Koronavirustartuntoja todetaan nyt Euroopassa enemmän kuin missään muussa maanosassa. Kymmenen päivän aikana vahvistettujen tartuntojen määrä on noussut yli viidenneksellä. Myös koronakuolemat lisääntyvät maailman vauhdikkaimmin.

Sairaalasängyt ovat monissa maissa täyttymässä ja erityisesti tehohoitopaikoista pelätään tulevan lähiaikoina pulaa. Samaan aikaan korona verottaa myös hoitohenkilökuntaa.

Viime viikolla EU-maista sairaalassa oli asukaslukuun verrattuna eniten koronapotilaita Tšekissä, Espanjassa, Belgiassa, Bulgariassa, Puolassa, Unkarissa ja Ranskassa.

Tšekissä sairaalahoidossa oli 35 koronapotilasta 100 000 asukasta kohden, kun Suomessa luku oli yksi.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Belgia ja Sveitsi pelkäävät tehohoitopaikkojen loppuvan

Koronaepidemian jo keväällä pahoin kurittamassa Belgiassa uusien tartuntojen määrä on Tšekin ohella EU:n huippua asukaslukuun suhteutettuna

Koronatartuntojen määrä kasvoi viime viikolla 44 prosenttia ja sairaalaan joutuneiden peräti 85 prosenttia. Päivittäin sairaalaan otettiin keskimäärin 468 koronapotilasta.

Maanantaina sairaalahoidossa oli runsaat 4 800 koronapotilasta ja tehohoidossa 757.

Belgian koronatiedottaja Yves Van Laethem varoitti, että jos tartuntojen määrää ei saada kääntymään laskuun, tehohoitopaikat saattavat maassa loppua parissa viikossa, kertoo Euronews.

Van Laethemin mukaan kahden viikon päästä tehohoitopotilaita voi olla jo 2 000 eli saman verran kuin tehohoitopaikkoja.

Myös Sveitsissä sairaaloiden kantokyky on tiukilla, kun todettujen koronatartuntojen määrä kasvaa ennätysvauhtia. Niitä on kahden viime viikon aikana ollut 100 000 asukasta kohden noin 710.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Geneven yliopistollisessa sairaalassa koronapotilaiden määrä on kolmessa viikossa yli kuusinkertaistunut 350 potilaaseen.

Noin kolmannes tehohoitopaikoista oli keskiviikkona vielä vapaana, mutta niiden pelätään täyttyvän 1,5 viikossa, jos tartunnat lisääntyvät nykyistä vauhtia.

Belgia pyytää apua Hollannilta, Hollanti Saksalta

Belgia on pyytänyt Hollantia ottamaan vastaan joitakin sen COVID-19-potilaita, mutta Hollanti joutui kieltäytymään. Hollannin omakin sairaalakapasiteetti on niin ylikuormitettu, että se on joutunut kääntymään Saksan puoleen.

Vaikka Hollannissa tartuntoja on suhteessa väkimäärään runsaat puolet siitä kuin Belgiassa, määrä on kuitenkin liki 15-kertainen esimerkiksi Suomeen verrattuna. Lähes joka toisessa maan sairaaloiden tehohoitopaikassa oli viime viikolla koronapotilas, kertoo muun muassa Die Welt -lehti.

Tilanne on Hollannissa ajoittain äitynyt niin pahaksi, että ambulanssit ovat joutuneet kiertelemään koronapotilaiden kanssa, koska sairaalassa ei ole ollut tilaa, kertoo haagilaisen Haaglandin sairaalan edustaja Ingrid Wolf irlantilaislehti The Irish Timesin ja hollantilaisen Algemeen Dagbladin mukaan.

Viime viikolla Hollannista lennätettiin koronapotilaita tehohoitoon Saksaan. Saksa auttoi Hollantia myös keväällä, mutta kuljetukset olivat ensimmäiset koronaepidemian toisen aallon aikana.

Hollannissa on 1 150 tehohoitopaikkaa, kun taas pelkästään Saksan Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa niitä on viisinkertainen määrä. Kummankin väkiluku on kutakuinkin sama. Nordrhein-Westfalen on varannut hollantilaispotilaille 80 paikkaa, ja apua on tarjonnut myös Ala-Saksin osavaltio.

Vaikka Saksassa on kapasiteettia auttaa naapuria hädässä, sielläkin tehohoitoon joutuneiden koronapotilaiden määrä on kovassa kasvussa. Lokakuun alussa heitä oli vajaat 400, tämän viikon tiistaina 1 470.

Muita sairaala-aikoja perutaan

Useissa muissakin maissa on jouduttu perumaan ei-kiireellisiä hoitoja ja leikkauksia, jotta koronapotilaiden kasvava joukko ehditään hoitaa.

Ranskassa puolet 5 800 tehohoitopaikasta on koronapotilaiden käytössä ja potilaiden määrän kasvu jatkuu. Jotkut sairaalat ovat joutuneet siirtämään potilaita vähemmän ruuhkautuneisiin sairaaloihin, kertoo irlantilainen The Journal.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Espanjassa noin joka viidennessä tehohoitopaikassa oli viime viikolla koronapotilas, mutta Madridissa luku oli 40 prosentissa. Sairaaloiden potilaista noin 12 prosentilla oli koronatartunta, mutta alueelliset erot ovat suuria, kertoo El País -lehti.

Britanniassakin sairaalaan joutuu kymmenen kertaa niin paljon koronapotilaita kuin loppukesällä, yli tuhat sairastunutta päivässä.

Määrät ovat kasvussa, mutta vielä kaukana kevään kovimmista lukemista. Huipussaan potilaita joutui sairaalaan noin 3 000 päivässä, kertoo yleisradioyhtiö BBC. Vain noin joka 15. potilas on tällä hetkellä koronapotilas.

Tehohoitopaikkoja Britanniassa on liki 5 000 ja määrää kasvatettiin ensimmäisen korona-aallon ajaksi. Tehohoitopaikat eivät ole toistaiseksi olleet läheskään täynnä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Kaikki eivät olleet varautuneet

Osa Euroopan tämän hetken pahimmista korona-alueista, kuten Tšekki ja Puola, selvisivät keväällä epidemiasta suhteellisen hyvin.

Siksi ne eivät välttämättä vahvistaneet tuolloin sairaala- ja tehohoitokapasiteettiaan, sanoo Euroopan tartuntatautikeskuksen edustaja Bruno Ciancio The New York Timesin mukaan.

Epidemian toisen aallon iskettyä ne ovatkin joutuneet kasvattamaan nopeasti hoitokapasiteettiaan.

Esimerkiksi Puolassa Varsovan urheilustadion on muutettu kenttäsairaalaksi ja Tšekissä armeija rakensi Prahan liepeillä sijaitsevaan messukeskukseen tilapäissairaalan.

Sairaalaan joutuneille ei välttämättä riitä hoitajaa

Jos koronapotilaalle järjestyykin sairaalapaikka, iso ongelma on hoitohenkilökunnan riittävyys. Samalla, kun potilaiden määrä kasvaa, myös hoitajia sairastuu koronaviruksen takia.

Esimerkiksi Tšekissä joillakin alueilla jopa kymmenesosa terveydenhoitohenkilöstöstä on saanut koronatartunnan tai joutunut karanteeniin.

Belgiassa osa sairaaloista on potilastulvasta selvitäkseen pyytänyt, että koronatartunnan saaneet lääkärit ja hoitajat jatkaisivat työntekoa, jos ovat oireettomia.

Sveitsissä sairaalat kutsuvat sairauslomien paikkaajiksi jo eläkkeelle jääneitä, vaikka he ovat riskiryhmää.

Itäisessä Euroopassa ongelma on kuitenkin tätäkin syvempi. Hoitohenkilökuntaa ei ole alun alkuaankaan ollut riittävästi, sillä monet hoitoalan työntekijät ovat muuttaneet ulkomaille paremman palkan perässä, kertovat muun muassa The Financial Times ja The New York Times -lehdet.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Unkarissa valmistuu vuosittain noin 1 200 lääkäriä, mutta esimerkiksi toissa vuonna ulkomaille muutti 900 lääkäriä. Romania on menettänyt ulkomaille kolmanneksen kouluttamistaan lääkäreistä.

Erityisesti lähtevät keski-ikäiset lääkärit. Jäljelle jäävät ovat usein iäkkäitä ja kuuluvat koronaepidemian riskiryhmään tai nuoria ja kokemattomia.

Tšekissä lääketieteellinen etujärjestö ČLK vetosi äskettäin tšekkiläisiin lääkäreihin, jotta nämä palaisivat ulkomailta auttamaan COVID-19-potilaiden hoidossa. Tšekki on myös sopinut Yhdysvaltojen kanssa korona-avusta: Alustavasti Yhdsvallat on luvannut 28 sotilaslääkäriä ja muuta hoitohenkilökuntaa avuksi Tšekin koronaepidemian hoidossa.

Unkari on hyväksynyt lääkäreille muhevan palkankorotuksen pitääkseen heidät Unkarissa töissä.

Unkarin lääkärien etujärjestön johtaja Peter Almos huomauttaa, että pula henkilökunnasta voi olla vieläkin suurempi ongelma kuin pula sairaalavälineistöstä. Koronapandemian alkuaikoina Unkari tilasi 16 000 hengityskonetta. Kun tehohoitolääkäreitä on vain 2 000 ja hoitajia saman verran, henkilökuntaa ei riitä niiden hyödyntämiseen.

EU:n tilastoviraston Eurostatin mukaan Puolassa on asukaslukuun suhteutettuna EU:n vähiten ammatissa toimivia lääkäreitä, 238 lääkäriä 100 000 asukasta kohden. Esimerkiksi Itävallassa vastaava luku on 524.

Lisää aiheesta:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta tästä.

Suomalaiset sietäneet koronarajoituksia muita eurooppalaisia paremmin, kertoo tuore Eurobarometri – näin maat arvioivat elämää koronan kanssa

Vastaamo, sen toimitusjohtaja, yhtiön hallitus, Vastaamoon asiakkaita lähettäneet sairaanhoitopiirit...

Kaikki lienevät samaa mieltä, että suurin syypää on kiristäjä ja tietomurron tekijä. Moni muukin joutuu kuitenkin tarkkaan syyniin osallisuudestaan Suomen tähän mennessä merkittävimpään tietosuojaloukkaukseen.

Yle kävi asiantuntijoiden kanssa läpi, millaisia vastuita Vastaamo-tapauksen osapuolilla on.

Ainakin seuraavia kysymyksiä tullaan esittämään viranomaisten, yhtiön omistajien ja etenkin sen asiakkaiden toimesta:

1. Onko Vastaamossa noudatettu tietosuoja-asetusta? Tätä selvittää tietosuojavaltuutetun toimisto.
2. Millaisiin korvauksiin tietomurron uhreilla on oikeus? Sitä käsitellään erillisissä oikeudenkäynneissä.
3. Onko joku henkilö menetellyt niin, että asiassa olisi tapahtunut myös tietosuojarikos? Tätä tutkii poliisi.
4. Pitäisikö selvittää sairaanhoitopiirien vastuu? Asiantuntijoiden ja tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan pitäisi.
5. Voivatko myös Vastaamon omistajat hakea vahingonkorvausta? Tämä prosessi on jo alkanut entisen toimitusjohtajan miljoonaomaisuuden takavarikolla.

Ylen haastattelemat tietosuojan asiantuntijat korostavat, että he puhuvat asioista yleisellä tasolla, tuntematta tapauksen yksityiskohtia.

Tarina on pitkä, mutta sen luettuasi ymmärrät, miten vastuunkantajia ja vahingonkorvauksia jatkossa haetaan.

Aloitetaan.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

1. Yhtiön vastuu ja "seuraamusmaksu"

Tietosuoja-asetuksen mukaan tietoa kerännyt rekisterinpitäjä on vastuussa siitä, että tietosuoja toteutuu.

Tämän tahon on etukäteen arvioitava toimintansa tietosuojariskit ja niiden vaikutukset sekä tehtävä tarvittavat toimet.

Työn huolellisuus ja riittävä tietoturvan taso on kyettävä myös osoittamaan.

Tätä selvitetään nyt Vastaamon tapauksessa.

Tutkimusta ei kuitenkaan johda poliisi vaan tietosuojavaltuutetun toimisto. Tietosuojavaltuutetun ja kahden apulaistietosuojavaltuutetun muodostama seuraamuskollegio jakaa harkintansa mukaan “hallinnollisista seuraamusmaksuja”.

Muutos tapahtui pari vuotta sitten eurooppalaisen tietosuoja-asetuksen myötä.

Tietosuoja ei siis ole yrityksen kannalta enää rikosasia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tietosuojarikkeistä pääsisi vähemmällä kuin aiemmin, arvioi Dittmar & Indreniuksen osakas, asianajaja Jukka Lång.

– Tänään prosessi on kevyempi ja kynnys on paljon matalampi siihen, että yritys saa tietosuojarikkomuksesta merkittäviä seurauksia, hän arvioi.

Samaa mieltä on Castrén & Snellmanin asianajaja Eija Warma-Lehtinen.

– Uusi tietosuojasääntely on ehdottomasti kiristys entiseen verrattuna. Rikoslain pykälä oli ennen suunnilleen samansisältöinen kun nyt – mutta tänään lisänä on tietosuoja-asetus, jossa on enemmän ja kovempia viranomaiskeinoja.

Suomessa on annettu parin vuoden aikana seuraamusmaksuja kourallinen. Niistä suurin on Postille määrätty yli sadan tuhannen euron maksu, joka ei vielä ole lainvoimainen.

Lång huomauttaa, että Euroopassa on nähty jo paljon suurempiakin sakkoja. Esimerkiksi kauppaketju H&M sai henkilötietojen käsittelystä 32 miljoonan euron sakon. British Airwaysin yli 400 000 asiakkaan yhteys- ja maksukorttitietoihin kohdistunut tietoturvaloukkaus johti 20 miljoonan punnan sakkoon.

Enimmillään hallinnollinen maksu voi olla 20 miljoonaa euroa tai suurten yritysten kohdalla neljä prosenttia globaalista liikevaihdosta.

Sellaisia rangaistuksia ei ole vielä nähty. Långin ja Warma-Lehtisen mukaan tietosuojarangaistusten linja on kuitenkin uuden sääntelyn myötä kiristymässä myös pienempien yritysten kohdalla.

– Euroopassa on nähty korkeita summia. Suomessa ollaan saman trendin piirissä, vaikka kaikki kansalliset viranomaiset toimivatkin itsenäisesti, Warma-Lehtinen sanoo.

EU:ssa jaettujen sanktioiden yhdenmukaisuutta ohjaa tietosuojaneuvosto, jonka tehtävä on tasapainottaa sääntelyn soveltamista.

Itä-Suomen yliopiston professori Tomi Voutilainen epäilee, onko rangaistusten linja sittenkään kiristymässä. Seuraamusharkintaa rajoittavat hänen mukaansa hallinnon oikeusperiaatteet.

– Niitä oikein tulkiten seuraamus ei voi olla sellainen, että yritys ajautuisi konkurssiin ainakaan seuraamuksen perusteella, hän kuvaa.

– Ei tässä Vastaamonkaan tapauksessa lähdettäisi miljoonaluokasta puhumaan.

Toisin sanoen seuraamusmaksuja suhteutetaan Voutilaisen mukaan yhtiön kokoon ja kykyyn selviytyä niistä.

Se voisi olla hyväkin asia.

Hallinnolliset seuraamusmaksut kilahtavat nimittäin valtion kassaan. Jos yritys menisi sanktioiden vuoksi konkurssiin, se ei voisi maksaa vahingonkorvauksia.

2. Kärsineet hakevat korvauksia – vuosien kuluttua

Jos tietosuojakollegio katsoo Vastaamon syyllistyneen virheisiin henkilötietojen suojaamisessa, siitä aukeaa asiakkaille peruste hakea vahingonkorvauksia oikeudessa.

Tähän voi kuitenkin kulua aikaa.

Seuraamuskollegion päätöstä voi seurata vuosien mittainen valituskierre hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Periaatteessa vahingonkorvausta voisi hakea jo ennen päätöksen lainvoimaa, mutta syyllisen osoittaminen voisi olla käytännössä mahdotonta.

– Jos prosessi käydään perälautaan asti, kyllä me useamman vuoden kokonaisprosessista puhutaan, Eija Warma-Lehtinen sanoo.

Dittmar & Indreniuksen Långin mukaan mahdollisten vahingonkorvausten saamiseen voisi kulua jopa vuosikymmen.

– Muutama vuosi sitten, jolloin tietosuojakysymyksiä vielä käsiteltiin syyttäjän ajamina rikosasioina, tuomioistuin saattoi samalla määrätä korvauksia vahinkojen kärsijöille, hän kuvaa.

– Vaikka korvausmäärät olivat alhaisia ja tapaukset harvinaisia, tässä suhteessa se oli uhrin kannalta helpompaa.

Tilanteen tekee tietomurron uhrien kannalta hankalaksi se, ettei Suomessa tunneta ryhmäkannetta muualla kuin kuluttaja-asioissa.

Kärsijät joutuvat hakemaan yhtiöltä korvauksia henkilökohtaisesti – vaikka vahingonkorvauskanteita voidaankin prosessin kuluessa niputtaa.

Vahingonkorvaukset ovat tietosuoja-asioissa olleet toistaiseksi pieniä.

– Kärsimyskorvauksissa puhutaan sadoista ja muutamasta tuhannesta eurosta, Tomi Voutilainen sanoo.

Pitkä odotusaika, prosessin työläys ja korvausten pieni koko saattavat vähentää tietomurron uhreiksi joutuneiden suomalaisten halua hakea korvauksia.

3. Onko joku menetellyt niin, että kyseessä olisi rikos?

Kun tietosuojakysymykset käsitellään pääosin tietosuoja-asetuksen näkökulmasta, yrityksen johtoa ei ole helppoa saattaa korvausvelvollisiksi.

Asiantuntijoiden mukaan rikosprosessin mahdollisuuttakaan ei kuitenkaan voida sulkea pois.

– Johdon vastuu realisoituu, jos menettely olisi ollut törkeän huolimatonta ja täyttäisi jonkin rikoksen tunnusmerkistön. Silloin myös yhtiö voisi hakea toimitusjohtajaa vastuuseen tällä perusteella, Lång sanoo.

– Sen kynnys on tosin käytännössä todella korkea.

Itä-Suomen yliopiston Tomi Voutilaisen mukaan tässä yhteydessä jouduttaisiin tulkitsemaan EU:n ihmisoikeussopimuksessa. Sinne on kirjattu, ettei yhdestä rikoksesta voi rangaista kahta kertaa.

– Voisiko tässä tulla vastaan esimerkiksi kaksoisrangaistuskielto, jos samasta asiasta tulee ensin hallinnollinen seuraamusmaksu rekisterinpitäjälle ja vielä erikseen tuomio rekisteripitäjän edustajalle, Voutilainen pohtii.

4. Julkinen sektori ei voi ulkoistaa vastuutaan

Vastaamon mainekriisi ja tietomurron synnyttämä taloudellinen isku uhkaa yhtiön tulevaisuutta. Jos yhtiö ei selviydy, tietomurron uhrien mahdollisuudet korvausten hakemiseen ovat vähäiset.

Asiantuntijat kuitenkin muistuttavat, että iso osa Vastaamon asiakkaista on tullut psykoterapeutin vastaanotolle julkisten terveyspalveluiden kautta.

Tästä syystä kuntayhtymä tai sairaanhoitopiiri voidaan myös katsoa vastuulliseksi tietomurron seurauksista.

– Sairaanhoitopiiri tai kuntayhtymä voi olla edelleen juridisessa vastuussa – vaikka se ei kerää tai käsittele tietoa eikä tarjoa terapiapalvelua, Lång sanoo.

Castrén & Snellmanin Warma-Lehtinenkin korostaa rekisterinpitäjien lopullista vastuuta.

– Rekisterinpitäjä kantaa vastuun vaikka valittu kumppani möhlisi. Jos sairaanhoitopiiri on ostanut palveluita, sen vastuulla on valita huolelliset ja luotettavat kumppanit.

Myös tietosuojavaltuutetun toimisto on todennut, että jatkossa sen arvioitavaksi voivat tulla myös Vastaamolle tehtäviä ulkoistaneiden organisaatioiden toimenpiteet.

5. Yhtiön sisällä riidellään miljoonista

MTV3 kertoi eilen, että Helsingin käräjäoikeus määräsi Vastaamon entisen toimitusjohtajan Ville Tapion ja hänen vanhempiensa omaisuutta väliaikaiseen takavarikkoon lähes 10 miljoonan euron arvosta.

Takavarikkoa haki Helsingin käräjäoikeudesta Vastaamon nykyinen pääomistaja Intera Partners.

Tämä kertoo siitä, että myös yhtiön sisällä haetaan nyt toden teolla syyllisiä.

Osakeyhtiölain mukaan toimitusjohtaja voi joutua vahingonkorvausvastuuseen johtamalleen yhtiölle, jos hän laiminlyö velvollisuutensa, on huolimaton tai muutoin aiheuttaa vahinkoa. Sama pätee myös hallituksen jäsenten valvontavastuuseen, kuten esimerkiksi Sunny Car Centerin tapaus muistuttaa.

– Yrityksen johdon on korvattava vahinko, jonka hän tehtävissään tahallisesti tai huolimattomuuttaan on aiheuttanut yhtiölle, Itä-Suomen yliopiston Tomi Voutilainen sanoo.

Tämä vastuukysymys sai kierroksia, kun Vastaamo maanantaina irtisanoi Ville Tapion ja väitti tämän pimittäneen tietoa murrosta yli puolentoista vuoden ajan.

Tapio korostaa Facebook-päivityksessään, että hän ei tiennyt vuoden 2018 vuodosta. Sijoittajien mukaan Vastaamossa oli toinen tietovuoto vuonna 2019, siihen entinen toimitusjohtaja ei ottanut kantaa.

Jos pimitysväite pitäisi paikkansa, teko saattaisi ylittää tietosuojarikoksen edellytykset tahallisuudesta tai törkeästä huolimattomuudesta.

Tilanne on herkkä myös siksi, että tuon puolentoista vuoden kuluessa Tapio ja muut yhtiön perustajat ovat myyneet enemmistön yhtiöstään pääomasijoittajalle noin kymmenellä miljoonalla eurolla.

Mikäli uusi pääomistaja Intera Partners löytää todisteita väitteilleen pimityksestä, se hakee aivan varmasti korvauksia.

Asia kulminoitu siihen, mitä kauppakirjassa on sovittu.

Asiantuntijoiden mukaan kyse olisi yksityisoikeudellisesta sopimusriidasta, joka käsiteltäisiin erillään mahdollisista tietosuojarikkomuksista tai rikosprosesseista.

Todennäköisesti asia selvitettäisiin välimieskäsittelyssä. Lopputulos voisi johtaa vahingonkorvauksiin, kauppahinnan alennukseen tai jopa sopimuksen purkuun.

Itä-Suomen yliopiston Tomi Voutilaisen mukaan kauppariita voisi äärimmillään olla myös rikosoikeudellinen kysymys.

– Jos osakkeiden ostaja näkisi, että heitä on tahallaan erehdytetty, siinä saattaisi täyttyä petoksenkin tunnusmerkit, hän sanoo.

Tämä olisi yrityskauppoihin liittyen äärimmäisen poikkeuksellista.

Tietovuodon väitetty pimitys ei kuitenkaan olisi suomalaisessa liike-elämässä täysin ainutlaatuinen tapaus.

Vuonna 2013 it-palveluyhtiö Fujitsun toimitusjohtaja tuomittiin ehdolliseen vankeuteen kahdesta törkeästä petoksesta. Syyttäjän mukaan hän oli pimittänyt tietovuotoa viiden vuoden ajan.

Tuo vuoto ei tapahtunut tietomurron seurauksena, eikä siitä aiheutunut ulkopuolisille kärsimystä.

Korjaus 20.40. Kaksoisrangaistuskiellosta on määräys EU:n ihmisoikeussopimuksessa, ei EU:n perusoikeuskirjassa.

Presidentti Sauli Niinistö ja hallituksessa ulkopolitiikasta vastaavat ministerit ovat käyneet tarkentavan keskustelun, miten Suomi tekee päätöksiä, jos joku maa pyytää apua Euroopan unionin turvatakuiden nojalla. Käytäntöjen läpikäynti oli osa torstaina julkistettavan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelua.

EU:n turvatakuilla tarkoitetaan tilannetta, jossa hyökkäyksen tai terroriuhan kohteeksi joutunut EU:n jäsenmaa pyytää muilta jäseniltä esimerkiksi sotilaallista apua tai muuta tukea.

Vuoden 2014 Krimin valtauksen jälkeen Euroopan unioni on joutunut useita kertoja pohtimaan reagointiaan merkittäviin turvallisuuspolitiikan ongelmiin. Suomessa hallitus vastaa EU-asioista, mutta ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa hallituksen kanssa.

Presidentti Sauli Niinistö on ollut tarkka siinä, että ulkopolitiikan asiat, joissa EU on mukana, eivät muutu puhtaiksi EU-asioiksi. Silloin presidentti-instituutio jäisi päätöksenteossa sivuun.

Kärjistäen kyse on siitä, kuinka pitkälle pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus voisi itsekseen valmistella avun antamista tai pyytämistä ja missä vaiheessa presidentti Sauli Niinistö olisi mukana päätöksenteossa.

Tarkennus ei muuta presidentin ja hallituksen valtatasapainoa

Ylen eri lähteistä saamien tietojen mukaan torstaina julkistettavaan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon on kirjattu pari virkettä käytännöistä, miten Suomi toimii, jos se joutuu päättämään EU-turvatakuista.

Selonteon valmistelussa presidentti ja hallituksen avainministerit kävivät läpi turvatakuiden päätösprosessia ja toimivaltuuksia. Keskusteluissa Suomen käytännöksi selvennettiin, että turvatakuista ja avunannosta käydään keskustelut sekä EU:n piirissä että jäsenmaiden välillä.

Selontekoon on kirjattu ainakin seuraavasti:

– EU:n puitteissa sekä jäsenvaltioiden kesken käytävä keskustelu keskinäisen avunannon lausekkeen ja yhteisvastuulausekkeen soveltamiseen ja toimeenpanemiseen liittyvistä kysymyksistä jatkuu.

Lauseessa jäsenmaiden keskinäisen keskustelun korostaminen varmistaa, että myös presidentillä on toimivaltaa, kun Suomessa harkitaan avun antamista tai pyytämistä. Sauli Niinistö on aiemminkin korostanut, että turvatakuiden mukaisen avun antaminen on jäsenmaiden keskinäistä, ei unionin politiikkaa.

Ylen tietojen mukaan selventävään keskusteluun ei liittynyt erityistä kiistaa eikä keskustelu muuttanut presidentin ja hallituksen valtatasapainoa.

Kahden lähteen mukaan selonteon luonnoksessa asian muotoilu oli aluksi liian yksiselitteisesti EU-painotteinen. Nimenomaan presidentin kanslian suunnalta haluttiin tarkentaa muotoilua.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Viisi vuotta sitten Ranska pyysi apua ja Suomi auttoi

Vuonna 2015 Ranska pyysi unionin historiassa ensimmäistä kertaa turvatakuiden käyttöönottoa terrori-iskujen vuoksi. Muutamaa päivää aiemmin terroristijärjestö Isis oli tehnyt terrori-iskuja, jotka olivat tuhoisimpia Ranskassa maailmansotien jälkeisenä aikana.

Silloin Suomi lähetti lisää sotilaita Libanoniin kriisinhallintaan, jotta Ranska saattoi siirtää omia sotilaitaan Ranskaan turvallisuustehtäviin. Tuolloin EU-puolustusministerit päättivät turvatakuiden käyttöönotosta, mutta kukin jäsenmaa sopi kahdenkeskisesti Ranskan kanssa avunannon tavoista. Suomessa sotilaiden lähettäminen Libanoniin vahvistettiin viime kädessä presidentti Sauli Niinistön päätöksellä.

EU:n turvatakuiden ydintä ovat avunanto ja yhteisvastuu.

• Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissä olevin keinoin.
• EU ja sen jäsenvaltiot toimivat yhdessä yhteisvastuun hengessä, jos jäsenvaltio joutuu terrori-iskun taikka luonnon tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden kohteeksi.

Selonteon valmistelussa Suomen etuna pidettiin sitä, että EU-turvatakuita koskevien lausekkeiden luonne säilyy joustavana, jolloin niistä voisi olla apua esimerkiksi vakavaan hybridivaikuttamiseen vastaamisessa.

Selonteossa Suomen linja ei muutu, vaikka hallitus on vaihtunut

Ylen lähteiden mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa kuvaavassa selonteossa ei ole dramaattisia muutoksia, vaikka sitten vuoden 2016 selonteon hallitus on vaihtunut Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksesta Sanna Marinin SDP-johtoiseksi. Keskeisin tavoite on edelleen Suomen turvallisuus.

Suomen suhdetta sotilasliitto Natoon kuvataan lähes yksi yhteen samoin kuin Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa. Selonteossa pidetään edelleen tärkeänä Suomen turvallisuuspoliittista liikkumatilaa ja omien ratkaisujen valinnanvapautta. Suomi ilmaisee edelleen mahdollisuuden halutessaan hakea Nato-jäsenyyttä.

Lisäksi selonteossa todetaan, että nykyisen Nato-yhteistyön kautta "saavutetulla yhteensopivuudella varmistetaan, ettei mahdolliselle liittymiselle muodostu käytännön esteitä". Toteamus on hyvin samankaltainen kuin Sipilän hallituksen aikaan annetussa selonteossa.

Suomi pitää edelleen tärkeänä, että Naton niin sanottu avointen ovien periaate jatkuisi. Eli että Naton jäsenyys säilyisi avoimena kaikille Euroopan valtioille, joilla on kyky edistää Naton perussopimuksen tavoitteita. Suomi laskee kuuluvansa tähän joukkoon.

Ylelle kuvataan, että vaikka linja suhteessa Natoon ei muutu, nykyhallituksen ilmapiiri on "ehkä vähän Nato-kielteisempi kuin aiemmin". Sipilän hallituksessa kokoomus suhtautui myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen. Vastaavaa kanta on nykyhallituksesta RKP:llä, mutta ei hallituksen suurimmilla puolueilla.

Ulkopolitiikan ihmisoikeusperustaisuus enemmän esillä

Hallituspohjan vaihtuminen uudessa selonteossa näkyy siinä, että ilmastonmuutos ja ihmisoikeusperustainen ulkopolitiikka ovat aiempaa enemmän esillä. Ihmisoikeusperustaisella ulko- ja turvallisuuspolitiikalla tarkoitetaan esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoa sekä tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien toteutumista.

Kyseessä ei ole mikään koronavirusselonteko, vaikka terveysturvallisuus tekstissä mainitaan. Hallitus on jo aiemmin lisännyt rahoitusta Maailman terveysjärjestölle WHO:lle. Yhdysvallat taas suhtautuu järjestöön kriittisesti.

Selonteko kuvaa ympäristön, jossa Suomi tällä hetkellä on. Aiempaa enemmän esillä on suurvaltojen, etenkin Yhdysvaltojen ja Kiinan kilpailu sekä se, että sääntöpohjainen maailmanjärjestelmä ei ole läheskään kaikille maille enää niin tärkeä kuin aiemmin.

Aiempaan tapaan Venäjän toimien kuvataan heikentäneen turvallisuutta Euroopassa. Kiinan halu nousta nykyistä merkittävämmäksi toimijaksi ja sen aiheuttamat huolet turvallisuuden näkökulmasta noteerataan. Lisäksi selonteossa tunnistetaan myös Intian nouseva rooli ja tarve vahvistaa yhteistyötä maan kanssa.

Kiinan osalta selonteon ajatus on, että esimerkiksi ihmisoikeuksia ja median toimintavapauksia on tarve pitää esillä keskusteluissa kahdenkeskisesti ja EU-tasolla.

Myös kyberturvallisuutta, 5G-tiedonsiirtoa ja tietoverkkojen turvallisuutta on käsitelty selonteossa. Hallitus arvioi eduskunnan käsittelyssä olevan niin sanotun 5G-lain vastaavan osaksi näihin huoliin. Sähköisen viestinnän palveluja koskevassa lakiesityksessä yritetään suojata tietoverkon kriittisiä osia kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.

Lakiesitys ei mainitse nimeltä esimerkiksi kiinalaista Huaweita. Yksi Ylen lähde kuvaa, että teleoperaattoreille on kuitenkin lähetetty lakiesityksessä selkeä viesti. Yritysten itsesuojeluvaiston oletetaan ohjaavan yrityksiä ratkaisuihin, jotka eivät vaaranna tietoverkkojen turvallisuutta. Muun muassa suojelupoliisi, sotilastiedustelu ja ulkoministeriö osallistuvat verkkoratkaisujen turvallisuusarviointiin.

Voit keskustella jutun aiheesta torstaihin 29.10.2020 kello 23 asti. Klikkaa jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Lue lisää:

Suomen ulkopolitiikan lähivuosien näkymät paketissa: Ulkopolitiikan johto viimeisteli ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sisällön

Analyysi: Nato-kumppanuus hyödyttää Suomea nyt suoremmin kuin alkuvuosina

Harakka: Suomi ei ole kieltämässä Huawein tuotteita tietoverkoista – "Uusi 5G-laki maailman tiukin ilman laitetoimittajien nimeämistäkin"

Valmentaja ja kuntosaliyrittäjä Vertti Harjuniemi on monille tuttu muun muassa television treenaussarjoista. Toisinaan hänet sekoitetaan myös toiseen rovaniemeläismieheen, nimittäin Antti Tuiskuun.

– On siitä tullut kyselyjä, ei ehkä enää niin paljon kuin aiemmin, Harjuniemi nauraa.

Puoli seitsemän -ohjelmassa vieraillut mies paljasti kuitenkin, että hän ja Tuisku olivat luokkakavereita yläasteella Rovaniemellä.

Tällä hetkellä Harjuniemeä pitää kiireisenä oma yritys, jossa valmennetaan muun muassa pelastusopiston pääsykokeisiin. Harjuniemi on myös itse aiemmalta ammatiltaan palomies. Tampereella pelastuslaitoksella työskennellessään hän teki sekä ensihoitajan että palomiehen töitä.

Kuuden vuoden jaksoon pelastuslaitoksella liittyy hänellä paljon muistoja.

"Kumpikaan meistä ei ollut edes nähnyt vastasyntynyttä"

– Mieleenpainuvimmat muistot ovat ensihoitopuolelta vaikka voisi kuvitella, että isot tulipalot ovat raflaavia. Mutta ensihoitotehtävät ovat kuitenkin enemmän niitä, joissa pelastetaan henkiä.

Yksi tällainen tilanne oli kotona alkanut synnytys. Harjuniemi oli parinsa kanssa ensimmäisenä paikalla, kun kaksosvauvat syntyivät kolme kuukautta etuajassa.

– Kumpikaan meistä ei ollut edes nähnyt vastasyntynyttä. Meillä oli vain opistosta saatu parin päivän koulutus aiheeseen ja sillä pohjalla mentiin.

– Kun puhutaan kolme kuukautta etuajassa syntyneistä, niin he ovat niin pieniä, ettei ole edes olemassa välineitä hengityksen tukemiseen. Yritimme antaa vauvoille happea ja pitää lämpimänä ja koko ajan olimme yhteydessä puhelimella lääkäriin sairaalaan.

Pienet keskosvauvat ja äiti saatiin turvallisesti sairaalaan, mutta vastasyntyneiden kohtalo oli jäänyt mietityttämään Harjuniemeä.

– Yritin moneen kertaan kysellä, että mitenköhän näiden vauvojen kävi, mutta kukaan ei oikein tiennyt.

Kului vuosia ja sitten sattumalta tamperelaisessa kahvilassa hän törmäsi aiheeseen.

– Selasin jotain kaupunkilehteä, jossa oli juttua ensihoidosta. Luin sitä siinä kahvinjuonnin lomassa tajusin, että siinähän ovat ne pikkuvauvat ja että se tarina kertoo juuri siitä tapauksesta, jossa minä olin ollut mukana. Ja kaikki oli mennyt hyvin.

Harjuniemi jätti työt pelastuslaitoksella kuuden vuoden jälkeen, koska halusi panostaa valmentamiseen. Mutta hänelle työ pelastuslaitoksella vastasi juuri sitä mitä hän odottikin.

– Se on hieno ammatti ja uskon, että jollain tavalla se on kaikille kutsumusammatti. Kaikki tietää, miten tärkeää työtä siinä tehdään ja se on tosi arvokasta duunia.

Millaista on treenata Suomen vahvin mies -kilpailuun? Katso koko haastattelu Yle Areenasta

Vaihtelu virkistää etätyöskentelyssäkin. Sen on huomannut Savonlinnan Oravissa välillä etätöitä tekevä oululainen Johanna Kahelin.

Kahelin on tehnyt etätöitä Oravista käsin alakouluikäisten lastensa syysloman ja kevään etäkoulun aikana. Kylä on tullut tutuksi miesystävän luona vieraillessa.

Kahelin arvostaa Oravissa etenkin luonnonläheisyyttä.

– Oulussa asumme aika tiiviisti asutetulla alueella, eikä ikkunasta näy järvimaisemaa. Kotiympyröistä on aina rentouttavaa päästä irti.

Kahelin työskentelee palkkahallinnon asiantuntijana GOS Consulting Oy:ssä. Hän siirtyi etätyöskentelyyn keväällä yli miljoonan suomalaisen tavoin. Valtakunnallinen etätyösuositus on voimassa toistaiseksi.

Valintoja vapaa-aika edellä

Kansainvälisten matkailijoiden kato ja etätyöhön siirtyminen ovat avanneet ovia uudenlaiselle kotimaanmatkailulle.

Työn luonteen muuttuminen on vapauttanut ihmiset liikkumaan ja tekemään valintoja enemmän vapaa-aika edellä. Näin arvioi tutkijatohtori Olga Hannonen Itä-Suomen yliopistosta.

Hannonen kuuluu matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmään, joka toimii Matkailualan opetus- ja tutkimuskeskuksessa Joensuussa.

– Koronakevät on ollut suurin etätyökoe maailmassa, hän sanoo.

Monet ihmiset ovat alkaneet pohtia vaihtoehtoja vapaa-ajalle etätyön rinnalla.

Etätyöskentely on mahdollistanut elämäntilanteesta riippuen uudenlaisten ratkaisujen tekemisen työn ja muun elämän yhteensovittamiseksi.

Hannosen mielestä etätyömatkailussa pätevät samat motiivit kuin matkailussakin.

– Emme matkusta työpisteen tai majoitusmuodon takia, vaan matkustamme uusien kokemusten ja vaihtelun vuoksi, Hannonen sanoo.

Etätyöstä matkailuvaltti

Koronakevään jäljiltä esimerkiksi Savonlinnan seudulla on havahduttu etätyömatkailun mahdollisuuksiin.

Etätyöläisiä houkutellaan nyt muun muassa Oraviin ja Punkaharjulle hyvien tietoliikenneyhteyksien ja luonnon helmassa sijaitsevien mökkikohteiden avulla.

Myös Lapissa on panostettu etätyölähtöiseen matkailumarkkinointiin. Rovaniemellä sijaitsevan Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin johtaja Antti Honkanen kertoo, että esimerkiksi Leville etätyötä tekeviä houkutellaan erilaisilla etäilypaketeilla.

– Etätyötä matkailuvalttina on mietitty aikaisemminkin, mutta nyt sille on selkeä markkinarako, hän sanoo.

Honkasen mielestä markkinoinnissa on ensisijaista oikean kohderyhmän löytäminen.

Rajoja ylittävää vapaa-ajan asumista ja matkailua elämäntapana tutkiva Olga Hannonen ennustaa buumia etätyömatkailulle.

– Mahdollisuus matkustaa turvallisesti ilman pelkoa sairastumisesta voimistaa buumia, hän sanoo.

Hannonen uskoo etätyön tuovan myös uusia mahdollisuuksia maaseudulle. Kaupungeissa asuvat ihmiset voivat viettää pidempiä aikoja pienemmillä paikkakunnilla.

Hän ennakoi, että toimivien verkkoyhteyksien myötä Suomeen voi syntyä maaseudulle uusia keskittymiä, "zoom-kaupunkeja". Ihmiset tekevät töitään videopalaverien välityksellä kuka missäkin, esimerkiksi luonnon keskellä.

– Aika moni suomalainen haluaa jatkaa etätyössä koronan jälkeenkin.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Etätyöarjessa enemmän vapaa-aikaa

Johanna Kahelinin tiivistahtinen työ luonnistuu etänä ilman hankaluuksia. Tärkeintä on edetä asia kerrallaan.

– Teen ensin yhden asian loppuun, ja sitten siirryn seuraavaan. Tauot täytyy tietysti muistaa pitää, että pysyy mieli virkeänä.

Etätyö on tuonut Kahelinin arkeen lisää vapaa-aikaa. Työmatkoihin on mennyt aiemmin tunti päivässä.

– Kun on vielä aika pieniä lapsia, niin sen yhdenkin lisätunnin saaminen on ihan mahtavaa.

Kahelin arvioi, että etätyöskentely voi jäädä hänen ammatissaan pysyväksi työmuodoksi.

– Työnteko onnistuu etänä jopa paremmin, koska keskeytyksiä ei tule niin paljon kuin toimistolla.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 30.10. klo 23 asti.

Lue myös:

Taloyhtiöt pohtivat etätyötilojen tarjoamista asukkailleen, myös talotehtaalla suuntaus näkyy – etätyö muuttaa nyt kaikkea asumista

Ei, etätöissä ei laiskotella! Etänä ihmiset tekevät enemmän töitä kuin työpaikalla

Valmet Automotive käynnistää torstaina 400 autonrakentajan rekrytoinnin Uudenkaupungin autotehtaalle.

Yritys reagoi lisääntyneeseen autojen kysyntään ja toteuttaa rekrytoinnin kiireellisellä aikataululla. Valmistusmäärien nousun jatkuessa uudet työt alkavat jo tammikuun loppupuolella.

Haku on avattu Valmet Automotiven kotisivuilla, kertoo yritys tiedotteessaan.

Rekrytoinnin aikataulu on yrityksen mukaan haastava, sillä aikaa 400 uuden työntekijän rekrytoimiseen on vain seitsemän viikkoa, jotta henkilöt ehditään kouluttaa tehtäviinsä.

Väkeä haetaan työttömyydestä kärsiviltä alueilta

Rekrytointialueena on koko Suomi ja suunnitelmana on kohdistaa huomiota ja toimenpiteitä varsinkin korkean työttömyyden alueille.

Lisähaasteen rekrytointiin tuo korona, jonka vuoksi kampanjatoimenpiteet tulevat siirtymään yhä selkeämmin verkkoon. Kampanjaa markkinoidaan verkon eri kanavissa ja esimerkiksi tapaamiset toteutetaan virtuaalisesti muun muassa webinaarien avulla.

Lisähenkilöstöä palkataan kaikille autotehtaan tuotanto-osastoille eli korihitsaamoon, maalaamoon, kokoonpanoon ja sisäiseen logistiikkaan.

Valmet Automotive kouluttaa kaikki hakijat tehtäviinsä. Aiempaa työkokemusta arvostetaan, mutta autoalan ei tarvitse olla hakijalle ennestään tuttu.

Lue lisää:

Uudenkaupungin autotehtaan lomautettuna olleet palaavat töihin – luvassa uusia rekrytointeja

Uudessakaupungissa autoja valmistava Valmet Automotive myy Saksan suunnitteluyksikkönsä

Uudenkaupungin autotehtaalla alkaa lähiviikkoina kolmannen lataushybridin valmistus

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä tuli torstaiaamuna tieto kolmesta uudesta koronavirustartunnasta. Uudet tartunnat eivät liity aiempiin tartuntaketjuihin ja ovat erillisiä.

Sairaanhoitopiiri toteaa tiedotteessaan, että tartuntoihin liittyy useita altistuneita ja kolme joukkoaltistumista. Altistuneita on yhteensä noin 50 ja terveysviranomaiset ovat heihin yhteydessä.

Torniolaisessa Wanha Mestari -ravintolassa lauantaina 24. lokakuuta käyneitä asiakkaita kehotetaan seuraamaan vointiaan ja hakeutuvan herkästi koronavirustestiin, mikäli oireita ilmaantuu.

Wanhan Mestarin paikalla sijaitsi ennen Tullin pub.

Yksi uusista tartunnoista on Lappian Tornion toimipisteen henkilöstöön kuuluvalla todettu koronatartunta.

Henkilön kanssa lähikontaktissa olleet on terveysviranomaisten ohjeistuksen mukaisesti kartoitettu. Altistuneiden selkeästi rajattu joukko on ohjeistettu etätöihin.

Myös Ylitornion vuodeosastolla koronatartunta

Iltapäivällä tuli tieto kahdesta uudesta tartunnasta, joista toinen on todettu Ylitornion terveyskeskuksen vuodeosastolla.

Varotoimenpiteenä vuodeosastolle ei oteta uusia potilaita 10 vuorokauteen. Vuodeosastohoitoa tarvitsevat ylitorniolaiset hoidetaan muiden kuntien terveyskeskusten vuodeosastoilla.

Harrastusryhmille suositellaan kasvomaskia

Johtajaylilääkäri Jyri J. Taskilan mukaan epidemiatilanne Länsi-Pohjassa on edelleen perustasolla, mutta sen säilyttäminen perustasolla edellyttää aktiivisia ennaltaehkäiseviä toimia.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri suosittelee kasvomaskin käyttöä ryhmämuotoisessa harrastustoiminnassa yli 15-vuotiaille ja heidän ohjaajilleen harrastuksen luonne huomioiden.

– Kasvomaskin käytöllä voidaan pienentää jatkotartuntojen riskiä altistuneilla. Koronavirusepidemian toiselle aallolle luonteenomaista on epidemiatilanteessa tapahtuvat nopeat muutokset, Taskila perustelee tiedotteessaan.

Tapahtumia pitäisi välttää

Länsi-Pohjan tartuntatautilääkärit ovat huolissaan tulevista juhlaviikonlopuista ja muistuttavat edelleen, että yli 50 hengen joukkotapahtumat suositellaan siirrettäväksi ensi vuoteen.

os tapahtumia kuitenkin järjestetään, suositellaan niissä noudatettavaksi Lapin aluehallintoviraston ohjeita ja järjestäjän tulee valvoa ohjeiden toteutumista. Alkoholinkäyttöön liittyviin suuriin juhliin osallistumista ei suositella.

– Etelä-Suomesta on useita esimerkkejä tilanteista, joissa suuri joukko tartuntoja on levinnyt edellä mainitun kaltaisista suurista juhlista tai joukkotapahtumista. Tämä on johtanut tiukkoihin rajoitustoimiin, todetaan tiedotteessa.

Tuoreimmat tiedot Lapin koronatilanteesta löydät täältä.

Edit: Juttua on päivitetty uusilla tiedoilla 29.10.2020 kello 15.08.

Lastenrunoistaan tunnetun Kirsi Kunnaksen kunniaksi perustetaan suojelualue Ylöjärvelle, Pirkanmaalle.

WSOY ja Luonnonperintösäätiö kertovat perustaneensa Kirsi Kunnaksen kunniaksi Tiitiäisen metsä -nimisen suojelualueen. Suojelualueeseen kerätää rahaa lahjoituksilla ja Kunnaksen Tiitiäisen metsä -runokokoelmalla.

Vajaan 30 hehtaarin metsä sijaitsee lähellä Ylöjärven keskustaa, aivan Pikku-Ahveniston vieressä.

Tiitiäisen metsässä on runsaasti kuusia, mäntyjä ja haapoja. Metsästä löytyy valtavia muurahaiskekoja, sammaloitunutta kalliota, runsaasti lahopuuta ja monipolvisia, helppokulkuisia polkuja. Myös liito-oravan tiedetään viihtyvän Tiitiäisen metsässä.

– Alue sopii todella hyvin juuri Tiitiäisen metsäksi. Sen vanhat puut luovat salaperäistä ja satumaista tunnelmaa. Metsä on helppojen kulkuyhteyksien päässä, joten sinne on lastenkin helppo tulla luontoa tutkimaan ja viihtymään, Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja Anneli Jussila kertoo tiedotteessa.

Kirsi Kunnaksen runot kertovat metsäluonnosta, teoksen on kuvittanut Silja-Maria Wihersaari. Tiitiäisen metsä -runokirja on huomionosoitus suomalaiselle metsälle.

– Metsä on kokonainen oma maailmansa täynnä metsäluonnon vilkasta elämää ja sen tapahtumia, ja me ihmiset olemme osa sen olemusta. Me olemme metsäkansaa. Onhan metsä muovannut ajatteluamme ja aistejamme pitkän yhteisen historiamme aikana, Kirsi Kunnas sanoo.

WSOY tukee kampanjaa 20 000 euron summalla ja lahjoittaa lisäksi jokaisesta myydystä Tiitiäisen metsä -kirjasta euron Tiitiäisen metsä -suojelualueelle. Lisäksi Luonnonperintösäätiö kerää lahjoituksia yrityksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä.

Turun linnan ympäristön kehittämisestä järjestetyn ideakilpailun on voittanut ehdotus Kolme palaa.

Sen takana on liettualais-suomalainen ryhmä After Party. Siihen kuuluvat Giedrius Mamavicius, Gabriele Ubareviciute ja Santtu Hyvärinen sekä Sitowisen Matias Härme ja Esa Hartman.

Voittajatyössä Linnanniemen alue on nimensä mukaisesti jaettu kolmeen osaan, joilla on omat toiminnalliset erityisluonteensa.

Alueet ovat saaneet suunnittelijoilta nimet Uusi Linnanpuisto, Merikortteli ja Satamakaupunki.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Palkintolautakunta piti työn erityisansioina sen herkkyyttä ja tasapainoisuutta. Kolmijakoinen perusratkaisu kunnioittaa Turun linnaa ja luo laajan puistoalueen linnan ja joen välille.

– Tuomalla luonto vahvasti takaisin Linnanniemeen voidaan saavuttaa kaivattu linkki kaupungista saaristoon. Kolmen toiminnallisesti erilaisen alueen ansiosta kokonaisuudesta on saatu tasapainoinen ja monipuolinen. Kilpailun kolme palaa myös symboloivat Turun ominaispiirteitä, kertoo After Partyn arkkitehteihin lukeutuva Giedrius Mamavicius.

Toiselle sijalle sijoittui Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy:n kilpailutyö H2Å ja kolmanneksi Liisa Heinosen ja Henri Jessen-Juhlerin työ nimeltä Kolme.

Palkitut uutta merellistä kaupunginosaa visioivat työt saivat kiitosta mm. Turun linnan roolin kunnioittamisesta sekä alueelle suunniteltujen toimintojen tasapainoisuudesta.

Kaupunki päätti lunastaa kaksi ehdotusta, jotka olivat The Urban Archipelago (STED) sekä Tides (Studio A/H).

Kunniamainintoja jaettiin viisi. Ne saivat ehdotukset Visionnaire (Petri Laaksonen), Kohtaamisia (Andrei Periainen, Juha Riihelä) Down by the River (L Arkkitehdit Oy, VSU Oy, Ethica Oy, WSP Oy, Ola Design Oy), Soul Mate (Janne Leino, Edgars Racins) sekä Uomat (Niklas Turunen, Tommi Junnola, Eveliina Kunnaton).

Sataman alueet avautuvat kaupunkilaisten käyttöön

Liikenteelle varattuja alueita on matkustajasataman terminaalijärjestelyjen myötä vapautumassa muuhun käyttöön, taustoitti kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen ideakilpailun lähtökohtia.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Tarkoituksena on avata nyt satamaliikenteen käytössä olevia ranta-alueita kaupunkilaisten käyttöön.

– Tämän myötä Turku muuttuu jälleen askeleen lisää meren ja saariston kaupungiksi, kurkottaa yhä enemmän merta kohti, luonnehti Timo Hintsanen.

Voittajatyön ohella alueen jatkokehityksessä voidaan Hintsasen mukaan hyödyntää myös osasia muista palkituista ja lunastetuista töistä.

Timo Hintsasen toiveena on saada ensimmäisiä päätöksiä aikaiseksi jo ensi vuoden alkupuolella. Ensimmäisenä askeleena on alueelle sijoittuva Historian ja tulevaisuuden museo, jonka on tarkoitus valmistua Turun kaupungin 800-vuotisjuhlaan 2029.

– Jatkovaiheessa tavoitteena on tutkia yhdessä kaupunkilaisten, elinkeinoelämän edustajien ja muiden kumppaniemme kanssa, miten hyviksi arvioituja piirteitä voidaan parhaalla tavalla yhdistää toimivaksi ja vetovoimaiseksi kokonaisuudeksi. Meillä on nyt erinomaiset ainekset rakentaa Linnanniemestä se historiaa ja merellisyyttä nykyaikaiseen kaupunkikulttuuriin luovasti yhdistävä urbaani keidas, jota tässä kehittämistyössä tavoittelemme, sanoo Timo Hintsanen.

Runsas sato Suomesta ja ulkomailta

Keväällä järjestettyyn ideakilpailuun saatiin kaikkiaan 127 ehdotusta Suomesta ja ulkomailta. Yleisöllä oli kesällä mahdollisuus kommentoida juhannuksen jälkeen julkistettuja kilpailutöitä.

– Kilpailuohjelma ohjasi vahvasti arvokkaan ympäristön kunnioittamiseen ja tätä tavoitetta ehdotukset toteuttivat hyvin. Parhaissa ehdotuksissa historiallista ympäristöä on korostettu kauniisti ja alueen merellinen sijainti on huomioitu luotaessa uutta kaupunkia persoonallisin tavoin, kiittää palkintolautakunnan puheenjohtaja, kaupunginjohtaja Minna Arve.

Yleisöltä tuli kilpailutöihin yli 1200 kommenttia. Palkintolautakunta on tutustunut kommentteihin, ja ne otetaan huomioon tulevia Linnanniemeä koskevia päätöksiä tehtäessä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Ideakilpailun voittajat julkistettiin torstaina Forum Marinumissa, Turussa.

Kaikille avoimen kansainvälisen Linnanniemen ideakilpailun järjesti Turun kaupunki yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n ja Suomen Maisema-arkkitehtiliitto MARK:n kanssa 9. tammikuuta – 28. toukokuuta 2020.

Kilpailulla haettiin toteuttamiskelpoisia kehittämisvaihtoehtoja ja kattavaa kokonaisideaa alueen asemakaavoituksen pohjaksi.

Kaikkiaan noin 35 hehtaarin alueella sijaitsee Turun linnan ohella matkustajasatama sekä merikeskus Forum Marinum. Alueelle sijoittuu myös suunnitteilla oleva Historian ja tulevaisuuden museo.

• Lue myös: Tuleeko Turun linnan kupeeseen veneilykanavia tai meriakvaario – Linnanniemen ideakilpailusta runsaasti ehdotuksia historialliseen maisemaan

Voittajatyöt ja Linnanniemen nykydokumentointi esillä näyttelyssä

Kehittyvää Turun linnan ja matkustajasataman aluetta esittellään marraskuun puoliväliin jatkuvassa pop up -näyttelyssä Turun keskustassa. Ideakilpailun voittajatyöt ovat esillä perjantaista alkaen.

Turun museokeskus on dokumentoinut Linnanniemen alueen nykytilaa ja siellä asuvien tai työskentelevien ihmisten ajatuksia ja muistoja.

Samanaikaisesti Hupmobile-hankkeessa on laadittu satama-alueen liikenteen yleissuunnitelma, johon näyttelykävijät pääsevät myös tutustumaan. Esillä on lisäksi Aalto-yliopiston tekemän asukkaiden liikkumistottumuksia ja Turun satama-alueen tulevaisuutta kartoittaneen kyselytutkimuksen tuloksia.

Hieman yli kaksi viikkoa kestävän näyttelyn ajan Linnanniemeen voi suunnata omatoimiselle naapurustosuunnistukselle. Puhelimellaan QR-koodeja metsästämällä ja rastilappujen kysymyksiin vastaamalla osallistuu alueella toimivien yritysten ja museoiden tarjoamien palkintojen arvontaan.

Marraskuun ensimmäisinä viikonloppuina Linnanniemen alueella järjestetään myös maksuttomia opastettuja kävelykierroksia.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella perjantaihin 30.10. kello 23.00 asti.

Aiheesta aiemmin:

Tuleeko Turun linnan kupeeseen veneilykanavia tai meriakvaario – Linnanniemen ideakilpailusta runsaasti ehdotuksia historialliseen maisemaan

Linnanniemi Turun kaupungin sivuilla

• Yle kokoaa tähän juttuun tuoreimmat tiedot Vastaamon tietomurrosta. Täältä löydät toimintaohjeita tietomurron uhriksi joutuneille. Kokosimme myös vastaukset 31 kysymykseen tietomurrosta ja sen vaikutuksista.
• Psykoterapiakeskus Vastaamon asiakastietokantaan on tehty kaksi tietomurtoa, jonka yhteydessä kymmenien tuhansien ihmisten henkilö- ja potilastietoja on päätynyt rikollisiin käsiin.
• Keskusrikospoliisi (KRP) tutkii tietomurtoa. Tietomurron uhrit ovat tehneet noin 15 000 rikosilmoitusta.
• Tuntematon kiristäjä on julkaissut ainakin yli 300 ihmisen tietoja internetin salatussa Tor-verkossa. Kiristäjä on vaatinut Vastaamolta ja sen asiakkailta lunnaita ja uhannut julkaista lisää tietoja, jos vaatimuksiin ei suostuta.
• Tiistai-iltana 28. lokakuuta umpeutui maksuaika lunnaille, mutta mitään ei kuitenkaan tapahtunut.
• Vastaamon toimitusjohtaja Ville Tapio on irtisanottu, koska yhtiön hallituksen mukaan hän pimitti mukaan tietomurtoa 1,5 vuoden ajan. Tietomurroista ensimmäinen tapahtui marraskuussa 2018 ja Vastaamo tiedotti asiasta keskiviikkona 21.10.

29.10. klo 12.24 F-Securen Hyppönen: Ainakin 14 ihmistä on maksanut Vastaamon kiristäjälle

Psykoterapiakeskus Vastaamon kiristäjä on aktivoitunut, kertoo tietoturvapalvelu F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen. Hänen mukaansa kiristäjä on tyhjentänyt tilit, joille uhrit ovat maksaneet rahoja. Hyppösen mukaan ainakin 14 ihmistä on maksanut lunnaat. Lue lisää jutustamme.

29.10.klo 10.46 Jarno Limnéll ehdottaa: Tietomurtoa tutkimaan perustettava selvitysryhmä

Kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll ehdottaa Uuden Suomen blogissaan, että Vastaamon tietomurtoa tutkimaan on perustettava selvitysryhmä. Hyökkääjä on ilmoittanut varastaneensa 40 000 asiakkaan potilastiedot. Murron laajuus on ennennäkemötön, Limnéll kirjoittaa. Vahingonkorvausprosessi kestää vuosia.

Limnéll kirjoittaa, että yleensä, kun jotakin näin vakavaa tapahtuu, perustetaan kansallinen selvitysryhmä. Sellainen on perustettu esimerkiksi koronakriisin takia.

29.10. klo 10.06 Identiteettivarkauden uhri voi saada apua kotivakuutuksesta

Vakuutusyhtiöt ovat viime päivien ajan saaneet yhteydenottoja huolestuneilta asiakkailta identiteettivarkauksien vuoksi. Eri vakuutusyhtiöistä kerrotaan, että tietomurron uhriksi joutunut voi saada apua kotivakuutuksesta. Lue lisää jutustamme.

29.10 klo 7.22 Psykoterapian ammattilainen ihmettelee alan vähäistä valvontaa

Ylen haastattelema psykoterapeutti katsoo, ettei heidän toimintaansa käytännössä valvota. Psykoterapeutti sanoo, että Valvira on lähestynyt häntä vain yhden kerran yli kymmenen vuoden toimintansa aikana.

Valviran pääjohtaja Markus Henriksson sanoo Ylelle, että yksityisiä psykoterapeutteja valvotaan samoilla periaatteilla kuin muitakin yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

28.10. klo 21.36: Sisäministeri Ohisalo: Hallitus pohti iltakoulussaan muun muassa yhden luukun palvelua ja vahvaa tunnistautumista

Hallitus on pohtinut tänään iltakoulussaan muun muassa niin kutsutun yhden luukun mallia suomalaisten henkilötietojen suojaamiseksi, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoi A-studiossa.

– Nyt olisi tarkoitus sitten siirtyä ikään kuin kohti yhden luukun palvelua. Jos olisikin yksi verkkosivu, josta löytyy kaikki ne palvelut joissa voisi mennä sitten tietysti vahvan tunnistautumisen kautta muuttamaan niitä omia tietoja ehkä sen sijaan, että tarvitsee skannailla papereita tai viedä johonkin tiettyihin virastoihin tiettyinä aikoina tai muuta, Ohisalo sanoi.

Aikataulu esityksen suhteen selvenee Ohisalon mukaan tulevina viikkoina. Sisäministerin mukaan keskeistä on myös se, miten vahva tunnistautuminen saataisiin käyttöön kaikkiin palveluihin. Asia lähti iltakoulusta kansliapäälliköiden jatkovalmisteluun, josta hallitus saa lisätietoa Ohisalon mukaan mahdollisimman pian.

Koko keskiviikon A-studio on nähtävissä Yle Areenan kautta.

28.10. klo 20.13 F-Securen tutkimusjohtaja: Vaikuttaa siltä, että tietomurtajalle maksettujen lunnaiden määrä on pieni

Tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen pyysi keskiviikkona Twitterissä niitä ihmisiä ottamaan häneen yhteyttä häneen, jotka ovat maksaneet Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtoon liittyviä lunnaita kiristäjätaholle.

– Yhteydenottoja on tullut aika paljon. Yhteydenotoista varsinaisesti onnistuneiden maksettujen lunnaiden kokonaismäärä tuntuu olevan todella pieni, Hyppönen kertoo STT:lle.

– On sellaisia ihmisiä, jotka ovat halunneet, ovat osanneet ja ovat onnistuneet maksamaan lunnaat. Se määrä on tosi pieni. Selvästi enemmän on sellaisia, jotka olisivat halunneet maksaa ja ovat yrittäneet maksaa, mutta ovat siinä epäonnistuneet syystä tai toisesta.

Hyppönen ei halua arvioida, paljonko kiristäjätaho on saanut rahaa.

Miksi Hyppönen pyysi lunnaita maksaneita uhreja ottamaan yhteyttä?

– Minulle voi raportoida luottamuksella. Toivon mukaan sellaiset ihmiset, jotka ovat päätyneet maksamaan lunnaita, mutta eivät halua kertoa siitä esimerkiksi viranomaisille, kokevat helpommaksi kertoa siitä minulle.

Lähde: STT

28.10. klo 19.53 A-studiossa pureudutaan Vastaamon tietomurtotapaukseen – vieraana sisäministeri Maria Ohisalo

Ylen A-studiossa pureudutaan tänäänkin Vastaamon tietomurtotapaukseen. Lähetys alkaa TV1:ssä kello 21.05.

Lähetyksessä keskustellaan siitä, mitä hallitus voi tehdä, että laajoja henkilötietomurtoja ei enää tapahtuisi ja siitä, miten kyberturvallisuutta parannetaan. Lähetyksessä käsitellään myös sitä, että miten tietomurto vaikuttaa ihmisten halukkuuteen käydä terapiassa.

Vieraina ovat sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ja Suomen Psykologiliiton ammattiasioista vastaava psykologi ja psykoterapeutti Vera Gergov.

28.10. klo 19.27 Mitä vastuita Vastaamo-tapauksen eri osapuolilla on?

Yle kävi asiantuntijoiden kanssa läpi, millaisia vastuita Vastaamo-tapauksen osapuolilla on. Suurin syypää on tietysti kiristäjä ja tietomurron tekijä. Osapuolia ovat myös ainakin itse Vastaamo, sen toimitusjohtaja, yhtiön hallitus ja Vastaamoon asiakkaita lähettäneet sairaanhoitopiirit.

Ainakin seuraavia kysymyksiä tullaan esittämään viranomaisten, yhtiön omistajien ja etenkin sen asiakkaiden toimesta:

1. Onko Vastaamossa noudatettu tietosuoja-asetusta? Tätä selvittää tietosuojavaltuutetun toimisto.

2. Millaisiin korvauksiin tietomurron uhreilla on oikeus? Sitä käsitellään erillisissä oikeudenkäynneissä.

3. Onko joku henkilö menetellyt niin, että asiassa olisi tapahtunut myös tietosuojarikos? Tätä tutkii poliisi.

4. Pitäisikö selvittää sairaanhoitopiirien vastuu? Asiantuntijoiden ja tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan pitäisi.

5. Voivatko myös Vastaamon omistajat hakea vahingonkorvausta? Tämä prosessi on jo alkanut entisen toimitusjohtajan miljoonaomaisuuden takavarikolla.

Lue lisää täältä.

28.10. klo 16.25 Vastaamo-kiristäjä pysyi piilossa vaikka lunnaiden maksuaika umpeutui

Tiistai-iltana klo 20 umpeutui maksuaika lunnaille, joita kiristäjä vaati psykoterapiakeskus Vastaamon asiakkailta. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Nimimerkkiä ransom_man käyttänyt kiristäjä ei tiettävästi julkaissut tietoja, kuten oli uhannut.

Todennäköinen syy sille, ettei kiristäjä toteuttanut uhkaustaan on se, että hän päästi kaikkein tärkeimmät tietonsa käsistään.

Perjantaina rikollinen julkaisi ilmeisesti vahingossa koko tietokannan anonyymissä Tor-verkossa. Monet netinkäyttäjät kertoivat saaneensa ladattua sen ainakin osittain. Rikollinen on siis jo menettänyt tiedot, joilla hän kiristi uhreja.

Uhrien tilannetta tämä ei kuitenkaan helpota. Tiedot ovat päätyneet jo vähintään osittain julkisiksi.

28.10. klo 14.11 KRP: Vastaamon tietomurrosta tehty noin 15 000 rikosilmoitusta

Psykoterapiakeskus Vastaamoon tehdystä tietomurrosta on tehty jo noin 15 000 rikosilmoitusta, keskusrikospoliisista (KRP) kerrotaan.

– Aivan tarkkaa lukua minulla ei ole, mutta ei varmaan hirveästi mene metsään, jos sanon että niitä on nyt noin 15 000. Eilen iltapäivällä ilmoituksia oli tehty 13 500 ja niitä tehdään lisää koko ajan. Määrä alkaa olla jo varsin valtava, sanoi KRP:n rikostarkastaja Pentti Kangasniemi STT:lle iltapäivällä keskiviikkona.

Tutkittavia rikosnimikkeitä ovat tällä hetkellä törkeä tietomurto, törkeä kiristys ja törkeä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen. Kangasniemi ei halua tarkemmin kommentoida sitä, onko tietomurron tutkinnassa edistytty tai minkälaisia tutkintatoimenpiteitä poliisi tekee tekijän selvittämiseksi.

– Yksittäisiin seikkoihin en voi mennä. Ylipäänsä voi sanoa, että tutkimme niin laajasti kuin laki antaa meille mahdollisuuden, kaikki työvälineet käytetään.

28.10 klo 14.01 Tietoturvayhtiö ryhtyy auttamaan kiristäjälle maksettujen rahojen jäljittämisessä

Tietoturvayhtiö F-Secure ryhtyy auttamaan Vastaamo-kiristäjän paljastamisessa. Yhtiön tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen pyytää kiristäjälle lunnaat maksaneita uhreja kertomaan, mihin Bitcoin-osoitteeseen lunnaat maksettiin. Tarkoituksena on jäljittää kiristäjälle menneitä rahoja.

Kiristäjä vaati Vastaamon uhreilta lauantaina Bitcoineja vastineeksi siitä, että henkilö- ja terveystietoja ei julkisteta. Jokainen uhri on saanut tiettävästi eri Bitcoin-maksuosoitteen. Poliisi ja bittirahavälittäjät ovat kehottaneet olemaan maksamatta kiristäjälle. Tästä huolimatta osa uhreista saattaa olla maksanut.

28.10 klo 13.59 Hallitus pui Vastaamon tietomurtoa iltakoulussaan

Hallitus pui iltakoulussaan keskiviikkona Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtoa ja rikoksen uhrien asemaa. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi iltakoulun jälkeen, että on hallituksen vastuulla kartoittaa laajasti ne asiat, joita lainsäädännössä pitäisi mahdollisesti muuttaa, jotta tietomurtoja voidaan estää.

– On mahdollista, että vastaavanlaisia tilanteita tulee tulevaisuudessakin.

Marin on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriötä johtamaan työtä, jossa etsitään keinoja uhrien tukemiseksi ja auttamiseksi.

Marin toivoo, että Vastaamon tietomurron kohteeksi joutuneilla olisi mahdollisuus nopeasti muuttaa henkilötunnustaan.

– Nopealla aikataululla on tarkoitus katsoa se, että tarjoaako nykylainsäädäntö välineitä Vastaamon tietomurron uhreille muuttaa henkilötunnusta vai tarvitaanko siihen lainsäädäntömuutoksia.

28.10 klo 13.02 Psykoterapiakeskus Vastaamo lähettänyt laskuja näkyvän henkilötunnuksen kanssa

Vastaamo on lähettänyt ainakin osalle asiakkaistaan laskuja sähköpostilla, missä on ollut henkilötunnus suojaamatta.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion ohjeistuksen mukaan yritys ei saa käyttää henkilötunnusta laskuissa. Tiedossa ei ole, onko käytäntö Vastaamolla vielä käytössä tai kuinka laajaa osaa asiakkaista käytäntö koskee.

Vastaamo ei halunnut kommentoida asiaa keskiviikkona.

28.10. klo 10.50 Ville Tapiota vastaan nostettiin syyte viime vuonna,käytti luvatta lääkäriaseman nimeä mainoskampanjassa

Psykoterapiakeskus Vastaamon irtisanottu toimitusjohtaja Ville Tapio syyllistyi syyttäjän mukaan rikokseen vuonna 2017, koska hän käytti turkulaisen lääkäriaseman nimeä Vastaamon nettisivun hakukoneoptimoinnissa.

Asiaa ei koskaan käsitelty oikeudessa, sillä syyttäjä peruutti asian syyteoikeuden vanhentumisen takia. Rikosoikeudellisesti Tapio on syytön tekoon, sillä syytettä ei koskaan käsitelty oikeudessa. Lue lisää jutustamme.

28.10 klo 7.39 Vastaamon tietomurto kansainvälisesti uudenlainen

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto on kansainvälisestikin poikkeuksellinen. Tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen laskee, että terveydenhuollon tietojärjestelmiin, klinikoihin ja sairaaloihin kohdistuneita lunnashyökkäyksiä on tehty maailmanlaajuisesti viime vuosina viitisentoista.

Tiettävästi koskaan aikaisemmin ihmisiä ei ole kiristetty psykoterapiatiedoilla ainakaan tässä mittakaavassa. Kolmessa tapauksessa rahaa on kiristetty potilaista, mutta ne ovat koskeneet kauneusklinikoiden asiakastietoja.

28.10 klo 7.06 KRP: poliisi tutkii laajasti Vastaamon tietomurtoa

Keskusrikospoliisi tutkii laajasti Vastaamon tietomurtoa. Rikosylikomisario Tero Muurmanin mukaan tutkinnassa ei ole vielä tapahtunut niin sanottua läpimurtoa, mikä voisi ratkaista tietomurron tutkinnan. Poliisi ei pysty vahvistamaan Yle aamun haastattelussa esimerkiksi sitä, onko tietomurron tekijä ja kiristäjä sama henkilö.

Poliisin mukaan rikosilmoituksia tietomurrosta on tehty yli 13 000. Tietomurrossa on hakkeroita kymmeniätuhansia potilastietoja.

28.10 klo 6.40 Hallitus ottaa tänään kantaa Vastaamon tapaukseen

Hallituksen ministerit kokoontuvat keskiviikkona iltakouluun puimaan Vastaamon tietomurtoa ja rikoksen uhrien asemaa. Yksi asia, jonka eteen ministerit joutuvat, on tunnistautuminen verkkokaupoissa ja pankkiasioissa. Lue lisää jutustamme.

28.10. klo 4.18 Kielianalyytikot arvioivat kiristystekstejä

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron uhreille lähetetty suomenkielinen kiristysviesti on kielentutkijoiden arvioiden mukaan käännösteksti. STT pyysi kieliasiantuntijoita arvioimaan kyseistä viestiä sekä kahta Tor-verkossa julkaistua englanninkielistä kiristysviestiä.

Kielianalytiikasta väitöskirjansa tehnyt Utopia Analyticsin toimitusjohtaja Mari-Sanna Paukkeri pitää uskottavana, että kaikki tekstit ovat lähtöisin yhdeltä henkilöltä.

– Kirjoitustyyliin liittyvät piirteet ovat samanlaisia. On hyvin mahdollista, että tekstit on laatinut sama lähde kolmessa tekstissä, joista yksi on käännetty suomeksi, Paukkeri sanoo ja korostaa, että hänen tulkintansa ovat pikemmin mahdollisuuksia kuin faktoja.

Paukkerin mukaan viestien alkuperäinen laatija ei vaikuta puhuvan äidinkielenään suomea tai englantia. Englanninkielisissä viesteissä on virheitä tai arkikielessä harvinaisempia sanoja, joita äidinkielenään englantia puhuva ei useinkaan käyttäisi.

Esimerkiksi puhuessaan Vastaamon vuotuisesta liikevaihdosta kirjoittaja käyttää kaksi kertaa epätyypillistä monikkomuotoista termiä "yearly revenues". Paukkerin mukaan tällaisia sanavalintoja syntyy usein silloin, kun tekstin laatijan äidinkielessä sana taipuu monikossa.

– Esimerkiksi Euroopassa on kaksi kieltä, joissa liikevaihto on monikossa: espanjassa ja kreikassa, Paukkeri sanoo.

Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Ulla Tiililä ja Paukkeri ovat yhtä mieltä siitä, että kiristysviestin mahdollinen kääntäjä on harjaantunut, yleissivistävän koulutuksen saanut suomen kielen kirjoittaja.

STT

Lue myös:

Paljastaako pilkutus jotakin Vastaamon kiristäjästä? Miksi hän ei osaa teititellä suomeksi? Tämä tiedetään valtavasta kiristysvyyhdistä

27.10. klo 21.35 Vastaamon hallituksen puheenjohtaja Tuomas Kahri vähäsanainen yhtiön tulevaisuudesta

Vastaamon hallituksen puheenjohtaja Tuomas Kahri ei halua arvioida yhtiön tulevaisuutta tietomurtokohun jälkeen. Kahrin mukaan on aivan liian aikaista ja mahdotonta spekuloida asiaa.

Kahrin mukaan tietomurron aiheuttama ahdistus heijastuu psykotearpiatoimintaan myös VAstaamon ulkopuolella.

– Kyse on kuitenkin erittäin tärkeästä työstä ja toivomus on, että ihmisten luottamus näitä palveluita kohtaan palautuisi hyvinkin nopeasti, Kahri sanoo Ylelle.

Kahri oli vähäsanainen vastauksissaan tietomurtoa koskeviin kysymyksiin.

27.10. klo 20.03 Vastaamon varastettuja tietoja karkasi kiristäjän käsistä vahingossa, uskoo F-Securen Mikko Hyppönen

Psykoterapiakeskus Vastaamon varastetut potilastiedot eivät todennäköisesti ole enää pelkästään kiristäjän käsissä, arvioi tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen.

Rikollinen julkaisi viime viikolla yhteensä noin 300 asiakkaan potilastiedot anonyymissä Tor-verkossa. Perjantaiaamuna sivuille ilmestyi hetkeksi myös suuri 10 gigatavun tiedosto, jonka moni muu netinkäyttäjä kertoi saaneensa ladattua ainakin osittain.

Vielä ei ole tietoa, mitä suuressa tiedostossa on ollut. Hyppönen pitää kuitenkin todennäköisenä, että siinä on ollut koko potilastietokanta.

– Se oli kieltämättä todella iso moka hyökkääjältä. Hän päästi käsistään kaikkein tärkeimmän tietonsa, jota hän ei missään tapauksessa haluaisi päästää käsistään, Hyppönen sanoo.

Kiristyksen uhrien kannalta tietojen mahdollinen leviäminen tarkoittaa entistä vahvemmin sitä, että lunnaita ei kannata maksaa. Vaikka alkuperäinen kiristäjä poistaisi tiedot, hänen tilalleen saattaa tulla uusia.

Lue tietoturva-asiantuntijoiden näkemyksistä tarkemmin tästä jutusta.

27.10. klo 19.37 Tietosuojavaltuutetun toimisto selvittää Vastaamon toimintaa

Tietosuojavaltuutetun toimisto selvittää, onko Vastaamo toiminut tietosuojalainsäädännön mukaisesti.

Selvityksen alla on erityisesti tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi, joka kaikkien terveystietoja laajamittaisesti käsittelevien rekisterinpitäjien on tehtävä. Sen tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja hallita henkilötietojen käsittelyyn liittyviä riskejä.

Tietosuojavaltuutetun toimisto selvittää nyt, onko kyseinen arviointi tehty asianmukaisesti.

Myöhemmin tietosuojavaltuutettu arvioi mahdollisesti myös muita sellaisia terveydenhuollon organisaatioita, jotka ovat ulkoistaneet potilastietorekisterien pitoa Vastaamolle, todetaan Tietosuojavaltuutetun toimiston tiedotteessa.

Jos tietosuojalainsäädäntöä on rikottu, Tietosuojavaltuutetun toimisto voi esimerkiksi määrätä seuraamusmaksun.

27.10. klo 18.31 Psykologin koodaamalla ohjelmalla voi tarkistaa, onko omat Vastaamon tiedot julkaistu

Tiistaina aamupäivään mennessä jo 16 000 Vastaamon tietomurron uhriksi joutunutta ihmistä on tarkistanut uudesta verkkopalvelusta, onko heidän omat tietonsa julkaistu Tor-verkossa.

Tietovuodot.fi-palvelun on kehittänyt helsinkiläinen psykologi Aapo Puskala, joka halusi auttaa ahdinkoon joutuneita ihmisiä. Puskalan tekemän palvelun hakukenttään voi laittaa Psykoterapiakeskus Vastaamolle aikanaan antamansa sähköpostiosoitteen, johon paluuviestinä tulee linkki, jota painamalla palvelu etsii, löytyykö vastaavaa sähköpostiosoitetta Tor-verkossa julkaistujen joukosta.

F-Securen tietoturvajohtaja Erka Koivunen sanoo, että Puskala tekee sivustollaan juuri sitä, mitä viranomaisten eli poliisin, Kyberturvallisuuskeskuksen ja tietosuojavaltuutetun sekä Vastaamon itsensä olisi pitänyt tehdä.

– Tässä on nyt viikko pyöritelty tätä eivätkä tietovuodon kohteeksi joutuneet ihmiset edelleenkään tiedä, mitä heidän tietojaan on julkaistu tai mitä tietoja heistä ylipäätänsä on Vastaamossa kirjattu. Viralliset ja lailliset mekanismit ovat nyt pettäneet, siitä ei ole kahta puhetta.

Palvelun laillisuus ei silti ole vielä täysin tiedossa. Tietosuojavaltuutetun toimistossa selvitetään parhaillaan, onko palvelun ylläpitäminen ongelmatonta.

27.10. klo 18.11 Henkilötunnuksen vaihtaminen avuksi tietomurron uhreille?

Hallitus aikoo selvittää, auttaisiko henkilötunnuksen vaihtamisen nopeuttaminen Vastaamon tietomurron uhreja. Asiasta kirjoittaa sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) Twitterissä.

Hallitus kokoontuu keskiviikkona iltakouluun keskustelemaan Vastaamon tietomurrosta. Ohisalo kirjoittaa Twitterissä, että kaikki kivet on käännettävä uhrien auttamiseksi.

Tällä hetkellä henkilötunnuksen voi vaihtaa vain painavasta syystä, esimerkiksi jos joku on jo käyttänyt tunnusta toistuvasti väärin ja siitä on aiheutunut huomattavaa haittaa.

Suomessa on parhaillaan käynnissä työ henkilötunnusten uudistamiseksi. Uudenlaisista henkilötunnuksista ei enää kävisi ilmi ikä, syntymäaika, sukupuoli tai muuta henkilöön liittyvää tietoa.

27.10. klo 16.46 Vastaamon ex-toimitusjohtaja Ville Tapion ja perheenjäsenten omaisuutta takavarikkoon, kertoo MTV

Vastaamon toimitusjohtajan paikalta erotetun Ville Tapion ja hänen perheenjäsentensä omaisuutta on määrätty väliaikaisesti takavarikoitavaksi yli 9,6 miljoonan euron edestä. Helsingin käräjäoikeuden päätöksestä kertovat MTV Uutiset ja Ilta-Sanomat.

Medioiden mukaan takavarikon hakijana toimii PTK Midco Oy, joka on Intera Partnersin holding-yhtiö. Intera Partners osti vuonna 2019 enemmistön Vastaamosta. Tuohon asti Tapio sekä hänen perheenjäsenensä omistivat Vastaamon kokonaisuudessaan.

– On olemassa vaara, että vastaajat kätkevät, hävittävät tai luovuttavat omaisuuttaan taikka menettelevät muulla hakijan saamista vaarantavalla tavalla, lukee väliaikaisen turvaamistoimen perusteluissa MTV Uutisten ja Ilta-Sanomien mukaan.

27.10. klo 16.28 Koostimme vastaukset 31 kysymykseen tietomurrosta

Mitä tietomurrosta tiedetään nyt? Mistä tietää, ovatko omat tiedot päätyneet nettiin? Miten tutkinta etenee?

Koostimme vastaukset 31 kysymykseen tietomurtoon ja sen seurauksiin liittyen.

27.10. klo 16.06 Poliisi tutkinnasta: Ketään ei ole otettu kiinni

Rikosylikomisario Tero Muurmanin mukaan tutkinnassa ei ole tapahtunut läpimurtoa. Vastaamon toimintaan liittyvistä mahdollisista rikosepäilyistä Muurman toteaa, että ne ovat toistaiseksi toisella sijalla tutkinnassa. Nyt poliisi keskittää kaikki voimavaransa tekijän jäljittämiseen.

Tor-verkon keskustelujen perusteella vaikuttaa siltä, että myös ulkopuoliset henkilöt ovat saaneet ladattua mahdollisesti suuriakin määriä kiristäjän julkaisemia potilastietoja. Myös Muurmanin mukaan viitteitä tästä on.

– Viitteitä on siitä, että näitä tietoja on myös muiden hallussa. Yleisesti on tiedossa, että se mikä internetiin kerran on mennyt, niin se sinne yleensä myös pysyvästi jää. Aika vaikea sitä on sieltä pois saada.

27.10 klo 13.30 Hallintovaliokunta keskustelee Vastaamon tietomurtoon liittyvästä tilanteesta perjantaina

Hallintovaliokunta järjestää kuulemisen ensi perjantaina psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtoon liittyvästä tilanteesta.

Eduskunnan tiedotuksen mukaan valiokunta on kutsunut kuultavaksi asiantuntijan keskusrikospoliisista, Kyberturvallisuuskeskuksesta, F-Secure Oyj:stä, Tietosuojavaltuutetun toimistosta, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (Valvira), Rikosuhripäivystyksestä ja Mielenterveyden keskusliitosta. Lisäksi kuultavana on Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll.

27.10. klo 13.20 Traficomilta uusi työkalu johdolle kyberuhkien hallintaan

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen kehittämä Kybermittari auttaa yritysjohtoa saamaan kyberriskit kattavammin hallintaan ja turvaamaan liiketoiminnan jatkuvuuden, kerrotaan viraston tiedotteessa.

Kybermittari näyttää, millä tasolla kyberriskien tunnistaminen, suojautuminen, havainnointi, reagointi ja palautuminen ovat organisaatiossa. Mittari tuo näkymän myös toimitusketjun ja ulkoisten riippuvuuksien hallintaan liittyvään kypsyystasoon. Lisäksi yritysjohto saa arvokasta tietoa siitä, miten oma kyberriskeihin varautuminen vertautuu toimialan keskiarvoon.

– Kyberhyökkäys voi pysäyttää tai jopa lopettaa yrityksen tai organisaation toiminnan tai paljastaa arkaluonteisia tietoja. Tietoturva ei ole vain tekninen ongelma, vaan se kuuluu ylimmän yritysjohdon, hallituksen ja omistajien agendalle. Tietoturva on keskeinen osa yrityksen riskienhallintaa ja asiakasvastuuta, kertoo Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen ylijohtaja Kalle Luukkainen tiedotteessa.

27.10. klo 11.50 Tietoturva-asiantuntija: "Yrityksen sisällä pitäisi harjoitella kriisivalmiutta"

Radio Suomen päivä -ohjelman haastattelussa tietoturva-asiantuntija Benjamin Särkkä kertoo, mitä valkohattuhakkerilla tarkoitetaan. Niin kutsutut valkohattuhakkerit jahtaavat tietomurron tehneitä kyberrikollisia.

Särkän mukaan hakkerit on perinteisesti rinnastettu rikolliseen toimintaan ja sen myötä on syntynyt valkohattu- ja mustahattujaottelu.

– Hyvää tekevät, lakia noudattavat hakkerit ovat valkohattuja ja rikolliset, pahaa tekevät ovat mustahattuja. Tähän väliin tulevat harmaahatut, jotka tekee hyviä asioita, jotka ei välttämättä ole täysin laillisia.

Särkkä kerto, että hakkerit tekevät yhteystyötä kaikkien kanssa.

– Usein löydämme haavoittuvuuksia puolivahingossa. Kun tavallinen ihminen saa virheilmoituksen, sitä ärsyttää, mutta meille se on syy alkaa tutkimaan asiaa.

Särkän mukaan yrityksissä voitaisiin tehdä enemmän työtä sen eteen, että kriisitilanteisiin osattaisi varautua.

– Pitäisi kokeilla, osattaisiinko toimia oikein kriisin aikana, ja kokonaisvaltaisemmin harjoitella kriisivalmiutta yrityksen sisällä.

27.10. klo 10.30 Kuluttajaliiton pääsihteeri hämmästelee, miten 14 000 asiakkaan Vastaamoa ei luokiteltu A-luokkaan

Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell kertoo Radio Suomen päivä -ohjelmassa, että Kuluttajaliiton puhelinpalvelu on Vastaamon tapauksen myötä pahasti ruuhkautunut.

– Puhelimet ovat soineet aivan taukoamatta.

Beurling-Pomoell pyytää soittamaan uudelleen, jos soitto ei ole ruuhkan vuoksi onnistunut.

Kuluttajaliiton pääsihteeri peräänkuuluttaa viranomaisilta enemmän vastuuta. Hän hämmästelee, miten 14 000 asiakkaan Valvomoa ei ole luokiteltu tietojärjestelmältään A-luokkaan.

– Jos tällaisilla määrillä ei pääse A-luokkaan, niin on se kumma, Beurling-Pomoell sanoo.

Juttua täsmennetty 27.10 kello 23.45: Vastaamon omien verkkosivujen mukaan yhtiön eri psykoterapiakeskuksissa on tällä hetkellä yli 18 000 potilasta.

27.10. klo 8.55 F-Securen tietoturvajohtaja: "Hyvin johdetussa organisaatiossa tällaista ei tapahdu"

F-Securen tietoturvajohtaja Erka Koivunen ja Suomen Mielenterveys ry:n Meri Larivaara keskustelivat Ykkösaamussa Vastaamon kolauksesta luottamukselle ja luotettavuudelle.

– Tällaisessa tapauksessa tietoturvallisuutta ei ole otettu vakavasti. Oletus on ollut se, että joku muu hoitaa ja valvoo. Hyvin johdetussa organisaatiossa tällaista ei tapahdu, Koivunen arvioi.

Larivaaran mukaan potilaan kannalta pahinta voi olla se, ettei tiedä mitä tietoja potilastietojärjestelmään on kirjattu. Larivaara vakuuttaa, ettei potilastietoihin koskaan kuvata kaikkia yksityiskohtia.

–Se on enemmänkin hoidon etenemisen kirjaamista. Laki velvoittaa tallentamaan tietoja hoitosuhteen menestyksekkään jatkon kannalta.

Larivaara sanoo, että organisaation ylin johto on vastuussa tietoturvasta ja siihen pitää voida luottaa.

Koivunen haluaa muistuttaa, että minkäänlaiseen rahankiristykseen ei pidä suostua.

– Älkääkä hyväksykö minkäänlaista vinoilua siitä, että olette hakeneet apua.

27.10. klo 7.47 Tietovuodon ja kiristyksen kohteeksi joutunut kriisiviestinnän asiantuntija suomii Vastaamon viestintää: "Katastrofaalisen väärin"

Hämeenlinnalainen tietokirjailija ja viestintävalmentaja Katleena Kortesuo kritisoi Vastaamon toimintaa ja tiedotusta tietovuodon jälkeen.

Yritys profiloitua tietomurron uhrina on kummallinen tapa toimia kriisitilanteessa, jossa 40 000 ihmisen arkaluontoiset tiedot ovat levinneet vääriin paikkoihin.

– Siinä kohtaan, kun kyseessä ovat tavalliset ihmiset ja heidän elämänkohtalonsa ja toisella puolella on yritys, joka tekee 15 miljoonan euron liikevaihtoa, on pikkuisen väärää retoriikkaa asemoitua uhriksi.

Kortesuo itse sai tietää olevansa tietomurron uhri ensimmäisenä median kautta. Vastaamolta tuli asiakasviesti vasta päivää myöhemmin.

Toisena ja erityisen vakavana virheenä Kortesuo pitää sitä, että tieto tuli ensimmäisenä median kautta, ja sitä on tullut vähitellen eikä Vastaamo itse ole ollut viestinnässä aktiivinen. Kortesuon mukaan Vastaamo uhriutuu eikä toimi aktiivisesti todellisten uhrien, eli yksityisten ihmisten auttamiseksi.

27.10 klo 4.16 Asiakastieto ja Vastaamo tarjoavat tietomurron uhreille maksuttomat turvapalvelut

Tietomurron uhreiksi joutuneet Psykoterapiakeskus Vastaamon asiakkaat saavat maksutta käyttöönsä Asiakastiedon OmaLuottokielto-turvamerkinnän (OLK) ja Tietovahti-palvelun vuodeksi.

Ne auttavat ehkäisemään heidän henkilötietojensa taloudellista hyödyntämistä rikollisiin tarkoituksiin.

– Tärkeää on toimia nopeasti. Siksi on ollut tämän tietomurtotapauksen osalta hienoa huomata, kuinka aktiivisesti muun muassa kansalaisjärjestöt, viranomaiset ja media ovat jakaneet toimintaohjeita tietomurron uhreille. Moni heistä on jo ottanut käyttöön Asiakastiedon turvapalveluita ja näin itse ehkäissyt taloudellisia vahinkoja, kertoo Asiakastiedon toimitusjohtaja Jukka Ruuska tiedotteessa.

Tietomurron uhri, palveluiden aktivointiin tarkoitettu Asiakastiedon www-sivu avautuu tänään tiistaina 27.10. Lue tarkat toimintaohjeet Vastaamon kotisivuilta.

27.10 klo 3.41 Vuotaneilla henkilötiedoilla voi ottaa luottoa uhrin nimiin– suojautua voi ottamalla luottokiellon

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietovuodon takia saaduilla tiedoilla ei Finanssialan mukaan pysty nostamaan pankkilainaa, koska siihen tarvitaan aina vahva tunnistautuminen esimerkiksi pankkitunnuksilla.

Sen sijaan henkilötunnuksella ja muilla henkilötiedoilla rikollinen voi onnistua tekemään tilauspetoksia, osamaksukauppoja tai ottamaan muuta luottoa uhrin nimiin.

Finanssialan rikos- ja petostorjunnasta vastaavan johtajan Niko Saxholmin mukaan varmimmin voi suojautua noudattamalla tietosuojavaltuutetun ohjetta ja ottamalla itselleen luottokiellon. Omaehtoinen luottokielto kannattaa tehdä sekä Suomen Asiakastiedolle että Bisnode Finlandille.

Saxholm huomauttaa, että luottokielto on järeä toimenpide ja kynnystä sen ottamiseen kannattaa pitää kohtuullisen korkeana. Se on kuitenkin järkevä hankinta, jos epäilee identiteettivarkautta tai henkilöpaperit ovat kadonneet.

Lue myös:

Toimi näin, jos epäilet joutuneesi tietovuodon uhriksi

STT

26.10 klo 22.50 Kriisipuhelin on pirissyt tiuhaan

Kriisipuhelin on soinut tiuhaan Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron ja sitä seuranneiden kiristysvaateiden jälkeen.

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Kriisipuhelimen päivystäjät ovat käyneet lauantain ja maanantai-illan välillä yhteensä noin 170 keskustelua, jotka ovat koskeneet tietomurtoa. Tietomurto on yleisin keskusteluteema Kriisipuhelimessa kolmatta päivää.

Soittajilla on ollut omakohtaista kokemusta tapahtumista eli he ovat jutussa asianomistajien asemassa. Monet soittajista ovat jo tehneet rikosilmoituksen.

– Soittajilla on ollut suuri epäusko, huoli ja ärtymys tilanteesta. Ihmisten turvallisuudentunne on järkkynyt, ja he ovat huolissaan siitä, miten tapahtumat vaikuttavat niin omaan kuin läheisten elämään. Me tarjoamme tässä tilanteessa tukeamme ja apuamme, sanoo kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter.

Winterin mukaan yksittäisiä tietomurtoja koskevia puheluita alkoi tulla jo viime viikolla. Soittojen määrä kuitenkin lisääntyi merkittävästi lauantai-iltana, kun henkilökohtaisia kiristysviestejä alkoi tulla Vastaamon asiakkaille.

– Soittoyrityksiä oli parhaimmillaan noin 250 tunnissa parin tunnin ajan, Winter sanoo.

STT

26.10. klo 21.40 Tietoturva-asiantuntija huolissaan rikoksen kopioijista, Valvira toivoo terveystoimijoiden valvontaan lisäresursseja

Lupa- ja valvontavirasto Valviran ylijohtaja Markus Henriksson peräänkuuluttaa lisää voimavaroja sosiaali- ja terveysalan yritysten tietoturvan valvontaan. Tällä hetkellä yrityksiä valvova Valvira tarkastaa epäkohtia esimerkiksi silloin, kun yritykset itse niistä ilmoittavat.

– Jos saadaan hiemankin enemmän resursseja, voitaisiin tehdä proaktiivisia tarkastuksia, jotka ovat nyt jääneet vähiin, totesi Henriksson Ylen A-studion haastattelussa.

A-studiossa vieraili myös Kyberturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Juhani Eronen. Hänen mukaansa on riski, että joku muu rikollinen yrittää kopioida Vastaamon tietomurtoa.

– Tästä on nyt ensimmäinen tapaus, yleensä se tarkoittaa että niitä voi tulla jatkossa useampia, Eronen totesi lähetyksessä.

– Tekotapanahan tämä on jonkin verran uusi. Kiristyksiä, identiteettivarkauksia ja tietomurtoja on toki ollut, mutta yhdistelmä tässä on poikkeuksellinen. Pelkona on, että rikolliset keksivät vastaavanlaisia innovaatioita jatkossa.

Katso koko keskustelu alta:

Uutista korjattu 27.10. klo 8.16. Valviran ylijohtajan aiemmin virheellisesti kirjoitettu nimi korjattu oikeaksi.

26.10. klo 20.48 Vastaamon irtisanottu toimitusjohtaja kommentoi tietomurtoa Facebookissa: "Olen syvästi pahoillani"

Psykoterapiakeskus Vastaamon tänään irtisanottu toimitusjohtaja Ville Tapio on kommentoinut yhtiön tietomurtotapausta ja potkujaan Facebookissa.

Tapio kirjoittaa, että on syvästi pahoillaan vastaamolaisten ja heidän asiakkaidensa puolesta.

Hän kertoo, että Vastaamo oli vuosikymmenen ajan hänen elämäntehtävä. Tapio kirjoittaa, että yhtiön valmistellessa viimeiset kaksi viikkoa hänen irtisanomistaan, hänellä on ollut kielto kommentoida tietoturvaskandaalia julkisesti.

Tapio kertoo, että toimitusjohtajana hänellä oli yhtenä tehtävänään järjestää palvelut turvallisesti.

– Sitä minulla oli palkattuna toteuttamassa itseäni taitavammaksi arvioimani ammattilaiset. Nähtävästi inhimilliset virheet ketjuuntuivat, Tapio kirjoittaa.

Tapio kertoo kantavansa toimitusjohtajana vastuun tapahtumista. Tapio kirjoittaa, että marraskuun 2018 tietovuoto ja siihen johtaneet virheet paljastuivat hänelle vasta Nixun tutkimuksen pohjalta lokakuussa 2020.

26.10. klo 20.03 Tämä Vastaamon kiristysvyyhdistä tiedetään

Vastaamoa ja sen asiakkaita kiristävä rikollinen tai rikolliset ovat jättäneet itsestään jälkiä. Paljastavatko ne aikanaan tekijän, on vielä avoin kysymys.

Ainakin yhden selvältä virheeltä vaikuttavan teon kiristäjä on tehnyt.

Yle keräsi yhteen sen, mitä Psykoterapiakeskus Vastaamoon ja tuhansiin suomalaisiin kohdistuvan rikoksen tutkinnasta tiedetään. Lue lisää tästä jutusta.

26.10. klo 17.23 Vastaamon toimitusjohtajalle potkut – yhtiön hallituksen mukaan pimitti tietomurtoa 1,5 vuotta

Tietoturvaskandaalissa rypevän Psykoterapiakeskus Vastaamon toimitusjohtaja Ville Tapio on saanut potkut.

Vastaamon hallituksen tiedotteen mukaan Tapio pimitti tiedon yhtiön palvelimille tehdystä tietomurrosta yli 1,5 vuotta.

Vastaamoon kohdistui toinenkin tietomurto maaliskuussa 2019. Vastaamon hallituksen mukaan yhtiön hallitukselle ja pääomistajalle ei kerrottu asiasta.

Vastaamon hallituksen puheenjohtaja Tuomas Kahri toimii nyt yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana.

26.10. klo 16.16 Mitä tehdä, jos törmää vuodettuun materiaaliin? Tietojen käsittelemisestä voi saada jopa vuoden vankeusrangaistuksen

Mitä tulisi tehdä, jos törmää vuodettuihin tietoihin verkossa? Salassa pidettävän tiedon vuotaminen ei tee siitä julkista.

Tietojen lukeminen voi olla rikollista. Sovellettavaksi tulisi todennäköisesti tietosuojarikos, sanoo rikosylikomisario Tero Muurman keskusrikospoliisista.

Tällainen rikosnimike tulee sovellettavaksi, jos esimerkiksi uteliaisuudesta käsittelee henkilötietoja ilman käsittelyyn oikeuttavaa perustetta. Maksimirangaistus on vuosi vankeutta, sanoo Muurman.

– Oikeuskäytäntöä on aika vähän, mutta jos henkilötietoja esimerkiksi jakaa muille, lukee itse tai tallentaa, nämä ovat minun näkemykseni mukaan sitä käsittelyä. Jakaminen, tallentaminen, ja oikeudeton hyödyntäminen ainakin antaisi meille syytä epäillä rikosta.

26.10. klo 13.30 Puoluejohtajat kommentoivat Vastaamo tietomurtoa Yle Turun puheenjohtajatentissä

Puoluejohtajat ovat kommentoineet Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtoa Yle Turun puheenjohtajatentissä maanantaina.

Puheenjohtajat, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.),opetusministeri Li Andersson (vas.) sekä Petteri Orpo (kok.) ovat Anderssonin mukaan olleet jo yhteydessä toisiinsa löytääkseen keinoja tietomurron uhrien tukemiseen.

Puheenjohtajien mukaan julkisten digipalveluiden, kuten Kanta-arkiston tietoturvan vaatimustasoa lienee syytä arvioida tapauksen valossa.

Mielenterveyspalveluiden merkitys nousi valokiilaan tapauksen johdosta, arvioi Saarikko. Hän muistutti, että sote-uudistus on paljon muutakin kuin lonkkaleikkauksiin pääsyn nopeutta.

Entisenä sisäministerinä Orpo oli toiveikas ja luottavainen, että rikolliset saadaan kiinni.

26.10. klo 13.08 Tietomurron uhrien auttamiseksi sivusto

Viranomaiset ovat avanneet uuden tietovuotoapu.fi-sivuston Vastaamon tietomurron uhrien auttamiseksi.

Sivustolle on koottu Vastaamon tietomurron uhrien tarvitsemia tietoja yhteen paikkaan.

Mukana on useita eri viranomaistahoja, muun muassa Digi- ja väestötietovirasto, Keskusrikospoliisi, Kirkon palveleva puhelin, KyberVPK, Rikosuhripäivystys/Mieli ry, Tietosuojavaltuutettu, Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Punainen Risti, Valvira ja Vastaamo.

26.10. klo 12.42 Radio Suomen ilta: Mitä ajatuksia Vastaamon tietomurto herättää?

Radio Suomen illassa heijastellaan kuulijoiden tunteita ja tuntemuksia Vastaamon tietomurtoon liittyen. Lähetyksessä ovat vieraina Mieli ry:n kriisitoiminnan johtaja Outi Ruishalme ja digi- ja väestötietoviraston johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku.

Lähetyksessä tavataan myös kirkkoherra Kari Kanala, joka avasi oman puhelimensa tarjotakseen keskusteluapua ja tukea. Kanala avaa kirkon roolia kriisiavun tarjoamisessa hädän hetkellä.

Lähetykseen voi lähettää mietteitään lomakkeella osoitteessa yle.fi/radiosuomi, soittaa suoraan lähetykseen tai osallistua WhatsApp-viestillä. Studion numero on 020317600. Radio Suomen WhatsApp numeroon 0401455666 voit lähettää ääni- tai tekstimuotoisen viestin.

Lähetyksen klo 19-20:30 juontaa Matti Ylönen.

26.10. klo 10.28 Kuluttajaliitolta lakineuvontaa Vastaamon tietomurron uhreille

Kuluttajaliitto on avannut lakineuvontanumeron, josta kuka tahansa voi kysyä omista oikeuksistaan asiakkaana tai potilaana Vastaamon tietosuojavuotoon liittyen.

Kuluttajaliitolta voi kysyä esimerkiksi tietosuojamurron kohteeksi joutuneen oikeuksista, kuten vahingorvauksista sekä identiteettivarkauksia vastaan suojautumisesta.

Lakineuvonta palvelee arkisin 9–12 ja 13–16 numerossa 09 454 22150.

Kuluttajaliiton neuvontanumero ei tarjoa varsinaista kriisiapua, vaan sitä tarvitsevat voivat soittaa esimerkiksi Rikosuhripäivystyksen tai Suomen Punaisen ristin auttavaan puhelimeen.

26.10. klo 9:05 Kiristysviestejä myös Vastaamon työntekijöille – määrästä ei ole tietoa

Psykoterapiakeskus Vastaamolla ei vielä ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni sen työntekijöistä on saanut kiristysviestejä tietomurron yhteydessä. Vastaamo tiedotti eilen, että asiakkaiden lisäksi myös sen työntekijöitä on joutunut henkilökohtaisen kiristyksen uhreiksi.

Vastaamon hallituksen puheenjohtaja Tuomas Kahri kertoo STT:lle, että hän on nähnyt yhden työntekijälle lähetetyn kiristysviestin. Kahrin käsityksen mukaan kyseessä on sama viesti, jonka kiristyksen kohteeksi joutuneet asiakkaat ovat saaneet.

Vastaamon asiakkaille ja henkilökunnalle lähetetyt kiristysviestit tulivat ilmi lauantaina.

Tietomurto kohdistui Vastaamon asiakasrekisteriin, jossa on tietoja laajemmin kuin vain potilaista. Kahrilla ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa siitä, mitä työntekijöiden tietoja rekisteri sisältää.

Vastaamo on Kahrin mukaan saanut asiakkailtaan runsaasti yhteydenottoja kiristysvyyhtiin liittyen, eikä kaikkiin ole ehditty heti vastaamaan. Ruuhkan helpottamiseksi Vastaamo on lisännyt resursseja sekä asiakaspalveluun että kriisipuhelimeen. Lisäksi jokaiselle tietomurron uhriksi joutuneelle asiakkaalle tarjotaan mahdollisuus maksuttomaan keskusteluun terapeutin kanssa.

– Olemme ottaneet nyt käyttöön ajatuksen, jossa ottamalla omaan terapeuttiin yhteyttä voisi hänen kanssaan käydä keskustelemassa tilanteen aiheuttamista tunnoista. Toivottavasti se saadaan toimimaan jouhevasti, jotta ihmiset saisivat sitä kautta myös apua, Kahri sanoo.

Vastaamo tekee asian selvittämiseksi yhteistyötä viranomaisten kanssa. Se neuvottelee myös identiteettisuojauksia tekevien toimijoiden, eli käytännössä luottotietoyritysten kanssa siitä, kuinka uhreja voitaisiin auttaa. Vastaamo on myös ilmoittanut ottavansa apua vastaan uhrien tilanteen helpottamiseksi esimerkiksi järjestöiltä.

STT

26.10. klo 8:55 Asiantuntija penää yritysten johdon vastuuta tietoturvasta

Digi- ja väestötietoviraston johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku haluaa herätellä yritysten johtoa tietoturva-asioissa. Hänen mukaansa digitaalisen maailman suuronnettumuuksiin on varauduttu Suomessa heikommin kuin esimerkiksi luonnonilmiöihin.

Ylen aamussa vieraillut Kimmo Rousku arvioi, että jos Psykoterapiakeskus Vastaamon tiedot olisivat olleet paremmin salattuja, tiedon hyödyntäminen rikollisiin tarkoituksiin olisi ollut hankalampaa.

– Nyt pitäisi johdon herätä. Olemme tänään julkaisemassa johdon tarkistuslistaa. Siellä on yhdeksän kohtaa, jotka jokaisen yhtiön johdossa pitäisi nyt viikolla käydä läpi, ja tarkistaa että onhan yrityksessä tekniseen tietoturvaan liittyvät asiat kunnossa, hän sanoo.

Lue lisää täältä.

25.10. klo 20.41 Maria Ohisalo: Uhreille täytyy nyt varmistaa kaikki tuki, mitä on saatavilla

TV-uutisissa vieraillut sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoi, että hallitus keskustelee keskiviikkona Vastaamosta.

– Kansliapäälliköt jatkavat huomisesta lähtien keskustelua siitä, millaisia kehittämiskohteita löydämme kunkin ministerin tontilta. Tänään meitä oli seitsemän ministeriä koolla, Ohisalo kertoi.

Kokoukseen osallistuivat Ohisalon lisäksi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), sosiaali- ja terveysministeri Aino Kaisa Pekonen (vas.), viestintäministeri Timo Harakka (sd.), kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.), oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.)

Ohisalon mukaan kaikkein tärkeintä on varmistaa uhreille kaikki se tuki, mitä on mahdollista saada.

Ohisalo myös totesi, että yhteiskunnan täytyy varautua nykyistä paremmin kyberiskuja vastaan.

25.10 klo 18.47 Miten tehdä rikosilmoitus, jos on saanut kiristyskirjeen tai omia henkilötietoja on jaettu verkossa? KRP julkaisi ohjeet

Keskusrikospoliisi on julkaissut ohjeet rikosilmoituksen tekemiseen liittyen Vastaamon tietomurtojuttuun. Ohjeet koskevat uhreja, jotka ovat saaneet kiristyskirjeen tai joiden henkilötietoja on jaettu verkossa.

KRP neuvoo muun muassa, että jos tietoja on vuotanut nettiin tai on saanut kiristysviestin, rikosilmoitus tulee tehdä poliisille käyttäen sähköisiä palveluja.

Jos sähköiseen ilmoitukseen ei ole mahdollisuutta, voit tehdä ilmoituksen myös asioimalla lähimmällä poliisilaitoksella aukioloaikojen puitteissa. Asiasta ei tule soittaa hätäkeskuksekseen, KRP viestittää.

KRP painottaa, että rikosilmoituksen tekeminen ei ole tällä hetkellä edellytys tutkinnan jatkumiselle tietomurrosta johtuviin vahinkoihin eikä ole siksi kiireellinen toimi.

Lue ohjeista lisää täältä.

Myös tämän jutun loppuun on listattu toimia, joihin uhrin on hyvä ryhtyä.

25.10. klo 18.19 Kyberturvallisuuden työelämäprofessorin Jarmo Limnéll Ylen erikoislähetyksessä: Kyseessä merkittävä yhteiskunnallinen asia

Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessorin Jarno Limnéllin mukaan Vastaamon tietomurrossa on kyse yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta.

– Puhutaan arkaluontoisista isoista määristä arkaluontoisia terveystietoja. Meillä iso joukko ihmisiä, joilla on nyt turvattomuuden tunne. Se on yhteiskunnallisesti vakava asia, Limnéll totesi Ylen erikoislähetyksessä.

Hän piti hyvänä, että avainministerit kokoontuvat asian vuoksi tänään sunnuntaina.

– Se antaa viestin, että kyse on merkittävästä asiasta.

Digitaalisuuden vauhti kiihtyy koko ajan, mikä on Limnéllin mukaan haaste – miten lainsäädäntö ja turvallisuus pysyvät vauhdissa mukana?

25.10. klo 17.05 Hallituksen ministeriryhmä koolla kello 18, Ohisalo Ylen TV-uutisissa kello 20.30

Hallituksen ministeriryhmä pitää Ylen tietojen mukaan kokouksen tietomurrosta kello 18.

Kokoukseen osallistuvat sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.), perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), viestintäministeri Timo Harakka (sd.), kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.). Kokouksen kutsui koolle sisäministeri Ohisalo. Kokouksessa on tarkoitus käydä tilannetta läpi ja suunnitella jatkotoimia. Kokous pidetään etänä.

Ohisalo on haastattelussa Ylen TV-uutisissa kello 20.30.

25.10. klo 15.16 Mitä terapiakäynneistä kirjataan, entä mitä ei saa kirjata? Psykoterapeutit vastaavat viiteen ydinkysymykseen

Kysyimme kahdelta yksityiseltä psykoterapeutilta, mitä asiakkaiden käyntikuvaukset pitävät sisällään. Lue juttu aiheesta täältä.

25.10. klo 15.07 Ylellä erikoislähetys kello 17.10

Lähetyksessä on vieraana muun muassa Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll, Mieli ry:n kriisitoiminnan johtaja Outi Ruishalme ja Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg.

Ylen erikoislähetystä voi seurata tänään sunnuntaina Areenassa, Radio Suomessa ja TV1:llä.

25.10. klo 14.54 Mieli ry: Uhri, älä jää yksin

Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita tarjoavan Mieli ry:n kriisitoiminnan johtaja Outi Ruishalme neuvoo tietomurron uhreja ottamaan yhden askeleen kerrallaan. Asian kanssa ei kannata jäädä yksin.

Hänen mukaansa on jo erittäin hyvä askel, jos uhriksi joutunut on tehnyt rikosilmoituksen sekä identiteettivarkautta estävät toimenpiteet.

– Jos pystyy, kannattaisi koettaa pysäyttää noidankehä, jossa koko ajan miettii, mitä tästä pahimmillaan voi tulla. Kannattaa hankkia keskusteluapua. Kaikkein pahimmat uhkakuvat voivat pienentyä, kun niistä juttelee ja niitä käy konkreettisesti läpi, Outi Ruishalme sanoo.

Outi Ruishalme pitää tilannetta erittäin vakavana, ja riskinä on tällaisessa tilanteessa mielenterveyden ongelmista kärsivien ihmisten voinnin heikentyminen.

– Kaikki kuormitus on omiaan viemään voinnin huonommaksi.

Lue koko juttu täältä.

25.10. klo 14.35 KRP: Tuhansia rikosilmoituksia

KRP:n mukaan tietomurron uhrit ovat tehneet tuhansia rikosilmoituksia. Anastettuja tietoja voi olla kymmeniätuhansia.

Vastaamo on tehnyt asiasta rikosilmoituksen 29.9. Se, milloin murto on tapahtunut, on edelleen selvityksen alla. On mahdollista, että tapahtunut paljon aikaisemmin kuin kiristys on alkanut.

25.10. klo 14.14 KRP: Annamme tänään ohjeita uhreille

KRP:n päällikkö Robin Lardot kertoi tiedotustilaisuudessa, että KRP antaa erilliset tiedotteet esitutkinnan etenemisestä sekä siitä, mitä asianomistajan tulee tehdä. Ohjeita annetaan myös sivullisille henkilöille siitä, kuinka tulee toimia arkaluonteista aineistoa havaitessaan.

Hän myös totesi, etteä on mahdollista, että tulee muitakin kiristyksiä liittyen Vastaamon rikoskokonaisuuteen. Lisäksi KRP tarkkailee, onko Vastaamo noudattanut tietosuojaa. Se tekee myös kaikkensa, ettei arkaluontoinen aineisto leviäisi.

Lähde: STT

25.10. klo 14.07 Tietoturva-asiantuntija: Tietomurron tekijä todennäköisesti suomalainen tai apurina on ollut suomalainen

Vastaamon tietomurron tekijän kiinnijääminen riippuu ennen kaikkea siitä, millaisia jälkiä tekijä on jättänyt. Kaikesta digitaalisesta toiminnasta jää aina jonkinlainen jälki.

Tietoturva-asiantuntija Benjamin Särkkä sanoo STT:lle, että moni asia viittaa siihen, että kyseessä ei ole maailman teknisin tyyppi, eikä tekijä ole pystynyt peittämään ihan kaikkia jälkiään.

Hänen mukaansa tekijän jäljille voi päästä esimerkiksi kiristysviestien avulla.

– Bitcoinit joutuu jossain vaiheessa kuitenkin vaihtaman fyysisen maailman välineeksi, siirtymä on sellainen kohta, missä voi jäädä kiinni, Särkkä sanoo.

Särkän mukaan vuodossa on hyvin paljon merkkejä, jotka viittaavat suomalaiseen tekijään.

– Kiristysviestit ovat aivan täydellisellä suomen kielellä kirjoitettu, ja tietoja on jaettu sellaisilla foorumeilla, jotka ovat suomenkielisiä ja jotka vaativat suomenkielisen tunnistetiedon, Särkkä sanoo.

Hänen mukaansa tekstit eivät näytä konekäännökseltä. Hänen arvionsa mukaan kyseessä on joko suomalainen tekijä tai sitten tekijä tekee yhteistyötä suomalaisen kanssa.

– Se rajaa potentiaalisia tekijöitä aika paljon, Särkkä sanoo.

25.10. kello 14.00 Sauli Niinistö: Tämä koskettaa meitä kaikkia, koska jokaisesta on kerätty tietoa

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo Vastaamon tietomurron herättävän suurta vastenmielisyyttä tekoa kohtaan, jota Niinistö kutsuu säälimättömän julmaksi.

– Tämä koskettaa meitä kaikkia. Jokaisesta meistä kertyy tietoa jatkuvasti eri alustoille. Se koskee meitä myös niin, että meillä kaikilla on oma sisin, jota haluamme varjella. Nyt sitä on loukattu, Niinistö sanoo Ylen haastattelussa.

Niinistön mukaan teko korostaa kyberturvallisuuden, tietojen suojaamisen ja kansalaisten kriittisyyden merkitystä.

– Suojautumiseen panostetaan paljon, ja se kaikki on otettava vakavasti. Suojautujan pitäisi olla aina askel edellä suojan rikkojaa.

25.10. kello 13.26 KRP tiedotti Vastaamon tietomurtojutusta – Anastettuja tietoja voi olla kymmeniätuhansia, tuhannet tehneet rikosilmoituksen, Yle seurasi hetki hetkeltä

Keskusrikospoliisi järjesti sunnuntaina kello 14 tiedotustilaisuuden Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtotapauksen tilanteesta.

KRP:n mukaan anastettuja potilastietoja voi olla kymmeniätuhansia. Tuhannet ihmiset ovat tehneet asiasta rikosilmoituksen.

– Tarkkaa tietoa potilastietojen määrästä ei ole. Arvio anastetun tietokannan koosta on, mutta tarkkaa kantaa numeroihin ei oteta. Kymmeniätuhansia on, sanoi rikoskomisario Marko Leponen tiedotustilaisuudessa sunnuntaina.

Yle näytti tilaisuuden suorana Areenassa kello 13.50 alkaen. Seurasimme tilaisuutta myös hetki hetkeltä tässä artikkelissa.

25.10. kello 13.16 "Tietomurto on kolaus digitaaliselle yhteiskunnalle", sanoo työelämäprofessori

Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéllin mukaan kriisin hoitaminen vaikuttaa jatkossa suomalaisten luottamukseen digitaalista yhteiskuntaa kohtaan.

– Tämä on kolaus suomalaiseen digitaaliseen yhteiskuntaan. Ihmiset miettivät nyt, miten tallennettujen, arkaluontoistenkin tietojen turvallisuuteen voi luottaa. Meillä on ollut vahva luottamus, että arkaluontoiset asiat pysyvät oikeissa käsissä, Limnéll sanoo Ylen haastattelussa.

Hyvä puoli Limnéllin mukaan on se, että nyt suomalaiset ryhtyvät kenties myös vaatimaan eri tahoilta, että tiedot suojataan jatkossa tarkasti.

Mistä tukea tilanteeseen?

Jos epäilet, että henkilötietosi on varastettu tai olet saanut kiristysviestejä, toimi näin:

Tee rikosilmoitus poliisille – Voit tehdä sähköisen rikosilmoituksen verkossa. .Jos olet saanut kiristysviestejä, älä maksa pyydettyjä rahoja. Kirjaa rikosilmoitukseen tarkasti kaikki tiedot lähettäjästä viestin vastaanottamisen ajankohtaan. Tallenna ja säilytä saamasi sähköpostit, viestit ja muut mahdolliset todisteet.

Ehkäise rahalliset vahingot – Ota välittömästi yhteys pankkiisi, jos rikollinen on päässyt verkkopankkiisi tai saanut luottokorttitietosi käsiinsä.

Tee oma luottokielto – Oman luottokiellon tekeminen on maksullista. Kattavan luottokiellon voi tehdä sekä Suomen Asiakastieto Oy:n että Bisnode Finland Oy:n palveluissa.

Tee rekisteröintikielto – Rekisteröintikielto tehdään Patentti- ja rekisterihallitukselle, jotta sinua ei merkittäisi vastuuhenkilöksi yritykseen, jossa et ole osallisena. Varmista myös, että mahdollisia voimassa olevia tietoja ei saa muuttaa ilman, että ollaan yhteydessä valittuun puhelinnumeroon tai sähköpostiin.

Tee osoitteenmuutoskielto – Pyydä osoitteenmuutoskielto tai muuttosuojaus Postin asiakaspalvelun kautta. Tarkemmat ohjeet löydät Postin verkkosivuilta kohdasta "Muuttosuojaus ja lomake-esto".

Tee asiakirjan katoamisilmoitus ja hae uusi henkilöllisyystodistus – Tee asiakirjan katoamisilmoitus ja tilaa uusi henkilöllisyystodistus, jos sen kuva tai tiedot on luovutettu rikolliselle.

Osoitetietojen suojaus – Harkitse omien osoitetietojen suojausta.

Oulussa on ilmestynyt hirvenmetsästyksestä kertovia kylttejä aivan uuden asuinalueen reunamille. Tämä on herättänyt huolta joissakin alueella liikkuvissa ihmisissä.

Oulun kaupungin metsätalousinsinööri Juho Kuukasjärvi on saanut aiheeseen liittyviä yhteydenottoja, ja asiasta on käyty vilkasta keskustelua myös Facebookin Puskaradio Oulu -ryhmässä.

Hiukkavaaran alue on Oulun kaupungin ja koko Pohjois-Suomen suurin lähivuosikymmenien aikana rakennettava kaupunginosa, joka sijoittuu vanhan kasarmialueen ympärille. Sinne on tulossa asuntoja noin 20 000 asukkaalle. Metsäisellä alueella on paljon ulkoilureittejä.

Hiukkavaara on myös perinteistä metsästysaluetta. Kaupungin omistamat metsästysmaat alkavat läheltä uutta omakotitaloaluetta. Ne on vuokrattu Oulun varuskunnan metsästäjille.

Varuskunnan metsästäjien puheenjohtaja Timo Koljonen kertoo, että hirviä pyydetään vain aamuisin, kun muita liikkujia on vielä vähän. Myös ampumasuunnissa otetaan huomioon, että riskejä ihmisille olisi mahdollisimman vähän.

– Hirvet ammutaan pääosin torneista ylhäältä alaspäin, jolloin on maa vastassa ja mahdollisia kimmokkeita ei synny.

Oulun kaupunki on edellyttänyt, että seura ilmoittaa hirvenmetsästyksestä heti asuinalueen läheisyydessä, jotta ihmiset osaavat huomioida asian ulkona liikkuessaan. Kylttien tulee olla paikalla myös silloin, kun metsästys ei ole käynnissä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Alueella on vahva hirvikanta

Metsätalousinsinööri Juho Kuukasjärvi uskoo, että ihmisten huoleen vaikuttaa hiljattain Urho Kekkosen kansallispuistossa aiemmin tässä kuussa sattunut onnettomuus, jossa metsästäjän luoti osui maastopyöräilijään ja tämä kuoli. Vastaavat onnettomuudet ovat kuitenkin harvinaisia.

– Oulun kaupungin läheisyydessä vakavia tai edes läheltä piti -tilanteita ei ole tietääkseni sattunut.

Kuukasjärvi arvelee, että osa ihmisistä suhtautuu metsästykseen epäillen myös sen vuoksi, ettei tiedä siitä tarpeeksi.

– Oulussakin on varmasti ihmisiä, joilla ei ole ketään tuttua tai perheenjäseniä jotka olisivat koskaan metsästäneet. Silloin siihen liittyy mielipiteitä ja turhiakin pelkoja.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Osa Facebook-keskusteluun osallistunut pohti, miksi ylipäätään on tarpeen metsästää aivan asutuksen lähellä.

Kuukasjärven mukaan siihen on hyvä syy. Alueella on hirvikanta, jonka koko halutaan pitää hallinnassa turvallisuussyistä.

– Jos hirviä ei metsästettäisi, voisi sattua enemmän jopa kuolemaan johtavia liikenneonnettomuuksia. Hirviä liikkuu ihan asutuksen liepeillä.

Timo Koljosen mukaan alueen hirvikannan vahvuudesta kertoo se, että tämän syksyn ensimmäisen metsästyspäivän aikana seura sai saaliikseen neljä hirveä. Heillä on lupa viiden hirven kaatoon.

Koljonen kertoo, että varoituskylteistä huolimatta hirviä ei kuitenkaan metsästetä ihan asutuksen vieressä, vaan parin kilometrin päässä lähimmästä asutuksesta. Metsästyslain mukaan metsästää voi 150 metrin päässä asutuksesta.

– Emme metsästä alueella, mutta saatamme lähteä sieltä ajamaan hirviä syvemmälle metsään, tai jos eläin sattuu haavoittumaan ja menee alueelle, haemme sen sieltä pois.

Ihmisiä liikkuu myös kielletyllä alueella

Koljonen kertoo, että asutuksen laajenemisella on ollut seuran metsästämiseen iso vaikutus. Metsästysalue on vuosien aikana pienentynyt huomattavasti, ja samaan aikaan metsässä liikkuvien ihmisten määrä on ollut nousussa.

Viime vuosina erityisesti maastopyöräilijöiden määrä on kasvanut, ja heitä voi tulla vastaan myös melko varhain aamulla.

Koljosen mukaan maastopyöräilijöitä liikkuu paljon myös siellä missä ei pitäisi. Hiukkavaarassa on Puolustusvoimien hallussa olevia alueita, joissa ei saa liikkua ilman lupaa. Alueella voi olla esimerkiksi räjähtämättömiä ammuksia.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Metsästysseuralla on kuitenkin lupa käyttää aluetta. Seura koostuu pääosin Puolustusvoimien palveluksessa työskennelleistä henkilöistä, joilla on ammattinsa puolesta kokemusta aseista ja ammuksista.

– Kieltoalue on merkitty näyttävillä kylteillä, mutta siitä huolimatta osa pyöräilijöistä sanoo, ettei tiennyt, että alueella ei saisi kulkea.

Koljosen mukaan muualla kuin liikkumiskieltoalueella kulkeminen on metsästyksestä huolimatta turvallista.

– Hirvenmetsästyksen aikaan ihmisten on hyvä muistaa laittaa värikästä ylle ja tulla nähdyksi. Sillä voi vaikuttaa paljon omaan turvallisuuteensa.

Mitä ajatuksia juttua herätti? Voit keskustella aiheesta 30.10. kello 23:een saakka.

Suomen kaakkoisrajalla Vaalimaalla vietetään tänään uuden kauppakeskuksen avajaisia.

Ihmisiä on saapunut paikalle sankoin joukoin. Käytävillä liikkuvilla asiakkailla on mukanaan valkoisia ämpäreitä, joita on jaettu uudessa kauppakeskuksessa.

– Iso työ on tehty. Helpottunut olo. Viimeisinä viikkoina on ollut pitkiä päiviä, kauppakeskuksen omistaja Sergei Ananiev toteaa avajaispäivänä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Aivan Venäjän rajan tuntumassa sijaitseva Skandinavian Shopping Center avaa ovensa erikoisessa tilanteessa. Itäraja on ollut suljettuna yli puoli vuotta, ja monet rajakaupat ovat ajautuneet vaikeuksiin. Uusi ostoskeskus luottaa siihen, että vilkkaalla rajanylityspaikalla kuitenkin riittää jatkossa venäläisiä asiakkaita.

– Tilanne on erittäin haastava. Odotellaan pikaista rajojen avautumista, Sergei Ananiev sanoo.

Myös Virolahden kunnanjohtaja Veli-Matti Pulli on seurannut hyvin huolestuneena Kaakkois-Suomen yritysten tilannetta, kun raja on ollut kiinni.

– Meille on elintärkeää, että rajaliikenne normalisoituisi mahdollisimman pian, Pulli sanoo.

Kunnanjohtaja odottaa, että valtio tulisi avuksi yritysten ahdinkoon.

Kauppakeskusjohtaja Sergei Ananievin mukaan ostoskeskus yrittää vaikean tilanteen aikana hyödyntää verkkokaupan mahdollisuuksia.

Lue lisää: Suljettu itäraja on kuolemanhiljainen – selvitystilaan joutuneen ostoskylä Zsarin viereen avataan tänään uusi ostoskeskus: "Uskon menestykseen"

Uuden kauppakeskuksen rakentaminen on maksanut noin 20 miljoonaa euroa. Kun hanke alkoi kaksi vuotta sitten, tilanne oli vielä täysin erilainen.

– Kun korona alkoi, päätimme viedä tämän loppuun saakka, Ananiev sanoo.

Myymälätilaa on kaikkiaan 18 000 neliötä. Se on 6 000 neliömetriä suurempi kuin Suomen ensimmäinen outlet-kylä Zsar, joka avattiin aivan naapurissa tien toisella puolella vuonna 2018.

Zsarin selvitystila on päättynyt

Zsar-ostoskylä on ajautunut koronaepidemian aikana pahoihin talousvaikeuksiin ja on ollut selvitystilassa.

Zsarin asioidenhoitaja Petteri Terho sanoo, että yhtiö on päättänyt lopettaa selvitystilan kolmisen viikkoa sitten. Tämä käy ilmi myös Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteristä, johon ilmoitus on kirjattu 22. lokakuuta.

– Meillä menee olosuhteisiin nähden niin hyvin kuin voi ajatella tilanteessa, jossa raja on kiinni ja kovat rajoitukset on päällä. Selvitystilaa ei enää ole ja tällä hetkellä toimitaan normaalisti.

Terho ei kommentoi, onko yhtiö saanut kuitattua velkansa.

– Tilanne jatkuu haastavana tuon osalta. Kaikkemme tehdään, että asiat ja velvoitteet pystytään hoitamaan, niin kuin ne kuuluu hoitaa.

Zsarissa on Terhon mukaan tällä hetkellä lähes 30 liikettä auki, ja viimeistään ensi viikolla avautuu uusia liikkeitä.

Tänään avatussa uudessa Skandinavian-kauppakeskuksessa on Rajamarket, Alko, Lidl ja lounasravintola. Vapaata tilaa on vielä noin 700 neliötä. Lapsiperheille on tulossa sisäleikkipuisto joulukuussa.

– Viimeistään silloin kun rajat avautuvat, toivotaan, että meille tulee lisää toimijoita. Apteekki olisi tervetullut, Sergei Ananiev toteaa.

Lue lisää: Selvitystilassa olevan Zsar-luksusmuotikylän viereen nousi kaikessa hiljaisuudessa uusi kauppakeskus – asiantuntija: "En vielä laittaisi ruksia hankkeen päälle"

Valmet Automotive aikoo aloittaa akkujen valmistuksen myös Uudenkaupungin tehtaalla.

Akkutehtaan suunnittelu on jo alkanut, kertoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja Olaf Bongwald.

– Akkuja tuotetaan Uudessakaupungissa lähitulevaisuudessa. Tarkoitus on, että tuotanto olisi valmis aloitettavaksi ensi vuoden puolella.

Bongwaldin mukaan akkutuotantolinjat rakennetaan olemassa olevalle tehdasalueelle.

– Järjestelemme tehtaalla osia uusiksi, jotta akkujen tuotanto onnistuu teknisesti. Otamme huomioon muun muassa ilmastoinnin.

Bongwaldin mukaan tuotantomääristä ei vielä pysty puhumaan tarkasti.

– Meillä on tällä hetkellä yksi tilaus ja toivomme saavamme niitä lisää pian. Neuvottelut ovat kuitenkin kesken.

Valmet Automotiven autotehdas sijaitsee Uudessakaupungissa. Yhtiön ensimmäinen akkutehdas aloitti toimintansa vuosi sitten marraskuussa Salossa.

Valmet Automotive kertoi tänään lisäksi aloittavansa lisärekrytoinnin autotehtaalle kiirellisellä aikataululla.

Lue lisää:

Uudenkaupungin autotehtaalla alkavat 400 työntekijän rekrytoinnit – työt alkavat tammikuussa

Uudessakaupungissa autoja valmistava Valmet Automotive myy Saksan suunnitteluyksikkönsä

Hallitus kertoo parhaillaan uusista alueellisista ravintolarajoituksista, jotka tulevat voimaan marraskuun alussa.

Tartuntatautilain mukaan ravintoloiden toimintaa voidaan rajoittaa alueen koronatilanteen perusteella ja ravintolan päätoiminnan mukaan.

Alkoholin anniskeluun keskittyviä yökerhoja, baareja ja pubeja rajoitetaan tiukemmin ja ruokaravintoloita löyhemmin.

Torstaina hyväksytyssä hallituksen asetuksessa on määritelty tarkemmin alueelliset rajoitukset. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) mukaan rajoitukset on jaettu neljään portaaseen tautitilanteen mukaan.

Mikäli jollain alueella on nolla tartuntaa, näillä alueilla rajoitukset voidaan poistaa tulevaisuudessa kokonaan.

• Voit katsoa kello sosiaali- ja terveysministeriön infoa klikkaamalla jutun kuvaa.

• Seuraamme tähän artikkeliin tiedotustilaisuuden keskeisen annin.

Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnissa yökerhot ja baarit on lopetettava alkoholin anniskelu kello 22, alkoholia pääosin tarjoilevat ravintolat pitää laittaa myös kiinni kello 23.

Pohjanmaan maakunnassa sijaitsevassa ravintoloissa alkoholijuomien anniskelu on lopetettava viimeistään kello 22 ja liikkeen saa pitää avoinna asiakkaille kello 24:stä kello 23:een.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan epidemian kiihtymisvaiheessa on tällä hetkellä neljä sairaanhoitopiiriä: Helsinki ja Uusimaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi. Vaasan sairaanhoitopiiri on leviämisvaiheessa.

15 sairaanhoitopiiriä on koronaepidemian perustasolla.

Paikalla ovat myös THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Ismo Tuominen.

Puumalainen kertoo esimerkkinä yökerhosta lähteneestä tartuntaketjusta, jossa oli parikymmentä harrastuksiin liittyvää jatkotartuntaa. Kaikkiaan ravintoloista on lähtenyt Puumalaisen mukaan noin 20 tartuntaa, jotka ovat jokainen johtaneet kymmeniin jatkotartuntoihin.

Yökerhoja voi rajoittaa tiukemmin kuin ruokapaikkoja

Lain mukaan ravintoloiden asiakasmääriä ja aukioloa on mahdollista rajoittaa vain sen verran kuin on välttämätöntä koronan leviämisen estämiseksi.

Anniskeluravintoloiden, kuten yökerhojen ja pubien asiakasmäärää voidaan rajoittaa enintään puoleen.

Ruokaravintoloiden ja kahviloiden asiakasmäärää voidaan rajoittaa enintään neljänneksellä. Asiakasmääriä ja aukioloaikoja voidaan rajoittaa siis myös vähemmän koronatilanteen niin salliessa.

Jos samassa ravintolassa on päivisin lounasravintola ja illalla esimerkiksi karaokebaari tai tanssiravintola, rajoitukset ovat päivällä löyhemmät ja illalla tiukemmat.

Ravintoloiden aukioloaikaa on mahdollista lyhentää alueen epidemiatilanteen niin vaatiessa. Lain mukaan ravintolat voidaan sulkea aikaisintaan kello 23. Alkoholin tarjoilu loppuu eli valomerkki tulee tuntia ennen sulkemista.

Asetuksessa myös määritellään, minkä tyyppisten ravitsemisliikkeiden aukioloa alueella rajoitetaan. Aukioloaikojen rajoitukset eivät koske polttoainetta myyvien huoltoasemien yhteydessä olevia ravintoloita ja kahviloita. Myös laivojen ja lentokoneiden tarjoilu on vapautettu rajoituksista.

Ravintolayritysten pitää myös huolehtia huolellisesti toimipaikkojensa hygieniasta koronan leviämisen estämiseksi ja niiden on ohjeistettava asiakkaita turvaväleistä sekä tarjottava asiakkaille mahdollisuus käsien puhdistamiseen.

Asiakkaiden oleskelu ravintolassa on myös järjestettävä väljästi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakaspaikkojen on oltava riittävän etäälle toisistaan.

*Uutista päivitetään.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 asti.

Lue lisää:

Sote-valiokunta linjasi: Yökerhoille ja pubeille tiukemmat, ruokaravintoloille ja kahviloille löyhemmät koronarajoitukset – aukioloajat alueen epidemiatilanteen mukaan

"Se, että meitä kuunnellaan ja kunnioitetaan merkitsee paljon", ravintoloitsija tyytyväinen uusiin linjauksiin

Mikä tekee kuppilasta ruokaravintolan? Avin mukaan ravintolat punnitsevat toimintaideansa itse

Avi sulkee koronarajoituksia rikkoneen baarin Joutsassa – Rikkomus paljastui poliisitehtävän yhteydessä

Kansliapäälliköt puolustavat kehnoksi syytettyä lainvalmistelua: "On helpompi olla kriitikko kuin kirjoittaja”

Jokainen Nokiaa viime vuosina seurannut on kuullut kyllästymiseen asti henkseleiden paukuttelua siitä, miten suomalaisyhtiö on alallaan ainut, jolta löytyy "end to end -ratkaisu”.

Nokia luuli, että asiakkaat halusivat kaiken samalta toimittajalta. Tänään yhtiöllä on langattomia, kiinteitä ja optisia verkkoja, ohjelmistoja, reitittimiä ja niin edelleen.

Jos joku haluaa laskea kaapelia valtameren pohjaan, sitäkin löytyy.

Tämä end to end -ajatus on suurin syy, miksi Nokia osti viitisen vuotta sitten ranskalaisen Alcatel-Lucentin 16 miljardilla eurolla. Tuosta hetkestä alkoi yhtiön osakkeen liuku alaspäin ja sijoittajien loppumaton odotus.

Nokia ei saanut palettiaan kuntoon – ja myöhästyi viidennen sukupolven kännykkäverkkojen markkinoilta.

Operaattorit eivät halunneetkaan ostaa Nokian "end-to-endiä".

"Paperilla toimii, mutta ei käytännössä"

Nokian uusi toimitusjohtaja Pekka Lundmark on ensi töikseen hautaamassa tämän Rajeev Surin toimitusjohtajakauden keskeisimmän linjauksen.

Oliko Surin toimitusjohtajakauden johtoajatus kokonaistarjoomasta siis virhe?

– En käyttäisi sanavalintaa, että se oli virhe, Lundmark sanoo.

Hän ei kuitenkaan ryhdy puolustelemaankaan edeltäjänsä valintoja – vaan yhtiön saamaa asiakaspalautetta.

– Nokiasta on tullut varsin monimutkainen. Siinä on erilaisia matriiseja suuntaan jos toiseenkin.

Viimeksi Fortumin toimitusjohtajana työskennellyt Lundmark kertoi suomalaistoimittajille puhelinkonferenssissa syyllistyneensä itsekin monimutkaisten organisaatiomallien piirtelyyn.

– Ne ovat toimineet hyvin paperilla, mutta olleet todella haastavia käytännössä. Täällä on ollut samaa, ja siksi teemme ison yksinkertaistuksen.

Lukijan kannattaa huomata, ettei Nokian edellinen toimitusjohtaja Suri tehnyt valintoja yksin. Suuret linjat vetää aina yhtiön hallitus. Toisaalta end-to-end olisi saattanut toimia, jos tämän ketjun jokainen lenkki olisi ollut vahva. Nokia jäi kuitenkin 5G-kehityksessä takamatkalle.

Nyt alamme kuitenkin lähestyä puhelinkonferenssin mielenkiintoisinta vaihetta.

Myydäänkö seuraavaksi Nokian osia?

Viime keväänä Nokian ympärillä velloi huhumylly. Spekulaatioissa Nokiaa oltiin jo pilkkomassa ja sen osia myymässä. Vihamielisen yritysvaltauksen mahdollisuudestakin puhuttiin.

Tästä syystä yhtiön uuden toimitusjohtajan kommentteja kuunnellaan erityisen tarkasti.

Hän sanoo esimerkiksi näin:

– Jokaisen liiketoimintaryhmän on oltava kilpailukykyinen omilla avuillaan. Se, että on osa end to end -tarjoomaa, ei tule riittämään perusteeksi, että johonkin asiaan panostetaan, Lundmark sanoo.

Ja näin:

– Olemme teknologiayritys ja ainut hyväksyttävä tavoite teknologiayritykselle on teknologiajohtajuus kaikissa niissä segmenteissä, joissa yhtiö toimii.

Kysymys kuuluu, mitä tapahtuu niillä alueilla, jotka eivät pärjää omillaan – tai segmenteissä, joissa teknologiajohtajuus ei ole näköpiirissä?

Vähintään rivien välistä voi lukea, että tällaiset saattavat päätyä myyntiin. Samalla Nokia saisi pääomaa tuotekehitykseen ja hankintoihin toisaalla.

Nokia näyttää tunnustavan, että sen rahkeet eivät riitä kaikkeen.

Lundmark ei asiaa suoraan kommentoi. Nokia tulee kertomaan lisää uudesta strategiastaan syksyn kuluessa ja ensi maaliskuun sijoittajapäivillään.

Osake syöksyy, mutta Lundmark on tulokseen tyytyväinen

Nokian osake oli iltapäivällä yli 15 prosentin syöksyssä. Toimitusjohtajan vaihdosta seurannut strategian mylläys herättää epävarmuutta.

Lupaava ei ole sekään, että Nokia odottaa ensi vuoden aikana vain "vakauttavansa" taloudellisen tuloksentekokykynsä. Sen jälkeen yhtiö aikoo parantaa asteittain kohti pitkän aikavälin tavoitteitaan.

Nokiaan uskovien sijoittajien odotus jatkuu.

Pekka Lundmarkin näkee Nokian tuloksessa kuitenkin paljon hyvää.

– Tämä oli varsin vahva neljännes kokonaisuutena ja näimme hyvää kehitystä monilla liiketoiminta-alueilla.

Myös yhtiön kassa on lihonut jo yli vuoden ajan.

– Mutta on selvää, että kolmen prosentin liikevaihdon lasku vakailla valuuttakursseilla on pettymys. Meidän pitää pyrkiä kasvuun.

Lundmarkin mukaan liikevaihdon lasku selittyi etupäässä verkkojen asennuspalveluilla. Sen sijaan uusien verkkojen myynti kasvaa hänen mukaansa mukaan vahvasti.

Huawein ongelmat ovat Nokialle eduksi

Nokia jäi viidennen sukupolven tuotekehityksessä kilpailijoita jälkeen, mutta Pekka Lundmarkin mukaan niissä edetään taas suunnitelmien mukaan – myös viime vuonna paljon puidut uudet prosessorit.

– Tuotekehityksen edistyminen on ollut vuoden–puolentoista aikana hyvin lupaavaa, hän sanoo.

Lundmark muistuttaa, että kyse on noin vuosikymmenen mittaisesta teknologiasyklistä, joka on vasta alussa. Oma lukunsa ovat Yhdysvaltojen käynnistämät Huawei-boikotit.

– Geopoliittinen keskustelu avaa kieltämättä uusia mahdollisuuksia. Olemme nähneet joissain viimeaikaisissa kaupoissa, että nämä asiat ovat vaikuttaneet.

Nokia ei kuitenkaan ole ainut, joka Huawei-boikoteista hyötyy. Aiemmin kännykkäverkkojen pikkutekijänä pidetty etelä-korealainen Samsung nappasi Pohjois-Amerikassa lähes seitsemän miljardin dollarin verkkodiilin Nokian nokan edestä.

Lopuksi: Mitä se Nokia tekeekään?

Nokia hautaa vanhan strategian ja tarkastelee jatkossa liiketoiminta-alueitaan erillisinä kokonaisuuksina, joista jokaisen on pärjättävä omillaan.

Uudet liiketoimintaryhmät ovat:

1. Mobile Networks, eli langattomat verkot sekä niihin liittyvät palvelut ja ohjelmistot. Myös uudet virtuaaliset verkkoteknologiat. Vuositasolla noin 10 miljardin euron liiketoimintaa.
2. IP and Fixed Networks, eli optiset ja kiinteät verkot sekä ip-reitittimet. Nykytasolla noin 7 miljardin euron liiketoimintaa.
3. Cloud and Network Services, eli ohjelmistoliiketoiminta – pois lukien esim. kännykkäverkkojen hallinnointi. Lisäksi mm. yritystuotteet ja runkoverkot. Noin 3 miljardin euron liiketoimintaa.
4. Nokia Technologies, eli teknologialisensiointi. Tämä on hyvin kannattavaa, noin 1,4 miljardin liiketoimintaa.

Lue myös:

Yle seuraa tulospäivää: Sijoittajat pettyivät Nokian tulokseen, Sanoma petrasi oppimistuotteissa, Kesko teki historiaa, Posti paransi

Rovaniemen hovioikeus on tuominnut ylitorniolaisen miehen kahdesta murhan yrityksestä. Uhreina olivat miehen entinen puoliso ja heidän yhteinen lapsensa. Hovioikeus tuomitsi miehen 9 vuodeksi ja 6 kuukaudeksi vankeuteen.

Syyttäjä katsoi, että mies oli yrittänyt polttaa elävältä naisen ja yksivuotiaan lapsen Ylitorniolla elokuussa 2019. Kun uhrit pääsivät pakenemaan palavasta talosta, mies lähti heidän peräänsä teräaseen kanssa.

Lopulta nainen ja lapsi onnistuivat pelastautumaan, kun he pääsivät ohikulkeneen auton kyytiin.

Syyttäjä vaati miehelle rangaistusta kahdesta murhan yrityksestä jo aiemmin Lapin käräjäoikeudessa, mutta käräjäoikeus ei löytänyt riittävästi näyttöä, jotta mies olisi voitu tuomita tapon tai murhan yrityksistä.

Käräjäoikeus tuomitsi hänet kahdesta törkeästä pahoinpitelyn yrityksestä ja useista muista rikoksista neljäksi vuodeksi vankeuteen.

Hovioikeus: tekotapa oli raaka ja julma

Syyttäjä valitti Rovaniemen hovioikeuteen ja uusi rangaistusvaatimuksensa. Hovioikeus katsoi, että miehen tarkoituksena oli tappaa ex-puoliso ja heidän yhteinen lapsensa.

Hovioikeuden mukaan syytetyn menettely osoitti päättäväisyyttä ja sitkeää surmaamispyrkimystä, koska hän jatkoi yritystään sen jälkeen kun asunnon polttaminen epäonnistui. Mies oli ajanut naista ja pientä lasta takaa teräase kädessään.

Hovioikeus piti tekotapaa raakana ja julmana. Miehen syyksi luettiin kaksi murhan yritystä.

Mies on ollut vangittuna jo yli kaksi vuotta eli sen jälkeen kun hänet otettiin kiinni rikospaikalta. Lisäksi mies velvoitettiin korvaamaan henkisestä kärsimyksestä molemmille uhreilleen 4000 euroa.

Hovioikeuden ratkaisusta voi hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan.

Viisi vuotta sitten Janika Hyttinen, 29, heräsi kasvoissaan tyynyn painaumia. Niiden seassa hän erotti jotain uutta: silmäkulmiin oli ilmestynyt pikkuruisia naururyppyjä.

Ikääntymisen merkit olivat hiipineet iholle salakavalasti. Hyttinen rupesi välittömästi selvittämään, missä päin maailmaa valmistetaan parhaita ihonhoitotuotteita.

Vastaus löytyi pian. Monet kansainväliset bloggaajat ja sosiaalisen median vaikuttajat olivat yhtä mieltä: Etelä-Koreassa. Pääkaupunkia Seoulia tituleerataankin maailman kosmetiikkapääkaupungiksi.

Hyttinen tutustui, ihastui ja rakastui korealaiseen kosmetiikkaan vuonna 2015. Enää hän ei käyttäisi mitään muuta. Poikkeuksen tekevät ainoastaan länsimaiset deodorantit, kuivashampoot ja suihkugeelit.

Nyt kosmetiikka-alan yrittäjänä toimivan Hyttisen avaran, valoisan kodin hyllyt pursuilevat värikkäitä purnukoita ja pakkauksia, jotka ovat täynnä kuvia sitruunoista, avokadoista tai etanoista.

– Aluksi ystävät vitsailivat, ovatko tuotteeni Pohjois- vai Etelä-Koreasta ja mihin tätä kaikkea muka tarvitsee. Tai eikö näin monen tuotteen käytöstä ole haittaa. Enää kommentteja ei tule, Hyttinen sanoo.

Asenteet ovat muuttuneet. Korealaisesta kosmetiikasta on nimittäin tullut valtava muoti-ilmiö. Hyttinen puhkuu intoa esitellessään erilaisia kasvovesiä, seerumeita ja hoitonesteitä.

Jopa hänen isänsä käyttää nykyään kasvovettä.

Suomalaiset laiminlyövät ihonhoitoa

Ostolakossa-blogista tunnetun kosmetiikka-asiantuntijan Virve Fredmanin mukaan korealaisen kosmetiikan buumi rantautui maailmalta Suomeen 2017. Fredman on kirjoittanut aiheesta kirjan Täydellinen iho: Opas korealaiseen ihonhoitoon.

Ensin Korea-ilmiö oli pienten piirien juttu. Vuonna 2018 markkinat räjähtivät.

– Tuotteita alkoi näkyä marketeissa, ja yhtäkkiä joka puolella myytiin korealaista kosmetiikkaa. Ihonhoito alkoi kiinnostaa, ja siitä tuli trendikästä, Fredman sanoo.

Ennen kuin korealainen kosmetiikka rantautui Pohjolaan, kotimaiset kosmetiikkatrendit keskittyivät enimmäkseen meikkaamiseen.

Fredmanin mukaan suomalaiset olivat laiminlyöneet ihonhoitoa. Se oli monien mielestä pakollinen paha, ei lainkaan muodikasta. Moni ajatteli, että meikillä pystyy peittämään iho-ongelmat.

Suomalainen alkaa stressata ryppyjä yleensä vasta nelikymppisenä.

Tällä hetkellä korealaisia tuotemerkkejä myydään Prismoissa, Citymarketeissa ja jopa Tokmannilla. Facebookin K-Beauty Suomi -ryhmässä on yli 6000 jäsentä, viestisovellus Jodelin asianbeauty-kanavalle on liittynyt 3800 henkilöä. Verkkokauppoja ja maahantuojia on valtavasti.

Silti ero suomalaisten ja korealaisten filosofiassa näkyy yhä.

– Suomalainen ajattelee, ettei iho tarvitse hoitoa, jos ongelmia ei ole. Korealainen ajattelee kiitollisena, että olenpa selvinnyt pitkään ilman ongelmia, siispä jatkan vastaisuudessakin ihon huolellista puhdistusta ja kosteutusta.

Suomalainen alkaa stressata ryppyjä yleensä vasta nelikymppisenä, mutta korealaiset ennaltaehkäisevät iho-ongelmia pienestä pitäen. Fredmanin mukaan UV-säteily aiheuttaa valtaosan ikääntymisen merkeistä.

– Etelä-Koreassa opetellaan suojaamaan ja hoitamaan ihoa lapsesta saakka. Siellä suojakerroin kuuluu päivittäiseen rutiiniin.

Suomalaiset taas grillaavat itseään surutta auringossa, sillä “tämän päivän puna on huomisen bruna.”

Image may be NSFW.
Clik here to view.

10 vaiheen rutiini – myytti vai totuus?

Media on myynyt maailmalle mielikuvan korealaisesta 10-vaiheisesta ihonhoitorutiinista, jossa läträtään loputtomasti erilaisilla essenceillä ja tonereilla, hoitonesteillä ja kasvovesillä. Ajatuskin hengästyttää: kiireisimpinäkin aamuina pitäisi löytyä aikaa monivaiheiselle riitille, jossa ihoa parhaassa tapauksessa kuoritaan, kosteutetaan, hoidetaan ja hellitään.

Kyseessä on myytti, ainakin osittain, Fredman toteaa. Rutiinissa voi olla kymmenen, kahdeksan, kuusi tai vaikkapa neljä tai kolme vaihetta – riippuu siitä, mitä iho tahtoo. Sitä pitää kuulostella, tunnustella.

Fredman vertaa 10 vaiheen rutiinia tarjoiluehdotukseen.

Fredman vertaa 10 vaiheen rutiinia tarjoiluehdotukseen, josta voi poimia itselleen sopivat osat. Ydin on siinä, että iholle tankataan paljon nestemäisiä, kosteuttavia tuotteita.

Suomessa kiistellään jatkuvasti aurinkosuojan tarpeellisuudesta, sillä täällä UV-indeksi on matala. Jotkut pelkäävät jopa tietokoneen ja puhelimen keinovalon aiheuttavan pigmenttimuutoksia, vaikka aiheesta ei ole luotettavaa tutkimustietoa.

Fredman ei käytä talvella aurinkosuojaa, ellei mene ulos aurinkoisena päivänä. Lumihanki heijastaa valoa.

– Moni herää talvella töihin kun on pimeää ja tulee kotiin, kun on pimeää. Eihän silloin ehdi saada aurinkoa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Lennätetäänkö länsimaihin krääsää?

Tarvitseeko iho todella kymmentä tuotetta, vai onko Korea-ilmiössä kyse siitä, että kuluttajat ostavat mitä tahansa nyt kun ihonhoito on muotia?

Virve Fredmanin mukaan korealaiset tuotteet ovat laadukkaita, ainakin Etelä-Koreassa. Siellä kuluttajakunta on valtavan suuri, joten brändin on vaikea voittaa kuluttajaa puolelleen, jos laatu on huono.

Valitettavasti länsimaihin tulee huonojakin tuotteita. Jotkut ovat alkaneet rahastaa korealaisuuden leimalla.

Kosmetiikka on rahakeskeinen bisnes, jossa tehdään rahaa ihmisen epävarmuudella. Virve Fredman

– Voi olla, että tuote on pakattu söpösti, tuoksuu ihanalta ja saa iholla aikaan hoidetun tunteen. Se ei kuitenkaan takaa, että tuote olisi hyvä.

Ongelma on, että ihmiset jaksavat harvoin selvittää, mitä tuote sisältää. Moni ajattelee, että “tämä on nyt sitä kuuluisaa, hoitavaa korealaista kosmetiikkaa” ja ostaa suloisen purnukan ajattelematta sen kummempia.

Fredman törmää usein vähättelyyn, jonka mukaan kosmetiikka tai ihonhoito olisi pelkkää naisten piiperrystä. Väite on naurettava, sillä maailmalla kosmetiikka on valtava liiketoiminnan ala.

– Kosmetiikka on rahakeskeinen bisnes, jossa tehdään rahaa ihmisen epävarmuudella ja kipukohdilla, Fredman myöntää.

Vastuullista vai vastuutonta läträilyä?

Elämme vastuullisen kuluttamisen aikaa. Korealaiset tuontituotteet eivät välttämättä istu vihreään ideologiaan.

Turkulaiset Anna Kytövuori ja Maria Zilberman ovat tehneet pro gradu -tutkielmansa korealaisen kosmetiikan jakelusta ja maahantuonnista Pohjoismaissa. He ovat olleet pitkään kiinnostuneita korealaisen ihonhoidon filosofiasta ja myös ilmiön kaupallisesta puolesta.

Molempia huolettaa k-beautyn vastuullisuudessa eniten tuotteiden lennättämisestä koituvat päästöt. Toinen huolenaihe on tuotantotapojen läpinäkyvyys tai pikemminkin sen puute. Monet tuotteet sisältävät esimerkiksi etanaa, ja on käytännössä mahdotonta selvittää, vahingoittuvatko etanat liman keruussa.

– Toki samoja ongelmia on yhtä lailla länsimaisilla brändeillä. Ei suomalaistenkaan brändien tuotteita valmisteta aina Suomessa, Kytövuori sanoo.

Zilberman huomauttaa, että valinnoilla voi parhaiten vaikuttaa siihen, millainen kuluttaja on. Ostaako tuotteensa luotettavilta suomalaisilta maahantuojilta ja jälleenmyyjiltä, vai tilaako omin päin eBay-verkkokaupasta yksittäisiä tuotteita?

Virve Fredman puolestaan harmittelee sitä, kuinka helppo on paheksua kosmetiikan kulutusta, tuota naisten pientä piiperrystä. Kukaan ei kuitenkaan paheksu sitä, että joku syö jugurttinsa yksittäisistä pakkauksista yhden ison pakkauksen sijasta.

– Kosmetiikalla on helppo syyllistää. Suosittelen jokaista kiinnittämään huomiota ennemminkin kokonaisjätteen määrään.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Ihonhoito, itsestä huolehtimista?

Kaikki haastatellut vannovat korealaisen ihonhoidon nimeen, ainakin toistaiseksi. Trendejä tulee ja menee, ja tämä tuskin on viimeinen. Ainakin Helsingin Stockmannin kosmetiikkaosaston paraatipaikalla on jo korealaisen sijasta luonnonkosmetiikkaa.

Janika Hyttinen ei usko, että näyttäisi miltei kolmekymppisenä yhtä nuorekkaalta kuin nyt, jos ei olisi aloittanut korealaista ihonhoitoa useita vuosia sitten.

– Elintapani alkaisivat varmasti näkyä pikku hiljaa naamasta, Hyttinen pohtii.

Jos naapurin 60-vuotias Pirjo menee lenkille, ei kukaan ajattele, että onpas Pirjo turhamainen ihminen. Virve Fredman

Gradupari Anna Kytövuori ja Maria Zilberman huomauttavat, ettei korealainen ihonhoito pyöri ainoastaan rutiinin ympärillä. Se kyllä antaa suuntaa, mutta jokainen voi muokata siitä omanlaisensa, sekoittaa mukaan länsimaisia tuotteita.

Moni suomalainen käyttää rutiinissa esimerkiksi apteekin perusvoiteita.

Zilberman kertoo, että vastareaktioksi kulutukselle Etelä-Koreassa on noussut skip-care-ilmiö, jossa ohitetaan rutiinin lukuisat vaiheet ja keskitytään minimalistisessa hengessä vain kolmeen tai neljään vaiheeseen.

Korealaisille ihonhoito on osa yleisestä hyvinvoinnista huolehtimista siinä missä liikunta tai terveellinen ruokavalio. Virve Fredman esittää esimerkin.

– Jos naapurin 60-vuotias Pirjo menee lenkille, ei kukaan ajattele, että onpas Pirjo turhamainen ihminen. Se kuuluu hyvinvointiin. Koreassa ajatellaan ihonhoidostakin näin.

Juttua täydennetty 12:57. Lisätty Janika Hyttisen titteli ja nykyinen ammatti.

Lue lisää:

"Kun meikkaan, tunnen oloni itsevarmemmaksi" – Miesten kosmetiikkabisnes on rajussa kasvussa

Näin suojaat lapsesi auringolta – aurinkovoiteet ovat viimeinen, mutta turvallinen keino

• Pörssiyhtiöt julkistavat kolmannen vuosineljänneksen tuloksiaan torstaina. Tulosjulkisuksia odotetaan muun muassa Nokialta, Postilta, Sanomalta ja Keskolta.
• Yle kokoaa tulospäivän antia tähän juttuun.

Nokia on parantanut liikevoittoa kolmannella neljänneksellä 486 miljoonaan euroon. Edellisenä vuonna vastaavana aikana tulos oli 478 miljoonaa euroa.

Liikevaihto laski 5 294 miljoonaan euroon viime vuoden 5 686 miljoonasta eurosta.

Koronaviruksen on vaikuttanut Nokian tulokseen lähinnä tehtaiden sulkemisten kautta. Niillä oli noin 200 miljoonan euron vaikutus liikevaihtoon tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana. Vuoden kolmannen neljänneksen lopussa koronaan liittyviä tehtaiden sulkemisia ei enää tapahtunut.

Nokian elokuussa aloittanut toimitusjohtaja Pekka Lundmark sanoo tiedotteessa, että ensi vuodesta tulee Nokialle taloudellisesti haastava ja yhtiön on tehtävä muutoksia.

Tulosjulkistuksen yhteydessä Nokia on kertonut myös ensimmäisistä muutoksistaan eri toiminnoissa ja yhtiön johdossa. Muutosten tavoitteena on vastata paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Yhtiö toimii neljällä liiketoimintaryhmällä, joiden johtajat on nimetty tänään.

Markkinat eivät ole ottaneet ilolla vastaan Nokian tänään julkaistua osavuositulosta. Puolenpäivän aikaan Nokian osake oli Helsingin pörssissä noin 17 prosenttia pakkasella.

Opetustuotteet kasvattaneet Sanoman tulosta

Mediakonserni Sanoma on parantanut liikevoittoa heinä–syyskuussa 111 miljoonaan euroon, kun se vuotta aiemmin oli 78 miljoonaa. Liikevaihto kasvoi 401 miljoonaan euroon.

Tulos kasvoi erityisesti yritysostojen ansiosta.

Liikevaihto kasvoi 401 miljoonaan euroon 285 miljoonasta eurosta.

Toimitusjohtaja Susan Duinhoven kertoo tiedotteessa, että konsernin tulos oli hyvä kolmannella vuosineljänneksellä, joka on oppimisliiketoiminnan huippusesonki. Suurin osa kauden liikevoitosta tuli konsernin oppimateriaali- ja opetustuotteista.

Sanoman omistamien sanomalehtien että viihteen tilausmyynti kasvoi heinä–syyskuussa. Helsingin Sanomien tilausmäärä ylitti 400 000 tilauksen rajapyykin. Tilauksista noin kolmannes on puhtaasti digitaalisia. Ruutu+-suoratoistopalvelulla on puolestaan yli 300 000 tilaajaa.

Duinhovenin mukaan mainosmyynti on piristynyt odotuksia nopeammin, tosin kysyntä on loppuvuonna epävarmaa. Osavuosikatsauksen mukaan vertailukelpoinen mainosmyynti laski heinäkuussa 18 prosenttia ja elokuussa 9 prosenttia. Syyskuussa se nousi 2 prosenttia.

Sanoma osti keväällä Alma Median alueellisen sanomalehtiliiketoiminnan. Kauppaan kuuluivat suurimpina lehtinä Aamulehti ja Satakunnan Kansa. Kaupan integraatio etenee suunnitelmien mukaan, Duinhoven kertoo.

Kesko teki historian parhaimman tuloksensa

Kauppakonserni Keskon tulos heinä–syyskuussa oli konsernin historian paras neljännes.

Vertailukelpoinen liikevoitto nousi 181,8 miljoonaan euroon, jossa parannusta viime vuoteen on lähes 30 miljoonaa.

Konsernin liikevaihto laski 2 651,9 miljoonaan euroon 2 803,9 miljoonasta.

Pääjohtaja Mikko Helander kertoo tiedotteessa, että konsernin myynti kasvoi kaikilla toimialoilla.

Konserni on tehnyt hyvää tulosta koronaepidemian aikana. Yhtiö kertoi ennätyksellisestä tuloksesta myös toisella vuosineljänneksellä.

Postin toimitusjohtaja: tulos vahva nopeiden sopeutusten ansiosta

Postin oikaistu liiketulos parani heinä-syyskuussa 16,9 miljoonaan euroon viime vuoden 11,5 miljoonasta.

Liikevaihto pysyi ennallaan 381 miljoonassa eurossa.

Luvut kolmansilta vuosineljänneksiltä eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia, sillä Posti osti keväällä ruotsalaisen logistiikkayhtiö Aditro Logisticsin.

Toimitusjohtaja Turkka Kuusiston mukaan Posti teki vahvan tuloksen nopean liiketoiminnan sopeuttamisen ansiosta.

Korona kasvatti myös kauppaketju Tokmannin tulosta, huolena kuluttajien usko talouteen

Myös toinen päivittäistavaran kauppaketju Tokmanni kertoi parantuneesta tuloksesta heinä–syyskuussa. Yhtiön vertailukelpoinen liikevoitto nousi 24 miljoonaan euroon 21,9 miljoonasta. Samalla liikevaihto kasvoi noin 13 prosenttia 261,7 miljoonaan euroon.

– Erityisen vahvasti kasvoivat piha- ja puutarhakalusteiden, urheilu- ja harrastustuotteiden, kodin pesu- ja puhdistusaineiden sekä papereiden ja elintarvikkeiden myynnit, kertoo toimitusjohtaja Mika Rautiainen tiedotteessa.

Yhtiö kertoi parantuneesta tuloksesta myös toisella vuosineljänneksellä. Se kuitenkin arvioi, että heikentynyt kuluttajaluottamus saattaa näkyä vähittäiskaupassa pidemmällä aikavälillä.

– Syksyllä koronatilanne on kiihtynyt ja kolmannen neljänneksen aikana epidemiatilanne kehittyi huonompaan suuntaan.

Rautiaisen mukaan verkkokaupan liikevaihto kasvoi 2,5-kertaiseksi vuodentakaisesta.

Juomayhtiö Olvilla meni paremmin kesän myynnin jäljiltä

Iisalmelainen panimokonserni Olvi on kasvattanut myyntiään, liikevaihtoaan ja liikevoittoaan tammi–syyskuussa.

Yhtiön tuotteiden vähittäiskauppamyynti on jatkunut vahvana. Myös ravintola- ja rajakauppa palasivat kesällä hetkellisesti lähelle normaalia.

Korona on taas keskittämässä kuluttamista ruokakauppoihin, mikä heikentää yhtiön näkymiä.

Terveystalo paransi reagoimalla koronatilanteisiin

Terveys- ja sosiaalipalveluyhtiö Terveystalon liikevaihto palasi kasvu-uralle ja kannattavuus parani heinä-syyskuussa. Oikaistu liikevoitto ilman poikkeavia kuluja kasvoi vuosineljänneksellä noin 31 miljoonaan euroon vuoden takaisesta reilusta 24 miljoonasta eurosta.

Liikevaihto kasvoi 2,6 prosenttia 240 miljoonaan euroon.

Nopeat kysynnän muutokset jatkuivat kolmannella vuosineljänneksellä, ja Terveystalo siirsi palvelutuotannon painopistettä testaamiseen ja digitaalisiin palveluihin.

– Kun toinen kvartaali testasi kykyämme sopeutua nopeasti laskeneeseen kysyntään, haastoi kolmas meidät palvelujen skaalaamisessa ylös sekä uusien palvelujen luomisessa, sanoo tiedotteessa toimitusjohtaja Ville Iho.

Koronatestauksen toinen aalto alkoi elokuun alussa, ja Terveystalo viisinkertaisti tarjontansa parissa viikossa. Koronatestejä tehtiin vuosineljänneksen aikana yli 75 000 kappaletta, ja niiden kysyntä on säilynyt korkeana koko syksyn.

Metsä Groupin tulos yhtiön mukaan ennakoitua parempi

Metsä Groupin tulos oli heinä–syyskuussa yhtiön mukaan ennakoitua parempi. Yhtiön vertailukelpoinen liiketulos oli 115 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 110 miljoonaa euroa.

Liikevaihto laski 1 245 miljoonaan euroon viime vuoden 1 374 miljoonasta eurosta. Pääjohtaja Ilkka Hämälä sanoo tiedotteessa, että merkittävin tulosparannus heidän arvioonsa nähden tuli kartonkiliiketoiminnasta, jossa myyntimäärät olivat odotuksia korkeammat ja hinnat säilyivät vakaina.

– Selluliiketoiminnassa Kiinan kysyntä elpyi neljänneksen aikana ja myös hinnoissa Aasian markkinoilla nähtiin positiivista kehitystä. Myös puutuotteiden osalta liiketoiminta oli hieman ennakoitua vahvempaa, pääjohtaja Ilkka Hämälä sanoo.

Hämälän mukaan Euroopassa huonontunut koronapandemiatilanne ei ole näkynyt muutoksina kysyntärakenteessa edelliseen kvartaaliin verrattuna ja yhtiö on ylläpitänyt tehtaiden normaalin käyntiasteen.

29.10.2020 klo 9.37 Otsikkoa ja Nokian osuutta korjattu liittyen liikevoittolukuihin. STT käytti ensimmäisessä versiossa IFRS-lukuja liikevoiton osalta eli 350 miljoonaa ja edellisen vuoden vastaavaa 264 miljoonaa. Nyt luvut ovat Nokian käyttämiä ei-IFRS-lukuja.

Lue myös:

Yle seurasi tulospäivää: Nordean tulos koheni tuntuvasti, Verkkokauppa.com hyötyi koronavirustilanteesta, Attendon tulos laski – Suomessa yhtiön kehitys positiivista

Yle seurasi tulospäivää: Kone onnistui parantamaan, OP-ryhmän tulos heikkeni, uusiutuvien tuotteiden vahva tulos kannatteli Nestettä, Atrian grillaussesonki onnistui hyvin

Merkittävimmät Suomea vastaan tiedustelullaan toimivat valtiot ovat Venäjä ja Kiina.

Vaikka koronaviruspandemia matkustusrajoituksineen vaikeutti vakoilua Suomessa keväällä 2020, vieraiden valtioiden laiton tiedustelu jatkuu jälleen voimakkaana maassamme.

Suojelupoliisin kansallisen turvallisuuden katsaus kertoo, että ulkomaisten tiedustelupalvelujen toiminta Suomessa on pitkäkestoista, tavoitteellista ja suunnitelmallista.

Päämääriin kuuluvat Suomen politiikan ennakoiminen ja poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen.

Ulkomaiset tiedustelupalvelut ovat kiinnostuneita myös suomalaisesta teknologiasta sekä teknologiaan liittyvästä osaamisesta.

Vastaamoon ei hyökännyt valtiollinen toimija

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari arvioi katsauksen julkistamistilaisuudessa terapiakeskus Vastaamon tietovuotoa.

Pelttarin mukaan hyökkääjä ei liene valtiollinen toimija.

– Rikostapaus on krp:n tutkittavana, mutta yleisellä tasolla toteaisin, että vieraiden valtioiden tiedustelupalvelut voivat olla hyvinkin kiinnostuneita tiedoista. Tämänhetksen tiedon mukaan taustalla ei kuitenkaan ole valtiollisia toimijoita.

Pelttari sanoo, että tietomurto ja kiristys potilastiedoilla on vakava rikos.

– Tämä on erittäin vakava rikos ja osoittaa digitalisaation nurjaa puolta. Se ei näyttäisi olevan kansallisen turvallisuuden uhka, mutta osoittaa tietoturvan haavoittuvuuden olevan vaara.

Värväyksistä konkreettista tietoa

Suojelupoliisin arvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä useita kymmeniä ulkomaisten tiedustelupalveluiden työntekijöitä. Suomessa on vakoojia myös lyhyissä niin sanotuissa operatiivisissa tehtävissä.

Vieraiden valtioiden kiinnostuksen kohteita henkilötiedustelussa ovat olleet muun muassa arktinen politiikka ja päätöksenteko, Suomen kriittiseen infrastruktuuriin ja strategisille aloille suuntautuvat investoinnit sekä suomalaisten poliittisten järjestöjen toiminta.

Supolla on tiedossa on myös konkreettisia tapauksia pyrkimyksistä hankkia Suomesta salaisia tietolähteitä toimittamaan ei-julkisia tietoja vieraille valtioille.

Tiedusteluorganisaatiot pyrkivät hankkimaan avustajikseen henkilöitä, joiden avulla on mahdollista vaikuttaa suoraan tai välillisesti poliittiseen päätöksentekoon ja yleiseen mielipiteeseen.

Vihamieliset valtiot hyödyntävät Yhdysvaltain vaalien aiheuttamaa hajaannusta

Kun osa yhteiskunnan keskeisiä toimintoja siirrettiin pandemian vuoksi verkkoon etäyhteyksien päähän, vakoilijoille aukesi uusi tie hankkia tietoa ja tunkeutua haavoittuviin tietojärjestelmiin.

Supon mukaan on erittäin todennäköistä, että vakoilua harjoittavat maat jatkavat aktiivista kybervakoilua, koska koronaviruspandemia vaikeuttaa matkustamista.

Pandemia on tuonut myös uusia kohteita kybervakoilulle: lääketeollisuuden ja tutkimuslaitokset.

Lisäksi Suomea käytetään edelleen laajasti laittoman teknologiaviennin kauttakulkumaana. Kyseessä on ennen kaikkea sotilaallisiin tarkoituksiin käytettävä vientikiellossa oleva länsimainen teknologia.

Supo arvioi autoritaaristen valtioiden hyödyntävän Yhdysvaltain presidentinvaalien sekä Ison-Britannian EU-eron aiheuttamaa kansainvälistä hajaannusta.

Supo myös kehottaa tietoturvan huolelliseen ylläpitoon: tiedon saatavuus ei saa mennä järjestelmien ylläpidossa tietoturvallisuuden edelle.

Kybervaikuttaminen Suomessa on melko vähäistä, suojelupoliisin erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäki arvioi.

– Suomeen kohdistuva vahingollinen informaatiovaikuttaminen on vähäistä. Koronapandemian hoidosta on kybervaikuttamisen keinoin pyritty luomaan kuvaa, että länsimaissa on epäonnistuttu koronan hoidossa ja omassa maassa onnistuttu.

Äärioikeiston uhka terrorismissa voimistunut – Suomessa kyky iskuun

Suojelupoliisi on tunnistanut ryhmiä ja henkilöitä, joilla on motivaatio ja kyky toteuttaa terrori-isku Suomessa.

Terrorismin torjunnan niin sanottuja kohdehenkilöitä on Suomessa noin 390. Määrä on pysynyt ennallaan.

Supo tarkoittaa kohdehenkilöllä ihmistä, joka toimii terrorismin hyväksi. Hän voi esimerkiksi olla kytköksissä terroristijärjestöihin: kouluttautua tai kouluttaa muita.

Suomessa esiintyy supon mukaan myös merkittävää terrorismin tukitoimintaa, joka ilmenee esimerkiksi rahoittamisena ja ideologian levittämisenä.

Suomeen on supon mukaan siirtynyt konfliktialueilta aseellisten ryhmittymien toimintaan osallistuneita. Pelttari ei kuitenkaan halua kertoa tarkemmin, tarkoittaako supo näillä ihmisillä esimerkiksi Al-Holin leiriltä Suomeen palanneita.

–En ota kantaa yksityskohtaisesti. Tilanne tämä kuten katsauksessa kirjoitetaan, konfliktialueilta palanneet voivat muodostaa uhan.

Entä voiko ilmastonmuutokseen liittyvä aktivismi kehittyä terrorismiksi?

– Historiasta löytyy esimerkkejä, jolloin aktivismi on johtanut terrorismiin. Teoriassa tämä on mahdollista.

Terroristijärjestöt Isis ja al-Qaida kannattajineen ovat edelleen maailmanlaajuinen uhka.

Myös äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut länsimaissa ja Suomessa, supon päällikkö Antti Pelttari kertoo.

– Radikaali-islamistit aiheuttavat suurimman uhan turvallisuudelle, mutta Suomessa on myös äärioikeistolaisen ideologian omaavia henkilöitä, jotka pystyvät tekemään terrori-iskun.

Uhrimäärän maksimoimiseen pyrkivät terrori-iskuhankkeet ovat lisääntyneet puolentoista viime vuoden aikana.

Merkittävimmän uhan muodostavat radikaali-islamistista tai äärioikeistolaista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät, jotka saavat motivaationsa terroristisesta propagandasta.

Äärivasemmistolaista turvalisuusuhkaa ei Suomessa Pelttarin mukaan ole.

– Suomessakin on pienessä mittakaavassa äärivasemmistolaista toimintaa. Se ei toistaiseksi vaaranna kansallista turvallisuutta.

Terrorismin uhka-arvio on pysynyt samana kuin keväällä. Supon neliportaisella asteikolla uhka on tasolla kaksi eli kohonnut.

Aiheesta voi keskustella perjantai-iltaan 29.10.20 klo 23.

Lisää aiheesta:

Supo: Poikkeusolojen pitkittyminen voi lisätä kansallisen turvallisuuden uhkia – myös etätyö aiheuttaa oman riskinsä

Suojelupoliisi: Ulkomaiset vakoojat entistä kiinnostuneempia Suomen kriittisestä infrasta

Asvalttipihan takana näkyy 18 000 neliötä myymälätilaa. Aivan Venäjän rajan tuntumassa Vaalimaalla sijaitsevassa Skandinavian Shopping Centerissä on Rajamarket, Alko, Lidl ja buffet-ravintola. Ovet avautuvat tänään.

– Nyt on aika odottavat tunnelmat. Tähän huipentuu yhteistyö kunnan ja pankin kanssa, kauppakeskuksen omistaja Sergei Ananiev sanoo.

Uuden kauppakeskuksen rakentaminen aivan itärajan tuntumaan on maksanut noin 20 miljoonaa euroa. Kauppakeskuksen sisällä tehdään asiakkaita varten vielä viimeisiä asennustöitä. Muun muassa sisäleikkipuisto aloittaa kauppakeskuksessa vasta vuodenvaihteessa.

Tällä hetkellä uudessa kauppakeskuksessa on vapaata tilaa noin 700 neliötä. Uusia yhteistyökumppaneita etsitään vielä.

– Apteekki olisi tänne erinomainen lisäpalvelu, Ananiev sanoo.

Vaalimaa kuuluu Virolahden kuntaan, jossa asuu noin 3 200 asukasta. Vuonna 2018 sinne avattiin luksusmuotikylä Zsar, joka oli avautuessaan Suomen ensimmäinen outlet-kylä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Uusi kauppakeskus nousee talousvaikeuksiin ajautuneen Zsarin naapuriin.

Maaliskuussa rajaseutu hiljeni koronaviruksen myötä ja Zsar suljettiin kokonaan hetkellisesti. Nyt Zsarissa on auki parikymmentä liikettä.

Uusi Skandinavian Shopping Center luottaa Zsarin tavoin vilkkaan rajanylityspaikan venäläisiin asiakkaisiin. Zsarin vaikeudet eivät horjuta Ananievia.

– Uskon meidän konseptimme menestykseen. Tällä hetkellä kaikkien yrittäjien tilanne on rajaseudulla hankala, mutta pitää yrittää parhaansa. Raja on kiinni ja venäläiset eivät pääse ostoksille. Koetamme nyt palvella alueen asukkaita mahdollisimman hyvin.

Suomeen on edelleen matkustusintoa

Tutkimus- ja analysointikeskus TAKin kyselyn mukaan aiemmin Suomessa vierailleet venäläiset pitävät Suomea yhä suosittuna lomakohteena. Venäläisillä turisteilla on halukkuutta palata Suomeen, kun raja taas aukeaa. TAKin kyselyyn vastasi touko-kesäkuun vaihteessa 250 matkustajaa.

– Venäjältä Suomeen saapuvat matkaajat ovat ensisijaisesti Pietarin alueelta. Siellä Suomen maine on edelleen todella hyvä. Seudulta on yhä helppoa ja kohtuullisen edullista matkustaa Suomeen, Tutkimus- ja analysointikeskus TAKin toimitusjohtaja Pasi Nurkka sanoo.

Nurkan mukaan Suomi on suositumpi matkakohde venäläisille kuin heidän oma kotimaansa.

TAK on haastatellut Suomessa vierailevia venäläismatkaajia vuodesta 1997 lähtien. Vuodessa se haastattelee noin 4000 turistia. Haastatteluissa kysytään muun muassa venäläisvieraiden rahankäyttö- sekä matkakohteita Suomessa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Tänä vuonna ostosmatkailu on ollut pysähdyksissä maaliskuusta lähtien, koska itäraja on ollut suljettuna koronavirustilanteen vuoksi.

Lue lisää: Kiersimme itärajan kuolemanhiljaiset ja suljetut kaupat – sinnikäs yrittäjä odottaa asiakkaita yksinäinen poro kauppansa katolla: "Bisnes palaa"

Myös TAKin toimitusjohtaja Pasi Nurkka kuvailee venäläisistä ostajista riippuvaisten itärajaseudun vähittäiskauppojen kulunutta vuotta todella haasteelliseksi.

– Liikevaihdosta on saattanut lähteä pois pahimmillaan noin 90 prosenttia venäläisten myötä, Nurkka arvioi.

Hän arvioi, että heikentynyt ruplan kurssi luo uhkaa myös tulevaisuuden itärajan ostosmatkailulle.

Pari vuotta sitten 40 ruplalla sai yhden euron, mutta nyt eurosta pitää pulittaa 90 ruplaa. Nurkan mukaan ruplan kurssien laskut ovat aina näkyneet alhaisempana matkailumääränä Venäjällä.

– Pandemia on lisännyt epävarmuutta. Voidaankin todeta, että nykyinen ruplan kurssi rajoittaisi ostosmatkailua, vaikka rajat olisivatkin auki, Nurkka sanoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Elintarvikeet jatkossakin suosittuja

Suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen uskoo myös, että Suomi on suosittu ostosmatkailumaa venäläisten keskuudessa myös koronan jälkeen.

Viime vuonna Venäjältä tehtiin Suomeen noin 3,7 miljoonaa matkaa. Myös Rekolainen tiedostaa alhaisen ruplan uhat.

– Se on selvää, että alhainen ruplan kurssi heikentää ostovoimaa ja suuntaa ostoksia edullisempaan hintakategoriaan eli elintarvikkeisiin, Rekolainen sanoo.

Nykyisin yli 70 prosenttia venäläisten tuoteostoihin käyttämästä rahasta menee päivittäistavaraostoihin. Juusto on yksittäisistä tuotteista ostoskorissa kaikkein yleisin.

– Venäläiset ostavat elintarvikkeita Suomesta, koska niiden laatu on täällä korkea, sanoo TAKin toimitusjohtaja Pasi Nurkka.

Verkkokaupalla helpotusta rajaseudun kaupoille

Rajaseudulla sijaitsevien kauppojen liikevaihdosta suuri osa koostuu venäläisasiakkaista. Rajan ollessa kiinni on tilanne rajaseudulla todella tukala. Usea yrittäjä on joutunut sulkemaan liiketoimintansa väliaikaisesti kokonaan.

Suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen muistuttaa, että Venäjän suuri kuluttajapotentiaali on edelleen olemassa.

– Aktiivisen markkinoinnin, muun muassa somekanavien kautta, täytyy tavoittaa niitä kohderyhmiä, jolle laadukkaat ja turvalliset tuotteet ovat tärkeitä, hän sanoo.

Rekolainen sanoo, että venäläisen kuluttajan tavoittaa tällä hetkellä vain verkkokauppa. Verkkokauppojen suosio on kasvanut Venäjällä viimeisten vuosien aikana, ja koronavirus kiihdytti verkko-ostelua entisestään. Kuluneen vuoden aikana verkko-ostoksia on tehty Venäjällä 40 prosenttia aiempia vuosia enemmän.

Rekolainen pitää verkkokauppaa myös investointina tulevaisuuteen.

– Suomessa tavaroiden verkkokauppamyynti koetaan vielä venäjänkielisillä alustoilla hankalaksi. Tarjolla on kuitenkin valmiita verkkokauppa-alustoja ja palveluntarjoajia helpottamaan logistiikkaa ja maksuliikennettä. Verkkokauppa voi tukea jatkossa kivijalkakaupan liiketoimintaa, Rekolainen sanoo.

Yrittäjä Sergei Ananievin yrityksillä on jo verkkokauppaa Venäjälle. Tuotot ovat vielä olleet pieniä, eikä koko liiketoimintaa voi Ananievin mukaan rakentaa verkkokaupan varaan.

Asiantuntijoiden tavoin hän uskoo rajanylittäjien paluuseen.

– Uskon että venäläiset haluavat tulla tänne, kun raja taas aukeaa. Sen jälkeen voi kestää hetki viisumien uusimisessa, siinä voi tulla ruuhkaa ja hidastusta. Muuten ajattelen liikenteen palautuvan rajalla nopeasti entisen kaltaiseksi, Ananiev sanoo.

Kauppakeskusten pahin kurimus takana

Kauppakeskuksissa on ollut niiden historian ankarin kevät. Ostosparatiisien tuoreimmat tilastot ovat kurjat.

Kauppakeskusten kävijämäärät romahtivat tuoreen tilaston mukaan synkimmillään 60 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Pahin jakso kesti maaliskuun puolesta välistä huhtikuun puoliväliin.

Kauppakeskukset nousivat kesälomakauden aikana feenikslinnun lailla tuhkista. Kesäkuussa myynti oli enää 6 prosenttia edellisvuotta huonompaa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Lue lisää: Painajaisten kevät ostosparatiiseissa: Kauppakeskusten myynti romahti ja toipuminen yllätti – entiseen ei ole paluuta

Kulunut syksy ja koronan toinen aalto ei ole kääntänyt kauppakeskuksien tilannetta kevään kaltaiseen laskuun. Suomen kauppakeskusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Sanna Yliniemi kertoo, että kauppakeskuksissa eletään nyt normaalimpaa elämää kuin keväällä.

– Kauppakeskusten näkökulmasta tilanne on täysin erilainen kuin keväällä, koska nyt ei ole sulkutoimenpiteitä ja kokoontumisrajoitukset ovat lievempiä, Yliniemi sanoo.

Noin 200 metrin päässä tänään avautuvasta Skandinavian Shopping Centeristä seisovat ostoskylä Zsarin kaupat. Se ei lukeudu koronavuoden selviytyjiin. Elokuun lopulla ostoskylä hakeutui vapaaehtoisesti selvitystilaan.

Velkojat hakevat Zsarilta saatavia yhteensä noin 190 000 euron edestä. Niiden lisäksi velkojat hakevat Zsarilta viivästyskorkoja, perintämaksuja ja oikeudenkäyntikuluja. Ostoskylä selvittää parhaillaan mahdollisuuksia jatkaa toimintaansa.

Ostoskylä Zsar ei ole enää selvitystilassa.

Kello 13.52 29.10.2020 korjaus: alimman kuvan kuvatekstissä oli virheellisesti tieto, että Zsar-ostoskylä olisi yhä selvitystilassa. Zsar ei ole enää selvitystilassa.

Kello 13.54 29.10.2020 korjaus: leipätekstiin lisätty tieto, että Zsar ei ole enää selvitystilassa.