Verkkolaitevalmistaja Nokian vertailukelpoinen liikevoitto oli huhti-kesäkuussa 714 miljoonaa euroa. Vuosi sitten se oli vastaavana ajankohtana 682 miljoonaa euroa. Yhtiön liikevaihto nousi vuoden toisella neljänneksellä 5,87 miljardiin euroon, kun se vuotta aiemmin oli 5,31 miljardia euroa.

Nokian toimitusjohtaja Pekka Lundmark kertoo olevansa tyytyväinen toisen vuosineljänneksen vahvaan tulokseen.

Yhtiö kertoo riskitekijöikseen tulevaisuudessa muun muassa kilpailun intensiteetin, jonka odotetaan jatkuvan voimakkaana.

Myös Wärtsilä nosti tulostaan

Konepajayhtiö Wärtsilän tulos, liikevaihto ja tilauskertymä kasvoivat vuoden toisen neljänneksen aikana.

Vertailukelpoinen liiketulos kasvoi 85 miljoonaan euroon huhti–kesäkuussa viime vuoden 71 miljoonasta. Liikevaihto oli 1,4 miljardia euroa, missä oli neljänneksen lisäys vuoden takaiseen. Myös tilauskertymä kasvoi neljänneksellä, niin ikään 1,4 miljardiin.

Wärtsilä kertoo saaneensa päätökseen vetäytymisen Venäjän markkinoilta. Yhtiö sanoo käynnistäneensä uuden tutkimus- ja kehitysyksikön Venäjän ulkopuolelle turvaamaan sen, että sitoumukset asiakkaille täytetään keskeytyksittä.

UPM:n Pesonen: Yhtiö takoi ennätystuloksen

Metsäyhtiö UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen sanoo yhtiön takoneen huhti-kesäkuussa ennätystuloksen. Hän kertoo tiedotteessa, että myös koko kuluvalle vuodelle odotetaan ennätyksellistä tulosta.

Huhti-kesäkuussa vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 387 miljoonaan euroon, kun se vuotta aiemmin oli 307 miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kertyi noin 2,56 miljardia euroa.

SRV:n tulos koheni keväällä

Rakennusyhtiö SRV:n operatiivinen liikevoitto kasvoi huhti–kesäkuussa noin 70 prosenttia 9,8 miljoonaan euroon. Liikevaihto laski hieman 211,4 miljoonaan euroon.

Yhtiö kertoo toteuttaneensa laajan rahoitusjärjestelyn, joka on tehnyt siitä toimitusjohtaja Saku Sipolan mukaan käytännössä nettovelattoman yhtiön.

Sipolan mukaan yhtiön tilauskanta on kuitenkin vertailukautta pienempi ja uusien tilausten virta edelleen vaatimaton.

Lue lisää aiheesta:

Yle seuraa tulospäivää – Kiina kuritti Konetta, Cargotec ennätysvauhdissa, Telia paransa käyttökatettaan

Sjöräddningens alarmnummer ur funktion. Nödställda på sjöområden ombedes ringa 112. Gränsbevakningsväsendet

Teuraseläimiä saa kuljettaa jopa 35 asteen lämpötilassa useita tunteja

Vuosittain Suomen maanteitä pitkin kulkee kymmeniä miljoonia tuotantoeläimiä. Teuraskuljetusmatkoja kertyy suuria määriä, sillä Suomessa teurastetaan vuosittain yli 80 miljoonaa tuotantoeläintä. Eläinten oikeuksiin erikoistuneen tutkijan mukaan Suomen kuljetuksissa ei havaita paljoa rikkomuksia, koska kuljetuksia säätelevä laki on kelvoton.

Maaseututöissä ulkomaalaiset työntekijät jäävät usein vaille sopimuksen mukaista palkkaa, lisiä ja lomaa

Teollisuusliiton mukaan suomalaisen työelämän pelisääntöjä rikotaan usein maaseutuyrityksissä, kun työntekijä on ulkomaalainen kausityöntekijä tai työluvan varassa työskentelevä. Ilmoituksia työehtojen polkemisesta tulee mm. alipalkkauksesta, ylipitkistä työpäivistä, puuttuvista lomista ja tauoista. Sopimuskumppani Maaseudun Työnantajaliitto MTA myöntää, että sopimusta rikotaan toisinaan tietämättömyyden vuoksi.

Britannia saa pian uuden pääministerin

Britannian pääministerikisan ehdokasmäärä karsittiin eilen kahteen. Kumpikaan heistä ei välttämättä tuo muutosta esimerkiksi maan riitaisiin EU-suhteisiin.

Päivästä on tulossa helteinen

Torstaista on tulossa aurinkoinen ja helteinen päivä suurimpaan osaan maata. Lännessä lämpötila voi kohota paikoin jopa 30 asteeseen. Käsivarren Lappi jää selvästi muuta maata viileämmäksi sinne päivän mittaan ajautuvien sateiden myötä.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Keskusrikospoliisi tutkii, liittyykö toisen henkirikostutkinnan yhteydessä esille noussut kertomus 18 vuotta sitten kadonneen perholaisen Pekka Tuukkasen tapaukseen.

Lausuma tuli esille kesäkuussa Vaasan hovioikeudessa, jossa käsiteltiin Pihtiputaan Muurasjärvellä syksyllä 2020 tapahtunutta henkirikosta.

Viime vuoden marraskuussa Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi kaksi miestä vuosien vankeusrangaistuksiin 54-vuotiaan miehen taposta. Lievemmän tuomion sai miehen pahoinpitelyyn osallistunut 35-vuotias nainen.

Asiasta kesäkuussa uutisoineen Keskisuomalaisen mukaan hovioikeudessa kuultiin kahta todistajaa, joille 54-vuotias uhri oli kertonut olleensa vuonna 2004 autossa, jonka kyytiin Pekka Tuukkanen oli noussut. Todistajien mukaan autoa olisi kuljettanut sama nainen, joka tuomittiin surmatun miehen pahoinpitelystä.

Lausuman perusteella autoseurueeseen oli kuulunut myös kaksi kokkolalaista miestä, jotka olivat lopulta hakanneet Tuukkasen hengiltä ja kätkeneet tämän ruumiin.

Keskisuomalaisen mukaan 54-vuotias sittemmin surmattu mies olisi osoittanut todistajalle, minne Tuukkanen haudattiin sekä kertonut, että auto poltettiin teon jälkeen todisteiden hävittämiseksi.

Pekka Tuukkasen tapauksen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Paavo Tuominen keskusrikospoliisista sanoo, että hovioikeudessa kuultu kertomus on tullut poliisin tietoon jo aiemmin.

– Sitä on selvitetty jo ennen oikeudenkäyntiä, Tuominen kertoo.

Tutkinnanjohtajan mukaan väitteen selvittely on edelleen kesken. Toistaiseksi se ei ole tuonut läpimurtoa.

– Ei ole voitu poissulkeakaan sitä. Asiaan varmasti palataan myöhemmin. Täytyy kuunnella nauhoja hovioikeuden istunnosta, että mitä kaikkea siellä on puhuttu.

"Poliisille näistä ei puhuta"

Keski-Pohjanmaan Perhossa asunut 41-vuotias eläkeläinen Pekka Tuukkanen katosi jäljettömiin 26. heinäkuuta 2004.

Hän oli ollut viettämässä iltaa naapuripitäjä Kinnulassa, mutta jostain syystä päättänyt kesken illan poistua kyläpaikasta kävellen kohti kotiaan. Kävelymatkaa Perhoon oli edessä yli 40 kilometriä.

Pekka Tuukkanen nähtiin viimeksi maantiellä Perhon ja Kinnulan rajamailla noin kello 5.30. Havainnon teki kävelijän tunnistanut kuorma-autoilija.

Myöhemmin poliisi alkoi epäillä, että mystiseen katoamiseen saattoi liittyä henkirikos. Tapausta tutkitaan epäiltynä tappona.

Vuonna 2011 Pekka Tuukkasen taposta epäiltyinä vangittiin kaksi kokkolalaista miestä, jotka vapautettiin myöhemmin. Poliisin mukaan tutkinnassa varmistui, että miehet olivat olleet polttamassa harmaata Honda Accord -henkilöautoa, jonka kyytiin Tuukkasen arveltiin nousseen.

Rikoskomisario Paavo Tuomisen mukaan aikanaan vangitut miehet eivät ole samoja, joiden Pihtiputaan henkirikoksen uhrin kerrotaan nimenneen Tuukkasen surmaajiksi.

– Kyllä tässä eri seurueesta on kyse.

Tuominen sanoo, että tutkinnassa on tullut esille myös muita samanlaisia kertomuksia, joissa Tuukkasen väitetään joutuneen jonkin autolla liikkuneen seurueen surmaamaksi. Kun poliisi on selvitellyt juttujen totuuspohjaa, ihmiset ovat osoittautuneet virkavallan edessä vähäsanaisiksi.

– Poliisille näistä ei sitten puhuta, Tuominen ihmettelee.

Poliisi on saanut tiedon, jonka mukaan Pihtiputaan henkirikoksen uhrina kuollut mies olisi kertonut todistajalle, että Tuukkanen haudattiin "150 metrin päähän tiestä".

Tutkinnanjohtaja Paavo Tuomisen mukaan Tuukkasta on etsitty maastosta ruumiskoiran avulla sopivien teiden läheltä.

Vainajaa ei ole löydetty.

– Kun on tällainen tosi vanha juttu, niin ruumiskoiran on vaikea löytää jälkiä. Aina jokainen vihje kuitenkin tarkistetaan, Tuominen tuumaa.

Poltettu Mazda yhä tärkein johtolanka

Vaikka Pekka Tuukkasen katoamisesta on kulunut jo 18 vuotta, keskusrikospoliisi tutkii tapausta yhä aktiivisesti.

Ensisijainen tutkintalinja liittyy yhä Mazda 626 -autoon. Se poltettiin katoamista seuranneena päivänä 27. heinäkuuta 2004 noin kello 23.40 levähdyspaikalla valtatie 13:n varrella Perhon Kellokoskella.

KRP epäilee, että auto saatettiin tuhota henkirikoksen jälkien hävittämiseksi. Polttajista tai ajoneuvon omistussuhteista ei ole tietoa. Tuomisen mukaan Mazdasta on tullut tämän vuoden puolella useita vihjeitä.

– Autoa ei ole pystytty vielä identifioimaan.

Tuominen on aiemmin kertonut, että Pekka Tuukkasen tapaus muutetaan murhatutkinnaksi parin vuoden sisällä, ellei ratkaisua saada sitä ennen.

Tappona rikos vanhenisi 20 vuodessa.

Poliisi pyytää vihjeitä tapauksesta numeroihin 0295 447 234 tai 050 337 8829 tai rikosvihje.krp@poliisi.fi.

Aiheesta lisää:

Poliisi on saanut uusia vihjeitä liittyen Pekka Tuukkasen katoamiseen – perholaismies katosi jäljettömiin vuonna 2004

KRP aloittanee murhatutkinnan 18 vuotta sitten kadonneen Pekka Tuukkasen tapauksessa – poltetun auton uskotaan ratkaisevan mysteerin

Poliisi tutkii edelleen vuonna 2004 tapahtunutta miehen katoamista Perhossa – nyt kaivataan tietoa palaneesta henkilöautosta

Kadonneet: Maan korvessa – tapaus Pekka Tuukkanen

Kymenlaakson pelastuslaitos on saanut viikon sisään kaksi turhaksi osoittautunutta hälytystä ihmisen pelastamisesta vedestä Haminassa.

Ensimmäinen hälytys tuli viime perjantaina ja toinen tänään keskiviikkona. Molemmat hälytykset tulivat Haminan keskustan pohjoispuolella sijaitsevalle Merkjärvelle.

Pelastuslaitoksella ei ollutkaan tehtävää, koska molemmilla kerroilla kyseessä oli hyvissä voimissa oleva sukeltaja. Molemmissa tapauksissa sukeltaja oli sama henkilö. Keskiviikkona pelastuslaitoksen hälytti paikalle sivullinen, joka oli huomannut vesillä tyhjän veneen.

Keskiviikkona paikalle saapui kaksi ambulanssia ja viisi palokunnan yksikköä.

– Käytännössä kaikki yksiköt lähtivät. Toivottavasti tämä loppuu, kun oli jo toinen kerta, sanoo päivystävä palomestari Jukka Viipuri.

Sukeltajalta puuttui lippu

Kymenlaakson pelastuslaitos ja poliisi puhuttelivat sukeltajaa, miten tulisi toimia kun sukelletaan.

Sukeltajan olisi pitänyt kertoa sukelluksestaan laittamalla veneeseen sinivalkoinen lippu. Sukeltajan A-lipulla viestitään muille vesillä liikkujille, ja sen pitäisi Sukeltajaliiton mukaan olla esillä veneessä tai rannalla aina, kun vedessä on sukeltajia.

– Sukeltajan kannattaa merkitä vene sinivalkoisella sukeltajan lipulla, jotta muut vesillä liikkujat eivät aja yli, sanoo Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Veli-Matti Heininen.

Sukeltajan lippu viestii muille veneilijöille siitä, että potkuri pitää pysäyttää tai vauhtia hiljentää. Lisäksi lippu viestittää pysymään vähintään 50 metrin päässä sulkeltajasta.

Sukeltajaliiton toiminnanjohtaja Sari Nuotio uskoo, että pääsääntöisesti sukeltajan A-lippua käytetään tunnollisesti.

– Sukellusturvallisuuden näkökulmasta on tärkeää, että veneilijät tietävät alueella olevan sukeltajia ja osaavat varoa heitä, toteaa Nuotio.

Kymenlaaksossasukeltajan aiheuttamia turhia hälytyksiä ei yleensä satu edes vuosittain.

Turhista hälytyksistä ei sakkoa

Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastuspäällikön Veli-Matti Heinisen mukaan turhalle keikalle on hankala laskea hintaa. Pelastajat ja ambulanssin henkilökunta saavat palkkaa joka tapauksessa, vaikka istuisivat paloasemalla.

– Vakavampaa on turhan hälytyksen seurauksen riski, että yksiköt ehtivät hitaammin perille aidon hädän koittaessa.

Turhista hälytyksistä ei sakoteta yksityishenkilöitä.

– Pahimmassa tapauksessa se voisi johtaa siihen, että ihmiset eivät uskalla soittaa apua, Heininen arvioi.

Ruokaviraston Helsingin toimipaikassa suoritetaan tänään poikkeuksellinen operaatio, kun patologin pöydälle päätyy suomalaisten huomion ja sympatiat puoleensa vetänyt mursu.

– Mursu lajina on poikkeuksellinen. Se on ensimmäinen, joka on päätynyt meidän ruumiinavauksemme koskaan, mutta periaatteessa operaatio ei paljon poikkea mistään muusta eläimestä, kuvailee tutkimusprofessori Antti Oksanen.

Mursut muistuttavat Oksasen mukaan hylkeitä, jotka myös ovat eväjalkaisia.

– Kyllä siinä varmasti silti tulee mietittäväksi, mistä kohtaa leikata, ja mitä nämä osat ovatkaan täällä. Täytyy anatomiaan hiukkasen perehtyä ennen kuin tähän ryhdytään.

Tavallisesti luonnonvaraiset eläimet avataan Oulussa, mutta kuljetus sinne asti olisi tullut kalliiksi. Oksanen kuitenkin vakuuttaa, että tilat Helsingissä soveltuvat operaatioon hyvin, sillä pöydällä on usein hyvin suuria kotieläimiä kuten hevosia.

Nyt tehtävä operaatio saattaa viedä jopa tunteja, jos avauksessa tulee vastaan esimerkiksi tulehdusmuutoksia, joihin perehtyminen vie aikaa. Oman haasteensa työhön tuo se, että Luonnontieteellinen keskusmuseo osallistuu avaukseen ja pohtii, saataisiinko sen kokoelmiin mursusta nahka ja mahdollisesti luita.

– Intressejä täytyy sovittaa yhteen, eli emme tee ihan kuin tekisimme, jos eläintä ei käytettäisi museossa, Oksanen selittää.

Kuolinsyy selviää, mitä suurimmalla todennäköisyydellä

Tutkimusprofessori uskoo mursun kuolinsyyn kyllä paljastuvan tutkimuksissa. Näytteiden avulla on todennäköisesti mahdollista selvittää myös, mihin mursupopulaatioon Suomessa kovan kohtalon kokenut eläin on kuulunut.

– Kiinnostavaa on, onko sillä joku sairaus, mikä on aiheuttanut sen, että se on tullut tänne. Jos siinä on esimerkiksi jotain, joka on aiheuttanut, että se ei ole saanut ravintoa siellä tai sillä ei ole toiminut suuntavaisto.

Näytteistä tutkintaan mahdollisia taudinaiheuttajia, kuten bakteereja, loisia ja viruksia.

– Ruokaviraston perimmäinen tarkoitus on varmistua siitä, ettei siinä ollut mitään meikäläisille eläimille tai ihmisille tartunnanvaarallista. Tätä ei kylläkään ole mitään syytä epäillä, että olisi.

Tulosten valmistuminen saattaa kestää useita viikkoja.

– Varmaan me tänään jo saamme jonkin käsityksen sen ravitsemustilasta, joka mahdollisesti voi liittyä kuolemaan, Oksanen kuitenkin toteaa.

Voit keskustella aiheesta 22. heinäkuuta kello 23:een saakka.

Lue myös:

Patologi tutkii mursun kuolinsyytä – osa kuolleesta eläimestä päätyy näytekokoelmiin, osa saatetaan polttaa

Nukutus on aina riski eläimelle – Tampereen eläintarhan leijona koki mursun kohtalon tasan 50 vuotta sitten

Haminaan rantautunutta mursua seurattiin tiiviisti päivien ajan – tutkija kertoo, miksi yksinäinen otus varasti koko kansan huomion

Suomalaisen työelämän pelisääntöjä rikotaan usein, kun työntekijä on ulkomaalainen kausityöntekijä tai työskentelee työluvan varassa, Teollisuusliitto sanoo. Liitto valvoo ja solmii maaseutuyritysten työehtosopimuksia.

Liittoon tulee iImoituksia alipalkkauksesta, ylipitkistä työpäivistä, puuttuvista lomista ja tauoista. Joskus kyseessä on Teollisuusliiton mukaan jopa suoranainen riisto.

Sopimuskumppani Maaseudun Työnantajaliitto MTA myöntää, että esimerkiksi työaikojen noudattamisessa rikotaan toisinaan sopimusta tietämättömyyden vuoksi.

Maaseudulla on lukuisia pieniä yrityksiä, joita yleissitova työehtosopimus koskee: kasvihuoneita, vihannespakkaamoja, marjojen ja erikoiskasvien avomaaviljelyä, kanaloita, mehiläistarhoja, hevostalleja, kotieläintiloja, turkistarhausta sekä vaikkapa sienien ja marjojen keruuta.

Aina löytyy tekosyy irtisanoa, kun maksamattomia saataviaan penää

Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riikka Vasama kertoo, että työpaikoilla, joissa työskentelee paljon kielitaidottomia ulkomaalaisia, on törmätty hälyttäviin sopimusrikkomuksiin.

– On huolestuttavaa, että niin sanotun alkutuotannon aloilta yhteydenottoja tulee suhteellisesti enemmän kuin muilta aloilta. Samantyyppisiä ongelmia tulee ilmi toistuvasti ja kaudesta toiseen.

Maaseutuelinkeinojen työntekijöistä suuri määrä eli melkein puolet on ulkomaalaisia. Myös ulkomaisia työntekijöitä pitää Teollisuusliiton mielestä suojella.

– Osa näistä ihmisistä on tullut tiloille kausityöntekijöiksi, osa myös vakituisiksi maaseudulle töihin. Euroopan unionin ulkopuolisesta maasta tulevat tarvitsevat työluvan. Työlupa myönnetään vain vuodeksi kerrallaan.

Kun ihmisellä ei ole pysyvää työlupaa Suomessa, hän on haavoittuvassa asemassa. Työehdoista laistamisesta ei uskalleta tai osata valittaa. Irtisanomisen syynä ei voi olla se, että penää lakisääteisiä oikeuksiaan, Vasama sanoo.

– Olen kuitenkin valitettavasti nähnyt liian monta tapausta, joissa aina löytyy joku "syy" työsuhteen päättämiselle, kun sukset menevät ristiin ja työntekijä on alkanut penätä maksamattomia palkkasaataviaan.

Vasama sanoo, että ulkomaalaiset työntekijät saattavat tehdä työtä vuorotta ja vailla viikonlopun vapaapäiviä. Sekä työntekijät että työnantaja ovat usein tietämättömiä yleissitovan sopimuksen ehdoista.

– Ylitöitä tehdään "tunti tunnista" tavallisella palkalla. Muut lisät vaikkapa arkipyhäkorvaukset puuttuvat. Lomarahat ja -korvaukset sekä pekkaspäivät ovat saamatta määräaikaisten työsuhteiden päättyessä.

Maatalousalan sopimus toki ymmärtää maaseututyön erikoisehtoja joustoin.

– Töitä tehdään silloin, kun säät sallivat. Sato on korjattava ja eläimet on aina hoidettava. Mutta työaikajoustoja käytetään joissain tapauksissa härskisti väärin.

Vasama muistuttaa, ettei työehtosopimuksen mahdollisuuksia voi venyttää mielettömyyksiin, vaan vuosilomat ja vapaapäivät kuuluvat työntekijälle.

Riikka Vasama kertoo, ettei alipalkkaus ei ole rikos eikä rangaistavaa.

– Jos asia tulee ilmi, puuttuvat palkanosat on vain maksettava. Usein ainakin osa on voinut jo vanhentua. Tämän jälkeen voi jatkaa liiketoimintaa ilman rangaistusta. Tässä yksi syy, miksi joku työnantaja saattaa lähteä vähemmän kaidalle polulle.

Oma toive lisätunneista vai renki- ja piika-asenne?

Työnantajapuolen eli Maaseudun Työnantajaliiton MTA:n toimitusjohtaja Kristel Nybondas haluaisi päästä eroon asenteellisesta jaosta vastakkaisiin leireihin.

–Viranomaisetkin ovat ymmärtäneet sen, että tämä vastakkainasettelu pitäisi lopettaa ja työnantajatkin tarvitsevat apua kotouttamiseen.

Nybondas selittää, että ylipitkät työvuorot ovat usein työntekijän oma toive: he haluavat ansaita mahdollisimman paljon.

– Kielimuuri ja kulttuurierot aiheuttavat väärinkäsityksiä. Työntekijät toivovat, että saa tehdä paljon työtä niin paljon kuin jaksavat ja seitsemänä päivänä viikossa. Työnantajien täytyisi toki ymmärtää, että heidän täytyisi kieltää moinen. Työntekijä ei voi sopia omia etujaan pois.

Kristel Nybondas kertoo, että jos työnantaja saisi valita, hän palkkaisi työntekijän, jolla on oma asunto ja joka tuntee kielen ja kulttuurin. Hänen mukaansa halukkuutta kausityöhön ei kotimaassa juuri ole.

– Kaikki pohjustaminen, perehdyttäminen, sujuvuus, ja jopa viihtyminen vaatii ektraa. Työnantaja on vastuussa tulkkaamisesta ja siitä, että työntekijä ymmärtää oikeutensa. Tämäkin on asia, joka maksaa paljon.

Teollisuusliiton Riikka Vasama pohtii, ovatko jotkin ongelmat perua maaseudun vanhasta renki–piika-ajattelusta. Ulkomaalainen työntekijä usein asuu maatilalla.

– Kun riita-asioita, palkkasaatavia tai erimielisyyksiä on setvitty, työnantaja on loukkaantunut työehtojen noudattamisen vaatimuksesta. Työnantajat saattavat olla hämmästyneitä siitä, että miten heille voi esittää vaatimuksia, kun ovat auttaneet arjen asioissa ja työntekijä on asunut ihan perhepiirissä.

Rikollisista välittäjistä päästiin lähes eroon ennen pandemiaa

Kristel Nybondas nostaa esille myös suoranaisen rikollisuuden, johon maaseudun työnantaja saattaa sinisilmäisyyttään törmätä: niin sanotut työpaikkojen välittäjät.

Välittäjillä hän tarkoittaa rikollisliigoja ja työntekijän kotimaan mafiaa, jotka välittävät työpaikkoja Suomeen, perivät työntekijän palkasta osan tai riistävät sen lähes tyystin.

– Kaikki kansainvälisetkin säännöt sanovat, ettei työntekijän pidä milloinkaan joutua maksamaan työpaikastaan. Olen koettanut kertoa näitä käytännön elämän realiteetteja viranomaisille jo monta vuotta.

Nybondas kertoo myös, että ennen korona-pandemiaa työpaikan välittäjien rahastus onnistuttiin jo lähes kitkemään. Pandemian myötä ongelmat yltyivöt uudestaan ja pahenivat.

– Välittäjät ovat seisseet ärhäkästi pellon laidalla ja vieneet kieltä osaamattomilta työntekijöiltä palkat. Myöhemmin he ovat jopa uhanneet työnantajia.

Parhaillaan poliisin tutkinnassa on ainakin yksi, Suomessa harvinainen ihmiskauppaepäily Närpiössä. Kasvihuoneyrittäjää epäillään ihmiskaupan yrityksestä sekä törkeästä kiskonnasta.

– Kunnon yrittäjä meillä ehkä kritisoi sääntöjä, mutta noudattaa sopimuksia ja lakia. Mutta aina löytyy niitä, jotka eivät kunnioita sääntöjä niin kuin pitäisi. Se on valitettava fakta.

Nybondasin mukaan raskaat rikokset ovat kuitenkin enemmän yksittäisiä tapauksia kuin jokin suurempi vyyhti.

Maailma muutoksessa maallakin

Tilanne maaseutuyrittäjyydessä on muuttunut rajusti kymmenen viime vuoden aikana. Nyt käynnissä olevaa muutosta kirittää Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Venäjän hyökkäyssota näkyy muun muassa siten, että kausityöntekijät ovat jättäneet poikkeuksellisen vähän hakemuksia marja- ja vihannestiloille viime vuoteen verrattuna.

Viime vuonna ennätysmäärä haki Suomesta oleskelulupaa juuri työn perusteella. Tilapäistä suojelua hakevat ja saavat puolestaan voivat työskennellä vapaasti Suomessa.

–Ukrainalaiset ovat olleet maaseudun työntekijöiden suurin ryhmä. He ovat tulleet tänne nimenomaan työlupien turvin. Seuraavaksi eniten meille on tullut työntekijöitä Venäjältä ja Vietnamista, Nybondas laskeskelee.

Nybondas sanoo, että Ukrainan tilanne on aiheuttanut vaikean työvoimapulan maaseudulle. Lisäksi polttoaineen, sähkön ja lannoitteiden hintojen nousu koettelee.

– Tuottajatahot ovat laskeneet, että töistä puuttuu kolmannes väestä.

Kustannukset ovat nousseet, ja konkurssejakin on sekä koettu. Niitä on myös edessä. Nybondas veikkaa, että osa sadosta voi jäädä pellolle.

Katseet on kohdistettava myös kriisin jälkeiseenkin aikaan. Teollisuusliiton mielestä Suomi on valmis laajaan työperäiseen maahanmuuttooon sitten, kun ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttö ja alipalkkaus on kitketty.

Lue lisää:

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä rangaistaan nyt työnantajaa – myös asenteiden pitää muuttua: "Että opitaan arvostamaan myös ei-suomalaisten oikeuksia"

LONTOO – Britannia selvisi ennätyksellisestä helleaallosta, mutta maan pääministerikisa kuumenee entisestään. Jäljellä on enää kaksi ehdokasta, entinen valtiovarainministeri Rishi Sunak jaulkoministeri Liz Truss.

Pohjois-LontoonHighgatessaeroon pakotetun Boris Johnsonin seuraajaa odotetaan jo innolla.

– Johnson ei tehnyt hyvää työtä, joten tervemenoa. Britanniassa täytyy keskittyä nyt vakavammin esimerkiksi inflaation haittavaikutusten hoitoon turhan kinastelun sijaan, Sarah Hare sanoo.

Elinkustannuskriisi on tutkimusten mukaan brittien huolenaihe numero yksi.

Moni katsoo, että entisellä valtiovarainministerillä Rishi Sunakilla olisi kysymyksessä osaamista. Mutta tuoreen tutkimuksen mukaan pääministerivalinnan tekevä konservatiivipuolueen jäsenistö on kallistunut veroleikkauksia lupaavan Liz Trussin suuntaan.

Jopa kansainvälinen valuuttarahasto IMF on varoittanut Britanniaa verojen kevennyksien vaaroista, mutta konservatiivipuolueen jäsenille lupaus on houkutteleva, selittää politiikan professori Tim Bale.

– Veroleikkaukset inflaatiopiikin aikana voivat olla huono idea, mutta ne sopivat konservatiivipuolueen ideologiaan.

Talouskysymysten lisäksi konservatiivit punnitsevat myös pääministeriehdokkaiden maahanmuutto- ja EU-mielipiteitä tarkkaan. Pääministerivalinnan tekeville puolueen jäsenille nämä kysymykset ovat tärkeämpiä kuin brittikansalle keskimäärin selittää konservatiiveista useita kirjoja kirjoittanut Tim Bale.

– Puolueen jäsenet ovat edelleen lähes pakkomielteisiä brexitin suhteen ja kiinnostuneita “woke-kulttuurin” vastaisen taistelun kaltaisista kysymyksistä.

Ehkokkaista Liz Truss nauttii nyt konservatiivien kovan linjan EU-eromielisten tukea, mutta Rishi Sunak kampanjoi brexitin puolesta jo vuonna 2016. Tim Bale epäilee ettei kumpikaan ehdokkaista tuo suurta muutosta Boris Johnsonin viitoittamaan linjaan esimerkiksi EU-kysymyksissä.

– Uskon, että vastakkainasettelu ja riitely EU:n kanssa jatkuu, sillä molempien täytyy todistaa uskottavuutensa "brexiteerinä". Lisäksi Boris Johnsonin kausi liikautti konservatiivipuolueen kohti populistista radikaalimpaa oikeistolaisuutta esimerkiksi maahanmuuttokysymyksissä.

Britannian konservatiivipuolueen uudella johtajalla on paljon tehtävää, sillä oppositiossa olevalla työväenpuolueella on tällä hetkellä selvä etumatka mielipidemittauksissa. Aikaa on kuitenkin jäljellä, sillä seuraavien parlamenttivaalien takaraja on vasta tammikuussa 2025.

Konservatiivien enemmistö Britannian parlamentissa on niin vahva, että heitä on vaikea pakottaa vaaleihin tätä aikaisemmin. Noin 170 000 konservatiivipuolueen jäsenen valitsema johtaja saattaa siis hallita Britanniaa pitkään, vaikka jäsenistö muodostaa alle puolen prosentin osuuden Britannian äänioikeutetuista.

Konservatiiveja kauan seuranneella Tim Balella ei ole pääministerikisassa suosikkia, mutta hän elättelee toivoa paremmasta.

– Toivon, että Britannian politiikkaan tulee edes hitunen lisää rehellisyyttä Boris Johnsonin ajan jälkeen. Se olisi jo paljon, Tim Bale sanoo

Konservatiivipuolueen jäsenet valitsevat uuden johtajansa, josta tulee Britannian uusi pääministeri, syyskuun 5. päivänä.

Tänä kesänä julkisuuteen on jälleen noussut tapauksia, joissa autoon jätetyille eläimille on käynyt huonosti. Heinäkuun alussa uutisoitiin kymmenestä rescue-koirasta, jotka kuolivat lämpöhalvaukseen Tallinnan ja Helsingin välisellä laivamatkalla.

Vuosittain Suomen maanteitä pitkin kulkee kymmeniä miljoonia tuotantoeläimiä säästä riippumatta.

Eläimiä koskeviin eettisiin kysymyksiin erikoistunut filosofi, Turun yliopiston eläin- ja ympäristöetiikan dosentti ja vanhempi tutkija Elisa Aaltola kertoo saavansa huolestuneilta ihmisiltä toisinaan yhteydenottoja teuraskuljetuksista. Vastikään hän sai kuvia ja videoita paimiolaiselle levähdyspaikalle jätetystä teuraskuljetusvaunusta, jonka kyydissä oli nautoja. Tuona päivänä lämmintä oli ollut vajaat 20 astetta.

Kuvaaja oli soittanut asiasta poliisille ja kysynyt myös Aaltolalta, onko tuotantoeläinten jättäminen levähdyspaikalle kuumalla ilmalla laitonta.

– Valitettavasti jouduin vastaamaan, ettei se ole.

Toisinaan teuraseläimiä täytyy kerätä laajalta alueelta. Tämän vuoksi eläinkuljetusrekan vaunuja voidaan jättää odottamaan esimerkiksi levähdyspaikoille.

Suurin osa tuotantoeläimistä joutuu vähintään kerran elämässään kuljetuksen kyytiin. Suomenkin teuraskuljetuksista säädetään EU:n lainsäädännössä, jossa määritellään muun muassa kuljetusvaunujen sallitut lämpötilat ja enimmäiskuljetusajat.

Lain mukaan lämpötilan tulee pysyä koko kuljetusmatkan 5–30 asteen välillä. Laki sallii kuitenkin viiden asteen vaihtelun suuntaan ja toiseen säätilasta riippuen. Kylmimmillään kuljetusauton lämpötila voi olla nollassa ja kuumimmillaan 35 asteessa.

Lämpöä säädellään eri keinoin

Määrättyjen lämpötilojen lisäksi laki vaatii kuljetusvälineisiin viilennys- ja lämmitysjärjestelmät. Ilmanvaihdon pitää toimia vähintään neljän tunnin ajan. Kuljetusvälineissä on oltava myös hälytysjärjestelmä, jonka on herätettävä kuljettajan huomio, kun eläinten kuljetusosastojen lämpötila saavuttaa enimmäis- tai vähimmäisrajan.

Eläinten oloon kuumassa vaikuttaa myös se, kuinka tiiviisti eläimet ovat.

– Kuumuus stressaa eläimiä. Jos autossa on useita 700-kiloisia nautoja yli 30 asteen lämmössä, on eläimillä todella kuuma, sanoo Luken Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) johtava asiantuntija Satu Raussi.

Kysyimme eläinkuljetuksista myös Suomen suurimmilta lihataloilta.

HKScanilta kerrotaan sähköpostitse, että kuumalla säällä eläinten oloa pyritään helpottamaan muun muassa siten, että niitä lastataan yhteen autoon vähemmän. Kuljetusautojen lämpötilaa seurataan jatkuvasti. Kesällä autoja myös viilennetään tuulettimilla ja luukkuja avaamalla, talvella autoja lämmitetään.

Myös Atrian nautoihin erikoistunut eläinlääkäri Tuomas Herva pitää tärkeänä sitä, että kuljetuskontit saadaan helteillä viileämmiksi, sillä kuumuus tuottaa eläimille stressiä.

– Normaalisti yhteen kuljetukseen menee keskimäärin 50 nautaa, tarpeen tullen kyydistä voidaan jättää esimerkiksi kymmenen eläintä pois, jolloin ilma vaihtuu paremmin, Herva sanoo.

Yksi stressaava tekijä voikin olla myös tila, joka kullekin eläimelle on varattu. Laki antaa reunaehdot tilasta, joka eläimellä tulee olla kuljetuksen aikana.

Nautojen ja sikojen on mahduttava seisomaan ja makaamaan kuljetuksen aikana. Broilereiden osalta laki ei ota kantaa siihen, onko niiden pystyttävä seisomaan.

– Ihmettelen kovasti, miten vajaan neliömetrin tilassa 300-kiloinen aikuinen nauta pystyy makaamaan. Ahtaat tilat voivat aiheuttaa eläimille ruhjeita ja etenkin broilereille murtumia, eläinfilosofi Elisa Aaltola pohtii.

Eläinlääkäri Tuomas Hervan mukaan lypsykarja ei mielellään makaa kuljetusautossa.

– Ne mahtuisivat makaamaan, vaikka eihän se yhdelle eläimelle varattu tila suuri ole. Puolestaan liharotuiset sonnit makailevat niitä useammin.

Hervan mukaan makuutilan lisääminen nykyisestä ei automaattisesti parantaisi eläinten hyvinvointia ja makuuhaluja. Pikemminkin se voisi johtaa eläinten horjumiseen matkan aika.

Tilastokeskuksen tilaston mukaan vuosien 2011–2020 välisenä aikana kuormatiheys, eli se, kuinka täyteen auto lastataan, on vaihdellut 50 prosentista 78 prosenttiin.

– Kuitenkin myös Suomessa tuotantoeläinten kohtelu on taloudellisesti tiedostavaa ja asioissa pyritään säästämään. Mitä ahtaammin eläimet on pakattu, sitä edullisemmaksi kuljetus tulee, Aaltola sanoo.

Stressitön matka on myös lihantuottajan etu

Eläinten stressin lieventäminen on paitsi eettinen kysymys, myös lihantuottajille hyödyllistä.

Jos tuotantoeläin stressaantuu voimakkaasti kuljetuksen aikana ja ennen teurastusta, voi se vaikuttaa lihan makuun.

Eläimille niiden lastaaminen autoon, kuljetus teurastamolle, pysähdykset ja poistuminen autosta voivat olla hyvin stressaavia, toteavat sekä Elisa Aaltola että Satu Raussi.

– Moni eläin on viettänyt elämänsä yhdellä tai kahdella tilalla, osa omassa häkissä tai karsinassa näkemättä koskaan aurinkoa. Se voi tuottaa eläimelle suurta pelkoa, kun ne yhtäkkiä joutuvat vieraaseen vempaimeen, joka liikkuu ja tärisee. Eläimillä ei ole kykyä ymmärtää, mitä tapahtuu, Aaltola sanoo.

Stressiä voivat tuottaa myös vieraiden laumojen eläimet ja ihmiset, jotka ovat mukana lastauksessa ja autojen purkamisessa. Atrialta kerrotaan sähköpostitse, että eläinten stressiä pyritään vähentämään esimerkiksi rauhallisella käsittelyllä.

Atria, Snellman, ja HKScan kertovat kaikki noudattavansa toiminnassaan eläinkuljetuslakia. Eläimiä kuljetetaan lain hyväksymillä kalustoilla, joita voi kuljettaa vain henkilö, jolla on kuljettajan ja hoitajan pätevyystodistus.

Atrialta kerrotaan, että matkan aikana eläimet ovat levollisia. Esimerkiksi teurassiat asettuvat autoon yleensä rauhallisesti makuulle lepäämään, kun ovat tottuneet uuteen tilanteeseen. Yhtiöstä sanotaan, että asiantunteva rauhallinen käsittely ja hyvä kalusto minimoivat eläinten kokemaa stressiä.

Kuljetusmatkat voivat kestää tunteja

Tuotantoeläinten kuljetusajat ovat herättäneet kritiikkiä ympäri Eurooppaa.

Eri eläimille on säädetty eri aikarajoja, joiden jälkeen niiden tulee saada levätä tai ne tulee ruokkia ja juottaa. Esimerkiksi sikoja voi kuljettaa tauotta pisimmillään 24 tunnin ajan.

Puolestaan nautoja saa kuljettaa korkeintaan 14 tunnin ajan, jonka jälkeen niille on tarjottava vähintään tunnin lepotauko, jonka jälkeen niitä voidaan kuljettaa vielä toiset 14 tuntia.

Suomen tarkastuksissa on havaittu myös joitain pidempikestoisia kuljetuksia.

Kuljetusmatkaan lasketaan myös pysähdykset esimerkiksi tapauksissa, joissa vaunu jätetään pysähdyspaikalle odottamaan.

Luken Eläinten hyvinvointikeskuksen johtava asiantuntija Satu Raussin mukaan se, miksi nautojen yli kahdeksan tunnin kuljetusmatkat ovat yleisempiä kuin sikojen kohdalla, selittyy sillä, että nautatilat ovat enemmän hajallaan kuin sikatilat. Vaikutusta on myös sillä, että pitkien etäisyyksien maassa teurastamot ovat harvassa.

Grafiikassa mainitut välityseläinkuljetukset tarkoittavat sitä, että tilalla syntyneet eläimet, kuten vasikat, kuljetetaan kasvamaan toiselle tilalle.

HKScanilta sanotaan, että pääsääntöisesti eläinten kuljetusmatkat ovat melko lyhyitä, mutta tilojen sijainnista johtuen osa kuormista on pidempiä. Eläinkuljetukset suunnitellaan siten, että maksimikuljetusajat eivät ylity.

Atrialta kommentoidaan, että yhtiön eläinkuljetuksissa eläimet viettävät autossa keskimäärin kolmesta neljään tuntia. Broilerien kuljetusmatkat Atrialla ovat lyhimmät, keskimäärin noin 38 kilometriä.

Broilereiden kuljetusajoista ja matkoista ei ole avointa tilastotietoa saatavilla. Myöskään tauoista ei ole tietoa. Suomessa suurin osa broilereiden tuotantotiloista sijaitsee melko lähellä siipikarjateurastamoja.

MOT:n selvityksen mukaan kuljetuksissa teurastamoille kuoli vuonna 2018 yli 110 000 broileria. Keskimäärin noin kolmesta viiteen prosenttia erästä voi saada murtumia siipiinsä koko teuraskuljetuksen yhteydessä.

Laki määrittelee myös, miten usein eläimiä on juotettava matkan aikana. Aikuisia nautoja voidaan kuljettaa ilman juottamista 14 tunnin ajan ja vasikoita yhdeksän tunnin ajan. Siipikarjalle vettä ei tarvitse tarjota, jos matka-aika on alle 12 tuntia. Sioille tulee olla vettä jatkuvasti tarjolla, mikäli matka on yli kahdeksan tuntia.

HKScanilta kerrotaan, että heidän sika- ja nautakuljetuksissa eläimille on aina tarjolla juomalaitteet. Puolestaan siipikarjan kuljetusmatkat ovat lyhyitä, joten niissä vettä ei ole tarjolla. Atrian kaikissa kuljetusautoissa on juomavesilaitteet.

Lievästi sairasta eläintä saa kuljettaa

Lain mukaan eläintä ei saa kuljettaa, mikäli se on loukkaantunut. Puolestaan lievästi sairasta tai loukkaantunutta eläintä saa kuljettaa.

Nautojen kohdalla tyypillisiä tuotantoeläinten vammoja ovat muun muassa ontuminen ja erilaiset paiseet, broilereilla puolestaan jalkaviat sekä murtumat ja sioilla vatsahaavat. Sikojen kohdalla puhutaan toisinaan myös kuljetustaudista.

Eläinten kuljettajat voivat tarvittaessa soittaa ja pyytää konsultaatiota eläinlääkäreiltä. Atrian nautoihin erikoistunut eläinlääkäri Tuomas Hervan mukaan rajanveto siitä, onko eläin liian sairas kuljetukseen, on toisinaan vaikeaa. Vaivojen tulisi olla niin lieviä, etteivät ne voi pahentua matkalla.

– Päävastuu eläimistä on kuljettajalla, se on vaativa tehtävä.

Jokainen teurastettava eläin tarkastetaan ennen teurastusta elävänä. Sillä varmistetaan, että eläin on terve ja elintarvikkeeksi kelpaava.

Eläimiin ei saa kohdistaa väkivaltaa kuljetuksen yhteydessä, mutta sähköpiiskan käyttö on sallittua täysikasvuisten nautojen ja sikojen kohdalla silloin, kun ne kieltäytyvät liikkumasta.

Vuonna 2015 Yle julkaisi materiaalia, jossa teuraslastaukseen ajettavia sikoja tökitään sähköpiiskalla ja lyödään ajolevyllä.

– Pelokas eläin ei mielellään liiku eteenpäin, jolloin helposti käytetään sähköpiiskaa, Aaltola sanoo.

Eläinkuljetuksissa ongelmia ympäri EU:ta

Teuraskuljetusmatkoja kertyy vuosittain suuria määriä, sillä Suomessa teurastetaan vuosittain kymmeniä miljoonia tuotantoeläimiä. Vuonna 2019 teurastettiin 82,5 miljoonaa eläintä. Näistä yli 80 miljoonaa oli broilereita.

Eläinten kuljetuksia maanteillä valvoo enimmäkseen poliisi liikenteen valvonnan yhteydessä. Apunaan poliisi voi käyttää tarvittaessa virkaeläinlääkäriä.

Vuosina 2015–2018 aluehallintoviraston viranomaiseläinlääkärit tarkastivat yhteensä 1531 eläinkuljetusta. Vuosien 2019 ja 2020 tarkastusmäärä oli 856. Tarkastusten mukaan Suomen eläinkuljetuksissa noudatetaan varsin hyvin säädöksiä.

Eläimiä koskeviin eettisiin kysymyksiin erikoistunut filosofi Elisa Aaltola ajattelee, ettei eläinsuojelutarkastuksen määrä ole kovin suuri verrattuna kuljetusten määrään.

– Ongelma on siinäkin, ettei valvonta ei paljasta mitään kovin hätkähdyttävää, koska laki on suoraan sanoen kelvoton.

Euroopan parlamentin perustama tutkimusvaliokunta on todennut, että eläinkuljetuksissa on järjestelmällisesti ongelmia kaikkialla EU:ssa. Selkeimmät rikkomukset liittyivät liian matalaan tai ahtaaseen kuljetustilaan, ruoan tai veden puutteeseen ja liian huonokuntoisten eläinten kuljettamiseen.

Valiokunta vaatii muun muassa kuljetusmatkojen lyhentämistä siten, että matka teurastettavaksi saisi kestää enintään kahdeksan tuntia. Myös tiineiden ja nuorten eläinten kuljetuksiin haluttaisiin parannusta.

EU:n ulkopuolelle suuntautuvien kuljetusten osalta valiokunta haluaa, että elävien eläinten kuljetukset sallittaisiin vain maihin, jotka noudattavat vastaavia eläinten hyvinvointia koskevia normeja. Suomesta on viety turkiseläimiä Kiinaan ja jalostuseläimiä muualle Eurooppaan.

Vielä lainsäädäntöä ei siis ole uusittu, mutta EU komissio on arvioinut uuden eläinten hyvinvointilainsäädäntöehdotuksen valmistuvan ensi vuoden loppuun mennessä.

Oletko sinä nähnyt teurasautoja tiellä liikkuessasi? Keskustele aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka.

Turun kauppatorin arkelogisissa kaivauksissa on tehty tänä keväänä poikkeuksellisia löytöjä.

Alkukeväällä Turun kauppatorilla tehtiin kaivauksia Ortodoksikirkon puoleisessa päässä. Tutkittavana oli kaksi kaupunkitonttia torikadun päässä Puolalanmäen reunalla tammikuusta huhtikuuhun ulottuvalla aikavälillä. Parhaillaan alueelle rakennetaan jo Turun uutta kauppatoria.

Alueelta löytyi esimerkiksi vanhan teurastamon jäänteet, paljastaa kaivauksia tehnyt Muuritutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja arkeologi Kari Uotila.

– Alue ei ollut enää ihan Turun ydinasutusta, vaan hiukan jo Puolalanmäen reunalla ollutta asutusaluetta. Löysimme alueelta laajan eläinten teurastustoiminnan jälkiä. Saimme esiin yli 50 naudan luita ja toiminnan voidaan katsoa olleen ammattimaista. Luut olivat vielä kasattu naapurin taloa vasten.

Uotilan mukaan löytö on poikkeuksellinen, koska yleensä teurastamot toimivat kauempana kaupunkien asutusalueelta.

– Siinä on ollut ympärillä Torikadun toisella puolella iso kauppahuonetalo ja muuta vastaavaa, eikä muualta näitä luukertymiä ole tullut vastaan. Alueella on ollut vaurasta väkeä ihan naapurustossa. Tämä antaa kyllä mielenkiintoisen ripauksen kaupungin toimintaan menneinä aikoina. Siinä on ollut alueella kirvesmiehiä ja muita, joten oletimme tontilla olevan ihan normaali pihapiiri.

Teurastamo sijainnut tontilla 1700-luvulla

Samalta tontilta löytyi myös paljon käsityötuotteita ja esineistöä talteen.

– Kaivauksilla on ollut mukana osteologiaan erikoistunut tutkija ja hänenkin mielestä teurastamo oli erikoinen kaupunkialueella. Yleensä suurimittaista teurastustoimintaa ei harjoitettu kaupunkialueella, vaan on ajateltu, että se on tapahtunut jossain muualla ja lihat on sitten tuotu kaupunkiin, eikä niin, että lihat ovat kävelleet kaupunkiin itse. Tämä on se erikoispiirre, koska teurastamo on ollut ympäristöä kuormittava tekijä, kun lehmiä on teurastettu ja luutkin jätetty tontin reunoille.

Arkeologit ovat arvioineet teurastamon olleen alueella 1700-luvulla.

– Näyttää siltä, että teurastamotoiminta menee 1700-luvun toiselle puoliskolle. Tämä tontti kuuluu siihen osaan kaupunkia, joka tuhoutui 1770-luvulla tulipalossa. Sen jälkeen alue rakennettiin uudestaan erikokoisine ja näköisine rakennuksineen. On mahdollista, että teurastoiminta on ollut tontilla juuri ennen paloa tai heti sen jälkeen.

Muuritutkimus ei ole toistaiseksi pystynyt selvittämään kuka teurastustoimintaa pyöritti. Arkeologit ovat selvittäneet muutamia tontin omistajia 1600–1700-luvuilta, mutta teurastajaa ei ole vielä tullut vastaan omistajien joukosta.

Kauppatori valmistuu pitkästä remontista syyskuussa, eikä alueelle enää suunnitella uusia arkeologisia kaivauksia.

Lue lisää:

Turun Luostarinmäellä tehtiin kaapelitöiden yhteydessä historiallinen löytö – katujen alta paljastui 1800-luvun katukiveys

Turku ennen Turkua oli täynnä kyliä – kaupungin rakentaminen on jyrännyt niistä lähes kaikki, mutta jotain jäikin

Kuva keskiajasta ja Turun muista menneistä vuosisadoista täydentyy kaivaus kaivaukselta – maa kätkee sellaista, mitä aikakirjat eivät tiedä

Turun arkeologisia helmiä voi nyt tarkastella 3D-mallinnoksina netissä – löytöjä voi pyöritellä näytöllä kuin omissa käsissä

Turun kauppatorin kaivauksilta tehtiin jälleen löytö historiasta – nyt löytyi 1600-luvulta peräisin oleva kynttilänjalka

1700-luvulta peräisin oleva Turun torikatu tuhoutuu pian toriparkin alle – "Meidän jälkeen tässä on vain syvä kuoppa"

Suomi sai tänä vuonna uuden ammattikunnan, kompostitarkastajat. Jos talossasi tai kesämökilläsi on komposti, joudut ilmoittamaan viranomaiselle kompostin vastuuhenkilön, pöntön tilavuuden ja käyttöajan. Tarkastaja tarkastaa, oletko ilmoittanut oikein. Mökkisi kompostin tiedot talletetaan valtakunnalliseen kompostirekisteriin.

En vähättele yhtään kompostitarkastajan työtä. Varmasti takapihoilta löytyy kompostoreja, jotka voisivat olla paremmin hoidettuja. Joissakin voi olla kansi vinossa tai kuhmu kyljessä. Ja itse asiassa, tarkastajahan tarkastaa sitä ilmoitusta, joka tarkastusta varten on tehty. En väitä vastaan.

Silti herää kysymys, onkohan kompostien nuuskiminen nyt varmasti kunnan virkamiehen tärkeää työtä.

Me tarvitsemme hyvää hallintoa, jotta asiat sujuisivat. Hallinto voi kuitenkin myös irtautua arjesta ja alkaa elää omaa elämäänsä, välittämättä muusta maailmasta. 

Vertailukohtia tosin löytyy menneisyydestä. Yksi aikoinaan otsikoihin päätynyt virkakunta oli pyöriäisentarkkailijat.

Jos ette muista, mikä on pyöriäinen, niin minäpä kerron. Se on pieni, leikkisä valas. Pyöriäinen on hyvin hauska eläin, sitähän sen nimikin kuvastaa. Se hyppii meressä pitkiä hyppyjä ja läiskähtää taas aaltoihin. Pyöriäiset ovat suosikkieläimiä delfinaarioissa, joissa niitä pidetään sirkuseläiminä, siis vankeina.

Suomeenkin piti 1970-luvulla saada pyöriäisentarkkailijoita. Heitä ei kuitenkaan sijoitettu delfinaarioihin vaan kalastusaluksiin. EU käski niin ja kuten tiedämme, EU:ta pitää totella.

Pyöriäisiä tarkkailtiin aikansa, mutta turhaan, yhtäkään ei löytynyt. Niinpä Suomi joutuikin raportoimaan EU:lle, että tarkkailussa saatiin tulokseksi puhdas nolla, joten todennäköisesti pyöriäisiä on vesillämme varsin vähän.

Hallinto on, tai sen pitäisi olla, aina kansalaisia varten. Me tarvitsemme hyvää hallintoa, jotta asiat sujuisivat. Hallinto voi kuitenkin myös irtautua arjesta ja alkaa elää omaa elämäänsä, välittämättä muusta maailmasta.

Tämä omassa kuplassa eläminen ei silti ole pelkästään hallinnon etuoikeus, kyllä sitä löytyy myös tiedeyhteisöistä ja tiedotusvälineistä.

Todellisuus on joskus tarua ihmeellisempää.

Äskettäin uutisoitiin, että eräs ely-keskus oli tehnyt poliisille tutkintapyynnön joistakin viljelijöistä, jotka ampuivat valkoposkihanhia suojellakseen viljelmiään täystuholta. Mitään laitonta ei tapahtunut, lintujen karkottamiseen oli lupa, sen oli samainen ely-keskus itse myöntänyt. Ongelma oli raportointi, viljelijäparat kun eivät olleet osanneet täyttää digitaalista raportointikaavaketta oikein, muutama rasti oli mennyt väärään ruutuun. No, kyllähän sellaisesta täytyy jo tehdä rikosilmoitus poliisille.

Ely-keskuksen linja tuntuu kohtuuttomalta. Verottajakin on armollisempi: jos laitat tiedot väärälle riville, saat korkeintaan kehotuksen korjata ilmoituksen, mutta verottaja ei sentään soita poliisia paikalle.

Todellisuus on joskus tarua ihmeellisempää. Sosiologi Max Weber nimitti aikoinaan tätä kasvottoman virkavallan kaikkea valvovaa asennetta byrokratian rautahäkiksi.

Osa Helsingin kaupungin työntekijöistä on jäänyt ilman palkkaa. Kassassa on rahaa, mutta uusi tietokonejärjestelmä on juntturassa.

Pari muutakin tuoretta esimerkkiä ovat kiinnostavia. Osa Helsingin kaupungin työntekijöistä on jäänyt ilman palkkaa. Kassassa on rahaa, mutta uusi tietokonejärjestelmä on juntturassa. Ei ihme, että Helsingin tunnuslause, ”maailman toimivin kaupunki”, tuntuu palkatta jääneestä sairaanhoitajasta isolta vitsiltä.

Samanlainen tapaus koskee viljelijöitä. Heille ilmoitettiin, että tämän vuoden EU-tuet maksetaankin vasta ensi vuonna, koska Brysselissä on päätetty yllättäen niin, vastoin kaikkia sopimuksia.

Byrokratia on välttämätön paha, me tarvitsemme sitä, jotta yhteiskunta toimisi. Häntä alkaa kuitenkin heiluttaa koiraa, jos byrokraattisista menettelyistä tulee itsetarkoitus. Vanha pohjoismainen tuomarinohjekin sanoo, että mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei saata olla lakikaan.

Suomalaiset ovat tottuneet luottamaan viranomaisiin. Tämä luottamus on pääomaa, jota ei kannattaisi menettää. Jos ihmisille syntyy tunne, että viranomaisten ei tarvitsekaan välittää ihmisten ongelmista, tai että byrokratian päätehtävä on pelkkä pilkunviilaus, luottamus horjuu.

Vanha viisaus on, että kun ohjesääntö loppuu, voidaan ottaa järki käyttöön. Tämä neuvo pitäisi painaa jokaisen ohjesäännön viimeiseksi lauseeksi.

Lauri Kontro

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Kolumnista voi keskustella 22.7. klo 23.00 saakka.

Meripelastajat joutuvat aiempaa useammin auttamaan veneilijöitä, jotka ovat tankanneet liian vähän polttoainetta.

Suomen meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordstöm harmittelee veneilijöiden halua säästää polttoainekustannuksissa.

– Aivan varmasti säästetään väärästä paikasta, jos jätetään se viimeinen litra tankkaamatta.

Polttoainekustannuksissa säästämisellä voi lopulta olla päinvastainen seuraus lompakolle. Meripelastusseuran lasku veneen hinaamisesta voi nousta satoihin euroihin.

Nordström neuvoo tankkaamaan venereissulle noin 30 prosenttia enemmän polttoainetta kuin uskoo tarvitsevansa. Jos vahinko kuitenkin sattuu, meripelastusseuran jäsenyyden ostaneet saavat hinausapua maksutta.

Polttoaineen loppumisesta johtuvien tehtävien lisääntymisestä huolimatta kuluva kesä on ollut meripelastajille rauhallinen. Veneilijöitä on ollut liikkeellä tavallista vähemmän.

– Osaltaan sitä voi selittää polttoaineen hinta, osaltaan viileät kelit, Nordström arvelee.

Nordström uskoo kuitenkin, että tulevasta viikonlopusta tulee yksi kesän kiireisimmistä, jos sää on helteinen.

Yle järvipelastajien matkassa

Yle seurasi torstaina Kuopion järvipelastajien valmistautumista kiireiseen viikonloppuun suorassa lähetyksessä kello 8.30 alkaen.

Kuopion järvipelastajat on saanut tänä kesänä uuden meripelastusaluksen. Nordström kertoo, että paikalliset meripelastusseurat tekevät vastaavia hankintoja vain noin kerran 25 vuodessa.

Tänä vuonna meripelastusaluksia on uusittu Kuopion lisäksi vain Inkoossa.

Kuopion järvipelastajien puheenjohtaja Hanna Venäläisen mukaan uusi alus on hieman edellistä pienempi.

Aluksella pystyy kuitenkin kulkemaan noin 40 solmua eli reilua 70 kilometriä tunnissa. Lisäksi alus selviää vaativistakin tehtävistä.

– Suorituskykyä on sen verran, että pystymme myös isoja aluksia avustamaan, Venäläinen kertoo.

Myös Kuopiossa kesä on toistaiseksi ollut tavallista rauhallisempi. Venäläisen mukaan meripelastustehtäviä on ollut noin 40. Yleensä luku on tässä vaiheessa kesää noin 60.

Kuopion lähistöllä on kuitenkin paljon veneilijöitä ja isoja järvenselkiä, joten loppukesästä uusi alus saattaa olla ahkerassa käytössä.

Lue lisää:

"Polttoaineen loppuminen on tavallista", sanoo kokenut meripelastaja – huolellisuus voi pelastaa juhannuksen vesillä

Suomen vanhin ihminen Astrid Qvist kuoli maanantaiyönä 18. heinäkuuta, kertoo Vasabladet. Qvistin läheinen kertoo hänen kuolemastaan lehdelle.

Närpiöläinen Qvist oli kuollessaan 110 vuoden ikäinen.

Vasabladetin mukaan Qvistillä todettiin koronavirustartunta viime viikon perjantaina. Hänellä oli myös perussairauksia.

Saksan ja Venäjän välillä kulkeva suora kaasuputki Nord Stream 1 on jälleen auki, kertovat uutistoimistot. Kaasu alkoi virrata putkesta varhain torstaina. Kaasuputken toimituskapasiteetista on käytössä kuitenkin vain neljäkymmentä prosenttia, kertoo BBC.

Maakaasuputki on ollut huoltotauolla kymmenen päivää. Sen vuoksi on arvuuteltu, jatkaako Venäjän valtion energiayhtiö Gazprom kaasutoimituksia. Etenkin Saksassa on pelätty, ettei kaasuputkea avata huoltotauon jälkeen. Saksassa puolet kodeista lämpiää kaasulla.

Huoltotauon aikana kaasua Saksaan tuova energiayhtiö Uniper on joutunut ostamaan korvaavaa kaasua markkinoilta korkeampaan hintaan.

Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi keskiviikkona uutistoimisto Reutersin mukaan, että on epäselvää, missä kunnossa Nord Stream 1 -turbiini palautetaan Kanadassa tehtyjen huoltokorjausten jälkeen. Putinin mukaan riskinä on myös se, että huolletut laitteet saatetaan kytkeä pois päältä, mikä pysäyttäisi kaasuvirrat Nord Stream 1:n läpi.

Kaasuputki kytkeytyy tiiviisti Venäjän hyökkäyssotaan

Kaasuputki on alkanut symboloida Euroopan riippuvuutta venäläisestä energiasta sen jälkeen kun Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut kaasutoimituksiin monissa maissa. Venäjä on ollut EU:lle merkittävä kaasuntoimittaja.

Venäjän valtio-omisteinen kaasuyhtiö Gazprom on keskeyttänyt kaasutoimitukset moneen maahan, myös Suomeen, koska maat eivät ole suostuneet maksamaan kaasutoimituksia Venäjän vaatimilla ruplilla.

Taustalla on Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja EU:n Venäjälle asettamat pakotteet.

Koska huoli maakaasun riittävyydestä on kasvanut Euroopassa, Euroopan komissio ehdotti eilen kaasun säännöstelyä talven varalle. Komissio ehdotti, että jäsenvaltiot vähentäisivät vapaaehtoisesti 15 prosenttia maakaasun kulutuksestaan elokuun alusta ensi vuoden maaliskuun loppuun asti. Näin varauduttaisiin jo tulevaan talveen ja mahdollisiin kaasun toimituskatkoihin Venäjän suunnalta.

EU-maiden energiaministerit kokoontuvat keskustelemaan komission ehdotuksista ylimääräisessä kokouksessa ensi viikolla.

Lue lisää:

Ei enää varaa lomaan korkeiden lämmityskustannusten takia – puolet saksalaiskodeista lämpiää kaasulla, ja Ukrainan sota pakottaa perheet säästämään

EU-komissio ehdottaa jäsenmaille kaasun säännöstelyä elokuun alusta ensi vuoden maaliskuun loppuun

Harry Potter -fantasiakirjoista inspiroitunut urheilulaji huispaus saa englannin kielessä uuden nimen. Aiemmin kirjoista tutulla nimellä quidditch pelattu laji tunnetaan vastaisuudessa nimellä quadball.

Taustalla ovat taikamaailmaan sijoittuvien Potter-kirjojen luojan J. K. Rowlingin puheenvuorot, joita on pidetty transihmisiä vähättelevinä. Rowling on muun muassa vitsaillut muistavansa, että joskus oli olemassa sana ihmisille, joilla on kuukautiset.

Huispauksen kansainvälinen lajiliitto International Quidditch Association (IQA) ilmoitti tällä viikolla siirtyvänsä käyttämään lajista nimeä quadball. Lajiliitto seuraa ratkaisullaan kahta muuta huispauksen isoa toimijaa US Quidditchiä ja Major Leage Quidditchiä, jotka ovat jo aiemmin ottaneet käyttöön quadball-nimen.

Asiasta uutisoivat muun muassa brittilehti Guardian ja uutistoimisto Reuters.

– Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen etujärjestöt, kuten GLAAD ja Human Rights Campaign, sekä Harry Potter -elokuvien kolme pääosanesittäjää ovat kritisoineet hänen (Rowlingin) kantojaan, IQA:n tiedotteessa todetaan.

Toisena perusteluna lajinimen muutokselle ovat tavaramerkkisyyt. Quidditch-nimen tavaramerkin omistaa Warner Bros., joka on julkaissut Harry Potter -elokuvat. Tämä on rajoittanut lajin mahdollisuuksia kasvaa ja tehdä sponsorisopimuksia.

Harry Potter -kirjoissa huispausta pelataan lentävillä luudilla ja maagisilla palloilla. Huispausta on innostuttu harrastamaan myös oikeassa elämässä, vaikka lajista on täytynyt keksiä ilman taikavoimia toimiva sovitus.

Eri puolilla maailmaa pelataan huispausta, jossa juostaan kentällä luutien kanssa ja muun muassa yritetään saada palloa läpi vastustajajoukkueen maalirenkaista. Laji on saanut suosiota etenkin opiskelijoiden keskuudessa.

Lue myös:

J.K. Rowling Twitter-kohun keskellä – kirjailijaa syytetään transfobiasta

Kun kongressin tutkintakomitea toi mittavan todistusaineiston julkisuuteen kesäkuun alussa, sen tärkein tavoite oli osoittaa, että Donald Trump oli osallinen yritykseen estää perustuslaissa määritelty demokraattinen vallanvaihto.

Kahdeksas ja näillä näkymin viimeinen julkinen kuuleminen koittaa tänään torstaina, ja komitea on päässyt pitkälle tehtävässään.

Entisen presidentin omat sisäpiiriläiset ovat kertoneet korutonta tarinaa siitä, miten Trump pyrki pysymään vallankahvassa valheen voimalla ja laista piittaamatta.

Entinen liittovaltion syyttäjä ja CNN-uutiskanavan oikeudellinen asiantuntija Jennifer Rodgers sanoo Ylelle, että todistusaineiston perusteella kyseessä oli Trumpin johtama vallankaappausyritys.

– Nyt ymmärrämme, miten määrätietoisesta yrityksestä oli kyse. Tilanne, jossa presidentti kieltäytyy rauhanomaisesta vallanvaihdosta, oli paljon lähempänä kuin tiesimmekään, Rodgers sanoo.

Kongressitalon valtausta tutkivia julkisia kuulemisia on pidetty noin 20 tunnin ajan ja lähes 50 todistajan voimin.

Niissä on selvinnyt, että presidentti Trumpin sumutus alkoi vaali-iltana, kun ääntenlaskenta alkoi kääntyä hänelle epäedulliseksi.

Vastoin oman kampanjapäällikkönsä neuvoa Trump julisti itsensä voittajaksi ja syytti demokraatteja vaalivilpistä.

Seuraavien viikkojen aikana Trumpin lakimiehet ahersivat vilppisyytösten parissa ja nostivat yli 60 kannetta. Oikeusistuimet hylkäsivät ne kaikki.

Silloisen presidentin oma oikeusministeri Bill Barr tutki syytöksiä ja piti niitä lopulta perättöminä ja "paskapuheena". Valkoisen talon johtava lakimies Pat Cipollone oli samaa mieltä.

Tästä huolimatta Trump ei hellittänyt, vaan painoi lisää kaasua.

Kun omasta oikeusministeriöstä ja Valkoisen talon lakimiehistä ei herunut tukea vilppiväitteille, Trump kääntyi ulkopuolisten avustajien puoleen.

Suurimmassa roolissa oli suurelle yleisölle tuntematon lakimies John Eastman. Hän kehitteli juridisia teorioita, joiden pohjalta laadittiin toimintasuunnitelmia. Myös New Yorkin entinen pormestari ja Trumpin silloinen lakimies Rudy Giuliani hääri aktiivisesti asian kimpussa.

Trump, Giuliani ja Eastman pyysivät muun muassa Arizonan osavaltion parlamenttia hylkäämään demokraattien Joe Bidenin valitsijamiehet ja korvaamaan ne Trumpin valitsijamiehillä.

Arizonan parlamentin puhemies, Trumpin kannattaja Rusty Bowers kieltäytyi, koska piti toimintaa laittomana. Bowersille ei myöskään esitetty mitään todisteita hänen pyynnöistään huolimatta.

– Giuliani sanoi, että heillä on paljon teorioita mutta ei todisteita, Bowers kertasi epäuskoisena tapahtumia tutkintakomitean kuulemisessa.

Loppujen lopuksi kuusi osavaltiota sooloili itselleen vaihtoehtoiset valitsijamiehet ja lähetti niistä viralliset dokumentit kongressille.

Georgiassa kaikki kuusitoista laitonta valitsijamiestä ovat nyt rikostutkinnan kohteena.

Seuraavaksi Eastman kehitti teorian, jonka mukaan varapresidentti Mike Pence voisi ottaa itselleen ratkaisevan roolin senaatin puhemiehen ominaisuudessa.

Eastman syötti Trumpille suunnitelman, jonka mukaan varapresidentti voisi joko suoraan kumota Bidenin voiton tai lähettää valitsijamiesten äänet takaisin niihin osavaltioihin, joissa Trumpin mielestä oli tapahtunut vaalivilppiä.

Jälleen Valkoisen talon omat lakimiehet sekä Trumpin nimittämät oikeusministeriön johtohenkilöt tyrmäsivät suunnitelmat laittomina.

Eastman itse myönsi suunnitelman olevan lainvastainen mutta jatkoi kuitenkin sen edistämistä.

Vielä pari tuntia ennen kuin Pencen oli määrä vahvistaa presidentinvaalien lopputulos kongressissa tammikuun 6. päivänä 2021, Trump soitti varapresidentille ja vetosi tähän.

Pence kuitenkin piti suunnitelmaa laittomana ja kieltäytyi tottelemasta.

Trump haukkui tämän jälkeen varapresidenttinsä heikoksi nynnyksi käyttäen erittäin vahvaa ja alatyylistä kieltä.

Puhelun jälkeen Trump nousi lavalle kannattajiensa eteen Valkoisen talon edustalla. Uhmakkaassa puheessaan Trump kehotti ihmisiä taistelemaan ja marssimaan kongressille.

Valkoisen talon lakimiesten vastusteluista huolimatta Trump oli lisännyt puheeseensa monta mainintaa Pencestä ja siitä, että tällä olisi valta ratkaista asia Trumpin kannalta parhain päin.

Puheen jälkeen presidentti lähetti Twitterissä viestin kannattajilleen. Siinä hän syytti Penceä pelkuruudesta.

Hetkeä myöhemmin viesti levisi mellakoijien keskuudessa, ja rytmikkäät huudot Pencen hirttämisestä alkoivat kaikua taivaalle.

– Hän ansaitsee sen, Trump sanoi kuultuaan huudoista.

Todistusaineisto on täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia tapaamisista, keskusteluista sekä keskinäisistä kiistelyistä.

Keskeinen viesti on kuitenkin se, että Donald Trumpille oli tehty selväksi kaikkien hallinnon sisäisten asiantuntijoiden taholta, että vaalivilppiä ei esiintynyt ja että kaikki yritykset kumota Bidenin voitto olivat laittomia ja vaarallisia Yhdysvalloille ja sen demokratialle.

Todistajien lausuntojen perusteella Trump ei välittänyt varoitteluista vaan jatkoi sinnikkäästi yrityksiään pysyä vallassa.

Vaikka tapahtumien kulku vaikuttaa selvältä ja suurin osa todistajista on Trumpin hallinnon keskeisiä henkilöitä, komitean työ on kuitenkin vain yhden osapuolen näkökulma.

Tutkintakomitea valmistelee loppuraportin, joka julkaistaan jossain vaiheessa ennen marraskuun välivaaleja.

Oikeusministeri Merrick Garlandin tehtäväksi jää päättää, täyttyvätkö rikosoikeudelliset kriteerit ja nostetaanko Trumpia vastaan syytteitä. Ministeriö tekee asiassa omat tutkimuksensa ennen kuin mahdollisista jatkotoimista päätetään.

Entistä presidenttiä kohtaan ei ole koskaan aikaisemmin nostettu syytettä.

Entinen liittovaltion syyttäjä Jennifer Rodgers sanoo Ylelle, että syyte pitäisi nostaa.

– Trump on edelleen sitä mieltä, että vaalit varastettiin häneltä. Hän saattaa asettua ehdolle uudestaan ja on yhä uhka demokratiallemme, Rodgers sanoo.

Lue myös:

Valkoisen talon virkailijoilta rajuja paljastuksia Trumpista: Yritti väkisin mukaan kongressivaltaukseen, heitti suuttuneena ruokaa seinälle

Trump painosti oikeusministeriötä tukemaan vaalivilppiväitteitään ja yritti erottaa ministerin, kertoivat todistajat kongressin kuulemisessa

Analyysi: Historia tuomitkoon – vaikka osaahan katsoja itsekin päätellä mistä Yhdysvaltain kongressi-iskut johtuivat

Trumpin kausi saa uuden, hurjan loppunäytöksen: ensi yönä alkavat kongressihyökkäyksen kuulemiset näytetään suurelle amerikkalaisyleisölle

Mustikkasadosta näyttäisi tulevan tänä vuonna keskimääräistä parempi.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltolan mukaan havaintometsistä saatujen tietojen perusteella sato on keskimääräistä parempi ja tasaisempi kaikissa niissä havaintometsissä, joista tietoja on kertynyt.

– Marjakoko näyttäisi olevan pääosin tavanomainen, arvioi Peltola.

Pääsatokausi on jo käynnistynyt eteläisessä Suomessa. Oulun eteläpuolisilla alueilla alkaa mustikka olla poimintakypsää ja Etelä-Lapissa löytyy jo yksittäisiä kypsiä mustikoita lämpimiltä kasvupaikoilta.

Vaarojen etelärinteillä ja hakkuuaukeiden reunoilla mustikka kypsyy nopeimmin.

Mustikan pomiminen myyntiin näyttää vaikeutuvan

Tänä vuonna 4H-liitto ei osta mustikkaa. Joillakin yksittäisillä yhdistyksillä saattaa silti olla omia välityssopimuksia.

4H-yhdistykset ovat perinteisesti toimineet puolukan ostajina ja välittäneet niitä marjatuoteyritys Kiantamalle. Ensimmäisenä koronakesänä 4H-liitto kokeili myös mustikan ostoa Pohjois-Pirkanmaan Kainuun välisellä alueella.

Kiantaman toimitusjohtajan Vernu Vasunnan mukaan kokeiluvuonna mustikkaa tuli sen verran vähän, ettei sitä kannata erikseen ostaa.

– Keskusteluja on käyty mustikan ostamisesta puolukan oston yhteydessä, hän kertoo.

4H-liitto ei myöskään viime vuonna järjestänyt mustikanostoa, sillä paahteinen kesä surkastutti sadon.

Yritykset ostavat marjat ulkomaalaisilta poimijoilta

Näinä päivinä Suomeen odotetaan ennätysmäärää thaimaalaisia poimijoita.

Pakastemarjojen teollisuusmyyntiin erikoistuneen Marja Bothnia Berries -yrityksen vientipäällikkö Amanda Gustafssonin mukaan yritys tuo Suomeen pari sataa poimijaa aiempaa enemmän. Nyt määrä nousee 800:aan.

Mustikkaa yritys ostaa vain thaimaalaisilta poimijoiltaan.

Poimijahinta tulee nousemaan entisestä polttoaineiden hintojen nousun takia, mutta tarkkoja arvioita noususta ei ole, sillä poimijoille maksettavaan hintaan vaikuttaa myös sadon määrä.

Toinen merkittävä marjojen ostaja on myös Arctic International Oy. Toimitusjohtaja Janne Naapanki kertoo, että poiminnat aloitetaan lähipäivinä Päijät-Hämeestä ja sieltä edetään kohti pohjoista.

Myös Arctic Internationalin ostaa marjat thaimaalaispoimijoilta.

Poiminta-ajan kesto ratkeaa, kun katsoo sääkarttaa

Poiminta-ajana kesto riippuu erikoistutkija Rainer Peltolan mukaan tulevista säistä: Helle lyhentää poiminta aikaa viikkoon tai kahteen. Tavanomaisesti poimintakusi kestää useamman viikon.

Mustikka on sopeutuvainen marja. Kuivuus on sille kriittinen asia, sillä marjasta on vettä noin 80 prosenttia. Jos sateita ei tule, marja jää pieneksi tai tippuu pois.

– Tämä on juuri mukautumista eli kasvi sopeutuu kuiviin oloihin. Se laittaa veden sinne, missä sitä eniten tarvitaan, kuvailee Peltola.

Yle kävi Keski-Pohjanmaalla Vetelissä mustikkametsässä yhdessä Vetelin 4H-yhdistyksen puheenjohtajan Pirjo Korkeasaaren kanssa.

Kuuntele tästä:

Lue Lisää:

Keski-Pohjanmaalla saa kohta poimia mustikkaa – kuivuus saattaa kuitenkin kutistaa marjaa

Lappiin odotetaan thaipoimijoita heinäkuun toisella viikolla

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun perjantaihin 22.7. kello 23:een saakka.

Itä-Suomen poliisi kaipaa havaintoja Pohjois-Karjalassa tapahtuneesta mahdollisesta henkirikoksesta.

Poliisille ilmoitettiin eilen alkuyöstä, että Lieksan Jokikadun päässä sijaitsevalla uimarannalla on kuollut mies. Partio löysi tapahtumapaikalta noin 35-vuotiaan miehen kuolleena.

Poliisin suorittamien tutkimusten perusteella vainajan kuolinsyy on epäselvä. Henkirikoksen mahdollisuutta ei voi sulkea tässä vaiheessa pois, tiedottaa poliisi.

Poliisi pyytää Jokikadun uimarannan läheisyydessä eilen illalla ja yöllä liikkuneilta havaintoja, etenkin kello 22–24 väliseltä ajalta. Myös muut tapaukseen liittyvät tiedot ovat tarpeen.

Poliisi muistuttaa, että pienikin havainto voi olla merkittävä tutkinnan kannalta.

Havaintoja ja tietoja voi ilmoittaa poliisin vihjesähköpostiin tai vihjenumeroon.

Kuumentunut valokuitukauppa hämmentää kuluttajia. Kilpailu- ja kuluttajaviranomaisille (KKV) tulee säännöllisesti valokuitujen hankintaa koskevia yhteydenottoja, ja kuluttaja-asiamies on ryhtynyt valvomaan markkinaa.

Vantaalla kiinteitä valokuituyhteyksiä on markkinoitu pientaloasukkaille jo useamman vuoden ajan. Esimerkiksi Korsossa, joka on yksi Suomen suurimmista pientaloalueista, mainoksia on tullut postilaatikkoihin ja myyjät ovat soitelleet myös ovikelloja.

– Eri yritykset kartoittavat näitä alueita mahdollisen valokuituyhteyden rakentamiseksi, Korson Omakotiyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Hannele Puusa-Ruohonen kertoo.

Valokuitua tarjoavat yritykset eivät kannattavuussyistä yleensä lähde rakentamaan yksittäisten kuluttajien tilaamia liittymiä ilman, että kyseiseltä asuinalueelta saadaan riittävän kattava asiakaspohja.

Kannattavuussyistä vaadittavien talouksien määrä on esimerkiksi 200–400.

– Tämä johtaa siihen, että kuluttajia sidotaan pitkiinkin määräaikaisiin sopimuksiin ennen kuin yritys tekee lopullisen päätöksen liittymän rakentamisesta. Valokuituliittymän tilaamalla kuluttajat eivät välttämättä tiedä, saavatko he tilaamaansa liittymää vai eivät, sanoo erityisasiantuntija Joonas Norr Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

Valokuitunetti rakentuu kahdesta osasta. Tarvitaan valokuituliittymä eli kaapeli-infra, joka rakennetaan kuluttajan kotiin vetämällä valokuitukaapeli. Infran lisäksi kuluttaja tarvitsee verkossa toimivan internetpalvelun eli varsinaisen laajakaistan.

Valokuituliittymissä on eroja esimerkiksi sen suhteen, voiko kuluttaja kilpailuttaa laajakaistapalvelun eli nettipalvelun tarjoajaa vai ei. Joissakin liittymissä on käytännössä vain yksi palveluntarjoaja eli sama yritys, joka rakentaa alueelle valokuitukaapeliliittymän. Joissakin sopimuksissa on mahdollista valita useamman palveluntarjoajan väliltä.

Määräaikaisuudesta vaikea irrottautua ilman sopimussakkoja

Vantaalla on havaittu myös yritysten aggressiivista markkinointia.

– Alussa hinnat olivat useampia tuhansia per talous. Kuluttajan kannalta hurjan kalliita, kun kukaan myyjistä ei pystynyt sanomaan, milloin yhteys tulee, Puusa-Ruohonen kertoo.

Korson Omakotiyhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Puusa-Ruohosen mukaan suurimmat toimijat ovat kuitenkin ottaneet opikseen ja nykyisin markkinointi alueella on pääosin asiallista.

Kyseinen myyntitapa näkyy kuitenkin edelleen kuluttajaviranomaiselle tulleissa yhteydenotoissa. Kuluttajat ovat kokeneet ongelmalliseksi sopimuksen määräaikaisuuden, josta on ollut vaikea irrottautua ilman sopimussakkoja.

– Jos laittaa nimen paperiin, siitä on hankala päästä enää eroon, Puusa-Ruohonen toteaa.

Sopimus saattaa käytännössä tarkoittaa sitä, että asiakas sitoutuu odottamaan ensin pari vuotta valokuidun rakentamispäätöstä, ja jos päätös rakentamisesta tehdään, yrityksellä on vuosi aikaa rakentaa. Tämän päälle sopimuksissa saattaa olla vielä parin vuoden määräaikainen palvelusopimus laajakaistasta. Allekirjoittaessaan sopimuksen asiakas onkin siis sitoutunut viideksi vuodeksi, vaikka sopimushetkellä ei ole täyttä varmuutta valokuituyhteyden rakentamisesta.

KKV:n erityisasiantuntijan Joonas Norrin mukaan kuluttaja ei välttämättä ole sopimustilanteessa ymmärtänyt, miten hanke etenee ja mihin hän liittymän tilaamalla oikeastaan sitoutuu.

– Meille on tullut yhteydenottoja tilanteista, joissa liittymän rakentamisesta ei ole mitään varmuutta, mutta jokin toinen yritys on luvannut rakentaa liittymän nopeammalla aikataululla. Sopimuksen määräaikaisuuden vuoksi aiemmasta sopimuksesta ei pääse irti ja se koetaan kohtuuttomana, Norr kertoo.

Virastossa onkin kiinnitetty huomiota sopimusehtojen kohtuullisuuteen ja siihen, missä määrin kuluttajat on sidottu yksipuolisesti sopimukseen.

Markkinointi voi olla harhaanjohtavaa

Toinen ongelma on valokuitusopimusten hinnoittelu.Kuluttajien on ollut vaikea markkinoinnin perusteella hahmottaa, mistä valokuitusopimuksen hinta muodostuu. Kuluttajan tulisi tietää, mikä osuus hinnasta on valokuitu-infran rakentamisesta ja mikä osuus siihen liittyvästä laajakaistapalvelusta.

– Kaikki kuluttajat eivät ole hahmottaneet, että tämän infran rakentaminen ei vielä sisällä varsinaista laajakaistapalvelua, erityisasiantuntija Norr sanoo.

KKV:hen on tullut kuluttajilta yhteydenottoja myös markkinoinnista, jossa valokuitusopimuksia on markkinoitu ilmaisina, vaikka todellisuudessa maksettavaksi on saattanut tulla erilaisia avausmaksuja ja laajakaistapalvelun kuukausimaksuja.

– Tämän tyyppistä nollaeuromarkkinointia on pidetty harhaanjohtavana. Kuluttajille nollaeurolla markkinoidun rakentamisen päälle tulevat kulut ovat saattaneet tulla yllätyksenä, Norr sanoo.

Näissä tapauksissa on tyypillisesti tarjottu kaapeli-infran rakentamista ilmaiseksi, mutta peritty muun muassa avausmaksuja.

Harhaanjohtava markkinointi on kielletty kuluttajasuojalaissa. Kuluttaja-asiamies onkin nyt ryhtynyt valvomaan markkinaa. Yhdestä yrityksestä on laitettu vireille valvonta-asia. Kuluttaja-asiamies on pyytänyt yritykseltä selvitystä sen toiminnasta, mutta valvonta-asian käsittely on vielä kesken.

– On eroa, markkinoitko ilmaisena valokuitunettiä vai valokuituliittymän rakentamiskustannuksia. Ensimmäisessä vaihtoehdossa voi tulla harhaanjohtava kuva ilmaisesta yhteydestä. Jos taas sanotaan, että rakentamiskustannukset ovat nolla euroa, se on jo lain mukaisempaa.

Hinnat vaihtelevat muutamasta sadasta tuhansiin euroihin

Valokuitukaapelien liittymien hinnat vaihtelevat muutamasta sadasta eurosta tuhansiin euroihin. Hinta määräytyy paikan, maaperän, rakennusten etäisyyksien ja mukaan tulevien asiakkaiden määrän mukaan.

Suomessa valokuitukauppaa tekevät muun muassa DNA, Elisa, Lounea, Täyskuitu ja Telian osittain omistama Valokuitunen.

Esimerkiksi Elisalla ei ole erikseen valokuituliittymä- ja laajakaistahintaa, vaan yritys tarjoaa asiakkaalle samalla toimitusmaksulla sekä valokuidun että laajakaistapalvelun.

– Pyrimme olemaan reiluja kaikkia kohtaan. Ensimmäisinä mukaan liittyneitä vähän palkitaan. Myöhemmin mukaan tulleet asiakkaat saavat laajakaistapalvelun samalla hintaa, mutta palvelun liittymis- ja toimitushinta ovat vähän kalliimmat, verkkopalvelut-yksikön johtaja Sami Rajamäki Elisalta kertoo.

DNA rakentaa verkkoja eri puolille Suomea pääosin taajama-alueille uusiin kaupunginosiin, joihin laajennetaan aiempia laajakaistaverkkoja.

– Olemme monella alueella markkinajohtaja, joten meidän tulee myydä liittymät rakennuskustannusten mukaisina. Emme saa alentaa hintoja ilman kilpailua, liityntäverkot ja laitetilat -yksikön johtaja Mikko Kannisto DNA:lta sanoo.

Valokuitusella on sata eri valokuitutyömaata menossa eri puolilla maata. Valokuitusen toimitusjohtajan Heikki Kauniston mukaan kysyntä on kasvanut ja myynti on kasvanut lähes viisinkertaiseksi vuodessa.

– Asiakkaan kannattaa harkita huolella, sillä hän tekee ratkaisun liittymästä käytännössä 30–50 vuoden ajalle. Samalle alueelle ei yleensä kustannussyistä rakenneta enää toista valokuituverkkoa, Kaunisto toteaa.

Yritysten näkemys on, että rakentaminen saadaan kannattavaksi markkinaehtoisesti tiheästi asutuilla taajama-alueilla, mutta haja-asutusalueilla vain julkisen tuen avulla.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 22. heinäkuuta kello 23:een saakka.

Lue myös:

Huippunopea valokuitu on vedetty tontille, mutta taloon tarjotaan 5G-mobiilinettiä – Yle selvitti satojen miljoonien eurojen sijoituksen kohtaloa

Valokuituverkon rakentamista vauhditetaan jälleen tukirahalla – myös teleoperaattorit ovat löytäneet valokuidusta markkinaraon

Polttoaineiden kulutus on vähentynyt kesän aikana verrattuna vuoden takaiseen. Kulutus näyttää laskeneen lähes 10 prosenttia viime vuoteen verrattuna, ilmenee OP:n maksukorttien käytöstä keräämistä tiedoista.

Syynä tähän on polttoaineiden hinnan nousu, arvioi OP:n senioriekonomisti Tomi Kortela.

— Energian tarjonnan heikkeneminen on aiheuttanut hintojen nousun, mikä puolestaan ohjaa ihmiset kuluttamaan vähemmän, Kortela sanoo.

Inflaatio on nyt suurimmillaan vuosikymmeniin. Kesäkuussa mitattu 7,8 prosentin hintojen nousu eli inflaatio alkaa näkyä kuluttajien ostokäyttäytymisessä, nyt myös polttoaineiden kohdalla.

Bensiinin kulutus laskenut, dieselin taas noussut

Bensiinin kulutus on laskenut tasaisesti viime vuosikymmeninä. Tilastokeskuksen mukaan bensiinin kulutus on laskenut 1990-luvun alusta yli 35 prosenttia.

Liikennepalvelukauppiaat ry:n toimitusjohtaja Jari Salosen mukaan autoilun määrä on pysynyt liki samana, mutta polttoaineen kulutus vähentynyt joka vuosi.

— Autot kuluttavat vähemmän ja ne ovat parempaa ja puhtaampaa teknologiaa. Samalla hybridi- ja sähköautot ovat yleistyneet, Salonen sanoo.

Dieselin kulutus on sen sijaan kasvanut viime vuosikymmeninä. Kulutus lähti hienoiseen laskuun 1990-luvun puolivälissä, mutta on sen jälkeen noussut tasaisesti.

Tilastokeskus kertoo kulutuksen energiamääränä. Sen mukaan viime vuonna dieseliä kulutettiin Suomessa yli 100 000 terajoulea, mikä on yli 70 prosenttia enemmän kuin vuonna 1990.

Salonen arvioi, että dieselin kulutuksen lisääntymistä voi selittää se, että kuluttajat ovat siirtyneet dieselautoihin halvemman polttoaineen takia.

Bensaan menee nyt enemmän rahaa, vaikka ajokilometrejä kertyy vähemmän

Polttoaineiden hinnat ovat nousseet kesäkuussa jopa lähes 60 prosenttia vuodentakaisesta. Hintojen nousu onkin ollut selvästi suurempaa kuin ostomäärien lasku. Polttoaineisiin on siis mennyt huomattavasti enemmän rahaa kuin viime vuonna.

Kortelan mukaan pahin hintapiikki näyttäisi taittuneen, mutta tilanne elää.

— Raakaöljyn hinta on vähän laskenut huipustaan ja Kiinan taloustilanne on mennyt heikompaan suuntaan, mikä on vähentänyt raaka-aineiden kysyntää. Se taas on laskenut raaka-aineiden ja sen myötä myös bensiinin hintaa, Kortela sanoo.

— Uskoisin, että jos kaasutoimitukset Venäjältä Eurooppaan jatkuvat edes jollain tasolla, niin pahin hintahuippu on nyt ohitettu, Kortela sanoo.

Bensiinin ja dieselin hinnat ovat viime päivinä laskeneet. Tilastokeskuksen mukaan kesäkuussa dieselin litrahinta oli 2,44 ja bensiinin 2,57 euroa. Vielä vuoden alussa hinnat pysyivät alle kahdessa eurossa.

Salonen arvelee, että polttoaineiden kulutuksen lasku jatkuu myös tulevaisuudessa.

— Kulutuksen lasku tulee varmasti jatkumaan polttomoottoritekniikan kehittymisen ja sähköautoihin siirtymisen myötä, Salonen sanoo.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin klo 22 saakka.