Yhdysvaltain väistyvä presidentti Donald Trump aikoo viimeisinä virkaviikkoinaan vähentää roimasti maan joukkoja Afganistanissa seuraajansa kantaa kysymättä.

Trump on ilmoittanut, että Yhdysvaltain joukot Afganistanissa liki puolitetaan 2 500:aan ennen kuin hänen virkakautensa päättyy tammikuussa.

Trump on pitkään halunnut lopettaa lähes 20 vuotta jatkuneen Yhdysvaltain sekaantumisen Afganistanin sotaan. Maasta lähteminen ei kuitenkaan ole ollut hänellekään aivan helppo asia.

1. Milloin ja miksi Afganistan-operaatio alkoi?

Yhdysvallat on ollut osallisena Afganistanin konfliktissa jo kolmen presidentin aikana. Alkusysäyksen antoi terrori-iskujen sarja, jonka ääri-islamilainen al-Qaida teki Yhdysvalloissa syyskuun 11. päivänä 2001 republikaanisen presidentin George W. Bushin valtakaudella.

Yhdysvaltain historian pahimmissa terrori-iskuissa kuoli lähes 3 000 ihmistä.

Yhdysvaltain johtama liittouma hyökkäsi Afganistaniin 7. lokakuuta. Tavoitteena oli syrjäyttää Afganistanin johdosta tiukan ääri-islamilainen Taliban-liike, joka antoi turvapaikan Osama bin Ladenin johtamalle al-Qaidalle.

Operaatio alkoi rajuilla ilmapommituksilla, ja niitä seurasi maahyökkäys. Talibanin luopui vallasta runsas kuukausi operaation alkamisen jälkeen. Afganistanin johtoon nousi Hamid Karzai, ja kolme vuotta myöhemmin hänestä tuli maan ensimmäinen demokraattisesti valittu presidentti.

Bin Laden joukkoineen pääsi sen sijaan pakoon naapurimaahan Pakistaniin. Talibanin ja al-Qaidan taistelijat järjestäytyivät uudelleen vuoristoisella raja-alueella, ja alkoi sitkeä sisällissota Afganistan uutta hallintoa sekä kansainvälisiä joukkoja vastaan.

Sodassa on tähän mennessä kuollut yli 3 500 ulkomaista sotilasta ja yli 100 000 afganistanilaista.

2. Paljonko Yhdysvalloilla on ollut joukkoja Afganistanissa?

Joulukuussa 2001 YK:n turvallisuusneuvosto päätti aloittaa Afganistanissa Isaf-kriisinhallintaoperaation, johon myös Suomi osallistui.

Aluksi Isafin johto kiersi eri maiden välillä, mutta vuonna 2003 se siirtyi sotilasliitto Natolle. Rinnalla jatkui Yhdysvaltain oma operaatio.

Afganistanissa oli noin 10 000 ulkomaista sotilasta, mutta vähitellen määrä kasvoi. Enimmillään kansainvälisissä joukoissa oli vuonna 2011 noin 130 000 sotilasta 51 eri maasta. Yhdysvaltalaisia oli enimmillään noin 100 000 vuonna 2009.

2010-luvulle tultaessa ulkomaat alkoivat kuitenkin panostaa entistä enemmän siihen, että Afganistanin hallituksen joukot voisivat ottaa vastuun turvallisuudesta. Elokuussa 2010 Hollanti veti ensimmäisenä maana taistelujoukkonsa Afganistanista ja muita seurasi perässä.

Kesällä 2011 myös Yhdysvallat alkoi vähentää joukkojaan. Presidentti Obama ilmoitti, että Yhdysvallat lopettaa taisteluoperaatiot Afganistanissa vuoden 2014 loppuun mennessä.

Painopiste siirtyi Afganistanin omien joukkojen kouluttamiseen. Vastuuta turvallisuudesta alettiin vähitellen siirtää niille. 28. joulukuuta 2014 Yhdysvallat ja Nato lopettivat virallisesti taistelutehtävät Afganistanissa.

Yhdysvallat korvasi taisteluoperaation uudella OFS-operaatiolla, joka kouluttaa Afgaistanin joukkoja ja taistelee terrorismia vastaan. Nato perusti tukeen ja koulutukseen keskittyvän RSM-operaation.

Samaan aikaan Taliban jatkoi sotaansa Afganistanin hallitusta vastaan suuressa osassa maata.

Kun Obaman presidenttiys päättyi ja Trumpin alkoi, Yhdysvalloilla oli Afganistanissa runsaat 8 000 sotilasta.

3. Mitä Trump on jo tehnyt?

Trump oli aiemmin luvannut lopettaa Yhdysvaltain "loputtomat sodat" Afganistanissa. Hän ei kuitenkaan heti alkanut vetää joukkoja Afganistanista, vaan päin vastoin niitä lisättiin.

Turvallisuustilanne Afganistanissa oli heikentynyt, ja hallituksen joukkojen pelättiin jäävän alakynteen Talibania vastaan.

Elokuussa 2017 Trump ilmoitti muutoksesta strategiaan. Yhdysvallat luopuisi Afganistanin valtion kehittämisestä ja keskittyisi terrorismin uhkaan, muun muassa The Washington Post -lehti kertoo.

Joukkojen määrää lisättiin aluksi usealla tuhannella. Samalla Trump panosti sopimuksen saamiseen Talibanin kanssa.

Tämän vuoden helmikuussa rauhansopimus syntyikin Yhdysvaltain ja Talibanin välillä. Sopimuksen mukaan Yhdysvallat alkoi vetää joukkoja Afganistanista, ja niiden on määrä poistua toukokuuhun 2021 mennessä.

Taliban lupasi aloittaa rauhanneuvottelut Afganistanin hallituksen kanssa. Ne alkoivat syyskuussa, mutta Yhdysvaltain hallituksen raportin mukaan iskut ovat lisääntyneet Afganistanissa 50 prosenttia sen jälkeen, brittilehti The Guardian sanoo.

Nyt Yhdysvalloilla on Afganistanissa oli noin 4 500 sotilasta, ja Trump aikoo siis kutistaa määrän liki puoleen jouluun mennessä. Nato-joukkoja Afganistanissa on alle 12 000.

5. Mitä Biden haluaa?

Tulevan presidentin Joe Bidenin tavoitteet Afganistanin-joukkojen suhteen eivät välttämättä poikkea valtavasti Trumpin tavoitteista, arvioi yhdysvaltalainen sotilaslehti Star and Stripes.

Se odottaa Bidenin pitävän pääsääntöisesti kiinni Trumpin hallinnon Talibanin kanssa solmimasta sopimuksesta. Erona on se, että Biden todennäköisesti etenisi hillitymmin, ja hän harkitsee pienen terrorisminvastaisen joukon jättämistä Afganistaniin.

– Tuen joukkojen vähentämistä. Ongelma on kuitenkin, että meidän täytyy edelleen olla huolissamme terrorismista ja (Isisistä), Biden sanoi Star and Stripesille syyskuussa.

6. Miten republikaanit ja demokraatit kommentoivat?

Trumpin ilmoitus joukkojen nopeasta vetämisestä on nostattanut vastalauseita häntä usein hyvin uskollisesti tukevien republikaanien keskuudessa.

Senaatin republikaaniryhmän johtaja Mitch McConnell arvioi maanantaina senaatissa, että vain pieni vähemmistö kongressista tukisi nopeaa vetäytymistä.

– Se vahingoittaisi liittolaisiamme ja ilahduttaisi ihmisiä, jotka haluavat vahingoittaa meitä, senaatin enemmistöjohtaja sanoi The Hill -lehden mukaan.

Myös useat muut republikaanit ilmaisivat pelkonsa siitä, että joukkojen määrän vähentäminen auttaa Talibania horjuttamaan Afganistanin hallitusta. Muun muassa senaatin tiedustelukomiteaa johtava Marco Rubio varoitti, että Afganistanin hallituksen kaatuminen vaikeuttaisi Yhdysvaltain taistelua terrorismia vastaan alueella, Politico-lehti kertoo.

Kongressin edustajainhuoneen demokraattinen puheenjohtaja Nancy Pelosi on huolissaan siitä, että vetäytyminen tehdään koordinoimatta Naton kanssa. Hänen mukaansa se myös uhkaa tehdä Afganistanista jälleen alustan terrorismille.

Oikeana Trumpin päätöstä puolestaan pitää muun muassa edustajainhuoneen asevoimavaliokuntaa johtava demokraattiedustaja Adam Smith, Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoo.

Naton pääsihteri Jens Stoltenberg varoitti, että vetäytyminen liian nopeasti ja muiden kanssa koordinoimatta voi tulla hyvin kalliiksi.

Hänen mukaansa Afganistanista uhkaa jälleen tulla paikka, josta kansainväliset terroristit suunnittelevat ja organisoivat iskuja. Ääri-islamilainen terroristijärjestö Isis puolestaan voisi rakentaa Afganistaniin niin sanotun kalifaatin, jollaisen se menetti Syyriassa ja Irakissa, Stoltenberg sanoo uutistoimisto AP:n mukaan.

7. Miten käy Suomen joukoille?

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak toteaa Ylelle, ettei Trumpin päätös joukkojen vetämisestä tule sinänsä yllätyksenä. Siitä on puhunut Trumpin lisäksi hänen edeltäjänsä Obamakin.

– Epämukavaa Yhdysvaltain asevoimille mutta myös liittolaisille on, että asia tulee ilmoitusluontoisesti sen sijaan, että se olisi osa laajempaa strategiaa, jossa ovat mukana liittolaiset ja kumppanit kuten Suomi sekä Afganistanin hallinto, Salonius-Pasternak sanoo.

Suomella on Pohjois-Afganistanissa noin 60 sotilasta. Tutkijan mukaan heitä ei tarvitse vetää yhtäkkiä pois niin kauan kuin turvallisuuslogistiikka ja tiedustelu pelaavat. Yhdysvallat on luvannut Afganistaniin jäävien sotilaidensa jatkavan liittolaisten ja kumppanien joukkojen tukemista.

Jos Yhdysvallat kuitenkin päättää vetää kaikki joukkonsa, Suomen on vedettävä ensin omansa, Salonius-Pasternak sanoo.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) arvostelee vetäytymispäätöstä ja katsoo, että vielä ei ole aika lähteä Afganistanista. Hänkin moittii sitä, ettei vetäytymistä päätetty koordinoidusti, liittolaisten kanssa.

Juttua korjattu 18.11. klo 19.42: Korjattu sodassa kuolleiden afganistanilaisten lukumäärää. Aiemmin jutussa luki, että kuolleita olisi kymmeniä tuhansia.

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) on julkaissut ehdotuksensa siitä, missä järjestyksessä suomalaiset tulisi rokottaa koronavirusta vastaan.

Asiantuntijaryhmä suosittelee, että rokotetta tarjotaan ensimmäiseksi koronapotilaita hoitavalle terveydenhuollon sekä hoivakotien henkilöstölle, ikääntyneille ja henkilöille, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia.

Infektiotautiopin professori ja kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtaja Ville Peltola kertoo Ylelle, että rokotusjärjestyksellä tavoitellaan väestön suojaamista. Tarkoituksena on estää vakavat tauti- ja kuolemantapaukset sekä estää sairaala- ja tehohoitoja. Peltolan mukaan se onnistuu keskittämällä rokotukset kohderyhmiin, joissa on suuri riski vaikealle sairaudelle.

Rokotetta toimitetaan Suomeen useassa erässä, jonka vuoksi näiden ryhmien sisäinen rokotusjärjestys arvioidaan myös. Arvio tehdään tarkemmin sitten, kun rokotteiden suojatehosta ja turvallisuudesta eri kohderyhmissä on tarkempia tietoja.

– Näiden jälkeen on tarkoitus että kaikille aikuisille tarjotaan rokotetta ja rokotetaan koko väestöä laajasti, Peltola sanoo.

Koko väestön rokotuksia mietitään myöhemmin

Asiantuntijaryhmän arvion mukaan rokotetta tarjotaan koko väestölle, kun rokoteannoksia saadaan riittävästi maahan. Koko väestön rokotusaikataulu tarkentuu myöhemmin.

– Rokotusjärjestystä arvioidaan tarkemmin, kun meillä on lisää tietoa rokotteiden suojatehosta ja turvallisuudesta eri ikäryhmillä, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek tiedotteessa.

KRAR jatkaa arviointityötään, sillä vielä ei tiedetä esimerkiksi mitä rokotetta Suomeen saadaan.

– Näiden ensimmäisten rokotteiden kohdalla asiat luultavasti etenenevät nopeasti ja mahdollisimman pian saadaan rokotteestakin lisätietoja, Peltola toteaa Ylelle.

Peltola ei kuitenkaan osaa vielä sanoa, kuinka suuri osa suomalaisista kuuluu näihin kolmeen ensin rokotettavien ryhmään.

– Se riippuu puuttuvista asioista. Sitovaa kantaa ei voi ottaa tässä kohtaa. Terveydenhuollon henkilöstöä pidetään tärkeänä rokotettavana ryhmänä ja myös iäkkäitä, koska heillä on suuri riski. Tässä tulee kuvaan mukaan rokotteen ominaisuudet, eli miten se toimii heillä.

Peltolan mukaan ei ole vielä määritelty esimerkiksi ikärajaa, joka määrittelisi, ketkä kuuluvat iäkkäiden ryhmään.

Kohderyhmien riskiarvioinneissa tarkastellaan sekä kansainvälistä että kotimaista tietoa

Asiantuntijaryhmän tekemässä lääketieteellisessä riskinarviossa huomioidaan tieto Suomessa todetuista koronatautitapauksista ja kansainvälinen tutkimustieto koronavirustaudin riskiryhmistä. Tieto sairastumisen riskistä yhdistetään ryhmän mukaan tietoon siitä, miten rokote vähentäisi kohderyhmässä tapahtuvia vakavia tautitapauksia, elinvuosien menetystä ja ennenaikaisia kuolemia.

KRAR jatkaa arviointia rokotusten järjestämisestä ja kohderyhmistä lähiviikkoina, jonka jälkeen THL laatii esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle rokotusten järjestämisestä.

Päätöksen koronavirusrokotusten toimeenpanosta tekee valtioneuvosto.

Jäikö vielä jokin asia mietityttämään? Mitä haluaisit kysyä asiantuntijalta? Jätä kysymyksesi kommenttina alla olevaan keskusteluun. Haemme vastauksia kysymyksiinne.

Lue lisää:

Onko koronarokotetta testattu tarpeeksi? Voiko rokotettu tartuttaa yhä muita? – Kysyitte koronarokotteista, asiantuntijat vastaavat

Täältä voit lukea tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.

Ketkä rokotetaan ensin koronaa vastaan? Asiantuntijat vastaavat, missä vaiheessa rokotusjärjestyksestä päätetään Suomessa

LUULAJA Ruotsin koronavirustilanne on pahentunut nopeasti viime viikkoina. Tänään keskiviikkona kerrottiin peräti 96 uudesta koronaan liittyvästä kuolemasta.

Norrbottenin alue Suomen rajalla on yksi alueista, jossa todetut tartunnat ovat lisääntyneet viime viikkoina vauhdilla.

Tänään alueella on raportoitu 138 uudesta tartunnasta. Viime viikolla testatuista 10 prosenttia sai positiivisen tuloksen.

Ilmaantuvuusluku on 481 tapausta per 100 000 asukasta. Suomen puolella tilanne on tyystin toinen. Länsi-Pohjan luku on 117 ja Lapin 59,7.

Tartuntojen määrä kasvaa Norrbottenissa niin nopeasti, että alueen testikapasiteetti ei riitä. Testien analysoimiseen on pyydetty apua Suomelta, ja sitä toivotaan mahdollisimman pian.

Norrbottenin johtava lääkäri Pia Näsvall vastasi Ylen kysymyksiin Luulajassa.

Mikä on tartuntatilanne tällä hetkellä?

– Koronavirustartunnat kasvavat koko läänissä. Suurinta kasvua on etenkin rannikkoseudulla, missä virus on levinnyt laajalle yhteiskuntaan.

– Pahiten koronasta juuri nyt kärsivät kunnat ovat Luulaja, Piteå (Piitimen kunta), Boden ja Älvsbyn.

– Tilanne on vakava. Nyt pitäisi kaikkien jaksaa noudattaa ohjeita ja rajoituksia, jotta tilanne helpottuu.

Entä Suomen rajan läheisyydessä?

– Haaparannallakin tartunnat leviävät, mutta tilanne ei ole niin hälyttävä kuin osassa lääniä. Kunta on suosittanut kasvomaskeja käytettäväksi, kuten Suomen puolella tehdään.

– Övertorneåssa ja Kalixissa on varsin rauhallista. Mutta tilanteet muuttuvat hyvin nopeasti. Päivittäiset tartuntatiedot vanhenevat hetkessä.

Miten tilanne vaikuttaa sairaalahoitoon?

– Sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrä on noussut nopeasti. Myös hoitohenkilöstöä on sairastunut koronavirukseen. Olemme tulossa aivan näillä hetkillä siihen pisteeseen, että emme voi enää suorittaa kaikkia hoitotoimenpiteitä koronapotilaiden määrän takia.

– Kevään kokemuksesta tiedämme, että teho-osastoille tulee paljon potilaita pienellä viiveellä tartuntojen kasvamisesta. Tällä hetkellä potilaita on tehohoidossa 2–3, mutta muutamankin potilaan lisäys on meille iso ponnistus. Hoitoajat ovat pitkiä, ja hoito sitoo useita hoitajia.

Olette ottaneet yhteyttä Suomen puolelle testaamisessa. Mitä toivotte Suomelta?

– Emme pysty tekemään tällä hetkellä tarpeeksi testejä. Kysyntä on niin suurta.

– Suomi on lähellä, meillä on pitkä yhteinen raja ja paljon yhteistyötä. Siksi on luontevaa kääntyä Suomen puoleen.

– Olemme ottaneet yhteyttä valtiollisiin toimijoihin, mutta toki katsomme tarvittaessa muita vaihtoehtoja Suomesta. Jos voisimme tehdä yhteistyötä, se olisi hienoa.

Miten pian tarvitsette apua? Miten teille on vastattu?

– Heti, kun se on mahdollista. Tarve on todella akuutti ja tilanne on vaikea.

– Tiedän, että Suomi käy läpi juuri omaa kapasiteettiaan. Myös Suomen puolella on käsittääkseni nähtävissä nousua tartunnoissa. Ymmärrän hyvin, että on halua varmistaa testikapasiteetti omaan käyttöön.

– Testien kuljettamisessa Suomen puolelle on myös omat haasteensa.

Keitä Norrbottenissa pystytään testaamaan tällä hetkellä?

– Pystymme testaamaan kaikki, jotka ovat sairaalassa ja joilla on oireita.

– Perustimme Luulajaan myös testauspaikan, jossa jokainen ottaa autossaan itse testin. Siellä olemme joutuneet kuitenkin jarruttamaan testien ottamista, koska emme pysty analysoimaan kaikkia testejä.

Miksi koronatilanne on päässyt näin pahaksi Norrbottenissa?

– Syitä on monia. Olemme enemmän sisällä kuin keväällä, kouluihin on palattu, ihmiset ovat väsyneitä pandemiaan.

– Vaikka kansanterveysviranomainen arvioi, että tämä toinen aalto ei olisi todennäköinen, me olemme pitäneet myös sen vaihtoehdon mukana varautumisessamme.

– Olemme juuri nostaneet valmiustasoamme Norrbottenissa ja alamme johtaa tilannetta samanlaisella kriisiorganisaatiolla kuin keväällä.

Mitä vastaat heille, jotka katsovat, että tartunnat voivat levitä Suomen puolelle täältä Ruotsista?

– On varmasti tartuntoja, jotka ovat tulleet Ruotsista Suomeen, mutta niin on myös toisinpäin. Mielestäni olisi tärkeämpää toimia yhdessä ja olisin varovainen tällaisissa arvioissa.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Rokotetutkimuskeskuksen johtaja: "Kesään mennessä voidaan päästä jo pitkälle", New York sulkee kouluja

Maan pahin koronatilanne huolestuttaa Länsi-Pohjassa, vaikka uusien tapausten määrä on jo laskussa: "Eihän tämä mikään helppo tilanne ole"

Helsingin kantakaupungin itäisellä reunalla Sompasaaressa on myynnissä 33,5 neliön yksiö. Sen velaton myyntihinta on 414 000 euroa. Omalla tontilla seisovan asunnon neliöhinnaksi tulee 12 350 euroa.

Helsinkiläinen 25-vuotias insinööri Paavo Nurmesniemi haaveilee ostavansa jonain päivänä yksiön kantakaupungista. Sompasaaren yksiön sijainti täyttää toiveen, mutta hinta on yli kaksinkertainen Nurmesniemen ajattelemaan budjettiin nähden.

Pankit houkuttelevat nuoria ensiasunnon ostajia säästämään niin sanotulle ASP-tilille. Kun kasassa on kymmenen prosenttia asunnon hinnasta, loput saa valtion takaamaa asuntolainaa. Lainan maksimimäärä Helsingissä on 180 000 euroa, joten 20 000 euroa säästämällä voi ostaa enintään 200 000 euroa maksavan asunnon.

Nurmesniemi katsoo asuntosivusto Oikotieltä enimmillään 200 000 euron hintaisia asuntoja Helsingin kantakaupungista. Oikotien kartta näyttää tyhjää paria poikkeusta lukuun ottamatta.

Keskituloisen on yhä vaikeampaa ostaa Helsingin kantakaupungista ensimmäistä asuntoa. Varsinkin pienten yksiöiden hinnat ovat karanneet käsistä.

Hintoja nostaa Helsingin väestönkasvusta johtuva asuntojen korkea kysyntä. Lisäksi yhä suurempi osa asunnoista päätyy asuntosijoittajille.

”Aika harva haluaa elää minimibudjetilla 10–15 vuotta”

Nurmesniemi oli vielä vähän aikaa sitten vakituisessa työpaikassa, jossa hänen bruttopalkkansa oli 3 300 euroa kuukaudessa. Se lähentelee suomalaisten kuukausittaisia keskiansioita.

Jos Nurmesniemi eli tarkalla budjetilla, hän sai säästöön parhaimmillaan jopa tonnin kuukaudessa. Mutta sitten tuli kuukausia, kun hän kävi lomamatkalla, festareilla tai kavereiden kanssa ravintoloissa. Ne olivat investointeja henkiseen hyvinvointiin, mutta säästöön jäi enää muutama satanen. Ajatus 20 000 euron säästämisestä tuntui vaikealta.

– Jos käy töissä ja elää tosi tarkasti, ei osta ylimääräistä eikä käy tapahtumissa, niin silloin saa säästettyä. Mutta kuinka monta vuotta sitä jaksaa tehdä? Se on pitkän päälle henkisesti raskasta elää koko ajan tosi sniidusti, Nurmesniemi pohtii.

Nurmesniemi on katsellut vähintään 30 neliön yksiöitä. Hän sanoo, että vuokralla asuessa voi tinkiä asunnon kunnosta ja sijainnista, mutta jos ostaa oman, niin siinä olisi myös hyvä viihtyä.

Nurmesniemi vaihtoi syksyllä vakityöt jatko-opintoihin Aalto-yliopistossa. Hän työskentelee yhä opintojen ohessa, mutta elää ”kädestä suuhun”. Hän pitää silti itseään etuoikeutettuna.

– Tosi monella on paljon pienempi palkka tai ei töitä lainkaan. Esimerkiksi monet kulttuuri- ja media-alan työntekijät rakastavat duuniaan, mutta siitä ei jää mitään käteen. Heillä ei ole mitään tsänssiä omaan asuntoon, varsinkaan ilman perintöä tai sukulaisia takaajina. Pitäisi elää minimibudjetilla joku 10–15 vuotta. Aika harva haluaa sellaista elämää.

Nurmesniemi huomauttaa, että Helsingissä ei yleensä makseta korkeampaa palkkaa kuin muualla Suomessa samasta työstä, vaikka asumiskustannukset pääkaupungissa ovat huomattavasti korkeammat.

Nuorten sukupolvien tulokehitys on lähes pysähtynyt, kun taas vanhemmat ikäluokat ovat jatkaneet vaurastumistaan.

– Palkat eivät nouse, mutta vuokrat kallistuvat jatkuvasti. Moni mun kaveri ei enää edes haaveile omistusasunnosta, Nurmesniemi kuvailee.

Nurmesniemen lisäksi tähän juttuun haastateltiin asuntosijoittajaa, joka omistaa kaksi asuntoa Helsingin keskustasta. Kaksikko myös tapasi toisensa. Kohtaamiseen palataan jutun loppupuolella.

Sijoittajat vievät ensiostajien nenän edestä yhä suuremman osan uusista asunnoista

Pankkikonserni OP:n marraskuun asuntomarkkinakatsauksen mukaan yksiöiden hinnat Helsingissä ovat nousseet 27 prosenttia runsaassa viidessä vuodessa. OP:n mukaan pienten asuntojen hintojen nousua selittää sijoitusasuntojen määrän kasvaminen suuremmissa kaupungeissa.

Uuden, omalle tontille rakennetun kerrostaloasunnon keskimääräinen neliöhinta Helsingissä kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä oli 7 650 euroa. Yksiöissä hinnat ovat usein yli 10 000 euroa.

Ketkä jutun alussa mainitun Sompasaaren yksiön kaltaisia asuntoja sitten ostavat?

Suomessa on yhä enemmän asuntosijoittajia. He omistavat oman kotinsa lisäksi ainakin yhden muun asunnon.

Sijoittajat ovat hajanainen joukko, johon kuuluu niin Kojamon tapaisia kiinteistösijoittajia, institutionaalisia sijoittajia kuten eläke- ja vakuutusyhtiöitä, ammattimaisesti yhtiöiden kautta sijoittavia yksityishenkilöitä kuin varallisuutta kerryttäneitä keskiluokkaisia suomalaisia.

Tilastokeskus on selvittänyt äskettäin asuntosijoittamisen yleistymistä Suomessa. Sijoittajien ostamien asuntojen määrä on kasvanut merkittävästi useissa Suomen suurissa kaupungeissa. Jo yli puolet yksiöistä menee sijoittajille. Eniten sijoitusyksiöitä on Helsingissä.

Rakennusyhtiöt viekoittelevat sijoittajia: ”Asuntoapajille kaikessa hiljaisuudessa”

Rakennusyhtiöt houkuttelevat sijoittajia kilpaa asiakkaikseen. Esimerkiksi Peabilla on Avainasiakas-palvelu, jonka avulla sijoittajat pystyvät viemään uudiskohteista parhaimmat asunnot päältä, ennen kuin kohteiden virallinen ennakkomarkkinointi aloitetaan.

Käytännössä kaikilla Suomen merkittävimmillä rakennuttajilla on asuntosijoittajille kotisivuillaan oma osio tai erikoispalvelu. Rakennusyhtiö Lehto kutsuu palveluaan sisäpiiriksi.

Lehdon Sisäpiirin jäsenenä kutsumme sinut kaikessa hiljaisuudessa asuntoapajille peräti viikkoa ennen uuden kohteen julkistusta. Tiedot lanseerattavista kohteista toimitetaan etukäteen sähköpostiisi. Näin saat aikamoisen varaslähdön kilpajuoksussa kohti tuottoisimpia asuntokauppoja! (Ote Lehdon kotisivuilta)

Rakennusyhtiöt tarjoavat myös vinkkejä voittojen ja verohyötyjen maksimoimiseen.

Asuntosijoittajan ei kannata maksaa asunnostaan heti pois velatonta hintaa. Taloyhtiölle maksettavat lainavastikkeet voi nimittäin vähentää kokonaisuudessaan maksuvuoden verotuksessa! Tämä kouriintuntuva etu koskee vain sijoitusasunnon ostajia, ei omistusasujia.

Asuntosijoittajat etsivät lähinnä yksiöitä ja kaksioita, joista saa parhaan vuokratuoton. He ovat samoilla apajilla kuin ensiasunnosta haaveilevat vuokralla asuvat suomalaiset.

Miten normaalituloinen työntekijä, jolla ei ole ennestään asuntovarallisuutta, pärjää tässä asuntokilpailussa?

Osa sijoittajista ostaa asunnon ja laittaa sen heti myyntiin kalliimmalla hinnalla

Huonosti, sanoo asuntorahoitukseen erikoistuneen Hypo-pankin johtava ekonomisti Juhana Brotherus. Hänen mukaansa ensiasunnon ostajat etenkin Helsingissä etsivät kotia sieltä, minne on aiempaa vaikeampaa päästä. Sama koskee Tampereen ja Turun kaltaisia kaupunkeja.

– Puhutaan pienistä, hyvien kulkuyhteyksien varrella olevista asunnoista suuremmissa kasvukeskuksissa. Nämä ovat juuri niitä asuntoja, joihin asuntosijoittajien kiinnostus on kasvanut, Brotherus sanoo.

Asuntosijoittajien ostamista asunnoista peräti 85 prosenttia on yksiöitä tai kaksioita. Brotheruksen mukaan Helsingissä yksiömarkkina kävi ylikierroksilla ennen koronakriisiä. Asuntoja myytiin usein jo ennen ensinäyttöä.

Sijoittajat ovat tässä kilpajuoksussa etulyöntiasemassa. He tuntevat usein eri alueet ja jopa taloyhtiötkin valmiiksi. Kun ensiasunnon etsijä vielä tutustuu taloyhtiön papereihin tai käy pankin kanssa lainaneuvotteluja, sijoittaja voi olla jo sopimassa asuntokauppoja.

Osa sijoittajista on laittanut ostamansa uudisasunnot heti uudelleen myyntiin kalliimmalla hinnalla, vaikka kohteen rakentaminen on ollut vielä kesken.

Brotheruksen mukaan globaaliin kaupungistumistrendiin kuuluu, tai ainakin kuului ennen koronaa, että nuoret ovat kiinnostuneita etenkin asuinalueista, joissa kaupungin syke on vilkkain.

Asunnon koosta ollaan valmiita joustamaan, koska kantakaupunki toimii olohuoneena. Koti on tukikohta, jonka lähellä palvelut ja sosiaaliset kontaktit ovat. Myös ilmastonäkökulma vaikuttaa päätöksenteossa: mitä pienempi asunto, sitä pienempi hiilijalanjälki.

– Kun yhä useampi pyrkii halutuimmille alueille, eikä uusia asuntoja rakenneta riittävästi, hinnat nousevat. Silloin asuntoihin pääsevät kiinni vain ne, joilla on riittävän syvät taskut tai nopeat liikkeet. Se on aika monesti tarkoittanut asuntosijoittajaa.

Ensiasunnon ostajien määrä väheni ja keski-ikä Suomessa lähti nousuun vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Helsingissä keski-ikä on noussut jo yli 31 vuoteen, kun se ennen finanssikriisiä oli alle 29 vuotta. Vuokralla asuminen etenkin yhden hengen talouksissa on yleistynyt.

Helsingissä rakennetaan paljon, mutta ei tarpeeksi

Finanssikriisin jälkeen Suomessa on eletty maltillisen talouskasvun ja palkankorotusten aikaa.

Asuntojen hinnat ovat nousseet yleistä ansiotasoa nopeammin. Samaan aikaan varallisuus on keskittynyt aiempaa enemmän parhaiten tienaaville. Suurituloisin kymmenys omistaa noin kolmasosan nettovarallisuudesta.

Nettovarallisuus saadaan, kun henkilön reaali- ja rahoitusvarallisuudesta, kuten asunnosta, metsäomistuksista, autosta, osakkeista ja pankkitalletuksista vähennetään velat.

Brotheruksen mukaan varallisuuserot uhkaavat kasvaa Suomessa, jos entistä harvemmalla on mahdollisuus päästä kiinni omaan asuntoon. Suomalaisten varallisuus on suurimmaksi osaksi kiinni asunnoissa.

– Varallisuuserot ovat pienempiä, kun kotitalouksien keskeinen varallisuusero on oma koti. Jos ensiasunnon ostajien määrä jää pysyvästi matalammalle tasolle, kiinteistöt keskittyvät yhä harvempien käsiin.

Nuorista aikuisista yhä suurempi osa asuu vuokralla, vaikka kyselyiden mukaan nuorten kiinnostus omistusasumiseen ei ole laskenut. Onko omistusasunnon ostamisesta tullut entistä vaikeampaa?

Helsingissä kyllä, mutta suurimmassa osassa Suomea ei, Brotherus vastaa. Asuntojen hinnat nousevat vain muutamassa maakunnassa. Monilla alueilla hinnat ovat pysyneet entisellään tai laskeneet.

Monilla aloilla opiskelu- ja työpaikat keskittyvät kuitenkin pääkaupunkiseudulle. Helsingin asukasluvun on ennustettu nousevan ainakin 820 000:een vuoteen 2050 mennessä.

Helsingissä on käynnissä historiallisen paljon uusia rakennushankkeita. Pitkän aikavälin asuntotuotanto laahaa silti jäljessä väestönkasvua ja kaupungin tavoitetta, joka on 8 000 uutta asuntoa vuosittain.

– Asuntoja pitäisi rakentaa riittävästi kasvukeskuksiin sekä ensiasunnon ostajille että sijoittajille. Tämä synnyttäisi kilpailua vuokramarkkinoille, ja myös vuokratasot pysyisivät kohtuullisina, Brotherus sanoo.

Brotherus sanoo toisaalta, että edes Helsingissä ei tarvitse mennä kovin kauas kantakaupungista, kun asuntojen hinnat halpenevat.

”Suomessa voi päästä kiinni omistusasuntoon ilman suuria pääomia”

Joonatan Voltti on 33-vuotias asuntosijoittaja, joka omistaa vaimonsa kanssa kaksi asuntoa Helsingissä.

Voltti ei ole kokopäivätöissä, mutta hän saa puolisonsa kanssa asunnoista yli 50 000 euroa vuokratuloja bruttona vuodessa. Varallisuutta on kertynyt myös asuntojen arvonnoususta.

Voltti sanoo, ettei ole syntynyt kultalusikka suussa, vaan on lähtöisin betonilähiön vuokra-asunnosta.

– En ole koskaan laskenut elämääni perinnön tai valmiin pöydän varaan, mutta onneksi Suomi on niin hieno maa, että täällä on mahdollisuuksia taustasta riippumatta vaikka kouluttautua, ekonomiksi opiskellut Voltti sanoo.

Voltti sanoo, että Suomessa voi päästä kiinni omistusasuntoon ilman suuria pääomia. Ensiasunnon ostaja voi saada asuntolainalle valtiontakauksen, ja puuttuville vakuuksille voi hankkia luottolaitokselta maksullisen lisävakuutuksen.

Voltti vinkkaa, että ensiasunnon ostosta haaveilevan kannattaa laskea tarkoin kulutuksensa ja miettiä, mistä voisi karsia. Hän itse esimerkiksi käy ”halvassa saksalaisessa marketissa”, valmistaa ruokaa kerralla moneksi päiväksi ja ostaa käytettyjä huonekaluja.

Miten hän sitten pääsi itse kiinni ensimmäiseen omistusasuntoon? Voltti säästi yhdessä puolisonsa kanssa.

– Ja sitten onnistuin anopin talosta saamaan puuttuvan vakuuden.

Veroedut ja halvat lainat houkuttelevat asuntosijoittajia

Miksi asuntosijoittamisesta on tullut Suomessa niin suosittua vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen? Hypon Brotheruksen mukaan ilmiöön on kaksi tärkeää syytä.

Pitkään jatkuneiden matalien tai jopa miinuskorkojen aikana asuntolainaa saa halvalla. Hyvällä sijainnilla olevista vuokra-asunnoista voi saada parempaa ja vakaampaa tuottoa kuin korko- ja osakemarkkinoilla.

Toiseksi verohyödyt suosivat asuntosijoittajia tavalliseen omistusasujaan verrattuna. Merkittävin niistä on uusien kerrostalojen taloyhtiöiden asuntolainat, jonka maksuosuudet eli rahoitusvastikkeet sijoittaja voi tavallisesti vähentää verotuksessa vuokratuloista.

VM:n selvityksen mukaan suuri osa pienten asuntojen uudistuotannosta on viime vuosina myyty ammattimaisille ja yksityisille asuntosijoittajille, jotka ovat hyödyntäneet taloyhtiölainojen mahdollistamaa edullista velkavipua.

Uudiskohteissa taloyhtiölainan osuus voi olla jopa 80 prosenttia velattomasta hinnasta. Jos sijoittaja esimerkiksi saa vuokraamastaan asunnosta kuukaudessa 1 200 euroa vuokratuloja ja maksaa yhtiölainaa takaisin vastikkeessa 1 000 euroa, verot pitää maksaa vain 200 eurosta. Omistusasujalla ei ole tällaista mahdollisuutta.

Ensiasunnon ostajalle ison taloyhtiölainan uudiskohteet ovat vaikeita, koska suuren lainaosuuden vuoksi niillä ei välttämättä ole lainkaan vakuusarvoa pankin silmissä. Yleensä uusi asunto kattaa valtaosan vakuuksista.

Sijoittajaa iso yhtiölaina ei haittaa, koska hän saa tavallisesti vakuudet asunnon ostamiseen tarvitsemalleen pankkilainalle jo omistamastaan asunnosta. Lisäksi sijoittaja voi vähentää sijoitusasuntolainan kaikki korot verotuksessa. Tavallisesta asuntolainasta vähennysoikeus on vain 15 prosenttia, ja tämäkin etu poistuu kuluvan hallituskauden aikana.

Kun sijoittajat ovat rynnineet markkinoille veroetujen houkuttelemana, uusien asuntojen hinnat ovat kallistuneet nopeasti.

– Se ei saisi olla niin, että jotkut tekevät hirveästi rahaa ihmisen perusedellytyksellä, eli sillä että pystyy asumaan jossain, Paavo Nurmesniemi sanoo mutta jatkaa, että kapitalismissa voittojen tekemistä on toisaalta vaikeaa lähteä rajoittamaan.

Joonatan Voltin mielestä olisi väärin yrittää vaikeuttaa sijoittajien liiketoimintaa.

– Mun mielestä sitä kutsutaan markkinataloudeksi. Kyllä kysyntä ja tarjonta sitten määrittelevät sen hintatason, Voltti toteaa.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvosteli viime vuonna Suomea suurista taloyhtiölainoista, koska ne suosivat sijoittajia ja ovat uhka kotitalouksien velkaantumiselle. Lainoja on kritisoinut myös Suomen Pankki ja jopa järjestelmää Suomeen tuonut asuntosijoittaja.

Tämä veroporkkana saattaa poistua tulevaisuudessa. Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelman kirjaus mahdollistaa sen, ettei yhtiölainan lyhennyksiä voisi enää vähentää vuokratuloista. Valtiovarainministeriö on jo tehnyt asiasta selvityksen, mutta hallituksen päätöstä ei vielä ole.

Tavoitteena oma asunto kolmekymppisenä

Paavo Nurmesniemi ja Joonatan Voltti tapaavat Helsingin pohjoisessa kantakaupungissa Ruskeasuolla.

Olemme tutustumassa jutun kuvauksia varten 29-neliöiseen yksiöön, jonka lähtöhinta tarjouskaupassa on noin 190 000 euroa. Asunto sijaitsee vuokratontilla, ja rakennukseen on tulossa julkisivuremontti.

Nurmesniemi pitää näkemästään.

– Oli kyllä vimpan päälle, ihan tiptop. Tuo näytti siltä, että tähdätään siihen, että omistaja laittaisi sen suoraan vuokralle, eikä niin, että asuisi siellä itse, Nurmesniemi arvioi.

– Kyllä, ja kun se on rempattu, niin se on helppo vuokrata. Ei tarvitse remonttia eikä muuta, pistää vaan ilmoituksen julki, Voltti jatkaa.

Nurmesniemi on siirtänyt asuntohaaveitaan, mutta näkee silti tulevaisuuden valoisana.

– Jos saan opinnot valmiiksi, teen muutaman vuoden töitä ja säästän, niin veikkaan, että siinä 30:n paikkeilla pääsisin kiinni asuntoon. Tietenkin, jos olisi kumppani, niin sitten se olisi vielä puolet helpompaa.

Lue lisää: Sijoitusasuntolainoja haettu yhä enemmän, vaikka halutuimpien asuntojen hinnat ovat korkealla – "En silti lähtisi veikkaamaan, mikä on ylin piste"

Lue lisää: Muutostrendi jyllää: Yhä harvempi nuori aikuinen ostaa oman asunnon – samaan aikaan vuokra-asuminen yleistyy

Lue lisää: Miten pääset kiinni ensiasuntoon? 5 vinkkiä asuntolainan oman rahoitusosuuden säästämiseen

Aiheesta lisää tänään A-studiossa Yle TV1:ssä klo 21:05. Ovatko unelmat ensiasunnosta isossa kaupungissa karkaamassa yhä kauemmas? Juontajana Heikki Ali-Hokka. #yleastudio

Kotkan kaupungin keskustan tuntumassa lähellä Kantasatamaa seisoo punertava, lähes satavuotias hirsirakennus.

Vuonna 1922 rakennettu hirsitalo tehtiin ensin asuinrakennukseksi. Myöhemmin se muutettiin satamakonttoriksi. Rakennuksen taakse on myöhemmin rakennettu kaksikerroksinen tiilirakenteinen autotallisiipi.

Kymenlaakson museo totesi jo vuonna 2016, että vanha satamakonttori on säilyttänyt poikkeuksellisen hyvin alkuperäisen ulkomuotonsa. Museon näkemyksen mukaan rakennus näytti ulkoisesti hyväkuntoiselta ja olisi kunnostettavissa.

Tontti kuuluu Ruotsinsalmen linnoituskaupungin muinaismuistoalueeseen. Museoviraston mukaan samalla tonttialueella on mahdollisesti säilynyt Ruotsinsalmen linnoituskaupungin aikaisia kulttuurikerroksia tai rakenteita vuosilta 1790–1850.

– Rakennus on oleellinen osa Kotkan Kantasataman historiaa. Se on esimerkki oman aikakautensa rakentamisesta, Kymenlaakson museon rakennustutkija Viivi Alajuuma sanoo.

Pian rakennusta ei enää ole. Kotkan kaupunginhallitus päätti keskiviikkona, ettei kaupunki hanki rakennusta tai sen osia itselleen. Päätös syntyi äänin 9–4.

Rakennuksen omistaa satamaoperaattori Steveco.

Säilyttämisestä selvitys

Vaikka rakennus näyttää ulkopuolelta hyväkuntoiselta, sen sisällä piilee vaurioita.

Vanhaa satamakonttoria ei ole suojeltu. Rakennuksen suojeleminen oli esillä vuonna 2011, jolloin aluetta kaavoitettiin uudelleen.

– Suojelusta käytiin silloin keskustelua, mutta todettiin, ettei sitä uudessakaan kaavassa esitetä suojeltavaksi. Rakennus oli jo silloin huonokuntoinen, sanoo asemakaava-arkkitehti Marja Kukkonen.

Kaava tuli lainvoimaiseksi vasta vuonna 2016. Silloin kaupunginvaltuusto toivoi, että rakennus säilytettäisiin ja siirrettäisiin pois.

Kotkan kaupunkisuunnitteluosasto selvitti vastikään vanhan satamakonttorin säilyttämismahdollisuuksia.

Asiaa selvitettiin kolmesta näkökulmasta: voidaanko rakennus säilyttää nykyisellä paikallaan, voidaanko rakennus purkaa, siirtää ja varastoida tai luovuttaa eteenpäin ja että onko rakennuksessa siirrettävää tai säilytettävää.

Rakennuksen säilyttäminen nykyisellä paikallaan edellyttäisi, että kaupunki ostaisi tontin Stevecolta, kaavoittaisi sen uudelleen ja myisi tontin eteenpäin säilytettävän rakennuksen kanssa.

Tämä vaihtoehto maksaisi kaupungin arvion mukaan lähes kaksi miljoonaa euroa, joista osa saataisiin takaisin tontin myynnin kautta. Uuden omistajan löytämistä pidettiin kuitenkin epätodennäköisenä.

Rakennus sijaitsee nykyisin rinteessä, joten jos talo siirrettäisiin, sille pitäisi löytyä vastaavanlainen sijoituspaikka.

Kaupunkisuunnittelun mukaan rakennus ei sovellu myöskään avoimiin satamaolosuhteisiin, koska se on suunniteltu suojaisampaan paikkaan. Tämän vuoksi valtuuston toive sijoittaa satamakonttori Kantasatamaan ei ole kaupunkisuunnittelun mukaan luontevaa.

Jalka läpi lattiasta

Rakennuksen arvioineet arkkitehdit totesivat, että kaikki vauriot huomioon ottaen rakennuksella on jatkokäyttöä ja kysyntää vain rakennusosina. Heidän mukaansa nykyisen rakennusrungon asuinkäyttö aiheuttaisi asukkaille terveysriskin.

Rakennuksesta löytyi esimerkiksi palovaurioita. Alkuperäiset kattotuolit ja muut tukirakenteet olivat hiiltyneet tulipalon seurauksena. Saumapeltikatto vuoti ja ullakolta tuleva vesi oli vaurioittanut huoneiden sisäkattoa.

Kosteutta löytyi kaikista kerroksista ja lattia oli paikoin niin laho, että arvioijan jalka meni kellarin lattiasta läpi.

Kahdessa huoneessa kattopaneelit olivat osin romahtaneet. Yhden huoneen muovimaton kiinnitysrimassa kasvoi sieniä ja muovimaton pinnassa kiemurteli sienirihmastoa.

Kaupunkisuunnittelu päätyi selvityksessään siihen, ettei se suositellut rakennuksen hankkimista korjattavaksi tai rakennusosia siirrettäväksi.

Purkutyö jatkuu

Samalla kaupunkisuunnittelu totesi johtopäätöksessään, että rakennuksen katoaminen kaupunkikuvasta vähentää ajallista ja historiallista rikkautta kaupunkikeskustassa.

Myös Kymenlaakson museon rakennustutkija Viivi Alajuuma pitää satamakonttoria tärkeänä osana Kotkan ja sataman historiaa.

– Kyllä se yhden aikakauden poistaa, kun alueella ei muita pieniä vanhoja puutaloja enää ole. Siinä mielessä se on korvaamaton menetys kaupunkikuvalle ja Ruukinkadun näkymälle, Alajuuma sanoo.

Satamaoperaattori Steveco on jo purkanut muita taloja tontilta.

Stevecon kiinteistöistä vastaava Pertti Westman sanoo, että purkutyöt jatkuvat heti, kun kaupunki on saanut päätettyä asiasta.

– Työtä on viivytetty pari viikkoa. Olemme tyytyväisiä, jos tästä saadaan kaupungin päätös, Westman sanoi keskiviikkona ennen kaupunginhallituksen kokoontumista.

Ruokolahden kunnanjohtajaksi kertaalleen valittu Anu Sepponen vaatii Itä-Suomen hallinto-oikeutta kumoamaan Ruokolahden kunnan tekemät päätökset kunnanjohtajahaussa.

Sepposen mukaan kunnanvaltuuston päätökset johtajasopimuksesta ja koeajasta ovat lainvastaisia.

Kunta ei tavoitellut yhteisymmärrystä

Anu Sepponen valittiin Ruokolahden kunnanjohtajaksi elokuun lopussa, kun aiemmin tehtävässä toiminut Tuomo Sallinen siirtyi Lappeenrannan kaupunginsihteeriksi.

Valinnan jälkeen Sepposen ja kunnan välille syntyi kuitenkin erimielisyyksiä kunnanjohtajasopimuksesta. Neuvottelut ajautuivat umpikujaan, kun Ruokolahden kunnanvaltuusto heikensi kunnanhallituksen jo kertaalleen Sepposelle tarjoamaa sopimusta.

Johtajasopimukseen lisättiin kuuden kuukauden koeaika ja palkkaa alennettiin 7 000 eurosta 6 500 euroon. Irtisanomisajan palkasta luovuttiin kokonaan.

Sepposen mielestä kunnnanvaltuuston päätös johtajasopimuksesta on lainvastainen, koska osapuolten välillä ei ole käyty lainmukaisia johtajasopimusneuvotteluja.

– Ruokolahden kunta ei ole edes tavoitellut yhteisymmärrystä osapuolten välillä. Neuvottelut ovat olleet alusta lähtien käytännössä sanelua,Sepponen kertoo valituksessaan.

Hänen mukaansa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja eivät olet päässeet yksimielisyyteen sopimusluonnoksesta ennen valtuustokäsittelyä ja kunnanjohtajalle ei toimitettu hyväksyttäväksi lopullista luonnosta ennen sen valtuustokäsittelyä.

Uuden kunnanjohtajan haku kiellettävä

Anu Sepponen ei hyväksynyt kunnanhallituksen heikentämää sopimusta. Lopulta Sepponen kieltäytyi ottamasta pestiä vastaan ehdoilla, jotka hänelle tarjottiin.

Kunnanvaltuusto päätti lokakuussa, että Sepposen valinta on rauennut ja laittoi kunnanjohtajan paikan uudelleen hakuun.

Sepponen kuitenkin katsoo, että hänen virkasuhde ei ole päättynyt lainmukaisella tavalla ja on siis edelleen voimassa. Tästä syystä virkaa ei voida täyttää uudelleen eli laittaa haettavaksi.

Niinpä Sepponen vaatii oikeutta kieltämään uuden kunnanjohtajan hakemisen Ruokolahdelle.

Lisäksi Sepponen vaatii kuntaa maksamaan hänelle oikeudenkäyntikulut, joita on tähän mennessä kertynyt reilut 3 000 euroa.

Yle ei tavoittanut Sepposta kommentoimaan tekemäänsä valitusta.

Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ei ole tullut muita valituksia Ruokolahden kunnanjohtajan hakuprosessista.

Hildenille käy myös väliaikainen sopimus

Sepposen tekemän valituksen takia Ruokolahden seuraavan kunnanjohtajan on aloitettava työnsä väliaikaisella sopimuksella. Toistaiseksi voimassa olevaa virkaa ei voi vastaanottaa, jos päätöksestä on tehty valitus.

Ruokolahden kunnanhallitus esitti maanantaina uudeksi kunnanjohtajaksi Puumalan nykyistä kunnanjohtajaa Matias Hildeniä. Kunnanjohtajan virkaan haki yhteensä 11 ihmistä.

Hilden kertoo yllättyneensä kuullessaan, ettei muita hakijoita haastatella.

– Totta kai se kuulostaa hyvältä, että Ruokolahdella luotetaan siihen, että hommat sujuvat kanssani hyvin.

Hilden on valmis tulemaan Ruokolahdelle väliaikaisellakin sopimuksella.

– En ole peloissani siitä, etten saisi leipää pöytään tulevaisuudessakin. Uskon, että töitä riittää jatkossakin.

Hilden uskaltaa myös irtisanoa itsensä Puumalasta, jos hänet valitaan Ruokolahdelle.

– Pidän nykyisen työnantajan kannalta mahdottomana, että Puumalassa jouduttaisiin olemaan löysässä hirressä ja odottamaan mitä Ruokolahdella tapahtuu ennen kuin siellä voidaan etsiä uutta kunnanjohtajaa.

Hilden on valmis aloittamaan mahdolliset työt Ruokolahdella heti kun se on mahdollista. Hildenillä on nykyisessä työssään kahden kuukauden irtisanomisaika.

Tanskan valtiollisen pääsairaalan Rigshospitaletin tutkimuksen mukaan kasvomaskit eivät tarjoa merkittävää suojaa koronaa vastaan niiden käyttäjille.

Tutkimus toteutettiin Tanskassa tämän vuoden huhti- ja toukokuussa. Se julkaistiin Annals of Internal Medicine -tiedejulkaisussa tänään.

Tutkimuksen voi lukea tämän linkin kautta.

Koronavirus tarttui kasvomaskien käyttäjiin lähes yhtä paljon kuin maskittomiin

Tutkimus toteutettiin satunnaistettuna vertailukokeena (randomized controlled trial), johon otti osaa 4 862 henkilöä.

Ehtona oli, ettei osallistujilla ollut tutkimuksen aikana tai sitä ennen koronavirustartuntaa, ja että he viettivät kotinsa ulkopuolella vähintään kolme tuntia päivässä. Ehtona oli myös, etteivät osallistujat tehneet työtä, jossa maskin käyttö oli pakollista.

Heistä puolet saivat ohjeen käyttää kasvomaskia kotinsa ulkopuolella, kun taas puolet saivat ohjeen olla käyttämättä maskia.

Maskin käyttöä seurattiin viikoittain sähköposteilla tutkijoiden ja osallistujien välillä.

Kaikille osallistujille tehtiin koronatestejä tutkimuksen ajan.

Tutkijat jakoivat maskia käyttävälle ryhmälle 50 kolmikerroksista kertakäyttöistä kasvomaskia.

Tutkimustuloksena oli, että kasvomaskeja käyttäneistä 2 392 henkilöstä 42 (1,8 prosenttia) sai koronatartunnan. Vastaavasti maskittoman verrokkiryhmän 2470 henkilöstä 53 (2,1 prosenttia) sai koronatartunnan.

Tutkijoiden mukaan ero oli niin pieni, ettei tutkimuksen perusteella voida poissulkea sitä, ettei kasvomaski suojaa kantajaansa lainkaan koronatartunnalta.

Tutkimus sai osakseen kritiikkiä jo ennen julkaisua

Maskitutkimus on herättänyt tiedeyhteisössä keskustelua jo ennen kuin sen tulokset julkaistiin.

Amerikkalaisten Standfordin ja George Washington yliopistojen tutkijat julkaisivat viikko sitten avoimen kirjeen tanskalaisessa Danish Medical Journal -tiedejulkaisussa.

Siinä tutkijat ilmaisivat huolensa maskitutkimuksen tutkimusmetodeista sekä sen mahdollisista virheellisistä tulkinnoista.

Amerikkalaistutkijoiden mukaan päätöksentekijät voivat tulkita tutkimustuloksia niin, ettei kasvomaskeista ole hyötyä.

Tämä siksi, että tutkimus on otsikoitu epämääräisesti. Sen otsikko on englanniksi "Effectiveness of Adding a Mask Recommendation to Other Public Health Measures to Prevent SARS-CoV-2 Infection in Danish Mask Wearers", mikä tarkoittaa vapaasti käännettynä "Maskisuosituksen tehokkuus osana muita toimia SARS-CoV-2 viruksen leviämisen estämiseksi Tanskassa".

Tutkimuksessa ei kuitenkaan tutkittu sitä, estävätkö maskit koronaviruksen leviämistä.

Tähän kiinnitti huomion myös Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Jussi Sane tänään Twitterissä.

Sanen mukaan tutkimus tutki sitä, suojaako kasvosuojus käyttäjäänsä koronainfektiolta. Tämän suhteen tanskalaistutkimus on Sanen mukaan linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa.

Amerikkalaistutkijat kritisoivat myös maskitutkimuksen tutkimusmenetelmiä.

He kiinnittivät huomion muun muassa siihen, ettei tutkimukseen osallistuvien maskin käyttöä tai sen käyttämättä jättämistä seurattu tarpeeksi tarkasti.

Heidän mukaansa tutkimuksen tulokset ovat ongelmallisia myös siksi, että Tanskassa koronan ilmaantuvuusluku oli tutkimuksen aikana selvästi matalampi kuin mitä tutkimusasetelmassa väitettiin.

Onkin syytä huomioida, että Tanskassa oli huhti- ja toukokuussa rajoitettu ihmisten kanssakäymistä tuntuvasti. Esimerkiksi koulut, ravintolat ja kaupat olivat kiinni.

Tutkimus sai osakseen kritiikkiä myös siitä, että osallistujia seurattiin liian vähän aikaa suhteessa siihen, miten kauan koronaviruksen pitää olla ihmisen kehossa näkyäkseen testeissä.

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee kasvomaskien käyttöä, mutta myöskään Thl ei katso, että se juurikaan suojaisi käyttäjäänsä. Käyttö on suositeltavaa, koska maski vähentää koronatartunnan leviämistä muihin pisaratartuntana.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Rokotetutkimuskeskuksen johtaja: "Kesään mennessä voidaan päästä jo pitkälle", New York sulkee kouluja

Miten kasvomaskin käyttö vaikuttaa turvaväleihin? Näyttäisi, että se jopa parantaisi niiden säilymistä, mutta taustalla on myös huoli

Milloin maski ehkäisee tartunnan? Yksiselitteistä sääntöä ei ole – ja se hämmentää kaupungissa, joka laittoi 600 henkeä karanteeniin

Voiko pomo pakottaa käyttämään kasvomaskia, ja 3 muuta kysymystä asiantuntijoille pääkaupunkiseudun uudesta suosituksesta työpaikoille – kysyimme myös helsinkiläisten ajatuksia

Kasvomaskien hyöty koronan torjunnassa jakaa asiantuntijoitakin: "Näyttöä on olemassa tarpeeksi", "Suurempi merkitys on muilla viruksen ehkäisykeinoilla"

Suomen yli lipuu torstaina matalapaine runsaiden sateiden saattelemana. Väistyjäislahjanaan matalapaineen alue tarjoaa kyytipoikana otollisen hetken voimakkaille tuulenpuuskille, jotka voivat kaataa puita ja katkoa sähköjä etenkin Pohjanmaan ja pohjoisen Satakunnan seudulla.

Ilmatieteen laitos on antanut torstaiksi maalle ja merelle myrskyvaroituksia.

Lunta on luvassa torstaina paikoin jopa yli 20 senttimetriä Etelä-Lappiin ja Koillismaalle. Vielä eilen vaikutti siltä, että lunta olisi tulossa alueelle hieman vähemmän, paikoin yli 10 senttiä. Eteläisempään Suomeen lunta on luvassa perjantain vastaisena yönä.

Pohjanmaan suunnalle voi tulla lisäksi yli 30 millimetriä sadetta, mikä voi saada jo ennestään täynnä olevat joet tulvimaan.

Kuuset voivat kaatua, koska maa on märkä ja pehmeä

Voimakkaat tuulenpuuskat seuraavat lännestä kohti Kuolan niemimaata väistyvää matalapaineen aluetta.

Ensimmäiset ja voimakkaimmat tuulenpuuskat nousevat torstaina puolen päivän jälkeen Pohjanmaan rannikolla ja pohjoisessa Satakunnassa. Puuskat yltyvät Pohjanmaalla ja Satakunnassa myrskylukemiin, jopa yli 25 metriin sekunnissa. Samalla taivaalta tulee vettä.

– Tuulenpuuskien puhaltaessa yli 25 metriä sekunnissa alkaa ilmaantua sähkökatkoja ja puiden, toteaa Ylen meteorologi Matti Huutonen.

Puista etenkin kuuset voivat oll huomenna kovilla myrskypuuskien kourissa, sillä maa on vielä pehmoista ja kuusen juuret ovat pinnassa.

– Maaperä ei ole yhtä sitova kuin se olisi routaisena, Huutonen toteaa.

Pohjanmaan suunnalta kovat tuulet liikkuvat iltapäivällä kohti Keski-Suomea ja illaksi lähemmäs itärajaa. Samalla ne hieman laantuvat.

– Syyskuun Aila-myrskyyn verrattuna huomiset tuulenpuuskat ovat lyhyempikestoisia eikä alue ole yhtä laaja, Huutonen sanoo.

Mitään ennennäkemätöntä huomiset tuulet eivät Huutosen mukaan ole.

– Syys-talviaika on perinteisesti myrskyjen aikaa Suomessa. Maapallon napa-alueilla kylmenee ja päiväntasaajalla on lämmin, talvi kiristää otettaan ja myrskytoiminta vilkastuu.

Lunta runsaasti pohjoiseen torstaina ja perjantaiksi vähän myös etelään

Ohi lipuva matalapaineen alue tuo paikoin yli 20 senttiä lunta Etelä-Lappiin ja Koillismaalle torstaina iltapäivän tuntumassa. Samalla kylmenee.

Perjantai ja lauantai ovat näillä näkymin pakkaspäiviä tai vähintään nollan tuntumassa lähes koko maassa. Perjantain vastaisena yönä pakkasen puolelle tippuva lämpötila voi tehdä autoteistä liukkaita. Eteläiseen sisämaahan voi sataa perjantaina aamusta jopa viitisen senttiä lunta.

– Liukkaaseen ajokeliin kannattaa varautua perjantaina aamusta etelässäkin. Etenkin jos alla on kesärenkaat, Huutonen toteaa.

Lue lisää:

Pohjalaisjoet uhkaavat nousta taas tulvakorkeuteen – sadetta voi kertyä paikoin 40 millimetriä

Jyväskylän seudulla tarkastettiin harjoitusmielessä viime kesänä 500 kompostia. Niistä 85 prosenttia oli täysin kunnossa.

– Se oli todella loistava tulos! Lisäksi annoimme osalle kiinteistön omistajista opastusta kompostointiin ja hyvin nopeasti päästiin yli 90 prosentin, kertoo Jyväskylän kaupungin palvelupäällikkö Kari Ström.

Jyväskylän seudulla osataan siis kompostoida.

Se ei ole mikään ihme, sillä Jyväskylän jätehuoltomääräykset (Jyväskylän kaupunki) ovat vaatineet biojätteen lajittelua omakotikiinteistöillä jo parikymmentä vuotta.

Jyväskylä oli aikanaan isommista kaupungeista ensimmäisiä, joka otti käyttöön biojätteen erilliskeräyksen.

– Tällainen vaatimus omakotiasukkaille on edelleen todella harvinainen, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuulia Innala.

Monissa pienissä kunnissa biojätteen erilliskeräys puuttuu edelleen kokonaan. Useiden jätelaitosten alueella niitä kerätään erikseen tietyn kokoisista kiinteistöistä, esimerkiksi yli viiden huoneiston taloista.

Muuta maata tiukemmat säännöt mahdollistaa se, että kunta voi jätehuoltomääräyksillään täsmentää jätehuollon käytäntöjä omalla alueellaan.

Omakotiasukkailla on Jyväskylän seudulla kaksi vaihtoehtoa: erillinen biojäteastia portin pielessä tai jätteen kompostointi omalla tontilla.

Jätelakiin tarkasti määritelty biojätteen erilliskeräysvelvoite on vasta tulossa.

– Nyt kun kierrätys on noussut keskusteluun ja jätelaki muuttumassa, pohtivat useamman kunnan jätehuoltoviranomaiset kompostitarkastusten järjestämistä, kertoo Innala.

Tarkastus paljastaa siipeilijät ja huijarit

Jyväskylän seudulla harjoitustarkastuksissa paljastui myös jätehuollon siipeilijöitä. Noin 5 prosentilla kiinteistöistä ei ollut lainkaan jätehuoltoa, kertoo Ström.

– Ikävintä oli se, että löytyi 25 kiinteistöä, joilla ei ollut edes sekajäteastiaa. Siinä herää kysymys: mihin jätteet sieltä viedään?

Osa asukkaista väittää, ettei jätettä synny tai sitten roskat hävitetään omalla tontilla esimerkiksi polttamalla. Tämä on kuitenkin yksiselitteisesti kielletty.

Kompostitarkastuksissa löytyvät myös ne, jotka väittävät kompostoivansa, mutta heittävätkin biojätteensä kuivajätepussiin.

– Edelleen Mustankorkean alueen kuivajätepussien sisällöstä reilusti yli 20 prosenttia on biojätettä. Se osuu meidän kaikkien kukkaroon nostamalla kuivajätteen hintaa, sanoo Ström.

Kuivajäte kuljetetaan Jyväskylästä Tampereelle energiapolttoon ja polttolaitokselle maksetaan tonnihinta jätteen vastaanottamisesta.

Kun seassa on paljon märkää ja painavaa biojätettä, se tarkoittaa korkeampaa kuivajätemaksua kaikille asukkaille.

Ström toivoo, että biojäte saataisiin kerättyä mahdollisimman hyvin hyötykäyttöön.

– Meillä on tällä alueella oma biokaasulaitos, jossa siitä valmistetaan liikennepolttoainetta. Lopuksi jäljelle jäävästä materiaalista tehdään multaa istutuksia varten.

Kunnollinen kompostori ei ruoki rottia

Jätehuoltoneuvojat jalkautuvat paikan päälle katsomaan, että ilmoitettu komposti täyttää sille asetetut vaatimukset. Yllätystarkastuksia ei tehdä, vaan käynnistä ilmoitetaan etukäteen kirjeellä.

Jos takapihalta löytyykin kompostin sijaan tunkio, saa omistaja ensi alkuun ohjeistusta.

– Ensisijaisesti pyydämme kiinteistön omistajaa hankkimaan oikeanlaisen kompostorin. Selvää on, että asia on pantava kuntoon, sanoo Ström.

Jos biojätteitä ei pyynnöstä huolimatta hoideta asianmukaisesti, siirtyy asia ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka voi määrätä asukkaalle sanktion.

Kunnollinen kompostori on lämpöeristetty. Lisäksi siinä pääsee ilma kiertämään, että kompostointi onnistuu, sanoo Ström.

– Joskus kompostori tehdään vanhasta pakastinarkusta, mutta mistä sinne pääsee ilmaa? Jotta maatumisprosessi voi edetä, komposti ei saa olla liian tiivis.

Astian täytyy olla myös suojattu haittaeläimiltä. Hyvän kompostorin sisuksiin eivät pääse käsiksi linnut eivätkä rotat.

Voit keskustella aiheesta tässä 19.11. 23.00 saakka.

Talousvaikeuksissa olevan halpalentoyhtiö Norwegianin kaksi tytäryhtiötä hakeutuu suomalaisen yrityssaneerauksen kaltaiseen examinership-menettelyyn Irlannissa.

Norwegian kertoo pörssitiedotteessa, että examinership-menettelyyn hakeutuvat tytäryhtiöt Norwegian Air International (NAI) ja Arctic Aviation Assets (AAA).

Samalla Norwegian hakee konkurssisuojaa menettelyn osallisena. Norjan hallitus ilmoitti viime viikon alussa, ettei se myönnä uutta tukea Norwegianille. Yhtiö pyysi valtiolta miljardien kruunujen eli satojen miljoonien eurojen avustusta koronakriisistä selviytymiseen.

Norwegian sanoo valinneensa irlantilaisen menettelyn, koska yhtiön lentokoneiden omistus on Irlannissa. Lentoyhtiön mukaan menettelyn tarkoituksena on vähentää velkoja, sopeuttaa laivaston kokoa ja hankkia uutta pääomaa.

Norwegianin toimitusjohtajan Jacob Schramin mukaan päätös tehtiin Norwegianin tulevaisuuden turvaamiseksi.

– Tavoitteemme on löytää omistajiemme kanssa ratkaisuja, joiden ansiosta meistä tulee taloudellisesti vahvempi ja vakaampi lentoyhtiö, Schram sanoo tiedotteessa.

Norwegian sanoo jatkavansa lentoja

Tytäryhtiöistä NAI operoi suurta osaa Norwegianin kansainvälisistä lennoista, AAA puolestaan hallinnoi Norwegianin lentokonelaivastoa. Norwegian sanoo jatkavansa lentoreittiensä operoimista. Reittejä on karsittu merkittävästi koronatilanteen takia.

Norwegian on muun ilmailualan tavoin ottanut kovan iskun koronapandemiasta ja sen tuomista matkustusrajoituksista. Yhtiö oli talousongelmissa jo ennen koronaa ja on kärsinyt myös Boeingin 737 Max -koneiden lentokiellosta.

Maaliskuussa Norjan hallituspuolueet päättivät laajasta tukipaketista koronaviruksen kolhimalle ilmailualalle. Osana pakettia Norwegian sai lainatakauksia kolmen miljardin Norjan kruunun eli noin 250 miljoonan euron arvosta.

Viime viikon maanantaina Norjan hallitus ilmoitti, ettei uutta tukea enää ole luvassa. Norwegian sanoi olevansa hyvin pettynyt päätökseen ja kuvaili sitä "iskuksi vasten kasvoja".

Samana päivänä Norwegian kertoi lomauttavansa 1 600 työntekijää aiempien lisäksi sekä jättävänsä maahan 15 lentokonetta niistä 21:stä, joilla yhtiö oli lentänyt edeltävinä kuukausina. Tiedotteen mukaan tavoitteena oli jatkaa liikennöintiä kuuden lentokoneen voimin Norjan sisäisillä reiteillä.

Lue lisää: Onnettomuuksien takia lentokieltoon määrätyt Boeing 737 MAX -koneet palaavat pian ilmaan – Mutta uskaltavatko asiakkaat enää nousta koneisiin?

Analyysi: Halpalentoyhtiö Norwegianin Euroopan-valloitus on ohi

Norwegianin tulevaisuus vaakalaudalla – Norjan valtio sulki piikin ja kurssi syöksyy nyt -17 %

Australian erikoisjoukot surmasivat laittomasti 39 vankia, maanviljelijää ja siviiliä ollessaan komennuksella Afganistanissa vuosina 2009-2013. Joukot lisäksi peittelivät rikoksiaan muun muassa asettamalla surmaamiensa ihmisten lähelle aseita, jotta surmatut näyttäisivät vihollistaistelijoilta ja veriteot näin ollen oikeutetuilta.

Tiedot käyvät ilmi Australian puolustusvoimien apulaisylitarkastaja, kenraalimajuri Paul Breretonin johtamasta selvityksestä. Hän tutki väitteitä epäillyistä sotarikoksista yli neljän vuoden ajan.

Brereton kuvailee erikoisjoukkojen toimia ”häpeällisiksi ja syväksi petokseksi maan puolustusvoimia kohtaan.”

Raportista käy muun muassa ilmi, että ylempiarvoiset päälliköt ohjasivat komennukselle tuoreeltaan saapuneita sotilaita ampumaan vankeja ilman mitään syytä. Tarkoituksena oli, että näin sotilaat saivat kentällä ensimmäisen ”tappamiskokemuksensa”.

Joissakin tilanteissa sotilaat surmasivat siviilejä viiltämällä heidän kurkkunsa auki. Sotilaiden kerrotaan lisäksi mässäilleen murhillaan ja pitäneen tappamistilastoja.

Raportin paljastamista 39 surmasta yksikään ei tapahtunut taistelutilanteessa.

Laittomat tappamiset alkoivat vuonna 2009. Niistä pääosa tapahtui kuitenkin vuosina 2012 ja 2013.

Australian pääministeri pyysi anteeksi Afganistanin presidentiltä

Australian puolustusvoimien päällikkö, kenraali Angus Campbell sanoo raportin suosittelevan, että poliisitutkinta käynnistetään 19 sotilaan osalta.

Campell esitti Afganistanin kansalle ”vilpittömän ja varauksettoman anteeksipyynnön” rikoksista, joihin australialaissotilaat ovat syyllistyneet.”

Niin ikään pääministeri Scott Morrison soitti ennen raportin julkituloa Afganistanin presidentille Ashraf Ghanille esittääkseen tälle anteeksipyynnön.

Kenraalimajuri Paul Brereton haastatteli selvitystä varten yli 400 todistajaa.

Vuosien ajan Australian hallinto yritti tukahduttaa raportit väitetyistä rikoksista. Poliisi tutki toimittajia, jotka olivat tuoneet tietoja julkisuuteen. Poliisi jopa teki ratsian ABC:n Sydneyn päämajaan viime vuonna ennen kuin luopui jutusta.

Australian joukot taistelivat Afganistanissa Yhdysvaltain ja Britannian joukkojen rinnalla ääri-islamilaista Taliban-liikettä ja al-Qaida-terroriverkostoa vastaan.

Lisää aiheesta:

Australia asettaa erikoistutkijan selvittämään erikoisjoukkojensa epäiltyjä sotarikoksia Afganistanissa

Aiheesta muualla:

Guardian: Australian special forces involved in murder of 39 Afghan civilians, war crimes report alleges

Suomen ainoan kelloseppäkoulun tulevaisuus on vaakalaudalla. Alan ammattikunnan ylläpitämä koulu on roikkunut jo pitkään löysässä hirressä. Opinahjosta valmistuu kelloseppiä ja mikromekaanikkoja. Heidän kädentaitojaan tarvitaan esimerkisi kvanttitietokoneiden rakentamisessa ja avaruusteknologiassa. Ja kelloalalla, jolla muutama koulun kasvatti on noussut maailmanmaineeseen.

Kelloseppäkoulun rehtorin Tiina Parikan mukaan opinahjon alasajo joudutaan aloittamaan ensi vuonna, ellei valtio korjaa koulun rahoitusta. Espoossa sijaitseva Kelloseppäkoulu on toiminut viime vuodet tappiolla, koska opetus- ja kulttuuriministeriön (okm) tuki ei riitä koulun pyörittämiseen. Tappiot on maksettu Kelloseppäkoulua pyörittävän säätiön (Kellosepäntaidon edistämissäätiö) varoilla, ja ne ovat hupenemassa.

Ammatillisen koulutuksen vuosia jatkuneet valtakunnalliset leikkaukset ovat johtaneet siihen, että Kelloseppäkoulun rahoituksesta on Parikan mukaan kadonnut kolmannes kahdeksan viime vuoden aikana.

– Olemme vedenjakajalla. Valtion pitää sanoa, aikooko se rahoittaa Kelloseppäkoulua vai ei. Siitä pitää tulla päätös, Parikka toteaa.

Kelloseppäkoulu on saanut valtiolta tänä vuonna toimintaansa 880 000 euroa, josta 200 000 on harkinnanvaraista tukea.

– On kestämätöntä, että joudumme olemaan joka vuosi kerjuulla, Parikka sanoo.

Hän viittaa harkinnanvaraiseen avustukseen, joka pitää perustella opetus- ja kulttuuriministeriölle joka vuosi uudelleen.

Kelloseppäkoulun taloudellinen tilanne on opetus- ja kulttuuriministeriön tiedossa, mutta ammatillisesta koulutuksesta vastaava ylijohtaja Mika Tammilehto varoo ottamasta kantaa yksittäiseen opinahjoon. Hän puhuu mieluummin siitä, miten tärkeä kelloseppä- ja mikromekaniikka-ala on suomalaiselle työ- ja elinkeinoelämälle.

– Sehän on pieni ala. Tutkintoja syntyy vuodessa 20–30, mutta nämä osaajat ovat todella tärkeitä alan työelämälle ja yrityksille, Tammilehto toteaa.

“Meidän täytyisi siirtää tuotantomme Sveitsiin”

Aalto-yliopiston tiloissa Espoon Otaniemessä on startup-yritysten keskus, jossa toimii myös piensatelliittien moottoreita valmistava firma.

Aurora Propulsion Technologies -nimisen yrityksen toimitusjohtaja Roope Takala esittelee firman valmistaman moottorin osia. Itse moottori on tulitikkuaskin kokoinen.

Sen tekemisessä on tarvittu Kelloseppäkoulusta valmistuneiden mikromekaanikkojen osaamista. Mikromekaanikot soveltavat taitojaan esimerkiksi avaruusteknologiassa. Takalan johtamassa yrityksessä tehdään rakettimoottoreita markkinoiden pienimpiin avaruusaluksiin. Kyse on kasvualasta. Yrityksen on tarkoitus testata moottoria piakkoin avaruudessa.

– Pienimmät laitteemme ovat alle sentin mittaisia, ja niiden sisällä on lähes kymmenen osaa. Sellaisia osia eivät pysty tekemään ketkään muut kuin kellosepät. Meillä heitä kutsutaan mikromekaanikoiksi, Roope Takala Aurora Propulsion Technologies -yrityksestä kertoo.

Mikromekaanikot osaavat rakentaa myös itse työkaluja kaikkein pienimpien osien tekemiseen.

Kelloseppäkoulu on Takalan johtaman yrityksen strategian ytimessä.

– Meillä ei olisi toimintamahdollisuuksia Suomessa, ellei meillä olisi ihmisiä, jotka pystyvät rakentamaan näin pieniä mekaanisia osia, Takala sanoo.

Jos Kelloseppäkoulu ajetaan alas, piensatelliitin moottoreita valmistava suomalaisyritys joutuisi muuttamaan ulkomaille. Saksankielisestä Keski-Euroopasta löytyvät seuraavaksi lähimmät alan huippuammattilaiset.

– Meidän täytyisi siirtää tuotantomme todennäköisesti Sveitsiin tai Etelä-Saksaan, Takala toteaa.

Menestyksen salaisuus opettajissa

Kelloseppäkoulu lähestyi vuosi sitten opetus- ja kulttuuriministeriötä adressilla pysyvän rahoituksen turvaamiseksi. Toistaiseksi vetoomus ei ole johtanut mihinkään. Yksi adressin yli 500 allekirjoittaneesta on Sveitsin kelloliitto.

– Saimme asialle laajan poliittisen tuen, ja kaikki olivat sitä mieltä, että rahoitus täytyy turvata, koska tämä on niin keskeistä ydinosaamista suomalaiselle innovaatioteollisuudelle, Parikka toteaa.

Hän luettelee firmoja, jotka työllistävät Kelloseppäkoulun kasvatteja. Niitä ovat muun muassa tässä jutussa mainittu piensatelliittien moottoreita valmistava Aurora Propulsion Technologies sekä Bluefors, joka valmistaa kvanttitietokoneiden jäähdyttimiä.

Lisäksi Kelloseppäkoulun opiskelijat ovat olleet mukana neurokirurgian projekteissa sekä “antamassa buustia” Euroopan hiukkasfysiikan keskuksen (Cern) hiukkaskiihdytinprojektille Sveitsissä.

– Kun jaettavaa rahaa on vähän, meidän pitäisi miettiä, mitkä ovat ne alat, joilla rahat käytetään parhaiten sellaisiin inhimillisiin taitoihin, joita koneella ei voi tehdä, Parikka sanoo.

Muutamat Kelloseppäkoulusta valmistuneet kellosepät ovat nousseet kansainväliselle huipulle, kuten Kari Voutilainen ja Stepan Sarpaneva. Ja heidän lisäkseen moni koulun kasvatti on päässyt jatkamaan opintojaan arvostettuun, Sveitsin kelloteollisuuden ylläpitämään instituuttiin (WOSTEP) Sveitsissä.

Kelloseppäkoulun menestyksen salaisuus on rehtori Tiina Parikan mukaan opetuksessa.

– Meillä on huippuopettajat, ja käytämme valtaosan budjetistamme juuri opetukseen.

“Meillä ei ole ymmärretty, miten vaativa ala on”

Kelloseppien ja mikromekaanikkojen koulutusta on yritetty järjestää myös muualla kuin Kelloseppäkoulussa. Valtion ammattiopistostrategiaan on kuulunut ajatus “leveistä hartioista”. Niillä tarkoitetaan isoja ammattioppilaitoksia, joissa myös pienet erikoisalat, kuten kelloseppäkoulutus, voitaisiin turvata.

Kelloseppäkoulutuksen osalta “leveät hartiat” eivät ole kantaneet pitkälle. Koulutus on lopetettu 2010-luvulla kaikista kolmesta ammattioppilaitoksesta, jossa kello- ja mikromekaniikan koulutusta on järjestetty (Validia, Varia ja Hyria). Tämä on myös opetus- ja kulttuuriministeriön tiedossa.

– Moni koulutuksen järjestäjä on varmaan arvioinut sitä, että volyymi on niin pieni, ettei koulutusta ole kannattanut järjestää, ministeriön ylijohtaja Tammilehto toteaa.

Kelloseppäkoulu on siis ainoa ammattioppilaitos, jossa koulutus toistaiseksi jatkuu. Koulun rehtori ihmettelee, miten kelloseppien ja mikromekaanikkojen koulutuksen erityisyyttä ei vieläkään tunnusteta.

– Meillä ei ole oikeastaan koskaan ymmärretty, miten vaativa ala tämä on ja miten paljon sitä pitäisi erikseen resursoida, Kelloseppäkoulun rehtori Tiina Parikka sanoo.

Ei kiitos oppituntien puolittamiselle

Myös Parikan johtamaa Kelloseppäkoulua on yritetty sijoittaa “leveiden hartioiden” suojiin, mutta tuloksetta. Koulua ei ole kiinnostanut ajatus siitä, että opiskelijaryhmät pitäisi tuplata ja oppituntien määrä puolittaa.

– Ammattikunta ei halua tehdä sitä, koska silloin ei synny osaamista, Parikka sanoo.

Kelloseppäkoulu tarvitsisi Parikan laskujen mukaan vuodessa 1,5 miljoonaa euroa tukea ministeriöltä koulun pyörittämiseen. Kyse on rehtorin mukaan koulutuksen korkean laadun varmistamisesta.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan parhaillaan ammatillisen koulutuksen ensi vuoden rahoitusta. Rahoitusjärjestelmää on lisäksi tarkoitus päivittää, mutta päivityksen vaikutus näkyy vasta vuoden 2022 rahanjaossa.

Kelloseppäkoulun rahoitukseen ylijohtaja Tammilehto ei ota suoraan kantaa.

– Jos koulutuksen järjestäjän omat rahkeet eivät riitä, tietysti viime kädessä on arvioitava se, onko mahdollista löytää kumppania tai fuusioitua.

Juuri nyt vaikuttaa siltä, ettei ministeriö lämpene Kelloseppäkoulun vaatimuksille saada valtiolta nykyistä enemmän tukea toimintansa pyörittämiseen.

– Tällainen iso valtion rahoitusjärjestelmä ei kykene valitettavasti aina reagoimaan yksittäisen koulutuksen järjestäjän tarpeisiin. Eikä se ole tietenkään ihan sen tarkoituskaan, ylijohtaja Tammilehto okm:stä sanoo.

Kelloseppäkouluun otetaan vuosittain 30 uutta opiskelijaa. Heistä 15 aloittaa kelloseppälinjalla ja 15 mikromekaanikkolinjalla. Kolmivuotisesta koulusta valmistuneiden työllistymisaste on lähes 80 prosenttia.

Ella Tuovinen, 27, kouluttautuu alalle, joka on hiljalleen katoamassa – Suomen viimeistä kelloseppäkoulua uhkaa sulkeminen, vaikka töitä riittäisi

Nuori tamperelaispariskunta on tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen ihmiskaupasta. Tekoaikaan 18-vuotiaat nainen ja mies järjestivät kaksi teinityttöä myymään seksiä.

Teot ovat tapahtuneet syyskuussa vuonna 2018 Turussa ja Tampereella.

Poliisi kertoi asiasta syksyllä 2018, jolloin pariskunta vangittiin törkeästä parituksesta epäiltyinä. Facebook-päivitysten mukaan tuomitut olivat avoliitossa.

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi nuoren tamperelaispariskunnan kahden vuoden ja kahden kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Oikeuden mukaan tuomitut hyötyivät ihmiskaupasta alle 7 000 euroa.

Toinen uhreista oli tekojen aikaan 16–17-vuotias ja toinen 15-vuotias. Tekijät majoittivat heitä asunnossaan Tampereella ja hotellihuoneessa Turussa syksyllä 2018.

Oikeuden mukaan vanhemmalla uhrilla oli 50 asiakasta, mistä tuomitut hyötyivät yhteensä 6 000 euroa. Nuorempi uhri myi seksiä kuudelle ihmiselle, ja siitä kaksikko sai itselleen 640 euroa. Rikoshyöty tuomittiin menetettäväksi valtiolle.

Käräjäoikeuden mukaan ihmiskauppa ei ollut törkeää, sillä uhreja ei pakotettu seksikauppaan ja he olisivat voineet lopettaa sen milloin tahansa.

20-vuotias nainen ja 20-vuotias mies tuomittiin kahden ihmiskaupan lisäksi alkoholirikoksesta. Heidän katsottiin antaneen uhreille alkoholia. Mies tuomittiin lisäksi huumausainerikoksesta, sillä hän antoi nuoremmalle uhrille amfetamiinia.

Yle ei julkaise tuomittujen nimiä uhrien yksityisyyden suojelemiseksi.

Pariskunnan lisäksi asiassa tuomittiin 19-vuotias nainen nuorena tehdystä ihmiskaupasta. Hän oli oikeuden mukaan kehottanut nuorempaa uhria seksin myymiseen. Oikeus määräsi tuomitut maksamaan uhreille korvauksia yhteensä 12 000 euroa.

Tuomiot eivät ole lainvoimaisia eli niistä voi valittaa hovioikeuteen.

Lue lisää:

Poliisi tutkii törkeää paritusta: Toiminta laajempaa kuin aluksi luultiin, vangitut 18-vuotiaita

Tänään 19. marraskuuta vietetään kansainvälistä miestenpäivää.

Päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota erityisesti poikien ja miesten terveyteen, sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja hyvien roolimallien korostamiseen.

Nykymuodossaan vuonna 1999 alkanutta miestenpäivää vietetään joissakin valtioissa ympäri maailman, mutta tarkkaa lukua ei ole. Virallisesta kansallisesta miestenpäivästä on kuitenkin ollut puhetta jo 1960-luvulta.

Suomessa päivää ei ole sisällytetty Helsingin yliopiston almanakkatoimiston kalenteriin eikä sitä näin ollen juurikaan huomioida.

Yliopiston almanakkatoimiston johtajan Minna Saarelma-Paukkalan mukaan asiaa kysellään aina silloin tällöin, koska Suomessa vietetään myös kansainvälistä naistenpäivää.

– Yleisesti katsotaan, että kalenteriin otettavilla merkkipäivillä tulee olla tarpeeksi vakiintunut ja pitkäaikainen vietto Suomessa niin, että mukana on suuri kansanjoukko. Tässä päivät eroavat, Saarelma-Paukkala kertoo.

– Nyt näyttää siltä, että miestenpäivä on selvästi nousemassa. Saattaa vielä käydä niin, että sekin lisätään kalenteriin.

Saarelma-Paukkala vertaa asiaa äitienpäivän ja isänpäivän viettoon. Ensin vietettiin vain äitienpäivää, mutta isänpäivä tuli myöhemmin. Tänä vuonna isänpäivä on virallinen liputuspäivä ensimmäistä kertaa.

– Yhteiskunta on tasa-arvoistumassa. Naiset ja miehet ovat näissäkin asioissa tulossa samalle viivalle, Saarelma-Paukkala sanoo.

Kansainvälistä miestenpäivää ei mainita myöskään YK:n tapahtumakalenterissa, josta kansainvälinen naistenpäivä löytyy.

Kansainvälistä naistenpäivää vietetään maaliskuun 8. päivä. Tänään vietetään YK:n kalenterin mukaan maailman liikenneonnettomuuksien uhrien muistamisen päivää ja maailman vessapäivää.

Nykyinen juhlapäivä syntyi trinidadtobagolaisen tutkijan Jerome Teelucksinghin päätöksestä, joka halusi isänpäivän lisäksi päivän, jona juhlistettaisiin myös poikia sekä miehiä, jotka eivät ole isiä. 19. marraskuuta oli hänen isänsä syntymäpäivä. Trinidad & Tobago oli myös ensimmäinen maa, jossa päivää juhlistettiin virallisesti 20 vuotta sitten.

Lue lisää:

Venäjällä miehillä on oma juhlapäivänsä

16-vuotias Elisa päätyi ensimmäisen kerran lastensuojelun asiakkaaksi 12-vuotiaana.

– Jouduin laitokseen, kun hatkailin kotoa. Lähdin siis sieltä ilman lupaa. Koulu meni tosi huonosti, käytin myös päihteitä.

Elisan kaltaisia kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria oli Suomessa viimeisimmän eli vuoden 2019 tilaston mukaan kaikkiaan 18 928. Se on enemmän kuin koskaan ennen. Tällä vuosituhannella sijaishuollon tarve on kasvanut erityisesti teini-ikäisillä.

Kun Elisan karkailu jatkui myös lyhytaikaisessa sijoituksessa, hän päätyi pitkäaikaiseen. Elisan nimi on muutettu, sillä Yle haluaa suojata tytön ja hänen perheensä yksityisyyden.

Aluksi Elisa käytti alkoholia ja tupakkaa, mutta siirtyi myöhemmin huumeisiin. Hänen perheessään ei ole ollut päihdeongelmaa.

Nyt Elisa on ollut kaksi ja puoli kuukautta Perhekuntoutuskeskus Lausteen EHOlla eli erityisessä huolenpidossa. EHO koskee sellaisia 12 vuotta täyttäneitä nuoria, joiden toiminta vaarantaa heidän henkeään, terveyttään tai kehitystään erityisen vakavasti.

– En todellakaan toivo, että en olisi ikinä joutunut laitokseen. Olen tämmöinen, mikä olen ja tarvitsen apua. Lastensuojelu on parhaita asioita, mitä minulle on tapahtunut, Elisa sanoo.

Huostaanottoja puretaan vain harvoin

Kodin ulkopuolelle sijoittamisen kustannukset ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2006.

Lastensuojelun palveluilla ei kuitenkaan saada riittävästi aikaan. Kun toimet eivät vaikuta, tilannetta paikataan uusilla palveluilla. Tuloksena saadaan entistä pirstaloituneempi palvelukenttä.

Turkulaisen Perhekuntoutuskeskus Lausteen kehitysjohtaja Jussi Ketonen oli sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä pohtimassa, miten vaativaa sijaishuoltoa pitäisi uudistaa.

– Tilastot kertovat karua kieltä, miten sijaishuollon kuntoutus onnistuu tehtävässään, Ketonen toteaa.

Huostaanottoja puretaan vain harvoin. Yleisimmin näin käy 16–17-vuotiaiden ikäluokassa, mutta siinäkin vain yhdeksän prosenttia huostaanotoista päättyi. 3–12-vuotiaiden huostaanotoista lakkautettiin vain kolme prosenttia.

Luvut ovat karmaisevia, kun muistaa, että lastensuojelun lakiperusteinen tehtävä on työskennellä sen eteen, että lapset voivat palata kotiin ja perheet yhdistyä.

Nyt Perhekuntoutuskeskus Lausteella ratkotaan ongelmaa uudenlaisella perheenyhdistämispalvelulla.

– Vaikka lapsi tarvitseekin sijaishuoltoa, myös perhe voi tulla samaan pihapiiriin asumaan ja saamaan tarvitsemaansa tukea. Lapsi ei joudu etäälle perheestään, kuten sijoituksissa usein käy, Jussi Ketonen kertoo.

Vanhemmat asuvat siis perheasunnossa, ja lapsi asuu sijaishuollon yksikössä. Lapsi ja perhe tuodaan päivittäin yhteen. Motivaatio syntyy siitä, että käytännönläheiset tavoitteet luodaan yhdessä.

Joillekin voi olla hyvä alku, että lapsi kykenee syömään yhteisen lounaan perheensä kanssa. Toisille taas kuntoutus voi olla alusta asti systemaattisempaa työskentelyä. Jokainen perhe kohdataan yksilöllisesti.

Uuteen Lausteen palveluyksikköön voidaan ottaa kerralla kahdeksan perhettä. Uusi palvelu sai toimiluvan vajaa kuukausi sitten, ja ensimmäiset perheet ovat saapuneet.

Sanat löytyvät vähitellen perhepöydässäkin

Perhekuntoutuskeskus Lauste on Elisan neljäs sijoituspaikka. Mistä hän haaveilee?

– Että pääsisin lukioon ja mahdollisesti ulkomaille opiskelemaan. Kun saavuin Lausteelle, sanoin heti, että en todellakaan tee mitään koulua, hän hymähtää muistikuvalle.

Elisa kiittelee, miten hän saa “ihan sikana” tukea. Lausteen EHOlla hänellä on lähes joka päivä yksilötyötä, jossa käydään läpi hänen tavoitteitaan. Lisäksi on päihdetyötä ja mahdollisimman tiivistä perhetyötä.

Perhetyössä Elisa on oppinut puhumaan asioistaan äitinsäkin kanssa.

– Ohjaajille pystyy puhumaan enemmän, kun he ovat ammattilaisia. Kuitenkin heillä on tunteet, ja he ymmärtävät asioita.

Elisa kokee, että ohjaajat ovat auttaneet löytämään oikeat sanat myös perhepöydän ympärillä.

"Olen vierelläkulkija, joka on kokenut samansuuntaisia asioita"

Perhekuntoutuskeskus Lausteella on käynnistetty myös kokemuskumppanikoulutus. Kumppanit tulevat vanhempien vertaistueksi, kun sijoitetun lapsen ja hänen perheensä asioita ratkotaan. Heillä on kaikilla omaa historiaa lastensuojelun asiakkuudesta.

Asiakkaasta kumppaniksi -hankkeen ensimmäiset 17 kokemuskumppania valmistuu tammikuussa. Yksi heistä on turkulainen Pia Köpsi.

– Oma perheeni päätyi lastensuojelun asiakkaaksi noin 15 vuotta sitten, kun olin lääkekoukussa. Terveydenhuolto teki minusta lastensuojeluilmoituksen.

Köpsi muistaa hyvin tunteen, että häntä ei kuultu, vaikka hänelläkin olisi ollut sanottavaa. Asioita ei hänen mielestään ratkottu yhteistyössä.

– Se oli pelottavaa. Viedäänkö minulta lapset? Mihin he päätyvät? Saammeko me apua? Se oli fyysinen ja henkinen hätätila.

Kokemuskumppanina Köpsi uskoo olevansa tulkki viranomaisen ja vanhemman välillä. Hän voi sanoittaa sitä, mitä vanhempi ei välttämättä kykene tai uskalla sanoa viranomaiselle.

– Olen vierelläkulkija, joka on kokenut samansuuntaisia asioita. Toivon paikoin kivikkoisenkin tieni kautta tuovani hyötyä vanhemmille, jotta he saavat kohdennetumpaa palvelua.

Lausteelle on kokemuskumppanuuteen otettu mallia New Yorkista, jossa tulokset ovat olleet rohkaisevia.

– New Yorkissa on havaittu, että perheet, jotka ovat osallistuneet vertaistoimintaan, yhdistyvät neljä kertaa todennäköisemmin kuin perheet, jotka eivät ole olleet vastaavassa mukana, Jussi Ketonen kertoo tutkimustietoa.

Vertaistukea on lastensuojelun asiakkaille tarjottu Suomessa ennenkin, mutta ei näin systemaattisesti. Mittava koulutus perehdyttää lastensuojelujuridiikkaan ja palvelujärjestelmiin. Kokemuskumppanit otetaan uudella tavalla mukaan työhön asiakkaiden ja ammattilaisten rinnalle.

Ketonen antaa kokemuskumppaneille arvoa senkin vuoksi, että yhden lastensuojeluperheen elämässä saattaa olla kymmeniä eri toimijoita, joiden työ ei asiakkaan näkökulmasta rakennu millään tavalla mielekkääksi kokonaisuudeksi.

Hatkariski pienenee

Elisan perhe ei ole yksi niistä, jotka nyt ovat saapuneet tai saapumassa Lausteen uuden perheiden jälleenyhdistämispalvelun vastarakennettuihin rivitaloasuntoihin. Hänen on silti helppo uskoa, että perheen asuminen ihan lähellä auttaa, kun lapsi tarvitsee sijaishuoltoa.

– Se vähentää hatkariskiäkin paljon. Useimmat nuoret, jotka lähtevät ilman lupaa laitoksesta, haluavat vain kotiin. Olen kuullut monilta kavereilta, että he haluavat nähdä äidin tai isän.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella perjantaihin 20.11. klo 23:een asti.

Lue lisää:

Asiantuntija kritisoi lastensuojelua: Huostaanottoja tehdään, koska muuta apua nuorille ei ole tarjolla

Tutkimus: Lastensuojelu tekee arvioita lapsen tilanteesta vaihtelevin tavoin – päihteitä tai köyhyyttä ei aina huomioida

Suomessa elää yhä enemmän lapsia, jotka on saatava pian turvaan kotoaan – kiireellinen sijoitus kertoo lapsen olevan välittömässä vaarassa

Huostasssa-audiosarja

Kehä III:lla lokakuussa väärään suuntaan ajaneen ja vastaan tulleeseen autoon törmänneen kuljettajan alkoholipitoisuus ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan.

Länsi-Uudenmaan poliisin mukaan maastohenkilöauton kuljettajan verikokeen tulos osoitti veren alkoholipitoisuudeksi 2,11 promillea. Törkeän rattijuopumuksen raja on 1,2 promillea.

Veren 0,5–1,0 promillen alkoholipitoisuus vaikuttaa reaktioaikaan, ajokykyyn ja liikkeiden hallinta heikkenee sekä tunteet ailahtelevat, kertoo Terveyskirjasto. Vastaavasti 1,0–2,5 promillen alkoholipitoisuus vaikuttaa niin, että yleiskunnon heikkeneminen voimistuu, tulee pahoinvointia ja sekavuutta.

Kuolonkolarista epäilty mies on kertonut poliisikuulusteluissa aiemmin, ettei hän muista tapahtumia.

Lokakuun 17. päivän onnettomuudessa kuoli kaksi ihmistä: 52-vuotias mies ja 46-vuotias nainen. Väärää kaistaa ajanut vuonna -73 syntynyt kuljettaja loukkaantui törmäyksessä. Hänet on siirretty kotimaahansa jatkohoitoon.

Onnettomuus sattui hieman ennen kello 23 Bembölen ja Järvenperän välillä idän suuntaan. Poliisi kertoi asiasta tiedotteessaan.

Lue myös:

Väärään suuntaan Kehä III:lla ajanut mies aiheutti nokkakolarin, jossa menehtyi kaksi henkilöä – poliisi ajoi rinnalla, ja yritti saada kuljettajan pysäyttämään

Monivärisenä säihkyvään sulkapukuun sonnustautuneesta kuningaskalastajasta on tehty runsaasti havaintoja eteläisessä Suomessa.

BirdLife Suomen Tiira-palveluun on ilmoitettu tänä vuonna lähes 500 havaintoa, mikä on noin viisinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna. Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen alueella havaintoja on ilmoitettu jo yli 120, kun viime vuonna niitä tehtiin vain parikymmentä.

Aurajoen vartta edestakaisin suhaava siivekäs on tänä syksynä ilahduttanut turkulaisia lintujen ystäviä.

Kuningaskalastaja on nähty myös Raisionjoella, mutta erityisesti se viihtyy Halistenkosken maisemissa. Liekö sillä pesä jossain lähistön rantapenkereessä?

• Katso suora lähetyksemme Turun Halistenkoskelta kello 12.00. Lintuharrastaja Arto Kalliola ja toimittaja Saana Sjöblom-Hasselblatt jännittävät, suostuisiko kuningaskalastaja mukaan lähetykseen, ja keskustelevat yleisemminkin lintuharrastuksesta.

Äärimmäisen uhanalainen Suomessa

Kuningaskalastaja on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi, niiden kanta arvioidaan korkeintaan muutamaksi kymmeneksi pariksi.

Etelä-Suomi on harvalukuisen pesimälinnun levinneisyysalueen pohjoisrajoilla, ja ankarat pakkastalvet rajoittavat sen kannankasvua.

– Juuri päättyneellä talvilintulaskentajaksolla tavattiin Varsinais-Suomessa kolme ja koko Suomessa 9 yksilöä, joten talvinen lukumäärä lienee tuossa 10 nurkilla. Pesimäkanta lienee vähän suurempi, kuitenkin enintään 20–30 paria, kertoo lintuharrastaja Arto Kalliola.

Leuto syksy lienee innostanut Aurajoen kuningaskalastajaa venyttämään syysmuuttoaan, ellei peräti yrittämään talvehtimista. Länsi- ja Keski-Eurooppa ovat sen luontaista talvehtimisaluetta.

– Tämän hetken olosuhteista se tykkää, mutta Suomen tyypillisestä talvesta ei lainkaan. Se vaan ei herkästi lähde muuttamaan, sanoo Kalliola.

Talvehdinta sujuu Luontoportti-sivuston mukaan usein huonolla menestyksellä. Kuningaskalastajan ravintoa ovat pienet kalat ja selkärangattomat eläimet.

– Lähestyvä talvi ja vesien jäätyminen voi olla kuningaskalastajalle kohtalokasta, mikä selviää jo tietysti nimestä kalastaja, toteaa Arto Kalliola.

Laitilalainen lintuharrastaja Juha Kylänpää arvelee lauhan viime talven auttaneen kuningaskalastajan talvehtimista.

– Jos on tällaisia "euro-talvia" mitä on ollut, niillä ei ole mitään hätää, kun vedet pysyvät sulana ja kalaa vaan on, luonnehtii Kylänpää.

Varsinaisesti uudesta tulokkaasta ei ole kyse, ensimmäinen pesintä todettiin Lintuatlaksen mukaan maassamme vuonna 1939. Huipussaan kanta oli 1970-luvulla ennen ankarien talvien ketjua.

Viihtyy virtaavien vesien äärellä

Kuningaskalastaja tekee pesänsä joen pehmeään törmään. Lintuatlas kertoo sen suosivan hitaasti virtaavia jokia.

Nimestään huolimatta Turun Halistenkosken kalaportaissa ei jatkuvasti kuohu, joten sen avara juoksu on osoittautunut mainioksi paikaksi havaintojen tekoon.

Havainnoista ei välttämättä kuuluteta suureen ääneen, sillä suuret yleisömassat saattaisivat vaarantaa linnun turvallisuuden.

– Esimerkiksi kuningaskalastaja on herkkä häirinnälle. Halisten silta on siinä mielessä hyvä paikka, että siitä on mahdollista katsella kunkkua vaarantamatta sen kalastusonnea, joten tuo paikka ei ole kovin kriittinen. Kunhan pysytään siinä sillalla, muistuttaa Arto Kalliola.

Tähystyspaikkaa etsii itse lintukin, kertoo lintuharrastaja Juha Kylänpää Laitilasta.

– Joen ylle kaartuva leppä, muu puu tai pensas; se voi olla oksalla tai vaikka laiturin nokassa, mistä se vähän seuraa kalojen liikennettä. Saa sitten pyydystettyä jotain, miettii Kylänpää.

Myrskylintunakin tunnettu kaunotar

Säihkylintujen lahkoon kuuluvaa kuningaskalastajaa luonnehditaan jopa virtavesien jalokiveksi.

Sen höyhenpeite kimaltelee turkoosin, sinisen ja vihreään sävyissä, vatsapuoli on punainen. Tikarimainen nokka on pään pituinen, ja lyhyet jalat korallinpunaiset.

Kansanperinteessä kuningaskalastajaan on liittynyt monia uskomuksia.

Luontoportti-sivuston mukaan 1200-luvulla sen ei uskottu kuolleenakaan mätänevän, jos sitä säilytetään kuivassa paikassa. Sen uskottiin myös vaihtavan höyhenpukuaan vuosittain, jos lintua roikotettiin nokastaan sopivan kuivassa paikassa.

Vielä 1800-luvulla sitä pidettiin myrskyn ennuslintuna. Silkkilankaan ripustettu kuollut kuningaskalastaja käänsi nokkansa nousevan myrskyn tulosuuntaan.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella perjantaihin 20.11. kello 23.00 asti.

Aiheesta aiemmin:

Harvinainen kuningaskalastaja nähty susirajalla – aiheutti ruuhkan pikkukylälle

Lintuväen salaisuus paljastui: Harvinaista kuningaskalastajaa piiloteltiin Raumalla

Afrikasta saapuvien siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä on yllättänyt Espanjaan kuuluvien Kanariansaarten viranomaiset. Saarille on tämän vuoden aikana tullut yli 16 000, eräiden arvioiden mukaan jopa 18 000 siirtolaista. Määrä on yli kymmenkertainen viime vuoteen verrattuna.

Tilanne on kärjistynyt varsinkin Gran Canarian saaren etelärannikolla sijaitsevassa Arguineguínin satamassa, jossa on tungeksinut yli 2 000 ihmistä.

Satamalla ei ole ollut minkäänlaista valmiutta majoittaa ihmisjoukkoa, vaan olosuhteet ovat muuttuneet epäinhimillisiksi, kertoo siirtolaisasioita hallinnoiva oikeusviranomainen Britannian yleisradion BBC:n mukaan.

Siirtolaisjoukko joutui odottelemaan satamatiloissa kunnes viranomaiset saivat heidät rekisteröityä ja tehtyä tarpeelliset terveysselvitykset.

Poliisit siirsivät sekavissa oloissa yli 200 ihmistä toiseen vastaanottopaikkaan. Sataman olosuhteet ja poliisin suorittama ihmisten siirto olivat niin huonosti organisoituja, että Espanjan hallituksen edustaja Kanariansaarilla, Anselmo Pestana, on esittänyt pahoittelunsa ja vakuuttanut, ettei sama enää toistu, kertoo El País -lehti.

Kanariansaarille on saapunut yli tuhat siirtolaista kahdessa vuorokaudessa – tutkija: "Rajojen sulkeminen ei lopeta ihmisten liikkumista"

Reitti kiinnostaa, vaikka riskit ovat suuret

Siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita on perinteisesti pyrkinyt Espanjaan Afrikassa sijaitsevien, mutta Espanjalle kuuluvien Ceutan ja Melillan kaupunkien kautta.

Nyt Espanjan viranomaiset ovat vaikeuttaneet tämän reitin käytettävyyttä, osin koronavirusepidemian estämiseksi. Kun viime vuonna kaupunkeihin tuli yhteensä noin 5 000 siirtolaista, tänä vuonna luku on jäänyt 1 500:aan.

Eurooppaan pyrkivät ihmiset ovat siirtyneet käyttämään Kanariansaarten reittiä, vaikka se on kaikista Afrikasta Eurooppaan johtavista reiteistä vaarallisin pitkän merimatkan ja kovien merivirtojen vuoksi.

Eräiden arvioiden mukaan Kanariansaarille pyrkivistä joka 24., mahdollisesti jopa joka 16. hukkuu matkalla. Kreikkaan pyrkivistä arvioidaan joka 98. hukkuvan ja Espanjan mannermaalle pyrkivistä joka 145., kertoo El País.

Kanariansaarten valmius ottaa vastaan näinkin suurta ihmisjoukkoa on ollut heikko. Ihmisiä on jouduttu majoittamaan muun muassa tyhjillään olleisiin hotelleihin. Paikalliset asukkaat ovat järjestäneet mielenosoituksia vastaanotto-olojen järkeistämiseksi.

Siirtolaiskriisi syvenee Kanariansaarilla – merimatkasta selvinneitä ihmisiä majoittavat hotellinpitäjät vaativat apua hallitukselta ja EU:lta

Eurooppaan tulijoiden määrä hiipunut

Pakolais- ja siirtolaistilannetta seuraavan YK:n pakolaisjärjestön portaalin mukaan Eurooppaan oli marraskuun puoliväliin mennessä saapunut noin 85 000 siirtolaista ja turvapaikan hakijaa, heistä vajaat 78 tuhatta meritse.

Viime vuoden kokonaisluku oli 123 663.

Tällä hetkellä Eurooppaan yrittää eniten ihmisiä Pohjois-Afrikasta, kuten Tunisiasta, Marokosta ja Algeriasta.

Espanjan viranomaiset yrittävät pysäyttää siirtolaisten tulon yhteistyöllä lähtömaiden viranomaisten kanssa sekä järjestämällä palautuslentoja. Viime viikolla palautettiin 22 ihmistä Mauritaniaan ensimmäisellä lennolla kahdeksaan kuukauteen.

Kuvareportaasi Välimeren pelastuslaivalta: Kapteenin mukaan suurin osa Eurooppaan pyrkivien veneistä uppoaa "lähes varmasti"

Perussuomalaisten Keski-Suomen vaalipäällikön Pekka Katajan murhayritystutkinnassa paljastui Helsingin poliisilaitoksella työskentelevään poliisiin kohdistuva rikosepäily, kertoo Iltalehti.

Helsingin poliisilaitos on pidättänyt ylikonstaapelin virastaan lokakuun alussa, vahvistaa viestintäjohtaja Juha Hakola Ylelle. Poliisi on pidätetty virastaan esitutkinnan ja mahdollisen rikossyytteen käsittelyn ajaksi toistaiseksi, selviää Ylen saamasta päätöksestä.

Päätöksen perusteet ja epäilty rikosnimike on asiakirjasta kuitenkin salattu.

Iltalehden mukaan poliisia epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, koska hänen lähettämiään rasistisia viestejä löytyi Katajan murhayrityksestä aiemmin epäillyn miehen puhelimesta.

Poliisin viesteissä arvosteltiin maahanmuuttajia sellaisin sanankääntein, että esitutkinnan käynnistämiskynnys ylittyi, kertoo Iltalehti.

Sittemmin murhayrityksestä epäiltynä vangittu mies on vapautettu eikä häntä enää epäillä rikoksesta. Kyseinen mies, jonka kanssa poliisi oli viestitellyt, on vahvasti mukana äärioikeistolaisessa toiminnassa.

Rikoksesta epäilty poliisi on tunnettu maahanmuuttokriittisistä näkemyksistään, joita hän on tuonut esiin yksityishenkilönä. Ylikonstaapeli on kertonut maakunnissa vastaanottokeskusten riskeistä 2010-luvun puolivälissä.

Hän on puhunut myös ulkomaalaistaustaisten miesten ja suomalaisten nuorten naisten seurustelusuhteiden vaaroista. Ylikonstaapelin mielestä tällaisten seurustelusuhteiden purkautuminen voi johtaa naisten kannalta ahdistaviin seurauksiin.

Pekka Katajan epäilty murhan yritys tapahtui heinäkuussa Jämsänkoskella.

Lisää aiheesta:

MTV Pekka Katajan murhayrityksestä: Poliisi on löytänyt Teemu Torssosen sormenjäljen Katajan asuntoon jääneestä esineestä

Poliisi tutkii useita uusia henkilöitä Pekka Katajan murhan yrityksen tutkinnassa – Teemu Torssosen tuttu vangittiin

Oikeus päätti, että Pekka Katajan murhan yrityksestä epäilty Teemu Torssonen pysyy tutkintavankeudessa

Pekka Katajan murhan yrityksestä epäillyt Ala-Tuuhonen ja Torssonen pidetään edelleen vangittuina

Kysyimme perussuomalaisten piirijohtajilta suhteesta äärioikeistoon – "Joissakin tapahtumissa on vähän rouheampaa kaveria"

Jyväskylän kaupunginhallitus eroamassa Torssosen tapauksen vuoksi – "Olen ollut noin 20 vuotta kuntapolitiikassa enkä ole tällaista aiemmin nähnyt"

Brasilian presidentti Jair Bolsonaro hehkutti keskiviikkona sitä, kuinka hänen venäläiskollegansa Vladimir Putin oli ylistänyt brasilialaisjohtajan maskuliinisuutta.

Tiistaina Putin oli muun muassa kehunut Bolsonaron olevan koronatoimiensa vuoksi rohkeuden esikuva ja arvioi tämän kohdanneen oman koronatartuntansa kuin "todellinen mies".

Putin oli suitsuttanut Bolsonaroa tiistaina puheessaan, jonka hän piti etänä pidetyssä kehittyvien maiden Brics-huippukokouksessa. Brics-maihin kuuluvat Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka.

Bolsonaro jakoi Putinin ylistyksiä täynnä olleesta puheesta puhtaaksi kirjoitetun version Facebookissa.

– Sinä sait henkilökohtaisestikin tartunnan tästä taudista ja selvisit koettelemuksesta suurella rohkeudella, Putin kommentoi Bolsonaron heinäkuista sairastamista brasilialaispresidentin jakaman puheen mukaan.

– Tiedän, ettei tuo hetki ollut varmastikaan helppo, mutta kohtasit sen kuin todellinen mies ja osoitit maskuliinisuuden parhaimpia puolia, kuten voimakkuutta ja tahdonvoimaa, Putin jatkoi Bolsonaron puhuttelua.

Sen lisäksi, että Bolsonaro julkaisi puheen sekä siihen liittyvän videon verkossa, hän myös otti asian ylpeillen esille puhuessaan kannattajilleen presidentinpalatsin edustalla.

– Näkikö kukaan Venäjän presidentin eilistä puhetta, hän tiedusteli keskiviikkona.

Netissä jaettiin kuvaa hevosella ratsastavasta parivaljakosta

Internetissä riemastuttiin tapauksesta ja verkkoon tulvi vitsejä johtajien välillä kukkivasta bromanssista eli eräänlaisesta veljellisestä kaverien välisestä rakkaudesta.

Yhdessä verkkoon jaetussa kuvassa brasilialainen on kuvattuna paidattomana hevosen selässä, ja hevosta ohjastaa hänen edessään istuva yhtä lailla yläkroppa paljaana esiintyvä Putin.

Toiset taas vitsailivat Bolsonaron nähtävästi flirttailleen uuden partnerin kanssa "erottuaan" poliittisen idolinsa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa sen jälkeen, kun jälkimmäinen hävisi kaksi viikkoa sitten järjestetyt presidentinvaalit.

Venäläiskollegan kauhalla tarjoilemasta suitsutuksesta huolimatta terveydenhuollon asiantuntijat ovat kritisoineet kovasti Bolsonaroa hänen koronatoimiensa vuoksi.

Bolsonaro on pandemian alusta asti vähätellyt koronaviruksen vaarallisuutta ja kutsunut sitä muun muassa "pikku influenssaksi ja "pikku flunssaksi". Ääntä presidentin kellossa ei muuttanut edes se, että Bolsonaro itsekin sairasti taudin.

Brasiliassa toiseksi eniten koronakuolemia koko maailmassa

Baltimorelaisen Johns Hopkins -yliopiston seurannan mukaan Brasiliassa on kirjattu määrällisesti toiseksi eniten koronaan liittyviä kuolemia koko maailmassa. Koronaan liittyviä kuolemantapauksia on ollut maassa tähän mennessä yli 166 000.

Enemmän kuolemia on vain Yhdysvalloissa, jossa koronan vuoksi on menettänyt henkensä jo yli neljännesmiljoona ihmistä.

Tartuntoja Brasiliassa puolestaan on varmistettu yli 5,9 miljoonaa, mikä on määrällisesti kolmanneksi eniten koko maailmassa. Tartuntoja on varmistettu enemmän Intiassa ja Yhdysvalloissa. Yliopiston mukaan Intiassa on ollut tartuntoja jo yli 8,9 miljoonaa kappaletta ja Yhdysvalloissa reilusti yli 11 miljoonaa.

Tilastosivusto Worldometerin mukaan Brasiliassa on varmistettu miljoonaa asukasta kohden yli 27 900 tartuntaa ja kirjattu 786 kuolemaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vastaavat suhdeluvut ovat 35 776 ja 772.

Suomessa miljoonaa asukasta kohden on Worldometerin mukaan tähän mennessä varmistettu 3 596 koronatartuntaa ja kirjattu 67 koronaan liittyvää kuolemaa.