Alla olevan valikon kautta pääset lukemaan oman maakuntasi tilanteen koronaviruksen osalta.
Ahvenanmaa lisätty 23.3. kello 12.57.
Lue myös:
↧
Katso täältä maakuntasi koronavirustilanne ja kuinka se vaikuttaa arkeesi
↧
Kahden lääkärin tuomiot lievenivät hovioikeudessa – pieni lapsi sai vaikean aivovamman saatuaan liikaa syöpälääkettä
Itä-Suomen hovioikeus katsoo erikoistumisvaiheessa olleen lastenlääkärin syyllistyneen vammantuottamukseen, ei törkeään vammantuottamukseen, kun hän antoi vuonna 2015 syntyneelle lapselle kansainvälisen hoitoprotokollan vastaisesti kymmenkertaisen määrän solunsalpaajalääke fludarabiinia.
Lapsi oli tuolloin alle vuoden ikäinen ja hoidossa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa lasten veri- ja syöpätautien osastolla. Lapsi sai liian suuren lääkeannoksen seurauksena vaikean aivovamman ja vaikeahoitoisen epilepsian.
Lääkemääräyksen tarkisti toinen lääkäri, joka ei huomannut virhettä. Hovioikeus katsoi myös hänen syyllistyneen vammantuottamukseen, ei törkeään vammantuottamukseen, kuten käräjäoikeuden tuomiossa viime vuodelta.
Itä-Suomen hovioikeus antoi tuomion keskiviikkona.
Tuomiot virkavelvollisuuden rikkomisista pysyivät voimassa
Lääkärit vaativat hovissa syytteen ja siihen perustuvien korvausvaatimusten hylkäämistä kokonaan. Toissijaisesti he vaativat, että heidän katsottaisiin syyllistyneen vammantuottamukseen törkeän vammantuottamuksen asemesta.
Syyttäjä vastusti muutosvaatimuksia ja vaati rangaistusten muuttamista ehdollisiksi vankeusrangaistuksiksi.
Hovioikeus alensi myös molemmille lääkäreille määrättyjen päiväsakkojen määrää. Hovioikeus langetti kummallekin 50 päiväsakkoa, kun Pohjois-Savon käräjäoikeus oli langettanut 80 päiväsakkoa.
Hovioikeus piti kuitenkin voimassa kummankin lääkärin käräjäoikeudessa saaman tuomion tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Hovioikeuden mukaan lääkärit olivat rikkoneet olosuhteiden edellyttämää ja heiltä vaadittavaa huolellisuutta, vaikka he olisivat kyenneet sitä noudattamaan. Toisaalta mikään ei hovioikeuden mukaan viittaa siihen, että lääkärit olisivat toimineet piittaamattomasti tai ottaneet tietoisesti kiellettyä riskiä.
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille langetettujen korvausten määrää tarkistettiin hovioikeudessa, sillä sairaanhoitopiiri oli jo maksanut Potilasvakuutuskeskukselle korvauksia tapahtuneesta. Jo maksetut korvaukset huomioiden sairaanhoitopiirin korvattavaksi jää kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan osalta 25 000 euroa ja pysyvän haitan osalta noin 350 000 euroa korkoineen.
Hovioikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Lue myös:
↧
↧
Baarien työntekijät kauhuissaan uusista rajoituksista: "Meidät kaikki lomautetaan", "pahinta on epävarmuus", "en tiedä pystytäänkö toimimaan"
Hallituksen päätös ravintoloiden aukioloaikojen kiristämisestä herättää ahdinkoa etenkin iltaravintoloiden työntekijöissä.
Ravintolat joutuvat 8. lokakuuta lähtien lopettamaan anniskelun kello 24 ja sulkemaan ovensa kello 1 yöllä.
– Se tarkoitti sitä, että meidät kaikki lomautetaan. Lomautus alkaa lauantaina, sanoo helsinkiläisen ravintola Kaivohuoneen hovimestari Konsta Kivistö.
Kivistöllä on mieli apeana. Paluu keväällä tutuksi tulleen Kelan, ammattiliiton ja työttömyyskassan tarjonnan äärelle ei houkuttele.
– Kyllä se pahalta tuntuu. Ei tiedä mitä nyt tekee ja millä vaikka joululahjoja ostaa tulevaisuudessa, Kivistö sanoo.
Myös turkulaisessa yökerhossa mietitään miten tästä eteenpäin.
– Pahinta on epätietoisuus. Yökerhot aukeaa klo 22 ja parhaat myyntitunnit on yhdestä-kolmeen. Nyt ne kaikki leikataan. En tiedä pystytäänkö toimimaan, sanoo Studion ravintolapäällikkö Jasmin Kettunen.
Kettunen ei haluaisi joutua samaan tilanteeseen kuin keväällä, jolloin ravintolat suljettiin kuukausiksi.
– Siinä kun joudut sanomaan 15 työntekijälle, että mä en tiedä koska voin tarjota töitä, niin se on todella ikävää, Kettunen sanoo.
Moni vaihtaa nyt alaa
Koronatilanteen pahentumisella ja hallituksen päätöksillä on vaikutusta ruokaravintoloihin asti.
– Vaikka uudet rajoitukset eivät koske lounasravintoloita, niin ihmiset pelkäävät nyt käydä niissä, kertoo turkulaisen ruokaravintola Dennisin kokki ja pääluottamusmies Sasu Haapanen.
Kevään ja nyt syksyn rajoitukset korventavat ravintola-alan työntekijöitä.
– Kasvava epävarmuus. Se on suurin ongelma tällä hetkellä, Haapanen sanoo.
Hänen mielestään moni näkee tulevaisuuden synkkänä ja on jo vaihtanut alaa.
– Varsinkin noissa isommissa ketjuissa maralaisia (Matkailu- ja ravintolapalvelut ry.) on siirtynyt paljon kauppaan töihin. Sieltä on oikeastaan alkanut trendi eli joukkopako alalta, Haapanen sanoo.
Rajoitukset vievät tuhansia työpaikkoja
Myös Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen on huolissaan rajoitusten vaikutuksista alan työpaikkoihin ja työllisyyteen.
Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan mukaan rajoitusten takia ravintoloista ja yökerhoista häviää korona-ajaksi arviolta noin 20 000 työpaikkaa. Ala työllistää tällä hetkellä 70 000 työntekijää.
Lisäksi alan työehtosopimusneuvottelut ovat kesken.
– Eilen julkistetut uudet rajoitukset eivät paranna työehtosopimusneuvottelujen tilannetta, Rönni-Sällinen sanoo tiedotteessa.
Lue lisää:
↧
Marin torjuu Saksan ehdottaman kompromissin oikeusvaltioperiaatteesta EU-rahanjaossa: On voitava aidosti puuttua, jos oikeusvaltiota ei kunnioiteta
Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoo, että Saksan ehdottama kompromissi oikeusvaltioperiaatteen kytkemisestä EU-rahanjakoon ei ole riittävän hyvä.
EU-puheenjohtajamaa Saksa on tuonut oikeusvaltiomekanismista pöytään uuden kompromissiesityksen. Helsingin Sanomat arvioi tulosta vesitetyksi, samoin Spiegel-lehti, jonka mukaan nyt esitettävien sääntöjen vaikuttavuus olisi yhä melko heikko.
Maksatuksia ei esimerkiksi lopetettaisi automaattisesti jäsenmaiden rikkoessa pykäliä, vaan päätökseen tarvittaisiin jäsenmaiden määräenemmistö.
Marin korosti keskiviikkona eduskunnassa, että vahva oikeusvaltiomekanismi on ollut Suomen ehdoton tavoite. Hän sanoi, että se on osa neuvottelutulosta, jonka EU-johtajat saavuttivat kesällä.
EU-johtajat pääsivät heinäkuussa maratonkokouksessaan sopuun 750 miljardin euron koronatukipaketista, joka sisältyy runsaan 1 800 miljardin euron budjettiin. Marin piti tuolloin ehdottoman tärkeänä, että oikeusvaltioperiaate kytkettiin osaksi EU-varojen käyttöä.
Marinin mukaan oikeusvaltiomekanismin pitää toimia myös käytännössä.
– Se ei voi olla väline, joka on ikään kuin vain puheen tasolla, vaan sen pitää olla väline jolla voidaan aidosti puuttua tilanteisiin, joissa oikeusvaltiota ei kunnioiteta, Marin sanoi keskiviikkona vierailtuaan eduskunnan suuren valiokunnan kokouksessa.
– Puolustamme ilman muuta omia näkökantojamme tähän kysymykseen, ja tulemme pitämään kiinni siitä, että oikeusvaltiomekanismin tulee olla vahva.
Suomi yritti saada jo viime vuonna EU-puheenjohtajakaudellaan kytkettyä toisiinsa oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja unionin rahanjaon.
Yle kertoi tiistaina, että oikeusvaltioperiaate on nyt kovassa vastatuulessa EU:ssa.
↧
Koronajäljittäjän työ on ollut tasapainoilua ammattitaidon ja tunteiden välillä: "Välillä käyn vain kotona painamassa pään kuvan tyynyyn"
Keväästä asti joukko hoitajia on istunut Päijät-Hämeen keskussairaalan uumenissa soittamassa ihmisille. Heille,, jotka ovat saattaneet altistua koronavirukselle. Näin on tapahtunut ympäri Suomea. Puheluiden määrää ei ole kirjattu ylös, mutta se on valtava.
Päijät-Hämeessä on testattu koronan varalta reilusti yli 20 000 ihmistä. Suuri osa heistä on hakeutunut testiin oma-aloitteisesti. Karanteenimääräyksiä on annettu yli kahdelle tuhannelle ihmiselle koko epidemian aikana, joten jäljittäjien soittama puhelumäärä on ainakin tätä lukua suurempi.
Esimerkiksi koko Suomessa ns. koronajäljittäjien pikakurssin oli suorittanut elokuuhun mennessä 1100 terveydenhuollon parissa työskentelevää tai opiskelevaa.
Lue lisää: Joku pillahtaa itkuun, toinen lyö luurin korvaan
Työtä on ollut paljon. Päijät-Hämeessä jäljityspuheluita soittaa vakituisesti neljä henkilöä, mukana on tarvittaessa muutama avustaja. Työpäivät venyvät pitkiksi.
– Välillä olen käynyt kotona vain painamassa pään kuvan tyynyyn, hygieniahoitaja Sari Mölsä kuvailee.
Joukkoaltistus tietää puhelusumaa ja ylitöitä
Jäljittäjien työmäärä kasvoi, kun uusia tartuntoja ja joukkoaltistuksia alkoi syksyn mittaan tulla. Kiire kasvoi. Päijät-Hämeessä on nyt maan neljänneksi eniten koronatartuntoja. Hyvinvointiyhtymä reagoi kasvaneeseen kuormitukseen, ja jäljittäjiä ollaan palkkaamassa lisää.
Korona lisää merkittävästi työkuormaa koko terveydenhuollossa. Esimerkiksi Päijät-Hämeen yli kahdessatuhannessa karanteenimääräyksessä jokaisessa on tehty ratkaisu yksilöllisesti. Tämä työllistää niin hoitajia kuin lääkäreitäkin.
Ei ole samantekevää, miten tilanne hoidetaan, kun koronajäljittäjän työn tärkein osa on olla yhteydessä ihmiseen, jonka epäillään altistuneen koronalle. Jokainen tilanne on omanlaisensa, eikä jäljittäjä voi hoitaa kaikkia puheluita samalla kaavalla. Kuten ei muussakaan hoitotyössä.
– Vaikka olisi miten väsynyt tahansa, ei voi toimia kuin robotti. On muistettava, että linjan toisessa päässä on ihminen. Joskus tavoitetut ihmiset reagoivat altistusepäilyyn voimakkaasti. Silloin vaaditaan pidempiäkin keskusteluita, sanoo terveydenhoitaja Aija Toiviainen.
Tartunnat kuriin yhteistyöllä
Koronavirus ei ole leikin asia. Siksi olisi helppo kuvitella, että jäljittäjät kohtaisivat jatkuvasti voimakkaita tunnereaktioita ihmisiltä, jotka saavat puhelimessa tiedon mahdollisesta altistumisesta. Sekä Mölsä että Toiviainen kuitenkin toteavat, että ihmiset ottavat heidän puhelunsa hyvin vastaan. Pääsääntöisesti. Poikkeuksiakin on.
– Mukana on tunteiden koko kirjo, mutta enimmäkseen yhteistyö päijäthämäläisten kanssa sujuu hyvin, Toiviainen summaa.
Katso lisää: Millaista koronajäljittäjän työ on? - katso tallenne Aamutv:stä
↧
↧
Uimahallissa ei kasvomaskeja vielä näy, vaikka pian pitäisi – laajempi maskisuositus tulee pääkaupunkiseudulla voimaan huomenna
Vantaan ammattiopisto Varian ensimmäisen vuoden lähihoitajaopiskelijoilla on maskit tiukasti kasvoilla keskiviikkoaamun lähiopetustunnilla.
Oppilaitoksessa on suositeltu maskien käyttöä lähiopetustilanteissa jo syksystä lähtien.
Huomisesta alkaen on voimassa koko pääkaupunkiseudulle annettu suositus kasvomaskien käytöstä muun muassa toisen asteen oppilaitoksissa.
Hoitoalan opiskelijat ovat tyytyväisiä laajennettuun suositukseen, mutta osa heistä toivoo vielä tiukempaa ohjausta asiaan.
– Mielestäni olisi hyvä, että ihan kaikki käyttäisivät niitä. Sillä turvataan sekä omaa että muiden terveyttä. Itse käytän maskia ollakseni myös esimerkki muille, Jenni Korpi kiteyttää.
– Suositus on hyvä, mutta ikävä kyllä ihmiset eivät suosituksia välttämättä tottele, eli pitäisi olla melkein pakko, Mirka Pohjalainen lisää.
– Minun mielestäni pelkkä suositus ei riitä. Koululta pitäisi tulla vahvempi viesti, että taloon ei tulla ilman maskia, Eija Nyman toivoo.
Oppilaitos tarjoaa opiskelijoille maskit opetustilanteissa, joissa turvaväliä ei ole mahdollista noudattaa. Muuhun käyttöön opiskelijoiden on hankittava maskinsa itse.
Uusi, entistä laajempi suositus on näkynyt tänään esimerkiksi Tikkurilan terveysaseman maskien jakelupisteessä.
– Koulut ovat ohjanneet opiskelijoitaan hakemaan maskeja täältä ja kyllä niitä on nyt sitten haettukin. Ihan päivittäisessä terveysasematyössäkin näkee, että maskeja käytetään hyvin tunnollisesti, sairaanhoitaja Heidi Romppainen kiittelee.
Tähän mennessä Tikkurilan maskien jakelupisteestä on haettu kaikkiaan 18 000 kertakäyttömaskia ja 5 000 kangasmaskia.
Maskeja on tällä hetkellä tarjolla kaikissa Vantaan jakelupisteissä.
Urheillessa maskin käyttö on hankalaa suosituksesta huolimatta
Pääkaupunkiseudun maskisuositus koskee kaikkia kaupunkien palveluita aina, kun lähikontaktia ei voi välttää.
Suosituksen piirissä ovat muun muassa sisäliikuntapaikat käytävien, katsomoiden ja pukutilojen osalta. Suositus koskee myös liikunta-aktiviteetteja, elleivät ne itsessään estä maskin käyttöä.
Vantaan liikuntajohtajan Veli-Matti Kallislahden mukaan maskin käyttö onkin useimmissa lajeissa sula mahdottomuus, sillä se kostuu käytössä ja varsinkin hengästyessä nopeasti.
– Tässä joutuu sitten liikkuja käyttämään omaa harkintaa, että meneekö harrastukseen ollenkaan, jos liikkuminen ilman maskia tuntuu liian isolta riskiltä. Tietynlainen harmaa alue tässä kieltämättä on.
Ainakin Helsingin kaupungin liikunnanohjaajille on lähipäivinä tulossa nimenomaan urheiluun tarkoitettuja kasvomaskeja.
Tikkurilan uimahallissa ei vielä tänään aamupäivällä juuri maskeja näkynyt
– Yhden maskin näin pukukopissa, matkalla tänne en yhtään. Tämän viikon aikana on kyllä uintiväkikin vähentynyt, Arja Heiskanen laskeskelee.
– Kävin ensin kuntosalilla ja menin sitten uimaan, en nähnyt maskia kenelläkään muulla kuin ohjaajilla, Tuula Jämsén havainnoi.
– Käyttäköön maskia he, joiden mielestä se tuntuu hyvältä. Suositus on hyvä, se, että ei ole pakko. Luulen, että maskista ei ole hyötyä, paitsi jos on itse kipeänä, ettei sitten pärski muiden päälle, Kari Lähdeaho pohtii.
Entistä laajempi kasvomaskin käyttösuositus on tänään keskiviikkona annettu Uudellamaalla myös Karkkilaan ja Vihtiin. Samanlainen suositus on voimassa pääkaupunkiseudun lisäksi myös Keski-Uudellamaalla.
Voit keskustella aiheesta 1.10. kello 23:een saakka.
Lue myös:
↧
Trumpin ja Bidenin väittelystä tuli huutokisa, katso parhaat palat – Tutkija: "Biden oli kalpea, väsynyt ja takelteli vastauksissaan"
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja hänen vastaehdokkaansa Joe Biden ottivat riitaisasti yhteen ensimmäisessä vaaliväittelyssään aamuyöllä Suomen aikaa.
Käymme tässä artikkelissa läpi väittelyn kulkua. Niitä kommentoi Ylelle myös professori Benita Heiskanen Turun yliopiston John Morton -keskuksesta.
Lue myös:
1. Ehdokkaat tölvivät toisiaan armotta
Debatti suistui nopeasti huutokisaksi, jossa ehdokkaat keskeyttivät toisiaan ilkeillä välihuomautuksilla. Asialliset vastaukset jäivät silkan kaaoksen jalkoihin, eikä moderaattori Chris Wallace saanut etenkään presidentti Trumpia kuriin.
Kun Biden vaati Trumpia tekemään fiksuja päätöksiä koronakriisissä, Trump vastasi ilkeilemällä Bidenin älykkyydestä.
– Valmistuit luokkasi huonoimpana. Älä käytä sanaa fiksu minun seurassani, koska et ole fiksu, Trump tölvi.
Biden taas haukkui Trumpia Yhdysvaltain historian huonoimmaksi presidentiksi eikä nähnyt ylipäätään mitään hyvää hänen toimissaan. Hän kutsui Trumpia myös klovniksi tämän keskeyttelyn takia.
Tutkija Benita Heiskasen mukaan kaaoksesta on nousemassa pääpuheenaihe Yhdysvaltain mediassa.
– CNN kutsui tätä jo paskamyrskyksi, Heiskanen sanoo.
2. Trump sai Bidenin takeltelemaan
Trump sai sotkettua Bidenin pasmoja hyökkäyksillään ja välihuudoillaan. Trump nosti muun muassa esille Bidenin Hunter-pojan, jolla oli hämäräksi väitettyjä bisneksiä Ukrainassa.
Kun Trump syytti Bidenia poliisien vastustamisesta ja pyysi Bidenia nimeämään edes yhden poliisiliiton, joka tukisi tätä, Biden jäi sanattomaksi ja yritti sanoa, ettei aika riittänyt asian käsittelyyn.
Bidenia keskeytykset selvästi turhauttivat.
– Pitäisit jo pääsi kiinni, Biden puuskahti jälleen yhden keskeytyksen jälkeen.
Benita Heiskasta ihmetyttää Bidenin aseettomuus väittelyssä.
– Trump oli paljon terveemmän ja dynaamisemman oloinen sekä varma mielipiteistään. Biden oli kalpea, väsynyt ja takelteli vastauksissaan, Heiskanen arvioi.
Trumpin keskeytyksissä oli kyse harkitusta taktiikasta. Trump on väittänyt, että Biden on liian vanha presidentiksi, ja epävarma esiintyminen vahvistaa tätä kuvaa.
3. Biden vahvoilla asiakysymyksissä
Biden pärjäsi hyvin monissa asiakysymyksissä, kun hän pääsi puhumaan niistä keskeytyksettä.
– Biden oli vahva etenkin taloudessa ja ympäristökysymyksissä, Heiskanen arvioi.
Biden pystyi selittämään, miten Trumpin veronalennukset ovat hyödyttäneet rikkaimpia ja kuinka talouden toipuminen edellyttää koronakriisin hoitoa.
Kun puhe kääntyi ilmastonmuutokseen, Trump puhui raikkaasta ilmasta ja siitä, että Kalifornian metsäpalot johtuvat huonosta metsänhoidosta.
Biden puolestaan lupasi palata Pariisin ilmastosopimukseen ja kertoi, että ilmastonmuutoksen torjunta tuo tuhansia työpaikkoja.
– Toisaalta asiakysymykset hautautuvat yleisesti heikon esiintymisen ja kaoottisen keskustelun alle, professori Heiskanen arvioi.
4. Trump ei sitoutunut vaalitulokseen
Vaalien yllä leijuu epävarmuus ja jopa väkivallan uhka, koska presidentti Trump ei ole suostunut sitoutumaan vaalitulokseen.
Debatissa Trump puhui jo suoraan siitä, että vaaleissa huijataan varmasti, kun postiäänestys lisääntyy koronakriisin takia. Todellisuudessa tutkimukset eivät tue väitteitä vaalivilpistä.
Kun Trumpilta kysyttiin, aikooko hän kannustaa äänestäjiä pysymään rauhallisina, hän vastasi haluavansa lähettää kannattajiaan tarkkailemaan äänestyspaikkoja.
– Tämä ei pääty hyvin, Trump sanoi pahaenteisesti.
Professori Benita Heiskasen mukaan väkivallan uhka nousee entistä suuremmaksi puheenaiheeksi väittelyn myötä. Trumpin leirissä on puhuttu väkivallasta, jos vaalitulosta ei uskota.
– Hänen poikansa Don Jr. Trump on jo nyt kehottanut kansalaisten "armeijaa" tukemaan Trumpia tarpeen vaatiessa, Heiskanen sanoo.
5. Uusia äänestäjiä tuskin löytyi
Molemmat ehdokkaat vetosivat lähinnä omaan kannattajakuntaansa. Argumentit olivat tuttuja ehdokkaiden aiemmista puheista ja esiintymisistä.
Professori Benita Heiskanen ei usko, että väittely sai uusia tai liikkuvia äänestäjiä liikkeelle.
– Uskon, että äänestäjät kokivat tämän aika luotaantyöntävänä, Heiskanen arvioi.
Etenkin Trump tarvitsisi nyt lisää kannatusta, koska hän on tällä hetkellä jäljessä mielipidemittauksissa.
Väittely on katsottavissa tässä artikkelissa. Se esitetään myös suomeksi tekstitettynä TV:ssä ja Yle Areenassa.
Lue myös:
↧
Kirjeenvaihtajan analyysi: Kaikkien aikojen sekavimmassa vaaliväittelyssä kohtasivat kiusaaja-Trump ja pöllämystynyt Biden – Trump kiisti jälleen vaalituloksen lainvoimaisuuden
Onko televisioväittelyiden aika ohi Yhdysvalloissa?
Kun presidenttiehdokkaiden ensimmäinen väittely päättyi, katsojan mielessä kangasteli pakostakin kysymys koko konseptin merkityksestä. Väittelyiden on tarkoitus tarjota äänestäjille mahdollisuus vertailla ehdokkaiden visioita, politiikkaa ja persoonallisuuksia. Onnistuakseen väittely vaatii ainakin jonkinasteisia käytöstapoja osallistujilta, tiukkaa moderaattoria ja yhteisiä faktoja.
Illan tv-väittelyssä ei ollut mitään näistä. Vaikka debatin aikana käsiteltiin laaja kirjo aiheita terveydenhuollosta ilmastonmuutokseen, keskustelu jäi niin pinnalliseksi - ja harhaanjohtavaksi - että valintaansa vielä valintaansa arpoville äänestäjille siitä tuskin on apua.
Maailman supervallan presidenttiehdokkaiden välille ei saada enää edes järkevää vaaliväittelyä aikaiseksi.
Sen sijaan Clevelandissa nähtiin se, kuinka pahasti kriisiytynyt Yhdysvaltojen poliittinen järjestelmä on. Väittelyn päätteeksi presidentti Donald Trump antoi jälleen kerran ymmärtää, ettei hyväksy vaalien tulosta, jos postiäänet lasketaan.
Heti ensi hetkistä alkaen väittely alkoi luisua päättömään kaaokseen. Väittelyä oli jatkunut vain vartti, kun moderaattori Chris Wallace pyysi, että ehdokkaat “yrittäisivät ottaa vakavasti” seuraavan aiheen, koronapandemian.
Ennen kaikkea Wallace suuntasi kommenttinsa presidentti Donald Trumpille, joka huuteli mikkiinsä armottomasti läpi demokraattien Joe Bidenin jokaisen kommentin.
Taktiikka toimi väittelylavalla: Trump dominoi ja sai enemmän aikaa itselleen. Biden vaikutti selvästi hämmentyneeltä, vältteli katsekontaktia Trumpin kanssa ja sekosi usein vastauksissaan vastapelurin vetäessä keskustelua sivuraiteille.
Tekniikka esti tehokkaasti keskustelun loogisen etenemisen. Biden, joka oli etukäteen uhonnut täräyttävänsä Trumpin tantereeseen faktoilla, näytti heikolta.
Se ei kuitenkaan suoraan tarkoita, että Trump olisi äänestäjien silmissä voittaja. Monet kommenteista menivät suoranaisen kiusaamisen puolelle; presidentti muun muassa muistutti toistuvasti, että Biden valmistui luokkansa huonoimpien joukossa. (Trump viittasi Bidenin tutkintoon Syracusen yliopiston oikeustieteellisestä).
Käytös voi olla liikkuvien äänestäjien mielestä luontaantyöntävää. Äänestäjät jotka olisivat kaivanneet rauhallisempaa keskustelua äänestyspäätöksen avuksi tuskin innostuvat.
Väittelyyn tuli häivähdys tolkkua vasta puolivälin tienoilla, moderaattori Wallacen Trumpille pitämän puhuttelun jälkeen. Toinen puolisko tarjosikin väittelyn merkittävimmät hetket.
Bidenin kohdalla kenties kiperimmät kysymykset liittyivät Oregonin levottomuuksiin ja ehdokkaan ilmasto-ohjelmaan. Kumpikin aihe on hankala, sillä Biden yrittää tavoittaa mahdollisimman laajan kirjon äänestäjiä maltillisista republikaaneista demokraattien progressiiviseen siipeen.
Rakenteellista rasismia ja poliisiväkivaltaa vastustavat mielenosoitukset ja mellakat ovat jatkuneet Oregonissa jo sata päivää. Moderaattori kysyi Bidenilta, miksi tämä ei ole voimakkaammin vaatinut mellakoinnille loppua tai tukenut voimakeinoja tilanteen rauhoittamiseksi. Bidenin välttelevä vastaus tuskin vakuuttaa tilanteen rauhoittamista toivovia äänestäjiä.
Niin ikään ilmastokysymyksissä Biden tasapainoitteli jälleen vaikealla maaperällä, yrittäen vakuuttaa äänestäjät sekä ilmastonmuutostoimiensa radikaaliudesta että siitä, että ne eivät ole radikaaleja.
Kun Trump kysyi Bidenilta, tukeeko tämä niin kutsuttua Green new dealia, demokraattien progressiivisen siiven ilmastosuunnitelmaa, Biden sanoi tukevansa “Bidenin suunnitelmaa.”
Väittelyn hätkähdyttävimmät puheenvuorot tulivat Trumpilta. Kumpikin kertoo karua kuvaa istuvan presidentin mielenliikkeistä.
Kun moderaattori Chris Wallace pyysi presidenttiä tuomitsemaan äärioikeistolaisen väkivallan ja erityisesti puolisotilaallisen valkoisten ylivaltaa kannattavan “Proud Boys” -ryhmän, Trump ei antanut vastausta. Sen sijaan hän suuntasi sanansa Proud Boys -ryhmälle: Stand back and stand by. Vetäytykää, ja olkaa valmiudessa.
Väittelyn lopuksi Trump toisti jälleen väitteensä siitä, että vaalien tulos ei olisi validi, jos postiäänet lasketaan.
Istuva presidentti ei siis usko järjestelmään, jolla hänet on valittu maan johtoon. Sama istuva presidentti kehottaa äärioikeistolaisia militia-ryhmiä olemaan valmiudessa.
Jo ennestään kireä tilanne on nyt vielä vaarallisempi. Vaaleihin on vain 34 päivää.
Väittely on katsottavissa tässä artikkelissa. Se esitetään myös suomeksi tekstitettynä TV:ssä ja Yle Areenassa klo 12.
Lue lisää aiheesta:
Yle seurasi ehdokkaiden ensimmäistä kohtaamista hetki hetkeltä: näin väittely eteni
Nämä kiistakysymykset kertovat, miksi Yhdysvaltain presidentinvaaleissa on niin suuret panokset
↧
Trumpin ja Bidenin väittely työllisti faktantarkistajia – Trump voitti väärien väitteiden määrässä
Yhdysvaltain median faktantarkistajilla riitti kiirettä, kun republikaanipresidentti Donald Trump ja demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden kohtasivat ensimmäisessä väittelyssään Clevelandissa.
Pahantuulinen ja rikkonainen väittely sisälsi valtavan määrän väitteitä, joita saattoi pitää joko paikkaansapitämättöminä tai vähintäänkin harhaanjohtavina. Eniten sellaisia ehti esittää välihuuteluissa kunnostautunut Trump, mutta myös Bidenin puheista löytyi korjattavaa.
Ehdokkaiden ajamat ohjelmat saattoivat jäädä katsojille epäselviksi riitaisessa debatissa.
Seuraavaan artikkeliin on kerätty joitakin esimerkkejä uutistoimisto AP:n, ABC-kanavan uutisten, uutiskanava CNN:n ja The New York Timesin listauksista.
Vaalivilppivaroittelu
Presidentti Trump pyrki edelleen luomaan kuvaa, että postiäänestys on altista vaalivilpille. Vaaleja on peukaloitu, hän sanoo.
Liioittelua. Asiantuntijat ovat toistuvasti sanoneet, että postiäänestyksessä ei ole havaittu merkkejä laajamittaisesta vaalivilpistä. Liittovaltion poliisin FBI:n johtaja Chris Wray sanoi kongressin kuulemisessa viime viikolla, että FBI ei ole havainnut minkäänlaista koordinoitua kansallista vaalivilpin yritystä missään keskeisissä vaaleissa, ei postitse tai muutenkaan. (Lähde: AP)
– He huijaavat. Roskakorista löydettiin äänestyslipukkeita kolme päivää sitten, ja niissä kaikissa luki "armeijan äänestyslipukkeita". Ne olivat sotilailta. Niissä kaikissa oli Trumpin nimi, Trump sanoi.
Trump viittasi tapaukseen, jossa kahdeksan äänestyslipuketta löydettiin Luzernen piirikunnassa Pennsylvaniassa. Viranomaiset tutkivat, olivatko paikalliset äänestysviranomaiset hylänneet lipukkeet asiattomasti. Niistä ainakin seitsemän oli osoitettu Trumpille. Paikallisten vaaliviranomaisten mukaan kyse oli virheestä eikä laajan vaalivilpin merkistä.
(Lähde: New York Times)
– He lähettävät miljoonia äänestyslippuja kaikkialle maahan. Siellä on vilppiä. Niitä löytyy puroista, Trump sanoi.
Trump viitannee viime viikolla Greenvillessä, Wisconsinissä ojasta löydettyyn postierään. Postin seassa oli useita ennakkoäänestyslippuja. Postin tarkastajat tutkivat tapausta.
(Lähde: New York Times)
Koronavirustoimet
Trump toisti useaan otteeseen kieltäneensä matkustamisen Kiinasta Yhdysvaltoihin koronaviruksen takia.
Ei pidä paikkaansa. Trump rajoitti matkustamista. Helmikuussa voimaan tulleet rajoitukset sallivat edelleen matkustamisen Kiinan erityisalueilta Hongkongista ja Macaosta.
Uutistoimisto AP:n mukaan sieltä saapui yli 8 000 Kiinan ja muiden ulkomaiden kansalaista kolmen kuukauden sisällä rajoitusten asettamisesta. Yli 27 000 yhdysvaltalaista palasi Kiinan mannermaalta ensimmäisen rajoituskuukauden aikana. Palaajia olisi pitänyt tarkkaillla tartunnan varalta, mutta Yhdysvaltain viranomaiset kadottivat heistä 1 600.
(Lähde: AP)
Trump syytti Bideniä siitä, että tämä olisi vastustanut päätöstä rajoittaa matkustamista Kiinasta Yhdysvaltoihin. Trumpin mukaan Biden olisi maan johdossa aiheuttanut jopa 2 miljoonaa kuolemaa.
– Jos sinä olisit ollut täällä, se ei olisi ollut 200 000 ihmistä, se olisi ollut 2 miljoonaan ihmistä. Sinä et halunnut minun kieltävän Kiinaa, joka oli pahasti infektoitunut... Jos olisimme kuunnelleet sinua, maamme olisi ollut apposen auki, Trump sanoi.
Ei pidä paikkaansa. Biden otti asiaan kantaa hitaasti, mutta kannatti rajoituksia. Biden ei missään vaiheessa neuvonut pitämään maata "apposen auki".
(Lähde: AP)
Koronavirus ja vaalitilaisuudet
Trump sanoi, että hänen vaalitilaisuutensa eivät ole aiheuttaneet koronavirusongelmia. Trump kertoi, että tilaisuudet on pidetty ulkotiloissa.
– Tähän mennessä meillä ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia. Ne ovat olleet ulkona, sillä on suuri merkitys asiantuntijoiden mukaan. Meillä on ollut mahtavat väkijoukot, Trump sanoi.
Ei pidä paikkaansa. Trump piti sisäilmatilaisuuden Tulsassa kesäkuussa. Tulsan terveysviraston johtaja sanoi, että joukkokokous todennäköisesti vaikutti koronavirustapausten äkilliseen kasvuun Tulsassa.
(Lähde: AP)
Koronavirusrokotteet
Presidentti Trump väitti, että koronavirusrokote saadaan käyttöön pian.
– Olemme nyt viikkojen päässä rokotteesta, Trump sanoi.
Ei pidä paikkaansa. Yhdysvalloissa johtavat terveysasiantuntijat arvioivat, että rokote saadaan laajaan levitykseen vasta ensi vuoden puolivälissä.
Lääkeyhtiö Pfizer on sanonut, että se saa tietoja myöhäisen vaiheen testeistään lokakuussa ja Moderna sanoo saavansa testituloksia marras–joulukuussa. Vaikka rokote saisi luvat vuoden loppuun mennessä, se ei välttämättä ole laajasti saatavilla.
(Lähteet: New York Times, CNN)
Korkein oikeus
Biden sanoi, että Trumpin korkeimpaan oikeuteen esittämä tuomari Amy Coney Barrett pitää Barack Obaman terveydenhuoltouudistusta, niin sanottua Obamacarea, perustuslain vastaisena.
Ei pidä paikkaansa. Barrett on suhtautunut kriittisesti Obaman terveydenhuoltouudistukseen mutta ei ole tiettävästi sanonut, että se olisi perustuslain vastainen. Korkein oikeus käsittelee asiaa marraskuussa. Trumpin hallinto pyytää oikeutta toteamaan Obamacaren perustuslain vastaiseksi.
(Lähde: New York Times)
Talous
– Me jätimme hänelle kukoistavan talouden. Ja hän aiheutti taantuman, Biden sanoi.
Ei pidä paikkaansa. Talous ei täysin kukoistanut Bidenin viimeisen varapresidenttivuoden aikana, eikä Trump suoranaisesti aiheuttanut pandemiataantumaa.
Vuonna 2016 talouskasvu oli laskenut alle 2 prosentin, kun öljynhinnan lasku aiheutti vaikeuksia Yhdysvaltain energia-alalle. Trumpin noustua valtaan talouskasvu kiihtyi veronalennusten, kasvaneen julkisen kulutuksen ja keskuspankki Fedin tukitoimien ansiosta. Trumpin kolme ensimmäistä vuotta vastasivat talouden ja työpaikkojen kasvun osalta Barack Obaman toisen kauden kolmea ensimmäistä vuotta.
Koronavirus työnsi Yhdysvallat taantumaan keväällä mutta samaan tilanteeseen joutuivat kaikki pandemian koettelemat maat.
(Lähde: New York Times)
– Meillä on nyt korkeampi alijäämä Kiinan kanssa kuin ennen, Biden sanoi.
Ei pidä paikkaansa. Yhdysvaltain kauppa-alijäämä Kiinan kanssa eli epäsuhta Yhdysvaltain viennin ja Kiinan tuonnin kesken laski jyrkästi vuosina 2018–19 Trumpin käydessä kauppasotaa Kiinan kanssa. Tänä vuonna maan kauppa-alijäämä on jälleen noususuunnassa. Tuonti esimerkiksi Vietnamista ja Meksikosta on kasvanut.
(Lähde: New York Times)
Biden sanoi, että Trump on Yhdysvaltain historiassa ensimmäinen pesidentti, jonka kaudella työpaikat vähenivät.
Ei pidä paikkaansa. Työpaikat vähenivät presidentti Herbert Hooverin kaudella, kun massiivinen lama koetteli Yhdysvaltoja. Hän hävisi vuoden 1932 vaalit Franklin Rooseveltille.
Tosin viralliset työllisyystilastot ulottuvat vain vuoteen 1939, ja sinä aikana yksikään presidentti ei ole lopettanut kauttaan niin, että työpaikkoja olisi vähemmän kuin hänen aloittaessaan.
(Lähde: AP)
Protestit
Trump syytti Bidenin katsovan sormiensa läpi mellakointia ja ryöstelyä, jota on tapahtunut mustiin kohdistuvan poliisiväkivallan vastaisten laajojen mielenosoitusten yhteydessä.
– Mitä on rauhanomainen protesti? Kun he juoksevat keskellä kaupunkia ja polttavat kauppojanne ja tappavat ihmisiä kaikkialla? Trump kysyi.
Ei pidä paikkaansa. Biden on todennut, että monet mielenosoitukset ovat olleet rauhanomaisia mutta ei ole väittänyt väkivaltaisia tapahtumia rauhanomaisiksi. Biden on tuominnut toistuvasti väkivallan, mellakoinnin ja ryöstelyn.
(Lähde: CNN)
Trump yritti ylipäätään luoda kuvaa, että väkivalta on vasemmistolaisten syytä. Trump kommentoi asiaa, kun moderaattori Chris Wallace kysyi häneltä, tuomitseeko presidentti valkoisen ylivallan kannattajien toimet.
– Lähes kaikki mitä näen tulee vasemmistosta, Donald Trump sanoi.
– Jonkun pitää tehdä jotain Antifalle ja vasemmistolle. Tämä ei ole oikeisto-ongelma. Tämä on vasemmistoa.
Harhaanjohtavaa. Jotkut Antifan, löyhän antifasistisen vasemmistoliikkeen, jäsenet ovat syyllistyneet väkivallantekoihin mielenosoituksissa.
Antifan kannattajaksi julistautuneen miehen epäillään ampuneen oikeistolaisen aktivistin, joka osallistui Trumpin kannattajien autosaattueeseen Portlandissa Oregonissa.
Liittovaltion poliisin FBI:n päällikkö kuitenkin sanoi tässä kuussa, että enemmistö Yhdysvaltain kotimaisesta terrorismista on rasistista väkivaltaista ekstremismiä, useimmiten valkoisen ylivallan kannattajien työtä.
Esimerkiksi Oaklandissa Kaliforniassa tapahtuneen liittovaltion FPS-viraston poliisin ampumisen takana ei ollut protestoija vaan äärioikeistolaisen Boogaloo-liikkeen jäsen.
(Lähde: New York Times)
– Valkoisen talon edustalla oli rauhanomainen protesti. Mitä hän teki? Hän tuli bunkkeristaan ja antoi armeijan käyttää kyynelkaasua, Biden sanoi.
Ei pidä paikkaansa. Poliisi käytti kemiallisesti ärsyttäviä aineita ajaakseen rauhanomaiset mielenosoittajat Lafayettan aukiolta Valkoisen talon edustalta 1. kesäkuuta. Ei ole todisteita, että Trump olisi ollut bunkkerissa tuona päivänä. Salaisen palvelun agentit kiidättivät Trumpin Valkoisen talon bunkkeriin joitakin päiviä aiemmin, kun mielenosoittajia kertyi Valkoisen talon edustalle.
(Lähde: AP)
Rikollisuus
Trump maalasi kuvaa demokraattien johtamista suurkaupungeista rikollisuuden pesäkkeinä, kun taas Biden pyrki puolustamaan Obaman hallinnon saavutuksia.
– Fakta on, että väkivaltarikollisuus väheni 17, 15 prosenttia hallintomme aikana, Biden sanoi.
Liioittelua. Liittovaltion poliisin FBI:n mukaan väkivaltarikosten määrä laski noin 10 prosenttia vuosina 2008–2016, kun Biden toimi varapresidenttinä. Väkivaltarikosten määrä nousi Obaman kauden kahtena viimeisenä vuonna 8 prosenttia.
(Lähde: AP)
– Jos katsoo, mitä tapahtuu Chicagossa, jossa 53 ihmistä ammuttiin ja 8 kuoli. Jos katsoo New Yorkia, jossa se [rikollisuus] nousee tavalla, jota kukaan ei koskaan ole nähnyt..... määrät nousevat jopa 100, 150, 200 prosenttia. On hullua, mitä tapahtuu, Trump sanoi.
Liioittelua. Trump viittasi äskeisen Labor Dayta edeltäneen viikonlopun ammuskeluihin Chicagossa. Niissä tosiaan ammuttiin 53 ihmistä ja 8 kuoli.
New Yorkissa ampumiset ovat lisääntyneet 98 prosenttia tänä vuonna, mutta rikollisuus ylipäätään on vähentynyt 1,5 prosenttia. Murhat ovat lisääntyneet 38 prosenttia, mutta luvut ovat edelleen matalia verrattuna aiempiin aikoihin. Rikollisuus on laskenut vuosikymmenen takaisesta 10 prosenttia.
(Lähde: AP)
Bidenin pojan bisnekset
Trump pyrki toistuvasti tuomaan esiin Bidenin pojan, Hunter Bidenin, liiketoimet luodakseen kuvaa, että Biden varapresidenttinä korruptoituneesti auttoi poikaansa kehittämään liikesuhteita ulkomailla, muun muassa Ukrainassa ja Kiinassa.
Trumpin yritys hankkia Ukrainasta materiaalia Bideneita vastaan oli häntä vastaan joulukuussa nostetun virkasyytteen keskiössä. Republikaanienemmistöinen senaatti kaattoi virkasyytteen.
– Kun sinusta tuli varapresidentti, [Hunter Biden] teki omaisuuden Ukrainassa ja Kiinassa ja Moskovassa ja lukuisissa muissa paikoissa. Hän teki omaisuuden, eikä hänellä aiemmin ollut työtä, Trump sanoi.
Kiistanalaista. Hunter Bidenin ulkomaiset liiketoimet olivat ongelmallisia, kun hänen isänsä edusti maata varapresidenttinä. Public Citizen -järjestön puheenjohtaja Robert Weissman sanoi ABC-yhtiön uutisille, että vähintään se synnyttää vaikutelman intressiristiriidasta ja Joe Bidenin olisi pitänyt kehottaa poikaansa välttämään kyseisiä liiketoimia Ukrainassa ja Kiinassa.
Toisaalta Weissman piti Bidenin liiketoimia vähemmän huolestuttavina kuin Trumpin perheen liiketoimia Trumpin hallinnon aikana.
Senaatin republikaanit arvioivat viime viikolla julkaistussa raportissa, että Hunter Bidenin liiketoimet olivat "kiusallisia" ja jopa "ongelmallisia", mutta raportissa ei syytettä Hunter Bidenia rikollisista toimista tai Joe Bidenia väärinkäytöksistä.
(Lähde: ABC News)
Trump väitti Hunter Bidenin saaneen 3,5 miljoonaa dollaria entisen Moskovan pormestarin, edesmenneen Juri Lužkovin, miljardöörivaimolta Jelena Baturinalta.
– Miksi, ihan mielenkiinnosta, Moskovan pormestarin vaimo antoi pojallesi 3,5 miljoonaa dollaria? Trump kyseli Bidenilta.
Kiistanalaista. Senaatin republikaanien raportissa kerrottiin, että venäläismiljardööri Jelena Baturina siirsi 3,5 miljoonaa dollaria Rosemont Seneca Thornton -konsulttiyhtiölle, jonka perustajiin Hunter Biden kuului.
Hunter Bidenin asianajaja on sanonut, että tieto on ei pidä paikkaansa: Hunter Biden ei kuulu konsulttiyhtiön perustajiin eikä hänellä ole osuutta yhtiöön. Hunter Biden oli mukana Rosemont Seneca Partners -yhtiössä, joka asianajajan mukaan on erillinen yksikkö.
(Lähde: ABC News)
Terveydenhuolto
Trump väitti, että Bidenin ja senaattori Bernie Sandersin työryhmän suositukset olisivat manifesti, jossa ajetaan Yhdysvaltain terveydenhuollon sosialisointia. Väitteellään Trump toisaalta maalasi kuvaa Bidenista sosialistisena uhkana ja toisaalta ajoi kiilaa Bidenin ja Sandersin kannattajien väliin.
Ei pidä paikkaansa. Bidenin esittämä terveydenhuolto-ohjelma ei tue väitettä. Bidenin ja Sandersin työryhmän esitykset eivät ole sitovia eikä niissä mainita Sandersin ajamaa julkisen terveydenhuollon mallia (Medicare for All) tai vaadita yksityisten sairausvakuutusten lopettamista.
Sanders, demokraattinen sosialisti ja Bidenin kilpakumppani esivaaleissa, on ajanut julkista terveydenhuoltoa, mutta hänen ja Bidenin kannat ovat asiassa hyvin erilaiset. Biden on toistuvasti sanonut, ettei kannatta sosialisoitua terveydenhuoltoa.
Biden haluaa kehittää terveydenhuoltoa Obaman terveydenhuoltolain, niin sanotun Obamacaren, pohjalta. Siihen ei kuulu yksityisten sairausvakuutusten lopettaminen.
(Lähde: ABC News)
Trump sanoi, että 308 000 sotilashenkilöä kuoli, kun Biden ei saanut varapresidenttikaudellaan järjestettyä heille kunnollista terveydenhuoltoa.
Väite on harhaanjohtava. Trump viittaa vuoden 2015 tarkastusraporttiin, jossa tutkittiin veteraaniasiain ministeriöön kertyneitä terveydenhuoltohakemuksia.
Raportin mukaan hakemusten joukossa oli 307 000 hakemusta ihmisiltä, jotka olivat jo kuolleet. Raportissa ei otettu kantaa siihen, johtuivatko kuolemat terveydenhuollon puutteesta.
(Lähde: New York Times.)
Lisää aiheesta:
↧
↧
Välikysymyskeskustelussa pääministeri Marin ja kokoomus jälleen napit vastakkain – Yle seurasi hetki hetkeltä
Hallitus vastasi keskiviikkona iltapäivällä välikysymykseen talous- ja työllisyyspolitiikasta.
Korona-ajan ensimmäisen välikysymyskeskustelun aikana tunteet kävivät kuumina ja ilma oli välillä sakeana välihuudoista.
Välikysymyksen allekirjoittaneiden oppositiopuolueiden mielestä hallituksen talouspolitiikka on vastuutonta, eikä hallitus ole onnistunut saamaan kasaan lupaamiaan työllisyystoimia. Oppositio myös syyttää hallitusta hallitusohjelmaan kirjatun työllisyystavoitteen unohtamisesta.
Hallitus puolusti talouspolitiikkaansa vetoamalla siihen, että koronakriisin oloissa alkuperäisestä työllisyystavoitteesta ei ole mahdollista pitää kiinni. Hallitus myös vakuutti, että se tekee päätökset, jotka kasvattavat työllisyyttä 80 000 työllisellä vuosikymmenen loppuun mennessä.
Hallituspuolueiden edustajat hyökkäsivät monissa puheenvuoroissaan opposition kimppuun. Oppositiopuolueista perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit saivat syytöksiä kokoomuslaisen talouspolitiikan myötäilystä, kun ne lähtivät mukaan välikysymykseen.
Huomiota herätti myös kokoomuksen ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) välillä käyty kiista siitä, miksi välikysymykseen vastasi pääministerin sijaan valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.).
Marin huomautti, että oppositio teki samansisältöisen välikysymyksen budjettiriihen jälkeen, ja myös silloin vastausvuorossa oli keskustalainen valtiovarainministeri, Mika Lintilä. Marinin mukaan kokoomus yritti kysymyksellään luoda mielikuvaa ylimielisestä pääministeristä.
Marinin ja kokoomuksen kireät välit ovat aiemminkin herättäneet huomioita. Al-holia koskevassa välikysymyskeskustelussa viime vuonna Marin tiukkasi kokoomukselta, eikö puolueen edustajia hävetä.
- Klo 14 alkanutta keskustelua voit seurata jutun pääkuvaa klikkaamalla. Alkuillasta oli vielä lähes 50 puheenvuoropyyntöä.
- Seurasimme keskustelun ensimmäiset tunnit hetki hetkeltä ja sen näet alta.
Lisää aiheesta:
↧
Nuoret maksavat kovaa hintaa koronasta: Yli 11 000 joutui turvautumaan kesällä toimeentulotukeen Helsingissä – ja erot kaupunginosien välillä ovat hurjat
18-vuotias nuorimies pyyhältää vastaan Kontulan metroasemalla.
Toni Nurminen on asunut koko ikänsä samassa lähiössä.
– Valitettavasti. Seura on, mitä on, hän toteaa.
Töitä mies on tehnyt viimeksi kahdeksan kuukautta sitten ja koulussa ollut kolme vuotta sitten. Korona on vaikeuttanut keväästä asti töiden saantia.
– Yritin päästä johonkin kahvilaan ja kauppaan silloin, hän muistelee.
Nyt on vetämässä hakemuksia muun muassa vartijan töihin.
– Saan toimeentulotukea, koska minulla ei ole töitä, enkä ole päässyt opiskelemaan. Että pärjään jollakin ja saan ruoat ostettua.
Korona on vaikeuttanut Helsingissä muidenkin nuorten aikuisten töihin pääsemistä ja lisännyt toimeentulotuen nostamista.
Paitsi että nuorten perustoimeentulotuen saajien määrä on lisääntynyt Helsingissä viime kesään verrattuna, Ylen selvitys paljastaa, että erot kaupunginosien välillä ovat valtavat.
Kun varakkailla alueilla vain muutama prosentti nuorista saa toimeentulotukea, köyhemmillä alueilla jopa lähes kolmannes on kesän aikana joutunut turvautumaan toimeentulotukeen.
Koronan aiheuttamat talousvaikeudet näkyvät kuitenkin myös sellaisilla alueilla, joissa ennen koronaa toimeentulotuen saaminen ei ole ollut kovin yleistä.
- Alempana jutussa voit tutkia kartalta alueiden välisiä eroja. Jutun lopussa on toimeentulotukikone, josta voit katsoa postinumeroalueittain toimeentulotuen saajien määriä ja osuuksia Helsingin väestöstä.
Koronakesänä yli 11 000 helsinkiläistä nuorta aikuista sai toimeentulotukea
Koronakesänä 15–24-vuotiaista helsinkiläisistä 16,5 prosenttia sai toimeentulotukea. Se on yli 11 000 nuorta. Määrä on lähes 2 000 nuorta enemmän kuin kesällä 2019, jolloin nuorista aikuista tukea sai 13,8 prosenttia.
Kaikista helsinkiläisistä yhdeksän prosenttia sai toimeentulotukea koronakesänä.
THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo pitää muutosta nuorten kohdalla merkittävänä.
– Kasvu on johdonmukainen, ja se näkyy useimmilla postinumeroalueilla. Se on selvästi suurempi kuin muissa ikäryhmissä. Siinä mielessä se on merkittävää, että nuoret erottuvat joukossa.
Tilastot kertovat ennen kaikkea siitä, että nuorten aikuisten on ollut vaikeaa saada töitä – ja erityisesti kesätöitä.
– Koronakesä näkyy siinä, että vertailukohtana ovat samat kuukaudet edellisenä vuonna, joten luvuissa se kesä sinänsä ei vaikuta, vaan se, että oli koronakesä, Hiilamo toteaa.
Nuoret aikuiset saavat yleensäkin enemmän toimeentulotukea, koska he ovat haavoittuvimmassa asemassa, kun yhteiskuntaan tulee äkillinen kriisi.
– Nuoret asuvat yksin, heillä ei ole vielä koulutusta, ei kertynyttä varallisuutta, ei kiinnittymistä työmarkkinoille, ja he asuvat vuokra-asunnoissa, Hiilamo listaa.
Eli kotitalous, jossa on enemmän jäseniä, on paljon paremmassa asemassa kriisitilanteessa.
Kesätöiden puute näkyi Kalasatamassa ja Roihuvuoressa
Ylen selvityksestä käy myös ilmi, että koronakesän aikana 15–24-vuotiaiden toimeentulotuen saajien osuus kasvoi erityisesti alueilla, joissa normaalisti vain harva nuori turvautuu toimeentulotukeen.
Keskimäärin nuorten tuen saajien määrä nousi edelliskesästä 2,7 prosenttiyksikköä, mutta esimerkiksi Kalasatamassa nousua oli jopa kymmenen ja Roihuvuoressa seitsemän prosenttiyksikön pintaan.
Toisin sanoen, kun Kalasatamassa kolme nuorta sadasta sai toimeentulotukea kesällä 2019, koronakesänä kolmetoista nuorta joutui turvautumaan toimeentulotukeen.
Alla olevasta kartasta voit katsoa, millä alueilla nousu oli suurinta ja millä pienintä.
Nuorten toimeentulotuen saajien määrä ei siis kasvanutkaan eniten Itä-Helsingin köyhimmissä lähiöissä, missä on kaikkiaan eniten toimeentulotuen saajia. Esimerkiksi Itäkeskuksessa ja Puotilassa nousua ei ollut ollenkaan.
– Alueilla, joissa toimeentulotuen saajien tasot ovat alun perin korkealla, nuorilla ei ole ollut kesätyöpaikkoja aiemminkaan. Näillä alueilla, joissa nousua oli nyt enemmän, on paljon niitä nuoria, jotka ovat olleet aikaisemmin kesätöissä, mutta tänä kesänä he jäivät ilman kesätöitä koronaepidemian takia.
Tällaisilla alueilla akuuttihoitona on saada nuoret kouluun ja yliopistoon, ja myös valmistumaan niistä.
– Kaupunki ja yritykset voisivat miettiä ensi kesän kesätyöpaikkoja jo nyt, sanoo Hiilamo.
Itä-Helsingissä lähes kolmannes nuorista aikuisista sai toimeentulotukea
Pidempiaikainen vaikutus koronakriisillä saattaa kuitenkin olla alueilla, joissa on jo ennen koronakriisiä ollut paljon köyhyyttä ja myös nuoret ovat joutuneet turvautumaan toimeentulotukeen.
Toimeentulotuen saajien osuus nuorista näet vaihtelee erittäin paljon Helsingin eri postinumeroalueilla, kertoo Ylen selvitys.
Itä-Helsingissä on paljon alueita, joissa neljännes tai lähes joka kolmas nuorista sai toimeentulotukea koronakesän aikana. Esimerkiksi Puotilassa jo yli 30 prosenttia sai toimeentulotukea. Myös Malmilla luku on korkea.
Eteläisessä Helsingissä ja muun muassa Länsi-Pakilassa vain pari kolme prosenttia 15–24 -vuotiaista sai toimeentulotukea.
Keskimäärin 16,5 prosenttia nuorista aikuisista turvautui kesän aikana toimeentulotukeen.
Kartasta näkyy, missä toimeentulotuen saajien osuus oli suurinta ja missä pienintä kaupunginosittain.
Heikki Hiilamon mukaan Ylen selvityksessä paljastuneet erot Helsingin alueiden välillä ovat todella suuria ja merkittäviä. Hänen mukaansa korkeat tasot toimeentulotuen saajissa kertovat ylisukupolvisesta köyhyydestä, mikä on ollut olemassa jo ennen koronaa.
– Rikkaimmilla alueilla muutama prosentti on saanut toimeentulotukea, ja toisilla alueilla osuus on erittäin korkea, eli kolmasosa tai suurempikin ikäluokasta saa toimeentulotukea.
– Se heijastaa sitä, että Helsingissä on hyvin erilaisia asuinalueita tulojen mukaan, vuokra-asuntokannan, työllisyyden, koulutuksen ja myös maahanmuuttajien osuuden mukaan.
Hiilamon mukaan hyvin isolla osalla nuorista toimeentulotuen saajista on pelkästään perusasteen koulutus. Heitä on huomattavasti enemmän alueilla, joissa on työttömyyttä ja toimeentulotuen saajien osuus on muutenkin korkea.
Ylen selvityksessä kävi myös ilmi, että muun muassa Itäkeskuksessa alle 14-vuotiaista 40 prosenttia asuu kotitaloudessa, joka saa toimeentulotukea.
Parempiosaisilla alueilla nuorilla ei ole ollut mahdollisuutta tai tarvetta turvautua toimeentulotukeen: joko he opiskelevat sellaista alaa, jossa töitä on ollut enemmän tarjolla, tai heillä tai heidän vanhemmillaan on säästöjä ja varallisuutta tai omistusasunto.
Vielä on aikaista sanoa köyhtyvätkö köyhät alueet entisestään koronapandemian seurauksena ja syveneekö kuilu hyvä- ja huono-osaisten alueiden välillä, mutta suuret erot kaupunginosien välillä alkavat muistuttaa edellisestä, vuoden 2008, talouslamasta.
– Tutkimme edellisen talouslaman aikana vaikutuksia vertailemalla toimeentulotuen saamista eri ikäryhmissä vuosien 2008 ja 2009 välillä. Silloin tasot ja muutokset toimeentulotuen saajissa olivat hyvin yhdenmukaisia näiden lukujen kanssa, Hiilamo sanoo tutkiessaan Ylen selvitystä.
– Ero oli jopa kuusinkertainen.
Hiilamo sanoo, että jos kolmasosa väestöstä saa toimeentulotukea pidempään, silloin yhteiskunnassa on jotakin pahasti pielessä.
Syrjäytyminen lisääntyy ja köyhyys pitkittyy, jos töitä ei ole
Kelan mukaan elokuussa toimeentulotuen saajien määrät ovat alkaneet tasaantua, mutta yhtenä syynä siihen saattaa olla tuloiksi laskettavat veronpalautukset.
Yleensä kesän jälkeinen toimeentulotukipiikki tasaantuu syksyllä. Kelan mukaan lähikuukaudet osoittavat, tapahtuuko näin myös tänä vuonna vai jämähtävätkö luvut paikoilleen.
- Kela tiedotti tänään keskiviikkona, että se maksaa väliaikaista epidemiakorvausta loppuvuoden aikana niille, jotka ovat saaneet perustoimeentulotukea koronakevään aikana.
Hiilamon mukaan koronan aiheuttama talouskriisin uhkana on, että toimeentulotukien varassa eläminen pitkittyy erityisesti huono-osaisilla alueilla, jos nuoret eivät pääse kouluun eikä töihin.
– On todennäköistä, että toimeentulotuen käyttö lisääntyy tasaisesti. Se saattaa lisääntyä senkin jälkeen jos ja kun tästä koronaepidemiasta päästään eroon.
Esimerkiksi 90-luvun laman jälkeen toimeentulotuen saajien määrät kasvoivat vielä vuosikymmenen puolivälin jälkeenkin, vaikka talous oli alkanut jo kasvaa.
– Työllisyys on kaikkein keskeisin asia. Eli se miten hallitus onnistuu pitämään huolta työpaikoista ja mahdollisesti luomaan uusia työpaikkoja.
Tutkimusprofessori Hiilamon mukaan viimeistään vuoden päästä näkyy, ovatko koronan vaikutukset jääneet pysyviksi.
Hiilamo toteaa, että toimeentulotuen varassa elämiseen pitkään ei ole suotavaa, koska se saattaa passivoida ja lisää syrjäytymistä, kun vähäistenkin töiden tekeminen vähentää toimeentulotukea.
Keitä koronakriisin nuoret uhrit ovat?
Ylen selvitys osoitti, että nuorten toimeentulotuen saajien määrä ja osuus ovat lisääntyneet, mutta tarkempaa tietoa siitä, keitä nämä nuoret aikuiset ovat, olisi Hiilamon mielestä syytä selvittää.
– Vuoden 2009 toimeentulotukea saivat enemmän miehet, tällä kertaa on alustavia tietoja, tämä koskettaisi erityisesti nuoria naisia, jotka ovat miehiä useammin palvelualojen ammateissa. Olisi tärkeää selvittää, ovatko nämä uudet nuoret toimeentulotuen saajat suuremmassa määrin naisia kuin miehiä.
Myös se, miten koronakriisi iskee Suomeen vuonna 2015 tulleisiin turvapaikanhakijoihin, on vielä mysteeri.
Alla olevasta toimeentulotukikoneesta näet, kuinka suuri osa eri postinumeroalueilla asuvista sai toimeentulotukea koronakesän aikana ja sen, kuinka paljon enemmän tai vähemmän se on verrattuna muihin postinumeroalueisiin.
Kone kertoo erikseen myös nuorten aikuisten, eli 15–24 -vuotiaiden, toimeentulotuen saajien osuuden sekä uusien toimeentulotuen saajien osuuden.
Voit keskustella artikkelin aiheesta perjantaihin 2. lokakuuta kello 23:een saakka.
Lue myös:
↧
Painoindeksistä luovutaan Kanadassa, olisiko sama mahdollista Suomessa? Asiantuntijoiden mukaan tärkeää olisi päästä eroon lihavia syyllistävästä puheesta
Kanadassa luovutaan painoindeksin käytöstä lihavuuden määrittelyssä. Elokuussa julkaistun linjauksen mukaan lihavuus nähdään kroonisena sairautena, joka vaatii pitkäaikaista ja yksilöityä hoitoa.
Suosituksen mukaan potilaat diagnosoidaan lihaviksi, jos heidän painonsa vaikuttaa psyykkiseen tai fyysiseen terveyteen.
Suomessakin ollaan melko yksimielisiä siitä, että painoindeksi ei ole täydellinen, sanoo professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopiston Lihavuustutkimusyksiköstä. Indeksi ei esimerkiksi kerro, onko paino rasvaa vai lihasta, tai onko henkilöllä riski sairastua.
Pietiläisen mielestä Kanadan uudessa linjauksessa on paljon hyvää, mutta myös heikkous. Tärkeää olisi Pietiläisen mukaan se, että ylipaino yksin riittäisi diagnoosiksi, jotta siihen voisi halutessaan saada myös lääketieteellistä hoitoa ja apua.
– Kanadassa lihavuuteen täytyy liittyä jokin liitännäissairaus, ennen kuin sitä voidaan kutsua lihavuudeksi. Tämän takia en ole heti hyväksymässä sitä ajatusta, että muutettaisiin tällä tavalla lihavuuden määritelmää.
Kanadan uusi suositus sai paljon kansainvälistä näkyvyyttä, ja siitä on uutisoitu myös meillä Suomessa. Pietiläinen sanoo, että suomalainen Käypä hoito -suositus on kuitenkin sisällöltään hyvin samankaltainen.
Terveydenhuolto ei tällä hetkellä tue lihavuuden hoitoa juuri ollenkaan. Kirsi Pietiläinen
Hän kuitenkin myöntää, että kanadalaiset kollegat ovat onnistuneet sanoittamaan paremmin tärkeän seikan: lihavuus on tila, jossa paino-ongelma ei välttämättä enää ole potilaan omissa käsissä, vaan kehon puolustusmekanismit laihtumiselle ovat niin voimakkaita, ettei "syö vähemmän ja liiku enemmän" -ohjenuora enää riitä.
Sen lisäksi Pietiläinen pitää hyvänä, että suosituksessa sanotaan hyvin painokkaasti, ettei terveydenhoidon henkilökunta saa syyllistää tai puhua epäasiallisesti lihavuudesta.
– Tällaista terveydenhuoltohenkilökunnan opastamista meillä ei ole, vaikka tarkoitamme ihan samaa.
Väitöstutkija: Lääkärit hyötyisivät viestintäkoulutuksesta
Helsingin Sanomat kirjoitti äskettäin, että normaalipainoiset ovat Suomessa vähemmistöä: ylipainoisia on lähes kolme miljoonaa.
Vuoden 2017 FinTerveys-tutkimuksen mukaan 26 prosenttia miehistä ja 28 prosenttia naisista oli lihavia. Lihavuus on yleistynyt, ja jos sama kehitys jatkuu, lähes joka kolmannen ennustetaan olevan lihava kymmenen vuoden kuluttua.
Ylipaino koskettaa siis yhä useampaa. Siksi siihen tulisi puuttua oikealla tavalla myös lääkärin vastaanotolla.
Terveydenhuollon ammattilaiset ovat huippupäteviä, mutta heidän koulutuksensa on luonnontieteellistä. Harry Köhler
Lääkärien viestintää väitöskirjassaan tutkinut Harry Köhler sanoo, ettei suomalaisia lääkäreitä jatkokouluteta tarpeeksi viestinnän saralla. Lääkärin sanaton ja sanallinen viestintä vaikuttavat suuresti siihen, mitä potilas tekee vastaanotolta päästyään.
– Terveydenhuollon ammattilaiset ovat huippupäteviä, mutta heidän koulutuksensa on luonnontieteellistä. Siinä ei selitetä, mikä on hyvän viestinnän tavoite. Monikaan lääkäri ei jatkokouluta itseään viestinnässä. Kouluttaudutaan oman alan jatkokoulutuksessa tai jopa johtamisessa, mutta ei potilaskohtaamisviestinnässä. Siinä on paljon mahdollisuuksia.
Omasta painosta puhuminen on kuitenkin monelle herkkä paikka, ja siksi lääkärin viestintään kiinnitetään erityistä huomiota. Moni saattaakin ylitulkita lääkärin eleitä, ilmeitä ja kehon kieltä, sanoo professori Pietiläinen.
– Valitettavasti huonoa asennetta löytyy edelleen, ja löytyy kiireisiä lääkäreitä ja äkkivääriä sanomisia. Monissa tapauksissa lääkäri ei ole tarkoittanut eikä omasta mielestään edes sanonut pahasti, mutta se voidaan tulkita väärin.
Terveydenhuollon viestintää tutkivan Köhlerin mukaan lääkäri voi jo kahdella hyvin valitulla kysymyksellä saada potilaan miettimään, miten omaa terveyttä voisi edistää.
Terveydenhuollossa ei osata järjestelmällisesti tarjota apua lihavuuteen
Kasvavaan ylipaino-ongelmaan tulisi professori Pietiläisen mukaan nyt herätä.
Hänen mukaansa potilaat päätyvät tällä hetkellä terveydenhuoltoon jälkiseuraamusten takia, mutta eivät saa apua ylipainoon.
– Terveydenhuolto ei tällä hetkellä tue lihavuuden hoitoa juuri ollenkaan. Lääkärit mainitsevat, että on tätä lihavuutta, jolle pitäisi tehdä jotain, mutta ei pystytä tarjoamaan oikeaa apua. Silloin se harmittaa potilasta: miksi sä muistutat tästä, mutta apua ei tule?
Pietiläisen mukaan Suomessa tarvittaisiin parempaa perushoitoa lihavuuteen. Osaamista ja tietoa pitäisi olla lääkäreillä ja hoitajilla, mutta myös ravitsemuksen ja psykologian puolella.
– Meillä ei ole organisoitua lihavuudenhoitoa, jotta jokaisessa terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa potilas saisi apua. Potilas kyllä tietää, kuka välittää aidosti.
Katso Yle Areenasta: Akuutti: Geenejä vai elintapoja, miksi lihomme?
Oletko sinä kokenut syyllistämistä painostasi lääkärin vastaanotolla? Miten painosta tulisi puhua? Voit keskustella aiheesta 30.9. klo 23:een asti.
↧
Poliisi epäilee: Tuntematon yritettiin murhata suositulla ulkoilualueella Tampereella, epäillyt alaikäisiä
Poliisi on koventanut tutkintanimikettä Tampereella Kaupin ulkoilualueella tiistaina tapahtuneessa väkivallanteossa. Poliisi epäilee nyt murhan yritystä, vahvistaa rikosylikomisario Jari Kinnunen Sisä-Suomen poliisilaitoksesta.
Lue myös:
Kinnusen mukaan tutkinta ja kuuleminen on kesken, eikä tapauksesta voi siksi kertoa enempää.
2003 syntynyt epäilty vangittiin keskiviikkona Pirkanmaan käräjäoikeudessa todennäköisin syin epäiltynä murhan yrityksestä. Hänet määrättiin mielentilatutkimukseen. Häneltä ei löydy Pirkanmaan käräjäoikeudesta aiempia rikosasioita.
Kauppi on suosittu ulkoilumaasto Tampereen keskustan tuntumassa.
Poliisi otti kiinni tiistaina iltapäivällä kaksi nuorta, tamperelaista poikaa epäiltyinä tekoon. Epäillyt ovat 16- ja 17-vuotiaita.
Väkivallanteon kohteena ollut mies on toimitettu Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Epäillyt ja uhri eivät tunteneet toisiaan.
Poliisin mukaan muut alueella liikkuneet henkilöt eivät olleet vaarassa. Väkivallanteosta tuli useita ilmoituksia hätäkeskukseen noin kello 13.
Poliisi pyytää Kaupin ulkoilualueella kello 12–14 liikkuneilta henkilöiltä havaintoja kiinni otetusta kaksikosta.
Toinen pojista oli pukeutunut mustiin collegehousuihin ja mustaan maihinnousutakkiin, jossa koristeena oli leijonamerkki. Toisella oli yllään tummaa collegevaatetusta. Molemmilla oli pääväriltään mustat lippikset.
Havainnot voi toimittaa sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.pirkanmaa@poliisi.fi tai soittamalla klo 8–16 numeroon 0295 445 317.
Päivitetty kello 15.45, että epäilty on vangittu.
Lue lisää:
↧
↧
Myyjät eläneet koronapelossa jo puoli vuotta – asiakkaat tulevat iholle ja pahimmillaan sylkevät tai yskivät päin myyjää
Myyjät palvelevat asiakkaita tyynen rauhallisina on sitten koronatilanne mikä tahansa.
Sisustus- ja kodintarvikkeita Rusta-liikkeessä Kaarinassa myyvä ja koko Rusta Finlandin pääluottamusmies Katri Ranula kertoo, että suurin ongelma myyjien korona-ajan työnteossa ovat liian lähelle tulevat asiakkaat.
– Toivomme, että asiakkaat pitäisivät turvavälejä. Se olisi suoja meille kaikille. Yksittäistapauksia on ollut koko maassa, että asiakas on jopa sylkenyt päin. Se on epämiellyttävää ja pelottavaa tietenkin. Myös on tultu tarkoituksella yskimään myyjää kohti, kertoo Ranula.
Hän sanoo, että vartijoita on pyydetty tarvittaessa paikalle. Heillä on lupa käyttää kasvomaskeja ja kassoilla on suojapleksit. Myös suojahansikkaita on käytössä.
– Asiakaspalveluun kuuluu hymy ja iloisuus, ne katoavat maskin alle. Tietenkin riskiryhmäläisten kannattaa käyttää maskeja.
Myös läheisten vuoksi pelätään tartuntaa
Toimipaikkakohtainen pääluottamusmies Tarja Puotsaari Turun Kupittaan Citymarketista kertoo, että yksi työntekijä jäi heti koronan alussa sairaslomalle ja yksi palkattomalle vapaalle. He pelkäävät itsensä tai läheisensä puolesta.
Puotsaari itse on saanut vapautuksen kassatyöstä astman vuoksi.
– Kassatuolilla ei pääse pakoon asiakasta. Siinä ei voi perääntyä samalla tavalla kuin hyllyjen välissä. Pelkään myös meillä kotona asuvan kahdeksankymppisen äitini puolesta, että tartutan koronan häneen, kertoo Puotsaari.
Myyjät ovat Puotsaaren mukaan yleisesti ottaen vihaisia siitä, että joutuvat pelkäämään työpaikallaan ja että voivat saada tartunnan toisten välinpitämättömyyden vuoksi. Lisäksi työn suuri määrä kuormittaa.
– Myyjät alkavat olla väsyneitä. Työtä on ollut paljon, sillä päivittäistavarakauppa on käynyt hyvin ja myös harrastuksiin liittyviä tuotteita ostetaan innokkaasti, kertoo Puotsaari.
Palveluala toivoo apua liitoltaan
Palvelualojen ammattiliiton Lounais-Suomen aluepäällikkö Hanna Erkamaa kertoo, että yhteydenottojen määrä on koko maassa viisinkertaistunut normaaliin vuoteen verrattuna. Yleensä niitä tulee vuodessa noin 50 000.
– Myyjät ovat saaneet melko vähän huomiota, vaikka ovat seisseet eturintamassa koko koronan ajan.
Päivittäistavarakaupassa tilanne on kohtuullinen ja työturvallisuudesta on huolehdittu. Eniten he saavat yhteydenottoja erikoiskaupan puolelta siitä, että työturvallisuutta ei ole noudatettu.
– Juuri tällä viikolla yhdestä erikoistavarakauppaketjusta tuli yhteydenotto, että työnantaja ei ole hankkinut pleksejä ja kieltää maskien käytön. Meidän on lähdettävä viemään asiaa työsuojelupiiriin, jos työnantaja ei hoida työturvallisuutta kuntoon, kertoo Erkamaa.
Osa työnantajista kieltää maskien käytön
Aluepäällikkö Hanna Erkamaa kertoo, että keväällä ja kesällä heidän puhelinpalvelunsa ruuhkautui, kun työntekijät ottivat yhteyttä. Kesän jälkeen tilanne oli hetken aikaa parempi, mutta nyt asiakkaat tuntuvat unohtaneen turvavälit.
Myyjiltä tulee palautetta, että asiakkaat tulevat iholle eivätkä kunnioita turvaväliä.
– Osa työnantajista on kieltänyt maskien käytön ja kieltäytynyt myös maksamasta niitä, koska velvoitetta käyttöön ei ole. Osalle henkilökunnasta maskin käyttö koko työvuoron ajan voi tuntua tosi epäinhimilliseltä, kertoo Erkamaa.
Hän muistuttaa, että työnantajien tehtävä on huolehtia, että jokainen työntekijä kokee olonsa turvalliseksi ja kokee, että töihin on turvallista mennä.
Lisäksi osalla työt ovat vaarassa loppua, vaikka joillakin, kuten esimerkiksi päivittäistavarakaupan työntekijöillä, on paljon töitä.
– Osalla kivijalkakaupoista ja majoituspuolella menee huonosti. Meidän alalla tehdään pieniä tuntisopimuksia. Työvuoroja on pakko ottaa, kotiin ei voi jäädä, muistuttaa Erkamaa.
Ei ole epäkohteliasta vetäytyä kauemmaksi
Apulaismyymäläpäällikkö Atte Kähäri täyttää hyllyjä Turussa Manhattanin päivittäistavaraliikkeessä. Aika ajoin asiakkaat tulevat kysymään jotakin tuotteista ja pyytävät apua. Kassatyössä asiakkaat noudattavat turvavälejä, joista muistuttavat myös lattiaan liimatut tarrat, mutta hyllyjen välissä tunnelma tiivistyy.
– Kun asiakas tulee kysymään jotain, silloin hän tulee usein vähän liian lähelle. Ei ole epäkohteliasta ottaa pari askelta taaksepäin ja sen teen yleensä. Pysyn silti asiakkaan kanssa, kertoo Atte Kähäri.
Turun Osuuskaupan marketkaupasta vastaava toimialajohtaja Mikko Junttila vakuuttaa, että työntekijöiden turvallisuus on tärkeää ja siihen suhtaudutaan vakavasti.
– Toivomme, että kaikki kunnioittavat suosituksiamme, miten myymälässä käyttäydytään. Käsidesit ja turvaohjeet, sekä pleksit otimme käyttöön keväällä ensimmäisten joukossa. Turvaohjeet ovat säilyneet samanlaisina koko ajan, kertoo Junttila.
Junttila kertoo, että yrityksessä seurataan tarkasti viranomaisten suosituksia. Jo nyt myyjät ovat pleksin takana ja saavat halutessaan käyttää suojavisiirejä.
Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 1.10. kello 23.
Lue lisää:
↧
Kolarin kunnanjohtaja sai potkut
Kolarin kunnanjohtaja saa potkut. Kolarin kunnanvaltuusto päätti keskiviikkona irtisanoa Kristiina Tikkalan kunnanjohtajan tehtävistä. Valtuusto päätti asiasta äänin 13-8.
Erottamista esitti Kolarin kunnanhallitus, joka äänesti asiasta viime viikolla. Erottamisen syiksi on kerrottu muun muassa virkatehtävien laiminlyönti ja epäasianmukainen käyttäytyminen.
Kunnanhallitus antoi Tikkalalle varoituksen kesäkuussa. Viime huhtikuussa kunnanvaltuuston enemmistö äänesti epäluottamuksesta kunnanjohtajaa kohtaan.
Työnantaja tarjosi Tikkalalle erosopimusta eli irtisanoutumista vapaaehtoisesti. Tikkala ei tähän suostunut, joten kunnassa alettiin valmistella hänen irtisanomistaan.
Tikkala on kiistänyt käyttäytyneensä epäasiallisesti. Hän on ilmoittanut aiemmin riitauttavansa irtisanomisensa eli asiaa käsiteltäneen aikanaan oikeudessa.
Tikkala aloitti Kolarin kunnanjohtajan virassa tammikuussa 2019.
Lue lisää:
↧
Ylläksen ruskaretki on poikinut jo 26 koronatartuntaa – täällä virus levisi
Kolarin Ylläksen tartuntaketjuun liittyviä koronavirustartuntoja on löytynyt lisää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Ylläkseltä saatuja koronatartuntoja on todettu jo 26.
Tartunnan saaneet asuvat 14 eri kunnassa eri puolilla maata. Kolarilaisia heistä on viisi.
Tartunnat ovat levinneet ravintola Pirtukirkossa, Äkäshotellissa, Jounin kaupassa ja Joiku Pubissa.
– Uskon, että tartuntoja tulee vielä lisää, infektioylilääkäri Markku Broas Lapin sairaanhoitopiiristä sanoo.
Ylläksellä 14.-25. syyskuuta aikana olleita henkilöitä kehotetaan hakeutumaan koronatestiin, jos heillä on koronaan sopivia oireita.
Jos Koronavilkku on ilmoittanut mahdollisesta altistumisesta, suositellaan tekemään oirearvio Omaolossa tai olemaan yhteydessä terveydenhuollon toimipisteeseen testaustarpeen arvioimiseksi.
– Tartuntojen estämiseksi on nyt tärkeää huolehtia hygieniasta ja pitää turvavälejä. Jos turvaväliä ei voi pitää, on tärkeää käyttää kasvomaskia sisätiloissa ja julkisissa kulkuneuvoissa, Broas lisää.
Länsi-Pohjassa on rauhallista myös Ruotsin puolella
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä suvantovaihe jatkuu edelleen. Viime viikolla alueella analysoitiin 564 testiä, joista ei löytynyt yhtään tartuntaa. Myös alueen karanteenit on purettu.
Myös Ruotsin puolella on rauhallista.
– Norrbottenissa todettiin viime viikolla noin 40 tartuntaa. Länsi-Pohjan rajakunnissa on todettu 2 tartuntaa kahden viikon viime aikana, kertoo Länsi-Pohjan johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila.
Taskilan mukaan epidemiatilanne Suomessa on kuitenkin kiihtymässä.
– Pääkaupunkiseudulla vain alle 20 prosenttia tartunnanlähteistä kyetään selvittämään. Ilmaantuvuus pääkaupunkiseudulla lähenee 40/100 000 viime 14 vuorokauden aikana, mikä kertoo tartuntojen nopeasta lisääntymisestä, Taskila toteaa.
Taskila suositteleekin lomamatkan tekemistä Etelä-Suomen sijaan Lappiin, jos lomamatkan haluaa välttämättä tehdä.
– Lapissa matkailu on turvallista, kun huolehtii turvavälistä ja käsihygieniasta ja käyttää kasvomaskia, jos ei voi välttää väkijoukkoja. Ylimääräisiä lähikontakteja kannattaa välttää, Taskila sanoo.
Lue lisää:
Ikävä tuliainen Ylläksen ruskaretkeltä: Kymmenen uutta koronavirustartuntaa eri puolilla maata
↧
Poliisi epäilee, että satunnaisesta murhan yrityksestä epäilty poika kuvasi Snapchat-videon: "Puukotin yhtä ja vankilaan tässä mennään"
Poliisi tutkii nettiin ladatun videon yhteyttä Tampereen Kaupin ulkoilualueella tapahtuneeksi epäiltyyn murhan yritykseen. Poliisi epäilee, että videon on teon jälkeen kuvannut alaikäinen poika, joka on vangittu todennäköisin syin epäiltynä murhan yrityksestä.
Oikeus päätti vangitsemisistunnossa myös lähettää 17-vuotiaan epäillyn mielentilatutkimukseen.
Poliisi kertoi tiistaina, että tuntemattoman henkilön kimppuun hyökättiin Kaupin ulkoilualueella. Uhri on hoidossa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Poliisi uskoo, että uhri valikoitui satunnaisesti, tai ainakaan epäillyt eivät tunteneet häntä entuudestaan.
Poliisi otti kiinni tiistaina iltapäivällä kaksi nuorta tamperelaista poikaa epäiltyinä tekoon. Epäillyt ovat 16- ja 17-vuotiaita. 17-vuotiasta epäiltyä ei ole aiemmin tuomittu rikoksesta Pirkanmaan käräjäoikeudessa.
Snapchatista levinneellä videolla näkyy, kuinka joku kävelee hiekkatiellä puukko kädessään. Videolla miesääni kertoo, että hän on juuri yrittänyt ryöstää "jonkun viisi ihmistä".
– Sitten mä puukotin yhtä jonkun neljä–viis kertaa ja ei tässä, murhan yritys ja törkeän ryöstön yrityksiä, että vankilaan tästä mennään, miesääni sanoo videolla.
– Että kaverit tuutte sitten morottaan mua sinne.
Poliisi odottaa asianomistajia
Ylen tiedossa on myös tapaus, jossa usean hengen kuvausryhmä kohtasi veitsellä uhanneet nuoret miehet UKK-Instituutin lähellä metsässä tiistaina.
Paikalla ollut Timo Rajakallio kertoo Ylelle, että heidät yritettiin ryöstää puukolla uhaten. Tilanne oli hänen mukaansa hyvin uhkaava.
Tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Jari Kinnunen kertoo, että hänen tietämänsä mukaan kukaan ei ole vielä ilmoittautunut asianomistajaksi törkeään ryöstöön. Epäiltyjen kuulustelut ovat vielä kesken, joten Kinnunen ei kommentoi, pitääkö poliisi videota juuri kyseisessä tilanteessa kuvattuna.
Poliisi pyytää Kaupin ulkoilualueella kello 12–14 liikkuneilta henkilöiltä havaintoja rikoksesta epäillystä poikakaksikosta.
Toinen pojista oli pukeutunut mustiin collegehousuihin ja mustaan maihinnousutakkiin, jossa oli koristeena leijonamerkki. Toisella oli yllään tummaa collegevaatetusta. Molemmilla oli pääväriltään mustat lippikset.
Havainnot voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.pirkanmaa@poliisi.fi tai soittaa numeroon 0295 445 317.
Väkivaltavideot puhuttavat
Nuorison väkivallanteoista kuvaamat videot ovat nousseet Suomessa viime aikoina puheenaiheeksi.
Vantaalla Kytöpuiston koulussa tapahtuneesta kuudesluokkalaisen pojan pahoinpitelystä kuvattu video lähti leviämään netissä. Poliisin tietoon on tullut, että videota on jaettu useissa eri viestipalveluissa.
Väkivaltavideoiden jakaminen lasten ja nuorten parissa on yleistynyt ja poliisia huolestuttava ilmiö. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen tietoon tulee ainakin kuukausittain videoita, joissa on kuvattu tappelua tai pahoinpitelyä. Poliisi neuvoo, että väkivaltaisia videoita ei pidä katsoa eikä varsinkaan levittää.
Päivitys 30.9.2020 klo 15.07: Juttuun on lisätty julkaisun jälkeen tietoa sekä kuvia ja sen rakennetta on muokattu.
Päivitys 30.9.2020 klo 15.48 Juttuun on päivitetty epäillyn vangitseminen.
Lue lisää:
↧
↧
Oikeusvaltio EU:n päätöksenteon alttarilla – rahahanat vaikea sulkea Unkarilta ja Puolalta
EU-komissio on antanut ensimmäisen vuosiraporttinsa siitä, miten oikeusvaltioperiatteet toteutuvat unionissa.
Raportissa kritisoidaan odotetusti Puolaa ja Unkaria ja niiden viime vuosien toimia oikeuslaitoksen ja median ottamiseksi yhä enemmän valtion kontrolliin.
EU:n arvoista ja avoimuudesta vastaava komissaari Věra Jourová sanoi, että ihmisoikeudet, lehdistön vapaus ja riippumaton oikeuslaitos ovat unionin peruspilareita.
– On aika tarttua rikkomuksiin etunojassa, sanoi Jourová raportin julkistamistilaisuudessa.
Vakavia ongelmia myös muualla
Jourován mukaan vuosittainen raportti täyttää puutteen keskustelussa oikeusvaltioperiaatteiden toteutumisesta. Siinä tarkastellaan kaikkia jäsenmaita tasapuolisesti ja tartutaan ongelmiin ennakoivasti olemalla yhteydessä aina kyseisen valtion viranomaisiin.
Raportissa selvitetään oikeuslaitoksen, korruptiontorjunnan, median vapauden ja hallitusjärjestelmän toimivuutta.
Oikeusasioista vastaava komissaari Didier Reynders sanoi keskiviikon lehdistötilaisuudessa, että komission vuosittainen raportointi koskee kaikkia jäsenmaita ja siinä esitetty ennakoiva dialogi on vain yksi keino käsitellä esille tulevia ongelmia.
– Raportissa erotellaan selvästi maat, joilla on joitain ongelmia ja ne, joilla on järjestelmällisesti ongelmia, sanoi Reynders.
Vakavia ongelmia on myös Bulgariassa, Romaniassa, Slovakiassa ja Kroatiassa.
Raha vastaan oikeusvaltioperiaatteet
Oikeusvaltioperiaatteiden noudattamisesta on noussut perimmäinen riita unionissa. Komissio ja parlamentti haluavat sitoa EU-varojen myöntämisen periaatteiden noudattamiseen.
Suomi ajoi viime syksyn puheenjohtajuuskaudellaan vahvasti budjettivarojen sitomista oikeusvaltioperiaatteiden noudattamiseen, mutta asia jäi seisomaan. Jäsenvaltiot eivät viime heinäkuun huippukokouksessa päässeet asiasta yksimielisyyteen, juuri Unkarin ja Puolan vastustuksesta.
Rahojen ja periaatteiden sitomisesta toisiinsa tehtiin ympäripyöreä kirjaus huippukokouksen päätelmiin. Päätelmissä todetaan ainoastaan, että unionin taloudellisten etujen suojaaminen on tärkeää ja, että Eurooppa-neuvosto painottaa oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen merkitystä.
EU:n puheenjohtajamaana parasta aikaa toimiva Saksa jätti tällä viikolla kompromissiesityksen siitä, miten budjettivarat ja oikeusvaltioperiaate liitetään toisiinsa.
Ylen näkemässä esityksessä Saksa ehdottaa, että yleiset puutteet valtion kyvyssä noudattaa oikeusvaltioperiaatteita korvataan muotoilulla periaatteiden rikkominen. Eli EU:n on kyettävä osoittamaan, että jäsenvaltio, jolta evätään rahoitusta on vaikeuttanut tai haitannut maansa viranomaisten tai oikeuslaitoksen toimintaa tai uhkaa unionin taloudellisia etuja.
Oikeusvaltioperiaatteiden noudattaminen turvataan EU:n perussopimuksen Artikloissa 2 ja 7.
Miten rikkomukset osoitetaan on vielä epäselvää. Saksan ehdotuksessa myös päätöksentekoa budjettirahoituksen jäädyttämisestä on vaikeutettu. Komissio ehdotti, että rangaistusmenettelyn aloittamisen estämiseen tarvitaan määräenemmistö Eurooppa-neuvostossa. Määräenemmistö on 55 prosenttia jäsenmaista ja 65 prosenttia EU:n yhteenlasketusta väkimäärästä.
Saksa ehdottaa, että määräenemmistö tarvitaan rangaistusjärjestelyjen laukaisemiseen.
Keskiviikon EU-suurlähettiläiden tapaamisessa Saksan kompromissiesitys hyväksyttiin enemmistöllä. Puola ja Unkari vastustivat sitä odotetusti, mutta myös Suomi, eri syistä.
– Suomi ei voinut hyväksyä Saksan ehdotusta oikeusvaltioperiaatteiden noudattamista koskevaksi asetukseksi. Meidän näkemyksemme mukaan tämän välineen pitää olla sellainen, joka toimii laajasti oikeusvaltiopuutteisiin ja toimii myös käytännössä. Nyt puheenjohtajamaa oli lähestynyt kompromissiehdotuksellaan varsin pitkälle niitä näkemyksiä, joita edustavat Unkari ja Puola. Tämä meni liian pitkälle, sanoo eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.).
EU-parlamentin oikeusvaltioperiaatteista vastaava pääneuvottelija Petri Sarvamaa (kok.), sanoo, että Saksan ehdotus on todella vaikea ja ongelmallinen, koska se on täysin eri paperi kuin parlamentin kanta.
- Neuvotteluista tulee erittäin vaikeat, eivätkä ne tule menemään nopeasti läpi, sanoo Sarvamaa.
Sarvamaa myös kiistää tiedot, joiden mukaan EPP- ja demarileirissä olisi edustajia valmiina höllempään kirjauksen, jotta sopu budjetista saadaan aikaan.
Parlamentin ja Suomen lisäksi Saksan esitystä pitävät liian höllänä Ruotsi, Tanska, Belgia ja Hollanti.
Neuvottelut parlamentin ja jäsenmaiden välillä alkavat ensi tai sitä seuraavalla viikolla.
Unkari painostaa lujaa
Mutta Unkari ja Puola pitävät EU:ta pihdeissään. Maat ovat ilmoittaneet kaatavansa koko budjetti- ja elvytysrahastosovun, jos rahoitus sotketaan oikeusvaltioperiaatteiden noudattamiseen. Niillä on siihen mahdollisuus, sillä jäsenmaan äänioikeuden eväämiseen tarvitaan Eurooppa-neuvostossa yksimielisyys ja maat suojaavat toisiaan.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán hyökkäsi etunojassa myös komissiota ja oikeusvaltioraporttia vastaan vaatimalla tiistaina komissaari Jourován eroa. Orbán sanoi Jourován hyökkäävän unkarilaisia vastaan, kun hän viime viikolla nimitti Unkaria sairaaksi demokratiaksi saksalaisen der Spiegel -lehden haastattelussa.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on vastannut Orbánin vaatimukseen ilmoittamalla, että Jouroválla on hänen täysi tukensa.
Jäsenvaltioiden on tavalla tai toisella löydettävä sopu oikeusvaltioperiaatteiden noudattamisesta. Unioni tarvitsee budjetin ja elvytysrahat käyttöön ensi vuoden alusta, mutta sen tehtävä on myös vahtia, että sen perimmäisiä periaatteita ja sopimuksia noudatetaan.
↧
Koulu pakotti oppilaita pukeutumaan "häpeäpaitaan" Sveitsissä – mielenosoittajat vaativat tytöille oikeutta pukeutua kuten haluavat
Sveitsissä on osoitettu mieltä tyttöjen ja naisten vapaan pukeutumisen puolesta.
Protestointi puhkesi sen jälkeen, kun julkisuuteen tuli tieto geneveläisen koulun noudattamasta käytännöstä jakaa häpeärangaistuksia sopimattomaksi katsottuihin asuihin pukeutuneille teineille.
Kohu alkoi, kun koulu oli ensimmäisenä koulupäivänä kesäloman jälkeen pakottanut useita oppilaita pukemaan vaatteidensa peitoksi ylisuuret t-paidat. "Häpeäpaitoihin" oli painettu teksti, jossa ilmoitettiin kantajan asun nyt olevan sovelias.
T-paidan joutui ensimmäisenä päivänä pukemaan ylleen kymmenen tyttöä ja kaksi poikaa, kertoo uutistoimisto AFP.
Tapahtunut nousi julkisuuteen sen jälkeen, kun yhden tytön äiti teki koulun toiminnasta valituksen kouluviranomaisille.
Valituksessa koulun toimintaa kuvailtiin häpäiseväksi ja tyttöjä leimaavaksi. Koulu on vastannut vetoamalla siihen, että säännöissä edellytetään soveliasta pukeutumista ja vaatimus koskee sekä tyttöjä että poikia.
Keskiviikkona Collège de Pinchat -koulun ulkopuolelle kokoontui satoja mielenosoittajia vaatimaan loppua tyttöjen julkiselle häpäisemiselle.
Suurin osa mielenosoittajista oli naisia ja tyttöjä, ja monet olivat pukeutuneet minihameisiin, shortseihin ja toppeihin.
Äänenpainot keskustelussa ovat olleet kovia. Yksi paikallispoliitikko esimerkiksi rinnasti "häpeäpaidan" lynkkaamiseen.
Lue myös:
Koulun pukukoodi sai teinipojat protestoimaan helteisessä Britanniassa: Tulivat kouluun hameissa
↧
Eropaineen alla oleva Kristiina Tikkala: "Olen vain yksi helmi helminauhassa Kolarin kunnanjohtajia, jotka yritetään savustaa ulos"
Kolarin kunnanjohtaja Kristiina Tikkala kritisoi rajusti Kolarin kuntapäättäjien toimia. Kolarin valtuusto äänesti epäluottamuksesta Tikkalaa kohtaan huhtikuun alussa äänin 13 - 8.
Epäluottamuksen syyksi esitettiin muiden muassa ongelmat johtamistaidoissa.
Tikkala kertoo tiedotteessaan havainneensa aivan omanlaisensa kuntakulttuurin, kun aloitti kunnanjohtajana tammikuussa 2019.
– Yhteistyöni vaikeutui kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtajien kanssa sen jälkeen, kun aloin puuttua Kolarin kunnan kulttuuriin. Siihen kuului muiden muassa se, että kunnanjohtajalta pimitettiin systemaattisesti asioita, Tikkala toteaa.
"Järjestelmällistä savustamista"
Tikkala puhuu ajojahdista, joka kärjistyi "järjestelmälliseksi savustamiseksi" viime syksynä. Tikkalan mukaan hän ei tuolloin saanut esimieheltään eli kunnanhallituksen puheenjohtajalta Helena Kaikkonen-Tiensuulta (kesk.) tietoa kritiikin syistä.
– Hänen vastauksensa kysymykseeni väitetyn luottamuspulan syystä oli kerta toisensa jälkeen, että hän ei tiedä mistä on kysymys.
Tikkala kertoo sittemmin käyneensä asioita läpi puheenjohtajiston kanssa. Varsinainen johtajasopimuksen mukainen keskustelu käytiin vasta maaliskuun alkupuolella. Tikkala kritisoi sitä, että keskustelua ei käyty ennen kuin tilanne oli niin pitkällä, että Tikkalan erottamista jo valmisteltiin.
Johtamisesta esitettyä kritiikkiä Tikkala kuvailee itse "johtamiseen liittyviksi näkemyseroiksi".
– Se, mitä minulle on kerrottu tapahtumista useiden edeltäjieni toimikausien aikana, tukee käsitystäni, että olen vain yksi helmi pitkässä helminauhassa Kolarin kunnanjohtajia, jota yritetään ”savustaa” ulos.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja: Selkeitä ongelmia, ei näkemyseroja
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Helena Kaikkonen-Tiensuu kiistää, että ristiriitojen taustalla on näkemyserot siitä, millaista johtamisen tulee olla.
– Johtaminen on kriisissä eikä kyse ole näkemyseroista vaan siellä on selkeitä ongelmia. Esimerkiksi johtoryhmä on joulukuussa pistetty tauolle ja syynä oli se, ettei johtoryhmässä ollut yhteistyön mahdollisuutta.
Kaikkonen-Tiensuu kertoo yllättyneensä Tikkalan väitteestä, että kunnanjohtajalta pimitettiin tietoa.
– Meillä oli viikottain palaveri eikä Kristiina koskaan ottanut tällaista esiin.
Kaikkonen-Tiensuu sanoo savustamisen sijaan etsineensä aktiivisesti ratkaisua syksyn ajan. Johtajasopimuksen mukaista keskustelua yritettiin hänen mukaansa järjestää Tikkalan kanssa tammikuusta alkaen, mutta aikataulut eivät eri syistä johtuen sopineet Tikkalalle.
Tikkala ei hyväksy erosopimusta
Tikkalalle annettiin perjantaihin 17.4 asti aikaa ilmoittaa, hyväksyykö hän päättämissopimuksen ja irtisanoutuu vapaaehtoisesti. Tuolloin hän saa erorahan, joka vastaa puolen vuoden palkkaa.
Tikkala ei aio hyväksyä esitettyä sopimusta vaan pitää sitä lainvastaisena. Tikkalan asiamies, asianajaja Kirsi Eksymä toteaa Kolarin kunnanhallitukselle osoitetussa kirjeessä, että sopimus on lainvastainen esimerkiksi irtisanomisajan suhteen eikä noudata Tikkalan kanssa tehtyä johtajasopimusta. Eksymä kysyykin kunnan valmiutta neuvotella päättämissopimuksesta uudestaan.
Kaikkonen-Tiensuu ei vielä osaa sanoa, mitä sopimukselle tehdään mutta hän pitää mahdollisena että sitä voidaan muuttaa joiltain osin.
Jos Tikkala ei eroa, valtuusto asettaa tilapäisen valiokunnan valmistelemaan irtisanomista. Siinä tapauksessa erorahaa ei makseta.
Tikkala aloitti Kolarin kunnanjohtajana tammikuussa 2019. Hänet valittiin tehtävään yli 20:n hakijan joukosta. Lopullinen valinta oli lähes yksimielinen.
Kokoomustaustainen Tikkala on toiminut aiemmin johtotehtävissä esimerkiksi Liikennevirastossa ja Suomen ympäristökeskuksessa.
↧