Irlannin korkein oikeus on päättänyt, etteivät täytettyjä leipiä myyvän Subway-ketjun leivät täytä leivän määritelmää. Syynä on se, että Subwayn leivissä on liikaa sokeria.
Oikeus otti kantaa asiaan Subway-pikaruokapaikkoja Irlannissa pyörittävän Bookfinders Ltd:n alempien oikeusasteiden päätöksistä tekemän valituksen vuoksi.
Yhtiön mielestä sen leivistä ei pitäisi veloittaa arvonlisäveroa, koska leipä ja muut peruselintarvikkeet on Irlannissa vapautettu alv:stä.
Oikeuden mielestä nollaverokantaa ei kuitenkaan voida soveltaa Subwayn leipiin, sillä niissä on viisinkertaisesti sokeria perusleipään verrattuna. Rajana on, että sokeria voi leivässä olla enintään kaksi prosenttia taikinaan lisättyjen jauhojen painosta.
Päätöksestä uutisoineen The Irish Times -sanomalehden mukaan peruselintarvikkeiden nollaverokanta on ollut Irlannissa käytössä vuodesta 1972 lähtien. Laissa on haluttu tehdä ero perusleivän ja muiden leipomusten välillä, joten määrittely on sen vuoksi laadittu hyvin tarkasti.
Subwayn leipiä koskeva kiista alkoi jo vuonna 2006, jolloin verottaja torjui Bookfinders Ltd:n vaatimuksen arvonlisäveropalautuksista.
Ylähengitysteiden ahtautumisesta johtuvan uniapnean hoidossa CPAP-laitteen käyttötunnit ovat avainasemassa.
Ylipaine- eli CPAP-hoidon vaikuttavuutta väitöksessään tutkinut lääketieteen lisensiaatti Minna Myllylä havaitsi, että sydän- ja verisuonitautien kannalta suotuisan vaikutuksen saavuttaminen edellyttää laitteen ahkeraa käyttöä.
– CPAP-laitetta tulisi käyttää yli 4-6 tuntia vuorokaudessa, että voidaan saavuttaa mahdolliset hyvät vaikutukset sydän- ja verisuonitautisairastavuuteen. Mitä enemmän laitetta käyttää, sitä parempi hoitovaste todennäköisimmin saadaan, kiteyttää Minna Myllylä.
Ylähengitysteiden ahtautumisesta johtuva uniapnea eli obstruktiivinen uniapnea on yleinen sairaus, johon liittyy vakavia terveysriskejä. Näitä ovat muun muassa suurentunut sydän- ja verisuonitautisairastuvuus sekä aineenvaihdunnan toimintahäiriöt.
Ylähengitysteiden ahtautuminen aiheuttaa unen aikana toistuvaa hengitysilmavirtauksen rajoittumista ja hengityskatkoksia sekä pirstoo unta. Obstruktiivisen uniapnean ensisijainen hoitomuoto on ylipaine- eli CPAP-hoito, jossa hengitysteihin johdetaan ahtautumista estävä jatkuva positiivinen ilmanpaine.
Alle neljän tunnin käyttöjaksoilla REM- eli vilkeunen (rapid eye movement) aikaiset hengityskatkot jäävät usein hoitamatta.
REM-unen aikaiset hengityskatkokset ovat yleensä pidempikestoisempia ja veren happikyllästeisyys pienenee niiden yhteydessä enemmän kuin muissa univaiheissa, minkä vuoksi niitä pidetään haitallisempana sydän- ja verisuonitautien kannalta. Suurin osa unista nähdään REM-unen aikana, ja siihen liittyy vilkkaita silmän liikkeitä sekä lihasjänteyden häviäminen.
– Jos laitetta käytetään vain 3-4 tuntia yössä, jää valtaosa REM-unen aikaisista obstruktiivisista hengitystapahtumista hoitamatta. REM-unta esiintyy pääsääntöisesti vasta aamuyön tunneilla. Lisäksi CPAP-hoidon on todettu alentavan verenpainetta merkittävämmin niillä, jotka sitoutuvat hoitoon paremmin, kertoo Minna Myllylä.
Optimitulos yli kuuden tunnin käytöllä
Turun yliopistossa perjantaina tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Minna Myllylä selvitti pitkäaikaisen CPAP-hoidon vaikuttavuutta obstruktiivisessa uniapneassa.
Tutkimuksessa oli mukana 1 030 pitkäaikaisesti hoitoon sitoutunutta potilasta ja 1 030 verrokkia, jotka olivat lopettaneet CPAP-hoidon lääkärin suosituksesta huolimatta. CPAP-hoidettujen potilaiden sydän- ja verisuonitautisairastavuutta seurattiin keskimäärin yhdeksän vuoden ja painon muutoksia seitsemän vuoden ajan.
Tutkimuksen perusteella CPAP-laitehoidon käyttö yli 4-6 tuntia yössä liittyi pienempään sydän- ja verisuonitautien riskiin verrattuna hoitamattomiin verrokkeihin tai niihin, jotka käyttivät laitetta vähemmän. Optimaalisesti käyttötuntien tulisi olla yli kuusi tuntia yössä.
– CPAP-hoito liittyi pienempään kokonaiskuolleisuuteen, mutta vain niillä, jotka olivat käyttäneet laitetta yli kuusi tuntia päivässä. Jos käyttötunnit olivat keskimäärin matalammat, ei yhteyttä nähty, sanoo Myllylä.
CPAP ei ole laihdustuslaite
Myllylä havaitsi väitöstutkimuksessaan CPAP-hoidetuilla potilailla ryhmätasolla vähäisen painonnousun, joka oli vastaava kuin suomalaisessa keski-ikäisessä väestössä yleensä. Aiemmissa tutkimuksissa on raportoitu painon pysyvän muuttumattomana tai jopa nousevan CPAP-hoidon aikana.
Elintapahoito on tärkeää myös CPAP-hoidetuilla potilailla, korostaa lääketieteen lisensiaatti Minna Myllylä. Lihavuus on obstruktiivisen uniapnean merkittävin riskitekijä.
– Valtaosalla potilaista painonnousu hoidon aikana oli vähäistä. Kuitenkin lihominen oli todennäköisempää kuin laihtuminen CPAP-hoidon aikana. Ei voi ajatella, että CPAP olisi jokin laihdutuslaite.
CPAP-laitteen tuottama ylipaine johdetaan letkun ja maskin avulla hengitysteihin. Arkistokuva.Paulus Markkula / Yle
Yksilötasolla kymmenen prosenttia potilaista lihoi merkittävästi CPAP-hoidon aikana. Huolestuttavana Myllylä pitää sitä, että nämä potilaat olivat nuoremmasta iästään huolimatta vaikeammin lihavia kuin muut CPAP-hoidetut potilaat hoidon alkaessa.
Hoidonaikaisen lihomisen syyt eivät ole tarkasti tiedossa.
CPAP-hoito laskee öistä energiankulutusta, koska se vähentää obstruktiiviseen uniapneaan liittyvää ilmateiden vastusta ja hengitystyötä. Lisäksi CPAP-hoidon on todettu korjaavan tahdosta riippumattoman sympaattisen hermoston yliaktivaatiota, mikä voi johtaa vähentyneeseen energiankulutukseen.
On myös todettu, ettei CPAP-hoito merkittävästi nosta potilaiden aktiivisuustasoa valveilla ollessa, vaikka helpottaakin päiväväsymysoireita.
– Öisen energiankulutuksen vähenemisellä on kuitenkin suhteellisen pieni merkitys verrattuna peruselintapoihin, eli mitä syö ja kuluttaa, huomauttaa Minna Myllylä.
Lääketieteen lisensiaatti Minna Myllylän väitöskirjatutkimus tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina 2. lokakuuta 2020.
Uusien koronavirustapausten määrä on Suomessa noussut viikoittain merkittävästi viime kuukauden ajan, sanovat Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Uusia tapauksia on vuorokauden aikana raportoitu 110. Suomessa tautitapauksia on todettu kaikkiaan 10 102.
Kahden viime viikon seurantajakson (viikot 38–39) yhteenlaskettu tapausmäärä oli 1 149 uutta tapausta, kun se sitä edeltävän kahden viikon (viikot 36–37) aikana 586.
Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 20,7 tapausta 100 000 asukasta kohden. Sitä edeltävällä kahden viikon jaksolla luku oli 10,6.
Erityisesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella epidemiatilanne on huonontunut nopeasti.
Viikolla 39 HUS:n alueella todettiin uusia tapauksia yhteensä 425 kun edellisellä viikolla niitä oli 226. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin siirtyminen kiihtymisvaiheeseen on todettu 24. syyskuuta.
Valtakunnallisesti tautitilanne näyttää olevan kiihtymässä. Tilanne selittyy pitkälti HUSin alueen epidemiatilanteesta. Samanaikaisesti osassa Suomea epidemiatilanne on edelleen rauhallinen.
– Epidemian kiihtymiseen on reagoitava nyt nopeasti, muistutti strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä.
Useita alueita kiihtymisvaiheessa
STM:n kyselyssä kiihtymisvaiheessa tai sen alussa totesivat olevansa HUS-alue ja Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon sekä Jyväskylän osalta Keski-Suomen sairaanhoitopiirit.
Uusien koronatapausten ilmaantuvuus nousi 13 yhteensä 20 sairaanhoitopiiristä. Eniten tapauksia oli HUSin lisäksi Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Vain kahdella alueista ei todettu uusia tartuntoja.
– Meillä on hyviä esimerkkejä siitä, että kun tilanne otetaan vakavasti, leviämistä pystytään pysäyttämään, näin on käynyt usealla paikkakunnalla, Voipio-Pulkki huomauttaa.
Esimerkiksi Kainuun ja Kuhmon tilanne hoidettiin nopeasti, samoin Mikkelin, sanoi ylilääkäri Taneli Puumalainen THL:stä.
THL on toivonut, että kukin sairaanhoitopiiri perustaisi verkkosivut, joista kansalaiset voisivat tarkistaa oman alueensa rajoitukset ja suositukset.
Maskisuositus koko Suomeen
Kasvomaskisuositus koskee nyt koko Suomea. THL tarkentaa, että kyseessä on perustason suositus, eli maskeja olisi käytettävä joukkoliikenteessä.
Lisäksi perustason maskisuositus koskee koronavirustestiin hakeutuvia henkilöitä matkalla näytteenottoon ja ennen testituloksen valmistumista, jos on välttämätön syy liikkua kodin ulkopuolella, sekä riskialueilta Suomeen saapuneita matkailijoita heidän siirtyessään rajalta omaehtoiseen karanteeniin.
Suositus maskien käytöstä lukioissa ja muissa toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa koskee niitä alueita, jotka itse määrittävät olevansa epidemian kiihtymisvaiheessa, THL:stä tarkennettiin iltapäivällä.
Kiihtymisvaiheessa olevilla alueilla maskeja tulisi käyttää julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää. Näitä ovat esimerkiksi kaupat ja ostoskeskukset, postit, pankit ja kirjastot, urheilutapahtumat ja liikuntatilat, kirkot, konsertit, elokuvateatterit ja teatterit sekä museot.
Kiihtymistilanteen määrittely ja suosituksista tiedottaminen on kunkin sairaanhoitopiirin vastuulla.
Puumalainen muistuttaa, että kasvomaskeja pitäisi pitää kiihtymisvaiheessa kaikissa sisätilaisuuksissa, missä turvavälejä ei voida noudattaa.
Tavoitteena maskien käytöllä on se, että koko yhteiskuntaa ei tarvitsisi sulkea. Pelkästään maskeilla se ei onnistu, mutta ne ovat hyvä apu, Puumalainen huomautti.
Tartunnat leviävät nuorten parissa
Tartunnat ovat levinneet syksyllä ennen kaikkea nuorten parissa, sanoi ylilääkäri Puumalainen.
Viikolla 39 kaikista tapauksista yli 70 prosenttia on todettu alle 50-vuotiailla, ja noin 45 prosenttia alle 30-vuotiailla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen THL:n ja STM:n viikoittaisessa koronatilannekatsauksessa.Markku Ulander / Lehtikuva
Viime viikkojen aikana on todettu yhä enemmän kotimaisia laajempia tartuntaryppäitä ja joukkoaltistumisia, jotka ovat johtaneet jatkotartuntoihin.
Tartuntoja on tapahtunut niin perhepiirissä, yksityisissä juhlissa, työpaikoilla, harrastuksissa kuin oppilaitoksissakin. Hyvin harva altistuminen kouluissa tai päiväkodeissa on johtanut jatkotartuntoihin. Lukuisten tartuntojen alkulähde on ravintoloissa tapahtuneet joukkoaltistumiset.
– Suurin osa tartunnoista on tapahtunut kotona ja perhepiirissä, Puumalainen sanoi.
– Sen lisäksi täällä ja maailmaltakin on huomattu, että myöhäiset tunnit ravintoloissa ovat valitettavasti niitä, joissa tartuntoja on tapahtunut isoissa määrissä, hän jatkoi.
Esimerkiksi Puumalainen antoi Islannin, missä sata henkilöä sai tartunnan kahdessa ravintolassa, ja epidemia lähti sieltä uudelleen leviämään.
Vain vähän ulkomailta
Viikolla 39 koko maassa tartunnanlähde jäi epäselväksi noin puolessa todetuista tapauksista. Suuri osa epäselvistä tapauksista on HUS:n alueella, missä kaikista tapauksista noin kahdessa kolmasosassa tartunnanlähde on tuntematon.
Vain alle 5 % tartunnoista on tullut Suomen ulkopuolelta.
STM pyysi alueellisille viranomaisille 23. syyskuuta lähettämässään kirjeessä alueita toimittamaan varautumis- ja toimenpiteiden toteuttamissuunnitelmansa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. THL on koonnut tiedot ministeriön käyttöön.
Tilannekatsauksessa oli Puumalaisen ja Voipio-Pulkin lisäksi mukana osastopäällikkö Tuija Kumpulainen.
Korjaus 1.10.2020 klo 14.25: Tarkennettu kohtaa maskisuosituksesta. THL:n mukaan koko maassa on voimassa yleinen perustason maskisuositus. Muun muassa toisen asteen oppilaitoksia ja julkisia tiloja koskeva suositus koskee niitä alueita, joiden viranomaiset määrittelevät epidemian olevan kiihtymisvaiheessa.
– Luin juuri otsikon, että nuorten juhlinta pilaa joulun. Välillä tuntuu, että viruksen leviäminen sysätään kokonaan nuorten syyksi, sanoo Meeri Saltevo, 22.
Myös Lotta Kivelän, 22, mielestä nuoret ovat usein syntipukkeja julkisessa keskustelussa.
– Meidän elämäntapa on liikkuvampaa ja näkyvämpää, joten koronan kaltaisissa kriiseissä meitä on helppo osoitella.
Helsingin yliopiston päärakennuksen edessä pysäytetyt nuoret aikuiset kannattavat sitä, että sosiaalisten tilanteiden riskeistä tiedotetaan.
Mutta uutisoinnin sävyssä olisi parantamisen varaa.
Nuorten aikuisten lisääntyvät tartunnat ovat herättäneet viime viikkoina paljon huomiota. Syyskuussa lähes joka kolmas tartunta todettiin 20–29-vuotiailla.
– Julkinen keskustelu on ollut monin paikoin toiseuttavaa. On puhuttu nuorista kysymättä nuorilta itseltään, kirjoittaa Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Tapio Hautamäki sähköpostitse.
Norjalainen Theodor Salvesen, 26, on sitä mieltä, että Suomessa nuoretkin pitävät paremmin etäisyyttä kuin Norjassa. "Jos opiskeluryhmässäni jollakulla on kurkku kipeänä, hän jää heti kotiin.”Jani Saikko / Yle
“Ei ne tartunnat tyhmyydestä johdu vaan yksinäisyydestä”
Monen nuoren mielestä keskustelussa on kiinnitetty liian vähän huomiota siihen, että nuorten kokoontumisessa ei ole kyse pelkästään juhlimisesta ja hauskanpidosta.
– Sosiaalisuus on erilaista eri-ikäisillä, tiivistää Eeva Toivonen, 27, Helsingin yliopiston edessä.
– Onhan se ihan loogista, että nuorena haetaan uusia kontakteja ja ollaan mukana isommissa tapahtumissa. Vanhemmilla ihmisillä taas oma lähipiiri on jo vakiintunut.
Eeva Toivosen mielestä kaikkien ikäryhmien pitää ottaa vastuu yhteisestä hyvästä. Jani Saikko / Yle
Myös Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) puheenjohtaja Anna Laurila korostaa, että ihmisten tapaaminen on olennainen osa nuoruutta.
– Moni opiskelija on muuttanut ensimmäistä kertaa pois kotoa uudelle paikkakunnalle eikä tunne sieltä ketään.
– Ystävät ovat nuorille kuin perhe. Ei kukaan ole tässäkään tilanteessa kieltämässä omien perheenjäsenten tapaamista.
SAMOKin puheenjohtaja Anna Laurila muistuttaa, että esimerkiksi etäopetus ja huoli toimeentulosta on lisännyt nuorten ahdistusta. Jani Saikko / Yle
Nuorisoalan kattojärjestön Allianssi ry:n vaikuttamisen asiantuntija Eero Löytömäki huomauttaa, että nuoret aikuiset myös asuvat usein yksin.
– Siksi koronasta johtuva eristäytyminen ja sosiaalisten kontaktien puute iskee nuoriin poikkeuksellisen lujaa.
– Jos pitäisi tiivistää, niin ei ne tartunnat tyhmyydestä johdu vaan pikemminkin yksinäisyydestä.
“Tapaamisten kieltäminen vaikuttaisi monen mielenterveyteen”
SAMOKin Anna Laurilan mielestä koronatoimien vaikutusta mielenterveyteen pitäisi pohtia pidemmällä aikavälillä.
– Yksinäisyys on aidosti vahingollista. Se, että koronarajoituksia tehdään, on toki vastuullista. Mutta sen saman vastuun olisi ulotuttava myös näihin lieveilmiöihin.
Iines Lampinen, 24, ja Mika Leinonen, 30, toivovat koronauutisointiin lisää erilaisia näkökulmia. Jani Saikko / Yle
– Nuorten keskinäisten tapaamisten kieltämisellä olisi varmasti kauaskantoisia seurauksia, pohtii Helsingin yliopiston opiskelija Iines Lampinen, 24.
– Erityisesti niiden nuorten mielenterveyteen, joilla menee jo valmiiksi huonosti.
Henrik Seppäsen, 26, lähipiirissä nuoret ovat jopa varovaisempia tartuntojen suhteen kuin vanhemmat. Jani Saikko / Yle
"Moni tiedostaa riskin, mutta samalla oma nuoruuskin pitää elää"
Käytännössä kaikki Porthanian portailla pysäytetyt opiskelijat pitävät kuitenkin tärkeänä sitä, että riskitilanteista uutisoidaan.
– Asennoituminen on muuttunut tosi negatiiviseksi turhaa ryyppäämistä kohtaan, kun on tullut tätä keskustelua siitä, että nuoret levittää tautia, toteaa Eveliina Ruusola, 22.
Meeri Saltevo on oman tiedekuntansa opiskelijajärjestön tapahtumavastaava ja hänen mukaansa paljon varautumista on jo tehty.
– Meillä ei järjestetä edes pieniä tapahtumia, joissa tartunnat voisivat levitä. Siksi kolahtaa, kun uutisoidaan, että nuoret ja opiskelijat kokonaisuutena eivät välitä koronasta.
Vili-Veli Auvinen on huolissaan nuorten lisääntyvistä tartinnoista. Jani Saikko / Yle
Vili-Veli Auvisen, 29, mielestä osa nuorista kuitenkin ottaa edelleen riskejä. Hän kannattaisi tiukempiakin rajoituksia esimerkiksi yökerhoihin.
– Luulisin, että Suomen nuoret tiedostaa sen riskin, mutta samaan aikaan oma nuoruuskin pitää elää.
– Siinä on valinta, ja nuoret tekevät sen, toiset suuntaan ja toiset toiseen.
SAMOKin Anna Laurilan mielestä tuomitsemisen sijaan nuorten ahdistukseen pitäisi etsiä ratkaisuja. Hän toivoisi lisää keskustelua siitä, miten sosiaalisuutta tuetaan turvallisesti.
– Jos nuorilta viedään asioita pois, samalla pitäisi miettiä, miten annetaan jotain tilalle.
Aiheesta voi keskustella 2. lokakuuta kello 23 saakka.
Kuopiossa toimivan Mondi Powerfluten eli entisen Savon Sellun pääluottamusmies Eero Ahonen kommentoi Metsäteollisuuden irtautumista hämmentyneenä.
Ahonen ei toistaiseksi osaa arvioita päätöksen merkitystä työntekijöille.
– Onkohan tämä sopimushomma sitten muuttumassa enemmän paikalliseksi sopimiseksi, siitähän on paljon puhuttu viime aikoina, mutta en osaa sanoa, että muuttaako se mitenkään työehtosopimuksen laatimista. Ei sitä tiedä vielä, että mitä tämä tarkoittaa.
Palkan alennuksiin hän ei usko.
– Ei palkkojen laskeminen ole metsäteollisuudessa mahdollista eikä oikeastaan tarpeellistakaan.
Juha Kenttä.Risto Koskinen / Yle
Metsä Groupin Kemin tehtaiden vt. pääluottamusmies Juha Kenttä sanoo, että vielä tässä vaiheessa Metsäteollisuuden päätöstä on vaikea kommentoida.
– Vaatii vähän puhallusta. Sen voi sanoa, että Paperiliitto on kyllä edelleen voimissaan ja neuvottelee työehtosopimuksista myös jatkossa. Liiton rooli voi tulevaisuudessa jopa kasvaa.
Kenttä miettii myös Metsäteollisuuden motiivia, mutta ei lähde sitä ääneen spekuloimaan. Kentän mukaan ainakin Kemissä porttien sisällä on ollut hyvä työkulttuuri.
– Paikallisia sopimuksia tehdään koko ajan, hän toteaa.
Kari Rikkilä.Kalle Purhonen / Yle
Lappeenrannan UPM Kaukaan sellu- ja paperitehtaan pääluottamusmiehen Kari Rikkilän mielestä muutos ei kuulosta hyvältä.
Alalla on totuttu nimenomaan Metsäteollisuuden ja Paperiliiton keskinäisiin sopimuksiin.
– Sekava tilanne! Kun itse tässä käy parhaillaan sellutehtaan yt-neuvotteluita ja paperitehtaan lomautusneuvotteluita niin eipä tässä ole hirveästi vielä henkilökunnan kanssa tästä uusimmasta muutoksesta juteltu.
Oulun Stora Enson pääluottamusmies Olli-Pekka Kaikkonen yllättyi päivän uutisesta.
– Jokainen sopijaosapuoli voi tietenkin päättää keskenään, että miten asiansa hoitaa, mutta mitään mullistavaa ei vielä ole ilmennyt. Sopimusneuvottelut käydään työpaikkakohtaisesti ja hehän eivät ota kantaa työntekijöiden toimintaan, vaan työntekijöillä on edelleen järjestäytymisoikeus.
Oulun Stora Enson tehdassali 9.9.2020. Paulus Markkula / Yle
Metsä Boardin Äänekosken tehtaan pääluottamusmies Eero Vekkeli pitää Metsäteollisuuden irtautumista "yllättävänä ulostulona".
– Meillä on kuitenkin sopimus voimassa ensi vuoden loppuun ja kuluva sopimuskausi mennään nykyisillä ehdoilla. Tuoreeltaan en asian merkitystä osaa arvioida. Tietysti tämä on ihan uusi tilanne. Meillä on kuitenkin perinteisesti liitot neuvotelleet ja nyt neuvottelevat yritykset ja työntekijät.
Paikallinen sopiminen Äänekoskella kuulostaa Vekkelin korvaan toistaiseksi erikoiselta.
– Ainahan asiat on sovittu valtakunnan tasolla. Näköjään nyt halutaan mennä yrityskohtaisiin ratkaisuihin. Meillä on Metsäteollisuudessa aloja, joilla on vahva veto kuten sellu ja kartonki. Muutoksia voi tulla niille aloille, joilla ei mene niin hyvin.
Äänekosken biotuotetehdas 1.10.2020. Isto Janhunen / Yle
Mikkelin Ristiinassa toimivien UPM Pelloksen vaneritehtaiden pääluottamusmies Marko Lang ihmettelee niin ikään irtautumisen ajankohtaa.
– Itse henkilökohtaisesti olisin odottanut, että lähempänä sopimuksen umpeutumista olisivat tulleet tämän asian kanssa esiin, mutta tämän kanssa nyt elellään.
Lang on saanut työntekijöiltä jo kuluneen iltapäivän aikana runsaasti yhteydenottoja.
– Ehkä se epätietoisuus sieltä eniten paistaa, eikä tässä oikein osaa kenellekään sanoa mitään. Näyttäisi siltä, että yrityskohtaisiin sopimuksiin ollaan pikku hiljaa menossa ja yleissitova työehtosopimus poistuu kuvioista. Onhan tämä ihan uusi ja ennenkokematon tilanne.
Kanta-Hämeen sahojen työntekijöitä edustava, Teollisuusliiton vastaava aluetoimitsija Sauli Järvinen muistuttaa, että nykyistä työehtosopimusta on noudatettava sopimuskauden loppuun.
Hänen mielestään alalle tarvittaisiin nimenomaan yleissitova työehtosopimus.
– Viime sopimuskierros ja lakot kohdistuivat yksityiseen puoleen hyvinkin rajulla tavalla ja pitkällä aikavälillä. Kyllähän ala on ollut vähän sellainen, että sitä ovat vieneet nämä suuret konsernit, UPM:t ja Storat. Yksityiset, pienemmät yritykset kärsivät.
Etelä-Karjalan käräjäoikeus on tuominnut 63-vuotiaan lappeenrantalaisen miehen vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdottomaan vankeuteen vaimonsa pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta.
Lisäksi mies joutuu maksamaan korvauksena uhrin neljälle lapselle 5 000 euroa kullekin.
Väkivallanteot ja uhrin kuolema tapahtuivat Lappeenrannassa maaliskuussa 2018.
Puoliso menehtyi päähän ja vartaloon osuneiden iskujen seurauksena kaksi päivää pahoinpitelyn jälkeen.
Syytteiden mukaan mies pahoinpiteli vaimoaan repimällä tätä hiuksista ja hakkaamalla vaimonsa päätä useita kertoja lattiaan. Molemmat olivat teon aikana juovuksissa.
Teoillaan mies aiheutti vaimolleen aivoruhjeen ja siihen liittyvän aivoverenvuodon.
Vaimon vammat ovat olleet hengenvaaralliset, ja hän kuoli saamiinsa vammoihin myöhemmin.
Syytetty on myöntänyt hakanneensa vaimonsa päätä useita kertoja lattiaan, ja myöntänyt myös aiheuttaneensa vaimonsa kuoleman.
Syyttäjä vaati miehelle vähintään 3,5 vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta. Mies on aiemminkin tuomittu vaimonsa pahoinpitelystä.
Miltä kuulostaisi yliopistoon pääseminen ilmaiseksi ilman pääsykokeita niin, että olisit valmiiksi suorittanut jo ensimmäisen vuoden opinnot?
Tällaista mahdollisuutta tarjoaa esimerkiksi Itä-Suomen avoin yliopisto tänä lukuvuonna, kun se tarjoaa luonnontieteiden, metsätieteiden ja tietojenkäsittelytieteiden opintojaksoja ilmaiseksi kaikille halukkaille.
Avoimen yliopiston väylä ei ole mikään uusi juttu, mutta Itä-Suomen yliopisto pyrkii avauksellaan lisäämään myös avoimen yliopiston kautta valittavien oppilaiden määrää.
Avoimen väylän kautta saatu opiskelupaikka on kuitenkin edelleen kovan työn takana.
Miksi kaikkia aineita ei voi opiskella ilmaiseksi?
Itä-Suomen yliopiston päätökselle tarjota ilmaiseksi luonnon-, metsä- ja tietojenkäsittelytieteiden opintoja on olemassa selkeä selitys: yliopisto haluaa juuri näille aloille lisää opiskelijoita, sillä kaikkia aloituspaikkoja ei joka vuosi saada edes täyteen.
– Toivomme, että luonnontieteiden opinnot ylipäätään löydettäisiin paremmin. Tästä syystä haluamme omasta puolestamme tähän panostaa, Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä kertoo.
Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä. Arkistokuva vuodelta 2012.Mauri Ratilainen / AOP
Tilanne on sama Suomen muissakin yliopistoissa.
Kaikki avoimen yliopiston kurssit eivät siis suinkaan ole ilmaisia, sillä suosituimmat kurssit ovat merkittävä tulonlähde yliopistoille.
Suosittuja aineita ovat esimerkiksi kauppa-, oikeus- ja yhteiskuntatieteet.
Perinteisesti suorittamisesta pitää maksaa 10 tai 15 euroa opintopisteeltä. Ensimmäisen vuoden opinnot sisältävät 60 opintopisteen kokonaisuudesta voi siis joutua maksamaan jopa 900 euroa.
– Luonnon-, metsä- ja tietojenkäsittelytieteiden kursseilla on ollut aiemmin niin vähän osallistujia, ja näistä saatavilla tuloilla ei ole ollut sillä tavalla merkitystä, Määttä kertoo.
– Sellaisilla aloilla, joilla meillä on suorituksia vaikkapa 20 000 opintopistettä vuodessa, niin avoimen yliopiston opintomaksuilla on yliopistolle suuri taloudellinen merkitys.
Näiden kurssien muuttaminen ilmaiseksi vaatisi siis tukea esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
Myös Helsingin yliopisto lisäämässä ilmaistarjontaa
Erityisesti tänä syksynä ilmaisia avoimen yliopiston kursseja on ollut tarjolla myös muissa yliopistoissa.
Taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) myöntämät viisi miljoonaa euroa, joita annettiin yliopistoille, jotta työttömät ja koronan takia lomautetut voivat tehdä ilmaiseksi avoimen yliopiston opintoja.
Myös Helsingin yliopistossa on tarjottu tänä syksynä laajasti ilmaisia tietojenkäsittelytieteiden kursseja
– Ministeriö on ohjannut rahoitusta sinne, missä osaajia tarvitaan ja missä on osaajapulaa, kertoo Helsingin yliopiston avoimen yliopiston johtamisesta vastaava kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta.
Helsingin yliopiston avoimen yliopiston johtamisesta vastaava kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta.Susanna Niinistö-Sivuranta
Itä-Suomen yliopisto avaus laajentaa ilmaisten kurssien määrää koko lukuvuodelle on kuitenkin poikkeuksellinen, sillä OKM:n rahoitus koskee vain tätä vuotta.
Onko Suomen suurimmassa yliopistossa myös aikeita laajentaa avoimen yliopiston ilmaistarjontaa ensi vuonna?
– Meillä on ollut aiemminkin ulkopuolisen rahoituksen ansioista ilmaisia opintoja esimerkiksi tietojenkäsittelytieteissä, Niinistö-Sivuranta kertoo.
– Meillä on suunnitelmat menossa, joten varmasti mekin hyödynnämme tämän tilaisuuden, ja ilmaisia opintoja tulee tarjolle.
Niinistö-Sivuranta ei osaa vielä kertoa tarkemmin, mitä kursseja tarjottaisiin ilmaiseksi myös ensi keväänä. Tänä syksynä tarjolla on ollut tietojenkäsittelytieteen lisäksi muun muassa historiaa ja psykologiaa.
SYL: Avoimesta väylästä ei saa tulla taloudellinen ohituskaista
Sekä Itä-Suomen että Helsingin yliopistoista myönnetään, että tavoitteena on hiljalleen lisätä myös avoimen väylän kautta tutkinto-opiskelijoiden määrää.
Opiskelemalla avoimessa yliopistossa – ilmaiseksi tai maksamalla opintopisteistä – voisi siis saada opiskelupaikan ilman, että osallistuu yliopiston valintakokeisiin tai todistuvalintaan.
– Avoimen yliopiston väylä monipuolistaa hakumahdollisuuksia ja tekee yliopistosta saavutettavamman useammille ihmisille, Itä-Suomen yliopiston Määttä toteaa.
– Valintakoe sopii osalle, ja todistusvalinta soveltuu niille, jotka saavat lukiosta hyvät todistukset. On kuitenkin sellaisia, joille nämä väylät eivät toimi ja he eivät pääse kumpaakaan kautta opiskelemaan.
Määtän mukaan avoimen väylä hyödyttää sekä opiskelijaa että yliopistoa.
Opiskelija pääsee näkemään, onko ala oikeasti sellainen, joka häntä aidosti kiinnostaa, ja yliopisto saa motivoituneita opiskelijoita niistä, jotka päättävät jatkaa opintoja.
Suomen ylioppilaskuntien liitosta (SYL) muistutetaan kuitenkin avoimen väylän ongelmista.
Jos esimerkiksi suurin osa opinnoista pysyy maksullisena, ovat taloudellisesti varakkaammat henkilöt etusijalla. Siksi SYL toivoo, että avoimen väylän kautta valittavien tutkinto-opiskelijoiden osuus olisi korkeintaan 10 prosenttia kokonaiskiintiöstä.
– Avoimen opinnot eivät saa myöskään muodostua vuoden mittaisiksi pääsykokeiksi, toteaa SYL:n koulutuspolitiikasta vastaava hallituksen jäsen Paula Karhunen.
– Jos tavoitteena on tehdä vuodessa 60 opintopistettä ja siinä on koko ajan tavoitteena pitää opintomenestys korkealla, niin se voi muodostua vuoden mittaiseksi pääsykokeeksi.
Avoimen yliopiston kautta valittavilta opiskelijoilta on usein vaadittu korkeita arvosanoja tutkintopaikan saamiseksi.
Karhusen mielestä Itä-Suomen yliopiston avaus tarjota ilmaisia kursseja tietyissä aineissa on kuitenkin askel positiiviseen suuntaan varsinkin korona-aikana.
– Hienoa, että tällaisena aikana on pystytty tekemään tämmöinen avaus ja kyllä maksuttomat avoimen opinnot antaa mahdollisuuden kokeilla ja etsiä itselleen sopivia aloja. Tämä sopii hyvin tähän korona-aikaan.
Aiheesta voi käydä keskustelua 2.10. klo 23 saakka.
Kansainvälinen yhteiskuntatieteellinen tutkijaryhmä Life with Corona on listannut kuusi huomiotaan pandemian kuuden kuukauden ajalta.
Kyselytutkimukseen on tullut noin 12 000 vastausta maaliskuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. Vastaajia kyselyyn on osallistunut 137 maasta.
Löydökset kertovat nuorten toimineen hyvin. Tutkimus kyseenalaistaa ajatuksen siitä, että nuoret olisivat olleet huolimattomia superlevittäjiä.
Kyselyn mukaan toimet koronavirusta vastaan ovat yleisiä kaikissa ikäryhmissä, eikä niiden välillä näkynyt merkittäviä eroja.
Nuoret ovat myös valmiimpia maksamaan iäkkäämpiä enemmän taudin pysäyttämisestä, mutta se selittyy osin myös tulorakenteiden perusteella.
Yllättävää kyselyn tuloksissa on kenties se, että iäkkäät stressaavat nuoria vähemmän koronatilanteesta, vaikka ovatkin korkeammassa riskiryhmässä.
Yli 45-vuotiaat huolehtivat terveydestään muita ikäryhmiä enemmän, mutta suhtautuvat kokonaistilanteeseen nuorempia rauhallisemmin.
Stressi jakautuu epätasaisesti, ja tutkimuksen mukaan etenkin perheelliset naiset stressaavat. Naiset kertoivat miehiä useammin perheenjäsenten välisistä jännitteistä poikkeustilan aikana.
Kyselyn mukaan myös nuoret aikuiset ovat olleet aktiivisia koronaviruksen leviämisen estämisessä. Kuvituskuva.Arttu Timonen / Yle
Vähemmän yllättävää on se, että kansalaisten tuki koronatoimille vaikuttaa putoavan kuolinpiikkien jälkeen eli silloin, kun vaikuttaa siltä, että vallitseva korona-aalto on mennyt ohitse.
Vastaajista suurin osa haluaisi mahdolliseen rokotteen kansainväliseen jakeluun, yhdysvaltalaisia lukuunottamatta.
46 prosenttia amerikkalaisista kannattaa rokotteen tuomista ensisijaisesti kansalliseen jakeluun ja 41 prosenttia kansainväliseen.
Suomalaisista 48 prosenttia kannattaa puolestaan kansainvälistä jakelua ja 41 prosenttia kotimaan asettamista etusijalle rokotejakelussa.
Lisäksi kaikissa maissa on vähemmistö, joka kannattaa rokotteen viemistä ensisijaisesti sinne, missä epidemiatilanne on pahin.
Onnellisuus on laskenut, mutta luottamusta löytyy yhä
Aiemmin pandemian aikana suomalaiset ovat nousseet tutkimuksissa esiin luottavaisina ja yhä suhteellisen onnellisina, vaikka tulokset osoittavat yleisen mielialan pudonneen Suomessa.
Väylävirasto on saanut päätökseen väylätutkinnat liittyen Viking Amorellan karilleajoon kaksi viikkoa sitten. Turvallisuussyistä Apteekkarinväylä on ollut suljettuna ja Väylävirasto aikoo avata väylän laivaliikenteelle nyt perjantaina klo 16.
Amorella siirrettiin sen jälkeen korjaustelakalle. Tutkimuksissa selvisi, että Apteekkarinväylän pohjalla oli lohkare. Nyt Väyläviraston tutkimuksissa on selvinnyt, että lohkare on siirtynyt nykyiselle paikalleen väylän ulkopuolelta. Väyläviraston mukaan on mahdollista, että lohkare on siirtynyt väylälle Amorellan karilleajon seurauksena.
– Lohkareen pinnassa on myös maalijälkiä, jotka ovat mahdollisesti peräisin Amorellan törmäyksestä. Samankaltaisia maalijälkiä on havaittavissa muuallakin penkereessä olevissa kivissä väylän ulkopuolella, kerrotaan Väyläviraston tiedotteessa.
Otkes saanut teknisen tutkinnan Amorellalla valmiiksi
Onnettomuustutkintakeskus tutkii parhaillaan Amorellan haveria. Otkes on toistuvasti sanonut aikaisemmin julkisuudessa, että vielä ei ole tietoa Amorellan karilleajon syystä, koska onnettomuustutkinta on kesken.
– Väylävirasto on saanut tiedon lohkareen maalijäljistä meiltä, kertoo Otkesin johtaja Veli-Pekka Nurmi.
Nurmi kertoo, että Otkes analysoi parhaillaan maalijälkiä. Lisäksi tekninen tutkinta Amorella-aluksella on saatu tällä erää päätökseen.
– Kuulemiset ja analysointi jatkuvat vielä pitkään.
Väylävirasto on päättänyt poistaa lohkareen räjäyttämällä tämän syksyn aikana. Lohkare ei haittaa laivaliikennettä, mutta kaventaa väylää. Alueelle on asetettu lohkareesta varoittava eteläviitta.
Väyläviraston suunnitelmista poistaa lohkare, kertoi ensimmäisenä Turun Sanomat.
Yle on saanut Julkisen sanan neuvostolta langettavan päätöksen, joka koskee Ylen MOT-ohjelman huhtikuussa esittämää jaksoa Ilmastoepäilyn kylväjät.
Ohjelma kertoi siitä, mistä ilmastonmuutosta epäilevä liike on saanut alkunsa ja miten se vaikuttaa Suomessa. Ohjelmassa haastateltiin ilmastokriittiseksi itseään luonnehtivan suomalaisen järjestön edustajaa.
Neuvoston päätöksen mukaan MOT-ohjelma käytti haastateltavan lausumia harhaanjohtavasti, kun toimittajan esittämään suoraan kysymykseen koostettiin irrallisia pätkiä haastateltavan eri kysymyksiin antamista vastauksista.
Julkisen sanan neuvoston ratkaisun mukaan Ylen MOT-ohjelma on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 11: "Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti."
Ratkaisun mukaan katsoja on saattanut saada yhdestä ohjelman kohdasta harhaanjohtavan käsityksen. Yle on yhdistellyt eri kysymyksiin annettuja vastauksia harhaanjohtavasti siten, että vaikutti siltä kuin niistä koostettu haastattelukatkelma olisi ollut tiivistys haastateltavan vastauksesta toimittajan suoraan kysymykseen.
Tosiasiassa toimitus oli yhdistänyt haastateltavan useampaan eri kysymykseen antamista vastauksista yksittäisiä virkkeitä siten, ettei näistä koostettu kommentti vastannut sitä, mitä haastateltava oli sanonut.
Kantelijan mukaan haastateltavan sanomaa vääristeltiin
Kantelu kohdistuu ohjelman kohtaan, jossa toimittaja kysyy haastateltavalta, mikä ilmastokeskustelussa on pielessä.
Kantelun mukaan juttu vääristi haastateltavan sanoman yhdistelemällä lauseenpaloja hänen kolmeen eri kysymykseen antamistaan vastauksista. Kantelijan mukaan katsojalle jäi tämän seurauksena käsitys, ettei haastateltava olisi ymmärtänyt hänelle esitettyä kysymystä.
Kantelijan mielestä myös jutun olennaisin asiasisältö, ilmastokeskustelun leiriytyminen, jätettiin jutusta pois, vaikka hän korosti sitä kaikissa vastauksissaan.
Päätoimittajan vastaus: Yle käytti journalistista harkintaa
Vastauksessaan kanteluun Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen myöntää, että ohjelmassa esitetty ei ollut suora vastaus toimittajan kysymykseen "mikä ilmastokeskustelussa on pielessä".
Päätoimittajan mukaan kysymys toimi yleisenä johdatuksena aiheeseen, koska kantelijan mielestä ilmastokeskustelussa on pielessä moni asia. Päätoimittajan mukaan kysymyksen jättäminen ohjelmaan ei vääristänyt haastateltavan näkemystä eikä aiheuttanut oikaisua vaativaa asiavirhettä.
Päätoimittaja toteaa vastauksessaan, että haastateltavan vastaukset olivat polveilevia ja haastattelu pitkä, eikä kaikkea ollut kokonaisuuden kannalta tarpeen näyttää ohjelmassa. Yle varmisti journalistista harkintaa käyttäen, että haastateltavan keskeiset näkemykset tulevat lähetyksessä esiin.
Päätoimittajan vastauksen mukaan myös haastateltavan näkemys ilmastokeskustelun leiriytymisestä tuli ohjelmassa esiin, vaikkakaan ei juuri hänen toivomassaan kohdassa. Haastateltavalle oli myös toimitettu sitaatit asiayhteyksineen nähtäväksi sähköpostilla hyvissä ajoin, mutta hän ei pyytänyt niihin korjauksia eikä vastannut toimittajan viestiin.
Kantelija lähestyi Yleä oikaisuvaatimuksella kaksi viikkoa ohjelman lähetyksen jälkeen julkaistuaan oman näkemyksensä haastattelusta.
JSN:n päätös annettiin äänin 10–3
Julkisen sanan neuvoston mukaan Yle oli lähettänyt sitaatit asiayhteyksineen tarkistettaviksi hyvissä ajoin. Haastateltava ei reagoinut viesteihin, vaikka myöntää lukeneensa ne. Siten Ylellä ei ollut velvollisuutta reagoida hänen korjauspyyntöönsä, eikä haastateltavan oikeuksia loukattu.
Julkisen sanan neuvosto katsoo Ylen kuitenkin rikkoneen journalistin ohjeiden kohtaa 11 harhaanjohtavasta kuvan ja äänen käytöstä, ja antaa sille huomautuksen.
Langettava päätös annettiin äänin 10–3. Eriävän mielipiteen mukaan jutussa ei ole olennaista asiavirhettä, ja tosiasiat ovat erotettavissa jutusta. Eriävän mielipiteen mukaan toimitus saa valita näkökulmansa.
Toisesta kantelusta Yle sai Julkisen sanan neuvostolta vapauttavan päätöksen. Kantelu kohdistui Ylen maaliskuussa julkaisemaan juttuun tehohoitoa tarvitsevista potilaista korona-aikana.
Kantelun mukaan juttu rikkoi Journalistin ohjetta 7, joka edellyttää lähteen mainitsemista, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja. Kantelun mukaan Yle on jutussa jättänyt mainitsematta lähteenä The Washington Postin, jonka aiemmin tekemän jutun pohjalta Ylen jutussa esiintyvä simulaatio on tehty.
Julkisen sanan neuvoston ratkaisun mukaan The Washington Postin aiemmin julkaisema simulaatio ei ollut niin omintakeinen, että samankaltaisen esitystavan käyttö olisi edellyttänyt lähdeviittausta. Näin ollen Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Paikallisen sopimisen lisääminen on ollut viime vuodet koko työnantajakentän mantra.
Tupot eli palkansaajen ja työnantajien keskusjärjestöjen sopimat tulopoliittiset kokonaisratkaisut jäivät historiaan lähinnä työnantajien vaatimuksesta. Vuonna 2012 keskusjärjestöt sopivat vielä raamisopimuksen, jota ei saanut nimittää tupoksi. Viimeinen niitti oli Elinkeinoelämän keskusliiton linjaus 2016, että tuposta on syytä luopua.
Sen jälkeen neuvottelut siirtyivät palkansaaja- ja työnantajaliittojen välille. Nyt halutaan liittokohtaisestakin sopimisesta eroon, kohti yrityskohtaisia sopimuksia.
Työnantajapuolen mielestä ylemmän tason sopimukset tuovat jäykkyyttä, kun työelämä vaatii joustavuutta.
Työntekijäpuoli näkee vaatimukset pyrkimyksenä rapauttaa ammattiliittojen toimintaa ja päätösvaltaa.
Käytännössä Metsäteollisuuden ratkaisu tarkoittaa, että työnantajia edustava Metsäteollisuus ei enää aio sopia palkoista työntekijöitä edustavan Paperiliiton kanssa. Palkoista sovittaisiin yrityksissä.
Metsäteollisuudessa työehtosopimusten tekeminen on ollut usein tuskaisaa. Vuonna 2005 dramaattisen työtaistelun aikaan paperitehtaat seisoivat monta viikkoa, ensin Paperiliiton lakon vuoksi ja sitten Metsäteollisuuden julistaman työsulun takia. Kiistan keskiössä oli muun muassa juhlapyhinä työskentely.
Tuoreimmalla sopimuskierroksella alkuvuodesta UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos varoitti, että jos ammattiyhdistysliikkeen vaatimukset hyväksytään, Suomen paperikoneet voi sulkea.
Palkanalennuksia pelätään
Eniten paikallista sopimista on ollut Suomessa teknologiateollisuudessa. Työnantajat eivät ole välttämättä olleet teknologia-aloillakaan tyytyväisiä. Paikallisesti on sovittu varsinkin työaika-asioista, palkoista ei niinkään.
Palkoista kyllä sovitaan työpaikoilla paikallisesti, mutta käytännössä sopimuksiin on enimmäkseen tullut Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden neuvottelemat korotukset.
Koronakriisin oloissa Teknologiateollisuus on vedonnut, että ensi vuoden korotuksia tehtäisiin yrityksissä paikallisesti sovittua pienempinä.
Metsäteollisuus on kuitenkin ensimmäinen liitto, joka aikoo vetäytyä sopimuspöydistä kokonaan.
Muu työnantajaleiri hurrasi päätökselle: Suomen Yrittäjien ja Teknologiateollisuuden johtajat ylistivät Metsäteollisuuden ratkaisua.
Monilla aloilla työntekijätkin ovat tyytyväisiä paikallisen sopimisen tuomaan joustavuuteen, kuten pitempien vuorojen tekemiseen ruuhka-aiikoina ja vastaaviin vapaisiin toiste. Osa kuitenkin pelkää, että paikallinen sopiminen tarkoittaa viime kädessä palkanalennuksia. Paikallisesta sopimisesta ei ole vaikuttavuusarviota.
Hallituksen työllisyyskeinoja etsivistä työryhmistä yksi on käsitellyt paikallisen sopimisen lisäämistä. Työryhmä ei kuitenkaan saanut aikaan yksimielistä esitystä ja sai lisäaikaa. Kiistan keskiöön jäi luottamusmiesten asema eli se, voiko henkilöstöä edustaa paikallisissa neuvotteluissa joku muu kuin luottamusmies. Palkansaajaliitoissa koettiin, että työnantajapuoli haluaa murentaa luottamusmiesjärjestelmää.
Kenties Metsäteollisuudessa ei uskottu, että paikallinen sopiminen koskaan etenee hallituksen ja liittojen ohjaamana, joten toimeen tartuttiin itse.
Mitä mieltä olet Metsäteollisuuden irtiotosta? Voit keskustella aiheesta 2.10. klo 23:een asti.
Kainuussa on todettu yhteensä viisi uutta koronatapausta, altistuneita on kymmeniä. Yksi altistumispaikoista on No-Pan autoliike, lisäksi altistumisia on ainakin Ristijärvellä, Sotkamossa, Paltamossa ja Kajaanissa.
Lisäksi altistumisia on tapahtunut ainakin syyskuun lopulla Sotkamon Lidlissä ja Kajaanin Citymarketissa. No-Pan auton liikkeessä Kajaanissa 25.9.–1.10. asioineita pyydetään hakeutumaan koronatestiin matalalla kynnyksellä.
Tartuntojen jäljitys on kesken.
Pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkarin mukaan tilanne elää koko ajan, sillä No-Pan autossakin henkilöitä on altistunut useamman päivän aikana. Kokonaisaltistusten määrä on Koukkarista merkittävä.
– Sitä emme tiedä, kuinka isosta asiakasaltistumisten määrästä on kysymys, eikä meillä ole sitä keinoakaan selvittää.
Kuhmon koronaryppäässä altistuneista sairastui lopulta viisi prosenttia. Koukkari arvioi, että näistä torstaina todetuista altistumisista osa tulee vielä sairastumaan.
Elokuun lopun ja syyskuun alkupuolella olleessa Kuhmon koronaryvästymässä sairastuneita oli reilu kolmekymmentä.
Metsäteollisuus ry irtautuu työehtosopimustoiminnasta ja neuvottelut työehdoista siirretään yritysten ja henkilöstön välillä käytäviksi.
Metsäteollisuuden mukaan yritykset voivat tulevaisuudessa sopia yhdessä henkilöstönsä kanssa palkoista, työvuoroista ja kaikista sellaisista työehdoista, joista sopimista ei ole lailla rajoitettu, kerrotaan tiedotteessa. Metsäteollisuuden mukaan työntekijöiden järjestäytymisvapauteen tai ammattiyhdistystoimintaan uudistus ei vaikuta.
Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajan, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälän mukaan tarkoituksena on rakentaa uutta sopimisen kulttuuria, jotta suomalainen metsäteollisuus ja Suomi menestyvät myös tulevaisuudessa.
– Toimialan erilaisten ja erilaisessa tilanteessa olevien yritysten tarpeisiin pystytään nykyistä paremmin vastaamaan yritys- ja tuoteryhmätason työehdoilla, Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja, sanoo.
Hämälän mukaan tarkoitus ei ole alentaa palkkoja, vaan parantaa kilpailukykyä.
– Metsäteollisuudesta halutaan saada tehokkaampi toimija ja parempi työpaikka, jotta pystymme vastaamaan globaalin kysynnän kasvuun, Hämälä sanoo.
Hämälän mukaan yrityksissä pitää pystyä suunnittelemaan, kuinka työ on tehokkainta järjestää ja miten sitä kannattaa tehdä.
– On mahdotonta arvioida mitenkään prosentuaalisesti tai suhteellisesti että paljonko tämä muutos tuo kilpailuetua. Tämä ei ole missään nimessä lyhyen aikavälin suunnitelma eikä reaktio tämän hetkiseen tilanteeseen vaan osa pitkäaikaista kehitystä, Hämälä sanoo.
Irtautumisen taustalla on Metsäteollisuuden mukaan sen pitkäainen tavoite työehtosopimusten rakenteellisesta kehittämisestä, mikä ei ole liittokierroksilla eikä aiemman keskitetyn neuvottelujärjestelmän aikana edennyt.
Metsäteollisuuden mukaan valtakunnallinen sopimusjärjestelmä vastaa heikosti erilaisissa markkina- ja taloustilanteissa olevien yritysten, niiden liiketoiminta-alueiden ja yksittäisten tehtaiden tarpeisiin.
Metsäteollisuudella on Suomessa on yli 150 tehdasta.
Paperiliiton Vanhala: "Teimme monta vuotta töitä Suomen malliin eikä sille ole enää pohjaa"
Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Hämälä avasi taustoja työehtosopimuksesta irtautumisesta illan A-talkissa.
– Mellä on paikka maailmanmarkkinoilla, meidän täytyy monella sektorilla uusiutua ja huolehtia kilpailukyvystämme, Hämälä totesi.
Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala sanoo, että uutta mallia vielä haetaan.
– Iso juttu on se, että teimme aika monta vuotta töitä Suomen malliin, mutta se näyttää katoavan eikä sille ole enää pohjaa. Nyt jokainen yritys neuvottelee omaan aikaan omassa tahdissa.
– Metsäteollisuuden palkkataso on korkea moniin kilpailijamaihin nähden ja se raja sitä mitä täällä voi tehdä. Olemme kaukana markkinoista, Hämälä sanoo.
Vanhalan mielestä eroa Ruotsin ja Saksan välillä ei ole tuotannonkustannuksissa palkkoihin liittyen.
STTK: Ei ollut yllätys, rapauttaa sopimusyhteiskuntaa
STTK:n mukaan Metsäteollisuuden irtautuminen tes-toiminnasta ei tullut yllätyksenä. Se kuvailee ratkaisua valitettavaksi ja näkee sen rapauttavan sopimusyhteiskuntaa.
– Työnantajapuolen selkeä tavoite viime vuosina on ollut romuttaa sopimusyhteiskunnan periaatteita, keskinäistä luottamusta ja sopimusjärjestelmää. Tämän päivän ilmoitus on sille konkreettinen jatkumo, puheenjohtaja Antti Palola sanoo tiedotteessa.
Palolan mukaan Metsäteollisuuden ilmoitus johtaa entistä suurempaan epävarmuuteen työmarkkinoilla. Hän uskoo levottomuuksien ja työrauhahäiriöiden lisääntyvän.
Suomen Yrittäjät: Merkittävä avaus
Suomen Yrittäjät pitää Metsäteollisuuden irtautumista työehtosopimustoiminnasta merkittävänä avauksena. Sen mukaan kyseessä on suuri askel kohti yritys- ja työpaikkakohtaista sopimista. Se vastaa Yrittäjien tavoitteita, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo tiedotteessa.
Pentikäisen mukaan kyseessä on selkeä viesti siitä, että yrityskohtaisen sopimisen edistäminen lakeja muuttamalla on välttämätöntä yritysten ja työpaikkojen kannalta.
Suomen yrittäjien mukaan Metsäteollisuuden linjaus vähentää liittojen valtaa ja siirtää sitä työpaikoille työtä tekeville.
– Tällä tiellä tarvitaan lisää toimia. Toivotaan, että Metsäteollisuus saa seuraa, Pentikäinen sanoo.
Työnantajapuolta edustavan Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle ymmärtää Metsäteollisuuden ratkaisua. Hän uskoo keskustelun kuitenkin kiihtyvän, mitä tulee valtakunnan tason sopimusten rooliin nykypäivän työmarkkinoilla.
Helteen mukaan suunta työmarkkinoilla pitäisi olla kohti laajempaa paikallisuutta, mutta tässä tavoitteessa on edistytty liian hitaasti.
– Kun tiedetään se että yritykset eivät pärjää enää sillä, että joku valtakunnan tason pöydistä kertoo, miten asioiden pitäisi olla, kun tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja yksittäisille yrityksille ja sen henkilöstölle.
Mutta mitä Metsäteollisuuden irtautuminen työehtosopimustoiminnasta tarkoittaa niin sanotulle kolmikannalle?
– Metsäteollisuus on nyt tehnyt omat ratkaisunsa, ja Teknologiateollisuus on toistaiseksi luottanut siihen, että paikallisuutta voidaan lisätä nykyisiä työehtosopimuksia kehittelemällä. Siihenhän tämä ei vaikuta. Työlainsäädäntöä kehitetään joka tapauksessa, ja varmasti tämä ja tulevat hallitukset haluavat hyödyntää työmarkkinajärjestöjen näkemyksiä työlainsäädännön valmistelussa, Helle sanoo.
Teknologiateollisuuden tavoitteena on, että työehdoista sovittaisiin mahdollisimman paikallisesti yritysten ja henkilöstön kesken. Helteen mukaan näin pystytään varmistamaan yrityksen reagointikyky maailman markkinoihin ja asiakkaiden tarpeeseen.
– Tällä tavalla pystymme parhaiten varmistamaan työllisyyttä ja hyvää palkkakehitystä, eli uskomme tämän olevan sekä työnantajien että työntekijöiden etu, Helle toteaa.
Ammattiliitto Pron Malinen: Metsäteollisuus pyrkii rakentamaan Suomesta epävakaan toimintaympäristön
Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen arvioi liiton tiedotteessa, että metsäteollisuusyritykset voi asettua Suomessa kilpailijamaita heikompaan asemaan.
Suomen Metsäteollisuuden keskeisissä kilpailijamaissa on toimialakohtaiset työehtosopimukset, jotka turvaavat alan työvoimakustannusten ennustettavuuden ja työrauhan. Ne ovat olleet työnantajille yleissitovien työehtosopimusten tärkeä hyöty.
– Tuleeko työrauhasta paikallista kauppatavaraa, jolla eri konsernit tai tehtaat hinnoittelevat kilpailukykynsä, Malinen pohtii.
Prolla on Metsäteollisuuden yrityksissä luottamusmiesorganisaatio, joka on tottunut neuvottelemaan paikallisesti.
– Metsäteollisuuden ilmoittama muutos edellyttää alan työntekijöiden ja asiantuntijoiden järjestäytymisasteen kasvattamista sataan prosenttiin, koska se on perusta vahvalle paikalliselle tai yrityskohtaiselle sopimiselle.
Puheenjohtajan mukaan Metsäteollisuus on siirtymässä takaisin toimintakulttuuriin, jossa ammatillinen järjestäytyminen aikoinaan syntyi.
– Uusi tilanne voi olla työntekijöiden järjestäytymisen kehitykselle ennemminkin mahdollisuus kuin uhka, Malinen sanoo.
Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan Metsäteollisuuden ilmoitus irtautua alaa koskevista työehtosopimuksista voi mullistaa työmarkkinoita ja sopimista laajasti.
– Jos työnantajat ajattelevat, että keskitetty työmarkkinasopimustoiminta lopetetaan tässä maassa, mielestäni se tarkoittaa että kaikki yhdessä rakennetut järjestelmät – jotka ovat liittyneet työttömyysturvaan, tai vaikka eläketurvaan – niidenkin jatko on kyseenlainen, Aalto sanoo.
Käytännössä Metsäteollisuus otti askeleen yleissitovuudesta luopumista. Riku Aallon mukaan reaktiot viittaavat siihen, että muilla aloilla halutaan seurata esimerkkiä.
– Ei sellaista ennustajaa olekaan, joka pystyy sanomaan mitä tämän tien päässä on. Mutta kun olen seurannut uutisvirtaa, siellä on suorastaan hypitty ilosta eli näyttää siltä, että tämä tauti tästä leviää, Aalto sanoo.
Yksi seuraus on Aallon mukaan selvä: työmarkkinoiden vakautta ja ennustettavuutta ratkaisu heikentää.
– Jos tavoite on, että saadaan nykyinen työmarkkinajärjestelmä rikottua, niin sitä kautta saadaan aikaiseksi ainakin se, että epävarmuus lisääntyy.
Teollisuusliiton hallitus kokoontuu perjantaiaamuna käsittelemään Metsäteollisuuden ilmoitusta.
– Työehtosopimukset ovat voimassa vuoden 2022 alkupuolelle asti. Siihen asti on aikaa arvioida mitä tehdään tai ei tehdä.
Paperiliitolle Metsäteollisuuden päätös tuli yllätyksenä, vaikka sitä osattiin ennakoida
Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala pitää Metsäteollisuuden päätöstä yllätyksenä, mutta ei täysin odottamattomana.
– Me ollaan järjestönä mietitty jo 2000-luvun puolivälistä saakka, että voiko tulla konsernikohtaiset sopimukset esille, hän sanoo.
Vanhalan mukaan päätös ei kuitenkaan muuta Paperiliiton asemaa tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa.
– Meidän organisaatio ei ole muuttunut millään tavalla. Tällä näkemällä me olemme se, joka koordinoi jäsentensä edunvalvontaa.
Vanhala muistuttaa, että kolme suurta metsäteollisuuskonsernia ovat suhtautuneet työehtosopimuksiin eri tavalla, mikä on ajanut niitä erilleen. Vanhalan mukaan niiden kesken on eroja siinä, kuinka alaa kehitetään ja kuinka asioista sovitaan.
Joka tapauksessa Vanhalan mukaan Metsäteollisuuden päätös on merkittävä.
– Eihän tällaista ole tapahtunut, että luovutaan tällaisesta neuvottelujärjestelmästä. Metsäteollisuus ry poistuu kokonaan työmarkkinapöydältä ja mennään konserni- tai työpaikkakohtaisiin sopimuksiin.
Vanhala ei kuitenkaan halua vielä arvioida, mitä päätös merkitsee koko suomalaiselle neuvottelujärjestelmälle. Hän kuitenkin ihmettelee, mistä konsernit tai pienemmät työnantajat saavat jatkossa työehtosopimukset hallitsevia henkilöitä.
– Metsäteollisuus ry on hoitanut työehtosopimusasioita. Konserneilla ei ole tes-osaajia, ja miten pienet yhtiöt hoitavat asiansa? Tosin on tässä siirtymäkautta, koska sopimukset ovat voimassa.
Vanhala ei kuitenkaan usko, että Metsäteollisuuden päätös vaikuttaisi eläkejärjestelmään tai edes yleissitovuuteen.
– En usko, että tämä koskee eläkejärjestelmää eikä varmaan yleissitovuuttakaan.
Mitä tämä tarkoittaa työrauhalle?
– Sitä on vaikea sanoa. Tällä hetkellä työrauha on sovittu työmarkkinajärjestöjen välillä. Aletaanko nyt sopia paikallisesti niin, että jokainen konserni tai yksikkö sopii oman työrauhansa? Kyllähän siitä voi tulla aikamoinen harjoitus.
Päätöksen ajoitusta Vanhala pitää osittain poliittisena viestinä.
– Onhan siinä oma poliittinen viesti, vaikka hallituksen puheenjohtaja Ilkka Hämälä totesi, että siitä ei ole kyse. Kyllä tämä kaikki sattuu liian hyvin lankulle työnantajien laskelmien mukaan.
Vanhala ei halua vielä kommentoida, tulevatko muut työnantajaliitot perässä. Kysymys jää joka tapauksessa hänen mukaansa leijumaan ilmaan.
SAK:n Eloranta: Tulevaisuus mietityttää, että mitä jatkossa voidaan työehdoista sopia
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eroranta pitää Metsäteollisuuden irtautumista työehtosopimustoiminnasta isona ja valitettavana päätöksenä suomalaiselle sopimiselle ja työehtosopimusjärjestelmälle, mutta toteaa työnajantajan tekevän omat ratkaisunsa.
– Tulevaisuus mietityttää, että mitä jatkossa voidaan työehdoista sopia. Kuinka paljon työehdot alkavat eriytyä ja saavutetaanko tasaveroinen neuvotteluasema paikallisesti ja sitä kautta turvata työehtojen taso ja kehitys tulevaisuudessa, Eloranta sanoo Ylen haastattelussa.
Eloranta arvelee, että metsäteollisuuden päätös voi saada muutkin työnantajaliitot seuraamaan perässä. Hänen mukaansa muistakin työnantajaliitoista on kuulunut "tämän suuntaisia kaikuja".
– Työnantajapuoli on pikku hiljaa purkanut näitä suomalaisia sopimusyhteiskunnan keskeisiä tukipilareita, ja jos jälleen yksi pilari otetaan pois, niin ei mikään rakennelma pysy pystyssä, hän sanoo.
Elorannan mukaan asiassa siirrytään epävakaisempaan järjestelmään, jossa isojen ja vakauttavien järjestelmien kehittäminen ja ylläpitäminen jää enemmän poliitikoille. Hän arvelee konfliktiherkkyyden ja oman yrityksen edunvalvonnan tiukkenevan ja yhteiskunnallisemman edun jäävän taka-alalle.
Eloranta pitää mahdollisena, että lakkoilu tulee lisääntymään tulevaisuudessa.
– Se ei kuitenkaan ole se malli, millä suomalaista yhteiskuntaa on kehitetty. Toivoisin ettei siihen suuntaan mentäisi.
Eloranta muistuttaa, että Pohjoismaissa on ollut vahva sopimisen kulttuuri ja vahva työehtosopimusjärjestelmä.
– Siinä mielessä me alamme irtautumaan Pohjoismaisesta työmarkkinaperheestä.
– On ajanlasku poikani kanssa, ja on ajanlasku poikani kuoleman jälkeen.
Lehdet putoilevat puista, kun Monika seisoo pihatiellä ja kertoo tarinaansa.
Tai oikeastaan hänen poikansa, viisitoistavuotiaana yläkoululaisena kuolleen Danielin tarinaa.
Monika ja Danielin isä Markku eivät esiinny haastattelussa koko nimellään asian arkaluontoisuuden takia. Perhe asuu pienellä paikkakunnalla Uudellamaalla, ja vanhemmat haluavat suojella muiden lastensa yksityisyyttä.
Daniel päätti elämänsä tämän vuoden alussa.
Hän oli autismikirjon nuori, ja lisäksi hän oli transpoika eli eri sukupuolta kuin mihin oli alun perin syntynyt.
Tuoreen tutkimuksen mukaan autismikirjoon kuuluvilla on huomattavasti suurempi riski kuolla itsemurhaan kuin muulla väestöllä. Myös nuorilla ylipäätään itsemurhat ovat keskeinen kuolemansyy.
Jutun lopussa voit keskustella aiheesta tänä iltana kello 23:een asti. Keskustelua seuraa ja kommentoi Itsemurhien ehkäisykeskuksen kriisityön psykologiopiskelija Samu Ratus.
Danielin vanhemmat toivovat, että asiasta puhuminen herättelisi etenkin autismikirjon ihmisten kanssa työskenteleviä ammattilaisia, lääkäreitä ja hoitajia.
He sanovat, ettei heidän poikansa saanut oikea-aikaista ammattiapua ja -tukea, mutta ehkä jokin toinen nuori saa.
Sitä Danielkin haluaisi, Monika sanoo. Että seuraavan nuoren kohdalla joku yrittäisi vielä vähän enemmän.
Aavistus siitä, ettei kaikki ole hyvin
Jokin on hätänä. Niin Monika muistaa ajatelleensa jo silloin, kun Daniel oli pieni vauva.
– Hän oli niin mielettömän vaikeahoitoinen.
Lapsen kasvaessa tunne vain vahvistui. Danielilla oli voimakkaita pelkotiloja ja raivokohtauksia, ja hän saattoi nousta keskellä yötä huutamaan ja kirkumaan pariksi tunniksi. Syytä käytökselle ei ollut.
Kolmivuotiaana Danielille yritettiin hakea ensimmäisen kerran apua.
– Psykologi pyöritteli käsiään ja ihmetteli. Totesi, että onpa mielenkiintoista.
Äiti kuvaa Danielia älykkääksi lapseksi ja sanoo tämän läpäisseen neuvolan testit ongelmitta. Poikaa saatettiin siksi pitää ujona ja syrjäänvetäytyvänä luonteena.
Daniel kuormittui koulunkäynnistä niin paljon, että hän oli lopulta kotiopetuksessa neljän vuoden ajan.Ronnie Holmberg / Yle
Kouluiässä pelkotilat ja raivokohtaukset lisääntyivät ja Daniel alkoi vajota yhä useammin omaan sisäiseen maailmaansa. Vasta silloin vanhempien huoli otettiin vakavasti, ja kymmenen vuoden iässä Daniel sai diagnoosin: ensin Aspergerin oireyhtymän, sitten lapsuusiän autismin. Molemmissa on kyse autismikirjoon luettavasta häiriöstä.
– Autismikirjo oli meille täysin vieras käsite. Emme olleet osanneet epäillä sitä missään vaiheessa, Monika kertoo.
"Ihminen ei aina ole se miltä näyttää" Sitaatti Danielin yksinäisyyttä käsittelevästä runosta
Kuntoutus ja muut tukitoimet päästiin aloittamaan kymmenvuotiaana. Siihen mennessä Daniel oli jäänyt kotiopetukseen koulunkäynnin kuormittavuuden vuoksi ja takana oli muutenkin lukemattomia raivokohtauksia, vanhemmat sanovat.
Arki haastaa autismikirjoon kuuluvia koko ajan
Autismikirjon ihmisiä arvioidaan olevan Suomessa noin 55 000, kertoo Autismiliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen. Väestötasolla autismikirjoa esiintyy noin prosentilla ihmisistä.
Autismikirjon häiriöllä tarkoitetaan aivojen neurobiologista kehityshäiriötä, Parviainen selittää. Se on synnynnäinen ominaisuus ja vaikuttaa esimerkiksi siihen, millä tavalla ihminen hahmottaa maailman ympärillään ja miten hän on vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
Autistisilla ihmisillä on usein aisteihin liittyviä yli- tai aliherkkyyksiä: ympäristö haastaa heidän aistejaan arjessa koko ajan.
Tämä taas vaikuttaa osaltaan siihen, että autismikirjoon kuuluvilla on suuri riski kuormittua ja kokea stressiä.
Stressi yksistään on pitkittyneenä monin tavoin vaarallista ja saattaa johtaa muun muassa masennukseen.
Daniel on esimerkki siitä, miten tämä kaikki voi ilmetä myös itsetuhoisuutena.
Kymmenkertainen riski
Autismikirjon ihmisillä esiintyvää itsetuhoisuutta on tutkittu vastikään Ruotsissa.
Arvostetun Karoliinisen instituutin viime vuonna julkaistu tutkimus perustui ruotsalaisiin rekistereihin, sanoo tutkimusryhmään kuulunut, lääketieteellisen yliopiston tutkija Tatja Hirvikoski.
Tutkijat tarkastelivat kaikkiaan 325 000 ihmisen tietoja. Heistä 55 000 edusti autismikirjoa.
Johtopäätös oli, että autismikirjoon kuuluvilla itsemurhan riski on muuhun väestöön verrattuna kymmenkertainen.
Suurin riski oli niillä, joilla oli todettu autismikirjon häiriön lisäksi tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö ADHD.
– Näimme myös, että riskitekijät kasautuvat. Autismi sinänsä on riskitekijä. ADHD on erikseen riskitekijä, mielenterveysongelmat ovat riskitekijöitä. Näistä jokainen lisää autismikirjon ihmisten riskiä itsemurhan yritykseen ja itsemurhaan, Hirvikoski kertoo.
Sen sijaan esimerkiksi vanhempien koulutustasolla ei ollut vaikutusta, vaan itsemurhariski oli samanlainen riippumatta siitä, millainen heidän taustansa oli.
Hän vain teki sen
Daniel ei koskaan kertonut aikeistaan etukäteen.
Monika sanoo, että perhe oli aina ollut tiivis. Lapset leikkivät paljon yhdessä ja olivat toistensa parhaita kavereita.
Jossain vaiheessa Danielin murrosikää äiti huomasi, että vanhemmat ja sisarukset eivät enää riittäneet.
– Kun vartutaan isommaksi, tarvittaisiin myös ystäviä. Danielilla ei ollut koskaan yhtään ystävää. Hän oli äärimmäisen yksinäinen.
"Ystävyys on lahja, joillain se jää vain toivelistalle" Sitaatti Danielin yksinäisyyttä käsittelevästä runosta
Autismin vuoksi hän ei osannut itse solmia ystävyyssuhteita.
– Häntä ei varsinaisesti kiusattu, mutta häneen ei varsinkaan murrosikäisenä otettu kontaktia.
Murrosikä toi mukanaan myös muita muutoksia. Eräänä päivänä äiti saapui kotiin ja näki Danielin leikanneen pitkät hiuksensa lyhyiksi.
– Hän koki vahvasti olevansa poika.
– Hänen kanssaan kommunikointi meni niin, että piti itse osata esittää oikeat kysymykset. Silloin hän vastasi ja vuorovaikutus toimi. Ei minulle ollut tullut mieleenkään esittää sellaista kysymystä, että mitä sukupuolta koet itse olevasi.
Autismi-lehden mukaan epätyypillinen sukupuolikokemus on poikkeuksellisen yleistä autismikirjon lasten joukossa.
Toisaalta tiedetään sekin, että itsemurhan riski on transihmisillä muuta väestöä korkeampi, tutkija Tatja Hirvikoski kertoo. Samaa sanoo ihmisoikeusjärjestö Seta: jopa puolet suomalaisista transnuorista on ajatellut itsemurhaa.
Se, että Daniel kertoi olevansa poika, selitti paljon ja moni asia loksahti paikoilleen.
– Olen äärimmäisen onnellinen, että hän sai sanottua sen. Huomasin, miten se helpotti hänen oloaan, Monika toteaa.
Tiiviistä väleistä huolimatta Danielin itsetuhoisuus tuli perheelle odottamatta ja järkytyksenä. Lopulta tilanne kärjistyi itsemurhaan alkuvuonna.
– Liian paljon ehti tapahtua, ennen kuin saatiin selvyys siitä, miksi hän koki niin vahvasti olevansa erilainen, äiti sanoo.
– Hänellä ei ollut masennusta, ei mielenterveyshäiriötä. Hän oli aina ollut äärimmäisen omaehtoinen ja vahvatahtoinen lapsi. Hän ei koskaan puhunut siitä, että hän haluaa tappaa itsensä, lopettaa elämänsä. Hän vain teki sen.
"Kaikki ihmiset ovat omalla tavallaan erityisiä. Mutta Daniel oli erityisistä erityisin. Hyvin, hyvin erityinen", sanoo Markku-isä.Ronnie Holmberg / Yle
Viisi vaaran merkkiä
Puhuminen on keskeisessä asemassa itsemurhien estämisessä, sanoo Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen.
Hän on muutenkin kannustava: suuri osa itsemurhista olisi ehkäistävissä, mikäli vaarassa olevat ihmiset tunnistettaisiin ajoissa ja heille pystyttäisiin tarjoamaan apua, tukea ja hoitoa.
– Harvoin kyse on siitä, että ihminen haluaa konkreettisesti kuolla. Pikemminkin pyrkimyksenä on ratkaista jokin äärimmäinen henkinen kipu, joka juuri sillä hengenvaarallisella hetkellä tuntuu jäävän pysyväksi olotilaksi. Niin ei kuitenkaan käy, vaan akuutti, itsetuhoinen mielentila menee kyllä ohi.
Tilastokeskuksen mukaan itsemurhien osuus nuorten eli 15–24-vuotiaiden kuolemansyistä on yli kolmannes.
Mistä sitten tunnistaa vaaran merkit? Kukkonen luettelee viisi yleisen tason esimerkkiä:
Jos käyttäytymisessä tapahtuu muutoksia. Nuori on esimerkiksi ärtyneempi, alakuloisempi tai vetäytyneempi kuin aiemmin.
Jos ilmenee päihteiden käyttöä tai se muuttuu, esimerkiksi lisääntyy.
Jos unessa tapahtuu muutoksia eli nuori nukkuu selvästi aiempaa enemmän tai vähemmän.
Jos alkaa ilmetä itsetuhoista käyttäytymistä: nuori esimerkiksi ottaa riskejä liikenteessä tai viiltelee itseään.
Jos nuori alkaa vihjailla itsetuhoisista ajatuksista.
Kukkosen neuvo lähipiirille on yksinkertainen: Jos sinulle kerrotaan itsetuhoisista ajatuksista, ota kerrottu asia tosissasi ja pysähdy sen äärelle. Kysy tarkemmin.
– Me emme voi tietää, mitä toinen ajattelee, ellemme suoraan kysy.
Yhteiskunta ei tunnista eikä tunnusta
Danielin kaltaisten, autististen ihmisten tilannetta on hankaloittanut Suomessa sekin, ettei autismikirjon häiriölle ole ollut kansallista, tutkimusnäyttöön perustuvaa Käypä hoito -suositusta.
Suositus yhdenmukaistaisi muun muassa diagnoosin saamista ja hoitoa.
Nyt lääkäriseura Duodecimistä kuitenkin kerrotaan, että autismikirjon häiriön hoitosuositus on päätetty laatia ja työ on alkamassa loppuvuonna tai ensi vuoden alussa. Uuden suosituksen laatimiseen kuluu tyypillisesti kaksi vuotta.
Tällä hetkellä ongelma on, että autismikirjon häiriötä ei aina tunnisteta – eikä tunnusteta, sanoo Autismiliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen.
Moni autismikirjon nuori saattaa suoriutua opinnoistaan kiitettävästi, ja siksi heihin kohdistuu usein samanlaiset odotukset kuin muuhun väestöön. Se taas kuormittaa heidän mielenterveyttään ennen pitkää.
– Esimerkiksi kouluissa ei välttämättä suostuta näkemään sitä, että autismikirjon ihmisten tapa hahmottaa maailma on erilainen. Erityisesti stressin merkitys olisi tärkeä ymmärtää, Parviainen sanoo.
Oppilaitoksissa pitäisi hänen mukaansa hyväksyä, että autismikirjoon kuuluvien on vaikea muuttaa omaa käytöstään.
– Ympäristön täytyy pystyä auttamaan ja tukemaan heitä, jotta he pystyvät toimimaan kykyjensä mukaisella tasolla.
Danielin perheessä muillakin lapsilla on sittemmin todettu autismin kirjoa. Vanhemmat kokevat, että ovat joutuneet taistelemaan, jotta lapsille on saatu tukea.
– Jos Daniel olisi saanut apua pienestä pitäen, olisiko hän täällä tänään? En tiedä, isä pohtii.
Elämän pitää jatkua
Lintuparvi kaartaa pihatien ylle ja kaakattaa äänekkäästi.
Markkua on jäänyt surettamaan, etteivät he ehtineet viettää Danielin viimeisinä kuukausina tarpeeksi isä–poika-aikaa.
Monikalla puolestaan ei ole ollut montaakaan päivää, jolloin kyynelet eivät olisi tulleet silmiin.
– Näen hänestä todella paljon unia. Se on lohdullista, mutta toisaalta tuskallista. Tuntuu, että menetän hänet joka aamu uudelleen.
Hän on kuitenkin kokenut syyllisyyttä siitä, että ei ole surrut muiden mielestä oikealla tavalla. Suru ei ole näkynyt päällepäin, ja se on hätkähdyttänyt monia.
– On oletus, että ihmisen pitäisi käyttäytyä tietyllä tavalla oman lapsen kuoleman jälkeen. Minä en ole pysäyttänyt elämääni. Olen ajatellut, että vaikka tämä on varmasti karmeinta mitä elämässä voi kohdata, elämä jatkuu. Niin sen pitää olla.
Äitiä on kannatellut ajatus myös siitä, että Danielin tarinan kertomisesta voi olla apua jollekulle toiselle.
– Se on voima, joka vie eteenpäin. Danielin muisto. Poikani muisto.
"Miksi kaikki muuttui yhtäkkiä niin harmaaksi, milloin tästä maailmasta tuli näin hiljainen, mihin kadotin todellisuuden, missä vaiheessa ehdin haihtua pois" Sitaatti Danielin yksinäisyyttä käsittelevästä runosta
Monika sanoo, että Danielin kuoleman jälkeen yhteiskunta tarjosi tukeaan nopeasti ja paljon. "Jossain vaiheessa sanoimme, että kiitos, nyt riittää", hän kuvailee. Jälkeenpäin vanhemmat ovat toivoneet, että tukea olisi tullut jo Danielin eläessä.Ronnie Holmberg / Yle
Keskustelu on avoinna torstaihin 1.10. kello 23:een asti. Sitä seuraa ja kommentoi Itsemurhien ehkäisykeskuksen kriisityön psykologiopiskelija Samu Ratus.
Ruotsalainen iltapäivälehti Expressen hehkuttaa pääkirjoituksessaan Suomen saavutuksia monilla aloilla.
Lehti nosti asian esiin, kun ilmeni että Suomen pääministeri Sanna Marin edustaa Ruotsia tämän viikon EU-huippukokouksessa. Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ei pääse osallistumaan kokoukseen äitinsä hautajaisten vuoksi.
Pääkirjoituksen mukaan Marin voisi edustaa useamminkin Ruotsia, koska Suomessa asiat ovat monilla yhteiskunnan osa-alueilla paremmin kuin Ruotsissa. Lehti on otsikoinut pääkirjoituksensa vapaasti suomennettuna näin: "Rakas Suomi, auttaisit vähän pidempäänkin".
Lehti myös listasi asiat, joissa Ruotsi voisi ottaa Suomesta mallia.
Poliisi
Expressenin mukaan Suomessa on väkilukuun suhteutettuna vähiten poliiseja Euroopassa. Suomen poliisi on kuitenkin tehokas. Tästä kertoo Expressenin mukaan esimerkiksi se, että murhista selvitetään Suomessa peräti 98 prosenttia ja asuntomurtojenkin selvittämisaste on korkea.
Ruotsissa murhien selvitysprosentti on lehden mukaan 82. Expressen oli valinnut juttunsa kuvaan poliisiauton henkirikoksen tapahtumapaikalta Imatralta.
Osaltaan poliisin tehokkuus johtuu Expressenin mukaan siitä, että Suomessa on huomattavasti vähemmän jengirikollisuutta ja syrjäytyneisyyttä kuin Ruotsissa.
Näiden asioiden taustalla ruotsalaislehti näkee osaltaan juuri poliisin toiminnan. Suuremman syyn jengirikollisuuden vähäisyydelle Expressen arvelee kuitenkin löytyvän Suomen paremmin harkitusta maahanmuuttopolitiikasta Ruotsiin verrattuna.
Vuokra-asuntomarkkinat
Expressenin mielestä vuokra-asuntomarkkinat toimivat Suomessa paremmin kuin Ruotsissa. Lehden mukaan Ruotsissa ja Suomessa oli aikaisemmin samanlainen säännelty käytäntö vuokra-asuntomarkkinoiden suhteen. Suomi kuitenkin luopui pitkälti vuokrasääntelystä, kun Ruotsi piti sen ennallaan.
Tämä on johtanut Expressenin mukaan siihen, että Suomessa ei ole Ruotsin tapaan pitkiä vuokra-asuntojonoja vaan vuokra-asunnon voi saada verrattain nopeasti. Sääntelyn purkaminen ei ole myöskään johtanut ennalta pelättyihin sosiaalisiin ongelmiin.
Lehti kuitenkin toteaa, että vuokrataso Helsingissä on korkeampi kuin Tukholmassa.
Puolustusvoimat
Suomi on Expressenin mukaan säilyttänyt Ruotsia paremmin puolustusvalmiuden. Tämän taustalla ruotsalaislehti näkee sen, ettei Suomi ole purkanut samaan tapaan puolustusvalmiuttaan kylmän sodan jälkeen kuin Ruotsi.
Suomi säästi vähemmän puolustusmenoista, säilytti asevelvollisuuden ja keskittyi oman maansa puolustukseen toisin kuin Ruotsi, joka lopetti asevelvollisuuden ja kehitti pienen ammattiarmeijan valmiutta toimia erilaisissa tehtävissä ulkomailla. Ruotsalaislehti toteaa, että Suomi on pystynyt hankkimaan asehankinnoillaan huomattavan iskukyvyn rajoitetuilla varoilla.
Koronatoimet
Expressen näkee Suomen toimineen tehokkaammin myös taistelussa koronavirusta vastaan. Lehti tosin huomauttaa, ettei lopullinen tulos ole vielä tiedossa, koska epidemia on yhä päällä.
Lehti kuitenkin toteaa, että Suomessa on väkilukuun suhteutettuna 90 prosenttia vähemmän koronavirukseen kuolleita kuin Ruotsissa samalla, kun talous on kärsinyt vähemmän koronatoimista.
Peruskoulu
Peruskoulunkin Expressen näkee toimivan paremmin Suomessa kuin Ruotsissa, vaikka se huomauttaakin, että Suomen Pisa-tulokset ovat viime vuosina olleet laskussa.
Lopuksi vaikutusvaltainen ruotsalaislehti toteaa, että politiikassa muut Pohjoismaat ovat pitkään saaneet toimia vain Ruotsin omahyväisyyden taustalla. Ruotsin ei Expressenin mielestä kuitenkaan aina pidä kulkea kärjessä vaan joskus olisi hyvä ottaa vetoapua myös naapureilta.
Suomi on Expressenin mukaan erityisen mielenkiintoinen maa tässä suhteessa, koska Suomella ja Ruotsilla on 700 vuotta yhteistä historiaa, ja maiden hallinto- ja oikeusjärjestelmät ovat hyvin lähellä toisiaan. Expressenin mielestä tämä antaa mahdollisuuden soveltaa monia hyviä suomalaisideoita nopeasti myös Ruotsissa.
Kunnanjohtajan valinnasta on noussut myrsky Etelä-Karjalassa sijaitsevassa pienessä Ruokolahden kunnassa.
Ensin kunnanjohtajakisasta muodostui todellinen trilleri. Vastakkain olivat kokenut poliitikko ja ex-ministeri Kimmo Tiilikainen sekä Pohjois-Savon Rautalammin kunnanjohtaja Anu Sepponen. Ennakkosuosikki oli Tiilikainen: hän on Ruokolahden "oma poika" ja kokenut poliitikko.
Voiton vei kuitenkin Anu Sepponen. Tiukan kisan ratkaisi elokuun lopussa vain yksi ääni. Sepponen kertoi järkyttyneensä valinnasta itsekin, eivätkä tuntemukset ole sen jälkeen juurikaan muuttuneet.
Ruokolahden kunnanvaltuusto nimittäin teki kunnanhallituksen hyväksymään johtajasopimukseen kolme heikennystä.
Kunnanjohtajan palkkaa alennettiin 500 eurolla 7 000 eurosta 6 500 euroon, irtisanomisajan palkasta luovuttiin ja sopimukseen lisättiin kuuden kuukauden koeaika.
Muutokset tehtiin keskustan ja sosialidemokraattien esityksestä, ja ne hyväksyttiin äänestysten jälkeen. Erikoisen tilanteesta tekee se, että johtajasopimuksen muutoksista päätettiin uutta kunnanjohtajaa kuulematta.
– Olen tosi hämmentynyt ja ihmeissäni, että miten asia voi saada tämmöisiä käänteitä. Tämä on todella tekninen asia, joka on saanut hämmästyttävät mittakaavat, toteaa Anu Sepponen.
Anu Sepponen toimii toistaiseksi Rautalammin kunnanjohtajana Pohjois-Savossa.Antti Karhunen / Yle
"Voi miettiä tasa-arvokysymyksiä"
Sepposen mielestä kunnanvaltuuston esittämät ehdot ovat kohtuuttomat. Hän sanoo, että erorahan poistaminen on kunnanjohtajan työn aliarviointia.
– Tuommoisilla ehdoilla ei kukaan tule niin tuuliseen tehtävään. Erokorvaus on kunnanjohtajan ainoa työsuhdeturva. Muutenhan irtisanominen voi tapahtua ja työ päättyä luottamuspulaan vaikka tänään.
Sepponen ei myöskään ymmärrä, miksi uudelle kunnanjohtajalle tarjottaisiin huonompaa sopimusta ja maksettaisiin pienempää palkkaa kuin edeltäjälleen.
– Se kertoo eriarvoisuudesta. Voi miettiä tasa-arvokysymyksiä, ja ihmisten kunnioitusta. Minulla on työkokemusta ihan eri tavalla kuin edeltäjälläni.
Pudotti palkkatoivettaan
Hän kertoo, että Ruokolahden valtuustolla oli hänen palkkatoiveensa tiedossaan, kun valintoja tehtiin. Sepponen on jo pudottanut palkkavaatimustaan 7900 eurosta 7300 euroon.
– Olen sanonut, että sillä summalla tulen.
Hän kertoo pyrkineensä neuvottelemaan asianmukaisesti johtajasopimuksen yksityiskohdista, jotka ovat ihan normaaleja sopimuskäytäntöjä.
– Olen koko ajan halunnut neuvotella niin, että se voidaan yhteisesti siinä hyväksyä eikä käänny kulman takana niin, että se tulee ihan erilaisena ota tai jätä -periaatteella. Toivoisin, että molemmat osapuolet kunnioittaisivat sitä.
Taina Paananen (kesk.) toimii Ruokolahden kunnanhallituksen puheenjohtajana.Kalle Purhonen / Yle
Ruokolahden kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Paananen (kesk.) sanoo, että esitys uuden kunnanjohtajan palkasta on tehty tämän työkokemukseen ja historiaan peilaten.
Ruokolahden edellinen kunnanjohtaja Tuomo Sallinen oli kuitenkin Anu Sepposta nuorempi ja hänellä oli vähemmän kokemusta kunnanjohtajan tehtävistä. Paanasen mukaan Sallisella oli oikeustieteiden maisterina kuitenkin lakiosaamista.
– Kun arvioitiin Tuomon palkkaa, todettiin ettei hänen kohdallaan tarvitse käyttää juristipalveluita. Palkka koostuu koko kunnan johtamisen aiheuttamista kuluista, Paananen toteaa.
"Ei nais-mies-asetelmaa"
Palkkakeskustelu on Paanasen mielestä kiteytynyt liikaa Anu Sepposen johtajasopimukseen, kun tosiasiassa kunta määrittelee sen. Paananen sanoo, että kunnanjohtajan keskipalkka Ruokolahden kokoisissa kunnissa on noin 6500-6600 euroa.
– Peilaten hänen tämänhetkiseen palkkaansa ja ympäristökunnissa oleviin palkkoihin, sieltä tuli peruste tähän esitykseen.
Paananen kiistää vahvasti, että olisi kyse sukupuolesta.
– En ajattele, että tässä olisi nais-mies-asetelmaa. Kyse on kuntakentän kokemuksesta ja muusta juridisesta opista, mitä Tuomolla oli enemmän. Hän toimi kaupunginsihteerinä ollessaan myös kunnanjohtajan sijaisena.
Sopua ei syntynyt
Kuukauden päivät kestäneeseen vääntöön saatiin ratkaisu torstai-iltana. Osapuolet kokoontuivat neuvottelemaan sopimuksen yksityiskohdista, mutta sopua ei syntynyt.
Taina Paananen kertoo torstai-iltana lähettämässään tiedotteessa, että neuvottelujen aikana syntynyt luottamuspula johti lopulta neuvottelujen päättymiseen. Paananen on kutsunut Ruokolahden kunnanhallituksen tiistaina koolle, ja silloin on määrä käsitellä kunnanvaltuuston päätösten täytäntöönpanoa.
Anu Sepponen on pohtinut, olisiko kunnanjohtajan tehtävään sittenkin haluttu kenties joku toinen henkilö.
Taina Paananen, onko kyse pettymyksestä siihen, ettei Kimmo Tiilikaista valittu?
– Ei. Kun valtuusto oli ratkaisunsa tehnyt, lähdimme oikeasti neuvottelemaan johtajasopimusta uuden kunnanjohtajan kanssa ja miettimään askelmerkkejä pestiin.
Nyt edessä saattaa kuitenkin olla jopa uusi kunnanjohtajavaali.
Klo 19:02 juttua päivitetty: lisätty tieto neuvottelujen päättymisestä ja siitä, ettei sopua syntynyt.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan hallituksella ei ollut ennakkotietoa Metsäteollisuuden ratkaisusta irtautua työsopimustoiminnasta. Hän kirjoittaa asiasta Twitterissä.
Marin kertoo tavanneensa myös Paperiliiton Petri Vanhalan viime viikolla.
– Tuon tapaamisen perusteella ehdin jo toivoa, että on löytymässä aitoa yhteishenkeä isänmaan puolesta kriisin keskellä. Metsäteollisuuden tämänpäiväinen ilmoitus kertoo varsin toisenlaista viestiä, pääministeri sanoo.
Työministeri: Sopimusyhteiskunta on Suomen etu
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) kommentoi eduskunnassa Metsäteollisuus ry:n ilmoitusta vetäytyä alan työehtosopimusneuvotteluista.
Haatainen totesi, että päätös näyttää jatkumolta Metsäteollisuuden aikaisempaan päätökseen erota Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta.
– Tämä tietysti asettaa palkasaajapuolelle kysymyksen, että kenen kanssa he neuvottelevat ja heidän täytyy etsiä sitä sopimuskumppania varmaan yritystasolta. Korostaisin, että olkoon ratkaisu mikä tahansa, niin se tehdään sopimuksin, yhteisillä pelisäännöillä ja keskusteluyhteys säilyttäen.
Haatainen sanoi, että sopimusyhteiskunta on ollut Suomelle eduksi.
– Siihen edelleenkin kannustan kovasti, että tätä yhteistyötä rakennetaan.
Belgialainen taiteilija Delphine Boël on voittanut seitsemän vuotta kestäneen oikeustaistelun ja on nyt prinsessa.
Oikeus on vahvistanut Belgian entisen kuninkaan Albertin olevan 52-vuotiaan Delphinen isä, ja nyt tytärtä tulee kutsua hänen kuninkaalliseksi korkeudekseen.
Delphine Boël on jatkossa Delphine de Saxe-Cobourg-Gotha. Myös prinsessa Delphinen lapset Josephine ja Oscar saavat nyt aseman osana kuninkaallista sukua.
Brysselin valitustuomioistuin teki päätöksen sen jälkeen, kun dna-testi oli osoittanut Albertin isäksi. Albert, joka on nyt 86-vuotias, luopui kruunusta poikansa Philippen hyväksi kuusi vuotta sitten.
Belgian entinen kuningas Albert II Brysselissä marraskuussa 2018.Stephanie LeCocq / EPA
Albert, joka vuosia kiisti olevansa Delphinen isä, myönsi asian viimein tammikuussa. Entinen kuningas oli myöntynyt antamaan dna-näytteen vasta oikeuden uhattua häntä sakoilla keväällä 2019.
Prinsessa Delphine on kertonut, että hänen äidillään paronitar Sybille de Selys Longchampsilla oli vuosina 1966–1984 salasuhde Albertin kanssa.
Vuosina 1993–2013 Belgian kuninkaana olleella Albertilla on avioliitosta Paolan kanssa kolme lasta. Heistä vanhin on nykyinen kuningas Philippe. Muut kaksi ovat prinsessa Astrid ja prinssi Laurent.
Noin 2 000 Oulun kaupungin työntekijää aloitti keskiviikkona kolmipäiväisen lakon, jolla he vastustavat kaupungin suunnitelmia ulkoistaa muun muassa ateria- ja puhtauspalveluiden työntekijät.
Koska lakossa ovat muun muassa koulujen ja päiväkotien siivoojat sekä keittiöhenkilökunta, kaupunki on määrännyt, että päiväkotien johtajien on huolehdittava siitä, että paikalla oleville lapsille tarjotaan aamupala ja ruokaa.
Pikku-Iikan päiväkodin keittiössä aamiaista on laittanut päiväkodin johtaja Helinä Pykäläaho.
– Vähän vaihtelevasti on sujunut, kun itsellä ei ole tarvittavaa koulutusta tähän. Olen yrittänyt tehdä työtä maalaisjärjellä ja tietenkin on pitänyt huolehtia hyvin tarkasti hygieniasta, Pykäläaho sanoo.
Poikkeustilanne on vaatinut myös alkuperäisen ruokalistan soveltamista.
– Eilen lakon alkaessa meillä ei ollut muroja, koska ne oli syöty jo viime viikolla työtaistelun edellisen kierroksen aikana. Niinpä keitin eilen kaikille puuron. Täksi aamuksi saatiin muroja, ja puuroa piti keittää vain pienimmille.
Moni lapsi jäi lakon ajaksi kotiin
Pikku-Iikan päiväkodissa on normaalisti noin 90 lasta, mutta nyt määrä on vajaa puolet. Epätavallista tilannetta helpottaa se, että moni vanhemmista on onnistunut järjestämään lapsilleen lakon ajaksi väliaikaisen hoitopaikan.
– Ketään ei ole tarvinnut palauttaa kotiin vaan kaikille on onnistuttu järjestämään päivähoito, koska monet vanhemmista ovat pystyneet olemaan kotona, kertoo varhaiskasvatuksen opettaja Pirjo Härkönen.
Varhaiskasvatuksen opettaja Pirjo Härkösen mukaan lakko ei ole vielä vaikuttanut lasten hoitoon, vaikka osa töistä jääkin sen aikana tekemättä.Marko Väänänen / Yle
Hän arvelee, että kaupungin kehotus väliaikaisesta hoidosta on otettu vakavasti ehkä senkin takia, että siihen totuttiin jo keväällä koronan aikana.
Osa työtehtävistä jää joka tapauksessa odottamaan perjantaina päättyvän lakon jälkeistä aikaa.
– Täytyy katsoa, mitkä ovat tärkeimpiä tehtäviä ja keskittyä niihin. Huolehditaan, että lapsilla on kaikki hyvin ja turvallista olla täällä, päiväkodinjohtaja Helinä Pykäläaho toteaa.
Ruokapuolen lisäksi suurimmat vaikutukset näkyvät siivouksessa. Jos vessasta loppuu paperi, täydennyksestä huolehtii se, joka asian huomaa. Roskiksiakin tyhjennetään, mutta muu siivous jää vain pöytien pyyhkimiseen.
– Varsinaisesta siivouksesta nyt ei vastaa kukaan, kertoo Pirjo Härkönen.
Päivärytmistä hoitopaikoissa pyritään pitämään kiinni eikä Pikku-Iikassakaan ole sitä tarvinnut kesken kaiken muuttaa. Esimerkiksi yhdelle hoitoryhmälle torstaiksi suunniteltu pikkuretki toteutui alkuperäisen suunnitelman mukaan.
Härkösen mukaan lapsilla on kuitenkin selvästi päivärytmi sekaisin poikkeuksellisen tilanteen takia.
– He kyselevät jo aamupäivällä, ollaanko me jo nukuttu ja ollaanko syöty, vaikka lepohetki on vasta iltapäivällä.
