Weekend Festival -musiikkitapahtuma on alkanut tänään perjantaina Hämeenlinnassa ja jatkuu koko viikonlopun. Festivaali järjestetään koronapandemian aiheuttaman kahden vuoden tauon jälkeen.

Promoottori Hardi Loog kuvailee tunnelmia hyviksi perjantana aamupäivällä ennen festivaalin alkua.

– Lavat ja portit ovat valmiina, henkilökunta on painanut kaksi viikkoa täysillä duunia, että saadaan festivaali pystyyn. Säät ovat hyvät ja line uppikin on pysynyt kasassa.

Festivaali joutui ilmoittamaan kolmesta artistiperuutuksesta viime sunnuntaina. Yhdysvaltalainen rap-artisti Post Malone, dj Rezz ja hip hop -duo A1 x J1 eivät esiinny tapahtumassa.

Viikkoa aiemmin yhdysvaltalainen rap-artisti Lil Tjay joutui ampumavälikohtauksen uhriksi. Hänen oli tarkoitus esiintyä Weekendin päälavalla.

Aiemmin festivaali perui dj Nina Kravitzin tulon itse tämän Ukrainan sotaa koskevien näkemysten vuoksi.

"En voinut enää muuta kuin nauraa"

Vielä torstaina ilmoitettiin kahdesta peruutuksesta. Post Malonen korvaajaksi tarkoitetun yhdysvaltalaisen rap-duo Rae Sremmurdin toinen osapuoli Slim Jxmmi ei pääse Suomeen.

– Käsittääkseni (Jxmmilla) ei ollut passia, se on se, mitä meille on kerrottu, Loog sanoo.

– Kun kuulin perumisesta, olin käytännössä vielä Post Malone -myrskyssä. En voinut enää muuta kuin nauraa, ei voi olla tämmöistä karmaa.

– Moni kysyy, miksi ei ole suoraan korvaavaa artistia tietylle artistille, mutta pitää muistaa, että tämä on yksi kiireisimpiä viikonloppuja koko Euroopassa. Toisekseen Suomi on pikkaisen hankalassa paikassa.

Kaikki artistit kulkevat käytännössä lentäen, mutta osalla esimerkiksi tuotanto saattaa tulla Ruotsista laivalla tai Baltian kautta. Kaikki tämä vie lisäaikaa, Loog sanoo.

– Siinä vaiheessa, kun meillä on viikko aikaa esimerkiksi reagoida jonkun perumiseen ja lähdetään etsimään korvaavaa artistia, niin se on aina ekstrahankalaa.

– Post Malone on niin iso artisti, että suoraa korvaajaa on todella hankala löytää. Rae Sremmurd on suhteellisen hyvä korvaaja, heillä on yhteisiä hittejä ja niitäkin varmasti kuullaan festareilla.

Myös pop-artisti Boy Pablo on peruuttanut esiintymisensä sairauden vuoksi. Hänen korvaajakseen on ilmoitettu kotimainen Kuumaa-yhtye.

Korona laittanut opettelemaan asioita uudelleen

Peruuttaneiden artistien määrä ei ole Loogin mukaan mitenkään poikkeavaa festivaalin mittakaavassa. Esiintyjiä on ilmoitettu noin 80. Tekniikan ja logistiikan kanssa on ollut paljon haasteita ja koronan tapahtuma-alalle aiheuttama seisaus on laittanut opettelemaan asioita uudelleen.

– Artistit tuovat omat kamat Suomeen ja monelle tulee yllätyksenä, että kaikki ei tule niin helposti kuin ennen covidia. Kuljetusfirmat huutavat punaista ja majoitusten kanssa on ongelmia, Loog sanoo.

– Joissain tapauksissa tuntuu myös siltä, että kun kahteen vuoteen ei ole tapahtunut mitään, niin kaikki tekevät vähän kuin ensimmäistä kertaa, kun osa asioista on päässyt unohtumaan.

Sosiaalisessa mediassa on herättänyt närää, että ostettuja lippuja ei lunasteta artistiperuutusten takia takaisin. Lippuja on yritetty myydä eteenpäin esimerkiksi festivaalin Facebook-sivuilla.

Päivälippuja on Loogin mukaan vaihdettu jonkin verran perjantailta lauantaille. Myydyistä lipuista 90 prosenttia on kolmen päivän festivaalipasseja.

Artistiperuutuksista tullut palaute ei ole Loogin mukaan ollut poikkeuksellisen suurta tänä vuonna.

– Ollaan todettu, että yleensä pienempi ryhmä tekee asiasta isomman kuin mitä se on. Palautetta tulee aina, mutta ei niin isoissa mittakaavoissa kuin mitä esimerkiksi media antaa ymmärtää.

Isommasta kohusta Loog mainitsee esimerkkinä vuoden 2016 festivaalit, jolloin huomiota herätti yksi tietty artistikiinnitys.

– Halusimme olla avoimia kaikille musiikkigenreille koko festivaalin alusta alkaen. Buukkasimme Antti Tuiskun toiseksi viimeiseksi artistiksi päälavalle, siitä lähti sitten aika iso kohu, Loog muistelee huvittuneena.

– Loppupeleissä koko lava oli täynnä jengiä, kaikki tykkäsivät, mutta myös kaikki mediat, Facebook ja Instagram olivat täynnä muussa kokoluokassa kuin mitä tällä hetkellä.

Voit keskustella artikkelista lauantaihin 2.7. kello 23 saakka.

Lue lisää:

Weekend-festivaalin alkuperäisestä kattauksesta on poistunut jo viisi esiintyjää – somessa kuohuu, mutta järjestäjä ei lunasta lippuja takaisin

Rap-artisti Lil Tjayta ammuttiin – esiintyminen Weekend-festivaaleilla epävarmaa

YK:n kulttuurijärjestö Unesco on lisännyt ukrainalaisen borssikeiton aineettoman kulttuuriperinnön luetteloonsa.

Tunnustus on Ukrainalle merkittävä, sillä Ukraina ja Venäjä ovat kamppailleet vuosia perinteisen punajuurikeiton todellisen alkuperän tunnustamisesta.

Krimin valtauksen ja etenkin Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alettua väännöstä on tullut entistä poliittisempi.

– Voitto borssisodassa on meidän, julisti Ukrainan kulttuuriministeri Oleksandr Tkatšenko.

Unesco perusteli: Sodalla kielteinen vaikutus borssiperintöön

Unesco perusteli päätöstään sillä, että erityisesti Ukrainan nykytilanteessa on tärkeää suojella borssikeittoon liittyviä perinteitä. Sota on heikentänyt Ukrainan yhteisöjä sekä henkisesti että kulttuurisesti.

Unescon mukaan Venäjän hyökkäyksellä on ollut kielteinen vaikutus perinteisiin, jotka liittyvät borssikeiton valmistamiseen ja nauttimiseen.

– Juuri nyt Ukrainassa ihmiset eivät pysty kasvattamaan punajuuria, valmistamaan keittoa tai kokoontumaan nauttimaan ateriaa yhdessä, Unescon perustelussa todetaan.

Ukraina pyysi Unescoa tunnustamaan keitto ukrainalaiseksi kansallisruuaksi sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa.

Unseco käsitteli borssikeittoasiaa nopeutetun kaavan kautta.

"Borssilla ei ole kansallisuutta"

Ukraina pitää borssikeittoa kansallisruokanaan, mutta punajuurikeittoa syödään paljon myös esimerkiksi Puolassa, Venäjällä ja monissa entisen Neuvostoliiton maissa.

Ukrainassa punajuurikeittoa pidetään erottamattomana osana ukrainalaista yhteiskuntaa, kulttuuriperintöä ja identiteettiä. Ukrainassa borssi on perinteisesti ollut osa hääateriaa, ruokaan liittyvien kilpailujen keskiössä ja Ukrainan matkailun vetonaula.

Tunnettu ukrainalainen kokki Ievgen Klopotenko kommentoi Facebookissa, että on olemassa satoja historiallisia viitteitä siitä, että borssikeitto on osa ukrainalaista ruokakulttuuria.

Venäjän ulkoministeirön tiedottaja Marija Zaharova syytti Ukrainaa siitä, että se yrittää omia borssikeiton itselleen.

Zaharovan mukaan väite siitä, että borssikeitto olisi ukrainalainen, kuuluu ukrainalaisille nationalisteille ja ilmentää heidän muukalaisvihaansa.

Zaharova perusteli, että on olemassa monia ruokalajeja, jotka on todettu kansallisruuiksi useissa maissa.

– Sellaisia ovat esimerkiksi hummus ja pilahvi, Zaharova sanoi.

Venäläisissä Unsecon päätös luokitella borssikeitto ukrainalaiseksi kulttuuriperinnöksi herätti ristiriitaisia tunteita.

Eräät venäläiset liittävät keiton mielessään vahvasti osaksi ukrainalaista ruokakulttuuria, mutta toisten mielestä soppa, joka syntyi borssikeiton ympärille, on liioiteltu.

– Borssilla ei ole kansallisuutta, kuten ei myöskään leivällä, perunalla tai kaalilla, kommentoi eräs AFP:n haastattelema moskovalaisnainen

Millaisia ajatuksia artikkeli herätti? Voit keskustella siitä 2. heinäkuuta kello 23.00 asti.

Lue myös:

Putin vastasi G7-johtajien vitsailuun: He näyttäisivät kuvottavilta paidattomina

Ukrainalaislehti: Irtisanottu ihmisoikeusvaltuutettu saattoi valehdella raiskauksista – tutkinnan kohteena myös Ylen haastattelema psykologi

Ukrainan presidentin neuvonantaja sanoi sukupuolivähemmistöillä olevan “poikkeavuuksia” – rintamalla on myös vähemmistöjä, muistuttavat aktivistit

Nokian Viinikanniemessä on laiturissa hieman alakuloisen näköinen matkustaja-alus. M/S Tampereeksi tunnistettu laiva ilmestyi toukokuussa kylpylähotelli Edenin rantaan, josta se kaupungin kehotuksesta siirrettiin pois. Nyt lähes 29-metrinen alus on luvattomasti laiturissa Viinikanniemessä.

– Kaupungilta ei ole kysytty lupaa jättää laivaa tähän laituripaikkaan. Tässä se on vajaat pari viikkoa ehtinyt nyt olla, kertaa Nokian kaupungin katuinsinööri Aino Tuikka.

Alus aiheuttaa päänvaivaa kaupungille, koska omistajaa tai omistajia on hankala tavoittaa. Aino Tuikka kertoo, että vajaat kymmenen kertaa on laivan puhelinnumeroon soiteltu ja lähetetty sähköpostia. Hän kertoo sen verran keskustelleensa omistajatahon kanssa, että heillä on aikomuksena kunnostaa laiva ja he odottavat pääsyä telakalle. Mutta sitä ei tiedetä, miksei alusta ole vielä siirretty mihinkään.

– Kaupungilla ollaan siinä käsityksessä, että laiva ei ole vesikelpoinen ja se pitäisi välittömästi siirtää pois vesistöstä, sanoo Aino Tuikka.

M/S Tampere seilasi Tampereen ja Hämeenlinnan väliä kymmeniä vuosia. Maineikkaan aluksen uusista vaiheista kertoi ensimmäisenä Nokian Uutiset.

Aluksen yhteyshenkilö: hienoa perinnealusta dissataan

M/S Tampere on rakennettu vuonna 1957 Suomessa. Viime vuosina se on kokenut kovia, ja se on lähes uponnut kaksi kertaa.

Syyskuussa 2018 alus nousi otsikoihin, kun se ajautui Ilves-fanit kyydissään matalikkoon Vanajavedellä Akaassa. Vuonna 2019 alus oli upota Tampereen Laukontorin rantaan. Tänä keväänä Tampereen kaupunki hääti aluksen pois Ratinan rannasta.

Yle tavoitti puhelimitse laivan yhteyshenkilön, johon Nokian kaupunki on ollut yhteydessä. Henkilö ei kerro nimeään, mutta kertoo olevansa vahtiperämies ja aluksen "kippari". Hän sanoo ajaneensa Tampereelta häädön saaneen M/S Tampereen Nokialle 8. toukokuuta.

Kipparin mukaan aluksen moottori- ja sähkötekniikka kunnostettiin alkuvuonna. Ulkonäkö jätettiin tarkoituksella elämää nähneeksi.

– Aivan hienoa perinnealusta dissataan aivan turhaan.

Yhteyshenkilön mukaan aluksen, joka odottaa telakointia, saa ajaa rantaan. Paikaksi katsottiin laituri, jossa ei ole liikennöintiä. Vaihtoehtona olisi ollut ankkuroida alus keskelle järveä.

Kipparin mukaan M/S Tampere on tarkoitus nostaa vedestä ja viedä pois. Sitä varten alusta pitää siirtää jälleen, sillä ainoa sopiva laituri on Nokian sahan rannassa. Aikataulu riippuu siirtoyhtiöstä.

– Siirtokustannukset ovat isot. Siirto voi tapahtua ensi viikolla, kuukauden tai parin kuukauden päästä.

Yhteyshenkilö ei kerro, minne alus siirretään tai mihin käyttöön. Siitä päättää aluksen omistaja, joka on kipparin mukaan yksityinen yhteisö. Puhetta on ollut asunto- tai saunalauttakäytöstä.

Alusten hylkäämisiä tapahtuu joka vuosi

Erikokoisten alusten jättäminen oman onnensa nojaa on jokavuotinen ilmiö. Näin vahvistaa Kotkassa vierasvenelaituria ylläpitävän Kotka Yacht Storen yhteiskunta-asioiden avustaja Heikki Kuokka. Hänellä on tuoreessa muistissa Kotkassa päänvaivana ollut Mary Ann -niminen alus, joka hylättiin Kantasataman vierasvenelaituriin kesäkuussa 2019.

– Alusten hylkäämisiä tapahtuu joka vuosi ympäri Suomea. Omistaja vain katoaa jonnekin ja alus hylätään laituriin, kertoo Heikki Kuokka.

Kuokan mielestä lainsäädännössä on selvä porsaanreikä. Aluksen voi hylätä jonkun laituriin ja vain lähteä pois. Jos alus on esimerkiksi yrityksen nimissä, omistajatiedot pystyy hävittämään virallisista rekistereistä.

Kuokan mukaan Suomessa on paljon vanhoja aluksia, joista uusi omistaja kuvittelee tekevänsä itselleen vielä veneen.

– Sitten huomataan, että edessä on valtava urakka. Loppuu aika ja rahat ja sitä vanhaa venettä ei kukaan enää halua ostaa, pohtii Kuokka eri syitä hylkäämisille.

Heikki Kuokalla on suoraviivainen neuvo Nokian kaupungille, jos alus on pitkään luvatta laituripaikalla.

– Laiturimaksut täytyy laittaa heti juoksemaan ja jos maksut jätetään maksamatta, niin saman tien perintään. Siitä lähtee häätörumba sitten päälle, pohtii Heikki Kuokka.

Lue myös:

Voittoa juhlineiden Ilves-fanien laiva ajautui karille hyisessä kelissä Vanajavedellä: "Pimeää, sumuista ja vähän märkää" – Poliisi selvittää syytä

Sekä koronakriisillä että Ukrainan sodalla on hopeareunus, joka on väriltään vihreä. Vuonna 2020 koronan rajoitustoimien vuoksi matkustaminen ja muu taloudellinen toiminta vähenivät niin paljon, että vuosikymmenten kasvun jälkeen ilmastopäästöt notkahtivat alaspäin ensimmäisen kerran herran aikoihin.

Ukrainan sota on puolestaan nostanut bensan hinnan pilviin. Pahimpien koronasulkujen aikana eli toukokuussa 2020 yleisimmin henkilöautoissa käytetyn 95 -oktaanisen bensan litrahinta oli keskimäärin 1,28 euroa. Nyt pari vuotta myöhemmin hinta on noin kaksinkertainen. Myös tämä on hyvä uutinen ympäristölle.

Kun YK:ta oltiin perustamassa toisen maailmansodan jälkeen, Winston Churchill lausui, ”Älä anna koskaan hyvän kriisin mennä hukkaan”. Juuri nyt meillä on mahdollisuus pelastaa maapallo lapsillemme vähentämällä riittävän rajusti fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Siksi – vaikka kuinka sattuisi – bensan hinnan nousu on niin hyvä asia.

Mutta entä ne, joiden on pakko ostaa kallista bensaa ja tinkiä muusta välttämättömästä kulutuksesta? Jos heille sanoo, että ostakoot sähköauton, se kuulostaa samalta kuin ennen Ranskan vallankumousta kuningatar Marie Antoineten suuhun (virheellisesti) laitettu lausahdus – rajusta leivän hinnan noususta kimpaantuneille alamaisilleen hänen väitetään tokaisseen: syökööt leivoksia!

Poliitikoilla on suuri houkutus sekoittaa bensa ja leipä keskenään.

On vaikeaa tietää, keille bensan hinnan nousu aiheuttaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Asiaan vaikuttavat tulotason lisäksi monet seikat kuten perherakenne, asuin- ja työpaikka, joukkoliikenne ja harrastukset.

Bensaan kuluu paljon rahaa, ja siksi sen kallistuminen kiihdyttää inflaatiota. Toisin kuin esimerkiksi leivän hinnan kallistuminen, tämä on kuitenkin hyvää eli toivottua inflaatiota. Jos bensan hinnan ei anneta nousta, sen kulutus ei vähene eikä ilmastotavoitteita saavuteta.

Poliitikoilla on kuitenkin suuri houkutus sekoittaa bensa ja leipä keskenään. Eikä kyse ole vain oppositiosta. Hallitus päätti helmikuussa energiapaketista, jossa työmatkavähennyksen ylärajaa nostetaan. Päätös hyödytti eniten suurituloisia autoilijoita.

Jännittävän esimerkin energian hintashokin pehmentämisestä pienituloisille tarjoaa yllättävä maa – Iran. Presidentti Mahmoud Ahmadinejad poisti vuonna 2010 energian hintatuet, minkä seurauksena bensiinin hinta nelinkertaistui ja dieselin yhdeksänkertaistui .

Vastapainoksi Iran otti käyttöön eräänlaisen perustulon. Koska hallitus ei pystynyt tunnistamaan pienituloisia, tuki maksettiin kaikille. Samansuuruisen tuen vaikutus oli kuitenkin kaikkein suurin pienituloisille. Toisin kuin pelättiin, tuntuva tukisumma ei vähentänyt työn tarjontaa.

Tarvitsemme korkeampia veroja ja hintoja fossiilisille polttoaineille – ja uudenlaisia keinoja hinnannousun kompensoimiseksi pienituloisille.

Mitä Suomi voisi tästä oppia?

Toivottavasti päättäjiemme pöksyt kestävät, eikä energiahintojen nousua lähdetä suitsimaan veronalennuksilla. Päinvastoin tarvitsemme entistä korkeampia veroja ja hintoja fossiilisille polttoaineille – ja samaan hengenvetoon uudenlaisia keinoja hinnannousun kompensoimiseksi pienituloisille.

Pidän lupaavimpana keinona energiahintojen nousua kompensoivaa perustukea. Se olisi samankaltainen kuin paljon puhuttu perustulo, mutta toimisi erillään sosiaaliturvasta. Monet vastustavat perustuloa, jos sen käyttöön otto heikentää olemassa olevaa sosiaaliturvaa.

Pyrkimys pelastaa maapallo fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähentämällä ei ole yksilötason sosiaalinen riski – kuten sairaus tai työttömyys. Se on kaikkien yhteinen talkoo, johon jokaisen tulisi osallistua kykyjensä ja tarpeidensa mukaan. Perustuki auttaisi tasaamaan taakkoja.

Heikki Hiilamo

Kirjoittaja toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorina ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina.

Kolumnista voi keskustella 1.7. klo 23.00 saakka.

Ukraina pyysi perjantaina Turkkia pysäyttämään Venäjän lipun alla purjehtivan rahtilaivan, joka Ukrainan mukaan on lähtenyt matkaan Venäjän miehittämästä Berdjanskin satamakaupungista.

Meriliikennettä reaaliaikaisesti seuraavan Marine Traffic -verkkopalvelun mukaan Zhibek Zholy -niminen rahtialus on ankkuroituneena Mustallamerellä noin kilometrin päässä turkkilaisesta Karasun satamakaupungista.

Ukrainan Turkin-suurlähettilään Vasyl Bodnarin mukaan laiva on lähtenyt ukrainalaisesta satamakaupungista Berdjanskista, jota Venäjä miehittää.

– Olen vakuuttunut, että (Turkin) toimet estävät yritykset loukata Ukrainan suvereniteettia, Bodnar sanoi Twitterissä.

Viime kuussa Bodnar syytti Turkkia siitä, että se oli ostanut viljaa, jonka Venäjä oli varastanut Ukrainasta.

Viime viikolla Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu sanoi Turkin tutkivan tietoja, joiden mukaan Venäjän varastamaa ukrainalaista viljaa olisi saapunut Turkin Mustanmeren-satamiin. Hän kuitenkin lisäsi, ettei Turkki ole toistaiseksi löytänyt Ukrainasta varastettuja viljalähetyksiä.

Venäjän asettama hallinto miehitetyssä Ukrainan kaakkoisosassa ilmoitti torstaina avaavansa uuden reitin Berdjanskista Mustanmeren yli.

– Kuukausien viivytysten jälkeen, ensimmäinen kauppalaiva on lähtenyt Berdjanskin satamasta. 7 000 tonnia viljaa on matkalla kohti ystävällisiä maita, sanoi Venäjä-mielisen hallinnon päällikkö Jevgeni Balitski torstaina viestipalvelu Telegramissa.

Marine Traffic -verkkopalvelun mukaan Zhibek Zholy kykenee kuljettamaan hieman yli 7 000 tonnin lastin.

Venäjän asettama hallinto väittää "kansallistaneensa" Berdjanskin infrastruktuurin ja ostavansa viljan paikallisilta maanviljelijöiltä. Ukraina taas sanoo Venäjän varastavan viljaa ja muita hyödykkeitä paikallisilta ja vievän niitä maasta sotansa rahoittamiseksi.

Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistoissa kiertää pohjoismaisen työvoimapalvelumallin eli kansankielisesti "aktiivimalli kakkosen" toimeenpanosta ohje, joka on mahdollisesti lainvastainen.

STT:n näkemän ohjeen mukaan uutta mallia ei tarvitse soveltaa asiakkaisiin, joiden työt tai opiskelut ovat alkamassa viimeistään elokuun lopussa.

Laki ei kuitenkaan tunne tällaista poikkeusta. Työ- ja elinkeinoministeriön ohje mallin soveltamisesta velvoittaa toteuttamaan uuden mallin tuomat muutokset kaikissa tapauksissa.

Kyse "todella pienestä" määrästä ihmisiä

Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin mukaan työttömät pitäisi kontaktoida viiden päivän sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta, sopia alkuhaastattelu ja sen jälkeen ottaa työttömään yhteyttä kahden viikon välein puhelinsoitoin.

Ministeriön ohjeen mukaan näistä soitoista voi poiketa vain muutamilla päivillä poikkeustilanteissa. Tämän lisäksi työnhakijan pitää hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa. Poikkeusohjeen mukaan näitä toimia ei tarvitse kuitenkaan tehdä, jos työtön lakkaa viimeistään elokuun lopussa olemasta työtön työnhakija.

Uudenmaan TE-toimiston palvelupäällikkö Meeri Haapakoski vahvistaa ohjeen olevan käytössä. Hänen mukaansa kyse on kuitenkin "todella pienestä" määrästä asiakkaita. Tarkkaa määrää hän ei tiedä eikä halua spekuloida, kuinka montaa ihmistä ohje koskee.

Kysyttäessä ohjeen laillisuudesta ja sen perusteista Haapakoski toistaa, että kyse on sisäisestä täsmennyksestä menettelytapoihin. Hänen mukaansa poikkeusohjeen käyttöönotosta päättävät esimiehet tarpeen vaatiessa.

– Tällä varmistetaan, että asiakaspalvelu sujuu, ja sitä käytetään, jos se on välttämätöntä.

Kuntakokeilussa ei johtajan mukaan vastaavaa ohjetta

STT on keskustellut juttua varten kolmen TE-toimistoissa työskentelevän asiantuntijan kanssa. Kaksi työntekijöistä on Uudenmaan TE-toimistossa ja yksi Helsingin kuntakokeilussa töissä. He eivät halua kertoa asiasta omalla nimellään sen arkaluontoisuuden vuoksi.

Kolmen lähteen mukaan työtaakan vähentämiseksi on annettu myös muita kyseenalaisia ja osin sekavia ohjeita. Esimerkiksi jos asiakkaalla on ollut mitä tahansa yritystoimintaa, TE-toimiston asiantuntijoita on kehotettu suullisesti suhtautumaan heihin päätoimisina yrittäjinä, kunnes on toisin todistettu. Näin prosessi sujuu eri tavalla kuin uuden mallin mukaan, eikä asiakkaalle tarvitse esimerkiksi soittaa kahden viikon välein.

Työllisyyspalveluissa on käynnissä myös kuntakokeilu, jonka aikana osa TE-toimiston asiakkaista ja työtehtävistä on siirretty kuntien hoidettaviksi. Helsingin kuntakokeilua johtavan Ilkka Haahtelan mukaan kuntakokeilun puolella ei ole käytössä Uudenmaan TE-toimistoissa käytettävää poikkeusohjetta.

– Tämä on aivan uusi asia, mistä nyt kuulen, Haahtela kommentoi.

Työnhakua ei valvota

Uuden lain mukaan työttömän pitäisi hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa, mutta STT:n lähteiden mukaan tätä ei käytännössä valvota millään tavalla. Asiakkaan tehtävä on kertoa TE-toimiston nettisivuilla oma suunnitelma -osiossa, että on näin tehnyt. Asiantuntijan tehtäväksi jää käytännössä toimia kumileimasimena, jos suunnitelma on täytetty.

Toisaalta yhden lähteen mukaan neljän työn hakemisessa ei ole mitään syytä huijata, kun siihen riittävät vaikka lyhyet viestit erilaisiin avoimiin hakemuksiin yritysten nettisivuilla tai sähköposti, jossa lukee "otatteko töihin". Hän ei ole koskaan epäillyt yhdenkään asiakkaan kertomusta työnhausta eikä muista kuulleensa kenenkään työkaverinsa näin tehneen.

Haahtelan mukaan uudessa mallissa olisikin järkevöittämisen varaa. Esimerkiksi syksyllä opiskelut tai työt aloittavaa ihmistä pitää silti kahden viikon välein kontaktoida ja töitä täytyy myös aktiivisesti hakea.

Haahtelan mielestä olisi syytä arvioida, onko mekaaninen malli, jossa kaikki on pakko tavoittaa, resurssien tuhlaamista. Hän sanoo, että kuntakokeilun puolella he voivat "juuri ja juuri" toteuttaa mallin ja tavoittaa kaikki asiakkaat. Jos tarkoitus on, että palvelu on laadukasta, "tällä resurssilla se on ihan siinä rajalla".

Helsingin kuntakokeilun palvelupäällikkö Annukka Sorjonen on hieman suorasanaisempi kysyttäessä, riittävätkö resurssit uuteen malliin kesäaikana.

– Ei varmaankaan. Jos sanoisin, että riittää, sehän tarkoittaisi, että pysyttäisiin normaalistikin tekemään pienemmällä määrällä väkeä, hän sanoo.

Hallituksen mukaan pohjoismaisen työvoimapalveluiden mallin arvioidaan kasvattavan työllisyyttä noin 9 500–10 000 työllisellä ja merkittävä rooli on onnistuneella työttömien tiiviimmällä tapaamisella. Uudistus on huomattava osuus koko hallituskauden työllisyyspolitiikasta, sillä Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) kesäkuisen arvion mukaan hallituksen päätökset tuovat yhteensä noin 30 000 työllistä lisää. Laskelmassa ovat mukana myös työllisyyttä heikentävät päätökset, joita hallitus ei omiin laskelmiinsa huomioi.

Uupumuksessa kriittisiä lukuja

Uusi malli tuli käyttöön kesälomakauden alkaessa, ja samaan aikaan uusien asiakkaiden määrässä nähdään piikki esimerkiksi opiskelijoiden valmistuessa. Työllisyyden kuntakokeiluissa osa henkilökunnasta on jo valmiiksi ollut jaksamisen rajamailla.

STT:n näkemien dokumenttien mukaan työhyvinvointikyselyyn vastasi tänä vuonna noin puolet kuntakokeilun henkilöstöstä. Lähes 1 500 vastanneesta työntekijästä peräti 75 prosenttia ohjattiin edelleen työterveyden kontaktoitaviksi työriskin vuoksi.

Haahtelan mukaan kuntakokeilun puolella sairauslomat eivät ole olleet poikkeuksellisen korkeita. Hän kuitenkin myöntää, että kyselyissä on nähty työntekijöiden joukossa uupumuksesta huolestuttavia merkkejä.

– Uupumuksessa ja työssä jaksamisessa on nähty kyllä kriittisiäkin lukuja, Haahtela sanoo.

TE-toimistoihin ei palkattu 1 200:aa uutta työntekijää

Hallitus korosti uudesta aktiivimallin jatko-osasta päättäessään, että haastattelukierroksia helpottamaan TE-toimistoihin palkataan 1 200 uutta työntekijää. STT:n lähteiden mukaan kyse ei ole kokonaan uusista työntekijöistä, vaan korona-ajan lisävoimat ja muut aiemmin määräaikaisilla sopimuksilla olevat työntekijät on vakinaistettu.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 1 200 "uudesta" työntekijästä 613 oli aidosti uusia työntekijöitä, joilla ei ollut aiempaa työsuhdetta. Yhteensä TE-toimistoille suunnattiin 1 167 henkilötyövuoden verran resursseja.

Haahtelan mielestä kuntakokeilu ei ole saanut laskelmien mukaista tarvittavaa työvoimaa.

– Saimme liian vähän henkilöstöä. Siinä kävi niin, että tarpeeksi moni valtiolla ei allekirjoittanut uutta sopimusta siirtyä uuden organisaation työnjohdon alle.

Haahtelan mukaan alun jälkeen on palkattu lisää työntekijöitä. Hänen näkemyksensä on, että Helsingin kuntakokeilussa lähestytään oikeaa työntekijämäärää.

Yhdellä TE-toimiston asiantuntijalla on STT:n lähteiden mukaan voinut ajoittain olla jopa 300 asiakasta. Sairauslomien aikana yhdellä asiantuntijalla on voinut olla omien asiakkaidensa lisäksi sairastuneen työkaverin 300 asiakasta.

Haapakosken mukaan tällä hetkellä TE-toimistojen puolella puhutaan noin 150–200 asiakkaasta asiantuntijaa kohden. Sorjonen sanoo, että Helsingissä kesäkuun loppupuolella asiantuntijalla oli keskimäärin 144 asiakasta.

Helsingin Pride-marssi järjestetään koronatauon jälkeen

Helsinki Pride -järjestön puheenjohtaja Panu Mäenpää alkoi jo nuorena kanavoida ulkopuolisuuden tunnettaan aktivismiin. Mäenpää ajattelee, että sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvat muodostavat yhteisön, jossa on ikään kuin jaettu kokemus ulkopuolisuuden tunteesta. Pride-viikkoa juhlitaan Helsingissä tänään lauantaina järjestettävällä marssilla. Yle seuraa marssia Yle Teemalla, Areenassa ja nettisivuillaan.

Tältä tuntuu niistä Ukrainan miehistä, jotka eivät taistele rintamalla

Ukrainan sodasta kerrotaan taistelu-uutisia ja sankaritarinoita. Isolle osa ukrainalaisista kyse on aivan muusta. Sota on päivittäistä selviämistä pelosta, vihasta ja ahdistuksesta. Tšernihivissä asuvat kaverukset kertoivat Ylelle miltä tuntuu, kun Venäjä pommittaa kotikaupunkia viikkojen ajan.

Suru, viha, häpeä tai syyllisyys voivat kieppua psyykkisesti sairastuneen läheisen mielessä

Mielenterveysomaisten keskusliitto toivoo, että psyykkisesti sairastuneiden omaiset otettaisiin nykyistä tehokkaammin osaksi sairastuneen kuntoutusta ja hoitoa. Läheisen sairastuminen mieleltään vakavasti on lähipiirille raskas tilanne, johon liittyy laaja tunteiden kirjo sekä huoli ja epävarmuus tulevasta.

Kaupungin yö on täynnä elämää, vaikka suurin osa nukkuu

Kaupunki ei nuku koskaan, mutta kesäöinä se herää eloon aivan erityisellä tavalla. Helsingin Kallion kuumassa kesäyössä juhlitaan, treffaillaan ja tehdään fyysistä työtä – lähdimme yöksi hulinaan mukaan ja selvitimme, mitä yössä tapahtuu.

Helteet jatkuvat laajalti

Ukkosia leviää lauantaiksi länteen ja myöhemmin iltapäivällä myös Lappiin. Muualla maassa poutainen ja monin paikoin aurinkoinen sää jatkuu. Lämpötila kohoaa laajalti yli 30 asteeseen ja helle voi tuntua erittäin tukalalta.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Läheisen sairastuminen mieleltään vakavasti on lähipiirille raskas tilanne, johon liittyy laaja tunteiden kirjo sekä huoli ja epävarmuus tulevasta.

Aina kun ihminen sairastuu psyykkisesti, pitäisi välittömästi ryhtyä miettimään, ketkä hänen ympärillään ovat niitä, joihin tilanne vaikuttaa kuormittavasti, korostaa Mielenterveysomaisten keskusliiton FinFamin vs. toiminnanjohtajana kesäkuun loppuun saakka työskennellyt Minna Vuorio.

– Omaiset saattavat toimia ikään kuin palvelunohjaajina pirstaleisessa palvelujärjestelmässämme hankkiakseen sairastuneelle apua. Sairastuneella voi olla myös sairaudentunnottomuutta tai häneltä vain yksinkertaisesti puuttuvat resurssit avun hakuun.

Vaikka sairastunut olisikin hoidon piirissä, läheisen mieltä voi kalvaa huoli sairastuneen taloudellisesta tilantenteesta, yksinäisyydestä ja tulevaisuudesta. Tapauksia on monenlaisia. On potilaita, jotka eristäytyvät täysin, mutta myös niitä, jotka soittelevat läheisilleen jatkuvasti ahdistusta purkaakseen.

Tässä jutussa kerromme, millaisia keinoja tilanteesta selviytymiseen on käytettävissä.

Omaiset mukaan saman pöydän ääreen

Omaiset tulisi Vuorion mielestä ottaa nykyistä paremmin osaksi sairastuneen hoitoa ja kuntoutusta, koska useimmiten oletetaan, että lähipiiri pysyy potilaan tukena. Sairastuneen selän takana ei siis pidä puhua, vaan yrittää saada omaiset ja sairastunut saman pöydän ääreen.

– Kenenkään yksityiskohtaisia potilastietoja ei tietenkään tule kertoa, mutta jos oletetaan, että omainen on tukena, hänellä pitäisi olla tietoa, miten toimia. Hoitotahon olisi hyvä kysyä sairastuneelta sitä, keihin sinun tilanteesi vaikuttaa, sen sijaan että kysytään, saako omaisellesi kertoa.

Entä sitten tilanteet, joissa sairastunut ei itse tunnista sairastumistaan eikä hakeudu palvelujen piiriin? Vuoriolla ei ole viisasten kiveä.

– Huoli-ilmoituksia voidaan toki tehdä, mutta vaikka ihminen eläisi läheisten silmissä toisessa todellisuudessa, suomalaisessa järjestelmässä ketään ei voida pakolla hoitoon ohjata, ellei hän ole vaaraksi kenellekkään.

Jos kuitenkin potilaalla on jo diagnoosi ja tämä sairastuu uudelleen esimerkiksi psykoosiin, olisi Vuorion mielestä hyvä, jos hoitohenkilökunta voisi jollakin tavalla vapauttaa läheiset huolesta kertomalla, että potilas on turvassa.

Miten sairastuneen talouden kaatuminen voitaisiin estää?

Kun ihminen sairastuu psyykkisesti saattaa oman talouden hallinta käydä vaikeaksi. Avaamattomien laskujen pino voi kasvaa, ja ilman työtuloja taloudellista tilannetta saatetaan paikata vaikkapa pikavipeillä.

FinFamin toiminnanjohtaja Minna Vuorio muistuttaa, että velat niskassa toipuminen on heikkoa. Vuorio kertoo, että omaiset toivovatkin sosiaalitoimen ottavan talouden hoidon esiin heti, kun henkilö saadaan hoitoon.

– Voi käydä niin, että sairastuneen ohella useammallakin ihmisellä taloudellinen tilanne heikkenee, koska läheiset yrittävät auttaa. Kerrannaisvaikutusten vuoksi tarvittaisiin ajoissa tukea, jotta sairastuneen tilanne ei pääse taloudellisesti aivan solmuun.

Lapsi ei saa jäädä yksin, kun vanhempi sairastuu

Mielenterveysomaisten keskusliiton FinFamin mukaan kyselyt osoittavat, että lähes puolet sairastuneen omaisista on riskissä itse masentua vakavasti. Minna Vuorio korostaa, että silloin kun lapsiperheessä aikuinen sairastuu psyykkisesti, ei voida jäädä odottamaan sitä, että lapsi alkaa itse oireilla.

– Usein huomataan, että lapset saattavat kriisitilanteessa ikään kuin lähteä suorittamaan asioita. Lapsen pitäisikin saada apua ikätasoisesti heti vanhemman sairastuessa.

Vuorio muistuttaa, että lapset ovat lojaaleja, kun kysytään, miten kotona menee.

– Lapset pelkäävät sitä, miten heille käy. Meillä on paljon nyt jo aikuisia asiakkaita, jotka kuvaavat, että "sitten kun koulukuraattori sen kahdennentoista kerran kysyi, niin sitten minä uskalsin kertoa".

Vuorio haluaa tuoda esiin, että kuka tahansa voi olla sellainen aikuinen, joka terapeutuksi ryhtymättä antaa lapselle kokemuksen siitä, että aikuiseen voi luottaa.

– Kuka vain voi olla kysyjä, ei pelästy eikä tyrmää, vaan kuuntelee ja kertoo, ettei lapsi itse ole vastuussa vanhemmastaan.

Hyvinvoivan näköiset, harrastavat nuoret eivät aina hänen mukaansa ole niitä, jotka ovat pienimmässä riskissä masentua.

– Nuorella hyvä kaveri voi korvata muut läheiset keskustelukumppanina. Meillä näkyy ilmiönä niin sanotut vastuunkantajanuoret, joiden keskuudessa pahoinvointi lisääntyy. Nuoren olisi hyvä muistaa, että "voin tukea, mutta minulla ei ole velvollisuutta itseäni siihen uhrata."

Uudenmaan ryhmässä tuetaan läheisiä vauvasta vaariin

FinFamin alueellisissa yhdistyksissä kokoontuu erilaisia läheisryhmiä muun muassa puolisoille, sisaruksille, vanhemmille, lapsiperheille ja sellaisille aikuisille, jotka ovat joutuneet ottamaan lapsuudessaan vastuunkantajan roolia.

– Apua hakeakseen ei diagnoosia vaadita. Huoli läheisestä tai omasta jaksamisesta riittää, kertoo FinFami Uusimaan omais- ja perhetyön koordinaattori Anne Alakiuttu.

– Pyrimme tukemaan läheisiä vauvasta vaariin.

Alakiutun mukaan siinä vaiheessa, kun apua ja vertaistukea lähdetään hakemaan, tilanne on yleensä ollut aika rankka jo pitkään.

– Moni tuntee itsensä yksinäiseksi. Myös lapsille on merkityksellistä kuulla, ettei ole ainut lapsi, jolla on vastaavia kokemuksia.

Alakiuttu korostaa, että perheen aikuisen sairastuessa on tärkeätä, että vanhemmat sanottavat lapselle, mistä on kyse, painottaen ettei sairastumisen syy ole lapsessa, ja että vanhempi saa sairauteensa apua ja tukea.

FinFamin järjestää myös kursseja, jotka on suunnattu perheille, joissa on alakouluikäisiä lapsia.

– Vanhempien tilannetta käsitellään aikuisten ryhmässä ja lasten tilannetta lasten ryhmässä. Tukikeskustelut vanhemmuuden näkökulmasta ovat myös tärkeitä. Tuemme lapsen kanssa puheeksi ottamista, Alakiuttu sanoo.

Psyykkisesti sairas voi kokea, että koko yhteiskunta on häntä vastaan

Moniin psyykkisiin sairauksiin kuuluu Alakiutun mukaan luottamuksen puute siihen, että joku voisi auttaa. Psyykkisesti sairastunut saattaa ajatella, että koko yhteiskunta on häntä vastaan

– On vahva kokemus siitä, että kukaan ei ymmärrä, ja pysty tai halua auttaa.

Alakiuttu muistuttaa, että mielen sairaus on sairaus siinä missä muutkin, mutta siihen voi liittyä enemmän epätietoisuutta ja voimattomuutta kuin fyysiseen sairauteen.

– Kun läheinen näkee, että potilas voisi saada apua, mutta ei ota sitä vastaan, totta kai siinä helposti iskee voimattomuuden ja avuttomuuden tunne.

Läheisten tunteiden skaala on suuri, ja se voi sisältää myös syyllisyyden tunteita.

– Toivon pitää kuitenkin aina olla läsnä. On puhuttava, että tässä hetkessä tilanne on tämä: "omainen ei ota tukea tai apua vastaan", mutta tilanne voi kuitenkin muuttua parempaan.

Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami tarjoaa tukea ja toimintaa eri puolilla Suomea sekä myös verkon kautta:

• FinFami-yhdistykset tarjoavat sekä ammattilaisten antamaa tukea että vertaistukea sairastuneiden omaisille ja läheisille.
• Tukea on saatavilla sekä kasvokkaisena että verkkotoimintana.
• Tietoa FinFamin toiminnasta löytyy FinFamin Mahdollisuuksia-verkkopalvelusta, johon on koottu tietoa eri tukimuodoista, tiedonlähteistä ja palveluista, joista voi olla hyötyä omaiselle silloin kun läheinen sairastuu psyykkisesti.
• Suorat linkit verkkoryhmiin https://finfami.fi/verkkoryhmat/ ja verkkoluentoihin https://finfami.fi/verkkoluennot/)

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 3.7. klo 23:een asti.

– Miten niin en voi lähteä Etelä-Afrikkaan osoittamaan mieltä ja vapauttamaan Nelson Mandelaa?

Näin tiukkasi 13-vuotias Panu Mäenpää vanhemmiltaan 80-luvun loppupuolella. Hän ei voinut ymmärtää, miten toisia ihmisiä saatettiin vainota tai passittaa vankilaan mielipiteidensä vuoksi. Eikä sitä, mikseivät vanhemmat päästäneet häntä taistelemaan Mandelan puolesta.

– Ehkä oli kuitenkin ihan hyvä, etteivät he maksaneet lentoja Etelä-Afrikkaan siinä vaiheessa, naurahtaa 47-vuotias Mäenpää nyt.

Hänessä syttynyt palo pitää syrjittyjen puolia ei kuitenkaan sammunut.

– Teini-iässä minua kutsuivat Greenpeace, Amnesty ja muut vastaavat järjestöt, jotka kotipaikkakunnallani Seinäjoella eivät olleet kuuminta hottia. Minulla oli kuitenkin vahva ajatus siitä, että minun täytyy toimia ihmisten puolesta, jotka eivät siihen itse välttämättä pysty.

Samalla, ehkä hieman asiaa tiedostamattakin, Mäenpää kanavoi omaa ulkopuolisuuden tunnettaan aktivismiinsa. Hän oli nimittäin samoihin aikoihin havainnut, ettei hän ole aivan samanlainen kuin moni muu.

Hän oli ymmärtänyt olevansa homoseksuaali.

Kokemus ulkopuolisuudesta yhdistää

Panu Mäenpään nuoruudessa 90-luvulla seksuaalivähemmistön kuuluminen ei ollut asia, josta juuri puhuttiin – ainakaan Etelä-Pohjanmaalla.

– Mutta kun muutin Jyväskylään opiskelemaan yliopistoon, törmäsin ensimmäistä kertaa toisiin vähemmistöön kuuluviin ihmisiin. Siellä pystyin puhumaan näistä asioista ja tunnustelemaan, millainen ihminen olen, Mäenpää kertoo.

Hän ajattelee, että sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvat muodostavat yhteisön, jossa on ikään kuin jaettu kokemus ulkopuolisuuden tunteesta. Mäenpää on halunnut edistää vähemmistöjen oikeuksia ja tasa-arvoa toimimalla puheenjohtajana ensin Setassa ja nyt Helsinki Pride -järjestössä. Näissä rooleissa hän on ollut usein myös mediassa kommentoimassa yhteisöä koskevia asioita.

Ulkopuolisuuden tunne ei silti ole täysin poistunut. Mäenpää ottaa esiin kansanedustaja Päivi Räsäsen kirjoitukset liittyen seksuaalivähemmistöihin.

– Minulle tulee olo, etten olekaan kaikkien ihmisten silmissä yhdenvertainen, vaikka olen aivan tavallinen suomalainen. Silti joku ajattelee, että minut voi sysätä syrjään henkilökohtaisen ominaisuuteni takia.

Vähemmistöön kuuluvan voi vahingossa "pakottaa" kaapista ulos

Heteronormatiivisuus elää yhteiskunnassa vahvasti, ja sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluvan voi asettaa hankalaan tilanteeseen myös tahattomasti. Panu Mäenpää huomasi tämän esimerkiksi varatessaan vihkikirkkoa.

Puhelu jännitti häntä etukäteen paljon.

– Yritin rivien välistä viestiä, että tässä on kaksi miestä menossa naimisiin, jotta hän ei kysyisi minulta kysymystä, jonka hän sitten kuitenkin kysyi: Mikä on tulevan aviovaimosi nimi?

Mäenpää toteaa, että tällaisissa tilanteissa vähemmistöön kuuluva ikään kuin pakotetaan tulemaan kaapista tuntemattomalle ihmiselle. Samankaltaisia tilanteita voi tulla arjessa vastaan usein.

Toisaalta osa saattaa piilotella todellista itseään tuomitsemisen pelossa.

Mäenpää kertoo, että Euroopan perusoikeuksien viraston tekemän tutkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluva jättää kertomatta asiasta työpaikallaan. Siitäkin syystä hän pitää äärettömän tärkeänä, että asiasta puhutaan julkisesti.

– Toimin entisessä työpaikassani esihenkilöasemassa. Oli todella pysäyttävää, kun samaan seksuaalivähemmistöön kuuluva henkilö sanoi minulle loppukeskustelussamme, kuinka tärkeää hänelle oli ollut nähdä, että seksuaalivähemmistöön kuuluva voi edetä urallaan ja päästä johtotehtäviin.

Tällä hetkellä Mäenpää työskentelee VR:n viestinnässä mediasuhteista ja yrityskulttuurista vastaavana johtajana.

Helsingin Pride-kulkue järjestetään Oslon iskusta huolimatta

Ympäri Suomea ja maailmaa on juhlittu kesäkuussa Pride-viikkoja. Kolmisen viikkoa sitten sateenkaarioikeuksien puolesta marssittiin esimerkiksi Panu Mäenpään kotikonnuilla Seinäjoella.

– Pride-kulkueen tuominen sinne oli yksi tavoitteistani toimiessani aiemmin Setan puheenjohtajana, hän kertoo.

Helsingissä Pride-viikkoa juhlitaan puolestaan tällä viikolla. Se huipentuu lauantaina järjestettävään marssiin, joka viime vuosina ennen koronaa on kerännyt yli 100 000 osallistujaa.

Juhlaan on kuitenkin valmistauduttu ristiriitaisin tuntein. Viime viikonloppuna sateenkaariyhteisöä järkytti kahden ihmisen kuolema, kun radikalisoituneeksi islamistiksi epäilty asemies avasi tulen homobaarin edustalla Oslossa. Poliisin ohjeesta Pride-kulkue peruttiin Oslossa tapahtumien seurauksena.

Myös Helsinki Priden järjestäjät, Panu Mäenpää mukaan lukien, kokoontuivat välittömästi keskustelemaan, miten Suomessa menetellään. Yhdessä viranomaisten kanssa he päättivät, että tapahtuma järjestetään.

Mäenpää huomauttaa, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien historia on varsin lyhyt: homoseksuaalisuus poistettiin Suomessa mielenterveysluokituksesta hänen ollessaan 6-vuotias ja kehotuskieltopykälä kumottiin vuonna 1999. Tasa-arvoinen avioliittolaki tuli voimaan vuonna 2017.

– Historiamme on siten myös hauras, ja kuten olemme muualta maailmasta nähneet, ihmisten oikeudet voidaan pyyhkiä nopeasti pois. Siksi on tärkeää, että lauantaina marssitaan. Oslossa huudettiin iskun jälkeen: ’We are here, we are queer, we won't disappear’. Me emme katoa minnekään.

Aihetta käsiteltiin myös Yle Radio Suomen lähetyksessä torstaina 31.6.2022.

Lue seuraavaksi:

Benjamin kertoi lavalla olevansa gay, eikä hän ole saanut mistään yhtä paljon palautetta – mutta miksi kaapista täytyy yhä erikseen tulla?

"Koskaan ei tiedä, kuka työyhteisössä pitää sisällään painavaa salaisuutta" – Ossian Rajala, 26, kertoi sukupuolestaan työpaikallaan ja hengittää nyt vapaammin

Kun Rilla Porojärvi kertoi haluavansa korjata sukupuolensa, lääkäri ehdotti Viagraa – tapaus on karu esimerkki siitä, miten transihmisiä kohdellaan

Sateenkaarilipusta on tullut "vapaata riistaa", jolla osa kiillottaa omaa ulkokuortaan – Tiedätkö, milloin on syytä epäillä pinkkipesua?

Joka kerta, kun Piki Rantanen menee lääkärin vastaanotolle, hän joutuu päättämään, ryhtyykö korjaamaan lääkärille hänen asiakirjoissaan olevia vääriä tietoja.

Piki Rantanen ei ole nainen, kuten hänen papereissaan lukee, vaan muunsukupuolinen.

Se ei kuitenkaan ole Suomessa juridinen sukupuoli – ainakaan vielä.

Sateenkaarioikeudet junnaavat paikoillaan

Binäärinen, kaksinapainen nainen–mies-jako voi aiheuttaa hankaluuksia esimerkiksi muunsukupuolisille hyvin arkisissa tilanteissa: kun tarkistetaan matkakorttia, haetaan pakettia postista tai katsotaan ajokorttia.

Sateenkaari-ihmisten oikeudet polkevat Suomessa paikallaan. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen eurooppalainen kattojärjestö ILGA-Europen vertailussa Suomi putosi tänä vuonna kuusi sijaa, sijalle 12.

Suomen sijoitus laski, koska muualla Euroopassa tehdään muutoksia lainsäädäntöihin samalla, kun tilanne Suomessa ei ole kohentunut, selittää ihmisoikeusjärjestö Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo.

Yksi iso edistysaskel olisi Setan mukaan kolmas juridinen sukupuoli lakiin, eli mahdollisuus olla lain silmissä muutakin kuin mies tai nainen. Setan Tarjamon mukaan kolmas kategoria antaisi mahdollisuuden itse määrittää sukupuolta.

24-vuotias Piki Rantanen ei haluaisi, että hänen asiakirjoissaan lukee nainen. Se, että käytetään väärää sukupuolta, luo turvattomuuden tunnetta ja turhauttaa, Rantanen kertoo.

– Kun tulee jatkuvasti väärinsukupuolitetuksi, joutuu jatkuvasti puntaroimaan ja analysoimaan sosiaalisia tilanteita. Ovatko nämä ihmiset niin luotettavia, että mun ei tarvitse peittää perustavanlaatuista osaa itsestäni?

– Niin kauan, kun on rakenteita, jotka ylläpitävät esimerkiksi naisvihaa ja ahtaita sukupuolirooleja, niin kauan ei-binääristen ihmisten pitää uuden ihmisen kohdatessaaan miettiä, onko tässä riski, että joudun viharikoksen kohteeksi, Rantanen kertoo.

Rantanen näkee, että kolmas juridinen sukupuoli olisi konkreettinen askel moninaisempaan suuntaan. Hän toivoo, että ihmiset tunnustettaisiin laillisesti sellaisina kuin he ovat.

– Kohdattaisiin ihmiset lain edessä omana itsenään. Täydellisessä maailmassa se pistäisi myös viranomaistahot kohtaamaan ihmiset omana itsenään myös siksi, että siihen olisi konkreettinen velvollisuus laissa.

Kolmas, laissa tunnustettu sukupuoli toisi mahdollisuuden puuttua ei-binääristen kohtaamiin ongelmiin tehokkaammin ja pitää niistä kirjaa, Rantanen sanoo.

Vaihtaisiko Piki Rantanen sukupuolimerkintänsä juridisesti kolmanneksi sukupuoleksi, jos se olisi nyt mahdollista? Se onkin monimutkaisempi kysymys.

Ei täysin ongelmaton vaihtoehto

Lakimuutos olisi konkreettinen edistysaskel, mutta Rantasen mukaan siihen liittyy myös käytännön ongelmia.

Yhteiskunta on edelleen transfobinen ja merkintä kolmannesta sukupuolesta saattaisi altistaa syrjinnälle, ellei samalla olla valmiita panostamaan asenneilmapiirin muutokseen, Rantanen kertoo.

– En osaa sanoa, toisiko se tässä maailmantilanteessa minulle eri tavalla turvattoman olon. Rakenteellinen ja asenteellinen muutos pitää tapahtua käsikädessä lakiuudistuksen kanssa.

Palataan siis takaisin lääkärin vastaanotolle. Piki Rantanen miettii, korjaako lääkärin olettamuksen hänen sukupuolestaan, vai antaako asian olla. Muunsukupuolisuudesta kertominen saattaa johtaa huonoon kohteluun, Rantanen kertoo kokemuksesta.

– Joka kerta, kun menen lääkäriin, mietin, onko mun helpompi kestää sitä, että mut väärinsukupuolitetaan vai riski siitä, että mua kohdellaan huonosti? Näissä tilanteissa ei voi voittaa.

Rantanen kertoo, että esimerkiksi lääkärin negatiivinen kommentti tai asian sivuuttaminen saavat hänet miettimään, mitä muuta lääkäri on jättänyt huomiotta tai pitänyt epäuskottavana.

– Jos lääkäri korjauksesta huolimatta kirjaa omakantaan, että “nuori nainen”, niin mulle tulee olo, etten voi luottaa lääkäriin. En voi luottaa siihen, että hän on hoitanut mua parhaan ammatillisen osaamisensa mukaan.

Muut maat edellä

Joissakin maissa kolmas juridinen sukupuoli on jo otettu käyttöön.

Esimerkiksi Saksassa, Islannissa ja Maltalla laki tunnustaa virallisesti kolmannen sukupuolen. Vanhemmat voivat siis merkitä lapsensa syntymätodistukseen “muu” ja sukupuolen voi myös vaihtaa myöhemmin virallisiin papereihin.

Jos näistä maista X-sukupuolen henkilö muuttaa Suomeen, hänet merkitään digi- ja väestötietoviraston käytännön mukaan naiseksi, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Maija Iles.

Suomessa juridinen sukupuoli on merkitty väestötietojärjestelmään, jonne sukupuoleksi voi merkitä vain “mies” tai “nainen”. Kolmas juridinen sukupuoli vaatisi siis uudistuksen väestötietojärjestelmään, Iles kertoo.

Osaltaan tilanteeseen on tulossa muutos henkilötunnusuudistuksen myötä. Vuoden 2027 jälkeen syntyneiden henkilötunnuksista ei voi enää päätellä heidän sukupuoltaan. Uudistus on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä.

Setan pääsihteeri Tarjamo pitää uudistusta hyvänä, sillä sukupuolitettu henkilötunnus on aiheuttanut joillekin ongelmia arjessa. Vanhoja tunnuksia ei kuitenkaan näillä näkymin olla muuttamassa, joten vanhojen tunnusten perusteella saatetaan edelleen väärinsukupuolittaa ihmisiä.

Pelkillä lakimuutoksilla maailmasta ei kuitenkaan tehdä yhdenvertaista, sanoo sukupuolivähemmistöjä edustavan Trasek ry:n puheenjohtaja Kasper Kivistö.

– Siihen vaaditaan esimerkiksi koulutusta, jotta viranhaltijat, lääkärit, opettajat ja muut, joiden tehtäviin kuuluu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, ovat tietoisia ja pystyvät kohtaamaan moninaisuuden ilman syrjintää.

"Nyt pitää valita kahden väärän väliltä"

Asiantuntija-aktivistille, Panda Erikssonille valinta olisi helppo: jos kolmas juridinen sukupuoli olisi mahdollinen, hän vaihtaisi siihen.

Eriksson kokee, että kolmas sukupuoli, olisiko se sitten papereissa vaikkapa X, sopisi parhaiten hänen kokemukseensa omasta sukupuolestaan.

– Se antaisi validaatiota siitä, että olen olemassa valtion ja yhteiskunnan silmissä. Nyt pitää valita kahden väärän väliltä.

Euroopan neuvosto on suositellut vuonna 2015 jäsenmaita harkitsemaan kolmannen sukupuolimerkinnän käyttöönottoa. Kolmatta juridista sukupuolta kannattaa myös sukupuolivähemmistöjä edustava Trasek ry.

Setan pääsihteeri Tarjamo uskoo ja toivoo, että kolmas sukupuoli saattaisi olla asialistalla jo seuraavalla eduskuntakaudella.

Piki Rantanen toivoo, että ennen kaikkea yhteiskunnan rakenteissa tapahtuisi muutos, jotta ihmiset voisivat turvallisesti olla omia itsejään.

– Päätavoite on, että ihmiset saisivat elää turvassa omana itsenään. Lakimuutos on vain työkalu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä.

Rakkaus suomalaiseen metallimusiikkiin, kieleen, kulttuuriin ja luontoon. Muun muassa näiden syiden vuoksi italialainen Francesca Frattucci muutti Suomeen vuonna 2014.

Frattucci ihastui suomalaiseen metallimusiikkiin jo kouluaikoinaan Italiassa. Hän on kotoisin pienestä 1 000 asukkaan kylästä Rooman pohjoispuolelta.

Suomalainen metallimusiikki kiehtoi Frattuccia niin paljon, että hän alkoi opiskella tietoa Suomesta. Pian hän huomasi unelmoivansa Suomen maaseudulla asumisesta, oman yrityksen perustamisesta ja suomalaisesta poikaystävästä.

– Kaikki unelmani ovat käyneet Suomessa toteen. Pitäisi varmaan keksiä uusia unelmia, Frattucci toteaa nauraen.

Ensimmäiset päivät Helsingissä vuonna 2014 olivat hänen mukaansa vaikeita, mutta hiljalleen arki helpottui. Kuukauden päästä Suomeen saapumisen jälkeen Frattucci löysi työn italialaisesta ravintolasta.

– Alussa oli vaikeaa löytää kavereita, mutta ravintolan työntekijöiden kautta tutustuin muihin Helsingissä asuviin italialaisiin, hän kertoo.

Tätä nykyä Frattuccilla on oma italialainen kahvila Kirkkonummen Masalassa. Kahvilasta saa perinteisiä italialaisia herkkuja – ruokaa, kahvia, jäätelöä sekä suolaisia ja makeita leivonnaisia.

Tänä viikonloppuna kahvilaan ei kuitenkaan kannata yrittää, sillä se on poikkeuksellisesti suljettu.

"Tuska-festivaali tuntuu siltä, kuin suuri metallimusiikkiperhe kokoontuisi yhteen"

Viikonloppuna Frattucci on Helsingin Suvilahdessa, jossa järjestetään kolmipäiväinen metallimusiikkiin keskittyvä Tuska-festivaali.

Sitä ei ole järjestetty koronapandemian aikana kertaakaan. Tuskasta kerrotaan, että ennakkolipunmyynnin perusteella luvassa on ennätysvuosi.

Tänä vuonna festivaalin päälavalla nähdään muun muassa yhtyeet Korn, Mercyful Fate ja Deftones. Kotimaisen metallimusiikin ystävät saavat nauttia esimerkiksi Stam1nan, Beast In Blackin ja Amorphiksen musiikista.

– Minulla on ollut liput vuodesta 2020 asti. Tuskaan on aina kiva mennä ja nähdä kavereita. Meillä on porukka, jonka kesken tapaamme ainoastaan Tuska-festivaleilla, Frattucci kertoo.

Hänen mielestään Tuska on yksi parhaista festivaaleista, sillä se on metallimusiikin ystäville hyvä tilaisuus löytää myös uutta kuunneltavaa.

– Tuska tuntuu siltä, kuin suuri metallimusiikkiperhe kokoontuisi taas yhteen. Siellä tuntuu kotoisalta eikä kukaan arvostele, hän sanoo.

Frattucci kertoo, että parasta kotimaisessa metallimusiikissa on suomen kieli ja kauniit melodiat.

Suomalainen metallimusiikki saa Frattuccin tuntemaan myös vahvempaa yhteyttä luontoon. Kaikista eniten suomalaisesta luonnosta häntä muistuttavat yhtyeet Finntroll ja Moonsorrow.

– Kun kuuntelen suomalaista metallimusiikkia, minusta tuntuu kuin kävelisin metsässä, hän sanoo.

Frattucci kertoo, että koronapandemian takia hän ei ole päässyt käymään Italiassa vuoden 2018 jälkeen. Suomalaisen poikaystävän kanssa on sovittu, että joulut vietetään joka toinen vuosi Italiassa, mutta koronan takia matkustaminen on ollut hankalampaa.

Italiaan ei kuitenkaan ole luvassa pysyvää paluuta. Frattuccille Suomi tuntuu kaikkein eniten kodilta.

– Rakastan olla täällä, tämä on minun kotini. Haluan olla täällä myös tulevaisuudessa.

Toimittajamme Olli-Pekka Kursi tapasi Francesca Frattuccin Yle Helsingin aamulähetyksessä Radio Suomessa.

Lue seuraavaksi:

Edessä kolmipäiväiset festarit ja 30 asteen helle – selviytymiseen tarvitaan vettä ja varjoa, mutta tärkeintä on pitää huolta kaverista

Yhä useammilla festareilla tarjotaan psyykkistä ensiapua – päihteiden vaikutukset tai seksuaalinen häirintä voivat saada juhlijan mielen järkkymään

Kesäfestareilla mietitään nyt, miten ihmiset saataisiin mökeiltä ja pienistä juhlista mukaan tapahtumiin – "Häät ovat näkymätön kilpailija"

Seinäjoen Peliveljien (SPV) päävalmentajapestin 16 vuoden jälkeen jättävä Tommy Koponen on tyytyväinen siihen, millaiseksi SPV on hänen aikanaan muovaantunut.

50-vuotias Koponen on itse identiteetiltään vahvasti uskonnollinen. Perustajajäsenen arvot ovat läsnä myös SPV:n toiminnassa.

Lue seuraavaksi: SPV:tä 16 vuotta käskyttänyt Tommy Koponen väistyy päävalmentajan paikalta

Kilpaurheilukulttuurista ei välttämättä aina loista kovinkaan uskonnolliset arvot.

– Arvoissamme on lopulta myös meidän kilpailuetumme, näkisin niin. Seurassamme vältetään esimerkiksi vilppiä. Ehkä joskus lyhyellä tarkastelujaksolla se on meitä menestyksen valossa vastaan, mutta pitkässä juoksussa uskon, että se on meidän etumme, Koponen tarkastelee.

Koposen mukaan uskonnolliset arvot tukevat hyvin kilpaurheilijan elämää. Suuria ristiriitoja hän ei asioiden välillä löydä.

– Joskus ajatellaan, että oikein huipulla kilpailuun kuuluu tietynlainen machoilu. Ajatellaan, ettei pehmeät arvot johda menestykseen. Sellaista ajatusmaailmaa vastaan on joutunut tekemään töitä.

Rajaavaa vai vapauttavaa?

On sanottu, ettei SPV:n saunailloissa saa nauttia alkoholia, nuuskan käyttöä ei katsota hyvällä ja muutoinkin pelaajilta vaaditaan puhtoista käytöstä.

Koponen on kuullut pahoja puheita, joiden mukaan SPV:ssä kahlitaan persoonia tiettyyn muottiin.

– Se asia on ihan päinvastoin. Meillä oli esimerkiksi yhdellä mestaruuskaudella ihan mottokin: miksi olla normaali, kun voi olla oma itsensä?

Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin 3. heinäkuuta kello 23 asti.

Lue myös:

"Romania jätti jäljen, joka ei häviä"

Lue täältä Ylen uutisia Seinäjoen Peliveljiin liittyen.

Hautakankaan perhe lähti Haukiputaalta reissuun jo viime lauantaina. Matkaa on tehty pikkuhiljaa kohti etelää, leirintäalueilla yöpyen asuntovaunun kanssa. Vaunu helpottaa matkustamista, kun mukana on lapsia, toteaa Hanna Hautakangas.

– Tämä on yhdistetty kesälomareissu ja Suviseurat, kesän kohokohta. Muutama vuosi on odoteltu, milloin päästään Suviseuroihin. Lopultakin täällä ollaan.

Tärkein anti kiirii kaiuttimista

Kahtena viime kesänä korona esti Suviseurojen järjestämisen, mutta muuten Hautakankaan perheellä 20 vuoden aikana on jäänyt väliin vain yhdet Suviseurat.

– Silloin kerran ei oltu pikkuvauvan takia. Lapset ovat olleet aivan onnessaan siitä lähtien, kun he kuulivat, että taas päästään Suviseuroihin. Kotona on katseltu Youtube-videoita Suviseuroista. Leiriytyminen täällä, tunnelma, kaikki kaverit ja touhu yhdessä on lapsille se juttu.

Hautakankaille Suviseurojen tärkein anti jylisee lentokenttäalueen kaiuttimista. Jumalan sanaa kuunnellaan varjossa istuen.

– Se on meille tärkein juttu, tiivistää Hanna Hautakangas.

"Vahvistusta omalle taivasmatkalle"

Vantaalaiset Teemu ja Liisa Rantavaara ovat käyneet Suviseuroissa Torniossa ja Lapissa asti. Nyt Suviseuroihin on vain noin tunnin matka.

– Pääsee välillä kotiin viilentymäänkin, kun on näin kova helle, tuumaa Teemu Rantavaara.

Liisa Rantavaara toteaa, että ennen lähtöä pitää kuunnella Ylen säätiedotukset ja pakata sen mukaisesti tavaroita. Hellehatut ovat tarpeen.

– Täällä on paljon ystäviä, tuttuja ja sukulaisia, eli näkee yhdessä paikassa paljon ihmisiä. Tämä on yksi iso ja helppo tapa nähdä porukkaa.

Teemu Rantavaara myöntää, että Suviseurojen odotus on ehtinyt jo kuumottaa. Hän on myös ollut talkoilla rakentamassa Suviseurojen keskuskenttää.

– Täältä saa vahvistusta omalle taivasmatkalle, ja samalla näkee sekä ystäviä että sukulaisia.

Lue myös:

Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksen pelätään ruuhkautuvan 100 000 vierailijan ja helteen vuoksi

Teknologiayhtiö Google aikoo poistaa käyttäjien sijaintitiedoista käynnit aborttiklinikoilla, lähisuhdeväkivallan uhrien suojissa tai muissa kohteissa, joissa vaalitaan yksityisyyttä.

Yhtiö kertoi asiasta viikko sen jälkeen, kun Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi aborttioikeuden liittovaltion tasolla. Päätöksen seurauksena osavaltiot saavat päättää aborttilainsäädännöstään itse.

Google ei aio myöskään säilyttää sijaintitietoja muun muassa käynneistä hedelmöitysklinikoilla, laihdutusklinikoilla tai riippuvuuksien hoitoon tarkoitetuissa laitoksissa.

Blogipostauksessa yhtiön edustaja kertoi, että sijaintitiedot poistetaan pian visiitin jälkeen, jos järjestelmät havaitsevat käyttäjän käyneen edellä mainittujen kaltaisissa kohteissa.

Teknologiayhtiöitä on vaadittu rajoittamaan tiedon keräämistä

Julkaisussa painotetaan yksityisyyden olevan ihmisille tärkeää, etenkin kun se liittyy terveyden kaltaisiin asioihin.

Yhtiö sanoo pyrkineensä jo pitkään edistämään Yhdysvaltain laajuista yksityisyyslakia, ja kertoo viimeaikaisten edistysten maan kongressissa olleen mieluisia. Google alleviivaa ryhtyneensä kuitenkin toimiin ennen mahdollisen lain voimaantuloa.

Aktivistit ja poliitikot ovat vaatineet Googlea ja muita teknologiajättejä rajoittamaan keräämänsä tiedon määrää. Lainvalvontaviranomaisten on pelätty voivan käyttää teknologiayhtiöiden keräämää tietoa muun muassa aborttiin liittyvissä tutkinnoissa ja mahdollisissa oikeudenkäynneissä.

Huoli yhtiöiden keräämistä tiedoista aborttioikeuksien osalta on nostanut päätään jo huomattavasti ennen korkeimman oikeuden tuoretta päätöstä.

Useat konservatiiviset osavaltiot ovat viime kuukausina hyväksyneet lakeja, jotka tarjoavat kansalaisille mahdollisuuden haastaa oikeuteen muun muassa abortteja tekeviä lääkäreitä.

Korkein oikeus latoo kiisteltyjä päätöksiä

Yhdysvalloissa konservatiivienemmistöinen korkein oikeus on antanut viime aikoina aborttipäätöksen lisäksi myös muita kiisteltyjä päätöksiä. Viikko sitten korkein oikeus esimerkiksi linjasi maan perustuslain takaavan oikeuden kantaa asetta kodin ulkopuolella.

Korkein oikeus katsoi, että toinen ja neljästoista lisäys suojaavat yksilön oikeutta kantaa käsiasetta itsepuolustukseen kodin ulkopuolella. Korkeimman oikeuden mukaan huoli yleisestä turvallisuudesta ei riitä oikeuttamaan uusia rajoituksia aseisiin liittyen.

Päätöksellään korkein oikeus kumosi New Yorkin osavaltion lain, joka rajoittaa julkista aseiden kantoa.

Tämän viikon torstaina tuomioistuin puolestaan rajoitti maan ympäristönsuojeluviraston (EPA) kykyä torjua ilmastonmuutosta.

Korkein oikeus rajoitti EPA:n mahdollisuuksia säännellä voimalaitosten hiilipäästöjä. Päätös oli isku presidentti Joe Bidenin hallinnon ponnisteluille ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

New York pönkittää aborttioikeutta ja rajoittaa käsiaseiden kantoa

New York on lähtenyt taistelemaan korkeimman oikeuden päätöksiä vastaan. New York Timesin mukaan osavaltion kuvernööri Kathy Hochul kutsui torstaina koolle päätöksiä ruotivan erikoisistunnon osavaltion lainsäädäntöelimessä. Istunto jatkui lehden mukaan pitkälle perjantai-iltaan.

Istunnossa käsiteltiin ainakin merkittävää vastustusta saanutta aborttipäätöstä sekä aserajoitusten höllennyksiä.

Osavaltion kerrotaan olevan nyt lisäämässä perustuslakiinsa aborttioikeuden sekä oikeuden päästä käsiksi ehkäisytarvikkeisiin.

Osavaltion senaatin hyväksynnän jälkeen perustuslain lisäys lähtee osavaltion edustajainhuoneeseen, missä sen odotetaan menevän läpi. Tämän jälkeen äänestäjät pääsevät päättämään asiasta suoraan kansanäänestyksessä.

New Yorkin osavaltion laki sallii jo nykyisellään abortit, joten laki tarjoaisi vain lisäkerroksen oikeudellista suojaa toimenpiteelle.

Samalla perustuslain lisäyksellä pyritään myös laajentamaan tasa-arvolisäystä, jolla nykyiset suojaukset saataisiin ulotettua useisiin uusiin väestönryhmiin. Perustuslaissa otettaisiin jatkossa paremmin huomioon muun muassa sukupuoli, vammat, kansallinen perimä, etnisyys ja ikä.

Korkeimman oikeuden asepäätöksen osalta osavaltion lainsäädäntöelin puolestaan hyväksyi uuden lain, joka asettaa merkittäviä rajoituksia käsiaseiden kantamiselle.

"Me emme mene taaksepäin"

Liberaali New York on yksi maan vasemmalle kallistuneimmista osavaltioista. Kaikki osavaltion hallinnon kolme haaraa ovat demokraattien hallinnassa, ja presidentti Biden otti New Yorkissa vuoden 2020 vaaleissa helpon voiton edeltäjästään Donald Trumpista.

Konservatiivivoittoisemmat osavaltiot lipsuvat tätä nykyä aiempaakin enemmän oikealle. New Yorkin tämänviikkoiset päätökset sen sijaan tarjoavat esimakua korkeimman oikeuden ja demokraattisten osavaltioiden välillä kiihtyvästä taistosta, joka kestänee vuosia.

– Me emme mene taaksepäin, demokraattikuvernööri Hochul sanoi perjantaina New Yorkin pääkaupungissa Albanyssa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

– He saattavat luulla voivansa muuttaa elämiämme kynän heilautuksella, mutta meilläkin on kyniä, hän jatkoi.

Kuvernööri viittasi myös tulevaan itsenäisyyspäivään, jota vietetään Yhdysvalloissa ensi maanantaina. Hän pyysi newyorkilaisia muistamaan sen, mitä itsenäisyyspäivänä kunnioitetaan: yksilön oikeuksia ja vapauksia kunnioittavan valtion perustamista.

– Seison tässä suojellakseni vapautta täällä New Yorkin osavaltiossa, hän lisäsi.

Texasissa laittomasti siirtolaisia kuljettaneen rekkakuskn väitetään olleen tietämätön, että ajoneuvon perävaunun ilmastointi oli pettänyt.

Asia selviää oikeusasiakirjoista, kertoo brittiläinen BBC.

Tällä viikolla Yhdysvaltain Texasin osavaltiossa löydettiin 53 ihmisen ruumiit raskaan ajoneuvon perävaunusta.

San Antonion pelastuslaitoksen mukaan ihmiset kuolivat kuumuuteen. Maanantaina lämpötila San Antonion kaupungissa nousi liki 40 asteeseen. Viranomaisten mukaan autosta ei löytynyt merkkejä vedestä.

Valtatie I-35:n lähistöltä löydettiin lisäksi elossa 16 ihmistä, jotka kuljetettiin sairaalahoitoon. Neljä elossa löytyneistä oli alaikäisiä.

Perävaunussa kuolleet olivat siirtolaisia

Alkuviikosta Texas Tribune kertoi, että perävaunu löydettiin läheltä San Antonion länsilaidalla sijaitsevaa Lacklandin ilmavoimien tukikohtaa, kun läheisessä rakennuksessa työskennellyt henkilö oli kuullut avunhuutoja ja lähtenyt tutkimaan asiaa.

Ajoneuvoa kuljettanut 45-vuotias mies löydettiin maanantai-iltana. Hän oli piiloutunut puskaan lähelle autoa ja yritti esittää eloonjäänyttä siirtolaista.

Kuljettaja pidätettiin. Hänen lisäkseen toinen tapaukseen liittyvä henkilö pidätettiin. Liittovaltion oikeusasiakirjojen mukaan miehet keskustelivat onnettomuuden jälkeen.

Rikoskumppani väitti keskusteluissa viranomaisten kanssa, että kuski ei tiennyt ilmastointilaitteen pettäneen perävaunussa.

Texasissa on voimassa kuolemanrangaistus. Molempia miehiä uhkaa jopa kuolemantuomio, jos heidät todetaan syyllisiksi salakuljetukseen.

Viranomaisten mukaan kuolleet olivat siirtolaisia, jotka olivat ylittäneet Meksikon ja Yhdysvaltain välisen rajan laittomasti.

Siirtolaiset olivat kotoisin Meksikosta, Hondurasista, El Salvadorista ja Guatemalasta.

Paikallinen poliisi on myös aloittanut toisen tutkinnan. Perjantaina poliisi löysi lähellä perävaunullista ajoneuvoa toisen, hylätyn ajoneuvon. CBS:n mukaan autossa oli 13 siirtolaista.

Laittomien rajanylitysten määrä on kasvanut ennätyssuureksi Texasin ja Meksikon välisellä rajalla. Toukokuussa Yhdysvaltain viranomaiset estivät 239 000 ihmisen laittoman rajanylityksen Meksikon vastaisella rajalla.

– Itse olen niin sanottu maan hiljainen tai sellainen ihan tavallinen, johon tuolla törmää ja ei kauheasti siitä asiasta kuuluta tai puhu, kertoo Petri Karvinen.

Karvinen on yksi vapaaehtoisista, joka osallistuu tänä viikonloppuna Joensuun herättäjäjuhlille. Tapahtumassa on talkoissa monia, joilla ei ole aiempaa yhteyttä luterilaisen kirkon herätysliikkeeseen.

Körttien herättäjäjuhlille odotetaan noin 20 000 vierasta. Tapahtumaan tarvitaan satoja talkoolaisia monenlaisiin tehtäviin kolehdinkerääjistä majoitus- ja ruokailujärjestelyihin sekä erilaisiin myyntitehtäviin.

Karvinen tuli tapahtumaan vapaaehtoiseksi vaimon töiden kautta. Hän on juhlilla muutenkin ensikertalainen ja kertoo odottavansa mielenkiinnolla, mitä juhlilla tapahtuu. Hän ei ole pitkään aikaan nähnyt niin paljoa ihmisiä yhtä aikaa samassa paikassa.

– Menen korvat auki ja tuntosarvet pystyssä, että mitä tapahtuu ja mikä juttu tämä on.

Yökahvila on kohokohta

Joensuulainen Naomi Mgaya tuli herättäjäjuhlille, koska hänen äitinsä on työntekijänä tapahtumassa.

Mgaya pitää itseään seurakunta-aktiivina. Hän on ollut paljon mukana niin kerhotoiminnassa kuin myös leireillä.

– Usko on julkinen, mutta myös jollakin tapaa henkilökohtainen asia.

Ihmisten kohtaaminen tuntuu hänestä kivalta. Hänellä on yksi vastaus siihen, mitä hän odottaa eniten.

– Yökahvilaa.

Pastillit kuuluvat asiaan

Joensuulainen Iiris Makkonen pyydettiin vapaaehtoiseksi tapahtumaan. Hän työskentelee lasten ja nuorten toimikunnassa muun muassa yökahvilassa. Työt jatkuvat aamukolmeen asti.

Herättäjäjuhlat eivät ole hänelle entuudestaan tuttu tapahtuma.

– Odotan paljon ihmisiä ja aurinkoa, yhdessätekemistä ja katsotaan mitä muuta. Ilmeisesti pastillit kuuluvat asiaan.

Nonna-Omena Helojoki työskentelee Joensuun seurakunnalla nuorisotyönohjaajana ja on nyt mukana nuorten ohjelmaa tekemässä.

– Eilen minun toinen tiimiläinen sanoi, että kun joku sanoo, että nämä tehdään talkoilla, niin nämä todellakin tehdään talkoilla. Täällä on mieletöntä asiantuntijuutta, Helojoki tietää.

Hän odottaa sitä, että kaikilla on herättäjäjuhlilla mukavaa.

– Toivottavasti Joensuu näyttäytyy ihanana kaikille. Ensimmäiset nuoret ovat jo majoittautuneet. Oulusta, Turusta, Helsingistä tulleilla nuorilla oli hyvä meno.

Eräs juhlille osallistunut oli sanonut ohjenuoraksi, että tapahtumassa kannattaa tutustua uusiin ihmisiin.

– Älä ole vain vanhojen kavereiden kanssa.

Helle on paha

Iisalmelainen Muilun pariskunta tapasi aikoinaan Helsinkin körttiopiskelijapiireissä. Sirkku Muilu on käynyt juhlilla vuodesta 1973, Simo Muilu vuodesta 1955.

Herättäjäjuhlilla puhutaan ja veisataan paahtavan kuumassa säässä. Järjestäjät pelkäävät jopa pesäpallostadionille rakennetun juhlakentän jäävän tyhjäksi, kun ihmiset hakeutuvat varjoisammille paikoille.

Simo Muilu toivoi, ettei helteestä muodostu ongelmaa.

– Helle on yksi paha. Se on jonkunlainen ongelma, mutta toivotaan nyt, ettei aurinko liikaa porota.

Simo Muilun mielestä tärkeintä tapahtumassa ovat virret sekä ystävät, joita on parin vuoden aikana nähnyt harvoin, kun tapahtumia on jäänyt väliin. Samoilla linjoilla on Sirkku Muilu.

– Toivottavasti saamme sananruokaa ja näemme runsaasti ystäviä ja tuttavia.

Voit keskustella aiheesta 2.7. klo 23 asti.

Lue myös:

Herättäjäjuhlat rakentuu Joensuun Mehtimäelle satojen käsiparien voimin

Lestadiolaiset oppivat korona-aikana uusia keinoja sanan levittämiseen ja nyt ne ovat käytössä Suviseuroilla