Heinäkuun alussa järjestettävä Weekend Festival on saanut tämän vuoden artisteiltaan yli 2 000 sivun edestä raideireita. Raideri on esiintyjän tarvikelista keikkaa varten. Pyyntöjä riittää, kun esiintyjiä on yli kahdeksankymmentä.

Weekend Festivalin markkinointijohtaja Jyri Heikkinen kertoo, että artistien erikoisempiin pyyntöihin on jo totuttu. Yhtenä vuotena takahuone maalattiin kokonaan mustaksi.

Jotkut vaatimukset on tehty kieliposkessa, eivätkä ne ole artistille kynnyskysymyksiä. Kerran esiintyjä halusi takahuoneeseen liskopukuisia naisia harjaamaan artistin viiksiä ennen keikkaa. Toivetta ei toteutettu.

Myös hinnan vuoksi järjestäjä joutuu punnitsemaan listattuja asioita.

– Emme tietenkään osta esimerkiksi 10 000–20 000 euron samppanjaa suoralta kädeltä, vaan sitten keskustellaan asiasta. Hintaraja riippuu esiintyjästä. Pääesiintyjän toiveista toteutetaan lähestulkoon kaikki, jos se on mahdollista, Heikkinen sanoo.

Hunajaa, ekologisuutta ja kiloittain konfetteja

Tänä vuonna raidereista löytyi esimerkiksi Playstation, tuoksukynttilöitä, Hämeenlinnan magneetti, boksereita, jalkapallo ja Suomen lippu.

Monelle esiintyjälle on tärkeää saada tietyn merkkisiä juomia tai ruokia. Lähes joka toinen artisti on halunnut takahuoneeseen Jägermeisteria. Listoista löytyy myös harvinaista Manuka-hunajaa sekä lähes 900 euron samppanjapullo. Sen sijaan enää harva haluaa poltettavaksi tupakkatuotteita.

Monia pyyntöjä yhdistää ekologisuus. Esiintyjät toivovat esimerkiksi posliinisia tai puisia astioita. Yksi esiintyjä on kieltänyt styroksiset ja muoviset pillit sekä pullot. Toinen esiintyjä on kieltänyt muovin.

Tänä vuonna artisteille toimitetaan pelkästään 4 768 erilaista juomatuotetta. Sen päälle erilaisia herkkuja ja tavaroita. Toiveet työllistävät viisi työntekijää kuukauden ajaksi. Heidän tehtävänään on pyrkiä toteuttamaan kaikki hyväksytyt toiveet.

– Jos tuotetta ei saa Suomesta, yritämme tilata sitä. Tukuilla on kaikenlaisia valikoimia, mitä ei normaalista kaupasta saa, ja on erikoiskauppoja, joita voi pyytää tilaamaan. Tiimiläiset myös vinkkaavat toisilleen, mistä jotain tuotetta voisi saada.

Valtaosa ohjeistuksista koskee kuitenkin tekniikkaa. Raidereissa on hyvin yksityiskohtaisia määritelmiä niin mikrofonien laadusta, valaistuksesta kuin äänentoistostakin. Moni haluaa kuorruttaa esityksensä pyrotekniikalla ja konfeteilla. Konfetteja sataa pelkästään yhden esiintyjän aikana yli 120 kiloa.

Voit keskustella aiheesta 26.6. kello 23:een saakka.

Yhdysvaltain kiristynyt aborttilainsäädäntö järkyttää suomalaisia asiantuntijoita. Heidän mukaansa kansalaisten ei Suomessakaan pidä tuudittautua siihen, että seksuaalioikeudet pysyvät, eikä abortin saaminen tuota ongelmia.

– Mikään maa ei ole suojassa siltä, etteikö lainsäädäntöä kiristettäisi, Väestöliiton vaikuttamistoiminnan asiantuntija Riikka Kaukoranta sanoo.

Suomessa suuri enemmistö kannattaa aborttioikeutta. Seksuaalioikeuksia pitää silti edelleen puolustaa.

– Olisi tärkeää ihmisten näiden uutisten myötä ymmärtää, että tässä on kyse isosta itsemääräämis- ja ihmisoikeuskysymyksestä. Ei pidettäsi itsestäänselvinä seksuaalioikeuksia, joita meillä Suomessa on.

Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi perjantaina yleisen aborttioikeuden. Osavaltiot voivat itse määritellä aborttilainsäädäntönsä. Noin puolessa osavaltioista oikeus aborttiin säilyy, noin puolessa osavaltioista ei.

Aborttilainsäädäntöä on lievennetty 40 maassa 1990-luvulta alkaen. Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätös on dramaattinen askel toiseen suuntaan.

Kaukoranta arvelee, että aloitteita aborttilakien kiristämisestä tullaan näkemään myös muissa maissa.

– Kun naiset ja tytöt menettävät perustavanlaatuisen oikeuden päättää itse lisääntymisestään, niin kyseessä on todella suuri uhka ihmisoikeuksille globaalisti. Tämä ei koske vain ihmisiä rapakon takana vaan raskaana olevien naisten keho on taistelukenttä myös Euroopassa, ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Suomen osaston sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Pia Puu Oksanen sanoo.

Hän arvelee, että Yhdysvaltain linjauksista voivat ottaa mallia sellaiset Euroopan maat, joissa naisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista on tullut sisäpolitiikan teon väline.

– Ajattelen lähinnä Unkaria ja Puolaa. Puolassahan vasta vähän aikaa sitten aborttilainsäädäntöä kiristettiin. Mutta näen, että kaiut vahvistuvat ympäri Eurooppaa.

Vanhastaan Yhdysvaltain abortinvastaisen liikkeen vaikutus näkyy ennen kaikkea Väli-Amerikassa. Vaikka maat ovat pääosin katolisia, USA:n herätyskristillisten liikkeiden vaikutus on Puu Oksasen mukaan niissä suurta.

Monissa Väli-Amerikan maissa abortti on täysin kielletty myös raiskaustapauksissa ja lainsäädäntö on jo niin tiukka ettei kiristämisen varaa ole.

Ääriliikkeille aborttien vaikeutuminen on voitto

Puu Oksasen mukaan Yhdysvaltain korkeimman oikeuden aborttilinjaus oli voitto monissa Euroopan maissa toimivalle Agenda Europe -verkostolle.

– Agenda Europe on ultrakonservatiivinen fundamentalistiskristillinen verkosto, joka ajaa Euroopassa isolla rahalla ja vaikutusvallalla abortin, ehkäisyn ja esimerkiksi homoseksuaalisuuden kieltoa. Verkosto saa miljoonien dollarien rahoituksen USA:n äärikonservatiiveilta ja ottaa vaikuuttamistyössään mallia Yhdysvalloista.

Kaukoranta arvelee, että Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätös vahvistaa eri puolilla maailmaa Anti-gender-liikehdintää, joka vastustaa seksuaalioikeuksia, ihmisten oikeuksia päättää omasta kehostaan, identiteetistään ja ihmissuhteistaan.

– Joka puolella maailmaa on ihmisiä, jotka haluavat kieltää heiltä heidän seksuaalioikeutensa ja itsemääräämisoikeutensa.

Suomessa aborttilakia ei tulkita tiukasti

Suomessa aborttilainsäädännön kiristämisellä ei ole juuri kannatusta. Kaukoranta ja Puu Oksanen toivovat, että Yhdysvaltain kiristynyt aborttilinjaus johtaa Suomessa ennemminkin vastakkaiseen reaktioon.

– Toivotaan, että se heijastuisi niin päin, että kansalaisaloite aborttilainsäädännön lieventämisestä etenisi ja aborttilainsäädäntö saataisiin Suomessa pohjoismaiselle tasolle eli ei tarvittaisi enää kahden lääkärin lausuntoa, Kaukoranta sanoo.

Oma tahto 2020 -kansalaisaloite on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Aloitteessa vaaditaan, että abortin saamiseen riittäisi raskaana olevan oma tahto. Nykyisessä laissa vaaditaan kahden lääkärin erilliset lausunnot.

Puu Oksasen mukaan aborttilainsäädännön uudistaminen osoittaisi, että Suomessa halutaan suojella kehollista itsemääräämisoikeutta.

– On korkea aika saattaa lainsäädäntö vastaamaan käytäntöä, joka Suomessa jo pitkälle on olemassa. Näin toivon että korkeimman oikeuden päätöksellä olisi aborttioikeutta vahvistava vaikutus Suomessa

Käytännössä aborttia Suomessa haluavat saavat sen. Puu Oksala on kuitenkin huolissaan siitä, että nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa paljon tiukemman tulkinnan.

– Suomessa lainsäädäntö on yksi Euroopan kireimpiä mutta sitä on onneksi toteutettu jo pitkään ihmisoikeuslähtöisesti.

Kiellettyjä abortteja tehdään salassa vaarallisesti

Aborttilakien kiristämiset eivät maailmalla ole vähentäneet abortteja.

– Se tekee pelkästään aborteista äärimmäisen vaarallisia, ihmisiä tulee vammautumaan ja varmasti kuolemaan enemmän turvattoman vaarallisen abortin takia, Kaukoranta sanoo.

Abortteja voidaan hänen mukaansa vähentää ainoastaan tarjoamalla ihmisille tietoa ja ehkäisymahdollisuuksia.

Varakkailla henkilöillä on varaa matkustaa teettämään abortti toisaalle, joten eniten aborttilakien kiristämisestä kärsivät vähävaraiset, joilla ei myöskään välttämättä ole kunnollista terveydenhuoltoa.

– Epätoivoiset ihmiset tekevät abortteja kyseenalaisilla, vaarallisilla välineillä.

Yhdysvalloissa asiantuntijat pelkäävät, että seuraavaksi ryhdytään rajoittamaan sukupuoli- ja seksuaalivähemistöjen oikeuksia ja ehkäisyoikeutta sekä kokonaisvaltaista seksuaalikasvatusta.

Yhdysvalloissa korkein oikeus kumosi eilen konservatiivisten tuomareiden äänienemmistöllä lähes 50 vuotta aborttioikeuden maassa turvanneen ennakkopäätöksen.

Roe vastaan Wade -nimellä tunnetun päätöksen kumoamisen johdosta Yhdysvalloissa osavaltioilla on nyt oikeus joko sallia tai kieltää abortit. Välittömästi oikeuden päätöksen jälkeen yhdeksän osavaltiota asettivat aborttikiellon voimaan. Näiden lisäksi noin kymmeneltä osavaltiolta odotetaan aborttikieltoa lähiaikoina.

Lukuisat maailman johtajat kritisoivat Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätöstä

Maailman keskeisten päättäjien reaktio aborttioikeuden kiristämiseen Yhdysvalloissa on ollut laajalti kriittinen.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron kertoi, että abortti on kaikkien naisten perusoikeus, ja sitä on suojeltava.

– Haluan ilmaista solidaarisuuteni naisille, joiden vapautta Yhdysvaltain korkein oikeus heikentää, Macron sanoi.

Kanadan pääministeri Justin Trudeaun mukaan uutiset Yhdysvalloista ovat kauhistuttavia.

– Ajatukseni ovat miljoonien amerikkalaisten naisten luona, jotka menettävät nyt oikeutensa aborttiin. En voi edes kuvitella sitä pelkoa ja vihaa, jota te koette juri nyt, Trudeau sanoi.

YK:n pääsihteeri António Guterresin puhemies Stephane Dujarric kommentoi päätöstä kriittisesti ja sanoi, että aborttioikeuden rajoittaminen ei estä ihmisiä tekemästä aborttia, mutta tekee aborteista vaarallisempia.

Britannian pääministeri Boris Johnson kommentoi korkeimman oikeuden päätöstä lyhyesti tiedotustilaisuudessa vieraillessaan Ruandassa. Hänen mukaansa päätös on "iso askel taakse päin".

Tanskan pääministeri Mette Fredricksen kirjoitti viestissään Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätöksen olevan valtava takaisku.

– Sydämeni itkee amerikkalaisten tyttöjen ja naisten puolesta. Oikeus aborttiin on yksi tärkeimmistä perusoikeuksista. Emme saa koskaan tehdä kompromisseja naisten rajoittamattomasta oikeudesta päättää omasta kehostaan ja tulevaisuudestaan, Fredricksen kirjoitti.

Espanjan pääministeri Pedro Sánchez sanoi korkeimman oikeuden päätöksen muistuttavan siitä, että mitään oikeutta ei voi pitää itsestäänselvyytenä.

– Yhteiskunnalliset saavutukset ovat aina vaarassa mennä taaksepäin. Niiden puolustamisen on oltava jokapäiväistä. Naisten on voitava päättää vapaasti elämästään, Sánchez kommentoi.

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet kommentoi lausunnossaan oikeuden päätöstä "valtavaksi iskuksi naisten oikeuksille ja sukupuolten väliselle tasa-arvolle".

– Yli 50 valtiota ovat edistäneet aborttioikeutta viimeisen 25 vuoden aikana. Tämän päivän päätöksellä Yhdysvallat on valitettavasti liikkumassa toiseen suuntaan tästä suunnasta, Bachelet viesti Yhdysvalloille.

Yhdysvallat kulkee yleistä trendiä vastaan kiristäessään aborttioikeutta

Aborttioikeutta merkittävästi tiukentamalla Yhdysvallat liittyy vain pieneen joukkoon valtioita, jotka ovat tiukentaneet aborttilakia ensin oikeutta aborttiin lisättyään. Tällaisia valtioita ovat myös esimerkiksi Nicaragua, Puola ja Venäjä.

Esimerkiksi Meksikon korkein oikeus päätyi vastakkaiseen päätökseen viime vuoden syyskuussa, kun oikeus dekriminalisoi abortin kaikkialla Meksikossa.

Meksikon korkeimman oikeuden puheenjohtaja Arturo Zaldívar kirjoitti, että "vain harvoina päivinä hän on ollut yhtä ylpeä Meksikon korkeimmasta oikeudesta kuin tänään", viitaten rajanaapureiden eri suuntiin aborttien laillisuudessa.

Puukiipijäpariskunta kantaa ruokaa pesän poikasille välittämättä toimittajan ja luontokuvaajan läsnäolosta.

Vanhan kuusimetsän varjoissa ääntään availevat järripeippo ja peukaloinen. Latvuksissa humisee tuuli, mutta sammaleisella metsänpohjalla vallitsee tyyni rauha.

On alkukesän varhainen aamu.

Yön väistyvä kosteus kutittelee vielä nenässä. Lahokuusen rungon ja kaarnan välissä on pienen ruskean linnun pesä.

Kaarnan takaa kuuluu sirahteleva, korkea ääni. Läheltä kuuluu vastaus. Puukiipijäperhe kommunikoi keskenään. Hetkeä myöhemmin toinen vanhemmista livahtaa kaarnankoloon suu täynnä hyönteisiä.

Järjestelmäkameran suljin räpsähtää määrätietoisesti pari kertaa. Koiras pyrähtää etsimään lisää pulleita hyönteisiä. Tunnelma on epätodellisen kiireetön.

Tämä on luontokuvaaja Jani Ylikankaan olohuone.

Ylikangas irtisanoutui töistä vuoden alussa viimeistelläkseen ensimmäisen kirjansa.

Pyykuvat tallentuivat vuosien 2015–2017 aikana. Viimeisten vuosien projektina on ollut pyymetsän sivuhenkilöiden kuvaaminen – viimeisimpänä tämän kevään pohjantikka ja puukiipijä.

– Se, mihin konkreettisesti törmäsin oli, että kirjan työstäminen ei edennyt. Työelämä oli koneen ääressä ja sille tasapainona luontokuvaus metsässä. Kuvia kertyi koneelle, mutta kirjan varsinainen työstäminen ei vain kertakaikkiaan edennyt.

Keski-Pohjanmaan kulttuurirahasto myönsi Ylikankaalle 13 000 euron työskentelyapurahan. Sen turvin hän voi nyt keskittyä täysin kirjaansa, joka ilmestyy kuluvan vuoden lopulla.

Pyy, tuttu tuntematon

Kirjan päähenkilö, pyy, on kiinnostanut Ylikangasta lapsesta saakka.

Kun ajatus kuvausprojektista syntyi, realiteetit iskivät nopeasti silmille. Piilottelevaa arkea viettävä lintu oli oman toimen ohella mahdoton kuvattava.

Hivuttautuminen sisäpiiriin jäi ainoaksi vaihtoehdoksi.

– Vaikka pyy on yleinen ja asuu monesti ihan taajamassa, ei sitä noin vain kuvata. Ainoa tapa, minkä keksin oli, että minun täytyy pystyä kävelemään pyitten mukana niin, että ne ei välitä minusta mitään.

Kahdeksan kuukauden hengailu pyyn reviirillä tuotti lopulta tulosta, kun koiraspyy söi puolukoita Ylikankaan tarjoamasta varvusta.

Kovalevylle kertyi vajaan kolmen vuoden aikana soidinmenot, parittelu, haudonta, poikasten kuoriutuminen, lumikiepissä yöpyminen – ja yhden naaraan kuolema.

Ihminen on vaaraton, kunnes toisin todistetaan

Ylikangas valottaa menetelmäänsä, kuinka päästä villin luontokappaleen “varjoksi”, kuten hän itse asian ilmaisee.

Hän havainnollistaa eläimen käyttäytymisen koiran avulla; oman perheen parissa koira on leppoisa, rento, oma itsensä.

Vieraan ihmisen astuessa taloon koira tekee arvion tulijasta. Ja jos se tulkitsee ihmisen vaarattomaksi, se jatkaa omia päivärutiinejaan.

Luontokuvaajan mukaan esimerkiksi puussa päivälevolla oleva pöllö käyttäytyy samoin. Se tarkkailee ihmistä, ja jos ihminen ei ole huomannut sitä tai ole kiinnostunut siitä, pöllö jatkaa istumista eikä karkaa.

Eläin tekee välittömän uudelleenarvioinnin, jos se pelästyy tai kokee itsensä uhatuksi.

Silloin luottamus voi kokea peruuttamattoman kolhun.

– Tavoite on, että luonto jatkaa omaa puuhaansa ja kuvaaja on vain todistamassa sitä. Ei muuttamassa tai manipuloimassa tilannetta. Tämäkin on ihan täydellistä, kun saadaan tässä seurata, kun puukiipijät jatkuvasti tuovat ruokaa pesälle, Ylikangas toteaa.

Tuuri ja taide luontokuvassa

Hyvä luontokuva syntyy hyvällä tuurilla ja hyvällä kameralla.

Näihin väittämiin Jani Ylikangas on vuosien varrella törmännyt. Hän on täysin eri mieltä. Kuvat syntyvät henkilökohtaisen vision pohjalta.

Ylikankaan metodina on tehdä niin monta kuvauskeikkaa, että lopulta todennäköisyys onnistua on käytännössä sata prosenttia.

Täytyy kuitenkin olla valmis yrittämään, kuvaaja muistuttaa.

– Itse pidän tärkeänä, että luontokuvauksessa rimaa ei lähetä laskemaan sen takia, että kohde on vaikeampi kuvata kuin se malli, joka on yhteistyöhaluinen.

Monet pyykuvat Jani Ylikangas on ottanut muotokuvaukseen tarkoitetulla objektiivilla, jonka polttoväli on 85 millimetriä ja valovoima 1.2. Kyseinen linssi antaa mahdollisuuden laajempaan kuvakulmaan ja ilmaisullisempaan taustaan terävyysalueen ulkopuolella kuin klassiset luontokuvaajien "pitkät putket".

Parhaiten tämä ilmaisutapa tulee esille Jani Ylikankaan kuvassa, jossa pyy on vaipumassa uneen ilta-auringon valaistessa metsää viime säteillään. Ympäröivä maisema heijastuu linnun silmästä.

Objektiivivalinnan ja kuvausmetodin lisäksi myös Ylikankaan estetiikka poikkeaa valtavirrasta: luontokuva on yksi taidemuoto muiden joukossa.

Hänen kuvissaan eläimet esiintyvät muotokuvamaisen levollisina, rauhallisina ja kauniina.

Kameroiden huima kehitys mahdollistaa liikkeen pysäyttämisen tavalla, jota ihmissilmä ei luonnossa ehdi havaita. Tästä syystä yhdeksi luontokuvauksen valtatrendiksi on noussut jonkin ennennäkemättömän tilanteen tai asennon vangitseminen.

– Sehän on ihan päinvastaista siihen nähden miten ihmisiä kuvataan. Haluamme, että ihminen on edustava kuvata ja että naama ei näytä miltä sattuu, kun malli on hypännyt ilmaan. Se on myös se, mitä pyrin tekemään luonnon kanssa. Ei eläinten tarvitse näyttää hölmöiltä, päinvastoin.

Ylikankaalle kuvat ovat muistoja autenttisesta kuvaustilanteesta. Manipulointi tai kohteen houkutteleminen kuvaan äänillä, syöteillä, tai muuten, puuttuvat pelikirjan keinovalikoimasta.

– Onnistumisen tunteet ovat aika voimakkaita silloin, kun siinä on taustalla, joissakin tapauksissa voi sanoa, vuosien odotus ja kuukausien työ. Kuvaustilanteen manipulointi on muisto manipuloinnista.

Tunteikkaat jäähyväiset

Aamu havumetsän uumenissa on vaihtunut päiväksi ja aurinko pudottelee kirkkaita säteitään korkealta sankan kuusiston läpi.

Paras valo taianomaiseen kuvaan puukiipijästä on tältä aamulta sammunut.

Kun ensin on kahdeksan kuukautta pelkkää oleskelua reviirillä. Sitten päälle vuosia kestävä intiimi kuvausprojekti: jos pyyn hyväksyntä muotokuvaukselle sykähdytti, on myös projektin päättyminen täytynyt olla Ylikankaalle ikimuistoinen hetki.

Viimeinen tavoitekuva oli soidintappelun taltiointi, Ylikangas kertoo. Toukokuussa 2017 nuori pyykoiras saapui reviirille ja välittömästi alkoi räiskyvä tappelu kahden pyykukon välillä.

Taistelu risukkoisessa miljöössä tuotti halutun kuvan.

Välittömästi maiseman rauhoituttua Ylikangas tajusi, että kuvausprojekti pyyn kanssa on tullut päätökseensä. Kilpailijan häätänyt tuttu pyy käveli sammalella hienossa valossa kuvaajasta poispäin.

Linnun ja kuvaajan tiet erkanivat.

Kuvausprojektin aikana kuvaajalla oli ollut koko ajan selkeä päämäärä ja tietämys mitä tehdä. Nyt mielen täytti tyhjyys.

– Olin sijoittanut aikaani ja energiaani niin intensiivisesti projektiin. Kun se vietiin pois niin siitä lähti keski-iän kriisi aika hyvin liikkeelle.

Palautuminen kesti kauan ennen kuin pyyprojekti sai jatkoa muilla tavoilla.

Tulevaan kirjaansa Ylikangas pyrkii saamaan saman tunnekirjon, mitä hän on luonnossa kameransa kanssa kokenut. Kesä ja syksy kuluvat täysin kirjoittamisen parissa. Hän odottaa tulevaa innolla.

– Paljon on uusia juttuja edessä muun muassa taiton suhteen. Se tulee olemaan tosi mielenkiintoista aikaa.

Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin 26. kesäkuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi:

"Hyvän kuuluu voittaa", uskoo Eeva Mäkinen ja siksi hän vaihtoi reissaamisen maailmalla luontokuvaajan työhön Kuusamossa

Ilveskuiskaaja Hannu Rantalan huikea elämä tupsuhäntien parissa tallennetaan elokuvaksi: "Minä luen luontoa, se on kuin elävä kirja"

Keltainen lumimies kertoo 12-vuotiaasta Osmosta, jonka vanha elämä surffaripoikana muuttuu merkittävästi. Osmo jättää lämpimän elämänsä taakseen ja muuttaa napapiirin pohjoispuolelle Tuiskulan kylään.

Sarjassa ihmetellään Osmon kanssa hänen uutta lumista kotia ja Tuiskulan kylän kummallisuuksia. Pohjimmiltaan Keltainen lumimies kertoo kuitenkin ystävyydestä.

Sarjan ovat tehneet Anttu Harlin ja Joonas Utti.

Lappeenrannassa kasvanut Utti sai idean Keltaisesta lumimiehestä muistellessaan lapsuuttaan. Hänen vielä ollessa teini-ikäinen asui hänen perheensä luona Lappeenrannassa costaricalainen vaihto-oppilas.

Yli 20 vuotta kestänyt ystävyys costaricalaisen kanssa toimi inspiraationa lumimieshahmoon ja sarjan syvimpään teemaan, ystävyyteen. Lisäksi costaricalainen vaihto-oppilasveli antoi myös Utille ainutlaatuisen näkökulman suomalaisuuteen – ulkopuolisen henkilön näkökulman.

Säännöt kuuluvat Tuiskulaan

Joonas Utin costaricalaiselta vaihto-oppilaalta saama näkökulma tarjoaa pinnallisempien suomalaisuuden piirteiden, kuten ämpärien jonottamisen lisäksi myös syvempiä puolia. Sarjassa esimerkiksi ihmetellään suomalaisille tyypillistä kuuliaisuutta sääntöjä kohtaan.

– Sarjassa vähän nauretaan sille, kuinka Suomessa tykätään noudattaa sääntöjä ja kuinka meillä on kirjoittamattomiakin sääntöjä. Säännöt ovat Tuiskulassakin vahvasti läsnä, sanoo Joonas Utti.

Etenkin lappeenrantalaiset löytävät _Keltaisesta lumimiehestä _paljon tuttua. Sarjasta voi muun muassa tunnistaa 60 vuotta täyttäneen lappeenrantalaisen herkun, vedyn, inspiroiman fiktiivisen ruoan.

Kansainväliselle yleisölle sarja tarjoaa Utin mukaan lähestymispintaa muun muassa Tuiskulan kylän myötä. Fiktiivinen kylä on pieni paikka tavalla, joka koskettaa ympäri maailmaa. Tuiskulan kaltaisia paikkoja ja sen pienuuden tuomia piirteitä löytyy kaikkialta.

Kansainvälisyys onkin tärkeää Keltaiselle lumimiehelle, sillä sarjaa tullaan näkemään muuallakin kuin Suomessa. Lukuisten Euroopan maiden lisäksi Keltaista lumimiestä näytetään muun muassa Afrikassa ja Lähi-idässä.

Pitkän yhdessä tekemisen tulos

Keltainen lumimies ei ole ensimmäinen kerta, kun Joonas Utti on tehnyt yhteistyötä Disneyn kanssa. Joonas Utin ja Anttu Harlinin perustama tuotantotalo Gigglebug on tehnyt aikaisemmin muun muassa Disneyn 101 dalmatialaista -animaatiosarjaa.

Animaatiosarja Keltainen lumimies onkin pitkän yhdessä tekemisen tulos.

– Meolemme tehneet Disneyn kanssa aikaisemmin heidän projektejaan.Olemme siinä osoittaneet, että meidän kanssamme on kiva tehdä töitä, Utti kertoo.

Keltainen lumimies on sen sijaan ensimmäinen suomalainen sarja Disneyllä. Vaikka yhteistyötä on tehty aiemmin, on oma sarja tekijöille suuri asia.

– Minulle henkilökohtaisesti tämä on tosi iso juttu. Animaation tekeminen on ollut minun unelmani jo pienestä saakka. Se, että pääsisin tekemään omaa sarjaa Disneylle, oli sellainen unelma, josta en oikeastaan uskaltanut edes unelmoida, kertoo Utti.

Keltaista lumimiestä on yhteensä tehty 50 jaksoa. Sarjan ensimmäiset 20 jaksoa on katsottavissa heinäkuun alusta lähtien Yle Areenasta. Kaikki 50 jaksoa tulevat katsottavaksi Disneyn omaan suoratoistopalveluun.

Pirkanmaalla Ikaalisissa sunnuntaiaamuna tehdaskiinteistössä syttynyt tulipalo on saatu sammutettua, Pirkanmaan pelastuslaitos kertoi kello 11 jälkeen.

Palo syttyi Fortumin omistuksessa olevan metallinkierrätysyritys Fincumetin tehtaan sisätiloissa ja kattorakenteissa.

Ilmoitus palosta tuli puoli yhdeksän aikaan sunnuntaina Teikankankaantieltä, jossa sijaitsee teollisuuskiinteistöjä ja asuinrakennuksia. Paikalle lähti yhteensä yli kaksikymmentä pelastuslaitoksen yksikköä.

Jo kello kymmenen aikaan aamulla palo oli pelastusviranomaisilla hallinnassa.

– Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että olisi saatu ainakin osittain palo hallintaan. Mutta nämä ovat sellaisia tilanteita, että meedioksi en halua ryhtyä, se voi siitä toki uudelleen lähteä, sanoi päivystävä päällikkö Mika Kupiainen Pirkanmaan pelastuslaitokselta Ylelle aamulla kymmenen aikoihin.

Kyseessä on useamman tuhannen neliön kokoinen, tasakattoinen rakennus. Palo syttyi rakennuksen sisätiloissa ja levisi siitä kattorakenteisiin, Kupiainen sanoo.

Syttymissyystä ei ole vielä tietoa. Tiedossa ei ole henkilövahinkoja. Ilmoituksen palosta teki sivullinen, eikä rakennuksessa ollut ihmisiä sisällä.

Monille suomalaisille mökkijuhannus tuntuu olevan ainoa oikea, mutta kaupungitkaan eivät enää tyhjene juhannuksena.

Kaupungeissa järjestettävät juhannusfestivaalit ovat vakiinnuttaneet paikkansa ja myös ravintoloiden terassit ja kaupunkien uimarannat houkuttelevat juhannuksen juhlijoita.

Vantaalla Kuusijärven uimaranta täyttyi juhannusaattona nopeasti. Helsinkiläisen Maria Starkin mielestä kaupunkijuhannuksen hyviä puolia on muun muassa helppous.

– Tämä on tässä lähellä, niin tänne oli helppo tulla.

Stark kertoo, että uintireissujen jälkeen on tarkoitus grillata perheen kanssa omalla pihalla.

Innokkaaksi uimariksi tunnustautuva Stark naurahtaa uimaveden olevan vielä melko kylmää, mutta vakuuttaa pulahtaneensa järveen juhannuksen aikana jo useamman kerran.

– Pariinkin otteeseen on jo käyty uimassa, Stark vakuuttelee.

Myös ravintoloiden terassit houkuttelevat juhlijoita

Kaupunkijuhannuksen houkuttelevuutta ovat lisänneet juhannusfestivaalit, jotka ovat vakiinnuttaneet paikkansa. Esimerkiksi Lonnan saaressa Helsingissä järjestettävä Stadin juhannus oli loppuun myyty.

Myös ravintoloiden terassit houkuttelevat juhannuksen juhlijoita. Petteri Kylänpää, Tom-Erik Lind ja Rami Varis olivat päättäneet viettää keskikesän juhlaa Helsingin keskustassa.

Kolmikko totesi, että kaupunkijuhannus on ihan toimiva ratkaisu juhannuksen juhlintaan. Herrojen mukaan mökkiä ja kokkoa ei tällä kertaa tarvita.

Kylänpää sanoo, että hänelle tavanomaisempaa ovat kuitenkin mökkijuhannukset

– Ystävä tuli ulkomailta kyläilemään, niin piti jäädä tänne kaupunkiin, Kylänpää summaa.

Tom-Erik Lund sanoo, että iltaa on mukava viettää ystävien kanssa ilman suurempia suunnitelmia.

– Ei meillä ole suuria suunnitelmia. Mennään terassi terassilta ja katsotaan meininkiä, Lund kertoo.

Lasse Myyry puolestaan kertoo saapuneensa juuri ulkomaanmatkalta. Hänen mukaansa reissun jälkeen on mukava viettää juhannusta rauhassa lähellä kotia.

"Naapurin pojan kanssa tykkäävät yhdessä polskia"

Vantaan Kuusijärven ulkoilualue on Lasse Myyrylle ja hänen pojalleen jo entuudestaan tuttu paikka.

– Naapurin pojan kanssa tykkäävät yhdessä polskia.

Helteiden odotetaan täyttävän terasseja ja uimarantoja jatkosssakin. Pysäköintialueiden turvallisuudesta vastaava Securitaksen esimies Vesa Ihalainen toivoo, että pelastustiet huomioitaisiin, vaikka parkkipaikat ovat nyt ajoittain täpötäysiä.

– Pelastustien tukkimisesta saattaa aiheutua meille kaikille ongelma. Ei ole hyvä, jos apu myöhästyy sen takia, Ihalainen sanoo.

1. Kahdeksan politiikassa vaikuttanutta naista kertoo kollegoiden syyllistyneen häirintään – ja miksi siitä useimmiten vaietaan

Naisten mukaan politiikassa tapahtuu epäasiallista käytöstä, mutta tilanteista ei puhuta julkisesti. Yksi syy on se, että se saattaisi vaarantaa esimerkiksi nuoren, politiikkaan haluavan uran.

2.Osa paheksuu Thermacellia ympäristöriskien takia, toisia ei kiinnosta pätkääkään – kysyimme suomalaisilta, miten he suojautuvat hyttysiltä?

Tukesin ylitarkastaja toivoo, että ihmiset harkitsisivat tarkkaan, ennen kuin käyttävät mitään hyönteismyrkkyjä.

3.Kansanedustaja Wille Rydmanin kujanjuoksu – näin tapahtumat etenivät kuudessa päivässä

Kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydman erosi kokoomuksen eduskuntaryhmästä luottamuspulan takia. Miten tähän päädyttiin?

4.Helsinkiläiseen eliittilukioon vaadittiin 9,69:n keskiarvo, Viitasaarella riitti 5,25 – katso kaikkien toisen asteen oppilaitosten pisterajat

Kärkilukioiden keskiarvorajat nousivat edellisvuodesta. Katso kaikkien toisen asteen oppilaitosten pisterajat.

5.Savolaisperheen epäonninen venekauppa tyssäsi sotaan – rahat ovat jo tilillä, mutta vene töröttää edelleen pihalla

Helsingin Pornaistenniemen pitkospuita kävellessä puiden oksien seasta kuuluu peipon sirkutusta ja luonto ympärillä on vehreää.

– On tosi ihanaa, että meille kaupunkilaisille on säilytetty tällaisia luontoalueita. Täällä on lintuja ja kasveja, toteaa lapsenlapsensa kanssa retkelle tullut Leila Kylmäoja.

Kylmäoja on kuitenkin harmissaan siitä, että luontoalueet tuntuvat kaupungissa pikku hiljaa pienentyneen. Lasten leikkipuistoihinkin hän toivoisi nykyistä enemmän kasvillisuutta. Luonnon monimuotoisuuden säilyminen olisi hänestä tärkeää.

Pornaistenniemellä ulkoilleet Kaisa Korhonen ja Frida Mitts ovat myös havainneet omassa lähiluonnossaan pieniä monimuotoisuuden vähenemiseen viittaavia muutoksia.

– Maisema on muuttunut. Tietyt kasvilajit saattavat vallata alaa, lupiinit ja muut, Kaisa Korhonen sanoo.

58 prosenttia vastaajista näki luontokadon merkkejä lähiluonnossaan

Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä yhteensä 58 prosenttia vastaajista arvioi huomanneensa omassa lähiluonnossaan merkkejä luontokadosta. Osa (15%) oli havainnut selviä muutoksia ja suurempi joukko (43%) joitakin muutoksia.

35 prosenttia vastaajista puolestaan ei ollut havainnut lähiluonnossaan merkkejä luontokadosta.

Luontokato on ihmisen aiheuttamaa luonnon monimuotoisuuden heikentymistä.

Ylen Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn osallistuneista aikuisista iäkkäimmät sekä kaikkein nuorimmat arvioivat havainneensa lähiluonnossaan luontokadon merkkejä eniten. Helsingissä ja muualla Uudellamaalla asuvat olivat panneet merkille lähiluonnon muutoksia muita useammin.

Taloustutkimus haastatteli internetpaneelissa toukokuun toisella viikolla noin 1600 Suomessa asuvaa henkilöä. Otos edustaa Suomen 18–79-vuotiasta väestöä. Virhemarginaali on noin 2,3 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.

Luontokato vähentää luonnon sopeutumiskykyä

Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen johtaja Aino Juslén pitää hyvin myönteisenä asiana, että ihmiset havainnoivat omaa lähiluontoaan. Osa luonnossa havaituista muutoksista voi johtua muistakin syistä kuin luontokadosta, kuten vuotuisesta säähän liittyvästä vaihtelusta. Ympäristön havainnointi kuitenkin kiinnittää huomion luonnon tilaan, ja pitkäaikaisista muutoksista tarvitaan lisää tietoa.

– Luonnon monimuotoisuus heikkenee Suomessakin, Aino Juslén sanoo.

Luontokato vähentää luonnon kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Maailmanlaajuisesti se on nostettu vakavimpien meneillään olevien kriisien joukkoon.

– Esimerkiksi lajien uhanalaistumista tapahtuu ihmisten vaikutuksesta tällä hetkellä monisatakertaisesti tai jopa tuhatkertaisesti nopeammin kuin luontojaan, Aino Juslén sanoo.

Missä ovat tutut linnut, siilit ja niittykukat?

Yle keräsi lukijoilta lisäksi omia kokemuksia siitä, millaisia luontokadon merkkejä he arvioivat huomanneensa lähiluonnossaan. Saimme Ylen verkkosivujen lomakkeella kesäkuun toisella ja kolmannella viikolla noin 300 avointa vastausta.

Moni kommentin jättäneistä nosti esiin havaintonsa lähiympäristön tuttujen eläinten tai kasvien vähenemisestä.

"Missä ovat kissankäpälät, nurmikohokit, tervakukkaset, ketoneilikat tai ruiskukat? Monet niittykukat ovat kadonneet ojanpientareilta ja teiden varsilta."

"En ole nähnyt yhtään siiliä vuosikymmeniin. Lapsena 80-luvulla niitä näki monta kesässä näillä itähelsinkiläisillä nurkilla."

"Linnut ovat hävinneet. Ennen lajien kirjo oli melkoinen, jopa 30 eri lajia. Nyt pihapiirissä näkyy talitiainen, peipponen, varpunen ja sinitiainen. Joskus harvoin pihaan eksyy jokin muu laji piipahtamaan."

Tuulilasia ei enää pestä hyönteisistä vanhaan tapaan

Luonnontieteellisen keskusmuseon johtajan Aino Juslénin mukaan myös seurantatiedot vahvistavat esimerkiksi niittykukkien määrän vähentyneen.

Linnut ovat uhanalaisuusarvioinnin perusteella kymmenessä vuodessa uhanalaistuneet merkittävästi. Lintujen yksilömäärän tiedetään vähentyneen Euroopassa 600 miljoonalla vuoden 1980 jälkeen eli noin joka kuudes yksilö on menetetty.

– Esimerkiksi pajulinnun tuttu melodinen laulu on vähentynyt, ja tämä muuttaa äänimaailmaa. Myös vaikkapa kaikille tuttu haarapääsky on vähentynyt, Aino Juslén sanoo.

Hyönteisten lukumäärän ja monimuotoisuuden osalta seurantaa ja tutkimustuloksia on lintuja koskevaa tietoa vähemmän.

– Keskieurooppalaisista tutkimuksista silti tiedetään, että hyönteisissäkin yksilömäärä, biomassa, on vähentynyt merkittävästi, Aino Juslén sanoo.

Hyönteisten määrän vähenemistä on esimerkiksi tanskalaisessa tutkimuksessa laskettu tuulilasi-indeksillä: parinkymmenen vuoden takaiseen verrattuna auton tuulilasiin iskeytyvien hyönteisten määrä on vähentynyt selvästi. Saman arkisen havainnon on tehnyt myös useampi Ylelle kommentoinut vastaaja, joista eräs kirjoittaa seuraavasti:

"En ole vuosikausiin joutunut puhdistamaan kesäisin auton tuulilasia hyönteisten takia. 1970–1980-luvuilla puhdistaminen oli tehtävä aina polttoaineen tankkaamisen yhteydessä. Huoltoasemilla oli oma ämpäri karkean pesusienen kera. Pesusienellä puhdistettiin lasi siihen iskeytyneistä hyönteisistä."

Haitalliset vieraslajit menestyvät lajien kilpailussa

Aino Juslénin mukaan yksi kaikkein näkyvimmistä luontokadon merkeistä suomalaisten lähiluonnossa on haitallisten vieraslajien lisääntyminen. Vieraslajit menestyvät lajien kilpailussa ja valtaavat aggressiivisesti alaa muilta lajeilta.

– Tienvarsilla nähdään paljon lupiineja ja jättipalsamia, puutarhoissa lehtokotiloa. Valkohäntäkauriiden tekemistä tuhoista keskustellaan paljon.

Huoli haitallisten vieraslajien leviämisestä nousee esiin myös lukijoiden Ylelle lähettämissä kommenteissa:

"Lehtokotilot ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Viime kesänä niitä jo oli. Nyt niitä on niin paljon, että iljettää kävellä paljain jaloin."

"Vieraslajit, kuten lupiini, valtaavat kiihtyvällä vauhdilla uusia alueita. Asialle ei oikeastaan näytä kukaan tekevän mitään, vaikka omalla pihalla kielletyt kasvit edelleen kukkivat ja leviävät luontoon."

"Nokkosperhosia lenteli jopa sisään taloon"

Jotkut Ylelle kommenttinsa jättäneistä ihmisistä kertovat, etteivät ole huomanneet mitään luontokadon merkkejä omassa ympäristössään. Osa kertoo, että omassa lähiluonnossa lajien määrä on pikemminkin runsastunut.

"Kottaraiset ovat tehneet paluun jopa kaupunkipihallemme. 20 vuotta sitten niitä ei näkynyt missään. Piha kuhisee punarintoja, kirjosieppoja, varpusia, sepelkyyhkyjä, närhiä. (...) Viime vuonna nokkosperhosia lenteli jopa sisään taloon."

Aino Juslén korostaa, että luonnon monimuotoisuus on aina paikallista. Onnekkaasti lähiluonnossa voi siten näkyä myös monimuotoisuuden lisääntymistä.

Luonnon monimuotoisuuden vahvistumiseen vaikuttavat paljolti ihmisten toimet.

– Haluaisin korostaa sitä, ettei jäädä kiinni katoon, katastrofiin, vaan lähdetään toimimaan ratkaisuja kohti, Aino Juslén sanoo.

Luonnon monimuotoisuutta voi Juslénin mukaan lähiluonnossa edistää hyvinkin yksinkertaisilla keinoilla. Paikallista monimuotoisuutta voi tukea esimerkiksi siten, että osa nurmikoista jätetään ajamatta. Vaikkapa omalla pihalla "hallittu hoitamattomuus" tukee monimuotoisuutta.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 27.6. klo 23:een asti.

Lue myös:

Tervapääskyjen kirkuna tuo jälleen kesän Suomeen, mutta vuosikymmenten aikana huudot ovat harvenneet ja taivaan kiitäjät kaikonneet

Ympäristöystävällinen kuluttaminen kiinnostaa erityisesti nuoria ja vanhoja suomalaisia – "Tulokset herättävät toivoa", sanoo tutkija

Ylen kysely: Luonnonsuojelualueiden lisäämisellä on suomalaisten vankka tuki – 80 prosenttia haluaa lisää suojelua

Tämä ankkapartio yrittää pysäyttää "tappajaetanat"

Haitallinen vieraslaji kurtturuusu pitää poistaa pihoilta – kasvattaminen on kiellettyä kesäkuun alusta lähtien

Joensuulainen pariskunta ei halua kotipihastaan rikkaruohotonta nurmikenttää – näillä seitsemällä vinkillä saat pihastasi monimuotoisen

Juhannuksen vietto rauhoittunut

Poliisien sunnuntain vastainen yö eri puolilla Suomea on sujunut edellisyötä rauhallisemmin. Tehtäviä on poliisilla silti riittänyt runsaasti, mutta vakavampia rikoksia tai onnettomuuksia ei edelleenkään ole tullut tietoon. Ainakin neljän ihmisen tiedetään hukkuneen juhannuksen aikana: Kalajoella, Iisalmessa, Ristijärvellä ja Laukaassa. Eri puolella Suomea on lisäksi ollut vesietsintöjä, joiden tuloksesta ei ole varmuutta. Yle seuraa juhannuksen tapahtumia tässä artikkelissa.

Kiovassa useita räjähdyksiä sunnuntaiaamuna

Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa on tapahtunut neljä räjähdystä tänä aamuna. Uutistoimisto AFP:n mukaan ainakin yksi asuintalo on saanut osuman ja syttynyt tuleen. Tietoa tuhojen ja henkilövahinkojen laajuudesta ei ollut heti saatavilla. Kiova ei ole viime aikoina ollut Venäjän iskujen kohteena ja monet kaupungista paenneet asukkaat ovat palanneet koteihinsa. Yle seuraa Ukrainan sotaa tässä artikkelissa.

Maailmalla leviävää lintuinfluenssaa on Suomessa jo Lappia myöten

Suomen toistaiseksi tuhoisin lintuinfluenssatapaus on viime vuodelta Janakkalasta, jossa tuhansia sairastuneita tarhattuja fasaaneita jouduttiin lahtaamaan. Lintujen lisäksi tautia on todettu Suomessa myös kahdella ketulla, yhdellä saukolla ja yhdellä ilveksellä. Eniten tapauksia todettiin viime vuonna, jolloin tartuntoja löytyi 67 villilinnulta. Tänä vuonna tähän mennessä on varmistettu 11 tapausta. Suurin osa tapauksista on etelärannikolta, mutta pohjoisin todettu tartunta on Lapista.

Luontokato näkyy lähiluonnossakin

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen näkyy suomalaisten lähiluonnossa. Yksi näkyvimmistä merkeistä lähiluonnossa on haitallisten vieraslajien leviäminen, toteaa Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja Aino Juslén. Myös lintujen on huomattu vähentyneen. Ylen kyselyssä 58 prosenttia vastaajista arvioi nähneensä luontokadon merkkejä omassa lähiympäristössään.

Luvassa erittäin tukalaakin hellettä

Sunnuntaina helteisen kuuma sää jatkuu. Aurinko paistaa suurimmassa osassa Suomea. Pohjois-Lapissa on epävakaisempaa ja paikoin tulee sade- ja ukkoskuuroja, etenkin iltapäivän ja alkuillan aikana. Ilmatieteen laitos on antanut erittäin tukalan helteen varoituksen osaan maata.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Lintuinfluenssa yleistyy myös Suomessa ja on siirtynyt jo nisäkkäisiin. Tähän asti tuhoisin lintuinfluenssatapaus on viime vuodelta Janakkalasta, jossa tuhansia sairastuneita tarhattuja fasaaneita jouduttiin lahtaamaan.

Ruokaviraston tutkimat tartunnat luonnonlinnuilla ovat olleet vakavaa tautia aiheuttavaa korkeapatogeenista H5N1 ja H5N8 virusta.

Eniten tapauksia todettiin viime vuonna, jolloin tartuntoja löytyi 67 villilinnulta. Tänä vuonna tähän mennessä on varmistettu 11 tapausta.

Tartuntoja on todettu lajeista ainakin sinisorsalla, kanahaukalla, naakalla, laulujoutsenella, kyhmyjoutsenella, valkoposkihanhella, kanadanhanhella, tundrahanhella, merimetsolla, harmaalokilla, kalalokilla, harmaahaikaralla, isokoskelolla, viirupöllöllä ja luonnonvaraisella fasaanilla.

Lintujen lisäksi tautia on todettu kahdella ketulla, yhdellä saukolla ja yhdellä ilveksellä.

Suurin osa tapauksista on etelärannikolta.

Lapissa kuoli maakotkan poikanen

Suomessä pohjoisin todettu tartunta on Lapista. Metsähallituksen erätarkastaja Jani Suua löysi viime vuonna kesäkuussa lintuja rengastaessaan Posiolla kuolleen maakotkan poikasen pesältä.

– Posiolla kiipesin eräälle pesälle. Kun pääsin pesän tasalle niin huomasin, että pesässä on kuollut maakotkan poikanen.

Suua epäili linnun kuolleen nälkään, koska pesässä oli syömätön kurjenpoikanen ja jänis. Näin voi käydä, jos poikaselle saaliin paloitteleva naaras kuolee eikä poikanen vielä kykene itse paloittelemaan uroksen toimittamaa saalista. Uros ei kotkaperheessä paloittele, se vain saalistaa.

Suua päätti kuitenkin lähettää kuolleen maakotkan poikasen Ruokavirastoon tutkittavaksi, koska merikotkien kohdallakin sellainen ohje on.

Tulos oli yllätys.

Linnunraadosta todettiin Ruokaviraston tutkimuksissa korkeapatogeenisen H5N1 lintuinfluenssavirus. Tieto vakavaa tautia aiheuttavan viruksen löytymisestä kotkanpoikasesta hätkäytti myös siksi, että virus voi tarttua ihmiseen.

Suua oli kuitenkin toiminut varovasti eikä riskiä ollut. Myöhemmin hänellä on ollut hengityssuojain valmiina siltä varalta, että pesässä on kuolleita lintuja.

Todetut tapaukset vain jäävuoren huippu

Bird Life Finlandin suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi arvioi lintuinfluenssatartuntojen määrän Suomessakin huomattavasti suuremmaksi kuin tilastot kertovat.

– Todetut tapaukset ovat vain jäävuoren huippu. Ne perustuvat ihmisten löytämiin ja tutkimuksiin lähettämiin raatoihin.

Lehtiniemen mukaan Suomen tapaukset koskevat valtaosin taajamista tavattuja suurikokoisten lajien raatoja. Kun ihminen löytää kuolleen joutsenen, hanhen tai petolinnun, se toimitetaan todennäköisemmin tutkimuksiin. Pienempiin lintuihin ei kiinnitetä taajamissakaan samalla tavalla huomiota.

– Taajamien ulkopuolella valtaosa kuolleista linnuista jää ihmisiltä näkemättä ja häviää pian petojen ja raadonsyöjien suihin.

Älä koske kuolleisiin eläimiin, ilmoita eläinlääkärille

Vakavaa tautia aiheuttava lintuinfluenssa voi tarttua myös ihmiseen. Ruokavirasto neuvoo olemaan koskematta kuolleisiin lintuihin. Myös koirat ja kissat on syytä pitää erillään linnuista, sillä virus tarttuu myös nisäkkäisiin.

– Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin. Ihminen voi saada lintuinfluenssatartunnan sairastuneesta linnusta, linnun ulosteella saastuneesta materiaalista tai ympäristöstä, kertoo eläintautivirologian asiantuntija Tuija Gadd Ruokavirastosta.

Virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta pitää epätodennäköisenä, että lintuinfluenssasta kehittyisi ihmisten välillä leviävä tartuntatauti.

– Lintuinfluenssaviruksissa ei ole tapahtunut sellaista muutosta, joka tekee siitä helposti ihmisissä leviävän. Lintujen lintuinfluenssaepidemioiden hyvin suuren määrän huomioiden ei sellaista ilmeisesti helposti tapahdukaan.Toistaiseksi siis kaikki hyvin, mutta tarkka virusten seuranta globaalisti on erittäin tärkeää, sanoo Julkunen.

Löydetyistä kuolleista tai oudosti käyttäytyvistä luonnonvaraisista linnuista tai nisäkkäistä pitää ilmoittaa alueen virkaeläinlääkärille. Siipikarjan oireista on hoitajilla välitön ilmoitusvelvollisuus.

Oireita voivat olla esimerkiksia villieläimen huonokuntoisuus, kesyys, turvotukset tai neurologiset oireet kuten siipien roikuttaminen tai pään nykiminen.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 27.6. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Lintuinfluenssa uhkaa merilintuja Pohjois-Norjassa – maailman pohjoisin tartunta todettiin Huippuvuorilta juhannusviikolla

Lintuinfluenssa leviää villilinnuissa nopeammin kuin koskaan ennen

Viinijärven kyläyhdistyksen puheenjohtaja Virpi Eronen seisoo aurinkoisella hiekkapihalla ja katselee 124-vuotiasta hirsikoulua. Hän pohtii, mihin suomalaisten herkkään kohtaan vanhan rakennuksen myynti-ilmoitus oikeastaan osui.

Kesäkuun alussa verkkoon ja Facebookiin laitettu ilmoitus käynnisti kyselyryöpyn. Sen jälkeen ilmestynyt Iltalehden juttu talovanhuksen kahden euron kaupoista sohaisi selkeästi suomalaisten toteutumattomien unelmien laariin.

Eronen uumoilee, että talon kauneus ja ikä puhuttelevat eniten. Myös sijainti rauhallisessa maalaismaisemassa on sen etu. Talovanhukselle halutaan hyvää.

– Puhelin on soinut lähes tauotta ja sähköposti pursuu viestejä. Yhteydenottoja on tullut hetkessä satoja. Minulle soittavat sellaisetkin ihmiset, jotka eivät ole edes ostoaikeissa. He haluavat kertoa taloa koskevista unelmistaan, ja myös oman elämänsä unelmista, Eronen hämmästelee.

Opetuskäytössä sadan vuoden ajan

Taipaleen talo Viinijärvellä on iso, kaksikerroksinen hirsirakennus. Alakerrassa on 450 neliömetriä, yläkertaan on mahdollisuus tehdä 400 neliömetriä lämmintä tilaa lisää. Talo valmistui vuonna 1898 ja palveli opetuskäytössä sata vuotta.

Vanhan talon julkisivu on suojeltu, sisätilat uusi omistaja saa laatia mieleisekseen. Ostaja saa vaalittavakseen myös pakinoitsija Tiituksen perinnön. Ilmari Kivisen muistomerki seisoo talon tuntumassa kertomassa Viinijärvellä vaikuttaneesta sanantaitajasta.

Paksujen hirsien suojissa on mahdollisuus moneen. Talo on rauhallisessa maalaismaisemassa, mutta liikenneyhteydet ovat hyvät. Juna-asemalle on vajaa puoli kilometriä, ja autolla Joensuuhun hujauttaa 30 kilometriä hyvää tietä noin puoleen tuntiin.

– Nimesin tämän talon Unelmien kaivoksi. Ihmisiltä on tullut oikea suuri unelmapurkaus. He kertovat mitä kaikkea haluaisivat rakennuksen kanssa tehdä ja mistä unelmoivat omassa elämässään, Eronen kertoo.

Ostajaehdokkaat olisivat valmiita muuttamaan talon luo toiselta puolelta Suomea. On isoja unelmia, joita ei ole arjessa saatu toteutettua. On myös paljon halua tehdä jotain aivan uutta, ja laittaa elämä uusiksi maaseudun rauhassa.

Unelmissa on mainittu usein taide ja kulttuuri, sekä yhteisöllisyys. Tarjouksen tekijät ovat myös kertoneet liikeideoistaan. Esiin on noussut esimerkiksi halu näyttää kansainvälisille matkailijoille oikeata Suomea, kertoa kuinka täällä on eletty ja nostaa samalla esiin juurevaa maaseutua.

Tarjottu tonneja, kaupat tehdään kahdella eurolla

Kyläyhdistys on omistanut rakennuksen viimeiset 20 vuotta, se on palvellut lähinnä kylätalona. Käyttö kuitenkin hiipui ja rakennus päätettiin myydä kunnostettavaksi.

Vanhan talon punahonkainen hirsikehikko on vahva ja päällä on ehjä katto. Remonttia uudelle omistajalle on silti luvassa paljon.

Kyläyhdistys osti talon itselleen kahdella eurolla, ja samalla hinnalla se myös myydään eteenpäin. Kyse ei ole rahasta, vaan siitä että talo löytää juuri "sen oikean" omistajan.

– Meille on tarjottu talosta useita tonneja, mutta kaupat tehdään kahdella eurolla. Käymme nyt läpi ehdokkaita ja heidän ideoitaan, talon tuleva käyttötarkoitus ratkaisee kaupat. Taloudellista realismia on toki myös oltava, kunnostus kysyy kukkaroa ja osaamista.

Kylällä toivotaan viinijärveläisille rakkaan talon saavan jatkaa elämäänsä kunnostettuna, ja kenties avaavan jatkossakin ovensa myös muille, kuin omistajalleen. Päätös talokaupoista tehdään lähiviikkojen aikana.

Aiheesta voi keskustella 27.6. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Sorkkaraudat heiluvat, kun kyläkoulu muuttuu kodiksi

Riku Mehto, 28, peri yllättäen 1800-luvun hirsikartanon Rautalammilta – ullakolta löytyi salaperäinen salkku

Suomessa toimii pian uudentyyppinen yhtiö, joka työllistää vaikeimmin työllistyviä, osatyökykyisiä työnhakijoita.

Otimme selvää, mitä kilpailun vääristämisestäkin syytetystä Ruotsin Samhall-valtionyhtiöstä mallia hakeneesta Työkanava oy:stä ja sen toimintatavoista tiedetään tällä hetkellä.

Työkanava on valtion omistama osakeyhtiö, joka myy osatyökykyisten työpanosta yrityksille, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoille sekä kotitalouksille.

Samalla kun työllisyysaste on noussut, kaikista pisimpään työttöminä olleiden määrä on kasvanut. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan yli kaksi vuotta työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli toukokuussa 53 500, mikä on 11 300 enemmän kuin vuosi sitten.

Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän selvityksen mukaan marraskuussa 2020 TE-palveluiden asiakkaista osatyökykyisiä oli 62 200.

Työkanava oy:n hallituksen puheenjohtaja, työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkäsen mukaan uusi malli eroaa aiemmista erityisesti siten, että Työkanava toimii osatyökykyisten henkilöiden työnantajana.

Esimerkiksi jo nyt käytössä olevassa palkkatuessa alentuneen työkyvyn omaava työntekijä palkataan yritykseen ja työnantaja saa palkkaukseen tukea.

– Työkanava taas ottaa palkkalistoilleen osatyökykyisiä henkilöitä ja myy heidän työpanostaan. Yrityksen ei tarvitse tehdä kuin urakkasopimus, ja se on vapaa muusta byrokratiasta. Työnohjaus ja johto tapahtuvat myös Työkanavan toimesta, Pylkkänen kuvailee.

Työkanavan työnohjaajat- ja johtajat vastaavat siitä, että työntekijät suorittavat työn aikataulussa ja sovitulla tavalla. Työ on urakkatyyppistä.

Ainakaan toiminnan alkuvaiheessa yhtiöllä ei ole omassa toimipisteessään palvelutuotantoa.

– Tarkoitus on, että menemme työn luokse työpaikoille ja vaikka yhtiöllä on toimipiste, siellä ei varsinaista työtä tehdä, Pylkkänen kertoo.

Kolme työntekijää yhden hinnalla

Työkanavan tavoite on tukea henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Esimerkiksi yhtiön työntekijöiden työsuhteiden kestoa ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa päätetty rajoittaa.

Työntekijöiden palkkauksessa noudatetaan soveltuvia työehtosopimuksia.

Maksaako Työkanava oy palkaamilleen osatyökykyisille henkilöille siis normaalia kuukausipalkkaa?

– Osatyökykyisyys ei sinänsä alenna palkkaa, vaan yhtiöllä on mahdollisuus solmia esimerkiksi osa-aikainen työsopimus sen perusteella, mitä kukin ihminen jaksaa ja pystyy tekemään, Pylkkänen muotoilee.

Työnantajille yhden ihmisen arvioitu työpanos maksaa saman verran – riippumatta siitä, montako työntekijää työtehtävän suorittamiseen tietyssä ajassa vaaditaan.

– Jos normaalisti työntekijä tekisi yksin tietyn työtehtävän yrityksessä, osatyökykyisiä saatetaankin tarvita esimerkiksi kolme suorittamaan sama työ, tällöin kuitenkin yhtiö velottaa yhtiöltä saman verran kuin yhden henkilön työpanos maksaisi. Yhtiömme ottaa siis enemmän kustannustaakkaa, Pylkkänen selittää.

Oppia on otettu Ruotsista

Suomalaisen mallin muotoilussa on otettu oppia länsinaapurin Samhall-valtionyhtiöstä. Yhtiöiden toiminnan laajuudessa on kuitenkin merkittäviä eroja.

Siinä missä suomalaisen yhtiön tavoitteeksi on määritelty tuhannen henkilön työllistäminen, ruotsalaisen, jo 1980-luvulla perustetun yhtiön palveluksessa on noin 25 000 työntekijää. Yhtiön vahvan markkina-aseman ja mittavan julkisen rahoituksen vuoksi Samhallia on syytetty kilpailun vääristämisestä.

Työkanava oy:n hallituksen jäsenenä toimivan Vates-säätiön kehittämispäällikkö Jukka Lindbergin mukaan ruotsalaiseen Samhalliin on kohdistunut kritiikkiä erityisesti kolmesta syystä: liian edullisena pidetystä hinnoittelusta, liian kalliista järjestelmästä ja kermankuorinnasta eli sellaisten työntekijöiden valikoinnista, jotka ovat helppoja työllistää. Vates-säätiö on vammaisjärjestöjen perustama asiantuntijaorganisaatio, joka pyrkii edistämään vammaisten, osatyökykyisten ja pitkäaikaissairaiden työllistymistä.

Lindberg kuitenkin painottaa, että Samhalliin kohdistunut kritiikki on eri asia kuin näyttö siitä, että yhtiö olisi toiminut väärin. Toiminnan jatkamiselle on aina löydetty perusteet.

Ruotsin kilpailuviranomainen tutki vuonna 2018 yhtiön hinnoittelua siivousalalla. Viranomainen totesi, että vaikka Samhallin hinnoittelu oli hieman halvempaa kuin kilpailijoilla, yhtiö oli ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin tilanteen muuttamiseksi, eikä näin ollen jatkotoimenpiteille ollut tarvetta.

Työkanava oy:ssä reilu kilpailu pyritään takaamaan muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön asettamalla neuvottelukunnalla. Neuvottelukunta tarkastelee, miten yhtiö hinnoittelee työpanoksen markkinoilla, sekä seuraa yhtiön markkinaosuuksia eri toimialoilla.

– Neuvottelukunta antaa ohjeita ja suosituksia kilpailun ja markkinaehtoisen hinnoittelun toteutumisesta, ettei yhtiöstä muodostuisi markkinahäirikköä, alivaltiosihteeri Pylkkänen summaa.

Yhtiön liiketoimintaa ei tällä hetkellä ole rajattu esimerkiksi tiettyihin toimialoihin. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö rajoituksia voisi vastaisuudessa tulla.

– Jos tarjontaa ei esimerkiksi yksityisillä henkilöstöpalveluyrityksillä tai välityömarkkinatoimijoilla ole, Työkanavan markkinaosuus voi kasvaa aika suureksi. Juuri tästä syystä tilannetta seurataan.

Samalla kuitenkin valta ja vastuu on yhtiön johdolla. Pylkkäsen mukaan pian valittava operatiivinen johto ja myyntihenkilöstö päättävät itsenäisesti esimerkiksi siitä, miten osatyökykyisten ihmisten tekemä työ hinnoitellaan.

– Se on markkinoilla toimiva yhtiö siinä missä kaikki muutkin, eikä se saa erityiskohtelua. Yhtiöllä ei ole konkurssisuojaa. Toimiva johto ottaa vastuun myynneistä, hinnoittelusta ja rekrytoinneista.

Kyseessä on viimeisijainen työllistämiskeino

Työkanavaa koskevan lain mukaan yhtiön palvelukseen pitäisi palkata vain työttömiä, joiden työllistäminen ei ole onnistunut muilla keinoilla. Työntekijät yhtiölle tarjoaa TE-toimisto, mikä rajoittaa yhtiön valtaa valikoida työntekijänsä.

Periaate on, että toimisto valitsee lähetettävät henkilöt tarjolla olevan työn eli yhtiön asiakkaiden tarpeiden perusteella.

Vatesin Lindbergin mukaan tehtävä ei ole helppo.

– Riski on molempiin suuntiin. Työkanavan pitää pystyä määrittelemään työtehtävät sekä niissä tarvittavat osaamiset ja kyvyt niin hyvin, että ihminen pystyy sen työn tekemään. Toinen puoli on sitten se, että työhön palkataan liian korkean työkyvyn omaavia työntekijöitä, mutta tässä mallissa se vastuu ei ole työkanavan käsissä vaan kuntatason organisaatiolla, Lindberg pohtii.

Yhtiö saa julkista rahaa kymmeniä miljoonia

Työ- ja elinkeinoministeriön Pylkkänen luottaa yhtiön kasvumahdollisuuksiin myös tuhannen työntekijän rajan saavuttamisen jälkeen. Hän ei näe esimerkiksi liian suurten markkinaosuuksien muodostuvan kasvun esteeksi vaan ratkaisevampi tekijä on raha.

Työkanavan toimintaa rahoitetaan valtion talousarvioon sisällytettävällä, vuosittaisella avustuksella ja yhtiön palveluiden myynnistä saatavilla tuotoilla. Avustus on noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi yhtiötä pääomitetaan 20 miljoonalla eurolla.

– Aina kun huomataan, että kasvupotentiaalia on, lähdetään kasvamaan. Paljon riippuu siitä, kuinka paljon valtio tukee tätä toimintaa, sillä valtiontuki on merkittävä osa yhtiön tuloja. Ilman lisätuloja toimintaa ei pystytä ylläpitämään tai laajentamaan, Pylkkänen painottaa.

Vertailun vuoksi Työkanavalle kaavaillun julkisen rahoituksen kokoluokka on täysin erilainen kuin ruotsalaisella Samhallilla. Esimerkiksi vuonna 2020 Ruotsin valtio tuki Samhallia 6,3 miljardilla kruunulla eli tämän hetken valuuttakurssilla laskettuna noin 600 miljoonalla eurolla.

Lue lisää:

Näkövammainen Heli Kiimalainen haluaa tehdä työtä vaikka on eläkkeellä – 47-vuotiaan elämän ensimmäinen työ löytyi lopulta leipomosta

Uuden valtionyhtiön on tarkoitus työllistää 1 000 osatyökykyistä – hallitus antoi esityksensä eduskunnalle

Selvitys julki: Vaikeimmassa asemassa olevat osatyökykyiset halutaan työllistää uuteen valtionyhtiöön – "Oikeaa työtä oikealla palkalla"

Suomessa on käyty viime päivinä vilkasta keskustelua epäasiallisesta käytöksestä politiikassa.

Naisjärjestöissä ollaan tyytyväisiä, että asiasta puhutaan.

– Olen hirvittävän tyytyväinen, että vihdoin käymme keskustelua häirinnän kulttuurista, joka Suomessa on valloillaan. On hyvä, että puhutaan myös politiikasta, sillä siitä ei ole mielestäni puhuttu tarpeeksi, naisjärjestöjen kattojärjestön Nytkiksen ja Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Fatim Diarra sanoo.

Vihreitä edustava Diarra on toiminut myös pitkään politiikassa.

– Minulla on ystäviä kaikista puolueista ja voin sanoa, että kyllä sellaista käytöstä on. Käyttäisin termiä rikkinäisen portaan periaate: neuvotaan ihmisiä, että sitten kun on juhlat, kannattaa varoa tuota tyyppiä, koska hän ei osaa kännissä käyttäytyä. Niinhän sen ei pitäisi olla, vaan rikkinäinen porras pitää korjata eikä vain opettaa ihmisiä pelkäämään ja väistelemään, hän sanoo.

Keskustelu aihepiiristä alkoi, kun Helsingin Sanomat uutisoi viime viikonloppuna, että useat naiset ovat kokeneet kansanedustaja Wille Rydmanin (kok.) käytöksen ahdistavaksi.

Rydman itse on kiistänyt jyrkästi toimineensa epäasiallisesti. Häntä ei epäillä rikoksista.

Keskustelu aihepiiristä on sittemmin laajentunut. Ylen haastattelemien naisten mukaan politiikassa tapahtuu häirintää.

Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi viime viikonloppuna kokeneensa ahdistelua politiikassa ja uskoo sen olevan tavallista.

Helsingin Sanomissa puolestaan entiset aktiivit kertovat ahdistelun kulttuurista kokoomusnuorten järjestössä.

Seksuaalinen häirintä on yleinen ongelma Suomessa

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara sanoo, että suomalaisessa yhteiskunnassa tuskin on yhtäkään häirinnästä vapaata saareketta.

– On tietysti valitettavaa, että uudet yhteiskunnan osa-alueet nousevat keskusteluun erilaisten mediakohujen kautta sen sijaan, että tehtäisiin ennaltaehkäisevää työtä oma-aloitteisesti, hän sanoo.

Epäkohta pitäisi hänen mukaansa rehellisesti tunnustaa ja ryhtyä toimeen sen kitkemiseksi.

Ongelma paljastuu esimerkiksi kyselyissä: yli puolet alle 35-vuotiaista naisista on kokenut seksuaalista häirintää.

Maarianvaaran mukaan seksuaalinen häirintä on Suomessa valtava yhteiskunnallinen ongelma.

Hän huomauttaa, että häirintä liittyy usein valta-asemaan: häiritsijä tietää, että hän voi häiritä valta-asemastaan käsin eikä todennäköisesti saa siitä seuraamuksia.

– Politiikassa on nuoria, jotka pyrkivät kunnianhimoisesti eteenpäin poliittisella urallaan, joten tämä on varmasti asetelma, joka mahdollistaa häirintää.

Myös pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist (r.) sanoo, että ilmiö esiintyy valitettavan laajana suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Ei politiikan kenttä ole mikään poikkeus vaan sitä esiintyy sielläkin. Se kertoo, että meillä on iso yhteiskunnallinen ongelma.

Tasa-arvovaltuutettu varoittaa lakaisemasta ongelmia maton alle

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara kiittelee sitä, että puolueissa on häirintäyhdishenkilöitä.

Hän kuitenkin korostaa, että lisäksi on oltava selkeät kuviot, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun tieto häirinnästä on saavuttanut yhdyshenkilön. On myös huolehdittava siitä, että epäasiallisesta käytöksestä tulee seurauksia.

– Ettei käy niin, että tilanteet lakaistaan maton alle.

Maarianvaara kehottaa puolueita myös kerryttämään tietoa häirinnästä, jotta siihen voidaan puuttua tehokkaasti.

– Olisi syytä esimerkiksi kunkin puolueen selvittää erilaisilla anonyymeillä kyselyillä, että tapahtuuko häirintää, minkälaisissa tilanteissa, paljonko ja kenen taholta.

Naisjärjestöjen puheenjohtaja Fatim Diarra on samaa mieltä. Hänen mielestään suomalaisissa puolueissa, järjestöissä ja organisaatioissa tulisi istua alas ja käydä läpi se, mikä on asiallista käytöstä, missä rajat menevät ja mitä tapahtuu, jos yhteisiä pelisääntöjä rikotaan.

– Voi olla niin, että joku ajattelee, että enhän minä tässä ole tehnyt mitään ahdistavaa. Tämähän on vain kehumista, vaikka oikeasti se koetaan tosi ahdistavana.

Diarra uskoo, että häirinnästä voi olla vaikea kertoa esimerkiksi juuri sen takia, että on epäselvää, mitä sen jälkeen tapahtuu.

– Nuori kunnianhimoinen ihminen varmasti ajattelee, että miten vaikuttaa uraani, jos kerron tällaisista asioista.

Alkaako politiikan oma me too?

Suomi pärjää kansainvälisesti katsottuna tasa-arvoasioissa hyvin, mutta myös ongelmia riittää.

– Meillä on raskaus- ja perhevapaasyrjintää työmarkkinoilla hyvin laajasti, todella suuri sukupuolten palkkaero ja seksuaalinen häirintä on todella iso ongelma, Jukka Maarianvaara luettelee.

Hän pitää mahdollisena, että Suomen maine jonkinlaisena tasa-arvon mallimaana estää näkemästä häirinnän kaltaisia ongelmia tai puuttumasta niihin.

– Kyllä se varmasti vähentää poliittista painetta, että minkä verran vaikkapa vaaleissa tasa-arvoasiat ovat agendalla tai minkä verran ne näkyvät hallitusohjelmassa ja konkreettisina toimina. Liika hymistely varmasti vähentää keskustelua ja painetta asioiden korjaamiseen.

Alkaako viime aikojen keskustelusta politiikan oma "me too"? Me too -kampanja alkoi vuonna 2017, kun naiset ympäri maailman kertoivat kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä.

Sitä on vaikea arvioida, tasa-arvoministeri Blomqvist sanoo.

– Se jää nähtäväksi, mutta se tiedetään, kun katsotaan historiassa taaksepäin, että kun tulee julkista keskustelua, se on johtanut siihen, että muutkin uskaltavat kertoa asioista.

Hän kuitenkin korostaa ymmärtävänsä hyvin myös niitä naisia, jotka eivät halua puhua ahdistavista kokemuksistaan.

Blomqvist uskoo, että uudet sukupolvet vievät asioita parempaan suuntaan.

– Keskusteluissa nuorten ihmisten kanssa tulee esiin, että he ovat paremmin tietoisia tästä asiasta. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteivätkö myös nuoret syyllistyisi tällaisiin asioihin, mutta suhtautuminen on minusta mennyt eteenpäin.

Lisää aiheesta:

Seksuaalirikosuudistus etenee eduskunnan häirintätapausten varjossa: näin pykäliä kiristetään

Tutkija toivoo, että Wille Rydmanin tapauksesta alkaisi "politiikan oma me too"

* Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta maanantaihin 27. elokuuta 2022 kello 23:een saakka.

Jykevä mies kävelee sisään porilaiseen ruokakauppaan. Uudestaan. Ja uudestaan.

Kasvot ovat tutut, mutta heti ei yhdistä. Vinkin alasta antaa, että kävelyä kuvaa kaksi elokuvakameraa: takaa, edestä.

Seuraavaksi kuvataan vihanneshyllyjen ohitus.

Kävelijä on Jouko Ahola: maailman vahvin mies vuosimallia 1997 ja 1999. Nykyään – tai oikeastaan jo 22 vuotta – hän on moniin tuotantoihin palkattu näyttelijä: etenkin silloin, kun tarvitaan oikein rotevaa miestä.

Kuten nyt.

Voimamiehen leffaura

Porilaislähtöinen elokuvaohjaaja Tony Heino valitsi Jouko Aholan päärooliin uuteen Routa-elokuvaansa. Päähenkilö vapautuu vankilasta istuttuaan elinkautisen.

Siis murhasta?

– Ei vain yhdestä, paljastaa Jouko Ahola.

Routa on draamajännityselokuva. Tony Heino kertoo, että Ahola oli hänelle ainoa vaihtoehto tarinan Juhon näyttelijäksi.

– Näyttelijän pitää olla fyysisesti uskottava. Mies on ollut pitkään vankilassa. Pitää luoda tunnelma, että ihmiset pelkäävät häntä.

Pelottaviin ajatuksiin on vaikea päästä, kun säyseä herrasmies seisoo arkisesti marketin lakupussien ja hedelmäkarkkien vieressä.

Asiaa helpottaa, kun Ahola kaivaa kännykästään kuvia aikaisemmista rooleistaan: Ridley Scottin ohjaaman Kingdom of Heavenin Odo, Viikingit-sarjan Kauko, War of the Deadin kapteeni Niemi tai Bad Day to Go Fishing -elokuvan Jacob van Oppen.

Verta ja miekkoja riittää.

Vankisanasto haltuun

On käsillä Jouko Aholan ensimmäinen päärooli kotimaisessa elokuvassa. Sitä varten hän on tehnyt taustoitusta juttelemalla vankien kanssa esimerkiksi repliikkien toimivuudesta.

– Halusin varmistaa, sanotaanko oikeasti "kiven sisässä" tai "lusia".

Ulkomaisissa tuotannoissa hän on jo tehnyt päärooleja.

– Joskus olen lukenut käsiksenkin vain siihen asti, kunnes kuolen. Ja olen kuollut aika usein.

Kotimaisissa leffoissa sivuroolit ovat tulleet tutuiksi. Hän ei ole koskaan tyrkyttänyt itseään tuotantoihin.

– On aina kysytty.

Routa-elokuvan muita näyttelijöitä ovat muun muassa Ville Haapasalo, Jouko Keskinen, Samuli Vauramo ja Vesa Vierikko.

Yhteistyökumppaneista pulaa

Miksi olemme Porissa? Se on ohjaaja Tony Heinon oma missio. Hän kokee, että Helsinki on jo nähty elokuvissa. Hän haluaa kuvata jossain muualla: Porin lisäksi Routaa kuvataan ainakin Hämeenlinnassa, Rovaniemellä ja Lontoossa.

Vielä mieluisampaa olisi tehdä maakuntatyötä, jos alueelta löytyisi hanakoita yhteistyökumppaneita.

– Halusin leffaan juuri tällaisen sopivan intiimin kauppatilan, en isoa automarketia. Päähenkilö Juho tulee tänne myymään kasvattamiaan perunoita. Satakunnassa kuvaamme myös maaseutukuvia.

Heino sai murskakritiikin viime huhtikuussa ensi-iltansa saaneesta Toinen mies -elokuvasta. Se ei haittaa.

Heino sanoo kuvaavansa amerikkalaistyylisesti, ja isoin palo työhön on kertoa tarina. Sen hän haluaa kertoa ilman, että siihen vaikuttaa kukaan muu. Rahoittajatahojaan hän ei paljasta.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 27. kesäkuuta kello 23:een asti.

Juhannusviikonlopun ratatyö ei valmistu aikataulussa Tampereen ja Toijalan välillä. Viivästymisellä on Fintrafficin Rataliikennekeskuksen mukaan "massiiviset vaikutukset" junaliikenteeseen pääradalla.

Ratatyö vaikuttaa päärataa kulkeviin juniin, eli esimerkiksi Oulusta Helsinkiin kulkevia vuoroja sekä Tampereen ja Turun väliä kulkeviin juniin.

Matkustajajunat korvataan Tampere–Toijala -välillä busseilla tänään kello 15 alkaen, VR tiedottaa.

– Kaikki illan junat joudutaan korvaamaan linja-autoilla (Tampereen ja Toijalan välillä). Siellä tulee varmasti olemaan kovat ruuhkat, koska junissa on paljon matkustajia, Fintrafficin Rataliikennekeskuksen liikennepäällikkö Jari Lindströmin kertoo.

Illan junavuoroihin ei välttämättä saa lippuja

VR on ottanut illan junavuorojen lippuja pois myynnistä, jotta nykyiset matkustajat mahtuisivat varmasti linja-autoihin Toijalan ja Tampereen välillä.

– Osaan vuoroista voi ostaa lippuja, esimerkiksi yöjuniin. Mutta tietyt vuorot – suurin osa junavuoroista – niihin ei nyt myydä lippuja, kertoo Taina Kuitunen VR:n viestinnästä.

Haasteelliseksi tilanteen tekee Kuitusen mukaan ajankohta.

– Nyt on käynnissä juhannuksen paluuliikenne, eli busseja voi olla hankalampi saada, Kuitunen kertoo.

Viivästyksen syynä on Väyläviraston ratasillan vaihtotyön viivästyminen. Työn piti päättyä tänään tänään klo 15.00, mutta työn arvioidaan olevan valmis kello 01 yöllä, kertoo Fintraffic Rataliikennekeskus.

Kuitunen kertoo, että lipun jo ostaneet junamatkustajat voivat halutessaan peruuttaa matkansa tai muuttaa matkansa ajankohtaa veloituksetta.

– Siihen löytyy lomake meidän verkkosivuilta, Kuitunen neuvoo.

Yöjunillekin on mahdollisesti tiedossa viivästymisiä.

VR kertoo tilanteen etenemisestä Junaliikenne nyt -sivuillaan.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 27.6. klo 23:een asti.

Järkyttyneet norjalaiset kerääntyivät sunnuntaina muistojumalanpalvelukseen Oslon tuomiokirkkoon kunnioittamaan juhannusyön joukkoampumisen uhreja. Mukana oli laaja edustus sekä hallituksesta, oppositiosta että kuningashuoneesta. Poissa oli vain kruununprinssi Haakon, jolla oli todettu koronatartunta.

Homobaarin lähellä Oslon keskustassa tapahtuneessa ampumisessa kuoli lauantain vastaisen yönä kaksi ihmistä ja 21 haavoittui.

Ampumisesta epäillyn miehen asianajaja John Christian Elden sanoi olettavansa, että hänen asiakkaansa joutuu oikeuden määräämään mielentilatutkimukseen. Epäilty kieltäytyi vastaamasta polisiin kysymyksiin sekä lauantaina että sunnuntaina, kertoi VG-lehti.

Lehden mukaan mies oli vaatinut, että kuulustelu pitää tallentaa videolle ja julkistaa kokonaisuudessaan.

Oslon käräjäoikeuden on määrä päättää epäillyn vangitsemisesta maanantaina.

Suojelupoliisi seurasi

Norjan suojelupoliisille tuttua 42-vuotiasta miestä epäillään murhasta, murhan yrityksestä ja terroriteoista. Norjan suojelupoliisi PST kertoi tiedotustilaisuudessaan, että epäillyllä on ollut mielenterveyteen liittyviä haasteita. Hän on iranilaistaustainen Norjan kansalainen, joka on asunut Oslossa.

Norjan yleisradioyhtiö NRK kertoi, että miehellä oli ollut yhteyksiä tunnettuun ääri-islamisti Arfan Bhattiin, joka oli äskettäin jakanut sosiaalisessa mediassa kuvan palavasta sateenkaarilipusta ja kehotuksia tappaa homoja.

PST on ollut tietoinen epäillystä vuodesta 2015, ja tämän kanssa oli keskusteltu kuukausi sitten. Keskustelun syy oli PST:n mukaan se, että mies oli osoittanut kiinnostusta merkintöihin ja ilmauksiin, joita voi pitää islamia loukkaavina.

– Tässä keskustelussa ei nähty, että miehellä olisi väkivaltaisia aikomuksia, mutta PST on tietoinen, että epäillyllä on ollut haasteita, jotka liittyvät mielenterveyteen, suojelupoliisin virkaatekevä johtaja Roger Berg sanoi tiedotustilaisuudessa.

Norjalaisen VG-lehden mukaan epäilty on aiemmin tuomittu törkeästä pahoinpitelystä ja huumausaineiden hallussapidosta.

VG:n haastattelema Berg sanoo, että keskustelussa epäillyn kanssa arvioitiin väkivallan aikomusta.

– Siinä mielessä voidaan jälkikäteen sanoa, että olemme saattaneet tehdä virheen.

Pride-kulkue peruttiin, osa marssi silti

Ampuminen tapahtui baarikadulla lähellä suosittua London Pub -homobaaria. Poliisi kertoo saaneensa ensimmäiset ilmoitukset tapahtuneesta kello 1.14 paikallista aikaa. Epäilty tekijä pidätettiin vain viisi minuuttia myöhemmin. Poliisin mukaan avuksi oli sivustakatsojien sankarillinen osallistuminen. Tapahtuneen jälkeen Norjassa nostettiin terrorismin uhkatasoa.

Oslossa on tällä viikolla vietetty pride-viikkoa, mutta Oslon Pride perui lauantaille suunnitellun pride-paraatin. Järjestäjät kertoivat tehneensä päätöksen saatuaan siitä ohjeet poliisilta.

Vaikka virallinen pride-kulkue peruttiin, kokoontuivat tuhannet ihmiset spontaanisti marssiakseen Norjan pääkaupungin halki poliisin ohjeistuksesta huolimatta.

– Me olemme täällä, olemme queer, emmekä katoa mihinkään, marssijat huusivat.

– Mielestäni on fantastista, että tämä kulkue järjestyi. Muutoin hän olisi voittanut, silminnähden poissa tolaltaan ollut osallistuja kertoi AFP:lle.

Lauantain aikana moni ihminen kävi laskemassa sateenkaarilippuja ja kukkia turmapaikan lähistölle. Muun muassa itkua pidätellyt Norjan kruununprinsessa Mette-Marit vieraili tapahtumapaikalla, kuten myös maan pääministeri Jonas Gahr Störe. Varsinainen surmapaikka oli yhä poliisin eristämä.

Lue lisää:

Poliisi epäilee Oslon ampujan olevan radikalisoitunut islamisti – iskussa kuoli kaksi ja haavoittui 21 ihmistä