Alla olevan valikon kautta pääset lukemaan oman maakuntasi tilanteen koronaviruksen osalta.

Lue myös:

Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Pääkaupunkiseudulla harkitaan jo tiukempia koronarajoituksia.

Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo monien leviämisvaiheen kriteerien täyttyvän Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin alueella. Sairaala- ja tehohoidon tilanne HUS-alueella on kuitenkin suhteellisen hyvä.

STM ja THL pitivät tänään torstaina tilannekatsauksen koronaepidemiasta.

– Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tartunnat ovat hyvin merkittävä osa Suomen tartunnoista, ja kyllä nämä tunnusluvut viittaavat siihen, että tällä alueella virus on siirtynyt niin sanottuun väestöleviämisen vaiheeseen, totesi strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä tiedotustilaisuudessa.

HUSin alueella tartuntamäärät ovat kasvaneet lokakuun puolen välin jälkeen. Viime viikolla alueella todettiin 986 tapausta.

– HUS-alueella epidemiologiset mittarit tuntuvat menevän viikko viikolta huonompaan suuntaan, nyt on aika tälläkin alueella toimia, Voipio-Pulkki sanoo.

Tilannetta arvioidaan säännöllisesti Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun alueellisten koordinaatioryhmien kokouksissa. Molemmat ryhmät kokoontuvat tämän päivän aikana.

Ministeriön mukaan tartunnanlähteiden tunnistus toimii maassa kokonaisuudessa hyvin.

– Tämä on erittäin suuren ponnistuksen kohde muun muassa täällä pääkaupunkiseudulla. Siitä huolimatta tämä ero HUS-alueen ja pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä jäljitettävyydessä on kyllä huomattava, totesi Voipio-Pulkki.

– Pidemmällä aikavälillä Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat ne kaupungit, joissa ilmaantuvuus on kaikista korkein ja jäljittäminen tällä hetkellä kaikista vaikeimmassa tilanteessa, sanoi ylilääkäri Taneli Puumalainen THL:stä tiedotustilaisuudessa.

Uudenmaan koronatilannetta seurataan kahdessa viranomaisryhmässä

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä kokoontuu tänään iltapäivällä kello 15 päättämään mahdollisista uusista rajoituksista.

Ryhmään kuuluvat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä THL:n, HUSin ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylimmän johdon edustajat.

Voipio-Pulkki muistutti aamupäivän tiedotustilaisuudessa, että valta ja vastuu koronan torjunnassa on alueellisilla yhteistyöryhmillä.

– Olennainen ero on siinä, että tällä alueella virus leviää nyt väestössä. Silloin pelkästään yksittäisten tartuntaketjujen tunnistaminen ja katkaiseminen ei riitä, vaan tarvitaan ennakoivampia, vähän laajempia toimenpiteitä, mutta päätösvalta näistä on paikallisilla ja alueellisilla viranomaisilla.

Uudellamaalla, pääkaupunkiseudun ulkopuolella, toimii myös alueen kuntien ja yksityisen sektorin toimijoista koostuva ryhmä, joka on kokoontunut säännöllisesti HUSin koolle kutsumana. Ryhmän toiminta muutettiin syyskuussa STM:n ohjeistuksen mukaiseksi viranomaisyhteistyötä organisoivaksi ryhmäksi, jossa on edustajat myös avista ja THL:stä.

Tämä ryhmä kokoontui jo tänään aamupäivällä. Tietoa molempien ryhmien uusista päätöksistä odotetaan viimeistään huomenna perjantaina.

– Huomenna tulevat toimenpiteet, sanoo Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Tällä hetkellä voimassa olevat suositukset ja rajoitukset

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella on jo käytössä monia erilaisia koronarajoituksia ja -suosituksia.

Esimerkiksi yli 15-vuotiaita suositellaan käyttämään kasvomaskia muun muassa julkisessa liikenteessä, kaupoissa, toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa sekä harrastustoiminnassa.

Lisäksi edelleen suositellaan etätyön tekemistä aina kuin mahdollista, ja yli 20 hengen yleisötilaisuuksia tulisi järjestää vain siinä tapauksessa, että kaikki osallistujat käyttävät maskia.

Epidemian leviämisvaiheessa valtioneuvosto suosittelee, että aluehallintovirastot harkitsevat yleisömäärän rajoittamista enintään kymmeneen henkeen tai tilaisuuksien järjestämisen kieltämistä.

Viime viikolla pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä suositteli, ettei yli 10 hengen yksityistilaisuuksia tulisi toistaiseksi järjestää pääkaupunkiseudulla.

Jos leviämisvaiheeseen päädytään, tulisi esimerkiksi lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa harkita vakavasti etäopetukseen siirtymistä. Myös harrastustoimintaan – erityisesti aikuisten ryhmäharrastustoimintaan – suositellaan harkittavan leviämisvaiheessa merkittäviä tiukennuksia.

Voit keskustella aiheesta 20.11. kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi:

Rokotusasiantuntijaryhmä: koronarokote ensin ikääntyneille, heitä hoitaville sekä sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluville

Syksyn ylioppilasjuhlia ei pitäisi järjestää pääkaupunkiseudulla, sillä koronatyöryhmä suosittelee yli 10 hengen yksityistilaisuuksien välttämistä – katso lähetys

Kun astuu sisään Helsingin tuomikirkon kryptaan, korkeat holvikaaret luovat ensin mahtavan tunnelman.

Mutta kun lattialla näkee avonaisen, tyhjän ruumisarkun ja pikkuisen vauvan kirstun, kurkkua saattaa ehkä alkaa kuristaa.

Rekvisiitat on tuotu tänään torstaina alkanutta kuolemaa käsittelevää Ars Moriendi -festivaalia varten. Viikonlopun yli Helsingissä ja Turussa järjestettävissä tapahtumissa voi muun muassa kokeilla, millaisia tuntemuksia oma kuolema herättää ja suunnitella omat hautajaisensa.

Myös kuolemaa työkseen tutkiva, festivaalilla esiintyvä Johanna Sumialamyöntää, että kuolema pelottaa.

– Valehtelisin, jos väittäisin, ettei kuolema koskettaisi, eikä herättäisi tuntemuksia – myös pelkoja, apulaisprofessori Sumiala sanoo.

Kuolematutkijan silmin koronavuosi on ollut aivan poikkeuksellinen ihmiskunnan historiassa: keväällä kuolema lävähti silmille ennennäkemättömässä laajuudessa. Kuolemasta tuli julkista.

– Mediassa näytettiin esimerkiksi rekkoja Pohjois-Italiassa, joissa kuljetettiin ruumiita. Sitten tuli kuvastoja, joissa kaivettiin joukkohautoja ja näytettiin ruumiita hotelleissa.

Tutkija sanoo, että toisen maailmansodan jälkeen kuolema ei ole koskaan aiemmin vyörynyt vastaavalla tavalla uutisiin.

– Sodista ja kuolemasta on tietenkin uutisoitu jatkuvasti, mutta viruksen aiheuttama tavallisten ihmisten kuolema esimerkiksi kaduilla herätti kysymyksiä ja pelkoja.

Seurataanko kuolleiden ja sairastuneiden käyriä kuin pörssikursseja?

Tutkija pitää koronaan kuolleiden ja tartunnan saaneiden tilastokäyrien seuraamista sekä median että yleisön yhteisenä pyrkimyksenä hallita hallitsematonta ilmiötä.

– Minusta oli kiinnostavaa seurata sitä kuoleman haltuunottona. Päivä toisensa jälkeen seurattiin herkeämättä sitä, mitä käyrille tapahtuu, nousevatko vai pysähtyvätkö ne.

– Siitä tuli tunne, että vaikka koronailmiötä ei voi hallita, mutta kun me kaikki yhdessä seuraamme mitä käyrille tapahtuu, niin sitä kautta yritämme saada ilmiön hallintaan, Sumiala muistelee.

Entäpä nyt: Onko tilastojen seuraamisesta tullut koronan toisen aallon myötä jo osa arkea? Onko menehtyneiden ja sairastumisten saldojen seuraaminen saman tyylinen rutiini kuin pörssikurssien tai päivän sään tarkistaminen?

Sumiala nyökkäilee, mutta ei osaa vastata kysymykseen arkipäiväistyykö kuolema tai tuleeko kuolemasta nykyistäkin pelottavampi asia koronan myötä.

– Koronaa on kutsuttu niin sanotuksi sysäyskriisiksi. Maailma ei palaa samanlaiseksi kuin ennen kriisiä, mutta jää nähtäväksi, millainen on kuoleman paikka kriisin jälkeen.

"Me ihmiset voimme olla toisillemme hengenvaarallisia"

Sumiala toivoo, että pelko toisiin ihmisiin ei koronan myötä muutu uudeksi normaaliksi vaan, että koronakevään kaltainen yhteishenki yhdessä selviämisen ajatus kantaisi jatkossakin.

– Kun keväällä kuolema tuli julkisuuteen, oli hienoa nähdä, kun eristyksissä olevat ihmiset kokoontuivat parvekkeille laulamaan ja taputtamaan yhtenäisyyden merkiksi. Toivoisin, että sen tapainen ajattelu, että me selviämme tästä yhdessä, ei katoaisi. Sitä tulemme tarvitsemaan jatkossakin.

Sumiala on pannut merkille, että tällä hetkellä koronan aiheuttamaa kuoleman pelkoa uutisoinnissa hillitsee toivo rokotuksesta.

– Rokoteuutisointi tuo näkyviin pelastuksen horisontin, hän sanoo.

Epävarmuus jatkuu kuitenkin yhä, koska ei tiedetä, mutatoituuko virus, saadaanko tehokas rokote, kenelle se riittää ja tuleeko siitä sivuvaikutuksia.

Ihmiset joutuvat yhä elämään aivan uudenlaisessa maailmassa kuoleman kanssa: jokainen ihminen voi olla toiselle kuoleman vakava uhka.

– Me ihmiset voimme nyt olla toisillemme hengenvaarallisia.

Vielä täytyy jaksaa yhteisesti kamppailla kuolemaa vastaan, pitää yllä etäisyyksiä, maskeja ja välttää tilaisuuksia, apulaisprofessori Johanna Sumiala sanoo.

Hautajaistyöpaja: millaiset olisivat omat hautajaisesi?

Tuomiokirkon kryptassa, holvikaarien alla, makaa hauta-arkussa elinvoimaisen näköinen nuori mies.

Kengät hän on riisunut kirstun viereen.

Hän on kuolemafestivaalin järjestäjä, Lauri Jäntti.

Ars Moriendi -tapahtuman hautajaistyöpajassa voi lauantaina pysähtyä arkun äärelle ja pohtia omia hautajaisiaan.

– Se voi ensin tuntua vähän humoristiselta ajatukselta, että suunnittelee omat hautajaisensa. Mutta kun ihminen tulee tämän asian äärelle, niin se herättääkin aika paljon ajatuksia ja siitä tulee yhtäkkiä aika todellista, hän pohtii.

Koronan takia yleisö ei voi tämän vuoden hautajaistyöpajassa kokeilla, miltä tuntuu maata kirstussa, ja sisään pääsee vain rajoitettu määrä ihmisiä kerrallaan.

– Omiin hautajaisiini olisi yleinen kutsu, ja sinne saisi tulla kuka tahansa. Siellä voisi jakaa kokemuksia siitä, mistä muistaa tämän edesmenneen Laurin. Yhdessä oleminen olisi se olennainen juttu. Toki siellä saattaisi pienet tanssitkin olla, Jäntti miettii.

Kryptassa on esillä myös kuolema-aiheisia installaatioita, ihmisten itselleen veistämiä tuhkauurnia ja eri ihmisten kirjoittamia korona- ja kuolemapäiväkirjoja.

Voiko kuoleman äärellä ylipäätään juhlia? Festivaali-sanassa esiintyvä "fest" kun tarkoittaa suomeksi juhlaa.

– Juhliminen voi kai olla yhtä oikea tapa lähestyä kuolemaa kuin mikä muukin tapa. Tämän festivaalin idea on, että kukin saa lähestyä tätä jokaista koskettavaa teemaa omalla tavallaan.

Festivaalin tarkoitus on tulla osalliseksi omasta kuolemasta. Eikö se ole aika paradoksaalista, eikö jokainen ole jo osallisena omassa kuolemassaan?

– Kuolemaa kannattaa omakohtaisesti ajatella, koska se jotenkin terävöittää elossa olemista ja antaa merkityksiä elämälle. Ehkä pointti ei olekaan kuolemassa, vaan siinä, että sen ajatteleminen voi auttaa tavoittaa elämää. Jos ajattelen, että kuolen huomenna tai ensi viikolla, niin ehkä silloin tulee mietittyä, mikä elämässä on tärkeää, Jäntti sanoo.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 20. marraskuuta kello 23:een saakka.

Lue myös:

Äiti, mitä sun tatuoinnille tapahtuu, kun sä kuolet? Lapset kysyvät kuolemasta mutkattomasti, ja vastaamiseen löytyy nyt apua uusista kirjoista

Koreografi teki teoksen vaietusta aiheesta ja osui kipupisteeseen: syöpä pelottaa ja ahdistaa läheistä samalla tavoin kuin sairastunutta

Kaikki maahanmuuttajanuoret ovat rikollisia!

Kaikilla rikkailla on Louis Vuittonin laukut!

Mitä yhteistä näillä kahdella lauseella on?

Aivan oikein. Ne molemmat ovat täyttä potaskaa.

Viime päivinä on puhuttu paljon maahanmuuttajanuorista ja myös merkkituotteista.

Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla, että Helsingin kaduilla kulkee runsaan sadan rikollisen nuoren joukko, josta suurin osa on maahanmuuttajanuoria.

HS oikaisi otsikkoaan, mutta kohu oli jo syntynyt.

Pilkun tarkkaa määrää maahanmuuttajien tekemistä rikoksista on vaikea saada, koska tilastointitapojakin on monenlaisia.

Poliisiministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoi viime keskiviikkona Ylelle, että "asiantuntijoiden mukaan" Helsingin rikolliset nuoret ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia.

Tilastot eivät tue ministerin puhetta.

Iltalehden julkaisema Tilastokeskuksen tilasto kertoo, että alle 20-vuotiaiden tekemistä ryöstöistä koko Suomen alueella 24,2 prosenttia on ulkomaalaistaustaisten tekemiä.

Ministeri Ohisalo tarkensi myöhemmin Ylelle, että "asiantuntijat" ovat poliisi.

Yle kysyi Helsingin poliisin rikoskomisario Marko Forssilta, millainen nuorisoporukka Helsingissä tekee rikoksia.

– Helsingissä on vuosittain 10-20 kärkiasiakasta, jotka ovat yleensä vakavassa päihdekierteessä ja tekevät rikoksia. Heistä osa on kantasuomalaisia, osa maahanmuuttajia, Forss kertoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi huumausaineiden käyttörikoksissa korostuvat kantasuomalaiset, kun taas ryöstöissä korostuvat Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta kotoisin olevat.

Forssin mukaan kärkiasiakkaiden "liepeillä hengaa" 100-200 nuorta, jotka ovat yleensä paikalla, kun jotain tapahtuu. Monet heistäkin ovat viranomaisten tiedossa. Kyse ei ole kuitenkaan yhtenäisestä porukasta, vaan yksittäisistä henkilöistä ja ryhmistä.

Pilkun tarkkaa määrää maahanmuuttajien tekemistä rikoksista on vaikea saada, koska tilastointitapojakin on monenlaisia.

Toivottavaa tietenkin olisi, että edes ministeri puhuu täsmällisesti.

Jos kotona on joutunut olemaan poliisi, voi käydä niin, että kadulla muuttuu rosvoksi.

Ei kai lopulta suurin kysymys ole se, onko maahanmuuttajia 22,4 vai kenties 34,2 prosenttia rikosten tekijöistä.

Eikö tärkeintä ole, että jokaista yritetään auttaa? Niin maahanmuuttajia kuin kantasuomalaisiakin.

Parhaiten auttaminen onnistuu, kun tunnetaan autettava ja hänen taustansa.

Voi olla, että maahanmuuttajanuori on ollut koko ikänsä vanhempiensa tulkki ja Kela-kaveri.

Voi olla, että hän on ollut perheensä poliisi, joka on vahtinut siskonsa kunniaa. Kynsin ja hampain, joskus jopa nyrkein.

Voi olla, että kantasuomalainen nuori on ollut perheensä poliisi, joka on repinyt isää irti äidistä. Ehkä hän on soittanut kotiin sitä oikeaa poliisia.

Jos kotona on joutunut olemaan poliisi, voi käydä niin, että kadulla muuttuu rosvoksi.

Rikoksia tekemällä kavereilta voi saada sitä hyväksyntää ja arvostusta, jota aiemmin ei ole missään saanut.

Muutaman kerran on viety tennarit jalasta.

Jos nuori tuijottaa somessa päivästä toiseen ihailemiaan ihmisiä, jotka peittävät tai paljastavat itseään merkkivaatteilla, niin jossain vaiheessa niitä alkaa ehkä itsekin haluta.

Poliisin mukaan viime aikaisissa nuorten tekemissä ryöstöissä uhreilta on usein varastettu merkkituotteita.

– Esimerkiksi vöitä. Muutaman kerran on viety tennarit jalasta, kertoo rikoskomisario Marko Forss.

Voiko maahanmuuttajanuori ryöstää kadulla ohikulkijan, joka kantaa Louis Vuittonin laukkua?

– Jos liikut normaalisti päiväsaikaan, todennäköisyys on hyvin pieni, että maahanmuuttaja tai kantasuomalainen ryöstäisi sinut, vastaa Forss.

Joku on voinut ajatella, että huumekauppiaana voisi saada sen kaiken.

Ei kukaan yksittäinen ihminen voi olla tietenkään vastuussa kaikista muista.

Mutta moni nuori on seurannut viime kuukausina Instagramista, kuinka Katiska-jutun toinen pääsyytetty ja raskaat huumesyytteet pääosin myöntänyt Niko Ranta-aho lentelee yksityiskoneella ja poseeraa merkkivaatteissa.

Joku on voinut ajatella, että huumekauppiaana voisi saada sen kaiken.

Poliisin mukaan ryöstöt ja huumeet linkittyvät usein toisiinsa.

Helsingissä oli viime vuonna ankkuritoiminnassa 1000 nuorta, joista 75 prosenttia luopui rikollisesta toiminnasta.

Ihan mahtava uutinen on se, että alaikäisten nuorten rikoksia tutkiva poliisi ei ole menettänyt toivoaan.

Päinvastoin.

– Olen tavannut näitä nuoria paljon. Vähissä ovat he, joista olen ajatellut, että hän olisi ikuisesti turmion tiellä, rikoskomisario Marko Forss sanoo.

Forssin mukaan moni nuori jättää rikokset, kun vanhenee.

Sisäministeri Maria Ohisalo sanoi viime viikolla eduskunnan kyselytunnilla, että Helsingissä oli viime vuonna ankkuritoiminnassa 1000 nuorta, joista 75 prosenttia luopui rikollisesta toiminnasta.

Iso peukku kaikille mukana olleille!

Yle kertoi alkuvuonna tässä jutussa tutkija Tanja Äärelästä, joka meni vankilaan tekemään tutkimusta nuorista vangeista.

– Oot varmaan eka, joka on kiinnostunut mun elämästä, sanoi yksi vanki Äärelälle.

Syrjäytyä voi tehokkaasti kantasuomalaisessa perheessä ja maahanmuuttajaperheessä.

Mitä tapahtuisi, jos Charlotten ja Muiston kaltaisia naisia olisi jokaisella syrjäytyneellä tai syrjäytymisvaarassa olevalla maahanmuuttajaperheellä?

Yöpöydälläni on kirja, joka kertoo yhdestä Suomen tunnetuimmasta turvapaikanhakijasta.

Hän on Nasima Razmyar.

Ei jokaisesta turvapaikanhakijasta tarvitse tulla kansanedustajaa ja Suomen suurimman kaupungin apulaispormestaria. Mutta jotain tärkeää Razmyarin elämästä voidaan oppia.

Oletko kuullut, kuinka hänen perheensä integroitui Suomeen?

Oli kaksi naista.

Pieni Charlotte, joka pyysi koulussa uuden luokkakaverin mukaan leikkeihin.

Ja Muisto, joka koputti eräänä päivänä vastaanottokeskuksen ovelle Rovaniemellä. Muisto vei Razmyarin perheen kotiinsa, sienimetsään ja moneen muuhun paikkaan.

On vaikea integroitua, jos ei edes ymmärrä koko sanaa, eikä paljoa muitakaan suomen kielen sanoja.

Sulje hetkeksi silmät ja ajattele yhtä asiaa.

Mitä tapahtuisi, jos Charlotten ja Muiston kaltaisia naisia olisi jokaisella syrjäytyneellä tai syrjäytymisvaarassa olevalla maahanmuuttajaperheellä?

Päivi Happonen

Kirjoittaja on Ylen oikeustoimittaja, joka on seurannut useita niin maahanmuuttajiin kuin kantasuomalaisiinkin kohdistuneita rikosprosesseja.

Lue myös:

"Käydäänkö ryöstämässä hänet", Jani kysyi kavereiltaan, kun näki kalliin vyön tuntemattomalla pojalla – tällaisia ovat nuorten tekemät ryöstöt

Paljon sun outfit maksaa? Osa nuorista ja lapsista himoitsee 1 000 euron t-paitoja – "Tuntuu siltä, että jos ei ole merkkivaatteita, olet huonompi ihminen"

Sisäministeri Ohisalo: Asiantuntijoiden mukaan Helsingin rikolliset nuoret ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia – "Huolestuttava kehitys, johon monien viranomaisten yhteistyöllä pyritään puuttumaan"

"Hyvä kun et ruvennu itkee enempää" – Isänsä tappanut Rami ja 28 muuta nuorta vankia kertoivat elämänsä tutkijalle, olisiko koulu voinut auttaa?

Yhdysvaltain istuva presidentti Donald Trump ei ole tehnyt suunnitelmia johtavien teollisuusmaiden G7-kokouksen isännöinnin suhteen, kertovat eri diplomaattilähteet uutistoimisto Reutersille. Aika päätösten tekemisille alkaa olla kortilla, sillä valta vaihtuu Valkoisessa talossa tammikuun 20. päivä.

Trump on kieltäytynyt tunnustamasta vaalitappiotaan demokraattien Joe Bidenille.

Kolme eri diplomaattilähdettä kertoo, ettei Trumpin hallinto ole ollut yhteydessä muihin G7-maiden edustajiin mahdollisen kokousaikataulun tai asialistan suhteen. Kokous olisi yhä mahdollista järjestää etänä, mutta lähteet eivät ole kuulleet minkäänlaisista suunnitelmista G7-jäsenten yhteislausuntoa varten – prosessi, joka kestää yleensä kuukausia. Valkoinen talo ei ole kommentoinut asiaa.

Britannia, jolle G7-puheenjohtajuus siirtyy Yhdysvalloilta tammikuussa, onnitteli viime viikolla Bidenia vaalivoitosta. Maa lisäksi kutsui Bidenin ensi vuonna Skotlannissa järjestettävään YK:n ilmastokonferenssiin sekä G7-kokoukseen.

Trump halusi kokouksen kesäkuuksi, Merkel kieltäytyi

G7-johtajien vuosittainen tapaaminen oli määrä järjestää tänä vuonna Yhdysvalloissa, mutta kesäkuuksi suunniteltu tapaaminen päätettiin maaliskuussa perua ja vaihtaa etäkokoukseksi koronaviruspandemian vuoksi.

Toukokuussa Trump ehdotti kuitenkin, että G7-maiden johtajat tapaisivat sittenkin kasvokkain jo kesäkuussa. Nämä suunnitelmat kariutuivat, koska Saksan liittokansleri Angela Merkel ilmoitti, ettei aio osallistua kokoukseen. Hän kertoi syyksi vaikean koronatilanteen.

Lue myös juttumme kesäkuulta: Kirjeenvaihtajalta: Yhdysvaltain päätös vetää tuhansia sotilaita Saksasta näyttää kostolta – suurin häviäjä on Saksan näkökulmasta Yhdysvallat itse

Elokuussa Trump ilmoitti aikovansa järjestää kokouksen heti marraskuun presidentinvaalien jälkeen. Diplomaattilähteet kertovat, ettei Trumpin hallinto ryhtynyt minkäänlaisiin toimiin kokouksen järjestämiseksi presidentin ilmoituksen jälkeen.

Trump totesi tuolloin myös haluavansa kutsua lisää maita kokoukseen, sillä hän katsoi, etteivät nykyiset jäsenmaat edusta kunnolla koko maailmaa. Presidentti arvosteli G7-ryhmää vanhanaikaiseksi.

Hän ilmoitti kutsuvansa suunnittelemaansa syksyn laajennettuun kokoukseen Venäjän, Etelä-Korean, Australian ja Intian nykyisten jäsenmaiden lisäksi.

Venäjä erotettiin aiemmin G8:na tunnetusta ryhmästä vuonna 2014 maan miehitettyä Ukrainalle kuuluneen Krimin niemimaan. Monet G7-maat vastustivatkin jyrkästi Trumpin kaavailuja kutsua Venäjä kokoukseen.

G7-ryhmään kuuluvat Kanada, Ranska, Saksa, Italia, Japani, Britannia ja Yhdysvallat.

Lue myös:

Saksa torjuu Trumpin ehdotuksen ottaa Venäjä takaisin mukaan G7-ryhmään

Kanadan pääministeri torjuu Trumpin kaavailut kutsua Venäjä G7-kokoukseen

Trump lykkää sittenkin kaavailemaansa G7-huippukokousta – arvosteli G7-ryhmää vanhanaikaiseksi

Liisaksi kutsuttu myrsky puhaltaa tänään päivän mittaan lännestä itään. Satakunnasta Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan yltävällä alueella voi tulla myrskypuuskia, joiden voimakkuus on yli 25 metriä sekunnissa.

Junaliikenne on keskeytynyt Oriveden ja Pieksämäen välisellä rataosuudella myrskyvaurioiden vuoksi, kertoo rataliikennekeskus. Junat korvataan Oriveden ja Pieksämäen välillä busseilla.

Myös Etelä-Savossa Haukivuoren ja Pieksämäen välillä junat korvataan linja-autoilla myrskyvaurion vuoksi.

Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan kolmen tienoilla iltapäivällä sähköttä oli noin 72 000 taloutta.

Pelastuslaitokset ovat raivanneet kaatuneita puita tiiviiseen tahtiin eri puolilla maata. Uudenmaan alueen pelastuslaitoksista kerrotaan STT:lle, että tehtäviä on ollut alueella kymmeniä, mutta määrä on "tavallisen myrskyn lukemissa".

Helsingissä Kalasataman metroaseman Lautatarhantien-sisäänkäynti on suljettu myrskyvahingon takia. Yksi aseman ulkoverhoilulaseista irtosi kiinnikkeistään ja putosi kadulle, kertoo Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL tiedotteessaan.

Aamupäivän suurin tuulennopeus maa-alueella on mitattu Etelä-Pohjanmaan Kauhajoella, missä myrskypuuska oli 23,9 metriä sekunnissa. Lännessä puuskahuippu on vasta iltapäivällä.

Etelä-Suomessa on mitattu 23,5 metriä sekunnissa puhaltava puuska Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Helsingin Kumpulassa puuska oli 22,8 metriä sekunnissa.

– Pahinta on luvassa tänään Vaasan, Turun ja Tampereen seudulle, arvioi Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.

Pirkanmaalla vahinkojen määrä on kasvanut päivän edetessä. Iltapäivällä Orivedellä oli sähköttä parituhatta taloutta.

Keskituuli merialueilla on ollut puuskissa 25 metriä sekunnissa.

– Korkeimmillaan Kaskisissa on havaittu yli 31,5 metriä sekunnissa puhaltanut puuska, kertoo Ylen meteorologi Matti Huutonen.

Liki yhtä kova puuska mitattiin Raumalla, 31,2 metriä sekunnissa. Tampereella Näsijärven Siilinkarilla on mitattu puuska, joka oli 28 metriä sekunnissa.

Ajokeli on erittäin huono laajalla alueella.

– Lunta tulee ja tuulee, etelässäkään varoitusta ei voi vähätellä, Kotakorpi huomauttaa.

Myrskystä puhutaan Suomessa silloin, kun kymmenen minuutin keskituuli on vähintään 21 metriä sekunnissa. Ilmatieteen laitos kertoo, että tuuli heikkenee lännessä myöhään iltapäivällä, mutta idässä vasta illalla tai yöllä.

Lue myös:

Sääennuste kurjistuu: matalapaineen märkä helma lipuu Suomen yli myrskypuuskien, lumen ja huonon ajokelin saattelemana

Juhannusmyrskyn nimeksi lipsahti Pauliina – näin myrskyt saavat nimensä

Uusien koronavirustautitapausten määrä on nousussa Suomessa, sanovat Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). STM ja THL pitävät parhaillaan tilannekatsausta koronaepidemiasta.

Tartuntoja todetaan tällä hetkellä niin paljon, että epidemiatilanne voi heikentyä nopeasti koko maassa, STM ja THL varoittavat.

– Suomi ylittää tänään 20 000 todetun koronatapauksen rajan, sanoi ylilääkäri Taneli Puumalainen THL:stä.

Suomessa raportoidaan tänään noin 350 uutta koronatartuntaa, Puumalainen kertoi juuri ennen tilaisuutta tulleista tiedoista.

Viime viikolla todettiin koko maassa 1 534 uutta tapausta, kun edellisellä viikolla niitä oli 122 vähemmän. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 28 tapausta 100 000 asukasta kohden, edellisellä viikolla luku oli 26.

HUS-alue lähellä leviämisvaihetta

Valtaosa viime viikolla todetuista tartunnoista oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella. HUSin alueella tapausmäärät ovat kasvaneet viikosta 43 lähtien noin sadalla tapauksella viikoittain. Viikolla 46 HUS-alueella todettiin 986 tapausta.

THL:n mukaan monet leviämisvaiheen kriteerit täyttyvät HUS-alueella. Sairaala- ja tehohoidon tilanne on kuitenkin suhteellisen hyvä.

Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat ne kaupungit, joissa epidemiatilanne on pahin, mutta osin Uudellamaalla tilanne on helpompi.

Kiihtymisvaiheessa ovat Helsingin ja Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Länsi-Pohjan, Pirkanmaan, Vaasan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit sekä Ahvenanmaan maakunta.

Muut sairaanhoitopiirit ovat perusvaiheessa, paitsi kaupungeista kiihtymisvaiheessa ovat Rauma, Lahti ja Kruunupyy sekä Kouvola.

Suurin osa kaikista tartunnoista on edelleen peräisin kotimaasta. Ulkomailla saatujen tartuntojen määrä on kuitenkin hienokseltaan noussut. Ulkomaisten tartuntojen osuus oli noin kuusi prosenttia kaikista uusista tartunnoista. Noin kuusi prosenttia tartunnoista oli ulkomailta saatujen tartuntojen Suomessa tapahtuneita jatkotartuntoja.

Uusista tartunnoista yli kolmannes todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa.

Korona lisääntynyt iäkkäämmillä

Vaikka valtaosa tartunnoista todetaan yhä nuoremmissa ikäluokissa ja työikäisillä aikuisilla, tapauksia on vanhemmissa ikäluokissa jonkin verran enemmän kuin edellisillä viikoilla.

Yli 60-vuotiaiden osuus tartunnoista on kasvanut nyt yli 12 prosenttiin. Yli 70-vuotiaiden osuus on huolestuttavasti kasvanut: viime viikolla yli 70-vuotiaiden osuus oli kuusi prosenttia, kun viime kuukauden aikana osuus on ollut noin 3–4 prosenttia.

– On myös joitain hoitokodeissa tapahtuneita tartuntoja ja tartuntaryppäitä, Puumalainen sanoi.

Yli 70-vuotiailla on kohonnut riski saada koronavirustaudin vaikeampi tautimuoto, joten heidän suojelemisensa tartunnalta on erittäin tärkeää, THL muistuttaa.

Työpaikkatartunnat kasvaneet

Yli puolet eli 55 prosenttia jäljitetyistä tartunnoista tapahtui samassa taloudessa asuvilla.

– Edelleen lähipiiri, koti ja ystäväpiiri ovat suurimmat tartuntalähteet, mutta työpaikalla tapahtuneita tartuntoja on nyt enemmän, noin 20 prosenttia jäljitetyistä tartunnoista. Taukotilat ja kahvihuoneet ovat niitä paikkoja, joissa turvaetäisyyksien pitäminen ja hygienia on tärkeä muistaa, huomautti STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki.

Laaja testaaminen ja tartuntaketjujen jäljittämiseen panostaminen ovat edesauttaneet epidemian hillitsemisessä, sanoi johtaja Pasi Pohjola STM:stä.

Testaus on lisääntynyt huomattavasti sitten kevään. Kun huhtikuussa kapasiteetti oli käsitellä 2 000–4 000 näytettä vuorokaudessa, lokakuussa tehtiin 10 000–18 000 testiä vuorokaudessa.

– Tietysti meillä on nyt myös toisenlainen ymmärrys viruksesta kuin keväällä, Pohjola jatkoi.

Sosiaalisten kontaktien välttäminen tärkeää

Puumalainen muistutti, että sosiaalisten kontaktien vähentyminen selitti koronaepidemian laantumista keväällä.

– Suomalaiset ovat sosiaalisia, myytti epäsosiaalisista suomalaisista ei pidä paikkaansa. Mutta huhtikuussa vähennettiin fyysisiä kontakteja 70 prosenttia. Heinäkuussa nuoremmilla ikäluokilla kontaktit lisääntyivät ja korona alkoi levitä uudelleen, Puumalainen sanoi.

Syyskuussa kontaktit lisääntyivät entisestään, kun työt, opinnot ja harrastukset alkoivat kesän jälkeen.

– Jos me haluamme epidemiaa ehkäistä, meidän täytyy vähentää sosiaalisia kontakteja, Puumalainen muistutti.

Yle näyttää tilaisuuden suorana Yle Areenassa ja tässä jutussa. Tätä juttua myös päivitetään uusilla tiedoilla tilaisuuden edetessä.

Kuinka käy joulunvieton?

Moni miettii jo, kuinka käy joulun tänä vuonna. Ennen kaikkea huolettaa se, voiko Uudeltamaalta matkustaa mummolaan.

– THL on todennut, että olisi parempi viettää joulua oman lähipiirin kanssa. Tartuntariskiä voi kuitenkin omilla toimillaan pienentää, eli esimerkiksi pitää välttää suuria yleisötilaisuuksia. Ja ennen kaikkea se, että ei mennä tapaamaan isovanhempia yhtään oireisena, Puumalainen sanoi.

– Vaikka tästä on tulossa vähän vaikea ja erilainen joulu, uskoisin silti, että päästään ihan kohtuulliseen joulunviettoon, hän jatkoi.

Varsinkin ikäihmisiä on varjeltava tartunnoilta.

– Monelle vanhukselle on varmasti kipeä paikka, jos ei tapaa omia sukulaisia tai tuttavia. Kuitenkin hyvin suunnitellen, ennalta sopien, turvavälejä noudattaen ja ehdottomasti terveenä voidaan varmasti vanhuksia käydä tapaamassa, sanoi Voipio-Pulkki.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta – Jatkuvasti päivittyvään artikkeliin kootaan koronauutiset Suomesta ja maailmalta

Uudellamaalla ollaan leviämisvaiheen kynnyksellä – STM:n Varhila: koronan torjuntaa on pakko kiristää entisestään

Itsenäisyyspäivänä Helsingissä järjestettävät mielenosoitukset alkavat selvitä. Sosiaalisessa mediassa omista mielenilmauksistaan on ilmoittanut ainakin kaksi tahoa: Suomi Herää -niminen kulkue sekä Helsinki ilman natseja -mielenosoitus.

Suomi Herää sanoo marssivansa "poliittisen uudelleenitsenäistymisen ja kulttuurillisen uudelleenheräämisen puolesta".

– Tahdomme, että Suomi on suomalaisten maa, jossa jokainen kansalainen muodostaa jo nuorena elävän siteen esi-isiinsä, kansanviisauteen ja suomalaiseen luontoon, kulkueen tiedotteessa kuvaillaan.

Helsinki ilman natseja -mielenosoituksen takana ovat tapahtumatietojen mukaan A-ryhmä, Varis-verkosto, Helsingin Vasemmistonuoret ja Kurdistan-solidaarisuusverkosto. Nimensä mukaisesti mielenosoituksella pyritään järjestäjien mukaan vastustamaan äärioikeistoa.

Koronavirustilanteen vuoksi Helsinki ilman natseja toivoo osallistujien käyttävän kasvomaskeja ja huolehtivan riittävistä turvaväleistä. Suomi Herää sanoo puolestaan tarjovansa putkikaulurit kasvojen suojaksi.

Helsingin poliisin mukaan sille ei ole toistaiseksi ilmoitettu yhdestäkään itsenäisyyspäivän mielenosoituksesta. Poliisi kuitenkin toteaa, että tilanne todennäköisesti elää vielä, sillä mielenosoituksesta olisi ilmoitettava poliisille vuorokausi ennen tapahtumaa.

Helsingissä järjestettiin viime vuonna useita itsenäisyyspäivän mielenilmauksia. Ne keräsivät yhteensä joitakin tuhansia osallistujia.

• Lue lisää: Poliisi: 612-kulkueessa oli 1 500 osallistujaa, äärioikeiston vastustajien mielenosoituksessa 2 700, kiinni otettiin 13 ihmistä

Tänä vuonna tilanteeseen vaikuttanee se, että Uudellamaalla ollaan koronatilanteessa lähellä niin sanottua leviämisvaihetta. Pahin epidemiatilanne on Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Tässä uusimmat tiedot koronavirustilanteesta.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 19. marraskuuta kello 23:een asti.

Kotimaisella sohvalla menee lujaa.

Sen huomaa sohvavalmistaja Soft-Kalusteen tuotantohallissa Ilmajoella, jossa neljä Yli-Karjanmaata ja kourallinen muita työntekijöitä paiskii töitä. Kello lähenee iltapäiväkolmea, ja ompelijoiden ja leikkaajien työvuoro on loppusuoralla.

Minna Yli-Karjanmaa, hänen aviomiehensä Lauri Yli-Karjanmaa ja pariskunnan poika Jani Yli-Karjanmaa rullaavat muoviin ja pahvisuojiin käärittyjä valmiita sohvia lastauslaiturille. Nurkan takana sukulaismies Kyösti Yli-Karjanmaa kiinnittää verhoilukangasta valmiiseen sohvarunkoon.

Koronakevät meni perheyrityksessä niin ja näin. Mutta sitten kauppa on käynyt paremmin kuin miesmuistiin. Matkailusta ylijääneet rahat laitetaan sisustukseen, perustaja ja toimitusjohtaja Lauri Yli-Karjanmaa sanoo.

– Heinäkuu oli meillä paras pitkään aikaan, ja myös syksyllä tilauksia on ollut paljon.

Perheyrityksen työviikko on monesti kuusipäiväinen. Lauantait ovat vapaat, mutta jo sunnuntaisin tullaan monesti hallille.

Näkymä on perinteinen: halli on täynnä kangas- ja nahkarullia, pehmusteita, sohvia ja nojatuoleja sekä ompelukoneita. Sohvarungot tulevat kotimaiselta alihankkijalta, kaikki muu tehdään itse.

Suomessa on yhä kymmeniä valmistajia

Soft-Kaluste ei ole mikään erikoistapaus, sillä sohvia valmistaa Suomessa yhä noin 30 yritystä.

Se on huima määrä, kun ajattelee paljonko teollista valmistusta Suomesta on 2000-luvulla hävinnyt. Kotimainen sohva on selvinnyt Ikea-ajan puristuksessa.

Suomalaisen sohvan on pelastanut sen isokokoisuus, sanoo huonekaluvalmistajien etujärjestön Puuteollisuusyrittäjien toiminnanjohtaja Janne Liias.

– Parhaiten ovat selviytyneet patjatehtaat ja sohvantekijät. Ne ovat kalusteita, joita ei saa pieneen pakettiin.

Suomalainen on sohvaihminen – ja melko perinteinen sellainen. Monen valinta on edelleen kookas kotimainen lökösohva – Liiaksen kielellä leikkisästi möhköfantti. Perinteisimmillään se on nahkainen ja upottava.

– Möhköfanttia menee erityisesti vähän ikääntyneemmille, mutta myös vähän kantikkaampaa sohvaa joka ei ole niin muotoiltua. Se on tällainen nykyajan kestoklassikko.

Sohvia valmistetaan ennen kaikkea kahdella alueella: Lahden seudulla ja Pohjanmaalla. Soft-Kaluste toimii Seinäjoen kupeessa Ilmajoella.

– Omassa suvussani ei ole puualan perinteitä. Mutta varmasti seudulla on paljon sukuja, jotka ovat tehneet huonekaluja jo monessa polvessa, Lauri Yli-Karjanmaa kertoo.

"Odotus on, että tehdään firman historian paras vuosi"

Perinteet näkyvät myös aivan Soft-Kalusteen naapurissa Lähdesmäen huonekalumyymälässä. Se on perustettu vuonna 1972 ja on Suomen suurimpia yksityisiä huonekalumyymälöitä.

Katon alta löytyy toinen eteläpohjalainen perheyritys: Tuomas Lähdesmäki on ottanut yrityksen vetovastuun isältään Raimo Lähdesmäeltä, joka jatkaa yhä työntekoa. Naapuri työllistää neljä Yli-Karjanmaata, mutta huonekaluhallilla Lähdesmäkiä on peräti viisi.

Kassakone on kilissyt täälläkin.

– Kesä ja syksy ovat olleet todella hyvät. Odotus on, että tehdään koko firman historian paras vuosi, Tuomas Lähdesmäki sanoo.

– Erityisen mahtavaa on, että rahat halutaan laittaa kotimaisuuteen. Ihmiset kysyvät suomalaisia sohvia ja sänkyjä, ja mitä paikallisempi niin sitä parempi. Olemme lisänneet kotimaisten sohvien määrää mallistossa todella paljon viimeisen puolen vuoden aikana.

Möhköfanttia menee täälläkin.

– Kyllä niitä menee, mutta vähemmän kuin ennen. Joitain vuosia sitten vielä valtaosa sohvista myytiin valtavilla käsinojilla, oli syvyyttä ja upottavuutta. Nyt menee ennemminkin mukava, muttei kovin upottava.

Valikoima on vaikuttava. Malleja on silmänkantamattomiin ja kaikissa väreissä – värejä ostetaan Lähdesmäen mukaan aiempaa rohkeammin. Yksilöllisyys myy, ja sitä osataan myös vaatia.

Tuontia on silti paljon – muotoilusta haetaan kilpailuvalttia

Selviytyykö suomalainen sohva täällä maailman tappiin saakka?

Ei välttämättä, Puuteollisuusyrittäjien toiminnanjohtaja Liias varoittaa. Hänen mielestään yritysten tulisi pistää nopeasti lisää paukkuja muotoiluun.

Tuontikalusteiden paine ravistaa koko huonekalualaa. Kun huonekalujen vähittäiskaupan arvo oli vuonna 2017 noin miljardi euroa, Ikea nappasi rahoista peräti kolmasosan. Tuonti on jatkuvasti lisääntynyt.

– Oma mielipiteeni on, että sohviin pitäisi tuoda muuta kuin vain kangasta ja nahkaa. Saataisiin tuotteita erottumaan toisistaan. Muotoilulla tehdään oikeasti parempaa vientikauppaa. Hinnalla on turha lähteä kilpailemaan, Liias sanoo.

Kuten yllä olevasta käyrästä näkyy, vienti onkin kääntynyt pieneen nousuun monen laihan vuoden jälkeen. Osa sohvavalmistajistakin on jo lähtenyt brändäyksen ja verkkokaupan tielle.

Mutta moni leikkelee vielä mallit itse omien kaavojensa mukaan ja markkinoi kotikutoisesti. Ne ovat alttiina menettämään markkinasiivua italialais-tanskalais-virolaiselle designille ja halpatuonnille. Ikeasta sohvan saa halvimmillaan alle satasella, mikä on varteenotettava vaihtoehto erityisesti nuorille ja pienituloisille.

Kauanko tuotanto Suomessa kannattaa?

Pian 30 vuotta toiminut Soft-Kaluste luottaa suunnittelussa ja tuotannossa oman väen voimiin.

Mutta pientä käännettä on ilmassa. Viime vuonna yritys nappasi ulkopuolisten suunnittelijoiden muotoilemalla Framework-sohvallaan kolmostilan Puuteollisuusyrittäjien ja muotoilujärjestö Ornamon huonekalumuotoilukilpailussa.

Soft-Kalusteen sohvien hintahaitari liikkuu 1 000–5 000 eurossa. Frameworkin muotoilu, aniliininahkaverhoilu ja tammirunko heittävät sen kalliimpaan päähän. Samalla yritys on saanut siitä lippulaivamallinsa.

Uutukaisen rungot ovat vasta teossa alihankkijalla. Edes maistiaisia ei ole näkösällä tuotantotiloissa. Muutenkaan yhtään sohvaa ei tehdä varastoon, vaan vasta asiakkaan tilauksesta.

Jani Yli-Karjanmaa johdattaa takavarastoon. Siellä on pinossa erilaisia vaahtomuovipatjoja: yritys on aloitellut myös patjan- ja sängynvalmistusta sekä pohtii oman verkkokaupan avaamista.

Yritys on astunut 2020-luvulle. Kannattaako tuotanto edelleen Suomessa, Lauri Yli-Karjanmaa?

– Kyllä kannattaa. Onhan meillä kovemmat kulut mutta paljon hyvääkin, kuljetukset pelaavat ja ihmiset tulevat ajoissa töihin. Ja suomalaiset haluaa suomalaisia tuotteita.

Etätyöt ja talouden jarruttaminen rouhaisevat suurten kaupunkien parkkikassoja.

Helsingissä on totuttu, että pysäköintimaksut tuottavat kassaan runsaan 20 miljoonaa euroa vuodessa. Tampereella potti on ollut kuusi miljoonaa euroa.

Mutta tähänkin korona jättää jälkensä.

Tänä vuonna Helsingille on kertynyt lokakuuhun mennessä vain 14,8 miljoonaa euroa, kun parhaina vuosina pysäköintikassaan on kilahtanut 22,5 miljoonaa.

Lokakuun lopussa ollaan koko viime vuoden maksukertymästä jäljessä lähes kuusi miljoonaa euroa. Loppuvuoden kahden kuukauden kehitystä on vaikea ennakoida, mutta edes viime vuoden tasolle yltäminen alkaa näyttää epätodennäköiseltä.

Helsingin pysäköintivalvonnan ja pysäköintipalveluiden projektipäällikkö Oskari Rantanen arvelee, että koko vuoden tuotto tulee jäämään ainakin kaksi miljoonaa viime vuotta pienemmäksi.

Helsingin pysäköinnin maksutulot pomppasivat useilla miljoonilla vuonna 2017, kun kolmannesta maksuvyöhykkeestä luovuttiin ja kalleinta aluetta laajenettiin. Maksutulo nousi silloin vuodessa 16 miljoonasta 22,5 miljoonaan euroon.

Sen jälkeen Helsingin kaupungin saamien pysäköintimaksujen tuotto onkin sitten laskenut runsaan miljoonan euron vuosivauhdilla. Yhtenä syynä on kadunvarsien pysäköintipaikkojen harventuminen.

Tampere: maksutulo romahti, toipui ja hiipuu taas

Tampereella pysäköintien määrä romahti keväällä selvästi alle puoleen edellisvuodesta. Loppukesällä palattiinkin jo kriisiä edeltävälle tasolle ja vähän ylikin.

Marraskuussa maksujen määrä on jäämässä entistä enemmän viime vuotta pienemmäksi. Tuoreimmat päivätiedot kertovat indeksin notkahtaneen 93:een, kertoo Finnparkin operatiivinen johtaja Tami Koivuniemi.

Finnparkin kokoama pysäköinti-indeksi kokoaa yhteen Tampereen lyhytaikaisen ja sopimuspysäköinnit.

Se kuvaa noin 90-prosenttisesti kaupungin keskustan yksityisten ja kaupungin maksullisten pysäköintipaikkojen tilannetta.

Tamperella ehdittiin budjetoida tälle vuodelle 5,8 miljoonan euron parkkimaksutulot. Nyt arvioita on pitänyt päivittää 5,0 miljoonaan. Lasku on siis tuntuva, kun vielä viime vuonna tuloja kertyi 6,3 miljoonaa euroa.

Pysäköintisovellus paljastaa toisenkin käänteen

Pysäköintisovellus Parkmanin keräämä tieto kertoo Helsingin ja Tampereen kaltaisen käänteen koskevan koko maata.

Parkmanin mukaan keväällä pysäköinti putosi pahimmillaan alle puoleen alkuvuodesta. Alkusyksyyn mennessä tilanne kuitenkin toipui vauhdilla entiselleen ja vähän ylikin.

Lokakuussa suunta on jälleen taittunut vähän alkuvuotta pienemmäksi. Parkmanin havainnot perustuvat satoihin tuhansiin pysäköinteihin koko maassa.

Parkmanissa kuitenkin nähdään pysäköintimäärien lisäksi toinenkin käänne. Pysäköintien keskimääräiset kestot ovat pudonneet uudelleen syksyllä.

Luvuista voi päätellä, että kaupungille ei lähdetä humputtelemaan vaan välttämättömät asiat hoidetaan ja palataan esimerkiksi etätöihin kotikonttorille. Myös pitkät lounastapaamiset näyttäisivät käyneen harvinaisemmiksi.

– Ihmiset käyvät vähemmän kaupungilla asioilla ja kun he käyvät, se tehdään nopeasti, tulkitsee Parkmanin talousjohtaja Olli Leskisenoja.

Hänen mukaansa yhteys koronaan on selvä. Aktiivisuus alkoi laskea, kun toinen korona-aalto alkoi nostaa päätään.

– Korrelaatio on nähtävissä selvästi sairaalahoidossa olevien ihmisten määrän ja ihmisten liikenneaktiivisuuden välillä, Leskisenoja kertoo.

Liikenne- ja parkkimäärät ennustavat tulevaa

Koronan takia joukkoliikenteen käyttäminen on vähentynyt ja se on jonkin verran lisännyt yksityisautoilua. Mutta samaan aikaan etätyön lisääntyminen on vähentänyt liikkumisen tarvetta. Mikä on siis koronan aiheuttama kokonaisvaikutus liikenteeseen?

Suomen liikennemäärät ovat vähentyneet lokakuussa lähes kymmenen prosenttia vuotta aiemmasta, kuten Väyläviraston tilasto kertoo.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla seuraa myös liikennemäärien muutoksia ennustaessaan koko kansantalouden suuntaa. Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus pitää pysäköintimäärien hiipumista yhtenä merkkinä talouden suunnasta.

– Ensi sijassa tämä kertoo etätyön lisääntymisestä, mutta myös taloudellisen toimeliaisuuden vähentymisestä, hän sanoo.

Lehmukseen mukaan liikennemäärät ja esimerkiksi Google-haut ovat niin sanottua massadataa, joka antaa varsin luotettavaa tietoa talouden tulevasta suunnasta, kun tietoa yhdistetään muihin taloustilastoihin.

– Parkkimaksuista ei voi ennustaa kansantalouden kehitystä, mutta ne ovat yksi merkki kehityksen suunnasta.

Suomenlahden merivartiosto kertoo paljastaneensa kansainvälisen ihmissalakuljetusliigan. Tiedotteen mukaan pääasiassa Suomessa ja Kreikassa oleskelevista ihmisistä koostuvan järjestäytyneen rikollisryhmän epäillään järjestäneen ja yrittäneen järjestää Kreikkaan laittomasti saapuneita Suomeen ja muualle Eurooppaan.

Asian tutkinta alkoi heinäkuun puolivälissä, kun Viron poliisi ilmoitti Rajavartiolaitokselle Tallinnan lentoasemalla väärennetyn Britannian passin esittäneestä ihmisestä. Kyseiseltä henkilöltä oli löytynyt Suomeen viittaavia asiakirjoja.

Suomenlahden merivartioston rikostorjuntayksikkö ja Viron viranomaiset tunnistivat Suomessa pysyvästi oleskelevan ihmisen, jonka kerrotaan luovuttaneen väärennetyn passin Tallinnassa kiinni otetulle ja saattaneen tämän Helsingistä Tallinnan lentoasemalle.

– Tapauksen selvittelyn tuloksena saatiin paljastettua ainakin Suomessa ja Kreikassa vähintään syksystä 2019 lähtien toiminut rikollisliiga, joka järjestää toisille henkilöille myönnettyjä, sekä väärennettyjä Suomen ja Britannian passeja käytettäviksi laittoman maahantulon tarkoituksessa, tiedotteessa kerrotaan.

Suomenlahden merivartioston mukaan Suomen ja Kreikan väliä matkustaneet kuriirit toimittivat passit rikollisryhmän jäsenille.

Kiinni otettuna ja pidätettynä ollut useita

Helsinki-Vantaan lentoasemalta puolestaan otettiin lokakuun lopulla kiinni rikollisryhmään kuuluvaksi epäilty ihminen, jonka hallusta sekä matkalaukun rakenteisiin kätkettynä löytyi useita Suomen passeja ja oleskelulupia, henkilökortti ja Kela-kortti.

Kiinni otetun epäillään olleen kuljettamassa asiakirjoja Kreikkaan väärentämistä ja laittoman maahantulon järjestämistä varten.

– Osa näistä henkilön hallusta löydetyistä asiakirjoista oli ilmoitettu anastetuksi, mutta osan epäillään luovutetun korvausta vastaan rikollisryhmän käyttöön, kertoo tiedotteessa tutkinnanjohtaja, kapteeniluutnantti Jukka Tekokoski Suomenlahden merivartioston rikostorjuntayksiköstä.

Tutkinnan aikana on ollut kiinni otettuna ja pidätettynä useita ihmisiä ja lukuisia kotietsintöjä on suoritettu eri puolilla Helsinkiä, Suomenlahden merivartiosto kertoo.

Rikoskokonaisuutta tutkitaan törkeänä laittoman maahantulon järjestämisenä, törkeänä väärennyksenä ja valtionrajarikoksena.

19-vuotias Roni Orpana istuu ratin taakse Mäkisen liikennekoulun parkkipaikalla Lappeenrannan keskustassa.

Orpanalla on alkamassa kuudes ajotunti ja hän on luottavainen. Ajaminen on mukavaa.

— Haastavinta oli ehkä kytkimen käyttö ja muut perusasiat alussa, mutta nyt ne alkavat onnistua. Myös muu liikenne jännitti vähän, mutta sekään ei enää, Orpana kertoo.

Ennen autokoulua Orpana ei ollut kokeillut autolla ajamista missään. Hän uskoo silti, että minimimäärä ajotunteja riittää ennen ajotutkintoa.

Lue lisää: Menisikö autokoulu enää läpi? Moni liikennesääntö muuttui kesäkuun alussa - testaa, osaatko ne

Henkilöauton ajokorttia varten pitää saada ajo-opetusta vähintään 10 tuntia. Pakolliset teoriaopinnot kestävät neljä tuntia. Lisäksi oppilas suorittaa riskikoulutuksen, johon kuuluu neljä tuntia teoriaa ja toiset neljä ajoa. Riskientunnistuskoulutus korvaa aiemmin kakkosvaiheena tunnetun osion, jossa kuljettaja harjoittelee esimerkiksi pimeällä ja liukkaalla ajamisen. Ajot suoritetaan usein simulaattorissa.

Ennen uudistusta ajotunteja suoritettiin 19, teoriaopintoja 18. Lisäksi autokouluun kuului syventävä toinen vaihe. Uudistuksen tavoitteena oli pudottaa ajokortin hintaa ja keventää sääntelyä.

Uusi ajokorttilaki on ollut voimassa nyt reilut kaksi vuotta. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) luotsaama uudistus muutti kuljettajantutkinnon rakennetta kesällä 2018.

Sopivasti tunteja juuri sinulle

Lainmukainen minimimäärä opetustunteja riittää harvoin opastamaan uudet kuljettajat turvallisesti liikenteeseen ja läpi inssiajosta.

— Olen sitä mieltä, että pakollisen ajo-opetusmäärän ei pitäisi olla mitattavissa tunneissa. Silloin häviäisi se sosiaalinen paine, että pitäisi olla valmis 10 tunnissa, sanoo lappeenrantalaisen Mäkisen liikennekoulun yrittäjä ja ajo-opettaja Maarit Mäkinen.

Mäkinen muistuttaa, ettei kukaan velvoita oppilasta menemään ajokokeeseen minimiopetusmäärällä, ja harvan kannattaakaan. Moni nuori saa Mäkisen mukaan silti paljon paineita osakseen esimerkiksi vanhemmilta. Näin ei kuitenkaan saisi olla.

— Ei pitäisi ajatella, että “ai sinun pitää ajaa lisätunteja” vaan mikä on itselle se oikea tarve. Sitä pitäisi mietti, eikä niin, että on pakko oppia tietyssä ajassa ja paine tulee kotoa tai kavereilta, Mäkinen sanoo.

Osalle minimimäärä ajotunteja kuitenkin riittää. Jotkut oppivat nopeasti tai heillä on aiempaa kokemusta.

— Osa on ajanut peltoautoilla ja heillä on aikaisempaa liikennekokemusta esimerkiksi mopoautolla. Ajotavan hallinta on ihan ok ja heille se toimii tosi hyvin, Mäkinen kertoo.

Mäkisen liikennekoulu oli mukana 2017 Traficomin ja liikenne- ja viestintäministeriön pilotissa, jossa tuntien lukumäärää ei ollut määritetty. Oppilas pystyi suorittamaan teoriaopinnot verkko-oppimisympäristössä ja ajosimulaattoreissa. Lisäksi oppilas maksoi tarvitsemistaan ajotunneista.

— Pakollista ajamista oli vain kolme tuntia, joissa oli mukana liukas- ja pimeänajo. Toiselle riitti viisi tuntia, toiselle 30 tuntia, Mäkinen kertoo.

Ykkösellä inssin läpi?

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastoista käy ilmi, että autokoulussa ajo-opetuksen saaneiden ensikertalaisten hyväksymisprosentti on laskenut vuosi vuodelta.

Viime vuonna 58 prosenttia läpäisi ajokokeen ensiyrittämällä. Vuonna 2011 luku oli 72 prosenttia. Kyse on siis pidemmän aikavälin muutoksesta.

Ajokokeen suorittaneista suurin osa ajaa enemmän kuin laki vaatii. “Kotiopetuksessa” olevat opetuslupaoppilaat ajavat keskimäärin jopa kolme kertaa minimimäärää enemmän. Se näkyy myös tuloksissa, sillä ensikertalaisten opetuslupaoppilaiden läpäisyprosentti on noussut 2010-luvun alusta reilusti. Vielä 2011 inssin läpäisi ensimmäisellä kerralla 36 prosenttia opetuslupaoppilaista. Viime vuosina läpäisyprosentti on ollut tasaisempi, mutta pysynyt korkeampana, kuin autokouluoppilailla.

— Opetuslupaoppilaiden parempi menestys perustuu ajokokemuksen määrään niin opetustunneissa kuin opetuksen ajoittumiseen pidemmälle aikavälille. Opetuslupaoppilaat ilmoittavat tutkintoon tullessa keskimääräiseksi ajotuntimääräksi 34 tuntia, kun autokouluoppilailla määrä on 12,5 tuntia, Traficomin erityisasiantuntija Elina Uusitalo kertoo.

Ajokokeen tarkoitus on selvittää, onko ajokorttia suorittavalla valmiudet toimia itsenäisenä kuljettajana turvallisesti liikenteessä. Myös Uusitalo painottaa yksilöllisten opintopolkujen tärkeyttä.

— Pakolliset tuntimäärät ovat vain suuntaa-antavia. Ajamisen opettelu on yksilöllistä ja jokaisen tulisi hankkia se opetus, jonka itse kokee tarvitsevansa kuljettajana toimimiseen turvallisesti. Minimiajattelu saattaa lisätä ajokoejännitystä ja aiheuttaa paineita ajokokeen läpäisyyn luomalla vääriä odotuksia, Uusitalo sanoo.

Laskiko hinta?

Yksi lakimuutoksen tavoitteista oli laskea ajokortin kokonaishintaa.

— Autokoulun asiakkaan näkökulmasta hinta ei pudonnut. Se, minne rahaa suunnataan, muuttui. Autokoulujen pakolliset opetusmäärät vähenivät, jolloin ajokortin hinta halpeni, mutta rahaa menee siihen, että teoria- ja ajokokeita uusitaan useitakin kertoja, Suomen Autokoululiiton puheenjohtaja Jukka Kiviniemi sanoo.

Traficom pitää tilastoa ensimmäisellä kerralla ajotutkinnon läpäisseistä, mutta uusijoiden määriä ei ole suoraan tilastona saatavilla. Kiviniemi sanoo, että liian moni pitää minimiajomäärää uutena normaalina.

— Moni haluaa mennä 10 ajotunnin ja riskienhallinnan jälkeen kokeeseen. Se tuottaa tuloksen, että uudet kuljettajat ovat vielä liian kesken, Kiviniemi sanoo.

Yhtenä uudistuksen ongelmana Kiviniemi pitää myös teoriatuntien vähenemistä. Hän nostaa esiin kokeilun, jossa ajo- ja teoriatunnit toteutuivat 10 + 10 -mallin mukaan. Hyvä teoriapohja tuki myös ajamista liikenteessä.

— Nyt saatetaan istua ajotunnilla autossa ja piirtää risteyksiä, väistämisiä ja ajolinjoja. Ja se on pois liikkeessä olemisesta. Ammattimaisen opetuksen merkitystä pitäisi nostaa esiin uudestaan, Kiviniemi sanoo.

Autokoululiiton puheenjohtaja nostaa esiin myös 17-vuotiaiden kuljettajien poikkeusluvat, jotka ovat helpommin saatavilla. Kiviniemi toivoisi siihen enemmän rajoja ja vastuuta, esimerkiksi niin, että liikennerikkomuksista kuten ylinopeudesta kortti otettaisi pois.

Lue lisää: Liikenneopettaja huolestui 17-vuotiaiden ajokorteista: "Eivät välitä, sujuuko ajaminen liikennesääntöjen mukaisesti vai vähän sinne päin"

Uudenlaisia oppimistapoja

On kuitenkin myös muutoksia, jotka saavat kehuja. Nuoremmat ikäluokat ovat tottuneet opiskelemaan sähköisissä ympäristöissä, joten ne ovat luonnollisesti myös osa autokoulua.

Mäkisen liikennekoulun yrittäjä Maarit Mäkinen kertoo, että ennen teoriaopetus piti antaa luokassa, mutta nyt sen voi tehdä etäyhteyksillä.

— Oma-aikaista oppimista on vapautettu ja se on positiivista. On fyysiset teoriatunnit, joille voi osallistua paikan päällä tai etäyhteydellä. Sitten on verkko-opintoja, joissa ei tarvitse nähdä opettajaa. On erilaista opetusta erilaisille oppijoille ja voidaan ottaa huomioon erityisryhmiä, joille ei sovi luokkahuoneessa opiskelu, Mäkinen sanoo.

Myös simulaattoriajossa nähdään paljon hyviä puolia ja simulaattorit kehittyvät vauhdilla. Simulaattori tarjoaa pimeää ja liukasta kesäaikaan, kaupungin keskustaa pikkukylän asukkaille ja taajamaa isompien kaupunkien kuljettajille.

— Simulaattori on oivallinen esimerkiksi pimeän ajossa. Pääkaupunkiseudulla pitää lähteä tosi kauaksi, että saadaan oikeasti pimeää. Simulaattoriopetus on oikein hyvä tuki, mutta se ei saa korvata ajoa kokonaan, Suomen autokoululiiton puheenjohtaja Jukka Kiviniemi sanoo.

• Demokraattien ehdokas Joe Biden on saanut voittoon vaadittavat valitsijat. Lue tästä, miten presidentti valitaan.
• Hänestä tulee voiton myötä USA:n 46. presidentti. Biden vakuuttaa haluavansa olla kaikkien amerikkalaisten presidentti.
• Donald Trump kiistää edelleen Bidenin voiton ja pitää vaaleja vilpillisinä.

• Yhdysvalloissa liittovaltion ja osavaltion vaaliviranomaiset kertovat, ettei presidentinvaaleissa ole ilmennyt minkäänlaisia todisteita vaalivilpistä.
• Täältä voit kootusti lukea Ylen juttuja USA:n vaaleista.
• Grafiikkakoosteessa pääset tutustumaan tuloslaskennan etenemiseen tarkemmin.
• Ylen tulosgrafiikat perustuvat saksalaisen uutistoimiston DPA:n tulospalveluun.

Yhdysvaltain entinen ulkoministeri Hillary Clinton toteaa, että Joe Bidenin valinta presidentiksi merkitsee Yhdysvaltain palaamista johdonmukaiseen ulkopolitiikkaan.

Clintonin mukaan Biden kertoo selkeät tavoitteet, Yhdysvallat palaa ilmastosopimukseen ja pyrkii palaamaan jonkinlaiseen versioon sopimuksesta Iranin kanssa. Lisäksi Yhdysvallat parantaa suhteita liittolaisiin sekä tukee laillisuusperiaatetta ja ihmisoikeuksia, hän totesi professori Alexander Stubbin haastattelussa torstaina.

Stubb haastatteli Clintonia etäyhteydellä Euroopean University Instituten School of Transnational Governance -keskuksen lukuvuoden avajaisissa. Stubb aloitti Firenzessä sijaitsevan keskuksen johtajana keväällä.

"Suunnanmuutos vie aikansa"

Clinton muistutti, että kestää jonkin aikaa muuttaa suuntaa epäjohdonmukaisesta ulkopolitiikasta. Hänen mukaansa nykyisen presidentin Donald Trumpin motiiveja ollut usein vaikea ymmärtää. Osaksi kyse on poliittisesta laskelmoinnista, osaksi ei.

Trumpin ja (Venäjän presidentin Vladimir) Putinin läheistä suhdetta ei ole koskaan täysin ymmärretty tai selitetty, Clinton totesi.

Hän totesi Bidenin hallinnon perivän paljon ongelmia. Ulkopolitiikasta tulee normaalimpaa, mutta ei samanlaista, koska maailma on erilainen.

Clinton totesi, että Biden haluaa kuitenkin palauttaa Yhdysvaltain suhteet ja johtajuuden. Hänen mielestään Yhdysvallat on jättänyt johtajuustyhjiön, joka on vaikuttanut muun muassa siihen, etteivät neuvottelut ilmastonmuutoksesta ole juuri edenneet. Trump veti maansa kansainvälisestä ilmastosopimuksesta.

Clinton on demokraatti kuten Bidenkin, kun taas Trump on republikaani.

"Trumpin vaalien jälkeinen toiminta huolestuttavaa ja mahdollisesti vaarallista"

Clintonin mukaan kieltäytymällä hyväksymästä presidentinvaalien tulosta Trump lähettää huolestuttavan signaalin siitä, minkä arvon hän ja hänen tukijansa antavat demokratialle.

Se voi myös olla vaarallista, koska Biden ei pääse käsiksi koronapandemiaa koskeviin tietoihin voidakseen suunnitella rokotteen jakelua. Se maksaa ihmishenkiä, Clinton totesi.

Hänen mukaansa tarkoituksena on häiritä Bidenin mahdollisuuksia ottaa vastaan presidentin tehtävät.

Clinton sanoi, että Trump on osoittanut piittaamattomuutta demokratian normeista ja laillisuudesta, mutta ei valitettavasti ole yksin.

On johtajia, jotka valintansa jälkeen ovat esimerkiksi tukahduttaneet mediaa ja oppositiota, hän muistutti.

– Tämä uhkaa demokratiaa. Emme voi koskaan ottaa demokratiaa annettuna. Se on hauras ihmisten keksintö.

Ulkoministerikauden isoimmat haasteet yhä ratkaisematta

Clinton kertoi oman ulkoministerikautensa (2009–2013) suurimpien ongelmien olleen Iranin ydinohjelmaa koskeva kiista ja pyrkimys päästä sopimukseen ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Molemmat ovat monimutkaisia ongelmia jotka vaativat yhteisiä ponnisteluja, hän huomautti.

Länsi epäili Iranin ydinohjelman tähtäävän ydinaseen kehittämiseen ja vaati siihen muutoksia. Sopu lopulta syntyikin Clintonin seuraajan John Kerryn ulkoministerikaudella, mutta Trump vetäytyi sopimuksesta.

Myös ilmastonmuutoksesta syntyi sopimus vuosikausien väännön jälkeen, mutta Trump vetäytyi siitäkin.

Muina haasteina Clinton mainitsi muun muassa arabikevään esiin nostamat ongelmat, kuten Syyrian sisällissotaan johtanut tilanne, Venäjän ja Turkin yhä aggressiivisempi rooli sekä Kiinan pyrkimys lisätä vaikutusvaltaansa.

Clinton kuitenkin totesi, että haasteet myös tekevät ulkoministerin työstä kiehtovan.

Tämänhetkiseksi suurimmaksi pelokseen Clinton kertoi sisäisen jakautumisen ja uhat demokratialle. Hän totesi, että demokratiaa täytyy elvyttää ja jossain määrin se pitää keksiä uudelleen. Sen täytyy antaa enemmän suurelle enemmistölle, muun muassa taloudellista rodullista ja muuta tasa-arvoa, hän totesi.

"Koronapandemia voi opettaa yhteistyötä"

Stubb kysyi Clintonilta neuvoja myös johtamisopiskelijoilleen. Hän muun muassa pyysi tätä kertomaan, mitä taitoja tulevaisuuden johtajalla täytyy olla. Clinton on itsekin toiminut opettajana Arkansasin yliopistissa.

Clinton toivoi lisää huomiota rajat ylittävään hallintoon ja ongelmiin. Hän totesi, että ongelmia on paljon, alkaen koronapandemiasta ja ilmastonmuutoksesta.

Hän huomautti, että johtajien täytyy altistaa itsensä erilaisille näkökannoille ja lähestymistavoille. Koronapandemia on kaikkien aiheuttamiensa ongelmien lisäksi tarjonnut meille mahdollisuuden ajatella, mitä voimme oppia ja miten voimme paremmin työskennellä yhdessä, Clinton totesi.

Miten Clinton on kestänyt lukuisat paineet?

Stubb kysyi Clintonilta myös, miten tämä on kestänyt valtavat paineet uransa ja elämänsä varrella.

Clinton sanoi uskovansa itsensä pitämiseen fyysisesti terveenä ja aktiivisena. Toiseksi välttämätöntä on, että on vähintään yksi, mielellään useita ihmisiä, jotka tukevat, mutta antavat myös rehellistä kritiikkiä.

– Kolmanneksi opin aikaisin, että arvostelijoiden kritiikki pitää ottaa vakavasti muttei henkilökohtaisesti.

Hallitus on päättänyt jatkaa matkailun koronarajoituksia. Suomi tekee edelleen tarkastuksia myös vapaan liikkuvuuden Schengen-alueen rajoilla.

Sisärajatarkastukset jatkuvat 13.12. asti.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) taustoitti rajapäätöstä lehdistötilaisuudessa eduskunnassa iltapäivällä. Hänen mukaansa päätöksiä tehtiin tänään kolmeksi viikoksi sen vuoksi, että sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rajaturvallisuusmalli on ei ole vielä valmis.

Tekeillä olevassa laissa annetaan ohjeita testaamiseen ja karanteeneihin. Ohisalo uskoo, että asiaa päästään käsittelemään eduskunnassa joulukuun alussa. Sen jälkeen voidaan tehdä uusia päätöksiä matkailurajoituksista.

Ohisalo ennakoi, että sisärajatarkastukset voivat jatkua vielä jonkin aikaa.

– Niin kauan kuin tätä uutta mallia ei ole, emme tietenkään voi olla tilanteessa, jossa ei olisi mitään terveysturvallisuusmallia rajoilla, Ohisalo sanoi.

Sisäministerin mukaan rajapäätös tehtiin viime tipassa, sillä oikeuskansleri edellytti hallitukselta tarkkoja perusteluita, miksi rajatarkastusten jatkaminen on hallituksen mielestä välttämätöntä.

Periaatteessa sisärajatarkuksia voisi jatkaa vain kuusi kuukautta, mutta Suomi on tehnyt tätä pidempään. Ohisalon mukaan vapaan liikkumisen turvaavia Schengen-säännöksiä ei ole kirjoitettu pandemioita silmällä pitäen, ja siksi poikkeuksellisessa tilanteessa rajavalvontaa on jatkettu pidempään.

Voit katsoa tallenteen lehdistötilaisuudesta tästä linkistä tai jutun pääkuvan kautta.

Yle kertoi hallituksen suunnitelmista viime sunnuntaina.

Vihreitä maita ei tule lisää

Suomi on tarkastanut kaikki rajanylittäjät maaliskuusta lähtien.

Niin sanottuja vihreitä maita, joista Suomeen voisi matkustaa vapaasti, ei tule lisää, sillä Suomi pitää koronaan liittyvät raja-arvot ennallaan. Suomeen pääsee edelleen vapaasti vain maista, joissa koronan ilmenemisluku on 25 tartuntaa 100 000 asukasta kohti edellisen kahden viikon aikana.

– Tilanne Suomen ympärillä on edelleen vakava. Uhka ei ole mennyt mihinkään, kuolleisuusluvut monessa maassa ovat jo samat kuin keväällä, elleivät jopa suuremmat, Ohisalo kuvaa ratkaisun perusteluita.

Tartunnat ovat syksyllä levinneet erityisesti nuorten kautta, ja siksi vakavia sairastumisia oli vielä joitakin viikkoja sitten suhteellisen vähän. Samaan aikaan tauti on edennyt koko väestössä mahdollisesti laajemmalle kuin keväällä, mikä tekee tilanteesta vaikean.

Suomen koronatilanne on Euroopan paras, ja hallitus yrittää matkustusta rajoittamalla estää tartuntojen tuloa Suomeen rajan yli. Tosin myös Suomen koronaluku on korkeampi kuin maahantulon raja-arvo.

Kuten tähänkin asti, Ruotsin ja Norjan rajayhteisöissä Lapissa liikkuminen on vapaampaa kuin muiden rajojen ylittäminen. Viron ja Ruotsin työmatkaliikenteessä ei edelleenkään ole karanteeneja.

Hallitus suosittelee edelleen, että suomalaiset eivät matkustaisi kuin välttämättömästä syystä. Tämä koskee esimerkiksi kaikkia Euroopan maita. EU:n ulkopuolelle matkustettaessa rajoituksiin tulee pieniä muutoksia.

Kokkolan kaupungin lapsille suunnatusta kuuttilogosta on noussut tällä viikolla somekohu. Uuteen logoon on kiinnittänyt huomiota muun muassa ruotsalaiskanava tv4, joka käsitteli mainosta lähetyksessään usean minuutin ajan.

Logossa suloisella hylkeellä varustetun Kokkola-tekstin o-kirjaimet on korvattu sydämillä, joita voi pitää u-kirjaimina. Sana on jaettu kuvassa kahdelle riville: Kuk-kula.

Ruotsiksi sana on rivo. Kuk-kula tarkoittaa suomennettuna kullikuulaa.

"Elinvoimainen olo"

Kokkolassa markkinoinnin työtapaturman toivotaan kääntyvän positiiviseksi. Kaupungissa toivotaan, että kohun myötä saatua julkisuutta voitaisiin hyödyntää jotenkin jatkossa.

– Se hymy ja hauskuus on yllättänyt, mikä tämän myötä on tullut. Sinälläänhän virhettähän ei ole tapahtunut, sillä kuva on tehty suomenkielisenä. Toki pieni vivahde niistä sydämistä voi syntyä, kertoo Kokkolan kaupungin markkinointipäällikkö Päivi Korpisalo.

Kaupunki on saanut muutamia negatiivisia palautteita, mutta pääosa palautteesta on ollut positiivista, myöskin ruotsinkieliseltä puolelta.

Korpisalo on itsekin nähnyt tv4:n videon, kuten myös juontajakaksikon hauskuuttelun Kokkolan kartalla, jonka muodoista saa samanlaisen mielleyhtymä kuvaan.

– Piti itsekin jakaa kyseinen video omalle facebook-sivuille. Hyvät naurut tuli, kuvasta tuli aika elinvoimainen olo, Korpisalo naurahtaa.

"Meni kyllä pasmat sekaisin"

Logon suunnitellut graafikko Elina Warsta kertoo kauhistuneensa aluksi mainoksen aiheuttamaa mielleyhtymää ja nukkuneensa kohua seuraavan yön huonosti.

– Se tuli ihan puskista ja yllätti. Meni kyllä pasmat sekaisin, Warsta kertoo.

Pelko ja kauhistus ovat kuitenkin parin päivän aikana vaihtuneet helpotukseksi. Suoraan hänelle ei ole tullut negatiivista palautetta.

– Onneksi ihmiset ovat ottaneet tämän suureksi osaksi huumorilla. Eikä niinkään loukkaantumisella. Ja ystävät ovat paljon viestitelleet ja tukeneet, Warsta kertoo.

Sarjakuvamainen tyyli ja karkkimainen värimaailma kiehtoivat lapsia

Elina Warsta kertoo tehneensä pohjatyötä mainosta suunnitellessaan. Hän esimerkiksi näytti lapsille erilaisia kuvia ja haki vaikutteita tyyliin. Erityisesti sarjakuvamainen tyyli ja karkkimainen värimaailma vetosivat lapsiin.

– Hain kuvaan hieman I <3 New York -logon vaikutelmaa, jossa on myös sydän. En ikinä nähnyt sitä u-kirjaimena, Warsta sanoo.

Hän kertoo yllättyneensä, että suomenkielinen sana kääntyi ruotsiksi. Mainosta luotaessa työryhmän ruotsinkieliset jäsenetkään eivät havainneet kömmähdystä, kerrotaan kaupungilta.

Varsta kertoo, ettei hän ole ensimmäistä kertaa kritiikin ja suuremman tarkastelun kohteena.

– Ei tämä kivaa ole ja ajattelin, että tämä kohu menee ohitse, koska asiat unohdetaan nopeasti. Töihin tämä ei vaikuta, Warsta kertoo.

Valtakunnallista huomiota

Kuuttimainos on osa Kokkolan kaupungin suurempaa lasten ja nuorten mainoskampanjaa, joka on tarkoitus lanseerata ensi vuoden puolella. Kuutin lisäksi kampanjassa esitellään lokki-hahmo.

– Päätimme nyt lastenoikeuksien viikon kunniaksi paljastaa pienen osan kampanjasta sosiaalisessa mediassa, Päivi Korpisalo kertoo.

Kuuttikuva on poistettu Kokkolan kaupungin sivuilta ja somekanavista, mutta leviää edelleen sosiaalisessa mediassa ja uutissivustoilla. Kohun myötä ensi vuonna lanseerattavan kampanjan materiaaleissa "Kuk-kula" sana siirretään samalle riville.

– Suunnittelijan kanssa emme ole ehtineet vielä käsitellä, että pitäisikö myös sydämen muotoa kenties muuttaa, Korpisalo kertoo.

Päivi Korpisalon eilinen päivä meni haastatteluiden merkeissä. Sosiaalisessa mediassa herännyttä t-paitatoivetta ei siis ole ehditty tarkemmin vielä pohtia.

– Onko kaupunkiorganisaation asia hankkia paitoja vai olisiko se kenties yksityisen asia. Olen kuitenkin eilen illalla saanut sähköpostiini ensimmäisen ehdotuksen paidan visuaalisesta ilmeestä, Korpisalo kertoo.

Lue lisää: Kokkolan kuuttilogosta nousi somekohu, jossa nähdään hyviäkin piirteitä

Artikkelia korjattu 19.11.2020 klo 19:26 Muokattu haastateltavan nimi Elina Varstasta Elina Warstaksi.

Kahta Helsingin poliisin huumeyksikössä toiminutta poliisia epäillään törkeästä perättömästä lausumasta tuomioistuimessa sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa. Asiasta kertoo syyttäjälaitos tiedotteessa.

Kyse on Helsingin huumepoliisin ex-päällikköä Jari Aarniota koskevassa, niin sanotussa tynnyrijutussa todistajina olleista henkilöistä. Jutun syyttäjät tekivät tutkintapyynnön sen selvittämiseksi, ovatko kyseiset poliisimiehet syyllistyneet rikoksiin toimiessaan todistajina oikeudessa.

Asia siirtyy molemman epäillyn osalta syyteharkintaan. Molemmat rikoksesta epäillyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin tutkituissa asioissa.

"Uudet todisteet ristiriidassa todistajan kertoman kanssa"

Tynnyrijutun hovioikeuskäsittelyssä syyttäjät esittivät uusina todisteina tietoja Itä-Pasilan virastokeskuksen kulunvalvontajärjestelmästä.

– Uusilla todisteilla oli hovioikeuden mukaan keskeinen merkitys myös Aarnion vaihtoehtoisen tapahtumainkulun arvioinnissa, sillä ne osoittivat eräät Aarnion kantaa tukevat kertomukset paikkaansa pitämättömiksi, Syyttäjälaitoksen tiedotteessa kerrotaan.

Syyttäjälaitoksen mukaan toinen aiemmin huumepoliisina toiminut todistaja on käräjä- ja hovioikeudessa kertonut yksityiskohtaisesti puhelinten liittymisestä tietolähdetoimintaan sekä puhelinten tarkastelukäytännöistä.

Toinen todistajana kuultu entinen huumepoliisi on kertonut käräjä- ja hovioikeudessa myös muista tapahtumista, varsinkin eräiden tynnyrilähetysten kannalta keskeisten päivien osalta.

– Uudet todisteet ovat tämän kertomuksen kanssa ristiriidassa, Syyttäjälaitos toteaa.

Metallitynnyreissä satoja kiloja hasista

Helsingin hovioikeus tuomitsi viime vuonna Aarnion kymmenen vuoden vankeuteen muun muassa viidestä törkeästä huumausainerikoksesta ja virkarikoksista. Hänen syykseen luettiin satojen hasiskilojen maahantuonnin järjestely, törkeä todistusaineiston vääristely ja oikeudenkäytössä kuultavan uhkaaminen.

Tuomio tuli yhteensä 18 rikoksesta.

Aarnio oli jo käräjäoikeudessa tuomittu kymmeneksi vuodeksi vankilaan. Uusi näyttö poliisin kulkuluvista antoi hovin mukaa vahvaa lisätukea käräjäoikeuden johtopäätökselle, jonka mukaan Aarnio oli prepaid-liittymiä hasiksen maahantuonnin ja levityksen järjestelemiseen käyttänyt Pasilan mies.

Hovioikeus katsoi Aarnion myös vaikeuttaneen tynnyrijutun tutkintaa lavastamalla syyttömän ihmisen Pasilan mieheksi.

Oikeuden mukaan Aarnio osallistui viiden huumelähetyksen järjestelyyn Hollannista Suomeen. Metallitynnyreissä oli oikeuden mukaan yhteensä 791 kiloa hasista.

Tutkinta alkoi takavarikosta, kun Hollannin poliisi takavarikoi Hollannissa yhdestä tynnyristä 141 kiloa hasista ja vaihtoi siihen valelastin ennen kuin tynnyri jatkoi matkaansa Suomeen. Myöhemmin kävi ilmi, että sama lähettäjä oli lähettänyt aiemmin saman kuljetusliikkeen kautta Suomeen yhteensä viisi tynnyriä neljänä eri lähetyksenä.

Aarnio haki valituslupaa korkeimmasta oikeudesta, mutta hakemus hylättiin.

Ravintolan asiakkaat söivät torstaina lounaansa kynttilöiden valossa Lappeenrannassa Vainikkalan rautatieasemalla. Kynttilät eivät olleet pöydissä tunnelman vuoksi, vaan siksi, että sähköt katkesivat ravintolasta juuri vilkkaimpaan lounasaikaan.

Ravintola Ukko-Pekan työntekijä Ville Laihia hääri keittiössä ja kassan ääressä otsalampun valossa.

– Täällä palattiin käytännössä kivikauteen. Piti kaivaa kynttilät esiin. Kaikki ostokset piti laskea paperille, koska kassakone on tietysti sähkön takana, joten sillä ei voinut tehdä mitään maksutapahtumia, Ville Laihia kertoo.

Tällä kertaa ravintolassa kävi siltä osin hyvä tuuri, että siellä oli valmiiksi hauteessa lähes 500 litraa kuumaa vettä.

– Jos sähkökatko olisi sattunut johonkin muuhun aikaan, niin en olisi saanut lämmintä ruokaa kenellekään tänään, Laihia toteaa.

Sähkökatko kesti noin 45 minuuttia. Pahin tilanne oli vuosia sitten marraskuussa, jolloin sähköt toimivat pari tuntia aamun aikana, mutta loppupäiväksi ne katosivat kokonaan. Silloin Ukko-Pekka joutui laittamaan ovet säppiin.

Sähköt poikki tuhansissa talouksissa

Voimakkaan tuulen aiheuttamia sähkövikoja korjattiin torstain aikana ympäri Kaakkois-Suomea. Liisa-myrsky riehui laajasti koko alueella. Puita kaatui teille ja sähkölinjoille, mikä aiheutti yksittäisiä sähkökatkoja laajalla alueella.

Sähkökatkoja on ollut Kaakkois-Suomessa yhteensä tuhansissa kotitalouksissa.

Torstaiaamuna myrskytuuli repäisi navetan peltikattoa useita metrejä irti Haminan Onkamaalla. Hätäkeskus sai ilmoituksen tapauksesta noin kello 10.30 ja paikalle hälytettiin viisi pelastuslaitoksen yksikköä. Palomiehet ruuvasivat pellinreunan takaisin paikalleen, ja navetta säästyi suuremmilta vahingoilta.

Kouvolan Tirvalla puu kaatui aamulla sähkölinjalle ja tukki liikenteen. Pelastuslaitoksen yksikkö oli paikalla ohjaamassa liikennettä aamun aikana.

Kymenlaakson pelastuslaitoksella oli puolenyön ja aamukymmenen välisenä aikana kaikkiaan 14 tehtävää, joissa pelastusväki oli mukana raivaamassa katkenneita puita teiltä ja sähkölinjoilta.

Kymenlaakson Sähköverkon käyttöpäällikkö Saku Mässeli kertoi aamupäivällä, että yksittäisiä verkkovikoja on ollut ympäri aluetta.

– Vikoja on saatu korjattua aamun aikana. Korjaustöitä tulee rauhallisesti, kuvaili Mässeli ennen kello kymmentä.

Vesikatkoja

Monet kotitaloudet joutuvat seuraamaan tarkasti sääennusteita, jotta osaavat varautua sähkökatkoihin.

Esimerkiksi Lappeenrannan Vainikkalassa sähkökatko tietää monille katkoa myös vedentuloon. Syynä on se, että paikallisella vesiyhtiöllä on oma vedenjakojärjestelmä, joka toimii sähköllä.

Vainikkalassa asuva Sauli Vainikka kertoo, että sähkökatkoja on pari-kolme kertaa vuodessa. Hän kertoo varautuneensa sähkökatkoihin lähinnä tottumalla ja sopeutumalla.

– Jos sääennusteet kertovat tulevasta myrskystä, niin sitten lasketaan vessa-, kahvinkeitto- ja ruokavesi valmiiksi, Vainikka sanoo.

Ongelmana on veden saannin lisäksi se, että Vainikalla on talossaan sähkölämmitys. Siksi sähkökatko voi tietää myös kylmiä oltavia.

– Vaatetta päälle ja villasukkaa jalkaa, niin sillä mennään.

Torstaina myrsky pääsi yllättämään Vainikan, vaikka yleensä sääennusteita tulee seurattua tarkasti.

– Jostain syystä eilen ja aamulla jäi varautumatta. Emme osanneet odottaa ihan näin kovaa myrskyä tällä kertaa.

Vainikan kotona sähköt katkesivat torstaina iltapäivällä uudestaan.

Kuuset pois linjalta

Elveran asentajat olivat torstaina korjaamassa sähkövikoja esimerkiksi Virolahden ja Suur-Miehikkälän alueella. Sähköt olivat jonkin aikaa poikki sadoilta asiakkailta.

– Pari isompaa kuusta oli kaatunut keskijänniteverkon päälle ja oli katkaissut yhden vaiheen. Kuuset poistettiin linjalta, jatkettiin katkennut lanka yhteen ja palautettiin kytkennät, verkostomestari Sami Valtanen kertoo.

Sähkökatkot sattuvat yleensä sellaisille alueille, joissa ei ole maakaapeleita, vaan sähköjohdot roikkuvat ilmassa.

Valtosen mukaan on melko normaalia, että jokaisessa pienessäkin myrskyssä puita kaatuu sähköjohtojen päälle. Hän arvioi, että Etelä-Kymenlaakson alueella keskimäärin kaksi asentajaa joutuu lähtemään puunkaatoon tai ilmajohdon paikkaustehtäviin jokaisen myrskyn aikana.

Lue lisää: Voimakas tuuli katkoo sähköjä Kymenlaaksossa – sähköverkkoyhtiö varautuu vikojen korjaukseen

Kova tuuli aiheuttaa sähkökatkoja Etelä-Karjalassa – pahimmillaan Lappeenrannassa oli yöllä yli tuhat sähkötöntä kotitaloutta

Helsingissä Kontulan ostoskeskuksen alueella oli tänään torstaina aamupäivällä ampumavälikohtaus, jossa loukkaantui 1980-luvulla syntynyt mies. Uhri on toimitettu sairaalahoitoon.

Rikoksesta epäillään vuonna 1977 syntynyttä miestä. Poliisi etsii miestä edelleen.

Asiaa tutkitaan nimikkeillä törkeä pahoinpitely ja ampuma-aserikos. Poliisi tiedottaa asiasta lisää aikaisintaan perjantaina iltapäivällä.

Yhdysvaltain Voguen tuoreen numeron kannessa poseeraa yksi tämän hetken kuumimmista popartisteista, brittiläinen Harry Styles. Styles, 26, ponnahti pinnalle poikabändi One Directionista.

Lehden kansi on poikkeuksellinen, sillä Vogueta myydään nyt ensi kertaa miehellä. Harvalukuiset miehet ovat poseeranneet aiemmin Voguen kannessa vain naisten seurassa. Lähes 130-vuotiaan naisten muotilehden historiassa kyse on rohkeasta vedosta.

Styles on puettu kannessa mekkoon, ja sama linja jatkuu osin lehden Styles-artikkelissa.

Naisten muotilehden "kansikuvapoika" on aiheuttanut närää Yhdysvaltain konservatiivipiireissä. Hätähuutoja miehisten miesten puolesta on lähettänyt muun muassa amerikkalainen, konservatiiviseksi provokaattoriksi profiloitunut aktivisti Candace Owens.

Aalto-yliopiston muodintutkimuksen professori Annamari Vänskä muistuttaa, että Voguen kantta pitää tarkastella yhdysvaltalaisessa kontekstissa, jossa kannesta on hermostunut lähinnä konservatiivinen oikeisto. Vogue on Yhdysvalloissa instituutio.

– Nämä ovat erittäin kulttuurisidonnaisia reaktioita. Tämä on spekulaatiota, mutta epäilen, että kansi ei olisi herättänyt eurooppalaisessa kontekstissa vastaavaa moraalista paniikkia tästä ristiinpuetusta ihmisestä, Vänskä sanoo.

Jos Harry Styles olisi poseerannut mekossa esimerkiksi Voguen brittipainoksen kannessa, keskustelu olisi todennäköisesti ollut toisenlaista. Jos mitään keskustelua olisi edes syntynyt.

Vänskä uskoo, että koko keskustelu Voguen kannen ympärillä liittyy Yhdysvaltain “melko tulehtuneeseen poliittiseen ilmapiiriin”.

– Kiinnitin itse enemmän huomiota siihen, että naisten muotilehden kannessa oli Harry Styles kuin siihen, että hänellä oli mekko. Todellinen uutinen on, että Styles on ensimmäinen yksittäinen mies Voguen kannessa, Annamari Vänskä sanoo.

Keisarin tunika paljasti sääret

Mekkoon pukeutunut poppari ei länsimaisessa populaarikulttuurissa ole ihme. Päinvastoin. Populaarikulttuuriin ovat aina kuuluneet sukupuolirooleilla leikkiminen ja ristiinpukeutuminen. Miehiä on nähty mekoissa jo paljon ennen Stylesiä. Ensimmäisenä tulevat mieleen Iggy Pop, David Bowie ja Kurt Cobain.

Katso myös asiantuntijoiden keskustelu aiheesta Yle aamun Jälkinäytöksestä.

Mekkoon puetun “kansikuvapojan” voi nähdä jopa Voguen kommenttina vallanvaihdolle, kun demokraattien Joe Biden alkaa johtaa Yhdysvaltoja konservatiivien Donald Trumpin jälkeen.

Aalto-yliopiston professori Annamari Vänskä muistuttaa, että miehet ovat käyttäneet mekkoja ja hameen kaltaisia asuja länsimaisessa kulttuurissa jo Antiikin ajoista lähtien. Housut löivät läpi vasta 1500–1600-luvulla, kun ompelutekniikat kehittyivät.

– Miehet ovat pukeutuneet mekkoihin aina, Annamari Vänskä sanoo.

Perinne jatkuu: luterilaisen kirkon johtajien virkapuku on mekko, ja miesten mekkomaiset kaavut ovat tuttu näky esimerkiksi Lähi-idän uutiskuvista.

Mekon merkitykset ovat luonnollisesti muuttuneet ajan saatossa: esimerkiksi Rooman keisareiden tunikoiden tarkoitus oli paljastaa lihaksikkaat reidet, jotka kertoivat voimasta, vallasta ja viiriiliydestä. Myöhemmin hameesta on tullut selkeästi naisten vaate.

– Siinä mielessä se vaatekappale on sukupuolittunut hyvin voimakkaasti. Ja siihen liittyy enemmän merkityksiä sukupuolesta ja sukupuolten välisestä erosta sekä valtaan liittyvistä hierarkioista, Vänskä sanoo.

Aalto-yliopiston muotikoulun näytöksissä on nähty miesmalleja mekoissa monen monta kertaa.

– Monet meidän opiskelijoistamme haluavat käsitellä sukupuolta töissään jollain tavalla. Sukupuoli on ollut erittäin iso kysymys jo usean vuoden ajan.

Tilanne liittyy voimakkaasti siihen, että muotisuunnittelu on yhä hyvin sukupuolittunutta.

– On kategorisesti miesten ja naisten vaatteet, ja kuitenkin millenniaalien ja sitä nuorempien sukupolvi elää maailmassa, jossa binääriset sukupuolijaot eivät enää päde.

– Se vaikuttaa siihen, miten he näkevät muodin ja miten sitä pitäisi heidän mielestään uudistaa, Vänskä toteaa

.