Kotkalainen Jesse Ojala joutui itse kokemaan, miten jalkapallohurmos saa aikuisestakin miehestä yliotteen.
Ojala on ystäviensä kanssa keväästä alkaen kuvannut dokumenttia suosikkijoukkueensa Kotkan Työväen Palloilijoiden eli KTP:n suoriutumisesta koronakaudesta.
Viime lauantaina KTP pelasi Turussa turkulaista TPS:aa vastaan. Ottelussa KTP:llä oli mahdollisuus varmistaa joukkueelleen nousu jalkapallon ylimmälle sarjatasolle eli Veikkausliigaan.
Pelin loppuvihellys kajahti ilmoille, ja KTP:n haave toteutui. Kun kotkalaisfanien katsomossa riemu repesi kattoon, katsomon reunalla ollut Jesse Ojala horjahti katsomosta alas pelikentän tuntumaan. Tilanteessa kuvatulta videolta käy ilmi, kuinka mies rojahtaa katsomosta maahan pitkin pituuttaan.
Vaikka pudotusta oli pari metriä, ei Ojalalle käynyt kuinkaan. Sen sijaan hän sai kimppuunsa neljä järjestysmiestä, jotka olettivat Ojalan pyrkivän pelikentälle, jonne katsojilla ei ole mitään asiaa.
– Sanoin järjestysmiehille, että minä kävelen tästä pois. Ei mitään hätää, kertoo Ojala.
Selitykset eivät auttaneet. Järjestysmiehet veivät Ojalan pois kentältä. Ojalan mielestä ehkä vähän jopa turhan kovakouraisesti.
– Mutta sattuuhan näitä. Tunteet siinä olivat kaikilla pelissä. En minä jaksa siitä mussuttaa, naurahtaa Ojala.
Tilanne ei kuitenkaan päättynyt vielä tähän. Kulman takana odotti poliisipartio, joka määräsi Ojalalle 230 euron sakot virkavallan väkivaltaisesta vastustamisesta.
– No joo. Pikkutiketti siitä tuli, mutta ei sillä ole mitään väliä. Vaihtoehtona olivat koppi tai tiketti. Mieluummin otin tiketin, että pääsee juhlimaan, kertoo Ojala.
Fanitus saa ison miehen itkemään
Pieni ongelma Jesse Ojalalla kuitenkin on. Nyt juhlimisen jälkeen sakkolappu on hukassa. Maksettava se kuitenkin jotenkin on, vaikka Ojala itse ei mielestään ketään vastustanut.
– Paha siitä on lähteä vastaan taistelemaan. Tällaista tämä aina välillä on, tuumii Ojala.
Ojalaa kuitenkin harmittaa, kun lopulta muut pääsivät kentälle. Itse hän ei ikinä sinne saakka päässyt.
– Kävi miten kävi. Liigassa ollaan kuitenkin. Se on pääasia.
Jesse Ojala on pitkään intohimoisesti kannattanut joukkuettaan Kotkan Työväen Palloilijoita. Fanitus tulee sydämestä ja on katsomossa luonnollisen kovaäänistä.
– Nämä fanit, jotka ovat mukana toiminnassa, elävät todella tunteen palolla. Vuonna 2006 hävittiin nousukarsinta ja silloin itkettiin surusta. Nyt itkettiin ilosta. Kyllä se menee isollakin miehellä tunteisiin, sanoo Jesse Ojala ääni kannustamisesta kähisten.
Kun yhä useammat työskentelevät kotona, paluu "takaisin eristäytyneisiin siiloihin" on helpompaa, kertoo Woolf-instituutin perustaja Ed KesslerBritannian yleisradioyhtiö BBC:lle.
Uskonnollisten ja etnisten ryhmien sosiaalinen kanssakäyminen vähenee huomattavasti, mikäli verrokkia lähityöskentelylle toimistoissa ei löydetä, tutkimuksessa sanotaan.
Uskontojen ja etnisten ryhmien välisiä suhteita selvittävään kyselytutkimukseen osallistui 11 701 ihmistä.
Ihmisiä käveli bussipysäkin ohi Lontoossa 2. marraskuuta 2020. Englanissa ilmoitettiin kuun alussa laajoja rajoitustoimia koronan leviämisen estämiseksi ja ihmisiä pyydettiin pysyttelemään kotona, jos mahdollista.AOP
Valtaosa työpaikoista on monimuotoisia
Tutkimukseen vastanneista kolme neljäsosaa työskenteli etnisesti monimuotoisessa työympäristössä.
Mikäli henkilö oli työtön, oli jopa kaksi kertaa todennäköisempää, että hänellä ei ollut ystäviä omien etnisten, kansallisten tai uskonnollisten ryhmien ulkopuolelta.
Tutkimuksessa korostetaan, että ystävyyssuhteet työpaikoilla hälventävät stereotypioita, auttavat luomaan yhteisiä tavoitteita ja edistävät myönteisiä asenteita eri ryhmien välillä.
Parsasadon korjaustöissä Sandfieldsin tilalla Worcestershiressa työskenteli pääosin Bulgariasta ja Romaniasta kotoisin olevia työntekijöitä 6. huhtikuuta 2020.AOP
Kuinka monimuotoinen Britannia on?
Vuonna 2011 joka viides britti samaistui johonkin muuhun etniseen ryhmään kuin valkoisiin britteihin. Kymmenen vuotta aiemmin vastaava luku oli 13 prosenttia, tutkimuksessa kerrotaan.
Arviolta puolet Englannin asukkaista kuvailee olevansa uskonnottomia, kun vuonna 2001 näin koki joka kahdeksas. Kristinuskon suosio on hiipunut viime vuosikymmeninä. Vuonna 1985 kaksi kolmesta sanoi olevansa kristittyjä, mutta vuonna 2015 vastaava luku oli neljä kymmenestä.
Samalla eri uskontojen painoarvo on muuttunut. Puoli vuosisataa sitten juutalaisuus oli suurin ei-kristillinen uskontosuunta, johon kuului yksi 50:stä. Nykyään se on neljänneksi laajin, ja edellä ovat islam, hindulaisuus sekä sikhiläisyys. Jos kaikki uskonnolliset vähemmistöt lasketaan yhteen, heitä on joka kymmenes briteistä.
Freelance-muusikot vetosivat brittihallintoon Lontoossa Parlamentin aukiolla 6. lokakuuta 2020. Koronarajoitusten takia monien työskentely on mahdotonta.Neil Hall / EPA
Muutosta ei vastusteta, mutta sitä pidetään liian nopeana
Tutkimus osoittaa, että brittiyhteiskunta on kaukana jakautuneesta ja erittäin polarisoituneesta, kirjoittaa Woolf-instituutin vanhempi tutkija Julian Hargreaves tutkimuksen esipuheessa.
– On syntymässä kansallinen yksimielisyys siitä, että monimuotoisuus on hyväksi maallemme, mutta muutoksen nopeus on ollut liian kova, Hargreaves sanoo.
Hargreavesin mukaan nähtävissä on paitsi rasismin ja muukalaisvihan laskua, myös negatiivisia asenteita uskontoa, erityisesti islamia kohtaan.
Ennakkoluulot uskontoa kohtaan voivat johtua siitä, että on hyväksyttävämpää ilmaista kielteisiä mielipiteitä uskontoa kuin etnisyyttä kohtaan.
– lslaminuskoisuus näyttää pysyvän ennakkoluulojen laukaisijana, Hargreaves sanoo BBC:lle.
Muslimeilla on tutkimuksen mukaan todennäköisimmin kielteinen asenne muiden uskontojen edustajiin.
Tutkimus viittaa myös siihen, että ystävyys- ja kollegasuhteiden monimuotoisuus vaihtelee huomattavasti eri puolilla maata.
Lisääntynyt ruutuaika voi olla myös hyväksi
Toinen tuore tutkimus osoittaa silti, että kotona näytön äärellä viihtyminen voi olla myös hyväksi ihmiselle.
Oxfordin yliopiston tutkimuslaitoksessa julkaistun tutkimuksen mukaan ihmiset, jotka pelaavat videopelejä pitkiä aikoja, ilmoittavat olevansa onnellisia useammin kuin ne, jotka eivät pelaa.
Tutkimuksessa käsiteltiin kahta peliä: Nintendon Animal Crossing -peliä ja EA:n Plants vs. Zombies -peliä.
– Jos pelaat neljä tuntia päivässä Animal Crossingia joka ikinen päivä, todennäköisesti sanot olevasi huomattavasti onnellisempi kuin joku, joka ei pelaa, Przybylski sanoo BBC:lle.
Yksi syy voi olla se, että näissä peleissä pelaajat ovat vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ohjailemien hahmojen kanssa.
– En usko, että ihmiset kuluttaisivat paljon aikaa peleihin, joissa on sosiaalinen ulottuvuus, elleivät he ole tyytyväisiä niin tehdessään, Przybylski sanoo BBC:lle.
Unkari ja Puola ovat estäneet EU:n uuden budjetin ja elvytyspaketin hyväksymisen tänään EU-maiden suurlähettiläiden kokouksessa.
Parlamentti ja neuvosto sopivat kaksi viikkoa sitten alustavasti, että EU:n budjetti sidotaan oikeusvaltioperiaatteeseen. Tämä tarkoittaa, että EU-rahojen käyttö ei saisi loukata oikeuslaitoksen riippumattomuutta tai EU:n perusarvoja.
Budjetti ja elvytysrahasto jumiutuivat Puolan ja Unkarin vastustukseen, sillä niiden hyväksyminen vaatii jäsenmaiden yksimielisyyden.
Unkarin ja Puolan vastustuksesta huolimatta oikeusvaltioperiaate sen sijaan meni tänään läpi, sillä sen hyväksymiseen riittää jäsenmaiden määräenemmistö.
Nyt Unkarin ja Puolan vastustus voi pahimmillaan jumittaa neuvottelut ja siirtää EU:n elvytyspaketin sekä seitsemän vuoden budjetin hyväksymistä eteenpäin. Tämä viivästyttäisi myös elvytysrahojen jakoa.
Mitä umpisolmu merkitsee ja kaatuuko oikeusvaltioperiaate tähän?
Eurooppatutkija Miettinen: Viivytystaistelu, joka Puolan ja Unkarin vaikea voittaa
Eurooppatutkija Timo Miettisen mukaan budjetin ja elvytyspaketin halvaannuttamisella Puola ja Unkari pyrkivät painostamaan EU:ta ja saada sen höllentämään vaatimuksia oikeusvaltioperiaatteesta.
– Jos pattitilanne olisi pysyvä, se olisi uhka EU:n toimintakyvylle.
Miettinen kuitenkin arvioi, että kyse on viivytystaistelusta, jota Puolan ja Unkarin on vaikea voittaa.
– Jos budjetista ei saada sopua, vuoden 2021 budjetti voidaan tehdä vuoden 2020 pohjalta. EU:n toiminta ei siihen lakkaa.
Miettisen mukaan elvytyspaketilla kiristäminen ei välttämättä ole kovin tehokasta. On nimittäin mahdollista, että elvytysrahastosta päätetään hallitusten välillä ja Puola ja Unkari jätetään kokonaan sen ulkopuolelle. Tätä ne eivät halua, sillä molemmat maat saavat paketista runsaasti avustuksia.
Miettinen muistuttaa, että vastustus voi olla Euroopan unionin sijaan suunnattu kotiyleisölle.
– Kyse voi olla (Viktor) Orbanin omasta sisäpoliittisesta näytelmästä. Jos hän saa jonkin myönnytyksen aikaan, hän tietysti yrittää kääntää sen voitoksi kotimaassa. Mutta voi myös olla, että tässä tullaan vähin äänin tämän neuvotellun kompromissin taakse.
Meppi Sarvamaa: Olen iloinen, että oikeusvaltioperiaate meni läpi neuvostossa
Parlamentin pääneuvottelija Petri Sarvamaa (kok.) kertoo olleensa etukäteen huolissaan siitä, ettei puheenjohtajamaa Saksa toisi oikeusvaltioperiaatetta jäsenmaiden äänestykseen ristiriitojen pelossa. Näin ei kuitenkaan käynyt.
– Olen iloinen siitä, että oikeusvaltioperiaate meni läpi neuvostossa.
Näillä näkymin periaate tulee parlamentin äänestykseen ensi viikolla ja on sen jälkeen osa EU-lainsäädäntöä.
Sarvamaa muistuttaa, että oikeusvaltiomekanismilla on eurooppalaisten tuki: lokakuisessa Eurobarometri-kyselyssä 77 prosenttia EU-kansalaisista ja myös 79 prosenttia suomalaista kannatti sitä.
– Ei Euroopan unioni kestä sitä, että kansalaisten verovaroja suunnataan miljarditolkulla jäsenmaihin, joissa voi olla korruptiota ja rahojen väärinkäyttöä.
Sarvamaa ei kuitenkaan lähde ennustamaan, mitä budjetin ja elvytyspaketin osalta seuraavaksi tapahtuu.
– Nyt näyttää siltä, että paketti hajoaa: oikeusvaltioperiaate hyväksytään, mutta budjetti ei ole vielä valmis. Silloin Unkari ja Puola joutuvat päättämään, aikovatko ne kaataa koko budjetin. Siinä on todella paljon pelissä.
Yhdysvaltain presidentinvaalit voittanut demokraattien Joe Biden ja hänen tuleva varapresidenttinsä, senaattori Kamala Harris kertoivat illalla Suomen aikaa Delawaressa suunnitelmistaan maan talouden elvyttämiseksi koronakriisin laukaisemasta taantumasta.
Biden sanoi, että kongressin molempien huoneiden pitäisi yhdistää voimansa ja hyväksyä uusi elvytyspaketti koronaviruskriisin hoitamiseksi.
Biden puhui ennen tiedotustilaisuutta ammattiliittojen ja suuryritysten johtajien kanssa. Hänen mukaansa nämä ovat samaa mieltä uuden apupaketin pikaisesta tarpeesta.
– Kun saamme viruksen suitsittua ja annettua taloudellista apua työläisille ja yrityksille, voimme alkaa jälleenrakentaa taloutta paremmaksi kuin ennen, Biden sanoi.
Biden sanoi, että varakkaiden ja suuryhtiöiden pitää maksaa veroissa oma osuutensa. Biden myös lupasi, että Yhdysvaltoihin säädetään 15 dollarin eli noin 13 euron suuruinen minimipalkka tunnilta.
Tulevalta presidentiltä kysyttiin myös hänen kantaansa siihen, miten Donald Trumpin haluttomuus yhteistyöhön Bidenin tulevan hallinnon kanssa vaikuttaa taisteluun koronapandemiaa vastaan.
– Ihmisiä kuolee enemmän, mikäli emme tee yhteistyötä. Jos joudumme odottamaan tammikuun 20. päivään saakka aloittaaksemme suunnittelun, olemme yli puolitoista kuukautta jäljessä, Biden totesi.
Biden kertoi kuitenkin olevansa toiveikas sen suhteen, että presidentti on "hieman valveutuneempi" ennen tammikuun 20. päivää, kun valta Valkoisessa talossa vaihtuu.
Istuva presidentti ei ole edelleenkään tunnustanut vaalitappiotaan.
– Minä voitin vaalit! Trump kirjoitti jälleen maanantaina Twitter-tilillään.
Presidenttikausien välinen vallanvaihto on iso operaatio Yhdysvalloissa. Siksi vallanvaihto aloitetaan yleensä heti, kun voittaja on selvillä. Operaatiolle on varattu tänä vuonna yli kahdeksan miljoonaa euroa, mutta näitä rahoja ei ole toistaiseksi vapautettu käyttöön.
Taloustilanne on Yhdysvalloissa hankala: koronatartunnat ovat olleet nousussa ja talouden toipuminen koronataantumasta on hidastunut. Yhdysvaltain taloudessa on edelleen 10 miljoonaa työpaikkaa vähemmän kuin ennen koronan laukaisemaa kriisiä.
Toisaalta myönteiset uutiset kahden koronarokotteen testauksista ovat nostattaneet tunnelmia markkinoilla.
Pandemian kuriin saaminen on talouden kannalta kiireinen kysymys. Bidenin on päätettävä jo ennen presidentiksi nousemistaan ensi tammikuussa, yrittääkö hän suostutella demokraatit ja republikaanit jonkinlaisen uuden elvytyspaketin taakse vielä ennen vuoden loppua.
Senaatin hallinta ratkaisee paljon
Biden on luvannut muun muassa kiristää suurituloisten verotusta, suitsia talouden epätasa-arvoisuutta ja investoida muun muassa infrastruktuurihankkeisiin.
Lupausten läpimeno riippuu paljolti siitä, jääkö senaatti edelleen republikaanienemmistöiseksi.
Georgiassa äänestetään vielä kahdesta senaattorinpaikasta tammikuussa. Jos republikaanit pitävät enemmistönsä senaatissa, Bidenin on hyvin vaikea edistää talousagendaansa.
Ennen puhetta Biden piti puhelinkonferenssin ammattiliittojohtajien ja teknologia-, vähittäismyynti- ja autoalan yhtiöiden johtajien kanssa.
Keskusteluun osallistuivat autonvalmistaja General Motorsin pääjohtaja Mary Barra, ohjelmistoyhtiö Microsoftin Satya Nadella, vähittäiskauppaketjun Targetin Brian Cornell ja vaateyhtiö Gapin Sonia Syngal.
Ammattiyhdistyspuolelta keskusteluun osallistuivat muun muassa suurimman ammattiliittojen yhteenliittymän AFL-CIO:n puheenjohtaja Richard Trumka ja muun muassa suurten palvelualojen ja autoteollisuuden liittojen johtajat.
– Edessämme on paljon ongelmia, Biden sanoi keskustelun osanottajille uutistoimisto Reutersin mukaan.
Läntisessä Euroopassa leviää erittäin tarttuva lintuinfluenssa H5N8.
Taudin ei uskota aiheuttavan vaaraa ihmisille, mutta se voi aiheuttaa pahoja haittoja siipikarjantuotannolle. Kyseessä ei siis ole ihmisille vaarallinen lintuinfluenssan muoto H5N1.
Tilalla on noin 25 000 kanaa, ja näytteiden mukaan lintuinfluenssa on päässyt tarttumaan tilalla, Ranskan ruokaturvallisuusvirasto Fødevarestyrelsen kertoo. Aiemmin kyseistä lintuinfluenssa oli löydetty villeistä linnuista eri puolilta maata.
Tämä merkitsee, että kaikki kananmunien ja muiden siipikarjatuotteiden vienti EU:n ulkopuolisille markkinoille pitää lopettaa vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Vienti muihin EU-maihin jatkuu normaalisti.
Tilan 25 000 kanaa tapetaan lintuinfluenssalöydöksen vuoksi. Virasto kertoo löydöksen tarkoittavan, ettei Tanskasta voida viedä munia tai siipikarjan lihaa tai muita siipikarjatuotteita EU:n ulkopuolelle ainakaan kolmeen kuukauteen.
Kyseessä on ensimmäinen kerta sitten vuoden 2016, kun tanskalaisella siipikarjatilalla todetaan lintuinfluenssaa.
Ranska ulottaa suojelutoimet koko maahan
Ranskan maatalousministeriö kertoo, että H5N8-lintuinfluenssaa on tavattu lemmikkieläimiä myyvästä kaupasta Ranskalle kuuluvalla Välimeren saarella Korsikalla.
Ministeriö ilmoitti, että tiistaista alkaen suojelutoimet laajennetaan koskemaan koko Ranskaa. Siipikarja on pidettävä sisätiloissa tai suojeltava verkoilla.
Belgian ruokaturvallisuusvirasto AFSCA ilmoitti lintuinfluenssatartunnoista viikonloppuna. Virasto on kehottanut kaikkia siipikarjan tuottajia ja yksittäisten lintujen omistajia pitämään linnut suljetuissa tiloissa.
Lintuinfluenssa on levinnyt läntiseen Eurooppaan sen jälkeen, kun Venäjällä ja Kazakstanissa havaittiin taudin puhkeamisia tänä kesänä.
Tapauksia on havaittu myös Hollannissa ja Luoteis-Englannissa sekä villeissä linnuissa Saksassa.
Loppuviikkoa kohden säässä nähdään nopeita käänteitä: lumisateita, myrskypuuskia, nopea viileneminen – ja paluu tihkusateiseen harmauteen.
Suomea lähestyy Atlantilta lähipäivinä useampi matalapaineen alue sateineen. Ensimmäiset sateet saapuvat lännestä jo keskiviikon vastaisena yönä. Keskiviikkoaamu valkenee tihkusateisena, mutta päivää kohden selkenee ja aurinkokin näkyy marraskuisella taivaalla.
Ovella kolkuttelee kuitenkin jo seuraava sadealue, joka tuo torstaina runsaita lumisateita länteen. Sadealueen mukana Etelä-Lappiin voi sataa torstaina jopa yli kymmenen senttimetriä lunta, arvioi Ylen meteorologi Anne Borgström.
Ilmatieteen laitos on antanut torstaille tuulivaroituksia maalle ja merelle. Tuulenpuuskat voivat yltyä Borgströmin mukaan vaarallisen voimakkaiksi Suomen etelä- ja keskiosissa. Voimakkaimpia puuskat ovat kuitenkin Pohjanmaalla, jossa puuskatuuli voi puhaltaa myrskylukemissa, yli 25 metriä sekunnissa.
Sademäärä 18.11.2020-20.11.2020Yle
Etelä-Suomen sisämaahan paikoin jopa viisi senttiä lunta
Lämpötila laskee nopeasti ja perjantain vastaisena yönä pakkasta on lähes koko maassa. Lapissa lämpötila pysyttelee pakkasen puolella näillä näkymin loppuviikon, Borgström arvioi.
Etelässä lämpöasteiden pudotus on melkoinen viime päivien plusasteista ja lumisateita on tulossa näillä näkymin myös eteläiseen Suomeen.
Eteläiseen sisämaahan, noin Porin ja Lahden linjalle voi sataa perjantaina aamupäivästä jopa viisi senttimetriä lunta.
Etelämmäs, Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle lunta voi sataa jokunen sentti perjantain aamuliikenteen riesaksi. Borgström kuitenkin huomauttaa, että sateiden reitti ja ajoitus ovat vielä hieman epävarmoja.
Lämpötila käy perjantaina osassa maata plussan puolella, mutta laskee yöksi jälleen pakkaselle.
Yle
Perjantain lumi ei jääne maahan pitkään ilahduttamaan.
– Näin syksyllä maaperässä on vielä paljon lämpöä. Myös tuuli on hyvä lumen sulattaja, mutta viimeistään vesisateet sulattavat lumen tullessaan, Borgström tuumaa.
Lauantaina seuraavat sateet jo lähestyvätkin Suomea lännestä.
Yhdysvaltojen entisen presidentin Barack Obaman elämäkertateos A Promised Land eli Luvattu maa julkaistiin tiistaina. Muistelmissaan Yhdysvaltojen 44. presidentti kuvailee omin sanoin nuoruuttaan ja ensimmäisen virkakautensa virstanpylväitä.
Teoksen kieli on eläväistä.
Ankara talouskurimus riepotteli Yhdysvaltoja Obaman noustessa valtaan vuonna 2009. Hän vei läpi laajan elvytyspaketin ja kunnosti rahoitusjärjestelmää veronmaksajien varoilla. Obama kertoo oppineensa tärkeän läksyn siitä, että joskus vaikeita päätöksiä ei vain voi välttää.
– Joskus sitä joutui syvään päähän, eikä auttanut kuin ottaa tiukkaa viinaa – ja sytyttää savuke, Obama kirjoittaa vapaasti suomennettuna Los Angeles Times -lehden mukaan.
Obama näkyi Bidenin kannattajan julisteessa Floridassa 24. lokakuuta 2020.Cristobal Herrera-Ulashkevich / EPA
Vahva vastareaktio mustalle presidentille
Obama uskoo, että mustan miehen nousu Valkoiseen taloon johti lopulta vastareaktioon, jonka avulla Yhdysvaltojen nykyinen presidentti Donald Trump nousi valtaan.
– Ikään kuin pelkkä läsnäoloni Valkoisessa talossa olisi laukaissut syvään juurtuneen paniikin, tunteen siitä, että luonnonjärjestys on järkkynyt, Obama kirjoittaa The Guardianin mukaan.
Obaman mukaan hänen presidenttiytensä aiheutti republikaaneissa täysin näkemys- ja linjaeroista irrallisen tunnereaktion.
– Juuri tämän Trump ymmärsi alkaessaan levittää väitettä, että minä en ollut syntynyt Yhdysvalloissa eikä minulla näin ollen olisi oikeutta toimia presidenttinä. Hän lupasi ihmelääkettä rotupelkoon niille miljoonille amerikkalaisille, joille musta mies Valkoisessa talossa oli kauhistus, Obama kirjoittaa Washington Postin mukaan.
Kuvassa on Barack Obama äitinsä Ann Dunhamin kanssa. Obama kertoo kirjassaan, että hänen äidilleen rasismi oli "kauhistus".Obama For America / EPA
Trump mainitaan vasta kirjan lopulla
Obama nostaa Trumpin esiin kunnolla vasta kirjan viimeisillä sivuilla, kertoo Los Angeles Times.
Vuonna 2011 Trump alkoi levittää väitettä, jossa hän kyseenalaisti Obaman amerikkalaisuuden. Trumpista tuli ns. birther-liikkeen tunnetuin hahmo. Obaman muistelmien rivien välistä paistaa suuttumus siihen, että media kohteli rasistisia kommentteja kohteliaan epäileväisesti.
– Missään vaiheessa he eivät suoraan haastaneet Trumpia valehtelemisesta tai ilmoittaneet, että Trumpin ajamat salaliittoteoriat olivat rasistisia, Obama kirjoittaa The Guardianin mukaan.
Donald Trump, Melania Trump, Barack Obama ja Michelle Obama Trumpin virkaanastujaisissa Washingtonissa 20. tammikuuta 2017. Michelle Obama on muistellut Instagramissa, että vaikka vallan luovuttaminen Trumpille neljä vuotta sitten oli vaikeaa, hän halusi kunnioittaa äänestäjien tahtoa. Kevin Dietsch / EPA
Obama kertoo hädin tuskin tunteneensa Trumpia, kun kiinteistömoguli ja tosi-tv-tähti soitti hänen avustajalleen ja tarjosi apua Meksikonlahden öljykatastrofin hoitamisessa.
Öljynporauslautan räjähdys Meksikonlahdella vuonna 2010 aiheutti Yhdysvaltain pahimman öljyvuodon. Vuotava öljylähde syöksi mereen raakaöljyä lähes sadan päivän ajan.
Kun Trumpille selvisi, että vuoto on saatu tyrehdytettyä, hän tarjoutui rakennuttamaan "kauniin tanssisalin" Valkoisen talon tiluksille. Tarjouksesta kieltäydyttiin kohteliaasti.
Obama: Joe Biden on "silkkaa lämpöä ja mies vailla estoja"
Obama muistelee kirjassaan Joe Bidenin valintaa varapresidenttiehdokkaakseen vuonna 2008. Obaman mukaan Biden oli hänen poliittinen vastakohtansa ja 19 vuotta vanhempi, mutta lopulta hän päätteli, että eroavaisuudet auttaisivat silottelemaan epäilyksiä kyvystä toimia presidenttinä, Wall Street Journal kirjoittaa.
Tuolloin Obama oli vielä ulkopuolinen Washingtonin poliittisissa piireissä, Biden konkari.
Myös miesten luonteissa oli eronsa.
– Ja siinä missä minua pidettiin viileänä, hillittynä ja sanojaan harkitsevana, Joe oli silkkaa lämpöä, mies vailla estoja, aina valmis jakamaan kuulijoille sen, mitä mieleen kulloinkin juolahti.
Joe Biden oli varapresidenttinä Barack Obaman kahden presidenttikauden ajan. Biden voitti Trumpin tämän vuoden presidentivaaleissa.Michael Reynolds / EPA
– Washingtonissa kaikki kuuntelevat mielellään omaa ääntään, mutta hän oli puheliaisuudessaan vailla vertaan, Obama muistelee Wall Street Journalin mukaan.
Bidenin varomattomuus tuotti ongelmia esivaalien aikaan.
– Biden julisti minun olevan terävä ja siisti ja komea kaveri, joka on hyvä puhumaan. Tämä oli tarkoitettu kehuksi, mutta joidenkin mielestä hän vihjasi, että nämä ominaisuudet olisivat poikkeuksellisia mustassa miehessä.
Obama päätteli, että Bidenin satunnaiset möläytykset ovat triviaaleja suhteessa hänen vahvuuksiinsa. Obama arvioi myös, että republikaanikongressi olisi valmiimpi neuvottelemaan mieluummin Bidenin kanssa.
– Eniten vaikutti silti vaistoni siitä, että Joe oli kunnollinen, rehellinen ja uskollinen. Uskoin, että hän välitti tavallisista ihmisistä.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama, varapresidentti Joe Biden ja ulkoministeri Hillary Clinton seurasivat muiden kansallisen turvallisuuden komitean jäsenten kanssa Osama bin Ladenia vastaan suunnattua erikoisjoukkojen iskua Valkoisen talon tilannehuoneessa Washingtonissa toukokuussa 2011.Pete Souza / Valkoinen talo
Terroristijohtajan surma kuvataan tarkasti
Obama kuvailee muistelmissaan tarkkaan terroristijohtaja Osama bin Ladenin tappamiseen johtanutta operaatiota. Hän kuvailee riemunhetkiä ja kansallisen ylpeyden tunnetta, joita bin Ladenin surma herätti.
Obama sanoo silti olleensa onnellisempi silloin, kuin terveydenhuoltouudistus hyväksyttiin.
– Koska emme enää pystyneet kuvittelemaan, että yhdistäisimme maan minkään muun asian taakse kuin hyökkäysten torjumiseen tai ulkoisten vihollisten kukistamiseen, otin sen merkkinä siitä, kuinka kauas olin presidenttinä jäänyt siitä, mitä halusin olla – ja kuinka paljon työtä minulla oli vielä tekemättä, Obama kirjoittaa Los Angeles Timesin mukaan.
Obama kertoo myös, että Biden suhtautui alkujaan vastahankaisesti al Qaida -johtaja bin Ladenin surmaamisiskuun.
– Kuten kaikissa suurissa päätöksissä, arvostin Joen kykyä sivuuttaa vallitseva tunnelma ja kysyä hankalia kysymyksiä. Usein siksi, että saisin tilaa omalle sisäiselle pohdinnalleni, Obama muistelee.
Vladimir Putin ja Barack Obama tapasivat G20-kokouksessa Hangzhoussa, Kiinassa, 5. syyskuuta 2016Alexei Druzhinin / EPA
Putin "kuin teini Instagramissa"
Kaksi presidenttikautta istunut Obama kehuu vuolaasti henkilökuntaansa mutta ruotii säälittömästi ja kuvailee hauskasti joitain maailman johtohahmoja.
Venäjän presidentti Vladimir Putinin julkisuuskuvaa Obama luonnehtii "maskuliinisen voiman satiiriksi", jota presidentti Putin kuratoi "huolellisesti kuin teini Instagramissa".
Putin on kuin kovapintainen puoluepomo, jolla on "pääsy ydinaseisiin ja YK:n turvallisuusneuvoston veto-oikeuteen". Entinen presidentti Dmitri Medvedev puolestaan on Deep Purple -fani, jonka viileän ironisesta olemuksesta huokuu Obaman mukaan ajatus siitä, että "hän ei itse usko mihinkään, mitä hän minulle kertoo".
Britannian pääministeri David Cameronin Obama kuvaa huokuvan luontevaa itsevarmuutta, joka on "ominaista niille, joita elämä ei ole juurikaan potkinut päähän".
Barack Obaman muistelmien ensimmäinen osa Luvattu maa myynnissä kirjakaupassa HelsingissäEmmi Korhonen / Lehtikuva
Kappaleiden joukossa on muun muassa Beyoncén versio kappaleesta At Last, joka soi Obaman virkaanastujaistanssiaisissa, räppäri Eminemin kappale Lose Yourself, jonka hän kuunteli saadakseen energiaa ennen vuoden 2016 demokraattien puoluekokouspuhetta sekä kappaleita Stevie Wonderilta, Bruce Springsteenilta, Bob Dylanilta sekä Gloria Estefanilta.
Kolmisenkymmentä Lappeenrannan koulujen oppilasta on ilmoittanut sairastuneensa viime viikon lopulla sen jälkeen, kun kouluruokana oli tarjottu tortilloja.
Tiedot perustuvat kyselyyn, jolla Lappeenrannan seudun ympäristötoimi selvittää, onko sairastumisilla yhteyttä kouluruokaan.
Torstaina 12. päivänä marraskuuta osassa Lappeen koululla ja Sammonlahden koululla tarjotuista tortilloista oli havaittu hometta. Muutamille henkilöille oli tietojen mukaan tullut pahoinvointioireita.
Ympäristötoimen tämän viikon maanantaina jakamaan kyselyyn oli tiistaina aamupäivän aikana saapunut yli 600 vastausta.
Ensimmäisten vastausten perusteella on ilmennyt vajaa 30 sairastunutta.
Kysely jaettiin Lappeen, Skinnarilan, Sammonlahden, Lavolan, Kuusimäen ja Lönnrotin kouluilla sekä Lyseossa ruokailleille. Kyselyyn voi vastata on perjantaihin 20.11. asti.
Ruokanäytteiden tulokset valmistuvat loppuviikosta
Tarjoillusta ruuasta otetut näytteet on lähetetty laboratorioon maanantaina. Tuloksia on odotettavissa loppuviikosta ja marraskuun viimeisellä viikolla.
Koulujen keittiöihin tehdyissä tarkastuksissa ei todettu puutteita toiminnassa. Kyselyn ja ruokanäytteiden tutkimusten perusteella selvitetään, onko sairastumisilla yhteyttä kouluruokaan.
Venäjän parlamentin alahuone eli duuma on hyväksynyt ensimmäisessä käsittelyssä lain, joka antaa maan presidenttinä toimineille henkilöille syytesuojan myös heidän lähdettyään virasta. Lakiesitys täytyy hyväksyä vielä kahdesti alahuoneessa ja sen jälkeen ylähuoneessa.
Venäjän presidenteillä on nykyisen lainsäädännön mukaan syytesuoja virkakaudella tehdyistä teoista. Se säädettiin, kun Venäjän ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin luopui vallasta. Jeltsinin seuraaja Vladimir Putin allekirjoitti syytesuojan ensi töikseen.
Uuden lain mukaan syytesuoja ulotettaisiin virkakautta ennen ja sen jälkeen tehtyihin tekoihin – siis eliniäksi. Syytesuoja koskisi myös presidenttien perheitään. Entiset presidentit suojattaisiin pidätyksiltä ja kuulusteluiltakin.
Duuma voisi poistaa syytesuojan vain Korkeimman oikeuden tai perustuslakituomioistuimen vahvistamien maanpetossyytteiden takia.
Venäjän nykyisen presidentin, 68-vuotiaan Putinin neljäs virkakausi päättyy vuonna 2024. Kesällä hyväksytyllä perustuslain muutoksella hän voi asettua presidenttiehdokkaaksi silloin uudelleen. Putin ei ole kuitenkaan vahvistanut, tekeekö hän niin.
Ainoa elossa oleva entinen Venäjän presidentti on Dmitri Medvedjev, joka oli presidenttinä kahden Putinin kauden välissä.
Lakiesitystä duumassa ajaneen kansanedustaja Pavel Krašeninnikovin mukaan syytesuoja ei ulottuisi Neuvostoliiton viimeiseen presidenttiin Mihail Gorbatšoviin.
Venäjän entisten presidenttien suoja rikossyytteitä vastaan vahvistuu myös sillä tavoin, että heille aiotaan antaa elinikäinen parlamentin ylähuoneen eli liittoneuvoston jäsenyys – johon asemaan liittyy syytesuoja. Tätäkin koskeva lakiesitys hyväksyttiin duuman ensimmäisessä käsittelyssä tiistaina.
Sekä Venäjällä että muualla on esitetty väitteitä Vladimir Putinin suuresta omaisuudesta ja sen sijoittamisesta Venäjän ulkopuolelle.
Poliisi joutui lopettamaan koiran virkatehtävän yhteydessä tiistaina Kuopiossa.
Itä-Suomen poliisi kertoo, että poliisi sai Kuopiossa ennen puolta kuutta illalla ilmoituksen epävarmasti liikkuvasta henkilöautosta.
Poliisin tavoitettua auton, sen kuljettaja ei noudattanut poliisin pysäytysmerkkiä, vaan jatkoi matkaansa Kuopion yliopistollisen sairaalan pihaan. Pihalla henkilöauton kuljettaja peruutti poliisiauton keulaan.
Poliisi kertoo, että kuljettaja vastusti voimakkaasti kiinniottoa ja yritti usuttaa autossa olleen melko isokokoisen ja aggressiivisen koiran poliisin kimppuun.
Poliisi joutui virkatehtävänsä suorittamiseksi lopettamaan koiran ampumalla. Tilanteessa ei tullut henkilövahinkoja.
Kuljettajaa epäillään virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja useista liikennerikoksista.
Naisen aggressio on Suomessa tabu, kertoo psykoterapeutti ja tietokirjailija Heli Pruuki. Pruuki on kirjoittanut aiheesta useita kirjoja, esimerkiksi teoksen Vihainen nainen.
Pruukin mukaan vieläkin on olemassa ilmiö, jossa aggressiivista naista pidetään outona ja pelottavana. Toisin on miesten laita.
– Jos nainen on avoimesti vihainen, hän saa helposti hankalan akan leiman otsaansa. Samanlainen käytös miehellä katsotaan jämäkkyydeksi ja pätevyydeksi, Pruuki sanoo.
On hyvä muistaa, että aggressio on eri asia kuin väkivalta. Aggressio on esimerkiksi suojatunne, jonka taustalla voi olla esimerkiksi loukkaantuminen, pelko tai ahdistus. Hyvä esimerkki on tilanne, jossa lapsi on jäämässä auton alle, mutta äiti saa lapsen viime hetkellä kiinni. Tilanteessa ihminen saattaa suuttua lapselle, vaikka oikeasti kyseessä on pelko ja säikähdys.
– Kun naisen aggressiota on painettu alas vuosisatojen ajan, me naiset olemme itsekin omaksuneet sitä, että naisen kuuluu olla kiva, myötäilevä, helppo ja feminiininen. Siksi usein häpeämme omaa aggressiotamme ja kanavoimme sen epäsuorilla tavoilla.
Myös aggressiosta tehdyissä tutkimuksissa on pitkään unohdettu tutkia tyttöjen ja naisten aggressiota, sillä se on nähty miesten ominaisuudeksi, kertoo Pruuki.
Psykoterapeutti ja tietokirjailija Heli Pruukin mukaan aggressiosta pitäisi puhua enemmän ja avoimemmin. Elisa Kinnunen / Yle
Jos tavallisille tunteille ei ole tilaa, eikä niitä saa purettua, voivat vaikutukset olla vakavia. Kun naiset piilottavat aggressionsa, se voi kääntyä sisäänpäin ja tulla näkyviin masennuksena tai jopa itsetuhoisuutena.
– Ajatellaan, että olen huono ja epäonnistunut. Masennushan on tutkitusti käsittelemätöntä vihaa ja surua sekä alas painettuja tunteita, joille ei ole ollut tilaa oikeaan aikaan.
– Tunteet kuumenevat, kun ei ole totuttuja purkukeinoja, joilla helpottaa omaa elämää. Kun on vaikeaa, kotikeskeinen elämä voi olla monille aika rankkaa.
Pruukin mukaan on erittäin tärkeää, että naisen aggressiosta, sen tunnistamisesta, syistä ja hallinnasta puhutaan enemmän. Kun aggression tuo esiin avoimemmin, ja oppii kanavoimaan sitä rakentavilla tavoilla, se voi olla jopa voimavara, joka auttaa esimerkiksi puolustautumaan.
– Aggressio on tunteena meidän jokaisen oikeus. Ja ymmärrystämme siitä pitää laajentaa, että ihmiset voisivat tulla esiin kokonaisina ihmisinä.
Millaisia ajatuksia sinulla jutusta heräsi? Keräämme kokemuksia naisen aggressiosta ja teemme vastausten pohjalta aiheesta juttua myöhemmin. Vastaamalla alla oleviin kysymyksiin, voit olla osa tulevaa juttua. Vastauksia kerätään 19.11. klo 16 saakka.
Puumalan Lieviskän kylällä on tehty susihavaintoja pitkin syksyä. Lieviskä on Puumalan perimmäisiä kyliä, jossa on kymmenkunta ympärivuotista taloutta ja runsaasti vapaa-ajanasuntoja.
Susihavaintoja on kirjattu Ruokolahden Virmutjoen ja Sulkavan Vekaransalmen välisellä alueella metsästäjien ja kyläläisten yhteisiin whatsapp-ryhmiin.
Viime viikolla kyläläisten pelko toteutui. Susi kävi pihassa tappamassa metsästyskoiran.
– Omistaja laski koiran normaalisti pihalle iltapissille. Vartin päästä hän ihmetteli, kun koiran tutkapanta pysyi paikallaan. Paikalla odotti surullinen näky, ei ollut juuri muuta jäljellä kuin panta, Lieviskässä asuva Tanja Raivio kertoo.
Tanja Raiviolla on kennel, joka kasvattaa metsästyskoiria. Hänen mukaansa yhden koiran joutuminen suden suuhun kosketti koko kyläyhteisöä.
Samana iltana susi nähtiin lähistön riistakameroissa ja seuraavana aamuna peto nähtiin jälleen talon pihalla.
– Kun susi oppii käymään pihassa, koiran haukku on kuin kutsu ruokapöytään, Tanja Raivio muistuttaa.
Annamari Warjus pitää Kandan ja kaksi muuta koiraansa tiukasti sisällä, sillä susi hiiviskeli aivan koira-aitauksen vieressä.Petri Vironen / Yle
Annamari Warjus on Lieviskän vapaa-ajanasukas, joka asuu kylällä lähes läpi vuoden. Warjuksilla on riistakamera ladon nurkalla, pihaan tuovan tien varrella.
– Tanja soitti heti illalla, että pidä koirat sisällä. Myöhemmin illalla näin, että riistakamera kuvassa on liikettä ja aamulla näin ikkunasta miten susi tuli pihaamme. Tunne oli kammottava, Warjus sanoo.
Perheen kolme koiraa ovat sen jälkeen olleet lähes koko ajan sisällä, ne voivat viettää vain lyhyitä valvottuja hetkiä ulko-oven vieressä olevassa aitauksessa.
– Koirat tarvitsevat paljon liikuntaa, mutta en uskalla päästää niitä ulos, enkä lähteä myöskään itse lenkille niiden kanssa, Warjus harmittelee.
Hän on Lieviskällä välillä yksin, sillä puoliso käy töissä Hyvinkäällä.
– Kyläläiset ovat luvanneet olla avuksi ja turvaksi, mutta enhän minä voi iltayhdeksältä soittaa, että tulkaa viemään koiria iltapissalle.
Tanja Raivio pihamallaan suomanpystykorva Lulun kanssa.Petri Vironen / Yle
Tanja Raivion mukaan susien läsnäolo on halvaannuttanut kylän vireän metsästys- ja metsästyskoiraharrastuksen.
– Metsästys on aivan jumissa hirvienkin osalta. Ei koiria voi metsään laskea. Samoin kaikki koirien treenaaminen on täysin poissuljettua. Siihen olisi nyt paras aika nyt, kun kalastussesonki on ohi.
Raivion mukaan pihaan tulevien susien poistaminen olisi ainoa tapa ratkaista ongelma.
– Olemme olleet yhteydessä viranomaisiin, mutta sieltä on neuvottu karkottamaan. Olemme yrittäneet karkottaa susia käytössä olevilla keinoilla, kuten ampumalla ilmaan, mutta se ei tunnu tehoavan. Häirikköeläimen poistaminen olisi ainut ratkaisu, Raivio sanoo.
Myös Raivion suomenpystykorva Lulu joutui todennäköisesti suden suuhun parisen vuotta sitten. Tuolloin koira selvisi yllättäen hengissä.
– Susi tuli häirityksi, sillä ohi ajoi auto. Sen täytyi olla pentususi, sillä aikuinen tappaa koiran kerralla, Raivio tuumii.
Susikeskustelu on Suomessa tunnetusti herkkä asia, jossa suojeluhenkiset ja metsästysharrastajat ajautuvat herkästi napit vastakkain. Tanja Raivio ei susivihamielisen leimaa pelkää.
– Kyllä susi suomalaiseen luontoon kuuluu, mutta ei ihmisten pihaan.
Kärjistunut susikeskustelu näkyy muun muassa siinä, että Luonnovarakeskus ei tee susien pannoituksia tänä vuonna lainkaan, koska sen henkilökuntaa on uhkailtu.
Ihmisten ei tarvitse kokea pelkoa suden takia
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on tietoinen Puumalan tuoreimmista käänteistä. Myös hän muistuttaa, että sudet eivät kuuluu ihmisten pihoihin.
– Häiriökäyttäytyvien ja vaaraa aiheuttavien susien varalle meillä on käytettävissä poliisin poistolupa ja riistahallinnon vahinkoperusteinen lupa. Nämä ovat juuri sitä varten, ettei ihmisten tarvitse kokea pelkoa ja ettei vahinkoja aiheudu. Viranomaisten pitää käyttää näitä, Leppä sanoo.
Lepän mukaan poliisi on parhaillaan päivittämässä omaa toimintaohjettaan suden aiheuttamien vaaratilanteiden varalle.
– Meillä on hyvä keskusteluyhteys poliisihallinnon kanssa. Tarkennuksiin on varmaan aihetta ja myös siihen, että kaikkialla Suomessa toimitaan samojen periaatteiden mukaisesti.
Lepän mielestä Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön suden kannanhoidollinen metsästys. EU-tuomioistuin on jo kahdesti hylännyt Suomen esityksen asiasta.
Leppä asetti viime keväänä työryhmän pohtimaan suden kannanhoidollista metsästystä. Työryhmä istuu, mutta aikataulut ovat vielä auki.
– Meidän täytyy tehdä tarkkaa työtä, sillä meillä ei oikein ole varaa siihen, että se kolmannen kerran kiellettäisiin. Tässä pitää tehdä huolellista työtä ja se jonkun verran aikaa ottaa, Leppä arvioi.
– Olin niin kyllästynyt it-alaan, että päätin toteuttaa toisen unelmani ja ruveta linja-autonkuljettajaksi.
Susan Lindroos teki radikaalin urakäännöksen, kun takana oli vuosikausia koodausta.
Kymmenen vuotta aiemmin hän oli päätynyt töihin Nokian alihankkijalle. Nokia eli kulta-aikaansa ja uskoi Symbian-käyttöjärjestelmään. Lindroos opetteli vaaditun Symbian C++-ohjelmointikielen.
– Siinä vaiheessa tutustuin Symbianiin ja siitä tuli mun kirous. En päässyt siitä enää eroon.
Hän muistelee uran kohokohtana sitä, kun koodasi toiminnon, jossa puhelimeen voi valita eri soittoäänen eri soittajille.
Sitten parhaat loiston päivänsä nähnyt Nokia hylkäsi Symbianin. Lindroos putosi tyhjän päälle. Työnantaja ei keksinyt hänelle tekemistä mutta ei tarjonnut koulutustakaan.
Lindroos opiskeli itsekseen Java-ohjelmointikieltä, mutta siitä ei tullut mitään todistuksia.
Seurasi pätkätöitä ja lomautuksia. Lindroos päätti toteuttaa haaveensa.
– Olen aina tykännyt ajaa. Muistelin HKL:n vanhoja mainoksia, että tule linja-autonkuljettajaksi, ja ajattelin, että se voisi olla todella hauskaa.
Lindroos jutteli mielellään matkustajien kanssa ja hauskuutti heitä hassuilla päähineillä. Tiukat aikataulut eivät häntä haitanneet, mutta vessataukojen vähäisyys oli hankalaa. Ratissa vierähti neljä vuotta. Sitten koodaus alkoi taas houkutella.
Linja-autonkuljettajana Susan Lindroos ilahdutti välillä matkustajia erikoisilla päähineillä.Susan Lindroosin kotialbumi
Koodaajista sanottiin olevan pulaa, mutta Lindroos törmäsi ongelmiin.
– Pääsin lähes jokaiseen työhaastatteluun, mutta veikkaan, että enimmäkseen haluttiin tietää, miksi olin ollut bussikuski.
Lindroos järkyttyi siitä, että 40-vuotiaana haastattelijat pitivät häntä vanhana oppimaan uutta.
– He miettivät, että sä varmaan osaat koodata, mutta sulla ei ole mitään portfoliota tekemisistäsi eikä osoittaa minkäännäköistä harrastuneisuutta. Miten sä omaksut näitä uusia asioita?
Lindroos tiesi oppivansa asian, johon panostaa.
– Koodaaminen on koodaamista, vaikka kieli vaihtuu. Perusasiat pysyvät kuitenkin samoina.
Suoraan ei sanota, että markkina-arvosi on huono
Työntekijöiden osaamisen pitäminen ajan tasalla on kynnyskysymys erityisesti tietoalan yrityksille.
Työaika kuluu kuitenkin työtehtäviin, jolloin koulutus valuu työntekijän omalle ajalle. Pahimmillaan työntekijän osaaminen vanhenee, yt-neuvotteluissa hänet irtisanotaan ja tilalle palkataan ulkopuolelta uusi osaaja.
– Kun osaaminen on vanhentunut, se johtaa siihen, että markkina-arvosi on huono. Mutta eihän sitä kenellekään sanota, sen takia ei irtisanota, kertoo alalla pitkään pääluottamusmiehenä toiminut Jari Nevalainen. Hän työskentelee it-palveluyhtiö CGI:ssä, joka Nevalaisen sen mukaan panostaa koulutukseen tuntuvasti.
Nevalaisen mukaan alan tuotannollis-taloudellisin perustein käytävät yt-menettelyt johtuvat pääsääntöisesti siitä, että jokin liiketoiminnan osa ei enää vedä. Teknologia on vanhentunut tai markkinoita ei enää ole. Sitä kautta tulee irtisanomistarve.
Jonkin asiakkaan ohjelmistotyöhön sitoutuneiden ihmisten osaaminen ei olekaan enää sillä tasolla, että heitä voitaisiin valita seuraaviin projekteihin. Tällöin heidät voidaan irtisanoa tuotannollisin perustein.
Koulutustarpeita pitäisi Nevalaisen mukaan pystyä ennakoimaan, eikä tuudittautua siihen, että pitkäaikaiset ohjelmistoratkaisut jatkuvat loputtomiin. Kouluttaminen kannattaa myös siksi, että uusien työntekijöiden löytäminen ja rekrytointi on vaikeaa ja kallista. Koulun penkiltä ei myöskään hypätä suoraan huippukoodariksi.
Alusta aloittaminen näkyy palkassa
Tietoala ry:n puheenjohtaja Jyrki Kopperi sanoo, että asiakkaan projekti voi sitoa työntekijän niin, ettei mihinkään uuteen koulutukseen ole aikaa, vaikka sen tarve olisi näköpiirissä.
– Kun asiakkuus on olemassa, se vie kaiken ajan. Niin kauan kuin lehmä lypsää, siitä pidetään kiinni.
Yhä useammin it-alan koulutus tapahtuu muutoinkin työntekijän omalla ajalla ja videon välityksellä. Luokissa istutaan enää harvoin. Työnantaja saattaa kuitenkin maksaa laskun.
Kopperi korostaa, että yritykset kouluttavat henkilökuntaa paljon. Muutoin ongelma olisi paljon suurempi.
Lisäksi tietoalan työllisyyys on hyvä.
Irtisanotun työntekijän täytyy usein kouluttautua itse, jos hän haluaa pysyä alalla.
Ura ei kuitenkaan pysy nousujohteisena, jos uuden opettelu pakottaa aloittamaan alusta.
– Tulee uusi startti uralle. Jos on ollut seniorikonsultti, lähdetkin junioritasolta. Se näkyy palkassa myös.
Kopperi huomauttaa, että lopulta työntekijällä on vastuu osaamisestaan, muut eivät pidä siitä huolta. Siksi koulutusta pitäisi osata vaatia.
Kaikki eivät halua kouluttautua
Työnantajia edustavan Teknologiateollisuuden neuvottelujohtaja Jarkko Ruohoniemi sanoo, että työnantajan näkökulmasta kouluttaminen on liiketoimintalähtöistä, yritys haluaa pysyä kehityksen kärjessä mukana.
– Jos jokin asiakkuus leikkautuu pois, täytyy arvioida, onko mahdollisuus löytää uutta liiketoimintaa ja mitä mahdollisuuksia henkilöstöllä on tehdä toista liiketoimintaa.
Onko tavallista, että vanhoja osaajia irtisanotaan ja otetaan uusia tilalle?
– Varmasti tällaistakin tapahtuu. Meillä on kuitenkin satoja tietotekniikka-alan yrityksiä ja lisäksi paljon yrityksiä, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon.
Jos liiketoiminnan väheneminen johtaa yt-menettelyyn, siinä arvioidaan henkilöstön osaamista sekä koulutusmahdollisuuksia ja -edellytyksiä.
Ruohoniemen mukaan jokaisen täytyy miettiä oman osaamisen ylläpitämistä.
– Toisaalta yrityksen täytyy oman menestyksen näkökulmasta miettiä myös osaamisen hallintaa, että mikä on se tulevaisuuden osaaminen, jota tarvitaan. Myös yhteiskunnalla pitää olla tarjolla koulutusmahdollisuuksia.
Ruohoniemen mukaan työpaikoilla on jo totuttu jatkuviin muutoksiin, mutta joukossa on aina henkilöitä, jotka eivät halua kouluttautua.
Sitran johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki sanoo, että parhaimmillaan työntekijöiden koulutus lisää tuottavuutta.Rami Moilanen / Yle
Työhön suoraan liittyvä työnantajan koulutus lisää tuottavuutta
Tieto- ja teknologia-aloilla muutos on nopeaa ja koulutustarve kiihtyy. Mutta koulutustarve koskee miltei kaikkia aloja, kun digitalisaatio muuttaa työtehtäviä.
Kuka vastaa siitä, että työntekijän osaaminen pysyy ajan tasalla?
– Voi ajatella, että sellainen osaaminen, joka liittyy suoraan työtehtävään, hyödyttää enemmän työnantajaa. Siksi on perusteltua, että työnantaja huolehtii siihen liittyvistä kuluista, johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki Sitrasta sanoo.
Jos taas työntekijä hankkii yleisempää osaamista, jota hän voi käyttää minkä tahansa työnantajan palveluksessa, se on Rankin mukaan enemmän hänen itsensä kustannettavaa. Hän toteaa, että rajanveto on vaikeaa.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra tuottaa tietoa ministeriöiden elinikäisen oppimisen hankkeen tueksi.
Ranki kertoo, että tutkimusten mukaan työnantajien järjestämä koulutus liittyy usein läheisesti työtehtäviin ja organisaation toimintaan ja lisää tällöin yrityksen tuottavuutta. Tätä kautta syntyy myös palkanmaksuvaraa, joten työntekijätkin hyötyvät.
Työkokemuksen myötä syntyy parhaimmillaan myös muita taitoja kuin oman alan asiaosaamista.
– Kokeneempi työntekijä voi osata rakentaa liiketoiminnan kannalta tärkeitä verkostoja tai hän voi olla se, joka luo oppimiselle myönteistä ilmapiiriä.
Osaamista kehitetään Rankin mukaan työpaikoilla paljon työn lomassa.
Suurilla yrityksillä on yleensä varaa kouluttaa, mutta pienemmät yritykset tarvitsevat yhteiskunnalta tukea pitääkseen henkilöstön kehityksessä mukana.
Susan Lindroos työskentelee nyt teknisenä konsulttina. Opiskelu oli hänestä innostavaa.Rami Moilanen / Yle
"Haluan vain koodata"
Susan Lindroos pääsi työvoimatoimiston kautta puolen vuoden kurssille opettelemaan SAP-toiminnanohjausjärjestelmää.
– Sinnekin taisi hakea yli sata ja 14 valittiin. Siinä vaiheessa oli voittajafiilis, että ryhmähaastattelujen perusteella joku näki mussa jotain.
Tuhansien eurojen kurssit olisivat työttömälle vaikeita kustantaa itse. Lindroosin mukaan kurssilla oli it-alan ihmisiä, joiden työnsaantia oli haitannut ikä tai osaamisen puutteet.
– Firmat panivat mieluummin vanhoja työntekijöitä pois ja ottivat uusia tilalle, ne vetosivat siihen, että et osaa tätä teknologiaa.
Lindroos sai kurssiin liittyen harjoittelupaikan CastorIT-ohjelmisto ja it-palveluyhtiössä, joka nykyään on osa suomalaista Bilot-konsernia. Hän koodaa erilaisia lomakepohjia, tutkii ja testaa.
– He tarvitsivat koodaajan ja sanoin, että haluan vain koodata. Sain paikan ja siellä olen edelleen.
Korjattu klo 9.13: SAP on toiminnanohjausjärjestelmä eikä ohjelmointikieli kuten jutussa ensin luki..
Presidentti Donald Trumpin kerrotaan suunnitelleen useita merkittäviä toimia vielä ennen presidenttikautensa päättymistä 20. tammikuuta.
Trumpin hallinto on pyytänyt öljy-yhtiöitä yhteistyöhön luonnonsuojelualueella tehtävien öljynporausten suunnittelemiseksi Alaskassa. Öljy-yhtiöt ovat vuosikymmeniä olleet kiinnostuneita tekemään porauksia, mutta ympäristöjärjestöt ovat vastustaneet suunnitelmia.
Ympäristönsuojelijoiden mukaan poraukset vahingoittaisivat peruuttamattomasti alueen luontoa. Joe Biden on sanonut haluavansa suojella kyseisen alueen pysyvästi.
Mediatietojen mukaan Trump on kiirehtinyt myös sotilaallisia toimia vielä kautensa viimeisinä viikkoina.
The New York Times uutisoi Trumpin pohtineen erilaisia vaihtoehtoja iskeä Iraniin maan ydinohjelman pysäyttämiseksi. Lehden mukaan neuvonantajat kuitenkin taivuttelivat presidentin luopumaan aikeesta, joka voisi kärjistyä laajaksi konfliktiksi vielä presidenttikauden viime metreillä.
Trumpin kerrotaan kysyneen vaihtoehtoja Iranin ydinlaitokseen iskemiseksi viime torstaina Valkoisessa talossa, kun paikalla olivat muun muassa varapresidentti Mike Pence, ulkoministeri Mike Pompeo ja puolustushaarakomentajien neuvoston puheenjohtajana toimiva kenraali Mark Milley.
Toisessa uutisessa The New York Times kertoo Trumpin ajavan yhdysvaltalaissotilaiden nopeaa kotiuttamista Irakista, Afganistanista ja Somaliasta vielä ennen kautensa päättymistä. Joukkojen kotiuttaminen oli yksi hänen aiemmista lupauksistaan.
Somaliasta Trump aikoo lehden mukaan vetää käytännössä kaikki yli 700 maassa olevaa yhdysvaltalaissotilasta.
Myös uutistoimisto AP, uutiskanava CNN ja The Washington Post kirjoittavat Trumpin hallinnon suunnittelevan joukkojen määrän nopeaa ja merkittävää vähentämistä Afganistanissa sekä maltillisempaa vähentämistä Irakissa.
Afganistanissa olevien joukkojen määrä voisi puolittua 2 500 sotilaaseen Bidenin virkaanastumiseen mennessä. Lähteiden mukaan päätöksestä ilmoitettaisiin jo tällä viikolla.
Irakissa joukkojen määrä laskisi Washington Postin mukaan maltillisemmin nykyisestä noin 3 000 sotilaasta 2 500 sotilaaseen. AP:n ja CNN:n lähteet antavat samanlaiset arviot Irakiin ja Afganistaniin jäävien joukkojen suuruudesta.
Trumpin viime viikolla erottama puolustusministeri Mark Esper varoitti presidenttiä hetken olevan huono joukkojen vetämiselle Afganistanista ja päätöksen voivan vaarantaa rauhanneuvottelut. Tämän on epäilty olleen yhtenä syynä Esperin saamille potkuille.
Tiedot presidentin suunnitelmista ovat herättäneet huolta republikaanipuolueen johdossa. Esimerkiksi senaatin enemmistöjohtajan Mitch McConnellin kerrotaan varoittaneen Trumpia Afganistanin operaation nopeasta alasajosta ja verranneen sitä Vietnamin sodan lopussa tapahtuneeseen "noloon vetäytymiseen Saigonista vuonna 1975".
Koronapandemia etenee eri tahdilla eri puolilla Eurooppaa. Monessa maassa tilanne on nyt syksyllä pahempi kuin keväällä ja niin kutsuttu koronan toinen aalto jyllää. Osassa maita kuitenkin tuoreet rajoitukset ovat laskeneet ensi vaiheessa ainakin tartuntoja.
Belgiassa pian kaksi kuukautta vellonut toinen korona-aalto vaikuttaa viimein tasaantuvan. Maan ranskankielinen yleisradio RTBF kertoi tiistaina, että uusia tartuntoja vahvistettiin viime viikolla noin 5 000 päivässä. Vauhti oli puolittunut edellisviikosta.
Toisen aallon huippu näyttäisi Belgiassa nyt asettuneen loka-marraskuun taitteeseen. Maan terveysviranomaisen Sciensanon tilastojen mukaan tuolloin lähes kolmannes testituloksista oli positiivisia, ja uusia tartuntoja vahvistettiin jopa parikymmentätuhatta päivässä.
Väkilukuun suhteutettuna Suomessa sama tarkoittaisi lähes 10 000:tta tartuntaa päivässä.
Osa laskusta selittynee sillä, että Belgiassa lopetettiin lokakuussa oireettomien testaaminen, jotta laboratoriot selviäisivät testimääristä. Eikä toinen aalto ole Belgiassa missään nimessä vielä ohi.
Sairaalat edelleen tukossa, parisataa kuolemaa päivässä
Sairaalahoitoon joutuvien potilaiden määrä on niin ikään laskussa, mutta sairaaloissa on jo marraskuun alusta lähtien ollut enemmän potilaita kuin kertaakaan aiemmin pandemian aikana.
Vuodeosastoilla on noin 7 000 potilasta, joista lähes 1 500 tehohoidossa.
Asevoimien lääkintähenkilöstö valmistautui perjantaina hoitamaan koronapotilaita Vesale-sairaalassa Charleroissa eteläisessä Belgiassa. Belgian puolustusministeriön sairaalan avuksi lähettämään ryhmään kuuluu useita lääkäreitä ja hoitajia.Stephanie Lecocq / EPA
Koronavirukseen liittyvien kuolemien määrä pysyy myös korkeana. Päivittäin raportoidaan tällä hetkellä parisataa uutta kuolemaa.
Suhteessa väkilukuun 11,5 miljoonan asukkaan Belgiassa koronakuolemien määrä on maailman suurimpia. Kuolleista yli puolet oli yli 85-vuotiaita.
Amnestyn raportin mukaan Belgian hoivakodit ovat kärsineet pitkään rahoitusvajeesta, ja pandemian aikana henkilökunnalla ei ole ollut riittävästi suojavarusteita eivätkä kaikki asukkaat päässeet tarvittavaan sairaanhoitoon.
Hoitaja auttoi hoivakodin asukasta Châtelet'ssa eteläisessä Belgiassa 30. lokakuuta.Stephanie Lecocq / EPA
Raportissa kerrotaan myös tapauksista, joissa sairaalat ovat kieltäytyneet ottamasta vastaan iäkkäitä potilaita. Uutistoimisto AP:n mukaan Belgian sairaaloiden tehohoitopaikat eivät täyttyneet kertaakaan kevään aikana.
– Kaikki järkyttyivät Italian ja Espanjan sairaaloiden tilanteesta. Se vaikutti merkittävästi liittovaltiomme päättäjiin, jotka totesivat heti, että tehohoito ei saa missään nimessä ylikuormittua. Hoivakodit putosivat kakkosluokkaan, ja asukkaat ja henkilökunta uhrattiin, sanoo Belgian hoivakotien liiton Femarbelin pääsihteeri Vincent Fredericq Amnestyn raportissa.
Keväällä Belgian terveysministerinä toiminut Maggie De Block on kiistänyt hallintoon kohdistuneet syytökset hoivakotien asukkaiden käännyttämisestä sairaaloista.
– Liittohallitus tai alueelliset kollegani eivät ole koskaan sanoneet, että sairaalahoitoa tarvitsevia ei pidä ottaa vastaan tai että vanhukset tai vammaiset voidaan käännyttää, De Block sanoi lokakuussa yleisradioyhtiö RTBF:lle.
Lääkintähenkilöstö valmistautui siirtämään koronapotilasta helikopteriin Liègessä itäisessä Belgiassa 5. marraskuuta. Belgiassa on jouduttu paikoin siirtämään koronapotilaita hoitoon sairaaloihin muualla maassa tai ulkomailla.Stephanie Lecocq / EPA
Amnestyn tuoretta raporttia Belgian uusi hallitus ei ole ainakaan toistaiseksi kommentoinut.
Käyrät kääntymässä myös Tšekissä, Hollannissa, Espanjassa ja Ranskassa?
Monin paikoin Euroopassa on määrätty tiukkoja rajoituksia, ja joissain maissa tartuntakäyrät näyttävät ainakin tasaantuneen tai jopa kääntyneen laskuun.
Tšekki on kärsinyt toisesta aallosta Belgian ohella väkilukuun nähden pahiten, ja siellä tartuntamäärät laskevat hieman hitaammin. Maanantaina päiväkohtainen määrä oli alhaisin sitten lokakuun alun. Ilmaantuvuusluku on edelleen kuitenkin Euroopan korkeimpia, lähes 1 100.
Ranskassa ja Espanjassakin päivittäiset tartuntamäärät näyttävät pian kolme kuukautta jatkuneen nousun jälkeen laskevan. Sairaaloiden täyttöaste on kuitenkin yhä korkea, ja päivittäin raportoidaan satoja uusia koronakuolemia.
Kahden viikon ilmaantuvuus on noussut yli tuhannen tapauksen myös Itävallassa, jossa hallitus määräsi alkuviikosta tiukan koronasulun ja kehotti maan asukkaita olemaan tapaamatta ketään oman taloutensa ulkopuolelta.
Monissa maissa syksyn korona-aalto kiihtyi myöhemmin kuin esimerkiksi Ranskassa ja Espanjassa. Osassa maista vauhti on ainakin hetkeksi tasaantunut, mutta Itävallan lisäksi esimerkiksi Ruotsissa ja Kreikassa suunta näyttää ainakin nyt olevan selvemmin kohti synkempää.
Jutussa on käytetty lähteenä myös Johns Hopkins -yliopiston koronaseurantaa.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ohjeistaa kuntia ja sairaanhoitopiirejä varautumaan sisärajatarkastusten mahdolliseen päättymiseen.
STM toteaa tiedotteessaan, että tämänhetkisen tiedon mukaan Schengen-alueen sisärajavalvonta päättyy 23. marraskuuta eli ensi maanantaina.
Ministeriön mukaan ihmisten liikkuvuus ja matkustajien määrä voi kasvaa mahdollisen sisärajavalvonnan päättyessä. Tämä taas lisää riskiä koronavirustartuntojen lisääntymiselle.
Sunnuntaina sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) arvioi Ylelle, että ennen kuin kunnollinen testausmalli on olemassa, rajoilla on oltava jokin muu malli.
Hallituspuolueissa arvioidaan, että EU:sta löytyy ymmärrystä Suomen tarpeelle jatkaa rajatarkastuksia vielä väliaikaisesti.
Ministerit neuvottelevat rajatarkastusten jatkosta tiistai-iltana. Ylen tietojen mukaan asiasta on tarkoitus päättää torstaina.
Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrottiin Ylelle tiistaina, ettei ministeriön tiedote tarkoita ennakointia kumpaankaan suuntaan.
STM:n osastopäällikkö Tuija Kumpulainen sanoi tiistai-iltapäivänä Ylelle, että kehotuksesta varautumiseen ei voi vetää yhtäläisyysmerkkejä siihen, että rajatarkastukset poistuisivat jo ensi maanantaina.
– Valvonta päättyy jossain vaiheessa ja tällä varaudutaan tulevaan, Kumpulainen viestittää.
Milloin valvonta päättyy, sitä ei vielä voida täsmällisesti sanoa, Kumpulainen lisää.
Jos sisärajavalvonta poistuisi, silloin rajavartiolaitos ei voi enää ohjeistaa matkustajia, vaan kuntien ja sairaanhoitopiirien pitää huolehtia terveysneuvonnasta rajoilla.
STM kertoo tiedotteessaan, että paikallisten tartuntatautiviranomaisten on suunniteltava, miten kaikki matkustajat saavat tarvittavan koronaohjeistuksen.
Erityisesti tämä koskee niitä kuntia ja sairaanhoitopiirejä, joissa on maaraja, ulkomaanliikenteen satama tai lentokenttä.
STM:n mukaan Suomessa on tällä hetkellä huomattavasti parempi tautitilanne kuin monessa muussa maassa Euroopassa, minkä takia alueellisten varautumissuunnitelmien on oltava ajan tasalla.
Alun perin hallituksen tule ja testaa -mallin oli tarkoitus olla käytössä 23. marraskuuta, jolloin sisärajatarkastukset ovat katkolla. Muun muassa lakiteknisten ongelmia takia esitys on viivästynyt.
Sisärajatarkastuksia todennäköisesti jatkettaisiin kunnes uusi testaus- ja matkustusmalli on valmis. Se valmistuminen viipynee ensi vuoden puolelle.
Schengen-alueen ulkorajoilla rajavalvonta jatkuu nykyisellään.
Kello on kymmenen aamulla, ja Otieno pakkaa lämpölaukkuun kahta ravintola-annosta Tampereen Aleksanterinkadulla. Hän kuljettaa annokset asiakkaan luokse muutamassa minuutissa.
Puhelin piippaa. Uusi tilaus on noudettavissa seitsemän minuutin kuluttua.
Otieno on työskennellyt Woltin ruokalähettinä vuodesta 2018. Viime keväänä hänen bruttopalkkionsa oli keskimäärin 3 000 euroa kuussa.
– Tämä on ensimmäinen työ, josta olen tienannut enemmän kuin 1 500 euroa kuussa sen jälkeen, kun muutin Eurooppaan vuonna 2003. Joten kyllä, tämä on paras työ, joka minulla on koskaan ollut.
Syyskuussa Otieno matkusti kolmeksi viikoksi Keniaan ja jäi matkan jälkeen jälkeen kahden viikon karanteeniin. Samaan aikaan auton kanssa oli ongelmia, ja korjaus kesti muutaman viikon. Palkkioton ajanjakso venyi seitsemään viikkoon.
– Jos sairastun tai pidän lomaa, kukaan ei maksa minulle. Se on huono puoli työssäni, Otieno toteaa.
Ruokalähettien asemasta työmarkkinoilla on kiistelty jo pitkään. Meri Lantela / Yle
Ruokalähetit työskentelevät yrittäjinä, joten palkkiosta vähennetään verojen lisäksi sosiaaliturvamaksut ja kaikki työn sivukulut, kuten auton ylläpitäminen.
Viime keväänä Otieno piti useimmiten yhden päivän viikossa vapaata. Vapaapäivän hän pyhitti paperitöille. Nyt Otieno työskentelee joka päivä hoitaakseen perheensä kulut.
– Lähettejä on palkattu syksyllä lisää, ja työ on ollut hiljaisempaa, Otieno sanoo.
Työ- ja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto on linjannut, että ruokalähetit ovat työsuhteessa, eivät yrittäjiä. Hallitus ottaa neuvoston kannan huomioon työlainsäädännön uudistuksessa.
Yhtiöt ovat pitäneet ruokalähettejä itsenäisinä yrittäjinä, joiden tekemään työhön ei sovelleta työlainsäädäntöä. Woltin mukaan ruokalähettien siirtyminen työsuhteeseen laskisi heidän ansioitaan.
Ruokalähetti syö silloin, kun ehtii
Ruokalähetin työssä lounas- ja päivällisajat ovat kiireisiä. Lähetin tauko on silloin, kun tilauksia ei ole. Kahden jälkeen näyttää hiljaiselta, ja Suzy Otieno etsii parkkipaikkaa kaupungin keskustasta.
Taukoa pitävät lähetit etsivät lyhytaikaiseen pysäköintiin sopivia parkkipaikkoja. Näitä ovat esimerkiksi huoltoajolle tarkoitetut paikat. Tilausta kuljettava tai noutava lähetti pysäköi tavallisesti riskillä lähelle kohdetta.
Otieno työskentelee lähes joka päivä, myös juhlapyhinä. Vapaapäivinään hän hoitaa paperitöitä.Meri Lantela / Yle
Parkkisakot eivät katso pysäköinnin kestoa. Sakko saattaa napsahtaa kolmessa minuutissa.
– Olen saanut lukemattomia sakkoja. Se on todella turhauttavaa, sillä 80 euroa on lähes koko päivän palkka, Otieno sanoo.
Otieno ajaa muutaman kerran korttelin ympäri ennen kuin sopiva paikka vapautuu. On lounasaika, ja Otieno kaivaa eväsboksin lattialta auton takapenkiltä. Siellä se on pysynyt melkein viileänä, vaikka aurinko on paistanut sisään autoon koko aamun.
Lounaaksi on paahdettu voileipä kinkulla, juustolla ja kananmunalla. Otienon poika valmisti sen aamulla. Lapset valmistavat äitinsä eväät vuorotellen. Otieno haukkaa leivästä ja silloin puhelin piippaa.
– Aah, uusi tilaus. Syöminen on päättynyt, Otieno toteaa ja pakkaa leivän takaisin rasiaan.
Lounastauko on siirtynyt etäämmäs.
Ruokalähetti maksaa itse autonsa huollon ja korjaukset. Meri Lantela / Yle
Tampereella iltapäivä alkaa muuttua illaksi. Otieno selaa puhelimen näyttöä. Woltin sovelluksesta voi seurata päivän tienestejä.
11 toimitusta tähän mennessä.
Asiakkaat tilaavat muutakin kuin lämpimiä lounas- ja päivällisruokia. Toimitus saattaa olla esimerkiksi yksi smoothie tai erikoiskahvi.
Joskus asiakas tilaa ruokaa 200 metrin päähän, tai tilaus sisältää vain euron arvoisen hampurilaisen. Otienoa se ei hetkauta.
– Tavoittelen 20–25 tilauksen päivätahtia. Silloin tienaan noin 100 euroa joka päivä, Otieno sanoo.
Aikaisemmin Otieno työskenteli lähihoitajana, mutta ei selkävaivojen vuoksi pystynyt jatkamaan työssään. Nykyinen työ on fyysisesti kevyttä.
Tärkeintä hänelle on kuitenkin se, että voi työskennellä silloin kun haluaa, ja niin paljon kuin haluaa.
– Mitä enemmän teen töitä, sitä enemmän tienaan, Otieno summaa.
Lapset mukaan autoon
Päivä lähestyy loppuaan. Kello on yksitoista illalla, kun Otienon poika Robbie hyppää äitinsä kyytiin palattuaan kuntosalilta. Kaksikko tervehtii toisiaan italiaksi ja vaihtaa sitten nopeasti englanniksi. Kotona puhutaan myös suomea ja swahilia.
Tilauksia tulee kuitenkin vielä yhdentoista jälkeen. Otieno hyväksyy niistä kaikki. Robbie odottaa autossa sillä aikaa, kun hänen äitinsä toimittaa tilauksia.
Otieno kuljettaa tilauksia niin kauan kun ravintolat ovat auki. Viikonloppuisin työpäivät venyvät usein aamuyöhön. Meri Lantela / Yle
Otieno on töissä suurimman osan valveillaoloajastaan, ja perheen yhteinen aika on sen vuoksi vähäistä. Lapset eivät voi koulupäivinä odottaa äitiään kotiin keskiyöhön saakka, joten yhteistä aikaa vietetään autossa.
– Lapset tulevat toisinaan kyytiini koulun jälkeen ja ajamme yhdessä useimmiten kuuteen saakka, jonka jälkeen he menevät kotiin, Otieno selittää.
Kaakkois-Suomessa on todettu viime aikoina aikaisempaa enemmän koronavirustartuntoja, joiden epäillään olevan peräisin Venäjältä, jossa tautitilanne on huomattavasti Suomea huonompi.
– Viimeisen viikon aikana meillä on ollut neljä koronatartuntaa, joiden epäilemme tapahtuneen Venäjän-käynnin yhteydessä. Tämä on noin kolmannes kaikista tartunnoista viikon aikana, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhula huomauttaa.
Kaikkiaan Etelä-Karjalassa on todettu viimeisen viikon aikana 13 tartuntaa.
Myös Kymenlaakson Kymsote varoitteli äskettäin Venäjällä saatujen tapausten lisääntymisestä. Kymsoten mukaan tuolloin noin neljännes Kymenlaaksossa todetuista tartunnoista epäiltiin tapahtuneen Venäjällä käynnin yhteydessä.
Alueen terveysviranomaiset vetoavatkin Venäjällä käyviin henkilöihin.
– Pyydämme, että kaikki vielä miettisivät, onko välttämätöntä matkustaa Venäjälle, Tuula Karhula sanoo.
Karhulan mukaan Eksoten tietoon on tullut myös tapauksia, joissa Venäjällä käyneet eivät ole noudattaneet kymmenen päivän vapaaehtoista karanteenia käynnin jälkeen.
Eksoten Tuula Karhula pyytää välttämään Venäjän matkoja. Kare Lehtonen / Yle
Monella kaksoiskansalaisella sukua itärajan takana
Monella Suomessa asuvalla Venäjän kansalaisella on kuitenkin sukulaisia itänaapurissa ja asioita hoidettavana.
Esimerkiksi Lappeenrannassa asuvalla Jelena Hodokaisella on sairas äiti Venäjällä Siperiassa Krasnojarskissa, joka on noin 5 000 kilometrin päässä Suomesta.
Hodokainen palasi pari viikkoa sitten matkalta äitinsä luokse. Tämän jälkeen hän oli kymmenen päivää karanteenissa Suomessa.
– Pandemian vuoksi en muuten olisi käynyt Venäjällä, mutta minun oli pakko käydä tapaamaan äitiäni ja hoitamassa asioita, jotka vaativat henkilökohtaista läsnäoloani, Hodokainen sanoo.
Jelena Hodokainen oli 10 päivää karanteenissa Venäjän käyntinsä jälkeen.Kare Lehtonen / Yle
Hänen mukaansa rajan ylitys varsinkin Suomen rajalla sujui helposti.
– Ongelmia ei ollut Suomen rajalla vaan Venäjän rajalla. Suomen rajalla kaikki sujui helposti, Hodokainen korostaa.
Toisella kerralla ongelmia
Hodokaisen mukaan hänen pitäisi mennä Venäjälle vielä toisen kerran hoitamaan samoja asioita, mutta silloin Venäjältä poistutumisessa voi tulla ongelmia.
– Venäjän viranomaiset päästävät yhden kerran Venäjän rajalta läpi helposti, mutta toisella kerralla pitää olla jo selkeät perusteet Venäjältä lähdölle, Jelena Hodokainen sanoo.
Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Jukka Lukkari. Kare Lehtonen / Yle
Venäjän rajaviranomaisten ohjeiden mukaan Venäjän kansalainen voi lähteä Venäjältä useamman kertaa esimerkiksi hoitamaan sairaita lähisukulaisiaan. Hoidon tarve pitää kuitenkin todistaa virallisilla papereilla.
Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Jukka Lukkari vahvistaa, että Suomen rajaviranomaisilla ei ole mahdollisuuksia asettaa esteitä Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten ja Suomessa oleskeluluvalla asuvien Venäjän kansalaisten Venäjän käynteihin.
– Valtioneuvoston päätösten mukaan heillä on oikeus lähteä ja saapua maahan, Jukka Lukkari toteaa.
Kaakkois-Suomen rajavartioston mukaan rajanylityksiä on kaakkoisrajalla päivittäin 1 000–1 500. Näistä suurin osa on venäläisiä rekkakuskeja. Korkeintaan joka kolmas rajanylittäjä on Suomessa asuva Venäjän kaksoiskansalainen tai oleskelupalainen.
Yliopisto-opiskelijan pitää työskennellä joka arkipäivä lähes 12 tuntia, jotta suositukset täyttyvät ja viikonloput ja lomat jäävät vapaiksi. Näin laski yliopisto-opiskelija Minna Majaniemi. Hän julkaisi laskelman Instagram-tilillään.
Laskelma perustuu Helsingin yliopiston suositukseen, jonka mukaan seitsemän viikon jakson aikana pitäisi suorittaa 15 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa 27 tunnin työtä, ja seitsemässä viikossa on 35 arkipäivää.
Laskelma menee siis näin: 27 tuntia x 15 opintopistettä = 405 tuntia 405 tuntia : 35 päivällä = 11,6 tuntia työtä päivässä
Voiko tämä olla totta?
Helsingin yliopiston kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta kyseenalaistaa laskelman paikkansapitävyyden.
– Laskennallisesti se ei ole ihan noin yksinkertaista.
– Jos otetaan ihan minimi eli opetusperiodi ja sitä seuraava tenttiviikko, ollaan noin kymmenessä tunnissa päivää kohden.
"Ainakaan Helsingissä tuet eivät riitä edes vuokraan, joten melkein jokainen joutuu tekemään töitä joko koulun ohella tai kesäisin. Monilla ei ole ollut lomaa vuosiin." Roosa Rahkonen, yliopisto-opiskelija ja sosiaalisen median vaikuttaja
Jos mukaan laskuihin otetaan myös intensiiviviikot, päivittäinen työmäärä tipahtaa kahdeksaan ja puoleen tuntiin eli lähelle normaalin työpäivän mittaa.
Niinistö-Sivuranta lisää, että opintoja voi suorittaa myös kesällä.
“Työmäärä painottuu periodin sisään”
Minna Majaniemi jätti tentti- ja intensiiviviikot pois laskelmasta tarkoituksella.
Majaniemi kertoo, että hänen alallaan talous- ja sosiaalihistorian opinnoissa Helsingin yliopistossa tentit ovat aina jakson aikana ja uuden käänteinen oppiminen -menetelmän myötä työmäärä painottuu jakson sisään. Tosin monesti esseiden palautuspäivät ovat vasta periodin loppumisen jälkeen.
– Oletin, että kun suositellaan jotain työmäärää, se tietenkin mitoitetaan periodin mukaan, Majaniemi toteaa.
– Tämä on tärkeä huomio, jos näin on. Jos kaikki työ on ympätty opetusperiodin sisälle, se voi tuntua tosi raskaalta, kehitysjohtaja Niinistö-Sivuranta toteaa.
Lisäksi opetusta on Minna Majaniemen mukaan uudistettu viime vuosina niin, että suoritustahdista on hankala joustaa, joitakin kursseja opetetaan vain kerran vuodessa ja yhden kurssin välistä jättäminen voi estää opinnoissa etenemisen.
– Tämä ei ole yliopiston yleinen linja. Päinvastoin tutkintouudistuksen myötä opiskelija saa aiempaa selkeämmän opetussuunnitelman, Niinistö-Sivumäki sanoo.
Hän kannustaa opiskelijoita puhumaan opintojen ongelmakohdista yliopiston henkilökunnan kanssa.
Aamu kahdeksasta iltakuuteen
Yliopisto-opiskelija ja sosiaalisen median vaikuttaja Roosa Rahkonen aloittaa tällä hetkellä päivänsä kahdeksalta aamulla palkkatöiden merkeissä. Kymmeneltä alkaa luento, joka kestää kahteentoista tai yhteen. Seuraavat viisi–kuusi tuntia kuluu oheismateriaalien parissa. Illalla Rahkonen saattaa tehdä vielä ryhmätehtäviä.
Rahkonen opiskelee viestintää ja politiikkaa Helsingin yliopistossa nyt neljättä vuotta. Opiskeluun kuluva aika vaihtelee päivästä ja kurssimäärästä riippuen.
Sosiaalisen median vaikuttaja Roosa Rahkonen uupui ensimmäisen kerran jo yläasteella. Hän on saanut hyvinvointipalveluita osittain myös sosiaalisen median yhteistyön kautta.Joanna Suomalainen
Monet opiskelijat tekevät Rahkosen tapaan myös palkkatyötä.
– Ainakaan Helsingissä tuet eivät riitä edes vuokraan, joten melkein jokainen joutuu tekemään töitä joko koulun ohella tai kesäisin. Monilla ei ole ollut lomaa vuosiin.
Opintoihin kuluva aika vaihtelee suuresti opiskelijoiden välillä, toteaa sosiaalipolitiikan asiantuntija Touko Niinimäki Suomen ylioppilaskuntien liitosta.
– 12 tuntia päivittäin puhdasta työntekoa opintojen parissa kuulostaa aika epäinhimilliseltä, mutta luvut ovat keskimääräisiä, Niinimäki kommentoi.
Opiskelijoiden ei kuitenkaan ole tarkoitus istua luennoilla, päntätä tai kirjoittaa esseitä kymmentä tuntia päivässä, painottaa kehitysjohtaja Niinistö-Sivumäki.
– Kun on vaikea uusi omaksuttava asia, annetaan myös aikaa ajatella.
Korona-aika lisäsi opiskelijoiden uupumusta
Roosa Rahkonen luki Minna Majaniemen työtuntilaskelmaa Instagramista ääneen neljälle opiskelijakaverilleen. Silloin selvisi, että he kaikki ovat kärsineet tai kärsivät parhaillaan uupumuksesta.
Rahkosen mukaan korona-aika on lisännyt opiskelijoiden stressiä ja työmäärää. Monet hänen tuttavistaan ovat uupuneet entisestään.
– Nyt ei ole enää mitään rajoja koulupäivillä. Tehdään tosi myöhään yöhön, kun ollaan etänä, Rahkonen kuvaa.
"Opintosuunnitelman voi tehdä vähän väljemmäksi, eli silloin ei tähdätä 60 opintopisteeseen vuodessa." Susanna Niinistö-Sivuranta, Helsingin yliopiston kehitysjohtaja
Yli 20 prosenttia Helsingin ylipiston opiskelijoista kertoi kokeneensa uupumusta huhti-toukokuisessa kyselyssä. Kysely ajoittui kevään etäopiskeluaikaan.
Uupumusta koki reippaasti aiempaa useampi. Aiemmissa tutkimuksissa voimakkaasta uupumuksesta on kertonut 7–9 prosenttia opiskelijoista.
Uudet opiskelijat uupuvat korona-aikana
Alojen välillä on eroja uupumiskokemuksissa. Esimerkiksi lääketieteen opiskelijat voivat muita paremmin. Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro arvelee syyksi sitä, että alalla vallitsee vahva yhteisöllisyys.
Uusien opiskelijoiden yhteenkuuluvuus yhteisöön kärsii korona-aikana, professori Katariina Salmela-Aro sanoo.Tintin Råholm / Yle
Aiemmin uudet opiskelijat olivat innostuneita ja hyvinvoivia, ja uupumus lisääntyi opintojen edetessä. Korona-aikana tämä kääntyi päälaelleen. Nyt uusilla opiskelijoilla on aiempaa enemmän haasteita.
– Ei ole tullut rutiineita ja yhteenkuuluvuus yhteisöön on heikompaa, Salmela-Aro sanoo.
"Raskaudentunnetta lisäsi se, että sanotaan, että tämä on minun oma henkilökohtainen epäonnistumiseni sen sijaan, että tämä olisi oikeasti isompi yhteiskunnallinen ongelma." Roosa Rahkonen, yliopisto-opiskelija ja sosiaalisen median vaikuttaja
Helsingin yliopiston kyselyiden mukaan suunnitelmallisesti opintoihin suhtautuvat opiskelijat ovat vähiten kuormittuneita.
Suunnitelmalliset opiskelijat kokevat, että perhe ja työ voivat jopa tukea opiskelua.
– Kuormittavuuden kokemus on hyvin yksilöllistä. Sen takia tunteihin tuijottaminen ei ole relevanttia. Opiskelija itse suunnittelee opiskelutahtinsa, Niinistö-Sivuranta toteaa.
Numerot painoivat enemmän kuin hyvinvointi
Roosa Rahkonen uupui ensimmäisen kerran yläasteella. Kympin oppilaalle kasaantui paineita peruskoulun loppupuolella. Lukioon menokin stressasi.
Rahkonen ei nukkunut kunnolla, eikä opiskelu sujunut entiseen malliin. Hän haki apua terveydenhuollosta useaan otteeseen.
– Sitä ei ikinä otettu tosissaan, koska numeroni olivat hyviä. Sama kävi lukiossa. Minulla oli sellainen olo, että hyvinvoinnillani ei ole väliä niin kauan kuin suoritan hyvin.
Uupumus palasi yliopiston ensimmäisenä vuonna. Rahkonen hakeutui terapiaan ja pystyi sen avulla jatkamaan yliopisto-opintojaan.
Rahkonen sanoo käyttäneensä tuhansia euroja rahaa uupumuksesta palautumiseen. Rahaa on mennyt rentoutushoitoihin, hypnoterapiaan ja terapiaan.
– Raskaudentunnetta lisäsi se, että sanotaan, että tämä on minun oma henkilökohtainen epäonnistumiseni sen sijaan, että tämä olisi oikeasti isompi yhteiskunnallinen ongelma, Rahkonen kritisoi.
Apua räätälöitävistä opinnoista
Yksilökeskeinen ajattelu näkyy vahvasti koulutuksen rakenteissa, toteaa myös Touko Niinimäki Suomen ylioppilaskuntien liitosta.
– Hyvin yksilökeskeinen näkökulma ei ainakaan helpota mielen hyvinvointia. Koulutuksen tarjoajilla, YTHS:llä ja opiskelijayhteisöllä on iso rooli mielenterveyden edistämisessä yksilön itsensä lisäksi, Niinimäki toteaa.
Hän kaipaa opiskelijoille nykyistä enemmän tukea korkeakouluilta ja lisää räätälöitäviä opiskelutapoja.
Niinistö-Sivumäen mukaan Helsingin yliopisto tarjoaa jo kursseja, joilla harjoitellaan suunnitelmallista opiskelua ja omien opintojen johtamista. Apua opintojen suunnitteluun saa myös opinto-ohjaajilta.
– Opintosuunnitelman voi tehdä vähän väljemmäksi, eli silloin ei tähdätä 60 opintopisteeseen vuodessa, Niinistö-Sivuranta sanoo.
Hän huomauttaa, että opiskelijat tekivät korona-keväänä jopa enemmän opintopisteitä kuin normaalisti. Yleinen hyvinvointi on hänen mukaansa pysynyt aikalailla aiemmalla tasolla.
– Moni opiskelija selviää opinnoista ihan hyvin. Heidän, jotka kokevat kuorman korkeana, pitää saada tukea.
Minna Majaniemi opiskelee viidettä vuotta ja on oppinut ottamaan aiempaa rennommin.Salla Puhakka
Yliopisto-opiskelija Minna Majaniemellä on yksinkertainen ratkaisu uupumuksen torjuntaan:
– Työmäärää pitäisi vähentää aika paljon. Eiväthän kokoaikatyötäkään tekevät ihmiset tee kuin korkeintaan 40-tuntisia viikkoja.
Päivät lyhemmäksi, vaikka numerot laskisivat
Minna Majaniemi meni ylikuntoon toisen opiskeluvuotensa keväällä, kun hän tasapainoili opintojen, järjestöhommien ja urheilun välillä. Samalla hän haki kesätöitä.
– Ensimmäisenä opiskeluvuonna heräsin aamuisin kuudelta opiskelemaan ja lopetin illalla seitsemältä tai kahdeksalta.
Majaniemi pääsi tapaamaan YTHS:n opintopsykologia, joka auttoi mitoittamaan päiviä.
– Nyt lyhennän päiviä silläkin uhalla, että numerot laskevat.
Opiskelijoiden jaksamisesta korona-aikana puhutaan illan A-studiossa Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa klo 21. Vieraina Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen ja toisen vuoden opiskelija Anna Enbuske Helsingin yliopistosta. Juontajana Sakari Sirkkanen. #yleastudio
Saunomista, pulahdus kylmään järveen, olutta lähibaarissa, mökkeilyä. Hollywood-tähtien ajanvietto Tampereella on kuin suomalaisten mielikuva unelmalomasta. Tai kenen tahansa tamperelaisen näkemys täydellisestä arjesta.
Tampereella kuvataan parhaillaan ensimmäistä kokonaan Suomessa kuvattavaa Hollywood-tuotantoa. Scifi-trilleri Dual on tuonut Tampereelle kansainväliset näyttelijätähdet Karen Gillanin, Aaron Paulin sekä Beulah Koalen.
Aaron Paul ja Karen Gillan. AOP, kuvankäsittely: Jyrki Lyytikkä / Yle
Näyttelijät ovat jakaneet arkeaan sosiaalisessa mediassa. Karen Gillan käy ahkerasti kuntosalilla, jossa häntä ohjaa tamperelainen ammattivalmentaja Jouni Viitanen.
– Puhelimeni soi ja sanottiin, että Hollywood-näyttelijätär tarvitsee henkilökohtaista valmentajaa. He olivat saaneet suosituksia minusta, Viitanen kertoo asiakkuuden alkamisesta.
Viitanen on entinen ammattiurheilija, jolla on kaksi MM-kultaa kilpa-aerobicista. Viitasen oma yritys Revolution Training valmentaa monia ammattiurheilijoita, esimerkiksi jääkiekkoilijoita Juuso Välimäkeä, Juuse Sarosta ja Miro Heiskasta.
Jouni Viitanen ohjaa Karen Gillania kuntosalilla. Heikki Mitikka & Tuomas Lehtoranta
Tämä on ensimmäinen kerta, kun asiakkaana on tunnettu näyttelijä. Myös elokuvan tuottaja Aram Tertzakian tuli Viitasen valmennukseen.
– Hän on Suomi-fani viimeisen päälle ja Jasper Pääkkösen hyvä ystävä. Karen on Skotlannista ja sanoo, ettei Suomen syksy yhtään järkytä. Skotlannissa on samantyyppistä.
"Suomalaisilla ei ole ego pelissä"
Jouni Viitanen ei tuntenut ensin Karen Gillania ulkonäöltä. Hän sanoo suhtautuvansa jokaiseen asiakkaaseen samanarvoisesti. Tärkeintä on tunnistaa valmennettavan tavoitteet ja auttaa häntä saavuttamaan ne. Asenne on tuottanut kiitosta myös näyttelijöiltä.
– Status ei ole olennainen, vaan ihmisen ydin. Suomalaisilla ei ole ego pelissä. Hoidamme hommamme jämptisti.
Jouni Viitanen valmentaa myös maalivahti Juuse Sarosta. Lisäksi Viitanen auttaa yrityksiä parantamaan työhyvinvointia. Jouni Viitanen
Jouni Viitanen tapaa tuottajaa ja Gillania yleensä monta kertaa viikossa. Maastovetoharjoitusta voi katsoa Instagramista.
– He ovat hienoja ihmisiä rooliensa takana, nöyriä ihmisiä ja on kiva tehdä töitä heidän kanssaan.
Jouni Viitanen ohjaa Dual-elokuvan tekijöitä. Miikka Varila / Yle
Gillanista ja tuottaja Tertzakianista on tullut varsinaisia Suomi-faneja, jotka ovat käyneet mökillä, paljussa, savusaunassa ja järvessä uimassa. Valmennettavat ovat kehuneet suomalaisten eheyttävää luontosuhdetta.
– Molemmat tykkäävät paljon suomalaisista. Olemme aitoja ja kerromme, miten asiat ovat. Jos on ongelmia, niistä kerrotaan suoraan, eikä kuorruteta asiaa. Hommat toimivat meidän kanssamme.
Turvaväli sopii suomalaisille
Tähdet ovat saaneet olla Tampereella rauhassa. Suomalaiset kunnioittavat yksityisyyttä ja siirtyvät mieluummin syrjään kuin kysyvät selfietä.
– Olemme naureskelleet, että social distance, turvaväli, ei ole ongelma suomalaisille. 2,5-3 metriä on aina etäisyyttä, Viitanen kertoo.
Näyttelijät ovat kiitelleet, että osaltaan tämä selittää hyvää koronatilannetta. Juuri koronatilanne oli yksi syy, mikä toi kuvaukset Suomeen.
– En haluaisi olla se ihminen, joka keskeyttää miljoonatuotannon koronatartunnalla. Maskit ovat tiukasti päässä, Viitanen sanoo.
Kylmä järvi suosikki
Kuntosalin lisäksi näyttelijät ovat nähneet muutakin Tamperetta. Visit Tampereen kumppanuus- ja markkinointijohtaja Noora Heino sanoo, että tähdille on näytetty Tampereen parhaita paloja. Näkyvyys on tärkeää Tampereelle ja sitä on jo saatu.
Visit Tampereen kumppanuus- ja markkinointijohtaja Noora Heino sanoo, että elokuvan kuvaus on tuonut piikin Yhdysvalloista Visit Tampereen verkkosivujen kävijämääriin. Miikka Varila / Yle
Tampere on maailman saunapääkaupunki, ja elokuvan tekijät ovat saunoneet useissa saunoissa. Esimerkiksi Laukon torilla sijaitseva Kuuma-saunaravintola on ollut yksi heidän lempipaikoistaan.
– Suurin osa näyttelijöistä ja tuotannon jäsenistä on pulahtanut kylmään järveen. Se on ollut ehdoton suosikki, Noora Heino sanoo.
Sosiaalisessa mediassa on kehuttu suomalaisia korvapuusteja. Lempäälässä sijaisevan Kahvila Siirin korvapuustit ovat maistuneet näyttelijöille. Karen Gillan kertoi Instagramin Stories-osiossa vieneensä korvapuusteja myös tuotannolle.
Myös Pyynikin näkötornin munkit ovat päätyneet näyttelijöiden suihin. Tamperelaiset ravintolat ovat tarjonneet monenlaista sushista perinteiseen suomalaiseen ruokaan.
Unohtamaton nurkkapöytä
Yksi tamperelainen ravintola huhuili Breaking Bad -elokuvasta tuttua Dual-näyttelijä Aaron Paulia syömään. Dual-elokuvan ohjaaja-käsikirjoittaja Riley Stearns oli käynyt usein oluella Maja/Talossa Tampereen Pirkankadulla.
Stearns oli ollut viikon asiakkaana, kun asia valkeni ravintolapäällikkö Sara Anderssonille. Andersson soitti omistajalle ja seuraavana päivänä oli juliste valmiina. Julisteessa kysyttiin englanniksi, onko kukaan nähnyt Aaron Paulia ja luvattiin, että hän saa syödä ilmaiseksi ravintolassa.
Aaron Paul syö ilmaiseksi täällä, julisti tamperelainen ravintola. Anna Sirén / Yle
Ohjaaja Riley Stearns oli varoittanut, että näyttelijät eivät välttämättä pysty käymään. Silti viime torstaina Aaron Paul käveli sisään ravintolaan. Asiasta kertoi ensin Ilta-Sanomat.
– Olin hyvin häkeltynyt. Ei siinä auttanut kuin vähän naureskella. Kun ensin vähän keräsin itseäni, kysyin mitä herralle saisi olla, Andersson kuvaa.
Sara Andersson häkeltyi, kun Aaron Paul tuli ravintolaan. Anna Sirén / Yle
Sara Andersson tarjosi Aaron Paulille koko ruokalistan antimia ilmaiseksi, mutta tämä päätyi yhteen olueen. Myös muut asiakkaat saivat osansa.
– Aaron Paul tarjosi ympäri baaria juomia normiasiakkaille. Oli tosi hauska ilta. Aaron Paul oli tosi mukava ja kohtelias herra. Jutteli koko illan ja joi nurkkapöydässä olutta. Nurkkapöytä on näköjään muidenkin kuin suomalaisten suosiossa.
Sara Andersson kävi myöhemmin istumassa samassa tuolissa kuin näyttelijä.
