PEKING Kuka olisi uskonut, että viisitoista Aasian maata julistaa perustaneensa maailman suurimman vapaakauppa-alueen juuri kun Yhdysvaltain ja Kiinan välit jumittavat maailmankauppaa? Euroopan ja Kiinankin neuvottelut investointisopimuksesta nykivät pahasti.
Mutta Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin irtautuminen yhteistyöstä maailmalla on nähty motivoineen Aasiaa uuteen moninkeskiseen yhteistyöhön, arvioi japanilainen Nikkei Asia -talouslehti.
Sopimus on nimeltään RCEP (Regional Comprehensive Economic Partnership) eli alueellinen talouskumppanuus. Allekirjoittajamaat muodostavat liki kolmanneksen maailman bruttokansantuotteesta ja väkimäärästä.
Aasian maiden edustajat virtuaalisessa allekirjoitustilaisuudessa sunnuntaina. VNA handout / EPA
Sopimuksessa ovat mukana Aasian suurimmat taloudet Kiina, Japani ja Etelä-Korea. Lisäksi mukana ovat Australia, Uusi-Seelanti ja kymmenen Kaakkois-Aasian ASEAN-maata eli Singapore, Filippiinit, Indonesia, Malesia, Thaimaa, Brunei, Vietnam, Laos, Kambodza ja Myanmar.
RCEP-sopimus on saanut kypsyä ilman suurta mielenkiintoa maailmalla. Ilmoitus tuli kuin puskista, vaikka sopimusta on neuvoteltu jo kahdeksan vuotta.
Sovun syntyminen juuri nyt keskellä suurvaltariitoja ja koronaviruspandemiaa kuitenkin hätkähdytti. Se osoittaa Aasian merkityksen nousun maailmantaloudessa.
– Tämä on yksi lisäesimerkki siitä, kuinka maailmantalouden ja -kaupan painopiste jatkaa siirtymistään Atlantilta Tyynelle valtamerelle, pohtii Suomen työ- ja elinkeinoministeriön Kiinaan erikoistunut neuvotteleva virkamies Mikko Puustinen.
Sopimusmaiden odotetaan vähentävän tullien määrää tulevina vuosina. Yksityiskohtia ei ole vielä julkistettu.
Esimerkiksi Japani on kertonut, että tullit poistuvat lähes 90 prosentilta sen Kiinaan viemistä auton osista. Aiemmin vain kahdeksan prosenttia Kiinaan vietävistä japanilaistuotteista oli tullivapaita.
Lexusia kootaan Toyota Motorsin liukuhihnalla Miyawakassa Japanin lounaisosissa.
Alueen kahdella suurimmalla talousmaalla Japanilla ja Kiinalla ei ole ollut kahdenvälistä vapaakauppasopimusta aiemmin.
Intia sen sijaan loistaa poissaolollaan sopimuksesta. Niinpä siitä jäävät pois Kiinan suurimmat kilpailijat: Yhdysvallat ja Intia.
Kiinalle sopimus tuo erityistä nostetta suurvaltakamppailussa. Kiinalle on hyötyä siitä, että se saa alueen maat puolelleen kauppakumppaneiksi ennen Yhdysvaltain presidentin vaihtumista.
Joe Biden neuvotteli Kiinan naapurimaiden kanssa kauppasopimuksesta toimiessaan Barack Obaman aikana varapresidenttinä. Hän saattaa haluta lämmittää uudestaan.
Kiina on tehnyt myönnytyksiä sopimuksessa. Se laskee tariffeja, vaikka sopimus tuo kilpailua myös Kiinan kotimarkkinoille. Se on luvannut pienemmille sopimuskumppaneilleen apua koronavirusrokotteen saamiseksi.
Vastineeksi kauppasuhteet voivat auttaa Kiinaa myös Etelä-Kiinan meren kiistassa, joka on kestänyt alueen maiden kesken jo vuosien ajan.
Kiinan presidentin Xi Jinping (vas.) ja Yhdysvaltain presidentti Donald TrumpRoman Pilipey / EPA
Sopimuksella on myös valtava symbolinen arvo. Alueen taloudet ovat olleet kasvussa, mutta kipuilleet viime ajat koronaviruspandemian kourissa. Yhdysvaltain irtautuminen monenkeskisestä yhteistyöstä on lisännyt epävarmuutta myös Kaakkois-Aasiassa.
Nyt mielenkiinto RCEP-sopimusta kohtaan kasvaa. Sulkeeko se muun maailman ulkopuolelleen?
Mikko Puustinen on sitä mieltä, että sopimus voi hyödyttää myös alueella toimivia suomalaisia yrityksiä.
– Ne hyötyvät alemmista tullitariffeista ja muista kaupan esteitä poistavista toimista. Ne käyvät myös sisäistä kauppaa. Yksi liiketoimintayksikkö myy jotain toiselle alueen sisällä, hän sanoo.
Puustinen uskoo, että sopimus myös houkuttaa suomalaisyrityksiä alueelle, koska alueen talous tulee kasvamaan entistä vauhdikkaammin.
Kiina julkisti äskettäin siirtävänsä taloutensa painopistettä viennistä kotimaan markkinoihin. Nyt se pyrkii nojaamaan ulkomaankaupassakin entistä enemmän lähiseudulleen.
Talven matkailukausi ei välttämättä pelastuisi sillä, että Suomi höllentäisi matkustusrajoituksia sisä- ja ulkorajoillaan. Tämä johtuu siitä, että niissä maissa, joista Suomeen yleisimmin matkustetaan, rajoitetaan matkustamista jopa matkustuskielloin.
Esimerkiksi Ranskasta ja Venäjältä ei saa tällä hetkellä tehdä lomamatkoja Suomeen.
Ulkoministeriö on tehnyt yhteenvedon voimassa olevista matkustusrajoituksista niissä kymmenessä maassa, joista Suomeen eniten matkustetaan. Suurimmassa osassa listan maista kehotetaan välttämään "tarpeettomia" ulkomaanmatkoja. Sellaisiksi lasketaan muun muassa lomamatkat.
Alla on lueteltu maakohtaiset rajoitukset lyhennelminä:
1. Venäjä
Venäjä on rajoittanut keväästä lähtien omien kansalaistensa lähtöä maasta. Venäläiset voivat matkustaa turistina muutamiin maihin, mutta Suomi ei ole niiden maiden joukossa.
Kiellosta on monia poikkeuksia, kuten raskaan liikenteen kuljettajat ja diplomaatit.
2. Saksa
Suomessa voimassa olevien matkustusrajoitusten ja karanteenisääntöjen vuoksi Saksan ulkoministeriö kehottaa välttämään tarpeetonta matkustamista Suomeen.
3. Iso-Britannia
Ison-Britannian viranomaiset rajoittavat englantilaisten matkustamista kansallisen sulkutilan (5.11.–2.12.) aikana. Poikkeuksena ovat esimerkiksi välttämättömät työmatkat. Muutoin kansalaisia kehotetaan pysymään tiukasti kotona.
Walesista saa matkustaa pois vain rajatuista syistä. Skotlanti ja Pohjois-Irlanti kehottavat välttämään kaikkea ei-välttämätöntä matkustelua.
4. Ruotsi
Ruotsin ulkoministeriö kehottaa välttämään kaikkia tarpeettomia matkoja EU-/ETA-Schengen-alueen ulkopuolelle tammikuun loppuun saakka.
Ruotsin sisällä 13 läänissä on tiukennetut paikalliset ohjeet. Esimerkiksi pohjoisen Norrbottenissa kehotetaan välttämään myös tarpeetonta matkustamista kotimaassa.
5. Kiina
Kiina ei varsinaisesti ole rajoittanut kansalaisten matkustamista ulkomaille, mutta maa suosittaa vahvasti ulkomaille matkustamisen välttämistä. Tämän lisäksi eri alueilla on omia suosituksia ulkomaille matkustamisesta.
Myös lentojen rajoitettu määrä vähentää mahdollisuuksia matkustaa ulkomaille.
6. Ranska
Ranskassa 30. lokakuuta alkaneiden ulkonaliikkumisrajoitusten aikana ei saa poistua kotoa kuin sallitusta syystä, esimerkiksi työmatkalle tai ruokakauppaan.
Lomamatkat Ranskasta ulkomaille eivät ole sallittuja.
7. Yhdysvallat
Yhdysvallat rajoittaa matkustusta maakohtaisesti. Maat on jaettu neljään luokkaan, joista luokka 4 tarkoittaa "älä matkusta". Suomi on laitettu luokkaan 3, mikä tarkoittaa "harkitse kahdesti matkustamista".
8. Alankomaat
Alankomaat suosittaa vahvasti kansalaisiaan välttämään ulkomaille matkustamista. Viranomaisten mukaan ulkomaanmatkoja ei pitäisi varata ainakaan ennen tammikuun puolta väliä.
9. Viro
Viro suosittelee välttämään vapaa-ajan matkustamista ulkomaille. Jos kuitenkin matkustaa, palatessa Viroon matkustajan on jäätävä tietyissä tapauksissa kymmenen vuorokauden kotikaranteeniin.
10. Japani
Japani ei voi rajoittaa omien kansalaistensa matkustamista ulkomaille. Tällä hetkellä Japanin viranomaiset pyytävät välttämään kaikkea matkustamista EU-maihin, mukaan lukien Suomeen.
Ensimmäisen maailmansodan aikana 1910-luvulla Suomeen perustettiin uusi kunta.
Kyseessä oli Haapasaari, joka sijaitsee keskellä merta itäisellä Suomenlahdella. Haapasaari itsenäistyi Kymin kirkkopitäjästä, johon se oli kuulunut vuodesta 1642 asti.
Karu ja kallioinen Haapasaari on kooltaan vain viisi neliökilometriä. Se oli vuoteen 1974 asti Suomen pienin itsenäinen kunta. Nykyisin se kuuluu Kotkan kaupunkiin, josta saareen on matkaa noin 25 kilometriä.
Haapasaaren rakennuksia, jotka on kuvattu vuosien 1912 ja 1919 välisenä aikana.Kymenlaakson museo, kuvaaja: Lauri Haapaniemi
Enimmillään Haapasaaressa asui vakituisesti reilut 300 ihmistä. Nykyisin saaressa asuu ympäri vuoden vain muutamia asukkaita, mutta kesäisin se houkuttelee paikalle paljon lomailijoita ja mökkiläisiä.
1910-luvulla saaressa oli muun muassa puukirkko, muutaman vuoden ikäinen kauppa, kirjasto ja koulu. Haapasaaren koulun opettajana oli tuolloin noin 30-vuotias Lauri Haapaniemi. Hän ikuisti kamerallaan saarelaisten arkea.
– Hän oli harrastajakuvaaja, mutta erittäin taitava ja selkeästi innostunut työstään. Se kyllä näkyy kuvista, Kymenlaakson museon tutkija Elina Pylsy-Komppa kertoo.
Nyt kuka tahansa pääsee tekemään aikamatkan yli sadan vuoden taakse keskelle Suomenlahtea ja tutustumaan Lauri Haapaniemen kuvien avulla saaren silloiseen elämään. Kymenlaakson museo on vastikään julkaissut 124 valokuvaa kaikkien nähtäville.
Ihmisiä purjeveneellä eli seilipaatilla Haapasaaren Virluodossa 27.5.1912.Kymenlaakson museo, kuvaaja: Lauri Haapaniemi
– Alun perin saimme kuvat lainaksi näyttelyä varten, jolloin ne digitoitiin. Myöhemmin Haapaniemen lapsenlapsi päätti lahjoittaa koko lasinegatiivierän. Lahjoituksia meille tulee melkein viikoittain, mutta näin vanhoja kuvia ja tällaisia negatiiveja harvoin, Elina Pylsy-Komppa sanoo.
Kuvista näkyy, miten Haapasaaren asukkaat hoitivat lehmiään, kävivät hiihtoretkellä, maalasivat tai jopa seurasivat rantakalliolta sota-aluksen lipumista saaren ohi.
Haapasaaren nuorisoseuralaiset hiihtoretkellä 23.3.1915.Kymenlaakson museo, kuvaaja: Lauri HaapaniemiIida, Hilppa ja Lauri Haapaniemi sekä tuntematon tyttö kahvilla Haapasaaressa 31.8.1913.Kymenlaakson museo, kuvaaja: Lauri Haapaniemi
Saarelaisten arjen lisäksi kuvissa esiintyy myös Lauri Haapaniemen perhe, kuten vaimo Iida ja tytär Hilppa. Joissakin kuvissa näkyy myös Lauri Haapaniemi itse. Tämä oli 1900-luvun alussa mahdollista pitkän lankalaukaisimen avulla.
– Tunnen vähän tekniikkaa, mutta ilmeisesti tällainen on ollut mahdollista tai sitten on ollut avustaja, joka on kuvan ottanut. Lauri on voinut valmistella tilanteen ja sitten käskenyt, mitä tehdään, tutkija Elina Pylsy-Komppa arvioi.
Hilppa Haapaniemi seisoo isänsä Laurin kämmenellä Haapasaaressa. Kymenlaakson museo, kuvaaja: Lauri Haapaniemi
Kuvat poikkeavat nykypotreteista esimerkiksi siten, että monet kuvattavista esiintyvät vakavina. Tutkija on havainnut, että harvoin tulee vastaan vanhoja valokuvia, joissa hymyillään.
– Se on varmaan ollut sen verran harvinainen tilanne, kun on otettu valokuvia, ettei siinä ole uskallettu sen kummemmin ilveillä, vaan ollaan oltu vakavia, Pylsy-Komppa sanoo.
Eemil Kymäläinen maalaa Haapasaaren rantakalliolla vuonna 1916.Kymenlaakson museo, kuvaaja: Lauri Haapaniemi
Valokuvat on digitoitu ja luetteloitu yksi kerrallaan. Jokaisen kuvan tiedot on lisätty kuvan yhteyteen. Tämä helpottaa tutustumista entisajan Haapasaaren elämään, kun kuvassa lukee, missä tilanteessa se on otettu ja ketkä siinä esiintyvät.
Kymenlaakson museolla on hallussaan yli puoli miljoonaa valokuvaa, mutta kaikki eivät päädy samaan tapaan kaikkien nähtäville internetiin.
– Siinä on tekijänoikeusasiat ja eettiset kysymykset, joiden pitää olla kunnossa ennen kuin kuvat laitetaan näin saataville, Elina Pylsy-Komppa sanoo.
Miehiä purjelaivan raakapuulla Haapasaaren Ollinkarilla. Kymenlaakson museo, kuvaaja: Lauri Haapaniemi
Lauri Haapaniemen kuvat sen sijaan ovat vapaasti kaikkien käytettävissä, myös kaupalliseen tarkoitukseen.
– Jos joku haluaa painaa vaikka postikortteja, se onnistuu, kunhan mainitsee kuvaajan ja Kymenlaakson museon kuvan lähteenä, Elina Pylsy-Komppa sanoo.
Kymenlaakson museon tutkija Elina Pylsy-Komppa pitää Haapasaari-kuvalahjoitusta harvinaisena.Jesse Mäntysalo / Yle
Lauri Haapaniemen ottamiin kuviin pääset tutustumaan täältä.
Oven avaa hymyilevä nainen. Ei uskoisi, miten huonossa kunnossa hän oli marraskuussa kuusi vuotta sitten. Tuolloin 39-vuotias Anne Christiansen kärsi piinaavasta toispuoleisesta päänsärystä, johon ei auttanut yksikään kipulääke, jota hänelle oli määrätty.
Tilanne oli niin huono, että Christiansenin äiti oli muuttanut asumaan tyttärensä luokse. Christiansen ei kyennyt laittamaan ruokaa tai peseytymään itse.
Tutkimuksissa vasemman silmän takaa löytyi hyvälaatuinen kasvain.
Vähän ennen joulua kipujen keskellä terveydenhoitajaksi valmistuneen Christiansenin kunto oli jo romahtanut. Hän makasi Kuopion yliopistollisen sairaalan neurologisella osastolla. Hän ei pysynyt enää pystyssä, puheesta ei saanut selvää, ja suunnitelmissa oli aloittaa letkuruokinta.
Christiansen mietti, kuinka voi olla mahdollista ettei yhdessä Suomen parhaista sairaaloista pystytä auttamaan häntä.
Apu saapui kuitenkin paikalle lääkärin määräämän lääkkeen muodossa. Neurologi päätti, että potilaalle kokeillaan antaa kortisonia.
Ja niin kävi, että kortisoni kohensi naisen olon paremmaksi jo neljän päivän aikana.
Vahvistui, että Christiansenilla on neurosarkoidoosi-niminen harvinaissairaus. Sama diagnoosi on tehty vain 150 henkilölle Suomessa.
Entä, jos tarjolla olisi ollut asiantuntijan apua?
Anne Christiansenin tarina saattaisi olla toisenlainen, jos Kuopion yliopistollisessa sairaalassa olisi ollut jo kuusi vuotta sitten harvinaissairauksien yksikkö. Se aloitti kuitenkin vasta neljä vuotta sitten.
Kyseessä on toinen yliopistolliseen sairaalaan perustettu yksikkö Helsingin jälkeen. Nykyisin yksiköitä on myös muissa yliopistollisissa sairaaloissa.
Christiansenin kohdalla tapahtumia voi jossitella sen verran, että jos päivystävä lääkäri olisi ottanut yhteyttä yksikköön, diagnoosi olisi ehkä selvinnyt nopeammin. Voimakas päänsärky, kolmoishermokipu, on tyypillinen neurosarkoidoosin oire.
– Ja jos kortisoni olisi aloitettu aikaisemmin, olisiko työkykyni nyt parempi kuin mitä se on, Christiansen miettii.
Tietoa sairauksista etsitään ympäri maailmaa
Tänä syksynä KYSin harvinaissairauksien yksikköä vahvistettiin vakituisella lääkärinviralla. Sairaanhoitaja-koordinaattori Ritva-Liisa Väätäisen lisäksi työtä tekee ylilääkäri Tarja Heiskanen-Kosma.
Ylilääkäri Tarja Heiskanen-Kosma toimi aikaisemmin lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkärinä.Marianne Mattila / Yle
Työ on ennen kaikkea koordinointia. Työpari tukee tarvittaessa harvinaissairaita hoitavia asiantuntijoita.
Yksikkö kokoaa hoitoneuvotteluja ja auttaa lääkkeen hankintaprosessissa. Potilaan kanssa pohditaan, millaista kuntoutusta tai tukea hän tarvitsee arjessa.
Välillä työ on todella hidasta. Esimerkiksi diagnoosiin saattaa kulua jopa vuosia. Yhteistyötä tehdään usein perinnöllisyyslääkäreiden kanssa. Tietoa ja kokemusta saatetaan etsiä myös kansainvälisistä asiantuntijaverkostoista.
– Me teemme juuri sitä työtä, etsimme verkostoja ja rakennamme asiantuntijoiden välille yhteistyötä, Heiskanen-Kosma kertoo.
Kun potias soittaa, tärkeintä on kuunnella tarina ja yrittää auttaa sen mukaan, sairaanhoitaja Ritva-Liisa Väätäinen kertoo.Marianne Mattila / Yle
Yksikössä ei ole vastaanottoa. Yhteyden saa lääkärin lähetteellä tai konsultaatiopyynnöllä.
Potilaat voivat soittaa sairaanhoitajalle. Syy saattaa olla hätä omasta hoidosta tai vertaistuen tarve. Potilaan kertomat asiat otetaan huomioon hoidossa.
– Harvinaissairauksissa korostetaan sitä, kuinka potilas on itse asiantuntija oman sairautensa tai vointinsa suhteen, Väätäinen korostaa.
Omaa sairauskertomustaan joutuu toistamaan usein
Anne Christiansen on kertonut oman tarinansa lukemattomia kertoja. Yksi syy sujuvaan kerrontaan on, että hän käy parhaillaan kokemustoimijakoulutusta, jossa sitä harjoitellaan. Christiansen on käynyt läpi sairaskertomuksensa myös monen lääkärin edessä.
Tähän tilanteeseen on luvassa parannusta, kerrotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Ensi vuoden alusta lähtien harvinaissairaudet huomioidaan paremmin Kanta-palveluissa. Tuolloin harvinaissairaus näkyy riskitietona potilastiedon arkistossa. Tarkemmat tiedot itse sairaudesta pitää vielä tämän jälkeenkin kirjata vapaana tekstinä lisätiedoksi.
Anne Christiansenin värikkäät apuvälineet.Marianne Mattila / Yle
Sairastuneelle myös Kelan ja TE-toimiston pitäminen tilanteen tasalla on rutiinia.
Papereiden täyttäminen alkoi heti, kun Christiansen kotiutui sairaalajakson ja kuntoutuksen jälkeen – sanojensa mukaan "tyhjän päälle".
– Päivät sujuivat niin, että tein erilaisia tukihakemuksia ja ravasin KYSin poliklinikoilla.
Työkokeilusta seurasi kahdeksan kuukauden toipuminen
Anne Christiansenin vointi parani vaihdellen ja pikkuhiljaa. Hän arveli pääsevänsä pian töihin. Sairausloman ja kuntoutustukijakson jälkeen Kelan näkemys oli, että hän on työkykyinen.
Työkokeilut kuitenkin osoittivat tilanteen olevan toisin.
Christiansen oli kuukauden ajan työkokeilussa Kuopion kaupungin Terve Kuopio -kioskissa. Työ oli koulutusta vastaavaa terveydenhoitajan työtä. Hän oli muun muassa mukana rokotuksissa.
Työ oli kuitenkin niin mekaanista, ettei hän pystynyt tekemään sitä sen kauempaa. Mekaaninen, toisteinen työ rasittaa neurosarkoidoosia sairastavan aivoja. Toipuminen kesti kahdeksan kuukautta.
Vuoden kuluttua Christiansen hakeutui työhön tutustumiseen. Kolmen päivän jälkeen vointi romahti. Tällä kertaa toipuminen vei neljä kuukautta.
– Osittain ymmärrän Kelan näkemyksen. Toimintakykyni on ihan hyvä, mutta työkykyni on ihan toinen asia.
Nyt elämä on tasapainossa
Tänä vuonna Anne Christiansen on voinut sanoa voivansa ihan hyvin. Romahduksia ei ole ollut. Puolentoista vuoden ajan apuna on käynyt 40 tuntia kuukaudessa henkilökohtainen avustaja. Hän auttaa mekaanisissa kotitöissä kuten imuroinnissa tai astianpesukoneen tyhjentämisessä.
– Uskallan myös lähteä rohkeammin ulos liikkeelle, kun avustaja on mukana.
Christiansen on myös löytänyt työn, jota hän jaksaa tehdä. Hän toimii vapaa-ajanavustajana 16 tuntia kuukaudessa. Koska työtä on vähintään neljä tuntia viikossa, häntä ei lasketa enää työttömäksi työnhakijaksi.
Piakkoin kokeillaan, jaksaako hän tehdä avustajan työtä 30 tuntia kuukaudessa.
Jaksamistaan hän säätelee levolla. Vähintään hän makaa silmät kiinni, koska silloin aivot saavat lepoa. On päiviä, jolloin näitä hetkiä tarvitsee kolme, ja Christiansen nukahtaa joka kerta. Välillä yksi lepohetki silmät kiinni riittää.
Säännöllinen liikunta on tärkeää myös neurosarkoidoosia sairastavalle.Marianne Mattila / Yle
Kotona asuu nykyään myös tytär, joka käy lukiota Kuopiossa. Toinen lapsista asuu edelleen isänsä luona Tanskassa. Sieltä Christiansen muutti 10 vuotta sitten Suomeen ja aloitti terveydenhoitajaopinnot.
Epätäydellisyyden sietämistä
Neurosarkoidoosi vaikuttaa tällä hetkellä naisen elämään muun muassa niin, että välillä liikkeet hidastuvat.
– Hana saattaa jäädä valumaan, en vaan pysty sulkemaan sitä. Nämä hetket saattavat kestää jopa 20 minuuttia.
Christiansenin kävely viettää vasemmalle ja aivot tekevät valtavasti töitä sen eteen, että hän pysyisi keskellä. Se kuormittaa paljon. Oikean puolen kasvohermohalvauksen jälkeen silmä ei toimi normaalisti, joka vaikeuttaa työskentelyä päätteellä ja autolla ajamista.
Haastavaa on myös uusien asioiden oppiminen ja niiden muistaminen. Tämä vaikuttaa sosiaaliseen elämään.
– Saatan tuntea itseni keskusteluissa kömpelöksi tai tyhmäksi, kun en muista asioita tai ihmisten nimiä.
Välillä mielessä on käynyt kysymys: miksi minä? Miksi opiskelin neljä vuotta ja sairastuin samantien? Toisaalta hän on oppinut arvostamaan pieniä asioita.
– Voin juoda vettä lasista ilman apua. Voin mennä yksin ulos.
Anne Christiansenin voimalause on: Elämä on taistelua, ihanaa taistelua (Minna Canth).Marianne Mattila / Yle
Kaikkia harvinaissairaita hän kehottaa hakemaan vertaistukea. Itse hän on ollut mukana Neuroliitto-järjestössä lähes alusta saakka. Esimerkiksi neurosarkoidoosi-porukalla on oma suljettu Facebook-ryhmä.
– Siellä voi kysyä ihan mistä vaan, ei ole tyhmiä kysymyksiä.
Kuopion yliopistollisen sairaalan harvinaissairauksien yksikköön Christiansen lähettää toiveen.
– Toivoisin, että sairastuneelle olisi valmiina "alkupaketti". Ensin kaikki energia menee oman toimintakyvyn pyörittämiseen, muuta ei jaksa. Mutta juuri silloin tarvitsee kipeästi tietoa ja neuvoja.
Alkumetreillä esiin nousee muun muassa oman talouden tilanne. Kotoutuneen postiluukusta saattaa tippua useita laskuja, ja omat tulot ovat kenties puolittuneet.
Alkupaketti voisi olla verkossa, mutta Christiansen toivoo, että siitä löytyisi myös paperinen versio.
– Koska välttämättä siinä tilanteessa ei jaksa selata nettiä.
Voit keskustella aiheesta 16. marraskuuta kello 23.00 saakka.
Juttua korjattu 15.11. klo 20.22: Korjattu Anne Christiansenin sukunimi oikein otsikkoon. Sukunimenä luki ensin otsikossa väärä muoto Christensen.
Monessa paikassa aamun kotikäyntiin on varattu viisitoista minuuttia. Siinä ehtii juuri ja juuri laittaa puuron, antaa lääkkeet ja vahtia, että ne nielaistaan.
Usein vanhuksilla on paljon asiaa ja he haluaisivat keittää kahvit. Erityisesti korona-aikana hoitaja on ainoa ihminen, jonka moni näkee koko viikolla.
Oululainen Marika Eira, 20, hakeutui lähihoitajaksi, koska halusi auttaa ihmisiä. Kiireen aiheuttamaan syyllisyyteen ja riittämättömyydentunteeseen hän ei ollut varautunut.
– En voi antaa asiakkaille, mitä he tarvitsevat, vaan joudun luistamaan omasta työetiikasta. Se tuntuu usein tosi väärältä, sanoo kotihoidossa työskennellyt Eira.
Korona-aikana on pidetty itsestäänselvyytenä, että hoitajat tekevät enemmän töitä ja altistavat itsensä ja perheensä. Marika Eira
Jo Eiran ensimmäisessä kesätyöpaikassa vanhempi työntekijä sanoi, että tämän kannattaisi etsiä jokin muu työ. Sellainen, josta saisi helpommin rahansa.
Kommentti hätkäytti, mutta pian Eira huomasi itsekin työn raadollisuuden. Koronan tuoma huoli ja pelko oli viimeinen pisara: elokuussa Eira päätti irtisanoutua ja lähteä opiskelemaan toiselle alalle.
– Minusta on huolestuttavaa, että korona-aikana on pidetty itsestäänselvyytenä, että hoitajat tekevät enemmän töitä ja altistavat itsensä ja perheensä, hän sanoo.
Tilanne on ristiriitainen, koska Marika Eira on rakastanut työtään. Videolla hän kertoo, miksi.
Eira toivoisi voivansa tulevaisuudessa palata hoitoalalle. Sitä ennen monen asian pitäisi kuitenkin muuttua.
Koronakriisi voi kärjistää alan ikuisuusongelmia
Korona-aikana toteutetun Sairaanhoitajaliiton kyselyn mukaan noin kolme neljäsosaa nuorista sairaanhoitajista harkitsee alanvaihtoa.
Kyselyyn vastasi alkusyksystä 2 344 sairaanhoitajaa, joista 449 oli alle 35-vuotiaita.Ilkka Kemppinen / Yle
Jos nuoret hoitajat toteuttavat suunnitelmansa, pahenee Suomen hoitajapula entisestään.
Hoitajien tarve nimittäin kasvaa koko ajan. Samaan aikaan kun väestö vanhenee, vanhenevat myös hoitajat. Eläkevakuuttaja Kevan mukaan noin kolmannes kuntien lähihoitajista ja neljännes sairaanhoitajista eläköityy seuraavan vuosikymmenen aikana.
Lisäksi yhä harvempi nuori hakee hoitajaksi. Viime keväänä lähihoitajakoulutukseen haki vajaat 8 700 opiskelijaa, mikä on noin 3 500 vähemmän kuin viisi vuotta aiemmin.
Elokuisen ammattibarometrin mukaan sairaanhoitajat olivatkin työvoimapula-ammattien listan kärjessä ja lähihoitajat kuudensina.
Kansainvälisistä hoitajista on toivottu ratkaisua Suomen hoitajapulaan. Suleiman Kamau (vas.), Floro Cubelo ja Marina Hirjaba (oik.) opettavat englanninkielisellä sairaanhoitajalinjalla Jyväskylässä. Petri Aaltonen / Yle
Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn tuoreen kyselyn mukaan hoitajien suurin tyytymättömyydenaihe on huono palkka.
Suomalaisen vastavalmistuneen sairaanhoitajan peruspalkka on noin 2 500 euroa. Se on noin 700 euroa vähemmän kuin Ruotsissa tai Tanskassa ja yli 1 500 euroa vähemmän kuin samassa työpaikassa samanpituisella koulutuksella työskentelevällä sairaalainsinöörillä.
Kaikkia alan huonot puolet eivät kuitenkaan karkota. Jyväskyläläinen viimeisen vuoden sairaanhoitajaopiskelija Janne Ostonen, 31, kertoo, mikä saa hänet pysymään hoitoalalla.
Ostonen kuitenkin uskoo, että moni nuori voi nyt alkaa karttaa hoitoalaa.
– Uskon, että se vaikuttaa, miten hoitajia on tämän kriisin aikana kohdeltu.
Nuoret hoitajat kokeneet koronan vanhempia raskaammin
Koronan aikana Marika Eira sai käyttää kaksi kertakäyttömaskia päivässä. Jos aamupäivällä oli useampi suihku ja käynti sisällä tupakoivan kotona, maski oli märkä ja haisi tupakalta. Se ei tuntunut turvalliselta.
– Oma ja läheisten terveys huoletti, ja eristäydyin kotiin melkein koko kevääksi.
Valmiuslaki mahdollisti hoitajien lomien siirtämisen tai perumisen, ylitöiden teettämisen ja työtehtävien muuttamisen. Toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa, suomalaisille hoitajille ei maksettu juuri minkäänlaista koronalisää.
– Jos on vuoron aikana nähnyt paljon kärsimystä ja vaarantunut terveytensä muiden vuoksi, ei Finlandia-talon siniset valot tai työpaikan jakamat pinssit kauheasti lämmitä mieltä, Marika Eira toteaa.
Ilkka Kemppinen / Yle
Tehyn kyselyn mukaan 76 prosenttia nuorista hoitajista kokee koronan heikentäneen työhyvinvointia. Kaikilla vastaajilla osuus oli jonkin verran matalampi.
Myös Sairaanhoitajaliiton kyselyssä alle 35-vuotiaat hoitajat kokivat vanhempia kollegoitaan useammin stressiä, ahdistusta, epätoivoa, syyllisyyttä ja huolta omasta paineensietokyvystään.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Anu Kaihlanen on tutkinut niin sanottua sairaanhoitajien siirtymäshokkia. Se tarkoittaa, että työn suuri vastuu ja kova kiire yllättää monen vastavalmistuneen hoitajan ja saa suunnittelemaan alanvaihtoa.
Kaihlanen arvioi koronakriisin koventaneen shokkia entisestään. Korona-aikana perehdytys saattoi olla tavallistakin pikaisempi ja kiire kovempi.
Koronatilanne on varmaan monelle konkretisoinut yhtälöä, että palkkataso ei ole järin huima, mutta siihen sisältyy raskas työmäärä ja korkea ammatillinen riski. Erikoistutkija Anu Kaihlanen
Samaan aikaan vaikeat työtehtävät kasautuivat nuorille: Sairaanhoitajaliiton kyselyssä nuoret vastaajat kertoivat muita useammin hoitaneensa koronapotilaita ja tehneensä ylitöitä.
– Koronatilanne on varmaan myös monelle konkretisoinut sitä yhtälöä, että palkkataso ei ole järin huima, mutta siihen usein kuitenkin sisältyy raskas työmäärä ja korkea ammatillinen riski, Kaihlanen lisää.
Kaihlasen mukaan nuoret saattavat kokea alanvaihdon vanhempia useammin kannattavana ratkaisuna, koska heillä on työura vielä edessä.
Janne Ostonen opiskelee sairaanhoitajaksi kotoa käsin. Korona-aika on saanut hänet pohtimaan, ovatko hoitajat epätasa-arvoisessa asemassa muihin ammattikuntiin verrattuna, sillä heidän oikeuksiaan voidaan yllättäen rajoittaa.Petri Aaltonen / Yle
Anu Kaihlanen huomauttaa, että kansainvälisen tutkimuksen perusteella korona on toisaalta lisännyt kokemusta hoitotyön merkityksellisyydestä.
Sairaanhoitajaliiton kyselyssä 44 prosenttia sairaanhoitajista arvioikin koronan lisänneen ammattiylpeyttä, nuoret tosin hieman vanhoja harvemmin.
"Me nuoret tiedämme, että meillä on oikeus vaatia parempia työoloja"
Kaksi vuotta sitten Janne Ostonen huomasi muuttuneensa kyynisemmäksi. Hän ei enää jaksanut olla tekemisissä potilaiden kanssa ja vartin kahvitunnin hän käytti nukkumiseen. Hän meni lääkäriin, ja sai kuulla uupumuksen aiheuttaneen keskivaikean masennuksen.
Lähihoitajaksi valmistumisen jälkeen Ostonen oli tehnyt viiden vuoden ajan sijaisuuksia ilman lomia. Samaan aikaan hän opiskeli sairaanhoitajaksi.
– Olisi hyvä, ettei tällä työllä uuvutettaisi nuoria heti alkuunsa.
Ilkka Kemppinen / Yle
Tehyn kyselyyn vastanneista nuorista hoitajista vain kahdeksan prosenttia uskoo jaksavansa työuran loppuun. Ostosen mielestä hoitajien jaksamisesta pitäisi puhua enemmän.
– Tämä työ vaatii empatiaa ja tunneälyä, kaikkea ei voi tehdä kylmästi.
– Täällä kuulee ja näkee paljon sellaista, mitä ei kohtaa muissa työpaikoissa. Se pitää pystyä käsittelemään.
Ilkka Kemppinen / Yle
Tehyn kyselyssä nuoret vastaajat kritisoivat erityisesti hoitoalan matalia palkkoja, henkilökunnan vähyyttä ja työn henkistä kuormittavuutta.
– Me nuoret tiedämme, että meillä on oikeus vaatia parempia työoloja. Hoitoalalla ollaan liian tottuneita siihen, että työ nyt vaan on, mitä se on, Marika Eira toteaa.
Nuoret hoitajat kokevat, että hoitajien huonoja työoloja on pitkään perusteltu "kutsumuksella". Se ei kuitenkaan enää kelpaa selitykseksi. Alla olevalla videolla Eira selittää, mistä on kyse.
Yliopistonlehtori Helena Hirvosen mukaan kutsumuksesta ja luontaisesta hoivavietistä puhuminen halpuuttaa naisvaltaisen hoitoalan henkilöstön ammattitaitoa.
– Tunnetyön ajatellaan olevan naisille luontaista ja vaivatonta. Ajatellaan ehkä, että kun empatia tulee luonnostaan, se ei myöskään maksa mitään, sanoo työelämän tasa-arvoa tutkinut Hirvonen.
– Naiseus otetaan siis itsestään selvänä resurssina, jota voi hyödyntää työssä ilmaiseksi.
Samanlainen ajattelutapa näkyy myös koronakriisissä.
– Alan osaajia on kehuttu ja kiitelty, mutta jätetty palkitsematta taloudellisesti.
Marika Eira haluaa työssään auttaa ihmisiä, mutta kotihoidossa työskentely tuntui usein kiireen takia enemmän hengissäpitämiseltä kuin auttamiselta. Kodin lähellä olevassa metsässä on hyvä hengähtää. Janne Körkkö / Yle
Tehyn kyselyssä nuoret kritisoivat lisäksi vuorotyön hankaluutta ja etenemismahdollisuuksien puutetta vanhempia enemmän. Työelämätutkijoiden mukaan onkin mahdollista, että tämä heijastelee nuorten työntekijöiden muuttuneita tarpeita.
– Työelämä on asiantuntijavaltaistunut koulutustason kohoamisen myötä, sanoo Humanistisen ammattikorkeakoulun työelämätutkija Anu Järvensivu.
– Voi hyvin olla, että ajoiltaan ja paikoiltaan vapaammat asiantuntijatehtävät houkuttavat monia nuoria vuorotyönä tehtävää hoitotyötä enemmän.
Toisaalta nuoret hakevat työltä merkityksellisyyttä, ja sitä hoitotyö antaa.
– Hoitotyön houkuttavuus rakentuu suuresti työn merkityksellisyydestä ja sosiaalisuudesta. Sellaiset asiat eivät vanhene, Järvensivu jatkaa.
Floro Cubelolla, 30, oli Suomeen saapuessaan yliopistollisen tason sairaanhoitajatutkinto.
Silti hän olisi joutunut Suomessa työskentelemään hoiva-avustajana. Hän meni Itä-Suomen yliopistoon ja opiskeli kansanterveystieteiden maisteriksi.
Suomi haluaa paikata hoitajapulaa tulevaisuudessa sadoilla Cubelon kaltaisilla filippiiniläishoitajilla.
Nyt Cubelo on työskennellyt Suomessa sairaanhoitajana kuusi vuotta, myös kesällä koronaosastolla. Videolla hän kertoo, miksi sairaanhoitajan ammatti on hänelle rakas.
Tällä hetkellä Cubelo valmistelee väitöskirjaa filippiiniläistaustaisten sairaanhoitajien integroitumis- ja pätevöitymiskoulutuksesta. Hän on myös Pohjoismaissa toimivan filippiinisairaanhoitajien järjestön puheenjohtaja.
– Me esimerkiksi seuraamme rekrytointia ja arvioimme, onko se eettisesti tehty.
Lisäksi Cubelo opettaa kansainvälisiä sairaanhoitajaopiskelijoita Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.
– Kansainvälisiä opiskelijoita pitäisi pitää etuna eikä uhkana tai kilpailuna.
Korona-aika on saanut Floro Cubelon ajattelemaan alanvaihtoa. Hän aikoo kuitenkin jatkaa, ja kannustaa myös omia opiskelijoitan jatkamaan opiskelua. Petri Aaltonen / Yle
Janne Ostonen on ymmärtänyt viime vuosien aikana, että jos hän aikoo jaksaa hoitoalalla, hänen on muutettava suhtautumistaan työhön.
– Aiemmin menin muut edellä, mutta nykyään ajattelen, että oma hyvinvointi on huomioitava ensin.
Aiemmin menin muut edellä, mutta nykyään ajattelen, että oma hyvinvointi on huomioitava ensin. Janne Ostonen
Marika Eira toivoo voivansa palata hoitoalalle, mutta sitä ennen työolojen pitäisi muuttua niin, että asiakkaat saisivat arvoisensa kohtelun.
– Hoitajapulasta puhutaan jatkuvasti ja joka vuosi hoitajia koulutetaan. Mutta ehkä nyt pitää miettiä enemmän, miten ne hoitajat, jotka tällä alalla jo on, saadaan pysymään siellä.
Eiran haave on seuraavaksi työskennellä lastensuojelun parissa.
– Haluaisin keskittyä paremmin jokaiseen ihmiseen ja auttaa heitä jo ennen kuin tilanne on liian huonossa jamassa.
Aiheesta voi keskustella 16. marraskuuta kello 23 saakka.
WASHINGTON Lauantain Make America Great Again (MAGA) -marssi oli vahva mielenilmaisu Donald Trumpin puolesta. Siitäkin huolimatta, että todellinen osallistujamäärä saattoi jäädä kaksi nollaa järjestäjien etukäteen hehkuttamaa lukemaa pienemmäksi.
Järjestäjät ennakoivat yli miljoonaa marssijaa. Pääkaupungin kaduilla oli kymmeniä tuhansia Trumpin kannattajia.
Mielenosoitus sujui ennalta odotetulla tavalla, lukuun ottamatta Trumpin osuutta. Trump ei lupauksistaan huolimatta astunut kannattajiensa eteen, vaan pelkästään vilkutti heille autonsa ikkunasta.
Trump ajoi autosaattueessa mielenosoittajien ohi lauantaina.Oliver Contreras / EPA
Vähän myöhemmin hänet nähtiin golfkentällä puttaamassa palloa reikään.
Trump ei ole ollut entisensä tappiollisen presidentinvaalin jälkeen. Hän oli vaisu tämän viikon ensimmäisessä ja ainoassa tiedotustilaisuudessaan perjantaina.
Myös ulkonäkö herätti huomiota. Helttatukan uusi harmaa värisävy ei viestinyt voitontahdosta.
Trump haki sanoja puhuessaan Yhdysvaltain tulevasta hallinnosta. Hän antoi kaarrellen ymmärtää, että hallinto saattaa vaihtua.
Sunnuntaina hän myönsi tviitissään Bidenin voittaneen, mutta väitti sen johtuneen vaalien vilpillisyydestä. Myöhemmässä tviitissä Trump tarkensi, ettei myönnä mitään.
Trumpin hiustenväri on herättänyt huomioita Yhdysvalloissa. Kuva on perjantain tiedotustilaisuudesta.AKM Images / GSI Media / AOP
Uskon horjuminen on inhimillistä. Trumpin vaalien jälkeen käynnistämät oikeusjutut eivät ole saaneet tuulta siipiensä alle.
Trump on joutunut kutsumaan jokapaikan luottomiehensä Rudy Giulianin apuun. New Yorkin entisen pormestarin tehtävänä on nyt johtaa keskitetysti useita oikeustaisteluja.
Joe Biden on vaalivoittaja lähes neljän prosenttiyksikön, 74 valitsijan ja noin viiden miljoonan äänen erolla.
Kaikki luotettavat mielipidemittaukset ennakoivat tämänsuuntaista lopputulosta loppukesän puoluekokouksista lähtien. Niitä, jotka eivät ennakoineet, ei kannata seurata, kuten ei Trumpin voittoa ennustaneita asiantuntijoitakaan.
Yhdysvaltain presidentiksi valittu Joe Biden piti voitonpuheensa Delawaren Wilmingtonissa.Jim Lo Scalzo / EPA
Trumpin voitto näytti siis jo pitkään epätodennäköiseltä, vaikka yllätysmahdollisuus tiedostettiin. Kohtuullisen suuri varmuus asiasta perustui tietämykseen siitä, että Yhdysvaltain keskeisiä mielipidemittauksia on kehitetty.
Ne huomioivat näissä vaaleissa myös niin sanotut hiljaiset Trumpin kannattajat, vaikkapa Keskilännen helluntailaiset tai peräkammarien pojat.
Vain muutama republikaanipoliitikko on tunnustanut Bidenin vaalivoiton, mutta toisaalta Trumpin tueksikaan he eivät ole rynnineet.
Tilanne on samanlainen kuin syksyn mittaan: Trumpin mahdollisuuksiin ei pääkallonpaikalla uskota. Washingtonista on vaikea löytää asiantuntijaa, joka ei arvelisi Trumpin lähtevän Valkoisesta talosta 20. tammikuuta mennessä.
Trumpia puolustava mielenosoittaja otti itsestään selfien naamari päässä Washingtonissa lauantaina.Shawn Thew / EPA
Trump epäilemättä tiedostaa tilanteensa. Siksi poikkeuksellisen pidättyväinen käytös, suoranainen piilottelu, herättää kysymyksen: Mitä Trump hautoo mielessään?
Tappion tunnustaminen ei ole hänelle luonteenomaista. Huonoin vaihtoehto olisi kuitenkin lyödä päätä oikeussalien seinään ja joutua häädetyksi tavallisena kansalaisena.
Syytesuojansa menettäneen Trumpin kimppuun kävisivät sekä hänen hallintonsa viholliset että velkojat. Trumpilla on New York Timesin mukaan henkilökohtaista erääntyvää lainaa yli 400 miljoonan dollarin edestä.
Jotkut asiantuntijat Washingtonissa pitävät sen takia mahdollisena vaihtoehtoa, että Trump eroaisi tehtävästään ennen Bidenin virkaanastujaisia, ja varapresidentti Mike Pence armahtaisi hänet. Liittovaltiotason armahdus toisi Trumpille suhteellisen kattavan syytesuojan loppuelämäksi.
Trumpin kannattajat osoittivat lauantaina mieltään presidentti Trumpin puolesta Washingtonissa.Shawn Thew / EPA
Itsensä armahtaminen nostattaisi raivoisia vastalauseita, mutta ne eivät ole Trumpia tähänkään saakka pelottaneet.
Monia muita sen sijaan pelottaa oman etunsa kaiken muun edelle asettava presidentti. Vallanvaihtoon on vielä kymmenen viikkoa.
Yhdysvalloissa on ollut tapana, että väistyvä hallinto alkaa tehdä välittömästi vaalin jälkeen yhteistyötä voittajien kanssa, vaikka tulosta ei olisi vielä vahvistettu. Tätä on pidetty tärkeänä Yhdysvaltain turvallisuuden kannalta.
Trumpin haluttomuus tehdä yhteistyötä kasvattaa turvallisuusriskiä kaikkialla maailmassa.
Syyskuun 2001 terrori-iskuja tutkinut komissio piti uuden hallinnon käynnistysvaikeuksia merkittävänä syynä Yhdysvaltain huonoon varautumiseen iskuun. Ne johtuivat 2000 presidentinvaalien pitkästä ääntenlaskusta ja hitaasta vallanvaihdosta.
Tällä kertaa uuden presidentin olisi ensi töikseen laadittava strategia korona-pandemian voittamiseksi. Työ on hankalaa jo maan nykyisen taloustilanteen takia.
Vallanvaihdon tahallisesta vaikeuttamisesta aiheutuu huomattavia kuluja veronmaksajille.
Kulut kasvavat entisestään, mikäli Trump aloittaa viimeisinä viikkoinaan nimitysruletin ministeriöissä ja liittovaltion virastoissa. Trumpin luuta on jo lakaissut puolustusministeriö Pentagonissa.
Uusi outo peli käynnistyi vaalin jälkeisinä päivinä. Trump näyttää kärttävän parempia kortteja joko armahdus tai epätoivoiselta näyttävä taistelu mielessään.
Vesimaksut perustuvat jatkossa aiempaa useammin asukkaiden todelliseen vedenkulutukseen. Aiemmin käytössä ollut kiinteä vesimaksu on voinut perustua esimerkiksi huoneistossa asuvien ihmisten määrään.
Taustalla on Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiiviin pohjautuva lakimuutos, jonka eduskunta hyväksyi marraskuun alussa. Muutoksella on vaikutuksia taloyhtiöiden vesimaksuihin.
Lakimuutos edellyttää, että jatkossa vesimaksu perustuu kulutukseen.
Kulutusta mitataan asuntokohtaisilla vesimittareilla, jotka ovat tulleet pakollisiksi uudiskohteissa jo vuonna 2011. Vuonna 2013 niiden asentamisesta tuli pakollista myös käyttövesiputkien uusimisen yhteydessä. Vedenkulutusta tarkkailevia mittareita löytyykin jo nyt suuresta osasta Suomen asuntokannasta.
Kiinteistöliiton johtava asiantuntija Petri Pylsy vakuuttaa Ylen aamussa, että kyse ei ole järin dramaattisesta muutoksesta.
Koska muutos koskee uusia rakennuksia ja putkiremonttikohteita, tullaan osassa asuntoyhtiöistä käyttämään kiinteitä vesimaksuja vielä pitkään.
Uudistus hyödyttää maltillisia vedenkäyttäjiä
Suomalaisten vedenkäytössä on tällä hetkellä suuria eroja.
– Se haarukka on aika iso. Hinta laskee niillä, jotka kuluttavat vähän. Niillä, jotka kuluttavat paljon, hinta nousee, Energiaviraston johtaja Heikki Väisänen toteaa.
Pienimmillään vettä voi kulua 80 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa. Suurimmillaan päiväkohtainen kulutus voi yltää yli 200 litraan.
Kun vesimaksu perustuu kulutukseen, on asukkailla suurempi kannuste käyttää vettä säästäväisesti.
– Jos kuluttaa enemmän kuin taloyhtiössä on aiemmin keskimäärin kulutettu, voi lakimuutoksen myötä joutua maksamaan lisää, jos ei halua tai pysty muuttamaan omia käyttötottumuksiaan, Petri Pylsy kuvaa.
Jos taas vettä on ennenkin käyttänyt maltillisesti, vesilasku voi jatkossa olla aiempaa pienempi.
Käytetyn tavaran kauppa brändien omissa verkko- ja kivijalkakaupoissa lisääntyy. Moni suomalainenkin brändi tarjoaa palvelua, jossa se ostaa käytetyt tavarat kuluttajilta ja myy niitä eteenpäin.
Esimerkiksi Iittala on laskenut, että viime vuoden käytettyinä myydyt tuotteet säästivät yli 133 000 kiloa kiinteitä luonnonvaroja. Myös esimerkiksi Artek ja Varusteleka myyvät käytettyjä tuotteita verkkosivuillaan, ja Ikea taas avaa ensimmäisen käytetyn tavaran kauppansa Ruotsiin.
Tälle palvelulle onkin kysyntää. Kaupan Liiton kyselytutkimuksen mukaan neljäsosa kuluttajista toivoo kaupoilta mahdollisuutta ostaa uuden tuotteen sijasta käytetty. Alle kolmekymppisistä yli 40 prosenttia toivoo tätä mahdollisuutta. Kyselytutkimuksen mukaan moni myös miettii tuotteen käyttöikää, ja olisi valmis maksamaan extraa kestävästä tuotteesta. Kestävä tuote on myös mahdollista myydä eteenpäin.
Second handista on tullut valtavirtaa, ja sen arvo ymmärretään myös yrityksissä, sanoo vastuullisen vaateteollisuuden konsultti Anniina Nurmi. Myymällä käytettyä uuden rinnalla yritykset pystyvät todentamaan tuotteidensa laatua kuluttajille.
– Parhaimmillaan se johtaa siitä, että brändeillä on halu tehdä tuotteista niin kestäviä, että ne pystyvät saamaan tuloa tuotteista toisen tai kolmannenkin kerran, sanoo Nurmi.
Second handin suosio kasvaa, mutta siinä piilee myös ongelma.
– Ristiriidatonta se ei ole, sanoo vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme Aalto-yliopistosta.
Tavara kiertää – ja ruokkii uutta tuotantoa
Kun second handin puolella liikkuva raha on kasvanut, yritykset ovat nähneet markkinassa raon. Esimerkiksi kansainväliset jätit, kuten H&M Grouppiin kuuluva COS ja saksalainen Zalando, ovat ryhtyneet rakentamaan omia alustojaan jälleenmyyntibisnestä varten.
Zalando aikoo avata Pre Owned -kauppansa vielä syksyllä eri puolilla Eurooppaa. Kuluttaja voi myydä Zalandon kautta vaatteensa, ja yritys huolehtii sen lähettämisestä ja tuotteen laadun tarkistamisesta. Zalando ei maksa vaatteista myyjälle, vaan tuotot voi lahjoittaa hyväntekeväisyyteen – tai vaihtaa Zalandon lahjakorttiin.
– Tuo on sillä tavalla ovela, että se pakottaa lisäostamiseen siinä ohella, sanoo professori Minna Halme.
Halmeen mukaan pikamuotijätti Zalandoa on kritisoitu sen kotimaassa Saksassa, ja tämä voi olla yrityksen tapa vastata kritiikkiin.
– Hiljennetään kritiikkiä ja parannetaan omaa bisnestä, arvioi Halme.
Kiitosta Minna Halme antaa Varustelekalle: yritys myy nettisivuillaan rinnakkain sekä uutta että käytettyä tuotetta. Näin kuluttajan on mahdollisimman helppo valita käytetty tuote uuden sijaan.
Second handin tarkoitus on pidentää tuotteiden käyttöikää: kun se ei enää sinulle kelpaa, se voi jollekin toiselle olla suuri aarre.
Sillä voi kuitenkin olla myös kuluttamista kiihdyttävä vaikutus.
Yhdysvaltain suurimman second hand -verkkokaupan ThredUpin tutkimuksen mukaan vuonna 2029 second handin myynnin arvo voi olla jopa puolitoistakertainen pikamuotiin verrattuna. Kuvituskuva.Meeri Niinistö / Yle
Jos shoppailusta tuntee huonoa omaatuntoa, käytetyn ostaminen on uutta ekologisempi vaihtoehto.
Se, että tavarasta pääsee helposti eroon, voi kuitenkin ruokkia sitä, että tavaraa ostetaan entistä enemmän. Kun second handin markkina toimii, vanhasta on helppo päästä eroon ja ostaa uutta tilalle.
Silloin luonnonmateriaalien käyttö jatkuu ja jätettä syntyy edelleen.
– Se, että siirrytään second handiin, ei pelkästään ratkaise vaatealan ongelmia. Se on laastariratkaisu sille, että meillä on liian paljon vaatteita kierrossa kaiken kaikkiaan, sanoo konsultti Nurmi.
Vaatejätteen määrä on kasvanut viime vuosina. Esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöille tulee niin paljon vaatteita, ettei Suomesta löydy ostajia, eikä Suomessa ole tarpeeksi kapasiteettia vaatteiden lajittelemiseksi. Silloin ne päätyvät esimerkiksi Afrikkaan.
Pahimmillaan kuluttaja saa ostettua itselleen hyvän omantunnon sillä, että tavara liikkuu ja on kierrätettyä.
– Pitäisi pureutua siihen, mitä ostetaan ja kuinka paljon, eikä niinkään tehdä helpommaksi sitä, miten tavarasta pääsee helposti eroon, Nurmi sanoo.
Hinta ratkaisee – tutkija: vastuullisuuden tulisi olla edullisempaa
Vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme uskoo, että ostokäyttäytyminen on viime vuosina kuitenkin muuttunut. Kaupoissa kierteleminen ja hengaileminen on hänen mukaansa myös vähentynyt ja nuoret suuntavaat vintage-kauppoihin, sanoo professori Minna Halme.
Entä mitä sanovat luvut? Kaupan Liiton tutkimuksen mukaan 40 prosenttia haluaisi enemmän tietoa valmistusolosuhteista ja hankintaketjuista ja uskoisi niillä olevan vaikutusta omiin valintoihin. Silti vain 30 prosenttia kuluttajista kertoo tekevänsä eettisiä tai ympäristöystävällisiä tuoteostoksia. Yhtä suuri osuus kertoo, etteivät nämä tekijät kiinnosta.
Lähes 60 prosenttia Kaupan Liiton tutkimukseen osallistuneista kertoo tekevänsä ostopäätökset ennen kaikkea hinnan perusteella.
Minna Halme sanoo, että vastuullisia tuotteita olisi tärkeää saada myös edullisten tuotteiden joukkoon, jotta vastuullisuus ei olisi vain hyvin toimeentulevien ihmisten etuoikeus. Hyvälaatuisen second hand -tuotteen ostaminen on samanaikaisesti vastuullinen ja edullinen teko, toteaa Halme.
– Ostopäätökseen vaikuttavat hinta, saatavuus ja laatu. Pelkkä asenne ei sitä ostopäätöstä tee, sanoo Minna Halme.
Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden virasto NSA on vakoillut tanskalaista ja ruotsalaista puolustusteollisuutta, kertoo Tanskan yleisradioyhtiö DR. Ensimmäisen kerran epäillystä Tanskaan kohdistuneesta vakoilusta uutisoitiin elokuussa, jolloin ei vielä kerrottu tarkemmin kohteista.
DR:n mukaan NSA:n vakoiluun on liittynyt mahdollista yhteistyötä Tanskan puolustusvoimien tiedustelupalvelun FE:n kanssa ja Tanskassa sijaitsevan datakeskuksen hyväksikäyttöä. Näin Yhdysvallat on lähteiden mukaan päässyt urkkimaan Tanskaa ja sen läheisimpiä liittolaisia.
Urkinnan kohteina mainitaan Ruotsi, Norja, Saksa, Ranska ja Hollanti.
DR perustaa tietonsa nimettömiin tiedustelulähteisiin, jotka ovat nähneet nimettömän tietovuotajan asiasta laatiman raportin. Tietovuotaja oli varoittanut mahdollisesta laittomasta toiminnasta ja siitä, että NSA käyttää hyväkseen tanskalaisia merikaapeleita tiedustelutiedon keräämiseen.
Vakoilussa on DR:n tietojen mukaan käytetty apuna Xkeyscore-tietokonejärjestelmää, jonka avulla on seulottu kiinnostavaa dataa. Alun perin NSA:n Xkeyscoren avulla tekemä vakoilu nousi yleiseen tietoisuuteen tietovuotaja Edward Snowdenin ansiosta.
Varoitus Tanskaan kohdistuvasta urkinnasta tuli tuntemattomalta tietovuotajalta noin viisi vuotta sitten.
DR:n mukaan vakoilu on kohdistunut muun muassa ruotsalaiseen Saabiin ja tanskalaiseen puolustusyritykseen Termaan samoihin aikoihin, kun Tanska oli hankkimassa uusia hävittäjiä. Myös monikansallinen Eurofighter-hävittäjä on ollut tiettävästi urkkijoiden kiinnostuksen kohteena.
Sekä Eurofighter että Saabin Gripen oli mukana kisassa, mutta Tanska päätyi lopulta valitsemaan yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin F-35:n. Tiedossa ei ole, liittyikö tai vaikuttiko vakoilu päätökseen.
Lisäksi raportin mukaan vakoilua on kohdistunut myös Tanskan valtiovarainministeriöön ja ulkoministeriöön.
Ruotsi ja Norja eivät kommentoi urkintaväitettä
– Tanskan lain mukaan ulkomaalainen tiedustelupalvelu ei tietenkään saa vakoilla Tanskassa tavalla, jonka ansiosta se pääsisi käsiksi sotilaalliseen tai sensitiiviseen poliittiseen tietoon, sanoo Kööpenhaminan yliopiston rikoslain professori emeritus Jørn Vestergaard.
– On kauhistuttava ajatus, että viranomainen jonka pitäisi suojella Tanskaa yhdessä [suojelupoliisi] PET:n kanssa, auttaakin heikentämään Tanskan elintärkeitä etuja, kommentoi valtiosääntöoikeuden professori Jens Elo Rytter Kööpenhaminan yliopistosta DR:lle.
Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist tai Saab-yhtiö eivät halua kommentoida DR:n uutista, kertoo Dagens Nyheter -lehti. Hultqvistin tiedottaja perusteli vaikenemista sillä, että uutisen tiedot ovat peräisin nimettömistä lähteistä.
Saabin tiedotuspäällikön Sebastian Carlssonin mukaan uutisen niukat tiedot eivät "täsmää" eikä yhtiö voi sulkea pois mahdollisuutta, että joillain toimijoilla on tapauksessa omaa intressiä saada aikaa konflikti. Siksi yhtiö katsoo tässä vaiheessa parhaaksi olla kommentoimatta asiaa sen enempää, Carlsson sanoo Dagens Nyheterille.
Norjan suurkäräjien ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnan jäsen Audun Lysbakken vaatii yleisradioyhtiö NRK:n mukaan vakoilutiedon selvittämistä Tanskan ja Yhdysvaltain kanssa. Norjan ulko- ja puolustusministeriö eivät NRK:n mukaan halua kommentoida urkintaväitettä.
“Missään muualla maailmassa abit eivät matkaa bilettämään toiseen maahan! Kun tähän kaikkeen yhdistetään huikeat bileet ja Tallinna, on vuoden 2021 paras matka syntynyt. Abi Goes Tallinn on ollut jokaisena vuotena loppuunmyyty."
Näin markkinoi ensi helmikuun abimatkoja Abi Goes Tallinn -konsepti.
Abimatkat ja -risteilyt varataan hyvissä ajoin. Suurin osa ensi vuoden varauksista on tehty ennen koronakriisin alkamista Suomessa, ja nyt varataan jo kevään 2022 matkoja.
Kukaan ei vielä tiedä, pääsevätkö ensi kevään abiturientit reissuun. Jos koronatilanne pysyy nykyisenkaltaisena Suomessa, Ruotsissa ja Virossa, odotettavissa on vähintäänkin muutoksia suunnitelmiin ja tapahtumien järjestelyihin.
Kysyimme kahdelta merkittävältä abimatkojen järjestäjältä sekä laivayhtiöiltä, mitä ensi vuoden risteilyjen tilanteesta tiedetään nyt.
Kysymyksiin vastasivat Abi Goes Tallinnin tuottaja Anssi Hockman ja Abiristeilyt-brändin puolesta Nelonen Media Liven tapahtumajohtaja Riikka Fagerholm.
Oman näkemyksensä tarvittaessa kertovat myös Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd sekä Viking Linen tiedotuspäällikkö Christa Grönlund.
1. Jos abimatkat pitäisi järjestää nyt, mikä olisi niiden kohtalo?
Abi Goes Tallinn: Tämänhetkisillä ohjeistuksilla matkaa ei olisi mahdollista järjestää.
Abiristelyt: Emme järjestäisi abiristeilyjä. Asiakkaidemme, artistien ja työntekijöiden turvallisuus on meille tärkeintä.
2. Miten tilanne on näkynyt matkojen suosiossa? Saako rahat takaisin, jos tapahtumat perutaan?
Abi Goes Tallinn: Vuoden 2021 paikat on varattu isoilta osin jo ennen koronakriisin alkua. 2022 vuoden AGT:n varaukset on tehty koronakriisin aikana, ja ennakkovarausten suosio on vastannut pitkälti aiempia vuosia. Peruutuksia on tullut maltillinen määrä.
Mikäli matkat perutaan järjestäjän tai viranomaisen päätöksellä, rahat saa takaisin.
Abiristeilyt: Vallitsevasta tilanteesta huolimatta vaikutukset ovat olleet maltillisia. Normaalista poikkeavaa kasvua peruutuskyselyissä ei ole.
Mikäli matkat perutaan järjestäjän tai viranomaisen päätöksellä, rahat saa takaisin.
3. Minkälaisia abimatkoja aiotte järjestää vuonna 2021?
Abi Goes Tallinn: Pakettiimme sisältyvät laivamatkat edestakaisin Helsingistä Tallinnaan, majoitus, aamupala ja juhlat Tallinnassa.
Lähtijöitä on noin 1 500 päivässä. Matkustajat on jaettu päivästä riippuen useammalle lautalle.
Eri lähdöillä on pääasiallisesti saman alueen lukioita.
Abit majoittuvat Tallinnassa kolmessa hotellissa. Lukiot sijoitellaan omiin kerroksiinsa.
Abiristelyt: Matkoja on tarkoitus järjestää vuonna 2021 yhteensä neljä, kaksi Tallinnaan ja kaksi Tukholmaan. Abeja osallistuu risteilyille eri lukioista ympäri Suomea.
Laivoilla on normaalitilanteessa yli 2 000 matkustajaa lähtöä kohden, mutta koronatilanne huomioiden laivojen kapasiteettia on rajoitettu laivayhtiöiden ja viranomaisten määräysten mukaisesti.
Opiskelun lisäksi myös juhliminen kuuluu monelle abivuoteen, ja koronatilanne harmittaa. – Toisaalta kyllä sen nyt ymmärtää, että ei ehkä ole aika lähteä juhlimaan, Janika Kuosmanen pohtii. Markku Malinen / Yle
4. Miksi suunnittelette matkoja nykyisen kaltaisessa koronatilanteessa? Onko helmikuu ainoa mahdollinen ajankohta?
Abi Goes Tallinn: Varmasti kukaan meistä ei pysty ennustamaan, miltä tilanne näyttää neljän kuukauden kuluttua. Koska abimatka on monelle lukion kohokohta, haluamme antaa tilanteen ja olosuhteiden parantumiselle mahdollisuuden.
Olemme varautuneet varapäivillä samana keväänä.
Abiristeilyt: Tiedotimme tänään, että risteilyjä ei järjestetä alkuperäisen suunnitelman mukaan helmikuussa. Nyt tähtäimessä ovat varapäivät huhtikuussa.
Emme vielä tiedä, mikä koronatilanne on ensi vuonna. Abiristeilyt ovat tärkeä ja odotettu perinne lukiolaisten keskuudessa ja toivomme tietysti, että he pääsevät pitämään tästä perinteestä kiinni.
5. Miten koronatilanne aiotaan ottaa huomioon, jos matkat toteutuvat?
Abi Goes Tallinn: Sekä laivamatkalla että hotellimajoituksissa toimitaan eri tavalla kuin aikaa ennen koronaa.
Tämä näkyy laivojen kapasiteeteissa, turvaväleihin liittyvissä järjestelyissä sekä ohjelman muodossa niin laivalla kuin hotelleissa.
Juhlaohjelma sopeutetaan sen hetkisiin määräyksiin. On esimerkiksi mahdollista, että useita kouluja yhdistäviä juhlia ei tule lainkaan, vaan keikat toteutetaan virtuaalisina hotellihuoneiden televisioiden kautta.
Abiristeilyt: Laivoilla on normaalitilanteessa yli 2 000 matkustajaa lähtöä kohden, mutta koronatilanne huomioiden laivojen kapasiteettia on rajoitettu laivayhtiöiden ja viranomaisten määräysten mukaisesti.
Olemme ottaneet abiristeilyissä huomioon laivayhtiöiden jo käyttöönottamat turvallisuustoimenpiteet.
Tallink Siljan ja Viking Linen mukaan risteilyillä on tällä hetkellä vähän vapaa-ajanmatkustajia. Kuvituskuva.Henri Salonen / Yle
Tallink Silja: Tavallisilla risteilyillämme matkustajakapasiteetti on nyt 50 prosenttia normaalista. Abiristeilyllä, jonne ei tule muita matkustajia, se voisi olla 75 prosenttia maksimista – riippuen toki sen hetkisestä koronatilanteesta.
Risteily, jossa ei käydä maissa, voisi onnistua nykytilanteessakin. Normaalisti Helsinki–Tallinna-reitin 22 tunnin risteilyllämme on neljän tunnin maissakäyntimahdollisuus aamuisin, mutta tällä hetkellä sitä ei ole. Kun maissa ei käydä, ei joudu jäämään omaehtoiseen karateeniin Suomeen palatessa.
Laivalla on kyllä tilaa pitää riittäviä etäisyyksiä. Rajoituksia voi tulla vaikkapa siihen, kuinka vapaasti tanssilattioilla saa tanssia. Esimerkiksi tanssiminen voisi olla sallittua vain oman seurueen kesken.
Viking Line: Abiristeilyille otetaan vain 50 prosenttia normaalista matkustajakapasiteetista. Laivalla rajoitetaan henkilömääriä samanaikaisesti muun muassa ravintoloissa.
Yökerhon ohjelma striimataan niin, että sitä voi seurata myös kokousosastolla ja yleisten tilojen screeneiltä. Myös ruokailut on porrastettu niin, että ravintolassa on väljää ja turvavälit säilyvät.
Nämä ovat erikoisristeilyjä, jotka räätälöidään asiakkaan toiveiden ja tilanteen mukaan. Ne ajetaan Tukholmaan, jos koronatilanne sen sallii. Mahdollista on myös ajaa esimerkiki pelkästään Maarianhaminaan.
6. Milloin päätätte, toteutuvatko abimatkat?
Abi Goes Tallinn: Teemme päätöksen lähempänä matkaa.
Abiristeilyt: Tiedotimme tänään, että helmikuussa ei risteillä. Nyt tähtäin on huhtikuussa.
Minkälaisia muistoja tai ajatuksia sinulla on abimatkoista? Voit keskustella aiheesta 17. marraskuuta kello 23 saakka.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron arvostelee englanninkielistä mediaa Ranskaan kohdistuvan väkivallan oikeuttamisesta. Macron esittää näkemyksensä The New York Times -sanomalehden toimittajalle Ben Smithille antamissaan kommenteissa, joita tämä siteeraa kolumnissaan.
Macronin mielestä median uutisointi siitä, että Ranskan ongelmien taustalla on maassa vallitseva rasismi ja islamofobia on tulkittavissa islamistisen väkivallan oikeutukseksi. Presidentin mielestä ulkomainen media ei ymmärrä sekularismin olevan yksi ranskalaisen politiikan ja yhteiskunnan peruspilareista.
Ranskassa valtio on uskontojen suhteen tunnustukseton. Se ei siis aseta mitään uskontoa erityisasemaan, vaan takaa kaikille kansalaisille vapauden uskoa tai olla uskomatta.
Macron kummastelee, ettei media osoita solidaarisuutta Ranskaa kohtaan. Hän näkee englanninkielisen median syyttävän väkivallasta terroristien sijaan Ranskaa.
Macronin mukaan kaikki maailman maat tukivat Ranskaa, kun maa viisi vuotta sitten joutui terrori-iskujen kohteeksi. Nyt hän ei näe tällaista tukea, kun iskut liittyvät pilakuviin.
Ranskassa on tehty useita islamistisia terrori-iskuja ja maa on parhaillaan muslimimaissa mielenosoitusten kohteena profeetta Muhammedista julkaistujen pilakuvien vuoksi.
Macron painottaa New York Timesissa, että pilakuvien julkaiseminen jatkuu Ranskassa.
Financial Times -sanomalehti julkaisi aiemmin kolumnin, jossa Macronin todettiin jakavan Ranskaa entisestäänkin "sodallaan islamilaista separatismia vastaan". Macron oli kuitenkin puhunut islamistisesta separatismista. Lehti poisti myöhemmin kolumnin faktavirheiden vuoksi.
Macron lähetti lehdelle kolumnin julkaisemisen jälkeen vastauksen, jossa hän totesi Ranskan olevan hyökkäyksen kohteena, koska maa on sekularistinen niin muslimeille, kristityille, juutalaisille, buddhalaisille kuin kaikille muillekin uskoville.
Myös Politico Europe poisti lokakuussa mielipidekirjoituksen, jossa käsiteltiin Ranskan sekularismia. Arvostelijoiden mielestä tekstissä syyllistettiin uhreja terrorismista. Uutistoimisto AP puolestaan poisti tviitin, jossa se oli kysynyt "miksi Ranska lietsoo vihaa muslimimaissa".
Lokakuussa yksi mies puukotti kolme ihmistä kuoliaaksi kirkossa Nizzassa ja toinen mies murhasi raa'asti opettajan Pariisissa. Syyskuussa mies haavoitti kahta ihmistä satiirilehti Charlie Hebdon entisen toimituksen edessä Pariisissa. Kaikki kolme rikostapausta näyttävät liittyvän Muhammed-pilakuviin.
Helsingin poliisi jatkaa eilen sunnuntaina Mäkelänkadulla tapahtuneen liikenneonnettomuuden tutkintaa. Onnettomuudessa kuoli alle 15-vuotias lapsi. Onnettomuus tapahtui liikennevalo-ohjatulla suojatiellä.
– Onnettomuudessa oli osallisena raitiovaunu ja lapsi. Tapahtumien kulku ja onnettomuuteen johtaneet syyt selvitetään perusteellisesti, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Pekka Korhonen poliisin tiedotteessa.
Esitutkinta on vielä kesken, eikä poliisi ota tässä vaiheessa kantaa mahdollisiin rikosnimikkeisiin tai muihin yksityiskohtiin.
Sanon sen nyt heti aluksi: Pahinta köyhyydessä ei ole häpeä. Pahinta on rahan puute.
Köyhät tietävät tämän, joten tämä tähdennys oli vain niitä ihmisiä varten, joilla on varaa keskittyä tunteisiin eikä riittävästi tietämystä rahasta. Äläpä yhtään siellä kiemurtele; on paljon ihmisiä, jotka eivät tajua tyydyttävänsä perustarpeensa rahalla. On tuiki tavallista kuvitella, että köyhyyteen kuuluva tunne on häpeä.
Rahan puute aiheuttaa ensisijaisesti näitä tunteita: epätoivoa, vitutusta, voimattomuutta, nöyryytetyksi tulemista, ahdistusta.
Ja sitten joskus myös häpeää. Häpeää se aiheuttaa sellaisissa sosiaalisissa tilanteissa, joissa huomaa ihmisten arvostavan rahaa. Tai päinvastoin: häpeäntunteesta huomaa, että tässä porukassa arvostetaan itse asiassa rahaa, vaikka sitä ei sanota ääneen. Sellaisessa joukossa sosiaalisten normien täyttäminen vaatii rahaa: pukeutuminen, harrastaminen, hauskanpito, elämäntapa, jopa itse osallistuminen, osallisuuden tunteesta puhumattakaan.
Vaikka keskiluokka ei välttämättä tunnista normeja, joita ylläpitää, se tietää niiden olemassaolosta. Siksi se tarjoaa köyhälle usein häpeää, lähestyy köyhyyttä häpeä silmissään. Se sitten myös synnyttää häpeän, koska olemme ihmisiä, laumaeläimiä.
Olen itsekin tietomurron uhri. Kun kuulin siitä, tunsin pelkoa siitä, että tietojani tavalla tai toisella väärinkäytetään, ja suuttumusta siitä, että tietojani on säilytetty huonosti suojattuna. En tuntenut häpeää siitä, että olen käynyt terapiassa.
Häpeä on tänä syksynä tapetilla terapiayritys Vastaamon tietomurron vuoksi. Kukaan terapiassa käynyt ei ole voinut välttyä kuulemasta, että terapia ei ole häpeä.
Aluksi hätkähdin: miten se nyt häpeällistä olisi – terveydestään huolta pitäminen! Eihän lenkkeilystäkään ensimmäisenä ajatella, että se olisi häpeällistä, vaikka se on itsekeskeistä, vain omasta terveydestä huolehtimista. Mutta sitten tajusin, että häpeästä puhuminen itse asiassa aiheuttaa häpeää. Jos tietomurron uhria lähestytään toistuvasti niin, että hänelle tarjotaan reaktioksi häpeää, hän kyllä hissukseen alkaa ymmärtää, että häpeäähän tässä tosiaan pitäisi tuntea.
Olen itsekin tietomurron uhri. Kun kuulin siitä, tunsin pelkoa siitä, että tietojani tavalla tai toisella väärinkäytetään, ja suuttumusta siitä, että tietojani on säilytetty huonosti suojattuna. En tuntenut häpeää siitä, että olen käynyt terapiassa. En ymmärtänyt sen olevan häpeällistä – ennen kuin julkinen keskustelu keskittyi häpeään.
Toinen tunne, jota köyhälle tarjotaan auliisti, on kateus. Kun kritisoi tulojen tai varallisuuden jakautumista epäreilusti, jostain ilmestyy aina syytös, että kritiikki johtuu kateudesta.
Tunnen kateutta joidenkin ihmisten elämäntavasta, ja toisia kohtaa tunnen sääliä. Sillä ei ole yhteyttä käytössä olevaan rahamäärään; kyse on enemmänkin siitä, missä määrin ihminen pystyy toteuttamaan omia arvojaan ja mitkä ne arvot ovat. Jotkut näyttävät saavuttaneet kadehdittavan tasapainon oman elämäntapansa kanssa. Jotkut taas näyttävät koko ajan haalivan jotain lisää, kuin täyttääkseen jotain, joka on tyhjä. Näin on asian laita kaikissa tuloluokissa.
Aika usein törmää kateuteen, jota taloudellisesti hyvinvoivat ihmiset tuntevat köyhiä kohtaan. Esimerkiksi perustuloa vastustetaan siksi, että joku saattaisi saada rahaa “tekemättä yhtään mitään”. Tällaisille sanon, että kannattaa kokeilla, millaista elämä on, jos koettaa pärjätä vaikkapa 800 eurolla kuukaudessa - pystyykö todella elämään “tekemättä yhtään mitään”.
Sohvalla makaaminen on sellaisen ihmisen haave, joka paiskii liikaa töitä. Ani harva työtön siitä nautiskelee. Sekä työn iloa että sohvalla makaamisen iloa voisi tässä yhteiskunnassa hiukan jakaa, niin ehkä kummallakin olisi parempi elämä ja enemmän yhteistä kosketuspintaa. Ja silloin myös enemmän yhteisiä tavoitteita, joilla rakentaa yhteiskuntaa eteenpäin.
Siitäpä tulikin mieleeni ylpeys – sekä kateuden että häpeän ihana vastinpari. Voi tuntea ylpeyttä siitä, että on saavuttanut tavoitteitaan ja pystyy hankkimaan upouuden Teslan. Yhtä hyvin voi tuntea ylpeyttä siitä, että on selvinnyt taas kuukauden, vaikka henkilökohtainen budjetti näytti välillä epätoivon lukuja.
Voi tuntea ylpeyttä siitä, että on hakenut apua silloin kun on sitä tarvinnut. Ja kaipa joku voi olla ylpeä siitäkin, ettei ole koskaan tarvinnut terapiaa tai tullut menneeksi terapiaan. Vaikka sellaista ylpeyttä minun on kyllä aika vaikea ymmärtää.
Auli Viitala
Kirjoittaja on oikea syrjäytynyt.
Kolumnista voi keskustella 17.11. klo 23.00 saakka.
Vuonna 2018 tapahtuneen Kuopion bussiturman oikeuskäsittely on alkanut tänään Pohjois-Savon käräjäoikeudessa. Syyttäjä vaatii linja-autonkuljettajalle rangaistusta neljästä törkeästä kuolemantuottamuksesta, 13 törkeästä vammantuottamuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Syyttäjä vaatii onnettomuusbussia kuljettaneelle miehelle vähintään kahden vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta.
Bussiturmassa on syytettynä vuonna 1951 syntynyt ylitorniolainen mies. Hän ajoi Kuopioon matkalla olleen karaokekerhon tilausbussia.
Bussiturma tapahtui Kuopiossa 24. elokuuta 2018. Kuljettaja ei saanut pysäytettyä linja-autoa moottoritieltä poistuttaessa. Bussi törmäsi liittymässä suojakaiteeseen ja putosi noin kymmenen metriä junaradalle.
Yle seuraa tässä jutussa kello 10 alkanutta oikeudenkäyntiä.
– Poikkeuksellista tässä tapauksessa on, että osallisena oli linja-auto ja sitä kautta kuolleita ja loukkaantuneita oli paljon, sanoo erikoissyyttäjä Heikki Ylisirniö.
Yle seuraa oikeudenkäynnin etenemistä tässä artikkelissa klo 10 alkaen.
Erikoissyyttäjä Heikki Ylisirniö Kuopion bussiturman oikeudenkäynnissä Pohjois-Savon käräjäoikeudessa 16.11.2020.Toni Pitkänen / Yle
Oikeudenkäynti videon välityksellä
Nyt oikeus käy läpi vastaajan terveystietoja yleisön olematta läsnä.
Oikeudenkäynti on jatkunut ruokatauon jälkeen istuntosuunnitelmaa päivittämällä. Oikeus kuulee osaa asianomistajista jo tiistaiaamuna. Myös vastaajaa eli linja-autonkuljettajaa kuullaan mahdollisesti jo tiistaina.
Syyttäjä kävi aamupäivällä läpi kirjallisia todisteita. Linja-auton piirturinkiekko säilyi onnettomuudessa hyväkuntoisena.
Oikeus sai tietoa matkan edistymisestä Kalixista Kuopioon. Syyttäjä esitteli myös ajopiirturin tietoja linja-auton nopeudesta ennen onnettomuutta.
Linja-auton nopeus noin minuuttia ennen onnettomuutta oli 92 kilometriä tunnissa. Rampilla nopeus on ollut 84 kilometriä tunnissa ja sitten 56 kilometriä tunnissa.
Liikenteenjakajaan törmätessä nopeus oli mahdollisesti 48 kilometriä tunnissa. Linja-auton törmätessä liittymässä henkilöautoihin nopeus oli 43 kilometriä tunnissa.
Junaradan kallioleikkaukseen törmätessä linja-auton nopeus oli syyttäjän mukaan 40 kilometriä tunnissa.
Syyttäjän mukaan kuljettaja on painanut liittymässä vahingossa kaasun pohjaan. Kuljettaja on huomannut erehdyksensä, mutta hän ei enää löytänyt jarrupoljinta.
Pohjois-Savon ely-keskuksen liikennetekninen asiantuntija arvioi lausunnossaan, että linja-auton vauhti on ollut liittymässä kova eikä voimakkaasti hidastuva. Asiantuntijan mukaan linja-autonkuljettaja ei jarruttanut tilanteessa.
Puolustuksen mukaan vastaaja ei syyllistynyt liittymässä merkittävään nopeuden ylittämiseen liikennemerkkeihin nähden.
Olosuhteisiin nähden nopeus oli liiallinen ja puolustus pitää kuljettajan toimintaa perusmuotoisena liikenneturvallisuuden vaarantamisena.
Oikeudelle esitettiin useita valokuvia onnettomuusliittymästä.
Oikeus näki runsaasti kuvia linja-autonrenkaiden liittymään jääneistä jäljistä.
Oikeudelle näytettiin useita kuvia myös junaradalle pudonneesta linja-autosta ja sen sisätiloista onnettomuuden jälkeen.
Syyttäjän mukaan linja-autonkuljettaja ei ollut enää Kuopioon saavuttaessa sellaisessa vireystilassa, jossa kuljettajan olisi pitänyt olla.
Syytteen mukaan kuljettaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että hän olisi noin 450 kilometrin mittaisen ajonsa aikana säilyttänyt sairastamiensa sairauksien johdosta ja muutoinkin riittävän tarkkaavaisuuden ja vireystilan, jolloin hänen ajonsa on ollut poukkoilevaa ja holtitonta.
Ryhmä piti matkalla kolme taukoa Oulun ja Kuopion välillä, viimeinen tauko oli Lapinlahdella.
Onnettomuuden jälkeen tehtyjen teknisten tutkimusten mukaan linja-auto oli liikennekelpoinen eikä sen jarruissa ollut teknistä vikaa.
Syyttäjän mukaan linja-auton jarruttamattomuus onnettomuusliittymässä johtui kuljettajasta.
Vakuutusyhtiö vaatii vastaajalta vakuutusmaksuja runsaat 459 000 euroa ja lisäksi oikeudenkäyntikulut.
Vakuutusyhtiö Turva on korvannut onnettomuuteen liittyen heinäkuuhun mennessä 680 000 euroa, joista 73 000 euroa on omaisuusvahinkoja.
Niitä vaaditaan vastaajalta. Myös henkilövahingoista osa vaaditaan vastaajalta.
Vastaaja ei ole mielestään laiminlyönyt kuljettajana velvollisuuksiaan. Hän myöntää perusmuotoisen liikenneturvallisuuden vaarantamisen.
Vastaaja kiistää törkeät kuolemantuottamukset, hän myöntää perusmuotoiset kuolemantuottamukset.
Vastaaja kiistää törkeän vammantuottamuksen. Hän myöntää perusmuotoisen vammantuottamuksen.
Vastaaja kiistää perusteiltaan vakuutuskorvaukset. Hän ei ole mielestään syyllistynyt törkeään huolimattomuuteen.
Osa onnettomuusbussin matkustajista laiminlöi turvavöiden käyttöä ja se on puolustuksen mukaan myötävaikuttanut henkilövahinkoihin.
Onnettomuudessa bussi syöksyi liittymän yli junaradalle
Tuhoisa bussiturma tapahtui elokuussa 2018 Kuopion Leväsellä. Tilausliikenteessä ollut linja-auto suistui Kuopion moottoritien ja Kolmisopen liittymässä sillalta ja päätyi kyljelleen junaradalle.
Onnettomuudessa kuoli neljä ja loukkaantui 22 ihmistä. Loukkaantuneista 17 oli bussin kyydissä. Myös linja-auton kuljettaja loukkaantui itse.
Turmabussin kyydissä oli Pohjois-Ruotsissa asuvia eläkeläisiä. He olivat karaokekerhon matkalla. Kuljettajana toimi vuonna 1951 syntynyt ylitorniolainen mies. Bussi lähti matkaan Kalixista Pohjois-Ruotsista ja sen määränpää oli Kuopio, jossa onnettomuus tapahtui.
Jutun oikeudenkäynnissä hyödynnetään videoyhteyksiä. Asian käsittely tapahtuu Pohjois-Savon käräjäoikeudessa Kuopiossa, mutta syytetty ja suurin osa asianomistajista osallistuvat käsittelyyn videon välityksellä Lapin käräjäoikeudessa Kemissä ja Rovaniemellä.
Tapauksen päätyminen käräjille vei yli kaksi vuotta. Esitutkinta oli pitkä, sillä asianomistajia on paljon. Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus teki oman selvityksensä turmasta.
Kuljettajan terveydentila vaikutti
Kuolemantuottamuksesta liikenneonnettomuudessa tuomitaan yleensä vankeusrangaistukseen.
– Olennaista on, onko kyse tahallisesta teosta vai jostain lievemmästä, esimerkiksi törkeästä huolimattomuudesta. Se määrittää, onko mahdollista antaa lievempiä rangaistuksia, lähinnä tietenkin sakkorangaistuksia, erikoissyyttäjä Heikki Ylisirniö sanoo.
Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan kuljettajan terveydentila ja kokemattomuus onnettomuusauton ominaisuuksista vaikuttivat tapahtumien kulkuun.
– Kuljettajan terveydentila on erittäin olennainen tässä onnettomuudessa. Raskas ajosuoritus pitkäaikaissairauksineen oli vaikuttamassa onnettomuuteen, sanoi tutkinnanjohtaja Kai Valonen Ylelle huhtikuussa 2019.
Turma tapahtui Leväsen liittymässä Kuopion moottoritiellä.Matti Myller / Yle
Onnettomuustutkinta antoi suosituksia linja-autonkuljettajien ajoterveydestä
Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan kuljettajalla ei ollut paljoa kokemusta onnettomuusbussista. Tämän vuoksi hän ei tuntenut eikä osannut käyttää riittävän hyvin sen hallintalaitteita, kuten vakionopeudensäädintä ja hidastinta.
Kuopion bussiturman onnettomuusbussi teknisessä tutkinnassa.Antti Karhunen / Yle
Onnettomuuteen vaikutti suuri tilannenopeus rampille ajaessa.
Taustalla oli myös kuljettajasta riippumattomia tekijöitä. Moottoritieltä pois johtava ramppi oli lyhyt eikä siinä ollut muita hidastamiseen ohjaavia merkkejä kuin lähellä risteystä ollut taajamamerkki, Onnettomuustutkintakeskus totesi.
Onnettomuustutkintakeskus antoi Kuopion bussiturmaan liittyen turvallisuussuosituksia. Ne koskivat muun muassa linja-autonkuljettajien ajoterveyden seurantaa.
Yle seuraa bussiturman oikeudenkäynnin tapahtumia sekä Kuopiossa että Kemissä.
Yli puolet suomalaisista (60 %) kokee keskustelukulttuurin muuttuneen huonommaksi. Asia selviää Ylen teettämästä tutkimuksesta. Sen perusteella käynnistetty uusi Hyvin sanottu – Bra sagt -hanke pyrkii parantamaan suomalaisten tapaa keskustella.
– Vihapuhe, negatiivinen keskustelusävy ja tahallinen väärin ymmärtäminen ovat asioita, jotka ovat nousseet esiin kaikkialla. Ne huolestuttavat ja ihmisille on alkanut tulla mitta täyteen, Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila sanoo.
Viisi vuotta kestävä hanke pyrkii innostamaan ihmisiä toisia kunnioittavaan, erilaisia näkemyksiä arvostavaan keskusteluun. Hanke tulee näkymään Ylen kanavien lisäksi laajasti yhteiskunnassa. Siihen on lähtenyt mukaan jo kymmeniä yhteistyötahoja. Niihin kuuluvat muiden muassa Tasavallan presidentin kanslia, Palloliitto ja Puolustusvoimat.
Ylen kanssa hanketta vetää Erätauko-säätiö, jonka tavoitteena on tehdä suomalaisista maailman parhaiten keskusteleva kansa.
Joka neljäs pelkää kertoa ajatuksistaan
Iso osa tutkimukseen vastanneista (79 %) oli sitä mieltä, että yhteiskunnallista keskustelua ei käydä kunnioittavaan sävyyn. Hallitseva mielipide (68 %) oli, että jotkin näkemykset jäävät keskusteluissa jyrän alle.
Peräti joka neljäs (24 %) suomalaisista pelkää muiden reaktioita omien ajatustensa kertomiseen.
Keskustelun koventuminen näkyy erityisesti sosiaalisessa mediassa. Ylä-Anttilan mukaan syy on siinä, että kyseessä on uusi ilmiö.
– Se on lähtenyt liikkeelle vähän kuin villi länsi. Nyt me koitetaan, että voitaisiinko jokainen tykönänsä miettiä, millä tyylillä haluaa keskustella.
Tutkimuksesta käykin ilmi, että suomalaisten ihanne hyvästä keskustelusta on kaunis. Vastaajista lähes kaikki (98 %) olivat sitä mieltä, että kuunteleminen kuuluu hyvään keskusteluun. Melkein yhtä moni (97 %) piti keskustelukumppanin kunnioittamista osana keskustelua.
Lähes kaikki (95 %) kokivat, että sananvapauteen kuuluu myös vastuu. Toisaalta miltei kaksi kolmesta (61 %) vastaajasta oli samaan aikaan sitä mieltä, että kaikenlaiset mielipiteet pitää saada sanoa.
"Peili ensin oman nenän eteen"
Tutkimustulosten perusteella suomalaiset kuuluvat keskustelijoina viiteen eri ryhmään. Niitä ovat huomaavaisesta keskustelusta nauttivat, rakentavampaa keskustelua kaipaavat, epävarmat sivuun jäävät, kehitykseen tyytyväiset ja mielipiteeleen tilaa vaativat keskustelijat.
Oman keskustelijatyypin tunnistaminen on ensimmäinen askel tiellä kohti parempia keskusteluja. Tästä klikkaamalla pääset testiin, jossa voit selvittää, mitä keskustelijatyyppiä sinä edustat.
– On tärkeä tiedostaa, miten voi tuoda oman mielipiteen esiin ilman että haavoittaa toista osapuolta tai pahoittaa tämän mieltä. Minusta se lähtee meistä jokaisesta. Sen oivaltamisesta, että näin olemme ihmisiksi toistemme kanssa, Ylä-Anttila sanoo.
Toimitusjohtajan mukaan peili pitää aina ensiksi nostaa oman nenän eteen.
– Olen itsekin kohtuullisen aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä ja olen päättänyt, että en halua sanoa enää yhtään pahasti. Napakasti voi sanoa, mutta ei tarvitse sanoa pahasti.
Ylä-Anttila toivoo hankkeen näkyvän yhteiskunnallisessa keskustelussa, kun Yle reilun viiden vuoden päästä täyttää sata vuotta.
– Koitetaan jos silloin olisi jo kyselyssä toisenlaiset tulokset ja meillä vähän toisenlainen tapa kohdata toisemme.
Tästä alta voit lukea lisää eri keskustelijatyypeistä:
Huomaavaisesta keskustelusta nauttivat
Jyrki Lyytikkä / Yle
Tämä keskustelijatyyppi arvostaa syvällisiä keskusteluja. Hän juttelee mielellään yhteiskunnallisista asioista ja nauttii siitä, kun pääsee oppimaan keskustelukumppaninsa ajatuksista. Toisinaan hän kaipaa keskusteluihin lisää asiallisuutta. Sananvapautta ei hänen mielestään saa käyttää toisen ihmisarvon loukkaamiseen.
Tähän ryhmään kuuluu yli neljäsosa (26 %) suomalaisista. Heistä iso osa (72 %) on yli 45-vuotiaita. He käyttävät aktiivisesti perinteistä mediaa ja seuraavat yhteiskunnallista keskustelua aiempaa enemmän.
Huomaavaisesta keskustelusta nauttivat voivat kehittää itseään keskustelijana tiedostamalla, että heillä on valmiudet keskustelujen avaamiseen, mahdollistamiseen ja edistämiseen. He voivat käyttää taitojaan ja kantaa vastuuta rakentavilla keskustelunavauksilla, joita hyvä keskustelukulttuuri tarvitsee.
Rakentavampaa keskustelua kaipaavat
Jyrki Lyytikkä / Yle
Yhteiskunnallisista asioista jutteleminen on tärkeää tälle keskustelijatyypille. He kaipaavat keskusteluun lisää asiallisuutta ja toisten kunnioittamista. Toisaalta he pelkäävät kommentoida asioita, sillä vastaukset ovat usein kärkkäitä. Lähes riitelymäinen keskustelu on heidän mukaansa lisääntynyt ja heitä vaivaa se, että asioita ymmärretään toisinaan tahallaan väärin.
Tähän ryhmään kuuluu joka viides (20 %) suomalaisista. Rakentavampaa keskustelua kaipaavista valtaosa (81 %) on sitä mieltä, että Suomen keskustelukulttuuri on mennyt huonompaan suuntaan.
Tämä keskustelijatyyppi voi kehittää itseään ymmärtämällä, että rakentava keskustelu lähtee aina itsestä. Eteenpäin pääsee myös kuuntelemalla ja kysymällä muiden näkemyksiä. Aina ei tarvitse olla ehdoton edistääkseen asiaansa. Keskusteluihin kannattaa myös uskaltaa osallistua entistä rohkeammin.
Epävarmat sivuun jäävät
Jyrki Lyytikkä / Yle
Tähän ryhmään kuuluva keskustelija kokee, että hän ei tiedä tarpeeksi osallistuakseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Siksi hän puhuu näistä asioista mieluiten vain lähipiirinsä kanssa. Hänellä ei ole voimakkaita mielipiteitä ja yhteiskunnallisen keskustelun kiivas sävy ja yksittäisten henkilöiden tuomitseminen vaivaavat häntä. Hän pelkää kommentoida asioita, koska vastaukset ovat usein kärkkäitä.
Epävarmoihin sivuun jääviin kuuluu vähän yli viidesosa (21 %) suomalaisista. Heistä noin kaksi kolmasosaa (64 %) on naisia. Todella iso osa (91 %) heistä on sitä mieltä, että lähes riitelymäinen keskustelu on lisääntynyt.
Kehittyäkseen keskustelijana tämän keskustelijatyypin kannattaa huomata, että hänen kokemuksensa on yhtä arvokas kuin kaikkien muidenkin. Hyvässä keskustelussa ei tarvitse olla vahvoja mielipiteitä. Myös pohdinnat ja keskeneräiset ajatukset voivat viedä keskustelua eteenpäin. Ne voivat myös herättää muissa keskustelijoissa uusia ajatuksia ja syventää keskusteluja.
Kehitykseen tyytyväiset
Jyrki Lyytikkä / Yle
Kehitykseen tyytyväiset tuovat mielellään oman äänensä kuuluviin vaikka heillä ei olisi voimakkaita mielipiteitä. He kommentoivat keskusteluja ja kokevat, että keskustelua käydään aiempaa kunnioittavampaan sävyyn. Heidän mukaansa eri näkemyksiä edustavien tahojen välinen rakentava keskustelu on lisääntynyt ja eri taustoista tulevat ihmiset saavat hyvin tilaa keskustelussa.
Tätä keskustelijatyyppiä edustaa hieman yli viidesosa (21 %) suomalaisista. Heistä iso osa (72 %) on yli 45-vuotiaita. He kuluttavat paljon perinteistä mediaa, mutta osallistuvat keskusteluun entistä vähemmän.
Tähän ryhmään kuuluvat voivat kehittää itseään keskustelijana pohtimalla pitäisikö heidän vielä vahvistaa kuuntelemistaitoaan. Heidän kannattaa kokeilla uusia alustoja keskustelulle ja muistaa, että myös uteliaisuus ja kiinnostus muista ihmisistä vievät keskustelua eteenpäin.
Mielipiteelleen tilaa vaativat
Jyrki Lyytikkä / Yle
Tämä keskustelijatyyppi on sitä mieltä, että kaikenlaiset mielipiteet pitää saada sanoa. Hän on valmis edistämään omaa asiaansa myös kovin sanoin. Hän keskustelee mielellään yhteiskunnallisista asioista, mutta toisinaan hänestä tuntuu, että hänen ajatuksensa eivät tule kuulluksi. Keskustelut tuntuvat hänestä usein tulenaroilta ja hänestä tuntuu, että asioita ymmärretään tahallaan väärin.
Mielipiteelleen tilaa vaativia keskustelijoita on noin joka kahdestoista (8 %) suomalaisista. Ryhmään kuuluvista neljä viidestä (82 %) on miehiä ja hieman yli puolet (53 %) alle 45-vuotiaita. Heidän median käytössään korostuvat medioiden verkkopalvelut, sosiaalinen media ja keskustelupalstat.
Tähän ryhmään kuuluvat voivat kehittyä keskustelijoina ymmärtämällä, että hyvän keskustelun tavoitteena ei ole välttämättä voittaminen. Valtaosa suomalaisista on kiinnostuneita toistensa ajatuksista, ja kunnioittavalla keskustelutyylillä saa enemmän tilaisuuksia keskustelujen käymiseen. Kasvotusten käytävä keskustelu voisi olla erityisen antoisa kokemus.
Unkari aikoo estää EU:n budjetin hyväksymisen oikeusvaltioperiaatteesta syntyneen kiistan takia. Unkarin suunnittelemasta veto-oikeuden käytöstä kertoo Reutersin mukaan unkarilainen portfolio.hu-sivusto.
EU:n vuosien 2021–2027 budjetissa maksatukset on sidottu oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Unkarin hallitus ilmoittaa veto-oikeuden käytöstä myöhemmin tänään, portfolio-sivusto kertoo.
Unkarin lisäksi myös Puola vastustaa rahan saamisen sitomista oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. EU-komissio on arvostellut Unkaria ja Puolaa oikeuslaitoksen itsenäisyyden murentamisesta.
EU vaatii jäsenmailta demokratian kunnioittamista, vapaata oikeuslaitosta ja lehdistönvapautta.
Unkarissa media ja kansalaisjärjestöt ovat menettäneet vapautensa pääministeri Viktor Orbanin valtakaudella.
EU:n puheenjohtajamaan Saksan on määrä kysyä tänään jäsenmaiden kantoja tulevasta budjetista. Unkari aikoo estää sekä EU:n budjetin että koronaelvytysrahaston hyväksymisen.
EU-maat sopivat 1,8 tuhannen miljardin budjetista ja elvytysrahastosta heinäkuussa. Seitsenvuotisen budjetin koko on 1,1 tuhatta miljardia euroa ja elvytyspaketti on suuruudeltaan 750 miljardia euroa.
Oikeusvaltiomekanismi vaatii hyväksynnän jäsenmailta ja parlamentilta. Budjettipäätöksessä vaaditaan yksimielisyyttä.
Maanantain ja tiistain välinen yö on tuulinen ja vetinen koko maassa, mutta tiistaipäivän mittaan sateet muuttuvat idässä lumisemmiksi lämpötilan laskiessa.
– Tiistain sateista lumena tulevat Pohjois-Karjalasta Koillismaalle yltävät sateet. Lunta kertyy kahdesta kolmeen senttiä, kertoo Ylen meteorologi Nina Karusto.
Lämpötilat pyörivät Karuston mukaan nollan tuntumassa, joten lumi on märkää ja saattaa paikoin sulaa nopeastikin. Myös Itä-Lappiin saadaan tiistaina hieman lisää lunta.
Keskiviikkona matalapaine tuo mukanaan lisää sateita.
– Lämpötila on nollan yläpuolella ja vettä tulee niin paljon, että se sulattaa lumet ainakin Pohjois-Karjalasta.
Torstaina Suomen yli kulkee jälleen lännestä lähestyvä matalapaine, joka tuo mukanaan runsaita sateita. Kun matalapaine siirtyy itään pohjoisesta virtaa tilalle kylmää ilmaa ja maan keskiosissa sateet tulevat lumena.
– Suomen keskiosissa saattaa tulla lunta jopa kymmenisen senttimetriä. Lumiraja kulkee Pohjanmaalta Kainuun ja Koillismaan tietämille, Karusto ennustaa.
Helsinkiläismiehen puhelin soi helmikuisena perjantaina vuonna 2020. Soittaja oli poliisi.
Neljääkymmentä lähestyvän miehen elämä oli jo jonkin aikaa ollut tukevasti raiteillaan. Mies oli päässyt irti kokaiiniriippuvuudesta vajaa kolme vuotta aiemmin, ja alkolinkäyttökin oli rajautunut lähinnä pienpanimo-oluihin silloin tällöin.
Vuosi 2019 oli loppunut hienoissa tunnelmissa. Perhe oli saanut tietää, että heille syntyisi kesällä lapsi. Kyseessä oli perheen esikoinen.
Pieni huoli oli tosin kalvanut miestä syksyllä. Uutisissa oli keväällä 2019 kerrottu suuresta Silkkitie-huumevyyhdistä. Vuoden 2019 mittaan Suomessa oli uutisoitu, että Suomen tulli oli yhteistyössä Ranskan viranomaisten kanssa onnistunut takavarikoimaan salatussa Tor-verkossa toimineen Silkkitie-kauppapaikan palvelimen.
Silkkitie teki huumekaupasta niin helppoa, että moni perinteistä katukauppaa kavahtanut ostajakin uskalsi tilata sieltä huumeita.
Yli 2 000 joutuu syyteharkintaan
Tutkinnassa ei murrettu Tor-verkon suojausta, vaan epäillyt jäivät kiinni, kun poliisi löysi takavarikoidulta palvelimelta huumeita tilanneiden osoitteita. Tuhannet suomalaiset olivat tilanneet huumeita suoraan sisään postiluukuistaan.
Poliisi kertoi aluksi, että se oli eritellyt palvelimelta yli 7 500 suomalaista nimimerkkiä, jotka olivat tilanneet huumeita Silkkitieltä.
Tutkinnan yleisjohtajana toimiva rikoskomisario Jari Räty Tampereen KRP:stä kertoo, että lopulta asiassa kirjattiin noin 3 000 rikosilmoitusta.
Luvut tarkentuvat myöhemmin, mutta Räty kertoo Ylelle, että yhteensä arviolta 2 000 asiaa etenee syyttäjälle. Suurimmassa osassa tehdään syyteharkinta. Arviolta viidessä prosentissa kyse on syyttäjän vahvistamasta sakosta.
Poliisi on suorittanut esitutkinnoista loppuun noin kaksi kolmannesta.
Yksi huumeita Silkkitieltä tilannut oli helsinkiläismies, jolle poliisi soitti helmikuussa. Yle ei julkaise miehen nimeä tai tarkkoja tunnistetietoja, sillä tieto huumeidenkäytöstä ja rikosepäilystä voisi aiheuttaa hänelle ja hänen perheelleen vahinkoa.
Kun mies tapasi nykyisen puolisonsa, hän käytti vielä kokaiinia. Ensin hän pyrki salaamaan sen naisystävältään, mutta lopulta hän kertoi riippuvuudestaan. Naisystävä asettui miehensä tueksi, ja mies hakeutui hoitoon.
Muutaman repsahduksen jälkeen hän onnistui lopettamaan huumeiden käytön.
Helmikuussa 2020 mies oli ollut erossa huumeista jo lähes kolme vuotta. Uutiset palvelintakavarikosta olivat aluksi huolestuttaneet, mutta nyt hän uskoi jo selvinneensä säikähdyksellä.
– Tulin siihen tulokseen, että kyllä ne varmaan olisivat jo ilmoittaneet, mies sanoo.
Epäily ahdisti, mutta poliisi oli asiallinen
Tulli, Keskusrikospoliisi ja syyttäjälaitos järjestivät tiedotustilaisuuden palvelintakavarikosta joulukuussa 2019. Yle
Kun puhelin soi, mies oli kotona etätöissä raskaana olevan puolisonsa kanssa. Kun soittaja esittäytyi poliisiksi, mies vetäytyi parvekkeelle puhumaan.
Poliisi oli asiallinen ja ystävällinen, mutta itse asia tuntui musertavalta. Poliisi kutsui hänet kuulusteluun. Häntä epäiltiin huumausainerikoksesta. Kun mies lopetti puhelun, hän päätti, ettei kuormita puolisoaan asialla.
– Myöhemmin samana päivänä sain paniikkikohtauksen.
Silti hän päätti pitää asian omana tietonaan ainakin niin kauan, että selviäisi, nostetaanko häntä vastaan syyte.
Kuulustelussa poliisi oli yhtä ystävällinen kuin puhelimessa. Poliisi kertoi juurta jaksain miehen oikeudet kuten sen, että lain mukaan rikoksesta epäillyn ei tarvitse auttaa oman syyllisyytensä selvittämisessä.
Sitten mentiin asiaan. Poliisin mukaan mies oli ostanut huumeita vuoden 2015 lopulla ja uudestaan loppuvuonna 2016 Tor-verkon Silkkitie-kauppapaikalta. Tullin takavarikoimalta palvelimelta saatujen tietojen mukaan mies oli neljänä eri kertana tilannut yhteensä 11 grammaa kokaiinia. Pienin kertatilaus oli ollut gramman ja suurin viisi grammaa. Ostokset mies oli poliisin mukaan maksanut virtuaalivaluutta bitcoineilla.
Se oli totta, mutta mies kiisti kaiken.
Kun esitutkinta valmistui kesällä, syyttäjä nosti miestä vastaan syytteen kahdesta huumausainerikoksesta. Poliisin esitutkintapöytäkirja paljasti kaiken näytön, joka syyttäjällä oli.
Tuleva perheenisä oli jäänyt kiinni, koska oli antanut huumekauppiaalle kotiosoitteensa.
– Tajusin, että nyt ei auta enää kiistää.
Ensin hän kertoi puolisolleen tulevasta oikeudenkäynnistä. Sitten hän päätti kertoa totuuden myös oikeudelle.
Epäillyissä on koko Suomi edustettuna
Kuluvan vuoden aikana poliisi on pelkästään Helsingissä soittanut kolmisen sataa samanlaista puhelua Silkkitie-vyyhdissä epäillyille.
Erikoissyyttäjä Anna-Riikka Ruuth kertoo, että osa rikoksista oli ehtinyt vanhentua, mutta lukemattomat melko tavalliset suomalaiset ovat saamassa syytteitä.
– Tässä on edustettuna Suomen koko kuva. Ympäri Suomen on eri koulutus- ja ammattitaustoista henkilöitä epäiltynä, Ruuth sanoo.
Hänen mukaansa vyyhti osoittaa, kuinka tehokas myyntikanava internet on.
– Tyypillisesti syrjäseudulla on hankalampi saada katukaupasta huumausaineita. Netti on saattanut huumausaineet kaikkien saataville.
Seuraamuksen kannalta olennaista on määrä, joka epäillyllä on enimmillään ollut hallussaan samanaikaisesti.
Suomessa huumetuomioiden raamit asettelee Helsingin hovioikeuspiirin laatuhankkeessa vuonna 2006 tehty taulukko. Kyseessä on tarkka määrittely suositeltavista rangaistuksista huumausaineen lajin ja grammamäärän perusteella.
Taulukon mukaan neljän kokaiinigramman hallussapidosta tuomitaan yleensä vankeusrangaistus.
Syyttäjä vaati tuntuvaa rangaistusta
Helsinkiläismies sai syyttäjän haastehakemuksen nähtäväkseen kesällä.
– Se tarjosi aihetta stressiin, mies sanoo.
Syyttäjä vaati miehelle vähintään 120 päiväsakkoa tai korkeintaan kolmen kuukauden ehdollista vankeutta. Vaatimus oli taulukon mukainen.
120 päiväsakkoa on Suomen oloissa kova rangaistus. Helsinkiläismiehen tuloilla se olisi tarkoittanut noin 4 000 euron sakkoa.
Mies päätti kirjoittaa oikeudelle kirjelmän, jossa hän tunnustaisi kaiken ja pyytäisi oikeutta huomioimaan hänen elämäntilanteensa.
”Olen tulossa käräjäoikeuteen myöntämään asiaani koskevat syytteet. -- Hölmöilyistäni on vuosia, ja elän nykyään täysin eri elämää”, mies kirjoitti.
Mies kertoi, että oikeudenkäynnin alkaessa hän oli ollut ilman huumeita yli kolme vuotta.
Hän myönsi tekonsa mutta huomautti, että hän oli hakenut ja saanut apua. Hänen esikoisensa laskettu aika oli samalla viikolla, jolloin syyte oli nostettu. Vaikka odotusajan piti olla hienoa aikaa, hän ei ollut päässyt hetkeksikään eroon ahdistuksestaan.
Tuomio yllätti syytetyn
Asiaa käsiteltiin käräjäoikeudessa lokakuussa. Istunnossa mies myönsi molemmat huumausainerikokset. Käräjätuomari oli lukenut hänen kirjelmänsä, miestä kuultiin oikeudessa myös suullisesti. Syyttäjä oli sitä mieltä, että mies oli tuomittava johonkin rangaistukseen.
Tuomari julisti tuomion jo samana päivänä.
Käräjäoikeus katsoi, että ensimmäisessä syytekohdassa kyse oli huumausaineen käyttörikoksesta, jonka syyteoikeus oli vanhentunut. Oikeus jätti syytekohdan sillensä.
Toisessa syytekohdassa miehen hallussa oli ollut kerralla yli viisi grammaa kokaiinia. Sitä ei oikeuden mukaan voinut pitää vähäisenä määränä. Tästä syystä mies oli syyllistynyt huumausainerikokseen.
Oikeus myönsi, että miehen elämäntilanne oli oikeudenkäynnin alkaessa ehtinyt jo useamman vuoden olla hyvin erilainen kuin rikoksen tekoaikaan.
Rikoslain 50. luvun seitsemäs pykälä mahdollistaa, että huumausainerikokseen syyllistynyt jätetään rangaistukseen tuomitsematta, jos hän on hakeutunut sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymään hoitoon. Käräjäoikeus totesi, että tätä voi soveltaa, vaikka rikos ei kokonaisuutena arvostellen ollut vähäinen.
Oikeus jätti tuoreen perheenisän rangaistukseen tuomitsematta.
– Tuomio oli huikea yllätys. Myöhemmin olen jäänyt miettimään, kuinka brutaali huumausainetuomio voi joillekin olla, mies sanoo.
– Onko siellä joukossa esimerkiksi opettajia, joilta menee työpaikka alta?
Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä määrää, että lasten parissa työskentelevien on näytettävä työnantajalle rikostaustaote. Otteeseen merkitään tieto ehdolliseen vankeusrangaistukseen johtaneesta huumausainerikoksesta.
Tarkoitus on suojella lapsia, mutta myös tuomitun oikeudet otetaan huomioon. Ehdollinen vankeusrangaistus poistuu rikosrekisteristä viidessä vuodessa, eikä se tämän jälkeen näy myöskään rikostaustaotteessa.
Aika lasketaan kuitenkin tuomion antamisesta, ei rikoksen tapahtuma-ajasta.
Helsinkiläismiestä oli huolestuttanut, estävätkö neljän vuoden takaiset teot hänen toimimisensa lasten parissa vielä vuosia eteenpäin.
Miehen rikosrekisteriin ei kuitenkaan tule merkintää, sillä häntä ei tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Oikeusrekisterikeskuksen mukaan tuomio ei myöskään näy rikostaustaotteessa.
Erikoissyyttäjä Ruuth kertoo, että kattavaa tietoa muista vyyhdin ratkaisuista ei ole. Hän pitää kuitenkin todennäköisenä, että samanlaisia perusteita on otettu huomioon joissakin muissakin tapauksissa.
– Jo esitutkinnassa on jo saatettu ottaa tällaisia perusteita huomioon, ja syyttäjä on saattanut päätyä siihen, että syytettä ei nosteta.
Helsinkiläismiehen tapauksessa myös helsinkiläinen aluesyyttäjä tyytyi tuomioon, joten se jäi lainvoimaiseksi.