Nuorison päihteidenkäyttö aiheuttaa huolta Meri-Porissa.

Vanhemmille lähetetyn Wilma-viestin mukaan Meri-Porissa on kolme nuorisoryhmää, jotka viettävät aikaa esimerkiksi Enäjärven ja Pihlavan kouluilla. Kouluilla on tehty pientä ilkivaltaa ja sotkettu paikkoja. Päihteitä on käytetty paljon, mikä on viestin mukaan aiheuttanut runsaasti vaaratilanteita.

– Nuorimmat näissä porukoissa mukana olleet ovat vitos- ja kutosluokkalaisia. Näille ikäryhmille on nyt ensimmäisenä päätetty järjestää päihdevalistusta, kertoo Meri-Porin yhtenäiskoulun rehtori Toni Ranne.

Päihteitä, erityisesti alkoholia, on käytetty joidenkin huhujen mukaan jopa keskellä viikkoa silloin, kun kouluilla oli käynnissä etätyöjakso.

Kuka välittää nuorille alkoholia?

Vanhemmille lähetetyssä viestissä kerrotaan, että joku tai jotkut hakisivat alaikäisille nuorille alkoholia. Vanhempia pyydetään olemaan aktiivisia ja ilmoittamaan kouluille tai viranomaisille välittömästi, mikäli huomaavat jonkun hakevan nuorille alkoholia.

Vanhempia kehotetaan myös harkitsemaan nuorten kotiintuloaikoja.

Kotiintuloaikoja voisi miettiä esimerkiksi Porin kaupunginvaltuuston aiemmin tekemien suositusten mukaan, kertoo ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Jenni Laurila.

Suosituksen mukaan alle 16-vuotiaiden tulisi olla kotona koulupäiviä edeltävinä iltoina viimeistään kello 21. Muina iltoina raja olisi kello 23. Alle 14-vuotiaita koskeva suositus olisi kaikkina iltoina kello 21.

"Levottomuus lisääntynyt"

Ehkäusevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Jenni Laurila korostaa, ettei ongelmia ole vain Meri-Porin alueella.

– Tuntuu siltä, että nuorten levottomuus on lisääntynyt koko Porin alueella.

Päihdekokeilujen lisääntyminen on huomattu. Alkoholin, nuuskan ja tupakan lisäksi on esiintynyt myös epäilyjä huumausaineiden käytöstä.

Nuorisotyöntekijät ovat viime aikoina jalkautuneet Meri-Porin alueelle, jotta nuorison kohtaaminen olisi helpompaa. Osa nuorista on jopa siirtynyt pois näiltä kouluilta, missä ilkivaltaa tapahtuu.

– Nuoret eivät ole halunnut hengailla koululla tämän "kohun" takia koululla ja heitä on kohdattu esimerkiksi nuorisotilalla, mikä on oikein sopiva vapaa-ajanviettopaikka nuorille.

Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella 28.10. kello 23:een saakka.

Finn-Power aloittaa yt-neuvottelut enintään 36 ihmisen irtisanomiseksi.

Levyntyöstökeskuksia, yhdistelmäkoneita ja järjestelmiä Seinäjoella toimiva yritys on lomauttanut henkilöstöään alkuvuodesta lähtien, mutta yhtiön mukaan nyt on turvauduttava myös pysyvään työvoiman vähennykseen. Myös lomautuksia aiotaan jatkaa.

Koronaepidemia on Finn-Powein mukaan vaikuttanut yhtiön tuotteiden ja palveluiden kysyntään.

Tilausten määrä on pudonnut lähes kolmanneksen. Liikevaihdon toipuminen tulee yhtiön arvion mukaan kestämään vuosia.

Yrityksen lähettämän tiedotteen mukaan koneita on saatu toimitettua maailmalle, mutta toimitusprojektit ovat olleet haastavia eri maiden koronatilanteista sekä niihin liittyvistä rajoitteista johtuen. Myös tilauskannasta sekä läpimenoajan pituudesta johtuen tilanne näkyi tuotannon kuormituksessa vasta loppukesästä alkaen.

– Meillä on vankka luottamus siihen, että pandemian aiheuttamasta taantumasta selvitään, vaikka se kestäisi arvioitua pidempäänkin, kunhan tehdään oikeita toimenpiteitä, toteaa general manager Jarmo Mursula.

Yrityksen tämän hetkisen näkemyksen mukaan liikevaihdon toipuminen vuosien 2018–2019 tasolle tulee kestämään useamman vuoden.

Finn-Power Oy työllistää Suomessa noin 360 henkilöä. Yritys on osa italialaista Prima Industrie -konsernia ja sen Prima Power-työstökonedivisioonaa. Yrityksen valmistamat levyntyöstökoneet tunnetaan nimellä PrimaPower.

Oulussa suositellaan maskin käyttöä nyt kaikissa julkisissa tiloissa.

Pohjois-Pohjanmaan alueellinen koordinaatioryhmä on päätynyt antamaan uusia suosituksia Oulun huonontuneen koronatilanteen vuoksi. Työryhmä ei päätynyt Oulua koskeviin rajoituksiin, vaan antaa nyt erilaisia suosituksia.

Uudet suositukset ovat voimassa alkuun kahden viikon määräajalla.

Yli 20 hengen yksityistilaisuuksia ei suositella toistaiseksi. Pohjois-Pohjanmaan alueellisen koordinaatioryhmän puheenjohtaja, OYSin johtajaylilääkäri Juha Korpelainen toteaa, että tartuntojen tiedetään levinneen ja altistumisia tulleen perheen ja suvun sisällä.

Riskiryhmien suojelemiseksi tartunnoilta annetaan suositus, että yleisötilaisuuksiin osallistumisen jälkeen olisi hyvä pitää muutama päivä taukoa, ennen kuin vierailee esimerkiksi iäkkään omaisensa luona.

Ryhmämuotoisen harrastamisen suosituksia päivitetään myös. Esimerkiksi liikuntaharrastuksissa kehotetaan porrastamaan pukutilojen käyttöä ja valmentajille tulee maskisuositus. Terveysviranomaiset keskustelevat suosituksista tarkemmin oululaisten seurojen kanssa huomenna.

Tästä jutusta voit lukea tuoreimmat tiedot koronavirustilanteesta Pohjois-Pohjanmaalla.

Lisää Pohjois-Pohjanmaan uutisia Yle Areenassa. Kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.

Ennen maanantaita kovin moni ei tiennyt, että tamperelainen yrittäjä, viestinnän asiantuntija Jaakko Kilpeläinen on kärsinyt työuupumuksesta.

Kolme vuotta sitten hän kävi puhumassa asiasta pari kertaa psykoterapiapalveluita tarjoavan Vastaamon terapeutin kanssa.

Yritys markkinoi luottamuksellista keskusteluapua. Viikko sitten selvisi, että Vastaamolta on anastettu kymmeniätuhansia asiakkaiden tietoja.

Kilpeläinen luki asiasta ensin uutisista ja sai sitten Vastaamosta vahvistuksen, että hän on yksi uhreista. Myöhemmin hän sai vielä sähköpostiinsa tuntemattoman tahon lähettämän kiristyskirjeen.

Kilpeläinen päätti kertoa ensin sosiaalisessa mediassa, että hänenkin tietojaan on ilmeisesti vuotanut vääriin käsiin, koska hän oli käynyt Vastaamossa puhumassa uupumuksestaan.

Maanantaina hän antoi haastattelun Ylelle televisioon ja radioon.

– Ei tästä avoimuudesta mitään pahaa ole seurannut. Ihmiset ovat minun ja näiden tuhansien ihmisten puolella. Se on liikuttavaa, Jaakko Kilpeläinen sanoo.

Kilpeläinen uskoo, että Vastaamon kohu johtaa ikävien asioiden ohella tietoturvan parantumiseen ja avoimuuteen mielenterveysasioissa.

Professori järkyttynyt

Yksin Pirkanmaalla on tehty jo 3 000 rikosilmoitusta tietomurrosta. Poliisin mukaan ilmoituksia tulee koko ajan lisää.

Tampereen yliopiston psykiatrian professori Olli Kampman on kollegoidensa tavoin järkyttynyt Vastaamon tietomurrosta, jonka seurauksia on vaikea ennakoida. Tuhansien ihmisten perusturvallisuus on heikentynyt.

– Olen itse aikanaan istunut molemmilla puolilla pöytää terapiahuoneessa. On helppo eläytyä siihen, että tämä on asiakkaan kannalta äärimmäisen ahdistava tilanne. Jos olisin itse vastaavassa tilanteessa, niin todennäköisesti menettäisin yöuneni ja miettisin hermostuneena, mihin minua koskevat tiedot nyt ilmestyvät ja milloin.

Tämä hermostuttaa myös Jaakko Kilpeläistä. Hän ei ole saanut vielä vastauksia Vastaamolta, mitä tietoja hänestä on vuotanut.

– En tiedä yhtään, kenen käsissä henkilötietoni ovat, kuinka monella niitä on. En edes tiedä, mitä tietoja on liikkeellä ja milloin tapahtuu jotain, meneekö päiviä vai vuosia.

Hämmennystä on lisännyt, että Vastaamon tiedotus aiheesta on herättänyt enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Aiemmin sitä on kritisoinut esimerkiksi tietokirjailija ja viestintävalmentaja Katleena Kortesuo Ylelle.

Jaakko Kilpeläisen mukaan rikollisen lähettämä kiristyskirje oli paljon avoimempaa viestintää kuin Vastaamolla.

– Siitä kävi ilmi ainakin aikeet, mitä kiristäjä haluaa, selkeät aikataulut ja ohjeet. Vastaamon viestinnästä ei voi samanlaisia kehuja antaa, hän sanoo ironisesti.

Toivottavasti joku ilmiantaa rikollisen

Jaakko Kilpeläistä pelottaa, miten vuoto vaikeuttaa lasten ja nuorten elämää, jos ilmi tulee arkaluonteisia asioita. Monet terapiassa käyneet ovat voineet olla valmiiksi vaikeassa tilanteessa. Myös julkisuuden henkilöiden henkilökohtaisten asioiden julki tulemisella voi olla ikävät seuraukset, koska ne kiinnostavat yleisöä enemmän kuin tavallisten ihmisten ongelmat.

– Suututtaa ja hämmentää, millainen mielenlaatu täytyy olla, että tällaiseen rikokseen voi ryhtyä, Kilpeläinen sanoo.

Hän on itse tehnyt luottokiellot ja muut varotoimenpiteet, että henkilötietojen hyödyntäminen vaikeutuu. Kilpeläinen on tehnyt myös rikosilmoituksen.

Kilpeläinen toivoo, että joku rikoksesta tietävä paljastaisi poliisille ratkaisevan vihjeen. Suuri vinkkipalkkio ja sankarin maine voisi motivoida tässä.

– Varmasti jossain on ihmisiä, jotka tietävät tästä jotain.

Vaikutukset näkyvät kauan

Tampereen yliopiston psykiatrian professori Olli Kampman sanoo, että kohun seurauksia on vaikea vielä arvioida. Vaikutukset näkyvät hänen mukaansa vielä vuosien päästä.

Onko usko ja luottamus sama jatkossa? Voiko syntyä lisäongelmia mielenterveyden kannalta?

Jaakko Kilpeläinen sanoo, että uskaltaisi mennä uudestaan vielä terapeutille. Jos näin kävisi, hän olisi varovaisempi ja epäluuloisempi ja kysyisi tietoturvasta etukäteen. Lisäksi hän tekisi välillä tietopyyntöjä, mitä tietoja hänestä on talletettu ja minne.

Lue lisää:

"Tämä on nyt henkilökohtaista": Tietoturvan huippuasiantuntijan omat tiedot vietiin Vastaamolta – auttaa jäljittämään rikollista

Paljastaako pilkutus jotakin Vastaamon kiristäjästä? Miksi hän ei osaa teititellä suomeksi? Tämä tiedetään valtavasta kiristysvyyhdistä

Tietovuodon ja kiristyksen kohteeksi joutunut kriisiviestinnän asiantuntija suomii Vastaamon viestintää: "Katastrofaalisen väärin"

Tietoturvaskandaalissa rypevän Vastaamon toimitusjohtajalle potkut – yhtiön hallituksen mukaan pimitti tietomurtoa 1,5 vuotta

Vuotaneilla henkilötiedoilla voi tehdä tilauspetoksia ja ottaa luottoa uhrin nimiin – Asiakastieto ja Vastaamo tarjoavat tietomurron uhreille maksuttomat turvapalvelut

Lentoliikenteen vähentyminen on pakottanut Helsinki-Vantaan lentoaseman toimijat kekseliäiksi.

Nyt lentoasemayhtiö Finavia avaa lentoaseman pysäköintitalon autojen ja veneiden talvisäilytykseen.

Veneitä ja autoja voi tuoda katon alle, valvottuun P5-pysäköintihalliin, terminaali 2:n läheisyydessä. Säilytykseen jätettävien ajoneuvojen ja veneiden maksimikorkeus on kaksi metriä.

– Tämä aika mahdollistaa kokonaan uuden innovaation ja asiakasryhmän palvelemisen. Koronakriisin vuoksi halleissa on tänä talvena entistä enemmän tilaa. Normaalisti meillä ei olisi tähän mahdollisuutta, kertoo lentoaseman maaliikenteen kehittämisestä vastaava johtaja Jukka Isomäki Finaviasta tiedotteessa.

Korona-aika on synnyttänyt myös muita keksintöjä: Finnairin valmistamaa lentokoneruokaa myydään vantaalaisessa marketissa ja Vantaan kaupunki järjesti kesällä drive-in-elokuvia tyhjäksi jääneellä kaukoparkkipaikalla.

Veneiden ja autojen säilytyspalvelua on kysytty aiemminkin Helsinki-Vantaalta, mutta sitä ei ole ollut aikaisemmin mahdollista toteuttaa riittämättömän kapasiteetin vuoksi.

Yhden veneen tai auton talvisäilytys maksaa 89 euroa kuukaudessa. Säilytysaika päättyy viimeistään ensi toukokuun lopussa.

Lue seuraavaksi:

Hiljaisuuden lentoasemasta on tullut autio ja hälyisä: tyhjillä käytävillä kaikuvat kuulutukset 7 minuutin välein – katso kuvareportaasi Helsinki-Vantaalta

Lentokoneruoka keksittiin viedä vantaalaiseen ruokakauppaan ja myytiin loppuun heti ensimmäisenä päivänä – yhteistyökokeilu työllistää nyt kymmenen ihmistä

Meyer Turun Telakalla on havaittu useita koronavirustartuntoja. Tällä hetkellä tiedossa on, että yhdeksän alihankkijan työntekijää on sairastunut koronavirukseen ainakin neljässä eri tartuntaketjussa.

Altistuneiden määrää selvitetään, kertoo Meyer Turun viestintäpäällikkö Tapani Mylly.

– Altistuneisiin ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä ja tiimimme toimii yhteistyössä viranomaisten kanssa. Altistuneiden määrä ei ole vielä selvillä, kertoo Mylly.

Tartunnat ovat henkilöilllä, jotka työskentelevät Meyer Turun Telakan verkostoyrityksissä, eli tutummin alihankkijoiden yrityksissä.

– Telakka-alueella työskentelee telakan omien työntekijöiden lisäksi muitakin ja nämä tartunnat on nyt todettu verkostoyritysten työntekijöillä.

Myllyn mukaan sairastumiset eivät vaikuta telakan töihin.

– Ne ihmiset, jotka ovat altistuneet, eivät tietenkään tule töihin. Meitä on useita tuhansia telakka-alueella, että sairastuneiden määrä on onneksi vielä pieni, että töiden etenemiseen tämä ei vaikuta.

Varsinais-Suomi on koronaviruksen kiihtymisvaiheessa.

Kysyimme teiltä mieltä askarruttavia kysymyksiä Psykoterapiakeskus Vastaamoon tehtyyn tietomurtoon liittyen Yle Uutisten Instagram-tilillä. Kysymyksiä tuli runsaasti.

Koostimme tähän juttuun kysymyksiä ja vastauksia tietomurron tämän hetkisistä tiedoista. Tiedot ovat peräisin jo julkaistuista artikkeleista ja haastatteluista. Lisäksi juttua varten on kysytty tietoja Kyberturvallisuuskeskuksesta, Psykologiliitosta sekä julkisoikeudenprofessorilta.

Takaisin Pasilaan -podcastissa haastatellaan hakkeri Laura Kankaalaa. Kankaala kertoo, miten verkko on paljon turvallisempi paikka säilyttää dataa, kuin vaikka kassakaappi huoneen perällä. Jaksossa kuullaan myös muusikko Iisaa, joka on yksi Vastaamon tietovuotomurron uhreista.

Tilanne nyt

Mistä tietää, ovatko omat tiedot netissä?

– Ei sitä voi tarkistaa oikein mistään. Tor-verkon kaiveluun en kyllä kehota ketään, sanoo julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen.

Voutilaisen mukaan Vastaamon lokitiedoista pitäisi kuitenkin selvitä, onko omat tiedot napattu tietomurron yhteydessä. Vastaamolla tulisi siis olla tieto, kenen tiedot ovat päätyneet vääriin käsiin. Pitäisikö Vastaamon siis antaa tieto siitä, onko omat tiedot vuodettu?

– Kyllä se pitäisi tässä tilanteessa antaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaalla on oikeus tarkastaa lokitiedot. Se on erityinen oikeus, joka on säädetty laissa. En tiedä, minkälainen lokitus järjestelmissä on ollut, että onko tieto saatavissa. Sen yksin Vastaamo tietää.

Onko tekijä saatu kiinni?

Tämän hetken tietojen mukaan ei. Keskusrikospoliisi tutkii rikosta, ja tutkinnanjohtaja Marko Leposen mukaan koko poliisin osaaminen on käytössä. Kaikki asiantuntijat on hälytetty töihin, ja he työskentelevät lähes tauotta saadakseen tekijän tai tekijät kiinni.

Miten rikoksen tutkinta etenee?

Poliisi on ollut tutkinnan etenemisestä erittäin vaitonainen. Poliisi ei esimerkiksi kerro, onko sillä epäiltyä tai epäiltyjä. Tiedotuslinjasta ei voida päätellä, onko poliisi tekijän jäljillä vai ei. Ylen tietojen mukaan poliisi käyttää tutkinnassa varsin järeitä ja luoviakin keinoja. On ymmärrettävää, että poliisi ei kesken esitutkinnan julkisesti kerro menetelmistään, sillä se saattaisi varoittaa tekijää. Voit lukea lisää täältä.

Voiko tämä tapahtua Vastaamolle uudestaan, miten tiedot nyt suojataan?

Näin Vastaamon hallituksen puheenjohtaja Tuomas Kahri kommentoi tänään Ylelle sitä, onko vuotopaikka jo korjattu, jotta vastaavia ei pääse jatkossa käymään.

– Selvitys, jota olemme tehneet yhdessä Nixun kanssa, vaikuttaa selvältä, että maaliskuun 2019 puolivälissä yhtiöön kohdistui tietomurto. Sen jälkeen on lähdetty toimiin, jolloin on korjattu tietoturvapuutteet.

– Tämän selvityksen yhteydessä on tarkastettu vastaavia tietojärjestelmiä ja vahvistettu niiden suojausta myös Nixun toimesta. Nixun selvityksessä ei ole ilmennyt viitteitä siitä, että tietojärjestelmiin olisi tunkeuduttu maaliskuun 2019 jälkeen.

Eli ovatko ne nyt kunnossa?

– Selvityksessä ei ole viitteitä, että olisi tunkeuduttu maaliskuun 2019 jälkeen. Tämä on tarkastettu ja niitä on vahvistettu. Asiat, jotka nousi selvityksissä esiin, niiden korjaamiseen on välittömästi ryhdytty, jos sellaisia on löytynyt.

Mikä on tor-verkko?

Tor-verkon ensimmäinen versio valmistui vuonna 2002, ja sen rahoittaja, Yhdysvaltojen merivoimien tutkimuslaboratorio, halusi taata omille käyttäjilleen anonymiteetin verkossa. Tor reitittää käyttäjänsä verkkoliikenteen niin monen yhteyspisteen kautta, että sen alkuperän päätteleminen on monimutkaista – siksi siellä on myös rikollisuutta. Kuka vain voi käyttää Tor-verkkoa, eli dark webiä. HS on koonnut sivuilleen kysymyksiä ja vastauksia tor-verkosta.

Tekijä, rikos ja rangaistus

Mitä kaikkea tekijästä on tähän mennessä saatu selville?

Tekijästä on pyritty päättelemään esimerkiksi hänen kansalaisuuttaan tekstien perusteella. Kiristäjän käyttämä englanti ei erityisesti viittaa syntyperäiseen englannin puhujaan. Hän on myös osannut toimia suomalaisilla verkkoalustoilla. Poliisi pitää avoimena kaikki mahdollisuudet tekijän kansalaisuudesta. Olemme koonneet tähän juttuun, mitä tekijästä tällä hetkellä tiedetään.

Kuinka todennäköistä on, että tekijä jää kiinni?

Jos tekijä ei ole tehnyt virheitä, rikosta on erittäin vaikea selvittää. Salattujakin yhteyksiä käyttävä voi kuitenkin jättää jälkiä internetiin. Poliisin apuna tekijän jäljittämiseen osallistuvat niin sanotut valkohattuhakkerit. Tietoturva-asiantuntija ja entinen hakkeri Benjamin Särkkä kommentoi MTV Uutisille,ettei tekijä ole pystynyt peittämään ihan kaikkia jälkiään. Rikosta tutkitaan myös verkon ulkopuolella.

Jos kaveri jakaa varastettuja tietoja, voiko tehdä rikosilmoituksen?

Tietoja käsitellessä voi syyllistyä tietosuojarikokseen. Tällainen rikosnimike tulee sovellettavaksi, jos esimerkiksi uteliaisuudesta käsittelee tietoja ilman käsittelyyn oikeuttavaa perustetta. Rikosylikomisario Tero Muurmanin mukaan esimerkiksi tietojen tallentaminen tai jakaminen saattavat olla tällaista tietojen käsittelyä. Jos tällaisia epäilyjä siis tulisi ilmi poliisille, niitä myös tutkittaisiin. Lue lisää täältä.

Minkälainen tuomio tekijää odottaa, jos/kun hän jää kiinni?

Riippuu siitä, mihin tekijän katsotaan syyllistyneen. Tapauksessa on ollut puhe tietomurrosta ja kiristyksestä, jopa näiden törkeistä muodoista. Sakko tai vankeustuomio voivat tulla kysymykseen, kertoo julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen.

Mikä on maksimirangaistus tällaisessa teossa, olettaen että tekijä jää kiinni?

Törkeästä tietomurrosta voi saada enintään kolme vuotta vankeusrangaistusta, törkeästä kiristyksestä voi saada enintään neljä vuotta, vähintään neljä kuukautta, sanoo Tomi Voutilainen.

Tuleeko oikeudenkäynnistä julkinen?

Oikeudenkäynti on aina julkinen, mutta voi olla, että oikeudenkäynnissä on tietoja, jotka ovat salassa pidettäviä tai oikeudenkäynti pidetään osin suljetuin ovin. Se riippuu siitä, millaisia asioita oikeudenkäynnissä käsitellään, Voutilainen kertoo.

Miten toimia, kun alaikäisen lapsen tiedot ovat vuotaneet?

Oikeuden näkökulmasta lapsen huoltaja edustaa lasta tai muu lapsen laillinen edustaja edustaa lasta tapauksessa, Voutilainen sanoo.

Onko tällaista laissa eli onko tällaisesta ennakkotapausta?

Tietomurtoja on tehty aiemminkin. Sellaisia ennakkotapauksia on, joissa tekijä ei ole jääny kiinni. Tässä mittakaavassa ei ole tiedossa vastaavaa tapausta, jossa tekijä olisi myös jäänyt kiinni, kertoo Voutilainen.

Kuinka isot sakot Vastaamolle voi tulla, jos todetaan GDPR-rikkomus? (GDPR on yleinen tietosuoja-asetus)

Voutilaisen mukaan puhutaan hallinnollisesta seuraamusmaksusta. Kyseessä ei siis ole rikosperusteinen, vaan hallinnollisen valvonnan kautta aiheutuva sanktio. Summa riippuu siitä, mitä tietosuoja-asetuksen säännöksiä Vastaamon arvioidaan rikkoneen.

– Jos lähdetään siitä, että henkilötietojen suojaamista koskevia velvollisuuksia ei ole noudatettu, se on neljä prosenttia yrityksen liikevaihdosta tai 20 miljoonaa euroa. Mutta nämä ovat maksimeja, ja realismia on, että ne ovat huomattavasti pienempiä. Suomessa ei tällaisiin summiin päädytä, ne voisivat olla kansainvälisten yritysten, kuten Facebookin, lukuja.

Asiakkaana

Mitä minusta lukee potilaskertomuksissa?

Terapeuteilla on velvoite kirjata kaikki tapaamiset sekä tapaamisissa käsitellyt teemat. Tietoihin kirjataan kaikki olennaiset tiedot, joita tarvitaan potilaan hoitoon ja sen toteuttamiseen. Kuvauksien tarkkuus vaihtelee paljon. Näihin tietoihin ei kirjata muiden ihmisten asioita tai nimiä. Voit lukea lisää terapiakäyntien kirjaamisesta lisää täältä.

Miten henkilötunnusta voidaan väärinkäyttää? Mitä sillä voi tehdä?

Rikollinen voi onnistua tekemään tilauspetoksia, osamaksukauppoja tai ottamaan luottoa uhrin nimiin henkilötunnuksella tai muilla henkilötiedoilla. Finanssialan mukaan saaduilla tiedoilla ei pysty nostamaan pankkilainaa, koska siihen tarvitaan aina vahva tunnistautuminen esimerkiksi pankkitunnuksilla.

Miten voi tukea ystävää tai muita, jotka ovat joutuneet tietomurron kohteeksi?

Läheisen tärkein rooli on olla käytettävissä, sanoo Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola. Tärkeintä olisi osoittaa, että jos itse jaksaa ja pystyy, voi asiasta keskustella toisen kanssa. Pahimmalta uhrista voi tuntua, jos joutuu miettimään asioita yksin ja usein jo pelkästään puhuminen helpottaa, Ahtola sanoo.

Uskaltaako enää kertoa mitään terapiassa, uskaltaako omista asioista avautua?

Uskaltaa ja täytyy uskaltaa, sanoo Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola.

– Kyse on yksittäisestä toimijasta, joka ei ole hoitanut tärkeää hommaansa hyvin. Se on silti yksittäistapaus ja lähtökohtaisesti voidaan luottaa, että isommat toimijat ja yksityiset ovat huolehtineet tietoturvasta. Jos tällä hetkellä on avun piirissä, niin asia kannattaa ottaa puheeksi. Voi kysyä oman hoitavan tahon tietojärjestelyistä ja puhua se selväksi

Joutuuko Vastaamo korvausvastuuseen niille, joiden tiedot vietiin? Miten?

Aamulehden mukaan tietomurron uhrit voivat vaatia Vastaamolta vahingonkorvauksia, jos se on laiminlyönyt tietoturvaan ja henkilötietoihin liittyviä velvollisuuksiaan. Uhrit voivat saada korvausta, jos he ovat joutuneet tietovuodon takia tekemään esimerkiksi luottokiellon tai jos henkilötietoja käytetään väärin esimerkiksi pikavippien ottamiseen. Myös kärsimyksestä voi saada vahingonkorvauksia.

Jos Vastaamo on toiminut tietosuoja-asetuksen vastaisesti, Vastaamo voi vapautua vahingonkorvausvastuusta vain, jos se pystyy osoittamaan, ettei se ole millään tavalla vastuussa tapahtuneesta, professori Voutilainen sanoo.

Miten korvauksia voi hakea?

Korvausvaatimuksen voi esittää sille, joka on vahingon aiheuttanut. Ensin pitäisi todeta, että Vastaamo on toiminut tietosuoja-asetuksen vastaisesti. Näin voidaan osoittaa, jos viranomaisen päätös on olemassa. Jos korvauksesta ei päästä sopimukseen, vahingonkorvausvaateen voi käräjäoikeudessa nostaa, Voutilainen sanoo.

Tiistaina Suomen Potilasvahinkoapu kertoi antavansa tukensa rikoksen uhreille. Toimisto on päättänyt auttaa rikoksen uhreja selvittämään mahdollista vahingonkorvausvastuuta. Henkilöt, joiden tietoja on julkaistu verkossa, voivat lähettää toimistolle yhteystietonsa ja toimisto selvittää ensin yleisellä tasolla korvausvastuun perusteita.

Mitä kautta Vastaamolta saa tilattua omat potilastietonsa suojatussa sähköpostissa?

Tietosuoja-asetuksen mukaisesti henkilöllä on oikeus tarkastaa omat tiedot rekisterinpitäjältä ja on oikeus saada ne sähköisessä muodossa, sanoo professori Tomi Voutilainen. Voutilainen ei kuitenkaan tiedä, onko Vastaamolla käytössään suojattua sähköpostia.

Tietoturva

Ei kai tietoja laiteta kaikkien näkyville?

Maailmalla on ollut tapauksia, joissa kyberrikolliset ovat julkaisseet tietomurron yhteydessä kaapatut tiedot, vaikka lunnaat on maksettu, kerrotaan Kyberturvallisuuskeskuksesta. Tämän vuoksi kiristäjien vaatimia lunnaita ei tule koskaan maksaa, sillä ei ole varmuutta, että tiedot eivät leviä vielä maksamisen jälkeen.

Onko henkilötunnus vaihdettava, jos se on vuodettu? Milloin olen “vapaa”?

Henkilötunnuksen voi vaihtaa, mutta vasta, kun ulkopuolinen on toistuvasti väärinkäyttänyt tunnusta, uutisoi HS viikonloppuna. Haitan on oltava merkittävä. Syyksi ei esimerkiksi riitä se, että henkilötunnus on joutunut verkkoon kenen tahansa löydettäväksi ja käytettäväksi ikuisiksi ajoiksi, HS kirjoittaa.

Kun tietomurron tekijä vuotaa tietoja nettiin, niitä saattaa käyttää joku muukin kuin alkuperäinen vuotaja. Vuotaneet henkilötiedot voivat aiheuttaa ongelmia vielä pitkään tietomurron jälkeen.

Onko vastaavia tietomurtoja käynyt Suomessa ennenkin?

Vastaamon tietomurtoa on kuvailtu kansainvälisestikin poikkeukselliseksi tapaukseksi. F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen sanoo, ettei muista yhtään tapausta maailmalta, jossa olisi näin törkeästi käytetty hyväksi potilastietoja. Myös Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Perttu Halonen kommentoi viime viikolla Iltalehdelle, ettei muista, että Suomessa olisi tällä tavalla sote-alan organisaatiosta tietoja viety ja kiristetty niillä. Halosen mukaan yleisintä tietomurroissa on tietojen kalastelu.

Miksi tehdä luottokielto?

Omaehtoinen luottokielto kannattaa tehdä sekä Suomen Asiakastiedolle että Bisnode Finlandille. Tietosuojavaltuutetun ohjeiden noudattaminen ja luottokiellon ottaminen ovat varmimpia tapoja suojautua henkilötunnusten ja -tietojen väärinkäytöltä. Luottokielto on järeä toimenpide, mutta se kannattaa, jos epäilee identiteettivarkautta tai jos henkilöpaperit ovat kadonneet.

Eikö viranomainen valvo psykoterapiapalveluiden tietoturvaa?

Valvova viranomainen on sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Tällä hetkellä yrityksiä valvova Valvira tarkastaa epäkohtia esimerkiksi silloin, kun yritykset itse niistä ilmoittavat, sanoo Ylen A-studiossa vieraillut Valviran ylijohtaja Markus Henriksson. Hän peräänkuuluttaa lisää voimavaroja sosiaali- ja terveysalan yritysten tietoturvan valvontaan, jotta sillä olisi resursseja myös ennakoiviin tarkastuksiin, jotka ovat nyt jääneet vähiin. Katso haastattelu Areenasta.

Kuluttajaliitto muistuttaa, että Valviran tehtävänä on turvata se, että asiakas ja potilastietojen käsittelyyn tarkoitetut tietojärjestelmät ovat vaatimusten mukaisia.

Onko syytä olla huolissaan siitä, että omat tiedot esimerkiksi julkiselta puolelta vuodetaan joskus?

Helsingin Sanomien mukaan tietomurto ei tullut täytenä yllätyksenä sosiaali- ja terveysalan toimijoille. Kuntaliiton erityisasiantuntija Karri Vainio arvioi HS:lle, että tietoturvan tilanne yksityisissä sote-alan yrityksissä vaihtelee. Kunnissa tietoturvaa on kehitetty viime vuosina, kun valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen vaatimukset ovat kasvaneet. Näihin velvoitteisiin on Vainion mukaan vastattu hyvin ja hän on lehden mukaan varma, että nyt tapahtunut tietomurto herättää toimijoita kiinnittämään entistä enemmän huomiota tietoturvaan.

Miksi ei erikseen neuvota olemaaan avaamatta kiristysviestejä?

Lukematta viestiä ei voi tietää sen sisältöä eikä siis tietää, onko kyseessä kiristys vai jokin muu viesti, vastataan Kyberturvallisuuskeskuksesta. Kiristysviestistä tulee tehdä rikosilmoitus poliisille, ja poliisi on suosittanut säilyttämään viestin.

Miten tällaiseen voidaan varautua jatkossa?

Jokainen järjestelmien omistaja on lähtökohtaisesti vastuussa omista järjestelmistään ja niiden tietoturvasta. Varautuminen suurimpaan osaan hyökkäyksistä ja hyökkääjistä ei ole rakettitiedettä, vaan tunnettujen parhaiden käytäntöjen noudattamisella pääsee pitkälle. Lyhyesti sanottuna tietoturvan varmistamisen pitäisi olla luonnollinen osa organisaation toimintaa ja järjestelmien rakentamista niiden suunnittelusta aina käytöstä poistoon asti, kerrotaan Kyberturvallisuuskeskuksesta.

Jos ei ole saanut kiristysviestiä, voiko silti tehdä rikosilmoituksen?

Poliisi ohjeistaa, että jos tietoja on vuotanut nettiin tai olet saanut kiristysviestin Vastaamon tietomurtoon liittyen, asiasta pitää tehdä rikosilmoitus.

Miksei Tor-verkkoa voida sulkea kansainvälisesti?

Internet on suunniteltu teknisesti avoimeksi alustaksi, jonka päälle kuka tahansa voi rakentaa omia ennalta määrittelemättömiä palvelujaan, kertovat Kyberturvallisuuskeskuksen asiantuntijat. Tämä on mahdollistanut palvelujen nopean kehittymisen globaalisti. Osa palveluista on kuitenkin luonteeltaan kaksoiskäyttöisiä, eli niillä on myös alkuperäisten suunnitelmien ja haaveiden vastaisia käyttötarkoituksia. Jo yksittäisen tekniikan kitkeminen maailmanlaajuisesti lähentelee mahdotonta, eikä mikään estä keksimästä uusia.

Lue myös:

Uusimmat tiedot Vastaamon tietomurrosta - jatkuvasti päivittyvä artikkeli vetää yhteen uutiset poikkeuksellisesta tietomurrosta

Tiistaina aamupäivään mennessä jo 16 000 Vastaamon tietomurron uhriksi joutunutta ihmistä on tarkistanut uudesta verkkopalvelusta, onko omat tiedot jo julkaistu Tor-verkossa.

Tietovuodot.fi-palvelun kehittänyt Aapo Puskala kutsuu itseään nörtiksi. Hän on vähän alle 50-vuotias helsinkiläinen ja käy päivätöissä Nokia Softwarella käyttöliittymäsuunnittelijana. Koulutukseltaan Puskala on myös psykologi, mutta Vastaamolla hän ei ole ollut töissä eikä asiakkaana.

"Haluaisin tietää, ovatko minun tietoni siellä"

Puskala rakensi palvelun, koska hän omien sanojensa mukaan halusi auttaa ahdinkoon joutuneita ihmisiä eikä osannut olla tekemättä mitään.

– Koska olen nörtti, osaan selvittää asioita. Jos olisin itse Vastaamolla töissä tai asiakkaana, haluaisin tietää, ovatko minun tietoni siellä, Puskala sanoo.

Hän ei suosittele omien tietojen etsimistä Tor-verkosta, koska niiden löytäminen on vaikeaa ja vastaan tulee todennäköisesti kaikkea muuta huumekaupasta lapsipornoon. Itse hän kuitenkin teki niin.

– Menin Tor-verkkoon, etsin ja löysin palvelimen, jossa nämä tiedot olivat. Alun perin niitä oli sata, myöhemmin 300, kertoo Puskala.

Hän vakuuttaa, että ajatuksena ei ollut kurkkia kenenkään tietoja, vaan yksinkertaisesti kertoa ihmisille, onko heidän tietonsa julkaistu.

– Tein pienen ohjelmanpätkän, joka latasi kaikki tiedot, mutta poisti niistä kaiken muun paitsi sähköpostiosoitteet. Eli minä en edes avannut, enkä nähnyt niitä tietoja itse.

Palvelusta ei voi etsiä kenenkään toisen tietoja

Puskalan tekemän palvelun hakukenttään voi laittaa Psykoterapiakeskus Vastaamolle aikanaan antamansa sähköpostiosoitteen, johon paluuviestinä tulee linkki, jota painamalla palvelu etsii, löytyykö vastaavaa sähköpostiosoitetta Tor-verkossa julkaistujen joukosta.

Puskala vakuuttaa, että palvelun käyttö on turvallista. Kun linkkiä on käytetty kerran, tiedot tuhoutuvat, eikä linkkiä voi käyttää toista kertaa.

– Palvelussa ei ole yhtä ainutta sähköpostiosoitetta luettavissa ja kaikki tiedot, jotka sieltä lähetetään käyttäjän sähköpostiin, tuhotaan.

Puskala selittää, että sähköpostiosoitteet, joita verrataan toisiinsa, eli palvelun käyttäjän sähköpostiosoite ja vuodetut sähköpostiosoitteet, tallentuvat kahdeksi tunniksi. Silloinkaan tiedot eivät ole luettavassa muodossa, vaan ne on “koodattu mössöksi”, kuten hän itse sanoo.

– Tiedot poistuvat kahden tunnin päästä tai silloin, kun asiakas käy katsomassa niitä. Minulle ei keräänny minkäänlaista arkistoa näistä sähköposteista, en siis kerää enkä säilytä niitä.

Palvelua ei voi Puskalan mukaan käyttää väärin. Sen kautta on mahdotonta yrittää etsiä, löytyykö vuodettuja tietoja jonkun muun ihmisen nimellä ja sähköpostilla.

Jos terapiassa käynyt on vaihtanut sähköpostiosoitettaan eikä vanha sähköpostiosoite ole enää käytössä, tätä palvelua ei voi käyttää. Tällöin myöskään Vastaamon ja kiristäjän sähköpostit eivät ole tavoittaneet tietovuodon uhria.

Palveluun tehdään tänään myös tietoturvatesti, jossa ryhmä niin sanottuja hyviä hakkereita yrittää murtautua palveluun ja varastaa tietoja. Näin siis varmistetaan palvelun tietoturvaa.

"Tulin siihen tulokseen, että palvelun hyöty on suurempi kuin haitta"

Vaikka Aapo Puskala vakuuttaa, että hänen palvelunsa on turvallinen, sen laillisuudesta hänellä ei ole varmuutta. Puskalaa mietityttää erityisesti se, että alkuperäiset tiedot on kerätty laittomasti.

Hän sanoo pistäneensä tietosuojavaltuutetulle kyselyä mielessään olevasta palvelusta jo viime viikolla, mutta ei ole vieläkään saanut viranomaisilta vastausta. Siitä huolimatta hän halusi avata palvelun.

– Tiedot salataan palvelussa hyvin, eikä tietoa kerrota muille kuin sähköpostiosoitteen omistajalle. Tulin siihen tulokseen, että palvelun hyöty on suurempi kuin haitta ja päätin julkaista sen, hän kertoo.

Kun apulaistietosuojavaltuutettu Jari Råman kuulee, kuinka paljon käyttäjiä palvelulla on, hän sanoo, että toimisto nopeuttaa asian käsittelyä.

Hänen mukaansa ongelma ei ole se, että alkuperäiset sähköpostitiedot ovat laittomasti hankittuja, vaan se, että Aapo Puskalasta palveluntuottajana saattaa tulla henkilörekisterin pitäjä, vaikka hänen tarkoitusperänsä olisivatkin hyvät.

– Hänellähän täytyy olla ne tiedot, joihin hän vertaa näitä palvelunkäyttäjien sähköpostiosoitteita. Eli ne muodostavat henkilörekisterin, vaikka ne olisivat jollakin tavalla pseudonymisoituja, Råman arvelee.

Hän selittää, että EU:n yhteisen tietosuoja-asetuksen mukaan rekisterinpitäjän täytyy suunnitella ja arvioida, mitä riskejä palvelun käyttäjille saattaa tulla henkilötietojen keräämisestä. Lisäksi pitää suunnitella henkilötietojen suojaustoimenpiteet ja informoida palvelun käyttäjille, miten heidän henkilötietojaan käsitellään.

– Näin hän on tehnytkin verkkosivuillaan, mutta ei kaikilta osin, Råman sanoo.

Tietosuojavaltuutettu voi antaa ohjeita tai määrätä sulkemaan palvelun, jos palveluntarjoaja ei anna tarpeeksi tietoa sen käyttäjille palvelustaan.

F-Secure kehuu Puskalan palvelua

F-Securen tietoturvajohtaja Erka Koivunen sanoo, että Puskala tekee sivustollaan juuri sitä, mitä viranomaisten eli poliisin, Kyberturvallisuuskeskuksen ja tietosuojavaltuutetun sekä Vastaamon itsensä olisi pitänyt tehdä.

– Tässä on nyt viikko pyöritelty tätä eivätkä tietovuodon kohteeksi joutuneet ihmiset edelleenkään tiedä, mitä heidän tietojaan on julkaistu tai mitä tietoja heistä ylipäätänsä on Vastaamossa kirjattu. Viralliset ja lailliset mekanismit ovat nyt pettäneet, siitä ei ole kahta puhetta.

Koivusen mukaan Puskalan palvelu tähtää nimenomaan haittojen minimoimiseen.

– Tietoyhteiskunnan edustajana sanon, että olisi kohtuutonta, että auttaja hirtettäisiin jonkin laillisuuspykälän perusteella. Viranomaisten homma olisi ollut tällaisen palvelun julkistaminen.

Koivunen mainitsee esimerkkinä vuoden 2004 Aasian tsunamin ja sukeltajien perustaman sivuston, josta suomalaiset löysivät omaisiaan ja jonka tietosuojavaltuutettu hyväksyi.

Palvelu suljetaan, jos viranomainen vaatii

Puskala on sulkemiseen valmis, jos sitä vaaditaan.

– Kaikki palautteet ovat olleet erittäin positiivisia ja ihmiset ovat olleet hirveän helpottuneita, hän kuitenkin sanoo.

Puskala aikoo myös toistaiseksi päivittää sivuja, jos uusia tietoja julkaistaan. Hän kuitenkin muistuttaa, että tietoja saattaa olla jaossa myös paikoissa, joista hän ei ole niitä osannut etsiä. Siten palvelun antama tulos on täysin varma vain, jos se kertoo tietoja jo jaetun.

Kuuntele lisää aiheesta:

Koomikko Tomi Haustola turvautuu huumoriin Vastaamo-kiristyksen keskellä

Lue lisää aiheesta:

Tietovuodon ja kiristyksen kohteeksi joutunut kriisiviestinnän asiantuntija suomii Vastaamon viestintää: "Katastrofaalisen väärin"

Vuotaneilla henkilötiedoilla voi tehdä tilauspetoksia ja ottaa luottoa uhrin nimiin – Asiakastieto ja Vastaamo tarjoavat tietomurron uhreille maksuttomat turvapalvelut

Vastaamon potkut saanut toimitusjohtaja: "Olen syvästi pahoillani vastaamolaisten ja heidän asiakkaidensa puolesta"

Helsingin käräjäoikeus vangitsi tänään 15-vuotiaan tytön, jota epäillään poliisin murhan yrityksestä viime lauantaina Helsingin keskustassa.

Poliisin epäilyn mukaan 15-vuotias tyttö yritti päästä poliiseja karkuun ja kiinniottotilanteessa yritti lyödä poliisimiestä hedelmäveitsellä. Poliisi sai tilanteessa lieviä fyysisiä vammoja.

– Lain mukaan alaikäisen vangitsemiseen on oltava painavat syyt, kertoi tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marko Forss Helsingin poliisilaitokselta eilen.

15-vuotias on rikosoikeudellisesti vastuullinen teoistaan.

Asia on julistettu salaiseksi. Syyte pitää nostaa viimeistään 7.12.2020.

Lue myös:

Poliisi epäilee: 15-vuotias tyttö yritti murhata poliisin – käytti hedelmäveistä kiinniottotilanteessa (26.10.2020)

Turkulainen Paula Kujala havahtui koronan tapaisiin oireisiin maaliskuun 16. päivänä.

Tuolloin hän sairastui infektiotautiin, jonka kaltaista hänellä ei ole koskaan ollut. Tietenkin mieleen tuli, että kyseessä voisi olla korona.

– Oireina oli mystisiä rintakehän ja pallean kipuja, ruuansulatusoireita, vilutusta ja väsymystä. Lisäksi paino putosi ja tuli unihäiriöitä ja aivosumua.

Hän noudatti samoja ohjeita kuin muutkin suomalaiset. Infektio-oireissa odotetaan kotona, jotta tauti paranee.

– Sitä odotin useamman viikon. Kuukauden päästä kävin koronapolilla. Siinä vaiheessa ei uskottu, että vatsavaivat ja yleiskunnon lasku viittaisivat koronaan. Testiä ei tehty, kertoo Kujala.

Kujala oli huolissaan, sillä hän ei tiennyt, mistä pitkään jatkuneet kivut johtuivat.

– Keväällä ei ymmärtääkseni juuri kukaan tiennyt pitkittyneestä koronainfektiosta, ja sen monioireisesta taudinkuvasta.

Oireiden jatkuessa Kujalalle myöhemmin tehty virustesti jäi negatiiviseksi, mutta runsaiden oireiden ja muiden laboratoriokokeiden perusteella päädyttiin kuitenkin todennäköisen koronainfektion diagnoosiin.

Maailmalta löytyi vertaistukea

Paula Kujala on eläkkeellä oleva patologi. Lääkärinä hän osaa hakea tietoa ja seuraa tieteellistä kirjallisuutta. Jo keväällä alkoi kertyä näyttöä, että koronainfektioon voi liittyä pitkäkestoista oireilua.

– Löysin myös brittilläisen epidemologian professori Paul Garnerin blogikirjoitukset, joissa hän kertoi pitkittyneestä ja erikoisesta koronainfektiostaan. Hänen kokemuksensa toivat luottamusta siihen, että aivan kummalliset aaltoilevat, eri kellonaikoina esille tulevat oireeni ovat todellisia ja saattavat liittyä tähän tautiin.

Potilaat itse ovat olleet varhaisessa vaiheessa liikkeellä. He ovat järjestäneet omia vertaistukiryhmiään, keskustelleet keskenään ja alkaneet liittyä globaalisti eri maissa yhteen.

Kujala itse liittyi myös vertaistukiryhmään kesällä. Suomalainen vertaistukiryhmä on ollut aktiivinen, jakanut tietoa ja järjestänyt oirekyselyitä.

– Olen itsekin osallistunut oirekyselyyn. Lääkäri ei välttämättä osaa auttaa, jos yksi potilas kertoo oireistaan kuten nykimisestä kasvoilla tai korvanlehdessä. Kun kymmenen muutakin kertoo samoista, erikoisista oireista ja että ne esimerkiksi vaimenevat jonkin ajan kuluttua, epäusko oireita kohtaan hälvenee, kertoo Kujala.

Vastaava brittiläinen oirekartoitus on tuottanut jo tutkimustuloksia, kun on osoitettu, että tietyt oireet virusinfektion alussa näyttävät liittyvän potilaan riskiin saada pitkäaikaisoireita.

Kujala on itse vedonnut lääkärikuntaan kirjoittamalla oireiden kartoituksen tärkeydestä Lääkärilehteen.

Ei paniikkia, mutta kunnioitusta

Paula Kujala toivoo, että koronaa ei väheksyttäisi, vaikka kuolleisuus on nyt matalampi kuin keväällä ja hoidot ovat kehittyneet.

Jos toinen aalto pääsee Suomessakin leviämään ja siirtymään vanhempiin ikäryhmiin, tulee ongelmia terveydenhuollon kestävyyden kanssa Kujalan mukaan.

– Korona on vakava tauti ja sitä pitää kunnioittaa, mutta en halua lietsoa paniikkia. Virus itsessään ei ole kuitenkaan muuttunut kiltimmäksi. Myös nuoret voivat sairastua vakavasti ja oireisiin, joista esimerkiksi sydän- ja keskushermosto-oireiden lopullista merkitystä ei vielä tiedetä.

Hän muistuttaakin, että viranomaisten antamia ohjeita taudilta suojautumisessa on syytä noudattaa.

Kujala ymmärtää, että pandemian alkuvaiheessa lääkärien kannalta oli ongelmallista, kun tieto uuden viruksen käyttäytymisestä lisääntyi vähitellen. Aluksi keskityttiin siihen, miten teho-osastoilla olevia pystytään parantamaan ja vähentämään kuolleisuutta.

Oireiden pitkittymistä on tullut esille myös sairaalasta kotiutuneilla potilailla. Ongelma on tullut sitä kautta tietoisuuteen jo ennen kuin kotona sairastaneiden pitkäaikaisoireisiin havahduttiin.

Kujala korostaa, että pandemian alussa vaille koronavirusvarmennusta jääneiden pitkäaikaisesti oireilevien potilaiden joukko pitäisi ottaa mukaan tutkimuksiin ja seurantaan.

Lisäksi hän muistuttaa, että pitkäaikaisista oireista kärsivät potilaat ovat hajautuneet monelle hoitotaholle, jolloin yhtenäisiä hoito-, seuranta- ja kuntoutusohjeita tarvitaan.

”Kerro vain oireesi”

Paula Kujala kertoo lukeneensa koronaan kuolleiden ruumiinavauslöydöksistä, onhan hän itse koulutukseltaan patologi. Samalla hän pohtii pitkittyneiden oireiden ja sairauteen kuolleiden löydösten yhteyksiä.

– Minua hoitava lääkäri sanoi kerran, että kerro vain oireesi, ilman analysointia, mikä tuntui minulle lääkäripotilaana turvalliselta. Olen todellakin tyytyväinen, että tutkijat ympäri maailman ovat yhdistäneet voimansa tämän uuden viruksen myötä. Tuskin mikään muu ammattiryhmä on tällä tavalla puhaltanut yhteen hiileen yli kansallisuusrajojen.

Hän toivoo, että lääketieteellistä perustutkimusta arvostettaisiin ja sille annettaisiin resursseja koronan jälkeen.

Paula Kujalan olo on edelleen välillä heikko.

– Olen palautunut noin 70-prosenttisesti. Rasittavaa fyysistä työtä kuten pihan syyssiivousta en pysty tekemään, mutta tietokoneen ääressä etätyönä pystyn tekemään asioita jonkin aikaa kerrallaan. Tavallinen kävelyliikunta on ollut terapeuttista, kertoo Kujala.

Infektiosairauksien ylilääkäri ottaa oireet vakavasti

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa työskentelevä infektiosairauksien ylilääkäri ja Turun yliopiston infektiotautien professori Jarmo Oksi ottaa pitkittyneet koronaoireet vakavasti.

Hän muistuttaa, että niistä ei ole Suomessa saatu vielä paljon tutkimustuloksia. Tyksissä on hoidettu alle 50 potilasta, mutta joitakin oireita on jo lääkärin tiedossa.

Oksin mielestä oireita pitäisi tässä vaiheessa kutsua pitkittyneiksi toipumisvaiheen oireiksi, sillä kevään huippukuukaudesta on kulunut vasta puoli vuotta.

– Osalla on lähinnä väsymystä ja jonkinlaista hengenahdistusoiretta sekä rasituksensiedon heikkoutta ja hiustenlähtöä, kertoo Oksi.

Korona voi vaikuttaa laajasti elimistöön

Ylilääkäri Jarmo Oksi painottaa, että pitkittyneiksi koettuja koronaoireita ei putkahtele pitkien aikojen kuluttua, vaan oireet näyttävät olevan aika selkeästi jatkumoa akuuttivaiheen oireista.

Vakavan vaiheen aikana voi esimerkiksi tulla vaurioita verisuoniin. Tämä voi aiheuttaa vaurioita eri elimiin.

– Tiedämme, että COVID-19 ei ole pelkkä keuhkoinfektio, vaan siinä tapahtuu ainakin vakavassa vaiheessa asioita eri puolilla elimistöä. Tehohoitoon joutuvilla voi olla munuaisten toiminnan pettämistä. Voi tulla myös neurologisia aivoverenkiertohäiriöitä ja sydänvaurioita.

Oksi kertoo, että elimistöön on saattanut jäädä kuolleita viruksia kohtalaisen pitkäksikin ajaksi. Se voi ärsyttää elimistöä tekemään kaikenlaisia oireita.

– COVID-19-sairaus on suuren mielenkiinnon kohteena tiedemaailmassa. Siitä tai sitä aiheuttavasta koronaviruksesta on julkaistu yli 60 000 tieteellistä artikkelia, eli niiden seuraaminen on aika työlästä, kertoo Oksi.

Tutkimusta tehdään jo pitkistäkin oireista

Ylilääkäri Jarmo Oksi kertoo, että Turussakin tehdään jo nyt muun muassa pitkittyneisiin oireisiin liittyvää tutkimusta.

Käynnissä on lääkehoitotutkimus, jossa tutkitaan vakavaan tautiin sairastuneita. Heiltäkin kartoitetaan pitkäaikaisia oireita. Käynnistymässä on myös erityisesti pitkäaikaisiin COVID-19-taudin oireisiin liittyvä väitöstutkimus.

– On tietenkin kannatettavaa, että potilailla olisi tallessa tietoja oireista, kun tutkijat ottavat yhteyttä heihin.

Oksi kertoo myös, että luonnollisesti näiden oireiden hoitoa ei osata suunnitella ennen kuin niiden mekanismit saadaan selvitettyä.

Edes sitä ei tiedetä, parantuvatko tai poistuvatko oireet.

– Yleensähän vasta-aineita on verikokeessa todettavissa, jos potilas on taudin sairastanut. Kuinka hyvin tämä pätee COVID-19-tautiin, ei ole vielä tarkkaan tiedossa. Suurimmalla osalla taudin sairastaneista vasta-aineita on mitattavissa ainakin muutamia kuukausia taudin jälkeen, kertoo Oksi.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella keskiviikkoon 28.10. kello 23.00 asti.

Lue lisää:

Pitkittyneistä koronaoireista kärsiviä ehkä satoja –"On erittäin tärkeää, että pitkäaikaisvaikutuksia seurataan", sanoo THL:n ylilääkäri

Sadat vetoavat päättäjiin, sillä koronan jälkioireet ovat vieneet työkyvyn kuukausiksi: "Me tarvitsemme kiireellisesti tutkimusta"

Pari vuotta sitten näyttelijä Krista Kosonen, 37, katsoi, kun luokallinen näyttelijätyön kandiopiskelijoita katsoi häntä valmiina kuulemaan, mitä hänellä olisi sanottavaan.

Kosonen oli kymmenissä rooleissa esiintyneenä ja yhtenä Suomen eturivin näyttelijöistä kutsuttu Teatterikorkeakouluun jakamaan osaamistaan tuleville näyttelijöille.

Siinä hetkessä takaraivossa kuitenkin painoi tuskallinen tunne: Enhän minä osaa opettaa. En tiedä tästä mitään. Eivätkö nuo tajua, ettei minulla ole mitään koulutusta tähän?

Kososesta tuntui, että hänet oli nostettu täysin väärään paikkaan, kuin hän huijaisi.

Huijarisyndrooma painaa nuoria korkeakoulutettuja

Huijarisyndroomalla tai huijariajatuksilla tarkoitetaan tunnetta siitä, että oma osaaminen ei oikeastaan ole todellista osaamista, vaan hyvällä onnella tai jonkinlaisella huijaamisella saavutettua.

Vaikka työstä saisi hyvää palautetta ja työpaikalla nousisi vastuutehtäviin, huijariajatukset painavat päälle ja saavat epäilemään: Milloinhan joku huomaa, etten oikeasti osaa mitään?

Tutkimusten mukaan huijariajatukset ovat yleisimpiä erityisesti nuorilla korkeakoulutetuilla, ja ne hiipivät yhtä lailla kaikkien sukupuolten mieliin.

Perimmäiset syyt huijariajatuksille löytyvät lapsuudesta, mutta ne pulpahtavat usein pintaan uusien haasteiden edessä. Esimerkiksi uusi opiskelu- tai työpaikka tai uusi asema työympäristössä saattavat nostaa epävarmuudet esiin.

Edes asema tai uskottava ansioluettelo eivät pelasta huijariajatuksilta. Hiljattain omasta huijarisyndroomastaan kertoi esimerkiksi pitkän uran Suomen talouselämän huipulla tehnyt Anne Brunila.

Tässä jutussa Krista Kosonen ja viisi muuta tunnettua alansa ammattilaista kertovat hetkistä, joina ovat epäilleet omaa osaamistaan tai tunteneet huijaavansa kaikkia. Samalla he jakavat omat keinonsa ammatillisten epävarmuuksien selättämiseen.

Näyttelijä Krista Kosonen, 37: "En ikinä koe, että olen tehnyt loistavan työn"

Kun Krista Kosonen lopulta avasi suunsa näyttelijäopiskelijoiden edessä ja alkoi puhua, hän huomasi, että hänellä olikin paljon sanottavaa.

– Luulin, että mulla olisi pitänyt olla joku teoria tai metodi tai jotain. Sitten tajusin, että mullahan on hirveästi tietoa ja kokemusta mun kehossa, ja vielä yllätyksekseni pystyin artikuloimaan sitä ulospäin.

Kosonen sanoo, että hänellä on hyvä ammatillinen itsetunto, mutta silti: jatkuva epävarmuus, jatkuva uuden edessä oleminen, jatkuva kokemus siitä, pystyykö tai osaako – kaikki tuttuja ajatuksia. (Näyttelijänä hänen jokainen työsuorituksensa alkaa nollasta.)

– Näytteleminen on ihan helvetin vaikeaa, enkä mä koskaan heti tiedä, miten se tehdään. Se oma olo on usein ristiriidassa sen kanssa, että monet katsoo mua ulkopuolelta ja sanoo, että sähän olet tehnyt niin monenlaisia juttuja ja olet niin kokenut ja asiantunteva.

Kosonen sanookin, että näyttelijänä hän on huijarialalla. Jokaisessa roolissa hän huijaa olevansa jotain, mitä ei ole. Onnistumista ei voi mitata aina samalla mittapuulla, jos sitä voi mitata lainkaan.

Eikä Kosonenkaan ole vielä koskaan näytellyt niin kuin olisi halunnut näytellä. Hän on ehkä asettanut itselleen tavoitteita, joissa on onnistunut joskus paremmin ja joskus huonommin.

– En ikinä koe, että olenpas tehnyt loistavan työn, enkä ole ikinä tehnyt juuri sitä, mihin olen pyrkinyt. Mutta jos olen treenannut hulluna ja tehnyt parhaani, voin hyväksyä kaikenlaiset lopputulokset. Uskon, että kaikki on kiinni siitä, kuinka paljon on valmis tekemään töitä.

"Katso itseäsi ulkopuolisen silmin ja ota kunnianosoituksena sinulle annettu tehtävä. Luota toisten arvioon siitä, että osaat." Kristan vinkki

Ja kyllä, myös itsevarmasti esiintyvää ammattilaista kuumottavat uudet haasteet. Kosonen on parhaillaan Oslossa norjalaisen Beforeigners-sarjan kuvauksissa. Siinä hän näyttelee naispääosaa kahdella kielellä, joista ei osaa kumpaakaan.

Kun Kososta pyydettiin rooliin, ajatus suostumisesta tuntui täysin mahdottomalta. Sellaisina hetkinä Kosonen avaa kalenterinsa ja lukee sinne muistiin kirjoittamansa voimalauseen:

“Itseluottamukseni johtuu siitä, että olen löytänyt ulottuvuuteni. Ei ole minun asiani tehdä itsestäni pienempää kuin olen.”

– Tämän runoilija Edith Södergranin ajatuksen yritän aina pitää mielessä. Jos joku antaa mulle jonkin tilaisuuden, se tarkoittaa sitä, että hän uskoo mun pystyvän siihen. Ja silloin mun täytyy itsekin uskoa.

Luistelija Kiira Korpi, 32: "Aloin ajatella, että tämä on jotenkin huonosti voitettu"

KIlpauransa lopettanut luistelija Kiira Korpi, 32, muistaa tarkasti hetken, jolloin hän ymmärsi, että hänen käsityksessään omista taidoistaan on jotain pahasti pielessä.

Oli marraskuu 2012, ja 24-vuotias Korpi oli juuri luistellut ensimmäisenä suomalaisena tiensä taitoluistelun GP-finaaliin. Pienen hetken hän ehti iloita voitosta, mutta jo kisapäivän iltana iskivät synkät ajatukset: minä en ole ansainnut tätä voittoa.

– Aloin ajatella, että tämä oli jotenkin huonosti voitettu. Että pääsin sinne finaaliin, mutta rikoin ennätykseni vain kolmella pisteellä. Silloin havahduin tosi tietoisesti siihen, että mun päässä on jotain vialla, kun en pysty tästäkään nauttimaan kunnolla. Se oli tosi surullista.

Sama tunne omien ja muiden odotusten riittämättömästä täyttämisestä seurasi Korpea läpi hänen uransa.

19-vuotiaana MM-kisoissa maailman parhaiden joukossa Korpi mietti, kuuluuko sinne oikeasti.

Median edessä Korpi taas tunsi usein, että hänen oli täytettävä jonkinlainen hänestä luotu kuva positiivisena, iloisena ja reippaana Kiira Korpena – vaikka hän ei välttämättä aina kokenut olevansa sellainen.

– Tulin tosi hyväksi tosi nuorena. Se toi mukanaan outoja paineita siitä, että olin ansainnut menestyksen jotenkin liian aikaisin tai väärillä perusteilla, Korpi kuvailee.

Yksi keino huijariajatuksista irrottautumiseen on omien ajatusten tietoinen käsittely ja niiden todenperäisyyden arviointi. Kuinka totta on, että en osaa? Kuinka totta on, että huijaan muita? Kuinka totta on, että olenkin ehkä taitava?

"Puhu ajatuksistasi jollekin myötätuntoiselle ihmiselle, johon luotat. Kun huijariajatukset ilmaisee ääneen, huomaa helposti, miten oudoilta ne kuulostavat." Kiiran vinkki

Kiira Korpi alkoi kunnolla käsitellä omia huijariajatuksiaan psykologin kanssa opetettuaan kilpauransa vuonna 2015 ja aloitettuaan positiivisen psykologian opinnot New Yorkissa. Etäisyys kisamaailmaan auttoi näkemään omat ja toisten hullut ajatukset.

– Muistan, kun katsoin vuonna 2017 MM-kultamitalistin haastattelua. Siinä voittaja alkoi pyytelemään faneiltaan anteeksi suorituksensa puutteita. Olin että haloo, sä olet voittanut MM-kultaa! Sellaisista ajatuksista tunnistin itsenikin.

Nykyään Korpi on luisteluvalmentaja ja tekee myös positiiviseen psykologiaan perustuvaa henkistä valmennusta. Hän ei enää keskity vain tiettyihin saavutuksiin tai mitalipaikkoihin, vaan siihen, miltä unelmatyö tuntuu.

– Herätessäni tiedän, että tähän päivään on hyvä herätä ja se on täynnä jännittäviä kohtaamisia ja haasteita. Päivän päätteeksi on hyvällä tavalla väsynyt olo, on tehnyt merkityksellistä työtä ja saanut ehkä jonkun ihmisen oivaltamaan jotain ja oivaltanut siinä samalla itsekin. Siihen pyrin nykyisin.

Puhuja Perttu Pölönen, 25: "Huijariajatukset pitäisi pystyä kääntämään ihailuksi"

Perttu Pölönen, 25, on monen mielestä kaikessa hyvä. Häntä tituleerataan ainakin puhujaksi, keksijäksi, säveltäjäksi, futuristiksi ja kirjailijaksi.

Pölönen keksi palkitun Sävelkellon 15-vuotiaana, perusti yrityksen 18-vuotiaana ja opiskeli 21-vuotiaana Piilaaksossa Singularity University -ohjelmassa, missä huippuosaajat ympäri maailmaa etsivät ratkaisuja ihmiskunnan suurimpiin haasteisiin.

Juuri siellä hän ymmärsi, että “kaikessa hyvätkin” ovat aina keskeneräisiä. Piilaakson kesäkurssille oli valittu alojensa lupaavimpia ihmisiä ympäri maailmaa. Ainoana suomalaisena Pölösellä oli jo lähtökohtaisesti tunne, että hän ei kuulu joukkoon eikä mitenkään ole yhtä hyvä kuin muut.

– Sitten ensimmäisenä päivänä kysyttiin, kenestä tuntuu, että kaikki muut täällä ovat paljon itseä parempia. Jokainen huoneessa viittasi.

Pölönen ymmärsi, että jatkuva itsensä vertaaminen muihin ei johda mihinkään.

– Vaikka mä pääsisin kuinka eksklusiivisiin paikkoihin, ja vaikka mä joskus olisinkin noin huippu ja pätevä kuin nuo muut, huijarisyndrooma ei jätä rauhaan – maailman huiputkin kokevat sitä. Se oli mulle tärkeä oivallus.

"Tärkeintä ei ole se mitä sinä tai muut tekevät, vaan se, että kokee pääsevänsä eteenpäin. Älä vertaa itseäsi muihin, vaan omaan historiaasi." Pertun vinkki

Huijariajatuksista kirjan kirjoittaneen psykologi Tiina Ekmanin mukaan huijariajatukset eivät sitä paitsi välttämättä ole huono asia. Ne voivat olla myös uralla eteenpäin ajava voima, joka motivoi tekemään paremmin ja enemmän. Negatiiviseksi huijariajatukset muuttuvat sitten, kun ne aiheuttavat ahdistusta ja uupumusta.

Myös Pölönen näkee asian näin. Hän on yrittänyt kääntää huijariajatukset voimavaraksi.

– Huijariajatukset pitäisi pystyä kääntämään ihailuksi. Kun ihailemme jotakuta, haluamme oppia ja tulla samankaltaisiksi. Huijariajatusten ei siis tarvitse olla aina sitä, että en pysty tai että muut ovat parempia, vaan että tuohon minäkin voisin pyrkiä, hän sanoo.

Uudet tilanteet tuovat mukanaan usein epävarmuutta. Pölönen pyrkii kuitenkin viemään itseään uusiin tilanteisiin, koska niistä oppii aina jotain. Joka kerta kun jännittää, tietää tekevänsä jotain tärkeää. Jännityksen hetkelläkin häntä puskee eteenpäin intohimo tekemiseen.

– Jos olet intohimoinen, kestät paremmin pienet kolaukset ja epävarmuudet paremmin. Mutta jos ei tiedä mitä haluaa tehdä, on paljon herkempi palautteelle, kommenteille ja sille, miten muut näkee sinut.

Bloggaaja Jenni Rotonen, 36: "Tällaisessa työssä ei ole tilaa virheille"

Blogiyrittäjä Jenni Rotonen, 36, on ollut huijari sekä itsensä että muiden mielestä. Nykyään yli 50 000 seuraajan Pupulandia-somebrändiä luotsaava Rotonen luottaa jo ammattitaitoonsa, mutta matka on ollut pitkä.

Opiskellessaan puheviestintää Rotonen pohti jatkuvasti, mitä sellaista hän muka osaa, mitä kaikki muutkin eivät osaisi. Keskellä valikoitua joukkoa omia taitoja oli vaikea nähdä.

– Syntyi illuusio, että täällä opiskelen näitä itsestäänselvyyksiä ihmisten kanssa, joista monet osaavat vielä paljon paremmin kuin minä.

Kun Rotonen yhdeksän vuotta sitten siirtyi päätoimiseksi bloggaajaksi, alkoivat epäilyt ulkopuolelta. Tyhjästä rakennettu ja huippusuosittu Pupulandia ei joidenkin mielestä ole mitään, eikä bloggaaminen ole oikea työ.

– Se on ristiriitaista, koska oman somekanavan rakentaminen menestyväksi bisnekseksi vaatii sellaisia taitoja ja ajattelua, joita ei suoraan missään koulutusohjelmassa opeteta.

Rotonen onkin kehittänyt teorian. Hän uskoo, että koulutuskeskeinen ilmapiiri saa monet epäilemään omaa osaamistaan, etenkin jos osaaminen on haettu muualta kuin “perinteisiä reittejä” pitkin.

Rotosen omatkin opinnot jäivät kandidaatin tutkintoon työn vietyä mukanaan. Rotonen arvostaa kyllä koulutusta, mutta ihmettelee silti, miksi vain titteli on monelle tae osaamisesta.

– Osaamista ja ammattitaitoa voi kartuttaa myös varsinaisten koulutusohjelmien ulkopuolella. Moni uskoo edelleen vakaasti, että maisteri on takuuvarmasti pätevämpi kuin itseoppinut ammattilainen. Koulutuksen tai tittelin puuttuminen voi tässä ilmapiirissä olla yksi tekijä huijarisyndrooman taustalla.

"Läheisten ihmisten tuella ja arvostuksella on tuhat kertaa suurempi merkitys kuin anonyymin arvostelijan satunnaisella kommentilla." Jennin vinkki

Työssään Rotonen pistää persoonansa peliin joka päivä. Mitä enemmän itsestään uskaltaa antaa, sitä kiinnostavampi on, mutta sitä enemmän asettaa itsensä myös arvostelulle alttiiksi. Samaan aikaan pitäisi olla inhimillinen ja haavoittuva, esimerkillinen ja täydellinen.

Se on mahdoton yhtälö. Teki Rotonen mitä tahansa, se on aina jonkun mielestä väärin.

– Useimmissa ammateissa on normaalia tehdä virheitä, eikä jokaisen työnäytteen tarvitse olla täydellisyyteen hiottu timantti. Mutta tällaisessa työssä ei ole tilaa virheille. Se on välillä raskasta.

Henkilökohtaisuuksiin menevää kritiikkiä on edelleen vaikea ottaa vastaan eikä siihen Rotosen mukaan koskaan edes totu. Toisella puolella vaakakuppia ovat kuitenkin positiivinen palaute, kannustus ja kiitokset. Rotonen on opetellut nauttimaan positiivisesta enemmän kuin negatiivinen satuttaa.

– Olen päässyt tosi paljon parempaan tilanteeseen huijariajatusten kanssa. Vaikka joissain hetkissä omaa osaamista edelleen kyseenalaistaa, osaan jo ajatella, etten olisi päässyt urallani tähän asti, jos en osaisi mitään.

Kansanedustaja Iiris Suomela, 26: "Ennen ajattelin, että ainoastaan täydellinen kelpaa"

– Joissain tilanteissa on tuntunut siltä, että olisiko helpompaa vain antaa niiden vanhempien miesten ottaa se tila haltuun, jos viesti menee silloin paremmin perille, sanoo vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela, 26.

Aiemmin Suomela ei koskaan ollut ajatellut, ettei hänestä olisi johonkin siksi, että hän on nuori ja nainen.

Noustessaan eduskuntaan nuorimpana kansanedustajana vuonna 2019 hän koki, että nuoren naispoliitikon on tehtävä valtavasti miehiä enemmän töitä osoittaakseen uskottavuutensa ja osaamisensa - ja silti osaamista epäillään jatkuvasti.

Se turhauttaa.

– Mulle on käynyt tilanteita, joissa taloustieteen asiantuntija tai professori toteaa, että asia on juuri niin kuin olen äsken sanonut. Silti väitetään, että puhun läpiä päähäni.

Osaamisen vähättely ei ole saanut Suomelaa luovuttamaan, vaan yrittämään kovemmin. Se tarkoittaa, että perehtymiseen täytyy käyttää valtavasti aikaa.

– Varmuutta tulee siitä, että ainakin itselle on selvää, mihin omat argumentit perustuvat. Nuorena naisena kritiikkiä tulee asioista, jotka eivät ole edes tekemisen kannalta olennaisia, kuten ulkonäöstä. Jatkuva negatiivisen palautteen määrä on niin valtava, että sillä on väistämättä vaikutusta omaan kokemukseen siitä, miten pystyy ja pärjää.

"Pidä omalla työpöydälläsi vain sen verran tehtäviä, että selviät niistä. Kasaantuvat työtehtävät lisäävät helposti ahdistusta ja riittämättömyyden tunnetta."  Iiriksen vinkki

Suomelan yli pieni epävarmuuden aalto pyyhkäisee aina, kun uusi valtava kokonaisuus tulee perehdyttäväksi. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toi pöydälle yli 1000 sivua luettavaa.

– Joka kerta siinä on se pieni hetki, että mistä mä oikein aloitan. Keskustelu käy kuumana koko ajan, asiantuntijat tuovat uusia näkökulmia keskusteluun joka päivä. Ei yksi ihminen pysty mitenkään hallitsemaan sitä kokonaisuutta yksin.

Iiris Suomela tunnistaa itsessään huijariajatuksille altistavia luonteenpiirteitä, kuten itsekriittisyyden ja perfektionismin. Jos on tottunut puurtamaan yksin, voi olla vaikea pyytää apua. Siihen hän on kuitenkin opetellut.

– Ennen ajattelin, että ainoastaan täydellinen kelpaa, ja jos se ei ole mun mielestä täydellinen, se on huono. Politiikassa on pitänyt oppia kuuntelemaan muita siinä, mikä on riittävän hyvä. Vaikka kaiken elämässä haluaisi tehdä kympin suorituksena, valtaosassa tapauksia se kahdeksan riittää aivan hyvin.

Kenkäsuunnittelija Minna Parikka, 40: "Mähän huijaan koko ajan"

Kenkäsuunnittelija Minna Parikka, 40, ei ole koskaan epäillyt sitä, etteikö osaisi suunnitella kenkiä tai markkinoida niitä. Monta muuta asiaa hän onkin sitten epäillyt.

Esimerkiksi sitä, osaako pyörittää yritystä tai olla johtaja. Ja sitä, osaako täyttää erilaisia yritystoimintaan liittyviä lippulappuja tai vaikuttaa pätevältä joka ikisessä tilanteessa, jossa hänen täytyy edustaa itseään tai brändiään.

– Mähän huijaan koko ajan. Olen huijannut osaamistani niin paljon, että olen jo tottunut siihen. Sitä kautta myös oppii paljon. Fake it till you make it! Parikka sanoo.

Parikka perusti oman yrityksen 25-vuotiaana saatuaan jo sitä ennen potkut italialaisesta kenkäsuunnittelufirmasta.

Kilpaillulla muotialalla usko omaan pärjäämiseen oli koetuksella etenkin uran alkuvaiheessa, kun kaikki piti tehdä itse. Moni yrityksen pyörittämiseen liittyvä asia oli hänelle täysin hepreaa.

– Ei ollut ketään, jolta olisi voinut kysyä, eikä ollut hajuakaan, teinkö asioita oikein, mutta pakko oli kokeilla jotenkin. Lopulta totuin siihen, että kokeillaan ja katsotaan, mitä tapahtuu.

"Uskalla myöntää oma puutteellisuutesi ja pyytää apua. Kaikki kyllä ymmärtävät, ettei kukaan ole haka kaikessa." Minnan vinkki

Parikka on aina ollut itsevarma suunnittelijana. Jos uusi mallisto ei lähde lentoon, hänen ensimmäinen ajatuksensa on “miksi muut eivät tajua”, ei “miksi minä en osaa”.

Ammatillisen itsevarmuuden löytämiseen on auttanut visio omasta tekemisestä ja selkeät ajatukset siitä, mihin on urallaan menossa.

15 vuotta yrittäjänä ovat tuoneet myös uskallusta luottaa muiden apuun silloin, kun ei tiedä. Kaikkiin päätöksiin ei ole oikeita tai vääriä vastauksia – kenelläkään.

– En pohdi nykyään enää niin paljon sitä, teenkö oikein tai miten pitäisi tehdä. Eihän yrittämisestä edes tulisi mitään, jos olisin koko ajan tosi varma kaikesta ja tietäisin kaiken. Tosi monet päätökset tehdään fiilispohjalta.

Juttua varten on haastateltu myös psykologi Tiina Ekmania, joka on kirjoittanut huijarisyndroomasta kirjan Huijarisyndrooma – miksi en usko itseeni (vaikka olen oikeasti hyvä).

Oletko sinäkin kokenut olevasi työelämän huijari? Et ole yksin. Keskustelu on auki tämän jutun kommenttiboksissa tiistahin 27.10. kello 23:een asti tai somessa #tilipäivä.

Luit juuri jutun, joka on osa työelämän tabuja ja tunteita käsittelevää kokonaisuutta. Haluat ehkä jatkaa samojen teemojen parissa?

Kuuntele Jensin tarina elämästä järisyttävän huijarisyndrooman kanssa Ina Mikkola: Tilipäivä -podcastissa.

Katso Ina Mikkolan Tilipäivä -lähetys tiistaina 27.10. kello 21. Miten irti huijarisyndroomasta?

Vilja Jääskeläinen, 27, epäilee, että yksi viesti teki hänestä “hankalan työntekijän” ja siksi työt loppuivat – Yhä harvempi käy oikeutta työnantajansa kanssa

Janita Rahikainen rakastaa työtään myyjänä, mutta on vain 26-vuotiaana palkkakehityksensä huipulla: palkankorotuspyyntö oli lähinnä vitsi

"Asiakas laski housut alas ja paljasti sukupuolielimensä" – Palvelualojen naiset kokevat seksuaalista häirintää, josta harva puhuu

Ina Mikkolan kolumni: Seksuaalinen häirintä on asiakaspalvelijoille arkipäivää

Katso Ina Mikkolan Tilipäivä -lähetys tiistaina 27.10. kello 21. Miten irti huijarisyndroomasta?

Seuraa meitä instagramissa @tilipäivä

Ranskan ja muslimimaiden jännitteet kiristyivät taas tiistaina.

Suurimmat tähänastiset mielenosoitukset nähtiin Bangladeshissä, jossa kymmenet tuhannet marssivat Ranskan vastaisessa mielenosoituksessa. Poliitikot vaativat Ranskan suurlähettilään karkottamista maasta.

Iran kutsui Ranskan sikäläisen lähettilään puhutteluun Muhammed-pilakuvista aamulla.

Pakistanin parlamentti puolestaan äänesti kehotuksesta hallitukselle, että tämä kutsuu Pariisin-suurlähettilään kotiin karikatyyrien julkaisun vuoksi. Parlamentin hyväksymä ohje ei ole hallitusta sitova.

Ranskan ja muslimimaailman välinen jännite on kasvanut sen jälkeen, kun islamisti katkaisi historianopettaja Samuel Patyn pään Pariisin lähettyvillä sijaitsevalla koululla puolitoista viikkoa sitten.

Paty oli näyttänyt karikatyyrejä profeetta Muhammedista selittäessään oppilailleen ilmaisunvapautta.

Aiheesta lisää: Laaja protestiaalto Ranskaa vastaan leviää muslimimaissa Macronin muistopuheen jälkeen – Erityisesti Ranskan ja Turkin välit kiristyvät

Iranin mielestä virallinen Ranska tukee profeetta Muhammediin kohdistettua pilkkaa, kun se ei ole estänyt kuvien julkaisua. Pakistanin parlamentti taas syyttää Ranskan presidentti Emmanuel Macronia vihanlietsonnasta muslimeja vastaan.

Myös Saudi-Arabia tuomitsi kuvien julkaisun tiistaina. Sen johto ei kuitenkaan lausunnossaan kannustanut kansalaisiaan Ranskan vastaisiin toimiin, vaan ilmoitti arvostavansa sananvapautta ja tuomitsi terrorismin.

Ranska lisää turvatoimia

Ranskan sisäministeriö ilmoitti tiistaina, että turvatoimia uskonnollisilla paikoilla lisätään viikonlopun pyhäinpäivän juhlallisuuksien alla.

– Ranskaan kohdistuu nyt erittäin suuri terrori-iskujen riski, se on harvoin ollut näin korkea, sisäministeri Gérald Darmanin sanoi.

– Meillä on paljon vihollisia maan sisällä ja rajojen ulkopuolella, Darmanin arvioi.

Ministerin mukaan Ranska taistelee ääri-islamistista ideologiaa vastaan, eikä aio perääntyä.

– Islamin uskonnolla on kuitenkin tukeva paikka tasavallassa, Darmanin painotti.

Turkki lietsoi Ranska-vihaa

Ranskan mielestä uskonnollinen satiiri kuuluu ilmaisunvapauteen, kun taas monien muslimien mielestä kaikenlainen Muhammedin arvostelu on vakava loukkaus.

Lisää vettä myllyyn heitti maanantaina Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan, joka kehotti boikotoimaan ranskalaisia tuotteita.

Ranska tuomitsi tiistaina Turkin sekaantumisen sisäpolitiikkaansa.

– On shokeeraavaa, että ulkopuoliset voimat yrittävät puuttua Ranskassa tapahtuviin asioihin. Turkin ei pitäisi sekaantua Ranskan sisäisiin asioihin, Ranskan sisäministeri Darmanin sanoi.

"Ulkopuolisen rahoituksen lopettaminen on tärkeintä"

Monissa eri Ranskan hallinnon tehtävissä työskennellyt turvallisuusneuvonantaja Hakim El Karoui kertoi aamulla Europe 1 -radiokanavan haastattelussa olevansa erityisen huolissaan Pakistanin reaktioista.

– Turkkilaiset tekevät politiikkaa, mutta Pakistanissa on joitakin erittäin vaarallisia henkilöitä, El Karoui sanoi.

Macron on painottanut, että Ranska voimistaa toimia islamistista separatismia vastaan. Hänen mielestään separatismi on valtaamassa joitakin maan muslimiyhteisöjä, ja hallitus esittelee joulukuussa ohjelmansa separatismin heikentämiseksi.

Macron on jo ilmoittanut, että Turkista, Marokosta ja Algeriasta tulevien imaamien määrää vähennetään.

– Vaikein ja samalla tärkein asia on vähentää islamin rahoitusta ulkomailta, neuvonantaja Hakim El Karoui arvioi tiistain haastattelussa.

Turkki lähettää hänen mukaansa vuosittain 150 imaamia Ranskaan. Suurin osa heistä on Turkissa viranomaisen asemassa.

Siksi Ranskassa tarvitaankin lisää omaa rahoitusta islamin tarpeisiin.

– Jos sitä ei ole, tulee aina olemaan kiusaus hakea rahaa ulkomailta.

El Karouin mukaan Ranskassa liikkuu nykyään hyvin paljon ulkomaista rahaa islamin ympärillä.

Muslimit ja EU-maat Ranskan tueksi

Ranskan muslimien CFCM-järjestön johtaja kehotti ranskalaisia islaminuskoisia asettumaan Ranskan tueksi tiistaina.

– Ranska on hieno maa, muslimikansalaisia ei vainota, he saavat rakentaa vapaasti moskeijansa ja harjoittavat uskontoaan vapaasti, Mohammed Moussaoui sanoi.

Myös EU-maiden johtajat ovat tukeneet Ranskaa ja Macronia. Näin presidentti Sauli Niinistö ilmaisi tukensa Twitterissä maanantai-iltana:

"Tuen solidaarisesti Macronia ja kollegoitamme eurooppalaisten arvojen puolustamisessa ja terrorismin torjunnassa", Tasavallan presidentin kanslian twiitti siteerasi Niinistöä.

UPM suunnittelee suurta biopolttoainelaitosta, joka olisi viisi kertaa suurempi kuin Lappeenrannassa nyt toimiva biopolttoainelaitos.

Paikaksi on väläytetty Kotkaa. Siellä on hankkeelle valmiina jo tonttikin.

Tänään tiistaina UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen kertoi Ylelle, että Suomen ohella sijoituspaikaksi mietitään Keski-Eurooppaa.

– Meillä on vaihtoehtoina Keski-Eurooppa tai Suomi, Pesonen sanoo.

Nyt tehdään vasta selvitystä, jonka perusteella investoinnista päätetään.

Investointipäätös on siis vielä auki: voi olla, että laitosta ei lopulta rakenneta lainkaan. Toteutuessaan biopolttoainelaitoksessa tehtäisiin autoihin polttoainetta ja bionaftaa kuten Lappeenrannassa nyt. Mäntyöljystä valmistettavasta naftasta voidaan tehdä esimerkiksi biomuoveja.

Sellu halpeni, paperi ei käy kaupaksi

Tämän päivän UPM:n osavuosikatsaus kertoi karuja lukuja. UPM:n tulos ja liikevaihto valahtivat.

UPM:n mukaan liikevaihto putosi paino- ja kirjoituspaperitoimitusten sekä sellun ja paperin hintojen laskun vuoksi. UPM:n vertailukelpoinen liikevoitto putosi heinä–syyskuussa 215 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 342 miljoonasta eurosta. Liikevaihto supistui 19 prosenttia 2,0 miljardiin euroon. Kysyntä erikoispapereissa sekä tarraliiketoiminnassa kasvoi ja paikkasi huonoa tulosta.

Jussi Pesonen kuitenkin korostaa, että UPM jatkaa investointeja. Tase on vahva, velkaa ei juuri ole.

– Meillä on menossa kolmen miljardin euron hankkeet, joilla tulos ja kasvu lähtevät käyntiin. Olemme toimialan ehkä suurin investoija tällä hetkellä.

Toisaalta hän toistaa sanoja “kilpailukyvystä huolehtiminen”. Investointien ohella meneillään ovat säästöohjelmat. Työtä tehostetaan, energiasta ja raaka-aineista haetaan säästöjä.

– Hyvinä aikoina on hyvä huolehtia siitä, että tase on kunnossa ja velat maksettu. On myös huolehdittu siitä, että hyvinä aikoina investoidaan tulevaisuuteen innovaatioiden ja kehityshankkeiden muodossa. Niin olemme tehneet. Sitten taas kun on huonot ajat, silloin strategia pysyy muuttumattomana.

Onko Suomeen siis luvassa lisää investointeja?

– Se, mihin investoinnit menevät, riippuu siitä, millainen kilpailukyky on ympäröivässä yhteiskunnassa. Onhan meillä suunnitelma skaalata merkittävästi biopolttoaineliiketoimintaamme, jossa UPM:lla on edistettävä hanke. Siinä Suomi on yhtenä vaihtoehtoisena sijoituspaikkana.

Kaipolan tehdas sulkeutuu ja se on ollut syksyn merkittävä uutinen. Onko UPM:llä tulossa muita tehtaiden sulkemisia?

– Suunnitelmat eivät sisällä tällä hetkellä mitään tehtaiden tai laitosten sulkemisia. Jokaisessa liiketoiminnassa ja meidän globaaleissa funktioissamme käydään niin ikään läpi kustannuskilpailukyky ja sopeudutaan markkinaan, joka pandemian jälkeen tullaan nähdään.

Avoin kirje puri: "Olen tyytyväinen kipakkaankin keskusteluun"

Pesonen kirjoitti elokuun lopussa avoimen kirjeen, jossa hän kertoi UPM:n näkemyksiä Suomen paperiteollisuudesta ja sen toimintaedellytyksistä. Samaan aikaan UPM kertoi Kaipolan tehtaan sulkemissuunnitelmista Jämsässä. Kirjeestä alkoi laaja keskustelu, jossa hallitus ja metsäteollisuus ovat olleet eri linjoilla.

Hän sanoo olevansa tyytyväinen kipakkaankin keskusteluun. Avoin kirje ei ollut kohdistettu erityisesti kenellekään.

– Avoimen kirjeen kirjoitin kahdesta syystä. Ensinnäkin siksi, että Suomi ei ole oppinut elämään euron kanssa. Meidän täytyy huolehtia kilpailukyvystä ja tuottavuudesta ilman, että meillä on devalvaation mahdollisuutta. Toinen näkökulma oli, että meidän täytyy saada Suomeen teollisia investointeja. Vain teollisilla investoinneilla me saamme tämän maan kasvuun ja sitä kautta hyvinvoinnin paranemaan.

Kirje teki Pesosen mukaa tehtävänsä. Teollisuuden kilpailukyky nousi keskustelun keskiöön ja sai poliitikot ja puolueet kiinostumaan aiheesta.

Työryhmä: Suomen pantava EU:n koronatuet kestävään kasvuun – Synteettisiä polttoaineita, energiaremontteja ja teollisuuden päästöleikkauksia

UPM sulkee Jämsän Kaipolan paperitehtaan joulukuun puolivälissä – noin 400 työntekijää irtisanotaan

Mika Rautiaiselta lähtee tehdas alta jo toista kertaa – paperityöläisten palkka on muhkea, mutta tulevaisuus synkkä

Jämsän kaupunginjohtaja arvostelee valtion toimintaa Kaipolan tilanteen hoidossa: "On ollut pettymys nähdä, että ratkaisuja ei ole lähdetty aktiivisesti hakemaan"

Psykoterapiakeskus Vastaamon varastetut potilastiedot eivät todennäköisesti ole enää pelkästään kiristäjän käsissä, arvioi tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen.

Rikollinen julkaisi viime viikolla yhteensä noin 300 asiakkaan potilastiedot anonyymissä Tor-verkossa. Perjantaiaamuna sivuille ilmestyi hetkeksi myös suuri 10 gigatavun tiedosto, jonka moni muu netinkäyttäjä kertoi saaneensa ladattua ainakin osittain.

Vielä ei ole tietoa, mitä suuressa tiedostossa on ollut. Hyppönen pitää kuitenkin todennäköisenä, että siinä on ollut koko potilastietokanta.

Tähän viittaa muun muassa se, että viikonlopun ja alkuviikon aikana Torilauta-foorumilla on julkaistu laittomasti uusia potilastietoja. Ylen tietojen mukaan ne eivät ole peräisin kiristäjän alun perin julkaisemista tiedostoista. Julkaisijat ovat olleet eri nimimerkkejä kuin kiristäjänä esiintynyt käyttäjä.

– Se oli kieltämättä todella iso moka hyökkääjältä. Hän päästi käsistään kaikkein tärkeimmän tietonsa, jota hän ei missään tapauksessa haluaisi päästää käsistään, Hyppönen sanoo.

– Miten hän pystyy näin paljon mokaamaan, en osaa sanoa. Varmaan se on ollut vahinko. Ehkä hänellä on mennyt kaksi samannimistä tiedostoa sekaisin. Siellähän oli kaksi erikokoista samannimistä tiedostoa vähän aikaa.

Tiedoston suuri koko viittaa Hyppösen mielestä siihen, että siellä oli muutakin kuin tekstiä. Edes 40 000 ihmisen potilaskertomukset eivät tekstinä vie kymmentä gigaa tilaa.

Myös poliisi vahvistaa, että tietojen leviämisestä on viitteitä. Rikosylikomisario Tero Muurman ei kuitenkaan osaa sanoa, onko kiristäjä julkaissut nettiin kaikki varastamansa potilastiedot vai vain osan.

• Lue uusimmat tiedot Vastaamon tietomurrosta täältä

Kiristyksen uhrien kannalta tietojen mahdollinen leviäminen tarkoittaa entistä vahvemmin sitä, että lunnaita ei kannata maksaa. Vaikka alkuperäinen kiristäjä poistaisi tiedot, hänen tilalleen saattaa tulla uusia.

Poliisi ja Bitcoin-välittäjät ovat muutenkin ohjeistaneet uhreja olemaan maksamatta kiristäjälle.

"Hän vaikuttaa aika oikukkaalta"

Kiristyskirjeiden lähettäminen merkitsi myös muutosta hyökkääjän toimintatavoissa. Alun perin hän vaati lunnaita pelkästään Vastaamolta. Syystä tai toisesta kiristäjä käänsi huomionsa lauantaina Vastaamon asiakkaisiin.

Hyppösen silmissä kiristäjän viimeisin liike tuntuu ehkä jopa epätoivoiselta yritykseltä saada operaatiosta edes jotain rahallista hyötyä.

– Hän vaikuttaa aika oikukkaalta. Tuntuu, että hänellä ei ehkä ollutkaan niin vahvaa suunnitelmaa. Tämä on yksi niistä syistä, minkä vuoksi hyökkääjä alkaa minusta vaikuttaa enemmän yksittäiseltä tekijältä kuin ammattimaiselta rikollisjengiltä, Hyppönen sanoo.

Kiristäjä vaikuttaa siis ajautuneen tilanteeseen, jossa hänellä ei välttämättä ole enää mitään, millä kiristää. Saman on pannut merkille terveyspalveluihin kohdistuneita tietomurtoja tutkinut työelämäprofessori Martti Lehto Jyväskylän yliopistosta.

Hänen mukaansa asetelma on hyökkäyksissä usein erilainen: hakkerit estävät esimerkiksi sairaalaa käyttämästä potilastietojärjestelmää, kunnes lunnaat on maksettu. Näissä kiristyksissä on välillä onnistuttu.

– Nyt Vastaamon toimintakyky ei sinällään ole kohteena. Teknisesti Vastaamo voisi jatkaa toimintaansa kuten ennenkin, Lehto miettii.

Myös uhka mainehaitasta on Vastaamon kohdalla jo toteutunut. Asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden luottamus yhtiöön on kokenut kolauksen.

Rikollisten pitkä odotusaika saattoi olla harkittu teko

Vastaamo myönsi maanantaina, että yrityksen tietojärjestelmiin on kohdistunut kaksi tietomurtoa. Nyt kiristykseen käytettävät tiedot on saatu marraskuussa 2018. Lisäksi tietoon on tullut maaliskuulta 2019 toinen tietomurto. Sen todellinen merkitys on vielä epäselvä.

Vastaamon mukaan toimitusjohtaja Ville Tapio pimitti tietoa tietomurrosta puolentoista vuoden ajan. Maanantaina yhtiö kertoi erottavansa Tapion. Myöhemmin Tapio kiisti tienneensä vuoden 2018 tietomurrosta.

Vielä ei tiedetä, miksi varastettuja tietoja alettiin käyttää hyväksi vasta kaksi vuotta tietomurron jälkeen. Sekä Mikko Hyppönen että Martti Lehto näkevät kuitenkin, että odotus saattoi olla harkittu teko. Sen aikana osa todisteista ehtii kadota.

– Jos murto olisi tehty äskettäin, siitä olisi paljon lokidataa, metadataa, ehkä jopa auki olevia sessioita. Vanhassa ei ole välttämättä mitään jäljellä, Hyppönen sanoo.

Toinen mahdollinen vaihtoehto on, että tiedot on varastanut alun perin joku muu, joka on myynyt ne eteenpäin nykyiselle kiristäjälle.

Keskusrikospoliisi tutkii Vastaamon tietomurtoa törkeänä tietomurtona, törkeänä kiristyksenä ja törkeänä yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä.

Poliisi on ollut tutkinnan etenemisestä erittäin vaitonainen. Poliisi ei kerro, onko sillä epäiltyä tai epäiltyjä. Tiedotuslinjasta ei voi päätellä, onko poliisi tekijän jäljillä vai ei.

F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen on tiistaina A-studion vieraana klo 21 Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa.

Lue myös: Paljastaako pilkutus jotakin Vastaamon kiristäjästä? Miksi hän ei osaa teititellä suomeksi? Tämä tiedetään valtavasta kiristysvyyhdistä

Kuuntele: Takaisin Pasilaan:

Vielä tänään Kouvolan yhteislyseon opiskelijoilla kasvomaskit ovat harvassa. Huomenna on todennäköisesti toisin, sillä kaupungin antama kasvomaskisuositus tulee voimaan keskiviikkona.

Kouvolan yhteislyseon tokaluokkalainen Vilhelmiina Nyman osasi jo odottaa maskisuositusta, koska kaupungin koronavirustilanne on huonontunut viime aikoina.

– Mietin vain, että minäköhän päivänä se nyt sitten tulee, Nyman sanoo.

Hän kertoo, että kotona on jo odottamassa muutamia kangasmaskeja. Maskeja kulkee mukana myös autossa, josta niitä voi napata mukaan tarpeen tullen.

Myös Noora Nikkinen oli osannut odottaa kaupungilta lisää toimenpiteitä koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Tänä syksynä lukiossa on korostettu turvavälien noudattamista ja käsihygieniaa. Nikkinen pitää maskisuositusta hyvänä asiana.

– Se luo turvallisuuden tunnetta, koska käytävillä on aika tiivistä. Tämä on sen verran iso koulu, että turvavälejä ei oikein pysty käytävillä noudattamaan, Noora Nikkinen sanoo.

Kouvolan yhteislyseon opiskelija Patrick Haga kertoo hankkineensa kasvomaskin jo pari viikkoa sitten.

– Nyt vasta olen alkanut sitä käyttää, koska koronatilanne alkaa kiristyä Kymenlaaksossakin, Haga sanoo.

Hän kertoo olevansa huolissaan alueen koronatilanteesta. Haga kuitenkin huomauttaa, ettei tilanne ole vielä niin paha kuin Pohjanmaalla, jossa koronavirusepidemia on leviämisvaiheessa.

– Kun on katsonut Pohjanmaan tilannetta, niin ei se vielä niin paha ole onneksi. Koitetaan nyt kitkeä se jo tässä vaiheessa.

Patrick Haga on sitä mieltä, että maskisuositus olisi voitu antaa jo aikaisemmin.

– Kyllä ehdottomasti olisi voinut tulla jo aikaisemmin. Hyvä, että tulee nyt kuitenkin.

Kouvolan kaupunki on antanut tiistaina kasvomaskisuosituksen kahteen suurimpaan lukioon, joissa turvavälien noudattaminen on osoittautunut hankalaksi. Kouvolan yhteislyseossa on noin 700 opiskelijaa ja Kuusankosken lukiossa yli 300 opiskelijaa.

Opiskelijoiden pitää hankkia maskit itse, koska kyseessä on suositus. Tämä on yleinen käytäntö toisen asteen opiskelijoilla.

Lue lisää: Kouvolan yhteislyseoon ja Kuusankosken lukioon maskisuositus – opiskelijoiden pitää ostaa suu-nenäsuojukset itse

Maskisuosituksia ympäri maata

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on suositellut kasvomaskien käyttöä toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa niillä alueilla, joissa koronavirustilanne on kiihtymisvaiheessa. Sellaisia alueita ovat tällä hetkellä pääkaupunkiseutu, Kanta-Häme, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Ahvenanmaa. Kymenlaakso, johon Kouvola kuuluu, on määritelty perustason vaiheeseen.

Leviämisvaiheessa oleville alueille THL suosittelee maskien käyttöä myös yläkouluissa. Ainoastaan Pohjanmaa on tällä hetkellä leviämisvaiheessa. Siellä maskisuositus laajeni toissaviikolla toisen asteen kouluista ja korkeakouluista myös yläkouluihin.

Paikalliset ja alueelliset terveysviranomaiset päättävät maskisuosituksista koronatilanteen mukaan. Esimerkiksi Jyväskylä määräsi eilen maanantaina maskipakon koulujen henkilökunnalle. Kaupungin poikkeusolojen johtoryhmä perusteli henkilöstön maskipakkoa sillä, että Jyväskylän kouluissa ja varhaiskasvatuksessa on koronan takia voimassa laajoja karanteeneja.

Tavoitteena pysyä lähiopetuksessa

Kouvolan yhteislyseon ja Kuusankosken lukion opiskelijoille ja opettajille suositellaan kertakäyttöisen kasvomaskin, kangasmaskin tai muovisen kasvovisiirin käyttämistä koko koulupäivän ajan. Maskeja suositellaan käytettäväksi luokkaopetuksessa, välitunneilla ja ruokailuun jonottaessa.

Myös muissa Kouvolan lukioissa suositellaan maskin käyttöä sellaisissa tilanteissa, joissa turvavälien pitäminen ei ole mahdollista.

Kouvolan kaupunki haluaa maskisuosituksella turvata sen, että opiskelijat voisivat jatkaa lähiopetuksessa mahdollisimman pitkään.

– Perimmäinen syy on, että viime kevään etäopetusjakson perusteella opiskelijat toivovat lähiopetusta, Kouvolan yhteislyseon rehtori Sanna Liljeqvist sanoo.

Yhteislyseon tokaluokkalainen Noora Nikkinen kertoo, että etäopiskelu oli työläämpää ja vaikeampaa kuin opiskelu koulussa paikan päällä.

– Matikka, kielet ja tietyt muut aineet ovat paljon vaikeampia etänä. Tukiopetuskin on helpompaa lähiopetuksessa, kun uskaltaa kysyä enemmän kuin etäopetuksessa, Nikkinen sanoo.

Patrick Haga, Vilhelmiina Nyman ja Noora Nikkinen ottavat maskit käyttöön koulussa ja toivovat sitä myös muilta. Vilhelmiina Nyman uskoo, että maskisuosituksesta tulee turvallisempi olo.

– Riippuu myös siitä, miten hyvin tämä otetaan vastaan ja kuinka monet sitä täällä oikeasti käyttävät. Se luo ainakin toivoa siitä, että voisimme jatkaa lähiopetuksessa.

Voit keskustella aiheesta 28.10.2020 kello 23 asti.

Pääkaupunkiseudulla on odotettu uusia suosituksia liittyen aikuisten harraste- ja vapaa-ajantoimintaan.

Niitä saatiin tänään tiistaina, kun koronakoordinaatioryhmä tiedotti, että Helsinki, Espoo ja Vantaa edellyttävät kaikilta 15 vuotta täyttäneiltä kasvomaskin käyttöä hallinnoimissaan sisäliikuntatiloissa ensi maanantaista lähtien.

Kasvomaskia tulee käyttää muulloin kuin liikuntasuorituksen aikana. Sen käyttöä ei edellytetä henkilöiltä, jotka eivät terveydentilansa vuoksi voi maskia käyttää. Henkilön oma ilmoitus asiasta on riittävä.

Velvoite koskee kaikkea sisäliikuntaa, esimerkiksi koulujen liikuntatilojen seura- ja harrastuskäyttöä sekä jäähalleja.

Lisäksi ryhmä kertoi, etteivät kaupungit luokittele harrastuksia korkean ja matalan riskin lajeiksi. Jokaiselta toimijalta edellytetään jatkossa vielä suunnitelmallisempia muutoksia, jotka parantavat terveysturvallisuutta.

Kaupunkien liikunnan toimipisteiden osalta koronakoordinaatioryhmä linjasi, että ne pidetään auki. Mikäli turvaetäisyyksien toteutumista ei voida muulla tavoin tosiasiallisesti varmistaa, asiakasmäärää voidaan rajata normaalia pienemmäksi.

Myös yksityisten sisäliikuntapaikkojen suositellaan antavat samanlaiset ohjeet käyttäjilleen.

Harrastustoiminnassa tehtäviä ratkaisuja ovat esimerkiksi:

• Ryhmien sekoittamista vähennetään.

• Halailua, huutamista ja tarpeetonta kokoontumista vältetään.

• Sisääntuloa porrastetaan.

• Saattajien ja huoltajien määrää tiloissa vähennetään.

• Ryhmien kokoa pienennetään.

• Turvaetäisyyksiä kasvatetaan tilajärjestelyillä.

• Harjoituksia ja toimintaa siirretään ulos.

• Osa harrastuksista toteutetaan etänä.

• Harjoitusten sisältöä muutetaan.

Lue seuraavaksi:

Lasten ja nuorten arkiliikunta väheni koronaviruksen vuoksi – pandemia vaikutti iäkkäiden liikuntaan pelättyä vähemmän

Hallitus ei halunnut puuttua uudella suosituksellaan lasten ja nuorten harrastustoimintaan eikä listata yksittäisiä lajeja – "Mitä tahansa lajia voi harjoittaa niin, ettei siinä ole korkeaa tartuntariskiä"

Voimistelija Enni Kettunen pysyy positiivisena sekavassa koronatilanteessa – liikunta on monille elämäntapa, josta ei haluta luopua

Kerrostaloja kivijalkapalveluineen, yhteisöllistä osuuskunta-asumista, omakoti- ja rivitaloja. Päiväkoti naapurissa. Asumista luonnonhelmassa, mutta kävelymatkan päässä juna-asemalta. Helsinkiin alle tunnissa ja Lahteen vartissa. Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta?

Orimattilan kaupungin suunnitelma Hennan aseman ympärille rakentuvasta tuhansien ihmisten asuin- ja työskentelyalueesta ei ole ottanut tulta alleen. Kaupunki on satsannut Hennan alueen kehittämiseen tähän mennessä noin 15 miljoonaa euroa, mutta toistaiseksi paikalle on noussut vasta muutama omakotitalo.

Jo solmittu aiesopimus ensimmäisen kerrostalon rakentamisesta kaatui, kun tiloihin ei saatu tarpeeksi sitovia varauksia. Neuvotteluja uusien toimijoiden kanssa tosin käydään.

– Jos nyt ei ihan kuukausittain niin useita kertoja vuodessa. Kiinnostusta on, mutta rohkeutta ensimmäisen askeleen ottamiseen ei ole löytynyt, kertoo Orimattilan kaupungin kehittämispäällikkö Jenni Tolvanen.

Hän puhuu muna-kana -ilmiöstä: alueelle ei saada asukkaita, koska valmiita taloja tai palveluita ei ole, ja rakennusfirmat eivät innostu, koska asukkaita ei ole. Tolvasen usko alueeseen ei kuitenkaan ole haalistunut.

– Henna on Orimattilalle kunnianhimoinen ja uusi hanke. Vuosi vuodelta tiedetään enemmän siitä, mihin kehittämisessä kannattaa panostaa, hän sanoo.

Päiväkodistako ratkaisu?

Alueen vetovoimaan uskoo myös Hennan tuore asukas Tiia Mäkäläinen. Hän muutti perheineen vasta valmisuneeseen omakotitaloon elokuussa.

– Halusimme luonnon lähelle. Lisäksi täältä on hyvät yhteydet joka paikkaan, hän kertoo.

Mäkäläisten perhe on tyytyväinen uuteen asuinalueeseensa, mutta kaipaa lähelle palveluita.

– Päiväkoti olisi meille ja koko Länsi-Orimattilalle tosi tärkeä, Tiia Mäkäläinen sanoo.

Myös Tolvanen pitää ratkaisua päiväkodista jopa käänteentekevänä. Hän uskoo, että päätös päiväkodin rakentamisesta Hennaan tehdään tänä syksynä, jolloin rakentamaan päästäisiin ensi vuonna.

– Mielestäni ne panostukset, jotka Hennaan on jo tehty, kannattaa ehdottomasti laittaa poikimaan. Meidän täytyy lunastaa ne lupaukset, jotka joskus on annettu, Tolvanen sanoo.

"Hennan pitäisi olla menestystarina"

Aluekehityksen asiantuntija Timo Aron mukaan moni asia puhuu Hennan kehittymisen puolesta: sijainti, liikenneyhteydet ja erityisesti ratayhteys.

– Hennassa on ihmisille tilaa ja väljyyttä rakentaa omien unelmiensa mukaan. Näitä kun ajattelee, Hennan pitäisi olla menestystarina, hän sanoo

Aron mukaan nyt näyttää kuitenkin siltä, että Hennan kehitys on jämähtänyt aloilleen eikä nytkähdys eteenpäin välttämättä tule itsestään.

– Hennalla on kuitenkin puolellaan kaikki tarvittava, jotta alue lähtee positiivisen kasvun kehälle. Siinä suhteessa Henna on mielenkiintoinen poikkeus ja outo tapaus, hän pohtii.

Aro työskentelee aluekehityksen konstulttitoimisto MDI:ssä ja on laatinut Orimattilalle viime vuonna kehitysehdotuksia sisältävän muuttoliikeanalyysin. Analyysissä rohkaistaan kaupunkia hyödyntämään väestökilpailussa sijaintiaan Helsingin ja Lahden välissä ja panostamaan pitkäjänteisesti Hennan alueeseen.

Kehittämien jakaa mielipiteitä

Kysymys Hennan kehittämisestä on jakanut alusta alkaen Orimattilan asukkaiden ja päättäjien mielipiteitä. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riitta Lonka (kesk.) kertoo vastustaneensa alkuperäisiä Henna-suunnitelmia, mutta puoltavansa kehittämisen harkittua jatkamista nyt, kun alueeseen on jo sijoitettu miljoonia.

Valtuuston varapuheenjohtajana toimiva Jarmo Keskevaari (kok.) sen sijaan on ollut hankkeen puolella alusta asti.

– Sillä tavalla on menty pieleen, että kerrostalohanke ei ole edennyt, mutta kyllä siellä koko ajan tapahtuu, vaikkakin hitaasti, hän sanoo.

Keskevaari ajattelee, että Henna voisi olla hyötyjien joukossa, kun niin sanottu Nurmijärvi-ilmiö on koronan myötä alkanut taas nostaa päätään.

Kukaan tuskin kuitenkaan uskoo alkuperäisiin suuriin suunnitelmiin 15 tuhannesta asukkaasta pitkälläkään aikavälillä.

– Kymmenen vuoden päästä asukkaita voisi olla 3000, arvelee Keskevaari.

– Toivoisin, että täällä kymmenen vuoden päästä olisi 2000 asukasta, arvioi puolestaan kehittämispäällikkö Jenni Tolvanen.

Ainakin yksi tyytyväinen perhe

Vielä Hennassa on kuitenkin hiljaista. Aluetta halkovan Hennan bulevardin varrella liikennemerkit kiiltelevät uutuuttaan toimettomina. Aseman parkkipaikka on puolillaan autoja, mutta aseman ympäristössä ei näy ristin sielua. Yhden omakotitalon ikkunoista näkyy valoa. Se on Mäkäläisten talo.

– Toivotaan tietysti naapureita ja erityisesti lapsiperheitä, mutta meille se ei ole mikään katastrofi, jos alue ei lähde ihan siihen kukoistukseen, mitä alun perin on suunniteltu, Tiia Mäkäläinen sanoo.

Mäkäläisille luonnonläheisyys on alueen tärkein arvo, eivätkä he kuvitelleetkaan, että siitä hetkessä rakentuisi mainosten maalaileman kuvan mukainen moderni puutarhakaupunki.

– Mutta näemme kyllä alueen potentiaalin.

Mäkäläinen pitää ongelmallisena sitä, että kaupunki tuntuu nyt soutavan ja huopaavan alueen kehittämisen kanssa.

– Silloin ei ainakaan voi onnistua, jos ei edes lähdetä yrittämään täysillä.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon klo 23 saakka.

Poliisi ampui maanantaina iltapäivällä mustaihoisen miehen Philadelphiassa, Yhdysvalloissa.

Ampumisen seurauksena sadat ihmiset alkoivat osoittaa mieltään poliisiväkivaltaa vastaan. Mellakat yltyivät väkivaltaisiksi ja poliisi joutui käyttämään patukoita ja mellakkakilpiä pitääkseen väkijoukon kurissa.

Tapahtumat saivat alkunsa, kun poliisit kuulivat, että Cobbs Creekin alueella liikkuneella miehellä oli kädessään veitsi. Poliisit käskyttivät miestä pudottamaan veitsen, mutta tämä ei totellut, vaan lähestyi poliiseja. Paikalla ollut miehen äiti yritti estellä häntä.

Molemmat poliisit ampuivat mieheen useita pistoolinlaukauksia. Mies todettiin sairaalassa kuolleeksi.

Ampumisesta raivostunut väkijoukko heitteli mellakkapoliiseja kivillä. Noin 30 poliiseja joutui hoidattamaan vammojaan sairaalassa.

Pahin tilanne nähtiin, kun auto ajoi kovalla nopeudella risteykseen, jossa poliisit olivat pitämässä järjestystä. Yhden poliisin jalka murtui törmäyksessä.

Toistaiseksi ei ole tiedossa, miksi ammutulla oli veitsi. Hänen isänsä kertoi tiedotusvälineille, että hän kärsi mielenterveysongelmista.

Isä ihmetteli poliisien toimintaa ja kyseli, miksi nämä eivät käyttäneet tilanteessa etälamautinta, vaan ensimmäisenä voimakeinona tappavaa voimaa.

Yhdysvalloissa on alkukesällä tapahtuneen George Floydin pidätyksen yhteydessä tapahtuneen kuoleman jälkeen ollut lukuisia mielenosoituksia poliisiväkivaltaa vastaan. Osa mielenosoituksista on yltynyt mellakoinniksi ja vandalismiksi.

George Floydin murhasta syytetty poliisi on päässyt vapauteen miljoonan dollarin takuita vastaan

Ensi viikolla tapahtuviin vaaleihin valmistautuvat puolueet ovat olleet eri linjoilla suhtautumisessa rotumellakoihin. Demokraattipuolue on painottanut poliiseissa mahdollisesti esiintyvää rasismia, kun taas republikaanit ovat vaatineet laillisen järjestyksen palauttamista.

27.10. klo 17.58 Korjattu: George Floydia ei ammuttu.

Pariisin ydinkeskustassa nähtiin iltapäivällä poliisioperaatio, joka johtui Riemukaaren alueella tehdystä pommihälytyksestä.

Poliisi tyhjensi Ruiemukaaren seudun, Eiffelin tornin ja sitä ympäröivän Mars-kentän. Lisäksi läheisiä metroasemia tyhjennettiin.

Poliisi löysi alueelta ammuksilla täytetyn laukun.

Alueen tutkinta jatkuu edelleen, mutta yleisö on jälleen päästetty Eiffelin tornin alueelle.

Ranskan viranomaiset ovat olleet varpaillaan sen jälkeen, kun Ranskan ja islaminuskoisten välille kehkeytyi raju riita viime viikolla.

Ranskalainen opettaja näytti sananvapauden nimissä profeetta Muhammedista tehtyä pilakuvaa. Islam kieltää Muhammedin kuvaamisen, joten teko teko loukkasi monia muslimeja, ja useat muslimimaat alkoivat boikotoida ranskalaisia tuotteita. Myös väkivallan uhka on ollut esillä. Opettaja murhattiin sittemmin raa'asti.

Riita kärjistyi, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron asettui opettajan ja sananvapauden puolustamisen kannalle.

Ranskan ja muslimimaiden jännite kasvaa – Ranska korkeassa hälytystilassa terrorismin vuoksi pyhäinpäivän alla

Koira on laumaeläin, kuten ihminenkin. Molemmat viestivät myös ilmeillään. Niiden ymmärtämistä ihmisten ja koirien kesken on tutkittu muun muassa Helsingin yliopistossa muutama vuosi sitten.

Kissan kasvot ovat raivoa lukuun ottamatta aina arvoituksellisilla peruslukemilla. Mahtaako kissa siis ymmärtää ihmisen ilmeitä? Tuoreen tutkimuksen mukaan on yksi keino, jolla ihminen ja kissa voivat kommukoida kasvojensa ilmeillä.

Herkeämätön tuijotus on kissoille yleinen tapa. Tavallista on myös, että tuijotus päättyy hitaaseen silmäniskuun, joko yhdellä tai molemmilla silmillä.

Kun ihminen jäljittelee sitä siristämällä omia silmiään, se on kissalle hymyn veroinen viesti, sanovat brittiläisten Sussexin ja Portsmouthin yliopistojen tutkijat.

Ensi kertaa tutkittu

Tutkijat havaitsivat, että silmiään siristävä emäntä tai isäntä lisäsi sen todennäköisyyttä, että kissakin alkoi siristellä.

Seuraavissa kokeissa omistajan korvasi kissalle tuntematon tutkija. Kun hän ojensi kätensä kissalle ja pani samalla silmänsä puolittain kiinni, se lisäsi kissan kiinnostusta lähestyä kättä.

Eläinten käyttäytymistieteen professorin Karen McCombin mukaan monet kissanomistajat eivät yllättyne tuloksista, mutta oli hienoa saada kommunikaatiolle todisteita. Vastaavaa tutkimusta ei ole aiemmin tehty, hän kertoo.

Tulokset ovat myös maanläheistä tiedettä: McComb kehottaa ihmisiä testaamaan, miten oma tai vaikkapa vain sattumalta tavattu kissa reagoi, kun he siristävät silmiään ja sulkevat ne sen jälkeen pariksi sekunniksi.

– Jos kissa tekee samoin, se on eräänlaista keskustelua, McComb kannustaa.

Kissa on paljon vähemmän tutkittu eläin kuin koira. Kissojen sosiokognitiivisissa taidoissa, tavassa tulkita erilaisia tilanteita, on paljon tuntematonta, sanoo väitöskirjatutkija Jasmin Humphrey.

Kissan ja ihmisen positiivisten kommunikaatiotapojen selvittäminen voi saada meidät ymmärtämään kissoja aiempaa paremmin ja lisätä samalla niiden hyvinvointia, Humphrey sanoo.

Tietoa voitaisiin hänen mukaansa soveltaa käytäntöön muun muassa eläinlääkärin vastaanotolla tai löytöeläinkodissa.

Mistä syystä silmien hitaan sulkemisen tapa sitten on kissoille kehittynyt? Humphreyn mukaan syyksi voisi jopa väittää sitä, että silmänisku miellyttää ihmisiä.

– Kissat ovat voineet huomata, että ihminen palkitsee sellaisesta. Tai saattaa olla, että se on kissan tapa keskeyttää tuijotus, joka sosiaalisessa kanssakäymisessä voidaan tulkita uhkaavaksi.

Tutkimus on julkaistu Scientic Reports -lehdessä.

"Kissa ei ihmisistä välitä, kiintyypähän vain paikkaan." Moni pitää tätä kissojen reviiritietoisuudesta syntynyttä vanhaa väitettä vieläkin totena, ja se saattaa osaltaan vaikuttaa siihen, että moni kissa hylätään oman onnensa nojaan, myös Suomessa.

Kissojen sosiaalista älyä on alettu tutkia tieteellisesti vasta viime vuosina. Tutkimuksia on yhä vähän, mutta ne ovat jo osoittaneet, etteivät kissojen sosiaaliset taidot useinkaan jää jälkeen koirista vaikka ilmenevätkin eri tavalla.

Kissojen tieteellisen tutkimuksen määrä ei vastaa kissojen suosiota. Tiedämme enemmän siitä, miten sudet ajattelevat. Ádám Miklósi

Unkarilaisen Budapestin yliopiston kognitiivisen etologian eli eläinten käyttäytymistieteen tutkija Ádám Miklósi selvitti 15 vuotta sitten ensimmäisenä käytöksen eroja tavoissa, joilla koirat ja kissat kommunikoivat ihmisten kanssa.

Hän tutki ensiksi, löytääkö kissa tai koira ruoan, jonka suuntaan omistaja osoittaa sormellaan. Molemmat löysivät.

Seuraavissa kokeissa eläin tiesi, minne ruoka oli kätketty, mutta omistaja ei. Hänen huomionsa herättäminen makupalan saamiseksi onnistui koirilta paremmin kuin kissoilta.

Tieteen tekemiselle tuli kuitekin esteitä. Kissat kyllästyivät kokeisiin. Osa lakkasi kiinnittämästä niihin huomiota. Osa käveli tiehensä.

Tällaisten ongelmien takia kissatutkimukset tyssäsivät miltei vuosikymmeksi. Miklósille ei tullut seuraajia, ja hän itsekin vannoi tuolloin, ettei enää koskaan tekisi töitä kissojen parissa.

– Moni yritti mutta melkein kaikki epäonnistuivat, Miklósi nauraa Science-lehden viimevuotisessa haastattelussa.

Viime vuosikymmenellä yhdysvaltalaisessa Oregonin osavaltioyliopistossa opintonsa aloittanut Kristyn Vitale ryhtyi paikkaamaan kissatutkimusten aukkoa yhdessä koirien ja susien käyttäytymistä tutkineen Monique Udellin kanssa.

Vuonna 2017 heidän tutkimuksensa osoitti, että seurustelu ihmisten kanssa on kissalle mieluisampaa kuin ruoka tai lelut. Tulos oli kokeissa sama niin kotikissoilla kuin löytökissatalon asukeilla.

Viime vuonna sama tutkimusryhmä totesi, että kissat viettävät enemmän aikaa ihmisten kanssa, jos nämä kiinnittävät niihin huomiota esimerkiksi napsuttelemalla sormia tai toistelemalla niiden nimeä.

Edes kotikissojen reaktioon ei vaikuttanut se, oliko ihminen tuttu vai vieras, ja löytöeläintaloista tulleet kissat yrittivät yleensä saada huomiota vielä enemmän. Ne viipyilivät välinpitämätöntä esittäneiden ihmisten liepeillä pitempään kuin kotikissat.

Koirille tehtyjen vastaavien kokeiden perusteella on päätelty, että koirat ovat äärimmäisen virittyneitä havaitsemaan ja tulkitsemaan ihmisen eleitä ja ilmeitä, koska koiran ja ihmisen tiet kietoutuivat yhteen jo hyvin kauan sitten.

Kissan kanssa yhteiselo on ollut lyhyempi eikä yhtä tiivis, eikä kissojen ole tajuttu olevan yhtä mielissään huomiosta, koska ne ragoivat siihen eri tavalla kuin koirat.

Koira näyttää reaktioillaan, että se on perillä ihmisen puheista, niin sanoista kuin äänensävyistä. Parin vuoden takainen yhdysvaltalainen aivokuvaustutkimus osoitti, että koiralla on tajua jopa siitä, mitä sille ennestään tuntemattomat ihmiskielen sanat saattavat tarkoittaa.

Kahden laumaeläimen kesken kommunikaatio pelaa. Kissan sosiaalinen käytös sen sijaan poikkeaa tavoista, joita ihmisen on helppo ymmärtää.

Kun omistaja tulee kotiin ja kissa ryhtyy leikkimään itsekseen tai käpertyy nukkumaan, se ei suinkaan ole välinpitämätön hänen suhteensa, vaan täsmälleen päinvastoin, sanoo Vitale.

Hänen mukaansa reaktio on viesti kiintymyksestä. Kissa rauhoittuu omiin puuhiinsa todettuaan tyytyväisenä, että sen oma tuttu ja turvallinen ihminen on kotona, Vitale selittää.

Muissa tutkimuksissa on viime vuosina osoitettu muun muassa, että kissat myös osaavat seurata ihmisen katseen suuntaa nähdäkseen, mikä siellä niin kiinnostaa. Tuo taito on eläimillä perin harvinainen.

Kissa osaa jäljitellä

Budapestin yliopiston tämänsyksyisessä tutkimuksessa puolestaan havaittiin, että koiran tavoin myös kissa voi muuttaa käytöstään ihmisen käytöksen mukaiseksi, mistä oli saatu vihjettä jo aiemmassa italialaisessa tutkimuksessa.

Lista eläimistä, joilla on aiemmin todettu moinen taito, on perin lyhyt. Listalla ovat vain miekkavalaat, delfiinit, isot apinat, norsut ja harakat.

Animal Cognition -lehdessä julkaistussa unkarilaistutkimuksessa kissat osoittivat, että niilläkin on kognitiiviset kyvyt jäljitellä tarkoituksella toisen eläinlajin tekemisiä.

Tutkijat päätyivät tulokseensa kiertotietä. Alkujaan he tutkivat sitä, oppiiko kissa tottelemaan sanallisia käskyjä, esimerkiksi pyörähtämään kyljeltä toiselle – siis tyypillisen koirilla opetetun tempun.

Tutkijoiden hämmästykseksi kissa, johon he tätä kokeilivat, ei tarvinnut käskyjä. Se osasi matkia ihmisen käytöstä.

Se avasi vetolaatikon, kiepahti ympäri, kurkotti koskettamaan lelua ja asettui makaamaan samaan asentoon kuin ihminen. Liikkeitä oli kaikkiaan 18. Kissa toisti ne yli 80-prosenttisesti oikein.

Tutkijat tulivat siihen tulokseen, että kissalla oli kyky päätellä, mikä sen ruumiinosista vastaa mitäkin ihmisen ruumiinosaa, etutassu kättä ja niin edelleen, ja taito käyttää sitä vastaavalla tavalla.

Ja muuten, Suomen eläinsuojelu -yhdistys on juuri julkaissut Kissa-ihminen-kissa-sanakirjan. SEY on kerännyt siihen tilanteita, joissa kissan ja ihmisen välinen kommunikaatio sen mukaan tyypillisesti pettää.

Voit keskustella tästä aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka.

Lue myös:

Miten kissa kesyyntyi ihmisen seuraksi? Tutkijat jäljittivät suhteen vaiheita Puolan luolista ja muinaiselta Silkkitieltä