Joukko nuoria aiheutti hässäkän bussissa. Samalla kun muut maksoivat lipun, kaveri livahti ohi maksamatta.

Linja-autonkuljettaja Mika Sinisalo törmäsi ilmiöön usean kerran tänä syksynä Tampereen seudulla. Hänen kollegansa oli huomannut samaa. Bussinkuljettajalle meni aikaa lipun hinnan keräämiseen ja asiasta vänkäämiseen.

Sinisalo mietti, miten viestiä nuorten vanhemmille asiasta ja pyytää muitakin aikuisia opastamaan nuoria.

Sinisaloa arvelutti kaksi asiaa. Ensinnäkin nuoret olivat maahanmuuttajataustaisia, ja Sinisalo ei halunnut aiheuttaa lisää epäluuloja.

– Olen ennemmin tällainen suvakki kuin mikään nyrkinheiluttelija. Empatia ja humaanisuus lisäävät ymmärrystä. Muita pitää kohdella samalla tavalla kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan.

Toiseksi Mika Sinisaloa ärsytti tapa, millä tavalla nuorista yleensä puhutaan. Nuoret leimataan usein porukkana meluavaksi ja huonosti käyttäytyväksi, vaikka Sinisalon kokemus busseista on toinen. Sinisalo on ajanut bussia 35 vuotta.

– Aikuisten kanssa on enemmän säätämistä kuin nuorten. Nuorten kanssa pärjää kivasti yleensä. He käyttäytyvät fiksusti, tässäkin tapauksessa maksu löytyi sitten.

Nousi puheenaiheeksi

Suomessa on puhuttu paljon nuorten ja maahanmuuttajanuorten ongelmista tänä syksynä. Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan maahanmuuttajanuoret ovat olleet yliedustettuina häiriöissä ja jopa rikoksissa.

Pääkaupunkiseudulla asuvien nuorten häiriökäyttäyminen nousi puheenaiheeksi, kun Helsingin Sanomat kertoi, että alueella on arvioiden mukaan noin 100–150 vaarallisesti käyttäytyvää nuorta.

Tampereen seudulla ongelmat eivät ole niin näkyviä kuin Helsingissä.

Bussinkuljettaja Mika Sinisalo ajatteli silti, että nuorten ongelmiin on hyvä puuttua jo ennen kuin tarvitaan poliisia tai sosiaalityöntekijää.

– Teini-ikä on hyvä aika puuttua ja opastaa ja keskustella asioista. Vielä voi vaikuttaa käytössivistykseen.

Tässäkin tilanteessa pojat maksoivat maksun ja käyttäytyivät kuljettajan mukaan ihan fiksusti. Sama kokeilunhalu ja ongelma kuitenkin jatkui.

Tamperelainen bussinkuljettaja ei tiennyt poikien vanhempia, mutta päätti kirjoittaa sen kunnan Facebook-ryhmään, josta arveli poikien olevan kotoisin.

– Vetoaisin nyt poikien isiin ja äiteihin ja yhteisöön, että tämä leikki loppuisi, koska meidän tietenkin pitää aina tällaiseen puuttua ja se ei ole koskaan mitenkään kivaa, Sinisalo kirjoitti.

Yle ei kerro kunnan nimeä, koska ei ole varmuutta, mistä pojat ovat.

Sinisalo mainitsi viestissä, että nuoret olivat tässä tapauksessa maahanmuuttajataustaisia. Hän kertoo maininneensa seikan sen takia, että viesti menisi perheille. Sinisalo on itse asunut ja työskennellyt Lähi-idässä ja ympäri Eurooppaa, ja hän tietää, että monissa kulttuureissa tapakasvatus on tärkeää.

– Maahanmuuttajataustaisten lasten perheet ovat yhteisöllisiä ja siellä on tärkeää, miten edustetaan perhettä ja sukua.

Syntyperä ei saa olla lyömäase

On vaikea kysymys, milloin taustan voi tuoda esille. Mika Sinisalon mukaan pitää muistaa, että nuoren syntyperä ei selitä häiriökäyttäytymistä. Hän muistuttaa, että maahanmuuttajanuoret usein ovat Suomessa syntyneitä ja Suomen kansalaisia.

Ihmisoikeusasiantuntija, kansalaisjärjestö Fenix Helsingin toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed sanoi Ylelle aiemmin, että ongelmissa olevia nuoria ei auta, jos heidän maahanmuuttajataustastaan vaietaan. Mutta ei heitä auta sekään, että siitä tehdään lyömäase heitä vastaan.

Sinisalo on samaa mieltä.

– Lapsi ja nuori on syytön tekemisiinsä niin kauan kunnes asiallisesti opastetaan. Ei tehdä muureja tai luokitella ihmisiä sen mukaan, mistä he ovat kotoisin.

Nuorten rikollisuus vähentynyt

Sinisalon kokemus busseista on, etteivät maahanmuuttajanuoret ole todellakaan isoin ongelma.

– Sitten niille, joilla tekee mieli kommentoida maahanmuuttokriittisellä tavalla, niin ihan meidän kantasuomalaisetkin mukulat, osaavat järjestää yhtälailla ohjelmaa myös, että sikäli, Sinisalo kirjoitti keskustelupalstalle.

Kantasuomalaiset ovat tehneet bussissa samantyyppistä häiriötä. Enemmän on ollut Sinisalon mukaan ilkivaltaa: rikkomista ja suttaamista.

– Tämä on ikuisuuskysymys nuorten kanssa. Joukossa sitä kuningasajatukset tulevat.

Bussinkuljettajan mukaan suurimmat häiriöt tulevat aikuisista, jotka ovat humalassa tai huumeiden vaikutuksen alaisina. Etenkin huumeidenkäyttäjät voivat olla arvaamattomia.

Nuorisorikollisuutta tutkinut Matti Näsi on muistuttanut, että edellisten kahdenkymmenen vuoden aikana nuorisorikollisuuden määrä on vähentynyt tasaisesti. Samaa on tapahtunut maahanmuuttajien rikollisuudessa.

Suuri osa jättää vastaavissa tilanteissa puuttumatta, koska se koetaan vaikeaksi. Sinisalo ei kuitenkaan halunnut heti luovuttaa. Kirjoitus toi satoja tykkäyksiä. Hän ei tiedä, menikö viesti vanhemmille perille mutta ainakaan hän ei ole törmännyt samaan ongelmaan.

– Varmasti pelätään keskustella, koska se lähtee lapasesta monta kertaa. Olen peräänkuuluttanut asiallista keskustelua, luotetaan lasten ja nuorten vanhempiin. Luulen, että sitä kautta saisi enemmän tuloksia kuin huutamisella sosiaalisessa mediassa.

Lue lisää:

Ujuni Ahmed: Vaikeneminen ei auta Helsingin ongelmanuoria – muttei sekään, jos heidän taustastaan tehdään lyömäase

Suomessa on yksi poikkeuksellinen asia, jolla nuorisorikollisuutta on saatu kitkettyä – tämän takia Suomi ei välttämättä ole Ruotsin tiellä

Kysyimme aseman nuorilta jengiytymisestä, ryöstelystä, väkivallasta ja maahanmuuttajien syyttelystä – "Kuka tahansa voi tehdä rikoksia, at the end of the day"

Sisäministeri Ohisalo: Asiantuntijoiden mukaan Helsingin rikolliset nuoret ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia – “Huolestuttava kehitys, johon monien viranomaisten yhteistyöllä pyritään puuttumaan”

Tanskalaisen Rigshospitaletin eilen keskiviikkona julkistama tutkimus kasvomaskien hyödyllisyydestä on herättänyt runsaasti keskustelua.

Yle uutisoi tutkimuksesta eilen, voit lukea jutun täältä: Tanskalaistutkimus: Kasvomaskit eivät suojaa käyttäjäänsä koronatartunnalta

Tanskalaistutkimuksen mukaan kirurgiset kertakäyttömaskit eivät merkittävästi suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta.

Kysyimme kasvomaskien hyötyihin perehtyneeltä, terveydenhuollon menetelmien arviointiin erikoistuneelta Kööpenhaminan yliopiston emeritaprofessorilta Marjukka Mäkelältä, miten tutkimustuloksia pitäisi tulkita.

Miten merkittävinä pidät tanskalaistutkimuksen tuloksia?

Tutkimuksessa selvitettiin, suojaako kasvomaski käyttäjäänsä. Tutkijat eivät tutkineet sitä, mikä on kasvomaskien vaikutus väestötasolla koronaviruksen etenemisen hidastamisessa.

Kaiken kaikkiaan tutkimuksen asetelma on hyvä. Tutkimus on suunniteltu ja toteutettu hyvin, aiheisto on iso ja toimintaympäristö vastaa omaamme. Uskon, että eri maiden terveysviranomaiset huomioivat nämä tutkimustulokset omissa suosituksissaan.

Tulokset tarkentavat aiempaa tutkimustietoa kasvomaskien toimivuudesta: niillä saattaa olla pieni vaikutus käyttäjänsä suojaamisessa.

Jos näiden tulosten mukaan tuhatta aikuista ihmistä ohjeistetaan käyttämään maskia julkisilla paikoilla kuukauden ajan, se estää maskin käyttäjillä kolme COVID-tartuntaa.

Kustannus-hyöty-näkökulmasta katsottuna voimme laskea tutkimuksen pohjalta, että kolmen tartunnan estämisen hinnaksi tuhannen ihmisen joukossa tulisi noin 30 000 euroa kuukaudessa.

Tutkimuksessa osallistujat käyttivät kahta maskia päivässä, ja maskin kappalehinta on noin 50 senttiä.

Näissä laskuissa pitäisi tietenkin huomioida myös se, mikä on maskien hyöty muille kuin niitä käyttäville ihmisille, mutta sitä tietoa ei tästä tutkimuksesta saa.

Tutkimuksessa tutkittiin kirurgisia kertakäyttömaskeja. Onko myös paremmin suojaavien maskien suojaavuutta tutkittu?

Tutkimuksessa tosiaan käytettiin tavallisia kirurgisia kertakäyttömaskeja.

FFP2- ja FFP3-suojaustason maskit, joita käytetään tartuntatautipotilaita hoidettaessa sairaaloissa, tarjoavat paremman suojan, mutta kun puhutaan koko väestön suojaamisesta, on järkevämpää tutkia juuri näitä tutkimuksessa mukana olleita maskeja sekä kangasmaskeja.

Nyt tutkittiin siis kirurgisia maskeja, kangasmaskeja ei tietääkseni ole tutkittu näin laajalla tutkimuksella.

Erityyppisten kasvomaskien suojaavuutta kuvattiin laajasti myös keväällä, kun myös Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi oman selvityksensä. Tämä tutkimustieto on edelleen validia, eikä sitä ole kumottu.

Tämä tanskalaistutkimus on ensimmäinen satunnaistettu tutkimus kevään jälkeen.

Toimituksen huomio: Tanskalaistutkimuksessa käytettyjen maskien suodatusteho oli 98 prosenttia (BFE-luku). Toukokuussa julkaistussa tutkimuksessa todettiin, etteivät korkeamman suojatason N95-hengityssuojaimet olleet merkittävästi tehokkaampia influenssavirukselta suojaamisessa.

Onko maskien merkitystä koronaviruksen leviämisen estämisessä tutkittu?

Tätä pitää tutkia erilaisilla menetelmillä kuin mitä tässä tanskalaistutkimuksessa käytettiin. Se oli satunnaistettu vertailuasetelma, mutta väestötason vaikutuksia voi tutkia vain havainnoivissa asetelmissa.

Amerikkalainen Centre for Disease Control and Prevention on julkaissut viikko sitten yhteenvedon nykyisestä havainnointitutkimusten tiedoista. Sen mukaan kasvomaskeilla saattaa olla itsenäinen positiivinen vaikutus viruksen leviämisen hidastamiseen, mutta se ei ilmeisesti ole kovin suuri.

Maskien hyötyjä koko yhteiskunnalle on erittäin haastavaa tutkia epidemian aikana.

Jälkeenpäin voidaan saada parempi käsitys siitä, mikä maskien merkitys on ollut. Se selviää perehtymällä siihen, millaiset suositukset eri mailla on ollut eri aikoina, mikä niiden infektiotilanne on ollut näinä ajanjaksoina ja miten paljon maskeja eri aikoina on käytetty.

Tästä tiedosta voidaan sitten kenties mallintaa sitä, mikä maskien itsenäinen, suojaava merkitys on ollut väestötasolla.

Tanskalaistutkimuksen mukaan kasvomaskit eivät tarjoa merkittävää suojaa käyttäjilleen. Miten koronavirusta vastaan kannattaisi suojautua?

Tiede on kumulatiivista, eli tietoa kertyy koko ajan lisää ja se kertyy. Siksi ei kannata katsoa liikaa yhtä tutkimusta ja sen tuloksia.

Suomihan on pärjännyt koronaviruksen torjunnassa erittäin hyvin moniin maihin verrattuna.

Tämä on monen tekijän summa: Olemme noudattaneet turvavälejä, pitäneet huolta hyvästä käsihygieniasta, rajoittaneet kokoontumisia ja käyttäneet maskeja. Näin kannattaa varmaankin jatkaa.

Tilanteeseen on auttanut myös syrjäinen sijaintimme ja vähäinen kauttakulkuliikenne. Virushan leviää siellä, missä väki liikkuu.

Tutkimus on saanut osakseen myös runsaasti kritiikkiä. Onko tutkimustulos mielestäsi pätevä?

On hyvä muistaa, että tällaisiin satunnaistettuihin tutkimuksiin osallistuvat ihmiset ovat jo valmiiksi kiinnostuneita aiheesta.

Se tarkoittaa, että he todennäköisemmin ovat pitäneet maskia huolellisemmin kuin väestö keskimäärin. Tämä saattaa vääristää tutkimustulosta siihen suuntaan, että maskit näyttävät vaikuttavammilta kuin mitä ne oikeasti olisivat koko väestön käytössä.

Näiden tutkimusten suurin haaste on seurata, miten osallistujat käytännössä käyttävät maskeja. Kööpenhaminassa ei vielä keväällä suositeltu maskeja eikä niitä juuri näkynyt, joten ainakin maskittoman ryhmän osalta on uskottavaa, että he eivät pitäneet maskeja.

Maskeja käyttävälle ryhmälle puolestaan soitettiin viikoittain ja kysyttiin maskin käytöstä, mikä on toisaalta varmistanut tutkimusasetelman toteutumista ja ollut omiaan lisäämään tämän ryhmän maskien käyttöä.

On myös tärkeää muistaa, että maskien toimivuus eri tutkimuksissa voi muuttua radikaalisti riippuen siitä, missä epidemiavaiheessa tutkittu maa on.

Kun tämä tutkimus tehtiin, oli Tanskan epidemiatilanne suunnilleen sama kuin Suomessa nyt, siis verrattain hyvä. Maskien merkitys olisi voinut olla erilainen, jos epidemiatilanne olisi ollut pahempi.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Pääkaupunkiseutu leviämisvaiheessa – rajoituksia tulossa, sisärajatarkastuksia jatketaan, Yle tapasi Ruotsin "sairaimman koronapotilaan"

Kansa haluaisi, että pääomatuloja verottaisiin ansiotulojen tapaan: mitä enemmän pääomatuloja, sitä korkeampi veroprosentti.

Kanta käy ilmi Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushankkeen laajasta kyselystä. Lähes 70 prosenttia vastaajista nostaisi pääomatulojen verotusta.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) ei lämpene suomalaisten veronkiristysinnolle.

– Kohteliaasti sanottuna, vastaajien kanta on väärä. Luulen, että samat suomalaiset kaipaavat lisää kasvua ja työllisyyttä. Nämä kaksi kantaa eivät vain käy yksiin, Vanhanen sanoo.

Pääomatulojen verotuksessa on nykyään pieni porrastus. Vuokratuotoista, yritysten osingoista ja myyntivoitoista tilitetään valtiolle veroa 30 prosenttia. Vero nousee 34 prosenttiin 30 000 euron jälkeen. Palkkaa sen sijaan verotetaan tiukemmin progressiivisesti eli veroprosentti kasvaa ansiotulojen mukaan.

Jo 4 000 euron palkkatuloilla verotus on alimman pääomaverotuloprosentin luokkaa.

– Minusta pääomatuloveroa ja palkkatuloveroa ei pidä verrata toisiinsa. Toiseen liittyy riskinotto ja toisessa tulo on varmempaa, Vanhanen huomauttaa.

Pääomaverotus koetaan epäoikeudenmukaiseksi

Erityisesti vasemmistopuolueiden kannattajat olivat pääomatulojen verotuksen muuttamisen kannalla Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -kyselyssä. Myös yli puolet keskustan ja perussuomalaisten kannattajista oli samoilla linjoilla.

Valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtajana toimiva SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen sanoo, että kysymys on oikeudenmukaisuudesta: samoista tuloista pitäisi maksaa saman verran veroja riippumatta siitä, miten ne on hankittu.

– Tällä hetkellä verojärjestelmä ei toimi kokonaisuudessaan näin. On tärkeää korjata verotuksen epäoikeudenmukaisia rakenteita. Meidän pitäisi saada tiivistettyä veropohjaa ja ehkäistä kaikin keinon verovälttelyä, hän korostaa.

Viitasen mukaan isoja osinkotuloja verotetaan nyt varsin kevyesti ja kansainväliset konsernirakenteet antavat mahdollisuuden siirtää veroja kevyemmin verottaviin maihin.

Opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson haluaa, että pääomaverotus olisi nykyistä progressiivisempi ja osinkoverotuksen suurimpia epäkohtia korjattaisiin. Hänestä nykymalli sotii aika monen suomalaisen oikeustajua vastaan.

– Nykyinen pääomaverotuksen malli ei noudata periaatetta, että veroja pitäisi maksaa maksukyvyn mukaan. Nyt tilanne on se, että kaikkein rikkaimmat pystyvät nostamaan ansiotuloja kevyemmin verotettuja pääomatuloja, Andersson sanoo.

Muutoksilla puoli miljardia koronakriisin paikkailuun

Valtio tarvitsee rahaa koronakriisin taloudellisten vahinkojen paikkaamiseen. Koronan takia on otettu lisävelkaakin tähän mennessä jo lähes 20 miljardia euroa.

Koronakriisin taloudellisten seuraamusten kattamisessa on puhuttu lähinnä menoleikkauksista. Pitäisikö myös suurten pääomatulojen saajien osallistua taloustalkoisiin?

Matti Vanhasen mukaan pääomatulojen nykyistä kovempi verotus ei ole hänen keinovalikoimassaan, kun valtiolle etsitään tuloja. Hän korostaa, että nyt pitää tehdä kasvua ja työllisyyttä tukevia veroratkaisuja.

– Koronan jälkien paikkaaminen vaatii sitä, että saisimme lisää talouskasvua ja investointeja. Pitää tähdätä siihen, että yritykset ja yrittäjä-omistajat haluavat kasvattaa yritystoimintaansa. Se ei todellakaan kannusta kasvua, että sijoittamista verotetaan entistä enemmän, Vanhanen painottaa.

Pia Viitanen sanoo, että kun tulevina vuosina mietitään talouden sopeuttamista, leikkauslistojen sijaan on pohdittava verotuksen oikeudenmukaisuutta.

– Jos sanotaan, että me olemme kaikki samassa veneessä tässä kriisissä, on tärkeää huolehtia siitä, että soutajia on enemmän. Jos taloutta pitää sopeuttaa, varakkaammat osallistuisivat siihen sitten nykyistä hieman suuremmalla panoksella, Viitanen toteaa.

Myös vasemmistoliitto aikoo nostaa pääomatulojen verotuksen esiin tulevissa neuvotteluissa.

Valtion rahakirstun vartija Vanhanen sanoo, että valtion talouden tasapainoa haetaan etupäässä julkisen talouden tuottavuutta parantamalla, ei menoleikkauksilla tai veronkorotuksilla.

Veronmaksajain keskusliitto arvioi, että alemman ja ylemmän pääomaveroprosentin nosto yhdellä prosenttiyksiköllä tuottaisi vuodessa yhteensä noin 100 miljoonaa euroa valtion kassaan. Valtiovarainministeriön mukaan listaamattomien yritysten osinkojen verohuojennuksen poistaminen taas toisi 430 miljoonan euron tulot vuosittain.

Veromuutoksilla valtio voisi saada kasaan yli puolen miljardin euron potin.

Tämä arvio on laskettu ilman korotuksen vaikutusta käyttäytymiseen. Pääomatulojen verotuksen kiristäminen voisi johtaa kansainvälisen verokilpailun takia siihen, että suurten pääomatulojen saajan houkutus hakeutua matalamman verotuksen piiriin toiseen maahan kasvaisi ja nykyiset verotulot menetettäisiin.

Vanhaselta ei uusille veroluokille

Melkein 2,2 miljoonaa suomalaista sai veronalaisia pääomatuloja vuonna 2018. Keskimäärin pääomatuloja tienattiin vain noin 5 000 euroa.

Opetusministeri Anderssonin mukaan nykyinen porrastus ei toimi myöskään pienien pääomatulojen kohdalla, esimerkiksi vähäisistä vuokratuotoista maksetaan 30 prosenttia pääomaveroa. Anderssonin mukaan pääomaverotukseen olisi mahdollista myös lisätä uusia porrastuksia.

– Toisaalta, jos kaikkia tuloja verotettaisiin saman progressiivisen veroasteikon mukaan, ei olisi väliä, tienaatko rahat palkkatuloina vai pääomatuloina vai saatko etuuksia. Kaikkien kohdalla olisi sama periaate, Andersson sanoo.

Valtiovarainministeri Vanhanen tyrmää uuden alemman pääomaveroluokan luomisen.

– Palkansaajat ovat jo kertaalleen maksaneet veron tästä tulosta, sijoittaneet säästöjään ja ottaneet samalla riskiä. Sen takia pääomaveron ei pidä olla missään tapauksessa samaa luokkaa kuin ansiotuloveron. Tämä riski pitää ottaa huomioon, Vanhanen toteaa.

Vanhasen mielestä yhteiskunnan pitää osoittaa, että se arvostaa ihmistä, jotka säästävät ja sijoittavat edelleen, saavat siitä pääomatuloja ja tukevat Suomen taloutta ja työllisyyttä eli toisten ihmisten työpaikkoja.

Vanhanen suhtautuu kielteisesti myös siihen, että eri pääomatulojen verotus eriytettäisiin, esimerkiksi vuokratuloja ja yrityksen myynnistä saatua liikevoittoa verotettaisiin eri tavoin.

– Yleisperiaate pitäisi olla, että verotus ei ratkaise sitä, mihin kannattaa sijoittaa. Mieluummin tavoiteltaisiin pitkällä tahtäimellä neutraalia verotusta, jossa sijoituksen kohteen määräisi tuotto, joka siitä on saatavissa. Ei lähdettäisi poliittisesti ratkaisemaan sitä, mikä on suotava sijoittamisen kohde, Vanhanen sanoo.

Vanhasen mielestä nykyinen verojärjestelmä suosii sitä, että sijoitetaan “passiiviseen” omaisuuteen, joka ei välttämättä edistä talouskasvua.

– Omistat suuren yrityksen osakkeita, joista maksetaan ensin yhteisövero, sitten veroja osingoista. Näiden kokonaisvaikutus on paljon suurempi kuin se, että sijoitat saman rahan esimerkiksi seiniin ja vuokraat asuntoja, Vanhanen toteaa.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 asti.

Lue lisää:

Koronan jälkihoito: liki puolet kansalaisista odottaa, että valtion velanhoito vaatii menoleikkauksia

Laaja selvitys vahvistaa: rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat – tutkijat kiristäisivät suurituloisten pääomaveroa

Piensijoittajat omistavat nyt ennätysmäärän pörssiosakkeita – Osakkeista ja sijoitusrahastoista sulanut koronan takia kymmeniä miljardeja euroja

LUULAJA Kent Östling istuu keittiön pöydän ääressä kotonaan Luulajan Gammelstadissa.

Olohuoneessa peuhaavat perheen 6- ja 8- vuotiaat lapset, joiden leikki yltyy välillä riemukkaiksi kiljahduksiksi.

– Lasten äänen kuuleminen on parasta, mitä tiedän. Luulin, että en enää koskaan pääse heidän luokseen, hän sanoo.

Lähellä se olikin. Lääkäreiden mukaan 12 tunnin päässä.

Kent Östling oli hengityskoneessa 61 vuorokautta, joista 35 ECMO-hoidossa.

Se on erittäin vaativaa tehohoitoa. ECMO-hoidossa huonosti happeutunut veri pumpataan mekaanisesti kehon ulkopuolella olevan happeuttimen läpi ja johdetaan hyvin happeutettuna takaisin potilaan verenkiertoon.

Lääkärit sanoivat, että he eivät tiedä ketään muuta, joka olisi jäänyt eloon näin pitkän ECMO-hoidon jälkeen.

He alkoivat kutsua Kentiä Ruotsin sairaimmaksi koronapotilaaksi, joka on selvinnyt.

– Se ei kyllä todellakaan ollut meriitti, jota tavoittelin vuodelta 2020, Östling sanoo.

Kent Östlingille nousi kuume maaliskuun lopulla. Palomiehenä työskentelevä 47-vuotias Östling ei kuulunut riskiryhmään, eikä hän ollut huolissaan itsestään.

Östling oli käynyt töissä mutta rajoittanut muuten liikkumistaan viranomaisten ohjeiden mukaan.

Kuume nousi pian 40 asteeseen, mutta kuumelääkkeet eivät auttaneet. Hän soitti puolentoista viikon aikana kerran hätänumeroon ja kerran terveysneuvontaan, joista molemmista neuvottiin pysymään kotona.

– Olen kysynyt jälkikäteen lääkäreiltä, olisiko tilanteeni ollut toinen, jos olisin päässyt aiemmin sairaalaan. He sanoivat, että sillä tuskin olisi ollut merkitystä, koska keväällä koronapotilaita ei osattu hoitaa niin hyvin kuin nyt, Östling sanoo.

Yhdeksännen päivän jälkeen kuumetta oli jo 40,8 astetta ja hengittäminen vaikeutui. Östling soitti uudelleen hätänumeroon, ja tällä kertaa ambulanssi lähetettiin hakemaan häntä Luulajan Sunderbyn sairaalaan.

Östlingin vointi kuitenkin heikkeni. Hänet kytkettiin hengityskoneeseen Piteån eli Piitimen kunnan sairaalan teho-osastolla, mutta keuhkot eivät kestäneet. Lääkärit arvioivat elinajaksi 12 tuntia.

Viimeisenä mahdollisuutena Östlingiä hakemaan hälytettiin ECMO-ryhmä Tukholman Karoliinisesta sairaalasta.

Östling vietti lopulta 36 vuorokautta nukutettuna sydän- ja keuhkokoneessa.

Kun hänet herätettiin, sängyn ympärillä seisoi parikymmentä lääkäriä ja hoitajaa taputtamassa.

Kun Östing herätettiin nukutuksesta, hän ei tunnistanut itseään peilistä. Hän oli laihtunut 28 kiloa.

Lääkärit eivät ole pystyneet selittämään, miksi Östling sairastui niin vakavasti. Syynä voi mahdollisesti olla ylikierroksille ajautunut immuunipuolustusjärjestelmä.

Kesäkuussa hän pääsi kotiin.

Kent Östling kertoo vaikeudestaan hyväksyä sitä, että mikään ei ole enää ennallaan.

Maaliskuussa koronavirustautiin sairastui kuolemattomana itseään pitävä vahva mies, joka oli muutama vuosi sitten sijoittunut palomiesten MM-kisoissa viidenneksi.

Kotiin palasi kaiken lihasvoimansa menettänyt mies, jolla on pysyviä vaurioita kehossaan, muun muassa keuhkoissa.

– Suren sitä, että en jaksa enää leikkiä lasteni kanssa kuten ennen. En jaksa pitää enää järjestystä yllä kotona kuten aiemmin, sillä väsyn helposti. En pysty tekemään kotona, mökillä tai töissä sitä, mitä tein, hän kertoo.

– Samalla ymmärrän, että tärkeintä on se, että olen elossa. Mutta henkinen taistelu on kovaa.

Kun Kent Östling sairastui, Ruotsi oli pandemian ensimmäisen aallon kourissa.

Nyt Ruotsi kamppailee toisen aallon kanssa. Tartuntamäärät ja koronaan liittyvät kuolemat ovat nousussa. Sairaalahoitoa ja tehohoitoa vaativien koronapotilaiden määrä kasvaa.

Koronavirustartunnat ovat lisääntyneet viime päivinä erittäin voimakkaasti Östlingin kotikaupungissa Luulajassa.

Östling palasi lokakuun alussa puolipäiväisesti töihin kaupungin paloasemalle. Hän välttää muuten liikkumista julkisilla paikoilla.

Östlingin vaimo käy kaupassa ja asioilla. Vanhin lapsi on 21-vuotias, ja hänen kanssaan puhutaan videoyhteydellä.

– Olen nyt riskiryhmää ja vähän hysteerinen sen suhteen, etten saa tautia toista kertaa, Kent Östling sanoo.

– Jos olisimme noudattaneet viranomaisten ohjeita, Ruotsissa ei olisi näin paljon koronakuolleita. Me voimme syyttää tästä tilanteesta vain itseämme.

Hän vetoaa ihmisiin, jotta nämä ottaisivat koronaviruksen vakavasti ja noudattaisivat suosituksia.

– En pysty pelastamaan juuri nyt ihmisiä palomiehenä, mutta toivottavasti voin pelastaa jonkun hengen puhumalla kokemuksistani.

Lue Lisää:

Kirjeenvaihtajalta: Yli 6 000 kuollutta – Ruotsissa liian harva noudattaa koronasuosituksia, vai onko vika sittenkin toimissa?

“Toivomme koronatestaukseen apua Suomen puolelta mahdollisimman pian” – johtava lääkäri kuvaa Ruotsin Norrbottenin tartuntatilannetta vakavaksi

Voit keskustella aiheesta perjantaihin klo 23:een asti.

Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin vaalikampanja piti tänään tiedotustilaisuuden iltaseitsemältä Suomen aikaa.

Puhujina tilaisuudessa olivat ainakin Trumpin henkilökohtainen asianajaja, New Yorkin entinen pormestari Rudy Giuliani sekä kampanjassa lakineuvonantajana toiminut Jenna Ellis.

Trumpin kampanja ilmoitti aiemmin tänään luopuvansa Michiganin äänestystulokseen liittyvästä oikeusjutusta.

Trumpin juristit ovat nostaneet useita oikeusjuttuja vaa’ankieliosavaltioissa äänestystuloksen kyseenalaistamiseksi.

Toistaiseksi he eivät kuitenkaan ole esittäneet uskottavia todisteita vaalivilpistä tai muista väärinkäytöksistä.

Tiedotustilaisuudessa Giuliani muun muassa toisti väitteen siitä, että republikaanien vaalitarkkailijat eivät saaneet olla läsnä ääntenlaskennassa esimerkiksi Pennsylvaniassa ja Michiganissa.

Giuliani väittää: "laaja petosvyyhti"

Tiedotustilaisuudessa esiteltiin väitteitä, joita kampanja on kerännyt kuluneen kahden viikon aikana.

– Tutkimustemme mukaan ei ole kyse vaalivilpistä yhdessä osavaltiossa, vaan laajempi petosvyyhti eri osavaltioissa, Giuliani sanoi.

Hänen mukaansa ”operaatio” on toteutettu useissa suurissa, demokraattien hallinnassa olevissa kaupungeissa, joilla on ”pitkät korruption perinteet”.

Todisteet ovat muun muassa vaalivirkailijoiden antamia valaehtoisia todistuksia, joita on Giulianin mukaan satoja tai tuhansia. Vaalivilppi on hänen mukaansa ollut järjestelmällistä ja osavaltioiden laajuista.

Useat eri uutismediat ja sitoutumattomat järjestöt sekä vaaliviranomaiset eivät ole löytäneet todisteita Giulianin väittämästä vilpistä.

Giulianin mukaan huijaustapauksia ei ole havaittu ”neutraaleissa”, tai republikaanien hallussa olevissa paikoissa.

Ellis korosti, että kyse on vasta suuren kuvan piirtämisestä.

– Kyse on avauspuheenvuorosta. Kerromme, mitä tulemme esittelemään oikeusistuimissa, Ellis sanoi.

Lakimiestiimin jäsen Sidney Powell kohdisti puolestaan väitteensä vaalikoneisiin ja laskentajärjestelmiin. Ne ovat hänen mukaansa kommunistien luomia ja niitä on kehitetty Venezuelassa. Hän ei kuitenkaan antanut konkreettisia todisteita väitteilleen.

Täältä voit lukea viimeisimmät käänteet USA:n presidentinvaalien jälkitunnelmista.

Pääkaupunkiseudun kuntien on todettu siirtyneen kiihtymisvaiheesta leviämisvaiheeseen, kertoo HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

– Tämä tarkoittaa Helsinkiä, Vantaata, Espoota ja Kauniaista siinä sivussa, hän toteaa.

Koronatilannetta arvioidaan säännöllisesti Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun alueellisten koordinaatioryhmien kokouksissa. Molemmat ryhmät ovat kokoontuneet tämän päivän aikana.

Uudenmaan alueen ryhmä koostuu kaikkien kuntien ja yksityisen sektorin toimijoista, jotka kokoontuvat säännöllisesti HUSin koolle kutsumana. Myös aluehallintovirasto ja THL kuuluvat ryhmään.

– Keskustelimme leviämisvaiheen kriteereistä ja sen konklaavin, joka nyt oli koolla, melipide oli, että pääkaupunkiseudun kunnat ovat leviämisvaiheessa. Vähän syrjäisemmät alueet ovat edelleen kiihtymisvaiheessa, Lehtonen sanoo.

Hänen mukaansa leviämisvaihe koskee lähinnä Hyks-aluetta.

– Eli Uudenmaan sisällä ollaan eri tilanteessa esimerkiksi Raaseporissa ja Helsingissä.

Ryhmien tulevista suosituksista tihkui torstaina vain vähän tietoa, mutta aiheesta keskustellaan Ylen A-talkissa kello 21.05 lähtien. Keskustelussa ovat mukana muiden muassa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) ja HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.

Voit katsoa lähetyksen klikkaamalla tämän artikkelin pääkuvaa.

"Jos ei jotain lisätoimenpiteitä tehdä, tämä tilanne lähtee nopeasti huononemaan"

Kaupungit tekevät vielä omat päätöksensä toimenpiteistä, joita leviämisvaiheeseen siirtyminen edellyttää.

– Tämä on vain epidemiatilanteen arvio. Jokainan toimivaltainen taho, on se sitten kunta tai aluehallintovirasto, tekee päätökset sen perusteella. Aluehallintovirasto seuraa valtioneuvoston ohjeita päätösten sisällön suhteen, mutta kunnat voivat käyttää omaa harkintaansa ja olla eri mieltä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, jos uskaltavat.

Lehtonen ei siis tee päätöksiä rajoituksista, mutta hänellä on mielipiteensä niistä.

– Kun tartunnat lisääntyvät koko ajan, ja jos ei jotain lisätoimenpiteitä tehdä, tämä tilanne lähtee nopeasti huononemaan. Siinä mielessä on syytä toivoa, että kunnat tekevät ne päätökset, mitä tartuntatautitilanne edellyttää.

Vantaan kaupunginjohtaja: Uusia toimenpiteitä on tulossa

Myös pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä totesi tänään kokouksessaan, että alue on siirtynyt leviämisvaiheeseen. Vantaan kaupunginjohtajan Ritva Viljasen mukaan tilannetta käytiin kokouksessa läpi THL:n, HUSin ja avin edustajien kanssa.

– Kun siirrytään tilanteesta toiseen eli kiihtymisvaiheesta leviämisvaiheeseen, tehdään myös sen mukaisia toimenpiteitä. Näistä kerrotaan tarkemmin keskitetysti huomenna, Viljanen toteaa.

Hän ei vielä ota kantaa, mihin toimenpiteet kohdistuvat tai kuinka laajoja ne ovat. Hän kuitenkin vahvistaa, että jotain uusia toimenpiteitä on huomenna tiedossa.

Myös Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kertoo twiitissään, että leviämisvaiheeseen on siirrytty. Uusista toimenpiteistä kerrotaan huomenna infotilaisuudessa Helsingin kaupungintalolla kello 11.00. Myös Yle seuraa tilaisuutta perjantaina ja uutisoi sen annista.

Lue myös:

Paine uusiin rajoituksiin Uudellamaalla kasvaa, leviämisvaiheen kriteereistä valtaosa täyttyy – alueen koordinaatioryhmät päättävät tiukennuksista tänään

STM ja THL: Uusien koronatapausten määrä nousussa, epidemia voi vaikeutua nopeasti koko maassa – tartuntoja yhä enemmän iäkkäillä ja työpaikoilla

Hallitus: Leviämisvaiheessa suositellaan yleisötilaisuuksien kieltämistä, yksityistilaisuuksien rajaamista ja aikuisten ryhmäharrastusten keskeytystä

Jo kaukaa näkyy, että punatiilinen omakotitalo massiivisine ovineen on valtava. Tiiliseinät kätkevät sisälleen peräti 475 neliömetriä tilaa.

Tasakatolla seisoo kaksi riviä aurinkolämpökeräimiä. Ne ovat päävastuussa talon lämmityksestä ympäri vuoden.

– Koko vuoden aikana 70 prosenttia talon lämmityksestä tulee auringosta. Se on huomattavan paljon, kun on näin iso kiinteistö, kertoo talon omistaja, eläkkeellä oleva hammaslääkäri Kauko Ilomäki.

Katuharjalla lumet pois

Vuonna 1978 rakennetun talon lämmitys perustuu aurinkoenergialla lämpiävään vesikiertojärjestelmään. Aurinkolämmön lisäksi siihen kuuluvat kaksi ilmalämpöpumppua ja ja vesi-ilmalämpöpumppu, joka pyörii matalalla teholla.

Talvipakkasilla Ilomäki polttaa joka päivä takallisen klapeja. Hän kertoo, että silti suuri osa lämmöstä tulee talvellakin auringosta.

– Sisälämpötila meillä on talvella 25 astetta.

Aurinkolämpöjärjestelmiä on kaksi, joissa kummassakin on 92 putkea.

Ilomäen mukaan järjestelmä toimii automaattisesti tietokoneohjauksella. Muuta ei tarvitse tehdä, paitsi jos on hyvin luminen talvi. Auringon lämpö ei pääse paksun lumikerroksen läpi.

– Silloin käyn harjaamassa leveällä, karkealla katuharjalla lumen pois. Se on kymmenen minuutin työ.

10 000 litraa öljyä

Lämmitettävää alaa talossa on 350 neliötä, mutta huonekorkeus on osassa taloa yli kolme metriä. Kauko Ilomäki arvioi, että kiinteistössä on kuutioita kolmen tavanomaisen omakotitalon verran.

Sähkö- ja lämmityskulut olivat ennen isot – eivätkä niin ympäristöystävälliset. Jo keskikokoinen omakotitalo kuluttaa vuodessa noin 2000 litraa öljyä.

– Meillä meni lämmitykseen 10 000 litraa öljyä vuodessa, nyt enintään 500. Kun talo on näin iso, tuli mieleen tehdä jotain laskun ja hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi. Tämä on yhden ihmisen ilmastoteko.

Ilomäki alkoi rakentaa järjestelmää Kouvolan Elimäellä sijaitsevaan taloonsa 15 vuotta sitten, mutta sitä on laajennettu näihin päiviin asti. Suurin oivallus on peräisin Ilomäen työuralta hammaslääkärinä.

Potilaana oli putkimies, joka odotteli tuolissa puudutuksen tehon alkamista.

– Hän sanoi, että lämminvesivaraajan tulee olla riittävän iso. Meille tuli aurinkolämpöä varten 2 500 litran vesivaraaja. Se oli oikea päätös.

Käyttövesi lämpiää Ilomäen mukaan vähintään osittain auringolla ympäri vuoden. Lämmin vesi ei ole loppunut kesken.

– Meillä on kotona 16 kuutiota vetävä sisäuima-allas, jonka veden lämmitin huhtikuussa aurinkolämmön ja vesi-ilmalämpöpumpun avulla. Se maksoi minulle 85 senttiä. Sanoisin, että sähköllä tai öljyllä lämmitettynä se olisi maksanut noin sata kertaa enemmän.

Ainakin tuplasti tavanomaista isompi

Omakotiliiton mukaan kansalaisten tietoisuus ja halu kokeilla omavaraisia lämmitys- ja sähköjärjestelmiä on kasvanut merkittävästi. Liiton mukaan kiinnostuksen syynä on todennäköisesti se, ettei kuluttajilla ole juurikaan keinoja vaikuttaa sähkönsiirtohintoihin.

Suomessa sähkönjakeluyhtiöillä on monopoliasema.

Lue lisää: Sähkölasku pian nolla euroa – mies irrotti omakotitalonsa sähköverkosta ja alkoi tuottaa sähkönsä itse: "Muut ajattelivat, että hulluhan tuo on"

Energiayhtiöistä arvioidaan, että lähes 200 putken järjestelmä on harvinaisen suurikokoinen. Tavanomainen kokohaarukka omakotitalojen aurinkolämpöjärjestelmissä on aktiiviselta pinta-alaltaan noin 3-12 neliömetriä.

– 12 neliömetriä voi vastata noin 90:tä tyhjiöputkea keräimestä riippuen. Tässä puhutaan selvästi suuremmasta järjestelmästä, vertaa asuinrakennusten energiatehokkuuden asiantuntija Teemu Kettunen kestävän kehityksen asiantuntijapalveluita tarjoavasta Motivasta.

Katolla seisovat tyhjiöputket on tilattu Kiinasta. Ilomäen mukaan ne olivat edulliset, mutta kestävät. Hän kertoo vaihtaneensa niistä 15 vuoden aikana kaksi. Lämminvesivaraajan koon lisäksi putkien kulma on talvella tärkeä.

– Nämä putket ovat hyvin pystyssä. Pystyn hyödyntämään niitä talon lämmityksessä uskomattoman paljon. Riittää, kun tyhjiöputkissa on 27 astetta. Ei sieltä kaikki lämpö tule, mutta merkittävä osa, kertoo Kauko Ilomäki.

Energiatehokkuuden professori Jero Ahola Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta sanoo, ettei aurinkolämmön saanto voi olla marras-helmikuussa yleisellä tasolla kovin suurta, koska aurinko paistaa matalalta ja lyhyen aikaa päivässä.

– Auringon säteilyn pitää osua mahdollisimman paljon siihen putkialaan. Pystyasennossa putket ovat kyllä parhaassa kulmassa kohti aurinkoa, koska se paistaa talvikuukausina matalalta, toteaa Ahola.

Heijasteet käytössä

Tyhjiöputkista saatava 27 asteen lämpö voi Aholan mukaan riittää hyvin vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Sellainen on Ilomäelläkin käytössä. Jos talo lämpiää pattereilla, tarvitaan korkeampia lämpötiloja.

Ilomäkikin toteaa, ettei aurinkoa voi pimeinä päivinä hyödyntää. Silloin apuun tulevat järjestelmään kuuluvat pumput. Hänen mukaansa auringon lämpö tulee muutenkin talvella taloon suurelta osin valosta ja heijasteista, ei vain auringonpaisteesta.

Ilomäki kertoo saaneensa viime vuoden tammi-, helmi- ja maaliskuussa auringosta yli 3000 kilowattituntia lämpöä.

– Olen lukenut varsin paljon lumiheijasteiden vaikutuksista. Lumi heijastaa valoa todella paljon. Lisäksi minulla on käytössäni heijastavat, alumiinikankaiset pressut.

"T-paita ja shortsit päälle"

Talo on täynnä erilaisia mittareita, joita Kauko Ilomäki seuraa hyvin tarkasti. Hänelle on tärkeää saada jatkuvasti tietoa, miten järjestelmä toimii. Energiaraportit ovat Ilomäen sanoin lahjomattomia.

– 10. maaliskuuta olohuoneen sisälämpötila oli 29,5 astetta, ja se oli pelkästään auringosta tullut lämpö. Sehän on liian paljon, mutta sitten voi laittaa päälle t-paidan ja shortsit, Ilomäki sanoo.

Marraskuun pilvikeleillä Ilomäki laittaa päälle suuritehoisen vesi-ilmalämpöpumpun.

– Käytän sitä aina yöaikaan, koska silloin sähkö on halvinta. Näillä keleillä se maksaa ehkä 70 senttiä yöltä. Koko talon lämmitykseen se ei riitä, mutta meillä on lisänä kaksi ilmalämpöpumppua.

Ilomäki korostaa sitä, että vesi-ilmalämpöpumppu käy hyvin pienellä, 35 asteen osateholla.

– Yksi asia, mitä ammatti-ihmisetkään eivät tässä matalalämpötekniikassa aina ymmärrä, on että tehosuhde on aivan erilainen. Pumpulla saisi tuotettua myös 60-asteista vettä, mutta hyötysuhde romahtaa siinä täysin.

Ilomäki kertoo, että talon lämmityskulut olivat esimerkiksi huhtikuussa 41 euroa. Hän kertoo säästäneensä järjestelmänsä ansiosta vuosien mittaan ainakin upouuden Audin verran rahaa. Niitäkin hänellä on ollut useita.

– Säästöä on tullut yli 100 000 euroa. Summa pohjautuu toki siihen, että kiinteistö on näin suuri.

Sähköyhtiönkin suuntaan sähkönkulutus näkyy nyt niin pienenä, että Ilomäkeä on epäilty huijauksesta.

50 hehkulamppua vaihtoon

Joitakin vuosia sitten ovella seisoi sähköyhtiön tarkastaja. Tämä ihmetteli, miksi talon sähkönkulutus oli pudonnut dramaattisesti.

– Tarkastaja toi selvästi, mutta tyylikkäästi esiin, että onko tehty ohitus sähkötaulun sähkömittariin.

Ilomäki kutsui tarkastajan sisään ja esitteli lämmitys- ja sähköjärjestelmään tehdyt muutokset. Niihin kuului edellä kerrotun lisäksi myös se, että talon 50 energiasyöppöä hehkulamppua oli vaihdettu led-lamppuihin. Lisäksi vanha pakastin oli mennyt vaihtoon.

– Hän oli minulle tuttu mies ja kysyi, että kuinka sinusta Kauko on tullut noin nuuka. Sen jälkeen ei sähkölaitokselta ole ketään käynyt.

Järjestelmä on Ilomäelle ylpeyden aihe, ja hän esittelee sitä mielellään kaikille kiinnostuneille. Hän on myös suunnitellut samanlaisen, mutta modernimman aurinkoenergiajärjestelmän poikansa omakotitaloon Helsingissä.

Siellä säästöä tulee vielä enemmän, koska aurinkolämpö on huomioitu jo tontinvalintavaiheessa.

– Tiedän Suomesta noin 20 vastaavaa projektia ja jokainen niistä on epäonnistunut. Yleisin virhe on aivan liian pieni lämminvesivaraaja.

Bisnestä Ilomäki ei ole keksinnöstään tehnyt. Yksi syy on hinta. Ilomäki on maksanut elementeistä yhteensä 16 500 euroa.

– Se on iso raha, jos rahaa on niukasti.

Lisäksi Ilomäki on havainnut, että ihmisillä on vaikeuksia ymmärtää, miten järjestelmä toimii.

– Kun väitelleet tohtoritkaan tai diplomi-insinöörit eivät ymmärrä tätä minun kehittämääni matalalämpötekniikkaa, markkinoinnissa on tiettyjä ongelmia.

Voit keskustella aiheesta. Keskustelu sulkeutuu 18.11. kello 23.

Joensuu on siirtynyt koronavirusepidemian kiihtymisvaiheeseen Siun soten toiminta-alueella. Muu maakunta on edelleen epidemian perustasolla.

Joensuussa viime päivien aikana todettujen koronavirustartuntojen ja laajojen altistumisten takia kaupungin alueella otetaan käyttöön tiukennetut suositukset koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Se tietää muun muassa laajaa maskisuositusta.

– Tavoitteena on saada nopeasti tartuntatilanne kaupungissa haltuun ja kaikki mahdollisuudet uusiin altistumisiin katkaistua. Isojen ryhmien kokoontumiset on saatava nyt tauolle, kunnes tilanne on paremmin selvillä, kertoo toimialuejohtaja Sirpa Kaipiainen Siun sotesta.

Joensuussa on paljastunut laajempi tartuntaryväs, jossa tartunnat ovat levinneet erityisesti korkeakouluopiskelijoiden liikuntaryhmissä sekä kuntosaleilla. Altistumispaikkoja on paljon, ja tartuntojen jäljitystyö on vielä kesken. Altistumispaikat voi tarkistaa Siun soten verkkosivuilta.

– Tunteet ovat vaihdelleet epäuskon ja häpeän kautta onneen.

Näin Terhi Kokkonen kuvailee tuntemuksiaan kuultuaan esikoiskirjailijalle myönnettävästä palkinnosta.

Kokkonen on saanut paljon huomiota ja menestystä muusikkona. Hänet tunnetaan Ultra Bran laulajana ja myöhemmin Scandinavian Music Groupin solistina ja laulujen sanoittajana. Silti tunnustus kirjallisuuden saralta tuntuu todella merkittävältä.

– Olen nuoresta pitäen kasvanut musiikkimaailmaan. Kirjan kirjoittaminen on puolestaan ollut sellainen salainen haave, jota olen pidellyt sydämessäni kauan.

Kirjoittaminen on ollut Kokkoselle tärkeää aina. Jo lapsena syntyi runoja, myöhemmin biisien sanoituksia. Popkappaleiden sanoittaminen on kuitenkin hyvin erilaista kuin kokonaisen romaanin tekeminen.

– Sanoituksissa täytyy ottaa huomioon monta asiaa, kuten rytmi ja säkeiden pituudet. Se on välillä kuin sanaristikon täyttämistä. Tietysti ne saa myös nopeasti valmiiksi. Romaanin kirjoittaminen taas vaatii totaalista keskittymistä ja hiljaisuutta.

Uhri ei ole aina kiltti

Rajamaan kirjoittaminen kesti pari vuotta. Scandinavian Music Group oli sopivasti tauolla. Kokkonen ryhtyi hahmottelemaan jonkinlaista elokuvakäsikirjoitusta. Pian teos lähti kuitenkin omille urilleen, ja Kokkonen huomasi kirjoittavansa romaania.

– Se tapahtui vähän kuin itsekseen. En ajatellut, että nytpä minulla on hetki toteuttaa vihdoin unelmani. Ei. Lähinnä seurasin kauhun ja riemun vallassa, että nytkö tämä tapahtuu, nauraa Kokkonen puhelimessa.

Rajamaa on tiheätunnelmainen trilleri, jossa käsitellään väkivaltaa ja ennen kaikkea vallan käyttöä. Kukaan hahmoista ei ole mustavalkoisesti hyvis tai pahis. Kaikilla on valtaa suhteessa toisiinsa, ja kaikki ovat myös uhreja, tavalla tai toisella.

– Minua kiinnosti ajatus uhrista, joka ei olisi kiltti tai hyvä ihminen. Halusin tehdä päähenkilö Karosta mahdollisimman kulmikkaan ja toden.

Kirjan kaikilla hahmoilla on omat pettymyksensä, pelkonsa ja muistonsa, joiden kanssa he yrittävät selviytyä. Hahmojen kanssa ei haluaisi heti ystävystyä.

– Monet ovat sanoneet, ettei näihin hahmoihin pysty samaistumaan. Olen itsekin mennyt mukaan siihen, että joo, onpa kamalia tyyppejä. Täytyy kuitenkin myöntää, että yritin itse silti kovasti ymmärtää heitä.

Kirja sijoittuu jonnekin Lappiin ja antaa karun, mutta samalla totuudenmukaisen kuvan matkailuelinkeinosta. Kokkonen ei suostu paljastamaan, että joku tietty paikka olisi ollut miljöön esikuvana. Hän kuitenkin tietää, mistä puhuu.

– Olen toki joutunut kiertueiden aikana yöpymään paljon hotelleissa.

Kokkonen on opiskellut Aalto yliopistossa elokuvaleikkausta ja käsikirjoittamista. Rajamaan kerronta etenee kuin elokuvissa, kohtauksesta toiseen. Miljöö, hahmot ja tunnelma on helppo nähdä kuvina. Ei siis ihme, että romaani on herättänyt jo kiinnostusta tuotantoyhtiöissä.

– Asiasta on ollut pieniä keskusteluja, mutta kaikki on ihan auki.

Kirjoittaminen alkaa "räiskinnällä"

Rajamaan teksti syntyi kolmessa vaiheessa. Kokkonen nimeää kirjoitusvaiheensa näin: räiskintä, teoksen maailman kasvattaminen ja hiominen.

– Kirjoitan rungon aika nopeasti, jota sitten rupean lihavoittamaan. Hiomisvaihe kestää kauan, sillä olen tosi kova viilaamaan.

Siksi kirjan lukeminen äänikirjaksi oli yllättävän vaikeaa. Musiikkia tehdessä Kokkonen on tottunut kuuntelemaan nauhoitusta ja tekemään niitä viilauksia. Äänikirjaa lukiessa sellaista ei tehdä, vaan teksti luetaan suoraan "purkkiin".

– Luulin, että se olisi tosi helppoa, sillä olin kirjoitusvaiheessa lukenut kirjaani paljon ääneen puolisolleni. Mutta nyt ymmärrän, miksi äänikirjoja lukevat enimmäkseen ammattinäyttelijät.

Kokkonen on jo aloitellut uuden teoksen kirjoittamista. Hän ei tosin vielä kerro, mitä siitä syntyy. 15 000 euron arvoinen palkinto kuitenkin mahdollistaa sen, että kirjoittaminen jatkuu.

– Olen hyvin tietoinen, että vain harva kirjailija elättää itsensä teoksillaan. Siksi on ihan hyvä, että on kaksi uraa.

Scandinavian Music Group on jo heräillyt tauoltaan, ja uutta materiaalia on syntynyt. Musiikkijulkaisu riippuu siitä, miten koronatilanne elää. Keikoille olisi tärkeä päästä.

Vaikka Kokkonen on esiintynyt parikymppisestä lähtien suurillakin lavoilla, häntä hermostuttaa illan pienimuotoinen palkintojuhla.

– Muusikkona voin ottaa itselleni artistin roolin. Nyt minun on mentävä esille ihan omana itsenäni. Se on jännittävää.

Tänä vuonna Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon raatiin kuuluivat toimittajat Suvi Ahola, Arla Kanerva, Sanna Kangasniemi, Antti Majander (pj.), kirjailija Eino Santanen sekä viime vuoden voittaja, runoilija Jouni Teittinen.

Tänään myyntiin tulleet ja pitkään odotetut Playstation 5 -konsolit katosivat tänä aamuna verkkokauppojen valikoimista lähes välittömästi myynnin alettua kello 9.

Konsolia havitelleen Veli-Pekka Anteroisen mukaan elektroniikkaliike Gigantin verkkokauppa ilmoitti jo hieman yhdeksän jälkeen, että konsolit olivat loppuneet.

Anteroinen oli myös tilannut konsolin ennakkoon elokuussa eräästä pienemmästä kivijalkaliikkeestä. Kaikesta tästä huolimatta hän joutuu odottamaan konsolin saamista ainakin ensi vuoteen.

– Olin vielä elokuussa aika varma, että saan sen, Anteroinen kertoo.

– Minulle oli kuitenkin selvää, että en saa konsolia, kun Playstation-pomo Jim Ryan ilmoitti syyskuussa, että Playstation 5 -konsoleita varattiin ensimmäisen 12 tunnin aikana enemmän kuin Playstation 4 -konsoleita 12 viikossa.

Playstation 4 konsoli julkaistiin vuonna 2013, minkä jälkeen uusia Playstation-konsoleita ei ole ennen tätä päivää julkaistu.

– Kyllä tässä pitää sauna tänään lämmittää, että pääsee tästä ylitse, Tampereella asuva Anteroinen naurahtaa.

Uusia konsoleita myydään netissä tuplahintaan

Uutta pelikonsolia on siis ehditty odottaa jo pitkään.

Jotain pelinkonsolin odotuksesta kertoo Anteroisen havainto eräältä netin myyntipalstalta.

Kaupassa reilun 500 euron hintaan myytävää konsolia oli Anteroisen mukaan myyty netissä noin tuhannella eurolla.

– Kyllä nämä varmasti menevät, koska joillekin sillä hinnalla ei vain ole väliä, Anteroinen arvioi.

Torstai-iltana Suomen suosituimmilla verkon myyntipaikoilla oli myynnissä useita Playstation 5 -konsoleita, joiden hinnat vaihtelivat vajaasta 900 eurosta yli tuhanteen.

Monet verkkokaupat kaatuneet

Myyjien ongelmat eivät päättyneet ainoastaan siihen, että he joutuivat myymään “ei-oota”.

Muun muassa Prisman verkkokauppa kaatui, kun asiakkaita virtasi sivuille ostamaan konsolia.

Anteroinenkin ehti saada konsolin ostoskoriinsa Gigantin verkkokaupassa mutta siirryttyään maksamaan sitä verkkokauppa ilmoitti, että konsolia ei ole enää saatavilla.

Playstation-konsoleita valmistava Sony esitti myös jälleenmyyjille toiveen, että konsolia ei myytäisi fyysisesti liikkeissä. Tällä haluttiin välttää jonot ja sitä kautta koronan leviäminen.

Gigantin kaupallinen johtaja Niko Sandström pitää saatavuustilannetta harmillisena, vaikka kaikki ennakkotilaukset onnistuttiinkin toimittamaan luvatussa ajassa.

– Halusimme, että asiakkaamme saavat konsolit silloin, kun ne on luvattu. Emme siis myyneet yhtään sen enempää konsoleita kuin tiesimme saavamme, Sandström kertoo.

– Kyllähän se olisi ollut mukava myydä niitä enemmänkin asiakkaille. Tämä on ollut varmasti aika monen joululahjalistalla.

Sandströmin mukaan kaikki tähän asti Gigantissa myynnissä olevat konsolit on myyty tai varattu loppuun. Tänään kello 12 myyntiin tulleen erän konsolit myytiin myös loppuun nopeasti, ja ne saadaan toimitettua asiakkaille vasta ensi vuoden puolella.

Sandström arvioi, että koko Suomessa on tällä hetkellä myyty muutama tuhat Playstation 5 -konsolia. Hän ei kuitenkaan kerro, kuinka monta konsolia Gigantti on myynyt.

Myös korona vaikuttanut saatavuuteen

Anteroinen uskoo, että Playstation 5:n suosioon on vaikuttanut pitkän odotusajan lisäksi korona.

– Esimerkiksi Nintendon tuotantolinjat kuumenivat keväällä, kun uusi Switch-konsoli meni tosi kuumille kiville heti, kun korona oli alkanut, pelimaailmaa tarkasti seuraava Anteroinen kertoo.

Anteroinen ei muista koskaan nähneensä yhtä laajoja toimitusvaikeuksia kuin Playstation 5:llä nyt on.

Anteroinen oli jo 20 vuotta sitten ensimmäisessä aallossa hankkimassa Playstation 2 -konsolia, ja on ollut uskollinen Playstation-konsolien hankkija siitä lähtien.

Omalle konsolille ollaan uskollisia

Moni saattaa tässä vaiheessa kysyä, miksi konsoli pitää saada heti.

– Se on aika psykologista, enkä osaa ihan suoraan vastata. Mutta varsinkin pelialalla halutaan monesti olla siinä ensimmäisessä aallossa.

– Halutaan olla eturintamassa ennen kuin muut paljastavat, mitä pelissä tapahtuu, tai halutaan saada etumatkaa muihin varsinkin kilpailullisissa peleissä.

Voisiko Anteroinen sitten harkita siirtymistä XBox-leiriin? Microsoft toi myös hiljattain markkinoille uudet XBox Series X- ja XBox Series S -konsolit.

– Ei se ole mahdollista, koska omistan jo ennestään paljon Playstation-pelejä. Siinä menisi koko pelikirjasto uusiksi, Anteroinen toteaa.

Gigantin Sandström kertoo, että myös uusia XBox-konsoleita on myyty loppuun.

Lue seuraavaksi:

Marraskuussa julkaistava PlayStation 5 -pelikonsoli ennakkomyytiin hetkessä loppuun – Jälleenmyyjät: Jatkosta ei tiedä kukaan

Seuraavan sukupolven pelikonsolit voivat olla lajinsa viimeiset – moni it-alan jätti valmistautuu taistoon pilvipelaamisen markkinoista

Aiheesta voi käydä keskustelua 20.11. klo 23 asti.

Tammen taimet kasvavat nyt metsissä, ja se on merkki ilmastonmuutoksesta

Ilmatieteen laitoksen Jokioisten mittausasema on takonut ennätyslukemia tänä vuonna. Säiden ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet: välillä oli hyvin kuivaa ja talvella satoi lumen sijaan jatkuvasti vettä. Vaihtelevuus on runsastuttanut kasvitauteja ja tuholaisia. Eteläsuomalaisiin kuusikoihin on myös ilmestynyt hyvinvoivia tammen taimia.

Koronahuolet jopa seitsenkertaistaneet työterveyden chat-palvelun yhteydenotot

Koronapandemian aikana yhteydenotot työterveyteen ovat moninkertaistuneet. Etenkin matalan kynnyksen palvelut eli esimerkiksi chattipalvelut ovat kasvaneet koronan aikana. Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Annika Jalli sanoo, että huoli-chat -palveluun tulee seitsemän kertaa enemmän yhteydenottoja kuin ennen pandemian alkua. Ennen videovastaanotoilla kävivät vain nuoret edelläkävijät, nyt niitä käyttävät kaikki.

Venäjällä pöyhitään jälleen tänään ja huomenna historian vääryyksiä

75 vuotta sitten alkaneiden Nürnbergin oikeudenkäyntien kunniaksi Moskovassa järjestetään historiatapahtuma tänään ja lauantaina. Arvovieraat ulkoministeri Sergei Lavrovin johdolla käsittelevät natsi-Saksan ja sen liittolaisten tekemiä sotarikoksia. Nyt julkaistaan myös kirjasarja, jossa käsitellään esimerkiksi Suomen Itä-Karjalaan jatkosodan aikana perustamia vankileirejä. Viime aikoina Venäjällä on esitetty kärjekkäitä tulkintoja vankileireistä ja jopa aloitettu virallinen rikostutkinta vankien väitetystä tappamisesta kaasukammioissa ja elävältä hautaamalla. Ylen kirjeenvaihtajan Erkka Mikkosen haastattelema tutkija katsoo, että Venäjän valtio yrittää tietoisesti vääristellä kansan historiallista muistia.

EU-johtajien kokouksessa ei päästy sopuun budjetista

EU-maiden johtajat eivät uhranneet paljoa aikaa torstaisessa kokouksessaan elpymispakettia ja EU:n budjettia koskevan pattitilanteen purkamiseksi. Unkari ja Puola ovat estäneet niiden etenemisen, koska maat vastustavat kokonaisuuteen kuuluvaa oikeusvaltiomekanismia. Sen sijaan kokouksessa puhuttiin yhteisistä toimista koronapandemian taltuttamiseksi. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoo, että puheenvuoroissa nousi esiin esimerkiksi se, miten jäsenmaiden asettamia karanteenivaatimuksia voitaisiin yhtenäistää.

Huono ajosää lähes koko maassa

Keli voi olla perjantaiaamuna liukas eteläistä Suomea myöten. Aamulla lumikuuroja tulee vielä monin paikoin etelä- ja keskiosassa maata, mutta päivän mittaan sateet vähenevät. Lunta voi kuitenkin sadella vielä maan keski- ja itäosassa päivälläkin.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Punkaharjun kansallismaisemien ja Haarikon metsien yhdistelmää kansallispuistoksi valmistelleet tahot eivät aio luovuttaa.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen valitsi alkuviikolla kaksi kansallispuistoesitystä jatkovalmisteluun. Kaikkiaan kansallispuistoksi esitettiin viittä aluetta.

Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon rajamailla sijaitseva Haarikon ja Punkaharjun alue ei ole yksi valituista.

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin edustajan Anni Paarman mukaan päätöstä osattiin odottaa.

– Emme ole maamme myyneitä, sillä tiesimme, että tämä on pitkä prosessi. Totta kai se harmittaa, että alueesta ei nyt tullut kansallispuistoa, mutta on hienoa saada jopa kaksi uutta kansallispuistoa.

Paarman mukaan kilpailua viiden kohteen välillä oli tiukka. Hänen mukaansa muut ehdotukset olivat niin pitkälle vietyjä, että sellaisen ehdotuksen valitseminen oli todennäköisempää.

– Takapakkia ei kuitenkaan tullut, eteenpäin mennään eikä missään nimessä olla luovuttamassa.

Esitys vastatuulessa jo aiemmin

Ympäristöjärjestöt ehdottivat vuoden 2019 lopulla uuden kansallispuiston perustamista Haarikon ja Punkaharjun alueille.

Ruokolahden ja Savonlinnan rajalla sijaitsevalla Haarikon alueella on Etelä-Karjalan viimeisiä koskemattomia metsiä ja järviä. Haarikko on myös yksi harvoista kuukkelireviireistä.

Ympäristöministeriön mukaan ehdotettu alue ei kuitenkaan täytä riittävässä määrin luonnonsuojeluain edellytyksiä kansallispuistoksi. Näitä ovat muun muuassa riittävä valtion maan osuus kansallispuistosta, alueen yhtenäisyys ja riittävä luonnontilaisuus.

Lue lisää: Tämä maisema ei kelpaa kansallispuistoksi – Punkaharjun-Haarikon kansallispuisto vastatuulessa ympäristöministeriössä

Anni Paarman mukaan kansallispuistostatuksen saaminen olisi tärkeää, sillä se tekee paikan tunnetuksi ihmsille ja tuo sitä kautta myös matkailutuloja alueelle.

– Kyllä se alueen hienous ja halu saada se suojeluuun saa näkemään vaivaa asian eteen. Etelä-Karjalassa on niin vähän hienoja suojeltuja luontokohteita ja ne ovat niin pieniä, että haluaisimme Kaakonkulmalle isomman kokonaisuuden suojeluun.

Paarman mukaan ympäristöministeriölle ja alueen ely-keskuksille on lähetetty vaihtomaaesitys, jotta Haarikon alueelle saataisiin lisää valtion omistamia suojelualueita. Kansallispuiston perustaminen olisi helpompaa, mitä enemmän ehdotetulla alueella on valtion omistamia maita.

Tällä hetkellä Haarikon metsät ovat pitkälti metsäyhtiöiden omistuksessa.

– Lisäksi tarkoituksena on yrittää saada koko aluetta enemmän esille muun muassa tekemällä mainosvideo ja järjestämällä tapahtumia. Ensi kevään aikana kartoitamme myös lisää alueen luontoarvoja.

Paarman mukaan alueella on jo tehty muun muassa liito-oravakartoitusta, mutta uudet kartoitukset tuovat lisäperusteluja sille, miksi alue on tärkeä saada suojeluun.

Lue seuraavaksi:

Suomen valtio kaataa vanhoja metsiä, vaikka niistä on löydetty tuhansia uhanalaisia lajeja – asiantuntija:" en voi ymmärtää, miksi niin tapahtuu"

Buongiorno da Roma!

Kolme viikkoa sitten asuintaloni alakerrassa sijaitsevan viinibaarin ystävällinen omistaja Andrea istui kuppilansa edessä ja näytti masentuneelta.

Hän oli juuri kuunnellut Italian pääministerin tiedotustilaisuuden, jossa kerrottiin uusista tiukemmista koronarajoituksista epidemian toisen aallon hidastamiseksi. Ravintolat pitäisi sulkea jatkossa iltakuudelta. Viinibaarille ei jäisi uusien rajoitusten puitteissa ollenkaan aukioloaikaa.

Tämä juttu on osa Eurooppa-kirjesarjaamme, tästä linkistä voit kirjeen suoraan omaan sähköpostiisi.

Kaksi viikkoa sitten tuli uusi isku: maan pahimmilla epidemia-alueilla kuten Milanossa, Napolissa ja Torinossa suljettiin ravintolat ja kaupat kokonaan.

Roomassa koronatilanne on toistaiseksi hieman parempi. Andrea avaa viinibaarinsa viikonloppuisin lounasaikaan. Tuloja on silti vain hyvin pieni osa tavallisesta.

Italian yrittäjille syksyn tilanne muistuttaa erehdyttävästi traumaattista kevättä. Silloin esimerkiksi ravintolat ja kulttuuripaikat suljettiin koronan vuoksi kolmeksi kuukaudeksi.

Moni epätoivoinen on lähtenyt kadulle osoittamaan mieltään rajoituksia vastaan. Levottomuutta rauhoitellakseen hallitus kertoi jälleen yhdestä tukipaketista kärsiville yrittäjille. Yli viiden miljardin euron arvoisesta paketista maksetaan tuhansien tukisummia, myönnetään verohelpotuksia sekä jatketaan koronan takia lomautetuiksi joutuneiden työttömyysturvaa. Italialaisten luotto hallitukseen ei kuitenkaan ole kova, sillä tukirahoja odotettiin kevään jälkeen pahimmillaan kuukausia.

Kun tilanne pitkittyy, on syytä pohtia, kuinka pitkälle riittää EU:n yhteinen vastaus talouskriisiin. EU:n elvytysrahastosta Italialle olisi tulossa tukea ja lainaa runsaat 200 miljardia euroa – jos paketti edes saadaan voimaan, Unkari ja Puola blokkasivat sen etenemisen tällä viikolla.

Mihin kesällä räätälöity paketti ylipäätään riittää, kun rajoitustoimet kurittavat useiden EU-maiden taloutta lisää tänä syksynä? Italian horjuvan talouden kannalta tilanne on huolestuttava. Maan bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan noin kymmenen prosenttia ja julkisen velan paisuvan 160 prosenttiin bruttokansantuotteesta tänä vuonna. Lue täältä raporttini talousongelmista.

Uutiset koronarokotteista sentään antavat toivoa myös italialaisyrittäjälle. Juuri nyt tuntuu kuitenkin erityisen tärkeältä kantaa oma kortensa kekoon ja käydä alakerran viinibaarin terassilla viikonloppulounaalla.

Arrivederci,

Jenna

Lue seuraavaksi kollegani Anna Karismon Eurooppa-poimintoja viikon varrelta:

#SOMESSA: Näin Unkarin Viktor Orbánista tuli Twitterin suosituin mies – miksi oikeiston EPP-ryhmä ei pane häntä kuriin, kysellään

Somen pelätyin ja samalla suosituin eurooppalainen on tällä viikolla ollut Unkarin pääministeri Viktor Orbán. Yhdessä Puolan kanssa Unkari ilmoitti, että se ei hyväksy oikeusvaltioperiaatteen sitomista EU-tukien saamiseen. Orbánilla oli vastustukselleen hyvin erikoinen peruste: hänen mielestään EU:n tavoite on vain pakottaa kaikki maat ottamaan lisää maahanmuuttajia.

Jo etukäteen tiedettiin, että Puola ja Unkari eivät tyydy "trilogin" eli jäsenmaiden ministerineuvoston, parlamentin ja komission vastikään neuvottelemaan sopuun. Vaikka maat lietsovat kriisitunnelmaa, todellisuudessa niillä – ja keskiviikkona porukkaan liittyneellä Slovenialla – on pelissä paljon enemmän kuin muilla EU-mailla, koska ne ovat erittäin suuria EU-rahan saajia. Puolan elinkeinoelämä vetoaakin, että maa lopettaa ryppyilyn. Puolan ja Unkarin hallitukset ovat kovimpia demokratian pelisääntöjen rikkojia, joten uhitella pitää, kun rahavirrat uhkaavat hyytyä oikeusvaltioperiaatteen myötä.

Muilla EU-mailla ei selvästi ole aikeita antaa kiristää itseään: nyt valmistellaan jo vaihtoehtoa, että kaksikko tai kolmikko jätetään sitten EU-elvytyspaketin ulkopuolelle. Saksa ja Ranska selvittävät, miten se teknisesti toteutettaisiin. EU:lla on keinoja edetä ilman näitä maita, pohdittiin Twitter-keskusteluissa. Ehkä EU voisi myös käyttää tilaisuutta hyväkseen ja luoda nyt kunnollisen oikeusvaltioperiaate-mekanismin ilman vastarannankiiskiä.

Ristiriitaista on se, että Orbánin Fidesz-puolueen annetaan yhä keikkua parlamentin suurimman, konservatiivioikeiston EPP-ryhmän jäsenenä. Yllä ekonomisti tiedustelee twiitissään ihan oikeutetusti ryhmän johtajalta, miksi Orbánia ei ole pantu kuriin aiemmin. Saksan liittokansleri Angela Merkel kuuluu EPP:hen, samoin Suomen kokoomus ja kristillisdemokraatit.

#FAKTA: Nuorten työpaikkojen määrä romahti

Vielä viime vuoden lopussa yli 22 miljoonaa eurooppalaista työskenteli määräaikaisissa työsuhteissa. Tämän vuoden toisella neljänneksellä määraikaisia oli enää runsaat 19 miljoonaa. Tilapäisten ja epäsäännöllisten töiden vähentyminen vastaa yli 80 prosenttia työllisyyden vähenemisestä koronapandemian aikana. Erityisesti tilanteesta kärsivät nuoret, jotka muutenkin tekevät suurelta osin pätkätöitä.

TÄSSÄ VIELÄ MUITA TÄRKEITÄ AIHEITA: EU-puolustus kehittyy ja merenelävistä tuli kynnyskysymys brexitissä

EU-maiden johtajat pitivät torstai-iltana etähuippukokouksen koronapandemian hoidosta. He yrittivät keksiä uusia yhdenmukaisia toimintatapoja. Jäsenmailla on yhä melko erilaiset tavat estää viruksen leviämistä. Sääntöjen sekamelska haittaa esimerkiksi lentoyhtiöiden elämää.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) arvioi Financial Timesissä, että populismi lisääntyy, jos viruksen leviämistä ei saada kuriin. "Populisteilla on helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin, mutta ne ovat harvoin oikeita ratkaisuja", Marin sanoi.

EU:n elvytysrahat ovat olennaisessa osassa koronakriisin jälkihoidossa. Yllämainittu Unkarin ja Puolan jarrutus uhkaa koko pakettia, ja se jurppii eri puolilla EU:ta yhtäläisesti.

EU-maat sitoutuivat tiukentamaan toimia terrorismin ehkäisemiseksi viime perjantaina. Lue täältä, miksi yhteisistä toimista on vaikea sopia 27 jäsenmaan kesken.

Brexit-neuvottelujen aikarajat ovat paukkuneet ennenkin, mutta nyt tilanne alkaa oikeasti vetää vakavaksi. Ihmisten työpaikat ovat kiinni lopputuloksesta, ja aika käy todella vähiin. Kalastus on vaikeimpia asioita. Hollannissa kalastajat jännittävät elinkeinonsa puolesta, lue reportaasi täältä.

Siirtolaisia Välimerestä pelastavalla laivalla annetaan kasvomaski ja pelastusliivit Eurooppaan pyrkiville. Katso täältä kuvereportaasi, valokuvaaja Sergi Cámara pääsi mukaan.

Pitäisikö EU:sta tehdä itsenäinen puolustuksessa vai tarvitaanko Yhdysvaltoja yhä selkänojaksi? Tästä näytti tällä viikolla syntyneen juopa Ranskan ja Saksan välille, mutta Saksan puolustusministeri pehmensi sittemmin kantaansa. Kannattaa lukea Ranskan presidentti Emmanuel Macronin visio asiasta, siitä vielä kuullaan.

Mihin suuntiin kriisivarmuus EU:ssa kehittyy koronapandemian jälkeen? EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkija Niklas Nováky kertoo Brysselin koneessa.

Jos kiinnostaa, mitä Puolaa hallitseva oikeistopopulistinen Laki- ja oikeuspuolue PiS on saanut maassa aikaan, kannattaa katsoa Marko Lönnqvistin ohjaama Ulkolinjan jakso Puolan jako vuodelta 2018. Aborttipolitiikka, vähemmistöjen oikeudet ja suhtautuminen EU:hun aiheuttavat katkeria kiistoja.

Tiesitkö, että Kustaa Vaasa oli kuin oman aikansa Donald Trump? Tai että Romanian hallitsijapari Elena ja Nicolae Ceausescu varastivat Ranskan Elysée-palatsista niin paljon arvoesineitä valtiovierailullaan 1978, että presidentti Valéry Giscard d'Estaing joutui varoittamaan Englannin kuningatar Elisabetia, jonka vieraaksi pariskunta oli seuraavaksi menossa? Nämä ja kymmenen muuta kiinnostavaa podia diktaattoreista on kuultavana Yle Areenassa.

ENSI VIIKOLLA -palsta toistaa itseään: syntyykö brexit-sopu alkuviikosta?

Tänä viikonloppuna Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen edustavat EU:ta johtavien teollisuusmaiden G20-etäkokouksessa. Aiheena on luonnollisesti koronapandemian taltuttaminen.

EU-parlamentin täysistunnossa ensi viikolla käsitellään muun muassa median vapautta Euroopassa, sisämarkkinoiden kestävyyttä, tuoteturvallisuutta ja EU-komission suunnittelemaa uutta teollisuusstrategiaa. Etäistuntoja voi muuten seurata myös verkossa livenä.

Keskiviikkoon mennessä pitäisi tapahtua jonkinlainen nytkähdys brexit-neuvotteluissa. Déjà-vu? Uusia takarajoja on tosiaan tullut ja mennyt ennenkin, mutta jos ensi viikolla ei edistytä, sopimusta on vaikea ehtiä saamaan voimaan ennen vuodenvaihdetta. Parlamenttien eri puolilla Eurooppaa pitää hyväksyä sopimus. Lue täältä, mitä Britannian EU-erosta seuraisi ilman sopimusta.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Jos tykkäsit, kerro kavereillekin. Kirjeen voi tilata tästä linkistä.

Nordealla on sunnuntaina jälleen laaja palvelukatko, joka vaikuttaa pankkiasiointiin. Katkon syynä on tietojärjestelmille tehtävät muutos- ja ylläpitotyöt.

Sunnuntain palvelukatko on toinen Nordean etukäteen ilmoittamasta syksyn kahdesta palvelukatkosta. Ensimmäinen niistä oli syyskuun alussa.

Palvelukatko alkaa sunnuntaina aamuyöllä kello 01.00. Korttien osalta katkon arvioidaan päättyvän noin kello 21 ja muiden palveluiden osalta keskiyöllä. Palvelut ovat poissa käytöstä siis lähes koko sunnuntain ajan.

Katkon aikana Nordean korteilla ei voi nostaa käteistä eikä Nordean pankkitunnuksia voi käyttää sähköiseen tunnistautumiseen. Verkko- ja mobiilipankit ovat poissa käytöstä katkon ajan.

Kortilla maksaminen onnistuu rajoitetusti esimerkiksi kaupoissa ja kylmäasemilla, mutta maksuissa voi esiintyä hitautta eikä maksaminen välttämättä onnistu.

Tarpeelliset ostokset jo lauantaina, käteistä syytä varata

Katko vaikuttaa myös maksamiseen sovelluksissa ja palveluissa, joihin Nordean maksukortti on lisätty maksuvälineeksi. Nordean maksukorteilla ei katkon aikana voi myöskään maksaa verkkokaupassa.

Nordea kehottaa asiakkaitaan varautumaan katkokseen esimerkiksi tekemällä tarpeelliset ostokset jo lauantaina ja varaamaan sunnuntaille käteistä rahaa tarpeen mukaan.

Nordea myös muistuttaa, että koronaviruspandemian vuoksi osa palveluntarjoajista vastaanottaa tällä hetkellä ainoastaan korttimaksuja.

Nordea pyrkii pitämään katkon mahdollisimman lyhyenä, ja palvelut palautuvat asiakkaiden käytettäviksi sitä mukaa, kun katkon aikana tehtävät työt etenevät.

Palvelut, jotka ovat poissa käytöstä palvelukatkon ajan sunnuntaina 22.11. klo 01.00–21.00:

• Käteisen nosto ja tallettaminen automaateilla
• Käteisen nosto kauppojen kassalta
• Korttimaksaminen suurelta osin
• Apple Pay-, Google Pay-, Fitbit- ja Garmin-maksut

Palvelut, jotka ovat poissa käytöstä palvelukatkon ajan sunnuntaina 22.11. klo 01.00–24.00:

• Laskunmaksuautomaatit
• Verkkopankki (henkilö- ja yritysasiakkaat)
• Mobiilipankki (henkilö- ja yritysasiakkaat)
• Tunnistautuminen Nordean palveluihin (Tunnuslukukortti, tunnuslukulaite, tunnuslukusovellus)
• Tunnistautuminen Nordean tunnuksilla muiden palveluihin (E-tunniste, esimerkiksi julkisten palveluiden käyttö Nordean pankkitunnuksilla)
• E-maksu
• Maksuliikenne ja maksupalvelut
• Nordea Wallet
• Nordea Investor
• Siirto, MobilePay

Katko koskee myös Nordea Rahoituksen maksukortteja Stockmann Mastercard, Finnair Plus Mastercard ja TUOHI Mastercard sekä palveluita kuten OmaLuotto, Nettiluotto, Autoluoton tiedot 24/7 ja Nordea Rahoitus Portaali.

Kun lapseni kävi peruskoulun viimeistä luokkaa, hän toi kotiin äidinkielenopettajan antaman tehtävän: lue kirja, jota ei ole kirjoittanut eurooppalainen eikä pohjoisamerikkalainen kirjailija. Kirjan tapahtumien tulisi mielellään sijoittua muualle kuin Eurooppaan tai Yhdysvaltoihin.

Innostuin! Onpa mainio opettaja ja tehtävä! Kerroin tapani mukaan itsevarmasti että meidän kirjahyllyssämme on varmasti tosi paljon tällaisia kirjoja joista valita!

Kun aloin käydä kirjoja läpi, itsevarmuuteni rapisi. Vaikka minulla on kymmeniä hyllymetrejä kirjoja, tämän yksinkertaisen filtterin läpi suodatettuna jäljelle jäi vain 12 kirjaa. Tajusin että kirjahyllyni oli paljon valkoisempi kuin olin ymmärtänyt.

Olin pitkälle yli 20-vuotias, kun havahduin siihen että olin kasvanut miesten kirjoittamilla kirjoilla. Ahmin Calvinoa ja Kunderaa, fanitin Saarikoskea ja Sinkkosta, viihdyin Høegin ja Irvingin seurassa.

En minä ollut erityisesti aikonut lukea miesten kirjoittamaa kirjallisuutta, olin vain lukenut sitä mikä kuului yleissivistykseen ja oli yleisesti laadukkaana pidettyä kirjallisuutta.

Havainnon tehtyäni päätin muuttaa lukutottumuksiani ja lukea ensisijaisesti naisten kirjoittamia kirjoja ainakin seuraavat kymmenen vuotta. Löysin Variksen ja Verrosen, ällistyin Sinisalosta ja Sinervosta, rakastuin Oatesiin ja Wintersoniin.

Tämä kokeilu sai minut katsomaan kirjallista maailmaa uusin silmin. Aloin kiinnittää huomiota mies- ja naiskirjailijoiden teosten arvioiden palstatilaan ja kirjallisten paneelien sukupuolijakaumaan.

On tiedossa, että miehet lukevat enimmäkseen miesten kirjoja ja naiset taas sekä miesten ja naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta. Miehen kirja on normi, joka kertoo ihmisyydestä, naisen kirja taas kertoo jostain naiserityisestä, naisille.

Lukupäätöksiimme vaikuttavat monet tiedostamattomat asiat, tekemämme valinnat eivät ole puolueettomia.

Samalla tavalla kuin miehet vieroksuvat naiskirjailijoiden teoksia, valkoiset lukijat vieroksuvat rodullistettujen ihmisten kirjoittamia kirjoja.

Olen törmännyt tänä syksynä Facebookissa keskusteluihin siitä, vaikuttaako kirjailijan sukupuoli tai ihonväri lukemispäätökseen. Monet ovat vakaasti sitä mieltä että ei tietenkään vaikuta, he tekevät lukupäätöksensä sen mukaan, kuulostaako tarina kiinnostavalta.

Väitän, ettei asia ole näin yksinkertainen. Lukupäätöksiimme vaikuttavat monet tiedostamattomat asiat, tekemämme valinnat eivät ole puolueettomia. Saman tasapuolisuusharhan takia esimerkiksi työhaastatteluun on helpompi päästä jos on viehättävän näköinen, ja jos nimi on oikeanlainen.

Ennenkuin valitsemme kirjan luettavaksi, moni muu on tehnyt valintoja ennen meitä.

Isänpäivän aikaan kauppiaat laittavat tarjolle lahjaehdotuksia, näin tekivät hiljattain myös Akateeminen ja Suomalainen kirjakauppa. Kummankaan kaupan isänpäivän lahjaehdotuksia esittelevällä verkkosivulla ei ehdotettu isän lahjakassiin yhtäkään naisen kirjoittamaa romaania. Jos valitsee isälleen kirjan tästä valikoimasta, monta valintaa on jo tehty ennen ostajan lahjapäätöstä.

Naiskirjailijoiden teosten äärelle päätymiseksi ei enää juurikaan tarvitse ponnistella, laatukirjallisuutta ja huipputekijöitä on esillä monessa paikassa.

Samalla tavalla meidän puolestamme valitaan myymälöiden asetteluissa, paneelivieraita kutsuttaessa, kirja-arvioille palstatilaa annettaessa ja tietenkin jo käännös- ja kustannusohjelmia suunnitellessa.

Maailma muuttuu onneksi paremmaksi. Naiskirjailijoiden teosten äärelle päätymiseksi ei enää juurikaan tarvitse ponnistella, laatukirjallisuutta ja huipputekijöitä on esillä monessa paikassa.

Kustantamot kääntävät kirjoja Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolelta ilahduttavasti koko ajan enemmän. Edellisin mainio lukukokemus oli WSOY:n kustantama Oyinkan Braithwaiten Sisareni, sarjamurhaaja ja seuraavaksi minua odottaa Toni Morrisonin essee-kokoelma Toiseuden synty.

Mitä väliä kirjailijan taustalla sitten on? Mielikuvituksestahan tässä on kysymys! Eivätkö kaikki voi kirjoittaa mistä tahansa? Elokuvatutkimus on jo opettanut meille, että elokuvantekijöiden monimuotoisuudella on suora suhde siihen, miten monipuolisia roolihahmoja elokuvaan päätyy. Eivät kirjailijat ole elokuvakäsikirjoittajia vapaampia lähtökohdistaan.

Anu Silfverberg kirjoittaa katseen valtaa käsittelevässä kirjassaan Sinut on nähty samaistumisesta: "Ei samaistuminen ole tässä olennaista. Silloinhan ihminen ajattelee että taide on peili. Ei se ole, se on ikkuna. Sen suoma mielihyvä on aina liikettä omien rajojen ylitse ja ulkopuolelle."

Taide on ikkuna maailmaan. Taide ei ainoastaan kuvaa maailmaa, se myös luo sitä. Monipuoliset tarinat rikastavat maailmaamme ja sitä kautta käsitystämme ihmisyydestä. Monimuotoisuus ei ole keneltäkään pois, se on kaikille lisää. Haastan muistamaan tämän joululahjaostoksilla!

Raisa Omaheimo

Kirjoittaja on helsinkiläinen kirjailija, joka odottaa edelleen Nobelia Atwoodille.

Kolumnista voi keskustella 21.11. klo 23:00 saakka.

Ilmatieteen laitos varoittaa huonosta ajokelistä koko maassa, lukuun ottamatta Lapin maakuntaa, lumi- tai räntäsateen ja tienpintojen jäätymisen vuoksi.

Pohjoistuuli puhaltaa kylmempää ilmaa, ja sateet ovat muuttuneet osin lumeksi myös maan keski- ja eteläosassa. Sää on pakastunut yön aikana koko maassa ja keli voi olla perjantaiaamuna liukas eteläistä Suomea myöten.

– Kannattaa harkita, lähteekö kesärenkailla liikenteeseen. Varsinkin pienemmät tiet voivat olla liukkaita, Ylen metereologi Anniina Valtonen sanoo.

Päivän aikana lämpötila nousee plussan puolelle, mutta illalla ollaan taas miinuksella.

Vaikka perjantaina vähän selkeneekin, niin lauantaina on luvassa taas runsaampia sateita, joista osa tulee myös lumena, Valtonen kertoo.

Liisa on rauhoittunut

Liisa-myrsky sentään on jo laantunut. Valtosen mukaan Suomenlahdella saattaa vielä joitain puuskia tulla vastaan, mutta yleisesti ottaen Liisan suhteen on huomattavasti eilistä rauhallisempaa.

Liisa-myrsky aiheutti kovia tuulenpuuskia suuressa osassa maata torstaina. Se katkoi puita ja aiheutti sähkökatkoja etenkin maan keskiosista aina etelään saakka.

Sähkökatkotilanne on kohentunut illan ja yön aikana huomattavasti. Kahdeksan aikaan torstai-iltana sähköttä oli vielä yli 65 000 taloutta, kun aamulla viiden aikaan sähköt puuttuivat Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan noin 22 000 taloudesta.

Lue myös:

Yle seurasi Liisa-myrskyä: Sähköttä noin 22 000 taloutta, tuulet tyyntyneet – junaliikenteessä häiriöitä

Britannian pääministerin Boris Johnsonin piti olla viime joulukuun vaalivoiton jälkeen turvassa.

Vajaa vuosi sitten pidettyjen parlamenttivaalien tuloksena oli suurin konservatiivipuolueen enemmistö vuosikymmeniin.

Suuri osa kommentaattoreista piti selvänä sitä, että Johnsonin valtakausi on turvattu – jopa useammksi kuin yhdeksi parlamenttikaudeksi. Britannian EU-eropäätöksen siivittämä Johnson piirsi poliittisen kartan uusiksi saamalla tuen myös Pohjois-Englannin perinteisillä työväenpuolueen alueilla.

Murskavoittoa on kuitenkin seurannut romahdus.

59 prosenttia kansasta katsoo nyt, että Johnson suoriutuu pääministerin tehtävistään huonosti. Syynä on ennen kaikkea epäluottamus koronakriisin hoitoon.

Britannian koronauhrien määrä nousi viime viikolla yli 50 000 kuolleeseen ensimmäisenä maana Euroopassa.

Skotlannin itsenäisyysliike hyötyy kompuroinnista

Britannian pohjoisosissa tilanne on päinvastainen. Aluehallituksen johtajan Nicola Sturgeonin kannatusluvut ovat huippulukemissa.

Skotlannin kansa katsoo itsenäisyyttä ajavan ensimmäisen ministerin onnistuneen Englantia paremmin viruksen torjunnassa.

Koronalukujen ero väestöön suhteutettuna ei ole valtava, mutta epäilemättä tunne onnistumisesta kasvattaa luottamusta siihen, että Skotlanti pärjää omillaan.

Sturgeon on äärimmäisen taitava poliitikko – mutta suurin syy itsenäisyyden suosioon on kuitenkin brexit.

Valtaosa skoteista kannatti EU-jäsenyyttä, mutta nyt Boris Johnson on ajamassa Britanniaa kohti hyvin jyrkkää, jopa kauppasopimuksetonta eroa.

Tunne siitä, että Englannin poliitikot eivät ota Skotlantia huomioon, on kasvanut kasvamistaan, ja Johnsonin puheet ovat lisänneet bensaa liekkeihin.

Johnson kuvaili tällä viikolla Skotlannin autonomiaa "katastrofiksi". Se vahvisti entisestään tunnetta Skotlantia kohtaan välinpitämättömästä tai jopa vihamielisestä konservatiivipuolueesta.

Johnsonilla vielä aikaa, mutta ennusmerkit huonot

Historiankirjojen rooli Britannian hajoamisen aiheuttaneena pääministerinä on nyt Boris Johnsonille todellinen uhka, ja toinen kausi pääministerinä näyttää kaukaiselta haaveelta.

Tuoreessa tutkimuksessa oppositiossa oleva työväenpuolue rynnisti Johnsonin konservatiivien edelle.

Kompuroinnista huolimatta Johnsonilla on kuitenkin vielä pelivaraa vuoden takaisen vaalivoiton jäljiltä.

Hän voi yrittää hurmata kansansa uudestaan koronakriisin väistyttyä ja torpata Skotlannin itsenäistymishankkeet toivoen mielipideilmaston muuttumista.

Ennusmerkit eivät Johnsonin kannalta kuitenkaan ole hyvät.

Hänen idolinsa Winston Churchill nousi historialliseksi johtajaksi ja kansallissankariksi toisen maailmansodan kriisissä, mutta koronakriisi on ajanut Johnsonin suosion syöksyyn.

"Hyvän sään pääministerin" roolia ei Johnsonille ole nyt tarjolla.

Koronakriisin väistyttyäkin luvassa on ankaraa puhuria Skotlannin ylämailta.

Lue lisää:

Eurooppa-kirje: Britannian Johnsonille tuli kiire osoittaa olevansa erilainen kuin Trump – Euroopan karnevaalit ja joulutorit on peruttu

"Valmistaudumme nyt sopimuksettomaan EU-eroon" – Britannian sävy kovenee brexitin loppusuoralla, mitä vielä on edessä?

Kirjeenvaihtajalta: EU päätti katsoa Britannian Brexit-kortin – bluffaako BoJo?

Tilanne Opinmäen koulun ympäristössä Suurpellossa on pahimmillaan arkiaamuisin kello 8 jälkeen, kun vanhemmat eri puolilta kaupunkia tuovat kiireissään lapsia kouluun.

Liikenne ruuhkautuu pahasti ja kapeilla kaduilla liikkuu kaiken lisäksi paljon työkoneita alueen keskeneräisten rakennustyömaiden takia.

Jukka Ahvonen kertoo maanantaina sattuneesta vaaratilanteesta, kun hän itse oli viemässä lastaan kouluun Henttaalta Kilon suuntaan.

Matka pysähtyi tuttuun tapaan Suurpellossa Opinmäen koulun kohdalla liikenneruuhkiin. Ahvosen mukaan pahimpina aamuina sadan metrin matkan eteneminen Lillhemtin tiellä voi kestää 15 minuuttia.

Opinmäen koulun kohdalla Ahvosen auton ja edellä ajavan auton väliin jäi suojatie.

Yhtäkkiä Ahvonen huomasi, miten pieni poika lähti juosten ylittämään suojatietä hänen autonsa edestä. Samaan aikaan vastaan tuli auto, joka ei osoittanut minkäänlaisia pysähtymisen tai jarruttamisen merkkejä.

– Kuljettaja ei huomannut tilannetta, mutta hänen vieressään istunut tytär säikähti tilannetta niin, että nosti kädet päänsä päälle, Ahvonen kertoo.

Läheltä piti -tilanteessa oli onni onnettomuudessa.

– Poika havaitsi auton viime tipassa ja ehti pysähtyä juuri ennen kuin olisi törmännyt auton keulaan, Ahvonen sanoo.

Jarmo Palola puolestaan muistelee kokemuksiaan Suurpellon liikenteestä keskiviikkoaamulta.

Hän oli viemässä kahdeksan maissa aamulla lastaan Opinmäen koulun ohi Niittykummun suuntaan päiväkotiin. Koulun kohdalla tehtiin parasta aikaa tiehen hidastetta, ja Henttaan suuntaan kulkeva kaista oli suljettu.

– Aamun pimeydessä paikalla oli kolme rekkaa, joissa kaikissa oli huomiovilkut päällä. Kyllä se aika kaoottiselta ja vaaralliselta näytti, kun ruuhkaisen ja raskaan liikenteen seassa liikkui myös lapsia, Palola sanoo.

"On vain ajan kysymys, että jotain vakavaa sattuu"

Myös Niklas Killström on kahden kouluikäisen lapsen isä, ja toimii Lillhemtin omakotiyhdistyksen puheenjohtajana. Hän kertoo, että vaaratilanteita Opinmäen koulun liepeillä on ollut lähes päivittäin.

– On vain ajan kysymys, että jotain vakavaa sattuu, sanoo Killström.

Opinmäen kansainvälisen koulun vanhempainyhdistyksen jäsen Elena Van Leemput pitää hänkin Suurpellon kaaosmaisia liikennejärjestelyitä lapsille vaarallisina, ja ihmettelee miksi Espoon kaupunki ei tee asialle mitään.

– Olemme olleet vanhempainyhdistyksestä yhteydessä kaupunkiin liikenneturvallisuuden parantamiseksi, mutta mitään ei ole tapahtunut, Leemput sanoo.

Suurpellon ja Henttaan välillä käydään sanasotaa

Suurpellon liikennejärjestelyihin voi olla hankala tehdä muutoksia, jos alueen asukkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen siitä, mitä ja miten niitä pitäisi muuttaa.

Lillhemtin omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Killström myöntää, että keskustelu liikennejärjestelyistä käy välillä kuumana suurpeltolaisten ja henttaalaisten välillä.

– Aika värikästäkin keskustelua käydään sosiaalisessa mediassa. Kyllähän tässä valitettava vastakkainasettelu Maakirjantien ympärillä on, Killström sanoo.

Kiistakapulana on siis Suurpellosta Henttaalle kulkeva Maakirjantie, joka jatkuu Vanhana Lillhemtin tienä.

Taustalla on asukkaiden kokemus liikenneyhteyksien heikkenemisestä aikaisemman väylän poistuttua ajoneuvoliikenteeltä. Tieyhteys suljettiin vajaa vuosi sitten voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Henttaalaiset ja myös osa suurpeltolaisista toivoisi tien avaamista uudelleen ajoneuvoliikenteelle.

– Jos liikennettä voidaan jakaa useammalle reitille, sen pitäisi helpottaa tilannetta Opinmäen koulunkin edustalla. Kun on väljempää, on myös turvallisempaa, Killström sanoo.

Espoon kaupunginhallitus päätyi viime kuussa sille kannalle, että Maakirjantie voidaan avata väliaikaisesti yksisuuntaisena Henttaalta Suurpeltoon. Päätös ei ole kuitenkaan vielä lainvoimainen, sillä siitä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Jos valituskierre alkaa, voi koko Suurpellon kehittäminen viivästyä tuntuvasti.

Maakirjantien avaamista vastustaa Suurpeltoseura. Seuran puheenjohtajan Eira Monosen mielestä koko Suurpellon suunnitteluperiaate on ollut, että alue on puistomainen ja läpiajolta suljettu, ja että alueella liikkuvat vain koteihinsa kulkevat asukkaat.

– En näe hyväksi, että tästä suunnitteluperiaatteesta peruutettaisiin ja avattaisiin tämä yhteys. Haluan muistuttaa, että Maakirjantielle valmistui vuosi sitten korvaava liikenneyhteys Lillhemtintie, sanoo Mononen.

Monosen mielestä kyse on koululaisten saattoliikenteen ongelmasta Opinmäen koulun ympäristössä, ja ongelma pitää myös ratkaista tällä alueella.

– Opinmäen koulun ympäristöön voitaisiin rakentaa uusia oppilaiden jättöpaikkoja. Jos niitä olisi enemmän, sujuisi saattoliikenne joustavammin ja turvallisemmin. Myös bussiliikenteen pysäkkien paikkoja voisi miettiä uudelleen, ehdottaa Mononen.

Parannuksia liikenneturvallisuuteen jo tänä vuonna

Espoon kaupunki lupaa pikaisia parannuksia Suurpellon liikennejärjestelyihin.

Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska sanoo, että suunnitelma Vanhan Lillhemtin tien avaamisesta ajoneuvoliikenteelle valmistuu marraskuun loppuun mennessä.

Tie Henttaalta Suurpeltoon avataan todennäköisesti yksisuuntaisena, ja osa siitä on tarkoitus rajata kevyelle liikenteelle.

– Tie kaventuu. Se on mahdollista, koska tie on yksisuuntainen. Tien kaventamisella saadaan myös nopeuksia rajoitettua. Harkinnassa on myös, että tielle tulee töyssymäisiä esteitä, sanoo Tanska.

Tällä hetkellä kevyt liikenne kulkee hiekkapintaisella raitilla, jonka päälle on kaavoitettu uusia asuinrakennustontteja.

Toistaiseksi on avoinna, miten kauan Vanhan Lillhemtintien liikenne pidettäisiin avoimena. Teknisen lautakunnan kokouksessa toivottiin, että liikenne kulkisi toukokuun loppuun asti.

Toisaalta, liikenteen avaamista on perusteltu sillä, että Lillhemtintien varrella ja Opinmäen koulun tuntumassa on rakennustyömaita. Tällä perusteella liikenteen pitäisi jatkua vuosia, sillä rakennustyömaita alueella tulee riittämään koko tämän vuosikymmenen, kun Suurpellon uudet kohteet alkavat rakentua.

Suurpeltoseura voisi suostua liikenteen avaamiseen sillä ehdolla, että kyse olisi tiukasti rajatusta ajasta.

– Opinmäen kohdalla oleva rakennustyömaa valmistuu ensi kesän lopulla. Se olisi määräaika, joka sille voitaisiin antaa. Silloin saataisiin myös Opinmäen saattoliikenteen ratkaisut toteutetuksi, Mononen sanoo.

Koulun vieressä olevalle Hentebynkadulle ollaan tekemässä kiertoliittymää, joka mahdollistaa saattoliikenteen kääntymisen ja lasten jättämisen ihan koulun oven eteen.

Henttaankaaren pohjoispuolelle on tulossa myös yksi uusi bussipysäkki.

– Tämä mahdollistaisi sen, että kun alueella on talonrakennustyömaita, niin uudelta pysäkiltä tarvitsee ylittää vain yksi katu matkalla Opinmäen koululle. Tämä helpottaisi kulkua ja tekisi sen turvallisemmaksi, kaupunkitekniikan johtaja Tanska sanoo.

Aluksi kyseessä olisi Tanskan mukaan ajoratapysäkki, mutta kesällä paikalle rakennettaisiin pysäkkisyvennys, joka olisi pysyvä ratkaisu.

– Tämä mahdollistaisi myös saattoliikenteelle sen, että siinä voitaisiin jättää lapsi kyydistä. Saattoliikenne voisi kääntyä takaisin koulun edessä olevassa liikenneympyrässä. Näin koulun ympärille tulisi mahdollisimman vähän ajoa, hän sanoo.

Voit keskustella aiheesta 21.11.2020 klo 23.00 asti.

Lue myös:

Pikaraitiotiestä haaveillaan Espoon Suurpellon pelastajaa

Suurpellon maakaupat puhuttavat Espoossa

Ilmatieteen laitoksen Jokioisten mittausaseman mittauksissa lämpötilat ovat olleet tänä vuonna useina kuukausina ennätyksellisiä. Huomattavan lämmintä oli tammi-, helmi-, maalis-, kesä-, syys- ja lokakuussa. Esimerkiksi marraskuun toiseksi viimeisellä viikolla on ollut kymmenen astetta lähes joka päivä.

Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen ennustaa, että kohtuullisella todennäköisyydellä tästä vuodesta tulee mittaushistorian lämpimin Etelä-Suomessa.

– Pohjois-Suomen ennätystä ei vielä uskalla ennustaa, tilanteen näkee joulukuussa, kertoo Mika Rantanen.

Monet tutkijat ovat samaa mieltä, että tämä vuosi on vahvistanut muutoksen piirteitä poikkeuksellisesti. Ilmastonmuutos näkyy jo eteläsuomalaisissa kuusimetsissä. Linnut ja oravat kuljettavat mukanaan tammenterhoja, mutta aikaisemmin terhoista ei juuri ole lähtenyt taimia kasvamaan.

– Nyt tammen taimia on ilmestynyt kuusikoihin, ja taimet myös näyttävät menestyvän, sanoo professori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta.

Säiden ääri-ilmiöt suosivat tuholaisia

Kevääseen saakka Jokioisilla mitattiin harvinaisen paljon kovia tuulia, myös myrskylukemia. Lämpötilat heittelivät laidasta laitaan, aika ajoin oli varsin kuivaa – tai vastaavasti hyvin sateista. Myös muita ilmastonmuutokselle tyypillisiä ääriolosuhteita tuli näkyville. Esimerkiksi vettä satoi läpi syvimpien talvikuukausien.

Vuorottaiset kuumat ja kuivat sekä sateiset ja märät jaksot johtivat siihen, että pelloilla on ollut paljon ei-toivottuja tuholaisia ja kasvitauteja. Moni tuottaja on pelännyt satonsa puolesta.

Useat tuholaiset hyötyvät ilmaston lämpenemisestä. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Erja Huusela-Veistola muistuttaa, että varsinkin alkukasvukauden kuivuus aiheutti kasvustojen hitaan kehittymisen.

Viime kasvukausi oli poikkeuksellisen vaihteleva.

– Tällaisena vuotena, kun kasvustoja oli hyvin monenaikaisia, tuholaisille löytyi aina sopivaa ravintoa, kertoo erikoistutkija Erja Huusela-Veistola.

Öljykasveilla oli myös paljon tuholaisia. Rapsikuoriaisen huippuesiintyminen osui kesäkuun helteisiin.

Uutena tuholaisena löytyi viime kasvukaudella kalvassekoyökkönen, joka aiheutti vioituksia kevätvehnässä Elimäellä. Kalvassekoyökkösen ahneudella ei kuitenkaan ollut suoranaista tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa, vaan esiintyminen on monen tekijän summa.

– Ainakin kasvukauden vaihtelevat olosuhteet ja kulunut lauha syksy sekä alkutalvi liittyvät mielestäni ilmastonmuutokseen, sanoo Huusela-Veistola.

Mustaruoste levisi kauraan

Myös kasvitauteja on esiintynyt tänä vuonna paljon. Kasvitaudit lähtivät leviämään heinäkuussa ja runsastuivat. Taudinaiheuttajia esiintyi normaalia enemmän, kertoo Luken erikoistutkija Marja Jalli.

Peltokasveilla ja viljoilla riesana olivat erilaiset sienet.

Erikoistutkija Jalli kertoo, että hätkähdyttävin kasvitauti oli loppukasvukaudesta mustaruoste. Mustaruosteet ovat olleet viime vuosina maailmalla tutkijoiden puheenaiheena niiden aggressiivisuuden takia. Kasvitauti sopeutuu tehokkaasti erilaisiin ympäristöoloihin. Marja Jallille oli yllätys, että mustaruoste levisi tänä kesänä kauraan, kun se aikaisemmin oli ollut muiden viljelykasvien kuten vehnän riesa.

Jokioisten ilmatieteellinen observatorio on perustettu 1957, mittaustuloksia on kerätty 1960-luvulta lähtien.

Yhdysvalloissa Georgian osavaltiossa on saatu valmiiksi presidentinvaaleissa annettujen äänten käsintehty uudelleenlaskenta, jonka tulos vahvistaa demokraattien Joe Bidenin voittaneen osavaltiossa.

Asiasta ilmoitettiin torstaina paikallista aikaa tiedotteessa, joka julkaistiin osavaltion ylimmän vaaliviranomaisen verkkosivuilla.

Tiedotteen mukaan uudelleenlaskenta vahvisti aiemman koneellisen laskennan antaneen tarkan kuvauksen vaalien voittajasta Georgiassa.

Ero kaventui, mutta oli selvä

Bidenin ja istuvan presidentin Donald Trumpin ero kaventui jokseenkin uudelleenlaskennan myötä. Tuoreiden tulosten mukaan Biden voitti Trumpin yhteensä 12 284 äänellä, kertoo uutiskanava CNN.

Tiedotteen mukaan erot alkuperäisen koneellisen laskennan ja uudelleenlaskennan tulosten välillä olivat pieniä.

Valtaosassa piirikuntia ei eroja edes havaittu ja monissa osavaltioissa erot olivat alle kymmenen äänen suuruisia.

Osavaltion lain mukaan Georgian tulee sertifioida vaalituloksensa paikallista aikaa perjantaihin mennessä, kertoo CNN.

Biden on lähes 30 vuoteen ensimmäinen demokraattien presidenttiehdokas, joka on vienyt vaalivoiton Georgiassa.

Trump ei ole suostunut myöntämään presidentinvaalitappiotaan. Hän on toistuvasti levittänyt viranomaistenkin perättömäksi julistamia syytöksiä vaalivilpistä ja pyrkinyt vaikuttamaan ääntenlaskennan tuloksiin oikeustoimin.

Lähes 6 000 laskematonta ääntä

Uutistoimisto AFP:n mukaan Georgian uudelleenlaskennan valvomisessa mukana ollut Gabriel Sterling kertoi uutiskanava Fox Newsille, että tavallisesti republikaanien suuntaan kallistuvissa piirikunnissa löytyi joitain epäjohdonmukaisuuksia.

– Hyvä puoli on se, että uudelleenlaskenta teki tehtävänsä. Se löysi nuo äänierät, hän kertoi Fox Newsille.

CNN:n mukaan viikonmittaisen uudelleenlaskennan aikana vaaliviranomaiset löysivät neljässä piirikunnassa uusia eriä ääniä, joita ei ollut joko laskettu vaalipäivänä tai jotka oli välitetty ylimmälle vaaliviranomaiselle väärin äänten yhteenlaskentaa varten.

Kaiken kaikkiaan uudelleenlaskennassa löytyi yli 5 800 aiemmin laskematta jäänyttä ääntä. Uutiskanavan mukaan näistä lähes 1 400 ääntä meni Trumpille, joka on valheellisesti sanonut äänten löytymisen olevan todiste vilpistä.

Osavaltion viranomaiset painottivat uutiskanavan mukaan, että löydetyissä äänissä on kyse inhimillisistä virheistä, eivätkä ne viittaa petoksiin tai äänten peukalointiin.

CNN:n mukaan osavaltion ylin vaaliviranomainen Brad Raffensperger on joutunut oman puolueensa silmätikuksi. Häntä ovat kritisoineet niin Trump kuin osavaltion republikaanisenaattoritkin, jotka ovat vaatineet häntä eroamaan ja syyttäneet valheellisesti hänen epäonnistuneen rehellisten ja avointen vaalien järjestämisessä.

Brittilehti Independent kertoi aiemmin tällä viikolla, että Raffensperger ja hänen vaimonsa ovat saaneet vaalien jälkeen jopa tappouhkauksia.

Independentin mukaan Raffenspergerin vaimo sai muun muassa useita uhkaavia tekstiviestejä sen jälkeen, kun osavaltio ilmoitti tekevänsä käsin äänten uudelleenlaskennan. Yhdessä viestissä kerrottiin, että hänen miehensä ansaitsisi joutua teloituskomppanian eteen.

Biden: Trump vahingoittaa demokratiaa häpeämättömästi

Biden syytti torstaina Trumpin vahingoittavan demokratiaa häpeämättömästi ja välittäneen maailmalle "uskomattoman vahingollisia viestejä" siitä, miten demokratia toimii. Tuleva presidentti kommentoi asiaa toimittajille kotiosavaltiossaan Delawaressa.

Vaalivilppisyytöstensä lisäksi Trump on viime aikoina myös ottanut yhteyttä vaaliviranomaisiin ainakin Michiganissa, jossa Biden voitti noin 155 000 äänellä. Lisäksi hän on kutsunut michiganilaisia republikaanipäättäjiä Valkoiseen taloon.

Samaan aikaan hänen vaalikampanjansa on vetänyt pois Michiganissa nostamansa oikeushaasteen, joka pyysi tuomioistuimia estämään osavaltion tulosten virallisen vahvistamisen.

Kun Bidenilta kysyttiin kommenttia Trumpin viranomaisille tekemiin puheluihin, hän arvioi kyseessä olevan jälleen yksi tapaus, jonka myötä Trump ikuistuu historiankirjoihin yhtenä Yhdysvaltain vastuuttomimmista presidenteistä.

– On vaikea käsittää, miten tämä mies ajattelee, Biden sanoi.

– Olen varma, että hän tietää, ettei hän ole voittanut, ettei hän voi voittaa ja, että me tulemme antamaan virkavalamme tammikuun 20. päivänä.

"Yhdysvaltain historian vaarallisin televisiolähetys"

Trumpin vaalikampanjan oli tarkoitus tuoda esille todisteita vaalivilpistä torstai-iltana Suomen aikaa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Tilaisuudessa puhui muun muassa Trumpin henkilökohtainen asianajaja Rudy Giuliani. Hän kertoi asianajajien saaneen haltuunsa todisteita vaalivilpistä. Todisteet ovat muun muassa vaalivirkailijoiden antamia valaehtoisia todistuksia, joita on Giulianin mukaan satoja tai tuhansia. Vaalivilppi on hänen mukaansa ollut järjestelmällistä ja osavaltioiden laajuista.

Useat eri uutismediat ja sitoutumattomat järjestöt sekä vaaliviranomaiset eivät ole löytäneet todisteita Giulianin väittämästä vilpistä.

Trumpin lakitiimi esitti lehdistötilaisuudessa myös väitteitä muun muassa siitä, että kommunistit olisivat sekaantuneet jotenkin vaaleihin.

Giuliani sen sijaan nousi sosiaalisessa mediassa isosti esiin sen jälkeen, kun toistuvasti hikeä otsaltaan pyyhkivän lakimiehen ohimoja pitkin alkoi valua tummaa nestettä. Tämän oletettiin olevan hiusväriä.

Trump antoi varhain keskiviikkona Suomen aikaa potkut maan kyberturvallisuus- ja infrastruktuuriturvallisuusviraston (CISA) johtajalle Chris Krebsille, joka on tyrmännyt tämän väitteet laajasta vaalivilpistä.

Krebs kirjoitti Twitterissä, että Trumpin lakitiimin torstainen tiedotustilaisuus oli kaikkein vaarallisin tunnin ja 45 minuutin mittainen televisiolähetys koko Yhdysvaltain historiassa.

– Ja mahdollisesti hulluin. Jos, et tiedä, mistä puhun, olet onnekas, hän jatkoi.

Lue lisää:

Trumpin kampanja esitti tiedotustilaisuudessa väitteitä vaalivilpistä ja "laajasta petosvyyhdistä"

Täältä voit lukea viimeisimmät käänteet USA:n presidentinvaalien jälkitunnelmista.