Lintuharrastaja Markku J. Hytönen koki linturetkellään Lappeenrannassa erikoisen ilmestyksen.
Hytönen oli pari viikkoa sitten lähellä maankuulua lintujen levähdyspaikkaa Joutsenon Konnunsuota. Suon vieressä sijaitsevalla pellolla lepäili kaksi pikkujoutsenta, joista toisella oli outo keltainen putki kaulassaan.
– Katsoin ensin, että lintu on kuin henkitoreissaan. Se oli ensimmäinen vaikutelma, kertoo Hytönen.
Hetken kuluttua pellolle saapui viisi muuta pikkujoutsenta, jolloin kaksi lepäämässä ollutta lintua heräsivät. Silloin Hytönen huomasi, että putkikaulainen lintu olikin aivan pirteä, ja se ikään kuin alkoi seurustella uusien tulokkaiden kanssa.
Kun lintu nousi ylös, pääsi Hytönen havaitsemaan, että linnulla todella oli kaulassaan pitkä putkilo. Siinä näkyi numeroita ja kirjain.
Pikkujoutsen havahtui unestaan, kun pellolle tuli muitakin pikkujoutsenia. Putkitettu joutsen on kuvassa taaimmaisena. Markku J. Hytönen
Näkyy hyvin kaukoputkella
Pikkujoutsen on tutumpaa laulujoutsenta hieman pienempi. Sillä on selvästi laulujoutsenta lyhyempi kaula ja nokassa vähemmän keltaista kuin laulujoutsenella.
Vaikka Hytönen on kuvannut lintuja vuosikausia, hän ei aikaisemmin ollut törmännyt moiseen näkyyn.
– Minusta oli ahdistavaa, että tuollainen tötterö on kurkun ympärillä. Syömisen ja kaulan taivuttamisen kannalta se näytti pahalta. Paikalla olleiden muiden lintuharrastajien mielestä tunnisteet näkyvät kuitenkin sen tötterön ansiosta hyvin lennosta, kertoo Markku J. Hytönen.
Pikkujoutsen pesii Koillis-Venäjällä ja Siperiassa. Sitä tavataan Suomessa yleisesti muuttoaikaan keväällä ja syksyllä. Luonnontieteellisen keskusmuseon mukaan kookas kaularengas on todettu hyväksi ja näkyväksi tavaksi seurata isojen vesilintujen liikkeitä.
– Suomessa niitä on käytetty merihanhilla ja metsähanhilla. Ihmiset näkevät kaukoputkella ne selvästi, ja etenkin metsähanhista on tullut viime vuosina paljon havaintoja, kertoo museomestari Jarkko Santaharju luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimistosta.
Kuvan pikkujoutsen on Santaharjun mukaan mahdollisesti rengastettu Tanskassa tai Hollannissa, jossa talvehtii valtaosa Ural-vuoriston länsipuolella pesivästä populaatiosta. Euroopan vanhin pikkujoutsen on rengastettu Britanniassa ja tavattu elossa vielä lähes 24 vuotta myöhemmin.
Suomessa kaularenkaita on aikoinaan käytetty laulujoutsenilla, mutta niiden asentaminen on lopetettu jo yli 20 vuotta sitten.
Rengas linnun koon mukaan
Iso, lähes kymmenen senttiä korkea kaularengas saattaa näyttää linnun näkökulmasta epämukavalta, mutta luonnontieteellisen keskusmuseon mukaan se ei sitä ole. Renkaan painoa linnulla voi verrata rannekelloon ihmisen ranteessa.
– Sen ei pitäisi vaikeuttaa linnun elämää. Rengas ei purista, mutta se ei myöskään pääse hölskymään linnun kaulassa, koska höyhenten kasvusuunta pitää sen paikallaan, Santaharju toteaa.
Kaularengas, kuten myös jalkoihin kiinnitettävät lukurenkaat, on valmistettu aurinkoa, lämpötilanvaihteluita ja kulutusta kestävästä muovista.
Pellolle tuli myös laulujoutsenia. Ne eivät osallistuneet pikkujoutsenten pyörähtelyihin. Putkitettu joutsen on kuudes joutsen vasemmalta. Markku J. Hytönen
Suomessa on käytössä kaikkiaan 26 läpimitaltaan erilaista rengaskokoa lintujen jalkoihin rengastamista varten. Pienimmän halkaisija on 1,8 millimetriä ja paino vain 0,03 grammaa. Tämä koko on käytössä hippiäisellä.
Suurimman renkaan halkaisija Suomessa on vastaavasti 2,6 senttiä ja paino 12 grammaa. Niitä käytetään laulu- ja kyhmyjoutsenten jaloissa.
Renkaat valmistetaan alumiinista tai metallista. Renkaan lisäksi linnuille voidaan erikoistutkimuksissa ja erillisellä luvalla kiinnittää erilaisia lisätunnisteita, kuten värillisiä jalka- tai kaularenkaita.
Sivullinen henkilö ilmoitti eilen tiistaina aikaisin aamulla, että tiellä makaa eloton mies Lucina Hagmanin kujalla Pihlajamäessä Helsingissä. Paikalle hälytettiin sekä ensihoito että poliisi, ja maassa maannut 38-vuotias mies todettiin kuolleeksi. Hänen epäiltiin joutuneen ajoneuvon yliajamaksi.
Poliisi tiedotti tänään keskiviikkona, että on selvittänyt yliajaneen ajoneuvon, joka oli kuorma-auto, sekä sen kuljettajan henkilöllisyyden.
Kuljettaja on vuonna 1997 syntynyt mies, joka on otettu kiinni rikoksesta epäiltynä. Miestä epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, törkeästä kuolemantuottamuksesta ja liikennepaosta.
– Kuljettaja on kertonut havainneensa ajoradalla ihmisen makaamassa, mutta kiistää törmänneensä, vaan kiertäneensä tämän. Kuljettaja pysäköi auton lähistölle. Tutkinnassa on selvinnyt, että kuljettaja ja matkustaja olivat pian palanneet tapahtumapaikalle jalan, mutta vasta paikalle saapunut sivullinen soitti asiasta hätäkeskukseen, kertoo tiedotteessa tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kirsi Kanth Helsingin poliisilaitokselta.
Kuorma-auton kyydissä oli tapahtumahetkellä kuljettajan lisäksi vuonna 1996 syntynyt mies, joka on myös tavoitettu ja kuulusteltu. Häntä epäillään rikoksentekijän suojelemisesta ja pelastustoimen laiminlyömisestä.
– Epäiltyjä oli puhutettu jo tapahtumapaikalla, jolloin he eivät olleet kertoneet törmäyksestä eivätkä ilmoittautuneet itse myöhemminkään, Kanth sanoo.
Stand up -tähti Anitta "Iso A" Ahonen tunnetaan rääväsuisena koomikkona ja Tammelan Rivo-Riittana. Tamperelainen viihdyttäjä repii huumoria kaikesta mahdollisesta, mutta koronaviruksessa ei ole ollut paljon nauramista.
– Jos voisin, niin sanoisin ruman sanan. Onhan tämä ollut selviytymistä, kun keikat lähtivät.
Pikkujoulukausi on ollut perinteisesti monelle esiintyjälle hyvää aikaa. Parhaimmillaan Ahosella on ollut jo marraskuussa parikymmentä keikkaa. Nyt töitä on sovittu huomattavasti vähemmän ja niidenkin puolesta pitää jännittää.
– Vaikka kalenterissa olisi keikka, jokainen puhelinsoitto voi olla peruutus. Lokakuussa pääsin tekemään kolme keikkaa kymmenestä. En ole varmaan edes se, joka on eniten ottanut turpiinsa. Olen voinut tehdä pienimuotoisia juttuja, mutta tuntuuhan se pörssissä.
Koomikon tulot ovat pudonneet noin puoleen viime vuodesta.
Anitta Ahonen sanoo, että moni muusikko, teknikko ja viihdyttäjä kärsii nyt tuloissaan pikkujoulujen peruuntumisesta. Miikka Varila / Yle
Monissa yrityksissä pohditaan vielä pikkujoulun kohtaloa. Infektiolääkärit ovat olleet huolissaan, miten juhlissa voidaan noudattaa kokoontumissuosituksia ja pitää turvavälejä yllä.
– Työnantajien kannattaa miettiä, miten turvavälit voidaan pitää, miten jakaa ihmisiä pieniin ryhmiin ja pohtia, onko riskienhallinnan kannalta viisasta kokoontua fyysisesti paikalle koko työyhteisön voimin. Uusia pikkujoulutapoja voi harrastaa esimerkiksi Teamsin avulla ja ottaa tapahtumajärjestäjät ja erilaiset palveluntuottajat tähän mukaan, pandemiaohjausryhmän puheenjohtaja Juhani Sand kertoi.
Ensimmäinen kerta lähes 40 vuoteen
Koronariskit ovat saaneet yrityksiä perumaan, siirtämään tai järjestämään juhlat etänä.
Pian neljäkymmentä vuotta Tampereella toimineessa Munkkimiehet-leipomossa vietetään kummallista syksyä. Pikkujoulut jäävät järjestämättä nyt ensimmäistä kertaa yrityksen historiassa.
– Kyllä ne tässäkin talossa varmasti on tältä vuodelta niin sanotusti taputeltu. Täytyy keksiä jotain vaihtoehtoisia muotoja, miten muistetaan toisiamme, toimitusjohtaja Harri Gröhn sanoo.
Gröhnin mukaan pikkujoulujen peruuntuminen harmittaa, mutta työntekijät ovat ymmärtäneet asian.
Koronaviruksen on pelätty leviävän juuri pikkujouluissa, kun alkoholi voi saada unohtamaan turvavälit.
– Jos suomalaisten alkoholikäyttöä ajattelee, niin kyllä se korona taitaa unohtua siellä loppuillasta ainakin viimeistään, Munkkimiehet Oy:n operatiivinen päällikkö Satu Lietsamo sanoo.
Myynti laskee ravintoloissa
Moni yritys on päätynyt samaan. Esimerkiksi 60 henkilöä Tampereella työllistävä Tapola Oy Lihanjalostustehdas ei todennäköisesti järjestä pikkujouluja nyt, vaan siirtää juhlat ensi kesään, jos silloin voi jo isommalla porukalla juhlia. Lempäälässä toimiva Kiilto Oy ei järjestä 200 työntekijälleen tänä vuonna pikkujouluja eikä muitakaan yhteisiä tilaisuuksia.
Osa firmoista on siirtänyt juhliaan verkkoon. It-alan yritys Qvantel järjesti jo aiemmin syksyllä virtuaalisen ruskajuhlan, jossa lähetys tuli Tampereen lisäksi Jyväskylästä ja Helsingistä.
Juhlaton talvi näkyy myös ravintola-alalla.
Yhdeksän kymmenestä matkailu- ja ravintola-alalla työskentelevästä vastaajasta arveli Palvelualojen ammattiliitto PAMin suhdannebarometrissa, että koronavirusepidemia heikentää työnantajayrityksen myyntiä seuraavien kolmen kuukauden aikana. 64 prosenttia alan vastaajista arvioi epidemian heikentävän myyntiä voimakkaasti.
Pelkästään jo Pirkanmaan osuuskaupan ravintoloissa liikevaihdon arvioidaan putoavan ainakin neljänneksen viime vuoden marras-joulukuuhun verrattuna, kun firmat eivät järjestä juhlia.
Keikkoja etänä
Tämä kaikki näkyy tapahtumateollisuudessa. Anitta Ahonen sinnittelee ja tekee keikkoja, joita on tarjolla. Hän tekee keikkoja osin virtuaalisesti.
– Jokainen keikka tehdään niin suurella sydämellä kuin mahdollista. Kyllä niistä on selvitettävä.
Ahonen sanoo, että pikkujoulujen peruuntuminen tuntuu myös muuten kuin kukkarossa.
– Sitä kokee itsensä merkityksettömäksi, kun ei pääse viihdyttämään. Ihmiset tarvitsisivat nyt naurua etätyöhön ja korona-aikaan. Paineet työpaikoilla ovat varmasti kovat.
Korona on kirvoittanut myös vitsejä. Anitta Ahonen vitsailee, miten on kehittynyt koronan aikana kerrostalokyttääjänä tai miten junan ravintolavaunussa ei tullut valomerkkiä kymmeneltä.
– Aina löytyy jotain hyviä puolia ikävästä tilanteesta.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote tekee poliisille tutkintapyynnön Eksoten palkkausjärjestelmän harmonisoinnista vastuussa olleista henkilöistä.
Eksoten hallitus päätti tutkintapyynnön tekemisestä keskiviikkona. Sen sisältö on salainen.
Tutkintapyyntö juontaa vuoteen 2010, jolloin Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri ja kahdeksan kuntaa yhdistyivät yhdeksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriksi, Eksoteksi. Etelä-Karjalan kuntien palveluksessa olleiden terveys- ja sosiaalialan työntekijöiden työnantajaksi vaihtui tuolloin Eksote.
Uuden toimijan piti yhdenmukaistaa aiemmin kuntien palveluksessa olleiden työntekijöiden palkat eli suorittaa niin sanottu palkkaharmonisointi.
Uusi palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön, mutta palkkojen harmonisointi jäi tekemättä. Myöhemmin selvisi, että palkkausjärjestelmä ei ollut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen eli KVTESin mukainen, koska paikallinen sopimus puuttui.
30 miljoonan euron palkkarästit
Palkkarästien laajuus valkeni viime vuonna, kun työtuomioistuin katsoi Eksoten alentaneen kahden työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa sekä yhden työntekijän henkilökohtaista lisää ilman paikallista sopimusta.
Työnantaja- ja työntekijäpuoli kuvittelivat, että paikallinen sopimus on tehty, mutta työtuomioistuin katsoi, ettei sopimusta ollut.
Työtuomioistuimen päätöksen jälkeen Eksotessa käytiin työntekijöiden palkat uudelleen läpi.
Vuodesta 2010 kertyneet palkkarästien yhteissumma on noin 30 miljoonaa euroa.
Rästit kaatuvat jäsenkuntien eli kaikkien Etelä-Karjalan kuntien maksettaviksi. Suurimman rästierän 16 miljoonaa euroa joutuu maksamaan Lappeenrannan kaupunki, joka on Eksoten suurin jäsen.
Kertaluontoisen palkkarästimenoerän lisäksi työehtosopimuksen puuttuminen ja palkkaharmonisoinnin viivästyminen nostaa Eksoten vuotuisia menoja noin 8 miljoonaa euroa.
Nyt Eksote haluaa selvittää, liittyykö asiaan rikos.
Vaasan rottaongelma on pahentunut entisestään koronakevään vuoksi.
Ensin leuto talvi ja sen myötä runsas ravinnon saanti kasvattivat populaatiota.
Katujen hiljentyessä keväällä rotat pääsivät liikkumaan vapaammin, ja nyt tilanne on karkaamassa käsistä.
– Koronakevään jälkeen meidän torjunnat ovat olleet lähinnä tulipalojen sammuttamista. Rotat ovat lisääntyneet huomattavasti, toteaa torjuntatoimet toteuttavan Anticimexin huoltoteknikko Pasi Pentilä.
Keväällä Vaasan kaupunki avasi sivuston, jonka kautta kuka tahansa voi ilmoittaa kaupungille rottahavainnoistaan.
Ilmoituksia on tullut. Joka kuukausi yhtä paljon kuin viime vuonna yhteensä.
Rotan ryömiessä putkeen on sen peli pelattu.Ville Viitamäki / Yle
Kymmeniä loukkuja
Nyt Vaasan kaupunki reagoi ongelmaan sijoittamalla 40 maanpäällistä rotanloukkua kaupungin tonteille.
Viemäriverkostoon asennetaan myös toistakymmentä loukkua.
Vaasan kaupungin terveysinsinöörin Ilona Peuralan mukaan kyseessä on varotoimi ennen kuin tilanne riistäytyy käsistä.
– Torjuntaa tehdään nyt alkuun kolme kuukautta, jonka jälkeen arvioidaan tilanne sekä päätetään jatkotoimenpiteistä, Peurala toteaa.
Ilona Peurala on Vaasan kaupungin terveysinsinööri.Jarkko Heikkinen / YLE
Pasi Pentilä huomauttaa, että ellei torjuntaa tehdä jatkuvasti ainakin jollain tasolla, riski rottapopulaation nopeaan kasvamiseen viemäriverkostossa on suuri.
Huoltomies Pasi Pentilä asentaa ja tyhjentää loukkuja.Jarkko Heikkinen / YLE
Sähköä ja nauloja rotille
Maanpäälliset loukut ovat hieman postilaatikkoa suurempia harmaita pömpeleitä, joiden kyljessä on rotan mentävä aukko. Kun rotta ryömii sisään putkeen, tämä nousee ylös estäen rotan pakenemisen.
Rotalle annetaan kuolettava määrä sähköä ja raato putoaa säiliöön putken laskeutuessa paikoilleen odottamaan seuraavaa uhria.
Joka kerta kun rotta jää loukkuun, loukku lähettää ilmoituksen huoltoteknikolle.
Loukut tyhjennetään sitä mukaa kun ilmoituksia tulee ja raadot hävitetään normaalin jätteen mukana.
– Rotta on biojätettä, eli raadot päätyy biojätteeseen.
Viemäriverkossa loukku tunnistaa putkistossa vipeltävän rotan ruumiinlämmön. Kaksi salamannopeaa naulaniskua päättää viemärirotan elämän ja raato jatkaa matkaansa putkistossa.
Putken läpi kulkeva rotta saa kuollettavan naulaniskun.Jarkko Heikkinen / YLE
Rottia ympäri Vaasaa
Rottahavaintoja on tehty ympäri Vaasaa.
Maanpäälliset rotanloukut on sijoitettu osittain asukkaiden havaintojen perusteella, osittain ammattilaisten harkinnan mukaan.
– Loukut ilmoittavat meille, kun iskuja tulee. Ellei tule, niin loukut ovat helposti siirrettävissä uuteen paikkaan, Pentilä toteaa.
Loukut ovat myrkyttömiä ja vaarattomia muille eläimille, kenties hiiriä lukuunottamatta.
Viemäriloukkuja asennetaan ympäri Vaasaa viitisentoista kappaletta.Jarkko Heikkinen / YLE
Vinkkejä asukkaille rottien ehkäisemiseksi
Rotta lisääntyy, kun ravintoa on saatavilla. Leuto talvi pahentaa entisestään tilannetta.
Vaikka lintujen ruokinta on talvella tärkeää, vetoaa terveysinsinööri Ilona Peurala vaasalaisiin, ettei sitä aloitettaisi liian aikaisin eikä niin kauan, kun maa on sula.
Myös linnunruoan joutumista maahan on vältettävä.
Toinen iso ongelma on viemäriverkostoon päätyvä biojäte.
– Mieluummin biojäte roskiin kuin viemäriin, Peurala toteaa.
Maanpäälliset loukut ovat myrkyttömiä.Jarkko Heikkinen / YLE
Amerikkalainen verkkokauppajättiläinen Amazon on avannut keskiviikkona ruotsalaiset sivunsa. Yhtiö vahvisti elokuussa aikeensa laajentaa toimintaansa Ruotsiin.
Suomalaiselle kuluttajalle ruotsalainen kauppa ei vielä ole auki. Sivulla todetaan, ettei Suomessa sijaitsevaan osoitteeseen toimiteta.
Odotettavissa on, että tilanne ajan myötä muuttuu, mikä muuttaa verkkokaupan kilpailuasetelmaa Suomessakin.
Amazonin Suomeen tulosta on kirjoitettu jo muutaman vuoden. Ylekin on koonnut merkkejä ja ennakoinut tulevaa kerta toisensa jälkeen.
Suomalaistenkin verkkokauppojen pelkona on ollut, että Amazon valtaa suurena toimijana pienempien yritysten markkinat.
Haasteena kuljettaminen
Amazonin Euroopan-johtaja Alex Ootes sanoi uutistoimisto TT:lle uskovansa, että ruotsalaisasiakkaat arvostavat uuden kaupan laajaa valikoimaa, edullisia hintoja ja sujuvia toimituksia.
Ootesin mukaan verkkokaupassa on tarjolla Ruotsin suurin valikoima, 150 miljoonaa eri tuotetta.
Amazonilla myönnetään, että kuljetusten hoitaminen ei ole aivan helppoa Ruotsissa, jossa nopeat toimitukset pitäisi saada toimimaan pitkulaisessa ja osin hyvin harvaan asutussa maassa. Toimituksia hoitaa Ruotsin ja Tanskan perinteisten postiyhtiöiden yhdistymisessä syntynyt Postnord, joka on jo aiemmin kuljettanut Amazonin paketteja Ruotsissa.
Yhtiö on Ootesin mukaan palkannut useita satoja ihmisiä Ruotsissa, ja lisää väkeä tarvitaan.
Amazon on joutunut vuosien varrella kovan kritiikin kohteeksi, koska työolot sen varastoissa ja jakelussa ovat karut. Yhdysvalloissa työntekijöitä on kielletty järjestäytymästä. Ootesin mukaan moitteille ei ole perää.
Ruotsissa kömmähdyksiä ensimmäisenä päivänä
Ensimmäisenä päivänä yhtiö sai huomiota sosiaalisessa mediassa. Ruotsin kaupan tunnuksena toimii Argentiinan lippu, ja tuoteselosteissa on monia kömmähdyksiä, kirjoitti Aftonbladet.
Kukon kuvalla koristettu onnittelukortti esittää Amazonin mukaan "valtavaa kikkeliä". Legoja myydään "panssaroituna pahoinpitelynä". Öljykasvi rapsi on kääntynyt monissa kohdissa raiskaukseksi ja jumppatrikoita esitellään jäätelökoneena.
Analyysiyhtiö HUIn varatoimitusjohtaja Emma Hernell arvioi, että yhtiö ei ole ehtinyt käydä käännöksiä läpi kunnolla ja tyytynyt ajamaan konekäännökset suoraan sivuilleen.
Psykoterapiakeskus Vastaamon irtisanottu toimitusjohtaja Ville Tapio syyllistyi syyttäjän mukaan rikokseen vuonna 2017, koska hän käytti turkulaisen lääkäriaseman nimeä Vastaamon nettisivun hakusanamainonnassa.
Asiaa ei koskaan käsitelty oikeudessa, sillä syyttäjä peruutti asian syyteoikeuden vanhentumisen takia. Rikosoikeudellisesti Tapio on syytön tekoon, sillä syytettä ei koskaan käsitelty oikeudessa.
Alkuperäinen haastehakemus löytyy syyttäjänvirastosta. Sen mukaan syyttäjä nosti heinäkuussa 2019 Tapiota vastaan syytteen toiminimen loukkaamisesta, sillä Tapio oli käyttänyt Google Adwords -mainoskampanjassa Turun Perhelääkärit Oy:n nimeä.
Turkulaisfirman nimi vei Vastaamon sivulle
Kun netinkäyttäjä googlasi "turun perhelääkärit", tulokseksi tuli ensimmäisenä linkki, joka johti Vastaamon sivuille. Mitään perustetta tällaiselle ohjaukselle ei ollut.
Kysymyksessä on hakusanmainonta, jossa avainsanojen avulla ohjataan liikennettä halutulle sivulle. Vastaamolla ei kuitenkaan ollut oikeutta käyttää Turun Perhelääkärit Oy:n nimeä, joten teko täytti syyttäjän mukaan rikoksen tunnusmerkistön.
Syyttäjä nosti syytteen toiminimen loukkauksesta, sillä hänen näkemyksensä mukaan Ville Tapio oli loukannut Turun Perhelääkärit Oy:n oikeutta omaan toiminimeensä.
Turkulaisyritys oli rekisteröinyt toiminimensä aputoiminimeksi jo vuonna 2012. Päätoiminimenä se oli marraskuusta 2016 alkaen.
Vastaamo käytti muidenkin nimiä
Riidatonta haastehakemuksen mukaan oli, että Tapio aloitti Adwords mainoskampanjan syksyllä 2015 ja lisäsi mainoskampanjaan avainsanan "Turun Perhelääkärit". Se pysyi avainsanana 21. elokuuta 2017 saakka.
Haastehakemuksen mukaan Vastaamo käytti mainoskampanjassaan myös muidenkin kilpailijoidensa toiminimiin sekoitettavissa olevia nimiä.
Haastehakemuksen perusteella asiassa oli riidatonta se, että Tapio oli Vastaamon toimitusjohtajana Google Adwords -mainonnan yhteyshenkilö ja hyväksyi "Turun Perhelääkärit" -avainsanan kirjaamisen mainoskampanjaan.
Yle ei ole tavoittanut Ville Tapiota kommentoimaan asiaa. Yle julkaisee Tapion nimen vanhentuneen rikosepäilyn yhteydessä aiheen poikkeuksellisen suuren yhteiskunnallisen merkittävyyden takia.
Korjaus 28.10.2020 klo 14.08: Hakusanaoptimointi korjattu termillä hakusanamainonta.
Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy kummastelee, miksi koronavirustartunnalle altistuneita työntekijöitä on joutunut jatkamaan normaalisti työskentelyä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.
Tehyn tietojen mukaan töissä on ollut ainakin altistuneita sairaanhoitajia. He ovat olleet töissä työnantajan harkinnan perusteella.
KYSissä noudatetaan asiassa THL:n ohjeistusta. Sen perusteella työnantaja voi katsoa altistuneen, mutta oireettoman työntekijän olevan työkykyinen suojautuessaan hyvin.
KYSin johtajaylilääkäri Antti Hedman ei osaa sanoa tarkasti, kuinka paljon altistuneita sairaalan työntekijöitä on viime aikoina ollut töissä.
Tehyn KYSin luottamusmiehen Katri Mäkipanulan mielestä hoitohenkilökuntaa ei arvosteta ihmisinä, koska töitä on tehtävä myös altistuneena.
– Jos joku muun alan tekijä altistuu, hän jää karanteeniin, mutta hoitohenkilöstö jatkaa töitä. Maskia ei voi pitää joka hetki päällä ja pelkoa tuo se, että meillä on yhteisiä pukukoppeja altistuneiden kanssa, toteaa Mäkipanula.
Työnantaja: Jokaisen altistuneen tilanne arvioidaan yksilöllisesti
Johtajaylilääkäri Antti Hedmanin mukaan tilanne arvioidaan yksilöllisesti jokaisen korona-altistuneen työntekijän osalta. Toimintamalli ja -ohjeistus on olemassa ja Hedman painottaa KYSin noudattavan valtakunnallista ohjetta.
– Pääsääntöisesti altistunut on karanteenissa ja tekee etätöitä. Jos se ei ole toiminnallisesti mahdollista niin sitten harkinnan perusteella voi olla hyvin suojautuneena töissä, linjaa Hedman.
KYSin johtajaylilääkäri Antti Hedman ei osaa sanoa tarkasti, kuinka paljon altistuneita sairaalan työntekijöitä on viime aikoina ollut töissä.Riikka Myöhänen
Tehyn luottamusmies Katri Mäkipanula luonnehtii tilannetta ahdistavaksi työntekijöiden kannalta.
– He kaipaavat lisäselvitystä, miten tällainen on mahdollista. Väki kyseenalaistaa sen, miksi muilla aloilla jäädään karanteeniin, mutta hoitoalalla voi kuitenkin tulla töihin.
Tehyn Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ammattiosastoon kuuluu noin 2 400 jäsentä. Mäkipanulan mukaan työntekijöiden mielestä työnantajapuoli ei ole riittävästi avannut syitä, miksi korona-altistuneita on tullut töihin.
Tehyn mukaan valtakunnallisesti on kuultu viestiä, että työnantajat ovat kutsuneet väkeä töihin, vaikka on ollut tieto terveydenhoitoalalla työskentelevän henkilön altistumisesta koronalle.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ohjeistanut asiaa 10 vuorokauden karanteenissa olevan työntekijän osalta. Ohje linjaa, että jos karanteeni ei ole toteutettavissa ilman, että sosiaali- ja terveydenhuollon yksikön toiminta vaarantuu niin silloin henkilö voi jatkaa työssä tai palata työhön aiemmin.
Työelämäasiantuntija Kaija Ojanperä Tehystä sanoo, että tämä ohje nyt mietityttää. Asia riippuu siitä millaisessa karanteenissa työntekijä on.
– Jos tartuntataudeista vastaava lääkäri on asettanut henkilön karanteeniin, niin laki velvoittaa olemaan karanteenissa. Silloin ei työnantajan pyyntökään auta, sanoo Ojanperä.
Työelämäasiantuntija Kaija Ojanperän mukaan asia ei ole yksiselitteinen.
– Jos korona-altistuminen on tapahtunut työssä ja työterveyshuolto arvioi koronatestin tarpeelliseksi niin työterveyshuollon pitää ottaa kantaa milloin kyseinen työntekijä voi palata töihin.
Aiheesta voi keskustalla 29.10. kello 23.00 saakka.
SARS-CoV-2-virus saattaa sairastuttaa perusterveen nuoren ihmisen sadoiksi päiviksi ja viedä työkyvyn. Tutkimusten mukaan COVID-19 -tauti voi pitkittyä potilaalla huolimatta siitä, kuinka vakavana tämä on koronan akuuttivaiheen sairastanut.
Long covid, long hauler, pitkä korona. Koronasta johtuvaa pitkittynyttä sairastumista kutsutaan eri mantereilla ja maissa eri nimillä.
– Kansainvälisissä tiedejulkaisuissa on long covidista jo melko paljon artikkeleja. Suomessa ollaan vähän jäljessä, mutta selvää on, että long covid on vakava osa pandemiaa, Seppo Parkkila sanoo.
Parkkilan johtamissa tutkimuksissa on todettu, että viruksen käyttämiä reseptoreja on monissa elimissä ja niin virus pääsee etenemään hengitysteistä muihin elimiin ja voi luultavasti tartuttaa myös verisuonten pinnalla olevia soluja.
Toisin kuin pandemian alussa ajateltiin, Parkkilan mukaan on jo varmaa, ettei kyse ole pelkästä hengityselinten sairaudesta.
– Vielä ei tiedetä, miksi osa sairastuneista saa pitkän koronan. On todettu, että miehet sairastavat koronan alkuvaiheen naisia rankemmin. Naisilla taas pitkä korona on yleisempi kuin miehillä, Parkkila toteaa.
“Joka päivä osa koronaan sairastuneista saa viruksen pitkän muodon. Toivon vain, että lääkärit ottaisivat jo potilaat tosissaan”, Henrik sanoo.Yle
Yli puolen vuoden sairaus
25-vuotias Henrik sai koronatartunnan oletettavasti Tukholmasta helmi–maaliskuun vaihteessa. Testiin hän ei päässyt ajoissa, sillä tauti luokiteltiin terveyskeskuksessa influenssaksi.
Antibiootit eivät auttaneet, mutta kerta toisensa jälkeen puolen vuoden aikana lääkärit nostivat kätensä ilmaan.
– En toivoisi tätä pahimmalle vihamiehellenikään. Viimeiset kuusi kuukautta ovat olleet yhtä painajaista, Henrik toteaa.
Hän ei esiinny oikealla nimellään asian arkaluonteisuuden vuoksi.
– Tämä ei ole kuin kausi-influenssa. Haluan puhua, jotta ihmiset tietäisivät viruksen vakavuuden, Henrik toteaa.
Henrik listaa: 13-vuotiaana hän juoksi ensimmäistä kertaa puolimaratonin ja aikuisena pelasi jalkapalloa puoliammattilaisena. Liikuntaa hän harrasti ennen koronaa päivittäin.
Nyt painosta on kadonnut 12 kiloa lihasmassaa.
– Puoli vuotta sairastumisesta, enkä uskalla vieläkään rasittaa kehoani. Liikunta aiheuttaa edelleen sydänoireita.
Henrikin yritys päästä erikoislääkärille tyssäsi aina negatiiviseen koronatestiin koronaklinikalla. Kun voimattomuus iski ja päänsäryt vain jatkuivat, lääkäri puhui uupumuksesta.
– Akuutissa vaiheessa hajuaistini katosi, keuhkoja poltteli ja kuume nousi 41 asteeseen. Akuutin vaiheen jälkeen lääkärit Ruotsissa ja Suomessa suosittelivat puhumaan psykologille, Henrik kertoo.
Hän odottaa edelleen lähetettä sydäntutkimuksiin.
– On ollut todella raskasta todistella lääkäreille, että olen oikeasti vieläkin sairas, Henrik toteaa.
Seppo Parkkila toivoo, että tieto lisää ymmärrystä sairauden vakavuudesta ja riskeistä ja siten esimerkiksi maskeja käytettäisiin laajemmin.Jani Aarnio / Yle
Tautiluokitus tulossa
Kansainvälinen terveysjärjestö WHO on jo tehnyt pitkälle koronalle oman tautiluokituksen. Vielä ei tiedetä, koska se otetaan Suomessa käyttöön.
Sosiaali- ja terveysministeriön kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, dosentti ja lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen kertoo, ettei STM:llä ole asiasta virallista kantaa tai tiedotettavaa.
– Tutkimuksia on käynnissä ja ne ovat vielä kesken. Kyllä lääkäreillä on tietoa asiasta, Virolainen-Julkunen sanoo.
Lääketieteen tohtori Seppo Parkkila toteaa, että koska oireet ovat niin moninaisia ja subjektiivisia, lääkäreiden on hyvin vaikea diagnosoida sairautta.
– Suomessa tietoa ei ole vielä tavallisilla lääkäreillä tarpeeksi, Parkkila sanoo.
Parkkilan mukaan pitkään koronaan sairastuu arvioiden mukaan 10–30 prosenttia koronan sairastaneista.
Yhteiskunnallinen hinta saattaa nousta hyvin kalliiksi, Parkkila arvioi.
– Vaikka kyse olisi vain prosentista, nyt jo sairastuneiden yli 40 miljoonan ihmisen kohdalla luku on jo valtava, Parkkila toteaa.
Koronan toinen aalto on vasta käynnistymässä niin Suomessa kuin ympäri maailman. Tällä hetkellä suuri osa pitkää koronaa sairastavista on edelleen ilman koronan positiivista testitulosta.
Kun toinen aalto alkaa todella ja kaikki oireilevat testataan myös Suomessa, voidaan pitkäaikaissairaita alkaa saada entistä paremmin seulottua.
HUSin erikoislääkäri Johanna Hästbackan mielestä tehohoidossa olleiden koronapotilaiden pitäisi päästä keskustelemaan kokemuksistaan.Johanna Hästbacka
Kansainvälisesti tunnustettu oireyhtymä
HUSin erikoislääkäri, dosentti Johanna Hästbacka on mukana laajassa suomalaisessa koronapotilastutkimuksessa.
Hästbackan mukaan on selvää, että Suomessakin on kasvava joukko aiemmin työelämässä olleita, perusterveitä ihmisiä, jotka voivat oireilla vaikeastikin koronan jälkeen.
– Yksittäiset lääkärit eivät voi tuntea sairautta, kun edes tutkijat eivät sitä vielä tunne, Hästbacka toteaa.
Hästbacka tutkii muun muassa koronan vuoksi teho-osastolle joutuneiden toipumista kriittisestä sairaudesta. Keskiverto-tehohoito kestää noin kaksi päivää.
Koronapotilaiden tehohoito on kestänyt keskimäärin 10–12 päivää tai jopa pidempään. Osa on parantunut nopeasti, toiset oireilevat edelleen.
Hästbacka toteaa, että vasta, kun tiedetään paremmin, mistä sairaudessa ylipäätään on kyse, voidaan löytää hoitokeinoja.
– Uskon, että nyt kun oireyhtymä on havaittu, kansainvälinen tutkijayhteisö on jo kiivaasti asian kimpussa ja saamme pian lisää näyttöön perustuvaa tietoa.
Vaikeasti todettava
Patologian dosentti, osa-aikainen ylilääkäri Paula Kujala on sairastanut keväästä alkaen. Kujalan artikkeli lokakuun lopun Lääkärilehdessä peräänkuuluttaa pitkän koronan diagnostisia kriteereitä.
Kujala kertoo kirjoittaneensa artikkelin, jotta tietoa pitkäaikaisesti oireilevien COVID-19-potilaiden taudista ja oireista saadaan eteenpäin.
– Koska positiivista testitulosta ei voi vaatia sairauden diagnosoimiseksi, tarvitaan kliiniset kriteerit. Pitkäaikaissairaat pitäisi saada diagnosoiduiksi ja tilastoiduiksi, jotta pitkäkestoisen COVID-19-taudin oirekuva voidaan luoda ja tautia sekä potilaita seurattua, Kujala toteaa.
Vain harva kotona sairastanut pääsi keväällä virustestaukseen tai vasta-ainetesteihin, eivätkä testitkään välttämättä ole aina luotettavia. Siksi Suomessa voi olla lukuisia ihmisiä, jotka eivät ole osanneet epäillä omia oireitaan koronaan liittyviksi.
Mallia Britanniasta
Kujala korostaa, että koronapotilaiden oirekartan tarkemman analyysin perusteella voitaisiin esimerkiksi selvittää, ketkä koronan saaneista voivat saada sen pitkäaikaisen muodon. Tällä hetkellä tiedetään ainakin se, että korona voi aiheuttaa kuukausien sairastelun, vaikka potilas ei olisi joutunut sairaalahoitoon.
Kujalan mukaan myös Suomeen tarvittaisiin Britanniassa laaditun ohjeistuksen kaltainen linjaus pitkäkestoisen koronan diagnostiikkaa, hoitoa, seurantaa ja kuntoutusta koskien, jota päivitettäisiin tutkimustiedon lisääntyessä.
– Tässä vaiheessa pandemian toisen aallon torjunnassa olisi syytä huomioida akuuttien terveysriskien lisäksi myös pitkittyneen koronan terveysriski. Ehkä THL:n pitäisi lisätä informaatiota ja viestintää myös kansalaisille pitkittyneen koronan riskistä, Kujala sanoo.
THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen vastaa tekstiviestillä, ettei hän tunne asiaa tarpeeksi hyvin ja ettei THL:llä ole tässä vaiheessa roolia asiassa.
34-vuotias Joni Savolainen on sairastanut nyt yli 200 päivää. Hän pelkää, millainen hinta koronan pitkäaikaisoireista vielä koituu yhteiskunnalle.Ilkka Klemola / Yle
Lähete psykologille
Ruotsissa on arvioitu, että pitkää koronaa sairastavia on jo yli sata tuhatta. Britanniassa puhutaan kymmenistä tuhansista sairastuneista.
– Jos oireileva menisi nyt Suomessa tavallisen lääkärin pakeille, lääkäri kirjoittaisi todennäköisesti lähetteen edelleen psykologille, Joni Savolainen huokaa.
Savolainen on sairastanut nyt yli 200 päivää, maaliskuusta alkaen. Hän on pitkään oireilijoiden yhteen kokoaja, Facebook-vertaistukiryhmän perustaja ja apuakoronaan-sivuston ylläpitäjä.
Pitkittyneeseen sairastamiseen kuuluu usein oireiden vaiheittainen lieventyminen ja sitten äkillinen paheneminen. Oireet ovat monenkirjavat, ja kansainvälisissä tutkimuksissa puhutaan yli sadasta eri oireesta.
Savolainen on kärsinyt muun muassa lihassäryistä, pääkivuista, uupumuksesta, hengenahdistuksesta ja vatsaongelmista. Osa ongelmista jatkuu edelleen ja niiden rinnalle on tullut myös muita oireita.
Täysin työkykyinen hän ei ole vieläkään.
– Miksi STM tai THL eivät tiedota asiasta lääkäreille ja kansalle? Ihmisten täytyy tietää, että koronalla voi olla hyvin vakavia ja pitkäkestoisia seurauksia, Savolainen sanoo.
– Kun esimerkiksi Kela ei tunne sairautta, moni jää ilman sairauspäivärahaa. Henkilökohtaisesti tämä on sairastuneille helvetti. Yhteiskunnallisesti pitkä korona tulee maksamaan pandemiaa enemmän, Savolainen toteaa.
Savolaisen kokoamissa pitkän koronan vertaiskyselyissä on selvinnyt, että myös Suomessa oireita esiintyy kaikilla ikäryhmillä perusterveistä alkaen.
Samaa kertovat kansainväliset julkaisut ja haastattelut.
WHO ottanut jo kantaa
Suomessa pitkään koronaan sairastuneiden Facebook-ryhmään kuuluu jo yli 3 000 ihmistä.
Suomalaisryhmässä vertaillaan muun muassa kuukausia jatkuneita flunssaoireita, hengenahdistusta, päänsärkyjä, mahaoireita, nivelsärkyjä ja rintakipuja.
Moni on joutunut lopettamaan myös liikunnan, sillä fyysinen rasitus voi pahentaa esimerkiksi hengitysvaikeuksia ja rytmihäiriöitä.
Pahin oire monella on jatkuva uupumus, johon ei tunnu auttavan mikään.
Joni Savolaisen kokoama vertaistukiryhmä on verkostoitunut jo muiden maiden potilasryhmien kanssa. Ryhmät järjestivät syksyllä kokouksen WHO:n kanssa.
WHO:n viesti sairastuneille oli kannustava: ”We have heard your message about long covid and we will act” .
MIAMI Sukulaisen kuolema ja Yhdysvaltain tulevaisuus. Siinä kaksi syytä, miksi Carolina Hidalgo-McCabe on Miamissa tekemässä vaalityötä eikä opiskelemassa Bostonissa. Yliopisto sai jäädä odottamaan, sillä juuri nyt on tärkeämpiä tehtäviä.
Kuten pelastaa huominen.
Taktiikkana on kiertää presidentinvaalien äänestyspaikkoja, tarjota kahvia ja puhua politiikkaa.
– Sukupolveni latinot voivat muuttaa asioita. Me äänestämme kuin viimeistä päivää, Hidalgo-McCabe sanoo.
Kynnetkin kertovat, että äänestämisellä on väliä. Nuorten latinoiden ääni painaa näissä vaaleissa enemmän kuin koskaan aiemmin.Jenny Matikainen / Yle
Hidalgo-McCabe työskentelee kansalaisjärjestössä, joka kannustaa latinoita äänestämään. Hänen omat juurensa ovat Kuubassa.
Hidalgo-McCaben isoisä saapui Yhdysvaltoihin 21-vuotiaana. Elettiin 1960-luvun ensimmäisiä vuosia ja Fidel Castro joukkoineen oli tehnyt Kuubassa vallankumouksen. Kuuba kääntyi kohti kommunismia.
Tulevina vuosina kymmenet tuhannet kuubalaiset pakenivat Yhdysvaltoihin. Monet heistä asettuivat Miamiin, niin myös Hidalgo-McCaben isoisä.
Nyt 60 vuotta myöhemmin Kuubasta tuolloin lähteneet ja heidän jälkeläisensä saattavat ratkaista, kenestä tulee Yhdysvaltain seuraava presidentti.
– Isoisäni sanoo, että nämä ovat hänen elämänsä tärkeimmät vaalit. Minulle nämä ovat ensimmäiset, joissa saan äänestää. Olen innoissani ja kauhuissani, Hidalgo-McCabe sanoo.
Presidentinvaalien ratkaisu saattaa riippua sitä, ketkä päättävät äänestää ja ketkä jäävät kotiin. Siksi kansalaisjärjestöt haluavat tehdä äänestämisestä mukavaa. Jenny Matikainen / Yle
Floridan latinoiden ääni painaa
Koska Florida on vaa’ankieliosavaltio ja joka viides floridalainen on latino, se miten Floridan latinot äänestävät, vaikuttaa ratkaisevasti koko vaalitulokseen.
Mielipidemittausten mukaan osavaltion kokonaisäänissä ero ehdokkaiden kannatuksessa on pieni. Siksi tulos on helposti heilautettavissa.
Vuonna 2016 Donald Trump voitti Floridan vain reilulla sadalla tuhannella äänellä.
Noin 70 prosenttia miamilaisista on latinoita. Siksi heidän ääniään kannattaa kosisella. Jenny Matikainen / Yle
Merkittävä syy Trumpin kannatukselle on sosialismin pelko. Moni Fidel Castron hallintoa maistanut uskoo, että demokraattinen puolue on viemässä Yhdysvaltoja kohti sosialismia.
Kadulla vastaan tuleva amerikankuubalainen Docten Serralta selittää asiaa verojen ja tukien kautta.
– Olemme todella varuillamme kaikesta, joka muistuttaa Kuuban ajoista. Ei ole mitään ilmaista. Joku aina maksaa. Hallitus voi sanoa, että tässä ilmainen puhelin. Mutta he käyttävät veronmaksajien rahoja, Serralta sanoo.
Äänestyspaikalla kansalaisjärjestön kojulla sai kertoa, mikä näissä vaaleissa on tärkeää.Jenny Matikainen / Yle
Myös presidentti Trump kutsuu usein demokraatteja sosialisteiksi. Väite kuulostaa moneen pohjoismaiseen korvaan absurdilta mutta kuubalaisissa se nostaa esiin muistoja menneisyydestä.
Carolina Hidalgo-McCaben mukaan kyseessä on poliittinen sumutus.
– Olen pettynyt, kun näen miten republikaaninen puolue käyttää yhteisöni pelkoja ja traumoja hyväkseen jakaakseen meidät ja manipuoloidakseen meidät äänestämään ihmistä, joka ei edusta arvojamme tai täytä tarpeitamme.
Hidalgo-McCabe itse äänestää Joe Bidenia sosiaalitukien ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Isoisä tarvisee ensimmäistä, hänen oma sukupolvensa pelkää jälkimmäistä.
"Kärsimme, koska he veivät aseemme"
Floridan 29 valitsijamiestä ovat vaaleissa jättipotti ja siksi latinoäänet kiinnostavat nyt molempia ehdokkaita. Äänestäjien pään sisäisiä liikkeitä on kuitenkin vaikea ennustaa.
Vuonna 2016 Trump puhui lakkaamatta muurista Meksikon rajalle. Silti hänen kannatuksensa latinoiden keskuudessa laski vain muutaman prosenttiyksikön verrattuna republikaanien vuoden 2012 kannatukseen.
Latinoiden suosimalla asuinalueella on myynnissä Trump-tavaraa.Jenny Matikainen / Yle
Monille kuubalaisille sosialismi on pahempi uhka kuin muuri Meksikon rajalle. Niin myös Venezuelasta parikymppisenä lähteneelle Andrea Kissanelle.
Kissane on vastassa, kun hissi nousee suoraan huoneiston eteiseen. Asuntoa hallitsee flyygeli ja sen takana aukeava hulppea merinäköala. Katse yltää lahden yli Miami Beachin siluettiin.
– En kyllä osaa soittaa sitä, Kissane nauraa osoittaen flyygeliä.
Mutta politiikkaa hän osaa puhua. Kissane on perustanut republikaaneja tukevan järjestön. Hän on selvästi presidentti Trumpin suuri fani.
– Hän on upea presidentti. Olen kiitollinen, että hän on auttanut meidät eroon sosialismista.
Andrea Kissane muutti parikymppisenä Venezuelasta Miamiin. Hän on presidentti Trumpin intohimoinen tukija.Jenny Matikainen / Yle
Joe Bidenia Kissane sen sijaan säälii ja entistä demokraattipresidenttiä Barack Obamaa hän jopa halveksii. Kissanen silmissä Obamassa on paljon samaa kuin Venezuelaa hallinneessa Hugo Chavesissa.
– Me halusimme muutosta ja uskoimme Obaman kaltaiseen karismaattiseen johtajaan, johon ihmiset samastuivat. Mutta se on kaikki valhetta. He eivät välitä sinusta tai lapsistasi.
Kissanella on viisi lasta, joita hän uskoo voivansa suojella vain, jos Trump saa jatkaa presidenttinä.
– Demokraatit yrittävät tuhota tämän maan. He ottavat aseemme, jotta emme voi puolustautua. Venezuelassa jouduimme kärsimään, koska he veivät aseemme.
Carolina Hidalgo-McCabe ei ole kuulemassa väitettä, mutta hänellä olisi vastaus valmiina. Hänen mukaansa moni sosialismia paennut on sokaistunut Trumpin puheista eikä näe, että presidentti itse käyttäytyy kuin diktaattori.
– Uskon, että kun Trump kosiskelee diktaattoreita ja Biden tuomitsee heidät, kuubalaiset ja venezuelalaiset heräävät tajuamaan, kuka Donald Trump oikeasti on.
"Ei ole yhtä latinoääntä"
Kissanen sukupolvi on pian jäämässä Hidalgo-McCaben ikäluokan jalkoihin. Näissä vaaleissa latinoäänestäjät ovat ensimmäistä kertaa maan suurin vähemmistö, ja jo 40 prosenttia äänioikeutetuista latinoista on alle 35-vuotiaita.
Millenniaalit eli 25–40-vuotiaat ja Z-sukupolvi eli 15–24-vuotiaat voivat käyttää valtaa, jos he vain päätyvät äänestämään. Nuorten äänestyprosentti jäi viime presidentinvaaleissa alle 50 prosentin. Nyt asiaan saattaa tulla muutos.
Bostonilainen Tufts-yliopisto on verrannut 18–29-vuotiaiden antamien ennakkoäänten määrää vuoden 2016 lukuihin. Floridassa äänten määrä on kolminkertaistunut.
Carolina Hidalgo-McCabea se ilahduttaa.
Carolina Hidalgo-McCabe sanoo äänestävänsä Joe Bidenia, koska haluaa elinkelpoisen tulevaisuuden.Jenny Matikainen / Yle
Sen sijaan eräs toinen asia ärsyttää. Hidalgo-McCabe ei pidä siitä, että latinoäänestäjistä puhutaan ikään kuin yhtenä massana, joka päätyy vaaleissa jommankumman ehdokkaan taakse.
Hän on nähnyt läheltä, että jopa amerikankuubalaisten äänet jakautuvat kahteen suuntaan.
– Isoisäni ja hänen vanhempi veljensä ovat riidoissa. Veli sanoo, että isoisäni joutuu helvettiin, koska hän äänestää Bidenia.
Tulevaisuus on latinoiden
Hidalgo-McCaben isoisä on avainäänestäjä myös ikänsä vuoksi.
Floridassa Trumpin tukena oli viimeksi myös osavaltion merkittävä eläkeläismassa. Nyt mielipidemittaukset ovat osoittaneet, että Trump saattaa menettää ison osan ikäihmisten äänistä. Suurin syy saattaa olla koronaviruksessa.
Carolina Hidalgo-McCabe uskoo, että mukava ilmapiiri äänestyspaikalla saa nuoret innostumaan politiikasta. Jenny Matikainen / Yle
Koronaviruksella on osansa myös Carolina Hidalgo-McCaben tarinassa. Hänen Miamissa asunut setänsä kuoli jokin aika sitten koronaoireisiin. Setä oli perustanut kansalaisjärjestön ja jonkun oli jatkettava tämän töitä.
Siksi Boston ja yliopisto saivat jäädä
– Elämäni riippuu näistä vaaleista. Uskon, että latinoäänestäjät voivat muuttaa tämän maan suunnan.
Jos se ei ole totta vielä, niin pian kuitenkin.
Tällä hetkellä latinoita on kaikista amerikkalaisista noin 13 prosenttia. Z-sukupolvesta jo lähes joka neljäs on latino.
Heidän äänensä tulee vielä kuulumaan, meni se sitten demokraateille tai republikaaneille.
Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23:een saakka.
Suomen Kennelliitto palkitsee vuosittain sankarikoiria, jotka ovat pelastaneet ihmishenkiä.
Tänä vuonna liitto palkitsee myös erikoissankarikoiran arvolla Helsinki-Vantaan lentokentällä työskentelevät koronakoirat Kössin, Miinan, E.T:n ja Valon.
Kennelliiton hallituksen puheenjohtajan Harri Lehkosen mukaan nämä neljä koiraa vaikuttavat merkittävästi ihmisten hyvinvointiin jopa kansainvälisellä tasolla, kun ne tunnistavat koronavirusta Helsinki-Vantaalla liikkuvissa matkustajissa.
– Ne myös tuovat esille koiran merkityksen yhteiskunnassa. Mikään ei pysty korvaamaan ihmisen nelijalkaista ystävää, Lehkonen toteaa liiton tiedotteessa.
Miina osaa keskittyä työhönsä lentokenttäympäristössä.Sara Salmi / Yle
Koirat ovat Wise Nose – Suomen hajuerottelu ry:n kouluttamia.
Yhdistyksen toiminnanjohtajan Susanna Paavilaisen mukaan koronakoirat ovat luontevasti löytäneet oman paikkansa lentokentän työyhteisössä ja piristävät sen ilmapiiriä.
Muut työntekijät ja matkustajat tunnistavat koirat ja tulevat tervehtimään niitä.
Kössi pysyy rauhallisena tilanteessa kuin tilanteessa.Sara Salmi / Yle
Helsingin yliopiston tutkimuksessa koira on onnistunut haistamaan koronaviruksen potilaan virtsanäytteestä ennen kuin laboratoriotestit ovat antaneet positiivisen tuloksen.
Näiden alustavien tutkimustulosten pohjalta Helsinki-Vantaan lentokentällä testataan tämän vuoden loppuun saakka neljän koronakoiran voimin vapaaehtoisten matkustajien ihopyyhintänäytteitä.
Valo on tehnyt myös syöpänäytteiden hajuerottelua.Matti Myller / Yle
Runsaasti mediassa näkyvyyttä saaneet lentokentän erikoissankarikoirat ovat innoittaneet monia ihmisiä pohtimaan, voisiko oman koiran kouluttaa koronakoiraksi.
Julkkiskoirien ohjaajat kuitenkin huomauttavat, että koronakoiratoiminta ei ole harrastusta, sillä se edellyttää kokopäiväistä sitoutumista.
Sotkamolainen monimetalliyhtiö Terrafame näki tässä tilaisuuden ja käynnisti täsmärekrytoinnin. Se kannatti, sillä nyt Terrafamen akkukemikaalitehtaan työntekijöistä 35 on entisiä storaensolaisia.
Yksi heistä on Saariaho, 49, jolle muutto Oulusta Kajaaniin ei ollut suuri loikkaus.
– Minulla oli hyvä fiilis, kun sain Terrafamelta töitä. Vaikka onhan paperimiehestä metallimieheksi muuttuminen iso asia.
Täysin uusi työarki ei ole tuottanut vaikeuksia, sillä Terrafamella työntekijät saavat usean kuukauden koulutuksen. Uuden tehtaan rakentamisessa kaikki, aina johtoporrasta myöten, ovat uuden edessä, mikä on vaikuttanut yhteishenkeen.
– Stora Ensolla oli loistava työporukka, mutta yhteishenki huononi loppua kohti, kun irtisanomisilmoituksia alkoi tulla. Täällä astuin prosessiin, joka on kaikille uutta ja kaikilla on virtaa startata tehdasta. Tämä on siinä mielessä kuin yö ja päivä.
Uusista työntekijöistä halutaan kainuulaisia
Stora Enson tehtaan jätti taakseen myös viisikymppinen Kari Turpeinen, joka on tehnyt töitä Saariahon kanssa jo 30 vuotta. Miesten tiet eivät eronneet vieläkään, kun suomussalmelaislähtöinen Turpeinenkin sai töitä Terrafamelta ja hankki asunnon Sotkamosta. Turpeinen ja Saariaho asuvat tällä hetkellä ainoastaan viikot Kainuussa ja palaavat viikonloppuisin junalla perheensä luo.
– Ei siinä tarvinnut miettiä, kun työpaikan sain. Oulussa ei tämän ikäisille ole teollisia töitä juuri ollenkaan.
Edes uudelleenkouluttautuminen ei jarruttanut.
– On mielenkiintoista kouluttautua ja katsoa asioita uudesta näkökulmasta. Kyllä vanhemmankin ihmisen on mahdollista oppia uutta, sanoo Turpeinen.
Hyvät ulkoilumahdollisuudet saivat Kari Turpeisen valitsemaan asuinpaikakseen Sotkamon. Jarmo Nuotio / Yle
Sotkamossa Turpeisen kaltaisia muuttajia houkutellaan asettumaan kuntaan muun muassa alhaisella veroprosentilla. Sotkamossa veroprosentti on 0,75 prosenttiyksikköä pienempi kuin Oulussa.
Myös kaupungin palveluihin, kuten kouluinvestointeihin ja lähiliikuntamahdollisuuksiin on panostettu.
– Ulkoilun takia valitsin Sotkamon, ja Vuokatti olisi ollut vielä parempi. Mieliharrastukseni on polkujuoksu ja siihen täällä on paremmat mahdollisuudet kuin Kempeleessä, josta tänne tulin. Ja onhan täällä puhdas luonto.
Pelkät työpaikat eivät saa muuttamaan
Isoa elämänmuutosta auttoi se, että Kainuu oli jo ennestään miehille tuttu. Kumpikaan ei ole joutunut pettymään uuteen elämään Kainuussa.
– Kajaani on leppoisa paikka asua. Ulkoilu ja urheilumahdollisuudet ovat hyvät, ja esimerkiksi uimahalli on ihan loistava, Marko Saariaho sanoo.
Pelkät työpaikat eivät kuitenkaan saa ihmisiä muuttamaan, jos muut asiat ovat rempallaan.
– Työn ja vapaa-ajan pitää olla balanssissa. Silloin puhutaan työpaikan ja alueen yhteisestä vetovoimasta, sanoo Kainuun TE-toimiston johtaja Tiina Veijola.
Veijolan mukaan Kainuu ja sen mahdollisuudet ovat vielä pahasti pimennossa. Monet voivat esimerkiksi yhä mieltää Kainuun korkean työttömyyden alueeksi, vaikka tilanne on päinvastainen.
– Varsinkin tietoa avoimista työpaikoista pitää levittää.
Mitä Marko Saariahon ja Kari Turpeiseen tulee, ei ole poissuljettua, että miehet vielä muuttaisivat kokonaan Kainuuseen.
– Kyllä minusta on tulossa kainuulainen. Pitää vielä perhettä houkutella ja siinä on omat kuviot, jotka vievät aikaa, Saariaho sanoo.
Juttuun on haastateltu myös Sotkamon talousjohtaja Heidi Pyykköstä ja Terrafamen tehtaanjohtaja Joni Lukkaroista.
Vastaamoon tehdyn tietomurron yhteydessä tuhannet yrityksen asiakkaat menettivät henkilötunnuksensa vääriin käsiin.
Uusi henkilötunnus saattaa kuulostaa helpolta ratkaisulta tukalaan ongelmaan, mutta se saattaakin aloittaa pitkän ongelmien ketjun.
Miksi uusien henkilötunnusten antaminen voi olla huono idea?
Henkilötunnuksen vaihtaminen voi tuoda käytännön ongelmia.
Henkilötunnuksen tarkoituksena on yksilöidä henkilö, kun hän asioi esimerkiksi viranomaisten, laitosten tai virastojen kanssa.
Henkilötunnuksen varassa ovat osittain myös esimerkiksi henkilön pankkitili ja puhelinliittymä.
Suomessa henkilötunnusjärjestelmän ongelma on, että se ei tue kovin hyvin henkilötunnuksen vaihtamista, koska esimerkiksi eri viranomaisten järjestelmät eivät enää tämän jälkeen jaa henkilöön liittyviä tietoja keskenään.
Toisin sanoen, jos henkilölle asetetaan johonkin järjestelmään uusi henkilötunnus, tämä uusi henkilötunnus pitäisi asettaa kaikkiin muihinkin järjestelmiin.
Se on todella hankalaa, varsinkin suuren ihmisjoukon kanssa, kun henkilöllisyyttä ei voida varmistaa muuta kuin paikan päällä henkilöllisyystodistuksella.
Millaisissa tilanteissa voisi syntyä ongelmia uuden henkilötunnuksen kanssa?
Ongelmia voi syntyä, kun uuden henkilötunnuksen saanut henkilö menee esimerkiksi terveyskeskukseen.
Tällöin henkilöstä ei saada tietoon aiempia, vanhan henkilötunnuksen takana olevia terveystietoja.
Henkilö on siis tässä valossa terveyskeskuksessa täysin uusi henkilö ja eri ihminen.
Henkilö kohtaa todennäköisesti ongelmia myös pankkiasioinnissa, puhelinoperaattorin kanssa ja jopa ammattipätevyyden kanssa, kun koulutuksesta saadun todistuksen hetu ei vastaa uutta hetua.
Miksi järjestelmä ei salli henkilötunnuksen vaihtamista?
Järjestelmiä suunniteltaessa ei ole otettu huomioon esimerkiksi internetissä tapahtuvia identiteettivarkauksia.
Tietojärjestelmät eivät siis yksinkertaisesti taivu henkilötunnusten vaihtamiseen siten, että vanhan tunnuksen takana olevat tiedot siirtyvät uuden henkilötunnuksen alle.
Onko OK, että yrityksiä vain kiellettäisiin käyttämästä henkilötunnuksia asiakkaiden tunnistautumiseen?
Kieltäminen voi tuottaa joillekin yrityksille ongelmia.
Nykyistä hetu-järjestelmää on kritisoitu siitä, että liian monet yritykset pyytävät palveluissaan asiakkaan henkilötunnusta.
Osa asiantuntijoista on sitä mieltä, ettei ole mitään syytä, miksi tunnistautumiseen ei voisi käyttää vahvaa tunnistautumista esimerkiksi pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
Vahva tunnistautuminen maksaa kuitenkin yrityksille tällä hetkellä noin kymmenen senttiä yhtä tunnistautumista kohden. Lisäksi monet yritykset haluavat asioinnin olevan hyvin helppoa digipalveluissa.
Juttua varten on haastateltu tietojohtamista tutkinutta väitöskirjatutkija Juha Lemmettiä ja EK:n yrityslainsäädännön asiantuntijaa Sanna-Maria Bertelliä.
Lappeenrannassa syyskuussa tapahtuneen henkirikoksen ajankohta on varmistunut esitutkinnassa.
Syyskuun 13. päivänä kotoaan menehtyneenä löytynyt iäkäs nainen oli saanut surmansa syyskuun 9. päivänä.
Surmatun naisen omaiset ottivat yhteyttä poliisiin, kun nainen ei vastannut puhelimeen eikä avannut oveaan.
Hänet löytänyt poliisipartio epäili välittömästi henkirikosta tapahtumapaikan ja uhrin ulkoisen olemuksen perusteella. Poliisi tavoitti tekijäksi epäillyn parikymppisen miehen vielä samana päivänä.
Nuorukainen myönsi kiinnioton yhteydessä surmanneensa hänelle ennestään tutun vanhuksen.
Asia etenee tutkinnanjohtaja Matti Raivikon mukaan syyttäjälle marraskuussa. Henkirikosta on tutkittu murhana.
Poliisi on vaitonainen tapahtumien kulusta eikä kommentoi surmatapaa.
Syyte on nostettava joulukuun 3. päivään mennessä.
Nuorten talonvaltaus Helsingin Vuosaaressa on päättynyt. Helsingin kaupunki vahvistaa valtaajien jättäneen kaupungin omistaman Heposaaren kiinteistön Vuosaaressa.
– Itse havainnoin, katsoin kaikki rakennukset. Tila ja alue ovat tyhjiä, sanoo Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden kumppanuuspäällikkö Markku Toivonen, joka kävi paikalla tänään keskiviikkona.
Valtaajat tiedottivat valtauksen päättymisestä itse tiistai-iltana. Tiedotteen mukaan neuvottelut tilojen vuokrauksesta päättyivät kaupungin kanssa, koska vuokrahinta olisi ollut liian korkea.
Kaupunki pyysi tiloista valtaajien mukaan 2 480 euron kuukausivuokraa. Kaupungilta vahvistetaan, että hinta olisi ollut noin 2 000 euroa ja päälle arvonlisävero.
Nuorisopalveluiden Toivonen ymmärtää nuorten kannan ja sanoo, että heillä on mahdollisuus tehdä vastatarjous.
– Tilaa on aiemmin vuokrattu lähinnä yrityksille. Summa on varmasti nuorille tai nuorten yhdistyksille liian korkea. He eivät pysty omalla varainhankinnallaan sellaisia summia saamaan, vaan se olisi vaatinut jotakin avustusta.
Toivosen mukaan nuorisopalvelujen puolella on pyritty siihen, että toiminta on pääsääntöisesti maksutonta. Hän arvioi, että Helsingin kaupungin tilapalveluissa vuokra on laskettu neliöiden mukaan.
Neuvotteluja käytiin Toivosen mukaan nuorten kanssa puhelimitse, sähköpostitse ja tekstiviesteillä – ja ne sujuivat hyvin.
– Nuorten tavoitteena oli saada hyvin yhteisöllistä toimintaa koko alueelle, he kaipasivat tilaa tulla tekemään itse asioita. Toiminta on ollut sen suuntaista, että sitä on mieluusti ollut tukemassa ja olemme valmiita neuvottelemaan myös jatkossa, Toivonen sanoo.
Talonvaltaajat jättivät rakennuksen, koska eivät päässeet neuvotteluissa kaupungin kanssa kohtuuhintaiseen vuokrasopimukseen.Matti Myller / Yle
Valtaajat syyttävät kaupunkia kiinteistöjen huonosta hoidosta
Valtaajat toteavat tiedotteessaan, että kaupunki on jättänyt upean ja monella tapaa historiallisen rakennuksen luhistumaan. Heidän mukaansa rakennuksessa on muun muassa sisäilmaongelmia, kosteutta, rikkinäisiä pintoja sekä katosta kasvavia sieniä – ja listaa voisi vielä jatkaa.
– Tämä on käsittämätöntä. Teimme parhaamme siivotessamme ja rempatessamme tätä tilaa, mutta resurssimme eivät yksinkertaisesti riittäneet talon käyttökelpoiseksi saamiseen, nuoret kirjoittavat.
Heidän mukaansa monet valtauksia kritisoivat pelkäävät valtaajien pilaavan rakennuksia, mutta siitä pitäisi paremminkin syyttää kiinteistöjen lainmukaista omistajaa.
Toivonen myöntää, että kiinteistö vaatii varmasti remontointia, mutta sen ylläpito kuuluu kaupunkiympäristön toimialaan. Hän ei halua ottaa siihen tarkemmin kantaa.
Nuoret valtasivat talon viikko sitten maanantaina.
Rakennuksessa on toiminut mm. lasten kesäsiirtola.Matti Myller / Yle
Vastaamo on lähettänyt ainakin osalle asiakkaistaan sähköpostilla laskuja, joissa on ollut henkilötunnus suojaamatta.
Yle on nähnyt kolme tällaista laskua, jossa henkilötunnus on ollut Y-tunnuksen paikalla. Kahdessa kyseessä on ollut asiakas ja yhdessä läheiselleen ajan varannut henkilö.
Yle pyysi haastateltavia peittämään osan henkilötunnuksesta, kun nämä näyttivät laskua.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion ohjeistuksen mukaan yritys ei saa käyttää henkilötunnusta laskuissa. Tiedossa ei ole, onko käytäntö Vastaamolla vielä käytössä tai kuinka laajaa osaa asiakkaista käytäntö koskee.
Vastaamo ei halunnut kommentoida asiaa keskiviikkona.
– Vastaamolla ei ole nyt aiheeseen uutta kommentoitavaa. Olemme viime päivinä kertoneet kaiken sen, mitä asiasta on tässä vaiheessa kerrottavaa, Vastaamon hallituksen puheenjohtaja Tuomas Kahri vastasi sähköpostilla.
Yle kysyi käytännöstä tietoturvaan perehtyneeltä Windows-asiantuntijalta Sami Laiholta. Myös hänen laskussaan on henkilötunnus näkyvillä.
– Henkilötunnuksen välittäminen sähköpostilla, täysin suojaamattomana, on vastoin kaikkia sääntöjä, Laiho kertoo.
Vastaamo kertoi viime viikolla, että siltä on viety asiakkaiden henkilökohtaisia tietoja. Tietomurron uhreja voi olla kymmeniätuhansia.
Tietosuojavaltuutettu: Ei saa käyttää laskuissa
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kertoi kesällä määränneensä erään organisaation muuttamaan käytäntöä, jossa henkilötunnusta oli käytetty laskuissa asiakkaiden identifiointiin. Asiakkaille osoitettuihin laskuihin oli merkitty laskun saajan nimen lisäksi hänen henkilötunnuksensa.
Tietosuojavaltuutetun toimisto oli saanut kantelun käytännöstä, jossa organisaatio oli lisännyt vastaanottajien henkilötunnukset terveydenhuollon palvelua koskeviin laskuihin. Syy henkilötunnuksen merkitsemiseen on organisaation mukaan ollut henkilöiden yksilöiminen.
Tietosuojavaltuutetun mukaan tämä ei ole tietosuojalainsäädännön mukaista.
Valtiokonttori on antanut myyntilaskuja koskevan määräyksen, jossa todetaan, ettei henkilötunnusta tule merkitä laskulle. Tietosuojalaki puolestaan edellyttää, että henkilötunnusta ei tule merkitä tarpeettomasti henkilörekisterin perusteella tulostettuihin tai laadittuihin asiakirjoihin.
Finanssikonserni Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosin mielestä Suomen hallitus on säilyttänyt koronakriisissä varsin hyvin tasapainon kansalaisten terveyden ja talouden toimintakyvyn välillä.
Tästä on kuitenkin Wahlroosin mukaan yksi suuri poikkeus: matkailu. Wahlroos sanoo, että hotellien, ravintoloiden, matkailupalvelujen ja ennen kaikkea lentoyhtiöiden ongelmat ovat niin vakavia, että tarvittaisiin uusi ote matkustuksen rajoittamiseen.
– Kun luin [Finnairin toimitusjohtaja] Topi Mannerin kommentteja matkustamisesta ja Finnairin tulevaisuuden näkymistä niin tunsin huolta siitä, että meidän on siirryttävä mahdollisimman nopeasti nykyisenlaisesta rajoitepohjaisesta liikenteen ja ulkomaanmatkailun rajoittamisesta testauspohjaiseen rajoittamiseen.
Euroopan maat lähtivät koronakamppailuun Wahlroosin mukaan hyvin erilaisista lähtökohdista.
– Suomen hallituksella on ollut lähtökohtaisesti merkittävä etu monen muun Euroopan maan hallitukseen nähden. Pandemia, olkoonkin, että se on vakava, on huomattavasti kepeämpi Suomessa ja Suomen ongelmat ovat pienempiä kuin vaikka Ranskassa tai Espanjassa.
"Senaatin vaali on tärkeämpi kuin presidentinvaali"
Björn Wahlroos esiintyi keskiviikkona lehdistölle Hanken Svenska handelshögskolanin järjestämän varainhoidon verkkokurssin yhteydessä.
Talouskonkari painottaa pitkäjänteisen sijoittamisen merkitystä.
– Minä haluaisin alleviivata sitä, että valtaosa koronan efekteistä on kuitenkin lyhyen tähtäimen efektejä pois lukien matkustamiseen ja ehkä e-kauppaan liittyvät [vaikutukset]. Siinä mielessä ne eivät ole sijoittajalle tai salkunhaltijalle ensisijaisen tärkeitä.
Todisteeksi tästä Wahlroos nostaa esiin sen, että muutamia viime pävien heilahteluja lukuun ottamatta pörssit ovat pysytelleet samalla tasolla kuin ennen pandemian puhkeamista.
Viime päivien heilahtelut liittyvät epävarmuuteen Yhdysvaltain presidentinvaalien ympärillä.
– Se kumpi ehdokas on markkinoiden kannalta parempi ja millä lailla, siitä voidaan taittaa peistä pitkäänkin.
Wahlroosille ei olisi huono lopputulos, jos demokraattien Joe Biden voittaisi presidentinvaalit ja samaan aikaan käytävissä senaatin vaaleissa senaatti pysyisi republikaanien käsissä.
– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että senaatin vaali on tärkeämpi kuin presidentinvaali.
– Mikäli senaatti pysyy republikaanisena, tuntuu aika epätodennäköiseltä, että Yhdysvalloissa tulisi voimaan seuraavan neljän vuoden aikana erityisen merkittäviä veronkorotuksia tai markkinoille negatiivisia talouspoliittisia linjauksia.
Tiistai-iltana klo 20 umpeutui maksuaika lunnaille, joita kiristäjä vaati psykoterapiakeskus Vastaamon asiakkailta. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Nimimerkkiä ransom_man käyttänyt kiristäjä ei tiettävästi julkaissut tietoja, kuten oli uhannut.
Kun kiristäjä julkaisi keskiviikkona tietomurtonsa anonyymissä Tor-verkossa, hän sai runsaasti kielteisiä kommentteja. Useissa kommenteissa häntä uhkailtiin väkivallalla.
– Saunan takana on tilaa sinunlaisille, anonyymi kirjoittaja vastaa kiristäjälle englanniksi.
Hakkeri lähetti isolle joukolle Vastaamon asiakkaita lauantaina sähköpostia, jossa uhkasi julkaista heidän henkilötietonsa, ellei saisi rahaa.
Hakkeri kirjoitti uhreille julkaisevansa heidän nimensä, puhelinnumeronsa, osoitteensa, henkilötunnuksensa ja potilaskertomuksensa kaikkien nähtäville.
Viranomaiset neuvoivat välittömästi olemaan maksamatta lunnaita.
Kiristäjä oli saanut käsiinsä ihmisten yhteystiedot psykoterapiakeskus Vastaamon tietokannasta, johon murtauduttiin marraskuussa 2018 ja maaliskuussa 2019. Hakkeri vei kymmenientuhansien ihmisten henkilötiedot ja potilaskertomukset.
Sekä osa uhreista että Tor-verkon käyttäjistä odotti tiistai-iltaa. Tapahtuisiko jotain?
Todennäköinen syy sille, ettei kiristäjä toteuttanut uhkaustaan on se, että hän päästi kaikkein tärkeimmät tietonsa käsistään.
Perjantaina rikollinen julkaisi ilmeisesti vahingossa koko tietokannan anonyymissä Tor-verkossa. Monet netinkäyttäjät kertoivat saaneensa ladattua sen ainakin osittain. Rikollinen on siis jo menettänyt tiedot, joilla hän kiristi uhreja.
Keskusrikospoliisin rikostarkastaja Pentti Kangasniemen arvio rikosilmoituksista kertoo jo vuodettujen tietojen määrästä.
– Nyt on tehty noin 15 000 rikosilmoitusta, Kangasniemi sanoi keskiviikkona päivällä.
Suurimpana riskinä identiteettivarkaus
Uhrien tilannetta tämä ei kuitenkaan helpota. Tiedot ovat päätyneet jo vähintään osittain julkisiksi. Kyberturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Juhani Eronen kehottaa uhreja varautumaan henkisesti siihen, että henkilötiedot voivat tulla julki myöhemmin.
– Voi varautua siihen, että henkilötiedot ovat jo löytäneet tai tulevat löytämään tiensä vääriin käsiin, Eronen sanoo.
Samaa mieltä on F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen. Hän kertoo, että data päätyy alamaailmassa usein kauppatavaraksi.
– Jos joku hyvin haluttu tieto on muutamallakin ihmisellä, se pikkuhiljaa leviää. Toivon todella, että koko kanta ei päädy nettiin pyörimään.
Henkilötietojen vuodon suurin riski on identiteettivarkaus. Suomessa henkilöturvatunnusta käytetään useissa paikoissa tunnistautumiseen. Varsinaista lainaa henkilötunnuksella ei saa, mutta muuta luottoa voi saada henkilötunnuksen avulla.
Tietojen myyminen on rikollisten bisnestä
Kyse ei ole uudesta ongelmasta. Erilaisia tietoja on kerätty ja myyty jo vuosien ajan. Hakkerit keräävät ihmisistä erilaisia tietoja kuten sähköpostiosoitteita tai salasanoja. Tiedoista kootaan paketti, jota myydään eteenpäin. Tietojen myyminen on bisnestä rikollisille.
– Esimerkiksi sähköpostia käytetään tietojen kalasteluun tai roskapostin tai haittaohjelmien levitykseen, Eronen kertoo.
Huoli identiteettivarkauksista ei ole turha. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston ja Työtehoseuran tietomurrossa varastettiin 16 000 ihmisen henkilötiedot vuonna 2011. Niillä on tehty tuhansia rikoksia.
Täsmennetty 28.10.2020 klo 21:09: Henkilötunnuksella ei voi saada varsinaista lainaa, mutta muuta luottoa voi saada.
Voit keskustella tästä aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka.
Työntekijöitä kehotettiin kuitenkin jatkamaan työntekoa maskit kasvoillaan ja turvavälein.
Korona-aikana arki sairaaloissa vaatii tasapainoilua: työntekijöitä pitää suojella tartunnoilta ja vakavasti loukkaantuneet potilaat on hoidettava.
Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön (Tehy) edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi ihmettelee, miksi hoitajat velvoitettiin Töölön tapaturma-asemalla töihin laajoista altistumisista huolimatta.
Missä muussa työpaikassa työntekijät olisi käsketty jatkamaan töitä? Kirvesniemi kysyy.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen perustelee päätöstä sillä, että tapaturma-asemalle ei olisi yhtäkkiä löytynyt riittävästi sijaisia. Hoitotyöhön etätyöt eivät yleensä sovi.
– Jos altistuneita olisi ollut vähemmän, heidät olisi todennäköisesti ohjattu pois työpaikalta. Mutta kun heitä oli näin paljon, silloin työntekijöiden työturvallisuuden ohi ajoi se, että sairaala on saatava pidettyä toiminnassa, Järvinen sanoo.
Työkaverin tartunnalle altistui 26 työntekijää.
Päätöksen karanteenista tekee tartuntatautilääkäri. Järvisen tietoon ei ole tähän mennessä tullut, että koronaan sairastunut työntekijä olisi tartuttanut muita.
Myös sairaaloissa odotetaan hallituksen uusia matkustussuosituksia. Silja Viitala / Yle
Hoitajaliitoissa hämmennystä ovat herättäneet myös vaatimukset siitä, miten henkilökunnan pitää käyttäytyä lomilla ja vapaa-aikana.
Esimerkiksi vanhusten hoivakodeissa suositukset tuntuvat elävän omaa elämäänsä. Suomen perus- ja lähihoitajaliiton Superin puheenjohtaja Silja Paavola ihmettelee, mihin kaikkeen työnantaja on ehtinyt puuttua.
– On sanottu, että käyttäkää maskia koko ajan vapaa-ajalla, älkää menkö turhaan kauppaan, älkääkä matkustako edes kotimaassa, Paavola sanoo.
Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi muistuttaa, että työnantajan määräysoikeus koskee vain työaikaa.
– Ei työnantaja voi tietenkään määrätä vapaa-ajasta. Jokainen saa tavata, ketä haluaa ja päättää, missä matkustaa, Kirvesniemi sanoo.
Hallituksen ohjeet sopivat kaikille
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Asko Järvinen vakuuttelee, että HUS:ssa hallituksen ohjeet on otettu ohjenuoraksi, kun HUS on suunnitellut matkustusohjeitaan.
– Me noudatamme näitä sääntöjä ja pyrimme pitämään potilaiden tartuntariskin mahdollisimman pienenä, Järvinen sanoo.
Järvinen kertoo, että työntekijöitä on kuitenkin kehotettu välttämään työyksikköjen vapaa-ajan tapahtumia.
– Tuttujen kesken tapaamiset ovat riskialttiita, koska siellä ei olla samalla tavalla valppaana kuin töissä. Sairaalassa kahvilat ja taukohuoneet ovat vaarallisimpia, ei se potilastyö, Järvinen sanoo.
Koronavilkun hälytyksen jälkeen suositellaan tarkkailemaan omaa oloa ja käymään tarvittaessa testissä.Tiina Jutila / Yle
Koronavilkkua suositellaan vapaa-aikana
Epätietoisuutta on aiheuttanut myös koronavilkun käyttö. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on ohjeistanut, että koronavilkkua suositellaan käytettäväksi vapaa-aikana.
Koronapotilasta hoitavan henkilökunnan on otettava vilkku pois päältä.
– Jos hoitaja huolehtii koronapotilaasta varusteet päällä, koronavilkku välähtäisi tuon tuosta, ylilääkäri Järvinen sanoo.
Entäpä sitten, jos hoitaja poistaa esimerkiksi syyliä tai hoitaa psykiatrisia potilaita?
– Varmaan näissä tilanteissa todennäköisyys on pienempi. Toki tällä hetkellä me käytämme kaikissa potilaskontakteissa kirurgista suu-nenäsuojaa, Järvinen sanoo.
Muissa sairaanhoitopiireissä vilkun käytöstä ei Tehyn tietojen mukaan ole annettu ohjeistuksia.
Aiheesta voi keskustella huomiseen kello 23 saakka.
Satakunnassa Raumalla on todettu kolme joukkoaltistusta koronavirukselle. Sen sijaan Euran aamulla uutisoitu laaja, pelkoja herättänyt korona-altistus on osoittautunut virheellisestä testistä johtuen onneksi turhaksi huoleksi.
Yksi joukkoaltistus on sattunut sunnuntaina Raumalla pelatussa nuorten U18-joukkueen jääkiekkopelissä Lukko–Kiekko-Vantaa. Kiekko-Vantaan joukkueen yksi pelaaja on todettu koronapositiiviseksi.
Tartunnalle altistuneita Lukon joukkueen kenttäpelaajia ja erotuomareita on 23. Heihin ollaan yhteydessä ja heidät asetetaan karanteeniin tänään.
Joukkue kävi syömässä ABC:llä
Kiekko-Vantaan joukkue on ruokaillut Kortelan ABC:llä Rauman eteläpuolella klo 17.30–18.
Samaan aikaan paikassa asioineita pyydetään tarkkailemaan oireitaan kahden viikon ajan mahdollisesta altistuksesta ja hakeutumaan koronatestiin heti, jos koronavirustartunnan oireita ilmenee.
Varmuuden vuoksi tilat, joissa jääkiekkojoukkue on oleillut, siivotaan tehostetusti, vaikka kosketustartunta tiloista ei ole todennäköinen.
Myös Lukon U20-joukkue on altistunut 23.10. Helsingissä pelissä Jokerit–Lukko. Asiaa selvitellään parhaillaan.
Lisäksi keskiviikkona on todettu koronavirustartunta raumalaisella henkilöllä, joka oli ehtinyt oireettomana itämisaikana altistaa 13 henkeä yksityistilaisuudessa. Lisäksi kolme lähipiirin jäsentä on altistunut. Altistuneisiin ollaan yhteydessä tämän päivän aikana.
Euran massa-altistumista ei tapahtunutkaan
Positiivinen uutinen on, että Eurasta aamulla uutisoitu, lähes sataa ihmistä koskettanut korona-altistuminen on osoittautunut vääräksi hälytykseksi.
Turun yliopistollisen sairaalan laboratoriossa oli tapahtunut virhe, jonka takia kaikki eilen tiistaina positiiviseksi testatut satakuntalaiset tapaukset olivat oikeasti varsinaissuomalaisia testattuja. Syynä virheeseen oli kahden näytelevyn sekaantuminen.
Poikkeustoimet purettu
Euralaisia koskevat poikkeustoimet ja -suositukset on nyt Satakunnan sairaanhoitopiirin mukaan lopettu. Väärän karanteenipäätöksen saaneille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.
Euran positiivinen testitulos on herättänyt laajaa hämmennystä, koska tuetun asumisen piirissä elävä potilas oli ehtinyt kulkea laajasti eri puolilla Euraa ja altistaa ihmisiä – tosin nyt altistusta ei siis ole tapahtunut.
Satakunnassa todettiin keskiviikkona korona-altistuminen myös päiväkodissa Porissa. Altistuneita on 59, joista 49 lapsia.
