Poliisi ei epäile rikosta liittyen tapaukseen, jossa Helsingin Pikku Huopalahden puistossa sijaitsevasta katukaivosta löytyi ruumis viime torstaina.

Helsingin poliisi tiedotti asiasta tänään maanantaina. Poliisin mukaan kaivosta löytyi kuollut keski-ikäinen mies.

– Epäselvistä lähtökohdista huolimatta poliisi on selvittänyt, että kuolemaan ei liity rikosta. Rikos- ja oikeusteknisin tutkimuksin on pystytty sulkemaan pois rikoksen mahdollisuus, kertoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Petri Rainiala Helsingin poliisilaitokselta.

Poliisi kertoo, että asiaa tutkitaan kuolemansyyn selvittämisenä, joka on kokonaan salassa pidettävä. Poliisi käy tapahtumia läpi vielä kuolleen omaisten kanssa.

Poliisi on selvittänyt tapahtumien kulkua yleisön vihjeiden ja oikeuslääketieteellisten tutkimusten avulla. Poliisin mukaan mies oli mennyt kaivoon itse.

– Tämä ei sillä tavalla ole onnettomuus, että hän ei ole päätynyt kaivoon vahingossa. Mies oli ollut kaivossa vain lyhyen ajan, Rainiala sanoo.

Hänen mukaansa kaivoon menemisen taustalla ei ole ollut esimerkiksi kodittomuuteen liittyviä syitä. Siihen, onko mies mennyt hakemaan kaivosta jotain, Rainiala ei vastaa mitään.

– Tätä voi pallotella moneen suuntaan, mutta se on varmaa, että tapaukseen ei rikosta liity. Meillä on käytössä vain maalliset tutkimusmenetelmät, joten kaikkia syitä tapauksen taustalla emme enää voi saada tietoomme, Rainiala toteaa.

Täydennetty 16.11. klo 10.52 Petri Rainialan kommenteilla ja lisätiedoilla.

Aiheesta aiemmin:

Poliisi pyytää ihmisiltä havaintoja Pikku Huopalahdesta alueelta, josta löytyi ruumis katukaivosta

Kaikki alkoi maksamattomasta kirjaston myöhästymismaksusta. Kirjastosta oli lainattu muun muassa Hevoshullu-lehti ja Kaksi sydäntä -rakkausromaani. Ne olivat jääneet palauttamatta.

”En todellakaan osannut ajatella silloin, miten pitkä vaikutus asioilla on ja mitä kaikkea se tarkoittaa.” Sanna

Vuosi oli 1998. Kaksikymppisen Sannan elämä oli kaaoksessa. Hän oli jäänyt avioeron jälkeen yksin hoitamaan lastaan ja yritystään.

Tuolloin alkanut ylivelkaantuminen varjostaa perheen elämää edelleen, yli 20 vuotta myöhemmin.

– En todellakaan osannut ajatella silloin, miten pitkä vaikutus asioilla on ja mitä kaikkea se tarkoittaa.

Nykyään Sannalla on neljä lasta. Heidän takiaan hän haluaa esiintyä tässä jutussa vain etunimellään.

Nyt Sanna on saanut elämänsä raiteilleen ja haluaisi järjestää raha-asiansa. Se on yllättävän vaikeaa, jos saatavat ovat menneet oikeudelliseen perintään.

Satasen saatavasta tuli vuosien mittaan yli 600 euroa

Jos ihminen ei maksa velkojaan, perintätoimisto voi yrittää periä niitä käräjäoikeuden kautta. Vapaaehtoinen perintä muuttuu oikeudelliseksi perinnäksi.

Velka-asioiden käsittely oikeusteitse on pitkälti automatisoitu. Se tehdään niin sanottuna summaarisena menettelynä.

Sanna sai 83 euron vanhasta kirjastosaatavasta velkahaasteen vuonna 2018. Saatavaa peri Intrum, yksi Suomen suurimmista perintäyhtiöistä. Haasteessa perittiin myös kolmenkympin maksamatta jätettyä lehtitilausta. Korkoineen ja kuluineen summa oli kasvanut yli kuuteensataan euroon.

Sanna ei reagoinut haasteeseen. Se on tyypillinen toimintatapa, sillä moni velallinen ei tiedä, mitä haasteelle voi tehdä.

Seurauksena on yksipuolinen tuomio. Sannan velka meni ulosottoon ja hän sai uuden maksuhäiriömerkinnän.

Velkaantumisongelma on ollut Suomessa kasvussa. Lähes 400 000 kuluttajalla on maksuhäiriö.

Apua Velallisten tukiryhmältä

Vuosi sitten Sanna löysi Velallisten tukiryhmän Facebookista.

Ryhmä koostuu vapaaehtoisista, useimmiten itsekin ylivelkaantuneista ihmisistä. Siinä on Facebookissa yli 10 000 jäsentä, ja se on erittäin aktiivinen.

Ryhmässä Sanna oppi, että perintäyhtiöt saattavat periä vanhentuneita velkoja. Tarkistaessaan omia papereitaan hän huomasi, että Intrumin perimä velka näytti vanhentuneelta. Siinä kummitteli 22 vuotta vanha kirjastosaatava, josta Sanna oli saanut yksipuolisen tuomion.

Vuoden alusta astui voimaan laki velan vanhentumisesta. Sen mukaan velka vanhenee lopullisesti joko 15 vuotta yksipuolisesta tuomiosta tai 20 vuotta eräpäivästä.

Velka voi myös vanheta, ellei velkoja muistuta siitä joka kolmas vuosi.

Vanhentuneen velan perintä on laitonta.

Intrum: kyse oli inhimillisestä virheestä

Sannan velkaa perineen Intrumin lakiasioiden johtaja Jyrki Lindström kiistää jyrkästi, että Intrum perisi vanhentuneita saatavia.

– Kukaan vastuullinen perintätoimisto ei peri vanhentuneita saatavia, Lindström sanoo Ylen MOT:n haastattelussa.

Lindström on ollut 12 vuotta Suomen suurimpien perintätoimistojen intressejä valvovan Perimistoimistojen liiton puheenjohtaja.

Hänen mukaansa Sannan tapauksessa on ollut kyse inhimillisestä virheestä. Lindström myöntää, että velka vanheni 1.1.2020 ja se poistettiin Intrumin järjestelmästä. Sanna puolestaan kertoo, että poisto tapahtui vasta kun hän oli sitä pyytänyt useaan otteeseen.

Sanna ei kuitenkaan päässyt irti velasta vaan Intrum jatkoi velan perimistä ulosoton kautta vielä toukokuussa.

– Tässä tapauksessa virheellisen täytäntöönpanopyynnön syynä on ollut inhimillinen virhe, kertoo Intrumin Jyrki Lindström.

Velkoja eli esimerkiksi perintätoimisto tekee täytäntöönpanopyynnön ulosottoviranomaiselle.

Sanna ei kuitenkaan antanut periksi.

Velallisen tukiryhmän avustuksella Sanna teki niin sanotun takaisinsaantihakemuksen. Se on velalliselle viimeinen keino kiistää oikeudessa saatu velkatuomio.

Asiaan liittyy kuitenkin riski, että velallinen joutuu maksamaan satojen eurojen käräjöintimaksut velkojen ohella.

Velallinen ei välttämättä saa myöskään tuomiotaan tiedoksi. Siitä kävisi ilmi, että vastaajalla on 30 päivää aikaa kiistää tuomio takaisinsaantihakemuksella.

Sanna otti tietoisen riskin ja voitti.

”Voitto tuntui uskomattomalta! Olihan vastassa iso, useassa maassa toimiva yritys lakimiehineen.” Sanna

Intrum hyväksyi lopulta takaisinsaantihakemuksen neljä kuukautta kestäneen oikeusprosessin jälkeen. Sen aikana Sannalta vaadittiin useita lausumia.

Oikeus määräsi Intrumin maksamaan yli 900 euroa Sannalle oikeudenkäyntikuluja ja kulukorvauksia.

Hän pääsi siis eroon sekä veloista että oikeudenkäyntikuluista.

– Voitto tuntui uskomattomalta! Olihan vastassa iso, useassa maassa toimiva yritys lakimiehineen ja tietämyksineen, Sanna kertoo.

Sanna kuvailee Velallisten tukiryhmän apua korvaamattomaksi.

– En usko, että olisin selvinnyt koko prosessista ilman ryhmän apua.

Oikeudellinen perintä kasvanut räjähdysmäisesti

Velkahaasteiden eli summaaristen asioiden määrä on yli kymmenessä vuodessa tuplaantunut.

Vuonna 2019 summaarisia asioita saapui käräjäoikeuksiin yli 400 000 kappaletta.

Joukossa voi myös olla vanhentuneita velkoja, mutta käräjäoikeudet eivät niihin puutu.

Se ei kuulu käräjäoikeuden tehtävään.

Jää velallisen harteille reagoida ajoissa ja huomata, onko velka perintäkelpoinen tai esimerkiksi vanhentunut.

Harva kuitenkaan osaa tai jaksaa haastaa perintäyhtiöitä. Käräjöinti voi myös tulla velalliselle kalliiksi. Oikeudenkäyntimaksut voivat olla 500–600 euron luokkaa.

Velallisten oikeusturvaa tutkineen Laura Sarasojan mukaan velalliset vastaavat erittäin harvoin velkahaasteisiin.

– Suurimmassa osassa tapauksissa velalliset olivat passiivisia, sanoo tohtorikoulutettava Sarasoja Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.

Tämä on Sarasojan mukaan systeemin ongelma: valvoakseen omia etujaan velallisten pitäisi olla aktiivisia, mutta he eivät sitä eri syistä ole. Kyse voi olla jaksamisesta tai osaamisesta.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimiehen Juha Jokisen mukaan oikeudellisessa perinnässä on ongelmia.

– Kyllähän tämä on aika velkojamyönteinen järjestelmä, Jokinen sanoo.

– Kun tiedetään, että näitä on paitsi perusteiltaan epäselviä, myös täysin tekaistuja ja vanhentuneita saatavia.

Vuosikymmeniä velkakierteessä ollut uskalsi haastaa perintätoimiston

Viisikymppinen Lea Linneo on tyypillinen velallinen, joka on passiivisesti ottanut vastaan yksipuolisia velkatuomioita.

Jo 1980-luvulla alkaneen velkakierteen taustalla oli vuosia kestänyt alkoholismi. Nyt 19 vuotta raittiina ollut Linneo yrittää selvittää vanhoja velkojaan.

Kun muualta ei ole saanut apua, Lea löysi Sannan tavoin Velallisten tukiryhmän Facebookista.

Ryhmä auttoi Leaa tekemään takaisinsaantihakemuksen Alektum-nimiselle perintäfirmalle.

Kyseessä oli niin sanottu yhdistelmähaaste, johon oli niputettu iso kasa vanhoja velkoja, joita Alektum on ostanut muilta yrityksiltä.

Tämä on tyypillistä nykyajan perintäbisneksessä, mutta voi olla erittäin sotkuista velallisen näkökulmasta.

– Perintätoimistot muuttavat nimensä, myyvät velkoja ja taas ne myyvät velkoja. Mä olen edelleenkin ihan pihalla. Mitäköhän olen loppujen lopuksi maksanut niistäkin mitä minulta edelleenkin peritään, Linneo miettii velkapaperikasan keskellä.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkija Laura Sarasojan mukaan yhdistelmähaasteesta voi olla vaikea tunnistaa mahdollisesti vanhentunut velka. Haaste voi sisältää pitkän listan erilaisia saatavia.

– Pitäisi tarkastella kaikki erikseen. Vaati kyllä aika paljon osaamista, Sarasoja toteaa.

Ja vaikka velallinen osaisikin vanhentumislain säännöt, haastehakemuksesta ei välttämättä selviä, onko velka vanhentunut vai ei.

Perintätoimistot: Emme kirjaa kaikkia muistutuksia haasteisiin

Ylen MOT-toimitus tutki tarkemmin parikymmentä yhdistelmähaastetta, joissa velkaa perii joku kolmesta suurimmasta perintäyhtiöstä. Haasteiden perusteella näyttäisi siltä, ettei velan vanhentumista ole katkaistu muistuttamalla velasta joka kolmas vuosi, kuten laki edellyttää.

Lowell, Intrum ja OK-Perintä kiistävät kaikki jyrkästi, että ne perisivät vanhentunutta velkaa.

Selitys on tämä: perintätoimistot kertovat, etteivät ne kirjaa haastehakemuksiinsa kaikkia muistutustoimenpiteitään.

Perintäyhtiöiden mukaan haasteisiin kirjataan ainoastaan maksulliset muistutukset.

– Saatavan vanhentuminen voidaan katkaista sekä maksuttomilla että maksullisilla toimenpiteillä, Intrumin lakimies Jyrki Lindström kertoo.

Haasteeseen ei kuulukaan laittaa maksuttomia toimenpiteitä, Lindström sanoo. Sellainen voi olla esimerkiksi kirje, tekstiviesti tai puhelinsoitto.

Asiantuntija hämmästelee selitystä

Velallinen ei voi siis haasteesta nähdä, onko velan vanhentuminen katkaistu lain vaatimusten mukaisesti.

Kilpailu- ja kuluttajavirastossa perintätoimistojen selitys mietityttää.

– Miksi eivät kirjaa ja miksi ne ovat maksuttomia, Juha Jokinen ihmettelee perintätoimistojen selitystä siitä, että suurin osa muistutuksista on maksuttomia.

Hän korostaa, että velan vanhenemisen katkaisemiseksi tehty muistutus on perusteltu syy maksullisuuteen.

Jokisen mielestä olisi velallisen kannalta paljon selkeämpää, että kaikki muistutustoimenpiteet kirjattaisiin velkahaasteeseen.

”Velat alkavat olla nollilla ja luottotiedotkin puhdistuvat lähitulevaisuudessa. Enää sinne ei tule päätymään yhtään ainoata merkintää!” Sanna

Velan riitauttaminen kannatti

Valvova viranomainen perui poikkeuksellisesti perintäyhtiö Alektumilta toimiluvan vuonna 2019. Yhtiö oli rikkonut lakia toistuvasti muun muassa perimällä vanhentuneita saatavia.

Yhtiö saa kuitenkin jatkaa velkojen oikeudellista perintää.

Lea Linneon takaisinsaantihakemus kannatti. Syyskuussa hän sai käräjäoikeuden tuomion: Alektum veti pois haasteensa ja käräjäoikeus totesi, että yhtiö hävisi tapauksen.

Linneon ei tarvitse maksaa edes oikeudenkäyntikuluja.

– Tuntuu ihan tosi mahtavalta. Että edes jotain oikeutta.

Alektum kertoo vastauksessaan Ylen MOT:lle, että se jatkaa oikeudellista perintää kunnes kesken olevat velka-asiat on hoidettu loppuun.

Yhtiöltä kysyttiin myös kommenttia siihen, onko se yrittänyt periä jo vanhentuneita saatavia. Vastaus oli: “aktiiviset perintäasiat hoidetaan oikeudellisesti tuomioistuimen päätöksen mukaisesti”.

Sanna aikoo päästä eroon veloistaan

Kirjastosakoista alkanut velkakierre on vaikuttanut Sannan elämään parikymmentä vuotta. Ilman luottotietoja hän ei ole saanut esimerkiksi sähkösopimusta ja moni vuokra-asunto on mennyt sivu suun maksuhäiriömerkintöjen takia.

Nyt Sanna uskoo saavansa asiansa kuntoon, eikä aio enää päästää talouttaan samaan pisteeseen kuin mitä se on ollut.

– On hienoa huomata, ettei tämä velkahelvetti jatku sentään läpi koko elämän vaan tunnelin päässä alkaa näkyä valoa. Velat alkavat olla nollilla ja luottotiedotkin puhdistuvat lähitulevaisuudessa. Enää sinne ei tule päätymään yhtään ainoata merkintää!

Juttua korjattu 16.11.2020 kello 10.12: Alkuperäisessä jutussa vanhenemisen vuosimäärät yksipuolisen tuomion ja eräpäivän osalta olivat väärin päin.

Katso uusin MOT: Vanhojen velkojen metsästäjät

Aiheesta voi keskustella 17. marraskuuta kello 23 saakka.

Onko tämä joku sivuduuni? Meinaatko hankkia oikeita töitä?

Ruokakaupan myyjänä työskentelevä 23-vuotias Linda Väyrynen joutuu usein vastailemaan tällaisiin kysymyksiin.

Linda Väyrynen nauttii työstään ja pitää sitä arvokkaana. Työ ruokakaupassa on hänelle sopivan fyysistä. Tylsiä hetkiä ei tule. Muiden ihmisten asenteet saavat hänet kuitenkin toistuvasti tuntemaan työstään häpeää.

– Ihmisillä on sellainen kuva, että tänne vain ajaudutaan töihin, kun ei muualle päästä.

Tuttavat ovat kysyneet, mitä hän aikoo tehdä myyjän työn jälkeen ja mitä alaa hän oikeasti haluaisi opiskella. Väyrysellä on hiusalan perustutkinto, mutta myyjäksi hän on päässyt ilman alan koulutusta.

Väheksyvät kommentit vihlaisevat ja saavat hänet kokemaan huonommuutta. Linda Väyrynen on hakeutunut nimenomaan myyjän työhön. Hän on työssä kolmatta vuotta ja haluaisi edetä samalla alalla.

Väyrysen mukaan ihanista asiakkaista saa lisää iloa työhön. Välillä asiakkaiden käytöksestä kuitenkin välittyy, etteivät he arvosta myyjien työtä. Joskus asiakkaan paha olo purkautuu myyjän niskaan.

– On sellaisia asiakaskohtaamisia, joista ei tule kovin arvostettu olo. Nähdään vain puutteet.

Linda Väyrynen on miettinyt, miksi hänen työssään on kamppailtava muiden aiheuttamaa alemmuudentunnetta vastaan.

Lue lisää: Janita Rahikainen rakastaa työtään myyjänä, mutta on vain 26-vuotiaana palkkakehityksensä huipulla: palkankorotuspyyntö oli lähinnä vitsi

Työhäpeää tuntevat nuoret aikuiset, naiset ja pienituloiset

Omaan työhön liittyvät häpeän kokemukset eivät ole yhdentekeviä. Häpeä voi heikentää hyvinvointia – ja vaikeuttaa työntekoa.

Yle selvitti suomalaisten työhön liittyvää häpeää Taloustutkimuksen toteuttamalla kyselyllä. Anonyymit kommentit ovat Ylen lukijoiden kokemuksia, jotka keräsimme joukkoistuksella.

Näin kysyimme: Hävettääkö sinua kertoa, mitä teet työksesi?

Valtaosa vastaajista (71 %) ei koskaan häpeile työtään. Näin ajattelevat kaikkein useimmin johtavassa asemassa olevat.

Joka neljännelle vastaajalle (27 %) omaan työhön liittyvä häpeä on tuttua. Suuri osa kokee sitä kuitenkin hyvin harvoin. Kaikista vastaajista pientä osaa (7 %) hävettää usein tai toisinaan kertoa, mitä he tekevät työkseen.

Häpeää tuntevien joukossa korostuvat 18–34-vuotiaat, naiset sekä ne, joiden taloudessa tulot ovat pienet. Häpeää tuntevat muita enemmän myös työntekijäammateissa työskentelevät ja työttömät.

Lue lisää: "Kuvitelkaa kahdeksankymppisen mummini ilme kun kerroin, että yli 10 000 ihmistä tietää nyt irtisanomisestani" – työttömyys iski kymmeniin tuhansiin, mutta monelle se on edelleen häpeä

Oman tuttavapiirinsä töitä suomalaiset pitävät hävettävinä harvemmin kuin omia töitään. Valtaosa Ylen kyselyn vastaajista (80 %) ei ole tuntenut myötähäpeää kenenkään tuttavansa työstä.

Arvostuksen puute ja pieni palkka tuottavat häpeää

"Hävettää, että olen korkeasti koulutettu, mutta palkka on niin huono, että täytyy laskea, riittävätkö rahat elämiseen." (leikkaussalihoitaja, kolmekymppinen nainen)

"Muutamat lähipiiriini kuuluvat pitävät minua yksinkertaisena likaisen työn tekijänä. Pidän työstäni matalaa profiilia ja tuon asiantuntemukseni esiin, kun siitä on apua. Silti saan epäileviä katseita ja kommentteja." (korjausrakentaja, kuusikymppinen mies)

Yleisin syy oman työn häpeämiseen on Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan yleisen arvostuksen puute. Toiseksi yleisimmin vastaajat kertovat häpeän aiheutuvan pienestä palkasta.

Pieni palkka on aiheuttanut häpeän kokemuksia myös ruokakaupan myyjänä työskentelevälle Linda Väyryselle. Monilla kaupoissa työskentelevillä on osa-aikaisia työsopimuksia ja palkka jää pieneksi. Tällä hetkellä Linda Väyrysellä on työtunteja mukavasti, ja tilipussikin on sen myötä kasvanut. Aloittaessaan hän kuitenkin teki töitä viisitoista tuntia viikossa harjoittelijan palkalla.

– Kaverit ostivat milloin mitäkin. Itse laskeskelin, montako kymppiä jää laskujen jälkeen käteen, Linda Väyrynen sanoo.

Kyselyn mukaan myös työpaikan huono maine tuottaa monille häpeää.

"Monilla ihmisillä on negatiivisia kokemuksia ja mielikuvia työnantajastani. Nykyään en enää kerro uusille tuttavuuksille työstäni, ellei erikseen kysytä." (postinjakaja, parikymppinen nainen)

Työ hävettää monia myös siksi, ettei se vastaa omia ihanteita.

"Ajattelin aina, etten minä ole mikään oikea siivooja, tarjoilija, ravintola-apulainen tai myyntineuvottelija. Aiemmat työni eivät vastanneet unelmiani, eikä niillä ollut mitään tekemistä niiden ammattien kanssa, joihin olen kouluttautunut." (puutarha- ja turvallisuusaloilla työskentelevä kolmekymppinen nainen)

Ihmisillä voi lisäksi olla vahvoja mielikuvia siitä, millainen ihminen kutakin työtä tekee. Eräs miesvaltaisella alalla työskentelevä nainen karttelee työstään puhumista siksi, että haluaa välttää ennakkokäsityksiä.

"Työni on parisuhdemarkkinoilla melkoinen turn off. Työskentelen miesvaltaisella alalla fyysisesti erittäin rankassa työtehtävässä." (logistiikka-alalla työskentelevä kolmekymppinen nainen)

Häpeä lamauttaa ja passivoi

Häpeään perehtyneen psykologi Katja Myllyviidan mukaan työhön liittyvä häpeä voi olla lähtöisin joko ympäristöstä tulevasta mitätöinnistä tai toisaalta siitä, että ihminen itse väheksyy omaa työtään. Nämä kietoutuvat toisiinsa.

– Ihmiset lukevat muiden katseita siitä, miten omaa työtä arvostetaan.

Häpeä on lamauttava ja passivoiva tunne, joka voi vaikeuttaa työntekoa.

Jos töihin lähtiessä hävettää, voi se vaikuttaa myös työmotivaatioon.

Usein häpeä myös ohjaa vetäytymään tilanteesta poispäin. Jos työhön kuuluu esimerkiksi paljon muiden ihmisten kanssa olemista, häpeäminen voi vaikeuttaa vuorovaikutusta. Jos häpeä on voimakasta, se voi vaikeuttaa jopa tiedonkäsittelyä.

Omien arvojen vastainen työ hävettää

Syy häpeään voi toisaalta olla myös ristiriita omien näkemysten ja työn sisällön välillä.

"Koen häpeää, kun joudun kertomaan ihmisille etuuksiin liittyvistä menettelyistä, jotka ovat mielestäni epäoikeudenmukaisia. Kelahan ei sinänsä näistä asioista päätä, vaan lainsäätäjät. Minä Kelan työntekijänä saan kuitenkin viikoittain ellen päivittäin vastaanottaa tästä ihmisten vihat." (Kelan työntekijä, nelikymppinen nainen)

Joskus työn häpeäminen voi myös olla suoranainen viesti siitä, että ihminen on väärällä polulla. Esimerkiksi silloin, kun työ on selkeästi omien arvojen vastaista.

"Yritys toimitti asiakkaille materiaalia, jonka tiesi olevan epäluotettavaa. Kaikki joutuivat valehtelemaan toimivan johdon määräyksestä. Testituloksia peukaloitiin ja asiakkaita kusetettiin. Erosin yrityksen palveluksesta." (turvallisuusalalla aiemmin työskennellyt mies)

– Jos näet, että maailma olisi parempi paikka jos et tekisi kyseistä työtä, sitä viestiä kannattaa kuunnella, psykologi Katja Myllyviita sanoo.

Vastaajat: työ määrittää ihmisen arvon yhteiskunnassa

Työhön liittyvä häpeä ja väheksyntä voivat heikentää ihmisen itsearvostusta. Se ei ole ihme, sillä Ylen kyselyn mukaan suuri enemmistö suomalaisista ajattelee, että työ määrittää yhteiskunnassamme ihmisen arvoa.

"Suomessa välttelen sanomasta, että olen koulutukseltani sairaanhoitaja. Mielikuva on usein ”etkö parempaan pystynyt” -tyyppinen. Onneksi lähdin jo vuosia sitten ulkomaille töihin. Täällä tulee paljon kannustusta ja arvostusta, kun nuori mies on vaativassa erikoissairaanhoidon tehtävässä." (sairaanhoitaja, kolmekymppinen mies)

Naiset ajattelevat kyselyn mukaan miehiä useammin, että työllä on yhteiskunnassamme väliä ihmisen arvon määrittäjänä. Erityisen paljon työllä on painoarvoa niiden työikäisten mielestä, jotka ovat itse työelämän ulkopuolella.

Vain 16 prosenttia Ylen kyselyn vastaajista ajattelee, ettei työ määritä ihmisen arvoa yhteiskunnassamme lainkaan. Sitä mieltä ovat hieman muita useammin esimerkiksi johtavassa asemassa olevat ja yrittäjät.

Entä jos kukaan ei tekisi tätä työtä?

Psykologi Katja Myllyviidan mukaan häpeä ohjaa puhumattomuuteen. Työhäpeän hälventämiseen kuitenkin tarvitaan sitä, että häpeän syistä puhutaan.

– Jos häpeäkokemus on selkeästi ympäristön suhtautumisesta tulevaa, yleistä mielipidettä tulisi puhua auki. Sitä pitäisi muokata niin, että kaikilla olisi työrauha tehdä omaa työtä.

Miten sitten itse voisi nujertaa omia työpaikkaan tai ammattiin liittyviä häpeän kokemuksia?

Myllyviidan mielestä omaa työtä on hyvä miettiä osana laajempaa kokonaisuutta: jos kukaan ei tekisi tekisi tätä työtä, millaisia ongelmia yhteiskunnassa alkaisi ilmetä?

Korona-aikana monien töiden merkitys onkin tullut ainakin vähäksi aikaa aiempaa näkyvämmäksi. Eri alojen irtisanomisista ja lomautuksista on viime aikoina kerrottu tiuhaan. Se on saattanut nostaa työn arvostusta ylipäätään.

Ruokakaupan myyjänä työskentelevälle Linda Väyryselle viime kevät oli työn kannalta hektistä. Ennen kaikkea viime kevään koronatilanne räväytti aiempaa selvemmin näkyville sen, etteivät myyjien hommat hoidu itsestään.

– Tuntuu siltä, että korona-aika on muiden silmissä nostanut myyjien arvostusta. Täällä me olemme joka päivä olleet, vaikka olemme monien satojen ihmisten parissa päivittäin.

Linda Väyrynen on saanut korona-ajan kokemuksista lisää pontta myös niin, että hän on hakenut työnantajan järjestämään oppisopimuskoulutukseen. Jos hän pääsee koulutukseen, työn ohessa voisi saada merkonomin paperit taskuun. Hänen tavoitteenaan on tällä hetkellä edetä vastuumyyjäksi.

Linda Väyrynen toivoisi ihmisten näkevän, että kaikki ammatit ovat omalla tavallaan arvokkaita. Hän pitää työstään ja toivoo sille arvostusta.

– Itse koen tämän tärkeäksi työksi.

Ylen Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn vastasi syyskuun lopussa runsaat 1100 työikäistä suomalaista. Kysely toteutettiin internet-paneelina. Kyselytutkimuksen virhemarginaali on noin 2,7 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin. Jutussa käytetyt anonyymit sitaatit keräsimme joukkoistuksella, jonka teimme lokakuussa.

Onko sinua hävettänyt kertoa muille, mitä työtä teet? Mikä auttaisi siihen, etteivät ihmiset kokisi työnsä vuoksi huonommuutta? Keskustele tämän jutun kommenttikentässä tiistaihin 17.11. kello 23 asti tai somessa #tilipäivä.

Luit juuri jutun, joka on osa työelämän tabuja ja tunteita käsittelevää kokonaisuutta. Haluat ehkä jatkaa samojen teemojen parissa?

Horjutko jaksamisesi rajoilla? Opettaja, lähihoitaja ja työsuojeluvaltuutettu sinnittelivät romahdukseen asti, sitten iski syyllisyys: "Ei kai näin nuorena saisi uupua"

Tätä on ulkonäkösyrjintä työelämässä: Lähetimme 300 työhakemusta, joissa vain kuva oli eri – kaunis hakija sai lähes kaksi kertaa enemmän haastattelukutsuja

Huijarisyndrooma piinaa menestyjiäkin: Tunnetut ammattilaiset kertovat, milloin pelkäsivät paljastuvansa huijareiksi – ja mitä sitten tapahtui

"Asiakas laski housut alas ja paljasti sukupuolielimensä" – Palvelualojen naiset kokevat seksuaalista häirintää, josta harva puhuu

Vilja Jääskeläinen, 27, epäilee, että yksi viesti teki hänestä “hankalan työntekijän” ja siksi työt loppuivat – Yhä harvempi käy oikeutta työnantajansa kanssa

Janita Rahikainen rakastaa työtään myyjänä, mutta on vain 26-vuotiaana palkkakehityksensä huipulla: palkankorotuspyyntö oli lähinnä vitsi

Testaa, millaisen palkan saisit Suomen yleisimmässä ammatissa – Ylen palkkapeli paljastaa, mistä myyjän pieni tilipussi on tehty

Kuuntele Ina Mikkola: Tilipäivä -podcastien intiimejä tarinoita työelämästä

ROOMA Italian taloutta leimaa pitkään jatkunut ristiriita: julkinen talous horjuu kasvavan velkataakan alla, mutta samaan aikaan kotitaloudet kuuluvat Euroopan varakkaimpiin.

Samalla Italia kuuluu niihin EU:n jäsenmaihin, jotka hyötyvät unionin kesällä sopimasta elvytyspaketista eniten. Suomessa moni on kysynyt, miksi Italian talous tarvitsee apua, vaikka maan kotitaloudet ovat vauraita.

Kokosimme talouslukuja, jotka selittävät, minkä takia Italia on juuttunut matalan kasvun maaksi.

1. Kotitalouksien varallisuus ei käänny kasvuksi

Taloustieteen professori Stefano Toso Bolognan yliopistosta vahvistaa, että italialaiset kotitaloudet ovat vauraita moniin muihin EU-maihin nähden.

Italialaisilla kotitalouksilla on keskimäärin enemmän omaisuutta kuin esimerkiksi suomalaisilla. Yhtä lailla niiden velkaantumisaste on suomalaisia kotitalouksia pienempi.

– Italialaiset ovat säästäneet ahkerasti 1900-luvun lopun vuosikymmeninä, kun taloudella meni hyvin, ja sijoittaneet paljon asuntoihin, Toso sanoo.

Talouskasvun kannalta on kuitenkin ongelmallista, että italialaisten yksityisestä varallisuudesta reilu puolet on kiinni kiinteistöissä.

Vaikka kiinteistöihin keskittynyt yksityinen varallisuus saattaa perhekeskeisessä kulttuurissa pitää pinnalla useita sukupolvia, se ei luo hyvinvointia, Toso summaa.

– Talouskasvua tämä varallisuus ei synnytä, koska se makaa paikallaan. Kasvuun tarvittaisiin kulutuksen lisäksi investointeja, jotka eivät Italiassa vedä.

2. Hyvinvointi jakautuu epätasaisesti ja talouskasvu junnaa

Toinen ongelma on siinä, että Italiassa vauraus ja hyvinvointi eivät jakaudu tasaisesti.

Alueelliset erot ovat valtavia, Bolognan yliopiston professori Toso kertoo. Vauraassa ja teollistuneessa Pohjois-Italiassa bruttokansantuote asukasta kohden on etelään verrattuna lähes kaksinkertainen.

Toson mukaan myös sukupolvien välinen ero on revennyt 2000-luvulla.

– Italian talous ei ole palautunut vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Tutkimusten mukaan nuoret perheet ovat joutuneet maksamaan kriisistä hyvinvoinnissaan, kun taas vanhempien italialaisten vauraus on pysynyt suhteellisen vakaana.

Italian työttömyysaste on EU-maiden korkeimpia, lähes kymmenen prosenttia. Italialaisista useampi kuin joka neljäs on köyhyys-ja syrjäytymisriskissä, suomalaisista joka kuudes.

Italia on EU:n kolmanneksi suurin talous, mutta sen bruttokansantuote asukasta kohden on esimerkiksi Suomea selvästi matalampi.

Bkt on suunnilleen samalla tasolla kuin 1990-luvun lopulla, kun Suomessa se on kasvanut vajaalla kolmanneksella.

Myöskään yhteisvaluutta euro ei näytä hyödyttäneen Italiaa. Centre for European Policy -ajatuspajan tutkimuksen mukaan euroalueeseen liittyminen on köyhdyttänyt kahdeksasta vertailussa mukana olleesta maasta eniten Italiaa, kun taas Saksassa ja Hollannissa vauraus on euron myötä lisääntynyt.

Italia on viennistä riippuvainen teollisuusmaa. Raportin mukaan Italian kilpailukyky on heikentynyt euroaikana ja tuottavuus on kehittynyt useita muita euromaita hitaammin.

Stefano Toson mukaan Italian talouskasvu on laahannut pitkään muiden EU-maiden perässä.

Toso listaa kasvun hidastajiksi muun muassa julkisen sektorin tehottomuuden, väestön ikääntymisen ja työvoiman heikon tuottavuuden sekä riittämättömät investoinnit koulutukseen ja innovaatioihin. Kilpailukyky sakkaa siis monella sektorilla.

– Työtä tekeviä on jatkuvasti vähemmän, eikä heidän tuottavuutensa juuri kasva.

3. Valtava velka kuristaa julkista taloutta

Matalan talouskasvun lisäksi Italian valtiontalouden toinen kesto-ongelma on huima julkinen velka.

Velan juuret juontavat 1980-luvulle. Tuo vuosikymmen muistetaan Italiassa valtavan kulutuksen aikana, josta talouden alamäki alkoi.

Italian talous oli kasvanut nopeasti toisen maailmansodan jälkeen niin sanotun talousihmeen aikana, ja kasvu oli pääosin reilua 1980-luvulle saakka. Samalla Italia teki uudistuksia ja panosti muun muassa terveydenhuoltoon, ja julkiset menot kasvoivat.

1980-luvun alkupuolella julkinen velka alkoi paisua muun muassa öljykriisiä seuranneen rahapolitiikan ja julkisten varojen osin holtittoman käytön takia.

Vuonna 1980 Italialla oli julkista velkaa 55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuoteen 1995 mennessä velka oli kasvanut niin, että sitä oli jo 121 prosenttia bkt:sta.

1990-luvulla Italian talouskasvu kuitenkin hidastui reippaasti, ja on sittemmin pysynyt matalana.

Kasvun junnatessa suuren velan lyhentämisestä on tullut ongelmallista, ja korot painavat valtiontaloutta merkittävästi.

On huomionarvoista, että ennen julkisesta velasta maksettavia korkomenoja Italian valtion budjetti on ollut ylijäämäinen viimeiset kaksi vuosikymmentä.

Valtio ei siis ole ennen korkomenoja kuluttanut yli varojensa vuosikymmeniin.

Silti Italia on toistuvasti joutunut kiistoihin Euroopan komission kanssa, koska sen budjettialijäämä on ollut unionin sääntöjen mukaan liian suuri.

Koronakriisin ennakoidaan paisuttavan Italian julkisen velan tänä vuonna jopa 160 prosenttiin bkt:sta.

4. Koronaelvytysrahat voivat auttaa kitkemään veronkiertoa

Italia kuuluu Euroopan unionin perustajajäseniin, ja se on yksi unionin nettomaksajista. Tämä tarkoittaa sitä, että Italia on maksanut unionille enemmän kuin siltä saanut.

Koronaelvytyspaketin ennakoidaan kuitenkin keikauttavan Italian nettosaajaksi.

Koronakriisin talousvaikutukset tuntuvat Italiassa esimerkiksi Suomea voimakkaammin. Huhti-kesäkuussa Italian kausitasoitettu bkt laski yli 12 prosenttia, kun Suomessa laskua tuli reilut kolme prosenttia.

Italia saa EU-maista eniten tukea unionin koronaelvytyspaketista. Sen on määrä saada suoraa tukea reilut 80 miljardia euroa ja lainaa reilut 125 miljardia.

Suomeen avustuksia on tulossa 3,2 miljardia euroa.

EU:n elvytysrahojen käytölle on määritelty tiettyjä vaatimuksia, kuten digitalisaation ja kestävän kasvun edistäminen. Arvostetun italialaisekonomistin mielestä nämä rajoitukset ovat kuitenkin Italian talouden kannalta kallisarvoinen mahdollisuus.

Milanon Bocconi-yliopiston professorin Tito Boerin mukaan EU:n tuki voi auttaa Italiaa puuttumaan esimerkiksi maan taloutta riivaavaan talousrikollisuuteen.

Veronkierron on arvioitu maksavan Italialle enemmän kuin millekään muulle Euroopan maalle. Lontoon City-yliopiston tutkijoiden mukaan Italian valtio menetti vuonna 2015 veronkierron vuoksi reilut 190 miljardia euroa.

– Elvytysrahat voivat auttaa Italiaa esimerkiksi digitalisoimaan vanhanaikaista julkishallintoa, jota on tällaisenaan vaikea valvoa. On tärkeää luoda esimerkiksi sähköisiä tietokantoja ja lisätä sähköistä maksuliikennettä, sanoo professori Tito Boeri.

– Tällaisten uudistusten kautta voimme ehkäistä veronkiertoa tulevaisuudessa paremmin.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een saakka.

Lue myös:

Analyysi: Italia ei ole uusi Kreikka – Keskustelu "etelän elätettävistä" pohjautuu harhakuviin ja väärinkäsityksiin

Italiassa veronkierto on Euroopan yleisintä, mutta muuallakin Euroopassa harrastetaan verokeplottelua – ja siitä hyötyy muilta tiukkaa taloudenpitoa vaativa Hollanti

Mikä on kiistelty EU:n elvytysrahasto? Lue 7 kysymystä ja vastausta, miten rahasto rakennetaan ja miksi Suomen poliitikot riitelevät siitä

Tänään julkiseksi tullut poliisitutkinta kuvaa Ruotsin Kalixista Kuopioon matkanneen onnettomuusbussin tapahtumia huolta herättäviksi jo lähes alusta lähtien.

Eläkkeellä olevien karaokekerholaisten matka alkoi varhain aamulla Ruotsin Kalixiassa epävarmoissa merkeissä. Osa matkustajista koki olonsa turvattomaksi jo alkumatkasta.

Kuulustelujen mukaan kuljettaja ajoi lähdön jälkeen huomattavan lähellä edellä ajaneita ajoneuvoja.

Aamupäivällä yhä useammat matkustajat kiinnittivät huomiota kuljettajan epävarmaan ja seilaavaan ajotyyliin. Matkustajat kertoivat kuulusteluissaan kuljettajan käyttäneen myös kovaa ajonopeutta, ajaneen ajoradan reunaviivojen päälle ja tehneen vaarallisia ohituksia.

Esitutkinnan mukaan matkustajien huoli kasvoi entisestään iltapäivällä ja kuljettajaa pyydettiin ajamaan hiljempaa.

– Puolesta välin matkaa alkoi ensimmäisen noin 40 minuutin tauon jälkeen kuljettajan ajo olla outoa. Ajo oli sellaista koikkaamista. Hän seilasi linja-autolla omalla kaistallaan ja luulen, että auto meni myös oman kaistan ulkopuolelle. Mielestäni myös vauhti oli kova, kertoi yksi matkustajista kuulusteluissa.

– Kuulin muidenkin puhuvan kuljettajan ajotyylistä. Tunnelma bussissa oli jotenkin jännittynyt kuljettajan ajotyylin vuoksi, muisteli toinen matkustaja.

Matkanjohtaja Veikko Sädesuo tiedusteli kuljettajalta oliko tämä väsynyt.

– Hän tiuskaisi minulle, että nyt ei ole siitä kysymys. Hän ei muuta sanonut. Olin jo tehnyt itse päätöksen, että tämän kuskin mukana me ei lähdetä kotiin. Olisin soittanut perillä Kemin liikenteelle, että hankkii uuden kuljettajan.

Onnettomuus tapahtui vain hieman ennen määränpäätä

Kohtalokas onnettomuus tapahtui vain hieman ennen 450 kilometrin mittaisen matkan päättymistä kun linja-auto suistui Kuopion moottoritien ja Kolmisopen liittymässä sillalta. Bussi putosi kyljelleen junaradalle.

– Vauhti oli lähellä moottoritievauhtia ja koko ajan vain odotin, milloin alkaa hiljentämään. Useat ihmiset keulapuolella kyllä huomasivat ja näkivät, että tässä voi käydä huonosti, kertoi Sädesuo kuulustelussa.

– Kun auto meni rampille, niin ensin se tuntui menevän vapaalla ja sitten yhtäkkiä auto kiihdytti ja alkoi mennä kuin raketti. En huomannut missään vaiheessa rampilla jarrutusta. Sitten alkoi kuulua paukettaja näin kun linja-auto osui pieniin autoihin, kertoi yksi matkustajista poliisille.

Linja-auto osui risteyksessä viiteen autoon.

– Ennen törmäyksiä auto seilasi ja meni kallistuneena vasemmalle. Näin selvästi ikkunasta ojan. Se näytti silmiini ojalta, mutta se olikin lopulta rotko.

Kuljettajan viimeiset muistikuvat Kallansilloilta

Kuljettaja itse sanoi kuulusteluissa ajaneensa nopeusrajoitusten mukaan ja asianmukaista tilannenopeutta käyttäen. Hän myös kiisti seilanneensa ajokaistalla ja muisteli, että normaalisti sujuneita ohituksia oli vain muutama

Hän kertoi marraskuussa 2018 järjestetyssä lisäkuulustelussa, että ei muista kohtalokkalle Kolmisopen rampille nousua vaan viimeiset muistikuvat ovat Kallansilloilta.

– Muistan, kun ylitimme Kallansillat. Siinä kohtaa minulle tuli kyyneleet silmiin, kun muistelin edesmennyttä serkkuani. Sitten minulla ei ole muistikuvia. En muista rampille siirtymisestä mitään.

Kallansiltojen pohjoispäästä on matkaa onnettomuusliittymään noin 14 kilometriä.

Elokuussa 2018 kuljettaja oli muistanut rampille ajosta sen, että hän nousi normaalisti rampille ja vauhtia oli 80–90 kilometriä tunnissa. Hän sanoi, että oli jo tuolloin hiljentänyt vauhtia moottoritienopeudesta.

– Minulla ei ole lainkaan muistikuvia siitä ramppia pitkin ajamisesta. Seuraava muistikuva on se, että olen siinä risteyksessä ja näin punaiset liikennevalot ja en ehtinyt enää jarruttaa.

– Arvioin, että minun nopeus on ollut silloin noin 70 km/h. Yritin kääntää siitä oikealle, koska se kaista oli tyhjä. Se auto ei enää kääntynyt.

Toimivatko bussin jarrut vai eivät?

Elokuun 2018 lopussa järjestetyssä kuulustelussa kuljettaja kertoi, että jarru ei toiminut.

– Jarru ei reagoinut ollenkaan. Luultavasti olen yrittänyt jarruttaa jo aiemmin. Eli siinä vaiheessa, mistä minulla ei ole muistikuvia. Jarrupolkimen taakse on saattanut mennä joku este, joka on estänyt minun jarruttamiseni.

Poliisi kysyi kuljettajalta, oliko jarruissa hänen mielestään vikaa ennen onnettomuustilannetta ja sen sattuessa.

– Minun mielestäni oli, mutta minut on niin painettu alas tämän Onnettomuustutkintakeskuksen toimesta, että en uskalla sanoa siihen mitään. He tulivat sanomaan minulle onnettomuuspäivän iltana, että jarruissa ei ole mitään vikaa.

Marraskuun lisäkuulustelussa mies myönsi, että ei huomannut matkan aikana jarruissa mitään vikaa vaan auto toimi täysin normaalisti.

– Koska minulla ei ole muistikuvia, en pysty sanomaan mitään jarrujen toiminnasta rampilla ja onnettomuustilanteessa.

Teknisessä tutkinnassa linja-auton jarruista ei löydetty vikaa. Mieheltä kysyttiin kuulustelussa oliko mahdollista, että hän painoi jarrun sijasta kaasua.

– Kuvaa katsoessani huomaan, että polkimet ovat aika lähekkäin. Eihän sitä tiedä, mitä siinä hätääntyessä on tapahtunut.

Miehellä oli vain vähän kokemusta turmabussilla ajamisesta.

– Kyseinen bussi ei ollut minulle kovinkaan tuttu. Olin tehnyt sillä pari kolme reissua aikaisemmin. Se merkkikin on täälläpäin melko harvinainen.

Kuljettaja: En tiputtanut nopeutta tarpeeksi

Poliisi kysyi mieheltä kuulusteluissa, mistä onnettomuus hänen mielestään johtui.

– Olen tätä pohtinut. Minun vikaani tässä on mielestäni se, että en ole tarpeeksi paljon tiputtanut nopeutta koko matkalla ramppia ylös.

Kuljettaja kertoi ajokuntonsa olleen hyvä eikä hän tuntenut itseään väsyneeksi. Hän sanoi joutuneensa pitämään matkustajia silmällä ajon aikana, koska hän koki heidän metelöivän ja liikkuvan autossa jatkuvasti.

– Ajooni ei heidän käyttäytyminen vaikuttanut, mutta jouduin pitämään takapenkkiläisiä silmällä taustapeilistä.

Esitutkinnan mukaan kuljettaja oli noudattanut ajo- ja lepoaikasäännöksiä matkan aikana. Hänen ajo-oikeutensa oli riittävä linja-auton kuljettamiseen, ja hän oli erittäin kokenut työssään.

Neljä ihmistä kuoli ja 22 loukkaantui kohtalokkaassa onnettomuudessa elokuussa 2018.

Bussia ajanutta vuonna 1951 syntynyttä ylitorniolaista miestä syytetään neljästä törkeästä kuolemantuottamuksesta, 13 törkeästä vammantuottamuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Hän loukkantui myös itse turmassa.

Tämä juttu on päivittyvä juttu.

Lue myös:

Syyttäjä vaatii linja-autonkuljettajalle 2-2,5 vuoden ehdotonta tuomiota – Yle seuraa Kuopion bussiturman oikeudenkäyntiä

Kuopion turmabussin kuljettajalla oli pitkäaikainen sairaus ja takanaan 700 kilometrin ajomatka: "Terveydentila oli erittäin olennainen tässä"

Kuopion tuhoisan bussiturman tapahtumien kulku on pääosin selvillä: kuljettajan terveys, kokemattomuus ja olosuhteet vaikuttivat onnettomuuteen

Näin Kuopion bussiturman ratkaisevat alkuminuutit menivät – "Tuota nopeammin ei vain onnistu"

Kotiinpaluu koko Suomea järkyttäneen bussionnettomuuden jälkeen: "Heti kun herää, tulee mieleen, että itsellä ei ollut vielä vuoro lähteä"

Lahti on siirtynyt koronaepidemian kiihtymisvaiheeseen, tiedottaa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä. Viime viikon aikana Päijät-Hämeessä todettiin 52 uutta tartuntaa, joista 90 prosenttia Lahden alueella.

Muut hyvinvointiyhtymän kunnat ovat edelleen perusvaiheessa. Viikonlopun aikana yhtymän alueella on todettu 31 uutta tartuntaa. Sairaalahoidossa on kolme Covid-19-tautiin sairastunutta potilasta.

Lahdessa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä suosittelee maskien käyttöä seuraavissa tilanteissa:

• Joukkoliikenteessä
• Koronavirustestiin hakeutuessa ja ennen testituloksen valmistumista, jos on välttämätön syy liikkua kodin ulkopuolella.
• Riskialueelta Suomeen saapuessa, kun siirrytään maahantulopisteestä karanteeniin
• Julkisissa sisätiloissa, liikuntatiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää, esimerkiksi kaupoissa, ostoskeskuksissa, kirjastoissa, elokuvateattereissa, uimahalleissa, kirkoissa jne.

Toisen asteen oppilaitoksissa tartuntamäärät ovat toistaiseksi yhtymän alueella olleet vähäisiä, joten maskisuositusta ei toistaiseksi laajenneta koskemaan niitä.

Jyväskylän Vaajakoskella lauantaiyönä liikenneonnettomuudessa menehtyneet kaksi nuorta olivat 17-vuotiaita poikia. Moottoripyörän ja henkilöauton törmäys tapahtui Vaajakoskentien ja Järveläntien risteyksessä puolen yön aikoihin.

Onnettomuudella ei ole silminnäkijöitä. Sen sijaan poliisi on saanut paljon yhteydenottoja moottoripyörän aiemmista liikkeistä lauantai-illan ajalta.

Rikosylikomisario Olavi Saunamäki Sisä-Suomen poliisista kertoo, että havaintojen mukaan moottoripyörä olisi ohitellut muuta liikennettä huomattavalla ylinopeudella.

Tapahtumapaikalla on huono näkyvyys ja 40 km/h nopeusrajoitus eikä moottoripyörässä ollut valoja.

– Molemmilla osapuolilla on ollut hyvin vähän aikaa toimia. Moottoripyörällä ajanut ei ole huomannut autoa, eikä autoilija moottoripyörää, arvioi koulutusohjaaja Tomi Rossi Liikenneturvasta.

Saunamäen mukaan Vaajakosken alueelta tuli lauantai-illan aikana ilmoituksia häiritsevästä mopoilusta, ja poliisi kävi paikalla tekemässä liikennevalvontaa. Kyseistä moottoripyörää ei tuolloin tavattu.

Tapahtumien kulku onnettomuuspaikalla on pääosin poliisin tiedossa. Poliisi ja liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta jatkavat teknistä tutkintaa. Auton kuljettajaa kuulustellaan alkuviikosta.

Koululla mahdollisuus keskustella ja hiljentyä

Toinen onnettomuudessa menehtyneistä oli turmapaikan läheisyydessä sijaitsevan Vaajakosken yhtenäiskoulun entinen oppilas.

– Vaajakoski on kylämäinen paikka, jossa sekä aikuiset että nuoret tuntevat toisensa. Onnettomuus koskettaa laajaa piiriä ihmisiä, rehtori Paula Huuska kertoo.

Oppilaat saavat halutessaan keskusteluapua. Koululla on varattu tila kiiretöntä keskustelua ja hiljentymistä varten. Nuorten apuna paikalla ovat nuoriso-ohjaaja, kasvatusohjaaja ja oppilashuollon tiimi.

Huuska toivoo, että nuoret luottavat koulun aikuisiin.

– Kaikki koulun aikuiset ovat herkillä tuntosarvilla liikkeellä. Toivomme yhteydenottoja myös kotoa: jos nuori ei pysty kotona puhumaan, niin me koululla yritämme auttaa mahdollisimman hyvin.

Poliisia huolestuttaa lisääntynyt hurjastelu

Mopoilu on ollut Vaajakoskella kuuma puheenaihe kuluneen kesän ja syksyn aikana.

Yhtenäiskoulun rehtori Paula Huuska kertoo, että liikennekäyttäytymisestä on puhuttu koulussa tänä syksynä paljon.

– Yhdessä autokoulun kanssa on pidetty mopoiluun liittyen liikennekasvatusta 8. ja 9. luokilla. Keskustelua jatketaan myös esimerkiksi nuorisotiloilla.

Huuska muistuttaa, että suurin osa mopoilevista nuorista käyttäytyy asiallisesti.

– On tärkeää pysyä faktatiedoissa ja yrittää katkaista mahdollisilta huhuilta siipiä. En halua, että kaikki mopoilijat leimataan huonosti käyttäytyviksi, sillä suurin osa nuorista toimii erittäin järkevästi, Huusko muistuttaa.

Rikosylikomisario Olavi Saunamäen mukaan etenkin nuorten aikuisten hurjastelu on lisääntynyt räjähdysmäisesti.

– Tänäkin viikonloppuna Sisä-Suomen poliisin alueella tapahtui 5–6 törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamaista, ja tekijät olivat alle 25-vuotiaita.

Vuosien vankeusrangaistukset saaneen avioparin tuomio säilyi ennallaan hovioikeudessa. Syytetyt valittivat ensin käräjäoikeuden tuomiosta, mutta peruivat valituksen.

Ensin valituksen perui nainen elokuussa ja nyt myös mies viime viikolla.

Kesäkuussa Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi vuonna 1992 syntyneen miehen seitsemän vuoden ja neljän kuukauden vankeuteen törkeästä lapsenraiskauksesta, törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä, salakatselusta, huumausainerikoksesta, seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta ja alkoholirikkomuksesta.

Vuonna 1993 syntynyt nainen taas tuomittiin neljän vuoden ja kahden kuukauden vankeuteen avunannosta törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä ja salakatselusta.

Helmikuussa tapahtuneen rikoksen uhri oli 14-vuotias. Oikeudenkäyntiaineisto on määrätty salassa pidettäväksi 60 vuodeksi.

Hovioikeuden tuomioon voi hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.

Lue lisää:

Nuori aviopari tuomittiin vuosien vankeustuomioihin törkeästä lapsenraiskauksesta – vaimo avusti miestä

Suomi pyrkii eturintamaan kvanttitietokoneiden kehityksessä. Teknologian tutkimuskeskus VTT ja työ- ja elinkeinoministeriö kertoivat maanantaina, että Suomen ensimmäisen kvanttitietokoneen rakentaminen alkaa vielä tänä vuonna.

Kone tulee Espoon Otaniemessä sijaitsevaan VTT:n ja Aalto-yliopiston yhteiseen kansalliseen mikro- ja nanoteknologiarakennukseen, Micronovaan.

Suomen hallitus rahoittaa projektia 20,7 miljoonalla eurolla. Koneen toimittaa suomalainen kvanttialan startup-yritys IQM. Hankinta kilpailutettiin, ja tarjoamassa oli myös toinen yritys.

Hankinnasta kertonut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi innostuneensa kvanttitietokoneiden mahdollisuuksista taannoisella vierailulla IQM:lle.

– Kun vuosi sitten vierailin tässä yrityksessä, silloin tietyllä tavalla itse heräsin ja silmät aukesivat, että tässä on tulevaisuus. Kvanttikone antaa mahdollisuuksia esimerkiksi uusien materiaalien kehittämiseen ja kyberhyökkäysten torjumiseen, Lintilä kommentoi.

"Laite, joka tekee mahdottoman mahdolliseksi"

Yle on aiemmin kertonut, kuinka suomalainen keksintö voisi tehdä kvanttikoneista tarkempia. Kvanttikoneista odotetaan saatavan suuria hyötyjä, mutta toistaiseksi ne eivät vielä osaa ratkaista käytännön ongelmia.

VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara totesikin, että kyseessä on luonnollisesti myös suuri kvanttiteknologian oppimisprojekti.

– Tässä opitaan, kuinka rakennetaan kvanttitietokone, opitaan kehittämään eri osia, opitaan kirjoittamaan ohjelmistoja ja soveltamaan niitä erilaisiin tehtäviin. Todelliset hyödyt tulevat varmasti seuraavissa vaiheissa 20-luvun loppupuolella, Vasara toteaa.

Miten Vasara avaisi hankkeen mahdollisuuksia tavan kansalaiselle, joka ei tunne kvanttiteknologiaa?

– Tämä on laite, jolla tehdään mahdoton mahdolliseksi. Vaikka kaikki maailman supertietokoneet tekisivät yhdessä jotakin vuosituhansia, ne eivät pystyisi ratkaisemaan asioita, jotka kvanttitietokone tulee jossain vaiheessa ratkaisemaan sormia napauttamalla, Vasara kuvailee.

Kvanttitietokoneessa valjastetaan atomitason luonnonilmiöt laskennan ja simuloinnin käyttöön. Tätä kautta pystytään saavuttamaan ennen näkemättömän suuri hyppäys laskentatehossa tietyissä asioissa.

Kvanttikone voisi ratkaista kemian ja fysiikan ongelmia, joita monimutkaisuutensa takia ei ole mahdollista ratkaista parhaillakaan supertietokoneilla.

– Esimerkiksi kun täytyy simuloida tai laskea, miten materiaalit tai lääkeaineet toimivat ihan atomitasolla, kvanttitietokone voi sen laskea, Vasara kertoo.

Erääksi esimerkiksi mahdollisuuksista Vasara mainitsee rokotekehityksen.

– Kun nyt kehitetään rokotetta koronavirukseen, voi olla, että tulevaisuudessa voitaisiin laskea ihan suoraan kvanttitietokoneella, millainen rokotteen pitäisi olla. Näin rokotekehitys etenisi huikeasti nopeammassa ajassa.

Odotuksissa investointeja ja teollisuutta Suomeen

Elinkeinoministeri Lintilä katsoo, että kvanttitietokoneen kohdalla ei enää pysty puhumaan tietokoneesta, vaan siinä mennään jo aivan toiseen sfääriin.

– Odotamme tietysti, että tämä satsaus tulee tuomaan Suomeen teollisuutta ja uusia investointeja. Konetta käytetään VTT:llä tutkimustarkoitukseen, mutta myös yritykset pystyvät käyttämään sitä omiin kehittämistarpeisiinsa, Lintilä kertoo.

Kvanttikoneiden kehitys on ollut rivakkaa Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Kiina on käyttänyt kehitystyöhön miljardeja euroja. Eurooppa on jäänyt jälkeen.

–Tämä on Suomelle hyvä mahdollisuus, koska vastaavia projekteja ei ole maailmallakaan useita käynnissä, ja tietääkseni tämä on Euroopassa ensimmäinen laatuaan, kertoo IQM:n toimitusjohtaja Jan Goetz.

Projekti toteutetaan kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä, noin vuoden kestävässä vaiheessa, tavoitteena on toimiva viiden kubitin kvanttitietokone, joka osoittaa suomalaisen osaamisen kvanttitietokoneen rakentamisessa. Hankkeen kokonaistavoitteena on 50 kubitin laite vuoteen 2024 mennessä.

Kubitit ovat kvanttitietokoneen vastine tavallisten tietokoneiden biteille, jotka ovat ykkösiä tai nollia. Toisin kuin bitti, kubitti ei ole vain joko–tai eli ykkönen tai nolla, vaan se voi olla samaan aikaan molempia.

Ymmärrystä kvanttiteknologiasta voi kartuttaa esimerkiksi Ylen podcastissa, jossa Aalto-yliopiston kvanttiteknologian huippuyksikön dosentti Mikko Möttönen keskustelee Juuso Pekkisen kanssa kvanttilaskennasta.

Lue lisää:

Onko universumimme ainoa vai riittääkö niitä loputtomiin? Elämmekö sittenkin multiversumissa?

Suomalaistutkijat kehittivät kvanttitietokoneisiin nopeutta antavan piirijäähdyttimen

Kumpi painaa enemmän, suomalainen vai ranskalainen kilogramma? Vierailimme paikassa, jossa säilytetään tarkoin varjeltua suomalaista kiloa

Monimutkaista mutta ei mahdotonta – Miten maallikko saa kiinni maailmankaikkeuden hännänpäästä?

Kausi-influenssarokotukset keskeytetään Vaasassa. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) ei ole pystynyt toimittamaan tarpeeksi rokotteita Vaasan sairaanhoitopiiriin.

Vaasassa ilman rokotetta jää joitakin satoja riskiryhmiin kuuluvia.

– Kysymys ei ole vain Vaasan ongelmasta, tilanne on hankala sairaanhoitopiirin muissakin kunnissa, toteaa apteekkari Jussi-Pekka Rauha Vaasan sairaala-apteekista.

THL jakaa rokotteet sairaanhoitopiireihin ja sairaala-apteekit jakelevat rokotteet edelleen kuntiin sairaanhoitopiirien sisällä.

– Viimeisen lisätilauksen jälkeen saatiin tieto, että vain hyvin pieni osa siitä pystytään enää toimittamaan ja että sen jälkeen nähtävästi rokotetta ei saada enää ollenkaan, kertoo Rauha.

– Tämä tuli meillekin aika isona yllätyksenä viime viikolla.

THL on kannustanut tänä syksynä varsinkin riskiryhmiin kuuluvia ottamaan kausi-influenssarokotuksen, koska yhtä aikaa sairastettuna kausi-influenssa ja korona voivat aiheuttaa vaikean taudin.

Lue myös: Jos haluat influenssarokotteen etkä ole riskiryhmää, saatoit jo myöhästyä – rokotteet loppuivat Terveystalosta sekä Mehiläisestä ja käyvät vähiin apteekeissa

Tiedotus on mennyt hyvin perille ja rokotteen kysyntä on ollut kova. THL on kuitenkin arvioinut, että influenssarokotteita riittää kansallisen rokotusohjelman tarpeisiin kunnallisella sektorilla.

Tilanne kunnissa vaihtelee

Vaasan kaupunki tiedotti tänään (16.11.), että kausi-influenssarokotteen antaminen joudutaan keskeyttämään ensi maanantaina. Rokote on loppumassa, sitä riittää enää tämän viikon ajan.

– Onneksi valtaosa riskiryhmään kuuluvista on jo ennättänyt saada rokotteen, toteaa Vaasan kaupungin johtava ylilääkäri Heikki Kaukoranta.

Hän arvioi, että ilman rokotetta jää joitakin satoja riskiryhmäläisiä ja kaikkiaan tarvetta olisi Vaasassa ollut vielä 500 - 700 rokotteelle.

Vaasan lastenneuvoloissa rokotukset jatkuvat normaalisti. Yli 2-vuotiaille lapsille tarjotaan nenäsumutteena annettava rokote ja kouluterveydenhuollossa riskiryhmiin kuuluvat lapset saavat saman rokotteen.

Vaasan naapurikaupungissa Seinäjoella ei kausi-influenssarokotteesta ole ainakaan vielä ollut pulaa. Kaikki riskiryhmiin kuuluvat saavat näillä näkymin rokotteensa.

– Sairaala-apteekki on luvannut tällä viikolla toimittaa lisää rokotteita. Meillä on seuraava rokotuspäivä kahden viikon päästä, ja sinne on vielä vapaita aikoja, kertoo hoitotyön johtaja Marketta Mäenpää Seinäjoen terveyuskeskuksesta.

Seinäjoen terveyskeskuksessa on jo rokotettu likimain 4500 riskiryhmäläistä.

Riskiryhmäläiset etusijalle

Erityisasiantuntija Mia Kontio THL:stä toteaa, että antamattomia rokotteita on kentällä vielä paljon. Se, että ne paikallisesti pääsevät loppumaan, saattaa Kontion mukaan johtua siitäkin, että niitä ei ole sairaanhoitopiirien sisällä jaettu tasapuolisesti.

– Mutta aivan selvä, että korona on lisännyt rokotteen kysyntää ja siksi riskiryhmään kuuluvat on syytöä pitää etusijalla, Kontio huomauttaa.

Laajemmassa mitassa THL:ään ei ole tullut kuntakentältä viestiä, että rokotteet olisivat loppumassa.

Jokainen rokote käyttöön

Vaasan sairaala-apteekin apteekkarin Jussi-Pekka Rauhan mukaan nyt eletään sen mukaan, että lisää rokotetta ei ole tulossa. Sairaala-apteekki tekee Rauhan mukaan omalta osaltaan parhaansa, että kaikki kuntiin jaetut rokotteet tulevat varmasti myös käyttöön.

Normaalivuosina influenssarokotetta jää käyttämättä, esimerkiksi viime vuonna käsiin jäi reilusti yli 200 000 annosta. Tänä vuonna tilanne voi olla toinen.

– Jos johonkin kunnan yksikköön on tilattu 20 rokotetta, mutta niistä käytetään vain 15, pitää ne viisi siirtää toiseen yksikköön, toteaa Rauha.

Ylilääkäri Heikki Kaukoranta puolestaan rauhoittelee kansalaisia.

– Kausi-influenssa tarttuu samalla tavalla kuin koronakin eli pidetään mielessä hyvät käytännön ohjeet: ei kätellä, pidetään maskia, pidetään etäisyyttä, viihdytään pienissä porukoissa. Näillä päästään eteenpäin, vaikka rokote jäisi saamatta.

Irakilaiset ovat ohittaneet venäläiset Suomessa jätettyjen kansalaisuushakemuksien määrässä.

Venäläiset ovat vuosien ajan olleet suurin Suomen kansalaisuutta hakeneiden ryhmä, mutta vuonna 2020 eniten kansalaisuushakemuksia jättivät Irakin kansalaiset.

Maahanmuuttoviraston vastuualueen johtaja Ulla Vainikka kuvaa tiedotteessa tilastomuutosta historialliseksi.

– Venäjän kansalaiset ovat olleet kansalaisuushakemustilaston kärjessä käytännössä aina. Irakin kansalaisten nousu tilastokärkeen on siis suorastaan historiallinen.

Maahanmuuttoviraston mukaan irakilaisten jättämien kansalaisuushakemusten määrä kasvoi jo viime vuonna.

Suomen kansalaisuutta hakevat nyt vuoden 2015 syksyllä Suomeen saapuneet, kansainvälistä suojelua saaneet turvapaikanhakijat. Kansainvälistä suojelua saaneen täytyy asua Suomessa neljä vuotta ennen kuin hän voi saada kansalaisuuden.

Vuonna 2020 irakilaiset ovat lokakuuhun mennessä jättäneet 1 473 kansalaisuushakemusta. Koko vuonna 2019 Suomen kansalaisuutta haki 588 Irakin kansalaista, kun taas vuonna 2018 irakilaiset jättivät 972 hakemusta.

Helsingissä Metsälän kaupunginosassa heinäkuussa tapahtunut poikkeuksellinen murha paljastui poliisille sattumalta huume-etsinnän yhteydessä.

Poliisi oli saanut vihjeitä, joiden mukaan Metsälässä Läkkisepäntiellä sijaitsevan moottoripyöräkerho Apache MC:n tiloissa käytettäisiin ja kaupattaisiin huumeita.

Tiistai-iltana 28. heinäkuuta poliisipartio huomasi kierroksellaan kerhotilan läheisyydessä olleessa autossa huumausaineeksi epäillyn paketin. Etsintä kerhotiloihin päätettiin tehdä seuraavana päivänä useamman partion voimin.

Kun poliisi saapui kerhotilalle, sisällä olikin joukko kokeneita rikollisia paloittelemassa ruumista.

– Voi sanoa, että he jäivät kiinni verekseltään, vahvistaa tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jukka Larkio Helsingin poliisilaitokselta Ylelle.

Tapahtumien kulusta on aiemmin kertonut Iltalehti, mutta poliisi ei tuolloin vahvistanut lehden tietoja.

12 epäillystä kuusi yhä vangittuina

Aikuisen miehen murhan epäillään tapahtuneen tiistain 28. ja keskiviikon 29. heinäkuuta välisenä yönä, joten uhri oli hengissä vielä edellisenä iltana poliisin kierrellessä alueella.

Tutkinnan alkuvaiheessa Helsingin käräjäoikeus vangitsi kaikki 12 kerhotiloissa paikalla ollutta henkilöä todennäköisin syin murhasta epäiltyinä. Heistä 10 oli miehiä ja kaksi naisia. Nyt vangittuina on enää kuusi henkilöä, viisi miestä ja yksi nainen.

Kaikilla epäillyillä on aiempaa rikostaustaa.

– Murhasta epäillään yhä 12 henkilöä, mutta kuuden osalta vangitsemisen edellytykset ovat poistuneet. He ovat kuitenkin olleet tapahtumapaikalla, joten osallisuutta murhaan ei voida tässä vaiheessa sulkea pois, Larkio kertoo.

Hänen mukaansa teon motiivi liittyy huumevelkoihin, huumeiden säilytykseen ja huumekauppaan.

– Huumeet aiheuttavat riitoja monella tavalla, Larkio toteaa.

Henkirikoksen tutkinta jatkuu edelleen. Tapauksen syytteen noston määräaika on 21. joulukuuta.

Lisää aiheesta:

Metsälän paloittelusurmasta epäillään yhä 12 henkilöä – tutkijat: äärimmäisen harvinainen tapaus

Poliisi vahvistaa Ylelle: Poikkeuksellinen paloittelusurma tapahtui moottoripyöräkerhon tiloissa Helsingin Metsälässä

Poikkeuksellinen murhatutkinta: 12 epäiltyä, joista lähes kaikilla rikoshistoriaa – tuomioita huumausainerikoksista, ryöstöistä ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä

Helsingin käräjäoikeus on vanginnut kaikki 12 henkirikoksesta epäiltyä todennäköisin syin epäiltynä murhasta – joukossa on 10 miestä ja kaksi naista

Poliisi vahvistaa: Helsingissä viime viikolla tapahtunut poikkeuksellinen henkirikos oli paloittelusurma

Poliisi tutkii henkirikosta Helsingissä – poliisi esittää kahtatoista murhasta epäiltyä vangittavaksi

Yle ja Elisa Viihde dominoivat kotimaisen tv-draaman kenttää Kultainen Venla -ehdokkuuksien perusteella.

Kultaisia Venloja on jaettu vuodesta 2010. Televisioalan kilpailu syntyi, kun Kultainen TV- ja Venla-palkinnot yhdistettiin.

Yleltä parhaan draamasarjan pystistä kisaavat Paratiisi, Rauhantekijä ja White Wall. Elisa Viihteen ehdokkaat ovat Huone 301 ja Kaikki synnit (2. tuotantokausi). Viime vuonna kisan tässä vaiheessa mukana oli yksi C Moren tuottama sarja, mutta tällä kertaa kaikki viisi ehdokkuutta menivät kahden yhtiön nimiin.

Kuten viime vuonna, myös nyt parhaan draamasarjan ehdokkuudet peilaavat vuoden ohjaaja -ehdokkuuksia (fiktio). Ehdolla ovat Marja Pyykkö sarjasta Paratiisi, Aleksi Salmenperä sarjasta White Wall, AJ Annila Rauhantekijästä, Mikko Kuparinen Huone 301:stä ja Mika Ronkainen sarjasta Kaikki synnit.

C More Ylen ja Elisa Viihteen rinnalla komediassa

Komedian puolella ehdokkuudet menevät Ylen ja Elisa Viihteen lisäksi C Morelle. Parhaan komediasarjan ehdokkaina ovat Yleltä Modernit miehet, Noin Viikon Studio ja Pirjo, Elisa Viihteeltä Kalifornian kommando ja Makkari, C Morelta Paras vuosi ikinä ja Sunnuntailounas.

Parhaan naisnäyttelijän pystistä kisaavat Irina Björklund (Rauhantekijä), Riitta Havukainen (Paratiisi), Elena Leeve (Sunnuntailounas), Lotta Kaihua (Paras vuosi ikinä) ja Leena Pöysti (Huone 301).

Paras miesnäyttelijä -kategoriassa ehdolla ovat Iikka Forss (Modernit miehet), Taneli Mäkelä (Sunnuntailounas), Jussi Vatanen (Huone 301), Matti Ristinen (Kaikki synnit) ja Tommi Korpela (Makkari).

Yle määrää tahdin uutisten, asiaohjelmien ja lastenohjelmien osalta

Asiaohjelmissa sekä lapsille ja nuorille suunnatuissa sisällöissä marssijärjestys on selvä. Tahdin määrää Yle.

Uutis-, ajankohtais- ja asiaohjelmasarja -kategoriassa Yleltä ehdolla ovat A-studio, Docventures, Itämeren suojelijat Peltsi ja Tom, Koivisto, Logged in, MOT ja Veden valtakunta. Ainoa Ylen ulkopuolelta tullut ehdokas on MTV3:n Viiden jälkeen.

Vastaavasti Lasten- ja nuortenohjelma -kategoriassa Yleltä ehdolla ovat Arkipellina, Lasten tasavalta, Luuserit, Muumilaakso, Salasaaren seikkailijat ja Yle Mix. Ylen ulkopuolelta ehdolla on Nelonen Median HS Lasten uutiset.

Kategorioita on yhteensä 19, finalistit julkaistaan 5. tammikuuta 2021. Kaikki kategoriat ja ehdokkaat löytyvät Kultainen Venla -sivustolta.

Yleisö äänestää erikseen suosikkiesiintyjää ja -ohjelmaa 26. joulukuuta alkaen. Venla-gaala järjestetään keväällä 2021. Ohjelman lähettää Nelonen.

Lue lisää:

Kun Irina Björklund teki elämänsä roolin, otsikoihin ei noussut rauhantyö vaan hiusten väri – "Nauratti ja mietin vain, miten määritellään tyylikkäästi harmaantunut"

Suositun Kaikki synnit -sarjan uusi kausi käsittelee sukupuolten välistä sotaa, ja tekijät ottavat sen yhtä vakavasti kuin aiemmat aiheensa

Suomessa kuvattu jännityssarja White Wall ei ole tavanomainen pohjoismainen draama – “Sarja ei matki muita vaan hiihtelee omia latujaan”

Katso Areenassa:

White Wall

Kaikki synnit (1. tuotantokausi)

Rauhantekijä

Paratiisi

Suomen suurimmat julkisen puolen laboratoriot ovat haluttomia ottamaan käyttöön antigeenitestejä koronanäytteiden tutkimisessa.

Suomessa lähes kaikki koronatestit tehdään PCR-menetelmällä. Sen vaihtoehto on antigeenitesti, joka on nopeampi ja halvempi, mutta ei löydä tartuntoja yhtä varmasti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suositteli elokuussa, että laboratoriot harkitsisivat antigeenitestien käyttöönottoa PCR-testien lisäksi. Perusteena oli huoli testauskapasiteetista. Testijonot venyivät loppukesällä huolestuttavasti, eivätkä antigeenitestit kuormita laboratorioita samalla tavalla kuin PCR-testit.

Ylen selvityksen perusteella suurimmassa osassa sairaanhoitopiirejä ei kuitenkaan ole vielä edes suunnitelmia antigeenitestien käyttöönotosta. Näin kerrotaan niin Helsingin ja Uudenmaan kuin Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Hämeen ja Keski-Suomen alueen keskuslaboratorioista.

– Mutta ei meillä toisaalta ole mitään kategorista kieltoakaan, huomauttaa kliinisen mikrobiologian ylilääkäri Maija Lappalainen HUSLABista.

Antigeenitestejä voisi käyttää oireisten potilaiden testaamiseen esimerkiksi terveyskeskuksissa. Uusien testien toimivuus pitää kuitenkin todentaa erikseen joka yksikössä, mihin tarvitaan yleensä keskuslaboratoriota.

Tällä hetkellä antigeenitestejä on käytössä lähinnä vain Kainuussa, Lapissa ja yksityisissä lääkärifirmoissa.

Väite "köyhän miehen testeistä" suututti

Suurin syy laboratorioiden nihkeyteen on käsitys antigeenitestien luotettavuudesta. Antigeenitestien valmistajat ja maahantuojat markkinoivat tuotteitaan ainoastaan hiukan epäherkempinä kuin PCR-testit. Varsinkin suurten kaupunkien laboratorioissa ollaan kuitenkin epäluuloisia.

Tutkimuslaboratorio-olosuhteissa parhaat koronatestit tunnistavat tartunnan lähes varmasti. Eroja syntyy kentällä: tartunnan vaihe ja näytteenoton onnistuminen vaikuttavat testin todelliseen luotettavuuteen.

HUSin mukaan nykyiset koronatestit havaitsevat noin 60–80 prosenttia tartunnoista. Suomessa käytetyt antigeenitestit puolestaan havaitsevat valmistajien arvioiden mukaan noin 92–97 prosenttia PCR-testeissä todetuista positiivisista näytteistä.

– Jos herkkyys on vähän yli 90 prosenttia 60 prosentista, aletaan lähestyä tartunnan tunnistamisen todennäköisyydessä 50 prosenttia eli lantinheittoa, tiivistää laboratoriotoimialueen johtaja, kliinisen mikrobiologian ylilääkäri Antti Hakanen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Toisaalta keskuslaboratoriot epäilevät antigeenitestien soveltuvuutta suuren mittakaavan testaamiseen. Pandemian aikana laboratoriot ovat saaneet lisättyä PCR-testimääriä ja painettua kustannuksia alas. Kun tarvitaan nopea testitulos, käytetään pika-PCR-laitteita. Tämä menetelmä on kuitenkin tavanomaista PCR-testiä kalliimpi.

Ylen tietojen mukaan THL on saanut suosituksestaan risuja joiltakin lääkäreiltä, joiden mielestä lausunto muistutti liikaa antigeenifirman markkinointimateriaalia.

Antigeenitestejä myyvät yritykset puolestaan ovat turhautuneet laboratorioiden edustajien kommentteihin julkisuudessa. Erityisesti HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen luonnehdinta niistä "köyhän miehen testeinä" on herättänyt suuttumusta. Sen ei nähty kuvaavan nykyisin käytössä olevien antigeenitestien toimivuutta.

Pohjois-Suomi lähti omalle polulleen

Joillekin "köyhän miehen testit" näyttävät joka tapauksessa kelpaavan. Kainuu otti antigeenitestit käyttöön syyskuun lopulla ensimmäisenä julkisena tahona maassa. Lapin terveyskeskukset seuraavat perässä marraskuussa.

– PCR on ollut ja on edelleen paras testi. Mutta nyt haetaan antigeenitestillä myös nopeutta, sanoo johtava lääkäri Tuija Männistö Pohjois-Suomen alueella toimivasta Nordlab-keskuslaboratoriosta.

Pohjois-Suomeen hankitut antigeenitestit ovat eteläkorealaisen SD Biosensor -yhtiön valmistamia. Ne muistuttavat hieman raskaustestejä, eikä niitä tarvitse kuljettaa keskuslaboratorioon analysoitavaksi.

Asiakkaiden näkökulmasta muutos on merkittävä, sanoo infektiotautien ylilääkäri Markku Broas Lapin sairaanhoitopiiristä.

– Tähän asti jos meillä on ollut Utsjoella koronaepäily ja tulos on haluttu nopeasti, näyte on pitänyt pakata ja lähettää taksilla Rovaniemelle tai jopa Ouluun analysoitavaksi, hän kertoo.

Eteläkorealaiset pikatestit lupaavat tuloksen puolen tunnin sisällä näytteenotosta ja vain murto-osalla PCR-testin kustannuksista. Nordlabissa on laskettu, että yhden testin kustannukset ovat kaikkine kuluineen noin 20–30 euroa, kun PCR-testi maksaa 75 euroa.

Säästöjä syö se, että ainakin alkuvaiheessa suuri osa tuloksista varmennetaan PCR-testillä. Kainuussa ei kuitenkaan varmenneta kaikkia negatiivisia testituloksia, kuten esimerkiksi TYKSin näkemyksen mukaan tulisi tehdä. THL:n ohje on, että negatiiviset testitulokset tulisi varmentaa, jos kyseessä on vahva epäily koronatartunnasta.

Kainuun sote-kuntayhtymän vs. hallintoylilääkäri Olli-Pekka Koukkarin mielestä antigeenitesti toimii esimerkiksi tilanteessa, jossa pitää nopeasti selvittää, pitääkö oireinen määrätä karanteeniin vai ei. Nopeudesta on hyötyä myös tartuntaketjujen katkaisemisessa.

Lapissa houkuttaa myös esimerkiksi lentomatkustajien nopean testaamisen mahdollisuus. Tällä hetkellä se ei kuitenkaan onnistu, sillä antigeenitestejä ei suositella oireettomien testaamiseen.

Myös yksityiset ottivat antigeenitestit käyttöön

Etelän laboratorioissa ymmärretään Nordlabin ratkaisu nimenomaan pohjoisen pitkien välimatkojen pohjalta. Kun laboratoriot ovat liian kaukana, osan testeistä voi korvata terveysasemilla tehtävillä heikompilaatuisilla testeillä.

– Mutta kun on kyse Suomen johtavasta yliopistosairaaloista ja sen laatutietoisista asiantuntijoista, täällä tehdään mielellään parasta mahdollista diagnostiikkaa, muotoilee HUSin Lasse Lehtonen.

Yksityisten lääkäriyritysten näkökulmasta antigeenitestit soveltuvat kuitenkin myös ruuhka-Suomen tarpeisiin. Ainakin Terveystalo, Mehiläinen, Pihlajalinna ja Aava tarjoavat niitä asiakkailleen, yleensä pikatestien nimellä.

Pihlajalinnan hallituksen puheenjohtaja, lääkäri Mikko Wirén pitää uusimpia antigeenitestejä aivan yhtä hyvinä kuin PCR-testejä. Ennen kaikkea niiden etu on kuitenkin nopeus.

– Loppukesällä oli tilanne, että koronatestin tuloksen saamista piti odottaa jopa viikko. Jos ja kun meillä nyt on luotettava näytteenottotapa, jossa saat varttitunnissa vastauksen, onhan se täysin selvää että se on yhteiskunnan kannalta turvallisempaa.

Lääkäriyrityksille pikatestit ovat todennäköisesti myös tuottoisampi vaihtoehto: asiakas maksaa kummastakin testistä yleensä yhtä paljon, vaikka antigeenitestien kustannukset ovat PCR-testejä halvemmat.

Taustalla valtataistelu ja taloudelliset intressit

Koronatesteihin liittyvässä oppiriidassa on osittain kyse myös valtataistelusta ja taloudellisista intresseistä.

Keskuslaboratorioiden mukaan antigeenitestejä myyvien yritysten markkinointi on aggressiivista ja ne käyttävät myös mediaa hyväksi asiansa edistämisessä.

Toisaalta laboratoriot ovat investoineet suuria summia diagnostiikkaan pandemian aikana. Esimerkiksi HUS on vuokrannut peräti kymmenen miljoonan euron kiinteällä kuukausihinnalla kapasiteettia PCR-testeihin Synlabilta.

Keskuslaboratoriot yrittävät pitää kiinni omista asiakkaistaan. Markku Broas

Jos esimerkiksi kuntien terveyskeskukset siirtyisivät laajasti käyttämään antigeenitestejä, laboratoriot menettäisivät tuloja. Kunnat maksavat keskuslaboratorioille PCR-näytteiden analysoinnista. Antigeenitestit analysoidaan tavallisesti paikan päällä.

– Keskuslaboratoriot katsovat asiaa omalta tontiltaan ja yrittävät pitää kiinni omista asiakkaistaan, sanoo Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas.

Keskuslaboratoriot voivat käytännössä estää asiakkaitaan ottamasta antigeenitestejä käyttöön. Tällainen tilanne on esimerkiksi varsinaissuomalaisessa Kaarinan kunnassa.

Lääkäri: Hinta on "aika lailla tärkeä kysymys"

Kaarinan terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suomalaisen Arcdia-yhtiön valmistama Maripoc-testilaite. Tätä pöytäprintterin kokoista laitetta käytetään Kaarinassa yhdentoista virusperäisen hengitystieinfektion tunnistamiseen.

Kunnan johtava ylilääkäri haluaisi ottaa laitteen apuun myös koronaepäilyjen selvittämisessä.

Nykyään Kaarinassa otetut koronanäytteet viedään analysoitavaksi Turun yliopistollisen keskussairaalan laboratorioon, jossa niihin saadaan vastaus noin vuorokauden kuluessa näytteenotosta. Antigeenitestit pystyttäisiin analysoimaan kunnan omassa terveyskeskuksessa nopeimmillaan 20 minuutissa ja noin puolet halvemmalla eli noin 50 eurolla testiä kohden.

– Hinnan alentaminen on minusta aika lailla tärkeä kysymys. Talvella tullaan ottamaan koronatestejä enemmän kuin nyt, sanoo kunnan johtava ylilääkäri Antti Sandén.

Yhden laitteen kapasiteetti riittäisi käytännössä kunnan kaikkien oireellisten potilaiden testaamiseen.

Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen.

Antigeenitestejä myyvä yritys syyttää laboratorioita eturistiriidasta

Jotta Kaarina voisi käyttää Maripoc-laitetta koronaviruksen diagnosointiin, laite tulee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistuksen mukaan ensin validoida eli kelpuuttaa.

Validointi tapahtuu siten, että analysoidaan positiivisia ja negatiivisia näytteitä rinnakkain sekä PCR- että antigeenimenetelmällä. Muiden testien luotettavuutta verrataan PCR-testiin.

Sairaanhoitopiirin keskuslaboratoriolla on tässä suuri rooli. Se vaikuttaa uudelle testille asetettaviin vaatimuksiin ja pystyy helpottamaan tai hankaloittamaan käyttöönottoa.

Esimerkiksi Pohjois-Suomessa Nordlab otti vastuun antigeenitestien kelpuuttamisesta kuntien puolesta.

Kaarinassa kunnan olisi täytynyt hoitaa validointi itse. Nykyisessä tautitilanteessa TYKSin edellyttämän 20 positiivisen näytteen kerääminen veisi kuukausia ja tarkoittaisi myös rahanmenoa. Niinpä suunnitelma pantiin toistaiseksi hyllylle.

– Ymmärrän TYKSin linjan, mutta toisaalta turhauttaa, että validointi on tehty niin vaikeaksi. Minusta sen olisi voinut ratkaista yhteisesti Varsinais-Suomessa tai jopa kansallisesti, Sandén sanoo.

Antigeenitestejä myyvä turkulainen yritys Arcdia on tilanteeseen erityisen tuskastunut. Toimitusjohtaja Vesa Kemppaisen mukaan Kaarina voisi testata koronanäytteitä samalla laitteella, samoilla testikaseteilla, samalla henkilökunnalla ja samalla näytteenottotavalla kuin se testaa 11 muuta hengitystieinfektiota.

– Mutta valvova laboratorio katsoo, että toiminta muuttuu vaaralliseksi, jos samalta potilaalta tarkistetaan myös koronavirusinfektio, hän sanoo.

– THL:n ohjeistuksen tarkoitus ei koskaan ollut estää meidän toimintaa, mutta käytännössä siinä on käynyt niin.

Kun kyse on globaalista hätätilasta, ei tulisi mieleenkään nähdä tätä kilpailutilanteena. Antti Hakanen

Kemppaisen mielestä asiassa on ilmeinen eturistiriita. Arcdia on laboratorion kilpailija, mutta laboratorio pystyy rajoittamaan Arcdian toimintaa vaikuttamalla validointiin.

TYKS kiistää Kemppaisen näkemyksen eturistiriidasta, samoin kuin muut Ylen haastattelemat keskuslaboratorioiden edustajat.

– Tavallaan joo, mutta toisaalta olemme julkinen laboratorio ja toimimme omakustannusperiaatteella, vastaa TYKSin laboratoriotoimialueen johtaja Antti Hakanen.

– Kun kyse on globaalista hätätilasta, ei tulisi mieleenkään nähdä tätä kilpailutilanteena. Yleisvaarallisen tartuntataudin seulomissa tärkeintä on mahdollisimman suuri herkkyys.

Keskuslaboratoriolle antigeenitestien validoinnista ei suoranaisesti ole mitään hyötyä. Päinvastoin se aiheuttaa lisätyötä tilanteessa, jossa voimavarat ovat muutenkin tiukilla.

"Rahaa ei tarvitse ajatella ollenkaan"

Antigeenitestejä on ollut tarjolla jo kauan ennen kuin niitä on varsinaisesti alettu Suomessa käyttää. Esimerkiksi Arcdian Maripoc-testit sertifioitiin koronan diagnosoitiin kelpaavaksi toukokuussa.

Toimitusjohtaja Vesa Kemppaisen mukaan heillä olisi ollut jo keväällä asennettuina ja valmiina 50 analysaattoria, joissa on yhteensä tuhansien testien päiväkapasiteetti.

– Käytännössä niitä ei käytetä tehokkaasti vieläkään. Hallintohimmeli tuotti sellaisen tuloksen, että diagnostiikan käyttöönotto hidastui pandemiassa, kun sen olisi pitänyt nopeutua.

Sekä PCR-testejä että antigeenitestejä maahantuovan Aidianin toimitusjohtaja Juho Himberg epäilee, että yksi syy vastentahtoisuuteen on valtion avokätisyys. Hallitus ilmoitti syyskuussa korvaavansa kunnille kaikki koronatestauksesta syntyvät kulut. Siihen on varattu peräti 1,4 miljardia euroa.

– PCR-testejä käytetään varmaan senkin vuoksi, että rahaa ei tarvitse ajatella ollenkaan. Tällä hetkellä koronatestauksen kassa on pohjaton, Himberg sanoo.

Suomen keskusrikospoliisin tuore Tiktok-video on saanut osakseen kritiikkiä.

Viime viikon lopussa julkaistulla videolla havainnollistetaan piirroksen avulla, kuinka parille tutulle lähetetty intiimi kuva voi lähteä leviämään hallitsemattomasti. Taustalla henkilö kertoo tilanteesta, jossa kuvaa oli levitetty.

Videon lopussa kehotetaan harkitsemaan kuvan lähettämistä kenellekään tai intiimin kuvan ottamista ylipäätään. Taustalla puhuva henkilö toteaa: "Ei olisi pitänyt lähettää kuvaa alun perin yhtään kenellekään ja vielä parempi olisi ollut, jos en ois ees ottanut sitä kuvaa."

Videolla on Tiktokissa satoja kommentteja, joissa koetaan, että keskusrikospoliisi syyllistää uhreja, koska videossa kiinnitetään huomiota vain uhrin toimintaan eikä siihen, että toisen kuvan jakaminen ilman lupaa on rikos.

Tosi ikävää nähdä tällaista uhrin syyllistystä poliisilta. Ei varmasti madalla kynnystä hakea apua virallisilta tahoilta, kun niiden viesti on tämä, kirjoittaa yksi kommentoija.

Eräs kommentin kirjoittanut puolestaan ihmettelee, miksi video on tehty juuri uhrin näkökulmasta:

Eikö tämän videon sijaan olisi voinut tehdä videon siitä, ettei toisten kuvien tai videoiden jako ole oikein vaan rikollista toimintaa?

Keskusrikospoliisin viestinnästä kerrotaan, että video on nuorille suunnattu ennalta estävä viesti, joka varoittaa siitä, kuinka kuvan lähettämisen jälkeen sen leviämiseen ei voi enää itse vaikuttaa ja sitä voi olla mahdotonta saada netistä enää kokonaan poistettua.

Keskusrikospoliisin viestinnästä kommentointiin Ylelle asiaa vain yleisellä tasolla sähköpostitse. Keskusrikospoliisista ei vastattu siihen, miksi videolla on päädytty opastamaan kuvan ottajia eikä niitä, jotka jakavat toisten kuvia. Viestinnästä ei myöskään kommentoitu, miten palautteeseen on reagoitu.

Tänään keskusrikospoliisi kuitenkin reagoi palautteeseen julkaisemalla Tiktok-tililleen uuden videon, jossa muun muassa tarkennetaan, että kuvia laittomasti eteenpäin jakava voi syyllistyä esimerkiksi kunnianloukkaukseen, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen tai sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämiseen. Videossa todetaan, että rikoksen uhrin tulee aina tehdä rikosilmoitus.

Mitä ajatuksia Tiktok-video ja sen saama kritiikki herättävät? Voit keskustella 17.11 kello 23:een asti.

Amerikkalainen Moderna-yhtiö kertoi maanantaina iltapäivällä odotetun ja toivotun tuloksen: sen kehittämä rokote näyttää antavan suojan koronan aiheuttamalta taudilta 94,5-prosenttisella varmuudella.

Moderna on nyt jo toinen yritys, joka on voinut kertoa koronarokotteesta iloisia uutisia. Aiemmin saksalainen BioNTech kertoi lääkeyhtiö Pfizerin kanssa, että sen kehittämä rokote antaa suojaa 90-prosenttisella varmuudella.

Moderna pääsi tähän pisteeseen yli 30 000 vapaaehtoisen avulla. Yksi heistä on Seattlessa asuva Ian Haydon.

Moderna käytti Haydonin elimistöä testatakseen, mikä on sopiva annos koronarokotetta.

Haydon kertoo, että hän pyörtyi ja päätyi rokotekokeen seurauksena terveyskeskuksen päivystykseen. Silti hän pitää vaihetta tarpeellisena: tarkoitus oli varmistaa rokotteen turvallisuus.

Yle haastatteli Haydonia aiemmin tänä syksynä, kun tiedossa ei vielä ollut, että Moderna on saanut alustavan vahvistuksen koronarokotteensa tehosta.

Kymmenkertainen määrä rokotetta suoneen

Ian Haydon oli mukana rokotteen ensimmäisessä testivaiheessa viime keväänä. Silloin testiryhmään oli valittu vain muutama sata ihmistä, jotka kaikki oli todettu lääkärintarkastuksella terveiksi.

Haydon sai kymmenkertaisen määrän rokotetta verrattuna siihen, minkä verran osalle annettiin. Moderna kertoo, että koekaniineille jaettiin 25, 50, 100 ja 250 mikrogramman annoksia.

Kaikki lähti Haydonin kohdalla siitä, kun hän kuuli ystävältään, että rokotetestiin etsittiin ihmisiä Seattlen alueelta. Hän täytti lomakkeen netissä. Parin päivän kuluttua hänelle soitettiin ja pyydettiin tulemaan lääkärintarkastukseen.

Ennen kuin Haydon päätyi rokotettavaksi, hän sai eteensä 20-sivuisen asiakirjan, jossa kerrottiin kaikista mahdollisista riskeistä, joita rokote voisi aiheuttaa. Kaikkein todennäköisin olisi pieni kuume ja lihassärky. Se tulikin pian.

Varsinaiset ongelmat alkoivat toisella rokotekerralla. Varsinainen rokottaminen ei tuntunut juuri miltään. Jos Haydon ei olisi pitänyt silmiä kiinni, hän olisi tuskin huomannut mitään.

– En pidä neuloista, joten itse pistäminen pelotti minua eniten, hän kuvailee.

Moderna teki muutoksia rokotteeseen

12 tunnin kuluttua rokotuksesta tuli yllättäen vilu. Oli ilta, joten hän laittoi vähän lämpimämmin päälle. Yöllä hänelle nousi lähes 40 asteen kuume.

– Kaikki sivuvaikutukset, joista minua oli varoiteltu, tulivat samalla kertaa, Haydon kertoo.

Hän soitti yöllä tyttöystävänsä kanssa ympärivuorokautiseen “hätänumeroon”, joka kaikille rokotetestiin osallistuville oli annettu. Sieltä kehotettiin hakeutumaan terveyskeskukseen päivystykseen.

Päivystyksessä otettiin koronatesti siltä varalta, että oireet olisivatkin Seattlessa riehuvan viruksen aiheuttamia.

Muutaman päivän kuluttua rokotekokeessa mukana ollut lääkäri vahvisti, että oireet liittyivät rokotteen sivuvaikutuksiin.

Sivuvaikutukset olivat rajuja, mutta hävisivät nopeasti: jo seuraavana iltana Haydon oli yhtä terve kuin ennenkin.

Hänen kokemustensa perusteella Moderna päätti luopua korkeimmasta rokotteen annoskoosta.

– Rokote oli ollut aivan liikaa elimistöni puolustusjärjestelmälle, Haydon kertoo.

– Se, mitä jouduin kokemaan, ei ollut tietenkään mitenkään mukavaa, enkä arvannut, että joutuisin moiseen tilanteeseen, mutta en kadu ollenkaan. Tätä kautta rokotetta saatiin testattua.

Palkkioksi Haydon sai 1 100 dollaria sekä lupauksen siitä, että kaikki mahdolliset sairaalakulut korvataan. Hän sanoo, että olisi osallistunut joka tapauksessa, vaikka osallistumisesta ei olisi saanut lainkaan palkkiota.

– Se, mitä tässä nähtiin, on tiede toiminnassa, hän painottaa.

– Missään vaiheessa en pelännyt henkeni puolesta.

Rokotekehityksessä edetään vaihe vaiheelta. Ensimmäisessä vaiheessa testihenkilöitä on mukana vain pieni joukko. Kaikki saavat rokotetta. Kun ulkopuolinen arviointiryhmä on varmistunut siitä, että rokote on turvallinen, voidaan edetä seuraavaan vaiheeseen.

Kolmannessa vaiheessa, josta siis tänään saatiin kuulla myönteisiä uutisia, mukana oli jo 30 000 koekaniinia Yhdysvalloista. Kolmannessa vaiheessa testattavat jaettiin kahteen ryhmään: osa sai lumerokotetta, osa oikeaa tavaraa.

– Toivon, että kun rokote on valmis, ihmiset tietävät, että sitä testattiin kunnolla, eikä sen teho perustu kenenkään mielipiteeseen, Haydon sanoo.

Hänen oma elämänsä ei ole juurikaan muuttunut koronarokotetestin jälkeen sitä lukuun ottamatta, että ihmiset ovat olleet valtavan kiinnostuneita hänen kokemuksistaan.

Tiedeyhteisö ei vielä tiedä, kuinka pitkään rokote antaa suojaa koronan aiheuttamalta taudilta, joten Haydon elää kuin hän ei olisi koskaan ollutkaan rokotettavana.

– Työskentelen yhä kotoa käsin. Pidän maskia, kun menen ulos.

Lue tästä tuoreimmat tiedot koronaviruksesta.

Keskustelu on avoinna 17.11. klo 23 asti.

Sodankylän uudeksi kunnanjohtajaksi on valittu Petri Härkönen. Kunnanvaltuusto valitsi Härkösen virkaan maanantaina tiukan äänestyksen jälkeen. Härkönen sai valtuuston suljetussa lippuäänestyksessä 14 ääntä ja Tarja Lempeä 13 ääntä. Lempeä on Sodankylän talous- ja hallintojohtaja ja hän hoitaa parhaillaan kunnanjohtajan tehtäviä.

Härkönen oli myös kunnanjohtajaehdokkaita haastatelleen työryhmän enemmistön ehdokas. Härkönen asuu Enontekiöllä ja hänellä on kuntajohdon konsultointiin erikoistunut yritys. Hän on aiemmin muun muassa johtanut Keravan kaupunkia ja toiminut Vihdin kunnanjohtajana.

Sodankylän kunnanjohtaja vaihtuu, koska virassa viimeksi ollut Kirsi Virtanen irtisanoutui kesäkuussa. Syyksi kerrottiin ratkaisemattomat ristiriidat päättäjien kanssa.

Tarja Lempeä valittiin varalle kunnanjohtajan virkaan. Valtuusto päätti tästä yksimielisesti.

Portaat johdattavat alas kellariin, jossa avautuu ovi soittimien keskelle. On kuin tulisi bändikämpälle, mutta tässä kellarihuoneessa on paljon siistimpää. Vihreä sohva nököttää pianon vieressä.

Huppariin pukeutunut musiikkiterapeutti Ari Ollikainen istahtaa työtuoliinsa ja kertoo avoimesti, että nyt tuntuu siltä, kuin joululahja olisi tulossa etukäteen.

– Siinä mielessä tämä tuli yllätyksenä, että me emme tietäisi tästä ilman julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestöön kuuluvien ensihoitajien esiintuloa. Tämä on vähän kuin tulisi joululahja etuajassa.

Ollikainen puhuu työnantajansa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten palkkarästeistä, jotka tulevat maksuun kuluvan marraskuun lopussa.

– Pari tonnia tulee. On ihan hyvä, että tulee vähän enemmän kerralla.

Käytäväkeskusteluja palkkasaatavien määristä

Kaikkiaan 4 500 Eksoten työntekijää saa korvauksia maksamattomista palkoista. Summat vaihtelevat työntekijää kohden muutamasta sadasta aina 12 000 euroon asti.

– Kyllähän tässä on sitä, että työntekijät vertailevat saataviaan keskenään aika paljon. Moni työntekijä varmasti pohtii, onko kaikkia kohdeltu tasavertaisesti, kertoo Ollikainen.

Palkkarästien määrät aiheuttivat käytäväkeskusteluita työntekijöiden kesken. Tarkoista summista on puhuttu vain lähinnä lähimpien työkavereiden kanssa. Ollikainen kertoo, että hänen palkkasaataviensa määrän syynä on pitkä työura ilman katkoksia.

– Minun saataviini vaikuttaa se, että olen ollut sadan prosentin työajalla säännöllisesti töissä. Ei ole ollut palkattomia jaksoja. Vaihtelevuutta on tosi paljon palkkasaatavissa. Jokaisen työntekijän henkilökohtainen tilanne huomioidaan niissä, kertoo Ollikainen.

30 miljoonan euron palkkarästit

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin työntekijöiden palkkasaatavat ovat muodostuneet 10 vuoden aikana.

Kun Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri aikoinaan perustettiin, piti kaikille työntekijöille taata sama palkka. Työntekijät tulivat Eksotelle eri kunnista, jolloin heidän palkkansa erosivat toisistaan. Palkkaharmonisointi jäi kuitenkin tekemättä.

Asia huomattiin vasta vuoden 2019 kesällä, kun Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO vei kolmen Eksoten työntekijän palkkakiistan työtuomioistuimeen. Työtuomioistuin velvoitti Eksoten maksamaan kolmelle työntekijälle puutteellisiksi jääneitä palkanosia. Tämän kautta selvisivät lopulta myös muiden työntekijöiden palkkasaatavat.

Eksotella oli jäänyt palkkoja maksamatta kaikkiaan 30 miljoonaa euroa. Nyt ne maksetaan.

Lue lisää: 4 000 työntekijälle on maksettava korvaukset eikä kukaan tiedä, mistä rahat revitään – sote-piirin munaus uhkaa viedä kokonaisen maakunnan talouden suohon

Mediasta tieto palkkarästeistä

Musiikkiterapeutti Ari Ollikaisen luottamus työnantaja Eksotea kohtaan rapautui palkkarästijupakan tultua ilmi.

– Luottamus on kolauksen kärsinyt. Kyllä sitä ottaa tulevaisuudessa herkemmin luottamusmieheen yhteyttä, jos on epäselvyyksiä palkkaan tai työaikaan liittyen.

Alun alkaen Ollikainen kuuli palkkarästeistä median kautta, kun JUKOn työtuomioistuimeen viemä palkka-asia tuli julkisuuteen.

– Pikkasen viiveellä meille asiasta kerrottiin. Koronakeväällä tai vähän ennen tämä taisi tulla tietoon.

Palkkaharmonisoinnin tekemättä jättäminen herättää Ollikaisessa ihmetystä.

– Kieltämättä kummalliselta tuntuu, että palkkaharmonisointi jäi tekemättä näinkin pitkältä ajalta. Eksotellakin on ollut monia eri vaiheita 10 vuoden aikana, esimerkiksi Imatran liittyminen Eksoteen vuonna 2016, ihmettelee Ollikainen harmonisoinnin tekemättä jäämistä.

Eksoten työntekijät ovat saaneet tukea myös verotuksellisiin asioihin liittyen, koska lisääntyneet palkat vaikuttavat loppuvuoden tuloveroprosenttiin kasvattaen sitä.

– Verojohtaja on tiedottanut meitä, miten tässä kannattaa menetellä. On pitänyt hakea muun muassa muutosverokorttia, Ollikainen kertoo.

Kiitoksia työnantajalle löytyy myös

Ari Ollikainen on työskennellyt Eksotella sen koko historian eli 10 vuoden ajan. Sitä ennen hän oli Eksoten edeltäjän eli paikallisen sairaanhoitopiirin palveluksessa.

Vuonna 1983 Ollikainen aloitti Rauhan mielisairaalassa Lappeenrannassa ja siirtyi sen sulkemisen jälkeen nuorisopsykiatrian osastolle Etelä-Karjalan keskussairaalaan vuonna 1996. Tällä hetkellä Ollikainen työskentelee Lappeenrannassa lasten ja nuorten talolla musiikkiterapeuttina.

60-vuotias Ollikainen uskoo, että menee tovi, että luottamus työnantajaa kohtaan on voitettu takaisin. Palkkarästijupakka-aika on ollut hänelle poikkeuksellista aikaa.

– Aina ennen on voinut luottaa työnantajaan, että palkat on tullut ajallaan – jopa silloin kun oli pankkilakko. Silloin palkat maksettiin käteisenä palkkapusseissa. Palkanmaksussa ei ole koskaan ollut ikinä mitään ongelmaa. Eittämättä tämä kummalliselta tuntuu, kuvailee Ollikainen.

Ollikaisella löytyy myös kiitoksen sana työnantajalleen.

– Neuvottelujen edetessä Eksote on tiedottanut oikein hyvin. Samoin tietoa on tullut median kautta ja myös Tehyn luottamusmiehiltä.

Ollikaisen uskoo, että luottamus työantajaan palautuu vähitellen.

– Se palautuu toimimalla avoimesti ja läpinäkyvästi, kuten nyt tässä tilanteessa on toimittukin. Eli nyt on tuotu reilusti julki, että asiassa on tehty virhe, joka nyt korjataan, ynnää musiikkiterapeutti Ari Ollikainen.

• Demokraattien ehdokas Joe Biden on saanut voittoon vaadittavat valitsijat. Lue tästä, miten presidentti valitaan.
• Hänestä tulee voiton myötä USA:n 46. presidentti. Biden vakuuttaa haluavansa olla kaikkien amerikkalaisten presidentti.
• Donald Trump kiistää edelleen Bidenin voiton ja pitää vaaleja vilpillisinä.

• Yhdysvalloissa liittovaltion ja osavaltion vaaliviranomaiset kertovat, ettei presidentinvaaleissa ole ilmennyt minkäänlaisia todisteita vaalivilpistä.
• Täältä voit kootusti lukea Ylen juttuja USA:n vaaleista.
• Grafiikkakoosteessa pääset tutustumaan tuloslaskennan etenemiseen tarkemmin.
• Ylen tulosgrafiikat perustuvat saksalaisen uutistoimiston DPA:n tulospalveluun.