Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luetuimmat
Viewing all 106894 articles
Browse latest View live

Keskipohjalaisilla laillisuusmiehillä oli merkittävä rooli lapuanliikkeen kitkemisessä, sanoo isoisästään kirjan kirjoittanut tietokirjailija Hannu Kotila

$
0
0

Vuodet 1929-1932 tunnetaan lapuanliikkeen nousukautena.

Etelä-Pohjanmaalta alkunsa saanut antikommunistinen ja äärioikeistolainen liike radikalisoitui nopeasti ja otti käyttöönsä niin kutsutun Lapuan lain.

Lain mukaan kaikki kommunismin kitkemisen nimissä tehty oli oikeutettua – myös silloin, kun teko oli lainvastainen.

Tietokirjailija Hannu Kotilan mukaan Keski-Pohjanmaalla lapuanliike ja Lapuan laki saivat vastustusta Maalaisliiton laillisuuslinjan edustajilta.

Laillisuusmiehet kannattivat liikkeen antikommunistisia tavoitteita, mutta vastustivat väkivaltaisuuksia, joilla liike ajoi niitä.

Kotilan uutuusteos Lapuan laki vai laillisuuslinja? – Poliittiset levottomuudet Keski-Pohjanmaalla 1929-1932 (SKS Kirjat 2022) keskittyy seuraamaan Keski-Pohjanmaalla laillisuuslinjaa ajaneita Keskipohjanmaa-lehden päätoimittajaa Viljami Kalliokoskea,lehdentaloudenhoitajaa Josua Ruotsalaa sekä tietokirjailijan isoisää Matti Kotilaa.

Teoksen mukaan Maalaisliiton kahtiajako lapuanliikettä myötäilevän ja maltillisen linjan välillä johti lopulta jännitteisiin, jotka purkautuivat muun muassa Keski-Pohjanmaan suurimpien lehtien palstoilla.

Viljami Kalliokoski valokuvassa.
Keskipohjanmaan päätoimittaja Viljami Kalliokoski 1920-luvun lopulla. Hannu Kotilan kokoelma.Hannu Kotila

"Missään nimessä ei keskipohjalaisten kannata lähteä sinne"

Kotilan teos käsittelee lapuanliikkeen herättämiä jännityksiä Vaasan pohjoisessa vaalipiirissä. Vaalipiiri käsitti siihen aikaan silloisen Vaasan läänin pohjoiskunnat.

– Lapua, Ylihärmä, Alahärmä ja Kauhava olivat siihen aikaan osa Vaasan pohjoista vaalipiiriä, mikä tarkoitti käytännössä sitä, että Lapuan merkitys vaalipiirissä oli aika merkittävä, Kotila kertoo.

Kirjan päähenkilöinä esiintyvät maalaisliittolaiset Kalliokoski, Ruotsala ja Kotila pyrkivät rajoittamaan lapuanliikkeen vaikutusta Keski-Pohjanmaalla.

Tätä he tavoittelivat järjestämällä yhdessä useita kansalaiskokouksia, joissa he vetosivat lapuanliikkeen järjestämiin tapahtumiin, joihin ei kannata osallistua.

Kokous alkamassa Kannuksen vapaa palokunnan talolla.
Kokous alkamassa Kannuksen vapaa palokunnan talolla. Eero Hannin kokoelma.Eero Hanni

Vuoden 1930 Talonpoikaismarssi oli Kotilan mukaan yksi näistä tapahtumista. Lisäksi Kannuksessa järjestetty kansalaiskokous pyrki estämään ihmisiä lähtemästä Mäntsälän kapinaviikonloppuun.

– He ikään kuin ilmoittivat, että tilanne voi muuttua levottomammaksi, eikä missään nimessä ei keskipohjalaisten kannata lähteä sinne, Kotila sanoo.

Yksi syy Maalaisliiton laillisuusmiesten hanakkaan taisteluun lapuanliikettä vastaan olikin Kotilan mukaan juuri pelko väkivaltaisuuksiin osallistumisesta.

Laillisuuslinjan edustajat myös pelkäsivät joutuvansa osallisiksi vallankaappaukseen ajan heikon hallituksen varassa.

Valtataistelua lehtien palstoilla – lapualaismyönteinen Kokkola ja maltillinen Keskipohjanmaa

Keski-Pohjanmaalla lapuanliikkeen kannatusta oli lähinnä Kokkolan ja Kälviän seuduilla. Alueella suunnitellut kyyditykset organisoitiin myös Kotilan mukaan Kokkolasta käsin.

Silloiset Kälviän kirkkoherra Hille Sipilä ja kokkolalainen tehtailija Juhani Pohjanpalo kuuluivat tietokirjailijan mukaan alueen keskeisiin lapuanliikkeen kannattajiin.

Huomattava enemmistö Keski-Pohjanmaasta kuului kuitenkin Maalaisliiton laillisuuslinjan puolelle.

Kotila kertoo, että Kokkola-lehti oli alueen ainoita lapualaismyönteisiä julkaisuja. Lehden päätoimittaja Vilho Viita oli lapuanliikkeen kannattaja.

Viidan johdolla lehti esimerkiksi tuki kirjoituksissaan avoimesti liikkeen organisoimia kyydityksiä.

Kokkola-lehden vastapainoksi alueella asettui Kotilan mukaan Keskipohjanmaa, joka otti laillisuuslinjan päätoimittaja Viljami Kalliokosken johdolla.

Vastakkaiset mielipiteet suhtautumisessa lapuanliikkeeseen johtivat lehtien väliseen kinasteluun ja hyökkäyksiin päätoimittajia vastaan.

Lue seuraavaksi: Äärioikeistolainen lapuanliike muilutti, murhasi ja terrorisoi – Jaakko Kosola on kuuluisaa sukua ja kantaa historian arpia mukanaan

Keskipohjanmaa-lehden henkilökunta istuu vierekkäin valokuvassa.
Keskipohjanmaa-lehden henkilökuntaa 1930-luvun alussa. Edessä vas. päätoimittaja Viljami Kalliokoski, taloudenhoitaja Josua Ruotsala ja pääkassa Enna Halonen. Takana vas. toimitusapulainen Anni Elomaa ja toimitussihteeri Viljami Hanni. Eero Hannin kokoelma.Eero Hanni

Lapuanliikkeen ajan Suomessa kirjoittelu sanomalehdissä oli Kotilan mukaan nykyistä henkilökohtaisempaa.

– Nykyajan mittakaavassa se kirjoittelu on ollut todella rankkaa. Siellä avoimesti haukuttiin toisia ja käytettiin pilkkanimiä.

– Suomeksi sanottuna tarkoittaa siis sitä, että haukuttiin päätoimittajaa, hän sanoo.

Näin Kokkolan päätoimittaja Vilho Viita kirjoittiKeskipohjanmaan päätoimittaja Viljami Kalliokoskesta 10.12.1929:

Viljami ei halua, että kansa auttaa maan kohtaloita. Hän haluaa vain, että sosialistit ynnä Halsuan Viljami hoitelevat kommunistihuushollin kuten tähänkin asti. Tietysti tähänastisella menestykselläkin.

Tässä maakunnassa käy nyt parhaillaan suuri mieltenkuohu Viljamin viimeaikaisten edesottamusten takia. Isännät ja palkolliset, nekin, jotka ovat tilanneet Viljamin lehteä [Keskipohjanmaa], hierovat silmämuniaan ja kynsivät korvallistaan.

Tällainen mieskö sitä tulikin eduskuntaan lähetetyksi.

Keskipohjanmaan lisälehti 2.3.1932.
Keski-Pohjanmaan lisälehti 2.3.1932. Hannu Kotila

Vahvan laillisuuslinjan Pohjanmaa

Vuoteen 1932 tultaessa lapuanliike oli Kotilan mukaan menettänyt otteensa Keski-Pohjanmaasta.

Avoimien väkivaltaisuuksien jälkeen liike menetti uskottavuutensa kansan silmissä ja se organisoitui Isänmaalliseksi kansanliikkeeksi, joka ei koskaan saavuttanut lapuanliikkeen kaltaista suosiota.

Etelä-Pohjanmaalla liikkeen kannatus säilyi pidempään.

Yksi syy, miksi lapuanliike ei koskaan saanut kunnollista otetta Keski-Pohjanmaasta voidaan Kotilan mukaan lukea keskipohjalaisille perinteille.

Keski-Pohjanmaalla oli tietokirjailijan mukaan jo ennen lapuanliikkeen nostattamia jännityksiä pitkä perinne lainkuuliaisuuden puolesta.

Kotilan mukaan lain noudattamisen perinne oli nähtävissä alueella jo sisällissodan aikana.

– Aina kun Pohjanmaasta puhutaan, ajatellaan helposti, että täällä olisi ollut enemmän lapuanliikkeen kannatusta. Todellisuudessa kuitenkin Keski-Pohjanmaalla oli merkittävä rooli lapuanliikkeen kitkemisessä sekä vahva laillisuusmiesten linja.

– Keski-Pohjanmaalla haluttiin kulkea laillisuuden tietä, Kotila sanoo.

Matti M. Kotila valokuvassa.
Matti M. Kotila 1920-luvun lopulla. Hannu Kotilan kokoelma.Hannu Kotila

Aiheesta voi keskustella maanantaihin 27. kesäkuuta kello 23 asti.

Lue lisää:

Vuosi jolloin Suomea uhkasi fasistinen vallankaappaus

Kohta kaikki pääsevät kurkistamaan Vihtori Kosolan työhuoneeseen – monta historian sivua on kirjoitettu talossa, joka muuntuu nyt matkailukohteeksi

Paavo Susitaival oli everstiluutnantti ja IKL:n perustajia – Elämäkerran kirjoittanut Jussi Niinistö ei näe yhtäläisyyttä sinimustissa ennen ja nyt: Puhutaan eri asioista


Häitään vuosia siirtäneet rynnistävät nyt alttarille, hääpukuliike palkkasi jo lisää henkilökuntaa – hääpari: "Vihdoin naimisiin"

$
0
0

Alkukeväästä 2020 helsinkiläiset Mari Koivistoinen, 30, ja Heikki Pulkka, 30, suunnittelivat kesähäitä ja lähettelivät juhlakutsuja noin sadalle vieraalle.

Kaksi kuukautta ennen kesäkuun pääpäivää vieraille jouduttiin lähettämään uudet viestit: häät siirtyvät vuodella eteenpäin.

Keväällä 2021 tilanne ei ollut muuttunut. Sama viesti lähetettiin jälleen kerran.

– Tuli taas yksi lisävuosi suureen hetkeen, jota olemme odottaneet pitkään. Kyllä se harmitti, mutta uskoa riitti siihen, että tämä saadaan vielä onnistumaan, Koivistoinen sanoo.

Tänä keväänä perumisviestiä ei tarvinnut lähettää. Koivistoinen ja Pulkka menevät naimisiin heinäkuun alussa Helsingissä.

– On hieman epätodellinen olo, että vihdoin se koittaa, Koivistoinen kertoo.

Hääpari pitää toisiaan kädestä Helsingin Vallilassa. Lähikuvassa näkyvät kädet, sormus ja kello.
Juhlavieraat ovat olleet ymmärtäväisiä, vaikka Koivistoisen ja Pulkan häitä on siirretty jo kahdesti vuodella eteenpäin. Otso Karhu / Yle

Kahden vuoden odotus palkitaan

Kahden pitkän koronavuoden aikana lukuisia hääjuhlia jouduttiin perumaan tai siirtämään useita kertoja. Nyt rajoitukset on purettu ja rästiin jääneitä häitä vietetään urakalla.

Kirkkohallituksen mukaan kirkkohäiden määrä nousee tänä vuonna samalle tasolle kuin vuonna 2018.

Osa vietti häitään koronan aikana siten, kuin se rajoitusten puolesta oli mahdollista. Koivistoinen ja Pulkka halusivat itsensä näköiset kesähäät, joten juhlia siirrettiin suosiolla eteenpäin.

Pari tutustui jo yläasteella Iisalmessa Pohjois-Savossa. Seurustelu alkoi lukiossa.

– Olemme olleet yhdessä kymmenen vuotta, joten ei tämä ollut niin päivän päälle, Pulkka sanoo.

Suunnitelmat ovat pysyneet samoina vuodesta 2020 lähtien. Pitopalvelun siirtäminen sujui mutkitta, eikä lisäkustannuksia juuri tullut. Hääpuvut hankittiin jo kaksi vuotta sitten.

Myös kutsuvieraat olivat ymmärtäväisiä häiden siirtämisen suhteen. Kaikki ne, jotka kaksi vuotta sitten häihin kutsuttiin, pääsevät heinäkuussa paikalle.

Vihkimisajat Helsingin kirkkoihin jaetaan arvonnalla. Tuleva hääpari sai kokeilla arpaonneaan nyt kolmesti.

– Piti lähinnä jännittää, miten sen kanssa käy. Onneksi saimme mieluisan Vanhan kirkon vihkimistä varten, Pulkka kertoo.

– Häiden suunnittelulle on ainakin saatu nyt riittävästi aikaa, Koivistoinen nauraa.

Tuleva aviopari katsoo toisiaan rakastuneina Helsingin Vallilan Mäkelänkadun raitiovaunupysäkillä. Taustalla näkyy vihreä raitiovaunukisko.
Mari Koivistoinen ja Heikki Pulkka tutustuivat yläasteella Iisalmessa. Yli kymmenen vuotta myöhemmin heistä tulee nyt aviopari.Otso Karhu / Yle

Hääpukuliike palkkasi lisää henkilökuntaa

Koronan jälkeinen häärynnistys näkyy myös juhlapukuliikkeissä. Helsinkiläisen hääpukuliike Seremonian morsiuspukuompelimon varausajat ovat täynnä elokuun puoliväliin saakka.

Henkilökuntaa on jo jouduttu palkkaamaan lisää.

– Tällaista emme ole ennen nähneet, että kahdelta vuodelta pitämättä jääneet juhlat otetaan nyt kerralla takaisin, sanoo Seremonian toimitusjohtaja Minna Toikka.

Toikan mukaan osa ostaa juhlapukunsa nyt lyhyellä aikataululla, sillä toistuvasti siirretyt häät halutaan vihdoin järjestää – kiireelläkin.

– Morsianten määrä on ollut huipussa koko talven ja kevään, Toikka kertoo.

Toikan mukaan tämän kesän trendinä morsiamilla on romanttinen, kevyt asu. Paljasta selkää, yläosassa pitsiä ja alaosassa sifonkia tai tylliä, hän luettelee.

Sulhasten pukutrendinä pysyvät smokki ja saketti, väreinä tummansininen tai harmaa.

Toikka arvioi, että ensi vuosi tulee olemaan vähintään yhtä kiireinen.

Pitopalveluyrittäjä: "Jotkut ovat siirtäneet häitään neljästi"

Espoolaisessa pitopalvelu Huplissa palataan tänä vuonna koronaa edeltäviin tilausmääriin. Tälle vuodelle häätilauksia on noin kahdeksankymmentä, kun niitä kahtena edellisenä vuonna on ollut noin viisikymmentä vuodessa.

– Kysyntä on nyt todella kovaa. Kyllä tässä töitä saa painaa, sanoo Huplin omistaja Sami Hupli.

Vuonna 2020 häätilauksia siirrettiin valtavasti myös pitopalveluyrityksessä.

– Jotkut ovat siirtäneet häitä neljäkin kertaa, Hupli sanoo.

Myös uskallus hääpäivän varaamiseen näkyy Huplissa. Ennakkotilausten perusteella ensi vuodesta tulee Huplille vielä tätä vuotta isompi.

Huplin suosituin hääruokalaji on jo vuosia ollut savulohi. Eri ruokalajien määrä ja erityisruokavaliot ovat kasvussa.

– Kasvisruokien menekki on noussut radikaalisti ja punaisen lihan menekki on pienentynyt, Hupli sanoo.

Tuleva aviopari katsoo kameraan Helsingin puu-Vallilan kadulla. Taustalla näkyy alueen eri värisiä taloja.
Tuleva aviopari Mari Koivistoinen ja Heikki Pulkka ovat asuneet Helsingissä viisi vuotta.Otso Karhu / Yle

Koivistoisen ja Pulkan kesähäissä pääruokana on lammasta, tofua ja lisukkeita. Hääkakkuna on vadelma-valkosuklaa-hyydykekakku.

– Ulkomuoto on perinteinen, vaikka se ei olekaan klassinen kermakakku, missä on marjat keskellä ja kermavaahdot reunoilla, Pulkka kertoo.

Kermakakkujen osuus kaikista hääkakuista on pitopalvelu Huplilla enää noin kolmekymmentä prosenttia. Niiden menekki romahti kymmenisen vuotta sitten, kun tuorejuustokakut nousivat trendiksi.

– Nyt kermakakut ovat tulleet hieman takaisin. Moni tilaa itselleen personoidun kakun erikseen muualta, Hupli sanoo.

Pitopalvelu Hupli järjestää vuosittain cateringin noin viiteensataan tapahtumaan. Häät ovat Sami Huplille edelleen mieluisimpia työtehtäviä.

– Häistä halutaan persoonallisia ja hääparin näköisiä. Kun onnistumme tekemään juhlista toivotunlaisen, se on erittäin palkitsevaa, Sami Hupli sanoo.

Hääbuumista huolimatta naimisiin mennään yhä vähemmän

Vaikka tänä vuonna häiden määrissä palataan koronaa edeltävään aikaan, ovat avioliittojen määrät vähentyneet vuodesta 2008 lähtien.

Muutokseen ovat vaikuttaneet sekä kirkon jäsenmäärän lasku että avioliiton suosion lasku ylipäänsä.

Viime vuonna koko maassa avioliittoon vihittiin 13 965 paria, joista kirkkohäiden osuus oli vajaat 40 prosenttia. Vihkimismäärä on pienin yli sataan vuoteen.

Vuodesta 2016 eteenpäin avioliittoon on vihitty alle 20 000 paria vuodessa. Kirkkohäiden osuus kaikista avioliitoista on ollut vuoden 2018 jälkeen alle 40 prosenttia, kun vuonna 1995 vastaava oli lähes 75 prosenttia.

Kirkkohallituksen tilastoasiantuntijan Tuomo Halmeenmäen mukaan suosituin vihkimiskuukausi on edelleen elokuu, mutta heinäkuu on lähes yhtä suosittu. Kolmantena tulee syyskuu, ja vasta sitten kesäkuu.

Päivämäärältään erikoiset päivät, kuten 18.8.2018 ja 22.2.2022, ovat suosituimpien hääpäivien joukossa.

Helsingin suosituimmat hääkirkot ovat Helsingin Tuomiokirkkoseurakuntaan kuuluvat Vanha kirkko, Helsingin tuomiokirkko ja Johanneksenkirkko.

Niistä suosituimmassa Mari Koivistoinen ja Heikki Pulkka pääsevät heinäkuussa vihdoin naimisiin.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 27.6. klo 23:een asti.

Lue myös:

Kesähäät tulossa? Muistakaa hääkarkkien lisäksi myös avioehto

Tämä hääpäivä ei helposti unohdu: Muoniossa kolme paria lipuu avioliiton satamaan päivämäärällä 22.02.2022

G7-maiden huippukokous alkoi Saksassa – Venäjä reagoi pommittamalla Kiovaa

$
0
0

Saksan isännöimä kolme päivää kestävä G7-maiden huippukokous alkoi sunnuntaina Elmaun linnassa Baijerissa.

Saapuessaan kokoukseen maiden johtajat vakuuttelivat yhtenäistä tukea Ukrainalle Venäjän hyökkäyksen edessä.

Britannian pääministeri Boris Johnson vakuutti, että "Ukraina voi voittaa – ja lopulta voittaa [sodan] –, mutta he tarvitsevat meidän tukeamme tehdäkseen sen".

G7-maihin kuuluvat Saksa, Italia, Ranska, Yhdysvallat, Britannia, Japani ja Kanada.

Myös EU osallistuu neuvotteluihin. EU:ta edustavat Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Saksa on kutsunut myös esimerkiksi Argentiinan, Intian, Indonesian, Senegalin ja Etelä-Afrikan johtajat osallistumaan erinäisiin työistuntoihin kolmen päivän aikana.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on huippukokouksen pääteema, mutta jonoksi asti riittää muitakin keskusteltavia aiheita, kuten häämöttävä taantuma, korkea inflaatio, ilmastonmuutos ja ruokakriisi.

G7-maiden vaikeus Venäjän hyökkäykseen ja energiaan liittyvissä keskusteluissa on saada aikaan konkreettisia toimia, joilla vähennetään energiariippuvuutta Venäjästä. Samaan aikaan maat pyrkivät estämään energian hinnan kohoamisen nykyiseltä tasolta, mikä on vaikea yhtälö.

Huippukokouksen päätteeksi ensi tiistaina G7-maiden johtajien on määrä antaa yhteinen julkilausuma kokouksen päätöksistä.

Kullan tuonti Venäjältä aiotaan kieltää

G7-maiden odotetaan tiedottavan kokouksen yhteydessä venäläisen kullan tuonnin täyskiellosta.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden twiittasi sunnuntaina aamupäivällä, että G7-maat aikovat kieltää venäläisen kullan tuonnin.

– Kulta on merkittävä vientituote, jolla Venäjä kerää kymmeniä miljardeja dollareita, Biden kirjoitti.

Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan Yhdysvallat, Britannia, Kanada ja Japani ovat jo tehneet päätöksen asiasta, ja muiden maiden odotetaan yhtyvän tuontikieltoon.

Päätöksen jälkeen venäläisien oligarkkien olisi myös hankalampi kiertää länsimaiden asettamia talouspakotteita kullan avulla.

Britannian pääministeri Boris Johnson perusteli kullan tuonnin kieltämistä sillä, että se on "isku [Vladimir] Putinin sotakoneiston ytimeen".

Venäläisen kullan viennin arvon arvioidaan olleen noin 15 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2021.

Venäjä pommitti Kiovaa – Ukraina vaatii G7-mailta vahvempia toimia

Venäjä reagoi G7-huippukokouksen alkuun pommittamalla Kiovaa useaan otteeseen sunnuntaiaamun aikana. Iskuissa on kuollut yksi ja loukkaantunut viisi.

Pommitukset kohdistuivat Kiovaan ensimmäistä kertaa sitten kesäkuun alun. Räjähdyksiä kuului myös Tšerkasin kaupungista noin 150 kilometriä Kiovasta kaakkoon, tiedotti alueen kuvernööri Oleksandr Skitško. Tšerkasi oli suurelta osin säästynyt sodan vaikutuksilta aiemmin.

Lisäksi venäläiset uutistoimistot kertovat Venäjän iskeneen päivän aikana Ukrainan joukkojen koulutuskeskuksiin Tšernihivin, Žytomyrin ja Lvivin alueilla

Pelastushenkilöt laskeutuvat nosturista pommitusten tuhoamaan kerrostaloon.
Kiovassa pelastushenkilöt laskeutuivat pommitusten tuhoamaan kerrostaloon 26.6.2022. Venäjä pommitti Kiovaa ensimmäisen kerran viikkoihin G7-huippukokouksen alkaessa.Roman Pilipey / EPA

Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba vaatii G7-mailta lisää Venäjän-vastaisia pakotteita Kiovaan osuneiden sunnuntaisten iskujen vuoksi.

– Seitsemänvuotias tyttö nukkui rauhassa Kiovassa, kunnes Venäjän risteilyohjus räjäytti hänen kotinsa, Kuleba kirjoitti Twitterissä.

– G7-huippukokouksen on vastattava uusilla Venäjän-vastaisilla pakotteilla ja uusilla raskaiden aseiden toimituksilla Ukrainalle. Venäjän sairas imperialismi on pysäytettävä.

Myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin odotetaan puhuvan etäyhteydellä huippukokouksessa.

Olaf Scholz ja Joe Biden keskustelevat vuoristoisen maiseman edessä.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden keskustelivat ennen kokouksen virallisen ohjelman alkua 26.6.2022.Sean Gallup / EPA

Saapuessaan kokouspaikalle Yhdysvaltain presidentti Joe Bidensanoi tiedotusvälineille, että sunnuntain iskut ovat uusia esimerkkejä Venäjän barbaarisesta toiminnasta.

G7-maiden huippukokouksen jälkeen kansainvälisten huippukokousten putki jatkuu välittömästi ensi tiistaina kolmen päivän Nato-huippukokouksella Madridissa.

Polina Kuznetsova katsoi Ukrainaan lentäviä pommikoneita ja tajusi, ettei voi jäädä Valko-Venäjälle – rauha löytyi residenssistä Suomen itärajalta

$
0
0

Polina Kuznetsova seisoo Tohmajärvellä Värtsilän vanhan kunnantalon käytävällä ja tuijottaa eteensä. Mielikuvissaan hän on kotitalonsa parvekkeella Valko-Venäjällä ja katsoo taivaalla lentäviä pommikoneita.

Kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa Ukrainaan, Valko-Venäjä tuki sotatoimia sallimalla muun muassa venäläiskoneiden lentämisen ilmatilassaan.

Kuznetsovan kotikaupunki on lähellä Ukrainan rajaa, joten sodan syttymisen pystyi näkemään omin silmin: koneiden ja pommitusten jyly oli ensimmäisten päivien aikana jatkuvaa.

Kuznetsova kertoo tunteneensa pohjatonta häpeää kotimaansa takia.

– En halunnut tukea sotaa millään tavalla. En halunnut edes ostaa kaupasta mitään, sillä sekin hyödytti valtiota.

Kuznetsova ymmärsi, että ainoa vaihtoehto oli lähteä.

Diktatuurin vastustajat ovat Valko-Venäjällä ahtaalla

Elämä Valko-Venäjällä oli ollut vaikeaa jo pitkään. Polina Kuznetsova on avoimesti vastustanut presidentti Aljaksandr Lukašenkan hallintoa.

Kuznetsova oli mukana, kun valkovenäläiset valtasivat elokuussa 2020 kadut vilpillisten presidentinvaalien jälkeen. Aluksi kaduilla oli kymmeniätuhansia ihmisiä, mutta sitten protestit tukahdutettiin Venäjän tuella.

Kuznetsova kertoo, että useita hänen ystäviään on vangittu, pahoinpidelty ja kidutettu.

– Kun he pääsivät vankilasta, he olivat täysin mustelmilla.

Myös Kuznetsovaa on yritetty ottaa kiinni. Hallinnon edustajat saapuivat yöllä hänen kotiovelleen, mutta Kuznetsova onnistui piilottelemaan ja pakenemaan ystävänsä luokse.

Nainen istuu kangaspuiden takana ja elehtii käsillään.
Polina Kuznetsova kertoo, että hän oli valmistautunut tekemään mitä tahansa hanttihommia päästäkseen pois Valko-Venäjältä. Mahdollisuus jatkaa kudontaa ainakin muutaman kuukauden ajan taiteilijaresidenssissä, tuntuu ihmeeltä.Pauliina Tolvanen / Yle

Elämä jatkuvassa pelossa oli uuvuttavaa

Kun Ukrainan sota syttyi, hallinnon ote kansalaisista kiristyi Valko-Venäjällä entisestään. Tällä hetkellä pidätetyksi voi tulla, jos kutsuu sotaa sodaksi.

Se oli Polina Kuznetsovalle liian iso riski, sillä hänellä on kaksi lasta ja mikäli vanhempi joutuu vankilaan, lapset viedään pois.

– Minun piti valita, taistelenko diktatuuria vastaan vai olenko äiti.

Kuznetsova kertoo, että myös lapset joutuivat elämään jatkuvassa pelossa. He oppivat olemaan hiljaa, jos oveen koputettiin. Lisäksi lapsilla oli aina mukana paperilappu, johon oli kirjoitettu sukulaisten puhelinnumeroita. Näin he saisivat apua, jos äiti otettaisiin kiinni.

– Lapseni tiesivät, että jos poliisi ottaa minut kiinni, heidän pitää juosta ja paeta.

Näin jälkikäteen se tuntuu Kuznetsovasta kamalalta.

Taiteilijaresidensseihin sataa avunpyyntöjä

Ukrainan sota on voimistanut nuorten ja koulutettujen pois muuttoa Venäjältä, ja sama ilmiö on nähtävissä myös Valko-Venäjällä.

Polina Kuznetsova kertoo, että iso osa hänen ystävistään on lähtenyt maasta.

Pois pääseminen ei kuitenkaan ole helppoa. Esimerkiksi EU-maahan matkustamiseen tarvitaan viisumi, ja tällä hetkellä sitä voi joutua odottamaan kuukausia.

Kuznetsova haki apua kansainväliseltä Artist at Risk -järjestöltä, joka auttaa nimensä mukaisesti uhan alla eläviä taiteilijoita. Esimerkiksi tällä hetkellä järjestöllä on omat hakukanavat Ukrainasta ja Afganistanista pakeneville taiteilijoille sekä venäläisille ja valkovenäläisille taiteilijoille.

Järjestön kautta taiteilijat voivat päästä hätämajoitukseen taiteilijaresidenssiin. Hakemustulva on ollut valtava.

Onneksi myös avuntarjoajia on ollut aiempaa enemmän. Ukrainan sodan syttymisen jälkeen verkostoon on liittynyt yli 500 residenssiä eri puolilta Eurooppaa.

Pitkähiuksinen nainen pitää kädessään teemukia ja katsoo ulos ikkunasta.
Karoliina Arvilommin mukaan taiteilijaresidenssi on tuonut Värtsilän kylälle eloa.Pauliina Tolvanen / Yle

Värtsilän taiteilijaresidenssi polkaistiin käyntiin pikavauhtia

Yksi apua tarjonneista residensseistä on Värtsilän taiteilijaresidenssi Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä. Se on perustettu varta vasten Ukrainan sotaa pakeneville taiteilijoille.

Tekstiilitaiteilija Karoliina Arvilommi kertoo saaneensa idean residenssistä pian sodan syttymisen jälkeen. Arvilommilla on kangaspuut Värtsilän vanhalla kunnantalolla ja kerran talolla työskennellessään hänelle tuli mieleen, että talossa olisi tilaa muillekin.

– Kyläyhdistys oli luopunut talosta vuoden vaihteessa. Talo oli lämmitetty, mutta tyhjillään, Arvilommi kertoo.

Kunta näytti vihreää valoa, joten Arvilommi ryhtyi etsimään residenssiin asukasta ja tutustui Artist at Risk -järjestöön.

Residenssissä sotaa pakeneva saa hengähtää

Polina Kuznetsovaa naurattaa. Hän päätyi Värtsilän taiteilijaresidenssiin, koska asukkaalle luvattiin oma vessa.

– Eli vessa yhdisti minut ja Karoliinan, Kuznetsova hymyilee.

Kuznetsova on ammatiltaan tekstiilitaiteilija, joten hän ja Arvilommi löysivät heti yhteisen kielen.

Myös Värtsilän kylällä vastaanotto on ollut pääosin lämmin. Lähes kaikki huonekalut, tavarat ja vaatteet on saatu residenssiin lahjoituksina.

– Kyläläiset ovat vieneet lapsia ongelle ja eläintarhaan, Arvilommi kertoo.

Nyt takana on vajaat pari kuukautta elämää Värtsilässä. Kuznetsova on pystynyt tekemään itselleen tuttua työtä kangaspuiden ääressä ja pahin pelko on hälventynyt.

– En muistanut, että ihminen voi nukkua voi näin hyvin, Kuznetsova sanoo.

Värtsilän taiteilijaresidenssin jatko on jo nyt uhattuna

Värtsilän taiteilijaresidenssi on ehtinyt toimia vasta muutaman kuukauden, mutta jo nyt se etsii uusia tiloja.

Tohmajärven kunta on antanut Värtsilän kylätalon residenssin käyttöön syyskuuhun saakka. Sen jälkeen on löydettävä uudet tilat tai muuten toiminta loppuu.

Karoliina Arvilommi toivoo, että uudet tilat löytyvät, sillä hätämajoitukselle on yhä tarvetta.

Arvilommi kertoo olleensa yhteydessä Helsinki International Artist Programmeen (HIAP),

jonka residenssipaikat ovat täyttyneet.

– Heillä on jonossa ukrainalaisia taiteilijoita. Katsotaan, jos joku uskaltaisi tulla tänne itärajalle, Arvilommi sanoo.

Värtsilän taiteilijaresidenssi sijaitsee vain noin kilometrin päässä Venäjän rajasta.

Kangaspuilla kudottaessa käytettäviä sukkuloita eli syöstäviä kudontatyön päällä.
Polina Kuznetsova on koulutukseltaan kuvataiteilija, mutta ammattinaan hän pitää kudontaa. Hän on kehittänyt omia kudontamalleja, julkaissut kirjoja ja valmistanut kudonnassa tarvittavia puisia sukkuloita.Pauliina Tolvanen / Yle

Toiveena jäädä Suomeen

Syksy on rajapyykki myös Polina Kuznetsovalle. Silloin hänen residenssijaksonsa Värtsilässä päättyy ja samalla perheen oleskelulupa umpeutuu.

Sotaa tai vainoa paenneille taiteilijoille tarjottavat hätäresidenssit tai solidaarisuusresidenssit kestävät tyypillisesti muutamasta viikosta kolmeen kuukauteen. Niiden aikana taiteilijalle ja tarvittaessa hänen perheelleen kustannetaan usein majoitus ja ruoka.

Kuznetsova kertoo miettivänsä, miten he voisivat jäädä Suomeen vielä joksikin aikaa. Hänen miehensä on vasta pääsemässä pois Valko-Venäjältä.

Mies on ammatiltaan toimittaja ja Liettua on myöntänyt hänelle humanitäärisen viisumin, jonka turvin hän voi hakea turvapaikkaa EU-maasta.

– En tiedä, aikooko hän hakea turvapaikkaa. Hän on niitä ihmisiä, jotka eivät halua ottaa vastaan apua, Kuznetsova nauraa.

"Jos minulla ei olisi lapsia, olisin jäänyt"

Polina Kuznetsova toivoo, että jonain päivänä hän pystyy palaamaan Valko-Venäjälle. Juuri nyt ajatus tuntuu mahdottomalta.

Kuznetsova näkee Ukrainan tilanteen valoisampana kuin Valko-Venäjän. Hän uskoo, että Ukraina voittaa sodan ja siitä tulee demokraattinen maa. Sen sijaan Valko-Venäjällä ja Venäjällä diktatuurille ei näy loppua.

– Itse asiassa olen elänyt lähes koko ikäni diktaattorin hallitsemassa maassa, 32-vuotias Kuznetsova toteaa.

Häntä harmittaa, ettei hän ole kyennyt tekemään enempää demokratian puolustamiseksi Valko-Venäjällä.

– Ehkä jos minulla ei olisi lapsia, olisin jäänyt ja taistellut. Yrittänyt enemmän.

Aiheesta voi keskustella 27.6. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Venäläisaktivisti pakeni Suomeen mukanaan vain reppu ja seitsemän pussia pikapuuroa – nuoret ja korkeakoulutetut lähtevät Venäjältä

Järjestö: Lukašenka käyttää Ukrainan sotaa tekosyynä kuolemanrangaistuksien lisäämiselle – vallankäyttö saa äärimmäisiä muotoja kriisiaikoina

Aljaksandr Lukashenkan vastustaminen maksoi Valko-Venäjän uintitähdelle työn, kodin ja vapauden – mutta häntä syyllistetään yhtä lailla Ukrainan sodasta.

Tulossa on kesän kuumin viikko: Yli 30 asteen helteitä mitataan lähipäivinä laajalti

$
0
0

Jopa yli 30 asteen helteet jatkuvat laajalti ensi viikolla. Edessä on kesän tähän asti kuumin viikko, sanoo Ylen meteorologi Matti Huutonen.

– 30 asteen ylityksiä voi tulla erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa, ja suuressa osassa maata helleraja eli 25 astetta menee rikki. Myös Pohjois-Lapissa on välillä hellelukemia.

Huutosen mukaan näin voimakas helle on poikkeuksellista kesäkuussa.

– Päivälämpötilat ovat likipitäen kymmenen astetta tavallista korkeammat, eli eihän tämä ole aivan tyypillistä. Eron huomaa, kun vertailee tämänhetkisiä lukuja pitkän aikavälin tilastoihin, Huutonen kertoo.

Viime vuonna kesäkuu oli myös erityisen lämmin. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemen mittausasemalla se on toistaiseksi mittaushistorian kuumin kesäkuu.

Tuija Väisänen ja Ritva Hakosaari Haukilahden rannalla.
Espoolaiset Tuija Väisänen (vas.) ja Ritva Hakosaari viettivät hellepäivää Haukilahden uimarannalla. Mittarin mukaan lämmintä oli jopa 28 astetta. Antti Lähteenmäki / Yle

Juhannuspäivänä mitattiin kesän lämpöennätys 30,5 astetta Kuopion Ritoniemen mittausasemalla. Huutonen sanoo, että on hyvin mahdollista, että ennätys menee rikki alkavalla viikolla.

Myös yölämpötilat ovat nousussa, ja tulossa voi olla paikoin jopa trooppisia öitä, jolloin lämpötila ei laske alle 20 asteen. Yölämpötilojen nousuun vaikuttaa erityisesti vesistöjen ja maan pinnan lämpeneminen sekä ilmankosteus.

– Pintavesien lämpötilat ovat yleisesti jo yli 20 astetta Etelä- ja Keski-Suomessa, Huutonen kertoo.

Sääkartta: Lämpötilaennuste 27. - 29.6.2022. Sää jatkuu helteisen kuumana.
Suomen sääkartta hehkuu punaisena. Lämpötilaennuste 27.–29.6.2022Yle Sää/Matti Huutonen
Sääkuva: Lämpötilaennuste 30.6. - 2.7.2022. Sää jatkuu loppuviikollakin kuumana.
Lämpötilaennuste 30.6.2–2.7.2022Yle Sää/Matti Huutonen

Voimakkaalla helteellä on myös kääntöpuolensa. Huutonen muistuttaa, että helle on terveysriski erityisesti ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille. Myös vauvat ja pienet lapset, raskaana olevat sekä kuumissa olosuhteissa työskentelevät ovat alttiita kuumuuden haitoille.

Ilmatieteen laitos varoittaakin erittäin tukalasta tai tukalasta helteestä lähes koko viikon ajan. Samaan aikaan moni nauttii auringosta, eikä koe sitä rasitteeksi.

– Helteestä tulee meteorologille melkein enemmän palautetta kuin marraskuun räntäsateesta, Huutonen sanoo.

ÖukU Kural, Deniz Kural ja Komik
Öykü Kural (vas.) ja Deniz Kural muuttivat töiden takia Saksasta Suomeen reilu vuosi sitten. Pitkän talven jälkeen helteet ovat molempien mieleen. Antti Lähteenmäki / Yle

Kun lähellä oleva korkeapaine tuo Suomeen hyvin lämmintä ilmaa, saa yli 40 asteen helteistä kärsinyt Länsi-Eurooppa hetken hengähtää. Ennätyskorkeiden lämpötilojen jälkeen sää muuttuu viileämmäksi esimerkiksi Ranskassa ja Espanjassa.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 27.6. klo 23:een asti.

Lue lisää:

Ilmatieteen laitokselta erittäin tukalan helteen varoitus – tästä viime vuosien vinkit helteestä selviämiseen

Ranskassa mitattiin jälleen uusi lämpöennätys – Etelä-Euroopan hellejakso on ollut poikkeuksellinen, sanoo meteorologi Kerttu Kotakorpi

Suomi valmistelee kunnianhimoista suunnitelmaa luontokadon pysäyttämiseksi – "Rahoitus pitää kymmenkertaistaa", sanoo SLL

$
0
0

Ympäristöministeriö valmistelee uutta, kunnianhimoista suunnitelmaa luontokadon pysäyttämiseksi.

Tarkoitus on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin köyhtyminen vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2035 biodiversiteetin on tarkoitus olla elpynyt vuoden 2020 tasolle. Siitä eteenpäin ihmisen toimien nettovaikutus monimuotoisuuteen on määrä olla positiivinen.

– Tämä on luonnon monimuotoisuuden kannalta saman mittaluokan tavoite kuin Hiilineutraali Suomi 2035 on kasvihuonepäästöjen kannalta, sanoo strategiatyössä mukana oleva tutkija Ari-Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Luontokato tarkoittaa eliölajiston ja luontotyyppien häviämistä ja yksipuolistumista. Sen torjuminen ei ole pelkästään Suomen oma tavoite, vaan vastaavia linjauksia on laadittu EU:ssa ja YK:ssa.

Aiemmat ohjelmat eivät onnistuneet pysäyttämään luontokatoa

Aiemmat ohjelmat luontokadon pysäyttämiseksi ovat epäonnistuneet niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Auvisen mukaan aiemmin biodiversiteettiä ei ole pidetty yhteiskunnassa niin laajasti tärkeänä asiana kuin nyt.

– Tilanne on nyt muuttunut selkeästi. Uskon, että ohjelman tavoitteilla tulee olemaan enemmän poliittista painoarvoa kuin ennen.

Ari-Pekka Auvinen ihailee Sanginjoella metsää
Suomen ympäristökeskuksen tutkija Ari-Pekka Auvinen on työskennellyt pitkään kehittääkseen mittareita luonnon monimuotoisuuden arviointiin. Kuvassa Auvinen Sanginjoen luonnonsuojelualueella talvella 2021.Paulus Markkula / Yle

Suomen uuden biodiversiteettistrategian oli tarkoitus valmistua lausuntokierrokselle kesällä. Työ on kuitenkin viivästynyt: ohjelmaluonnosta käsitellään seuraavan kerran elokuussa.

Yle on nähnyt strategian luonnoksia. Niissä ei ole vielä listattu konkreettisia toimia luontokadon pysäyttämiseksi – ne tulevat 2022–2023 laadittavassa toimintaohjelmassa.

– Päätavoitteen saavuttaminen edellyttää, että Suomi ryhtyy määrätietoisiin toimiin määriteltyjen, merkittävien muutosten aikaansaamiseksi Suomen luonnossa ja käynnistää ekologisen siirtymän suomalaisessa yhteiskunnassa välittömästi, luonnoksessa linjataan.

"Vaatii, että myös valtiovarainministeriö on takana"

Tavoitteiden saavuttamisen arvioidaan vaativan huomattavasti rahaa. Esimerkiksi luonnonsuojelun rahoitus on tämän vuoden talousarviossa noin 125 miljoonaa euroa.

– Luonnonsuojelun rahoitus pitää kymmenkertaistaa, sanoo ympäristöpäällikkö Paloma Hannonen Suomen Luonnonsuojeluliitosta.

– Se vaatii sen, että puolueet laajasti ja myös valtiovarainministeriö ovat asian takana.

Rahoituksen kasvattaminen on mainittu myös strategialuonnoksessa.

Ari-Pekka Auvisen mukaan luontokadon pysäyttäminen vaatii myös maa- ja metsätalouden tukien suuntaamista uudelleen siten, että ne tukevat biodiversiteettiä.

MTK: "Tässä on ollut kiirehtimisen meininki"

Pörriäinen voikukassa.
Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen eli luontokato uhkaa välillisesti myös ihmisten omaa elämänlaatua. Esimerkiksi pölyttäjien määrä vaikuttaa ihmisten ruoantuotantoon.Tiina Jutila / Yle

Strategian laatimiseen on osallistunut luonnonsuojelujärjestöjen lisäksi muun muassa Metsähallitus ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK. Viimeksi mainitussa on huoli siitä, että sidosryhmät olisivat mukana suunnitelman, mutta eivät riittävästi käytännön toteutuksen laatimisessa.

MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola on tyytyväinen siihen, että strategian laatimisessa otettiin aikalisä kesän yli.

– Tässä on ollut kiirehtimisen meininki, hän sanoo.

Ylen tietojen mukaan suurimmat erimielisyydet ohjelmatyössä ovat liittyneet metsiin. Tämä ei ole uutta: tehokkaan metsätalouden ja monimuotoisuuden yhteensovittaminen on ollut vaikeaa ennenkin.

Ympäristökeskuksen Ari-Pekka Auvisen mielestä tavoitteessa onnistuminen edellyttää sitä, että metsätalouden tuottovaatimuksista tingitään.

– Suomalainen metsätalouskoneisto on viritetty niin äärimmilleen. Jos sieltä halutaan mitään luonnolle, sillä on aina hintalappu.

Suomen luonnon monimuotoisuutta on tarkoitus seurata noin 120 erillisellä mittarilla. Niitä ovat esimerkiksi tiettyjen eläinten kannat, tiettyjen kasvien esiintyminen sekä elinympäristöjen määrä ja laatu. Moni mittareista on valmis ennestään, osa laaditaan tätä tarkoitusta varten.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 27.6. klo 23:een asti.

Ilmatieteen laitokselta erittäin tukalan helteen varoitus – tästä viime vuosien vinkit helteestä selviämiseen

$
0
0

Ilmatieteen laitos on antanut sunnuntaille hellevaroituksen lähes koko maahan. Vain pohjoisin Lappi jää varoituksen ulkopuolelle. Erittäin tukalan helteen varoitus on voimassa Itä- ja Etelä-Suomessa.

Helle myös jatkuu suuressa osassa maata vähintään yli viikon. Luvassa on paikoin yli 30 asteen lämpötiloja ja mikä pahinta, kuumia öitä. Iso tekijä helteen aiheuttamassa tukaluuden tunteessa on yölämpötila: se alkaa yleensä vaikuttaa uneen ja sen kautta jaksamiseen, kun elohopea pysyy yölläkin 20 asteen tienoilla.

Alla olevissa jutuissamme tutkijat kertovat vinkkejä parempaan nukkumiseen, kun olo käy kuumuuden takia tukalaksi.

Nestevajaukseen kiinnitetään huomiota myös näissä helleneuvoissa – mukana vinkit vauvoille ja vanhuksille.

Kotien viilennykseen löytyy vinkkejä useammastakin jutustamme. Lisäksi ohjeita löytyy työstä selviytymiseen kovassa kuumuudessa.

Näissä jutuissa vinkataan, että verhot kannattaa pitää kiinni, ja jos kotona on liian kuumaa, julkisissa tiloissa on yleensä viileää.

Kuumaan ilmaan tottuneissa Välimeren maissakin on joskus liikaa lämpöä. Tässä kreikkalaisten vinkit helteen selättämiseen, sekä suomalaisen asiantuntijan neuvot, miten äärimmäisessä porotuksessa on mahdollista.

Ja jotta kaikki hyvät neuvot tulee varmasti kerrattua, niin tässä vuonna 2014 koostettu vinkkilista helteistä selviämiseen:

Neuvoja nukkumisesta treeneihin – hellevinkit koottuna

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 27.6. klo 23:een asti.

Roope Lipastin kolumni: Miltähän tuntuisi viettää palkallista lomaa? Ei aavistustakaan!

$
0
0

Teen paraikaa erään suuren yrityksen historiikkia. Yrityksen nyt jo edesmennyt johtaja ilmoitti aikoinaan vaimolleen, että jää eläkkeelle, ja että heillä on tästä syystä vihdoin kohta aikaa tehdä yhdessä kaikenlaista.

”Mutta en minä tietenkään työntekoa lopeta”, hän kuitenkin varmuuden vuoksi tarkensi, vaikka taisi vaimo sen kyllä tietää sanomattakin.

Symppasin tätä johtajaa ja muistelin viime kesää, jolloin menin riippukeinuun. Otin kauniista kirjailijanvarpaistani tyypillisen kesäkuvan ja julkaisin sen Facebookissa kera tekstin ”Olen kesälomalla klo 14.20-14.30. Kiireellisissä tapauksissa voitte soittaa.”

Se oli vitsi.

Tosin kun mietin asiaa tarkemmin, ymmärsin, ettei se mikään vitsi ollut.

Ei minulla ole koskaan alakoulunjälkeen ollut kesälomaa. Ei kyllä talvi-, joulu-, pääsiäis-, eikä perunannostolomaakaan. Ainakaan palkallista, mistä syystä ”lomat” ovat aina olleet sellaisia enintään neljän päivän pyrähdyksiä. Ei ole muuten ollut myöskään sairauslomaa, sillä normijomotukset eivät ole mikään syy olla tekemättä töitä.

Meitä, joilla ei lomaa ole, on hirmuinen määrä. Yksityisyrittäjiä, pätkätyöläisiä, opiskelijoita, freelancereita, nollasopimustyöläisiä. Ihmisiä, joille lomapäiviä ei kerry tai joilla ei yksinkertaisesti ole varaa pitää lomaa.

Koko vuosiloma-ajatus on aavistuksen absurdi.

Sitä paitsi: vaikka olisikin varaa pitää lomaa, niin mitä hyötyä siitä ainakaan minulle olisi? Samat hommat pitäisi joka tapauksessa tehdä loman jälkeen – niitä olisi vain kaksinkertainen määrä, sillä ei kukaan tee töitäni sillä aikaa, kun liottelen varpaitani Välimeressä tai lietolaisessa ojassa.

Eikä kukaan maksa lomasta meille, kuten tavallisille vakityössä käyville maksetaan. Niinpä jos haluaa syödä seuraavassakin kuussa, kannattaa paiskia hommia.

Meille koko vuosiloma-ajatus on aavistuksen absurdi. Siinä on vähän samaa kuin työmarkkinajärjestöjen neuvottelemissa palkankorotuksissa, joissa vuosittain väännetään kuukausitolkulla siitä, saadaanko yksi, kaksi vai kolme prosenttia enemmän rahaa - ikään kuin jokainen saisi sen. Ei saa, vain hyvin toimeentulevat saavat, ne joilla on vakityö. Sama sakki, joka pääsee myös kesälomalle.

Kun ihmiset kertovat, kuinka aikovat ”pitää juhannuksesta kuukauden kesäloman”, se on minulle aina vähän kunnioitustakin herättävä ilmoitus: He oikein ”pitävät” sen lomansa, ihan aamusta iltaan ja yölläkin. Varmaan ovat sen sitten ansainneet, kun ovat vuoden aikana kaikkensa antaneet. Ja ovatkin, ei sillä.

Vastaavasti kun minä en pidä lomaa, niin en varmaankaan ole sitten raatanut. Se on tosin vain hyvä, koska mielestäni töiden ei todellakaan pitäisi olla sellaisia, että olisi loman tarpeessa. Päinvastoin, töistä pitäisi tulla sellainen fiilis, ettei ole tehnyt niitä ollenkaan. Työelämän pitäisi olla niin kiinnostavaa, ettei haluaisi sieltä ikinä pois.

Olen onnekas, sillä minulla on jotain sen kaltaista. Siksi ajattelen, ettei minulla kuulukaan olla lomaa, koska enhän varsinaisesti tee töitäkään – vaikka totuuden nimessä istun koneen ääressä 12 tuntia päivässä.

Parasta juhannuksen jälkeisessä ajassa on, että kun te oikeat työntekijät olette lomalla, niin me epätehdastyöläiset saamme olla kuukauden rauhassa.

Juju on vapaudessa, siinä, että tahtoessani voin mennä kesken työpäivän leikkaamaan vaikka nurmikon tai käydä lenkillä tai kaupassa. Tai pitää rokulipäivän (jota en pidä mutta voin pitää).

Työnantajani on hyvin joviaali: saan milloin tahansa lähteä tekemään mitä tahansa. Niin reilun pomo palkitsen sillä, etten juuri koskaan lähde mihinkään ja jos lähden, otan läppärin mukaan. Olen vuodesta toiseen yhdenmiehen yritykseni vuoden työntekijä.

Eli en missään tapauksessa ole kateellinen edes opettajien kesälomasta, mutta sen tältä puolelta aitaa kyllä huomaa, että yhteiskunta on perin vanhanaikaisesti rakentunut. Oletusarvona on 50-lukulainen tehdastyöpaikka, vaikkei meillä enää ole 50-lukua eikä oikein perinteisiä tehtaitakaan.

Mutta kyllä teidän muiden lomista sataa myös kirjoittajan laariin. Parasta juhannuksessa ja sen jälkeisessä ajassa on, että kun te oikeat työntekijät olette lomalla, niin me epätehdastyöläiset saamme olla kuukauden rauhassa: on turha yrittää mitään.

Koetapa saada heinäkuussa vaikka lehtihaastattelu. Kaikki ovat mökillä Saimaalla. Kukaan ei hengitä niskaan, koska se kirottu näytelmäsi oikein valmistuu. On yksinkertaisesti pakko ottaa vähän rennommin.

Pidetään siis kiinni juhannuksesta alkavista kesälomista! Sillä keinoin me lomattomatkin saamme vähän hengähtää.

Roope Lipasti

Kirjoittaja on kirjailija, joka lomailee fiktiivisesti.

Voit keskustella kolumnista 25.6. klo 23.00 saakka.


Etelä-Karjalassa junat useita tunteja myöhässä – "Nyt kuulutettiin, ettei ravintolavaunusta pystytä enää myymään ruokaa"

$
0
0

Ratatöiden viivästyminen on aiheuttanut päänvaivaa juhannuksen paluuliikenteen junamatkustajille.

Junaliikenne on takkuillut lännessä pahasti pääradalla Tampereen ja Toijalan välillä viivästyneen siltatyön vuoksi. Kymmenien junien matkustajat siirrettiin Tampereen ja Toijalan välillä junasta linja-autoihin iltapäivästä alkaen, mikä näkyi Tampereen asemalla tungoksena.

Odottavan aika on ollut myös pitkä Etelä-Karjalassa.

Alkuillasta Fintrafficin Rataliikennekeskus tiedotti, että junat myöhästyvät noin 30–90 minuuttia Imatran ja Joutsenon välillä, sillä viikonloppuna käyttöön otetun uuden kaksoisraiteen kaikkia järjestelmiä ei ollut vielä saatu täysin valmiiksi.

Myöhästymiset venyivät kuitenkin arvioitua pidemmäksi.

Esimerkiksi Joensuusta Helsinkiin kulkevan Intercity-junan piti olla perillä Helsingissä alun perin ennen kello kahdeksaa illalla, mutta se jumitti tuolloin vielä Imatran tavara-asemalla jo kolmatta tuntia.

– Ennen puolta kuutta tämä juna pysähtyi Imatran tavara-asemalle. Silloin kuulutettiin, että tunti joudutaan odottamaan. Sitten kuulutettiin, että vielä odotellaan ja sitten, että vielä tunti ainakin, kertoo junassa istunut Ylen toimittaja Jussi Nurminen.

Samaan aikaan Imatran matkustaja-asemalla kyseistä junaa odotettiin helteisessä säässä.

Nurmisen mukaan veturinkuljettajakaan ei tuntunut tietävän, milloin matkaa päästään jatkamaan.

– Silloin ennen kuin pysähdyttiin hän tiedotti, että korjaustöiden vuoksi sähköt ovat (radalta) poissa ja joudutaan odottamaan sähköjen palauttamista, ennen kuin päästään jatkamaan Imatran tavara-asemalta eteenpäin.

– Nyt juuri kuulutettiin, ettei ravintolavaunusta pystytä enää myymään ruokaa, Nurminen viestitti kahdeksan jälkeen.

Tuolloin matkustajat päästettiin hänen mukaansa junasta ulos jaloittelemaan ja täyttämään vesipullojaan Imatran tavara-asemalla. Sitten tuli pikainen kuulutus takaisin sisään.

Viimein kello 20.30 paikkeilla juna lähti uudelleen liikkeelle.

– Alakerrasta kuului taputuksia ja muutama ilonhuuto, yläkerrassa istunut Nurminen kommentoi.

Fintrafficin Rataliikennekeskus tiedotti kello 20.30, että viivästyneet ratatyöt on saatu valmiiksi Imatralla ja junaliikenne jatkuu.

Lue myös: Ratatyöt jatkuvat Tampereen ja Toijalan välillä todennäköisesti aamukuuteen – yöjunat odottavat radan avautumista ja myöhästyvät tunteja

Maanjäristyksen runtelemassa Afganistanissa uhrien kohtalo on lohduton: Köyhä syrjäseutu on avun tarpeessa ilman luonnonmullistuksiakin

$
0
0

Voimakas maanjäristys vei tuhansilta itäisen Afganistanin asukkailta kodin ja hautasi kaivot maamassan ja lohkareiden alle.

Järistyksen uhreilla on edessään uusi uhka. Viranomaiset pitävät kolerariskiä vakavana puhtaan veden puutteen vuoksi.

Afganistanin terveysministeriö ja YK.n humanitaarisen avun koordinointitoimisto OCHA kiirehtivät kaivojen jälleenrakennusta tuhoalueelle. Paktian maakuntaan on saatu toimitettua lääkkeitä ja muita avustustarvikkeita, mutta ruoan ja veden puute ovat akuutteja.

HELIKOPTERI JAKAA APUA AFGANSITANIN MAANJÄRISTYKSEN UHREILLE.
Vapaaehtoiset jakavat apua järistyksen uhreille. Vuoristoinen ja syrjäinen seutu on osin ilmasillan varassa. 6,1 magnitudin järistys sattui lähellä Pakistanin rajaa. EPA/STRINGER

Luonnononnettomuus testi talibanien halllinnolle

Afganistan kuuluu maailman köyhimpiin maihin. Se on ollut kansainvälisestä avusta riippuvainen vuosikymmeniä.

Tiukan linjan islamistinen Taliban-liike nousi valtaan viime vuoden elokuussa. Useat maat keskeyttivät Afganistanin avustamisen ja tukirahat jäädytettiin vallanvaihdoksen seurauksena. Taliban-johtajia on asetettu pakotelistalle.

Myös katastrofiapu on vaikeuksissa sanktioiden vuoksi. Afganistanin tilannetta on luonnehdittu humanitaariseksi kriisiksi jo ennen järistystä. Asiasta on kirjoitettu muun muassa talouteen keskittyvällä Bloomberg-uutissivustolla. Afganistanin vajaasta 40 miljoonasta asukkaasta yli puolet, arviolta 24 miljoonaa ihmistä on avun tarpeessa.

Nyt monet maat ja yhteisöt, muun muassa EU on luvannut hätäapua alueelle.

Myös Afganistanin Taliban-johto on vedonnut avun saamiseksi järistyksen uhreille ja maan ulkomaille jäädytettyjen varojen vapauttamista.

Asuntojen rakennuksella on kiire ennen talvea

Afganistanin terveydenhuolto on heikoissa kantimissa. Sairaaloilla on enemmän asiantuntemusta väkivaltaisuuksien aiheuttamien vammojen ja pommi-iskujen uhrien hoidosta kuin maanjäristyksessä loukkaantuneiden hoidosta.

Myös uusien asuntojen rakentamisella on kiire. Ankarien sääolojen vuoristoseudulla selviytyminen telttamajoituksessa on lähes mahdotonta. Ensi vaiheessa järistysalueella on pulaa myös väliaikaismajoituksesta.

YK:n johtava edustaja Afganistanissa Ramiz Alakbarov vieraili tuhoalueella lauantaina helikopterilla. Myös osa järistysalueesta on ilmateitse toimitettavan avun varassa.

Lue myös:

Afganistanin hallinto vetoaa kansainväliseen apuun – syrjäseudulla sattunut maanjäristys laittaa koetukselle avustajien voimavarat

Museo Militaria esittelee varusmiesten arkea yli sadan vuoden takaa: Perunateatteria, timpurin töitä ja vartiossa seisomista

$
0
0

Moni vanhempi jermu saattaa pitää tämän päivän varusmiespalvelusta helppona, kun vertailukohtana on alokas- ja varusmiesaika 1960-, 70- tai 80- luvuilla. Vaan mitä oli palvelusaika yli sata vuotta sitten, kun varusmiesten palvelusajasta iso osa kului työ- ja vartiopalvelussa.

Tähän asiaan pääsee perehtymään sotahistoriaa esittelevän Museo Militarian uusimmassa vaihtuvassa näyttelyssä Hämeenlinnassa.

Muistojen ja muisteluksien sekä valokuvien kautta näyttelyssä välittyy ajankuva siitä, millaista varusmiesten elämä oli 1920- ja 1930-luvuilla. Silloin varusmiesten elämää tahdittivat palvelus kaupunkien kasarmeilla ja jopa kuukausia kestäneet harjoitusleirit.

– Näyttelyssä halutaan kuvata varusmiehen elämää ja arjen historiaa esittelemällä silloisia arkirutiineja ja arkioloja, mutta myös muun muassa koulutusmenetelmien kehitystä, kertoo Museo Militarian tutkija Henrik Järvinen.

Yli sata vuotta sitten varusmiesten kasarmiarkeen kuului esimerkiksi vanhoista Suomi-filmeistä tuttu perunateatteri. Arki olikin enemmän työpalvelusta tai vartiopalvelusta ja varsinaiselle kouluttamiselle jäi vain vähän aikaa.

Leirielämästä tyyppiesimerkkinä toimii näyttelyssä Karjalankannaksen Kaukjärven kylän mailla pidetyt, Perkjärven leireinä tunnetut tykistöleirit, joilla myös pioneerit toistuvasti vierailivat. Leirikäskyjen ja kokemusten kautta välittyvät lähes sata vuotta sitten elettyjen kesien tunnelmat.

– Nykyään on tapana ajatella, että oma varusmiesaika oli paljon kovempaa kuin nykyisten varusmiesten, niin tällaista oli jo 1920-luvulla nähtävissä.

– Vuonna 1925 pioneerit Hakku-lehdessään toivat esille, että jos palvelusmenetelmiä ja -tapoja löysennetään ja löysennetään, niin luultavasti vuonna 2000 pisin matka, joka marssitaan on 600 metriä, kertoo tutkija Henrik Järvinen.

Linnankasarmilla sijaitsevasta Museo Militariasta kerrotaan, että Viihtykää hyvin, pojat -näyttely on esillä ainakin vuoden 2022 loppuun. Näyttely on esillä museon vaihtuvien näyttelyiden rakennuksessa.

Isac Elliotin kappaleesta tuli jättihitti Tiktokin avustuksella – "En kelannut, että se lähtee noin isosti"

$
0
0

Yhteisselfie toisensa perään. Espoolaisessa piensatamassa käy kuhina, kun laulaja Isac Elliot on saapunut paikalle. Artistin kanssa samaan kuvaan haluavat niin lapset, mopopojat kuin jäätelökioskin myyjät.

Isac Elliot, 21, on ollut esiintyvä artisti jo kymmenen vuotta eli lapsesta pitäen. Pitkän tauon jälkeen hän on taas pinnalla. Pari viikkoa sitten julkaistusta 20min-kappaleesta on tullut jättimäinen hitti Tiktokin ansiosta.

Autobiisi syntyi fiilistelemällä

”Mul ei menis ku kakskyt minsaa hakee sut pois Stadista”

Isac Elliotin 20min-kappaleen kertosäe koukuttaa. Se syntyi korona-aikana, kun laulajalla oli mieli maassa.

Suomalaisartisti oli solminut juuri ennen pandemiaa kansainvälisen levytyssopimuksen ja tähtäimessä oli lähteä tekemään uraa ulkomaille. Suunnitelmat menivät kuitenkin uusiksi.

Hän ryhdistäytyi kotisohvalta ja lähti kavereidensa kanssa studiolle fiilistelemään ja tekemään musiikkia. Yhtäkkiä Isac Elliotilla oli valmiina suomenkielinen kappale 20min. Biisillä ovat mukana suositut räppärit William ja Cledos.

– Kun kirjoitin biisin, olin saanut uuden auton ja se oli tosi nopee. Olin tosi fiiliksissä siitä. Asun Kauniaisissa ja mulla menee suurin piirtein 20 minuuttia ajaa Helsinkiin. Sit tein sellasen biisin, että menen hakemaan jotain mimmiä sieltä nopeella autolla, laulaja sanoo virnistäen.

Isac Elliot istuu autossa.
– Tiktok on uusi Instagram tai kuten Facebook aikoinaan. Siellä mun ikäiset ja mun yleisö hengaa, sanoo Tiktokissa viraalihitin tehnyt Isac Elliot.Tiina Jutila / Yle

Tiktok määrittää hitit

Isac Elliotin kappale on noussut jättimäiseksi hitiksi ja se on pitkälti Tiktokin ansiota. Biisin kertosäkeestä julkaistiin videopalvelussa lyhyt pätkä kesäkuun alussa eli noin puolitoista viikkoa ennen kappaleen virallista julkaisua.

20min-kappaleesta tuli Tiktokissa viraalihitti, kun tuhannet käyttäjät alkoivat tehdä biisinpätkään omia videoitaan. Biisi oli siis hitti jo ennen kuin sitä oltiin edes kuultu kokonaan.

Kun kappale lopulta julkaistiin, se sai Spotifyssa vuorokauden aikana 320 000 kuuntelukertaa. Parempaan on yltänyt aiemmin vain Sanni vuoden 2016 kappaleella Että mitähän vittua, jota kuunneltiin vuorokaudessa 349 000 kertaa. Pari viikkoa sitten julkastua 20min-kappaletta on kuunneltu nyt yli kaksi miljoonaa kertaa.

Isac Elliotin kappaleen menestystarina kertoo siitä, kuinka Tiktokista on tullut merkittävä popmusiikin markkinointikanava.

– Se on se reitti nykyisin ja varsinkin mun yleisölle. Se on siistiä, että on tuollainen platformi, missä voi helposti markkinoida omaa musiikkia. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että joka ikinen sinne laitettu biisi menee viraaliksi. Ihmisten pitää tykätä myös siitä biisistä, laulaja sanoo.

Uuden musiikin löytäminen Tiktokista on merkittävässä kasvussa. Teoston ja muiden pohjoismaisten tekijänoikeusjärjestöjen tekemän tutkimuksen mukaan videopalvelu on uuden musiikin löytämisessä tärkeää nuorille ja etenkin 12–17-vuotiaille.

"Suomeksi tekeminen tuntuu omalta"

Isac Elliotia jännitti julkaista kappale, joka on suomeksi ja tyyliltään huomattavasti räpimpi kuin hänen aikaisemmat julkaisunsa.

– Tuo on kuitenkin sitä musaa, mitä mä kuuntelen. Muutenkin suomenkielinen proggis on tuntunut tosi aidolta, koska olen tehnyt biisejä itse kahden parhaan frendin kaa. Englanniksi tehtäessä mukana on pitänyt olla muita kirjoittajia, jotka osaavat kielen hyvin. Suomeksi tekeminen tuntuu tosi omalta.

Laulaja yllättyi, kuinka nopeasti kappaleesta tuli viraalihitti Tiktokissa.

– Se oli suunnitelma ja toivoin, että se tulee niin tekemään. En mä kelannut, että se lähtee noin isosti. Sitten jännitti se, että lähteekö se yhtään striimien puolella. Jos tämä nyt striimaisi 100 000, niin mä olisin tosi tyytyväinen ja sitten se striimasi 300 000. En mä oikein vieläkään tajua, että kuinka paljon se on.

Isac Elliot istuu rantakiveyksellä.
Isac Elliot on vaihtanut musiikissaan englannin kielen suomeen. – Suomen kieli tuntuu minulle omalta ja aidolta. Tiina Jutila / Yle

Isac Elliot on tehtaillut kavereidensa kanssa jo albumillisen uutta musiikkia. Artistin mukaan kappaleista löytyy hiphop-vaikutteita mutta myös melodisempaa poppia. Albumi julkaistaan ensi vuoden puolella tai vain muutama biisi kerrallaan. Laulaja ei ole vielä asiaa päättänyt.

Isac Elliot on kolkutellut kansainvälisten musiikkimarkkinoiden ovia jo useampaan kertaan ja niin hän saattaa tehdä jatkossakin.

– En ole todellakaan poissulkenut mitään. Mutta ainakin vuoden eteenpäin keskityn sataprosenttisesti vain suomenkieliseen musiikkiin. Ensi kesänä teen omia keikkoja, koska haluan ensiksi julkaista musiikkia, ettei ole vaan yksi uusi biisi, jonka menen vetämään lavalle 14 kertaa.

Aikuistumista intin ja oman kämpän kautta

Isac Elliot on ollut julkisuuden valokeilassa 11-vuotiaasta lähtien. Hän kertoo, että viime vuonna käyty armeija toi hänelle kaivatun irtioton.

– Musiikki on ollut fokuksessa niin kauan kuin muistan, niin intti oli sellanen, että joutui väkisinkin miettimään muita asioita. Se oli henkisesti mulle tosi hyvä kokemus. Jäi hyviä muistoja, sain ystäviä ja tuli hyvä kunto.

– Suosittelen inttiä ja olen sitten puolustamassa maata, jos jotain tapahtuu.

Isac Elliot makoilee rantakiveyksellä.
Kesän aikana Isac Elliot aikoo käydä golfaamassa ja festareilla, joilla hän piipahtaa myös esiintymässä muiden keikoilla. – Muuten aion nauttia kesästä ja elämästä.Tiina Jutila / Yle

Laulajan elämä muuttui kohti aikuisuutta, kun hän muutti omilleen puolitoista vuotta sitten. Hän kertoo, että siivoaminen ja pyykkien peseminen sujuvat, mutta kokkaamisessa on vielä petraamista. Onneksi lähellä asuvat vanhemmat, joiden luona voi välillä piipahtaa syömässä.

Ja kuten nuoren aikuisen elämään kuuluu, myös kavereita on kutsuttu käymään. Isac Elliot tunnustaa, että kerran bileet lähtivät hieman lapasesta, kun paikalla oli sata ihmistä.

– Jengi kohteli mun kämppää kuin baaria. Jos juomat kaatuivat, niin ne jäivät siihen lattialle. En ehkä järjestä tällaisia eventtejä uudestaan. Olihan se ihan hauskaa, mutta toivottavasti naapurit ei vihaa mua. Se tapahtui kerran ja sen jälkeen olen ollut quiet as a mouse (hiirenhiljaa), laulaja nauraa.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 27.6. klo 23:een.

Lue myös:

Isac Elliot on solminut kansainvälisen levytyssopimuksen – teinipopparia on brändätty puolitoista vuotta uuteen uskoon poikkeuksellisella tavalla

Isac Elliot kutsuttiin Kiinan ja Suomen presidenttien yhteisillalliselle – "Huikein kokemus tähän mennessä"

"Keltainen muuri" oli vallata kaiken, kunnes apuun kutsuttiin lehmät – pelastettua lintukeidasta tullaan nyt katsomaan Japanista asti

$
0
0

– Mennään oikein varovasti.

Luontokuvaaja Jari Peltomäen kumisaappaat litsahtelevat märkää maata vasten. Heinikkoon on polkeutunut ura, joka vie pajukkoisen töyrään yli. Niityn laidassa on neljä vanerista kojua.

Näkymässä ei vaikuta olevan mitään ihmeellistä. Silti täällä matalalla merenrantaniityllä on jotain, mitä ihmiset käyvät kuvaamassa tuhansien kilometrien päästä: suokukkoja.

– Se on tosi monen kuvaajan suosikki, Peltomäki sanoo.

Suokukon nimi tulee sen veikeästä ulkonäöstä. Koirailla on hetken aikaa keväällä kaulassa röyhelöt, joita ne pörhistelevät niiaillessaan ja taistellessaan soitimella.

Mutta tulijoiden pitää olla tarkkana. Suokukko on hiljainen lintu, joka ei pidä metelistä. Nytkin kojulle saapuvat näkevät tiiviin parven karkaavan ilmaan.

– Taisi parvi pölähtää.

Kaksi luontokadon uhria

Suokukko ja sen tarvitsemat elinympäristöt ovat hävinneet suuresta osasta Suomea lähes kokonaan. Se on esimerkki luontokadosta eli eliölajiston ja luontotyyppien yksipuolistumisesta.

Suokukko oli ennen tuttu asukas suuressa osassa Suomea. Nykyään se on lähes kadonnut muualta kuin Lapin soilta ja Perämeren rannikoilta.

Suokukon taantumisen kaikkia syitä ei tiedetä tarkasti, mutta yksi syy on ihmisen toiminta. Soita on ojitettu metsätalouden tarpeisiin, mikä on vienyt lajin tarvitsemia avoimia suomaita.

– Osa suokukoille sopivista soista on tuhottu turvetuotannon ja muun soiden kuivatuksen yhteydessä peruuttamattomasti, sanoo lintuja tutkiva ekologi Kari Koivula Oulun yliopistosta.

Sama on tapahtunut Jari Peltomäen kuvauskojujen kaltaisille ympäristöille, merenrantojen matalakasvuisille niityille. Vielä 1960-luvulla niitä oli arviolta 57 000 hehtaaria, nyt enää noin kymmenesosa siitä.

Karja on viety pois rantaniityiltä maatalouden tehostumisen vuoksi. Rehevöityminen on nopeuttanut alueiden kasvamista umpeen. Sarat, vihvilät ja ruijannuokkuesikon kaltaiset harvinaisuudet ovat joutuneet antamaan tilaa järviruo’on keltaiselle muurille.

Limingan luontokeskuksen lähellä ranta on pidetty matalakasvuisena nautojen avulla. Tänäkin kesänä niityllä laiduntaa yli 200 emolehmää vasikoineen maatalousyrittäjä Marko Pietilän tilalta.

Karja viettää kesän laitumella, syö, märehtii, poikii. Samalla se vie vatsassaan suuren osan kasvillisuutta, joka muuten valtaisi alueen.

– Nauta on ainut keino pitää näin iso ala matalana, Pietilä sanoo.

– Ilman niitä täällä ei näkisi kuin ylöspäin.

Eron huomatakseen ei tarvitse mennä kuin toiselle rantaniitylle muutaman kilometrin päähän.

Lehmien viemisessä merenrannan luonnonlaitumelle ei sinänsä ole mitään uutta. Niin tehtiin iät ajat, kunnes tehomaatalous tappoi tavan.

Rantalaitumella vasikka kasvaa jalostamattoman rehun vuoksi muutaman sata grammaa päivässä hitaammin kuin peltolaitumella. Pietiläkään ei toisi lehmiään tänne, ellei sitä tuettaisi rahallisesti EU:sta.

Lehmien, Pietilän ja tukirahojen ansiosta rannalla viihtyy nyt moni sellainen eliölaji, jonka elinolot ovat muuten käyneet ahtaaksi. Yksi näkyvimmistä voittajista on suokukko.

Yksi Suomen luonnon kiehtovimmista näytelmistä

– Ei ole totta. Ei ole todellista! luontokuvaaja Jari Peltomäki puuskahtaa.

Kuvauskojun edessä olevan lammikon reunalle on juuri laskeutunut suokukkonaaras. Näky on saanut lähellä olevan koiraan innostumaan: se pyörähtää ketterästi ja pörhistää kaulustaan.

Äkkiä kuvaan ilmestyy toinen koiras. Peltomäen kameran suljin laulaa sarjatulta.

Suokukkojen tanssi keväisellä niityllä on yksi Suomen luonnon kiehtovimmista näytelmistä. Nyt pääsemme katsomaan sitä aitiopaikalta.

Marko Pietilää hymyilyttää. Karjatilallisen, lintujen ja niitä tutkivien välille on muodostunut 14 vuoden aikana symbioosi. Hän sanoo olleensa aina kiinnostunut linnuista.

– Jollain tasolla sitä on ylypiä, että jotain näkyvää on saatu aikaan.

Alkuaikoina hän sai kyllä kalastajilta palautetta "lehmänpaskalta maistuvista kaloista". Mutta sittemmin hän on kuullut, että esimerkiksi siika olisi palannut lahteen laiduntamisen alettua.

Parhaillaan ympäristökeskus tutkii laidunnuksen vaikutusta vedenlaatuun. Oletus on, että sen pitäisi ainakin vähentää rehevöitymistä.

Valtio etsii ratkaisuja luontokadon torjuntaan

Ympäristöministeriö laatii parhaillaan kunnianhimoista suunnitelmaa luontokadon torjumiseksi. Tarkoitus on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2030 mennessä. Kaikki tähänastiset yritykset pysäyttää luontokato ovat epäonnistuneet.

Perämeren rantaniittyjen kunnostus on hyvä esimerkki siitä, mitä tavoitteeseen pääsemiseen vaaditaan.

– Tämä on pitkäjänteistä työtä, jollaista palauttamisprojekteissa tarvitaan. Tämä on myös riittävän laajamittaista, sanoo eläinekologian dosentti Kari Koivula Oulun yliopistosta.

Ensimmäiset laidunalat kunnostettiin jo pian Suomen EU:hun liittymisen jälkeen 1990-luvulla. Sittemmin toiminta on laajentunut.

"Mitään isoa ei saa pakolla aikaan"

Suokukkoniityn tarina on poikkeus: toimiin ovat olleet tyytyväisiä niin karjatilallinen kuin luontoväki. Mutta ilmaista se ei ole ollut. Yksin Marko Pietilän karjatilalle on maksettu hoitokorvauksina 677 000 euroa EU-rahaa pelkästään neljän viime vuoden aikana.

– Kyllä se vaan niin on, että mitään isoa ei saa pakolla aikaan. Näin päin se on win-win kaikille osapuolille, Pietilä sanoo.

Myös Ylen haastattelemien ympäristöasiantuntijoiden mielestä Suomen on käytettävä huomattavasti nykyistä enemmän rahaa, mikäli aiomme pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen.

Pääministeri Sanna Marinin hallitus lisäsi luonnonsuojelun rahoitukseen aiemmin 100 miljoonan euron potin. Suomen Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Paloma Hannosen mukaan se ei riitä: rahoitus tulisi kymmenkertaistaa.

– Se vaatii sen, että puolueet laajasti ja myös valtiovarainministeriö ovat asian takana, hän sanoo.

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Ari-Pekka Auvinen puolestaan uudistaisi maa- ja metsätalouden tuet niin, että ne tukisivat biodiversiteettiä.

Tähän asti tuet ja kannustimet eivät ole houkuttaneet maan- ja metsänomistajia toimimaan riittävästi luontokadon pysäyttämiseksi. Tavoite vaatii osin suojelua ja osin kunnostamista, kuten Limingassa on tehty.

– Rantaniittyjen tapauksessa asiaa saattoi helpottaa se, että rantalaidunnusta on tehty aiemminkin. Lisäksi seudulla on ollut aktiivisia, asiasta kiinnostuneita ihmisiä, Auvinen miettii.

"Ei tämä aina näin helppoa ole"

Luontokuvaaja Jari Peltomäki vaihtaa muoviset läpsyt kumisaappaisiin ja sulkee kuvauskojun oven. Vaatimaton vanerinen rakennelma hänen takanaan on yksi esimerkki siitä, miten biodiversiteetillä voi myös tienata.

Niityllä pörhistelevät suokukot tuovat parhaina päivinä nelinumeroisen summan rahaa kuvauskojujen vuokraajille. Osan summasta saa Peltomäen yritys Finnature, osa menee maan omistavalle Pietilälle. Muut monimuotoisuuden vaikutukset talouteen ovat paljon vaikeammin laskettavissa.

Kuvauspäivä on ollut hyvä. Taistelevien suokukkojen lisäksi samoihin kuviin on tallentunut Liminganlahden kaunis, pitkänokkainen nimikkolintu, mustapyrstökuiri.

– Ei tämä aina näin helppoa ole, Peltomäki naurahtaa.

Konkurssikypsä Revlon ajautui syöksykierteeseen – ikoninen meikkiyhtiö jäi pienempien brändien jalkoihin

$
0
0

Kauneusalaa on viime aikoina ravisuttanut tieto amerikkalainen kosmetiikkajätti Revlonin konkurssiuhasta.

Yritys ilmoitti viime viikolla hakeutuvansa velkasaneeraukseen.

Miljardiveloissa oleva 90-vuotias yhtiö on kärsinyt muun muassa inflaatiosta ja koronapandemian aiheuttamista raaka-aineiden toimitusvaikeuksista. Viimeistään koronakriisi on ajanut jo pitkään talousvaikeuksissa olleen yhtiön syöksykierteeseen.

Revlonin perustivat vuonna 1932 veljekset Charles ja Joseph Revson yhdessä Charles Lachmanin kanssa. Alkuun yritys keskittyi kynsilakkojen myyntiin ja myöhemmin sen alle siirtyi muita brändejä, joista tunnetuimpia lienevät Elizabeth Arden sekä Christina Aguilera ja Britney Spears -hajuvedet. Vuonna 1985 miljardööri Ron Perelman osti yrityksen, jonka tuotteita myydään nykyään yli 150 maassa.

Meikkaaminen väheni pandemian aikana

Kauneusteollisuus on yleensä selvinnyt melko hyvin talouden heilahteluista. McKinseyn vuonna 2020 julkaiseman raportin mukaan vuoden 2008 talouskriisin aikaan kosmetiikan kulutus laski hieman, mutta palasi liki ennalleen jo vuoteen 2010 mennessä.

Amerikkalaisen kosmetiikkayhtiö Estée Lauderin omistaja Leonard Lauder puhuu "huulipunaindeksistä", jonka mukaan ihmiset ostavat huulipunia vaikeista ajoista huolimatta. Huulipuna on helposti saavutettava arjen luksustuote, josta ei hevin luovuta.

Koronapandemian myötä meikkaaminen kuitenkin loppui kuin seinään – ainakin hetkeksi. Kotikonttorilla ei jaksettukaan enää laittautua entiseen malliin ja kotoa poistuessakin maski peitti puolet kasvoista, joten syyt meikkaamiseen vähenivät.

Lumenen maajohtajan Tiina Benskyn mukaan niin sanottujen värimeikkien, kuten huulipunien ja luomivärien myynti tippui koronapandemian alussa liki puoleen aiemmasta. Myyntiluvut ovat kuitenkin palaamassa ennalleen.

Meikkaaminen jatkuu taas, mutta eri tavalla. Benskyn mukaan pandemia-aikana ihmisten kiinnostus ihonhoitoon kasvoi selvästi aiempaa enemmän.

– Nyt haetaan heleyttä ja luonnollisuutta. Sisäinen ja ulkoinen hehku ovat se juttu, Bensky sanoo.

Raaka-aineiden heikko saatavuus pisti meikkifirmat koville

Lukuisat teollisuudenalat ovat kärsineet koronapandemian aikana toimitusketjujen haasteista. Kosmetiikkateollisuuskaan ei ole tältä välttynyt. Revlon onkin ilmoittanut kärsineensä mittavia taloudellisia tappioita raaka-aineiden ja komponenttien heikon saatavuuden takia. Kilpailu kosmetiikkatuotteiden raaka-aineista on myös nostanut niiden hintoja.

Tiina Benskyn mukaan toimitusketjujen ongelmat ovat näkyneet myös Lumenella. Yhtiö on kuitenkin pystynyt turvaamaan tuotteiden saatavuuden.

– Raaka-aineiden saatavuus on viime aikoina ollut arvaamatonta. Esimerkiksi pullot, pipetit ja kartongit ovat välillä olleet kortilla, Bensky lisää.

Revlonin tuotteita.
Amerikkalainen meikkijätti Revlon ei onnistunut uudistamaan imagoaan ja jäi uusien meikkibrändien jalkoihin. John Nacion / AOP

Revlon jäi pienempien meikkibrändien jalkoihin

Raaka-aineiden heikko saatavuus ja hidastuneet toimitusketjut ovat varmasti yksi syy Revlonin alamäkeen, mutta yritys oli vaikeuksissa jo ennen pandemiaa. Moni on spekuloinut, että Revlonin markkinointikampanjat eivät ole onnistuneet enää tavoittamaan ajan henkeä ja nuoria kuluttajia. Mielikuva Revlonista on jäänyt 90-luvulle, jolloin kosmetiikkaa mainostettiin televisiossa julkkiskasvojen avulla.

Kauneusvaikuttaja Erika Naakka ei muista nähneensä Revlonin tuotteita saati sen markkinointia pitkään aikaan. Naakka tekee paljon yhteistyötä erilaisten markkinointitoimistojen ja kauneusbrändien kanssa.

– Mietin, että kenelle Revlonin tuotteet on suunnattu. Luksusbrändithän porkuttavat usein kulttituotteillaan ja ne on suunnattu usein vähän vanhemmille kuluttajille, mutta ei Revlon tunnu olevan oikein nuorillekaan suunnattu.

Kulttimaineen avulla ratsastaminen ei siis enää riitä. Meikkitaiteilija Sharon Rubanovitschin mukaan kosmetiikkabrändeiltä vaaditaan nykyään nopeaa reagointia ja jatkuvaa uudistumista.

– Tänä päivänä ei riitä, että on vain ikoninen, vaan pitää innovoida koko ajan. Nyt eletään nopeaa kulttuuria ja uusia brändejä nousee jatkuvasti, hän sanoo.

Joidenkin arvioiden mukaan yritys on jäänyt uusien pienempien meikkibrändien, kuten Rihannan luotsaaman Fentyn tai Kardashian-klaaniin kuuluvan Kylie Jennerin Kylie Cosmetics -merkkisarjojen jalkoihin. Ne ovat kohdentaneet markkinointinsa sosiaalisen median kanaviin, kuten Instagramiin ja Tiktokiin, tavoittaen näin nuoremmat yleisöt.

Rubanovitschin mukaan Revlon saattoi myös kompastua siihen, ettei se ei ymmärtänyt lähteä mukaan vaikuttajayhteistöihin samalla tavoin kuin esimerkiksi sen kovin kilpailija, maailman suurin meikkiyhtiö L'Oréal.

Arkisuus toimii nyt paremmin kuin glamour

Kauneusalan sisällöntuottaja Olivia Bigovicin mukaan kauneustuotteiden markkinoinnissa toimii nyt arkisuus ja kuluttajalähtöisyys. Monet kauneusbrändit ovat nyt alkaneet käyttämään kasvoinaan niin sanottuja normaaleja ihmisiä julkkiskasvojen sijaan. Bigovicin mukaan Tiktok on kanava, jolla alan yritysten pitäisi nyt viimeistään alkaa aktivoitua.

– Ihmiset kaipavat nyt aitoutta ja konkreettisuutta. Tuotteissa on lähdetty tosi luonnolliselle ja arkiselle tasolle, Bigovic sanoo.

Meikkaamisessa saatetaan Bigovicin mukaan pian taas palata voimakkaampien meikkilookien pariin.

– Meikkaaminen alkaa varmasti kiinnostaa taas enemmän, kun festarit ja muut juhlat nyt starttaavat, Bigovic arvioi.

Vaikka meikkaaminen tekee taas paluun, on Revlonilla kova työ kammeta takaisin markkinoille. Konkurssiuhan alla olevalla meikkijätillä on pitkä tie edessään uudistaakseen sekä tuotteensa että maineensa.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 26.6. klo 23:een asti.

Kastele parveke, syö persikoita ja suuntaa tuuletin jääpalakulhoon – Näiden 16 vinkin avulla selätät helteen kuin kreikkalainen

$
0
0

Kreikkaa on koetellut sunnuntaista asti helleaalto. Lämpötilat ovat yltäneet paikoin 40 asteeseen.

Kreikassa puhutaan kovasta helteestä, kun lämpömittari ylittää 39 asteen. Helleaallot ovat yleisiä kesäkuun puolivälistä syyskuun alkupuolelle.

Kreikkalaiset antavat nämä 16 ohjenuoraa helteisiin.

Kreikkalaisia rannalla.
Lähde rannalle ja juo jääkahvia, neuvovat kreikkalaiset.Simela Pantzartzi / EPA

Sulje ovet ja kastele parveke

1. Vietä aikaa rannalla jääkahvin äärellä.

2. Jos se ei ole mahdollista, ajoita raskas fyysinen työ varhaiseen aamuun tai iltaan.

3. Pysyttele sisätiloissa päivän kuumimpaan aikaan. Mikäli tilat eivät ole ilmastoituja, suosi rakennuksen alinta kerrosta.

4. Pidä kuumaan aikaan ovet kiinni ja markiisit alhaalla. Päästä raikasta ilmaa sisään vasta auringonlaskun jälkeen.

5. Viilennä parveketta kastelemalla sitä letkulla.

6. Vanhuksia ei ole hyvä jättää yksin. Kovalla helteellä kaupungit ja kunnat avaavat Kreikassa ilmastoituja julkisia tiloja, joita kannattaa hyödyntää.

Mies viilentää itseään suihkulähteen vedellä.
Mies yritti viilentää itseään suihkulähteen vedellä Ateenassa viime kesänä.Simela Pantzartzi / EPA

Muista näppärät tuulettimet

7. Aseta ilmantuulettimen eteen ison jääpalakulho ja kohdistaa puhallus jääpaloihin.

8. Käytä tietokoneella työskenneltäessä koneeseen kytkettävää minituuletinta tai pattereilla toimivaa käsituuletinta.

9. Vältä useiden sähkölaitteiden, kuten ilmastointilaitteen, lämminvesivaraajan ja uunin käyttämistä samaan aikaan. Lyhyet sähkökatkokset ovat yleisiä Kreikassa helteiden aikana, kun sähköverkko kuormittuu.

Mies sateenvarjon alla liukuportaissa.
Ateenassa paahtavalta helteeltä yritetään suojautua myös sateenvarjojen avulla.Simela Pantzartzi / EPA

Suosi hedelmiä ja salaatteja

10. Syö kevyesti, pieniä annoksia ja vältä rasvaista ruokaa. Pääpainon tulisi olla kylminä nautittavissa vihannesruoissa ja kreikkalaisessa salaatissa.

11. Hyviä helteellä syötäviä hedelmiä ovat vesimeloni, persikka, avokado sekä kirsikat ja hapankirsikat.

12. Juo runsaasti viileää mutta ei jääkylmää vettä. Vauvoille hyvä janojuoma maidon ja veden lisäksi on kamomillatee.

Vesimeloneja myynnissä katukojussa.
Kreikkalaiset suosittelevat vesimelonien syömistä helteellä.Simela Pantzartzi / EPA

Vaatteet pakkaseen ja kumppani kauemmas

13. Jos haluat välttää yöllä ilmastointilaitteen käyttöä, kokeile lakanoiden tai pyjamien laittamista muovipussissa 15 minuutiksi pakastimeen.

14. Voit pitää lakanan päällä jonkin aikaa pakastinkylmää vesipulloa tai jalkapohjien alla pyyhkeeseen kiedottua kylmäkallea.

15. Suihku haalealla vedellä ennen nukkumaan menoa on suositeltavaa.

16. Vanha kansa neuvoo nukkumaan yksin tai pitämään hajurakoa kumppaniin. Halailu hikoiluttaa, ja huoneen lämpötila nousee.

Lue myös:

Asfaltti korventaa tassut, autosta tulee pätsi – eläinlääkärin vinkit lemmikin hoitoon helteillä

Kylmäkalleja sänkyyn, alusvaatteet pakastimeen – Lue lukijoiden kekseliäät hellevinkit olon viilentämiseksi


Karla Zuñiga ja Olga Malobrodskaya ovat suomalaisen neuvolan huolenpidosta ihmeissään – yksityiskohtaiset asiat voivat myös hämmentää

$
0
0

Kielimuuriin on keinoja

Meksikosta Ouluun muuttaneen Karla Zuñigan tie suomalaisen neuvolan asiakkaaksi oli vähemmän dramaattinen.

Maksuttomuus ja laatu yllättävät

Karla Zuñiga on asioinut saman terveydenhoitajan kanssa raskausajan ja jatkaa hänen luonaan käymistään nyt kolmevuotiaan Roxannan kanssa.

Suurin yllätys Zuñigalle on ollut neuvolan maksuttomuus.

– Meksikossa samantasoista palvelua saadakseen pitäisi mennä yksityiselle vastaanotolle ja se olisi todella kallista. Julkinen hoito on huonoa.

Myös Malobrodskayalle neuvola on tarjonnut yllätyksiä.

– Oltiin kovasti huolissaan henkisestä tilastani. Kysyttiin voinnistani ja tunnenko itseni rasittuneeksi.

Ensimmäisen lapsen saatuaan hän sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Nyt hänen vointiaan on seurattu.

– Voin hyvin. Mutta lääkäri sanoi, että jos tulee pientäkin vaivaa, voin ujostelematta hakea apua. Täällä asiaan suhtaudutaan paljon vakavammin kuin meillä.

Malobrodskayan mielestä synnytysmasennuksen ottaminen vakavasti kertoo paljon suomalaisesta terveydenhoidosta.

– Se kertoo suuresta empatiasta omaa kansaa kohtaan. Täällä autetaan tyttöjä, naisia ja ennen kaikkea äitiä.

Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Tiina Mäenpää kertoo, että neuvolan perusteellisuus voi tuntua myös hämmentävältä.

Laajoissa terveystarkastuksissa käydään läpi esimerkiksi parisuhteeseen ja seksuaaliterveyteen liittyviä kysymyksiä.

– On tärkeää, että etenkin vieraasta kulttuurista tuleville perheille selitetään, mitä meidän neuvolatoiminta on ja minkälaisia asioita sinne sisältyy.

Oulun kaupungin äitiysneuvolan vastuuterveydenhoitaja Johanna Moilala kertoo, että maahanmuuttajien kanssa neuvolassa tulee väistämättä eteen kulttuurieroja. Esimerkiksi käsitys siitä, mikä on terveellistä ja mikä ei, vaihtelee.

– Joissakin kulttuureissa esimerkiksi ateriarytmi voi olla sellainen, että syödään vain kolme kertaa päivässä. Ja mehujen mielletään olevan terveellisiä.

Moilalan mukaan maahanmuuttajien kanssa työskennellessä pitää osata ottaa huomioon myös heidän oma kulttuurinsa. Virheelliset tiedot ja uskomukset toki korjataan.

– Totta kai ihmiset saavat tehdä oman näkemyksensä mukaan, jos se ei ole haitallista äidille tai lapselle.

Käytännöt kunnissa vaihtelevat

Karla Zuñiga on asioinut Oulussa koko ajan samassa tavallisessa lähineuvolassa. Sen sijaan turvapaikanhakijat ohjataan Oulussa ja monissa muissa isommissa kaupungeissa omiin yksikköihinsä.

Oulussa turvapaikanhakijoiden neuvolayksikköön on keskitetty erikoisosaamista, sillä monilla raskaana olevilla turvapaikanhakijoilla on erityisiä tarpeita.

Olga Malobrodskaya käy samassa neuvolassa kuin kaikki muutkin, sillä Kajaanissa ei ole erillisiä yksiköitä.

Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Pia Suvivuo sanoo, että neuvolapalveluiden saatavuudessa on paikkakuntakohtaisia eroja muun muassa neuvolapalveluiden kuormittuneisuuden ja koronapandemian vuoksi.

– Parasta varmasti tavoitellaan, mutta ideaalia ei joka paikassa pystytä tällä hetkellä aina saavuttamaan.

Johanna Moilalan mukaan ongelma on se, etteivät ulkomaalaistaustaisten äitien tarpeet näy neuvoloiden resursseissa. Heitä ei tilastoida erikseen.

Suomea puhumattomien tai huonosti puhuvien kanssa vastaanottoajan on oltava normaalia pidempi, jopa tupla-aika, ja ylimääräisä aikoja yleensä myös tarvitaan, Moilala sanoo.

Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä ei ole kaikille tuttu, joten kerran neuvolan asiakkaaksi päätyneet äidit saattavat hakea sieltä hoitoa myös omiin vaivoihinsa. Heidät täytyy ohjata oikean avun pariin.

– Monille ulkomaalaisille asiat täytyy vääntää rautalangasta. Sekin vie aikaa.

Kulttuurierot eivät välttämättä olekaan niin isoja

Kaikille terveydenhoitajille ulkomaalaistaustaisten äitien kanssa työskentely ei ole arkipäivää, ja moni kaipaa siihen lisää koulutusta, sanoo Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Tiina Mäenpää.

– Pelätään, ettei loukata tai aiheuteta pahaa mieltä sen takia, kun ei tiedetä eri kulttuurista.

Johanna Moilalan mukaan työ eri kulttuureista tulevien vanhempien kanssa antaa paljon.

Hoitajien täytyy rohkeasti kysellä heidän historiasta ja tavasta hoitaa asioita. Monesti erot eivät olekaan niin isoja.

– Vanhemmuus ja raskaus ovat sinänsä samanlaisia.

Moilalan mukaan ulkomaalaistaustaisten äitien kanssa työskentely on palkitsevaa myös siinä mielessä, että he ovat yleensä hyvin kiitollisia saamastaan hoidosta.

Karla Zuñiga vahvistaa Moilalan ajatuksen tyytyväisistä asiakkaista.

– En muuttaisi neuvolasta mitään. Minulla ei ole omakohtaista kokemusta meksikolaisesta järjestelmästä, mutta tiedän, että se on paljon huonompi.

Myös Olga Malobrodskay on saamaansa palveluun enemmän kuin tyytyväinen.

– Olen tyytyväinen kaikkeen ja haluaisin kiittää palvelusta ja vastaanotosta. Koska tunnet olosi turvalliseksi ja että sinusta ja lapsesta huolehditaan ja olet turvallisissa käsissä. Kiitos paljon.

Unitutkija kertoo, miksi nukut helteellä huonosti – viisi vinkkiä parempaan nukkumiseen

$
0
0

Huonosti nukkuminen helteellä on yleistä, toteaa kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri ja Suomen unitutkimusseuran puheenjohtaja Anu Muraja-Murro Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Lämpötila alkaa yleensä vaikuttamaan uneen, kun elohopea pysyy yölläkin 20 asteen tienoilla ja ylittää mukavuusalueemme.

– Fysiologinen syy on, että kuumuus katkoo unta, jolloin unen virkistävä vaikutus on selvästi huonompi, Muraja-Murro kertoo.

Hellejaksojen öinä kehon syvälämpötila nousee ja samalla rasittuvat sydän- ja verisuonielimistö tavallista enemmän.

– Sydämen pitää pumpata enemmän verta iholle ja raajoihin, jotta lämmönluovutusta pystyttäisiin lisäämään ja saataisiin keho viilentymään.

Helteellä nukkujan keho on siis lievässä lisärasitustilassa.

– Elimistö käy hieman ylikierroksilla ja juuri se heikentää unta, Muraja-Murro tarkentaa.

Uni on aivojen siivousjärjestelmä

Kuumuuteen heräily ja havahtuminen sotkee myös unen luontaisen rytmin.

– Kuumus heikentää unen makroskooppista rakennetta eli unisyklit eivät tule siten esille kuin normaalina hyvänä yönä. Silloin nukutaan ensin kevyttä unta, sitten mennään syvään uneen, kunnes tulee rem-uni, ja tämä toistuu syklissä.

Rem- eli vilkeunen aikana nähdään eniten unia. Muraja-Murron mukaan huonosti nukutun yön jälkeinen väsymys on keskeisesti seurausta juuri siitä, että unen rakenne on edellisen mennyt yön aikana rikki.

Vielä viitisen vuotta sitten lääketieteen piirissä oltiin sitä mieltä, että unen aikana ei tapahdu fysiologisesti mitään erityistä, eli keho vain nukkuu.

– Tämä näkemys on nyt muuttunut. Nyt on todettu, että unen aikana aivoissa tapahtuu aktiivista puhdistautumista. Toisin sanoen, elimistö lisää glia-nestekiertoa aivoihin ja glymfaattinen järjestelmä toimii aivan kuin siivoussysteeminä siellä. Järjestelmä puhdistaa kuona-aineita aivoista nimenomaan sen syvän unen aikana.

Jos syväuni muuttuu rikkonaiseksi tai sitä ei tule, aivojen yöllinen puhdistautuminen estyy.

– Sen takia on seuraavana päivänä sellainen väsynyt ja tunkkainen olo, Muraja-Murro kertoo.

Unitutkijan viisi vinkkiä parempaan yöuneen helteellä

1. Makuuhuoneen pitäminen viileänä. Vedetään päivällä verhot kiinni, avataan illalla ikkunat, kun ilma on viilentynyt.

2. Viilentävät tuulettimet ja ilmastointi. Ajastimella varustettu laite auttaa nukahtamaan, mutta sammuu myöhemmin yöllä.

3. Vältä kovaa liikuntaa ja maustettuja ruokia ennen nukkumaanmenoa. Molemmat nostavat jo valmiiksi elimistön lämpötilaa.

4. Viileähkössä suihkussa käynti ennen nukkumaanmenoa.

5. Hyvästä puuvillasta valmistetut vuodevaatteet saattavat tuottaa viileyden tuntua iholle.

Päihdekuntoutujien vertaistuki alkoi 60 vuotta sitten Turun A-Killasta – kokemusasiantuntija: "Ollaan yhdessä ja tuetaan toinen toisiamme"

$
0
0

Turkulainen Taija Tyynmaa alkoi käyttää päihteitä jo 11-vuotiaana. Alkoholin ja huumeiden käytön seurauksena rikollisuus tuli kuvioon mukaan, ja tie vei vankilaan pariinkin otteeseen.

– 25 vuotta olen käyttänyt kaikkia päihteitä, joilla saa pään sekaisin.

Nyt Tyynmaa on ollut raittiina kuusi vuotta. Lopettamispäätös kypsyi vankilassa, kun tyttäreltä tuli kirje, jossa tämä toivoi äitinsä lopettavan päihteiden käytön.

– Alkoi riittää, tuli pohja vastaan. Olin huonossa kunnossa ja istuin pitkää tuomiota. Päätin, että nyt saa loppua.

Vankilan jälkeen Taija Tyynmaa hakeutui päihdekuntoutukseen, ja sen jälkeen Turun A-Kiltaan kokemusasiantuntijakoulutukseen. Nykyään hän antaa vertaistukea muille alkoholi- ja huumeriippuvuuksista kärsiville.

– Koen, että minä olen se juttu. Kerron omaa tarinaani, omia kokemuksia. Toinen saa sen tunnetilan, että minä olen käynyt samoja asioita läpi kuin hän.

Satu Lagercrantz, Janina Rosten-Nurmi, Taija Tyynmaa Turun A-kilta -talon edessä.
Satu Lagercrantz, Janina Rosten-Nurmi ja Taija Tyynmaa Turun A-Killan ylläpitämän Pääskyntupa-toimintakeskuksen edustalla Turun Pääskyvuoressa. Yrjö Hjelt / Yle

Tyynmaa sanoo, että vertaistuessa tärkeintä on puhuminen ja kuunteleminen. Tyynmaa uskoo, että päihderiippuvaisen on helpompi ottaa vastaa asioita kokemusasiantuntijalta eli ihmiseltä, joka puhuu omien kokemustensa kautta.

– Päihderiippuvaisilla on auktoriteettiongelma. Kun siinä on vertainen, tätä ongelmaa ei ole.

Päihderiippuvaisten hoitoon uudet keinot

Turun A-Kilta perustettiin 60 vuotta sitten, kesäkuun 25. päivänä 1962. Siitä alkoi vapaaehtoisuuteen ja vertaistukeen perustuva päihderiippuvaisten hoitotoiminta Suomessa.

Toimivia A-Kiltoja on tällä hetkellä Suomessa 60. Niissä on jäseniä yhteensä 3 000, ja erilaisissa keskusteluryhmissä tai tilaisuuksissa oli viime vuonna käyntikertoja yhteensä 160 000.

Turun A-Kilta on Suomen suurin. Siellä on jäseniä 750, ja käyntikertoja vuositasolla 40 000.

A-kiltatoiminta tänä päivänä on paljolti samanlaista kuin perustamisen alkuaikoina: päihteetöntä, vapaaehtoisuuteen perustuvaa vertaistukitoimintaa päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen.

Alkuvuosina Turun A-Killan toiminnassa oli mukana vain muutamia kymmeniä ihmisiä. Nykyään toiminta on ammattimaisempaa. Palkkatöissä ja palkkatuella on toistakymmentä ihmistä, ja lisäksi toimintaa pyörittää satakunta vapaaehtoista. Rahoitus tulee pitkälti sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Janina Rosten-Nurmi pelaa biljardia
Biljardin peluu on ollut mukana Turun A-Killan toiminnassa 60-luvun alusta lähtien. Toiminnanjohtaja Janina Rosten-Nurmi on 10-pallon kolminkertainen naisten Suomen mestari.Yrjö Hjelt / Yle

Vertaistukitoiminta on yhdessä tekemistä ja kokemista. Esimerkiksi Turun A-Killassa harrastetaan monenlaista. Keskusteluryhmien lisäksi on petankkia, uimista, biljardia, kuntosalia. On oma ruokala, ja hävikkiruoan jako on tärkeä osa toimintaa. Myös retkiä tehdään paljon.

– A-kiltatoiminta tarjoaa hyvän, päihteettömän elämän ja uusia kavereita, sanoo toiminnanjohtaja Janina Rosten-Nurmi.

Rosten-Nurmi tiivistää vertaistukitoiminnan ytimen.

– Voi luottaa, että kaveri ymmärtää, mistä on kyse.

Turun A-Kilta oli siis tienraivaaja päihderiippuvaisten vertaistukitoiminnassa Suomessa. Vaikka kaikki A-Killat ovat itsenäisiä yhdistyksiä ja tarjoavat erilaisia palveluja, niitä kaikkia yhdistää muutama seikka.

– Nämä ovat matalan kynnyksen paikkoja. Täällä eletään aina sitä yhtä raitista päivää kerrallaan, ja tänne voi tulla kuka tahansa vaikka vaan tapaamaan ihmisiä, Turun A-Killan toiminnanjohtaja Janina Rosten-Nurmi sanoo.

Vertaistuesta hyötyy kumpikin osapuoli

Turkulainen lähihoitaja Satu Lagercrantz sanoo alkoholisoituneensa 40 vuotiaana. Rattijuopumustuomiosta saamansa yhdyskuntapalvelun hän suoritti Turun A-Killassa.

Alkoholista eroon päästyään hän opiskeli päihde- ja mielenterveystyön erityisammattitutkinnon. Vuodesta 2020 lähtien hän on toiminut vapaaehtoisena kokemusasiantuntijana Turun A-Killassa.

Lagercrantzin mukaan A-Killan toiminta yhdistää hyvällä tavalla sekä niitä, jotka pyrkivät eroon riippuvuudesta että niitä, jotka ovat jo päässeet kuiville.

Vertaistuen antaja on myös itse saajana.

– Meidän kaikkien tehtävä täällä on yrittää päästä irti viinasta ja pitää huolta toisistamme. Ollaan yhdessä ja tuetaan toinen toisiamme.

Satu Lagercrantz
Hävikkiruoan jako on iso osa Turun A-Killan toimintaa. Satu Lagercrantz tuli vapaaehtoiseksi työntekijäksi A-kiltaan pari vuotta sitten.Yrjö Hjelt / Yle

Myös Lagercrantz sanoo, että vertaistukeen pohjautuvassa toiminnassa on tärkeää, että toinen voi luottaa siihen, että tuen antaja tietää, mistä puhuu.

– Se, että on samankaltaisia menneisyyksiä, tarkoittaa, että toinen ymmärtää, mistä sinä puhut. Ei tarvitse selittää asioita niin kuin "tavikselle".

Lagercrantz sanoo käyvänsä usein Pääskyvuoressa sijaitsevassa Turun A-Killan toimintakeskuksessa Pääskyntuvassa, vaikka ei olisikaan varsinaisesti työtehtävissä.

– Täällä on mukavaa ja hyvin vapaamuotoista olemista, viihdyn täällä. Tänne voi tulla ja lähteä, kun huvittaa.

Huoneen taulu, jossa A-killan arvot.
Suomessa toimii yhteensä 60 A-Kiltaa. Vaikka toiminta eri killoissa on hieman erilaista, arvot ovat yhteiset.Yrjö Hjelt / Yle

Tällä hetkellä Turun A-Killan toimintaan osallistuu noin 400 kävijää viikossa. Toiminnanjohtaja Janina Rosten-Nurmi sanoo, että korona-aikana juominen on pahentunut.

– Vuonna 2019 kävijöitä oli noin 300 viikossa. Tiedämme, että avuntarvitsijoita on paljonkin, mutta ongelma on siinä, miten saisimme heidät toimintaan mukaan.

Rosten-Nurmi sanoo, että päihteettömyys vaatii usein suuren elämänmuutoksen. Esimerkiksi vanhoista juomakavereista pitää päästä eroon.

– Pääydin on, että jos haluat hyvää elämää, se tarkoittaa kaveripiirin muutosta. Täällä on mahdollista saada uusia tuttavia, uutta tekemistä, ja laittaa arjen hallintaan liittyvät asiat kuntoon.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 28. kesäkuuta kello 23:een asti.

Lue lisää:

Naisten päihdekuntoutusyksikössä jo joka kolmas asiakas on sote-alan ammattilainen – päihdeongelmiin puututaan töissä yleensä liian myöhään

Jenna pääsi äitien päihdekuntoutukseen koronatilanteesta huolimatta, kaikilla ei käynyt yhtä hyvä tuuri – taustalla pula neuvola-ajoista ja rahasta

Vakavasti päihderiippuvainen "Pepsi" on nyt poissa – miksei riippuvuuteen sairastuneiden hoitoon ole toimivia ratkaisuja?

HS:n kysely: Selvä enemmistö suomalaisista ei halua joustaa laista, jotta Turkin asettamat ehdot Nato-jäsenyydelle täyttyisivät

$
0
0

Helsingin Sanomien tuoreen mielipidekyselyn mukaan selvä enemmistö suomalaisista ei halua Suomen muuttavan lakejaan tai tinkivän periaatteistaan, jotta Turkin asettamat ehdot Suomen Nato-jäsenyydelle täyttyisivät. Näin katsoo 70 prosenttia suomalaisista, kun 14 prosenttia katsoo mahdolliseksi sen, että Suomi voisi joustaa.

17 prosenttia ei osannut sanoa mielipidettään kysymykseen. Nato-jäsenyyden kannatus on noussut HS:n kyselyn mukaan ennätykselliseen 79 prosenttiin, kun toukokuun kyselyssä jäsenyyttä kannatti 73 prosenttia suomalaisista. Suomen Nato-jäsenyyttä vastustaa 11 prosenttia suomalaisista, ja 10 prosenttia ei osaa sanoa mielipidettään.

Nato-jäsenyyden kannatus on kohonnut liki kaikissa väestöryhmissä, mutta kannatuksen kasvua selittää epävarmojen osuuden pieneneminen. Kantar TNS:n toteuttamassa kyselyssä oli runsas tuhat vastaajaa.

Tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Asta Lepän kolumni: Suostuin häirinnän kohteeksi, koska uskoin sen olevan kohteliaisuus

$
0
0

Kun olin 18-vuotias ja asuin vielä kotona, puhelin alkoi soida iltaisin. Kun vastasin, luurin toisesta päästä alkoi kuulua raskasta huohotusta ja epäselvää mutinaa. Sain selvää, että joku mies jossakin päin, kenties lähelläkin, halusi raiskata minut väkivaltaisella tavalla.

Elettiin lankapuhelinaikaa, eikä soittajaa voinut ennalta arvata. Puheluita alkoi tulla yhä useammin, ne selvästikin kiihottivat miestä. Kun yksinhuoltajaäitini lopulta vastasi ja huusi, että näiden puheluiden on loputtava, mies toisessa päässä nauroi, että voisi raiskata myös äitini.

Otin yhteyttä poliisiin. Tuohon aikaan puheluita oli kuulemma vaivalloista jäljittää. Aiemmista puheluista oli vain “sana sanaa vastaan”, joten jospas hankkisin nauhurin. Uhkasin kuitenkin soittajaa poliisilla. Silloin puhelut loppuivat. Silti pelkäsin kuukausia niiden jälkeen.

Nuorena toimitusharjoittelijana kuntapoliitikko tunki iholleni aina erilaisten tilaisuuksien jälkeen. Hänellä oli kuulemma “pakkomielle” minusta, muistutin nimittäin hänen nuoruuden rakastettuaan. Mies oli kuusikymppinen, itse olin 19. Ilmoitin häirinnästä työnantajalleni, mutta hän sanoi, ettei halunnut menettää kyseisen kunnan mainoksia. Enkö voisi vain ottaa asiaa “kohteliaisuutena”.

Myöhemmin parikymppisenä toimittajana törmäsin toisiin vanhempieni ikäluokan miehiin, jotka halusivat tehdä kanssani “lähempää tuttavuutta”. Koska olin kasvanut kulttuuriseen naiskoodiin, minuun oli ohjelmoitu käsitys, että miespuolisen henkilön huomio oli naiselle ylpeyden aihe.

Tosiasiassa en olisi halunnut kyseisiltä ukkomiehiltä yhtikäs mitään – heidän vihjailunsa ja hiplauksensa tuntuivat lähinnä ällöttäviltä. Baaritiskilläkin lähentelyt piti torjua mahdollisimman kohteliaasti, ettei vain pahoittanut toisen mieltä. Siltikin sai usein naamalleen huudot.

“No et sä nyt niin kaunis ole!”

Aina on väärä aika kertoa. Aina on vääränlainen. Aina olisi pitänyt toimia toisin.

Aivan kuten naiset ovat työnantajalle aina väärän ikäisiä (nuorina hupakoita, vähän vanhempina raskaaksi hankkiutuvia, keski-ikäisestä lähtien äkäisiä akkoja), samanlainen ristiriita seuraa ahdistelusta kertovaa naista. Aina on väärä aika kertoa. Aina on vääränlainen. Aina on käyttäydytty typerästi. Aina olisi pitänyt toimia toisin.

Toisinaan käy jopa niin, että syytetystä sukeutuu uhri, koska, kuten poliisi minulle tosiaan totesi, tilanteissa on “sana sanaa vastaan”. Onneksi ahdistelijat ovat siirtyneet nyt kyberaikaan ja jättävät jälkeensä todistusaineistoa: häirikköviestejä, videoita ja kalukuvia.

Mikä mekkala nousi siitäkin, kun lakia muutettiin niin, että seksiä saa vastedes harjoittaa vain yhteisestä suostumuksesta. Jotkut pakkomielteisesti pornoa katselevat eivät ymmärrä sitäkään, että esimerkiksi lyönnit ja sitomiset pitää sopia yhdessä. Ei voi yhtäkkiä pamauttaa jotakuta pyllyyn, vaikka pornopätkässä niin tehtäisiinkin. Ensin pitää olla luottamus ja lisäksi tilannetajua. Ainakin otat tuolloin riskin, että toinen ei tykkääkään ja nostaa metakan.

Olen elänyt aikaa, jolloin piti sietää asioita, jotka nyt eivät tulisi kuuloonkaan. Olin lisäksi sisäistänyt ajatuksen, että olen automaattisesti vähäarvoisempi ja tyhmempi ja että esimerkiksi omalla alallani miehet ovat niitä oikeita ammattilaisia ja minä se tässä vain piperrän.

Vuodet ovat kasvattaneet minua luopumaan opitusta avuttomuudesta ja väärästä miellyttämisenhalusta.

Seitsemäntoista vuotta sitten lasteni isä kuoli ja jäin yksinhuoltajaksi kahdelle pojalleni. He ovat nyt kasvaneet miehiksi. Olen paitsi nähnyt mieheksi kasvamisen kivut ja ongelmat (en vähättele niitä – ja kyllä, myös miehiä ja poikia häiritään), myös itse kypsynyt vahvemmaksi.

Vuodet ovat kasvattaneet minua luopumaan opitusta avuttomuudesta ja väärästä miellyttämisenhalusta. Muistan yhä hetken, jolloin tartuin ensimmäistä kertaa poravasaraan ja hetken, jolloin juoksin ensimmäisen puolimaratonini.

Tämä ei ole mielestäni vähentänyt piiruakaan naisellisuudestani.

Jos olisin nyt se 18-vuotias nuori, puhelimeni soisi illalla ja joku toisessa päässä läähättäisi, en enää epäröisi. Äänittäisin puhelut ja vaatisin viranomaisia toimimaan. Kenelläkään ei ole oikeutta oman valtansa ja fyysisen voimansa nojalla alistaa ja pelotella toista.

Mutta 18-vuotiaana olin pelokkaaksi ja tyhmäksi tehty – virallisesti täysi-ikäinen, mutta maailman edessä avuton.

Asta Leppä

Kirjoittajan mielestä seksipositiivisuus on hyvä ja iloinen asia.

Voit keskustella kolumnista 28.6. klo 23.00 asti.

Viewing all 106894 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>