Psykoterapiakeskus Vastaamon asiakkaiden tietoja on vuodettu vekkoon ja lauantai-iltana useat asiakkaat saivat kiristysviestejä sähköposteihinsa.
Lue uusimmat tiedot Vastaamon tietomurrosta täältä.
Mitä tulisi tehdä, jos törmää vuodettuihin tietoihin verkossa?
Salassa pidettävän tiedon vuotaminen ei tee siitä julkista, sanoi tutkinnanjohtaja Marko Leponen Keskusrikospoliisista eilisessä tiedotustilaisuudessa.
Tietojen lukeminen on siis rikos. Sovellettavaksi tulisi todennäköisesti tietosuojarikos, sanoo rikosylikomisario Tero Muurman keskusrikospoliisista.
Tällainen rikosnimike tulee sovellettavaksi, jos esimerkiksi uteliaisuudesta käsittelee henkilötietoja ilman käsittelyyn oikeuttavaa perustetta. Maksimirangaistus on vuosi vankeutta, sanoo Muurman.
– Oikeuskäytäntöä on aika vähän, mutta jos henkilötietoja esimerkiksi jakaa muille, lukee itse tai tallentaa, nämä ovat minun näkemykseni mukaan sitä käsittelyä. Jakaminen, tallentaminen, ja oikeudeton hyödyntäminen ainakin antaisi meille syytä epäillä rikosta.
Muurman sanoo, että jos tällaisista tulisi siis epäilyjä, niitä myös tutkittaisiin. Esitutkinnan käynnistäminen kuitenkin edellyttää, että on syytä epäillä, että rikos on tapahtunut: täytyy siis olla jotakin myös epäilyn tueksi.
Mihin voin ilmoittaa, jos löydän tietoja verkosta?
Kyberturvallisuuskeskus on saanut Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtoon liittyen jo satoja ilmoituksia vuodetuista sisällöistä, sanoo johtava asiantuntija Jussi Eronen.
Kyberturvallisuuskeskus on Liikenne- ja viestintäviraston alaisuudessa oleva keskus, joka yhdessä muiden viranomaisten kanssa yhteistyössä pyrkii poistamaan haitallista sisältöä verkosta.
Erosen mukaan keskus tekee kansainvälistä yhteistyötä, jotta haitalliset materiaalit saadaan poistettua.
– Internet on iso, siellä on monia eri lainsäädännön alueita. Tämä vaatii kansainvälistä yhteistyötä muiden maiden viranomaista, palvelutarjoajien ja pilvipalvelutoimijoiden kanssa.
Jos siis törmäät vuodettuun sisältöön tai muuhun haitalliseen materiaaliin, ota yhteyttä Kyberturvallisuuskeskukseen tai poliisiin. Keskuksen sivuilta löytyy yhteydenottolomake.
– Silloin saadaan tietoon, että niitä jaetaan ja voimme toimia yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa tietojen poistamiseksi.
Eronen kertoo, että tällä hetkellä yli kymmenen henkilöä työskentelee Vastaamo-tapauksen parissa uhrien auttamiseksi eri tavoin.
Viranomaiset ovat avanneet uuden tietovuotoapu.fi-sivuston Vastaamon tietomurron uhrien auttamiseksi.
Kymenlaakson terveysviranomaiset ovat kiristäneet ohjeitaan kasvomaskien käytöstä. Kymsoten mukaan kaikkien yli 15-vuotiaiden olisi käytettävä suu-nenäsuojusta julkisissa tiloissa.
Kyseessä on vahva suositus, sillä laki ei mahdollista maskipakon määräämistä.
Maskivelvoite kohdistuu julkiseen liikenteeseen, kauppakeskuksiin, kauppoihin ja muihin yleisiin tiloihin sekä tilaisuuksiin.
Myös tapahtumanjärjestäjiä suositellaan ohjeistamaan tapahtumien osallistujia käyttämään kasvomaskia.
– Kyseessä on vakava suositus. Maskipakkoa emme voi julkistaa. Kuka sitä sitten valvoisi? kysyy Kymsoten infektiotautien ylilääkäri Risto Pietikäinen.
Kymsote suosittelee noudattamaan erityisen huolellisesti myös muita yleisiä koronapandemian ohjeistuksia. Niiden mukaan hengitystieinfektio-oireisten tulee pysyä kotona ja hakeutua koronavirustestiin.
Terveysviranomaiset myös suosittelevat harkitsemaan tarkoin isoihin yleisökokoontumisiin osallistumista.
Lähes 30 uutta tartuntaa
Kymenlaaksossa on todettu viikonloppuna yhteensä 27 uutta koronavirustartuntaa. Uudet tartunnat liittyvät aiemmin todettuihin tartuntaketjuihin.
Aikuiskoulutusoppilaitos Taitajassa Kouvolassa on todettu viikon sisällä koronatartuntojen rypäs.
Pietikäisen mukaan tartuntaketjut ovat isoja, mutta ne ovat tällä hetkellä hallinnassa.
– Suuren tartuntalukeman takana on kohdennettu testaus. Koronavirus ei tällä hetkellä leviä hallitsemattomasti Kymenlaaksossa, infektiotautien ylilääkäri Risto Pietikäinen sanoo Kymsoten tiedotteessa.
Kymsoten mukaan positiivisten koronavirusnäytteiden osuus kaikista testeistä on edelleen pieni. Kymsotessa on otettu viimeisen viikon aikana yli 2 000 koronavirusnäytettä. Kymsoten johtajaylilääkärin Marja-Liisa Mäntymaan mukaan testausluku on suurin koko koronavirusepidemian aikana.
Kymenlaakson alueellinen koronaryhmä on tänään maanantaina arvioinut, että alueen koronavirustilanne on edelleen perustason vaiheessa. Seuraavan kerran se arvioi alueen koronavirustilannetta keskiviikkona.
Thaimaan kuninkaan Maha Vajiralongkornin jatkuva oleskelu Saksassa nostattaa protesteja. Kuningas ja hovin jäsenet ovat viettäneet pitkiä aikoja Baijerissa, mitä ei katsota hyvällä sen paremmin Saksassa kuin Thaimaassakaan.
Saksan ulkoministeri Heiko Maas sanoi maanantaina saksalaisten viranomaisten tarkkailevan kuninkaan toimintaa maassa.
– Toimimme heti, jos havaitsemme laittomuuksia, Maas lupasi.
Saksassa on herättänyt kritiikkiä se, että toisen maan asioita hoidetaan mahdollisesti sen maaperällä. Maasin mukaan tällaista toimintaa ei voi hyväksyä.
Thaimaassa mielenosoittajat ovat arvostelleet sitä, että maan valtionpäämies oleskelee pitkiä aikoja ulkomailla. Maha Vajiralongkorn on jo vuosikausia viettänyt paljon aikaa Saksassa. Ongelma tästä oleskelusta tuli vuonna 2016, jolloin hän nousi kuninkaaksi isänsä kuoleman jälkeen.
Thaimaan perustuslakia on muutettu niin, ettei kuninkaan tarvitse enää nimetä sijaishallitsijaa pitkän ulkomailla oleskelunsa ajaksi.
Mielenosoittajat ovat ilmoittaneet toimittavansa tänään Saksan Bangkokin-suurlähetystöön kirjeen, jossa saksalaisia viranomaisia pyydetään tutkimaan kuninkaan valtaoikeuksien käyttöä toisen valtion alueella. Mellakkapoliisit ympäröivät maanantaina lähetystörakennusta ennen mielenosoittajien saapumista.
Bangkokissa viime torstaina järjestetyssä kuningasta tukeneessa mielenosoituksessa kannettiin hallitsijan kuvia.Diego Azubel / EPA
Aiemmin maanantaina joukko kuningasta tukevia thaimaalaisia toimitti Saksan suurlähetystöön kirjeen, jossa varoitettiin valeuutisista ja kuningasta vastustavien mielenosoittajien yrityksistä myrkyttää mielet.
Thaimaassa on jo kuukausia osoitettu mieltä maan johtoa vastaan. Opiskelijoiden aloittamissa mielenosoituksissa on vaadittu uusia vaaleja, uutta perustuslakia ja loppua poliittisten aktivistien vainoamiselle.
Täysin poikkeuksellisesti arvostelu on kohdistunut myös maan kuninkaalliseen perheeseen, jota suojelevat tiukat kunnianloukkauslait.
Opiskelijoiden rinnalle on protestien jatkuessa liittynyt muitakin thaimaalaisia.
Thaimaan parlamentissa aloitettiin maanantaina opposition aloitteesta erityisistunto mielenosoittajien vaatimuksista. Avauspuheenvuorossaan pääministeri Prayut Chan-o-cha kehotti parlamentaarikkoja pohtimaan keinoja kansaa jakavien mielenosoitusten rauhoittamiseksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) hiljattain nimitetty ylijohtaja Atte Jääskeläinen, 55, on tuomittu sakkoihin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja vammantuottamuksesta.
Helsingin käräjäoikeuden maanantaina antaman tuomion mukaan Jääskeläinen törmäsi suojatietä ylittäneeseen jalankulkijaan henkilöautollaan viime vuoden marraskuussa. Jalankulkija sai muun muassa luunmurtumia.
Käräjäoikeus langetti Jääskeläiselle 70 päiväsakkoa. Hänen tuloillaan sakkosumma nousee 2 870 euroon.
– Vastaajan syyksi luetut rikokset ovat perustuneet huolimattomuuteen liikenteessä. Teon moitittavuutta lisää se, että törmäyksen tapahtuessa asianomistaja on ollut ylittämässä katua suojatiellä, käräjäoikeus toteaa.
Juttu ratkaistiin oikeudessa kirjallisella menettelyllä eli ilman asianosaisten läsnäoloa.
Jääskeläinen nimitettiin elokuun alussa opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtajaksi. Määräaikainen virkasuhde alkoi lokakuun alussa ja kestää vuoden 2025 syyskuun loppuun.
Viime vuosina Jääskeläinen on toiminut muun muassa Lappeenrannan teknillisen yliopiston työelämäprofessorina.
Jääskeläinen erosi Yleisradion päätoimittajan tehtävästä toukokuussa 2017 Terrafameen ja silloiseen pääministeriin Juha Sipilään (kesk.) liittyneen kohun jälkeen. Jääskeläinen ehti toimia Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajana ja vastaavana päätoimittajana noin kymmenen vuotta.
Ennen Ylelle siirtymistään Jääskeläinen toimi STT:n päätoimittajana ja toimitusjohtajana runsaat kaksi vuotta. Aiemmin hän on ollut muun muassa Helsingin Sanomien taloustoimituksen ja politiikan toimituksen esimiehenä. Koulutukseltaan Jääskeläinen on juristi.
Psykoterapiakeskus Vastaamon hallitus kertoo vapauttaneensa toimitusjohtaja Ville Tapion tehtävästään välittömästi.
Vastaamon hallituksen tiedossa on, että yhtiön pääomistaja PTK Midco Oy on maanantaina käynnistänyt oikeudellisia toimenpiteitä, jotka liittyvät toukokuussa 2019 allekirjoitettuun yrityskauppaan Vastaamosta.
Hallituksen puheenjohtaja Tuomas Kahri vastaa toistaiseksi yhtiön operatiivisen toiminnan johtamisesta yhdessä yhtiön johtoryhmän kanssa.
Vastaamon IT-järjestelmistä on teetetty huhti-toukokuussa 2019 toisella ulkopuolisella palveluntarjoajalla tarkastus, jossa on käyty läpi tietoturvaa. Tarkastus teetettiin yrityskauppaprosessin yhteydessä.
Selvityksessä ilmeni useita kehityskohteita, mutta ei kriittisiä tietoturvapuutteita. Vastaamon mukaan sen tietojärjestelmien kehitystyö on sen jälkeen ollut jatkuvaa.
Kiristyksen tultua ilmi syyskuun lopussa, kyberturvayhtiö Nixun kerrotaan tarkistaneenVastaamon tietojärjestelmiä ja vahvistanut niiden suojausta. Nixun selvityksessä ei ole ilmennyt viitteitä siitä, että tietojärjestelmiin olisi tunkeuduttu maaliskuun 2019 jälkeen.
On mahdollista, että yksittäisiä tietoja on saatu vielä marraskuun 2018 jälkeenkin
Kyberturvayhtiö Nixun asiantuntijoiden tekemä selvitystyö on edennyt.
Nixu kertoo jakaneensa ajantasaista tietoa tutkinnasta Keskusrikospoliisille sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille.
Selvitysten perusteella vaikuttaa todennäköiseltä, että asiakastietokannan varastamiseen johtanut tietomurto on tapahtunut marraskuussa 2018.
Vastaamon asiakastietojärjestelmän suojauksessa on ollut puute, jota hyödyntämällä rikolliset ovat päässeet käsiksi silloiseen asiakastietokantaan, Vastaamo kertoo.
Tämän hetkisen tiedon mukaan järjestelmään on voitu tunkeutua myös maaliskuun 2019 puoliväliin asti. Vastaamo kertoo, ettei sen tiedossa ole, että tietokanta olisi varastettu marraskuun 2018 jälkeen, mutta se pitää silti mahdollisena, että yksittäisiä tietoja on tarkasteltu tai kopioitu sen jälkeenkin.
Vastaamo kertoo käynnistäneensä lukuisia toimenpiteitä asiakkaidensa tukemiseksi. Ajantasainen tieto asiakkaille tarjottavasta tuesta löytyy yhtiön verkkosivuilta.
Vastaamon toimitusjohtajan irtosanomisesta kertoi ensimmäinen Ilta-Sanomat.
Ranskan presidentti Emmanuel Macronin kommentit islamisteista nostattivat boikottien aallon arabimaissa viikonloppuna. Vihaiset kansalaiset ovat osoittaneet mieltään ja polttaneet Ranskan lippuja esimerkiksi Libyassa ja Syyriassa.
Monet ruokakauppaketjut ovat poistaneet ranskalaisia tuotteita hyllyistään. Esimerkiksi Qatarin suurimman elintarvikeketjun Al Meeran hyllyissä ranskalaisia tuotteita ei ole nähty lauantaista lähtien.
– Toimimme uskonnon, tapojemme ja perinteidemme linjan mukaan tavalla, joka palvelee maatamme ja uskoamme ja vastaa asiakkaidemme tavoitteita, Al Meera sanoi tiedotteessaan.
Myös ainakin Jordaniassa ja Kuwaitissa ruokakaupat vetivät sunnuntaina ranskalaisia elintarvikkeita pois myynnistä. Saudi-Arabian Twitterissä toiseksi suosituin hashtag eli aihetunniste kannusti boikotoimaan ranskalaista Carrefour-päivittäistavaraketjua.
Ranskalaisessa sosiaalisessa mediassa taas vaadittiin vastaboikottia Lähi-idän maille.
– Ei pidä vastata typeryyteen typeryydellä, Ranskan työnantajaliitto Medefin johtaja toppuutteli haastattelussa.
Ranska vetosi arabimaihin boikottien lopettamiseksi sunnuntaina. Sen mielestä protestit ovat perusteettomia. Maan ulkoministeriö toivoi, että arabimaat varmistaisivat Ranskan kansalaisten turvallisuuden maaperällään.
Kaikki alkoi taas Muhammed-kuvista
Ranskan ja muslimimaailman välinen jännite on kasvanut sen jälkeen, kun islamisti katkaisi historianopettaja Samuel Patyn pään irti viime viikolla Pariisin lähettyvillä sijaitsevalla koululla.
Paty oli näyttänyt karikatyyrejä profeetta Muhammedista selittäessään oppilailleen ilmaisunvapautta.
Kauhun kylväminen veriteoilla uhittelemalla on jatkunut Patyn kuoleman jälkeen. Esimerkiksi Lyonin lähellä sijaitsevan Bron-kunnan seiniin piirretyissä graffiteissa uhattiin paikallista pormestaria päänkatkaisulla. Liberaalioikeistolainen pormestari Jérémie Bréaud painottaa politiikassaan julkista turvallisuutta.
Ranskan viranomaiset vastasivat Samuel Patyn murhaan lakkauttamalla useita islamistisia järjestöjä, tekemällä ratsioita kymmeniin moskeijoihin, sulkemalla moskeijoita ja karkottamalla maasta vankilassa olevia muslimeja.
Islamismi on kestoaihe Ranskassa
Ääri-islamismi ja terroriteot ovat olleet tapetilla Ranskassa koko syksyn ajan. Syyskuun alussa alkoi oikeudenkäynti, jossa 14 ihmistä syytetään osallisuudesta vuoden 2015 Charlie Hebdo -lehden toimitukseen tehtyyn terrori-iskuun.
Siksi hallitus ja viranomaiset ovat tiukentaneet ääriliikkeiden vastaisia toimia.
Arabimaat ovat nyt raivoissaan ennen kaikkea kahdesta Macronin viime aikoina pitämästä puheesta.
Lokakuun alussa Macron kertoi uudesta lakihankkeesta, jolla muun muassa ehkäistään radikaalia islamismia. Hän vannoi tekevänsä jatkossakin toimenpiteitä, joilla tukahdutetaan "islamilaista separatismia".
Macron sanoi "islamin olevan kriisissä ympäri maailman". Hän viittasi muun muassa Isis-järjestön jihadismiin ja fundamentalistiseen salafismiin.
Kampanjoita Charlie Hebdon Muhammed-kuvilla
Toisessa islamismia kokevassa puheessaan Samuel Patyn muistotilaisuudessa Macron painotti, että Ranska "ei luovu pilapiirroksista".
Satiirinen, räävittömmistäkin piirroksistaan tunnettu viikkolehti Charlie Hebdo julkaisi jo syyskuussa uudelleen pilapiirroksia islamin profeetta Muhammedista. Patyn kuoleman jälkeen karikatyyrejä on julkaistu kampanjoissa eri puolilla Ranskaa.
Arabimaita ärsyttää, että Macron ei ole paheksunut julkaisemista.
Sunnuntaina esimerkiksi Marokon ulkoministeriö tuomitsi pilakuvien julkaisun. Pakistanin pääministeri Imran Khan taas syytti Macronia hyökkäämisestä islamia vastaan.
Emmanuel Macron toisti sunnuntaina Twitterissä, että Ranska ei anna periksi puolustaessaan sananvapautta ja järkevää keskustelua.
Turkin Erdogan Macronille: Mene hoitoon
Ranskan presidentti Emmanuel Macron (vas.) ja Turkin presidentti Recep Tayyip Ergogan tapasivat vuonna 2018 ensimmäisen maailmansodan päättymisen satavuotisjuhlissa Pariisissa. Juhlallisuuksiin osallistuivat myös johtajien vaimot Brigitte Macron ja Emine Erdogan.
Jännite Ranskan ja Turkin välillä kiristyi viikonloppuna, kun Turkin presidentti Erdogan epäili kahdessa puheessaan Macronin mielenterveyttä.
– Mitä voi sanoa valtionpäämiehestä, joka kohtelee miljoonia eri uskontoryhmiin kuuluvia näin? Ensinnäkin: mene tarkistuttamaan mielenterveytesi, Erdogan sanoi Turkin televisiossa. Hän myös sanoi Macronin "seuraavan Erdogania pakkomielteisesti päivin öin".
Arabimaiden sosiaalisessa mediassa levisivät useat Ranskan vastaiseen boikottiin liittyvät aihetunnisteet. Ranskan ulkoministeriön mukaan kommentit olivat radikaalin vähemmistön provokaatioita.
EU-maiden Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel pyysi twiitissään kunnioitusta Euroopalle ja EU:n jäsenmaille.
"Rakentavan keskustelun sijaan Turkki valitsee provokaatiot, yksipuoliset toimet Välimerellä ja nyt solvaukset. Se on sietämätöntä", Michel kirjoitti.
Myös EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrellkehotti Turkkia lopettamaan vastakkainasettelun lietsomisen Ranskan kanssa.
– Hei, nimeni on Sami ja olen Vastaamon tietomurron uhri.
Näin kirjoitti hakkeroinnin ja tietoturvan huippuasiantuntija Sami LaihoTwitterissä sunnuntaina illalla englanniksi. Hän mietti vuorokauden ajan, onko valmis julkisuuteen.
Kiukku tekijää, Vastaamoa ja tietoturvan laiminlyöntejä kohtaan oli lopulta niin kova, että hän halusi kertoa oman kokemuksensa. Kuka tahansa voi joutua uhriksi, jos tietoturvaan ei kiinnitetä huomiota.
– Jokainen on tässä haavoittuvainen, Laiho sanoo.
Ympäri Suomea toimiva Psykoterapiakeskus Vastaamo tiedotti keskiviikkona joutuneensa tietomurron ja kiristyksen kohteeksi. Tuntematon kiristäjä varasti Vastaamon asiakkaiden henkilökohtaisia tietoja ja potilaskertomuksia ja julkaisi ainakin 300 ihmisen tietoja internetin salatussa tor-verkossa. Anastettuja tietoja voi olla kymmeniätuhansia.
Maanantaina Laiho pitää kurssia tietoturvasta. Se on hänen työnsä.
Sami Laiho on palkittu moneen kertaan maailmalla ja Suomessa. Hänen Windows-aiheiset luentonsa on palkittu Pohjois-Amerikassa, Euroopassa, Pohjoismaissa ja Australiassa.
Nyt tietoturvasta luennoiva on yksi tietoturvamurron uhreista. Hän kävi Vastaamon asiakkaana vuosia sitten muutaman kerran. Kyse ei ollut pitkäaikaisesta psykoterapiasta.
– Kävin läpi mielessäni, mitä olen puhunut. Se ei haittaa, jos tämä tulee julki.
Sen sijaan sosiaaliturvatunnuksen ja muiden henkilötietojen varastaminen huolettaa. Laihon amerikkalainen ystävä oli identiteettivarkauden uhri ja joutui hirvittävän vaikeaan tilanteeseen. Asunto ja auto menivät alta, eikä mikään pankkikortti toiminut.
Kiristykseen ei pidä suostua
Myös Sami Laiho on saanut Vastaamolta viestin, että hänen tietonsa on viety. Hänen käsityksensä mukaan tietoja ei ole julkaistu tor-verkossa ainakaan vielä.
Kiristäjä on vaatinut Vastaamolta 450 000 euron arvosta verkkovaluutta bitcoineja ja uhannut julkaista lisää tietoja, jos vaatimuksiin ei suostuta. Lisäksi yksittäisiltä asiakkailta on vaadittu 200 euron arvosta bitcoineja ensimmäisen vuorokauden aikana tai 500 euroa sen jälkeen.
Sami Laiho on saanut Vastaamolle antamaansa sähköpostiin kaksi tällaista kiristyskirjettä. Laiho ei ole maksanut kiristäjälle ja kannustaa muita tekemään samoin.
200 euron maksu voi olla houkuttavan pieni siihen nähden, että joutuu näkemään vaivaa luottokieltojen ja muiden kanssa.
Tietoturva-asiantuntija muistuttaa, ettei ole kuitenkaan mitään takeita, että vaikka maksaisi kiristäjälle, tiedot olisivat iäksi poissa internetistä.
Kiristäjä voi kiristää lisää tai myydä eteenpäin tietoja jollekin muulle taholle. Sitäkään ei tiedetä, onko tiedot kopioitu tor-verkosta muualle.
Sami Laiho ymmärtää hyvin, että monelle voi olla haittaa myös terapiakäyntien sisältöjen paljastumisesta.
– Tämä on raa'inta, mitä voi tehdä. Verotietojen julkaiseminen ei ole mitään näihin salaisuuksiin verrattuna.
Sami Laiho toivoo, että hänen esimerkkinsä näyttää, että terapeutin luona voi käydä hyvin monenlaisista syistä ja kuka vain.
– Terapia on Suomessa vähän tabu, mutta Amerikassa ihmetellään, jos ei käy. Oli kuinka superihminen vaan, kaikki siellä terapiassa käy.
Liian lepsua tietoturvaa
Sami Laiho on kiertänyt vuosia puhumassa liian lepsusta tietoturvasta Suomessa ja maailmalla. Pääkäyttäjäoikeuksia on annettu vaikka kenelle ja monessa yrityksessä kaikille työasemille on yhteinen pääkäyttäjäsalasana.
Vuonna 2018 hän kertoi tietotekniikan TiVi-lehdessä, että 94 prosenttia kaikista Microsoftin tuotteisiin liittyvistä kriittisistä tietoturva-aukoista estettäisiin, jos käyttäjällä ei ole pääkäyttäjäoikeuksia.
Vastaamon tietomurron yksityiskohtia ei vielä tiedetä. Sen voi kuitenkin Laihon mukaan jo sanoa, ettei koko tietokannan häviämisen kerralla pitäisi olla mahdollista, jos tietoturvaan on kiinnitetty yhtään huomiota.
Laiho on selvittänyt tietomurtoa kollegoidensa kanssa ja välittänyt tietoja poliisille. Kuten julkisuudessa on kerrottu, teko näyttää ammattilaisen tekemältä.
Tästä kertoo Laihon mukaan esimerkiksi se, että bitcoin-osoitteet ovat yksilöllisiä. Kiristäjä tietää, kuka on maksanut, kuka ei.
Laiho ja muut hakkeroinnin ammattilaiset ovat nyt rikollisen jäljillä, onko hän kenties mokannut jotain.
Suomessakin on valkohattuhakkereita, jotka auttavat pk-yrityksiä tai viranomaisia. Tampereelle on perustettu tätä tekevä yritys nimeltä Rotco, kertoi TiVi viime vuonna.
Sami Laiho haluaisi, että yritykset ottaisivat tietoturvan tosissaan, ettei vastaavaa tapahtuisi.
– Tämä on nyt henkilökohtaista. Kiukku tekijää kohtaan tuo motivaatiota auttaa. Miksi alan ammattilaisia ei kuunnella, kun pienellä vaivalla nämä voisi estää?
Lokakuisen maanantaiaamun ensimmäiset radiouutiset Pohjanmaalla tietävät kertoa, että koronavirus on ryöpsähtänyt Vaasassa valloilleen.
Uusia tartuntoja on todettu viikonlopun aikana useita kymmeniä, ja virukselle on altistunut satoja ihmisiä. Vaasan koronatilanne muuttuu yhtäkkiä Suomen pahimmaksi.
Uutista kommentoi Vaasan kaupungin johtava ylilääkäri Heikki Kaukoranta, joka selventää tilannetta ja tapahtumia niin paikallisissa kuin valtakunnallisissa medioissa. Kuten on tehnyt koko epidemian ajan.
– En hakeudu julkisuuteen, mutta koen tärkeäksi sen, että kerrotaan oikea-aikaista tietoa, jotta saadaan koronavirus nujerrettua, Kaukoranta sanoo.
Lääketiede kiinnosti
Musiikilla on iso rooli siinä, että Heikki Kaukorannasta tuli lääkäri.
Kun ammatinvalintakysymys tuli ajankohtaiseksi Kouvolassa vuonna 1981 lukion viimeisenä vuotena, punnitsi nuorimies tarkoin, mikä ammatti tukisi myös musiikin harrastusta.
– Mietin, että mikä olisi sellainen ammatti, mikä tarjoaisi virikkeitä, riittävän toimeentulon ja sen yhteydessä voisi ylläpitää myös musiikinharrastamista, kertoo Kaukoranta.
Katse osui Kuopion yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan, ja valinta oli tehty.
Sopimus mikrobien kanssa
Heikki Kaukoranta on yleislääketieteen ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri.
Kiinnostus minimaalisen pieniin mikrobeihin sai lisäpontta Kansanterveyslaitoksen Kuopion laitoksella. Sinne nuori opiskelija meni kesätöihin kolmannen opiskeluvuotensa jälkeen.
– Tein jo hyvin varhaisessa vaiheessa sopimuksen mikrobien kanssa. Minä pidän niistä hyvää huolta, ja ne maksavat asuntolainani, nauraa Kaukoranta.
Tätä yhteiseloa on vierähtänyt jo vuosikymmeniä.
Vakavammin puhuen Kaukorannan kiinnostus mikrobiologiaan juontaa myös auttamisen halusta.
– Laboratorioerikoisala on palvelijoiden palvelija. Me autamme lääkäreitä ja hoitajia hoitamaan potilaita paremmin selvittämällä esimerkiksi mikrobien ominaisuuksia.
Vaasan drive-in -koronatestauspisteellä on ollut vilskettä viime viikot. Vaasassa koronan ilmaantuvuusluvut ovat olleet omalla sadallaan, ja testeistä positiivisia muuta maata useampi.Hans-Mikael Holmgren / Yle
Kliinisen mikrobiologian tutkimus etenee vauhdilla. Uutta informaatiota esimerkiksi koronaviruksesta tulee koko ajan. Tiedon määrä on iso, ja sen hahmottaminen on työlästä.
Kaukorannalla on kuitenkin vahva taustatuki. Vaimonsa Suvi-Sirkku Kaukoranta on laboratorioyhtiö Fimlabin Vaasan laboratorion ylilääkäri.
– Häneltä saan kuulla sulatetun ja hyvin kompaktin tiedon, mitä minun pitäisi tietää. Tämän pystyn jakamaan myös meidän terveyskeskuslääkäreille. Kun tietoa on olemassa valtavasti, on tärkeintä, että sieltä löytää koetun ja oikean tiedon, ja saa siirrettyä sen arkipäivään.
Suomessa koronatodellisuus iski vasten kasvoja totaalisesti maaliskuussa 2020. Suomi meni poikkeustilaan, rajoituksia ja suosituksia tuli jokaisen elämään.
Uuden pandemian tuloa oli ennustettu jo jonkin aikaa ja kansainvälinen terveysjärjestö WHO oli määritellyt tulevaisuuden uhkaksi mikrobi X:n. Mikrobi X:si oli soviteltu jo valmiiksi koronavirusryhmään kuuluvaa virusta.
Kaukoranta sanoo, että vaikka koronapandemia onkin uusi, noudattaa se aivan samanlaista kaavaa kuin esimerkiksi rutto aikoinaan.
– Virus leviää asutuskeskusten välityksellä. Nyt erona esimerkiksi ruttoon on leviämisen nopeus. Globaaliin maailmaan kuuluu se, että ihmiset liikkuvat maasta toiseen tunneissa.
Yhtä nopeasti liikkuvat myös virukset, ja todella nopean leviämisen teki nimenomaan koronavirus.
Nopeus, ja toisaalta se, ettei viruksesta tiedetä kaikkea, tekee siitä kuitenkin Kaukorannan mukaan yllättävän.
– Emme tiedä vielä läheskään kaikkea tästä koronasta. Esimerkiksi kuinka virus käyttäytyy, ja minkälaisiin ihmisiin se iskee.
Se mikä tiedetään, on viruksen tarttumistapa. Ihmisten välisessä kanssakäymisessä koronavirus pääsee leviämään, ja sen vuoksi kanssakäymistä on haluttu rajoittaa muun muassa kokoontumisrajoituksin ja myös suosittelemalla maskin käyttöä.
Nopeiden toimien kannattaja
Rajoitusten oikea-aikaisuus on tärkeää, sanoo Kaukoranta, joka kritisoi alkukesällä valtiovallan hitautta päätöksenteossa.
Kaukoranta piti hankalana sitä, että esimerkiksi ravintoloiden aukioloaikojen rajaamista ei voitu tehdä paikallisesti, vaan päätös piti tehdä ministeriötasolla.
– Ongelmahan oli paikallinen, mutta päätös tehtiin ministeriössä.
Kaukorannan mielestä esimerkiksi jo elokuussa olisi voitu ottaa tiukempia rajoituksia käyttöön. Silloin olisi Vaasassakin ehkä selvitty pienemmillä tartuntamäärillä.
– Keväällä maan hallitus , THL ja ministeriö jäivät pikkuisen tämmöisen tieteellisen ajattelun vangiksi. Ajateltiin, että vasta sitten toimitaan kun on tieteellistä tietoa. Kun kuitenkin jo aiemmista pandemioista tiedettiin, että ne leviävät ihmisten välisten kontaktien kautta.
Suomi oli keväällä poikkeustilassa, ja käytännössä kiinni, mutta syksyllä tauti ikään kuin unohtui. Kaukorannan mielestä rajoitusten hieman paremmalla ajoituksella olisi tilanne voinut olla aivan toinen.
Kaukoranta antaa vertauksen.
– Esimerkiksi e-pillereiden määrääminen alkaa olla siinä vaiheessa turhaa, kun ollaan ensimmäisessä äitiysneuvolatarkastuksessa.
Meemimalliksi vahingossa
Heikki Kaukorannalle jatkuva julkisuudessa oleminen on uutta, vaikka musiikin ja kontrabasson soittamisen myötä hän kertookin esiintyneensä monissa tapahtumissa.
Kaukoranta kokee kuitenkin tärkeäksi sen, että oikea tieto kulkee ja pitää tiedottamista yhtenä organisaation päätehtävistä.
– Julksuus kuuluu tällä hetkellä tähän työhön.
Välillä julkisuudessa esitetyt kommentit ja haastattelut lähtevät elämään omaa elämäänsä ja aiheuttavat esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tragikoomisia käänteitä.
Tällainen osui myös Kaukorannan kohdalle, kun hän tuli sanoneeksi Ylen haastattelussa, että koska Vaasan koronatilanne on niin huono, olisi kaikkien syytä pysyä syyslomalla Vaasassa.
Kaukoranta tarkoitti tietenkin, että vaasalaiset pysyisivät kotona, mutta silti asia herätti hilpeyttä laajasti eri sosiaalisen median kanavilla. Muun muassa lääkärikollegat ovat Kaukorannalle asiasta kommentoineet.
– Tämä on kyllä yksi parhaimmista meemeistä! Tilanne voi olla hankala, mutta se ei saa silloinkaan olla vakava, Kaukoranta naurahtaa.
Koronataistelua koko päivä
Kaukorannan perheeseen kuuluu vaimo Suvi-Sirkun lisäksi viisi chiahuahua-koiraa. Ne kulkevat pariskunnan mukana asuntoautolla reissatessa.
Lapset ovat jo aikuisia, ja asuvat muualla, mutta perheen whatsapp-ryhmässä yhteyttä pidetään tiiviisti.
Koska vaimo on myös koronavirustaistelussa mukana, tehdään Kaukorannan kotona töitä myös iltaisin ja vapaa-aikana.
– Iltaisin kun on tultu töistä kotiin, katsotaan vielä onko tullut positiivisia tuloksia, ja ollaan ehkä vielä yhteydessä sairaanhoitopiirin infektioylilääkäriin tai sairaanhoitopiirin johtajaan.
Musiikki lepuuttaa lääkäriä
Etäisyyttä työhön Heikki Kaukoranta saa musiikista.
Kaukoranta pääsi 10-vuotiaana Kouvolassa musiikkiluokalle, ja sen yhteyteen perustettuun orkesteriin.
– En ole koskaan ollut kooltani mikään pieni, joten musiikin opettajani Jouko Törmälä ehdotti, että ryhtyisin soittamaan kontrabassoa.
Kaukoranta teki työtä käskettyä, ja nyt hän on soittanut kontrabassoa lähemmäs 40 vuotta. Tällä hetkellä hän on mukana kahdessa orkesterissa, Wasa Sinfoniettassa sekä Mustasaaren kamariorkesterissa.
Johtava ylilääkäri Heikki Kaukoranta soittaa vapaa-aikanaan kontrabassoa Mustasaaren kamarimusiikkiorkesterissa.Heikki Kaukoranta
Mustasaarelaisen kokoonpanon kanssa soitto jatkuu, mutta vaasalaisorkesteri on koronan takia tauolla.
– Jos jostain olen tälle koronalle henkilökohtaisesti katkera, niin siitä, että meiltä jäi pääsiäiskonsertti pitämättä, ja näyttää siltä, että pyhäinpäivän konsertti myös. Tässä on tämmöinen henkilökohtainenkin vaikutin koronan nujertamisessa, vitsailee Kaukoranta.
Soittajan tekisi mieli päästä jo pitkästä aikaa keikalle.
Perheessä myös luetaan paljon ja kuunnellaan musiikkia. Pariskunnan suosikkiohjelmia on Yle Radio 1 Lauantain toivotut levyt, jossa menneiden vuosikymmenten musiikki pääsee oikeuksiinsa.
– Se on aivan uskomaton ohjelma. Siinä kuulee sellaista musiikkia, mitä ei enää muualla kuule, kehuu Kaukoranta.
Se vie ajatukset vähäksi aikaa pois koronataistelusta.
Ilman ulkomaalaisia turisteja Lappiin viime vuosina rakennetut revontulikodat eli lasi-iglut uhkaavat jäädä tyhjilleen. Kotimaisten turistien houkuttelemiseksi hintoja on laskettu ja igluöistä on räätälöity karsittuja paketteja, mutta tarjontaa on niin paljon ettei kotimaisia tulijoita millään riitä tarpeeksi satoihin kohteisiin eri puolilla Lappia.
Taajimmassa revontulikotia on Inarissa, reilusti yli kaksisataa kappaletta. Inarilaisen Wilderness Hotelsien toimitusjohtaja Jouko Lappalainen on kampanjoinut kovasti koko syksyn saadakseen lasi-igluihinsa yöpyjiä kotimaasta.
– Me yritämme markkinoida toki kotimaahan tällä hetkellä. Vähän pienemmällä hinnalla on myyty kotimaisille, varsinkin näin syysaikaan, joka on muutenkin rauhallisempaa aikaa, kertoo Jouko Lappalainen.
Saariselältä tavoitetut matkailijat olivat jopa innoissaan mahdollisuudesta yöpyä iglussa. Listahinta – melkein tonni yöltä – pelotti, mutta tarjoukset kiinnostivat.
Yöpyminen lasikattoisessa revontulikodassa voisi kiinnostaa elämyksenä Sari Lajusta, mutta satojen eurojen hinta yöltä tuntuu kalliilta.Vesa Toppari / Yle
– Ilman muuta kiinnostaa, olen utelias uusille kokemuksille. Mikä ettei – lasikatto ja näkee taivaalle, kiinnostaisi, kertoi Sari Lajunen.
Kouvolalainen Joona Timperi olisi myös maksamaan pienen bonuksen yöpymisen hinnasta, jos sillä saisi katsella revontulia.
– Kuulostaa ainakin ihan mielenkiintoiselta. Voisi olla elämyksellinen kokemus. Kyllä etelän miehelle ne revontulet olisivat elämys, jos niitä sattuisi näkemään.
Kouvolasta Saariselälle saapunut Joona Timperi uskoo, että revontulet olisivat etelän miehelle elämys – jos niitä vain pääsisi näkemään.Vesa Toppari / Yle
Joulumatkailijoista 80 prosenttia jää tulematta
Rovaniemen matkailumarkkinointiyhtiö Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen arvioi, että matkailuyrityksille tärkeän joulusesongin osalta kansainvälisistä matkailijoista jää tulematta noin 80 prosenttia.
– Tuotakin arviota on sanottu optimistiseksi. Se tarkoittaisi sitä, että kun viime joulusesonkina Lapissa kävi noin parisataa tuhatta matkailijaa, nyt heitä tulisi noin 40 000–50 000.
Inarissa matkailuyrityksillä on rahoitus ja suunnitelmat valmiina jopa 10 miljoonan euron uusille revontulikotainvestoinneille. Toteuttaminen saa odottaa parempia aikoja.Vesa Toppari / Yle
Kärkkäisen mukaan Lapissa odotetaankin nyt kuumeisesti hallituksen päätöksiä uusista matkailurajoituksista. Se on kuitenkin vain yksi osa monimutkaisesta kansainvälisen matkailun palapelistä.
– Lähtömaiden tilanne vaikuttaa tietysti myös paljon, esimerkiksi Espanjassa on julistettu hätätila koronapandemian vuoksi. Se ei voi olla vaikuttamatta lähtöhalukkuuteen. Kaikki riippuu myös logistiikasta, eli jos ei ole lentoja, ei tänne kovin helposti edes pääse, sanoo Kärkkäinen.
Tavallisesti revontulikodissa yöpyville aasialaisille kaikki on uutta ja eksoottista ja he käyttävät surutta oheispalveluja. Matkailuyrittäjä Jouko Lappalaisen mukaan kotimaisille matkailijoille on puolestaan laadittu hieman riisutumpia palvelupaketteja.
Kotimaisten igluturistien kokemukset ovat olleet lähes poikkeuksetta positiivisia.
– Ainoa asia, mistä tulee vähän nurinaa, on varustus. Ollaan vailla muun muassa keittiötä niihin, vaikka vieressä on ravintola, josta saa maukasta ruokaa. Me kai haluamme olla niin omavaraisia, Jouko Lappalainen pohtii.
Yrittäjä Markku Inkilä on valmistautunut rakentamaan uusiakin lasi-igluja, jahka koronatilanne helpottaa ja matkailu lähtee taas elpymään.Vesa Toppari / Yle
Sanna Kärkkäisen mukaan kansainvälisten turistien puute iskee koko Lapin matkailualaan. Kotimaisista matkailijoista kilpailtaessa yritysten tilanne vaihtelee.
– Kotimaan kysyntä ei millään täytä tällaista määrää revontulikotia meillä. Meitä suomalaisia on vain niin rajattu määrä ja kohteita on paljon, sanoo Wilderness Hotelsin toimitusjohtaja Jouko Lappalainen.
Kymmenen miljoonan investoinnit jäissä
Inarissa on jo valmiina yli kymmenen miljoonan investoinnit uusiin igluihin, mutta ne ovat nyt jäissä. Varauksia on kuitenkin jo tuleville kausille, mikä antaa toivoa.
Yrittäjä Markku Inkilä Northerlights Villagesta Saariselältä ei usko pandemian kestävän ikuisesti. Iglut ovat ja pysyvät ja lisää rakennetaan heti, kun on mahdollista.
Matkailuyrittäjä Jouko Lappalainen kääntää katsetta jo tuleviin talviin. – Ei maailma voi tähän tautiin loppua.Vesa Toppari / Yle
– Ei kai ne siitä mihinkään lähde, ei niillä jalkojakaan ole. Siinähän ne tököttää. Ei niitä olisi varaa pitää tyhjänä ollenkaan, mutta kyllä me tuonne 2021 loppuun asti täällä tökötetään satavarmasti, vannoo Markku Inkilä.
Yrittäjätoveri Jouko Lappalainen jakaa Inkilän näkemyksen ja on toiveikas. Vaikka ulkomaalaiset ovat nyt poissa, ei Lappalainen usko heidän lopulliseen katoamiseensa.
– Jotenkin minulla on kuitenkin näkemys, ettei maailma voi tähän tautiin loppua. Tämä talvi päästään kyllä jollain lailla ja sitten vain kohti uutta nousua ensi vuonna, Lappalainen sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23 asti.
Valtion omistajaohjaus on vastustanut rahapelien alennettuja tappiorajoja, joilla pyritään vähentämään ongelmapelaamista.
Veikkauksen nopeiden verkkopelien tappiorajoja laskettiin toukokuussa.
Tavoitteena on ehkäistä pelihaittoja, jotka voivat syntyä pelaamisen siirtyessä nettiin poikkeusoloissa ja vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.
Omistajaohjaus olisi pitänyt tappiorajat entisellään. Tätä perusteltiin muun muassa Veikkauksen markkinaosuudella.
"Digitaalinen pelaaminen on ainoa kasvava rahapelaamisen muoto. Veikkauksen jatkuvasti aleneva markkinaosuus digitaalisessa ympäristössä alentuisi asetusmuutoksen takia entisestään", Veikkauksesta vastaava finanssineuvos Esko Pyykkönen kirjoitti kannanotossa huhtikuussa.
Kannanotossa viitattiin Veikkauksen tietoon siitä, että nettipelaamiseen ei ole tapahtunut merkittävää siirtymää.
Rahapelihaittojen asiantuntijat suhtautuivat alennettuihin tappiorajoihin myönteisesti, sillä ne voisivat vähentää etenkin akuutteja haittoja tietyissä pelaajaryhmissä. Asiantuntijat kuitenkin totesivat, ettei heillä ole tietoa arviointityöhön.
"Pitkän aikavälin vaikutuksista on vaikea sanoa mitään. Minkään oikeasti tarkan arvion antaminen vaatisi aineistoa Veikkaukselta. Tämäkin tapaus osoittaa, että olisi kaikkien osapuolten etu saada Veikkauksen peli- ja pelaajadata viranomaisarvioinnissa ja osin tutkimuksessa hyödynnettäväksi", STM:n ja THL:n asiantuntijat lausuivat.
Veikkauksen mukaan nettipelaaminen ei ollut kasvanut merkittävästi keväällä.Kuvakaappaus sisäministeriön perustelumuistiosta
Tapaus on vain yksi esimerkki siitä, millaisista asetelmista Veikkauksen toimintaa arvioidaan tällä hetkellä.
Panokset ovat suuria.
Suomalaiset hävisivät viime vuonna Veikkauksen rahapeleihin 1,7 miljardia euroa. Monopolijärjestelmän edunsaajat kuten järjestöt, kulttuuri ja urheilu saavat sen mitä jää Veikkauksen voitoksi viivan alle, miljardi euroa.
Tänä vuonna suomalaiset eivät ole hävinneet riittävästi rahapeleihin, joten hallitus paikkaa erotuksen budjetissa. Edunsaajien miljardi säilyy.
Veikkauksen ei ole tarvinnut murehtia tappiorajojen vaikutuksesta liiketoimintaan, sillä hallituksen sisältä löytyy myös varauksetonta tukea yhtiön toivomille lakiuudistuksille.
Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekosken mukaan yhtiö tarvitsee lakimuutoksia.Mikko Koski / Yle
"Yhtiö on vaarassa ajautua jatkuvan saneerauksen kierteeseen." Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoski
Keväällä ennen poikkeusolojen alkamista Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoski kertoi eduskunnassa kokoontuneelle hallintoneuvostolle, että yhtiö ei voi kohta enää toimia ollenkaan.
"Omistajan on joko toteutettava tarvittavat uudistukset tai vaihtoehtoisesti aloitettava valmistautuminen lisenssijärjestelmän käyttöönottoon", pöytäkirjaan kirjattiin.
Edunsaajajärjestöjen ja eduskuntaryhmien edustajat saivat kuulla, kuinka Veikkauksen supistuvan liiketoiminnan voisi pelastaa vain lakimuutoksilla.
"Toimenpiteet koskevat ennen muuta ilman lupaa toimiville toimijoille suuntautuvien rahansiirtojen estoja, Veikkauksen kanavointikyvyn turvaavia toimia sekä uuden liiketoiminnan mahdollistamista", Sarekoski listasi.
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) on ollut valmis paikkaamaan Veikkauksen taloudellisen vajeen, ja enemmänkin.Petteri Sopanen / Yle
”Meillä on tämä syksy aikaa tehdä suomalaisen kansalaisyhteiskunnan, tieteen ja taiteen kentän kannalta vuosikymmenen tärkeimpiä päätöksiä. Toivon, että koko hallitus on näissä toimissa mukana.”
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko
Veikkaus ei poikkeuksellisesti julkaissut keväällä ollenkaan tammi–maaliskuun osavuosikatsausta. Veikkauksen taloustilannetta käsiteltiin valtion omistajanohjauksen tuottamissa muistioissa maaliskuussa ja kesäkuussa.
Kun Annika Saarikko (kesk.) palasi tiede- ja kulttuuriministeriksi elokuussa, hän totesi, että vaje on ensi vuonna opetus- ja kulttuuriministeriön osalta 140 miljoonaa. Saarikon mukaan vaje tilkittäisiin, ja itse asiassa enemmänkin.
– Mitä voidaan tehdä peliyhtiön dynaamisuutta ja menestystä vauhdittaaksemme vastuullisella tavalla niin, että 140 miljoonan ja kokonaisuudessaan vielä isomman miinusmerkkisen aukon paikkaa voitaisiin täyttää, muutenkin kuin velkarahalla ja osana budjetin peruspäätöksentekoa, Saarikko kysyi.
Syyskuun budjettiriihessä päätettiin, että tuottojen väheneminen kompensoidaan edunsaajille täysimääräisesti myös ensi vuonna.
Veikkauksen esittämät uudistustoiveet löytyvät hallituksen budjettineuvottelujen pöytäkirjamerkinnöistä. Rahansiirtojen estot päätetään toteuttaa, ennen kuin niitä on ehditty edes arvioida osana arpajaislain uudistamista.
Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski ei arvioi rahansiirtojen estämisen taloudellista vaikutusta.Retu Liikanen / Yle
”Se ei ole eurokysymys vaan järjestelmäkysymys.” Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski
Mitä itse Veikkauksessa ollaan nyt mieltä?
Kun Veikkaus sai oman puolivuosikatsauksensa ulos, yhtiö kertoi, että koko vuoden tulos tulee olemaan koronapandemian vuoksi noin 300 miljoonaa ennakoitua alhaisempi.
Pakollinen tunnistautuminen tulee kaikkiin hajasijoitettuihin peliautomaatteihin tammikuussa. Tämän Veikkaus arvioi laskevan vuosituottoa noin 150–200 miljoonaa euroa.
Jos Veikkaus saa läpi rahansiirtoestot, mikä on niiden vaikutus vuosituottoon? Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski:
– Se ei ole eurokysymys vaan järjestelmäkysymys. Meidän markkinaosuus on nyt noin 65 prosenttia digitaalisesta markkinasta, ja vedonlyönnissä ja kasinoautomaateissa ollaan osassa jo alle 50 prosenttia. Jos virallisen järjestelmän pelaamisesta yhä isompi osa suuntautuu epäviralliseen järjestelmään, niin voi kohta kysyä, onko meillä olemassa virallista rahapelijärjestelmää, onko meillä olemassa yksinoikeusjärjestelmää.
Sekä Veikkauksen toimitusjohtaja että varatoimitusjohtaja antavat saman viestin: Ilman Veikkauksen toivomia muutoksia he ovat valmiita nostamaan kädet pystyyn.
Mitä Veikkauksen "kanavointikyvyn turvaavat toimet" tarkoittavat?
Kyse on käytännössä esimerkiksi ominaisuuksista, joita yhtiö haluaa uusiin peleihinsä: millaisella panoksella voi pelata, miten nopeasti, mihin voitto perustuu ja niin edelleen.
Uusia ominaisuuksia varten Veikkauksen pitää esittää ja perustella pelisääntömuutoksia sisäministeriön asetukseen. Veikkaus katsoo, että kanavoidakseen pelaamista omaan palveluunsa sen pitäisi saada hyödyntää ominaisuuksia, joita on myös ulkomaisissa palveluissa.
Eli Veikkaus haluaisi saada kilpailla nykyistä vapaammin, usein ulkomaisten tuotonjakokumppaneidensa peleillä.
Tappiorajojen kohdalla yhtiön kanavointiperuste tarkoitti: Jos pelaaja ei voi hävitä tuhat euroa päivässä, hän menee pelaamaan ulkomaiseen palveluun, ja raha on pois suomalaisilta.
Veikkaus sai huomata, että uudistusta ajanut sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ottaa pelihaittojen ehkäisyn vakavasti. Kanavoinnilla ei voi perustella mitä tahansa.
Mutta Veikkauksella on valta pelaamiseen liittyvään tietoon.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on ollut aloitteellinen rahapelaamisesta aiheutuvien haittojen torjunnassa.Petteri Bülow / Yle
”Asetuksella hillitsemme nettipelaamiseen liittyvien pelihaittojen kasvamista poikkeusoloissa.” Sisäministeri Maria Ohisalo
Veikkaus ei ole luovuttanut sosiaali- ja terveysministeriön arviointiryhmän pyytämiä tietoja vedoten henkilötietokysymyksiin. Asiantuntijat ovat nostaneet ongelman toistuvasti esille Veikkaukseen liittyvissä asetusmuutoksissa.
Veikkauksen tulkinta laista poikkeaa ministeriön kannasta. Veikkaus on hankkinut tiedonluovutusasiassa ulkopuolisen asianajotoimiston lausunnon.
Tappiorajojen vaikutuksesta asiantuntijoilla ei siis ollut tietoa keväällä tai syksyllä, kun niiden jatkamista arvioitiin.
Lisäksi Veikkaus mainitsi, että sillä on pelikäyttäytymisen seurantaan matemaattinen algoritmi, jota ei voi käyttää lainsäädännöllisistä syistä.
"Yhtiöllä ei ole käytettävissä aineistoa eikä näyttöä, jonka perusteella pelihaitat olisivat vähentyneet tai kasvaneet tappiorajojen väliaikaisen muuttamisen seurauksena."
Uutta arpajaislakia odottavat siis myös pelihaittojen asiantuntijat, jotta voisivat ehkä lopulta uuden lain turvin saada Veikkaukselta tietoa perusteellista pelihaittojen arviointia varten.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) on kuvannut rahapelejä suomalaisten harrastukseksi. Mathieu Cugnot / Isopix / AOP
”No suomalaiset pelaavat. Suomalaiset eivät poikkea tavallisista ihmisistä. Pelaaminen tuntuu kuluvan ihmisyyteen. Suomalaisille tämä on koko kansan harrastus. Ja valitettavasti rahapelaamiseen myös kuuluu, että hävitään.” Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) Ylen Marja Sannikka -ohjelmassa.
Niin pitkään kun tätä tietoa ei ole, keskustelu vaikkapa Veikkauksen vastuullisuustyökaluista jää ohueksi.
"Vastuullisuustyökaluilla ja omien rajojen asettamisella Veikkaus on halunnut turvata vastuullisen pelaamisen ja sen, että pelaaminen verkkopalvelussa on pelaajalle mukavaa ja peli-ilo säilyy. Veikkaus katsoo, että peli-ilo pysyy, kun pystyy itse päättämään milloin ja paljonko pelaa", omistajaohjaus lausui vastustaessaan tappiorajoja.
Tappiorajojen vaikutusten sijaan Veikkauksella oli tietoa, että muutos on "merkittävästi vähentänyt Veikkauksen kanavointikykyä".
Kaikki tähän väitteeseen liittyvät luvut ovat Veikkauksen liikesalaisuuksia.
Omistajaohjaus kuvaili kannanotossaan Veikkauksen vastuullisuustyökaluja.Kuvakaappaus valtioneuvoston kanslian kannanotosta
Veikkaus avaa omaa yhteyttä ulkomaiseen liiketoimintaan
Veikkaus sai heinäkuussa valtioneuvostolta luvan edistää kansainvälistä liiketoimintaa.
Yhtiö saa tehdä teknisiä valmisteluja, joilla Veikkauksen pelijärjestelmä olisi tulevaisuudessa yhteydessä ulkomaille.
Veikkaus on mukana yhteisyrityksessä, jossa on tarkoitus kehittää uudenlaisia pelejä. Norjaan rekisteröidyssä Lotteries Entertainment Innovation Alliance AS -yhtiössä (LEIA) ovat mukana rahapeliyhtiöt Tanskasta, Ranskasta ja Norjasta.
LEIA:n pelijärjestelmä sijaitsee Ranskassa. Kehitettyjen pelien toimeenpano edellyttää Veikkauksen mukaan sitä, että arvonta voidaan suorittaa Suomen rajojen ulkopuolella.
Veikkauksen kansainvälisissä suunnitelmissa piileekin toive merkittävästä lakimuutoksesta: Voiko Veikkaus tarjota suomalaisille pelejä ulkomailla sijaitsevista pelijärjestelmistä? Tätä selvitetään nyt osana arpajaislain uudistusta.
Tähän liittyy esimerkiksi se, miten suomalaisviranomaiset voisivat luotettavasti valvoa rahapelejä pelaajien oikeusturvan takaamiseksi.
Julkista tietoa on vain niukasti
Toinen kysymys on Veikkauksen mahdollisuudet tehdä kansainvälistä liiketoimintaa ylipäätänsä. Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi vuonna 2018, että Veikkaus voi hyödyntää yhteisyritystä "kanavointikykyisen ja vastuullisen pelitoiminnan järjestämiseksi".
LEIA-toiminnan valmisteluihin liittyy tässä vaiheessa 0,7 miljoonan euron investoinnit. Tarkemmat tiedot yhteistyöstä ja sen kustannuksista ovat Veikkauksen hakemuksen liitteissä, jotka on määritelty salaisiksi.
Liitteitä on neljä ja niissä on yhteensä 190 sivua. Salassapidettävät tiedot on mahdollista poistaa maksua vastaan. Tästä Ylen MOT-toimitus sai valtioneuvoston kansliasta 5 900 euron hinta-arvion.
MOT pyysi valtioneuvoston kansliasta myös listausta Veikkausta koskevista asiakirjoista viime vuosilta. Kävi ilmi, että niitä on hyvin vähän: esimerkiksi vuodelta 2018 vain neljä kappaletta, joista yksi on kansalaiskirje.
MOT:n tietojen mukaan on ollut tyypillistä, että Veikkauksen johto käy henkilökohtaisesti esittelemässä omistajaohjaukselle liiketoimintaansa liittyviä asioita. Näin diaariin ei jää julkisuuslain alaista materiaalia.
Pari vuotta sitten näyttelijä Krista Kosonen, 37, katsoi, kun luokallinen näyttelijätyön kandiopiskelijoita katsoi häntä valmiina kuulemaan, mitä hänellä olisi sanottavaan.
Kosonen oli kymmenissä rooleissa esiintyneenä ja yhtenä Suomen eturivin näyttelijöistä kutsuttu Teatterikorkeakouluun jakamaan osaamistaan tuleville näyttelijöille.
Siinä hetkessä takaraivossa kuitenkin painoi tuskallinen tunne: Enhän minä osaa opettaa. En tiedä tästä mitään. Eivätkö nuo tajua, ettei minulla ole mitään koulutusta tähän?
Kososesta tuntui, että hänet oli nostettu täysin väärään paikkaan, kuin hän huijaisi.
Huijarisyndrooma painaa nuoria korkeakoulutettuja
Huijarisyndroomalla tai huijariajatuksilla tarkoitetaan tunnetta siitä, että oma osaaminen ei oikeastaan ole todellista osaamista, vaan hyvällä onnella tai jonkinlaisella huijaamisella saavutettua.
Vaikka työstä saisi hyvää palautetta ja työpaikalla nousisi vastuutehtäviin, huijariajatukset painavat päälle ja saavat epäilemään: Milloinhan joku huomaa, etten oikeasti osaa mitään?
Tutkimusten mukaan huijariajatukset ovat yleisimpiä erityisesti nuorilla korkeakoulutetuilla, ja ne hiipivät yhtä lailla kaikkien sukupuolten mieliin.
Perimmäiset syyt huijariajatuksille löytyvät lapsuudesta, mutta ne pulpahtavat usein pintaan uusien haasteiden edessä. Esimerkiksi uusi opiskelu- tai työpaikka tai uusi asema työympäristössä saattavat nostaa epävarmuudet esiin.
Edes asema tai uskottava ansioluettelo eivät pelasta huijariajatuksilta. Hiljattain omasta huijarisyndroomastaan kertoi esimerkiksi pitkän uran Suomen talouselämän huipulla tehnyt Anne Brunila.
Tässä jutussa Krista Kosonen ja viisi muuta tunnettua alansa ammattilaista kertovat hetkistä, joina ovat epäilleet omaa osaamistaan tai tunteneet huijaavansa kaikkia. Samalla he jakavat omat keinonsa ammatillisten epävarmuuksien selättämiseen.
Näyttelijä Krista Kosonen, 37: "En ikinä koe, että olen tehnyt loistavan työn"
Krista Kosonen sanoo, että hän on aina rakastanut näyttelemistä ja halunnut oppia lisää. Se on auttanut sietämään myös epävarmuutta.Thomas Thomassen
Kun Krista Kosonen lopulta avasi suunsa näyttelijäopiskelijoiden edessä ja alkoi puhua, hän huomasi, että hänellä olikin paljon sanottavaa.
– Luulin, että mulla olisi pitänyt olla joku teoria tai metodi tai jotain. Sitten tajusin, että mullahan on hirveästi tietoa ja kokemusta mun kehossa, ja vielä yllätyksekseni pystyin artikuloimaan sitä ulospäin.
Kosonen sanoo, että hänellä on hyvä ammatillinen itsetunto, mutta silti: jatkuva epävarmuus, jatkuva uuden edessä oleminen, jatkuva kokemus siitä, pystyykö tai osaako – kaikki tuttuja ajatuksia. (Näyttelijänä hänen jokainen työsuorituksensa alkaa nollasta.)
– Näytteleminen on ihan helvetin vaikeaa, enkä mä koskaan heti tiedä, miten se tehdään. Se oma olo on usein ristiriidassa sen kanssa, että monet katsoo mua ulkopuolelta ja sanoo, että sähän olet tehnyt niin monenlaisia juttuja ja olet niin kokenut ja asiantunteva.
Kosonen sanookin, että näyttelijänä hän on huijarialalla. Jokaisessa roolissa hän huijaa olevansa jotain, mitä ei ole. Onnistumista ei voi mitata aina samalla mittapuulla, jos sitä voi mitata lainkaan.
Eikä Kosonenkaan ole vielä koskaan näytellyt niin kuin olisi halunnut näytellä. Hän on ehkä asettanut itselleen tavoitteita, joissa on onnistunut joskus paremmin ja joskus huonommin.
– En ikinä koe, että olenpas tehnyt loistavan työn, enkä ole ikinä tehnyt juuri sitä, mihin olen pyrkinyt. Mutta jos olen treenannut hulluna ja tehnyt parhaani, voin hyväksyä kaikenlaiset lopputulokset. Uskon, että kaikki on kiinni siitä, kuinka paljon on valmis tekemään töitä.
"Katso itseäsi ulkopuolisen silmin ja ota kunnianosoituksena sinulle annettu tehtävä. Luota toisten arvioon siitä, että osaat." Kristan vinkki
Ja kyllä, myös itsevarmasti esiintyvää ammattilaista kuumottavat uudet haasteet. Kosonen on parhaillaan Oslossa norjalaisen Beforeigners-sarjan kuvauksissa. Siinä hän näyttelee naispääosaa kahdella kielellä, joista ei osaa kumpaakaan.
Kun Kososta pyydettiin rooliin, ajatus suostumisesta tuntui täysin mahdottomalta. Sellaisina hetkinä Kosonen avaa kalenterinsa ja lukee sinne muistiin kirjoittamansa voimalauseen:
“Itseluottamukseni johtuu siitä, että olen löytänyt ulottuvuuteni. Ei ole minun asiani tehdä itsestäni pienempää kuin olen.”
– Tämän runoilija Edith Södergranin ajatuksen yritän aina pitää mielessä. Jos joku antaa mulle jonkin tilaisuuden, se tarkoittaa sitä, että hän uskoo mun pystyvän siihen. Ja silloin mun täytyy itsekin uskoa.
Luistelija Kiira Korpi, 32: "Aloin ajatella, että tämä on jotenkin huonosti voitettu"
Kiira Korpi innostui psykologiasta, sillä halusi ymmärtää paremmin omia ajatuksiaan. Ne olivat kilpauran aikana varsin itsekriittisiä.Uwa Iduozee
KIlpauransa lopettanut luistelija Kiira Korpi, 32, muistaa tarkasti hetken, jolloin hän ymmärsi, että hänen käsityksessään omista taidoistaan on jotain pahasti pielessä.
Oli marraskuu 2012, ja 24-vuotias Korpi oli juuri luistellut ensimmäisenä suomalaisena tiensä taitoluistelun GP-finaaliin. Pienen hetken hän ehti iloita voitosta, mutta jo kisapäivän iltana iskivät synkät ajatukset: minä en ole ansainnut tätä voittoa.
– Aloin ajatella, että tämä oli jotenkin huonosti voitettu. Että pääsin sinne finaaliin, mutta rikoin ennätykseni vain kolmella pisteellä. Silloin havahduin tosi tietoisesti siihen, että mun päässä on jotain vialla, kun en pysty tästäkään nauttimaan kunnolla. Se oli tosi surullista.
Sama tunne omien ja muiden odotusten riittämättömästä täyttämisestä seurasi Korpea läpi hänen uransa.
19-vuotiaana MM-kisoissa maailman parhaiden joukossa Korpi mietti, kuuluuko sinne oikeasti.
Median edessä Korpi taas tunsi usein, että hänen oli täytettävä jonkinlainen hänestä luotu kuva positiivisena, iloisena ja reippaana Kiira Korpena – vaikka hän ei välttämättä aina kokenut olevansa sellainen.
– Tulin tosi hyväksi tosi nuorena. Se toi mukanaan outoja paineita siitä, että olin ansainnut menestyksen jotenkin liian aikaisin tai väärillä perusteilla, Korpi kuvailee.
Yksi keino huijariajatuksista irrottautumiseen on omien ajatusten tietoinen käsittely ja niiden todenperäisyyden arviointi. Kuinka totta on, että en osaa? Kuinka totta on, että huijaan muita? Kuinka totta on, että olenkin ehkä taitava?
"Puhu ajatuksistasi jollekin myötätuntoiselle ihmiselle, johon luotat. Kun huijariajatukset ilmaisee ääneen, huomaa helposti, miten oudoilta ne kuulostavat." Kiiran vinkki
Kiira Korpi alkoi kunnolla käsitellä omia huijariajatuksiaan psykologin kanssa opetettuaan kilpauransa vuonna 2015 ja aloitettuaan positiivisen psykologian opinnot New Yorkissa. Etäisyys kisamaailmaan auttoi näkemään omat ja toisten hullut ajatukset.
– Muistan, kun katsoin vuonna 2017 MM-kultamitalistin haastattelua. Siinä voittaja alkoi pyytelemään faneiltaan anteeksi suorituksensa puutteita. Olin että haloo, sä olet voittanut MM-kultaa! Sellaisista ajatuksista tunnistin itsenikin.
Nykyään Korpi on luisteluvalmentaja ja tekee myös positiiviseen psykologiaan perustuvaa henkistä valmennusta. Hän ei enää keskity vain tiettyihin saavutuksiin tai mitalipaikkoihin, vaan siihen, miltä unelmatyö tuntuu.
– Herätessäni tiedän, että tähän päivään on hyvä herätä ja se on täynnä jännittäviä kohtaamisia ja haasteita. Päivän päätteeksi on hyvällä tavalla väsynyt olo, on tehnyt merkityksellistä työtä ja saanut ehkä jonkun ihmisen oivaltamaan jotain ja oivaltanut siinä samalla itsekin. Siihen pyrin nykyisin.
Puhuja Perttu Pölönen, 25: "Huijariajatukset pitäisi pystyä kääntämään ihailuksi"
Perttu Pölönen haluaisi, että ihmiset näkisivät titteleiden taakse. Nella Nuora / Yle
Perttu Pölönen, 25, on monen mielestä kaikessa hyvä. Häntä tituleerataan ainakin puhujaksi, keksijäksi, säveltäjäksi, futuristiksi ja kirjailijaksi.
Pölönen keksi palkitun Sävelkellon 15-vuotiaana, perusti yrityksen 18-vuotiaana ja opiskeli 21-vuotiaana Piilaaksossa Singularity University -ohjelmassa, missä huippuosaajat ympäri maailmaa etsivät ratkaisuja ihmiskunnan suurimpiin haasteisiin.
Juuri siellä hän ymmärsi, että “kaikessa hyvätkin” ovat aina keskeneräisiä. Piilaakson kesäkurssille oli valittu alojensa lupaavimpia ihmisiä ympäri maailmaa. Ainoana suomalaisena Pölösellä oli jo lähtökohtaisesti tunne, että hän ei kuulu joukkoon eikä mitenkään ole yhtä hyvä kuin muut.
– Sitten ensimmäisenä päivänä kysyttiin, kenestä tuntuu, että kaikki muut täällä ovat paljon itseä parempia. Jokainen huoneessa viittasi.
Pölönen ymmärsi, että jatkuva itsensä vertaaminen muihin ei johda mihinkään.
– Vaikka mä pääsisin kuinka eksklusiivisiin paikkoihin, ja vaikka mä joskus olisinkin noin huippu ja pätevä kuin nuo muut, huijarisyndrooma ei jätä rauhaan – maailman huiputkin kokevat sitä. Se oli mulle tärkeä oivallus.
"Tärkeintä ei ole se mitä sinä tai muut tekevät, vaan se, että kokee pääsevänsä eteenpäin. Älä vertaa itseäsi muihin, vaan omaan historiaasi." Pertun vinkki
Huijariajatuksista kirjan kirjoittaneen psykologi Tiina Ekmanin mukaan huijariajatukset eivät sitä paitsi välttämättä ole huono asia. Ne voivat olla myös uralla eteenpäin ajava voima, joka motivoi tekemään paremmin ja enemmän. Negatiiviseksi huijariajatukset muuttuvat sitten, kun ne aiheuttavat ahdistusta ja uupumusta.
Myös Pölönen näkee asian näin. Hän on yrittänyt kääntää huijariajatukset voimavaraksi.
– Huijariajatukset pitäisi pystyä kääntämään ihailuksi. Kun ihailemme jotakuta, haluamme oppia ja tulla samankaltaisiksi. Huijariajatusten ei siis tarvitse olla aina sitä, että en pysty tai että muut ovat parempia, vaan että tuohon minäkin voisin pyrkiä, hän sanoo.
Uudet tilanteet tuovat mukanaan usein epävarmuutta. Pölönen pyrkii kuitenkin viemään itseään uusiin tilanteisiin, koska niistä oppii aina jotain. Joka kerta kun jännittää, tietää tekevänsä jotain tärkeää. Jännityksen hetkelläkin häntä puskee eteenpäin intohimo tekemiseen.
– Jos olet intohimoinen, kestät paremmin pienet kolaukset ja epävarmuudet paremmin. Mutta jos ei tiedä mitä haluaa tehdä, on paljon herkempi palautteelle, kommenteille ja sille, miten muut näkee sinut.
Bloggaaja Jenni Rotonen, 36: "Tällaisessa työssä ei ole tilaa virheille"
Jenni Rotonen ylläpitää suosittua Pupulandia-blogia ja Instagram-tiliä.Nella Nuora / Yle
Blogiyrittäjä Jenni Rotonen, 36, on ollut huijari sekä itsensä että muiden mielestä. Nykyään yli 50 000 seuraajan Pupulandia-somebrändiä luotsaava Rotonen luottaa jo ammattitaitoonsa, mutta matka on ollut pitkä.
Opiskellessaan puheviestintää Rotonen pohti jatkuvasti, mitä sellaista hän muka osaa, mitä kaikki muutkin eivät osaisi. Keskellä valikoitua joukkoa omia taitoja oli vaikea nähdä.
– Syntyi illuusio, että täällä opiskelen näitä itsestäänselvyyksiä ihmisten kanssa, joista monet osaavat vielä paljon paremmin kuin minä.
Kun Rotonen yhdeksän vuotta sitten siirtyi päätoimiseksi bloggaajaksi, alkoivat epäilyt ulkopuolelta. Tyhjästä rakennettu ja huippusuosittu Pupulandia ei joidenkin mielestä ole mitään, eikä bloggaaminen ole oikea työ.
– Se on ristiriitaista, koska oman somekanavan rakentaminen menestyväksi bisnekseksi vaatii sellaisia taitoja ja ajattelua, joita ei suoraan missään koulutusohjelmassa opeteta.
Rotonen onkin kehittänyt teorian. Hän uskoo, että koulutuskeskeinen ilmapiiri saa monet epäilemään omaa osaamistaan, etenkin jos osaaminen on haettu muualta kuin “perinteisiä reittejä” pitkin.
Rotosen omatkin opinnot jäivät kandidaatin tutkintoon työn vietyä mukanaan. Rotonen arvostaa kyllä koulutusta, mutta ihmettelee silti, miksi vain titteli on monelle tae osaamisesta.
– Osaamista ja ammattitaitoa voi kartuttaa myös varsinaisten koulutusohjelmien ulkopuolella. Moni uskoo edelleen vakaasti, että maisteri on takuuvarmasti pätevämpi kuin itseoppinut ammattilainen. Koulutuksen tai tittelin puuttuminen voi tässä ilmapiirissä olla yksi tekijä huijarisyndrooman taustalla.
"Läheisten ihmisten tuella ja arvostuksella on tuhat kertaa suurempi merkitys kuin anonyymin arvostelijan satunnaisella kommentilla." Jennin vinkki
Työssään Rotonen pistää persoonansa peliin joka päivä. Mitä enemmän itsestään uskaltaa antaa, sitä kiinnostavampi on, mutta sitä enemmän asettaa itsensä myös arvostelulle alttiiksi. Samaan aikaan pitäisi olla inhimillinen ja haavoittuva, esimerkillinen ja täydellinen.
Se on mahdoton yhtälö. Teki Rotonen mitä tahansa, se on aina jonkun mielestä väärin.
– Useimmissa ammateissa on normaalia tehdä virheitä, eikä jokaisen työnäytteen tarvitse olla täydellisyyteen hiottu timantti. Mutta tällaisessa työssä ei ole tilaa virheille. Se on välillä raskasta.
Henkilökohtaisuuksiin menevää kritiikkiä on edelleen vaikea ottaa vastaan eikä siihen Rotosen mukaan koskaan edes totu. Toisella puolella vaakakuppia ovat kuitenkin positiivinen palaute, kannustus ja kiitokset. Rotonen on opetellut nauttimaan positiivisesta enemmän kuin negatiivinen satuttaa.
– Olen päässyt tosi paljon parempaan tilanteeseen huijariajatusten kanssa. Vaikka joissain hetkissä omaa osaamista edelleen kyseenalaistaa, osaan jo ajatella, etten olisi päässyt urallani tähän asti, jos en osaisi mitään.
Kansanedustaja Iiris Suomela, 26: "Ennen ajattelin, että ainoastaan täydellinen kelpaa"
Iiris Suomela saa mielenrauhaa työssään siitä, että tietää yrittäneensä parhaansa. Nella Nuora / Yle
– Joissain tilanteissa on tuntunut siltä, että olisiko helpompaa vain antaa niiden vanhempien miesten ottaa se tila haltuun, jos viesti menee silloin paremmin perille, sanoo vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela, 26.
Aiemmin Suomela ei koskaan ollut ajatellut, ettei hänestä olisi johonkin siksi, että hän on nuori ja nainen.
Noustessaan eduskuntaan nuorimpana kansanedustajana vuonna 2019 hän koki, että nuoren naispoliitikon on tehtävä valtavasti miehiä enemmän töitä osoittaakseen uskottavuutensa ja osaamisensa - ja silti osaamista epäillään jatkuvasti.
Se turhauttaa.
– Mulle on käynyt tilanteita, joissa taloustieteen asiantuntija tai professori toteaa, että asia on juuri niin kuin olen äsken sanonut. Silti väitetään, että puhun läpiä päähäni.
Osaamisen vähättely ei ole saanut Suomelaa luovuttamaan, vaan yrittämään kovemmin. Se tarkoittaa, että perehtymiseen täytyy käyttää valtavasti aikaa.
– Varmuutta tulee siitä, että ainakin itselle on selvää, mihin omat argumentit perustuvat. Nuorena naisena kritiikkiä tulee asioista, jotka eivät ole edes tekemisen kannalta olennaisia, kuten ulkonäöstä. Jatkuva negatiivisen palautteen määrä on niin valtava, että sillä on väistämättä vaikutusta omaan kokemukseen siitä, miten pystyy ja pärjää.
"Pidä omalla työpöydälläsi vain sen verran tehtäviä, että selviät niistä. Kasaantuvat työtehtävät lisäävät helposti ahdistusta ja riittämättömyyden tunnetta." Iiriksen vinkki
Suomelan yli pieni epävarmuuden aalto pyyhkäisee aina, kun uusi valtava kokonaisuus tulee perehdyttäväksi. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toi pöydälle yli 1000 sivua luettavaa.
– Joka kerta siinä on se pieni hetki, että mistä mä oikein aloitan. Keskustelu käy kuumana koko ajan, asiantuntijat tuovat uusia näkökulmia keskusteluun joka päivä. Ei yksi ihminen pysty mitenkään hallitsemaan sitä kokonaisuutta yksin.
Iiris Suomela tunnistaa itsessään huijariajatuksille altistavia luonteenpiirteitä, kuten itsekriittisyyden ja perfektionismin. Jos on tottunut puurtamaan yksin, voi olla vaikea pyytää apua. Siihen hän on kuitenkin opetellut.
– Ennen ajattelin, että ainoastaan täydellinen kelpaa, ja jos se ei ole mun mielestä täydellinen, se on huono. Politiikassa on pitänyt oppia kuuntelemaan muita siinä, mikä on riittävän hyvä. Vaikka kaiken elämässä haluaisi tehdä kympin suorituksena, valtaosassa tapauksia se kahdeksan riittää aivan hyvin.
Kenkäsuunnittelija Minna Parikka, 40: "Mähän huijaan koko ajan"
Minna Parikka on aina oppinut yrityksen ja erehdyksen kautta. Nella Nuora / Yle
Kenkäsuunnittelija Minna Parikka, 40, ei ole koskaan epäillyt sitä, etteikö osaisi suunnitella kenkiä tai markkinoida niitä. Monta muuta asiaa hän onkin sitten epäillyt.
Esimerkiksi sitä, osaako pyörittää yritystä tai olla johtaja. Ja sitä, osaako täyttää erilaisia yritystoimintaan liittyviä lippulappuja tai vaikuttaa pätevältä joka ikisessä tilanteessa, jossa hänen täytyy edustaa itseään tai brändiään.
– Mähän huijaan koko ajan. Olen huijannut osaamistani niin paljon, että olen jo tottunut siihen. Sitä kautta myös oppii paljon. Fake it till you make it! Parikka sanoo.
Parikka perusti oman yrityksen 25-vuotiaana saatuaan jo sitä ennen potkut italialaisesta kenkäsuunnittelufirmasta.
Kilpaillulla muotialalla usko omaan pärjäämiseen oli koetuksella etenkin uran alkuvaiheessa, kun kaikki piti tehdä itse. Moni yrityksen pyörittämiseen liittyvä asia oli hänelle täysin hepreaa.
– Ei ollut ketään, jolta olisi voinut kysyä, eikä ollut hajuakaan, teinkö asioita oikein, mutta pakko oli kokeilla jotenkin. Lopulta totuin siihen, että kokeillaan ja katsotaan, mitä tapahtuu.
"Uskalla myöntää oma puutteellisuutesi ja pyytää apua. Kaikki kyllä ymmärtävät, ettei kukaan ole haka kaikessa." Minnan vinkki
Parikka on aina ollut itsevarma suunnittelijana. Jos uusi mallisto ei lähde lentoon, hänen ensimmäinen ajatuksensa on “miksi muut eivät tajua”, ei “miksi minä en osaa”.
Ammatillisen itsevarmuuden löytämiseen on auttanut visio omasta tekemisestä ja selkeät ajatukset siitä, mihin on urallaan menossa.
15 vuotta yrittäjänä ovat tuoneet myös uskallusta luottaa muiden apuun silloin, kun ei tiedä. Kaikkiin päätöksiin ei ole oikeita tai vääriä vastauksia – kenelläkään.
– En pohdi nykyään enää niin paljon sitä, teenkö oikein tai miten pitäisi tehdä. Eihän yrittämisestä edes tulisi mitään, jos olisin koko ajan tosi varma kaikesta ja tietäisin kaiken. Tosi monet päätökset tehdään fiilispohjalta.
Juttua varten on haastateltu myös psykologi Tiina Ekmania, joka on kirjoittanut huijarisyndroomasta kirjan Huijarisyndrooma – miksi en usko itseeni (vaikka olen oikeasti hyvä).
Oletko sinäkin kokenut olevasi työelämän huijari? Et ole yksin. Keskustelu on auki tämän jutun kommenttiboksissa tiistahin 27.10. kello 23:een asti tai somessa #tilipäivä.
Ili Marttinen/Yle
Luit juuri jutun, joka on osa työelämän tabuja ja tunteita käsittelevää kokonaisuutta. Haluat ehkä jatkaa samojen teemojen parissa?
Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa on löytänyt vettä Kuusta alueelta, jonne paistaa Aurinko. Aiemmin on oletettu, että Kuussa on vettä vain pimeydessä, jonne auringonvalo ei koskaan yllä. Uuden havainnon perusteella vettä voi olla eri puolilla Kuun pintaa, Nasa päättelee.
Lentävä stratosfääri-infrapunaobservatorio SOFIA havaitsi vesimolekyylejä Claviuksen kraatterissa, yhdessä Kuun suurimpiin kuuluvista ja kauneimmaksi kehutussa kraatterissa. Läpimitaltaan 231 kilometrin kokoinen kraatteri näkyy Maahan jopa paljain silmin.
Veden löytyminen Kuun pinnalta on suuri uutinen Artemis-kuuohjelmalle. Nasa kaavailee lennättävänsä ihmisiä Kuuhun vuonna 2024, perustavansa sinne asutusta ja käyttävänsä sitä myös sillanpääasemana matkalla Marsiin. Vesi on rakaisevan tärkeä tekijä noissa hankkeissa.
Kun ihminen lensi Kuuhun puoli vuosisataa sitten, kiertolaistamme pidettiin rutikuivana taivaankappaleena, mutta kahden viime vuosikymmenen aikana luotaimet ja teleskoopit ovat osoittaneet, että Kuun napojen kraatterien ikipimeydessä on jäätä.
Myös Kuun aurinkoisilta pinta-alueilta on havaittu merkkejä vedystä, joka on hapen lisäksi veden toinen rakennuspalikka. Tutkijat eivät kuitenkaan tätä ennen kyenneet sanomaan, todistiko se todella vedestä ja millaisia määriä sitä Kuussa olisi.
Nasan ja Saksan avaruuskeskuksen yhteishankkeen ydin on observatorioksi muokattu Boeing-747-lentokone. SOFIA tarkastelee avaruutta teleskoopillaan lähes 14 kilometrin korkeudesta. Siellä ilmakehä ei aiheuta havainnoinnille ongelmia, joita Maan pinnalla toimivilla observatorioilla on.
Claviuksen kraatterista saadun datan perusteella kuuperässä on kuutiometriä kohden vettä noin 3,5 desilitraa eli runsaan olut- tai virvoitusjuomapullollisen verran.
Vaikka vesimäärä ei ole suurensuuri, vain sadaosa Saharaan verrattuna, se herättää sekä toiveita että kysymyksiä. Miten vesi on syntynyt? Ja miten se on voinut säilyä Kuun rajuissa olosuhteissa, joissa sillä ei ole kaasukehän antamaa suojaa?
– Ilman paksua kaasukehää veden pitäisi hävitä avaruuteen aurinkoiselta pinnalta. Silti me näemme siellä vettä. Jokin sitä tuottaa, ja jokin sitä pidättelee, sanoo Nasan Goddardin avaruuskeskuksen tutkija Casey Honniball.
Vesi saattaa olla Kuun pinnalle satelevien mikrometeoriittien tuomaa. Tai kenties vety on aurinkotuulen tuliainen ja happi peräisin kuuperän mineraaleista.
Aurinkotuulen aiheuttama kemiallinen reaktio on ehkä tehnyt niistä hydroksyyliä, ja mikrometeotiittien pommituksen säteily on muuttanut sen vedeksi, tutkijat pohtivat.
Lammikoita Kuun pinnalla ei toki ole, vaan vesi on varastoinut jollakin tavoin. Yksi mahdollisuus ovat pienet helmimäiset rakenteet, joita on syntynyt mikrometeoriittien iskujen kovassa kuumuudessa.
Toisena mahdollisuutena tutkijat pitävät sitä, että vesi piileskelee kuuperän hiekanjyvästen välissä suojassa auringonvalolta. Hyödynnettävyyden kannalta se olisi heille mieluisampi selitys kuin veden kapseloituminen helmiin.
SOFIA ja VIPER jatkavat veden etsintää
Kuun katselu ei ole SOFIAn normaalia työtä. Lentävän infrapunaobservatorion tarkoitus on tarkkailla himmeitä ja kaukaisia kohteita – mustia aukkoja, tähtijoukkoja ja galakseja.
Kuun veden arvoitus oli kuitenkin niin houkutteleva, että se sai tutkijat tuumimaan, olisiko SOFIAn katse tarkennettavissa lähietäisyydelle planeetastamme. Kyseessä oli oikeastaan vain testi, mutta sen tulokset löivät tutkijat ällikällä.
SOFIA jatkaa tulevilla lennoillaan veden etsintää muiltakin aurinkoisilta alueilta kuin Claviuksen kraatterista. Nasa aikoo lähettää myös Kuun pinnalle laitteen niin ikään veden perään. VIPER-mönkijän kaavaillaan laskeutuvan Kuun etelänavalle ehkä vuoden 2022 joulukuussa.
VIPERin tehtävä on kaavoittaa aluetta, jonka pimeyksien vesijäästä toivotaan apua Kuuhun asettumiselle ja lennoille Marsiin. Vesi on painavaa. Mitä vähemmän sitä on rahdattava Maasta, sitä parempi tulevaisuuden missioille.
Helsingissä järjestettävää Flow-festivaalia syytetään kahdesta eri vuosina tapahtuneesta ympäristörikkomuksesta tänään tiistaina Helsingin käräjäoikeudessa alkaneessa oikeudenkäynnissä. Syytettyinä ovat festivaalia järjestävä Flow Festival Oy ja sen kaksi johtohenkilöä.
Kyse on Helsingin kaupungin asettamien melurajojen ylityksistä vuoden 2017 ja 2018 festivaaliviikonloppuina. Syyttäjän mukaan festivaalin kaksi johtohenkilöä ovat tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoneet ympäristönsuojelulain mukaisia melurajoja.
Flow Festival 2017 ja 2018 -tapahtumien Suvilahden ulkoilmakonsertteja koskevien päätösten mukaan asuinrakennusten julkisivuun kohdistuva musiikkimelutaso on saanut olla kello 24.00–1.00 välisenä aikana enintään 65 dB.
Lisäksi määräys on edellyttänyt, että jos mittauksissa todetaan sallitun melutason ylittyvän, tulee äänentoistojärjestelmää säätää viivytyksettä siten, että sallittu melutaso ei enää ylity.
Kuitenkin festivaalin aikana 11.–12. elokuuta 2017 ja 10.–12. elokuuta 2018 tapahtumasta aiheutunut musiikkimelutaso on ylittänyt sallitun 65 dB:n melurajan Käenkujan mittauspisteessä puolen yön jälkeen. Melurajan ylitys on vuonna 2017 vaihdellut välillä 1 dB–5 dB ja vuonna 2018 välillä 1 dB–2 dB.
Syyttäjän mukaan festivaalin kaksi johtohenkilöä ovat olleet tietoisia melurajan ylityksestä. Syyttäjän mukaan he ovat laiminlyöneet huolehtimisen siitä, että meluraja ei ylity. Lisäksi he ovat laiminlyöneet äänentoistojärjestelmän säätämisen viivytyksettä siten, että meluraja ei enää ylity.
Syyttäjän mukaan 10.–12. elokuuta 2018 melurajan valvonnasta on vastannut henkilö, joka ei ole ollut tehtävään päteväksi todennettu ympäristömelumittaaja. Festivaalin johtohenkilöt vastaavat myös sitä, että melumittaaja on pätevä.
Puolustus: Festivaaliorganisaatio teki kaikkensa melurajan ylityksen estämiseksi
Festivaalin johtohenkilöt myöntävät melurajan ylittyneen. He myöntävät myös, että melumittausta hoitanut henkilö ei ole ollut päteväksi todennettu.
Syytettyjen kirjallisen vastauksen mukaan he ovat pyrkineet estämään melurajan ylitykset kaikin mahdollisin keinoin. Vastauksen mukaan festivaaliorganisaatio on reaaliajassa säätänyt äänentoistojärjestelmiä ylitystilanteiden korjaamiseksi niin alas kuin se on ollut mahdollista.
Vastauksen mukaan Käenkujan mittauspiste, jossa väitetyt melurajan ylitykset on mitattu, on epäluotettava mittamaan koko festivaalialueen melua. Mittauspiste on asennettu rakennuksen vesikatolle.
Se ei vastauksen mukaan sovellu korkeutensa ja olosuhdealttiutensa vuoksi kuin läheisen Balloon-lavan melun mittaukseen, johon se on alun perin suunniteltu. Väitettyjen melurajojen ylitysten aikaan konsertti Balloon-lavalla oli jo loppunut.
Festivaaliorganisaatio teetti vuoden 2019 festivaalisunnuntaina vertailumittauksen, jossa Käenkujalla sijaitsevan rakennuksen vesikattoon asennetun mittauspisteen lisäksi rakennuksen ylimmän kerroksen parvekkeelle asennettiin mittauspiste.
Mittauksen teki pätäväksi todennettu melunmittaaja. Näin saatiin selville, kuinka paljon mittauspisteen sijainti vaikuttaa lopputulokseen. Festivaalin lavat olivat vuosina 2017, 2018 ja 2019 yhtenevät.
Puolustuksen todisteena oleva mittausraportti osoittaa, että vesikatolle kantautuu väitettyjen ylitysten kaltaisissa tilanteissa 3–7 dB enemmän melua kuin todelliseen asuinjulkisivuun ylimmässä kerroksessa.
Puolustuksen mukaan vuosina 2017 ja 2018 käytössä ollut mittauspiste siis ylikorostaa melua verrattuna todelliseen julkisivuun asuinkorkeudessa, jossa mittausten tulisi säädösten mukaan tapahtua. Puolustuksen mukaan väitettyjä melurajan ylityksiä ei asuinkorkeudessa ole tapahtunut.
Tällä perusteella vastaajat kiistävät syytteet.
Syyttäjä vaatii sakkorangaistusta
Syyttäjä vaatii festivaalin johtohenkilöille vähintään 10 000 euron sakkorangaistusta. Oikeudenkäynti kestää kaksi päivää ja jatkuu huomenna keskiviikkona.
Kaupunkikulttuuriin ja musiikkiin keskittyvää Flow-festivaalia ei järjestetty tänä vuonna koronaviruksen vuoksi. Vuonna 2019 Flow'ssa kävi kolmen päivän aikana yhteensä 83 000 kävijää.
Festivaali järjestetään Helsingin kantakaupungissa Suvilahden vanhalla voimalaitoksella. Vuodesta 2004 järjestetty festivaali on tarkoitus pitää taas ensi vuoden elokuussa.
Päivitetty syytteen ja kirjallisten vastausten pohjalta 27.10.2020 klo 11.00.
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä nostaa kolmella eurolla 30 päivän kausilipun hintaa. Päätös syntyi HSL:n hallituksen kokouksessa tänään tiistaina äänestyksen jälkeen.
Vasemmistoliiton, sosialidemokraattien ja vihreiden edustajat olisivat halunneet siirtää päätöksen tekemistä myöhemmäksi. Äänestyksen jälkeen tulos oli tasan 7–7, jolloin puheenjohtajan kanta ratkaisi.
– Teemme maltilliset korotukset ja päätös helpottaa sekä HSL:n että omistajakuntien tilannetta tänä vaikeana korona-aikana, sanoo kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajan Risto Rautava (kok.).
Hänen mukaansa myös ensi vuodesta on tulossa vaikea.
Kertalippujen hinnat säilyvät muutoin entisellään, mutta yli 70-vuotiaat menettävät ruuhka-aikojen ulkopuolisen alennuksen. Yli 70-vuotiaat ovat saaneet kertalipun puoleen hintaan kello 9–14 välillä.
Yli 70-vuotiaille annetaan jatkossa opiskelijoiden tavoin 45 prosentin alennus 30 päivän kausilipuista.
HSL kannattaa tarkastusmaksun nostoa nykyisestä 80 eurosta 100 euroon. Valtio päättää asiasta myöhemmin. Tarkastusmaksua on edellisen kerran korotettu vuonna 2007.
Vuoden voimassa oleva lippu halpenee: nykyisen 12 kuukauden lipun saa 11 kuukauden hinnalla, mutta jatkossa sen voi ostaa 10 kuukauden lipun hinnalla.
Kuntayhtymän taloutta pyritään paikkaamaan bussiliikenteen vuoroja harventamalla. Vuoroja karsitaan etenkin reiteiltä, jotka ovat päällekkäisiä raitiovaunuliikenteen kanssa.
Hintojen muutoksilla HSL:n arvioidaan saavan noin neljä miljoonaa euroa lisätuloja.
Ikäihmisiä muutos harmittaa
Ikäihmiset pitävät poistuvaa etuutta harmillisena.
– Tämä HSL:n ratkaisu on aivan päinvastoin mitä vanhusneuvosto Helsingissä ja muualla on esittänyt. Meillä on yhteinen pääkaupunkiseudun vanhusneuvostojen kanta, jossa on nimenomaan pyritty saamaan kunnon alennus ja kaikkina kellonaikoina myös näihin kertalippuihin, mutta ei näytä etenevän. Siellä on nyt kova linja HSL:n hallituksessa, sanoo Helsingin vanhusneuvoston jäsen Olli Salin Eläkeläiset ry:n Helsingin aluejärjestöstä.
Salinin mukaan päätös vaikeuttaa monien vanhusten liikkumista. Edestakainen matka maksaa jatkossa 5,60 euroa aiemman 2,80 euron sijaan. Pienissä tuloissa tuplaantuminen tuntuu monen eläkeläisen kukkarossa.
Korjaus 27.10. klo 13.32 Lisätty myös sosialidemokraatit siirrosta äänestäneisiin.
Voit keskustella aiheesta 28.10. kello 23:een saakka.
Syyskuun ensimmäisellä täydellä viikolla Suomi kohahti. Rauhallisen koronakesän jälkeen uutiset kertoivat kokonaisen jääkiekkojoukkueen tartunnasta Mikkelissä.
Mikkelin Jukureiden alle 20-vuotiaiden liigajoukkueessa ilmeni tartuntoja ja samalla selvisi, että myös HPK:n ja KooKoon pelaajat olivat altistuneet avausviikonlopun sarjaotteluissa perjantaina ja lauantaina.
Sunnuntaina useat Jukurinuoret saivat flunssaoireita. Maanantaiaamuna heistä viisi soitti alueen koronanumeroon ja kertoi oireistaan.
Siinä kohti onnellinen sattuma astui peliin. Essotella koronanumeroon vastaavia hoitajia on useita kymmeniä. Tällä kertaa Useamman kiekkoilijan soittamaan puheluun sattui vastaamaan sama henkilö, tartuntatautihoitaja Jukka Paavilainen.
– Ensin soitti yksi joukkueen pelaaja ja kohta toinen. Toisen jälkeen jo soitin meidän tartuntatautilääkärille, että kaksi samaan joukkueen pelaaja on saanut oireita. Kolmannen samanlaisen soiton jälkeen soitin uudelleen ja kysyin, että pitäisikö testata kaikki, Jukka Paavilainen muistelee.
Tartuntatautilääkäri, Essoten terveyspalveluiden johtaja Santeri Seppälä laittoi ison vaihteen päälle. Kaikki joukkueen jäsenet kutsuttiin pikatesteihin. Vielä saman päivän aikana paljastui useita koronatartuntoja.
– Olemme siinä onnellisessa asemassa, että meillä on hyvin pikatestauskapasiteettia, Santeri Seppälä kertoo.
Lähes koko U20 -joukkue valmentajineen ja huoltajineen sai koronatartunnan. Tartuntaketju käsitti lopulta 36 tartuntaa.
Hälytyskello soi, kun kolme saman joukkueen pelaajaa linjoilla
Santeri Seppälän mukaan ratkaisevaa tartuntojen tukahduttamisessa oli,. että jo kolmen soiton jälkeen tehtiin nopea päätös pikatestauksesta, jäljityksestä ja karanteenista.
– Ilman Jukan hälytyskelloja olisi testituloksia odotettu jopa kaksi päivää. Silloin kymmeniä tartunnan saaneita nuoria olisi liikkunut kouluissa, kaupungilla ja harrastuksissa altistamassa ihmisiä, Santeri Seppälä kertoo.
Jukka Paavilainen ei halua sankarin viittaa, vaikka hänen nopean toimintansa ansiosta viruksen leviämistä saatiin merkittävästi rajattua.
– Meillä on hyvä ja osaava jäljitystiimi, jossa tämä olisi voinut osua kenen tahansa kohdalle, Paavilainen alleviivaa.
Myös Jukureiden liigajoukkue asetettiin karanteeniin ja testattiin, sillä viisi nuorten pelaaja osallistui maanantaina sen harjoituksiin. Liigajoukkueesta ei tartuntoja löytynyt
Nuorten joukkue oli viikonloppuna pelannut Kouvolassa ja Hämeenlinnassa. Kouvolassa raportoitiin myöhemmin 11 ja Hämeenlinnasta 16 tartuntaa. Ainakin osa niistä kuului samaan Mikkelin tartuntaryppääseen.
Esa Huuhko / Yle
Tiimit viritetty äärimmilleen
Lähes samaan aikaan Mikkelissä paljastui toinen koronatartuntojen rypäs. Siinä kyse oli opiskelijaryhmästä, josta lähtenyt tartuntaketju ulottui myös tunnettuun Tahkon tapaukseen. Myös sen tukahduttaminen onnistui Mikkelissä varsin hyvin.
– Voi sanoa, että olemme onnistuneet jopa hämmentävän hyvin pysäyttämään viruksen leviäminen, vaikka on välillä noustu korkeisiinkin tartuntalukuihin. Ei ainoastaan hidastamaan, Santeri Seppälä myöntää.
Onnistumisten taustalla on tehokas testaa, jäljitä, eristä -strategia, jota Mikkelissä on noudatettu tunnollisesti. Oppia on otettu kotimaan lisäksi myös Etelä-Koreasta.
– Saimme sieltä hyviä vinkkejä siitä, miten tiimit kannattaa virittää nopeasti äärimmilleen ja miten paljon resursseja se vaatii, Seppälä kertoo.
Myös Terveyden ja hyvinvointilaitoksen THL:n johtaja Mika Salminen sanoo, että nopealla toiminnalla on onnistuttu pysäyttämään pandemian leviäminen yllättävänkin.
– Kaikissa tapauksissa on ratkaisevaa ollut se, että on riittävän nopeasti reagoitu, toimittu päättäväisesti ja tehty vähän laajemminkin toimenpiteitä. Vaikka joskus on tullut vähän kritiikkiäkin, linja on toiminut.
Myös viruksen kouriin joutuneessa Vaasassa sama taktiikka tuntuu purevan.
– Täytyy koputtaa puuta, mutta näyttää ainakin toistaiseksi siltä, että tapausmäärät ovat laskeneet sielläkin roimasti.
Santeri Seppälän mukaan koronapandemian hoidossa on tärkeää ollut se, että Mikkelin seudulla perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut on koottu samaan organisaatioon.
– Entisellä toimintamallilla, jossa kunnat vastasivat perusterveydenhuollosta ja toimijoita oli paljon, näin nopea toiminta ei onnistuisi. Nyt meillä on koko aluetta palveleva tehokas jäljitystiimi, jolla toiminta saadaan käyntiin välittömästä vaikka keskellä yötä, Seppälä sanoo.
Erään tartunnan saaneen liikkeitä on kartoitettu fläppitaululle.Esa Huuhko / Yle
Yksi voi tartuttaa sata, toinen ei edes puolisoaan
Yksi koronan tuomista kokemuksista on se, että osa viruksen kantajista tartuttaa helposti, toinen ei juuri lainkaan.
– Meilläkin on ollut supertartuttajia, jotka voivat tartuttaa jopa sata ihmistä. Joku toinen ei välttämättä tartuta edes vieressä nukkuvaa puolisoaan, Santeri Seppälä kertoo.
Myös tartuntatautihoitajien ammattitaito on kokemuksen myötä kasvanut. Useiden kymmenien jäljittäjien sijasta tehokkaimmaksi on havaittu muutaman kokeneen tartuntatautihoitajan pieni yksikkö.
– Se on salapoliisityötä saada tartunnan saanut muistamaan, ketä hän on tavannut ja missä on käynyt. Ensin soittaa lääkäri, sitten hoitaja ensimmäisen, toisen ja joskus kolmannenkin kerran. Jopa kolmansien soittojenkin perusteella on löydetty tartuntoja.
Altistuneiden tavoittaminen ja jututtaminen ei aina suju helpoimman kautta. Moni ei vastaa tuntemattomaan numeroon ja vielä harvempi suostuu antamaan tietojaan puhelimessa.
– Kaikki mahdolliset keinot pitää olla käytössä. Kaikkia en viitsi edes sanoa, mutta laillisia ne toki ovat. On ihan ymmärrettävää, etteivät kaikki haluaa antaa puhelimessa tietojaan, sillä huijauksia on ollut niin paljon, tartuntatautihoitaja Heidi Nikkinen sanoo.
Nikkinen on sairaanhoitaja, joka liittyi jäljitystiimiin alkusyksyllä.
– Paljon tässä saa selitellä, mutta ehkä siitäkin on apua, että Mikkeli on kuitenkin aika pieni paikka, jossa ihmiset tuntevat toisensa. Hoitaja saa välillä käyttää myös vapaa ajan kontaktejaan.
Värikkäässä näkymässä on kaksi hellaa, ja niiden keskellä on kolme fantasiahahmoa. Helloilla pitäisi kokkailla mahdollisimman nopeasti ruokaa näille hahmoille, heidän toiveidensa mukaan. Kolmiulotteisuus loistaa poissaolollaan, ja grafiikan isokokoiset pikselit erottuvat selvästi. Taustalla vinkuu muistoja menneistä herättävä pelimusiikki ohuine ja terävine soundeineen, niin kuin se olisi soitettu lelusyntikoilla.
Tällaiselta näyttää ja kuulostaa Samuli Jääskeläisen kooltaan 16-bittinen Double Cooked -kaksinpeli, joka on tehty pelattavaksi korealaisen yhtiön Segan 1990-luvun taitteen Mega Drive -konsolilla. Peli on esillä myös Tampereen Pelimuseossa.
– Minulla on pelinkehittäjän tausta, ja jossakin vaiheessa modernin raudan, virtuaalitodellisuuden ja tietokonepelien kehityssuunta alkoi kyllästyttää. Ryhdyin etsimään uusia haasteita. Retropelimaailma vei mukanaan, yli sata erilaista peliä tähän mennessä tehnyt Jääskeläinen toteaa.
Samuli Jääskeläinen pelaamassa suunnittelemaansa Double Cooked -peliäJussi Mankkinen / Yle Double Cookedia pelataan Segan 1990-luvun taitteen Mega Drive -konsolilla. Jussi Mankkinen / Yle
Rajoitteet lisäävät luovuutta
Retropeleillä tarkoitetaan uusia pelejä, jotka tehdään muistuttamaan vanhoja, ensimmäisiin tietokonepeleihin kuuluneita pelejä. Ne kiinnostavat Suomessakin yhä useampaa, ja Samuli Jääskeläinen oli äskettäin vetämässä Assembly-tietokonefestivaalilla työpajaa, jossa tehtiin Game Boy -käsikonsolilla pelattava retropeli. Nintendon Game Boy julkaistiin 1990-luvun taitteessa, ja sen tunnetuimpiin peleihin kuuluvat muun muassa Tetris, Donkey Kong ja Pokémon-sarja.
– Valitsin Game Boyn, koska se on monelle tuttu alusta. Lisäksi se on niin rajoittunut, että sillä on helppoa tehdä peli parissakin tunnissa, Jääskeläinen kertoo.
Jääskeläisen mukaan retropeliä voi lähteä tekemään kahdella tavalla. Yksi mahdollisuus on etsiä Game Boy -studion tai kooltaan kahdeksanbittisen Nintendon kaltainen yksinkertainen työkalu, joka ei vaadi minkäänlaista ohjelmointiosaamista. Toinen tapa on lähteä koodaamaan.
Vanhoissa konsoleissa on runsaasti erilaisia tekemiseen liittyviä rajoituksia. Esimerkiksi Game Boyssa on vain neljä äänikanavaa. Kustakin saa ulos vain tietynlaista ääntä. Ristiriitaista kyllä, Samuli Jääskeläisen mukaan tällaiset rajoitukset voivat ruokkia luovuutta.
– Kun teet nykyisin tietokone- tai mobiilipelejä, käytössä on niin paljon tehoja ja vaihtoehtoja, että toisinaan joutuu pohtimaan, mitä ja miten oikeastaan lähtisi tekemään. Vanhempien konsoleiden kohdalla tilanne on päinvastainen: on lähdettävä liikkeelle rajoituksista. Se kehittää luovuutta.
Retropelisuunnittelussa Jääskeläinen pyrkii aitouteen.
– Haluan, että pelit näyttävät hyvältä oikeilla laitteilla pelattuna. Minulla on aina mahdollisuus laittaa peli pyörimään esimerkiksi vanhalla kuvaputkitelevisiolla, jolloin grafiikatkin näyttävät autenttisilta.
Jari Miranda ja Samuli Jääskeläinen retropelien lumoissa Peliproggis-kahvilassa.Jussi Mankkinen / Yle Retrokonsoleita ja -pelejä.Jussi Mankkinen / Yle
Retroilu auttaa ymmärtämään pelimaailmaa
Retropeliharrastuksen- ja tekemisen huipulla on tällä hetkellä Ranska, jossa lajityypillä on pitkät perinteet ja josta löytyy useita vilkkaita alan foorumeja. Maailmalla tehdään myös retrokonsoleita, joiden pohjana voi olla esimerkiksi Arduino-ohjelmointiympäristö.
Samuli Jääskeläisen mukaan retropelien analogisuus ja rosoisuus auttaa ymmärtämään koko genreä paremmin – tällaisten pelien olemus kun aukeaa helpommin kuin nykypelien.
– Jos otetaan esimerkiksi nykyaikainen PlayStation-peli, siitä on huomattavasti hankalampi repiä tasoja päältä pois ja hahmottaa, kuinka se on rakennettu. Retropelien kohdalla joutuu kiinnittämään huomiota myös pelien historiaan: mistä pelit ovat tulleet ja mihin suuntaan ne mahdollisesti ovat menossa.
Samuli Jääskeläisen mukaan retropelien tekeminen on kasvava trendi niin Suomessa kuin maailmallakin.
– Kickstarter-joukkorahoituspalvelussa on paljon pieniä projekteja, joissa ihmiset ovat tehneet omalla ajallaan pelin valmiiksi. Tämän jälkeen haetaan rahoitusta, jotta peliä voidaan jakaa ympäri maailman.
1980-luvun 8-bittinen kotikäyttöön tarkoitettu Vectrex-konsoli, joka näyttää vektorigrafiikkaa.Jussi Mankkinen / Yle Päänsärkyä aiheuttanut Virtual Boy oli epäonnistunut konsolikokeilu.Jussi Mankkinen / Yle
Kahvilasta löytyy epäonnistunut konsolikokeilu
Retropelien kasvavasta suosiosta kertoo sekin, että Helsingin Punavuoreen avattiin äskettäin Samuli Jääskeläisen ja Jari Mirandan Peliproggis-kahvila, jossa maksua vastaan voi pelata enemmän tai vähemmän vanhoja pelejä aidoilla vanhoilla laitteilla.
Peliproggis-kahvilassa voi havaita, että aidoilla vanhoilla peleillä ja niiden retroversioilla on kahdenlaista yleisöä: niitä, jotka ovat kasvaneet tällaisten pelien maailmassa ja niitä uusia sukupolvia, joille retroilu avaa uusia maailmoja.
– Retropelin pelaaminen on rajattu kokemus, joka ei lähde rönsyilemään tyyliin next, next, next. Minulle on myös tärkeää, että tällaisina vaikeina aikoina, jolloin palveluita ja paikkoja suljetaan, syntyy uutta ja merkityksellistä tekemistä, kahvilan perustaja Jari Miranda toteaa.
Kahvilan viihdetarjonta peleineen ja laitteistoineen on kuratoitu eli kerätty yhteen harkitusti.
– Nykyään vallalla on Netflix-ilmiö: valintoja löytyy liikaa. Kuratointi antaa ihmisille mahdollisuuden keskittyä tässä kaikenkattavassa vilinässä johonkin tiettyyn asiaan, Miranda sanoo.
Peliproggiksesta löytyy 1990-luvun klassisia konsoleita Playstation 1:n ja Nintendo 64:n tapaan. Kahvilan harvinaisuuksiin kuuluu vuonna 1982 julkaistu Vectrex-pelikonsoli, joka nimensä mukaisesti käyttää alkeellista vektorigrafiikkaa eikä pikseleitä.
Toinen erikoisuus on Nintendon ehkäpä epäonnistunein konsolikokeilu, 1990-luvun puolivälissä julkaistu Virtual Boy. Se tarjosi pelaajille ensimmäisiä näkymiä virtuaalitodellisuuteen. Konsolilla pystyi kuitenkin pelaamaan vain punamustia pelejä, ja se aiheutti monelle käyttäjälleen päänsärkyä. Virtual Boy katosi markkinoilta yhtä nopeasti kuin oli sinne tullutkin. Nykyisin siitä kuitenkin maksetaan maltaita.
Korjaus 27.10. klo 9:25: Korjattu toisen haastateltavan nimi.
Merivoimien entinen esikuntapäällikkö on tuomittu sakkoihin neljästä tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta. Helsingin hovioikeuden tuomion mukaan lippueamiraali Timo Hirvonen teki esteellisenä päätöksiä, jotka koskivat hänen läheisiään. Tapahtumat ajoittuvat vuosiin 2016–2018.Tuottamuksellisuus tarkoittaa, että teko on tehty huolimattomuudesta.
Hovioikeus langetti Hirvoselle kurinpitorangaistuksen sijasta 20 päiväsakkoa. Hänen tuloillaan sakkosumma on 2 200 euroa.
Hirvosen sotilasarvon takia asia käsiteltiin hovioikeudessa ensimmäisenä oikeusasteena käräjäoikeuden sijaan.
Hovioikeuden mukaan Hirvonen oli esteellinen, kun hän rannikkolaivaston komentajana toimiessaan hyväksyi oman poikansa palkankorotuksen helmikuussa 2016. Hirvonen hyväksyi tuolloin esityksen kantahenkilökunnan henkilökohtaisista palkanosaprosenteista. Esitys koski useita henkilöitä, muiden muassa Hirvosen samassa joukko-osastossa palvellutta poikaa. Pojan palkka nousi hyväksymisen myötä.
Lisäksi Hirvonen hyväksyi Merivoimien esikuntapäällikkönä syyskuussa 2016 vaimonsa siskon miehen nimityksen Merivoimien esikunnan kanslian osastopäälliköksi. Vuonna 2018 Hirvonen kävi tämän kanssa kehityskeskustelun ja teki palkkausta koskevan suoritusarvioinnin. Hirvonen myös esitti miehelle Vapaudenristin kunniamerkkiä, jota ei kuitenkaan myönnetty.
Hovioikeus: mikään teoista ei ollut vähäinen
Hovioikeuden mukaan Hirvonen toimi huolimattomuuttaan palvelusvelvollisuutensa vastaisesti osallistuessaan asioiden käsittelyyn esteellisenä.
Hovioikeus katsoi, ettei mikään neljästä teosta ollut kokonaisuutena arvostellen vähäinen, kun otetaan huomioon Hirvosen asema ja tehtävä korkea-arvoisena upseerina sekä toiminnan vaikutus puolustusvoimien asianmukaiseen toimintaan, päätöksenteon puolueettomuuteen ja niitä kohtaan tunnettavaan luottamukseen.
Hirvosen puolustus nosti oikeudenkäynnissä esiin sen, että Pääesikunnan oikeudellinen osasto antoi vasta joulukuussa 2019 – Hirvosen esitutkinnan aikana – käskyn hallintolain esteellisyyssäännösten huomioon ottamisesta virkamiehen toiminnassa.
STT:n tietojen mukaan Hirvosta ei marraskuussa 2018 valittu Merivoimien komentajaksi esteellisyysepäilyn takia.
Lapin huskyfarmeilla ahertavia rekikoiria uhkaava toimettomuus ja jopa pelot koirien massalopettamisista ovat herättäneet suomalaisissa ennennäkemättömän auttamisen halun. Koirille luvattuja ruokalahjoituksia on jo kymmeniä tonneja ja kampanjointi on laajenemassa Suomen rajojen ulkopuolellekin.
Kansainvälisille markkinoille tähtäävän kampanjan takana ovat oululaiset stand up -koomikko Jean-Eric 'Zaani' Chaumentin ja yrittäjä Ville Wallenius. Tällä hetkellä kaksikon perustama yhdistys odottaa vielä varainkeruulupaa, mutta tavoitteet on asetettu korkealle.
– Ihan vaatimattomat 8–10 miljoonaa euroa. Meitä hymyilyttää nyt, mutta se on oikeasti se avun tarve. Toivotaan, että ihmiset tajuavat että tilanne on aika vakava, sanoo taiteilijanimellä Zaani tunnettu Chaumentin.
Sekä stand up -koomikko Zaanilla (oik.) että yrittäjä Ville Walleniuksella on kokemusta työskentelystä Lapin matkailun parissa. Koiria uhkaava ahdinko sai kaksikon yhdistämään voimansa hyväntekeväisyyskampanjan merkeissä.Antti Ullakko / Yle
Walleniuksen mukaan tarkoituksena ei ole lahjoittaa suoraan rahaa, vaan järjestää lahjoitusten avulla koiravaljakoille töitä. Yksi keino voisi olla esimerkiksi safarilahjakorttien hankkiminen.
– Tuetaan rekikoirayrittäjiä ja nimenomaan niitä, joiden liiketoiminta perustuu huskysafareihin ostamalla heiltä safareita tai sitten ruoka-avun kautta. Katsotaan, mistä se paras keino löytyy, Wallenius kertoo.
Pitkän linjan koiravaljakkoyrittäjä Aki Holck on tyytyväinen, että yrittäjiä tuetaan vaikeassa tilanteessa.
– Totta kai olen kiitollinen kaikille, jotka lähtevät auttamaan Lapin matkailua ja koiravaljakkoyrittäjiä. Tämä on minusta tosi hieno idea.
Aki Holckin rekikoira Vilkas ei pohdi tulevaisuutta ja talven työttömyyttä. Koirille olisi kuitenkin tärkeää päästä tekemään sitä, mihin ne on kasvatettu ja treenattu, vetämään valjakkoa.Raimo Torikka / Yle
Merkkejä joukkolopettamisista ei ole
Talvisesongin aikana Lapissa on normaalisti arviolta ainakin 5000–7000 rekikoiraa.
Koronan pysäyttäessä kevättalven matkailukauden myös rekikoirayritykset jäivät pyörimään tyhjäkäynnillä. Kesän ja syksyn ajan koiravaljakkoyrittäjät ovat odottaneet koronarajoitusten poistumista kuumeisesti.
Pahimpien julkisuudessa esitettyjen uhkakuvien (siirryt toiseen palveluun) mukaan uhkana on ollut jopa koirien lopettaminen jos yrityksen toiminta on vaakalaudalla, eikä koirien ylläpitoon riitä varoja.
Valjakkokoirat Eero ja Bedra katselevat tarhastaan vieraita. Valvontaeläinlääkärien mukaan Lapissa ei toistaiseksi ole havaittu merkkejä rekikoirien laiminlyömisestä tai lopettamisista.Raimo Torikka / Yle
Lapin valvontaeläinlääkäreiden mukaan vielä ei tosin ole tavattu asioita, jotka viittaisivat hoidon laiminlyönteihin missään osassa Lappia.
Inarin kunnaneläinlääkärin Marja Pedersenin mukaan tiedossa ei ole myöskään koirien joukkolopetuksia, vaikka koiratarhojen tiukka tilanne on tiedossa.
– Ahdingossa tarhat ovat, sen olen ymmärtänyt heidän puheistaan, kertoo Marja Pedersen.
Itsekin Lapissa matkailutyötä tehneenä Zaanin huoli koirien puolesta heräsi juuri lopettamispuheista.
– Nyt puhutaan avuttomista eläimistä, jotka eivät voi itse mennä mihinkään työkkäriin. Me haluamme pelastaa koirat, ja sitä kautta ne yritykset.
Kymmenien tonnien ruokalahjoituksia
Myös useat yritykset ovat ryhtyneet auttamaan valjakkokoiria. Esimerkiksi moni koiranruokavalmistaja on luvannut lähettää rekikoirille ruokaa ja lahjoitusten yhteismäärä nousee jo kymmeniin tuhansiin kiloihin.
Sinisilmäinen Vilkas on rovaniemeläisen rekikoirayrittäjä Aki Holckin parhaita koiria. Holckilla on yhteensä 250 koiraa Ylläksellä ja Rovaniemellä.Raimo Torikka / Yle
Aki Holck ei ole lähtenyt mukaan kummikampanjoihin. Hän kannustaa ihmisiä mieluummin vaikkapa ostamaan lahjakortteja, joiden avulla koirat ja niitä hoitavat ja treenaavat ihmiset saisivat pitää työnsä.
– Haluan mieluummin pitää koirat siinä työssä, mitä varten ne ovatkin. Koirat ovat leimautuneet omaan reviiriinsä ja tarvitsevat laumaa ja tuttuja hoitajia, Holck sanoo.
Lapissa on kymmeniä koiravaljakkoyrittäjiä, joista osa on tullut vasta alalle. Heille tilanne on huomattavasti vaikeampi kuin kokeneelle yrittäjälle.
30 vuotta valjakkoyrittäjänä toiminut Holck uskoo pärjäävänsä talven yli, mutta tietää että tilanne ei ole helppo.
– Täytyy suhteuttaa menot eikä mitään investointeja, vain ylläpitoa ja koirien huoltoa. Tällä tavalla lähdetään tulevaan talveen. Totta kai koirat treenataan, se on ykkösasia kuitenkin.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 saakka.
