kansallispäivänä.

Uusi patsas on tehty pronssista, jotta sitä ei voisi tuhota yhtä helposti. Uuden veistoksen luona on kyltti jossa lukee: "Omistettu tällä paikalla seisseen Melania-monumentin ikuiselle muistolle".

Molemmat patsaat ovat yhdysvaltalaisen taiteilijan Brad Downeyn suunnittelemia.

– Black Lives Matter -protesteissa on ollut tapana repiä alas monumentteja, joten halusin pystyttää kestävän sellaisen, Downey sanoo New York Timesin haastattelussa.

Lue myös:

Melania Trumpia esittävä patsas sytytettiin tuleen Sloveniassa, kun Yhdysvallat juhli itsenäisyyttään

EU:n parlamentti on tehnyt päätöksiä Valko-Venäjän tilanteesta ja venäläisen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin myrkytyksestä.

Parlamentti ilmoittaa, ettei se tunnusta Aljaksandr Lukašenkaa Valko-Venäjän presidentiksi enää sen jälkeen, kun hänen nykyinen virkakautensa loppuu 5. marraskuuta.

Valko-Venäjällä pidettiin 9.8. presidentinvaalit, joiden tulosta mepit eivät pidä luotettavana. Parlamentin tiedotteessa sana "presidentinvaalit" on laitettu lainausmerkkeihin. Parlamentin mukaan vaaleissa rikottiin räikeästi kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja normeja.

Sen sijaan parlamentti suhtautuu myönteisesti hiljattain perustettuun koordinaationeuvostoon "Valko-Venäjän demokraattista muutosta vaativien ihmisten väliaikaisena edustajana".

Mepit yhtyvät päätöslauselmassaan useisiin kehotuksiin järjestää mahdollisimman pian uudet, vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit kansainvälisen valvonnan alaisena.

Euroopan parlamentti vaatii EU:ta asettamaan pakotteita niille henkilöille, jotka ovat vastuussa vaalitulosten väärentämisestä ja tukahduttamistoimista Valko-Venäjällä, Aljaksandr Lukašenka mukaan luettuna.

Europarlamentaarikot vaativat Valko-Venäjän viranomaisia vapauttamaan välittömästi koordinaationeuvoston pidätetyt jäsenet sekä kaikki muut mielivaltaisesti poliittisista syistä pidätetyt henkilöt.

Parlamentti sanoo panneensa merkille, että monet valkovenäläiset pitävät Svjatlana Tsihanouskajaa presidentinvaalien voittajana ja Valko-Venäjän vaaleilla valittuna presidenttinä.

Valko-Venäjän ulkoministeriö on vastannut EU-parlamentin tiedotteeseen sanoen sen olevan vihamielinen, eikä rakentava.

Venäjä ja Navalnyin myrkytys

Toisessa päätöslauselmassaan EU-parlamentti tuomitsee oppositiopoliitikon ja korruption vastaisen venäläisen aktivistin Aleksei Navalnyin murhayrityksen hermomyrkyllä.

Koska myrkytyksessä käytettyä Novitšok‑hermomyrkkyä voidaan kehittää ainoastaan valtion omistamissa sotilaslaboratorioissa ja koska yksityishenkilöt eivät voi sitä hankkia, viittaavat merkit vahvasti Venäjän viranomaisten rooliin myrkytyksen takana, EU-parlamentti toteaa.

Mikäli jokin muu taho paljastuu syylliseksi, kyse olisi joka tapauksessa Venäjän kansainvälisten sitoumusten rikkomisesta.

Uusi väite Navalnyin myrkytyksestä: novitšok-hermomyrkkyä oli hotellin vesipullossa

Mepit huomauttavat lisäksi, että Aleksei Navalnyin murhayritys oli osa järjestelmällisiä pyrkimyksiä vaientaa hänet ja muut toisinajattelijat, ja sen tarkoituksena oli erityisesti vaikuttaa 11.–13. syyskuuta järjestettyihin Venäjän paikallis- ja aluevaaleihin.

Aleksei Navalnyin tapaus on vain yksi esimerkki Venäjän harjoittamasta laajemmasta sisäpoliittisesta painostuksesta ja sen harjoittamista maailmanlaajuisista aggressiivisista toimista, päätöslauselmassa todetaan.

Parlamentti kehottaa EU-maita olemaan aktiivisia ja esimerkiksi ottamaan käyttöön EU-toimenpiteitä Venäjää vastaan sekä vahvistamaan jo voimassa olevia toimia.

Mepit kehottavat lisäksi ottamaan käyttöön pakotteita, jotka mahdollistaisivat korruptoituneiden henkilöiden eurooppalaisten varojen keräämisen ja jäädyttämisen Navalnyin korruptiontorjuntasäätiön havaintojen mukaisesti.

Matkapuhelinten ja matkapuhelinmastojen säteily saattaa osaltaan edesauttaa hyönteiskantojen romahdusta, ilmenee Saksan luonnonsuojeluliiton Nabun ja kahden muun kansalaisjärjestön julkaisemasta tutkimuksesta.

Hyönteisten määrää vähentävät erityisesti ympäristömyrkyt ja elinympäristöjen tuhoutuminen, mutta niiden ohella lisääntynyt sähkömagneettinen säteily todennäköisesti vaikuttaa hyönteismaailmaan negatiivisesti, tutkimuksessa todetaan.

Järjestöt vetivät yhteen tiedot 190 aiheeseen liittyvästä tutkimuksesta. Niistä 83:n todettiin olleen tieteellisesti merkityksellinen ja 72 ilmensi, että säteily vaikuttaa negatiivisella tavalla kärpäsiin, mehiläisiin ja ampiaisiin.

Kokoomatutkimusta ei ole vielä tieteellisesti vertaisarvioitu.

Tulosten mukaan magneettikenttien muutokset haittasivat hyönteisten suunnistuskykyä ja vahingoittivat niiden geeniperimää ja toukkia.

Säteilyn havaittiin myös avaavan hyönteisten tiettyjen solujen kalsiumkanavia, mikä johti haitallisiin biokemiallisiin reaktioihin. Niistä seurasi häiriöitä hyönteisten immuunijärjestelmään ja vuorokausirytmiin.

– Tutkimus osoittaa, että meidän on pidettävä silmät auki joka suuntaan, kun selvitämme hyönteisten dramaattista katoamista, sanoi luonnonsuojeluliiton Baden-Württenbergin osavaltion johtaja Johannes Enssle uutistoimisto AFP:lle.

Saksassa hyönteisten määrä on romahtanut 75 prosenttia alle 30 vuodessa jopa luonnonsuojelualueilla. Lue aiheesta lisää tästä artikkelista.

Brittitutkimus: Pölyttävien hyönteisten määrä huvennut rajusti 33 vuodessa

Mihin katosivat mehiläiset? Venäläiset huolissaan pölyttäjien kuolemista

Natur und Technik: Handystrahlung könnte ein Grund für Insektensterben in Europa sein

Jälleennäkemisen riemu ja vinha puheensorina täyttävät vaatimattoman lounaspaikan oven edustan syyskuisena aamupäivänä.

12 malttamatonta ihmistä jonottaa pääsyä teollisuusalueella sijaitsevaan työttömien ruokalaan Lappeenrannassa.

Työttömien ruokalan ovet ovat pysyneet kiinni lähes puoli vuotta koronarajoitusten ja osittain maksamattomien vuokrien takia. Pian jälleen ovet aukeavat.

– Älä mene vielä. Kyllä he huikkaavat sitten, kun lounas on valmiina, neuvotaan toimittajaa ulkona kiertävästä jonosta, kun hän yrittää mennä ennen aikojaan sisällä ruokalaan.

Työttömiä ulkona kiertävässä jonossa ei ole. Lounaalle työttömien ruokalaan ovat lähteneet lähinnä eläkeläiset.

– Täällä on vaan eläkeukkoja ja kaksi eläkemummoa, jonosta kuuluu.

Lue lisää: Timo Kiskonen on polkenut 20 vuotta tuttuun työttömien ruokalaan syömään – kun sitä ei enää ollut, arki suistui raiteiltaan: "Kyllä sitä syödä pitäisi"

Tehtaalta työttömäksi jäänyt löysi seuraa ruokalasta

Lounaspaikan vakiokävijä on 68-vuotias Tarmo Heletoja. Hän jäi työttömäksi Lappeenrannan Kaukaan tehtaalta kahdeksan vuotta sitten. Silloin tehtaalla työkaverit kertoivat edullisesta lounaspaikasta, ja sitä kautta Heletoja löysi paikan.

– Olen käynyt täällä noin kahdeksan vuotta. Aluksi en käynyt joka päivä. Sitten totesin, että täällä on hyvä ja edullinen ruoka ja aloin käydä useammin.

Heletoja on käynyt lähes joka päivä syömässä työttömien ruokalassa vuosien ajan. Nyt hän odottaa ensimmäisenä pääsyä uudelleen avattavaan lounaspaikkaan.

– On tätä odotettu. Puoli vuotta on joutunut tekemään itse ruoat, kun paikka on ollut kiinni, Heletoja naurahtaa.

Miehen mukaan hänellä on ruoanlaittotaito hyppysissä, mutta välillä meinaa laiskottaa. Varsinkin kesäkuumalla ruokaa ei huvittanut tehdä.

– Ja toisten tekemä ruoka maistuu paremmalta.

Asiakkaiden mukaan osa paikan hohdossa onkin seura, jossa asioita puidaan ja juttu kulkee.

Työttömien ruokalassa ei käy työttömiä

Työttömien ruokala perustettiin Lappeenrantaan 1990-luvun puolivälissä.

Ruokailijamäärät ovat vähentyneet viime vuosina. Tarmo Heletoja muistelee, kuinka aikaisempina vuosina jono kiemurteli pihamaalla portaita alas ja aina portille asti.

Viime keväänä ennen ovien sulkeutumista paikalle löysi vain kourallinen syöjiä, 15-30 ihmistä päivässä. Syömässä käyvät lähinnä eläkeläiset.

– Sakki on ikääntynyt. Osa on poistunut ja uusia ei ole tullut tilalle, kuvailee Heletoja väen vähenemistä.

Työttömiä paikassa näkyy harvoin.

– Eihän täällä työttömiä oikeastaan ole. En sitten tiedä, häpeävätkö he, että täällä on liian halpaa ruokaa, pohtii Heletoja.

Lounaan hinta vähävaraisille kuten eläkeläisille ja työttömille on 4 euroa. Muille hinta on 5,50.

Korona-ajan rajoitukset auttoivat yhdistyksen taloutta

Lounaspaikassa kassan takana häärii paikan toiminnanohjaajana Marja Pylkkö. Hän on lounaspaikkaa pyörittävän Lappeenrannan seudun työnhakijoiden yhdistyksen taloudenhoitaja ja tekee vapaaehtoistyötä lounaspaikassa.

– Mie olen helpottunut ja hyvilläni, kun viimein saatiin paikka auki, toteaa Pylkkö.

Työttömien ruokalan tilojen vuokranantaja on Valio, joka purki vuokrasopimuksen keväällä maksamattomien vuokrien takia.

Lounaspaikka saatiin kuitenkin uudestaan auki Lappeenrannan kaupungin avustusten turvin. Avustuksilla maksettiin muun muassa 5500 euron suuruiset vuokrarästit. Lisäksi kaupunki osallistui 5000 eurolla toiminnan uudelleen käynnistämiseen ja 6500 eurolla loppuvuoden vuokrien maksuun.

Lisäksi korona-ajan sulku auttoi siihen, että loppuvuodeksi yhdistyksen rahat riittävät nyt paremmin.

– Kaupungin avustuksista jää tänä vuonna vuokran lisäksi rahaa muuhun toimintaan, koska monta kuukautta meni ilman vuokramenoja, Pylkkö kertoo.

Nyt ruokailijoiden määrää yritetään kasvattaa. Sen takia työttömien ruokalan nimi on muutettu Ruokamestaksi. Lounasta saavat tulla syömään kaikki, eikä vain eläkeläiset ja työttömät.

– Monet luulivat aiemmin, että tämä on vain työttömille. Meille voi tulla kuka tahansa syömään, Marja Pylkkö sanoo.

Myös Lappeenrannan kaupunki toivoo toiminnan tukijana, että lounaalle löytäisivät entistä useammat ihmiset.

Marja Pylkkö toivoo, että syömässä kävisi päivittäin 30–40 ruokailijaa. Yhdistyksellä on vuokrasopimus voimassa vuoden loppuun Valion kanssa ja jatkokin näyttää valoisalta.

– Me alamme neuvotella jatkosta marraskuussa.Kaupunki ja Valio haluavat, että me jatkamme, toteaa Marja Pylkkö.

Vuoden ensimmäinen kala-ateria

Ensimmäisenä tiistaina lounaaksi oli tarjolla seileikettä, kuorittua perunaa, kastiketta, babyporkkanoita ja salaattia. Jälkiruoaksi oli suklaakakkua, ruokalan uudelleen avaamisen kunniaksi.

Kunovien avaamisesta on kulunut viisitoista minuuttia, on paikalla jo parisenkymmentä syöjää.

– Ihan hyvälle näyttää, sanoo Pylkkö mielissään kassan takana.

Tarmon Heletojan lautanen näyttää jo tyhjältä. Jäljellä on enää yksi peruna ja pala seileikettä.

– Oli kyllä maukasta, huokaisee Heletoja.

Heletojalle ruoka maistui, ja hän on tyytyväinen vuoden ensimmäisestä kala-ateriasta.

Kun iisalmelainen lääkärinä työskentelevä Pekka Honkakoski sai muutama vuosi sitten käyttöönsä Nasan käyttämää tekniikkaa, alkoivat kalliomaalausten tarinat aueta aivan uudella tavalla.

Valokuvausta harrastava Honkakoski käytti kalliomaalausten tutkimiseen paitsi tätä arkeologeillekin tuttua, satelliittikuvauksissa käytettyä menetelmää, mutta myös erityistä valotustekniikkaa. Näin kallioista alkoi paljastua uusia tarinoita paljon aiempaa enemmän.

Kun kalliomaalauksia löydettiin näin runsaasti, antoi se sijaa aivan uudenlaisille tulkinnoille.

Pohjoismaiden laajimmat ja vanhimmat ihmisen tekemät kalliomaalaukset ovat 3 500 – 7 000 vuotta vanhoja. Niitä voi löytää esimerkiksi Suomussalmelta, Hossan Värikalliolta sekä Mikkelin Astuvansalmelta. Näiden seutujen kalliomaalauksista on paljastunut teoksia, joita uudenlaisen tekniikan avulla on päästy tulkitsemaan paremmin.

Maalausten hahmoissa ja kuvastoissa voi nähdä samankaltaisuuksia esimerkiksi saamelaisten rumpujen kuviin.

Lue myös: Tutkimusmatkailija löysi Hossasta lisää kalliomaalauksia – hyödynsi NASAn menetelmiä

Voisiko kuvassa olla jumalatar Juksáhkkán esivanhempi?

Kalliomaalauksia tulkitessa kannattaa pitää mielessä, että kyseessä on tuhansia vuosia vanhoja teoksia aivan erilaisen kulttuurin aikakaudelta. Tulkinnoissa on Honkakosken mukaan pyöräytettävä omia ajatuksiaan lapsen ajattelutapaan, etteivät nykyiset tiedot ja ajatukset liikaa vääristäisi tulkintoja.

Honkakoski on pitkän linjan valokuvausharrastaja, joka on erityisen kiinnostunut harvinaisemmista kuvauskohteista, niin lumihiutaileista kuin juuri kalliomaalauksista. Honkakoski on omien sanojensa mukaan tutkimusmatkailija ja häntä kiehtovat usein sellaiset paikat, joihin ihan jokainen valokuvaaja ei välttämättä päädy.

Honkakoski havaitsi löytämissään maalauksissa hahmon, joka muistuttaa saamelaisrummuissa esiintyvää metsästyksen jumalatar Juksáhkkáá. Hahmo innosti häntä perehtymään saamelaiseen historiaan ja nykyaikaan.

– Kielitieteilijät arvioivat kalliomaalauksia tehneiden ihmisten puhuneen jotakin paleoeurooppalaista kieltä, koska saamen- ja suomen kielet olisivat heidän mielestään maalauksia nuorempia, kertoo Honkakoski.

Hän huomauttaa, että saamelaisten historiasta on arkeologista tietoa vasta 2 000 vuotta näitä maalauksia myöhemmin. Silti, jos nyt löydetyistä kalliomaalauksista ja jo aiemmin tiedetyistä asioista löydetään yhteneväisyyksiä, ovat tulokset Honkakosken mukaan erittäin tärkeitä.

Hän heittääkin haasteen tutkijoille: on heidän työnsä tutkia, mistä oikeasti on kyse.

– Onko jonkinlaista historiaa jäänyt unholaan tai onko kallioita maalanneiden ihmisten kulttuurista jäänyt jotain saamelaisten rumpujen kuviin? Jos näiden tietojen välissä on jonkinlainen linkki, toivoisin, että saamelaiset saisivat omaa esihistoriaansa paremmin esiin. Juuri nyt on suomalaisten ja saamelaisten tutkijoiden aika perehtyä tähän asiaan.

Saamelaismuseon arkeologi näkee monenlaisten tutkimusten mahdollisuuden

Saamelaismuseo Siidan arkeologi Eija Ojanlatva arvostaa Honkakosken tekemää työtä. Arkeologien keskuudessa puhetta uusista löydöksistä on hänen mukaansa riittänyt. Ojanlatva on vakuuttunut siitä, että Honkakosken uusi tutkimustapa ja uudet kuvat ovat tutkimusmaailmalle merkittäviä. Kyse on kalliomaalauksista, jotka ovat pitkältä aikaväliltä, yli 3 000 vuoden ajalta.

Suomessa kalliomaalauksia on suhteellisen paljon. Jos tarkastelee laajempaa aluetta esimerkiksi Norjaan ja Venäjälle saakka, on uusissa löydöksissä yhtäläisyyksiä näistä maista löydettyjen kalliomaalausten kanssa.

Kalliomaalauksista on aiemminkin ilmennyt kuvia, jotka ovat tuttuja saamelaismytologiasta: eläimiä, tuntureita, lintuja, ihmisiä metsästystä, kalastusta ja niin edelleen, luettelee Ojanlatva.

Hän lisää, että koko arktisen alueen maalausten tutkiminen olisi mielenkiintoista. Esimerkiksi kivikautisia maalauksia voitaisiin verrata 200 vuotta vanhoihin saamelaisrumpuihin. Jos jokin taho alkaa tutkimaan kalliomaalauksia, toivoisi Ojanlatva saamelaismuseon voivan olla työssä avuksi. Hän näkee saamelaisalueelta tulevan tiedon tärkeäksi osaksi mahdollista tutkimustyötä.

Arkeologian dosentti: kuvien ajatusmaailma näkyy myös saamelaisrummuissa

Kalliomaalauksista väitöskirjan tehnyt arkeologian dosentti Antti Lahelma on aiemmin tuonut esiin ajatuksen siitä, että vanhojen saamelaisrumpujen kuvamaailmassa on voinut säilyä jotain kalliomaalausajan kulttuurin ajattelutavoista. Pekka Honkakosken kokoama uusi dokumentaatio tukee Lahelman näkemystä.

Lahelman mukaan Honkakosken löydökset ovat mielenkiintoisia: osa on ollut tiedossa jo ennen, mutta osa tulkinnoista on aivan uusia.

– Kuvat ovat yhtäläisiä esimerkiksi Juksáhkkán kanssa, mutta se ei tarkoita sitä, että kuvien tekijät olisivat olleet saamelaisia tai saamelaisuutta olisi edes ollut silloin. Ei ole myöskään tietoa siitä, mitä kieltä he ovat puhuneet, kertoo Lahelma.

– Olivat ne sitte mitä tahansa ihmisiä ja puhuneet mitä tahansa kieltä, on maailmankuvassa sellaisia ominaisuuksia, joita on myöhemmin nähty saamelaisessa uskossa, hän jatkaa.

Lahelma kuitenkin muistuttaa, että kyse on monia tuhansia vuosia vanhoista maalauksista. Vaikka yhteneväisyyksistä saamelaisten kuvausten kanssa puhutaankin, ei voida sanoa, että nämä kalliomaalaukset olisivat saamelaiskulttuurista – toisin kuin vaikkapa rummuissa, joissa yhteys on voitu selvittää.

Lahelma suositteleekin ajattelemaan näitä maalauksia ikään kuin ihmiskunnan yhteisenä perintönä, eikä niitä kannata viedä hänen mukaansa poliittiseen kontekstiin lainkaan.

Vaikea sitä on kieltää: pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen tärkeimmässä työllistämiskeinossa eli "yksilöllisessä työnhaun mallissa" sekä Juha Sipilän (kesk.) hallituksen "omaehtoisen työnhaun mallissa" (jota myös aktiivimalli 2:ksi kutsutaan) on paljon samaa.

– Kuolleena syntynyt ajatus heräsi kuolleesta – ”aktiivimalli 2”, summasi Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski blogissaan.

Työministeri Jari Lindströmin (ps/sin.) omaehtoisen työnhaun malli kuopattiin kolmikannassa kevättalvella 2019. Sitä vastustivat palkansaajajärjestöt SAK ja STTK, eikä silloinen oppositiopuolue vasemmistoliittokaan sitä hyväksynyt.

”Hakemustehtailuun pakottaminen ei sovi suomalaisten oikeudentajuun. Työttömyyttä vastaan kamppaillaan parhaiten luomalla uusia työpaikkoja ja tukemalla ja kouluttamalla työnhakijoita”, Lindströmille osoitetussa vasemmistoliiton vetoomuksessa todettiin.

Keskiviikkona julkistetussa Marinin hallituksen versiossa hakematta jättämisestä selviää lyhyemmillä karensseilla, mutta ydinajatus on sama: työttömän pitää tapauskohtaisesti hakea 0–4:ää työpaikkaa, muuten kolahtaa karenssi. Hakemuksen kelvollisuutta arvioi TE-toimiston virkailija.

– Näin laveat puitteet työttömän työnhakijan kokeen läpäisemiseksi ei voi johtaa muuta kuin isoon sotkuun, työttömien Haapakoski jatkaa.

Silti malli meni nyt SDP:n, vasemmistoliiton, keskustan, vihreiden ja RKP:n hallituksessa läpi, vaikka porvarihallituksessa se kaatui. Miten se on poliittisesti mahdollista?

Miten malliin päädyttiin, Paavo Arhinmäki?

Oppositiokaudellaan vasemmistoliitto vastusti raivokkaasti Lindströmin omaehtoisen työnhaun mallia.

Nykyinenkin on vasemmistoliiton toiveiden kannalta kompromissi, myöntää puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.

Vasemmistoliitolle olisi kelvannut malli, jossa velvoitetta maksimissaan neljän työpaikan hakemisesta ei olisi ollut.

– Ollaan tyytyväisiä, että karensseja, jotka ovat olleet rajuja leikkauksia, kevennettiin merkittävällä tavalla.

– Kun me saimme karenssien lyhentämiset ja työvoimapalvelujen parantamiset mukaan, niin kompromississa on aina hyviä ja vähemmän hyviä osioita meidän näkökulmasta, Arhinmäki sanoo.

Hallitus käyttää 70 miljoonaa euroa 1 200 työntekijän palkkaamiseen TE-keskuksiin.

Tulevassa karenssimallissa työtön saa hakematta jättämisestä ensin huomautuksen, sitten viiden päivän ja seuraavaksi kymmenen päivän karenssin. Toistuvasta työnhakuvelvoitteen rikkomisesta seuraa työssäolovelvoite eli oikeus työttömyysturvaan palautuu vasta, kun työssäoloehto täyttyy.

Tällä hetkellä karenssi TE-toimiston työtarjouksesta kieltäytymisestä on 30–90 päivää. Toisaalta tulevaisuudessa karenssia aiotaan kuitenkin käyttää nykyistä useammin.

Arhinmäen mukaan yksilöllisen työnhaun mallin hyväksymistä helpotti nyt sekin, että edellisen hallituksen aktiivimallin ykkösosa oli aikaisemmin kumottu.

– Kun puhutaan aktiivimallista, ihmisille tulee ensimmäisenä mieleen Sipilän hallituksen rankaiseva malli, jonka ministeri (Aino-Kaisa) Pekonen (vas.) ensi töikseen purki.

Sipilän hallituksen säätämä, vuosina 2018 ja 2019 voimassa ollut aktiivimalli on eri asia kuin työnhaun velvoite, vaikka nimiensä perusteella ne menevät helposti sekaisin.

Aktiivimallissa työtön pystyi estämään 4,65 prosentin leikkauksen työttömyysturvaan tekemällä tarkastelujaksolla esimerkiksi tietyn tuntimäärän palkkatyötä, ansaitsemalla yrittäjänä noin 245 euroa tai osallistumalla työvoimakoulutukseen.

Arhinmäki haluaakin verrata yksilöllisen työnhaun mallia myös jo kuopattuun aktiivimalli ykköseen.

– Onhan tämä merkittävästi erilainen ja parempi kuin se malli, jota Sipilän hallitus julman aktiivimalli ykkösen perään ajoi, Arhinmäki näkee.

90-prosenttisesti sama malli. Onneksi se nyt näyttää kelpaavan. Kai Mykkänen

Mykkänen: Harmi ettei malli kelvannut kaksi vuotta sitten

Nykyinen oppositiopuolue kokoomus oli hallituksessa, kun aktiivimalli 2:sta valmisteltiin. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen mukaan on selvä, että kyse on käytännössä samasta työllisyysmallista.

– Kyllä se on 90-prosenttisesti sama työnhakuvelvoitteen malli, joka silloin oli Jari Lindströmin valmistelussa. Silloin se jäi vasemmiston ja ay-liikkeen voimakkaan vastustuksen takia eduskunnalle esittämättä, Mykkänen sanoo.

– Onneksi se nyt näyttää kelpaavan.

Hän painottaa, että karenssi on sekä Marinin hallituksen mallissa että kuopatussa Lindströmin mallissa kovempi kuin aktiivimalli 1:ssä.

Kokoomus kannattaa työnhaun mallia oppositiossakin, mutta Mykkänen pitää harmillisena sitä, ettei sitä saatu ensimmäisellä kerralla poliittisista syistä voimaan vajaat pari vuotta sitten.

– Jos eduskunta olisi sen silloin säätänyt, meillä olisi jo 10 000 työllisen lisäys rullaamassa. Mutta mieluummin myöhään kuin ei milloinkaan, Mykkänen sanoo.

Mykkänen kiittelee hallitusta investoinneista työvoimapalveluihin. TE-keskusten työvoimaa Mykkänen olisi lisännyt hallitustakin enemmän.

– Muistutan, että meillä on 120 000 työtöntä enemmän kuin vuotta aiemmin eli asiakkaitakin on enemmän.

Nyt työvoimapalveluihin ollaan palkkaamassa 70 miljoonalla eurolla 1200 uutta työntekijää.

– Hallitus teki Säätytalolla neljän miljardin lisäykset, ja siitä pari prosenttia meni työvoimapalveluihin, olisin enemmän panostanut tähän vielä enemmän.

Keskusta "kaksoisagenttina" mallia rakentamassa

Keskusta oli pääministeripuolue, kun velvoittavaan työnhakuun perustuvaa mallia edellisen kerran rakennettiin. Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko oli tuolloin hallituksen perhe- ja peruspalveluministeri.

Saarikon mukaan mallissa on paljon samoja piirteitä kuin aktiivimalli 2:n valmistelussa.

Velvoittavuutta ei ole kokonaan poistettu.

– Ei voi olla niin, että Suomessa on yhtäaikaisesti paljon työttömiä ja toisaalta avoimia työpaikkoja. Näiden asioiden pitää kohdata paremmin.

– Sen lisäksi, että tulee ehkä enemmän karensseja, ne ovat myöskin kohtuullisempia sitä kautta ne tulevat varmasti helpommin käyttöön.

Isoin ero on Saarikon mukaan työvoimapalveluihin investoiminen, kuten 70 miljoonan lisäraha henkilökunnan palkkaamiseen.

– Kaiken ydin on myös siinä, että samanaikaisesti tehdään merkittävä lisäpanostus työvoimapalveluihin niin, että aidosti meidän viranomaisten tehtävä on auttaa työn löytymiseen niin, että se työttömyysjakso jää mahdollisimman lyhyeksi.

Malli on tulossa voimaan työ- ja elinkeinoministeriön mukaan aikaisintaan 2022.

Keskustelu Helsingin keskustan elinvoiman säilymisestä saa jälleen uusia kierroksia. Kaupungin ydinkeskustaa kehittävän Helsinki City Markkinointi ry:n teettämän kyselyn mukaan noin kaksi kolmasosaa jäsenyrityksistä kertoi koronan laskeneen liikevaihtoa rajusti. Valtaosa kertoi myös joutuneensa lomauttamaan väkeä.

Kultasepänliike Tillanderin toimitusjohtaja Tina Tillander sanoo kymmenien vuosien kokemuksellaan, että korona on vain korostanut jo pitkään ydinkeskustassa jatkunutta kehitystä.

– Ongelma ei ole pelkästään korona, vaan ongelmia on ollut jo pitkään. Täällä ei ole niin paljon ihmisvirtaa kuin aikaisemmin, Atelier Torbjörn Tillanderin toimitusjohtaja Tina Tillander sanoo.

Kauppaketju HOK-Elannon kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen puolestaan toteaa, että koronan aikana on käynyt hyvin selväksi, miten tärkeitä keskustan ulkopuolelta tulevat asiakkaat ovat ydinkeskustan elinvoimalle.

Karjalaisen mukaan kaupalliset palvelut ovat selvinneet keskustan ulkopuolella koronasta pienemmin kolhuin.

Helsingin kauppakamarin maankäyttö- ja liikenneasioiden päällikön Tiina Pasurin mukaan ydinkeskustan ulkopuolella kauppa käy, koska siellä on asuttu, oltu ja tehty töitä myös koronarajoitusten aikana.

– Päivittäistavarakaupalla on mennyt hyvin korona-aikana, mutta ei täällä keskustassa, koska täällä ei ole ihmisiä. He ovat asioineet korostetusti lähikeskuksissaan.

Yritysten terveiset päättäjille ovat, että matkustusrajoituksiin odotellaan helpotuksia ja etätyösuositus pitäisi poistaa. Myös koronaa koskeviin ohjeistuksiin toivotaan lisää selkeyttä.

Autoilun rajoittaminen huolettaa yrittäjiä

Pidemmällä tähtäimellä yrittäjien huolet liittyivät erityisesti liikenteeseen ja uusiin kauppakeskuksiin. Vastaajat pitivät tulevaisuuden uhkina erityisesti yksityisautoilun rajoittamista ja uusien ostoskeskusten avaamista.

HOK-Elannon kinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen kertoo olevansa erittäin huolissaan Helsingin viime aikaisesta kaupunkisuunnittelun kehityksestä. Karjalaisen mukaan kaupungin ydinkeskustan haastajat voittavat, jos keskustan saavutettavuutta henkilöautoilla heikennetään.

– Argumenttina on usein, että suurin osa asiakkaista tulee kivijalkaliikkeisiin julkisilla tai kävellen. Näinkin on, mutta autolla liikuva voi ostaa jopa nelinkertaisesti enemmän, Karjalainen lataa.

Hänen mukaansa kaikkia asiakasryhmiä kuitenkin tarvitaan.

– Keskustaa ei voi rakentaa vain Helsingin niemellä asuvien varaan. Heidän ostovoimansa ei yksinkertaisesti riitä nykyisten palvelujen ja elinvoimaisen keskustan ylläpitämiseen, Karjalainen sanoo.

Hänen mielestään keskustan suunnittelua pitää katsoa laaja-alaisemmin.

– Liikenne ja saavutettavuus eri kulkumuodoilla on yksi erittäin tärkeä asia, Karjalainen summaa.

Apulaispormestari Sinnemäki toppuuttelee kritiikkiä

Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) toppuuttelee suunniteltua kävelykeskustaa koskevaa kritiikkiä. Sinnemäen mukaan kasvava määrä ihmisiä tulee kaupungin ydinkeskustaan nyt ja tulevaisuudessa joukkoliikenteellä.

Sinnemäki sanoo, että yksityisautoilu ei ehkä kasva, mutta ei juuri vähenekään. Sinnemäki toteaa, ettei keskustaan autoja oikein nykyistä enempää mahtuisikaan.

– Tärkeintä on, että keskusta on hyvin saavutettavissa.

Kyselyn tehnyt Helsinki City Markkinointi ry on ydinkeskustan kiinteistönomistajien, yrittäjien ja kaupungin yhteistyöelin, jonka tavoitteena on keskustan viihtyisyyden ja vetovoiman lisääminen.

Elinvoima vaatii myös asuntoja ja työpaikkoja

HOK-Elannon kiinteistöjohtajan Jyrki Karjalaisen mukaan ydinkeskustan elinvoiman säilyminen pidemmällä tähtäimellä vaatii myös sekoittunutta kaupunkirakennetta, jossa ei unohdeta asumista ja työpaikkoja.

– Vetovoima on uhattuna, jos alueella ei enää asuta ja käydä töissä, vaikka siellä vietettäisiinkin vapaa-aikaa. Keskusta ei pyöri vain turismin, kulttuurin ja palveluiden voimalla, Karjalainen sanoo.

Lähes kaikki kyselyyn vastanneista kertoivat uudistaneensa toimintaansa, mikä saattaa selittää sen, että yli puolet vastanneista yrityksistä näki lähitulevaisuuden toiveikkaana.

Noin puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi syksyllä tilanteen menevän jonkin verran parempaan suuntaan, kolmannes katsoi tilanteen heikkenevän ja loput katsoi tilanteen pysyvän samankaltaisena.

Keskustaan toivotaan tapahtumia ja elämyksiä

Helsinki City Markkinointi toteutti kesällä ja syksyn alussa kaksi kyselyä: Downtown Helsinki Pulssin, joka tunnusteli yhdistyksen jäsenistön käsityksiä koronakevään ja -kesän jälkeisestä tilanteesta, ja kävijäkyselyn, joka selvitti Helsingin ydinkeskustan kävijöiden ja asukkaiden toiveita heinä- ja elokuussa. Tiukimpien koronaeristystoimien höllentyessä ihmiset toivoivat Senaatintorin suurterassin tyyppisiä tapahtumia lisää.

Yleisesti toivottiin myös kävelykeskustan laajentamista, viihtyisyyden lisäämistä eri tavoin, sekä pyöräilyn helpottamista. Keskustan kävijöille tehtyyn kyselyyn vastanneista 38 prosenttia toivoi myös lisää tapahtumia, musiikkia ja kulttuuria.

Suurin osa keskustan kävijäkyselyyn vastanneista kertoi olevansa liikenteessä joko loman tai vapaa-ajan vieton merkeissä.

Moni toivoi voivansa tukea paikallisia yrittäjiä. Yhtä moni vastaajista, jotka olivat siirtyneet verkkoasiointiin koronan takia, kokivat tärkeäksi asioimisen kivijalka- ja erikoisliikkeissä, tukeakseen niiden toimintaa.

Helsingin ydinkeskustan toimijoille on tullut jatkuvasti uusia vetovoimaisia haastajia, kuten kauppakeskus Tripla Pasilassa ja Kalasataman kauppakeskus sekä Espoon Leppävaarassa sijaitseva suuri kauppakeskus Sello.

– Yritykset siirtävät toimintojaan näihin, Karjalainen sanoo.

Myös HOK-Elanto muutti juuri pääkonttorinsa Pasilan Triplaan Lassilasta.

Kävijäkyselyyn vastasi 342 henkilöä. Helsinki City Markkinointi ry:n jäsenkyselyyn vastasi 21 yritystä.

Lue myös:

Helsingin Senaatintorin jättiterassi oli niin suosittu, että nyt keskustellaan jo toiminnan jatkamisesta – Kävijöitä oli arviolta 400 000 tänä kesänä

Painajaisten kevät ostosparatiiseissa: Kauppakeskusten myynti romahti ja toipuminen yllätti – entiseen ei ole paluuta

Onko Helsingin kivijalka murtumassa? Yrittäjät kipuilevat korkeiden vuokrien kanssa: "Todella moni on lopettanut, kyllä se huolestuttaa"

Paraatipaikka keskellä Helsinkiä muuttuu täysin: arkkitehtuurikilpailussa etsitään ehdotuksia useista uusista rakennuksista Elielinaukiolle

Hallitus ilmoitti budjettiriihessä sopineensa toimista, joiden tarkoituksena on tuoda 31 000–36 000 lisätyöllistä vuosikymmenen loppuun mennessä.

Hallitus myös päivitti työllisyystavoitettaan. Hallitusohjelmassa tavoiteltiin 60 000 työllisen lisäystä hallituskauden loppuun mennessä. Nyt määrä on nostettu 80 000 henkilöön, mutta aikajänne on vuosikymmenen loppuun, sillä alunperin tavoiteltua työllisyyden kasvua ei pidetä realistisena koronaviruksen aiheuttamassa syvässä taantumassa.

Budjettiriihessä eilen keskiviikkona sovittujen toimien vaikutukset arvioidaan valtiovarainministeriössä. Virkamiesten arviot perustuvat tavallisesti taloustieteen tutkimuskirjallisuuteen, jossa on tutkittu vastaavien toimien vaikutuksia muualla maailmassa.

Yle kävi läpi valtiovarainministeriön julkistamia laskelmia budjettiriihessä sovituista työllisyystoimista. Laskelmat ovat alustavia ja arviot voivat muuttua jatkovalmistelussa.

Pohjoismaisen työnhaun malli

Valtiovarainministeriö arvioi, että työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltu pohjoismaisen työnhaun malli vahvistaisi työllisyyttä noin 9 400 henkilöllä. Hallituksen budjettiriihen jälkeen esittämä arvio puolestaan on 9 500–10 000 lisätyöllistä.

VM:n laskelmissa perataan mallin keskeisiä ominaisuuksia. Suurin vaikutus olisi työnhaun tehostamisella. Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana työnhakijaa haastatellaan TE-toimistossa aiempaa useammin. Tämän arvioidaan tuovan 8 600 työllistä lisää.

Kaavaillussa mallissa työntekijän olisi haettava noin yhtä työpaikkaa viikossa. Hakuvelvoitteen arvioidaan vähentävän työllisten määrää 1 200 henkilöllä, mikäli samalla luovutaan nykyisistä velvoittavista työtarjouksista, joita VM pitää tehokkaana keinona kasvattaa työllisyyttä.

Valtiovarainministeriö arvioi, että työnhakuvelvoitteella ei olisi juuri vaikutuksia, sillä se vaikuttaisi vain niihin, jotka hakevat nykyisellään vähempää kuin neljää työpaikkaa kuukaudessa. Tämä ryhmä on VM:n mukaan pieni, minkä vuoksi myös vaikutukset olisivat vähäisiä.

Työnhaun aktiivisuuden tarkempi valvonta ja sanktiojärjestelmä puolestaan toisi VM:n mukaan 2 000 lisätyöllistä.

Laskelmissa hyödynnetään erityisesti Ruotsissa ja Tanskassa tehtyjä tutkimuksia työttömyyden alkupuolella tehtyjen määräaikaishaastattelujen vaikutuksesta työllisyyteen.

Muistiossa ei arvioida, miten uudistus kokonaisuutena vaikuttaa julkiseen talouteen.

Työllisten määrän kasvaminen tuo lisää verotuloja ja vähentää maksettavien tukien määrää, mutta toisaalta henkilökohtaisen palveluiden lisääminen te-toimistoissa tarkoittaa lisämenoja. Hallitus osoitti budjettiriihessä 70 miljoonaa euroa te-palveluiden määrärahoihin.

Yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostaminen

Ikääntyneiden työllisyysasteen nostamisessa hallitus syötti pallon työmarkkinajärjestöille.

Järjestöjen on esitettävä marraskuun loppuun mennessä toimia, jotka nostavat yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta. Toimien lopputuloksena pitäisi saada 10 000–12 000 työllistä vuosikymmenen loppuun mennessä. Toimenpiteiden pitäisi myös kokonaisuutena vahvistaa julkista taloutta.

Mikäli halutunlaisia toimia ei kuulu, hallitus on luvannut tehdä itse vaadittavat päätökset joulukuussa. Käytännössä haluttuja työllisyysvaikutuksia on vaikea saada ilman, että niin sanottuun eläkeputkeen eli ansiosidonnaisen lisäpäiviin tehdään muutoksia.

Valtiovarainministeriön taustalaskelmissa näitä työllisyysvaikutuksia ei arvioida, sillä konkreettisista toimista ei ole vielä tarkempaa tietoa.

Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen

Valtiovarainministeriö arvioi, että varhaiskasvatusmaksujen alentaminen parantaa työnteon kannustimia. Työnteosta jää siis enemmän käteen, kun lasten vieminen päiväkotiin ei vie palkasta yhtä suurta osaa kuin aikaisemmin.

Varhaiskasvatusmaksun alentamista koskevien vaihtoehtojen laskemisessa valtiovarainministeriö käyttää omaa mikrosimulointimalliaan. Sen perusteella hallituksen eilen ilmoittama päätös varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta toisi 2 500–3 700 työllistä.

Työllisyyden kasvu tuo valtiolle lisää verotuloja ja säästää sosiaaliturvamaksuissa. Kääntöpuolena varhaiskasvatusmaksujen alentaminen heikentää julkista taloutta vähentämällä varhaiskasvatuksesta saatavia tuloja ja kasvattamalla varhaiskasvatuksen kysyntää. Rahaa menisi siis aiempaa enemmän esimerkiksi varhaiskasvatuksen henkilöstön palkkaamiseen.

Työllisyyden kasvusta huolimatta varhaiskasvatusmaksujen alentaminen heikentäisikin VM:n arvion mukaan julkista taloutta noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa.

Hallituksen eilen budjettiriihen jälkeen julkaisemassa muistiossa viitataan toiveikkaasti siihen, että varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvu voitaisiin toteuttaa niin, että kiinteät kustannukset eivät merkittävästi kasvaisi.

Tässä perusteluna on varhaiskasvatusikäisten ikäluokkien pienentyminen. Aiempaa isompi osa vanhemmista voisi siis käydä töissä ilman, että lapsimäärä varhaiskasvatuksessa merkittävästi kasvaisi.

Valtiovarainministeriön laskelmissa tähän mahdollisuuteen ei viitata.

Oppivelvollisuusiän pidentäminen

Hallituksen kaavailema oppivelvollisuusiän pidentäminen vahvistaisi valtiovarainministeriön mukaan työllisyyttä noin 1 600 henkilöllä vuosikymmenen loppuun mennessä, jos pidentäminen astuu voimaan vuonna 2021.

Positiiviset työllisyysvaikutukset näkyisivät vasta vuodesta 2023 lähtien. Työllisyysvaikutukset kasvaisivat vuosien mittaan useamman ikäluokan siirtyessä työelämään. Hyvin pitkällä aikavälillä, vuoteen 2065 mennessä, työllisyysvaikutus olisi VM:n mukaan noin 15 000 henkilöä.

VM:n muistiossa viitataan Talouspolitiikan arviointineuvoston raporttiin, jonka mukaan oppivelvollisuusiän pidentäminen vahvistaa julkista taloutta vasta pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä kyseessä on julkista taloutta heikentävä uudistus.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 18.9. klo 23.

Lisää aiheesta:

Näin hallitus muuttaa työttömien elämää: Työnhakuun uusi velvoite, karenssit lievenevät, virkailija tavattava yhä useammin

Ministerienkin kuuntelema Vesa Vihriälä: Hallituksella löysät eväät talouden oikaisuun

Analyysi: Eläkeputken loppu häämöttää – Hallitus teettää likaisen työn järjestöpomoilla

Uuden sote-järkäleen lausuntokierros lähenee loppuaan. Yli 1200 sivun lakipaketti lähti lausuntokierrokselle kesäkuussa, ja lausuntoaika päättyy tämän syyskuun loppupuolella.

Mikä lakipaketissa on hyvää ja huonoa? Miltä näyttävät sen mahdollisuudet tulla hyväksytyksi eduskunnassa?

Kysyimme asiaa neljältä sosiaali- ja terveydenhuoltoon perehtyneeltä asiantuntijalta: Yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Krögeriltä, professori, terveystaloustieteen dosentti Markku Pekuriselta, sosiaalityön emeritaprofessori Anneli Pohjolalta ja dosentti, Liina-Kaisa Tynkkyseltä.

1. Uudessa sote-mallissa rönsyjä on karsittu

Kaikki asiantuntijat kiittelevät sitä, että uusi ehdotus on edellistä, Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote-mallia yksinkertaisempi.

Myös valmistelutyö saa kiitoksia, massiivinen 1208 sivun paketti tuli kerrankin valmiiksi aikataulussaan – koronakriisistä huolimatta.

Helsingille ja 21 uudelle sote-maakunnalle siirtyy hallituksen lakiluonnosten mukaan vain sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi.

Edellisiin esityksiin verraten rönsyjä on karsittu. Vuonna 2011 aloittanut Jyrki Kataisen (kok.) hallitus teki soten varjolla kuntauudistusta. Viime hallituskaudella taas Juha Sipilän johdolla luotiin laaja-alaista maakuntahallintoa ja valinnanvapauden monituottajamallia. Nyt keskitytään tiukemmin sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen.

2. Uudellamaalla voi muhia ongelma

Sosiaali- ja terveysministeriö neuvotteli Uudenmaan erillisratkaisua yhdessä alueen kuntien ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kanssa. Ratkaisusta päästiin sopuun 2019 joulun alla.

Uudellemaalle on tulossa neljä sote-maakuntaa ja Helsinki. Malli on muiden kuin Helsingin osalta kolmiportainen. Ensimmäisellä portaalla kunnat vastaavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä neljässä sote-maakunnassa. Seuraavalla tasolla sote-maakunnat ja Helsinki vastaavat perusterveydenhuollosta, sosiaalipalveluista ja osasta erikoissairaanhoitoa. Lisäksi HUSin tehtäväksi jää vielä osa erikoissairaanhoidosta.

– Jos tämä ei ole varsinainen hallintohimmeli, niin mikä sitten on, huomauttaa dosentti Liina-Kaisa Tynkkynen.

Kun palvelujen järjestäjiä on monta, niin Uudellamaalla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteensovittaminen jää vajaaksi.

– Eli alueella, jossa asuu noin yksi kolmasosa Suomen väestöstä, ei pitkään tavoiteltu yhden johdon alaisuus toteudu siten kuin muualla maassa, Tynkkynen sanoo.

Hänen mukaansa tämä on jonkinlainen riski. Voi olla, että kustannusten kasvua ei saada hillittyä, eivätkä perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto vahvistu.

– Sen ei kuitenkaan tarvitse merkitä uudistuksen tavoitteiden vesittymistä, Tynkkynen sanoo.

Paljon riippuu esimerkiksi omistajaohjauksesta, työnjaosta ja työvoimasta: kuinka hyvin sote-maakunnat ja Helsinki onnistuvat ohjaamaan HUSia ja miten työvoima jakautuu eri alueiden kesken.

– Alkavatko sote-maakunnat keskenään kilpailla vähistä hoitajista ja lääkäreistä ja päästäänkö työnjaosta sopuun, Tynkkynen kysyy.

Toisaalta lähipalvelujen näkökulmasta hän pitää Uudenmaan ratkaisua perusteltuna.

– Ihmisen vaikutusmahdollisuudet oman sote-maakuntansa asioihin voivat olla paremmat, dosentti Liina-Kaisa Tynkkynen arvioi.

3. Ulkoistuksien kieltämisistä riidellään vielä

Uudessa sote-lainsäädännössä täsmennetään sitä, mitä palvelujen järjestäjältä eli sote-maakunnalta vaaditaan: mitä sote-järjestäjän pitää tuottaa itse ja mitä se voi hankkia ulkopuolelta.

Kunnilla on tällä hetkellä varsin suuri vapaus tehdä erilaisia ratkaisuja sote-palveluiden järjestämiseksi. Yritykset hoitavat pienempiä tai suurempia kokonaisuuksia kuntien palveluista.

Emeritaprofessori Anneli Pohjolan mielestä on myönteistä, että tulevaisuudessa palvelut pohjautuvat aiempia sote-malleja selkeämmin julkiseen vastuuseen

– Sote-maakunnilla pitää olla itsellään riittävä oma palvelutuotanto, jotta palvelut voidaan kaikissa olosuhteissa turvata kaikille ihmisille mahdollisimman yhdenvertaisesti. Erityisesti sosiaalihuollon asiakkaiden kannalta tämä on merkityksellistä, koska päätökset palveluiden antamisesta asiakkaalle kuuluvat julkiselle vallalle.

Samaa sanoo Tampereen yliopiston Liina-Kaisa Tynkkynen. Julkisen vallan pitää lähtökohtaisesti vasta sosiaali- ja terveyspalveluista.

Hän tulkitsee hallituksen esitysluonnosta niin, että laajamittaisille ulkoistuksille halutaan nyt laittaa piste.

– Joidenkin nyt jo tehtyjen ulkoistussopimusten mahdollinen mitätöinti on kuitenkin kova toimi, jonka vaikutuksia niin sote-maakunnille kuin yrityksille on vaikea arvioida. Se vaikutusarvioissa myös todetaan. Sote-maakunnille aiheutuvista korvauksista olisi hyvä saada tarkempia arvioita, koska joillekin maakunnille tämä voi olla taloudellisesti merkittävä kysymys.

Toisaalta se, mitä käytännössä tapahtuisi, ei ehkä ole niin radikaalia.

– Sote-maakuntien kyky kasvattaa omaa tuotantoaan voi olla rajallinen, Tynkkynen sanoo.

Hän arvioi myös, että muutokset esimerkiksi asumispalveluissa tuskin ovat isoja.

– Esimerkiksi vanhojen ihmisten asumispalveluissa, joissa yritykset tuottavat merkittävän osan palveluista, suuria muutoksia tuskin tapahtuu.

4. Kumpi kannustaa tehokkuuteen, riittävä rahoitus vai krooninen rahapula?

Rahoitus on yksi sote-uudistuksen kiistakapula.

Sote-maakuntien rahoitus perustuu pääosin väestön palvelujen tarpeeseen. Maakunnat saavat noin 80 prosenttia rahoistaan väestön palvelutarpeita kuvaavien tekijöiden perusteella.

Näitä ovat maakunnan ikärakenteen ja erilaisten sosio-ekonomisten tekijöiden lisäksi muun muassa kustannuksiltaan merkittävien sairauksien yleisyys maakunnassa.

Rahoitusmallin hyötyjiä ovat köyhemmän ja sairaamman väestön sote-maakunnat – paremmassa taloudellisessa tilanteessa olevat ja terveemmän väestön alueet kärsivät.

Esimerkiksi Helsingin, Länsi-Uusimaan ja Pohjanmaan rahoitus tulee supistumaan merkittävästi.

HUSin hallitus lausui vastikään, että se ei näe sote-uudistuksen edistämistä mahdollisena ilman rahoitusmallin merkittävää muuttamista. Lausunnossa todetaan myös, että toteutuessaan rahoitusmalli veisi pohjan yhdenvertaiselta erikoissairaanhoidolta ja romuttaisi koko maan erikoissairaanhoitojärjestelmän.

Kiivasta keskustelua voi syntyä siitäkin huolimatta, että muutoksen vaikutuksia vaimennetaan seitsemän vuoden siirtymäajalla. Sen aikana rahoituksen maakuntakohtaiset muutokset rajataan vuosittain euromääräisesti.

– Pitkä siirtymäaika antaa maakunnille aikaa sopeuttaa toimintaa muuttuvaan rahoitusraamiin ja rahoituksen tasoa korjataan jälkeenpäin, jos ilmenee, ettei rahoitus ole ollut koko maan tasolla riittävä, professori Markku Pekurinen sanoo.

Ongelmana Pekurinen pitää sitä, että vaikka väestön palvelutarpeen ennakoidaan kasvavan lähivuosina noin 1,2 prosenttia vuodessa, kasvua ei oteta rahoituksessa huomioon täysimääräisesti. Jo tiedossa olevasta maakuntien rahoitustarpeen kasvusta jätetään 20 prosenttia huomioon ottamatta.

– Tälle on vaikea nähdä perusteltua syytä. Riittämätön rahoitus ei ole uskottava, Markku Pekurinen sanoo.

Rahoituksen lähtökohtaista riittämättömyyttä ihmettelee myös professori Kröger.

– Esimerkiksi vanhuspalvelut ovat jo nykyisinkin alirahoitettuja ja palvelujen tietoinen alirahoittaminen on vastakkainen uudistuksen keskeisen tavoitteen kanssa. Siis sen, että kaikille turvataan riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Lain perusteluissa otaksutaan, että antamalla sote-maakunnille tarvetta niukempi rahoitus, niillä olisi kannuste sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun hillintään.

– Näin voi toki olla, mutta itse ennakoin sen johtavan moraalikatoon. Eli siihen, että jos lähtökohtaisesti tiedetään, ettei raha riitä, sen käyttöä ei myöskään seurata riittävällä vakavuudella, professori Pekurinen sanoo.

5. Uudistus ei ole palvelu-uudistus – nyt tehdään hallintouudistusta

Yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger sanoo, että sote-uudistuksen tavoitteita ei oikeastaan voida saavuttaa.

– Niiden saavuttamiseksi pitäisi uudistaa palvelut, nyt tehdään hallintouudistusta.

Hänen mukaansa esimerkiksi hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen eivät toteudu pelkästään luomalla sote-maakuntia.

Myös Liina-Kaisa Tynkkynen sanoo, että lakipaketissa on kyse nimenomaan hallinnon uudistamisesta – jota sitäkin tarvitaan.

– Silti palvelujen uudistukset, ja panostukset hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ovat avainasemassa tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma kulkee nytkin omia ratojaan, ja sitä tehdään hallinnon uudistuksen rinnalla.

Lakiehdotuksen sote-malli tarkoittaa myös valtionohjauksen merkittävää kasvua. Krögerin mukaan vuoden 1993 valtionosuusuudistuksen tuoma hajauttaminen puretaan pitkälti näillä suunnitelmilla.

– Silloin valtionohjauksen ajateltiin olevan haitallista, näin ajat muuttuvat, professori Kröger sanoo.

Professori Pekurinen ja dosentti Liina-Kaisa Tynkkynen pitävät valtion ohjauksen vahvistamista monelta osin perusteltuna. Onhan kysymys valtion rahasta. Toisaalta tiukka valtionohjaus herättää kysymyksen sote-maakuntien itsehallinnosta ja liikkumavarasta.

– Niiden päätösvalta jää melko kapeaksi. Jos sote-maakunnille annetaan myöhemmin verotusoikeus, se lisäisi niiden liikkumavaraa, Pekurinen ja Tynkkynen pohtivat.

Valtion ohjauksen kasvattaminen herättää myös kysymyksen siitä, mihin valtio aikoo uutta valtaansa käyttää.

– Nouseeko tärkeimmäksi tavoitteeksi palvelujen yhdenvertainen saatavuus vai kustannusten kasvun pysäyttäminen? Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat molemmat mukana ohjaamassa sote-maakuntia ja voi ennakoida, että ne painottavat eri tavoitteita, Teppo Kröger huomauttaa.

6. Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus on aina vain pelkkä terveysuudistus

Sosiaalityön professori Anneli Pohjola sanoo, että sote-uudistusta vaivaa edelleen terveydenhuoltokeskeisyys. Vaikka tutkimuksin on kiistatta osoitettu, miten sosiaaliset tekijät vaikuttavat suuresti myös terveyteen ja sairastavuuteen.

Sosiaalihuolto on merkittävä myös julkisten menojen kannalta. Siihen kuuluvat esimerkiksi vanhojen ihmisten ja vammaisten asumispalvelut, vanhojen kotihoito ja lastensuojelu.

Sosiaalihuollon osuus on 6,7 miljardia. Eli lähes yhtä paljon kuin paljon keskustelua herättävän erikoissairaanhoidon menot, jotka ovat 6,9 miljardia. Syytä on myös huomata, että sosiaalihuollon menot ovat puolta suuremmat kuin perusterveydenhuollon kustannukset, jotka ovat 3,3 miljardia.

– Perustellusti odottaisi, että tällaisen suuruusluokan toimintaa haluttaisiin tarkastella uudistuksessa huolella, Anneli Pohjola sanoo.

Hän muistuttaa myös siitä, että sosiaalihuollon jääminen uudistuksen sivuosaan asettaa sen asiakkaat ja heidän palvelujensa vahvistamisen heikkoon asemaan.

– Osa heistä saattaa olla myös juuri niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat sekä sosiaali- ja terveyspalveluja, joiden yhteensovittamista uudistuksella piti parantaa. Miten paljon palveluja tarvitsevien palveluja oikeasti kehitetään, Pohjola kysyy.

7. Jokohan tällä sote-draaman tuotantokaudella päästäisiin maaliin?

Asiantuntijat arvioivat, että tämänkertaisen lakipaketin läpimenomahdollisuudet ovat kohtalaisen hyvät.

Professori Markku Pekurinen sanoo, että rahoitusmallia on tarpeen tuoda lähemmäksi reaalimaailmaa, mutta lakipaketti on selvästi edellistä realistisempi, ja sen soisi menevän läpi muutamalla parannuksella.

Professori Teppo Kröger sanoo, että valmistelutyö on ollut huolellista ja perusteellista.

Professori Anneli-Pohjola ja dosentti Liina-Kaisa Tynkkynen arvioivat, että sisällölliset riskit liittyvät Uudenmaan erillisratkaisuun ja ulkoistusten mitätöimiseen.

– Selvää turnausväsymystä on havaittavissa. Eiköhän meistä aika moni toivo, että vihdoin päästäisiin käytännön tekoihin, professori Pohjola sanoo.

Voit keskustella aiheesta jutun lopussa 18.9. klo 23 asti.

Lue myös:

Suuret kaupungit näreissään: Hallituksen sote-ehdotus sortaa niitä

Analyysi: Uusi sote-malli ei murehdi säästöistä, mutta rahasta revennee vielä riitoja

Analyysi: Pysyykö sote-kone tällä kertaa ilmassa? Jälleen pöydässä on ehdotus, jonka perustuslaillisuutta ei tiedetä

Analyysi: Yhden sortin sote-soppa tämäkin, ministeriö pyysi kielenhuoltajien apua nimisotkuun – maakunta ei voi olla monen alueen nimi

Venäjä yrittää jälleen vaikuttaa Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Asiasta kertoi liittovaltion poliisin FBI:n johtaja Christopher Wray edustajainhuoneen kotimaan turvallisuuden komitelle.

Venäjän vaikutusyritykset suuntautuvat erityisesti demokraattiehdokas Joe Bidenia vastaan.

Wray sanoi olevansa erityisen huolissaan Venäjän jatkuvasta "valeuutisrummutuksesta", joka saa aikaan vastakkainasettelua ja ristiriitoja. Se voi myös johtaa siihen, etteivät kansalaiset luota vaalien demokraattiseen lopputulokseen.

Venäjä levittää viestiä, jonka tarkoituksena on halventaa Bidenia, joka on presidentti Trumpin vastaehdokas. Venäjä yrittää myös heikentää Venäjä-vastaista ilmapiiriä, joka on sen mielestä vallalla osassa Yhdysvaltain hallintoa.

Yhdysvaltain viranomaiset eivät kuitenkaan ole havainneet Venäjän taholta samanlaista pyrkimystä puuttua itse äänestysprosessiin, jollainen viime vaalien jälkeen paljastui.

Kiina ja kotimaan ääriryhmät

Kiina ei yritä vaikuttaa varsinaiseen presidentinvaaliin, Wray kertoi. Hänen mukaansa FBI uskoo Kiinan lähtevän siitä, että Trump häviää vaalit. Tämä sopii Kiinalle, koska Trumpia pidetään arvaamattomana. Kiina yrittää nyt vaikuttaa siihen, että siihen kohdistuva kritiikki laimenee.

Yhdysvallat toimii nyt erittäin tehokkaasti, jotta Kiina ei saisi haltuunsa yhdysvaltalaista huipputeknologiaa. Tämä pyrkimys auttaa myös vastavakoilua, mistä on seurannut, että Kiinan erilaisia vaikutusyrityksiä paljastuu vähän väliä, Wray kertoi komitealle.

Keskustelussa kysyttiin Wrayltä maata repivistä rotumellakoista ja vasemmistolaisen anarkistiliikkeen Antifan vaikutuksesta niihin. Wray kiisti, että Antifa olisi suurin kansallinen turvallisuusuhka, kertoo Bloomberg-uutistoimisto.

Wray kertoi, että Yhdysvaltain viranomaiset ovat viime kuukausina ottaneet tutkintaan lukuisia väkivaltaisia ääriryhmiä. Niistä valtaosa on ollut valkoista ylivaltaa edistäviä ryhmittymiä.

Auton takakontti on auki, ja Peter Ndirangu on ripustanut kertakäyttömaskeja narulle. Tavalliset maksavat 15 senttiä, hieman parempilaatuiset 40 senttiä. Kauppa on viime päivinä hiipunut.

– Ihmiset ovat todella väsyneitä tähän pandemiaan. Eivät he osta maskeja suojatakseen itsensä, vaan jotta poliisi ei sakottaisi, Ndirangu sanoo.

Keniassa on eletty poikkeusoloissa maaliskuusta lähtien. Maskia on pakko käyttää joka paikassa, käsidesiä jaetaan tiheään kaupoissa ja ravintoloissa ja kuumetta mitataan joka ovella.

Yöllinen ulkonaliikkumiskielto alkaa kello 21. Se on pieni helpotus verrattuna aiempaan, kun seitsemän jälkeen illalla ei saanut enää liikkua ilman erikoislupaa.

Maassa on rekisteröity vajaat 37 000 koronavirustartuntaa ja reilut 600 koronakuolemaa. Testejä on tehty 54 miljoonan asukkaan maassa puoli miljoonaa. Havaittujen tapausten määrä on laskussa, mutta testejäkin tehdään nyt vähemmän kuin heinäkuussa, kun päivittäiset tartuntaluvut olivat huipussaan.

Vauraassa Westlandsin kaupunginosassa suurin osa kadulla vastaan tulevista käyttää maskia. Moni kuitenkin roikottaa sitä toisella korvallaan tai on vetänyt sen leuan alle. Jos poliisi näkyy, maski vedetään nopeasti takaisin paikoilleen.

Turistit katosivat ja talouskasvu kuivui kokoon

Maskikauppias Ndirangu voisi puhua vaikka koko iltapäivän siitä, miten koko pandemia on salaliitto, jonka tavoitteena on muun muassa tuhota Afrikan maiden talouksia.

Tiukat rajoitustoimet ovat myös monen asiantuntijan mielestä aiheuttaneet enemmän haittaa kuin itse virus.

Ennen pandemiaa Kenian talouden odotettiin kasvavan tänä vuonna lähes kuusi prosenttia. Nyt pandemian odotetaan supistavan talouskasvun lähelle nollaa. Miljoonien ihmisten pelätään vajoavan takaisin köyhyysrajan alapuolelle.

Vaikka Kenia avasi jälleen ilmatilansa kansainväliselle lentoliikenteelle elokuun alussa, turistiryntäystä ei ole näkynyt.

Matkailualalla työskennelleet menettivät maaliskuussa työpaikkansa ja tulonsa lähes yhdessä yössä. Ennen pandemiaa turismin osuus Kenian bruttokansantuotteesta oli noin 10 prosenttia. Kotimaiset turistit eivät riitä paikkaamaan ulkomaisten turistien jättämää lovea, eikä hallituksen viiden miljoonan dollarin tuki alalle lohduttanut pitkään.

Koulut tulevat näillä näkymin olemaan kiinni koko loppuvuoden, mikä hankaloittaa etenkin köyhien perheiden toimeentuloa, kun lapsilta jää kouluruoka saamatta. Etäopetuksen mahdollisuudet taas ovat pienet, jos kotona ei ole tietokoneita tai nettiyhteyttä.

Lue myös: Uusimmat tiedot koronaviruksesta Suomesta ja maailmalta

Alennuskampanjat houkuttelevat kuluttamaan

Yritykset koettavat nyt kuumeisesti keksiä, miten pienille tuloille pudonneet kenialaiset saadaan kuluttamaan. Sosiaalisessa mediassa ja Nairobin katukuvassa näkyy paljon kampanjoita, jotka ovat lähinnä suunnattuja keskiluokalle.

Jos supermarketista ostaa vähintään 15 eurolla, saa kolmen euron taksikupongin kaupan päälle. Sillä pääsee Nairobissa jo pitkälle. Jos taas maksaa kortilla, noutoannoksista saa 15 prosenttia alennusta verkkoalustalla, jonka kautta voi tilata ravintoloista ruokaa.

Lisäksi monet ravintolat antavat nyt yhden annoksen ostajalle toisen ilmaiseksi.

– Kuluttajat jahtaavat parhaita tarjouksia, joten meidän piti keksiä jotain omaa, kertoo meksikolaisen ravintolan päällikkö Frank Odongo.

Lounasaikaan hyvätuloisten suosimassa ravintolassa ruokailee vain muutama seurue. Hygieniatoimenpiteet ovat tiukat. Kaikilta ravintolaan tulevilta mitataan lämpö ja käsidesiä jaetaan. Tuoleja ja pöytiä desinfioidaan. Tarjoilijoilla on maskit, suojavisiirit ja hansikkaat.

Ennen pandemiaa tähän ravintolaan piti usein iltaisin olla varaus, jotta pääsi syömään.

– Tilanne on paranemassa, mutta hitaammin kuin odotimme. Siksi päätimme aloittaa kampanjan, jossa saa seuraavalla kerralla syödä puoleen hintaan, Odongo kertoo.

Hän sanoo, ettei ravintola tällä hetkellä edes tavoittele voittoa, vaan yrittää saada kanta-asiakkaat palaamaan.

Ravintolat kituvat, kun alkoholia saa vain kaupoista

Ravintoloiden anniskelu sallittiin tauon jälkeen kesäkuussa, mutta railakkaiden päiväbileiden jälkeen hallitus päätti, että alkoholia saa vain kaupoista tai kotiinkuljetettuna. Hotellien ravintoloissa alkoholia saa myydä, mutta vain hotellin asukkaille.

Se oli kova isku ravintoloille ja baareille.

Suoria tukia hallitukselta ei ole ravintoloille herunut. Meksikolaisen ravintolan kokki ja perustaja Raúl Martínez sanoo, että anniskelukielto oli kova isku.

– Meksikolaiseen ravintolaan tullaan tietenkin juomaan margaritoja ja tequilaa, ja alkoholin myynti on normaalisti ollut meille suurin tulonlähde, Martínez sanoo.

Kenian presidentti Uhuru Kenyatta pitää noin kerran kuukaudessa puheen, jossa hän linjaa tulevan kuukauden rajoituksia.

Martínez toivoo monen muun nairobilaisen lailla, että seuraavassa puheessa syyskuun loppupuolella ulkonaliikkumiskielto kumotaan ja anniskelu ravintoloissa sallitaan jälleen.

Ravintolapäällikkö Frank Odongolla on jo sitä odottaville uutisia.

– Silloin meiltä tulee uusi tarjous, loputtomasti tequilaa ja tacoja kiinteään hintaan! Uskomme, että saamme sillä tavalla asiakkaat palaamaan.

Keskustele: Mitä mieltä olet, miten Suomessa voitaisiin lisätä ihmisten kuluttamista? Voit keskustella aiheesta 19.9. klo 23 asti.

Forssassa oli isot odotukset, kun belgialainen Melanie Holding B.V osti enemmistön forssalaisesta Aste Finlandista vuonna 2017. Asteesta tuli osa belgialaista Creative Cooling Group -konsernia.

– Ammattikylmälaitteita suunnittelevan ja valmistavan Asteen piti ulkomaisen yhtiön omistuksella nousta isojen valmistajien haastajaksi ja päästä kilpailemaan miljoonaluokan kylmälaitetilauksista.

Tosin kävi. Kolme vuotta belgialaisten johdon alla oli ainakin osalle forssalaisia yhtä tuskaa. Asiakkaita lähti, kun innovatiivinen ja notkea yhtiö tuntui muuttuneen jäykäksi ja byrokraattiseksi.

Suomalaisiin ei täysin luotettu

– Asteessa oli tehty pitkään yhdessä töitä tietyllä tavalla ja totuttu matalaan organisaatiotasoon. Oli hyvin haastavaa oppia toimimaan toisella tavalla ja tyylillä, muistelee Asteen tuotantopäällikkö Anne Järvinen.

Creative Cooling Groupin johto näytti tekevän yrityskaupan klassisen virheen. Uusi emoyhtiö ei osannut sitouttaa suomalaisia omaan johtamistapaansa. Forssalaistehtaan avainhenkilöt menettivät uskonsa ja jättivät yhtiön yksi kerrallaan.

– Joissain tilanteissa ostettavan yrityksen avainhenkilöitä ei saada sitoutettua yrityksen toimintaan. Sitä kautta ostettavan yrityksen toimintaedellytykset heikkenevät, selittää Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala.

Avainhenkilöiden rooli korostuu entisestään, jos on kyse nousukiidossa olevasta kasvuyrityksestä. Sitä Aste Finland juuri oli.

Herätys tuli, kun liikevaihtokin putosi ja viimeisen niitin iski korona. Belgiassa tunnustettiin tilanne ja Aste Finland myytiin takaisin entisille omistajille Suomeen.

Tällaiset takaisinostot eivät ole Ville Kajalan mukaan tavattomia, vaikka harvinaisia. Niistä ei pidetä mitään tilastoja.

– Yrityskaupan prosessit vaativat paljon työtä, jotta ostettava yritys saadaan mukaan uuteen kokonaisuuteen. Myös ostava yritys voi oppia ostettavalta. Se voi olla yksi yrityskaupan tavoitteista: saada uudenlaista osaamista organisaatioon ja ketteryyttä toimintaan, Kajala huomauttaa.

Suomalaisten näkökulmasta belgialaisilla oli vanhahtava tapa johtaa ja tehdä kauppoja.

– Asteessa oleva asiakaslähtöisyys ei ollutkaan tärkeää silloiselle johdolle. Nyt olemme viime kuukausien aikana saaneet takaisin ne, jotka meidät silloin hylkäsivät, kertoo toimitusjohtajaksi palannut Jussi Salonen.

Kasvuhalut ovat yhä kovat

Entiset omistajat muodostivat Forssan Rautakulma -nimisen yhtiön, joka omistaa Aste Finlandin koko osakekannan. Asteen toimintaa tukee ja vahvistaa samaan konsernin kuuluva Sisu Coolers Oy, joka jatkossa vastaa kylmälaitteiden huollosta Suomessa.

Uusvanhassa omistuksessa on yhä haluja kasvaa nopeasti. Yrityksen asiakkaita ovat muun muassa isot kansainväliset panimo- ja virvoitusjuomayhtiöt, elintarvikkeita myyvät liikkeet ja meijerit.

Ennen ulkomaisiin käsiin siirtymistä Aste Finlandin liikevaihto oli 10 miljoonaa, tänä vuonna se jää noin 6,5 miljoonaan euroon.

Vakituisessa työsuhteessa on 41 työntekijää, joista 15 on tällä hetkellä lomautettuna. Myös korona tuntuu yrityksessä.

Yhtiössä kuitenkin uskotaan, että kolmen vuoden kuluttua liikevaihto olisi jo 15 miljoonaa euroa.

– Kaikilla on tahtoa ja uskoa tulevaan, että tästä vielä noustaan. Olemme vielä iso yritys täällä Forssassa ja tulemme työllistämään monia ihmisiä, painottaa Anne Järvinen.

Jos lähitulevaisuus toteutuu, kuten on suunniteltu, voi Aste Finlandissa ja Sisu Coolers Oy:ssä olla pian noin 75 ihmistä töissä.

– Sen lisäksi arvioimme työllistävämme alihankintaverkostossa kymmeniä henkilöitä, sillä noin 65 %:a liikevaihdostamme on alihankintaostoja, ynnäilee Jussi Salonen.

EU vaatii ekologisempia kylmälaitteita

Forssassa tehtävistä kylmälaitteista kaksi kolmasosaa menee vientiin. Asteelle Eurooppa on kotimarkkina-aluetta. Euroopan unioni pakottaa jo ensi vuonna tekemään entistä ekologisempia kylmälaitteita.

– Maaliskuussa 2021 tulossa EU:n lainsäädäntöön muutoksia. EU haluaa ohjata koko teollisuudenhaaraa, jotta vuoteen 2030 mennessä säästettäisiin merkittävästi sähköä. Se näkyy meillä tälläkin hetkellä. Tuotteita parannellaan, jotta energiakulusta saadaan pienennettyä ja optimoitua, kertoo muotoilujohtaja Janne Leppämäki.

Laitteisiin tulee energiamerkinnät ja jos EU:n asettamaan energialuokitustaulukkoon ei yllä, tuotetta ei saa EU:n sisällä myydä.

Suunnittelupöydällä olevat uudet kylmälaitteet korostavat entisestään myytävien tuotteiden näkyvyyttä ja hygieenisyyttä. Suosiotaan kasvattavat myös yhdistelmälaitteet, joista voidaan myydä yhtä lailla kylmiä ja lämpimiä tuotteita.

Yhdysvaltalainen kirjailija Winston Groom on kuollut. Groomin kotikaupungin Fairhopen pormestari kertoi asiasta Facebookissa. Groom oli kuollessaan 77-vuotias.

Groomin ylivoimaisesti tunnetuin teos on yhden 1990-luvun menestyneimmistä elokuvista innoittanut Forrest Gump. Vuonna 1994 julkaistu elokuva voitti kuusi Oscar-palkintoa. Se palkittiin vuoden parhaana elokuvana, ja Oscarin sai myös nimiroolia esittänyt Tom Hanks.

Romaanien lisäksi Groom kirjoitti useita tietokirjoja Yhdysvaltojen sotahistoriasta. Hän oli itsekin palvellut armeijassa Vietnamin sodassa.

– Vaikka hänet muistetaan Forrest Gumpin luojana, Winston Groom oli myös lahjakas journalisti ja tunnustettu historioitsija, sanoi hänen kotiosavaltionsa Alabaman kuvernööri Kay Ivey lausunnossaan.

Forrest Gump tarkastelee sekin Yhdysvaltojen lähihistoriaa päähenkilönsä kautta. Elokuvassa hahmo oli kuitenkin pehmeämpi kuin kirjassa, Groomin mukaan terävimmät särmät oli hiottu pois.

– He tekivät erinomaista työtä. Olisin luultavasti pitänyt enemmän omasta versiostani, mutta sellaisena sitä ei olisi ikinä saatu levitykseen, Groom sanoi Tuscaloosa News -lehdelle vuonna 2014.

Äänekoskella Suolahdessa palaneen kolmikerroksisen kerrostalon jälkisammutustyöt jatkuvat aamuun saakka.

Tulipalo syttyi torstai-iltana ylimmän kerroksen parvekkeelta, josta se levisi alemman kerroksen parvekkeelle ja kattorakenteisiin.

Pelastuslaitoksen mukaan tuli ei levinnyt asuntojen sisäpuolelle. Palon sammuttaminen oli tavallista työläämpää.

– Kattorakenteiden sammuttaminen oli hankalaa, kun vesivahinkojen välttämiseksi sammuttamiseen yritettiin käyttää niin vähän vettä kuin mahdollista, kertoo päivystävä palopäällikkö Juha Saario.

Saarion mukaan tiedot kerrostalon kärsimistä vahingoista tarkentuvat perjantain aikana.

– Kun iso kattoala palaa ja sammutustyöt kestävät pitkään, niin kyllä siellä varmasti erilaista savuvahinkoa on asuntoihin joka tapauksessa tullut, Saario sanoo.

Talon asukkaista osalle kunta järjesti majoituksen ja osa on majoittuneena tuttujen luokse. Vielä perjantaiaaimuna ei ollut tietoa siitä, milloin asukkaat pääsevät palaamaan koteihinsa.

Pelastuslaitos sai hälytyksen palopaikalle puoli yhdeksältä illalla. Palon syttymissyytä tutkitaan.

Virossa kielletään alkoholin yömyynti koronatartuntojen lisääntymisen vuoksi, kertoo uutistoimisto BNS. Maan hallitus päätti asiasta torstaina ja myyntikiellon on määrä astua voimaan viikon päästä perjantain ja lauantain välisenä yönä.

Myyntirajoitukset kestävät alustavasti kuukauden verran, ja hallituksen on määrä päättää mahdollisesta jatkosta viikko ennen kiellon päättymistä.

Hallituksen edustajan mukaan kielto on voimassa aina keskiyöstä aamukymmeneen ja koskee kaikkia paikkoja, joissa alkoholia myydään, kuten yökerhoja, baareja ja hotelleja.

Pääministeri Jüri Ratas perusteli maanlaajuisen rajoituksen olevan sekä tarpeen että oikeutettu, koska koronatartuntojen määrä on lähtenyt jyrkkään nousuun Virossa.

– Kuten olemme nähneet, koronavirus leviää erityisen hyvin juhlissa. Valitettavasti alkoholin käyttö vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen tavalla, joka edistää viruksen leviämistä, Ratas sanoi.

Maanlaajuisten myyntirajoitusten tullessa voimaan päättyvät samalla aiemmat poliisin ja rajavartiolaitoksen asettamat alueelliset alkoholin myyntikiellot. Paikallishallinnon tulee valvoa uuden kansallisen myyntikiellon noudattamista.

Baaritartunnat pahentuneen koronatilanteen takana

Tartuntojen määrässä havaittu nousu on pitkälti Tarton ja Itä-Virumaan baareista lähteneiden tartuntaryppäiden seurausta.

Viron terveysviraston mukaan koronaviruksen ilmaantuvuus on ollut edellisten kahden viikon aikana 100 000 asukasta kohden 25,36. Vastaava suhdeluku oli Virossa elokuun alussa 4,4 ja elokuun puolivälissä 8,4.

Suomessa on todettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n mukaan tuoreimman neljäntoista päivän seurantajakson aikana yhteensä 557 uutta tautitapausta. Edellinen seurantajakso ajoittui syyskuun ensimmäisen ja 14. päivän välille.

Uusien tapausten ilmaantuvuus väestöön suhteutettuna oli Suomessa 10,1 tapausta 100 000 asukasta kohden.

Elokuun loppupuoliskolla uusia tapauksia oli 356 ja edellä mainittua vastaava suhdeluku oli 6,4.

Päivittyvä koronaseuranta.

Jalasjärvellä valtatiellä kolme Jokipiin ja Peltomäen välissä on ollut useiden tuntien ajan liikennehäiriöitä.

Kalkkirekan nuppi oli valtatiellä poikittain niin, että se peitti toisen kaistan kokonaan. Auton peräkärry oli myös kallellaan pellolla.

Kuljettaja jouduttiin auttamaan nupista pois ja apukuljettaja pääsi ulos omin avuin. Palomestari Kaj Ny kertoo, että alustavan tiedon mukaan kuljettajat ovat loukkaantuneet lievästi.

Raivaustyöt kestivät onnettomuuspaikalla useita tunteja. Tie oli suljettuna liikenteeltä kello yhdeksään asti. Paikalla oli käytössä kiertotie.

Poliisi selvittää onnettomuuden syytä.

Onnettomuus tapahtui puoli kolmen aikaan aamuyöllä.