Oletko aina ihmetellyt, miksi Suomessa annetaan pakkasvaroitus tai miksi lämmin rintama ei tuonutkaan hellettä. Tai minkälainen se aaltovaroitus-merkki oikein onkaan.
Tällä testillä voit selvittää tietämyksesi sääkartan sääsymboleista ja lisätä samalla tietoasi säästä ja säämerkeistä. Ylen meteorologi Anniina Valtonen kertoo oikeat vastaukset ja toimii oppaanasi tässä testissä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Anniina Valtonen sääkarttojensa äärellä Ylen tv-studiossa.Petteri Bülow / Yle
Lue lisää:
Voit tutustua tarkemmin Ylen käyttämiin sääsymboleihin tästä linkistä.
Ilmatieteen laitoksen säämerkkien selitykset puolestaan löytyvät tästä linkistä.
Ravintoloiden uudet rajoitukset on otettu lievästi järkyttyneenä vastaan iltaelämästään tunnetulla Levillä. Hullun Poron varatoimitusjohtaja Annukka Paksuniemi kertoo, että yrityksellä on Levillä kolme ravintolaa, joilla on ollut jatkoaikaluvat aamuneljään asti.
– Ihmiset tulevat vasta yhdentoista, kahdentoista aikaan yökerhoon sen jälkeen, kun ovat olleet ensin syömässä. Jos anniskeluoikeus on kahteentoista asti, niin yöravintoloita ei kannata avata ollenkaan.
Ilman uusia rajoituksia Hullun Poron yökerhot olisi avattu talvikauden alussa marraskuussa. Syyskuun ruskasesongin aikaan ne olivat auki, mutta tällä hetkellä kiinni.
Hullun Poron ravintoloissa henkilökunta käyttää maskia ja asiakkaille on tarjolla käsidesiä ja muistutuksia turvaväleistä. Konserttipaikkana toimivalla Areenalla kukin seurue on istutettu omaan pöytäänsä, eikä sisään ole otettu lähellekään niin paljon kuin mahtuisi.
Paksuniemi ihmettelee, missä ovat tilastot jotka osoittavat koronaviruksen leviävän juuri ravintoloissa.
– Koronanpelko on ymmärrettävää, mutta minusta ravintola- ja matkailuala kärsii nyt kohtuuttomasti. Me osaamme toimia täällä vastuullisesti, Paksuniemi sanoo.
Toisaalta Ylläksellä tiistaina paljastuneen tartuntaketjun yhdeksi leviämispaikaksi on paikallistettu nimenmaan Äkäshotellin yökerho.
Ylläksellä kuten muissakin Lapin tunturikeskuksissa iltaelämä on maltillista Leviin verrattuna. Lapland Hotels -ketjulla on hotelleja ympäri Lappia, mutta yökerhoja vain Ylläksen Äkäshotellissa sekä Luostolla.
Toimitusjohtaja Ari Vuorentausta ei osaa vielä sanoa, suljetaanko esimerkiksi Pirtukirkkona tunnettu Äkäshotellin yökerho kokonaan nyt, kun valomerkkiä pitää vilkuttaa jo kahdeltatoista.
Vaikka niin kävisi, se ei olisi hotelliketjun kannalta suurikaan menetys.
– Asiakkaat tulevat muiden asioiden perässä kuin yökerhojen. Vaikka osa niitä käyttää, niin eivät ne ole syy tulla Lappiin, Vuorentausta sanoo.
Image may be NSFW. Clik here to view.Toimitusjohtaja Ari Vuorentausta kertoo, että mahdolliset ruokaravintoloiden rajoitukset vaikuttavat hotelliketjuun paljon iltaelämän rajoituksia enemmän.Annu Passoja / Yle
Äkäslompolossa Selvä Pyy -ravintolaa pyörittävä Ilkka Poutanen sulattelee hänkin uusia rajoituksia tyynesti. Takana on vilkas ruskasesonki, mutta ravintola tyhjeni hyvissä ajoin ennen puoltayötä.
– Talvisesongilla asiakkaita voi olla yhteen, kahteen asti. Sitten nämä rajoitukset alkavat rokottamaan. Ehkä pitää panostaa vielä enemmän ruoan myyntiin, Poutanen pohtii.
Tähän mennessä suurin muutos on se, ettei live-keikkoja enää kannata järjestää. Jokaisella asiakkaalla täytyy olla istumapaikka eikä samassa pöydässä voi olla eri seurueen jäseniä.
– Jotkut asiakkaat menivät yksin yhteen pöytään, joka johti siihen että meiltä jäi paljon istumapaikkoja käyttämättä. Tyhjiä paikkoja saattoi olla paljon, mutta emme voineet enää ottaa ihmisiä sisälle.
Paikkamäärän puolitus olisi isompi ongelma
Uutinen Ylläksen tartuntaketjusta havahdutti, mutta ei yllättynyt Poutasta. Äkäshotellin lisäksi tartunnat ovat levinneet Jounin Kaupassa.
Poutanen on pitänyt selvänä, että ennemmin tai myöhemmin korona väistämättä löytää ihmisjoukkojen mukana tiensä myös tunturikeskuksiin.
– Ylläksellä on toimittu niin määräysten mukaan, että on vaikea uskoa että korona olisi päässyt leviämään esimerkiksi ravintoloiden tai muiden toimijoiden välinpitämättömyyden takia.
Jos Lapissa siirryttäisiin kiihtymisvaiheen rajoituksiin ja kaikkien ravintoloiden paikkamäärä pitäisi rajoittaa puoleen, olisi se Ari Vuorentaustan mukaan paljon isompi kolaus. Silloin Lapland Hotelsien pieniä ravintoloita kenties suljetaan.
– Jos paikkoja on alunperinkin vähän ja ne puolitetaan, niin siinä voivat mennä toiminnan edellytykset, toimitusjohtaja Ari Vuorentausta toteaa.
Äkäslompolon ravintoloitsija Ilkka Poutanen miettii rajoitusten sijaan ennen kaikkea sitä, keitä Lappiin on tänä talvena tulossa.
– Aiemmin ihmisiä on ollut tasaisesti marraskuusta vappuun, nyt piikit keskittyvät suomalaisten loma-aikoihin. Se on se ongelmallisin asia, kuinka saada henkilökunta työllistettyä ja kuinka hiljaista tai kiireistä se sitten on.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23 saakka.
Jos katsotaan pelkkää varmennettujen koronavirustartuntojen määrää, Suomen epidemiatilanne näyttää nyt yhtä pahalta kuin tuolloin: maaliskuun puolessa välissä poikkeusolojen toteamisen aikaan eli viikolla 12 koko maassa oli THL:n tartuntatautirekisterin mukaan 541 varmistettua koronavirustartuntaa.
Viime viikolla eli viikolla 39 tartuntoja oli saman rekisterin mukaan koko maassa jo enemmän, 686 tapausta.
Lisäksi epidemian niin sanotun kiihtymisvaiheen yksi kriteeri on, että alueella on todettu 14 vuorokauden aikana vähintään kymmenen tartuntaa 100 000:aa asukasta kohti.
Kymmenen tartunnan rajan yli oltiin keskiviikkona useassa sairaanhoitopiirissä. Korkein ilmaantuvuus on Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa.
Tämä kaikki ei kuitenkaan tarkoita, että tilanne olisi epidemian suhteen identtinen kuin keväällä, sanovat HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ja THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen.
1. Ollaanko nyt yhtä pahassa koronatilanteessa kuin keväällä?
Mika Salminen, THL: – Kevään ja syksyn tilannetta ei voi verrata toisiinsa pelkästään tapausluvuilla. Keväällä matala testikapasiteetti esti lievien ja kotihoidossa olevien tapausten testaamisen. Niitä ei siis kukaan voinut tilastoida. Määrä on todennäköisesti ollut moninkertainen ilmoitettuihin lukuihin verrattuna, mutta miten moninkertainen: viisinkertainen vai kymmenkertainen? Emme voi tietää.
Trendiä voi toki katsoa ja nousun jyrkkyyttä, siinä on yhä eroa. Olemme kyllä toki huolestuttavassa kasvuvaiheessa, siitä ei pääse mihinkään.
Image may be NSFW. Clik here to view.Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi HUSista kertoo, että kun hallitus ilmoitti 25. maaliskuuta Uudenmaan sulusta, oli HUSin alueella koronatartuntojen ilmaantuvuusluku noin 17. Nyt vastaava luku on noin 36. Keväällä kuitenkin testattiin vähemmän ja sairaalahoidossa oli huomattavasti enemmän ihmisiä. Tiina Jutila / Yle
Lasse Lehtonen, HUS: – Tautitilanne ei HUSin alueella ole vielä pahempi kuin keväällä, koska meillä on hyvin vähän sairaalahoitoa vaativia potilaita ja kuolleisuus on alhaisempi. Epidemian kiihtymisnopeus on kuitenkin valitettavan suuri tällä hetkellä. Jos tämä kehitys jatkuu, päädymme hyvin korkeisiin tartuntalukuihin. Jos kehitystä ei onnistuta kääntämään, olemme todennäköisesti samassa tilanteessa kuin keväällä ellei huonommassakin. Kieltämättä tiettyyn huoleen on aihetta.
2. Testausmäärä on kymmenkertaistunut, miten tämä vaikuttaa arvioon epidemiatilanteesta?
Mika Salminen, THL: – Nyt löydämme paljon isomman osan tapauksia. Lievät tapaukset ja nuoret (tartunnan saaneet) löytyvät paljon herkemmin ja nopeamminkin, ja meillä on paljon parempi mahdollisuus estää jatkotartunnat.
Erot otetaan epidemia-arvioinnissa ilman muuta huomioon.
Image may be NSFW. Clik here to view.HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen pitää huolestuttavana epidemian kiihtymisnopeutta alueella.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Lasse Lehtonen, HUS: – Keväällä testauskriteerit olivat paljon tiukemmat. Tartuntoja jäi varmasti aika paljon piiloon. Tällä hetkellä testataan kohtuullisen runsaasti. Epäilen silti, että alle 30-vuotiaissa, jotka liikkuvat paljon ja jotka ovat ehkä hieman aliedustettuina meidän testatuissamme, tartuntoja jää yhä piiloon.
3. Mitä sairaalahoitoa tarvitsevien määrästä voidaan päätellä epidemian vakavuudesta?
Mika Salminen, THL: – Sairaalahoidon kasvu on tärkeä, mutta viiveellä reagoiva indikaattori, joka on riippuvainen myös tapausten ikäjakaumasta. Nuoremmat joutuvat harvemmin sairaalaan. Hyvin tärkeässä roolissa on lisäksi osuus, joiden altistus tiedetään. Jos tämä osuus laskee kovin matalaksi, epidemian hallinta vaikeutuu.
Lasse Lehtonen, HUS: – Jos mietimme kiihtymisvaiheen ja leviämisvaiheen eroa, tällä hetkellä Uudenmaan alue täyttää kolme leviämisvaiheen neljästä kriteeristä. Meillä on ilmaantuvuus jo niin korkea, että sen perusteella voitaisiin puhua leviämisvaiheesta. Samoin tapausten määrän päivittäinen lisääntyminen on sitä tasoa ja testituloksista yli prosentti on positiivisia. Mutta sairaalahoidon tarve ei ole vielä lisääntynyt.
4. Mitä Keski-Suomen luvut kertovat koronan leviämisestä?
Mika Salminen, THL: – Eivät ehkä aivan vielä kovinkaan paljon. Sairaanhoitopiirien väestöpohja on aika pieni, jolloin yksittäisten tapausrypäiden kasauma nostaa luvut nopeasti korkeaksi.
Pohjois-Savossa tapauksia on edellisellä viikolla ollut yhteensä 20 ja Keski-Suomessa 50. Merkittävä osa liittyy yhä tunnettuihin tartuntaketjuihin, eikä nousutrendi ole vielä selvä. Toki tilannetta on koko ajan seurattava.
Image may be NSFW. Clik here to view.THL:n Mika Salmisen mukaan kevään ja syksyn tilannetta ei voi verrata suoraan toisiinsa.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Samaan aikaan uusia Uudellamaalla on ollut 425, ja määrä on viikoittain noussut. Siellä ollaan selkeästi kiihtymisvaiheessa.
5. Miten tästä eteenpäin, toistetaanko kevään järeitä toimia?
Lasse Lehtonen, HUS: – Nyt meillä on hyvin kevyitä rajoituksia. Haaste on myös se, että siihen asti, kun ravintolarajoitukset tulevat voimaan, tartunnat leviävät entiseen malliin.
Voi olla, että emme pysty pysäyttämään epidemiaa ilman tämänhetkistä voimakkaampia rajoitustoimia. Silloin tulevat eteen hyvin samantyyppiset asiat kuin keväällä. En kuitenkaan usko, että mentäisiin aivan totaaliseen sulkuun tai alueellisiin eristämisiin, mutta esimerkiksi yleisötilaisuuksiin ja erilaisiin harrastuksiin tulee varmastikin lisää rajoitteita.
Rajoitustoimet on tärkeitä, mutta väestön suhtautuminen tautiin on vielä tärkeämpää. Ihmisten toiminnan pitää muuttua samantyyppiseksi kuin keväällä.
Voit keskustella aiheesta 1.10.2020 kello 23 saakka.
Nordea jatkaa asiakkaiden tuntemistietojen päivitystä.
Nordea on lähettänyt kesän ja alkusyksyn aikana osalle henkilöasiakkaistaan viestin, jossa on kerrottu asiakkaan henkilötietojen olevan päivittämättä. Pankki toteaa, että asiakastietojen on tärkeää olla ajan tasalla, jotta asiointi olisi mahdollisimman mutkatonta ja turvallista.
– Mikäli emme saa tarvittavia tietoja 15.9. 2020 mennessä, tulemme rajoittamaan pankkipalvelujasi esimerkiksi estämällä tilien ja maksuvälineiden kuten korttien ja verkkopankin käytön, kirjeissä todetaan.
Suurin osa päivittänyt tietonsa
Nordean viestinnästä kerrotaan, että iso osa henkilötietojen päivityspyynnön kesän aikana saaneista asiakkaista on jo päivittänyt tietonsa. Osalla päivitys on vielä tekemättä.
– Kenenkään palveluita ei ole tästä syystä rajoitettu, Nordeasta kerrotaan.
Asiakkailta on muun muassa pyydetty kopio voimassa olevasta henkilöllisyysasiakirjasta. Henkilötietojen päivityspyynnöt liittyvät EU:n rahanpesudirektiiviin, ja asiakkaiden tuntemiseen ja tunnistamiseen. Säännökset koskevat kaikkia pankkeja.
Pankkien tunnettava asiakkaansa
Nordea muistuttaa, että pankkeja velvoittavat monet lait, joilla pyritään ehkäisemään esimerkiksi rahanpesua, terrorismia ja talousrikollisuutta.
Pykälien mukaan pankkien on tunnettava omat asiakkaansa. Lainsäädäntö edellyttää kaikkia suomalaisia pankkeja päivittämään asiakastietonsa säännöllisesti.
Myös OP-ryhmästä todetaan, että kaikilla pankeilla on lakiin perustuva velvollisuus kysyä tietoja asiakkaan toiminnasta, sen laajuudesta, taloudellisesta asemasta ja palvelujen käytöstä.
OP huomauttaa, että pankkien toimintatavat tässä voivat erota, mutta sääntely ja viranomaisohjeet ovat kuitenkin kaikille pankeille samat.
Nordean mukaan henkilötietojen päivittämisen voi hoitaa useilla eri tavoilla. Jokainen pankki voi päättää itse, miten ja milloin se ottaa asiakkaisiinsa yhteyttä.
Esimerkiksi Nordean verkkosivuille on kerätty kattava paketti asiaan liittyvistä kysymyksistä ja vastauksista.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja hänen demokraattivastaehdokkaansa Joe Bidenin ensimmäinen vaaliväittely äityi toistuvasti kaoottiseksi päälle puhumiseksi. Lähinnä keskeytyksistä vastasi Trump, mistä väittelyä moderoinnut Fox-kanavan toimittaja Chris Wallace presidenttiä ojensi useamman kerran.
Väittelystä oli ehtinyt hädin tuskin kulua 20 minuuttia, kun Biden sai välihuutelusta tarpeekseen.
– Voitko pitää suusi kiinni! Biden täräytti Trumpille tämän penätessä vastausta kysymykseensä kesken Bidenin kaksiminuuttisen puheenvuoron.
Turhautunut puuskahdus täytti saman tien sosiaalisen median. Twitterissä alkoi pian nousta #willyoushutupman-tunniste.
Myöskään Bidenin kampanja ei aikaillut, vaan pani myyntiin t-paidan Will you shut up, man -tekstillä.
Presidentti Obaman entinen turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Ben Rhodes tviittasi, että Biden ilmaisi sen, mitä koko maailma on halunnut sanoa neljä vuotta.
Keskustelua kommentoi välillisesti myös demokraattien edellinen presidenttiehdokas Hillary Clinton. Hän vastasi twitterissä kirjailija Jill Filipovichin tviittiin. Filipovich sanoi tuntevansa myötätuntoa, koska uskoi Clintonin halunneen sanoa Trumpille samat sanat aikanaan, mutta ei voinut. Clinton vastasi sarkastiseen sävyyn ”et arvaakaan”.
Trump sen sijaan itse katsoi jo väittelytilanteessa joutuneensa epäoikeudenmukaisen kohtelun keskelle. Moderaattori Wallacen ojentaessa häntä väittelysäännöistä Trump totesi joutuvansa väittelemään näemmä myös moderaattorin kanssa.
Väittelyn jälkeen Trump tviittasikin kuvan, jossa tuo esiin kaksi vastaan yksi -tulkintansa.
Michiganin yliopiston oikeustieteen professori Barb McQuade kyseli mistä voisi saada autonsa puskuriin tarran Bidenin letkautuksesta.
Eräs twitter-käyttäjä ehti jo askarrella kuvan toivotusta puskuritarrasta.
Senaattori Elizabeth Warrenin ehdokkuuskampanjaa vetänyt Joe Rospars huhuili Bidenin leiriltä kampanjatuotteita Will you shut up, man -tekstillä. Yhdysvalloissa erilaisella kampanjatilpehöörillä rintamerkeistä kannatuspaitoihin on vaalivuosina pitkät perinteet ja kysyntää.
Bidenin kehotus Trumpille suun kiinni pitämisestä tuli väittelyn siinä vaiheessa, kun keskusteltiin korkeimman oikeuden tuomarinimityksistä. Biden toivoi yhdysvaltalaisten äänestävän ja viestivän mielipiteensä senaattoreilleen. Trump tivasi samaan aikaan Bidenilta vastausta kysymykseensä, aikooko Biden lisätä korkeimman oikeuden tuomarien määrää.
Kipakkaa sananvaihtoa ja välihuutelua oli koko puolitoistatuntisen väittelyn ajan.
Lue lisää Trumpin ja Bidenin ensimmäisestä vaaliväittelystä:
Valtioneuvosto antoi tänään keskiviikkona asetuksen ravintoloiden rajoituksista koronan leviämisen estämiseksi. Sen mukaan ravintolaa saa pitää auki enintään kello yhteen saakka yöllä, ja anniskelu pitää lopettaa jo puoliltaöin. Asetus koskee koko Suomea.
Koronaepidemian kiihtymisvaiheessa olevissa maakunnissa joudutaan rajoittamaan vielä tiukemmin ravintoloiden toimintaa. Niissä anniskelu loppuu jo kello 22.00 ja ravintoloiden pitää sulkea ovensa kello 23.00. Lisäksi ravintola saa ottaa sisään vain puolet suurimmasta sallitusta asiakasmäärästä.
Asetus on voimassa huomisesta torstaista lähtien, mutta ravintoloilla on siirtymäaikaa viikko eli 8. lokakuuta saakka.
Etenkin Uudenmaan ravintoloitsijat ovat huolissaan toimintamahdollisuuksistaan, koska alueella on eniten tartuntoja. Ravintola-alalla on kummasteltu, mihin hallituksen linjaus perustuu. Osa ravintoloista on myös satsannut tekniikkaan, jolla ilmaa pyritään puhdistamaan tehokkaasti.
Eilen tiistaina sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila arvioi Ylen A-studiossa, että tiukennetut rajoitukset otettaneen käyttöön Uudellamaalla vasta lokakuun puolivälin tietämillä.
Tämä johtuu siitä, että siirtymäajan jälkeen arvioidaan reilun viikon ajan, mitkä alueet ovat silloin kiihtymisvaiheessa.
Kädet, turvaväli ja maski, siis KTM. Se on helppo muistaa. Markku Mäkijärvi, johtajaylilääkäri, HUS
Helsingin ja Uudenman sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin Markku Mäkijärven mukaan HUS-alue ajautui epidemian kiihtymisvaiheeseen viime viikolla, vaikka ihan kaikki Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen määrittämät kriteerit eivät täyty.
– Yksi kriteeri, joka ei täyty, on positiivisten tartuntojen osuus kaikista testatuista, mutta se on niistä kriteerinä eniten veteen piirretty viiva, Mäkijärvi sanoo.
Tällä hetkellä positiivisten näytteiden osuus kaikista testatuista HUS-alueella on 0,9 prosenttia, kun sen pitäisi THL:n kriteeristön mukaan olla yli yhden prosentin. Mäkijärven mukaan tähän suuntaan Uudellamaalla ollaan kuitenkin menossa.
Toinen kriteeri kiihtymisvaiheelle on esimerkiksi se, että tartuntojen ilmaantuvuus on noussut kahden viikon aikana 10–25 tartuntaan kohti sataatuhatta asukasta. Uudellamaalla on Mäkijärven mukaan tällä hetkellä 36 tartuntaa sataatuhatta asukasta kohti.
Lisäksi ajoittain esiintyy paikallisia tartuntaketjuja.
Uudenmaan kohtaloa ei ole lyöty lukkoon
Vielä ei kuitenkaan ole täysin kiveenhakattua, että Uudellamaalla täytyy ottaa käyttöön tiukat, kiihtyvän vaiheen ravintolarajoitukset, koska siitä ei ole toistaiseksi annettu valtioneuvoston asetusta, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Ismo Tuominen.
– Lähtökohta on, että Terveyden hyvinvoinninlaitos tekee virallisen päätöksen, että maakunta on kiihtymisvaiheessa. Ministeri Kiurulta tulee minulle määräys, missä aikataulussa ja mihin istuntoon tämmöinen asetus valmistellaan, Tuominen sanoo.
Hänen mukaansa on jopa mahdollista, että Uudenmaan koronatilanne muuttuu parempaan suuntaan ennen kuin tämän asetuksen antamiseen tultaisiin.
– On vielä täysin mahdollista, että ihmiset tajuavat, mistä on kysymys, ja ihmisten käyttäytyminen alkaa välittömästi vaikuttaa, ja epidemia lähtee laskuun.
Tuomisen mukaan epidemian kiihtyville alueille kaavaillut rajoitukset ovat hyvin tiukkoja, eikä niitä välttämättä jouduta tekemään.
– Kun siitä ei ole tehty päätöstä, on mahdollista, että sitä ei tarvitse tehdä, jos tilanne muuttuu parempaan. Joku voi sanoa, että se ei ole mahdollista, mutta on tässä nyt erilaisia mahdollisuuksia nähty. Eri maakunnissa ja eri kaupungeissa on pystytty ilman erityisiä ravintolarajoituksia saamaan epidemia haltuun. Mutta se on edellyttänyt sitä, että ihmiset uskovat puhetta.
"Koronapandemia on opettanut, että kaikki on mahdollista"
Entä mitä mieltä on HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi tällaisesta väitteestä? Olisiko Uudenmaan kaltaisella alueella mitenkään mahdollista välttyä tiukoilta ravintoloiden rajoituksilta?
– Onhan se mahdollista. Tämä koronapandemia on opettanut, että kaikki on mahdollista, ja täytyy todellakin tilanteen mukaan elää. Me tietysti toivomme, että tilanne lähteekin helpottumaan, ja altistumiset ja tartunnat kääntyvät laskuun, mutta pidän sitä jonkin verran epätodennäköisenä. Tietysti toivon, että voin olla mukana keventämässä suosituksia ja rajoituksia, mutta tällä hetkellä ei näytä siltä.
HUS on kutsunut koolle koronapandemian alueellisen koordinaatioryhmän ja on siinä puheenjohtajana. HUS osallistuu ryhmässä keskusteluun uusista suosituksista, joita kunnat voivat tehdä.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Tuomisen mukaan kuntien omat suositukset eivät kuitenkaan ole samalla tavalla velvoittavia kuin asetus, jonka valtioneuvosto tänään antoi ravintolotoiminnan rajoittamiseksi.
Sen mukaan siis kiihtymisvaiheessa olevien maakuntien ravintolat joutuvat lopettamaan anniskelun kello 22.00 ja sulkemaan kello 23.00. Lisäksi asiakkaita saa olla vain puolet suurimmasta tilassa sallitusta määrästä.
– Ainoastaan valtioneuvoston asetusta vastaan rikkovalle ravintolalle voidaan antaa sanktio. Se voi olla esimerkiksi, että ravintola suljetaan kuukaudeksi. Aluehallintovirasto valvoo asetuksen noudattamista, Tuominen sanoo.
Vapaavuori huolissaan ravintola-alan työpaikoista
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kertoi tänään keskiviikkona Ylen Ykkösaamussa suuresta huolestaan ravintolarajoitusten vaikutuksesta kaupungin työllisyystilanteesen.
– Helsingissä meillä on kymmenentuhatta työtöntä enemmän kuin ennen koronaa. Esimerkiksi eilinen ravintola-alaa koskeva [hallituksen] päätös johtaa väistämättä satojen, jopa tuhansien työpaikkojen menetyksiin. Tämä on tauti, jonka kanssa taistellaan kuukausia, ehkä koko talvi. Meidän pitää löytää järkevä tasapaino terveydellisen ja taloudellisen ulottuvuuden välillä.
HUSin Mäkijärvi muistuttaa, että jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että ravintoloissa ei jouduttaisi ottamaan kaikkein tiukimpia rajoituksia käyttöön.
– Tavallisen kansalaisen toimet ovat koronan perusturvatoimia. Vähäisistäkin oireista jäädään kotiin ja hakeudutaan testeihin. Jos ollaan liikkeellä julkisissa liikennevälineissä tai julkisissa tiloissa, ja ei pystytä noudattamaan kahden metrin turvaetäisyyttä, niin maski päälle. Käsiä pitää pestä ja desinfioida huolellisesti koko ajan. Näillä konsteilla pääsee jo pitkälle. Eli kädet, turvaväli ja maski, siis KTM. Se on helppo muistaa.
Millaisia ajatuksia ravintolarajoitukset herättää? Voit keskustella aiheesta torstaihin 1. lokakuuta kello 23:een saakka.
MaRa on kuitenkin pitänyt uusia rajoituksia ravintola-alalle liioiteltuina ja hämmästellyt, mihin hallitus päätöksensä pohjaa.
THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen kertoi keskiviikkona A-studiossa, että elo-syyskuun tartunnoista ainakin 200 on peräisin ravintoloista.
– On vaikea sanoa täysin varmuudella, mistä tartunnat ovat peräisin. On kuitenkin vahva todennäköisyys, että parisataa tartuntaa on tullut viimeisen kahden kuukauden aikana.
Puumalainen kertoi myös, että yhdestä helsinkiläisravintolasta on tähän mennessä lähtöisin lähes 40 tartuntaa. Puumalaisen mukaan ravintolasta peräisin oleva tartuntarypäs on jatkanut kasvuaan syyskuun puolenvälin jälkeen.
Puumalainen ei maininnut ravintolaa nimeltä.
– Tiedämme että on ryppäitä, joissa on hyvin lyhyessä ajassa ollut kymmeniä ihmisiä, jotka ovat saaneet tartunnan, Puumalainen kertoi.
Voit katsoa A-studion keskustelun jutun kuvaa napauttamalla.
Yhdysvaltain presidentinvaaliväittelyistä vastaava komissio aikoo ryhtyä toimiin järjestyksen ylläpitämiseksi presidentti Donald Trumpin ja tämän haastajan Joe Bidenin tulevissa vaaliväittelyissä.
Komissio kertoo ilmoittavansa uusista toimista piakkoin. Uutistoimisto AP:n tietojen mukaan harkinnassa on muun muassa se, että toisen ehdokkaan mikrofoni voitaisiin tarvittaessa sulkea toisen ehdokkaan vastatessa.
Trumpin ja Bidenin ensimmäinen vaaliväittely varhain keskiviikkona Suomen aikaa on jäämässä amerikkalaisen television historiaan kaoottisuudellaan.
Päähuomion Yhdysvaltain ja maailman mediassa on saanut se, kuinka kamalaa katsottavaa debatti oli. Väittelyä leimasi se, että Trump puhui jatkuvasti kilpakumppaninsa päälle, eikä kunnolliseen asiakeskusteluun päästy oikeastaan ollenkaan.
Bidenkin puhui jonkin verran Trumpin puheen päälle, mutta lopulta Trumpin keskeytykset saivat Bidenin tiuskaisemaan: "Voisitko sulkea suusi?"
Washington Post -lehden analyysin mukaan yli kolme neljästä keskeytyksestä tuli Trumpin suunnalta. Trump keskeytti vastaväittelijänsä tai moderaattori Chris Wallacen 71 kertaa väittelyn aikana, Biden puolestaan 22.
Trumpin kampanjan viestintäjohtaja Tim Murtaugh sanoi keskiviikkona komission ryhtyvän toimiin vain, koska "heidän tyyppinsä nuijittiiin eilen". Murtaugh sanoi presidentin hallinneen väittelyä ja Bidenin yrittävän nyt saada "tuomareita puolelleen".
Biden kutsui keskiviikkona Trumpin käytöstä väittelyssä "kansalliseksi häpeäksi".
Ilmatieteen laitoksen mukaan revontulten aktiivisuus on ollut viime öinä harvinaisen hyvää. Revontulet ovatkin ihastuttaneet yökukkujia läpi eteläsuomalaisen taivaan. Istagram ja Facebook ovat olleet somepäivityksiä täynnä, kuten esimerkiksi Lahti FB-ryhmä.
Luontovalokuvaaja Camilla Sipposelle öinen magneettisen myrskyn synnyttämä näkymä Hauhon yllä oli jälleen ainutlaatuinen tilaisuus. Jos syyskuussa on oikeassa paikassa oikeaan aikaan, pääsee revontulia kuvaamaan myös näillä seudulila.
Sipponen asuu järven rannalla, joten aurinkomyrskyn ilmaantuessa, hän pukee nopeasti toppavaatteet päälle ja syöksyy odottelemaan purkausta, joka voi kestää vain muutamia sekunteja.
– Revontulet eivät ole Etelä-Suomessa jokapäiväistä herkkua, joten yritän aina kuvata, kun niitä on, ja joka kerta värit ovat erilaisia.
Esimerkiksi maanantain ja tiistain välisenä yönä Sipponen sanojensa mukaan kyttäsi neljään saakka, mutta oli liian pilvistä.
Luontokuvaaja Camilla Sipposelle kamera on myös työväline, joten kalusto on kunnossa.
– Pitää olla jalusta ja pitkä valotusaika, mutta jos tulet ovat nopeita, liian pitkä valotusaika vie kuvan helposti mössöksi.
Revontulien valo tulee korona-aukosta
Myös revontulissa on korona. Ursan sivuilla kerrotaan, miten säteinen revontulimuoto, kaari tai vyö siirtyy havaitsijan yläpuolelle ja muodostaa muodon, jota kutsutaan koronaksi tai kruunuksi. Parhaimmillaan korona voi kattaa koko taivaan.
Aurinkotuuli on yhä nopeaa, noin 600 kilometriä sekunnissa, mutta vähitellen tuuli hiipuu torstaiksi ja avaruussään aktiivisuus heikkenee. Samalla öiset revontulinäytökset vetäytyvät pohjoiseen.
Vielä ensi yönä Etelä-Suomessa voi olla vielä mahdollisuus kirkkaisiin havaintoihin, jos aurinkotuuli jatkuu nopeana puoleenyöhön saakka ja taivas kirkastuu. Tämän jälkeen lokakuu on hiljaista kunnes 20. päivän tietämillä taivaalla tapahtuu jälleen. Tuolloin aurinkomyrskylukemat kohoavat ennusteen mukaan sellaisiin lukemiin, että revontulet voivat olla jälleen kirkkaita koko maassa.
Susi on tappanut ison määrän lampaita Björkön saaristossa Mustasaaressa. Riistakeskuksen riista-asiantuntijat ovat tänään vierailleet saarilla tutkimassa tapahtunutta.
Rannikko-Pohjanmaan riistapäällikkö Stefan Pellas vahvistaa, että vastassa oli ikävä näky.
Raatolöytöjen ja riistakameran perusteella kävi ilmi, että susi on tappanut yli 130 lammasta, jotka ovat kesän laiduntaneet saarilla.
– Se tallentui riistakameralle. Ja kun katsottiin niitä revittyjä raatoja, niissä on erityisiä jälkiä, miten sudet tappavat ja pureskelevat. Se on susi, joka on niitä tappanut.
– Kyseessä on yksi susi, yllättää Pellas.
Ei tällaista hävikkiä aiemmin
Lampaat viedään saarille joka kevät – tänäkin vuonna noin 700 lammasta – ja haetaan pois syksyllä. Ne tekevät saarilla tärkeää maisemanhoitotyötä.
– Joka vuosi hävikkiä tulee jonkin verran, mutta näin isoja tappioita ei aiemmin ole tapahtunut. Viimeksi susi tappoi näillä saarilla lampaita joskus 90-luvulla, muistelee Pellas.
Susi on koiraeläin, joka pystyy helposti uimaan sen 25-50 metrin matkan, joka saarille uimiseen vaaditaan.
Pellas ei tällä hetkellä osaa sanoa, paljonko susia rannikolla liikkuu. Yksittäisiä havaintoja tulee silloin tällöin. Eniten susia on Suupohjan seudulla ja rannikollakin Maalahden-Närpiön alueella.
Ensi kesän murhe
Loput lampaat on nyt haettu saarista pois ja viety kotitilalle. Nyt niissä on tehtävä valvontaa ja vahvistettava aitauksia, ettei susi tai sudet löydä niitä uudelleen.
Ensi kesän laidunnukseen on nyt kuitenkin keksittävä uusia keinoja lampaiden suojelemiseksi.
– Se on ensi kevään murhe, miten saadaan suojeltua. Sinne ei ole mahdollista rakentaa aitoja kaikkiin paikkoihin. Täytyy yrittää eri keinoilla, miettii Pellas.
Pellas arvioi, että lampaiden omistajille suden tekoset aiheuttivat tänä vuonna isoja taloudellisia tappioita.
Talo on jo tulessa, sanoo YK:n ympäristöohjelman UNEP:n pääjohtaja Inger Andersen.
Tällä hän tarkoittaa maailman kaikkia huonoja kehityskulkuja: lämpenemistä, lajien kuolemaa ja pandemiaa.
Mutta ei Andersen, 62-vuotias tanskalainen, mikään pessimisti ole.
Image may be NSFW. Clik here to view.Andersenin nelivuotiskausi UNEP:n johdossa alkoi kesällä 2019.Salvatore Di Nolfi / EPA
Harva tanskalainen on, sillä maa on tunnettu oluesta, tupakasta, kotoilusta ja oudosta huumorintajusta. Kaikkein vähiten pessimismi sopii tanskalaisen pirtaan silloin, kun hänet on valittu toimimaan YK:n ympäristöohjelman nokkanaisena.
Andersenin tehtävä on jakaa tietoa, vaatia muutosta ja valaa uskoa.
Kenian pääkaupungissa Nairobissa toimiva UNEP ei ole lapanen, vaan maailman valtioiden rahoittama ympäristöviranomainen, joka muun muassa julkaisee säännöllisesti kattavia raportteja ympäristön tilasta. Andersen ei ole mikään hörröpörrötäti, vaan Maailmanpankissa ja YK:ssa marinoitu vallankäyttäjä, joka hallitsee sekä talous- että ympäristötiedettä.
Andersen oli tällä viikolla yksi juhlarahasto Sitran kansainvälisen WCEF-kiertotalousfoorumin pääpuhujista, ja antoi samalla Ylelle haastattelun siitä, miten maailma nyt makaa.
Yksi: Tuhlailun triplakriisi
Andersenin mukaan maailmaa repii triplakriisi. Ilmasto muuttuu, lajit kuolevat ja saastuminen vie ihmisiltä terveitä elinvuosia.
Kertakäyttökulttuurin on loputtava, Andersen sanoo.
– Otamme luonnosta materiaaleja, laitamme ne talouden rattaisiin ja ne tuottavat meille työtä ja tuloja. Mutta sitten heitämme materiaalit pois. Se on järjetöntä tuhlausta, Andersen sanoo.
YK ennustaa, että luonnonvarojen vuotuinen kulutus tuplaantuu noin 90 miljardista tonnista 190 miljardiin tonniin vuoteen 2060 mennessä, ellei suunta muutu.
– Nykyinen tie on täysin kestämätön. Sen sijaan että heitämme käytetyt materiaalit pois, meidän pitää jatkossa käyttää ne uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen.
Ajattelu on lyömässä läpi, Andersen sanoo. Valtiot ja kaupungit ottavat käyttöön kiertotalousstrategioita ja ovat tehneet lupauksia harpata hiilineutraaleiksi kuka missäkin ajassa, yleensä 10–20 vuodessa.
Samalla kriittinen kuluttaminen lisääntyy.
– Alamme ymmärtää rajat. Mutta esimerkiksi tuotanto on vielä isolta osin kiinni neitseellisissä raaka-aineissa, Andersen huomauttaa.
Kaksi: Elvytys tuo markkinoille valtavasti rahaa, ja sillä voidaan tehdä hyvää tai pahaa tai jotain siltä väliltä
Kukaan ei suostu sanomaan koronavirusta mahdollisuudeksi. Ei Andersenkaan.
Hän sanoo pandemiaa katastrofiksi, jossa ei ole hyviä puolia. Mutta kriisissäkin voi pohtia, mitkä ratkaisut olisivat tilanteeseen nähden parhaita.
Se, että valtiot ja valtioliitot á la Euroopan unioni ruiskuttavat talouksiinsa satoja ja satoja elvytysmiljardeja, velvoittaa pohtimaan miten rahat tulisi käyttää parhaalla mahdollisella tavalla.
Image may be NSFW. Clik here to view.Ilmastonmuutokseen kantaa ottava Eggcident-teos Brasiliassa.Nelson Almeida / AFP
– Rahaa tulee tietenkin ensisijaisesti käyttää terveydensuojeluun, siihen että selviämme pandemiasta. Mutta sen lisäksi valtavasti rahaa ohjautuu yritystukiin. Ne pitää kytkeä kestävän kehityksen edistämiseen, Andersen sanoo.
Andersen käyttää tästä termiä green strings attached. Elvytysrahaa pitää jakaa vain vihreiden lankojen varassa. Siinä on hänen mukaansa elvytysrahojen suuri mahdollisuus: hyötyä yrityksille, hyötyä kaikille.
– Ne ovat meidän rahojamme, kansalaisten rahoja. Kun niillä tuetaan yrityksiä, pitää olla samalla oikeus vaatia, että rahat käytetään vastuullisesti, Andersen sanoo.
Suomi ei ole tilastojen valossa toteuttanut tätä periaatetta. Runsaat kaksi viikkoa sitten uutisoitiin, että yli puolet Suomen energiaan kohdistuvasta elvytyksestä on mennyt fossiilitalouteen – lähinnä Finnairille ja laivayhtiöille jaetun runsaan tuen ja takausten muodossa.
EU:n kautta jaettaviin elvytysrahoihin on sen sijaan luvassa tukku vihreitä lankoja.
Kolme: Ketkä johtavat, kuka mitä häh?
Kuka mitä häh, kysyi Sleepy Sleepers -yhtye debyyttialbuminsa avausraidalla vuonna 1975:
Olitko se sinä? Vai olinko se minä? Ai mitä, häh?
Muutoksesta ovat Andersenin mukaan vastuussa kaikki: poliitikot, yritykset, kuluttajat.
– Esimerkiksi me pohjoismaalaiset olemme tottuneet panttipulloihin. Tiedämme, ettei lasia heitetä pois vaan kierrätetään. On tärkeää muuttaa toiminnan sääntöjä, sillä se saa meidät muuttamaan tapojamme, Andersen sanoo.
Pohjoismaat mielellään korostavat edelläkävijyyttään. Mutta hyviä merkkejä tulee eri puolilta maailmaa, Andersen huomauttaa: esimerkiksi Kolumbia on sitoutunut kunnianhimoiseen kiertotalousstrategiaan ensimmäisenä Latinalaisen Amerikan valtiona.
Poliitikkojen on Andersenin mukaan muutettava sääntöjä, yritysten valmistettava kestävämmin ja kestävämpää. Kuluttajien on vaadittava yrityksiltä vastuuta ja äänestettävä jaloillaan.
Jos markkinatrendit kääntyvät kertakäyttökulutusta vastaan, iso pyörä pyörii.
Joko bisnesmaailma on haistanut kiertotaloudessa piilevät voitot?
– Toivon niin! Uskon vakaasti, että ne yritykset jotka kääntävät nopeasti toimintansa aidosti vihreäksi eivätkä vain viherpesuksi, dominoivat kohta markkinaa, Andersen sanoo.
VIelä muutama vuosikymmen sitten luonnonvarat vaikuttivat loputtomilta, mutta nyt rajat ovat piirtyneet näkyviin.
–Mutten ole mikään doom and gloom -tyyppi. On paljon hyviä esimerkkejä, jotka osoittavat että luonnon tila kohenee kun paine loppuu.
Doom and gloom tarkoittaa kutakuinkin toivottomuutta.
Videopuhelu päättyy. Andersenin puheesta Sitran WCEF-foorumilla on kulunut pian kymmenen tuntia, mutta hänen on otettava vielä yksi videopuhelu Ecuadoriin. Sitten päivän puhetinki on täynnä.
Nyt kun aika meinaa loppua kesken, toivon, että jotain jää minusta muistiinkin. Tiedän, että tarina on kirjoitettava viimeistään nyt.
Mona-Liisa Nousiainen oli miettinyt monesti kirjan kirjoittamista. Hänet tunnettiin maastohiihtäjänä ja myös muusikkona, mutta julkisen kuvan takana oli paljon muutakin, mistä hän ei ollut koskaan yleisölle puhunut.
Sopivaa tekijää kirjalle ei vain löytynyt.
Kun kävi ilmi, ettei Nousiaisen syöpähoitoja jatkettaisi ja jäljellä oli vain yksi tie, hän pyysi urheilutoimittaja Laura Arffmania kirjoittamaan tarinansa.
Arffmanille tilanne ei ollut helppo, sillä hän oli raskaana.
– Olin ajatellut, että nyt tulee töistä vähän taukoa. Myöhemmin yksi ystävä kysyi, että voisitko tätä nyt enää peruuttaa. Olin, että ihan totta. En voinut ajatella, ettenkö sitä tekisi, kertoo Arffman.
Naisista oli tullut viimeisinä vuosina myös ystäviä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Naisten välit alkoivat syventyä Mona-Liisa Nousiaisen hiihtouran loppuvaiheilla.imago/Eibner Europa/ All Over Press
Arffman tapasi Mona-Liisa Nousiaisen ensimmäisen kerran vuonna 2007. 22-vuotias nuori toimittaja oli lähetetty maastohiihtomaajoukkueen ensilumen leirille Saariselälle. Tarkoitus oli tehdä Nousiaisesta haastattelu aukeaman kokoiseen juttuun. Nousiainen oli Arffmania vain pari vuotta vanhempi, mutta jo kokenut hiihtäjä.
Haastattelun yhteydessä Nousiainen halusi soittaa Arffmanille harmonikkaa. Arffman tiesi, että Nousiainen oli hiihtouransa ohella muusikko, joka kuljetti harmonikkaa mukanaan myös leireillä.
Ajatus yksityiskonsertista tuntui Arffmanista aluksi oudolta. Ennakkoluulot kuitenkin karisivat, kun Nousiainen alkoi soittaa. Kokemus oli hieno.
Naisten välit olivat pitkään ammatilliset, ja he tapasivat urheilutapahtumissa. Ystävyys sai alkunsa, kun Nousiaisen uran loppuvaiheet olivat käsillä.
– Hän alkoi silloin puhua asioistaan enemmän. Ehkä hän koki mieheni kautta, että voi kertoa ja puhua asioistaan, vaikka emme silloin niin hyvin vielä tunteneetkaan.
Häämatka ja lomamatka
Arffmanin mies on kilpahiihtäjä Anssi Pentsinen, ja Mona-Liisa Nousiainen oli naimisissa kilpahiihtäjä Ville Nousiaisen kanssa. Lopullinen klikki tapahtui, kun pariskuntien tiet kohtasivat Orlandossa Yhdysvalloissa keväällä 2018.
– Meillä oli häämatka ja heillä oli lomamatka. Siellä huomasimme, että meillä menee aika hyvin yksiin. Ystävyys lähti ehkä siitä, kertoo Laura Arffman.
Silloin kukaan ei voinut kuvitella, että vain reilun vuoden kuluttua Mona-Liisaa ei enää olisi.
Image may be NSFW. Clik here to view.Mona-Liisa Nousiainen oli hyvin positiivinen ihminen.KIMMO BRANDT/COMPIC/All Over Press
Kirjaprojektin alkua leimasi kiire, ja omat tunteet oli laitettava sivuun. Arffman vietti Mona-Liisan kanssa kaiken mahdollisen ajan.
– Ei joka päivä, mutta tein pidempiä reissuja Kouvolaan muutaman viimeisen kuukauden aikana. Oli tavallaan hätä, kun ei tiedetty paljonko aikaa on jäljellä.
Kirjoittajan työtä helpottivat Nousiaiselta tulleet selvät ohjeet. Mona-Liisa ehti myös olla osin mukana laatimassa kustannussopimusta Gummeruksen kanssa.
– Hän ei halunnut kiiltokuvamaista teosta vaan avoimen ja rehellisen kirjan. Siksi vaikeista asioistakin kirjoittaminen oli tavallaan helpompaa. Ei voinut jättää kesken niin, ettei sairaudesta ja kuolemasta olisi kirjoittanut mitään. Hän halusi, että asiat kirjoitetaan kuten ne ovat.
Arffman sanoo, että kiire näkyy tavallaan myös lopputuloksessa: tietyistä teemoista on ehditty puhua enemmän. Yksi niistä on äitiys.
Mona-Liisa Nousiaisen tytär Isabella oli äitinsä sairauden aikaan vain 8-vuotias.
Olisin halunnut, että Isabella saa kokea samanlaisen äitisuhteen kuin itse sain. Oma äitini on ollut tukeni ja joskus pahoissa paikoissa myös järkähtämätön muuri. Minulla on Isabellan kanssa samankaltainen suhde, mutta se jää nyt kesken. Se on ahdistavaa, koska en pysty muuttamaan sitä. Lyhyessä ajassa on yritettävä antaa kaikki loputkin eväät elämään ja uskottava, että hän on jo saanut paljon.
Laura Arffman uskoo, että äidistä Isabellalle jäävä muisto ohjasi Mona-Liisa Nousiaisen päätöstä kirjasta. Nousiainen kirjoitti tyttärelleen myös kirjeitä luettavaksi elämän tärkeinä päivinä, joihin äiti ei enää voi osallistua.
– Mona-Liisalle oli tärkeää, että Isabellalle jää selvä muisto ja koonti. Kun itse tulin äidiksi, ymmärsin hädän, että mitä jos lapsi unohtaa.
Mona-Liisa ei jossitellut
Kirjaan piirtyi kuva ihmisestä, joka teki kaiken täysillä eikä jättänyt mitään puolitiehen. Arffmanin mukaan se luonteenpiirre ulottui kaappien siivouksesta lapsenkasvatukseen.
Nousiainen myös pysyi positiivisena, vaikka pelkojakin oli. Arffmanin mielestä hienointa ja kauneinta oli, ettei Mona-Liisa jossitellut. Ei, vaikka sairaus oli ollut läsnä pidempään ja ennen diagnoosia oli käyty monissa tutkimuksissa.
– Hän ei koskaan miettinyt, että mitä jos se syöpä olisi löytynyt pari vuotta aiemmin. Kun diagnoosi tuli, hän katsoi heti eteenpäin ja panosti täysillä siihen, mitä voidaan tehdä. Aika lailla täydellinen katkeruuden puute oli se käsittämättömin juttu.
Image may be NSFW. Clik here to view.Mona-Liisa Nousiainen halusi jättää tyttärelleen selkeän muiston äidistä.Yle
Mona-Liisa Nousiainen nukkui pois heinäkuussa 2019. Laura Arffman jatkoi kirjan työstämistä kesän lopulla lomansa aikana, jolloin hän kävi läpi lehtiartikkeleita. Nousiaisen lisäksi hän haastatteli kirjaa varten noin 30 ihmistä.
Haastattelut ja niiden purkamisen Arffman aloitti äitiyslomalla. Tavoitteena oli saada kolmen tai neljän luvun rungot Gummerukselle. Hän oli ryhtymässä lukemaan niitä viimeistä kertaa läpi kun huomasi, että synnytys alkaa. Lapsi oli pari viikkoa etuajassa.
– Ahkerasti luin niitä lukuja kolme tai neljä tuntia ennen Naistenklinikalle lähtöä.
Oppina armollisuus
Mona-Liisa – urheilija, muusikko, ihminen -niminen teos julkaistiin keskiviikkona. Päähenkilön toive toteutui, eikä siitä tullut kiiltokuvaa.
Mona-Liisan laihassa vartalossa vasemman solisluun alla on paikka, josta lääkkeet ja yöaikaan tiputettava ravintoliuos kulkeutuvat elimistöön. Vatsan vasemmalta puolelta lähtee paksumpi letku, josta kaikki ystäväni syömä ruoka tai ainakin sen imeytymätön osa valuu pois. Myös oikeassa alakyljessä on reikä. Siinä on pidetty poistoputkea vatsaan kertyvälle nesteelle.
Laura Arffman sanoo, että ystävä opetti häntä monella tavalla kirjaprosessin aikana. Yksi tärkeimmistä opeista on armollisuus.
– Mona-Liisa antoi perspektiiviä siitä, ettei pieniin harmituksiin saa jäädä kiinni. Jos isot asiat ovat hyvin, silloin kaikki on hyvin.
Syysvaelluksellaan olevia kuusitiaisia on tänä vuonna liikkeellä poikkeuksellisen paljon.
Niitä onkin viime päivinä nähty myös kuolleena kauppakeskus Triplan ohittavalla Pasilankadun puoleisella jalkakäytävällä.
Esimerkiksi keskiviikkona iltapäivällä maassa makasi seitsemän kuollutta kuusitiaista.
BirdLife Suomi on saanut muutamia yhteydenottoja aiheesta. Törmäily ei yllätä järjestön tiedottaja Jan Södersvediä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Kuusitiaisia on ohikulkjoiden mukaan putoillut Triplan viereiselle jalkakäytävälle jo useampana päivänä. Pauliina Happo / Yle
– Linnut ovat nähneet jossain lasipinnassa maisemaheijastuksen ja törmänneet siihen. Erikoisinta tässä on ehkä se, että yleensä rakennuksiin törmäilee lähinnä yöllä muuttavia lajeja, mutta kuusitiainen on kyllä päivämuuttaja. Nämäkin linnut ovat todennäköisesti matkanneet parvena.
Kuusitiaisen osalta ongelma poistuu, kun vaellus päättyy lähiaikoina, mutta myöhemmin syksyllä liikkuu vielä runsaasti muitakin muuttolintuja.
Södersvedin mukaan esimerkiksi suurin osa rastaista on vasta matkalla etelään ja esimerkiksi tiaisia ja tikkoja liikkuu vielä lokakuussakin paljon.
Image may be NSFW. Clik here to view.Kuusitiaisia on nyt liikkeellä poikkeuksellisen runsaasti. Triplan lasipinnat saattavat Birdlifen mukaan koitua myös muiden pikkulintujen kohtaloksi. Sara Salmi / Yle
Birdlifen tiedossa on kaksi maailmalla hyväksi havaittua keinoa törmäyksien estämiseen.
– Ensimmäinen keino on UV-lasi, joka heijastaa valoa niin, että linnut näkevät sen yhtenäisenä pintana. Yksinkertaisempi ratkaisu on rakennuksen valaiseminen ulkopuolelta niin, että se erottuu selkeästi ympäristöstä.
Vastaavia ongelmia on ollut Södersvedin mukaan myös Sanomatalossa ja hänen tietojensa mukaan Triplakin etsii jo ratkaisua ongelmaan.
Yle ei tavoittanut kauppakeskuksen edustajaa kommentoimaan asiaa.
Uuden Helsingistä itään suuntautuvan junaradan hankeyhtiön valmistelutyöt ovat alkaneet.
Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti keskiviikkona, että uusi itäiseen Suomeen kulkeva raideyhteys kulkisi näillä tiedoin Helsingistä Porvoon ja Kouvolan kautta itään, muun muassa Lappeenrantaan ja Joensuuhun.
Ministeriön mukaan ratkaisuun vaikutti se, että Porvoo on asettanut Kouvolan kautta kulkevan ratayhteyden ensisijaiseksi vaihtoehdokseen.
Image may be NSFW. Clik here to view.Jyrki Lyytikkä / Yle
Porvoo on päättänyt, että se voisi osallistua toisen vaihtoehdon eli Kotkan ja Luumäen kautta itään kulkevan itäisen rantaradan rahoittamiseen siinä tapauksessa, että valtio päättäisi linjauksen kulkevan rantaradan mukaisesti. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Porvoon vahvempi kanta Kouvolan-linjauksen puolesta vaikutti päätökseen.
– Tälle hankeyhtiökonseptille itsessään on keskeistä se, että valtio ei lähtökohtaisesti sanele ehtoja, vaan yhteistyössä kuntien kanssa mennään eteenpäin. Kuntien ensisijaisten prioriteettien mukaisesti rahoitus täyttyisi nimenomaan Kouvolan linjauksen osalta, LVM:n yksikön johtaja Miikka Rainiala sanoo.
Puuttuvat miljoonat
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan kuntien rahoitusosuus ei täyttyisi Porvoo–Kotka–Luumäki-vaihtoehdon hankeyhtiön osalta. Summasta puuttuu LVM:n mukaan yli 16 miljoonaa euroa.
Itäistä rantarataa puolustavat kunnat kuitenkin tiedottivat torstaina, että rahoitus on kasassa ja että LVM:n tiedote pohjautuu virheelliseen käsitykseen.
Kotka, Hamina, Loviisa ja Pyhtää ovat päättäneet rahoittaa hankeyhtiötä alustavasti yhteensä 37,7 miljoonalla eurolla. Lisäksi Porvoo on valmis osallistumaan hankeyhtiöön 10 miljoonalla eurolla, vaikka onkin priorisoinut Porvoo–Kouvola-linjauksen ensimmäiseksi vaihtoehdoksi.
Myös Haminan-Kotkan satamayhtiö ja kolme satamassa toimivaa yritystä ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa hankeyhtiön rahoittamiseen.
– Ennen tiedotteen julkaisemista kysyimme Porvoolta, mikä heidän prioriteettinsa tälle linjaukselle olisi, ja vastauksena oli Kouvolan kautta kulkeva linjaus. Porvoon vastaus huomioon ottaen Porvoon osuus on hankala laskea ensisijassa ainakaan rantaradan puolelle. Näin ollen se jäisi vajaaksi noin 16 miljoonaa, Miikka Rainiala sanoo.
Kotka maksaisi vaikka omasta pussista
Kotka, Loviisa, Hamina, Pyhtää ja Haminan-Kotkan satamayhtiö tiedottivat torstaina yhteisesti, että itäisen rantaradan kaupungit ja kunnat ovat valmiita pikaiseen päätöksentekoon jo aiemmin ilmoitetun rahoituspohjan vahvistamiseksi ja edellyttävänsä jatkoneuvotteluiden käynnistämistä rantaratalinjauksen osalta.
Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö sanoo, että kaupungilla on täysi valmius tehdä uusiakin päätöksiä.
– Kotkan kaupunki voi ottaa sen muka-puuttuvan 16,3 miljoonaa vaikka omalle kontolleen, Sirviö sanoo.
Image may be NSFW. Clik here to view.Väyläviraston selvityksen mukaan Porvoon, Loviisan ja Kotkan kautta Luumäelle kulkeva ratalinjaus tulisi maksamaan lähes kolme miljardia euroa.Jyrki Lyytikkä / Yle
Liikenne- ja viestintäministeriön yksikön johtaja Miikka Rainiala ei ota kantaa siihen, ovatko itäisen rantaradan tukijat liikkeellä liian myöhään.
– En ota kantaa siihen, mikä on myöhäistä. Eletään aina niiden tietojen mukaan, mitä meillä on käsillä ja arvioidaan tilanne sen mukaan.
Neuvottelut alkavat
Seuraavaksi ministeriö jatkaa neuvotteluista Porvoo–Kouvola-linjausta tukevien kuntien kanssa tarkemmista yksityiskohdista, kuten osakassopimuksesta. Siinä sovitaan yksityiskohtaisesti esimerkiksi hankeyhtiön toiminnasta ja osapuolten rahoitussitoumuksista.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee valtion osallistumista ja rahoitusosuutta uuteen hankeyhtiöön tämän syksyn aikana. Valtion rahoitusosuudesta päättää lopulta eduskunta.
Liikenne- ja viestintäministeriön yksikön johtaja Miikka Rainiala ei osaa vielä arvioida, milloin kunnat maksaisivat ensimmäisen rahoitusosuutensa hankeyhtiöön.
Itäradan kannattajat iloitsevat ratkaisusta
Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka iloitsee liikenne- ja viestintäministeriön linjauksesta. Hän huomauttaa, että itäradan toteutuminen on kuitenkin pitkä prosessi, joka vaatii vielä paljon työtä.
– Nyt otettiin todella tärkeä edistysaskel oikeaan suuntaan. Itäisen Suomen kunnat, maakuntaliitot ja muut toimijat ovat yhdessä puurtaneet töitä tämän hankkeen edunvalvonnan eteen. Todella hienoa nähdä nyt, että työ alkaa kantaa hedelmää, Marita Toikka sanoo kaupungin tiedotteessa.
Myös Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva on mielissään ratkaisusta. Hän pitää Kouvolan kautta kulkevaa ratavaihtoehtoa Kotkan ja Luumäen kautta kulkevaa linjausta parempana, koska se nopeuttaa yhteyksiä Helsingin suuntaan ja oli kahdesta linjausvaihtoehdosta halvempi.
– Tämä tuntuu oikein hyvältä. Tämä oli meidän tavoitekin, Jarva sanoo.
Hölmöjä möläytyksiä, katkeria sanoja ja hienoja viisauksia. Poliitikot puhuvat monenlaisille yleisöille: kannattajilleen ja vihamiehilleen, medialle ja ulkomaisille yleisöille, toisille poliitikoille.
Kaikkia julkisuuteen päätyneitä kommentteja ei ole edes tarkoitettu julkisiksi.
Kuka sanoi ja mitä, testaa tietoutesi. Vinkkinä: valokuvista ei kannata etsiä vihjeitä.
Poliisi laskuttaa tästä päivästä lähtien osasta muille viranomaisille tai yksityisille ihmisille antamastaan virka-avusta. Poliisi lähettää laskun esimerkiksi lastensuojeluviranomaisten tai eläinlääkärin tarvitsemasta virka-avusta, mutta mielenterveyspotilaisiin tai ulosottoon liittyvät tehtävät ovat maksuttomia.
Poliisin maksuasetus on ollut voimassa jo vuodesta 1994 lähtien, mutta tulovirta annetusta virka-avusta on lähes pyöreä nolla. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Konsta Arvelinin mukaan tähän mennessä poliisilaitoksilta on lähetetty vain yksittäisiä laskuja.
– Aikaisemmin on toimittu ehkä turhan huolimattomasti. On haluttu vaalia viranomaisten yhteistyötä ja ajateltu, ettei virka-avusta tarvitse laskuttaa. Tehtävä on nähty myös byrokraattisena, vaikka asetuksen mukaan poliisi on velvollinen laskuttamaan virka-avusta, sanoo Arvelin.
Arvelin korostaa, että maksullisuudella myös katetaan poliisin kulut, jotka virka-avusta syntyvät: virka-aputehtävissä oleva partio on pois poliisin varsinaisesta työstä.
Poliisi ottaa vuosittain vastaan noin 70 000 virka-apupyyntöä, ja niistä noin puolesta poliisi jatkossa laskuttaa. Arvelinin mukaan laskutettavista tehtävistä karttuu jatkossa valtion kassaan 2–3 miljoonaa vuosittain.
Poliisia tarvitaan esimerkiksi turvaamaan terveydenhuoltohenkilöstöä tai avaamaan ovia, kun lastensuojelun viranomaiset etsivät kadonneita nuoria.
Kunnanjohtaja: "Asetusta pitäisi muuttaa"
Useissa laissa on mainittu poliisin velvollisuus antaa virka-apua, mutta maksuttomia niistä on vain pieni osa. Jatkossa maksullisista tehtävistä lähetetään lasku, joka pohjautuu omakustannusarvoon. Esimerkiksi kahden poliisin partion, jolla on käytössään poliisiajoneuvo, omakustannusarvo yhdeltä tunnilta on 165 euroa.
Myös yksityiset ihmiset voivat joissakin tilanteissa saada poliisilta virka-apua, mutta niiden saamisessa on korkea kynnys ja apu on aina maksullista. Tyypillinen esimerkki sellaisesta tilanteesta on parisuhteen ero, jossa toinen osapuoli estää toista hakemasta omia tavaroitaan.
Maksullisista virka-aputehtävistä valtaosa koskee kuntien järjestämää sosiaalihuoltoa, kuten lastensuojelua. Joroisten kunnanjohtaja Joonas Hänninen ei silti pidä virka-avusta koituvia kustannuksia taloudellisesti merkittävinä kuntien kannalta. Hänen mielestään oleellisempaa olisi välttää turhaa hallinnollista työtä.
– Yllätyin kyllä aika kovasti, kun kuulin tästä. Laskutusperusteessa puhutaan aika pienistä rahamääristä, mutta samalla lisätään byrokratiaa. Viranomaisten välinen laskujen lähettäminen on turhaa työtä, sanoo Hänninen.
Hänninen ymmärtää, että poliisi ei voi asetukselle mitään. Hänen mielestään asia pitäisikin saada eduskunnan hallintovaliokuntaan asetusmuutosta varten.
Siun soten toimialueella koronavirustartuntoja on todettu viime viikkoina vain harvakseltaan. Ainoa poikkeus on Lieksan koronavirusrypäs.
Tilanne Lieksasa on kuitenkin pysynyt hyvin hallinnassa, eikä uusia tartuntoja ole varmistunut viimeisten kahden vuorokauden aikana.
Tartunnat ja altistuneet on pystytty pääsääntöisesti jäljittämään, ja tartuntaketjut on saatu katkaistua nopeasti.
Lieksan koronavirusryppäässä on havaittu kotimaisia tartuntoja 30. Karanteenissa olevia henkilöitä on Lieksassa edelleen sata, joten on mahdollista, että uusia tartuntoja voi vielä tulla.
Uusin käänne Pohjois-Karjalan ja Heinäveden tartuntatilanteessa on se, että Pohjois-Karjalan keskussairaalassa on asetettu karanteeniin kolme potilasta ja 18 työntekijää.
Tilanne vaikuttaa tulevina viikkoina fysioterapiapalveluiden saatavuuteen sairaalalla, ja osa sovituista ajanvarauksista on jouduttu siirtämään.
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on erittäin huolissaan koronatilanteen pahenemisesta naapurimakunnissa Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa, sekä Uudenmaan maakunnassa. Näissä maakunnissa tautitilanne on edennyt kiihtymisvaiheeseen.
Sairaanhoitopiiri onkin antanut suosituksen, jonka mukaan matkustamista näihin maakuntiin ja niistä Etelä-Pohjanmaalle on tarkoin harkittava. Monet tartunnat ovat lähtöisin muun muassa. sukulaisvierailuista, häistä ja muista kokoontumisista.
Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikön ylilääkäri Matti Rekiaron mukaan tässä vaiheessa ihmisten käyttäytymiseen liittyvät asiat vaikuttavat kaikkein ratkaisevimmin siihen, miten koronavirusepidemia leviää maakunnassa.
– Parhaimmassa tapauksessa Etelä-Pohjanmaan tilanteen pahentuminen perustasolta kohti kiihtymisvaihetta ja pahimmillaan leviämisvaihetta pystytään liikkumista rajoittamalla estää, Rekiaro painottaa.
Rekiaro pohtii, miten kansalaiset ottavat matkustamisen rajoittamissuositukset vastaan epidemian uudelleen kiihtyessä. Hän kuitenkin toivoo, että koronaväsymyksestä huolimatta ihmiset ottaisivat rajoitukset vakavasti.
– Jää nähtäväksi minkälainen väestön reaktio on tämäntyyppiseen ohjeeseen. Jonkinlaista koronaväsymystä on havaittavissa ja tämä voi herättää vastareaktioita. Meidän pyyteetön jalo tavoite on pitää Etelä-Pohjanmaan koronatilanne mahdollisimman hyvänä, Rekiaro sanoo.
Kolarin Ylläksen ruskaretkeilijöihin liittyvässä ryppäässä on todettu torstaina kolme uutta koronavirustartuntaa. Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas kertoo, että kaikkiaan Ylläkseen liittyviä tartuntoja on 29 eri puolilla Suomea. Ainakin yksi uusista tartunnoista on Kymenlaaksossa.
Broaksen mukaan ilmoituksia tartunnoista alkoi tulla eri puolilta Suomea maanantaina. Tartuntaketjun alkulähde on Broaksen mukaan yhä epäselvä.
Tartuntojen todennäköisiksi leviämispaikoiksi on paikallistettu Jounin kauppa, Äkäshotellin ravintola sekä Joiku Pub. Tartunta-aika on 14 - 25.9, jolloin Ylläksellä oli paljon ruskaretkeläisiä.
Kolarin johtava lääkäri Ulla Ylläsjärvi kertoo, että parhaillaan selvitetään sitä, missä muualla tartunnan saaneet ovat tunturialueella liikkuneet eli missä altistuksia on saattanut tapahtua.
– Toistaiseksi ei ole tullut uutta paikkaa vastaan, mutta selvitystyö on yhä kesken, Ylläsjärvi toteaa.
Ylläsjärven mukaan kaikki altistuneiksi tunnistetut on tavoitettu ja he ovat karanteenissa. Vaikka he sairastuisivat, koronan ei pitäisi heidän kauttaan levitä.
– Toiveissa siis on, että tartuntaketju saadaan sammumaan. Mutta jos uusia tartuntoja ilmenee ihmisillä, jotka eivät ole karanteenissa niin ei tiedä, miten isoja altistusmääriä sieltä tulee.
Kolarissa tartunnan saaneita on viisi. Muualla Lapissa ketjuun liittyviä tartuntoja ei ole havaittu. Kaikkiaan noin 60 kolarilaista on tällä hetkellä karanteenissa.
Kaupan ja ravintolan työntekijöitä karanteenissa
Yksi tartunnan saaneista on Jounin kaupan työntekijä, kertoi kauppias Sampo Kaulanen Facebookissa keskiviikkona. Suurin osa kaupan henkilökunnasta on asetettu kahden viikon karanteeniin.
Myös Lapland Hotels -ketjuun kuuluvan Äkäshotellin työntekijöistä noin 20 on karanteenissa. Kyse on hotellin ravintolan ja keittiön työntekijöistä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Äkäslompolossa sijaitsevan Jounin kaupan työntekijöistä valtaosa on nyt karanteenissa ja kaupan aukioloaikoja supistetaan.Annu Passoja / Yle
Kolarin kunta suosittaa maskien käyttöä julkisilla paikoilla, Koronavilkun käyttöönottoa ja kokoontumisten välttämistä.
Lapland Hotels on tiukentanut omia sisäisiä ohjeitaan muiden muassa niin, että asiakkaiden kanssa tekemisissä oleva henkilökunta ottaa käyttöön maskit. Toimitusjohtaja Ari Vuorentaustan mukaan Äkäshotellissa on toimittu tähänkin asti huolellisesti eikä hän näe, että henkilökunta olisi voinut tehdä enempää.
– Jatkuvaa desinfiointia on korostettu niin pintojen kuin asiakkaiden ja henkilökunnan osalta. Asiaan on paneuduttu ja otettu vakavasti.
Äkäshotelli sulki ovensa suunnitellusti viime sunnuntaina ja avaa jälleen talvikaudelle marraskuun lopulla. Keikkojen järjestämistä harkitaan koronatilanteen mukaan, Vuorentausta sanoo. Syyskuussa niitä järjestettiin Äkäshotellin ravintolassa joka ilta.
Joiku Pub on sulkenut ovensa ja Jounin kauppa supistaa aukioloaan. Kauppa käy myös läpi perusteellisen desinfioinnin.
Sisä-Suomen poliisi julkaisi 22. syyskuuta valokuvan miehestä, jonka epäillään syyllistyneen Tampereen Tesomalla viime vuonna tapahtuneeseen henkeen ja terveyteen kohdistuneeseen rikokseen.
Poliisi sai ihmisiltä lukuisia ilmoituksia, jotka eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta henkilöllisyyden selvittämiseen. Kuvan esittämän miehen henkilöllisyys on kuitenkin selvinnyt, kun mies itse ilmoittautui tällä viikolla poliisille.
Poliisi haluaa kuitenkin kiittää ihmisiä, jotka pyrkivät auttamaan poliisia asian selvittämisessä.
Hänet otettiin kiinni ja häntä on kuulusteltu. Häntä epäillään myös toisesta henkeen ja terveyteen liittyvästä rikoksesta Tampereella.
– Epäilty on täysi-ikäinen mies ja tuomioistuin on hänet tänään vanginnut, poliisi kertoo tiedotteessa,
Poliisi ei tiedota asiasta tässä vaiheessa tämän enempää.
Molemmat epäillyt rikokset tapahtuneet yleisellä paikalla
Epäilty rikos tapahtui sunnuntaina 18. elokuuta 2019 puolen päivän aikaan Tampereella Tesomalla, Tesomajärven vieressä olevassa metsikössä.
Toinen epäilty rikos on tapahtunut läntisen Tampereen alueella. Rikoksen tekoaika on tämän vuoden elokuu ja tekopaikka Haukiluomassa oleva yleinen paikka.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Hannu Kallioniemi sanoi syyskuussa, että kyseessä on vakava rikos. Uhrin suojelemiseksi rikoksesta ei kerrota tarkemmin tai kerrota uhrin ikää.
