Kun nykyinen hallitus aloitti, sen tasa-arvolinjaukset saivat kiitosta kunnianhimoisuudestaan.

Hallitusohjelmassa jo pelkkä sana "tasa-arvo" mainitaan yli 70 kertaa, kun Juha Sipilän (kesk.) ohjelmassa mainintoja oli viisi.

Myös Sanna Marinin (sd.) hallituksen tapa määritellä tasa-arvo on kunnianhimoinen: kesäkuisen tasa-arvo-ohjelman perusta on intersektionaalisuus eli sukupuolen lisäksi huomioidaan esimerkiksi etninen tausta, seksuaalinen suuntautuminen ja ikä.

Pandemia voi kuitenkin rampauttaa hyvätkin hankkeet.

Translakiuudistusta valmisteleva työryhmä ei ole päässyt aloittamaan työtään, hallituksen esitys seksuaalirikoslainsäädännön uudistamisesta viivästyy ja lakiesitystä perhevapaauudistuksesta odotellaan edelleen.

Onko hallituksen tasa-arvotyö jäänyt koronan jalkoihin?

"Kriiseillä on tapana työntää tasa-arvotavoitteet syrjään"

Tutkijoiden mukaan hallitus on toistaiseksi osoittanut olevansa sitoutunut tasa-arvoon myös poikkeusoloissa.

– Tilanne saattaa kuitenkin muuttua, kun paine leikkauksiin ja sopeutuksiin kasvaa. Talous- ja muilla kriiseillä on tapana työntää tasa-arvotavoitteet syrjään. Niin kävi myös edellisen talouskriisin aikana, arvioi yliopistotutkija Anna Elomäki Tampereen yliopistosta.

Toinen kysymys on, miten hallitus onnistuu huomioimaan uudet, koronan tasa-arvolle asettamat haasteet.

– Koronakriisi on myös tasa-arvokriisi, Elomäki toteaa.

Poliisin saamat perheväkivaltahälytykset ovat lisääntyneet ainakin pandemian alkuvaiheessa, oppimiserot revenneet, naisvaltaisilla hoiva-aloilla on koettu suhteetonta kuormitusta
ja myös lomautukset ja irtisanomiset ovat kohdistuneet erityisesti kriisin alkuvaiheessa nuoriin ja naisiin.

Suomalaisen tasa-arvopolitiikan ongelma on, että aina perustetaan työryhmä selvittämään asioita. Sukupuolentutkimuksen professori Johanna Kantola

Tutkijoiden mukaan tasa-arvopolitiikassa vaikeinta on toteutus, oli pandemia tai ei.

– Suomalaisen tasa-arvopolitiikan ongelma on, että aina perustetaan työryhmä selvittämään asioita. Me tutkijat usein sanomme, että meillä on jo tietoa, nyt tarvitaan toimenpiteitä, toteaa Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen professori Johanna Kantola.

Kysyimme seitsemästä ministeriöstä, miten työn alla olevat tasa-arvouudistukset etenevät. Vastausten perusteella hyviä ideoita on paljon, mutta kieltämättä myös useampia työryhmiä on perustettu.

Käymme tässä jutussa läpi viisi keskeistä haastetta ja niiden valmisteilla olevia ratkaisuja.

1. Naisen euro on vieläkin vain 84 senttiä

Tasa-arvo-ohjelma alkaa sukupuolten välisen tasa-arvon klassikkoaiheella: naisten ja miesten palkkaerolla. Se on pienentynyt vain 3 prosenttiyksikköä 15 vuodessa.

Ilmiön syyt ovat tietysti moninaiset, ja yksi useimmin mainituista on miesten ja naisten keskittyminen eri aloille.

Joissakin tapauksissa naistyöntekijät kuitenkin saavat miehiä alemman palkan samasta tai samanarvoisesta työstä.

– Jos yksityisen sektorin työntekijä epäilee palkkasyrjintää, hänellä ei käytännössä ole tällä hetkellä oikeutta saada verrokin palkkatietoja työpaikalla. Julkisella sektorillahan palkat ovat julkisia, kertoo asiaa ministeriölle selvittänyt tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara.

– Palkkatietojen ylipäätään pitäisi olla organisaatiossa avoimempia. Se helpottaisi palkkasyrjinnän havaitsemista ja luultavasti parantaisi palkkatasa-arvoa työpaikoilla.

Nämä toimet on todettu tehottomiksi, mutta silti ei edes yritetä keksiä mitään uutta. Sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo

Sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo Turun yliopistosta pitää tätä toimenpidettä kunnianhimottomana.

– Nämä toimet on todettu tehottomiksi ja riittämättömiksi, mutta silti ei edes yritetä keksiä mitään uutta.

Lisää aiheesta:

Vuosi 2020, ja naiset saavat yhä pienempää palkkaa kuin miehet – miksi? Se johtuu ikivanhasta sopimuksesta, joka jätti pitkät jäljet

Palkkatasa-arvoon tähdännyt ohjelma kariutui – palkansaajat ja työnantajat erimielisiä oikeista keinoista

2. Tuhansien äitien ura on tyssännyt vauvaan

Suomessa synnytysikäiset naiset tekevät muita enemmän pätkätöitä. Alle 25-vuotiaista naisista määräaikainen sopimus on 47 prosentilla ja 25–34-vuotiaista 28 prosentilla.

Viime vuonna selvitettiin ensimmäistä kertaa lasten saamiseen liittyvää syrjintää.

Tulosten mukaan Suomessa on 11 000 alle 15-vuotiaan lapsen äitiä, joiden määräaikaista työsuhdetta ei jatkettu lapsen synnyttyä. Lisäksi 17 000 äitiä oli joutunut vaihtamaan työpaikkaa perhevapaalta palatessaan siksi, että työtehtävät olivat muuttuneet tai tilalle oli palkattu toinen henkilö.

Tasa-arvovaltuutettu Maarianvaara painottaa, että määräaikaisten sopimusten epääminen raskauden vuoksi on laitonta jo tällä hetkellä. Hän on ehdottanut ministeriölle, että syrjintäkielto kirjattaisiin tasa-arvolain lisäksi myös työsopimuslakiin, koska se tunnetaan paremmin.

– Palkansaajat ja työnantajat eivät välttämättä ole tietoisia siitä, millaisia oikeuksia ja velvoitteita heillä on.

Työnantajat ovat perinteisesti olleet tasa-arvouudistusten jarruna, ja tästä on merkkejä myös nyt. Yliopistotutkija Anna Elomäki

Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan, että sekä palkkaan että perheen perustamiseen liittyvää syrjintää puidaan työnantajien ja työntekijöiden edustajien kanssa.

– Työnantajat ovat perinteisesti olleet tasa-arvouudistusten jarruna, ja tästä on merkkejä myös nyt, kertoo Anna Elomäki Tampereen yliopistosta.

– Keväällä EK (Elinkeinoelämän Keskusliitto) torppasi kolmikantaista samapalkkaisuusohjelmaa käsittelevät neuvottelut.

Lisää aiheesta:

Palkkatasa-arvoon tähdännyt ohjelma kariutui - palkansaajat ja työnantajat erimielisiä oikeista keinoista

3. Suomessa oppimiserot ovat länsimaiden suurimpia

Vuoden 2019 PISA-tulosten vertailu osoittaa, että tyttöjen lukutaidon tulokset ovat huimasti parempia kuin poikien, ja Suomessa syntyneiden parempia kuin ulkomailla syntyneiden. Suomessa erot ovat suurempia kuin melkein missään muussa vertailun maassa.

Tilanteeseen halutaan puuttua muassa tasa-arvosuunnitelmilla, opettajien täydennyskoulutuksella sekä lisärahalla.

Ensinnäkin, koulujen lisäksi myös päiväkodeilla on jatkossa oltava tasa-arvosuunnitelma.

Kuitenkin tuoreiden selvitysten mukaan 40 prosentilla peruskouluista ei ole tällaista suunnitelmaa ollenkaan ja myös korkeakoulujen suunnitelmat välttelevät vaikeita aiheita. Esimerkiksi rasismista puhutaan vain harvoissa suunnitelmissa.

Jaossa on myös lisärahaa, jolla voidaan tukea erityisessä tarpeessa olevia kouluja ja oppilaita. Esimerkiksi esi- ja perusopetukseen jaetaan yhteensä 51 miljoonaa euroa. Sillä voisi karkeasti arvioiden palkata yhteensä 1 000 opettajaa vuodeksi.

Lisäksi opettajankoulutusta halutaan kehittää. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä kerrotaan, että opettajat ovat jo saaneet lisäkoulutusta muun muassa siitä, miten oppilaiden asuinalue, etninen tausta tai sukupuoli vaikuttaa opiskeluvalintoihin.

Tutkijaa nämä keinot eivät täysin vakuuta.

– Suomessa tasa-arvotyötä on tehty lähinnä lyhytkestoisina projekteina, täydennyskursseina ja selvityksinä. Ne eivät saa pidempiaikaisia muutoksia rakenteisiin: kun projekti loppuu, työkin loppuu, sanoo kasvatuksen ja koulutuksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon professori Kristiina Brunila.

Projektit, täydennyskurssit ja selvitykset eivät saa pidempiaikaisia muutoksia rakenteisiin. Kun projekti loppuu, työkin loppuu. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon professori Kristiina Brunila

Brunilan mielestä nämä hyvää tarkoittavat toimet muistuttavat siitä, ettei Suomessa vieläkään puhuta siitä, että koulutusjärjestelmämme uusintaa etuoikeuksia ja eriarvoisuutta.

– En tietenkään halua sanoa, etteivätkö kaikenlaiset lisäresurssit voi tuoda myös hyviä asioita.

– Mutta edes tuhat opettajaa, projektia, mallia, työkalua, työryhmää tai selvitystä ei auta, ellei henkilökunnalla ole tutkimuslähtöistä ymmärrystä havaita eriarvoisuutta ja välineitä puuttua siihen.

Edes tuhat opettajaa ei auta, ellei henkilökunnalla ole ymmärrystä havaita eriarvoisuutta ja välineitä puuttua siihen. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon professori Kristiina Brunila

Opettajankoulutuksen uudistus ei vielä vakuuta siitä, että luvassa olisi pysyviä ja riittävän perustavanlaatuisia muutoksia.

– Suomessa koulutuspolitiikka ja tasa-arvopolitiikka ovat olleet kuin kaksi eri maailmaa. Nyt pieniä yhtymäkohtia on alkanut syntyä, mutta edelleenkin tasa-arvotyötä vaivaa hektisyys ja reaktiivisuus, Brunila toteaa.

4. Vain puolet ulkomailla syntyneistä naisista käy töissä

Ulkomailla syntyneiden naisten työllisyys on matala heidän hyvästä kielitaidostaan ja korkeasta koulutuksestaan huolimatta.

Yksi mahdollinen selitys on, että heistä reilu kolmannes on työvoiman ulkopuolella. Tämän takia he ovat voineet jäädä ilman TE-toimistojen järjestämiä, työnhakijoille suunnattuja kielikoulutuksia ja työvalmennuksia, ja saattavat pudota kokonaan tuen ulkopuolelle.

Työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan, että suunnitelmissa on vahvistaa neuvontaa ja perheneuvontapalveluja kunnissa kotiäitien tavoittamiseksi sekä järjestää lastenhoitoa koulutusten ajaksi. Suunnitelmat liittyvät ensi helmikuussa eduskunnalle annettavaan selontekoon.

5. Suomi on EU:n väkivaltaisimpia maita naisille

Sukupuolittunutta väkivaltaa ja seksuaalista häirintää halutaan tällä hallituskaudella suitsia monin konstein.

Seksuaalirikoslakeja halutaan uudistaa niin, että rangaistukset tiukentuvat ja erityisesti alle 12-vuotiaat lapset ovat paremmin turvassa. Raiskauksen määritelmä aiotaan myös sitoa nykyistä selvemmin suostumukseen.

Hallituksen oli tarkoitus antaa esityksensä eduskunnalle ensi vuoden alussa, mutta uudistus viivästyy.

Myös lähestymiskiellon tehon lisäämiseen perustettu työryhmä pohtii parhaillaan, tarvitsevatko uhrit lisää turvalaitteita tai esimerkiksi lähestymiskieltoon asetetut sähköistä valvontaa.

Lue myös: Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan halutaan puuttua lujemmin – Oikeusministeriö: "Merkittävä ongelma Suomessa"

Maalittamisen vastaisten toimien tehostamista ja uhrin tukemista erityisesti poliisitoiminnassa taas pohtii sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkisen johtama työryhmä.

Maalittamisella tarkoitetaan yleensä häirintää, jolla yritetään vaikuttaa uhrin työnantajaan: siis esimerkiksi oikeuslaitokseen, mediataloon tai poliisiin.

– Viimeksi viime viikolla osallistuin kuntavaaleihin liittyvään tapahtumaan. Tilaisuudessa nuoret kertoivat, että moni nuori ei uskalla lähteä ehdokkaaksi kuntavaaleihin, sillä voi samalla asettaa itsensä tai lähipiirinsä häirinnän tai väkivallan uhan kohteeksi. Ilmiöllä on laajoja yhteiskunnallisia seurauksia, Mankkinen kuvaa.

Mikä on tasa-arvoinen tie ulos koronasta?

Tutkijat kiittelevät sitä, että hallitus pyrkii parhaillaan selvittämään koronakriisin vaikutuksia sukupuoliin.

– Tasa-arvopolitiikan "kohtalonkysymys" korona-aikana on, mitä näillä sukupuolivaikutusten arvioinneilla tehdään. Johtaako tieto koronan tasa-arvovaikutuksista politiikkaan, joka edistää tasa-arvoa, Hanna Ylöstalo kysyy.

Ylöstalon mukaan ainakaan ensi vuoden budjettiesityksessä niiden vaikutus ei juuri näy.

Hän huomauttaa, että ainakin EU:n elvytyksestä hyötyvät tutkimusten mukaan (pdf, kuvio 2) eniten miesvaltaiset alat, kuten rakennus, energia ja kuljetus. Samaan aikaan koronakriisi kuitenkin iski erityisen kovaa nimenomaan naisten suosimille sektoreille, kuten hoivatyöhön ja siivoukseen.

Myös Suomessa tehohoidossa työskennelleiden sairaanhoitajien "koronalisät" jäivät saamatta.

Korjaus 27.10. kello 10.02: Juttuun korjattiin tieto, että naisiin kohdistuvan väkivallan ei voida sanoa lisääntyneen pandemian aikana. Sen sijaan poliisille tulleiden perheväkivaltaa koskevien kotihälytysten määrä kasvoi pandemian alkuvaiheessa.

Korjaus 27.10 kello 10.49: Jutusta poistettu tieto, että samanpalkkaisuusneuvottelut eivät jatkuisi tällä hallituskaudella.

Aiheesta voi keskustella 28. lokakuuta kello 23 saakka.

UPM:n vertailukelpoinen liikevoitto putosi heinä-syyskuussa 215 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 342 miljoonasta eurosta.

Liikevaihto supistui 19 prosenttia 2,0 miljardiin euroon. Yhtiön mukaan liikevaihto putosi paino- ja kirjoituspaperitoimitusten sekä sellun ja paperin hintojen laskun vuoksi.

Toimitusjohtaja Jussi Pesonen arvioi tiedotteessa, että liiketoiminnot menestyivät tyydyttävästi covid-19-pandemian aiheuttamissa erittäin poikkeuksellisissa oloissa.

– Vuoden kolmannella neljänneksellä saavutimme paljon monella rintamalla: teimme tulosta, saimme aikaan kustannussäästöjä, merkittävät kasvuhankkeemme etenivät ja pystyimme huolehtimaan henkilöstömme terveydestä ja turvallisuudesta, Pesonen luettelee.

Heinä-syyskuun aikana ja sen jälkeen UPM on vienyt eteenpäin suunnitelmiaan kapasiteetin leikkaamisesta.

– Suljimme UPM Jyväskylän vaneritehtaan ja UPM Chapellen paperitehtaan Ranskassa. Päätös sulkea UPM Kaipolan paperitehdas tehtiin lokakuussa, ja myös Walesissa sijaitsevan UPM Shottonin paperitehtaan myymisestä ilmoitettiin, Pesonen kertoo.

Lisäksi liiketoiminnan tehostaminen on alkanut UPM Communications Paperin liiketoimintatiimeissä, Suomen sellutehtailla, UPM Tervasaaren tehtaalla, UPM Raflatacissa ja UPM Metsän organisaatiossa.

Toimenpiteiden on määrä tuoda vuositasolla yhteensä noin 130 miljoonan euron kustannussäästöt.

EVERETT, WASHINGTON Marko Liias, 39, avaa omakotitalonsa oven villasukat jalassa. Sataa tihuttaa.

– Tervetuloa Everettiin, Liias sanoo selvällä suomen kielellä.

Hän viittoilee oven pielessä olevaan koriin, joka on täynnä värikkäitä mummon kutomia sukkia. Niitä riittää myös vieraille. Suomalaisuus näkyy kaikkialla talossa, jossa on tietysti sauna.

Olohuoneen seinällä on valokuva Kalajoella syntyneistä vanhemmista. Isä muutti Yhdysvaltoihin vuosi ennen Liiaksen syntymää.

Liiaksen äiti oli muuttanut maahan 16-vuotiaana vanhempiensa kanssa.

– Vaikka vanhempani ovat siirtolaisia, olen pystynyt osoittamaan, että tällaiset tavalliset henkilöt voivat vaikuttaa asioihin, Liias kertoo Ylelle.

Hän sanoo tulevansa vaatimattomista oloista ja ymmärtävänsä sen vuoksi myös muita, jotka eivät synny kultalusikka suussa.

– Meidän on rakennettava yhteiskunta, jossa jokaisella on mahdollisuus saavuttaa turvattu toimeentulo vanhempieni tavoin.

Liias on ollut mukana vaikuttamassa kouluajoista lähtien. Yliopistossa hän opiskeli kansainvälistä politiikkaa. Muhkeapartainen mies valittiin kaupunginvaltuustoon 24-vuotiaana, ja hän sai sen jälkeen mahdollisuuden päästä osavaltion edustajainhuoneeseen.

Liias on urallaan suojellut metsiä rakennushankkeilta, suunnitellut pölyttäjäohjelman ja laajentanut metro- ja paikallisjunaliikennettä.

– Jos politiikkaa haluaa harrastaa tehtäväksi tai työksi, kyllä se minusta pitää tapahtua yhteiskunnan parantamisen näkökulmasta. On ollut mukavaa yrittää tehdä tavallisen ihmisen elämästä parempaa täällä meidän osavaltiossa, Liias sanoo.

Liias on toiminut senaattorina Washingtonin osavaltion parlamentin ylähuoneessa vuodesta 2014 lähtien. Nyt hän pyrkii osavaltionsa varakuvernööriksi marraskuun 3. päivän vaaleissa.

Presidentin ja Yhdysvaltain kongressiedustajien lisäksi vaaleissa äänestetään lukuisista paikallisista viroista, kuvernööreistä ja lakiehdotuksista osavaltiosta riippuen.

Nuoret äänestäjät avainasemassa

Kahdesta demokraattiehdokkaasta Liias on nuorempi ja edistyksellisempi. Vastaehdokas, eläköityvä kongressiedustaja Denny Heck, 68, on kuitenkin tunnetumpi.

– Vastustaja on konservatiivisempi, eikä halua tehdä suuria muutoksia. Hänellä on myös rikkaita kavereita, jotka ovat auttaneet. Minulla ei ole rikkaita kavereita, mutta tuhansia ystäviä, jotka ovat lahjoittaneet pienempiä määriä, Liias sanoo.

– Olemme keränneet nyt noin 300 000 dollaria ja lisää on tulossa vaaleihin asti, Liias jatkaa.

Liiasta tukevat lähes kaikki demokraatit osavaltion senaatissa, ja hänen takanaan on myös nykyinen varakuvernööri Cyrus Habib.

Mukilteon kaupunginjohtaja Jennifer Gregerson on tuntenut Liiaksen kouluajoista lähtien.

– Hänellä on arvot kohdallaan, ja tiedän, että hän tulee tekemään hyvää työtä tällä osavaltion hallinnon tasolla. Hän on todella valmistautunut tehtävään, sanoo Gregerson Ylelle.

Liias uskoo, että vaali ratkeaa sukupolvien väliseen eroon.

– Meillä on oikein väkevä kampanja menossa. Tekstaamme, soitamme ja otamme somen kautta yhteyttä nuoriin äänestäjiin. Koronakriisin takia koko vaalikampanja on hoidettu virtuaalisesti, Liias kertoo.

Nuorten merkitys korostuu myös presidentinvaaleissa. Liias kuuluu itsekin milleniaaleihin, jotka ovat suurin äänestäjäryhmä Yhdysvalloissa.

– Aiemmin nuorista äänestäjistä noin kolmasosa osallistui presidentinvaaleihin. Nyt yli puolet on osallistumassa, ehkä enemmänkin.

Ennakkoäänestysprosentti on ollut huikea, eivätkä tuntien jonot vähennä intoa. Moni pitää näitä vaaleja elämänsä tärkeimpinä.

– Amerikan kansa ymmärtää presidentti Trumpin valheet ja käyttäytymisen paremmin kuin neljä vuotta sitten. Gallupien valossa ja ennakkoäänestämisen näkökulmasta näyttää, että Joe Biden tulee meidän seuraavaksi presidentiksi, ennustaa Liias.

Tasa-arvo keskeinen kampanjateema

Marko Liiaksella on suomalaisittain hyvin tuttuja ajatuksia. Niihin kuuluvat ilmastonmuutos ja koronakriisi. Liias haluaa käyttää varakuvernöörin asemaa myös terveydenhuollon ja koulutusjärjestelmän uudistamiseksi.

– Olemme menossa Pohjoismaiden suuntaan niin, että kaikki pääsevät terveydenhuollon piiriin. Ilmainen yliopisto kuuluu myös ajamiini asioihin, ja se on tulossa osavaltion asukkaille, Liias sanoo.

Rennosti puhuva senaattori sanoo, että verotus on päälaellaan Washingtonin osavaltiossa. Hän yrittää muuttaa terveydenhuoltolakia ja verojärjestelmää yhtäaikaisesti.

– Pienituloinen voi maksaa 15 prosenttia osavaltiolle ja kaupungille, kun Microsoftin omistaja Bill Gates maksaa prosentin. Pyydetään suurituloisilta enemmän ja sillä maksetaan tämä terveydenhoitolain uudistus, järkeilee Liias.

Yksi suurimmista teemoista on kuitenkin tasa-arvon saaminen seksuaali – ja sukupuolivähemmistöille. Seattlessa on maan kuudenneksi suurin sateenkaariyhteisö.

– Tämä teema nousi suuremmaksi kuin missään aikaisemmassa kampanjassani. Olen saanut valtavasti tukea sateenkaariyhteisöltä, joka on auttanut minua varojenkeruussa.

Seksuaali– tai sukupuolivähemmistöön kuuluu arviolta 5–10 prosenttia amerikkalaisista. Virkamiehistä kuitenkin vain 0,1 prosenttia identifioituu sateenkaariyhteisöön.

– Jos voitan, olisin osavaltion ensimmäinen avoimesti homoseksuaali varakuvernööri, joka on yksi osavaltion korkeimmista viroista. Tämä on valtava mahdollisuus, mutta vielä tärkeämpää on taata kaikille tasa-arvoinen kohtelu, Liias selittää.

Hän vakuuttaa olevansa valmis virkaan.

– Se on tärkeä tehtävä. Jos kuvernööri lähtee päiväksi tai kokonaan pois virasta, varakuvernöörin pitää ottaa hänen tehtävät vastaan. Minulla on yli 12 vuoden kokemus osavaltion politiikasta, tunnen kaikki pelurit ja tiedän isot asiat, Liias sanoo.

Varakuvernöörin asema on kuitenkin vain yksi etappi Liiaksen poliittisella uralla.

– Unelmien työpaikka olisi päästä Yhdysvaltain suurlähettilääksi Suomeen. Voisin sitten liittää tämän suomalaisen perintöni ja poliittisen urani Amerikassa yhteen, haaveilee Liias.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka.

Japanin ikääntyvään väestöön liittyvä kriisi on syventynyt koronapandemian aikana, kertoo uutistoimisto Reuters.

Tänä vuonna yhä harvempi japanilainen on tullut raskaaksi tai solminut avioliiton. Uutistoimiston mukaan vastikään julkaistut viralliset tilastot osoittavat, että huhti-kesäkuussa raskaana olevia naisia oli 11,4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Myös avioliittoja solmittiin tuona ajankohtana 36,9 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Romahdus avioliittojen solmimisessa on merkittävää, sillä Japanissa lapset syntyvät harvoin avioliiton ulkopuolelle.

– Luulen, että koronaviruksen leviäminen on saanut monet huolestumaan raskaaksi tulemisesta, synnyttämisestä ja lasten kasvattamisesta, Japanin syntyvyysasioista vastaava ministeri Tetsushi Sakamoto arvioi viime viikolla.

Dai-ichi Life Research -instituutin taloustieteilijä Hideo Kumano pitää pandemian aiheuttamaa muutosta huolestuttavana.

– Tämä on todella vakavaa, sillä negatiiviset vaikutukset voivat säilyä pitkään. Taloudellinen laskusuhdanne voi johtaa väheneviin avioliittoihin ja sen kautta vähenevään syntyvyyteen, Hideo Kumano luonnehtii Reutersin mukaan.

Porkkanana avustus vastanaineille

Japanin yhteiskunta on maailman ikääntynein, mikä on riski maan taloudelliselle kasvulle ja valtion taloudelle. Arvioiden mukaan 35 prosenttia Japanin väestöstä on yli 65-vuotiaita vuoteen 2050 mennessä. Maassa on tällä hetkellä noin 126 miljoonaa asukasta.

Alhaiset syntyvyysluvut ovat huolestuttaneet maata jo pitkään. Aiempi pääministeri Shinzo Abe on luonnehtinut tilannetta "kansalliseksi kriisiksi".

Vuonna 2019 synnytysten määrä väheni 5,8 prosentilla. Vauvoja syntyi vain 865 000, mikä on pienin vuosittainen luku koskaan. Japanin lastentautien järjestö on varoittanut, että pandemian vaikutukset syntyvyyden laskuun voivat yltää jopa kymmenen vuoden päähän.

Päättäjät ovat yrittäneet ottaa käyttöön kaikki mahdolliset keinot kannustaakseen japanilaisia lisääntymään.

Ensi vuoden huhtikuusta alkaen vastanainut pari voi saada 600 000 jenin eli noin 4840 euron avustuksen avioliittonsa alkutaipaleella. Rahaa jaetaan kunnissa, jotka ovat hallinnon vastanaineita tukevassa ohjelmassa.

Summalla on tarkoitus maksaa esimerkiksi vuokria. Avustuksesta kertoi syyskuussa muun muassa Japan Times -lehti.

Lisäksi japanilaisille kustannetaan esimerkiksi hedelmällisyyshoitoja ja sairausvakuutuksia, kertoo Reuters.

Talouskasvusta ennustetaan hidasta

Pandemian mukanaan tuoma epävarmuus on siis saanut japanilaiset entisestään epäröimään lasten hankkimista. Ikääntyvä väestö puolestaan vaikuttaa taloudellisiin näkymiin sekä jo nyt että tulevaisuudessa.

Kansainvälisen valuuttarahaston ennusteen mukaan Japanin talous kohenee ensi vuonna vain 2,3 prosentilla, vaikka maailmanlaajuisesti talouden odotetaan kasvavan 5,2 prosentilla.

Taloustieteilijä Kumanon mukaan syntyvyyden lasku on merkittävä syy Japania koskevaan heikkoon ennustukseen.

Taloustieteilijät ovat arvioineet, että Japanin talous saattaa päästä pandemiaa edeltävälle tasolle vasta vuonna 2024.

Miten korona on vaikuttanut perheen perustamiseen liittyviin suunnitelmiin? Miten lapsesta haaveilevia voitaisiin paremmin tukea korona-aikana? Voit keskustella aiheesta 28.10. klo 23 asti.

Aiheesta aiemmin:

Isyyslomahaaveesta on pelottavaa kertoa pomolle – Naoyuki Katsuma uskaltautui, ja nyt Japanissa harvinainen koti-isyys vie kaikki voimat

Japanilaisnuoret lakkasivat harrastamasta seksiä – Nyt kunnat järjestävät sokkotreffejä, koska maa tarvitsee kipeästi lisää vauvoja

Yhä useampi japanilainen kolmekymppinen ei ole koskaan harrastanut heteroseksiä

"Ne, jotka eivät synnytä, ovat ongelma" – japanilaisministeri sohaisi mehiläispesään syyttäessään lapsettomia naisia väestön ikääntymisestä

Vanhustenhoito on järjestetty Kymenlaaksossa liian raskaasti muuhun Suomeen verrattuna. Kymsoten mukaan sillä on muuhun maahan verrattuna liikaa tehostetun palveluasumisen paikkoja suhteessa yli 75-vuotiaisiin.

Siksi maakunnassa on päätetty alkaa vähentää tehostettua palveluasumista ja korvata se kevyemmillä vaihtoehdoilla. Tulevaisuudessa yhä harvempi vanhus päätyy hoivakotiin.

Hoivakotien paikkoja vähennetään noin 600. Kymsote aloitti karsimisen jo viime vuonna, jolloin väheni noin 50 paikkaa. Kuluvana vuonna tehostetusta palveluasumisesta on poistumassa noin 270 paikkaa ja ensi vuonna 150 paikkaa.

Tuolloin jäisi jäljelle vielä noin 1 600 tehostetun palveluasumisen paikkaa.

– Kyse on ennen kaikkea siitä, että halutaan mahdollistaa asuminen omassa kodissa paremmin kuin mitä tähän asti. Haluamme vahvistaa kaikkia kotiin vietäviä palveluita sekä kevyempiä asumisvaihtoehtoja, korostaa Kymsoten koti-, asumis- ja hoivapalvelujen johtaja Jorma Haapanen.

Yksinäisyys heikentää toimintakykyä

Ajatuksena on vastata palveluntarpeeseen, kun sitä ilmenee. Tarve saatetaan huomata esimerkiksi harrastustoiminnassa, ikäasemalla tai toistuvilla päivystyskäynneillä terveyskeskuksessa

– Taustalla voi olla yksinäisyyttä tai pelokkuutta, jos on jäänyt vaikkapa leskeksi ja asuu yksin. Yksinäisyys ja pelko voivat invalidisoida aika lailla. Kun voidaan tarttua tilanteeseen heti ja viedä kotiin niitä palveluita, päästään hyvin paljon kevyemmillä ratkaisuilla, sanoo Kymsoten palvelualuepäällikkö Anu Parikka.

Kalliimpaa tehostettua palveluasumista vaihdetaan siis kevyempään palveluasumiseen ja kotihoitoon, jotta ikäihmisten oma toimintakyky säilyisi mahdollisimman pitkään ja vain mahdollisimman harva päätyisi raskaimpaan hoitoon.

– Nyt osa meidän tehostetun palveluasumisen yksiköistä muutetaan palveluasumisen yksiköiksi ja sitten selvitetään laajemmin, että minne voitaisiin näitä tuetun asumisen yksiköitä perustaa, kertoo Kymsoten palvelualuepäällikkö Anu Parikka.

Kolmen hoivakodin kohtalo liipasimella

Ensi vuonna suljettavien hoivakotien listalla ovat nyt Muuraskoti ja Suvanto Haminassa sekä Jaalan palvelukeskus Kouvolassa. Aikaisempi suunnitelma Mäkikylän palvelukeskuksen sulkemisesta vaihtui Jaalaan kaupungin kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen.

Jaalan palvelukeskus tarvitsisi heti pieniä korjauksia ja lähitulevaisuudessa edessä olisi usean miljoonan euron remontti. Lisäksi Jaalan yksikkö on vajaakäytössä ja sinne on vaikeaa saada henkilökuntaa sijaintinsa vuoksi. Tieto tuli henkilökunnalle yllätyksenä.

– Vasta oli tieto Mäkikylän lakkauttamisesta, joten kaikki olivat tästä uudesta tiedosta järkyttyneitä. Henkilökunta on kuitenkin ottanut asian rauhallisesti, sanoo palveluesimies Heidi Uitto Kymsotelta.

Ensi vuonna tehtävien lakkauttamisten jälkeen odotettavissa on vielä noin 100 paikan vähentäminen tehostetusta palveluasumisesta. Todennäköisesti Mäkikylän palvelukeskuksellakaan ei ole kovin pitkää tulevaisuutta edessä.

– Sen tulevaisuus riippuu siitä, millä nopeudella muutokset tapahtuvat. Paikkojen karsimisen edellytyksenä on, että pystymme samanaikaisesti vahvistamaan kotihoitoa, kotiin vietäviä palveluita ja kevyempiä asumisvaihtoehtoja, sanoo koti-, asumis- ja hoivapalvelujen johtaja Jorma Haapanen Kymsotelta.

Kymsoten yhtymävaltuusto päättää asiasta kuukauden kuluttua. Jo tehostetun palveluasumisen piirissä olevat saavat pitää nykyiset hoivapaikkansa koko loppuelämänsä. Jos paikkoja vähennetään, korvaava paikka etsitään toisaalta.

– Meiltä ei joudu täältä kotiin vaan jokaiselle löytyy ihan vastaava ihan yhtä hyvä hoitopaikka, vakuuttaa Heidi Uitto palveluesimies Kymsotesta.

Apua tarjolle aiemmin

Pitkällä aikavälillä Kymsoten tavoite on se, että ikääntyvä saisi apua jo varhaisessa vaiheessa ja kotiin. Parhaimmassa tapauksessa hoivakotiin siirtyminen onnistuttaisiin välttämään kokonaan. Tämä on Kymsoten mukaan parempi vaihtoehto myös ikääntyneille itselleen.

– Vahvistamalla kotiin vietäviä palveluita ja kevyempiä asumispalveluita myöskin tuetaan ikääntyneiden omien voimavarojen ja toimintakyvyn säilymistä mahdollisimman hyvänä mahdollisimman pitkään, sanoo Jorma Haapanen.

Kokonaan tehostetusta palveluasumisesta ei ole tarkoitus luopua. Sitä vain on tarjolla ihmisille, joiden toimintakyky on oikeasti heikentynyt. Liian hyväkuntoista se passivoi.

– Jatkossakin jokainen, joka tarvitsee tehostetun palveluasumisen paikan, sellaisen varmasti myös saa. Tälläkin hetkellä paikkoja on tyhjillään ja tarvittaessa sijoitus onnistuu vaikka seuraavana päivänä, takaa Jorma Haapanen.

Jos varhaisen tuen palvelut saadaan toimimaan, Kymsoten mukaan yhä harvempi vanhus tarvitsee jatkossa hoivakotipaikkaa.

Helsingissä asuva taiteilija, kuvanveistäjä Kaarina Kaikkonen sai herätä tiistaina hyviin uutisiin, kun Jyväskylän kaupunginvaltuusto oli maanantai-iltana päättänyt, että mäkilegenda Matti Nykäsen muistomerkki toteutetaan Kaikkosen Höyhen-suunnitelman mukaisesti.

– Parhaani yritin, ja totta kai on mukavaa, että olen tällaisen tilauksen saanut. Oli suuri kunnia tulla kutsutuksi tähän suunnittelukilpailuun, Kaikkonen toteaa.

Kaikkonen kertoo, että aiheena Matti Nykänen innosti "tietenkin", onhan kuvanveistäjä jännittänyt mäkihyppykisoja Suomen puolesta vaikka kuinka monta kertaa.

Jyväskylän Hippoksen liikuntapuistoon pystytettävän teoksen muotokieli käy ilmi oheisesta havainnekuvasta. Muistomerkki noudattelee höyhenen hahmoa ja rakentuu useista vierekkäisistä suksenkaltaisista muodoista.

Näköispatsaan kannattajat varpaillaan

Hanke herättänyt Nykäsen kotikaupungissa Jyväskylässä intohimoja, kun perinteisemmän veistostaiteen ystävät ovat vaatineet, että myyttisen mäkimiehen ja hänen urheilu-uransa kunniaksi pystytetään näköispatsas.

– Minulle näköispatsas ei ole ajatuksena niin kiinnostava. Tunnetta ja symbolisia tasoja ei pysty tyypillisellä miehen ulkonäköispatsaalla ilmaisemaan samalla tavoin, Kaikkonen sanoo.

Julkisiin tiloihin toteutettavalle taiteelle tyypillistä on, että yleisö ei ole samalla tavalla valmiiksi vastaanottavaista kuin museoissa. Kaikkonen toivookin avaraa mieltä niiltä, joita muistomerkkisuunnitelma ei miellytä. Ehkä hekin ajan kanssa näkevät teoksessa myös hyviä puolia.

"Hänen elämänsä kosketti minua"

Mutta mistä kuvanveistäjä sai idean Höyhen-suunnitelmaansa? Yksi ulottuvuus on peräisin keveydestä ja lentämisen haaveesta, mutta yllättäen tärkeänä innoittajana toimi laulajanakin kunnostautuneen Nykäsen versioima hengellisen musiikin klassikko Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.

Kappale kuvaa pimeässä korvessa kivistä tietä vaeltavaa ihmislasta, jonka vierellä käy enkeli. Kaikkosen mukaan laulu sopii Nykäsen elämän paljon julkisuudessa olleisiin traagisiinkin puoliin.

– Hänen elämänsä kosketti minua. Minusta hän ei ollut jalat maassa seisova pronssipatsas vaan kevyempi, tuulten riepoteltavissa, Kaikkonen sanoo.

Jyväskylän kaupungin arvion mukaan Höyhen-muistomerkki paljastetaan todennäköisesti vuonna 2022.

Lue lisää aiheesta:

Näköispatsas vai nykytaidetta? Muistomerkeistä on riidelty vuosikymmenet, nyt kiistakapulana on Matti Nykäsen muistomerkki Jyväskylässä

Päätöstä Matti Nykäsen muistomerkistä odotetaan yhä – Höyhen-teosta täydennettiin näköiselementillä

Parhaillaan testausvaiheessa olevat koronavirusrokotteet ovat puhuttaneet viime viikkoina myös hoitoalan ammattilaisia. Arvioiden mukaan ensimmäiset rokotteet saattaisivat ehtiä Suomeen vuodenvaihteen tienoilla.

Vielä rokotussuunnitelmaa koronan suhteen ei ole, mutta useilta tahoilta on sanottu, että sosiaali- ja terveysalan henkilöstö olisi ensiksi rokotettavien joukossa.

– Kyllä minä sen rokotteen olen ehdottomasti ottamassa, sanoo ensihoitaja Anne Pauna.

Paunalle koronaviruksen aiheuttama tauti kävi viime keväänä tutuksi. Pauna työskenteli Helsingissä koronateholla.

– Se on kyllä erittäin vakava sairaus, en toivoisi sitä pahimmalle vihamiehellenikään. Tauti on todella raju, ja siinä on aika vähän konkreettisia hoitokeinoja. Se on haastava tauti, sillä se ei ole järkevä ja looginen, Pauna kuvailee.

Pauna myöntää, että kevään aikana usein kävi mielessä huoli siitä, että taudin saisi itse tai se tarttuisi lähipiiriin. Hoitotyössään hän näki, miten rankka tauti oli ja miten pitkään potilaat olivat voipuneita.

– Tehohoitojaksot olivat älyttömän pitkiä. Hengitysputken poistamisen jälkeenkin potilaat olivat ihan kanveesissa pitkään.

Koronasuojaukset arkipäiväistyneet

Nyt Pauna on vaihtanut työpaikkaa, mutta hoitoalalla hän on edelleen. Koronasta on tullut hoitohenkilökunnalle arkipäivää.

– Me puserramme tämän taudin kanssa edelleen. On jokapäiväistä toimintaamme pohtia suojauksia ja sitä, ettemme levitä sitä itse potilaillemme, asiakkaillemme eikä muillekaan. Joudumme miettimään koronaa joka päivä.

Tähän arkipäiväistymiseen rokotteet voisivat osaltaan tuoda helpotusta. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestön Tehyn terveyspoliittinen asiantuntija Anne Lindgren muistuttaa, että rokotteet ovat työturvallisuuskysymys.

– Meidän alallamme rokotteet ja riittävä rokotesuoja ovat ennen kaikkea työturvallisuuskysymys. Ensisijaisesti rokotteilla suojaudutaan itse kohdattuja tauteja kohtaan ja välillisesti niiden kautta suojataan myös asiakkaita tai potilaita, Lindgren sanoo.

Huoli rokotteesta ja pakkorokotuksista

Hoitohenkilöstön suhtautuminen koronarokotuksiin on ollut kahtalaista. Toisaalta rokotteen kehittämisen nopeus on herättänyt huolta, toisaalta valtaosa ammattilaisista suhtautuu peruspositiivisesti rokotteisiin.

– Huolta aiheuttaa se, että kyseessä on uusi rokote. Huoli kumpuaa sikainfluenssarokotusten Pandemrixin narkolepsiataustasta ja toisaalta nyt uutisoitavista korona-rokotteen testaamisessa esiintyneistä mahdollisista haittavaikutuksista, Lindgren selventää.

Huolta herättää myös ajatus pakkorokotuksista. Tartuntatautilain pykälä 48 velvoittaa työnantajaa arvioimaan, minkälaisen rokotesuojan henkilöstö tarvitsee sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä potilaiden suojaamiseksi.

Työnantaja voi edellyttää tartuntatautilain edellyttämää rokotesuojaa riskialttiiden potilaiden parissa työskenteleviltä.

Tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita ovat esimerkiksi potilaat, joiden puolustusjärjestelmä on merkittävästi heikentynyt sairauden tai sen hoidon takia, sekä alle yksivuotiaat, 65 vuotta täyttäneet ja raskaana olevat.

Joidenkin arveluiden mukaan koronavirus toisi mukanaan hoitajien pakkorokotukset.

– Sehän tarkoittaisi, että ihmiset lähtisivät pois tältä alalta, sanoo Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.

Korona on ollut monelle hoitajalle viimeinen tikki, ja noin puolet on jo Sairaanhoitajaliiton kyselyn mukaan miettinyt alan vaihtoa. Pakkorokotusajatus on kiihdyttänyt lähtöhaluja.

Useat asiantuntijatahot ovat sanoneet, että pakkorokotuksiin ei olla menossa. Tätä tukee myös kansanedustajille tehty kysely, jonka mukaan yli 60 prosenttia vastanneista oli pakkorokotuksia vastaan.

Paavola kuitenkin muistuttaa, että ei saa tulla tilanteita, jossa työnantaja velvoitetaan pakkorokotuksiin.

– Ei voi olla niin, että työnantaja pakotetaan siihen tilanteeseen, että hän ei saa ottaa töihin, jollei ole ottanut rokotetta. Silloinhan se pakkorokotus siirretään työnantajan vastuulle. Käytännön pitää olla yksiselitteinen, Paavola vaatii.

– Rokottautuminen on aina Suomessa vapaaehtoista, se pitää muistaa, rauhoittelee myös Tehyn Lindgren.

Kyse voi olla myös terveydellisistä syistä, jotka estävät rokotuksen. Silloin rokotuksista olisi syytä keskustella työterveyshuoltonsa kanssa. Tällöin voidaan esimerkiksi siirtää työntekijä tilapäisesti toisiin tehtäviin.

"Lääketieteen ryhdistäydyttävä"

Kaiken kaikkiaan valtaosa hoitoalan ammattilaisista suhtautuu kuitenkin positiivisesti rokotuksiin. Onhan se osa heidän ammattiaan.

– Henkilökohtaisesti uskon kyllä rokotteisiin, ne ovat kaikkien vitsauksien pelastaja, sanoo ensihoitaja Anne Pauna.

– Kaikkeen lääketieteeseen liittyy riskejä. Ei ole koskaan sanottu, että kun saa rokotteen, niin juuri sinä et saa sivuoireita. Se on ihan sama missä tahansa lääkkeessä, sen voi saada vaikka antibiootista, joka yleensä pelastaa, mutta sillekin voi olla allerginen, Pauna sanoo.

Pauna oli kymmenen vuotta sitten itse ensimmäisten joukossa ottamassa sikainfluenssarokotetta. Silloinkin rokote kehitettiin nopeasti, nyt tahti on ollut vielä nopeampaa.

– Rokote on aina hyvä asia. Mutta lääketiede ei ole niin nopeaa. Ei kukaan ajatellut, että hyvä rokote viikossa saataisiin, Pauna muistuttaa.

– Mietin itse, että tämä on niin kova juttu, että oletan, että rokote on niin valmis, että sen uskaltaa ottaa. Kyllä tämä on niin iso asia, että ei lääketehtaillakaan ole varaa mokata, sanoo SuPerin Paavola.

Paavola huomauttaa, että varsinaista rokotevastaisuutta Suomessa on äärimmäisen vähän. Suomalaiset – maailman parhaiden neuvoloiden kasvatit – tietävät hänen mukaansa, että rokotteet ovat pelastaneet satoja miljoonia ihmishenkiä.

Tiettyä epäröintiä toki on, liittyen juuri koronavirusrokotteen kehittämisen nopeuteen.

– Nyt on lääketeollisuuden pakko ryhdistäytyä sillä tavoin, ettei tule pelkoa.

– Tämä on tulikoe myös lääkkeiden tekijöille ja niitä läpi päästäville instansseille, että ne ovat luotettavia. Sitä luottamusta ei saa enää toistamiseen rikkoa, Paavola sanoo.

Oletko hoitoalalla? Arveluttaako rokotus? Mitä mietit terveydenhoitoalan rokotuksista? Voit keskustella aiheesta 28.10.2020 klo 23 saakka.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Koronavirusrokotteen ensimmäiset erät saattavat ehtiä Suomeen vuodenvaihteen tienoilla – myyntilupakäsittelyt aloitettu

Tutkimus: Koronarokotteen turvallisuus ratkaisee, kuinka halukkaasti ihmiset sen ottaisivat

Tuleeko koronarokotteesta pakollinen? Suomen tartuntatautilaissa on pykälä pakkorokotuksesta, mutta koronan kohdalla sitä ei voi soveltaa

Helsingin Etelä-Haagassa ei ole ruutukaavaa, vaan kadut kaartelevat kapeina, lähes polkujen tapaan. Sellainen on myös Steniuksentie, joka syksyn lehtien värittämänä johtaa vanhalle, käytöstä poistetulle kansakoululle.

Hylätyn rakennuksen pihalla on autoja ja parikymmentä ihmistä pienestä tihkusateesta huolimatta. Korkeimman hallinto-oikeuden, KHO:n tuomarit ovat jalkautuneet Haagaan Helsingin kaupungin ja asukkaiden välisen kaavakiistan vuoksi. Asiasta päättävät tuomarit tutustuvat Steniuksentie 14 tonttiin, ja sen ympäristöön omin silmin sekä kuuntelevat eri osapuolten näkemyksiä.

Ihan tavallista katselmuksen järjestäminen ei ole. KHO:n oikeusneuvos Mika Seppälän mukaan vastaavia katselmuksia järjestetään koko maassa keskimäärin 4–6 vuodessa.

– Tässä tapauksessa Helsingin hallinto-oikeus oli tehnyt katselmuksen ja sen päätös perustui pitkälti katselmuksessa tehtyihin havaintoihin. Tämän vuoksi meidän on myös tehtävä viran puolesta katselmus, että tiedämme, mihin päätökset perustuvat, Seppälä sanoo.

Kiistan taustalla on Helsingin lisärakentamissuunnitelmat. Kaupunki haluaa Haagan entisen kansakoulun piha-alueelle kolme uutta kerrostaloa, asukkaat vastustavat suunnitelmaa.

KHO:lle tulee nykyisin käsiteltäväksi vuosittain noin 6 000 tapausta.

Edellinen katselmus Helsingissä oli viime vuonna Pirkkolassa. Tänä vuonna KHO on järjestänyt katselmukset Inarissa ja Huittisissa. Lapin Inarissa on ollut kullan kaivuuseen liittyvä kiista ja Huittisissa kausihuoneiden rakentamisen maisemavaikutusten arviointi.

Seppälä toimii katselmuksen puheenjohtajana, sillä hän on tämän tapauksen puheenjohtaja myös KHO:n istunnossa.

– Kyse on ympäristön muutoksen arvioinnista, sillä lähellä olevien asukkaiden mukaan näkyvyys heikkenee suojeltavaan rakennukseen ja lisärakentaminen vähentää alueen arvoa. Tässä katselmuksessa käymme kävellen kierroksen ja katsomme näkymiä eri suunnista, Seppälä sanoo paikalla oleville.

Hän myös kyselee eri osapuolten eli asukkaiden ja kaupungin edustajien näkemyksiä ennen kierrokselle lähtemistä ja sen aikana. Katselmuksesta laaditaan myös pöytäkirja.

Ennen kierrosta pihalla pidetään nimenhuuto. Molemmat kiistan osapuolet ilmoittavat olevansa tyytyväisiä KHO:n edustajien tuloon paikan päälle.

Kaupunki ja asukkaat kiistelevät lisärakentamisesta

Kiistan taustalla on entisen pelastuskoulun, alun perin Haagan kansakoulun tontti, jolle Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan pari vuotta sitten. Tontti on kaupungin omistuksessa.

Helsingin hallinto-oikeus kumosi kaavan yksityishenkilön ja kolmen asunto-osakeyhtiön valituksen perusteella. Valituksen olivat tehneet kolme tontin lähitaloyhtiötä sekä eläkkeellä oleva arkkitehti, joka on ollut töissä Helsingin kaupungilla.

Kaupunki haki asiassa valituslupaa KHO:lta. Kaupungin tavoitteena on saada kaava voimaan Helsingin hallinto-oikeuden kumoamilta osilta.

KHO otti asian käsiteltäväksi ja tekee oman päätöksensä tämän vuoden loppuun mennessä. Käytännössä päätös merkitsee sitä, että kaava joko tulee tai ei tule voimaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden esittelijäneuvos Satu Sundbergin mukaan kyse on suojeltavan rakennuksen näkyvyydestä maisemakuvassa ja sen merkityksestä kyseisellä alueella. Asukkailla on ollut erilaisia näkemyksiä kuin kaupungilla kaavoittajana.

– Nyt ratkomme, täyttääkö tämä kaava lain vaatimukset. Korkein hallinto-oikeus voi ottaa kantaa vain siihen, onko päätös ollut lainmukainen vai tulisiko se kumota. Korkein hallinto-oikeus ei toimi kaavoittajana, se ratkaisee vain päätöksen lainmukaisuuden, Sundberg sanoo.

.

Asukkaat vastustavat lisärakentamista ja näkymien häviämistä vanhaan kouluun

Kaavassa vanhan, käytöstä poistetun koulurakennuksen piha-alueelle on suunniteltu kolme nelikerroksista kerrostaloa. Myös koulu säilyisi.

Kaupungin mukaan siihen voisi tulla asuntoja sekä esimerkiksi lähipalvelu-, majoitus-, kahvila-, ravintola-, myymälä-, työ-, harraste-, näyttely-, juhla- sekä kokoontumistiloja.

Asukkaiden mukaan uudet rakennukset muun muassa varjostaisivat ja peittäisivät näkyvyyden historialliseen rakennukseen. Lisäksi kapealle asuinkadulle tulisi lisää liikennettä.

Tontilta lähtisi myös vanhoja, hyväkuntoisia puita. Asukkaat ovat huolestuneita myös vanhan kiviaidan säilymisestä.

– Jos rakennukset toteutetaan kaavan mukaisena, meiltä lähtee auringonvalo. Tästä kadusta tulee rännikatu ja melu lisääntyy. Näin kapeita katuja ei ole missään Etelä-Haagassa, eikä tänne haluta yhtä tiheää rakentamista kuin ydinkeskustaan, sanoo koulun vastapäisessä kerrostalossa asuva Sinikka Saari.

Saaren mukaan Haagan kaavoittamisessa pitäisi kunnioittaa alueen historiallista luonnetta. Hänestä Raide-Jokerilla perusteleminen on tekosyy, että alueelle saataisiin paljon asukkaita.

– Kyse ei ole enää täydennysrakentamisesta vaan täyteen rakentamisesta, Saari sanoo.

Myös yhteistyö kaupungin suuntaa saa asukkailta kritiikkiä.

– Vuorovaikutus asukkaiden ja päättäjien välillä ei toimi ollenkaan, sanoo eläkkeellä oleva Helsingin kaupungin arkkitehti Jan Grönvall.

Hän asuu läheisellä kadulla ja on huolestunut. Hän kritisoi muun muassa kaupungin käyttämiä kuvia, joissa koulun viereiselle tontille rakennettua päiväkotia ja asumispalveluyksikköä ei näy lainkaan, vaan se näyttää viheralueelta.

Kaupunki: kaava suojelee koulurakennuksen

Alueen nykyinen kaava on vuodelta 1952. Kaupungin mukaan uusi kaava suojelisi historiallisen kansakoulun, joka ei tällä hetkellä ole suojeltu. Samalla koululle tulisi uutta käyttöä ennen kuin se on liian huonokuntoinen suojeltavaksi.

Kaavassa suojelu koskee rakennuksen julkisivuja sekä arvokkaimpia sisätiloja. Rakennus on ollut noin kuusi vuotta käyttämättömänä, joten kaupunki pyrkii löytämään sille uutta käyttöä.

– Koululle ei ole löytynyt kaupungin sisällä käyttöä. Täydennysrakentamisella pyritään löytämään toimija, joka myös kunnostaa peruskorjauksen tarpeessa olevan rakennuksen, sanoo Helsingin kaupungin arkkitehti Nina Välkepinta-Lehtinen.

Välkepinta-Lehtisen mukaan lisärakentamista on suunniteltu maltillisesti ja maisemaan sopivasti.

– Toisin kuin valittajat ovat sanoneet, niin olemme nimenomaan panostaneet näkymiin, mutta kaikkea ei voi säilyttää, jos tontille halutaan rakentaa uutta, Välkepinta-Lehtinen sanoo.

Asukkaita huolestuttava kivinen muuri on Välkepinta-Lehtisen mukaan suojeltu kaavassa.

– Jos sitä jouduttaisiin rakentamisen vuoksi purkamaan, se tulisi rakentaa uudelleen vanhaa mallia noudattaen, hän sanoo.

Koulun piha näyttää hoitamattomalta, ja kaupungin mukaan sitä käytetään lähinnä pysäköintialueena.

Suunnitelmissa on, että koulun pihalta kaadettaisiin puita asuntojen tieltä. Yläpiha muuttuisi uusien asukkaiden sisäpihaksi, jonka alle tulisi heidän autoilleen pysäköinti.

Katselmus on ohi ja piha hiljenee. Tontin kohtalo ei kuitenkaan vielä ratkennut, vaan sekä kaupungin että asukkaiden on jäätävä kuulolle.

Lue myös:

Korkein hallinto-oikeus tekee katselmusta Inarissa: tarkoituksena on arvioida kullankaivun vaikutuksia ympäristöön ja saamelaiselinkeinoihin

Yhdysvaltojen senaatti vahvisti tänään Amy Coney Barrettin nimityksen korkeimman oikeuden uudeksi tuomariksi äänin 52-48.

Äänestystulos oli odotettu, sillä republikaaneilla on enemmistö senaatissa. Tilanne oli kuitenkin poikkeuksellinen, sillä vaaleihin on vain viikko. Presidentti nimeää tuomarit, ja demokraatit pitävät viime hetken nimitystä törkeänä.

Barrett on jo kolmas presidentti Donald Trumpin nimeämä tuomari, ja heilauttaa korkeimman oikeuden voimasuhteita. Liberaaleina pidettyjä tuomareita on jatkossa kolme, konservatiivisia kuusi.

Yhdysvalloissa nimityskeskustelua ovat dominoineet kaksi aihetta, aborttioikeus ja pienituloisten terveydenhuolto. Barrettin pelätään heikentävän tuomarina kumpaakin.

Se, että Barrett on aborttioikeuden vastustaja, on sisäpoliittisesti merkittävää Yhdysvalloissa.

Kansainvälisesti merkittävää on se, että hän suhtautuu epäilevästi ilmastonmuutokseen.

Kun Amy Coney Barrett vastasi toissaviikolla senaattorien kysymyksiin, hän kutsui ilmastonmuutosta “kiistanalaiseksi kysymykseksi” vahvistaen ilmastoaktivistien pahimmat pelot. Yhdysvaltojen korkein oikeus on avainasemassa, kun ilmastonmuutosta hillitsevistä toimista kiistellään tulevina vuosikymmeninä supervallan eri oikeusasteissa.

Korkein oikeus on avainasemassa, kun ilmastonmuutosta hillitsevistä toimista kiistellään tulevina vuosikymmeninä.

Korkeimman oikeuden tehtävä on käsitellä kiistanalaisia oikeustapauksia ja linjata, ovatko alempien oikeusasteiden päätökset linjassa perustuslain kanssa. Korkeimman oikeuden päätökset ovat ennakkotapauksia, jotka vaikuttavat lain tulkintaan kaikkialla Yhdysvalloissa. Barrett on tosin ilmaissut, ettei pidä kaikkia korkeimman oikeuden aiempia päätöksiä sitovina.

Ilmastoaktivistit ovatkin huolissaan siitä, että Barrett saattaisi pyörtää vuoden 2007 merkittävän korkeimman oikeuden päätöksen tapauksessa Massachusetts vastaan Ympäristönsuojeluvirasto. Tapauksessa joukko osavaltioita ja kaupunkeja pakottivat Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluviraston lukemaan kasvihuonepäästöt ilmansaasteiksi ja siten viraston säätelyn piiriin.

Tapaus on hyvä esimerkki siitä, miten ilmastonmuutokseen liittovaltiota vakavammin suhtautuvat osavaltiot voivat pakottaa liittovaltion ilmastonmuutostoimiin jo olemassa oleviin lakeihin nojaten. Se on myös osa maailmanlaajuista trendiä: ilmastonmuutostoimille raivataan tilaa enenevässä määrin juuri oikeussaleissa ympäri maailman.

Juuri Yhdysvaltojen oikeussalit ovat siinä mielessä erityisen tärkeitä, että maa tuottaa toiseksi eniten hiilidioksidipäästöjä maailmassa. Se, että Yhdysvallat ottaa kansainväliset ilmastosopimukset vakavasti, on yhä edellytys sopimusten uskottavuudelle.

Senaattikuulemistensa aikana Barrett totesi, että Yhdysvalloissa tärkein laki on perustuslaki, eikä kansainvälinen laki voi määrittää laintulkintaa. Lausunto huolestutti kansainvälisen politiikan asiantuntijat, jotka arvelevat Barrettin ajavan nationalistista laintulkintaa.

Valtasuhteet liberaalien ja konservatiivisten tuomareiden välillä eivät anna toivoa järeistä ilmastonmuutostoimista.

Ottaen huomioon, että Yhdysvalloilla on merkittävä rooli kansainvälisen lain muovaajana, Barrettin lausunto on jokseenkin nurinkurinen. Kommentti vihjaa, että korkeimman oikeuden tuomarina Barrett voi asettua poikkiteloin kansainvälisen lain kotimaisessa tulkinnassa myös silloin, kun aloite lain kirjaamiseen on tullut Yhdysvalloilta.

Barrett ei tietenkään yksin päätä korkeimman oikeuden kantaa, vaan päätökset syntyvät useimmiten äänestämällä. Juuri nyt valtasuhteet liberaalien ja konservatiivisten tuomareiden välillä eivät anna toivoa järeistä ilmastonmuutostoimista Yhdysvalloissa saati maailmalla.

Presidenttiehdokas Joe Biden tukee voimakasta päästöjen leikkausta. Bidenin kunnianhimoinen ilmastosuunnitelma pyrkisi nollaamaan Yhdysvaltojen hiilidioksidipäästöt vuoteen 2050 mennessä sääntelyn ja investointien avulla.

Sääntelyn onnistuminen voi kuitenkin olla vaikeaa, mistä Amy Coney Barrettin nimitys on hyvä muistutus. Jotta Biden voisi toteuttaa suunnitelmansa sutjakasti, demokraattien täytyy voittaa viikon kuluttua presidentinvaalien lisäksi enemmistö sekä edustajainhuoneessa että senaatissa.

Vasta sen jälkeen päästäisiin vääntämään siitä, onko Bidenin ajama sääntely perustuslain mukaista.

Nykyisen korkeimman oikeuden ensimmäinen ilmastotesti on edessä pian. Tuomariston käsittelyyn on tulossa tällä istuntokaudella tapaus, jossa Baltimoren kaupunki vaatii useita kansainvälisiä öljy-yhtiöitä vastuuseen yhtiöiden ilmastolle haitallisista toimista.

Ilmastonmuutokseen liittyvät taistelut eivät pääty seuraavan presidentin kauteen, voitti sitten Joe Biden tai Donald Trump. Niin ei pääty myöskään Amy Coney Barrettin vaikutus lain tulkintaan.

Korkeimman oikeuden tuomaripestit ovat elinikäisiä. Barrett on 48-vuotias.

Lue lisää:

Trumpin valitsema uusi tuomari Amy Coney Barrett korosti korkeimman oikeuden riippumattomuutta

Olisiko sinusta korkeimman oikeuden tuomariksi? Näin tuomarit päättävät, mitä abortille ja kuolemantuomiolle käy Yhdysvalloissa

Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomari Ruth Bader Ginsburg on kuollut – Toimi 40 vuotta tuomarina, selätti syövän kolmesti

Hämeenlinnalainen tietokirjailija ja viestintävalmentaja Katleena Kortesuo kritisoi Vastaamon toimintaa ja tiedotusta tietovuodon jälkeen.

Yritys profiloitua tietomurron uhrina on kummallinen tapa toimia kriisitilanteessa, jossa 40 000 ihmisen arkaluontoiset tiedot ovat levinneet vääriin paikkoihin.

– Siinä kohtaan, kun kyseessä ovat tavalliset ihmiset ja heidän elämänkohtalonsa ja toisella puolella on yritys, joka tekee 15 miljoonan euron liikevaihtoa, on pikkuisen väärää retoriikkaa asemoitua uhriksi.

Kortesuo itse sai tietää olevansa tietomurron uhri ensimmäisenä median kautta. Vastaamolta tuli asiakasviesti vasta päivää myöhemmin.

– On katastrofaalisen väärin, että ihminen saa lukea joutuneensa rikoksen uhriksi mediasta. Vastaamo viesti pakon edessä, kun ihmiset soittelivat ja kyselivät. Se on erityisen vakava asia.

Ensimmäisen tyrmistyksen jälkeen Kortesuo alkoi kaivamaan tietoja mediasta ja Vastaamon sivuilta. Sen jälkeen hän tutustui Tor-verkkoon ja luki, mitä siellä asiasta puhuttiin.

Alkoi käytännön toimet, jotka Kortesuo listasi myös blogiinsa.

– Lähdin turvaamaan omaa yksityisyyttäni, kun tiesin että henkilötunnus on myös mennyt mukana. On uskomatonta, että näiden asioiden kaivaminen on uhrien työtä, ei Vastaamon.

Vastaamon kolme tiedotusvirhettä

Psykoterapiakeskus Vastaamo sai tiedon murrosta syyskuun lopussa. Tiedote asiasta tuli julki vasta kuukautta myöhemmin. Vaikka KRP olisikin ohjeistanut tiedotusta tutkinnallisista syistä, olisi ollut paljon valmistelevaa tehtävää.

– Heillä oli kuukausi aikaa valmistella tiedotus valmiiksi. Tiedotteet olisi pitänyt tehdä asiakkaille niin, että niissä olisivat olleet listattuna ne asiat, mitä uhrien pitää seuraavaksi tehdä ja mistä hakea apua. On väärin, että nyt kiristyksen kohteiksi joutuvat yksityiset ihmiset tekevät nämä asiat heidän puolestaan.

Toisena ja erityisen vakavana virheenä Kortesuo pitää sitä, että tieto tuli ensimmäisenä median kautta, ja sitä on tullut vähitellen eikä Vastaamo itse ole ollut viestinnässä aktiivinen.

Kolmas virhe on, että Vastaamo uhriutuu eikä toimi aktiivisesti todellisten uhrien, eli yksityisten ihmisten auttamiseksi.

Kortesuo on itse yrittänyt käydä Vastaamon toimipisteessä Hämeenlinnassa saadakseen tietää, mitä tietoja hänestä on kirjattu ylös, mutta käynti oli turha.

– Ovi oli lukossa ja ovessa olevasta kännykkänumerosta vastasi automaattivastaaja, jossa pyydettiin laittamaan sähköpostia. Minulla ei ole siis mitään keinoa tavoittaa ihmisiä, sanoo Katleena Kortesuo.

Iltalehden mukaan Vastaamo on nyt palkannut maineenhallintaan erikoistuneen Tekirin hoitamaan kriisiviestintäänsä.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot Vastaamon tietomurrosta

Vastaamon potkut saanut toimitusjohtaja: "Olen syvästi pahoillani vastaamolaisten ja heidän asiakkaidensa puolesta"

Tietoturvaskandaalissa rypevän Vastaamon toimitusjohtajalle potkut – yhtiön hallituksen mukaan pimitti tietomurtoa 1,5 vuotta

– Onhan se aika saastuttavaa ajaa höttöistä muovijätettä roska-autolla edestakaisin monta kertaa viikossa, huokaa Joanna Mäki-Valkama.

Mäki-Valkama istuu jyväskyläläisen asunto-osakeyhtiö Tupalan hallituksessa ja pohtii muovinkeräyksen ekologisuutta. Taloyhtiö on osallistunut paikallisen jätehuoltoyhtiön muovinkeräyspilottiin ja aloittaa vuoden alusta pysyvän pakkausmuovinkeräyksen.

Enercet Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pasi Hyytinen vahvistaa Mäki-Valkaman huolen.

– 660 litran jäteastiaan mahtuu vain kymmenen kiloa muovia eli aika tehotonta on keräys.

Jyväskyläläinen Enercet on kehittänyt jäteastioita, joiden kansiin on integroitu kahvalla toimiva jätepuristin. Keksinnön luvataan laskevan jätehuollon keräys- ja kuljetuskustannuksia, hiilidioksidipäästöjä ja ratkaisevan jätehuoneiden tilaongelmia.

– Kuljetuslogistiikka tehostuu, kun saadaan kymmenen kilon sijasta 30-35 kiloa muovia astiaan, perustelee Hyytinen.

Isännöintiyhtiö ottaa puristinastioita käyttöön

Jyväskylässä isännöintitoimisto on testannut puristimellisia jäteastioita ja tilannut niitä muutamiin taloyhtiöihin.

– Ne vähentävät tyhjennyskertoja ja jäterallia, arvioi toimitusjohtaja Pia Määttä Reim Jyväskylä Oy:stä.

Jätehuoltoyhtiöissä puristavaan jäteastiaan suhtaudutaan varovaisesti. Vielä ei tiedetä, kestääkö astian puristinkansi tyhjennyksiä riittävästi.

– Pallo on heitetty jäteastioiden kehittelijöille, jotta muovikuljetuksissa ei kulkisi liikaa ilmaa, sanoo viestintä- ja asiakkuuspäällikkö Piia Aho Jyvässeudun jätehuoltoyhtiö Mustankorkea Oy:stä.

Pasi Hyytisen mukaan Suomessa tehdään noin 50 miljoonaa astiantyhjennystä vuodessa ja kuljetuskustannukset ovat suuret.

– Jo kymmenen prosentin väheneminen toisi merkittävän säästön.

Piia Aho korostaa, että säästöä syntyy jo siinä, kun muovi kerätään hyötykäyttöön.

– Muovin erilliskerääminen maksaa taloyhtiöille 20 prosenttia vähemmän, kuin muovin kerääminen poltettavaksi sekajätteen joukossa.

Lakiuudistus hallituksen pöydällä

Monissa kaupungeissa on otettu varaslähtö pakkausmuovin keräyksessä alueellisilla jätehuoltomääräyksillä jo ennen jätelain uudistusta.

Voimassa oleva jätelaki ei vielä velvoita pakkausmuovin keräykseen, mutta uusi lakiesitys valmistui keväällä hallituksen mietittäväksi. Hallitussihteeri Jussi Kauppila ympäristöministeriöstä toivoo, että lakiesitys saadaan vielä ennen vuodenvaihdetta eduskunnan päätettäväksi.

– Siinä esitetään, että muovijätteen tuottajat maksaisivat ja kunnat järjestäisivät muovin keräyksen.

Pakkausten tuottajavastuu (Rinki Oy:n sivuille) koskee yrityksiä, jotka pakkaavat tai maahantuovat pakattuja tuotteita Suomen markkinoille ja joiden liikevaihto on vähintään miljoona euroa.

Kierrätyksessä vielä paljon kehitettävää

Piia Määttä kaipaa ratkaisuja kaiken muovin keräämiseksi, kuten lelujen, muoviämpäreiden, muovilaatikoiden ja puutarhatuolien.

– On sekavaa ja ongelmallista, kun ei pysty kierrättämään kaikkia muovia, missä on kierrätysmerkki.

Joanna Mäki-Valkaman mukaan kuluttajalle olisi helpointa, jos kaiken muovin saisi laittaa yhteen astiaan ja lajittelu tapahtuisi jäteasemalla.

Pienenä, mutta ikävänä ongelmana Mäki-Valkama näkee muovipakkausten sekavat merkinnät.

– Niitä joutuu usein tarkistamaan, jotta osaa lajitella oikein.

Pasi Hyytinen muistuttaa muovijätteen valtavasta yhteismäärästä. Fortumin Riihimäen jalostamo ei pysty käsittelemään kaikkea Suomen muovijätettä ja sitä joudutaan viemään ulkomaille.

– Suomeen tarvitaan toinen käsittelylaitos, jotta kaikki muovi voidaan kierrättää.

Kierrätätkö muovijätteesi? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 28.10. klo 23:een asti.

Vastaamoa ja sen asiakkaita kiristävä rikollinen tai rikolliset ovat jättäneet itsestään jälkiä. Paljastavatko ne aikanaan tekijän, on vielä avoin kysymys. Ainakin yhden selvältä virheeltä vaikuttavan teon kiristäjä on tehnyt.

Yle keräsi yhteen sen, mitä Psykoterapiakeskus Vastaamoon ja tuhansiin suomalaisiin kohdistuvan rikoksen tutkinnasta tiedetään.

Mitä tietomurrosta tiedetään?

Vastaamon mukaan tietomurto asiakastietokantaan on tapahtunut marraskuussa 2018. Vastaamon mukaan rikollinen tai rikolliset ovat hyödyntäneet asiakastietojärjestelmän suojauksessa olevaa puutetta.

Yhtiön mukaan järjestelmään on voitu tunkeutua myös maaliskuun 2019 puoliväliin asti. Rikosylikomisario Tero Muurman KRP:stä ei ota kantaa siihen, ilmoittiko Vastaamo epäillystä tietomurrosta heti, kun se alkoi epäillä sitä.

Muurmanin mukaan myös tätä asiaa tutkitaan KRP:ssä.

Maanantaina iltapäivällä Ilta-Sanomat uutisoi, että Vastaamon toimitusjohtaja Ville Tapio on saanut potkut. Syynä on se, että yrityksen mukaan toimitusjohtaja oli pimittänyt tietomurron.

Pian Ilta-Sanomien uutisen jälkeen Vastaamo tiedotti asiasta. Yhtiön mukaan vaikuttaa ilmeiseltä, että toimitusjohtaja tiesi maaliskuussa 2019 tapahtuneesta toisesta tietomurrosta ja sen paljastamista puutteista tietoturvassa.

Siitä huolimatta toimitusjohtaja ei kertonut asiasta yhtiön nykyiselle hallitukselle ja pääomistajalle.

Vastaamosta oli jo ennen uutta paljastusta tehty useita tutkintapyyntöjä, joissa poliisia pyydetään selvittämään, onko yritys syyllistynyt rikokseen tietojen säilyttämisessä tai tietoturvaan liityvissä laiminlyönneissä.

Yhtiö ilmoitti maanantaina vapauttaneensa toimitusjohtaja Ville Tapion tehtävistään. Samalla yhtiön pääomistaja on käynnistänyt "oikeudellisia toimenpiteitä" Tapiota vastaan.

Tietomurtoa tutkitaan nimikkeellä törkeä tietomurto. Poliisi ei kommentoi, mistä rikoksista yhtiön edustajaa tai edustajia mahdollisesti epäillään.

Mitä tietoa on varastettu?

On mahdollista, että tietomurrossa on varastettu koko Vastaamon asiakasrekisteri marraskuusta 2018 taaksepäin. Tietomurron saalis voi olla laajempikin.

Yhtiön ilmoituksen mukaan on mahdollista, että yksittäisiä tietoja on tarkasteltu tai kopioitu marraskuun 2018 jälkeenkin.

Suurin osa varastetuista tiedoista on asiakkaiden tietoja, jotka sisältävät erittäin arkaluontoista tietoa heidän terapiastaan. Ylen tietojen mukaan myös Vastaamon henkilökunnan henkilötietoja on varastettu.

Varastetun tietokannan koko ei ole varmuudella tiedossa, mutta poliisin arvion mukaan puhutaan kymmenien tuhansien asiakkaiden tiedoista.

Mitä tietoa on julkaistu?

Varastettujen tietojen haltija on julkaissut Tor-verkossa henkilötietoja ja potilaskertomuksia sisältäviä tiedostoja ainakin hieman yli 300.

Tämän lisäksi hän on julkaissut 10 gigatavua kokoisen tar-muotoisen tiedoston. Tiedoston sisältöä ei ole vahvistettu luotettavista lähteistä. On kuitenkin vahvoja viitteitä siitä, että se sisälsi lisää asiakastietoja. On mahdollista, että tiedosto sisälsi jopa koko varastetun tietokannan.

On myös todennäköistä, että ulkopuoliset henkilöt ovat ladanneet tiedot tai osan niistä. Näitä tietoja on levitetty useissa eri paikoissa Tor-verkossa ja mahdollisesti myös muualla internetissä.

Tietojen julkaisemista tutkitaan nimikkeellä törkeä yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen.

Kiristäjän sivusto ei ole toiminut perjantai-iltapäivän jälkeen.

Mitä kiristyksistä tiedetään?

Tiistaina 29. syyskuuta kiristäjä lähestyi Vastaamoa. Kiristäjä vaati Vastaamolta 450 000 euron arvosta bitcoin-virtuaalivaluuttaa, jotta hän ei julkaise asiakastietoja.

Rikosylikomisario Tero Muurmanin mukaan Vastaamon edustaja otti samana päivänä "varsin pian" yhteyttä poliisiin.

Kiristäjä on julkaissut verkossa kuvia, joiden hän väittää olevan viestinvaihtoa Vastaamon toimitusjohtajan kanssa. Varhaisin viestin päiväys näissä kuvissa on 30. syyskuuta.

Vastaamon tarkentaa, että kiristäjä lähestyi kolmea yrityksen työntekijää 29. syyskuuta.

Vastaamon mukaan yhtiö teki välittömästi ilmoitukset myös kyberturvallisuuskeskukselle, Valviralle sekä tietosuojavaltuutetulle.

Lisäksi yhtiö osti palveluita kyberturvayhtiö Nixulta, jonka asiantuntijat alkoivat selvittää tietomurron teknistä toteutustapaa.

On mahdollista, että tietomurron tekijä ja kiristäjä ovat eri henkilöitä tai eri ryhmiä.

Lauantaina 24. lokakuuta Vastaamon asiakkaat alkoivat saada kiristysviestejä sähköposteihinsa. Niissä uhattiin julkaista heidän nimensä, henkilötietonsa ja luottamukselliset keskustelunsa terapeutin kanssa.

Kiristäjä ilmoitti, että tietojen julkaisun voi estää maksamalla 200 euroa 24 tunnin sisällä tai 500 euroa 48 tunnin sisällä. Poliisi on kehottanut olemaan maksamatta.

48 tunnin aikaraja umpeutuu tiistai-iltana.

Alkuperäinen kiristäjä ilmoitti Tor-verkossa olevansa myös näiden viestien takana, mutta varmuutta tästä ei ole.

Vaikka kiristäjä itse pitäisi lupauksensa tietojen poistamisesta, tiedot saattavat silti levitä. Kiristäjän julkaisemia tietoja on jo levinnyt ulkopuolisille tahoille.

Mitä poliisi tekee?

Poliisi on ollut tutkinnan etenemisestä erittäin vaitonainen. Poliisi ei kerro, onko sillä epäiltyä tai epäiltyjä. Tiedotuslinjasta ei voi päätellä, onko poliisi tekijän jäljillä vai ei.

Rikosylikomisario Tero Muurman ei kommentoi sitä, onko poliisi ollut suoraan yhteydessä kiristäjään tai kiristäjä poliisiin.

Tutkinnanjohtaja Marko Leponen kertoi sunnuntaina KRP:n tiedotustilaisuudessa, että poliisin koko osaaminen on käytössä. Käytännössä kaikki asiantuntijat on hälytetty töihin, ja he työskentelevät lähes tauotta.

Jos tekijä ei ole tehnyt virheitä, rikosta on erittäin vaikea selvittää. Toiveita rikoksen selvittämiseksi kuitenkin on, sillä salattujakin yhteyksiä käyttävä voi jättää internetiin jälkiä. Lisäksi rikosta tutkitaan myös verkon ulkopuolella.

Tekijän jäljittämiseen osallistuvat myös niin sanotut valkohattuhakkerit. Leponen kiitti heitä erikseen sunnuntain tiedotustilaisuudessa.

Ylen tietojen mukaan poliisi käyttää tutkinnassa varsin järeitä ja luoviakin keinoja. On ymmärrettävää, että poliisi ei kesken esitutkinnan julkisesti kerro menetelmistään, sillä se saattaisi varoittaa tekijää.

Mitä tekijästä tiedetään?

Tekijä kirjoitti alkuperäiset kiristysviestinsä englanniksi ja käytti monikkomuotoa kuin kyseessä olisi rikollisryhmä.

Kiristäjän käyttämä englanti ei erityisesti viittaa syntyperäiseen englannin puhujaan. Esimerkiksi pilkunkäyttö sekä tietyt sanajärjestykset ja sanonnat viittaavat pikemmin suomen kuin englannin puhujaan.

Vastaamon asiakkaille lähetetyt kiristysviestit on kirjoitettu suomeksi. Kieliasu on melko hyvää suomea, eikä viesti vaikuta ainakaan kokonaan käännöskoneen tuotokselta.

Viestin kirjoittaja on tehnyt muutaman pilkkuvirheen ja alkukirjainvirheen. Teitittelymuotoa hän ei osaa käyttää oikein, mutta samaan virheeseen syyllistyvät monet suomea äidinkielenäänkin puhuvat.

Tekijä on osannut sujuvasti toimia suomalaisilla verkkoalustoilla.

Tietoturva-asiantuntija Benjamin Särkkä on kommentoinut STT:lle, että hän uskoo tekijän olevan suomalainen tai ryhmä, johon kuuluu suomalainen.

Poliisi pitää avoinna kaikki vaihtoehdot tekijän tai tekijöiden kansallisuudesta.

Tekijän hakkerikyvyistäkään ei tiedetä paljon. Tämän arvioimiseksi pitäisi tietää, mikä on ollut Vastaamon tietoturvan taso ja suojauspuute, josta yhtiö kertoi maanantaina. Benjamin Särkän mielestä moni asia viittaa siihen, että kyseessä ei ole "maailman teknisin tyyppi".

Kiristäjän on epäilty tehneen ainakin yhden virheen. Hän julkaisi mahdollisesti jopa tuhansia asiakastietoja sisältävän tiedoston, vaikka hän oli ilmoittanut julkaisevansa sata tietoa vuorokaudessa.

Kiristäjä osallistui viestinvaihtoon Tor-verkon keskusteluketjussa lauantai-iltaan saakka. Sen jälkeen hän ei tiettävästi ole julkaissut yhtään kommenttia.

Juttua muutettu klo 21.01: Jutusta korjattu kiristäjän antama 48 tunnin aikaraja, joka umpeutuu tiistai-iltana eikä maanantaina, kuten jutussa aiemmin luki. 27.10. klo 8.29 korjattu gigabitti gigatavuksi.

Lue myös:

Uusimmat tiedot Vastaamon tietomurrosta: Vastaamon toimitusjohtaja irtisanottu, pelkkä tietojen lukeminen on rikos, viranomaistiedot uhrien auttamiseksi koottiin yhteen paikkaan

Velka on veli otettaessa. Tämä synkkä uhkaus saa suomalaiset tutisemaan. Kohta Hella Wuolijoen Niskavuoren Heta hakkaa kävelykepillä lattiaan ja huutaa: ”Uloshakuun!”

Valtionvelka pelottaa, kuten se oli pelottanut J. V. Snellmania. Tämä antoi ennemmin suomalaisten kuolla nälkään kuin otti velkaa.

Vuonna 1919 Suomi oli saanut lainaa Yhdysvalloilta kansan ruokkimiseksi. Päinvastoin kuin muut maat, luterilainen Suomi kiirehti maksamaan sen pois heti kun kykeni.

Suomessa hellitään myyttiä, että tämän vuoksi maatamme rakastettaisiin Yhdysvalloissa. Oikeasti se on siellä samanlainen kuriositeetti kuin eukonkanto. Euroopan muiden maiden maine ei ole Suomeen verrattuna piiruakaan huonompi.

Valtionvelka on hyvin outo asia. Toisaalta sitä ei tavallaan ole olemassa. Siihen liittyy elimellisesti myös prosenttilasku. Se onkin taito, joka viime kädessä erottaa ihmiset eläimistä.

Räyhähenget virnuilevat: Suomi maksaa seitsemän miljardia ja saa kolme. Onpas hyvä diili!

Otetaan jälkimmäisestä esimerkki. Euroopan elvytysrahastosta puhuttaessa kuuluu ääniä, jotka julistavat meidät EUn hölmöläisiksi. Oman alkeellisen laskuoppinsa huumassa nämä räyhähenget virnuilevat: Suomi maksaa seitsemän miljardia ja saa kolme. Onpas hyvä diili!

No itse asiassa se voi olla hyvä diili.

Luukkaan evankeliumissa hyvä kuningas Velka antaa palvelijoilleen kullekin kultarahan ja matkustaa sitten pois. Palattuaan kuningas kysyy: mitenkäs rahat?

Ensimmäinen vastaa: ”Herra, antamasi kultaraha on tuottanut kymmenen lisää.”

Mutta toinen sanoo: ”Herra, tässä on antamasi kultaraha. Olen säilyttänyt sitä liinaan käärittynä. Minä pelkäsin sinua, koska olet armoton mies.”

Sinä kelvoton tyyppi, kuningas huutaa. Mikset vienyt rahaani pankkiin, niin että olisin palattuani voinut nostaa sen korkoineen?

Oleellisin kysymys ei olekaan velka vaan se, mitä sillä tehdään.

Oletetaan siis, että kuningas EU antaa minulle kolme rahaa. Otan vaarin Raamatusta. En kääri niitä liinaan. En tuhlaa niitä mallasjuomiin vaan sijoitan ne.

Sanokaamme esimerkin vuoksi, että saan viiden prosentin vuotuisen koron.

Voin laskea, että kolmenkymmenen vuoden kuluttua, kun minun pitää maksaa EUlle seitsemän rahaa, kolme rahaani on muuttunut kolmeksitoista. Olen siis tehnyt puhdasta voittoa kuusi rahaa.

Olipas hyvä diili! huudahdan iloisena.

Velkapelkoisen pitäisikin kummastella, miksi kaikilla menestyvillä suuryrityksillä on velkaa. Ne tekevät voittoa. Miksi ne eivät maksa velkaansa pois?

Yritykselle velka on vipu, jolla se voi kammeta itsensä yhä suurempiin voittoihin. Tekemällä korkoa korolle.

Miettikää: kumpi on todennäköisempää? Että miljoonapalkkoja nostavat yritysjohtajat ovat tietämättömiä kapitalismin laeista? Vai että he osaavat prosenttilaskua?

Yritykselle velka on vipu, jolla se voi kammeta itsensä yhä suurempiin voittoihin. Tekemällä korkoa korolle.

Oy Suomi Ab on myös eräänlainen yritys. Sen ei tarvitse koskaan maksaa kokonaisvelkaa pois, sillä yrityksen odotettu elinikä on ääretön. Vanhaa velkaa kuitataan uudella velalla. Sama pätee yhtiöihin.

Tällä hetkellä uusi velka on käytännössä ilmaista. Kun EU on nyt antanut ymmärtää tästä eteenpäin toimivansa kriisiajan takalautana, tilanne tullee pysymään samana hyvin pitkään.

Valtionvelalla säikyttely on halpaa populismia. Pelottelun ja syyllistämisen sijaan kansalaisia tulisi kehottaa pitämään pää kylmänä ja treenaamaan prosenttilaskua.

Mutta kun sanotaan, että velkaraha täytyy panna poikimaan, meidän on kysyttävä: mitä se on tämä poikiminen?

Siitä pitäisi keskustella, ei itse velasta. Kun velkaa kerrotaan otettavan investointeihin, pitää kysyä: mikä on oikeasti investointi, mikä seteleiden heittelyä harakoille?

Taloustieteilijät ovat surkeita kansantajuistajia. He vastaavat: Voep se olla nuinnii, vuan voep se olla toisinnii.

Toivoisin, että taloustieteilijät selittäisivät minulle nämä asiat. Haluaisin kysyä: jos rahaa voi sopimuksella luoda tyhjästä niin, ettei sitä oikeasti ole olemassa, onko velkakaan oikeasti olemassa? Voisiko EKP vain nollata valtionvelan?

Mutta taloustieteilijät ovat surkeita kansantajuistajia. He vastaavat: Voep se olla nuinnii, vuan voep se olla toisinnii.

Suunsa avatessaan he kertovat pelkästään oman mielipiteensä. Joka on aina eri kuin kollegan mielipide.

Olen alkanut epäillä, että velka on kuin kvanttifysiikka. Joka väittää ymmärtävänsä sen paljastaa, ettei ymmärrä sitä.

Kari Enqvist

Kirjoittaja on kosmologian emeritusprofessori Helsingin yliopistossa ja tietokirjailija. Hän on kiinnostunut ihmisen paikasta maailmankaikkeudesta ja kaikesta siitä, mikä on liikuttavaa tai ihmeellistä.

Kolumnista voi keskustella 28.10. klo 23.00 asti.

Paavo Väyrynen on valittu keskustan kaksikielisen piirin uudeksi edustajaksi puoluehallitukseen. Piiri teki valintansa syyskokouksessaan maanantaina.

Väyrynen saattaa siis nousta puoluehallitukseen seuraavaksi kolmeksi vuodeksi piiriin kuuluvan Maalahdenseudun Keskustan kautta. Marraskuussa kokoontuva puoluevaltuusto valitsee puoluehallituksen jäsenet.

Valinta tarkoittaisi, että Väyrynen saa puolueessa rivijäsentä isomman aseman. Puoluehallitus johtaa puolueen yleistä toimintaa.

Kaksikielisessä piirissä uskotaan, että Väyrysen valinta nostaa puolueen kannatuslukuja.

– Olen satavarma, että Väyrynen valitaan, koska hän on meidän ainoa ehdokas. Kukaan muu ei ehdolle tarjoutunut, sanoo piirin uudeksi puheenjohtajaksi noussut Peter Albäck.

Asiaa voi vielä mutkistaa se, että puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen on puhunut aiemmin Ilta-Sanomien haastattelussa naiskiintiöstä.

Pirkkalainen kertoi haastattelussa, että miehiä ja naisia pitäisi olla puoluehallituksessa vähintään 40 prosenttia, joten puoluevaltuusto joutuu joskus poikkeamaan piirien esityksistä.

Keskustan kaksikielinen piiri on ollut jo pitkään napit vastakkain puolueen johdon kanssa.

Piiri valitsi maanantain syyskokouksessa uudeksi puheenjohtajakseen kruunupyyläisen Peter Albäckin, joka on arvostellut puoluetta muun muassa kielellisestä syrjinnästä. Puolue on kiistänyt väitteet.

Kaksikielisen piirijärjestön toimialueena on koko Suomi ja sillä on 17 paikallisjärjestöä.

Lue myös:

Huhu: Väyrysmielisyys Etelä-Pohjanmaan keskustapiirin toiminnanjohtajan erottamisen syy – puheenjohtajisto tyrmää

Paavo Väyrystä ollaan nostamassa keskustan puoluehallitukseen – ruotsinkielinen piiri uskoo Väyrysen nostavan puolueen kannatusluvut

Paavo Väyrynen liittyy keskustaan ruotsinkielisen osaston kautta – "Ruotsinkielisen piirin jäsenenä ryhdyn perustamaan osastoa Helsinkiin"

Suomen tulisi nostaa selvästi sähköautotavoitettaan ja kiristää autoilun hiilidioksidipäästöjen hintaa – tavalla tai toisella. Näin toteaa liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) työryhmä, joka selvitti liikenteen päästövähennystoimia.

Ministeriön virkahenkilöistä koostuva työryhmä julkisti raporttinsa tiistaina Helsingissä. Taustalla on pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen tavoite, jonka mukaan Suomen liikenteen päästöt puolitetaan 2030 mennessä vuoden 2005 tasolta.

Tehtävää on paljon, sillä liikenne aiheuttaa viidesosan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on noin 94 prosenttia.

• Ennusteen mukaan liikenteen päästöt vähenevät nyt jo tehdyillä päätöksillä noin 3,2 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä.
• Tämän päälle tieliikenteessä tarvitaan noin 1,55 miljoonan hiilidioksiditonnin vähennys, jotta päästöt puolittuisivat.

LVM:n raportin mukaan tavoitteen saavuttamiseksi ei ole olemassa yhtä hopealuotia, vaan siihen tarvitaan laaja keinovalikoima.

Työryhmä julkaisi päättäjille evästyksen, millaisia toimia tarvitaan. Yle poimi ehdotusten joukosta neljä keskeistä suositusta.

1) Fossiilisen bensan ja dieselin kulutus on puolitettava 2030 mennessä

Työryhmä nostaisi selvästi Suomen sähköautotavoitetta. Suomen teille pitäisi saada vuoteen 2030 mennessä 700 000 sähköautoa, joista valtaosa olisi täyssähköautoja. Nykyinen tavoite on 250 000 sähköautoa ja ladattavaa hybridiä tuohon mennessä.

Keinoina voisivat olla esimerkiksi veromuutokset, määräaikaiset hankintatuet tai liikenteen päästökauppa.

Lisäksi perinteisen bensan ja dieselin joukkoon tulisi sekoittaa jatkossa biopolttoaineiden ohella niin kutsuttuja synteettisiä polttoaineita. Niitä voidaan valmistaa vähäpäästöisesti sähkön avulla esimerkiksi tehtaiden jätekaasuista.

Työryhmä edistäisi myös biokaasun käyttöä ottamalla sen mukaan uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteeseen. Myös kaasuautotavoitetta tulisi työryhmän mielestä nostaa selvästi nykyisestä.

2) Energiatehokkuutta autokantaa uusimalla

Työryhmän mukaan kuluttajia, yrityksiä ja julkista sektoria on kannustettava investoimaan vähäpäästöiseen teknologiaan ja polttoaineisiin.

Autokantaa voitaisiin uusia panemalla hiilidioksidipäästöille nykyistä kovempi hintalappu, uudistamalla liikenteen verotusta ja käyttämällä esimerkiksi hankintatukia ja romutuspalkkioita.

Raskaan ammattiliikenteen päästöttömyyttä voidaan edistää esimerkiksi ottamalla käyttöön kaasu- ja sähkökäyttöisten kuorma-autojen hankintatuki.

3) Ajettujen kilometrien kasvu saatava taittumaan

Työryhmä painottaa, että henkilöautojen ajosuoritteen kasvu on saatava taittumaan pian. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteenlasketut ajokilometrit eivät enää kasvaisi nykytasolta.

Käytännössä suomalaiset tulisi saada esimerkiksi liikkumaan selvästi nykyistä useammin joukkoliikenteellä, kävellen tai pyöräillen 2030 mennessä. Työryhmän mukaan tämä voi vaatia myös uusia joukkoliikennetukia, sillä koronakriisi on iskenyt kovaa julkiseen liikenteeseen.

4) Liikenteen hinnoittelu ja verotus uusiksi

Työryhmä suosittelee myös nykyistä kireämpää hiilidioksidipäästön hinnoittelua, jos muut keinot eivät riitä liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen.

Työryhmä nostaa vaihtoehtona esille Aalto-yliopiston taloustieteilijöiden ehdotuksen liikenteen kansallisesta päästökaupasta. Siinä valtio asettaisi bensiinin ja dieselin päästöille kiintiöt, jotka huutokaupattaisiin polttoaineen jakelijoille.

Päästökiintiöt laskisivat vuoteen 2030 mennessä niin, että päästövähennystavoite toteutuu. Käytännössä tämä näkyisi autoilijalle bensan ja dieselin kallistumisena.

Työryhmän mukaan vaihtoehtona päästökauppajärjestelmälle olisivat polttoaineveron korotukset. Työryhmä kuitenkin huomauttaa, että valtiovarainministeriö valmistelee omaa ehdotustaan liikenteen verotuksesta ensi kevääksi.

Tiistaina julkistettu LVM:n raportti liittyy niin sanottuun fossiittomaan liikenteen tiekarttaan, jonka on määrä valmistua loppuvuoden aikana.

Tiekartta lähtee valmistumisensa jälkeen lausuntokierrokselle. Hallituksen on määrä hyväksyä tiekartta ensi vuoden alussa.

Täydennetty 27.10.2020 klo 15:02: Lisätty biokaasun käytön edistäminen kohtaan 1.

Lue myös:

Liikenteen päästöt eivät puolitu ilman ikäviä keinoja – polttoaineveron korotus tai tieliikenteen päästökiintiöt tehokkaimmat toimet

Taloustutkijoiden teholääke autoilun päästöihin: Bensan ja dieselin myynti pantava kortille – "Halvempi keino kuin mikään muu"

Korona on jättänyt terveydenhuoltoon järisyttäviä jälkiä: Erikoissairaanhoidon jonot ovat ennätyspitkät. Huoli ihmisten terveyserojen lisääntymisestä on todellinen. Koronan vaatima huomio on jättänyt muut sairaudet vähemmälle huomiolle. On syntynyt valtava hoitovelka.

Hoitovelasta voidaan puhua, kun ihmisen sairautta ei tutkita tai diagnosoida, tai kun sairauden hoito tai seuranta viivästyy– tai jää tekemättä.

Hoitovelka näkyy pitkään ihmisten terveydessä ja kansantaloudessa.

Koronakriisi piti potilaat poissa hoidosta

Koronakriisi vähensi maalis-elokuussa lääkäri- ja hoitajakäyntejä peräti neljänneksellä terveyskeskuksissa. Arviolta ainakin pari miljoonaa vastaanottokäyntiä jäi tekemättä. Osa käynneistä muuttui etävastaanotoiksi, mutta niiden määrä ei läheskään korvannut peruuntuneita vastaanottokäyntejä.

Vastaanottokäyntien lisäksi myös suun terveydenhuolto väheni, samoin äitiys- ja lastenneuvolakäynnit, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ja fysioterapiakäynnit.

Laskevat käyrät selittyvät sillä, että toisaalta ihmiset jättivät menemättä vastaanotoille ja toisaalta palveluja sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa peruttiin, koska varauduttiin COVID-19-potilaiden hoitamiseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) lääkintöneuvos Katri Makkonen sanoo, että perusterveydenhuollon hoitovelalla on pitkät jäljet.

– Jos pitkäaikaissairaus, kuten esimerkiksi diabetes ja verenpainetauti, on huonolla seurannalla, niin pitkällä aikavälillä se voi näkyä jopa elinajan lyhenemisenä. Erityisesti, jos koronatilanteessa myös potilaan liikkuminen on vähäisempää ja hänen ravinnossaan on puutteita.

Aivan erityisesti tämä voi näkyä yli 70-vuotiaiden kohdalla. Heidän kävijä- ja käyntimääränsä terveyskeskuksissa vähenivät selvästi koronakriisin seurauksena. Osa potilaista puuttuu edelleen.

– Erityisen huolissani olen piiloon jääneistä sairauksista. Esimerkiksi diabetes tai verenpainetauti ei välttämättä anna merkkejä itsestään. Sellaisten sairauksien kohdalla, joissa potilas tuntee itsensä selvemmin kipeäksi, hän hakeutuu tietysti herkemmin hoitoon, Makkonen sanoo.

Katri Makkonen on huolissaan myös lasten ja nuorten mielenterveydestä. Apua pitäisi olla saatavilla matalalla kynnyksellä, mutta pitäisi olla myös paikkoja, joissa ongelmat huomataan.

– Siksikin koulunkäynti on tärkeää, samoin lääkäri-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vastaanotot. Ongelmat pitää huomata mahdollisimman varhain ja saada helposti apua, lääkintöneuvos Katri Makkonen sanoo.

Erikoissairaanhoidon jonot ovat ennätyspitkiä – nyt niitä puretaan vauhdilla

Elokuun lopussa noin 137 000 potilasta odotti hoitoonpääsyä sairaanhoitopiirien sairaaloihin. Heistä vajaat 18 000 oli odottanut yli puoli vuotta kiireettömään erikoissairaanhoitoon.

Muutos aiempaan on valtava. Kymmenen viime vuoden aikana pitkään hoitoa odottaneita on ollut elokuun lopussa keskimäärin pari tuhatta. Nyt heitä oli 2019 elokuuhun verrattuna lähes 15 000 enemmän.

Hyvä uutinen on se, että esimerkiksi kaikissa yliopistosairaanhoitopiireissä on syys-lokakuun aikana yli puoli vuotta odottaneiden määrää pystytty pienentämään.

Tällainen tilanne on nyt viidessä ylipistosairanhoitopiirissä:

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallintoylilääkärin Teppo Heikkilän mukaan syyskuun aikana yli puoli vuotta odottaneiden jonoa saatiin HUSissa lyhennettyä lähes 600 potilaalla. Elokuun lopussa heitä oli vajaat 7000.

– Jonojen normaalitilanteeseen saamista ei voitane silti odottaa kuin aikaisintaan vuoden 2021 loppupuolella, Heikkilä sanoo.

Koska hoidon tarve on suunnilleen vakio, hoitojonon kurissa pitäminen perustuu siihen, että leikkauksia tehdään koko ajan. Emeritusprofessori Olli-Pekka Ryynänen

Yli tuhannen pitkään hoitoa odottaneen potilaan jonoja oli kahdessa yliopistosairaanhoitopiirissä: Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Pirkanmaalla puoli vuotta odottaneiden määrä on vähentynyt noin 500 henkilöllä syys-lokakuun aikana.

– Tilanne tullee pääosin normalisoitumaan vuoden vaihteeseen mennessä, johtajaylilääkäri Juhani Sand kertoo.

Pohjois-Pohjanmaan yliopistosairaanhoitopiirissä jono on lyhentynyt vajaalla parilla sadalla.

– Purkaminen kestää arviolta vuoteen 2022 saakka, johtajaylilääkäri Juha Korpelainen arvioi.

Pohjois-Savon yliopistosairaanhoitopiirissä puoli vuotta odottaneita oli vajaat tuhat potilasta. Nyt potilaita on 200-300 vähemmän arvioi Heikki Miettinen, Kuopion yliopistollisen sairaalan sairaalanjohtaja.

– Arvaukseni on, että jonojen purkamiseen menee noin vuosi.

Varsinais-Suomessa tilanne oli elokuussa parempi verrattuna muihin yliopistosairaanhoitopiireihin. Yli puoli vuotta hoitoa jonottaneita oli reilut 700. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilän mukaan jono on nyt lyhentynyt parilla sadalla.

– Useimmilla erikoisaloilla jono päästään purkamaan tämän vuoden aikana. On hyvä kuitenkin muistaa, että jonot ovat hyvin erikoisalakohtaisia, jollakin erikoisalalla jonoa ei ole juuri ollenkaan, Pietilä kertoo.

Hoitovelan purkamisessa ei ole vain kyse rahasta, kyse on myös osaajien määrästä. Emeritusprofessori Olli-Pekka Ryynänen

Kaikista yliopistosairaanhoitopiireistä muistutetaan, että tilanne voi myös kehittyä huonoon suuntaan ja jonot pidentyä, jos epidemian pahentuminen ajaa uusiin supistuksiin.

Mikko Pietilä muistuttaa myös siitä, että jonotilanne voi sairaaloissa myös merkittävästi pahentua, jos keväällä esiin nousseet uhat COVID-19-potilaiden määrän voimakkaasta kasvusta toteutuisivat.

– Kaikissa sairaaloissa on jouduttu sairaalan sisäisiä resursseja siirtämään testaukseen. Tämä on pois normaalista tekemisestä. Jos COVID-19-potilaita tulee paljon, terveydenhuoltojärjestelmä tulee olemaan kovilla ja jonot sairaaloissa kyllä kasvavat.

Eniten jonoa oli elokuun lopussa kaihileikkauksiin. Yli puoli vuotta odottaneita oli noin 2500. Sitten tulevat nivus-, napa- ja arpityräleikkaukset, polven tai lonkan tekonivelleikkaukset, suonikohjujen hoito ja hampaiden poistoleikkaukset.

Hoitovelan purkamiseen tarvitaan rahaa

Hoitovelan määrää tai kustannuksia ei tällä hetkellä tiedä kukaan. Sosiaali- ja terveysministeriössä arvioitiin elokuussa, että perusterveydenhuollon hoitovelka olisi noin 200-250 miljoonaa euroa, erikoissairaanhoidon noin 350-400 miljoonaa euroa.

Nyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on laskenut, mitä erikoissairaanhoidon hoitovelka voisi olla. Yliopistosairaaloiden ja keskussairaaloiden hoitoilmoitustietoihin pohjautuen on verrattu, paljonko hoitoa on annettu tänä vuonna, ja mitä sairaaloissa tehtiin vuosina 2018 ja 2019.

– Näin laskien erikoissairaanhoidon hoitovelan määrä on noin 900 miljoonaa euroa vuoden alusta syyskuun loppuun, tutkimuspäällikkö Mikko Peltola sanoo.

STM:n hallitusneuvos Katri Makkonen pohtii, että tällaiset rahamäärät tarkoittavat sitä, että priorisointikeskustelua täytyy jatkaa.

– Joudumme jatkossa varmaankin tarkemmin miettimään, minkä sairauksien hoitoon ja kuinka paljon laitamme resursseja, Makkonen sanoo.

Hoitovelan purku kestää pitkään

Hoitovelkaa ei ole helppoa kuroa kiinni. Sitä voi hankaloittaa moni asia.

Yleislääketieteen emeritusprofessori Olli-Pekka Ryynänen sanoo, että esimerkiksi kaihileikkausta tai hammashoitoa ei voi korvata millään muulla kuin sillä, että niitä tehdään.

– Koska hoidon tarve on suunnilleen vakio, hoitojonon kurissa pitäminen perustuu siihen, että leikkauksia tehdään koko ajan. Hammasterveys heijastuu moneen muuhun asiaan, siksi jonot siellä ovat hyvin haitallisia.

Ryynänen viittaa siihen, että hoitamattomat hampaat voivat olla esimerkiksi tekonivelleikkauksen este.

Hoitovelka tekee tarpeelliseksi arvioida, ovatko jotkut toimenpiteet sellaisia, ettei niissä hoitovelkaa tarvitsekaan kuroa umpeen – todennäköisesti tällaisiakin toimenpiteitä on. Emeritusprofessori Olli-Pekka Ryynänen

Hoitovelan purkamisessa ei ole vain kyse rahasta, vaan siitä kuka työn tekee. Lisärahasta on apua vain siinä tapauksessa, jos on mahdollista teettää lisätöitä omassa sairaalassa tai ostaa palvelua yksityissairaalasta tai toisesta sairaanhoitopiiristä.

– Raha ei siis yksin auta, kyse on myös osaajien määrästä. Se ei pienellä aikavälillä myös muutu mihinkään, Ryynänen sanoo.

Hoitovelka on nostanut esiin kysymyksen myös ylihoidosta. Hoitovelka tekee erityisen tarpeelliseksi arvioida sitä, ovatko jotkut toimenpiteet sellaisia, ettei niissä hoitovelkaa tarvitsekaan kuroa umpeen.

– Todennäköisesti tällaisiakin toimenpiteitä on. Hoidamme sekä liikaa, että liian vähän. Tarpeellinen hoito pitäisi saada kurottua umpeen ja sitten pitäisi pystyä arvioimaan, mitä olemme mahdollisesti hoitaneet liikaa, Ryynänen sanoo.

Jos koronavirus on seurassamme useita vuosia, nykyisiä toimintatapojamme pitää muuttaa. Tärkeysjärjestystä terveydenhuollossa on mietittävä uudestaan. Emeritusprofessori Olli-Pekka Ryynänen

Hän muistuttaa myös siitä, että emme tiedä, kuinka koronan kanssa käy. Voi olla, että sen kanssa on elettävä useita vuosia siksi, että rokote ei päästäkään meitä pälkähästä niin, että kaikki olisivat turvassa.

Näin voi käydä, jos rokote suojaa vain lyhyen aikaa, esimerkiksi alle vuoden, tai jos immuniteetin saavuttamiseksi pitää rokottaa monta kertaa. Rokote voi myös tulla kalliiksi, jos tarvitaan useita piikkejä tai tiheästi toistettuja rokotekertoja.

– Jos koronavirus on seurassamme useita vuosia tai jossain muodossa jopa pysyvästi, se tarkoittaa, että nykyisiä toimintatapojamme pitää muuttaa. Tärkeysjärjestystä terveydenhuollossa on mietittävä uudestaan. Se voi myös tarkoittaa suostumista useampiin koronakuolemiin kuin nyt, Ryynänen sanoo.

Hoitovelka kärjistää terveyseroja. Professori Ryynänen sanoo, että koulutetummat ja varakkaammat pystyvät käyttämään työterveyshuoltoa, yksityisiä palveluja ja hyödyntämään myös julkisia palveluja paremmin. He etsivät oikeat numerot ja tietävät, mihin pitää mennä. Myös digitaalisten palvelujen käyttö voi olla helpompaa. Erot näkyvät hoitoprosessin kaikissa vaiheissa. Hoitovelka voi voimistaa kehitystä.

– Yleensä kun tilanne huononee, niin koulutetut ja varakkaat pärjäävät aina jollakin tavalla, mutta se joka on alunperin huonokuntoinen, syrjäytynyt tai muuten vaikeuksissa, on suurimmassa vaarassa. Erojen kasvattamiseen meillä ei ole varaa, professori Ryynänen muistuttaa.

Voit keskustella aiheesta 28.10. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Korona ahdistaa suomalaisia valtavasti – Psykiatri: Koronan suurin terveysvaikutus tulee siitä, miten reagoimme epidemiaan

• Tästä artikkelista voit lukea uusimmat koronatiedot Uudellamaalla.
• Koko maan ja ulkomaiden uusimmat tiedot löydät täältä.
• Jos sinulla on koronaan liittyvä uutisvinkki, voit lähettää sen osoitteeseen helsinki@yle.fi.

27.10. klo 16.24 Koronakoiria halutaan lisää, Kennelliitto lahjoitti rahaa tutkimukseen

Suomen Kennelliitto tukee Helsingin yliopistossa tehtävää koronakoiratutkimusta yhteensä 20 000 eurolla. Kennelliitto kannustaa nettisivullaan myös muita koiraharrastustahoja lahjoittamaan ajankohtaiseen tutkimukseen.

Helsinki-Vantaan lentokentällä testataan saapuvien vapaaehtoisten matkustajien joukosta mahdollisesti COVID-19-virusta kantavia henkilöitä tämän vuoden loppuun saakka. Testausta tehdään neljän koronakoiran voimin matkustajien ihopyyhintänäytteistä, kuten uutisoimme syyskuussa.

Kansainvälisten vertaisarvioitujen tutkimusten mukaan koira pystyy tunnistamaan koronaviruspositiiviset henkilöt lähes sataprosenttisesti. Koirat havaitsevat koronaviruksen huomattavasti pienemmästä virusmäärästä kuin yleisesti käytettävät PCR-testit. Havaintoja on myös siitä, että koira on tunnistanut koronavirustartunnan oireettomilta ihmisiltä jo päivinä ennen koronaoireiden puhkeamista.

27.10. klo 16.10 Riskiryhmään kuuluva lähipiireineen saa influenssarokotteen nyt helposti

HUSin alueella asuvat riskiryhmiin kuuluvat ja heidän lähipiirinsä saavat maksuttoman influenssarokotteen ilman ajanvarausta ensi maanantaista lähtien sairaaloiden rokotuspisteissä.

Rokotuspisteitä on useissa HUSin sairaaloissa marras-joulukuun aikana. Niiden päivämäärät ja aukioloajat näet HUSin sivuilta. Rokotuspisteissä pitää käyttää maskia.

– Tänä vuonna influenssarokotteen ottamisen tärkeys korostuu entisestään, koska koronavirus ja nyt loppuvuodesta influenssavirukset leviävät samaan aikaan eikä koronavirusrokotetta ole vielä saatavilla, HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen muistuttaa.

27.10. klo 15.57 Nyt on lentoasemalla tilaa veneiden talvisäilytykseen

Finavia avaa yhden pysäköintitalonsa Helsinki-Vantaan lentoasemalla veneiden ja autojen talvisäilytykseen, koska lentoasema on tyhjentynyt lentomatkustajien autoista. Korona on synnyttänyt muitakin uusia innovaatioita, jo aikaisemmin uutisoimme lentokoneruuan myynnistä marketissa ja drive-in-elokuvista lentokentän kaukoparkissa.

27.10. klo 15.50 Korona kerryttää valtavaa hoitovelkaa

Koronakriisi on aiheuttanut jo miljardin hoitovelan ja erikoissairaanhoitoon ennätysjonot. Koronakriisi vähensi maalis-elokuussa lääkäri- ja hoitajakäyntejä peräti neljänneksellä Suomen terveyskeskuksissa, ja arviolta ainakin pari miljoonaa vastaanottokäyntiä jäi tekemättä. Elokuun lopussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin alueella hoitoon pääsyä oli odottanut yli puoli vuotta 6 879 ihmistä. Määrä on 5 618 ihmistä enemmän kuin vuosi sitten. Lisää hoitojonoista täältä.

27.10. klo 14.56 Pääkaupunkiseudulle maskisuositus harrastustoimintaan

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä on päättänyt uusista harraste- ja vapaa-ajantoimintaan liittyvistä suosituksista ja toimenpiteistä. Kaupungit edellyttävät ensi maanantaista alkaen kaikilta 15 vuotta täyttäneiltä kasvomaskin käyttöä hallinnoimissaan sisäliikuntatiloissa.

Kasvomaskia tulee käyttää muulloin kuin liikuntasuorituksen aikana. Suositus ei koske henkilöiltä, jotka eivät terveydentilansa vuoksi voi maskia käyttää. Velvoite koskee kaikkea sisäliikuntaa, esimerkiksi koulujen liikuntatilojen seura- ja harrastuskäyttöä sekä jäähalleja.

Kaupunkien toimipisteet pidetään auki. Mikäli turvaetäisyyksien toteutumista ei voida muulla tavoin tosiasiallisesti varmistaa, asiakasmäärää voidaan rajata normaalia pienemmäksi.

Myös yksityisten liikuntapaikkojen suositellaan antavat samanlaiset ohjeet käyttäjille.

26.10. klo 14.40 HUS on perunut hengityskoneiden lisätilauksia

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on perunut hengityskoneiden lisätilauksia. Nykyisten koneiden vakuutetaan riittävän, vaikka epidemia yltyisi. Koronapotilaiden tehohoitopaikkojen määrää kasvatetaan vasta sitä mukaan, kun tarve lisääntyy, etteivät kirurgiset leikkaukset vähene. Maanalainen varasairaala avataan, jos tehohoitoa tarvitsee yli sata potilasta. Tällä hetkellä HUS-alueella on 24 koronapotilasta vuodeosastolla ja kolme teho-osastolla.

26.10. klo 14.30 HUS-alue ei ole leviämisvaiheessa, lääkärit pitäisivät lapset koulussa

Teholla on nyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin alueella vähemmän ihmisiä kuin keväällä eikä alue ole vielä leviämisvaiheessa. HUSin lääkärit ja Uuden Lastensairaalan johtava psykologi haluaisivat pitää lapset koulussa, koska tuhansista altistumista huolimatta vain muutama kymmenen lasta on saanut tartunnan. Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven mukaan tilanne on hallinnassa ja HUS-alueella pystytään nyt hoitamaan kaikki potilaat. Hän toivoi kuitenkin kaikkien noudattavan muun muassa maskisuosituksia.

25.10. klo 11.54 HUS-alueella 118 uutta tartuntaa

Suomessa on todettu 196 uutta koronavirustartuntaa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Yhteensä tartuntoja on todettu nyt 14 848.

Eniten uusia tartuntoja on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (118), Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä (22) ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (16).

Sairaalahoidossa on perjantaisten tietojen mukaan 70 ihmistä, joista 11 on tehohoidossa.

24.10. klo 15.45 Helsingissä seurakunnat mukaan tartunnanjäljitykseen

Helsinki saa seurakunnilta apua koronavirustartuntojen jäljitystyöhön.

Maanantaina 26.10. epidemiologisessa toiminnassa aloittaa 14 Helsingin seurakuntien diakonia.

Yhteistyö käynnistyi, kun seurakuntien johdosta oltiin yhteydessä Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtajaan Juha Jolkkoseen.

Koronavirustartuntojen jäljitykseen on palkattu viime viikkoina paljon uutta henkilöstöä, jotta työ sujuisi mahdollisimman tehokkaasti.

Tällä hetkellä Helsingin epidemiologisessa toiminnassa työskentelee noin 130 työntekijää. He ovat pääsääntöisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaisia, esimerkiksi hoitajia ja lääkäreitä.

24.10. klo 12.21 Lohjalla koronavirusaltistumisia joukkueharrastuksissa

Lohjalla on todettu joukkoaltistumisia joukkueurheilussa, kaupunki kertoo tiedotteessaan.

Altistumiset koronavirukselle ovat tapahtuneet Nummelan ja Lohjan jäähalleilla jääkiekko-ottelussa sekä kahdessa harjoituksessa.

Lohjalainen Ghostbusters altistui koronavirukselle lauantaina 17.10.2020 Nummelan jäähallissa pelatussa ottelussa. Koronavirukselle on altistunut pelaajia myös kahden lohjalaisen joukkueen harjoituksissa, Roution Atleticon 18.10.2020 klo 19.30 – 21.00 ja Sapin joukkueessa 20.10.2020 kello 14.15 – 15.30.

Kaikki joukkueiden pelaajat on tunnistettu ja heihin on oltu terveydenhuollon toimesta yhteydessä. Altistuneiden määrä nousee jo tässä vaiheessa lähes 60 henkilöön.

Kaikki kyseessä olevat joukkueet laitetaan karanteeniin.

23.10. klo 18.22 Korona leviää nyt myös Itä- ja Länsi-Uudellamaalla

Koronatapausten määrä kasvaa nyt kiihtyvään tahtiin myös Itä- ja Länsi-Uudellamaalla.

Esimerkiksi Porvoossa koronatartuntoja oli viime viikolla 15. Määrä on kaksinkertainen edellisviikkoon verrattuna.

Porvoon kaupungin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Jeff Westerlund kertoo, että HUSin ohjeistusta seurataan tarkasti, mutta mitään kaupunkikohtaisia rajoituksia ei vielä ole suunnitteilla. Hänen mukaansa mahdollisista lisätoimenpiteistä päätetään yhtenäisinä alueina HUSissa tai erillisemmin Itä-Uudellamaalla.

Länsi-Uudellamaalla on korona-altistumisia ja -tartuntoja muun muassa Karjaan suomenkielisissä kouluissa sekä Uudenmaan prikaatissa.

Esimerkiksi koko Karjaan yhteiskoulu on etäopetuksessa kuun loppuun asti. Lue koko juttu tästä.

23.10. klo 18.15 Suomessa on 219 uutta tartuntaa

Suomessa on todettu 219 uutta koronavirustartuntaa. Kaikkiaan tartuntoja on tilastoitu yhteensä 14 474.

Suurinta tartuntojen kasvu on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, jossa on todettu 122 uutta koronavirustartuntaa.

Vaasan sairaanhoitopiirissä on todettu 24 uutta tartuntaa ja Varsinais-Suomessa 18 uutta tartuntaa.

22.10. klo 16.54 HUS vetoaa opiskelijoihin koronasuositusten noudattamiseksi

HUS on vedonnut opiskelijoihin koronasuositusten noudattamiseksi.

Sairaanhoitopiiri kertoo tiedotteessaan, että se on lähettänyt oppilaitosten kautta opiskelijajärjestöille vetoomuksen, jossa kehotetaan opiskelijoita noudattamaan vapaa-ajalla annettuja suosituksia maskien käytöstä ja kokoontumisrajoituksista.

Vetoomuksen tavoitteena on HUSin mukaan epidemian hillitseminen ja opetuksen toteutumisen turvaaminen.

Syksyn 2020 aikana Uudellamaalla on löytynyt useita tartuntaketjuja, jotka on jäljitetty opiskelijatapahtumiin.

22.10. klo 16.50 Pääkaupunkiseudun koronasuositukset laajenivat Uudellemaalle

Pääkaupunkiseudulla voimassa olevat koronasuositukset on laajennettu koskemaan koko Uuttamaata. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että maskin käyttöä suositellaan myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella kaupoissa, pankeissa ja työpaikoilla.

Terveysviranomaiset suosittelevat myös, että yli 20 hengen yleisötilaisuuksia järjestetään Uudellamaalla vain siinä tapauksessa, että kaikilta edellytetään maskin käyttöä koko ajan ja että vain puolet tapahtumatilan paikkamäärästä on käytössä.

Uudellamaalla ollaan HUSin mukaan leviämisvaiheen kyynnyksellä.

20.10. klo 16.48 Helsinkiläisessä hoivakoti Tilkassa koronaa – viisi asukasta sai tartunnan, kolme menehtyi

Ylen tietojen mukaan kyse on Helsingin Huopalahdessa sijaitsevasta Esperi Caren hoivapalvelukeskus Tilkasta.

Arviointitoiminnan johtaja Tuulikki Siltari Helsingin kaupungilta vahvistaa, että koronatartuntoja on todettu yhdessä yksityisessä hoivakodissa.

Ensimmäinen varmistettu tartunta asukkaalla havaittiin 1. lokakuuta. Tartuntoja todettiin yhteensä viidellä asukkaalla, joista kolme menehtyi tartunnan seurauksena.

Tartuntoja oli hoivakodin sisällä kahdessa eri yksikössä ja altistuneita asukkaita oli yhteensä 20. Myös viisi työntekijää sai tartunnan.

Korona pääsi hoivakotiin oireettoman työntekijän kautta. Siltarin mukaan hoivakodissa on toimittu asianmukaisesti asukkaiden suojaamisessa.

– Kyse ei ole lainkaan laiminlyönnistä, vaan huonosta tuurista.

Hoivapalvelukeskus Tilkassa on useita hoivayksiköitä yhteensä noin sadalle asukkaalle. Se on yksi Helsingin suurimmista hoivakodeista. Lue koko juttu tästä.

20.10. klo 16.27 Porvoolaisessa yksityisessä hoivakodissa koronavirustartunta

Porvoossa sijaitsevassa Attendo Fredikanhovin hoivakodissa on todettu koronavirustartunta. Tartunta on hoivakodin työntekijällä.

Palvelutalo toimii Porvoon kaupungin ostopalveluyksikkönä, ja siellä on tällä hetkellä yhteensä 20 ikääntynyttä asukasta.

Hoivakodin asukkailla ei ole todettu tartuntoja. Palvelutalon asukkaat ja osa henkilökunnan jäsenistä ovat kuitenkin altistuneet koronavirustartunnalle. Heidät määrätään karanteeniin, joka päättyy 25. lokakuuta. Altistuneiden asukkaiden omaisiin ollaan yhteydessä, ja heille kerrotaan tilanteesta.

Porvoon kaupungin terveydenhuolto käy hoivakodissa tekemässä koronatestin kaikille hoivakodin asukkaille viimeistään keskiviikkona 21. lokakuuta.

20.10. klo 16.03 "Se, että meitä kuunnellaan ja kunnioitetaan merkitsee paljon", ravintoloitsija tyytyväinen uusiin linjauksiin

Ravintolakonserni NoHo Partnersin toimitusjohtaja Aku Vikström pitää eduskunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan mietintöä ravintoloiden rajoituksista askeleena oikeaan suuntaan.

– Se, että meitä kuunnellaan ja kunnioitetaan merkitsee meille paljon, Vikström sanoo heti tuoreeltaan.

– Tämä antaa luottamusta siihen, että voimme yhdessä löytää ratkaisuja kohti rajoitusten purkua.

Uuden linjauksen mukaan ravintoloiden asiakasmäärien maksimi perustuisi paikan pääasialliseen käyttötarkoitukseen. Tiukimmat rajoitukset tulevat niihin ravintoloihin, joiden ensisijainen tarkoitus on tarjoilla alkoholijuomia.

– Otan erittäin suurella ilolla vastaan muutoksen, jossa pyritään löytämään täsmentäviä toimenpiteitä, Noho Partnersin toimitusjohtaja Aku Vikström lisää.

20.10 klo 16.01 Pubeille tiukemmat rajoitukset kuin ruokaravintoloille

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut mietintönsä valmiiksi ravintoloiden rajoituksista. Ravintolat jaetaan marraskuun aluesta alkaen kahteen ryhmään sen perusteella, mikä ravitsemisliikkeen pääasiallinen tarkoitus on.

Tiukimmat rajoitukset tulee niihin ravintoloihin, joiden ensisijainen tarkoitus on tarjoilla alkoholijuomia. Näissä asiakasmääriä voidaan rajoittaa enintään 50 prosenttia eli puoleen asiakasmäärästä.

Perusteena on erilainen tartuntariski erilaisissa ravintoloissa.

Löyhemmät rajoitukset tulevat mukaan ruokaravintoloihin, kahviloihin ja lounasruokaloihin. Niiden asiakasmäärää voidaan rajoittaa enintään 25 prosenttia eli neljänneksellä ravintolan maksimimäärästä.

Toinen rajoitusperuste on tartuntojen määrä alueella. Laki muotoillaan rakenteellisesti niin, että rajoitukset ovat lähtökohtaisesti voimassa vain alueilla, joilla rajoitukset ovat välttämättömiä. Koronaviruksen perus-, kiihtymis- ja leviämisalueilla rajoitukset olisivat siis eri tasoilla.

20.10. klo 16.00 Positiivisten testitulosten määrä kaikista koronatesteistä hieman laskenut

Positiivisten testitulosten määrä on kääntynyt laskusuuntaan, kertoi THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen tiedotustilaisuudessa tänään tiistaina.

Puumalaisen mukaan se kertoo siitä, että testauskapasiteetti on riittävä eikä tunnistamattomia tautitapauksia todennäköisesti tällä hetkellä ole. Tartunnan jäljitys toimii THL:n mukaan pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta suurimmassa osassa Suomea edelleen hyvin.

20.10. klo 15.50 "Pahimmassa tapauksessa Finnair on vasta alkua ja Vantaan talous romahtaa samalla", sanoo kaupunginjohtaja

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen toteaa, että kyseessä ovat Suomen suurimmat irtisanomiset tällä hetkellä.

– Aviapolis-alue on merkittävä kansantaloudellisesti. Lentoasema-alue on työllistänyt suoraan tai välillisesti 100 000 ihmistä. Alue on vastuussa jopa neljästä prosentista koko Suomen bruttokansantuotteesta, Viljanen toteaa.

– Joidenkin arvioiden mukaan elpyminen tapahtuisi vasta vuonna 2024 ja tämä olisi kauhukuva koko Suomelle.

Ritva Viljasen mukaan uhkana on, että Helsinki menettää asemansa porttina Aasiaan. Hänen mukaansa Vantaa tekee kaikkensa tukeakseen Finnairia. Esimerkiksi Vantaan ammattiopisto Varia valmistautuu kouluttamaan henkilökuntaa sote-alalle.

– Pahimmassa tapauksessa Finnair on vasta alkua ja Vantaan talous romahtaa samalla, sanoo kaupunginjohtaja.

20.10. klo 15.47 Vantaa keikkuu kiihtymis- ja leviämisvaiheen välimaastossa

Vantaa kertoi tänään tiistaina olevansa tilastojen mukaan koronaepidemian leviämisvaiheessa. Myöhemmin kaupunki tarkensi Twitterissä, että tilastollisesti Uusimaa ja Vantaa täyttävät osan leviämisvaiheen kriteereistä, mutta ne on luokiteltu kuitenkin kiihtymisvaiheeseen.

Esimerkiksi ilmaantuvuus on ollut leviämisvaiheen luokkaa jo muutaman viikon ajan. Kriteereitä on kuitenkin muitakin.

20.10. kello 15.46 Finnair vähentää 600 työpaikkaa Suomessa

Finnair kertoo vähentävänsä koronapandemian vaikutusten vuoksi yhteensä noin 700 työpaikkaa, joista 600 Suomessa. Henkilöstövähennykset toteutetaan maaliskuun 2021 loppuun mennessä.

Henkilöstövähennysten lisäksi Finnair jatkaa lähes koko henkilöstönsä lomautuksia Suomessa. Yhtiön mukaan suurella osalla toistaiseksi voimassa olevat lomautukset saattavat jatkua pitkään, sillä toimiala arvioi lentoliikenteen toipumisen kestävän useita vuosia.

Finnairilla on tällä hetkellä yhteensä 6 500 työntekijää. Yt-neuvottelut koskivat koko henkilöstöä lukuun ottamatta matkustamopalveluita ja lentäjiä.

Lue tästä aiemmat koronapäivitykset

Politiikka on vaikea laji, mutta on yksi paikka, missä se on helppoa ja kivaa – oppositiossa: ei vastuuta ja kaikki mahdollisuudet kritisoida.

Tätä mahdollisuutta myös nykyoppositio käyttää. Välillä hallituksen kritisoiminen johtaa oppositiopuolueet vastustamaan tai kannattamaan asioita, joista ne ovat itse hallituksessa olleet päinvastaisella kannalla.

Pitkään hallitusvastuuta kantaneesta kokoomuksesta on oppositiossa kuoriutunut kiivas koulutuksen ja hoitajien puolustaja, vaikka hallituksessa sen politiikka oli ihan muuta. Kokoomus vastusti sitkeästi hoitajamitoitusta, ja sen ollessa hallituksessa koulutuksesta leikattiin satoja miljoonia. Nyt oppositiossa puolue esittää koulutukseen miljardin panostuksia.

Suurin oppositiopuolue perussuomalaiset taas vastustaa nyt polttoaineveron korotusta, vaikka se itse korotti bensaveroja hallituksessa ollessaan. Perussuomalaisten kohdalla sanapari "oppositiosta huutelu" saa myös aivan uusia merkityksiä. Puolueen edustajat ovat muun muassa pilkanneet edesmennyttä, matkineet maahanmuuttajan puhetapaa ja saaneet tuomioita kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Mutta osasi edellinenkin oppositio. Nyt hallitusvastuuta kantavan SDP:n oli oppositiosta käsin helppo luvata vappusatasia ja hoitajamitoitusta, mutta hallituksessa rahan löytäminen niihin on ollut paljon vaikeampaa.

Pelkkää huutelua vai realistisia vaihtoehtoja, kumpaa nykyoppositio mielestäsi tarjoilee? Tule kertomaan, mitä ajattelet aiheesta. Olen mukana keskustelussa kello 21:een saakka.

Marja Sannikka

Kirjoittaja on politiikasta ja yhteiskunnasta kiinnostunut toimittaja, jonka mielestä totuutta täytyy katsoa silmiin, jotta maailmaa voi muuttaa paremmaksi

Aiheesta lisää Marja Sannikka -ohjelmassa TV1:llä perjantaina 30.10. klo 20. Vieraana on perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Helsingin ja Uudenman sairaahnoitopiirin eli HUSin kaikki sairaalat ovat pian potilastietojärjestelmä Apotin piirissä.

Järjestelmä otetaan käyttöön Meilahden Tornisairaalassa, Kolmiosairaalassa, Syöpätautien kilinkalla, Haartmanin sairaalassa, Silmä-korvasairaalassa, Uudessa lastensairaalassa, Iho- ja allergiasairaalassa, Töölön sairaalassa ja Kirurgisessa sairaalassa lauantaina 31. lokakuuta.

HUSin johtajaylilääkärin Markku Mäkijärven mukaan Apotti helpottaa terveydenhuollon työtä, kun potilastietojen kirjaaminen yhdenmukaistuu ja tiedon siirtely paikasta toiseen vähenee. Samalla se sujuvoittaa yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä.

Kun Apotti laajenee, myös sen asiakkaille suunnattu Maisa-portaali tulee entistä useampien käyttöön. Sen kautta potilaat pääsevät esimerkiksi videoyhteyteen heitä hoitavan henkilöstön kanssa.

– Maisa vahvistaa potilaan omaa roolia hoidon kehittämisessä, Mäkijärvi sanoo.

Lauantain jälkeen HUSin sairaaloiden yli 20 000 hoitohenkilöstön jäsentä käsittelee Apotissa yli 600 000 potilaan tietoja vuosittain.

Lääkärit ovat purreet hammasta Apotin kanssa

Apotti maksaa HUSille 194 miljoonaa euroa. Lisäksi vuosittaiset käyttökustannukset ovat lähes 65 miljoonaa euroa.

Järjestelmää on kehitetty vuosia ja se on kerännyt matkan varrella paljon kritiikkiä lääkäreiltä ja muulta henkilökunnalta.

Esimerkiksi lääkeannostelua koskevien tietojen siirto Kanta-palvelun reseptikeskuksesta Apottiin on ollut työlästä lääkäreille.

Oy Apotti Ab:n toimitusjohtajan Hannu Välimäen mukaan ongelmaa on jo helpotettu parantamalla Apotin käytettävyyttä. Myös se on auttanut asiaa, että Apottiin on vähitellen kirjattu valmiiksi yhä useamman potilaan tietoja, joita ei tarvitse enää hakea reseptikeskuksesta. Nyt järjestelmässä on jo noin kahden miljoonan ihmisen potilastiedot.

– Manuaalista työtä on vähemmän nyt, Välimäki vakuuttaa.

Koronasta ja Apotista on jo opittu

Tähän saakka HUSin Helsingin sairaaloista vain Naistenklinikka on ollut Apotin piirissä. Siellä se otettiin keväällä käyttöön. Muiden Helsingin sairaaloiden kohdalla järjestelmän käyttöönottoa lykättiin keväällä koronatilanteen vuoksi, koska se söi resursseja.

Apottia ei haluttu samaan aikaan ylimääräiseksi haasteeksi, koska järjestelmään siirtyminen ei ole sujunut ongelmitta muuallakaan. Alkuun esimerkiksi HUSin sairaalossa Hyvinkäällä ja Raaseporissa jouduttiin karsimaan poliklinikka-aikoja, että henkilöstölle jäi aikaa uuden järjestelmän haltuunottoon.

HUSin johtajaylilääkärin Markku Mäkijärven mukaan nyt on oikea hetki siirtyä Apottiin Helsingin sairaaloissa, vaikka koronavirus jyllää edelleen. Pandemia on tutumpi kuin keväällä, ja sairaaloissa on riittävästi paikkoja tehohoitoa myöten.

– Nyt on oikea aika. Osaamme hoitaa koronapandemiaa eri tavalla kuin keväällä.

Marraskuussa saattaa olla ruuhkia

Hannu Välimäen mukaan Meilahden sairaala-alueen mukaantulo on Apotin suurin koetinkivi, mutta siihen on valmistauduttu huolellisesti.

– HUSin vaativimmat toiminnot tulevat mukaan. Useaan kertaan on testattu, että käyttöongelmia ei tule.

HUSin mukaan Apotin käyttöönottoon on varauduttu marraskuun aikana ylimääräisellä henkilöstöllä. Sairaalat palvelevat potilaita ja asiakkaita normaalisti. Päivystystoiminnassa voi kuitenkin olla ruuhkaa.

Apotti otetaan tämän viikon lauantaina käyttöön myös Malmin, Laakson, Auroran ja Herttoniemen sairaaloissa, mutta vain HUSin toiminnoissa. Kaupungin sairaalat eivät siis kokonaisuudessaan siirry Apotin piiriin.

HUS diagnostiikan kuvantamistoiminnot ottavat Apotti-järjestelmän käyttöön vasta huhtikuussa 2021.

Aiemmin Apotti on jo otettu käyttöön HUSin sairaaloissa Vantaalla, Espoossa, Hyvinkäällä, Raaseporissa ja Lohjalla.

Lue myös:

HUS esittää potilastietojärjestelmä Apotin seuraavan käyttöönoton lykkäämistä

Uusi potilastietojärjestelmä Apotti laajeni moneen uuteen sairaalaan Uudellamaalla – HUS: "Teknisiä ongelmia on ollut, mutta ne on ratkottu"

Nettisivustolla kysytään tietojärjestelmästä kokemuksia nimettömänä, lääkärit haukkuivat lyttyyn – Toimitusjohtaja: Apotin ongelmat ovat tiedossa

Vuosia odotettu Apotti selviytyi viikonlopusta – tänään alkoi oikea arki: "Joitakin ongelmia tässä on ratkottu"

Ruotsissa on tapahtunut suuri tietovuoto turvallisuusalan yritykseen tehdyn tietomurron seurauksena. Sen jälkeen internetissä on julkaistu yli 38 000 tiedostoa, joista moni on merkitty salaiseksi, uutisoi Dagens Nyheter -sanomalehti.

Tietomurto on tapahtunut Gunnebo-yhtiössä, joka vastaa useiden pankkien ja viranomaisten turvajärjestelyistä. Yksi asiakkaista on Ruotsin valtiopäivät.

Vuodettujen tietojen joukossa on esimerkiksi valtiopäivien turvajärjestelyjä koskevia yksityiskohtia ja pankkiholvien piirustuksia. Veroviraston rakenteilla olevien toimitilojen salatut piirustuksetkin ovat päätyneet julkisuuteen yksityiskohtineen.

Vuodetuista asiakirjoista löytyy yksityiskohtaista tietoa muun muassa yhtiön asiakkaiden hälytysjärjestelmistä ja valvontakameroiden sijoittelusta. Dagens Nyheterin mukaan esimerkiksi SEB-pankin erään konttorin hälytysnappien sijaintikin on kaikkien nähtävillä internetissä.

Myös ainakin kahden saksalaispankin holvien piirustukset ovat vuodettujen tietojen joukossa. Lisäksi julki on päätynyt "erään toisen Euroopan maan" pankkiautomaattien asennusta ja turvajärjestelyjä koskevaa tietoa.

DN:n mukaan myös Nordean ruotsalaisia pankkiautomaatteja koskevia tietoja on julkaistu, mutta nämä tiedot ovat vuodelta 2010.

Tietoturva-asiantuntija Leif Nixon sanoo DN:n haastattelussa rakennuksia koskevien salaisten tietojen päätymisen julkisuuteen olevan erityisen ongelmallista, sillä muutoksia rakenteisiin ei helposti voi enää jälkikäteen tehdä.

Tietomurto tapahtui jo elokuussa

Kansainvälisesti toimiva Gunnebo-yhtiö kertoo käyvänsä läpi vuodettuja asiakirjoja ja olevansa tarvittaessa yhteydessä asiakkaisiinsa.

Valtiopäivien hallinnossa ei DN:n asiasta kysyessä oltu kuultu tietovuodosta vielä mitään. Verovirasto, Nordea ja SEB kertovat sen sijaan lehdelle Gunnebon olleen niihin yhteydessä asian tiimoilta.

Tietomurto tapahtui elokuussa ja yhtiö kuvaili sitä tuolloin organisoiduksi it-hyökkäykseksi. Yhtiö ilmoitti tapahtuneen tietomurron Ruotsin turvallisuuspoliisille yritysvakoiluna.

Vielä tuoreeltaan murron jälkeen Gunnebo väitti rajanneensa palvelimiinsa kohdistuneen hyökkäyksen onnistuneesti. Yhtiö sanoo nyt, ettei sillä tuossa vaiheessa vielä ollut tietoa vääriin käsiin päätyneistä tiedostoista.

Murtautuja oli yhteydessä yhtiöön ja uhkasi vuotaa varastamansa tiedot julki, ellei Gunnebo suostu sen vaatimuksiin. Toimitusjohtaja Stefan Syrén sanoo DN:lle, ettei yhtiö maksanut lunnaita tai edes vastannut kiristäjän viestiin.

Tapahtunut muistuttaa siis Suomessa paljastunutta Vastaamon tapausta.

Tietoturva-asiantuntija Leif Nixon arvostelee Gunnebon toimintaa ja kummastelee kuinka yhtiössä ei heti havaittu varastettuja tiedostoja.

Lue myös:

Vastaamon potkut saanut toimitusjohtaja: "Olen syvästi pahoillani vastaamolaisten ja heidän asiakkaidensa puolesta"

Mitä tehdä, jos törmää vuodettuun materiaaliin? Tietojen käsittelemisestä voi saada jopa vuoden vankeusrangaistuksen

Tietomurto on kolaus digitaaliselle yhteiskunnalle, sanoo työelämäprofessori: "Meillä on ollut luottamus, että arkaluontoiset asiat pysyvät oikeissa käsissä"

Toimi näin, jos epäilet joutuneesi tietovuodon uhriksi