Venäjä vie ja Eurooppa vikisee. Tämä on asetelma venäläisen maakaasun suhteen.

Venäjä säätelee toimituksia mielensä mukaan ja pystyy näin manipuloimaan markkinoita, nostamaan hintoja ja pitämään EU:ta varpaillaan.

Torstaina Venäjä yllätti taas.

Eurooppa pelkäsi, että Venäjältä Saksaan kulkevan Nord Stream 1 -putken kymmenen päivän huoltotauko venyisi pitemmäksi, mutta Venäjä aloittikin toimitukset ajallaan – tosin sovittua pienempinä.

Lue lisää: Nord Stream 1 -putki on auki kymmenen päivän huoltotauon jälkeen

Aloite on tiukasti Venäjällä, sanoo professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta. Hän on kirjoittanut tuoreen kirjan Venäjän energiavallankäytöstä.

– Venäjällä on etulyöntiasema. Se käyttää kaasua sodan välineenä ja luo painetta välillä kiristämällä ja välillä höllentämällä ruuvia, hän sanoo.

– Nyt Venäjä pelaa hintaa ylöspäin syöttämällä putkiin jonkin verran kaasua, ja pystyy näin kuristamaan Eurooppaa.

Nord Stream 1 -putki ei kulje Suomen kautta, ja Venäjä katkaisi kaasutoimitukset Suomeen jo toukokuussa.

Tynkkynen: Venäjä alkoi manipuloida markkinoita viime kesänä

Euroopan kuristaminen alkoi jo viime kesänä, Tynkkynen sanoo.

Nord Stream 1 -putkessa kaasu virtasi normaalisti, mutta Puolan ja Ukrainan kautta Eurooppaan kulkevissa putkissa kaasua vähennettiin merkittävästi.

Tällä oli välittömiä seurauksia.

– Varastoja ei saatu täytettyä talveksi, hinta nousi ja inflaatio alkoi, Tynkkynen kiteyttää.

– Nyt ymmärretään, että Venäjä on viime kesästä asti ajanut Euroopan kaasuvarastoja voimallisesti alas.

Tynkkysen mukaan eurooppalaiset yhtiöt, joukossa Fortum ja Uniper, yrittivät vielä selittää asiaa markkinalogiikalla. Syytä haettiin muun muassa pitkäaikaisten sopimusten vaihtumisesta nopean hintavaihtelun spot-markkinaan.

Vähälle huomiolle jäi, että Venäjä toimi täysin markkinalogiikan vastaisesti.

– Jos sinulla on tuote, jolla on hyvä hinta, pyrit myymään sitä tuotetta. Venäjä toimi syksyllä aivan toisin. Se jätti kaasua myymättä, vaikka hinta oli korkealla, Tynkkynen sanoo.

Presidentti Vladimir Putinin on helppo käyttää valtaa, koska valtio kontrolloi kaasuputkia.

Pitkällä aikavälillä Venäjä tarvitsee vääjäämättä energiatuloja eli ostajia kaasulleen. Mutta se laskee että kauppa käy, vaikka myynti Eurooppaan loppuisi kokonaan, Tynkkynen arvioi.

– Putin laskee, että saa myytyä kaasun Kiinalle ja Intialle.

EU yrittää raivoisasti saada kaasua muualta

EU ei ole täysin hampaaton. Se pyrkii kiivaasti saamaan korvaavaa kaasua muualta.

Yhdysvallat on luvannut täyttää vajetta myymällä lisää nestemäistä LNG-maakaasua. EU-maat rakentavat nyt kiivaasti LNG-terminaaleja ja vuokraavat LNG-laivoja kelluviksi kaasuvarastoiksi satamiinsa.

Sopimuksia on solmittu myös muiden maiden kanssa. Norja kiihdyttää toimituksiaan, ja maanantaina EU ja Azerbaidžan sopivat kaasutoimitusten tuplaamisesta vuoteen 2027 mennessä.

Kaasua maailmassa riittää, arvioi Energiateollisuuden kaasumarkkina-asiantuntija Heikki Lindfors. Mutta hinta on korkealla, ja maailman merillä seilaavien kaasualusten lasteista käydään korvaa tarjous- ja sopimuskilpailua.

– Jos Venäjän-toimitusten epävarmuus jatkuu, EU:lla tulee olemaan vaikeuksia saada talveksi riittävästi kaasua, Lindfors sanoo.

EU:n energiaministereillä on ensi viikolla Brysselissä edessään vaikea pala. Ne päättävät komission esityksen pohjalta, pitäisikö kaasua alkaa säännöstellä EU:ssa jo ensi kuussa.

Komissio suositti tällä viikolla jäsenmaiden kaasunkäyttöön 15 prosentin leikkauksia.

Lisää aiheesta:

EU-komissio ehdottaa jäsenmaille kaasun säännöstelyä elokuun alusta ensi vuoden maaliskuun loppuun

Venäläisen maakaasun tulo Suomeen loppuu – Suomi vuokraa kaasulaivan 10 vuodeksi

Suomeen rantautunut mursu päätyy Helsingin yliopiston Luonnontieteelliseen keskusmuseoon, tiedottaa Helsingin yliopisto.

Mursulle tehtiin ruumiinavaus Ruokavirastossa tänään torstaina. Seuraavaksi eläimen nahka ja luusto siirretään Luonnontieteelliseen keskusmuseoon. Eläin tulee konservoituna esille yleisönäyttelyyn.

Mursun nahan, luiden ja DNA:n avulla pystytään arvioimaan eläimen ikä, lähimmät geneettiset sukulaiset ja saadaan tietoa sen elinympäristöstä.

– Luomuksessa mursu tulee säilymään parhaalla mahdollisella tavalla ja se on tutkijoiden käytettävissä. Mursu on herättänyt paljon huomiota, ja siksi eläin tullaan konservoimaan yleisönäyttelyyn tarinansa kera, kertoo eläintieteen yksikön johtaja Pasi Sihvonen tiedotteessa.

Mursu on vielä Ruokavirastossa, mutta se siirretään Sihvosen mukaan lähipäivinä Luonnontieteelliseen keskusmuseoon.

Sihvonen arvioi, että menee noin puolesta vuodesta vuoteen ennen kuin mursu on yleisön nähtäville.

– Se johtuu siitä, että konservointi tehdään täysin käsityönä ja siinä on sellaisia työvaiheita, mitä ei voi oikeista, pitää esimerkiksi odottaa, että aineet kuivuvat. Valitettavasti se ei ole ihan pian vielä nähtävillä.

Mursu havaittiin ensimmäisen kerran Haminassa viime viikon lopulla

Mursu ilmestyi Haminan edustalle viime perjantaina. Se lepäili poliisin eristämänä ja jatkoi sitten matkaansa viikonlopun jälkeen Kotkan edustalle, missä se ui rysään ja kaatoi muun muassa kalastajan veneen.

Tiistaiaamuna mursu ilmestyi kotkalaisen omakotitalon pihalle, jonne se oli kavunnut 150 metrin matkan maata pitkin.

Omakotitalon pihaan ilmestynyt mursu oli heikossa kunnossa. Se nukutettiin tiistai-iltana, jotta sen kuntoa päästiin tutkimaan tarkemmin. Illtakymmenen aikaan aloitettiin kuljetus Korkeasaaren Villieläinsairaalaan, mutta mursu kuoli matkalla.

Korkeasaaren eläintarhan mukaan edellisten päivien koettelemukset ja kuljetus olivat heikkokuntoiselle eläimelle liian raskaat.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 22. heinäkuuta kello 23:een saakka.

Lue myös:

Mursulle tehdään tänään ruumiinavaus – ja se saattaa paljastaa, miksi eläin eksyi kauas kotoa

Patologi tutkii mursun kuolinsyytä – osa kuolleesta eläimestä päätyy näytekokoelmiin, osa saatetaan polttaa

Haminaan rantautunutta mursua seurattiin tiiviisti päivien ajan – tutkija kertoo, miksi yksinäinen otus varasti koko kansan huomion

Euroopan keskuspankki nostaa kolmea keskeistä ohjauskorkoaan enemmän kuin ennakoitiin. Pääjohtaja Christine Lagarde perustelee rahapolitiikan päätöksiä parhaillaan Frankfurtissa tiedotustilaisuudessa.

Jo kuukausia pankki on seurannut sivusta inflaation kiihtymistä, ja nyt se tarttuu toimeen. Vielä kesäkuussa pankki kertoi aikovansa nostaa korkoja heinäkuussa vain 0,25 prosenttiyksiköllä. Nyt korko nousee kaksi kertaa enemmän eli 0,50 prosenttiyksikköä.

Koronnostot jatkuvat syksyllä.

– Korkoja on tarpeen nostaa vielä lisää tulevissa kokouksissa. Negatiivisten korkojen aika on ohi, EKP toteaa lausunnossaan.

Lue lisää: Euroopan keskuspankilta historiallinen päätös: heinäkuussa alkaa sarja koronnostoja – syyskuussa voi tulla isokin korkoloikka

EKP:n neuvosto hyväksyi kokouksessaan myös uuden tukivälineen, jolla estetään velkaisimpien euromaiden korkojen nousua hallitsemattomasti markkinoilla. Se otetaan käyttöön vasta, kun markkinoilla ilmenee panikointia.

– Uusi rahapolitiikan väline voidaan ottaa käyttöön, jos perusteeton tai hallitsematon markkinakehitys uhkaa muuttaa vakavanlaatuisesti rahapolitiikan vaikutusta euroalueen eri maissa, EKP kertoo.

Neuvosto perustelee päätöksiään sillä, että arvio inflaatiosta eli kuluttajahintojen nousuvauhdista on muuttunut.

– Uudella rahapolitiikan välineellä (Transmission Protection Instrument, TPI) pystytään tukemaan rahapolitiikan vaikutuksen tehokasta välittymistä talouteen, tiedotteessa sanotaan.

Tukivälineellä halutaan varmistaa, että korkojen nousun vaikutus on samankaltainen euroalueen eri maissa. Yhteinen rahapolitiikka on edellytyksenä sille, että EKP pystyy ylläpitämään hintavakautta euroalueella, EKP toteaa.

Taantuma vaanii

EKP:n päätehtäväksi on määrätty hintavakauden ylläpito. Nostamalla korkoja EKP kiristää ohjaksia, kun inflaatio laukkaa ja kuluttajahinnat kallistuvat. Kesäkuussa inflaation vuosivauhti kiihtyi euroalueella jo lähes yhdeksään prosenttiin.

Kiristämisen ajoitus on hankalaa, sillä samaan aikaan talouskasvu euroalueella hidastuu ja sekä kuluttajien että yritysten luottamus on pohjalukemissa. Energiakriisi voi pahentua, jos Venäjä leikkaa kaasuntoimituksiaan Eurooppaan loppuvuonna.

Yllä on kuvattuna EKP:n talletuskorko. Sitä keskuspankki maksaa talletuksille, joita liikepankit tekevät keskuspankkiin yön yli. Korko välittyy myös tavallisille pankkien laina-asiakkaille.

Suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor kipusi prosentin rajan yli jo kesäkuussa.

Euribor on korko, jolla pankit lainaavat rahaa toisilleen. Näitä varoja pankit lainaavat eteenpäin asiakkailleen niin, että lisäävät päälle lainamarginaalin.

Päätös yllätti markkinoilla

Sekä analyytikot ja sijoittajat että keskuspankkiirit itse olivat kokouksen alla eri linjoilla korotuksen suuruudesta.

Esimerkiksi Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto arvioi Ylen haastattelussa, että pankki pitäytyy aiemmassa linjauksessaan vain 0,25 prosenttiyksikön korotuksesta.

– Aika vaikea EKP.n olisi irroittautua ohjeistuksesta, jonka se antoi edellisessä kokouksessa. Pidän uskottavuuskysymyksenä, että siinä 0,25 prosenttiyksikön nostossa pitäydytään, Kuusisto sanoi.

Uusi tuki velkamaille

EKP:n rahapolitiikkaa hankaloittaa se, että kolmanneksi suurin eurotalous Italia on ajautunut pahaan hallituskriisiin. Italian lisäksi myös muiden eteläisten maiden joukkolainojen tuottovaatimukset ovat nousseet viime aikoina.

Kun maiden valtionlainojen korot nousevat, valtioiden pitää käyttää yhä suurempi osa tuloista korkoihin ja lainojen lyhennyksiin.

Kuusiston mukaan onkin välttämätöntä, että EKP kertoo torstaina, miten raskaasti velkaantuneiden eurovaltioiden varainhankinnan kallistumista estetään korkojen noustessa. EKP avaa uutta TPI-tukivälinettä erikseen pian tiedotteessaan.

Pankkiirien pitää muotoilla tuen saamisen ehdot kieli keskellä suuta, koska EKP ei omien sääntöjensä mukaan saa käyttää rahapolitiikkaa jäsenmaiden suoraan rahoittamiseen.

Jos se rikkoo tuumakaan mandaattinsa rajoja, Saksan ärhäkkä perustuslakituomioistuin puuttuu todennäköisesti peliin.

Toisaalta pelkät EKP:n aikomuksetkin ovat vahva ase.

– Voi hyvin olla, että EKP kertoo osto-ohjelmasta, jota ei sitten tarvitse kuitenkaan ottaa käyttöön, Danske Bankin Kuusisto arvioi kokouksen alla. Näin markkinoille riittäisi pelkkä tieto siitä, että EKP on valmiina toimimaan tarvittaessa.

Viimeksi EKP kiristi rahapolitiikkaa ja nosti korkoja vuonna 2011. Jälkikäteen korkopäätöksiä pidettiin liian hätäisinä, koska eurokriisi vain syveni. Tuolloin spekuloitiin jopa euron hajoamisella.

Heti seuraavana vuonna uuden pääjohtajan Mario Draghin johtama keskuspankki teki korjausliikkeen ja painoi korot ensimmäistä kertaa alle prosenttiin.

Lisää aiheesta:

Italian tilanteesta on analyytikon mukaan syytä olla huolissaan – edessä voi pahimmassa tapauksessa olla uusi eurokriisi

Korot ovat nousseet historiallisen nopeasti – ekonomisti hoksauttaa, mitä perusasioita jokaisen asuntovelallisen olisi nyt hyvä selvittää

Korkojen nousu huolettaa monia, mutta siinä on myös hyvät puolensa – nollakorot kasvattivat varallisuuseroja ja lisäsivät riskejä

Lyhythihainen paita tarttuu hikiseen selkään ja märkä hiekka upottaa saappaan alla. Heinäkuisten jäävuorten rinteet lumen vastaanottoalueella ovat raskaita kulkea.

– Maaliskuussa tällä samalla paikalla olisimme seisoneet ainakin 6 metriä ylempänä tiiviin lumikerroksen päällä, arvioi aluevastaava Erno Rekonen Jyväskylän kaupungilta.

Mustankorkea on suurin Jyväskylän neljästä lumenvastaanottoalueesta. Viime talvena koko kaupungista ajettiin vastaanottopaikkoihin 370 000 kuutiota lunta. Mustankorkealle päätyi yli puolet.

Talven aikana kuorma-autot kippasivat alueelle lunta noin 7 500 kertaa, siis muutaman lumisen kuukauden aikana keskimäärin 60 autoa vuorokaudessa.

Mustankorkealle tuodaan Jyväskylän keskustasta auratut lumet.

– Sinne ei montaa lumisadetta mahdu. Lunta ajetaan pois jatkuvasti, mutta silti paikat ovat ihan tukossa, sanoo Rekonen.

Kun lunta varastoidaan kaikkialle, missä tilaa vain on, sattuu myös vahinkoja.

Ei ole lainkaan tavatonta, että kauhakuormaaja kolhii kadunvarteen pidemmäksi aikaa jätettyä autoa, joka muistuttaa pois kerättävää lumikasaa.

Lumet puhdistetaan käsityönä

Kaupungin kunnossapito työskentelee lumen keskellä myös kesäkuumalla.

– Seuraavaksi pyydetään kaivinkone levittelemään kasoja, jotta ne sulaisivat nopeammin, sanoo Rekonen.

Kun lumi on sulanut, on siivouksen vuoro. Kymmenkunta työntekijää käy läpi koko parin hehtaarin alueen ja kerää roskat pois hiekan seasta.

Pääasiassa lumen seasta löytyy sekalaista jätettä, paperia ja yllättävän paljon puuta. Kertakäyttömaskit näyttäisivät olevan yleisin yksittäinen roska.

Lumen sekaan päätyy kaikenmoista roinaa, kuvaaja löytää hiekasta muun muassa navigaattorin.

Rekonen kertoo, että yksi erikoisimpia lumen seasta löytyneitä esineitä on ollut massiivinen rosteriakseli.

– Se oli niin iso, ettei sitä miesvoimin jaksettu nostaa. Se lienee jäänyt lumen alle jonnekin pihaan ja lähtenyt aurauslumien mukaan. Ei ole kukaan kysellyt sen perään, hän nauraa.

Joskus on talteen kerätty 50 euron seteli, mutta isompia summia rahaa ei lumen seasta ole löytynyt.

Lumien kippaaminen järveen ei tule kuuloonkaan

Siivoamisen jälkeen jäljellä on enää käytettyä hiekoitushiekkaa. Sen uudelleen käyttöä kokeiltiin Jyväskylässä pari vuotta sitten. Lopputulos oli, että se ei kannata.

Seulotun hiekan mukana oli niin paljon hienoainesta, että se lisäsi kevään pölyongelmaa. Käytetty hiekka on myös pyöristynyttä, eikä se torju liukkautta enää kovin hyvin.

Lisäksi hiekan kerääminen ja puhdistaminen maksaa saman kuin uuden soran ostaminen.

Jäljelle jäävälle hiekalle on kuitenkin käyttöä tulevana talvena Mustankorkean seuraavien lumipenkkojen tukemisessa.

Ilmastonmuutos tuo mukanaan sateiset talvet. Osassa Suomea sateet tulevat lumena eli auraajille riittää töitä.

Jyväskylä otti käyttöön neljännen lumen vastaanottoalueen viime talvena. Nenäinniemeen avattu uusi alue auttoi paljon, sanoo Rekonen.

– Vaikka lunta tuli 60 000 kuutiota enemmän kuin edellisenä talvena, niin Mustankorkean taakkaa saatiin kevennettyä 9 000 kuutiolla edelliseen vuoteen verrattuna.

Helsingissä on herättänyt keskustelua aurauslumien kippaaminen mereen tilan puutteen takia.

Jyväskylässä järven ranta olisi käytännössä keskustassa, mutta lumen kuskaaminen Jyväsjärveen ei ole tullut edes mieleen.

– Siinä äkkiä alkaisi roskan määrä pistää silmään ja tulisi kovaa palautetta, toteaa Rekonen.

• Tanska ja Kanada ehättivät ratifioimaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet samana päivänä, kun Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat liittymispöytäkirjat.
• Lisäksi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet on ratifioinut Norja, Islanti, Viro, Britannia, Saksa, Albania, Puola, Luxemburg, Hollanti, Bulgaria, Latvia, Slovenia, Kroatia, Liettua, Romania, Montenegro ja Belgia. Koossa on nyt 19 maata Naton 30 jäsenmaasta.
• Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys edistyi sotilasliiton huippukokouksessa Madridissa kesäkuun lopulla. Nato esitti hakijamaille kutsun tulla jäseneksi.
• Iso kysymysmerkki on Turkki, joka on pitkään hankaloittanut Suomen ja Ruotsin hakuprosessia.

Tästä artikkelista löydät tuoreimmat tiedot hakuprosessin tilanteesta. Klikkaamalla nuolia pääset tarkastelemaan yksittäisten Nato-maiden kantoja.

Venäläisen Sovavto-yhtiön bussi kurvaa Lappeenrannan linja-autoaseman edustalle.

Autosta purkautuu täysi lasti ihmisiä. Yksi heistä on pietarilainen Andrei Kolomytsev. Hänelle matka Suomeen on pitkän odotuksen jälkeinen unelmien täyttymys.

– Kaksi ja puoli vuotta odottamista. Johan oli aikakin, hän huokaisee.

Venäjä poisti koronaepidemian vuoksi asetetut matkustusrajoitukset viime perjantaina.

Kolomytsev yritti jo tuolloin saapua Suomeen heti ensimmäisten joukossa omalla autolla. Matka tyssäsi kuitenkin aamulla Venäjän rajalle, kun Venäjä avasi rajan yllättäen vasta kello 13.00. Kolomytsev oli jo kääntynyt rajalta takaisin kotiin.

Nyt hän on tyytyväinen astuessaan ulos bussissta.

– Käyn kahvilassa, ostan juustoa ja muita laadukkaita elintarvikkeita. Katselen ympärilleni pitkän ajan jälkeen, Andrei Kolymetsev kertoo suunnitelmistaan.

Hän aikoo käydä myös paikallisessa Volvoihin erikoistuneessa autokaupassa kyselemässä autohuollon hintoja. Tämä johtuu siitä, että Venäjälle on nyt vaikea saada autojen varaosia länsimaisten pakotteiden vuoksi. Näin myös autojen huollosta on tullut kalliimpaa.

Bussit täynnä

Suomeen Pietarista ajavat bussit ovat nyt täyteen varattuja. Esimerkiksi Ecolinesin bussiin Pietarista Lappeenrantaan saa yhtiön varausportaalista ensimmäisen vapaan lipun vasta elokuun 16. päivä.

Toinen bussiyhtiö Sovavto tarjoaa seuraavaa vapaata paikkaa vasta 26. heinäkuuta.

Venäläisten ostosmatkailijoiden paluu kauppoihin näkyykin jo Lappeenrannassa. Liikenteessä ja parkkipaikoilla on selvästi enemmän pitkäkilpisiä venäläisautoja.

Myös venäläisten asiakkaiden määrä on kasvanut esimerkiksi Lappeenrannan Citymarketissa ja Prismassa.

– Venäläisten määrä on lisääntynyt perjantaista lähtien. Jos aikaisemmin puhuttiin yksittäisistä asiakkaista, niin nyt puhutaan kymmenistä, Lappeenrannan Prisman johtaja Antti Punkkinen kertoo.

Samanlaista viestiä tulee myös Lappeenrannan Citymarketin kauppias Ari Piiroiselta.

– Venäläisten määrä on lisääntynyt tasaiseen tahtiin viikonlopusta lähtien, hän sanoo.

Koronapandemiaa edeltäviin määriin on kuitenkin vielä pitkä matka.

– Missään nimessä ei vielä voida puhua sellaisista määristä kuin vuonna 2019 tai sitä aikaisemmin, Punkkinen sanoo.

Hän korostaa, että rajan avautumisesta on kulunut vasta muutamia päiviä, joten johtopäätösten vetäminen venäläisten tulevasta määrästä on vielä hyvin aikaista.

Venäläisten tuloa rajoittaa muun muassa voimassa olevien viisumeiden määrä. Venäläiset tiedotusvälineet ovat raportoineet pitkistä viisumijonoista esimerkiksi Pietarissa.

Ei näy kaikkialla

Venäläisten ostosmatkailijoiden lisääntyminen ei kuitenkaan näy kaikkialla Lappeenrannassa.

Esimerkiksi keskustan Iso-Kristiina-kauppakeskuksessa rajan avautuminen ei ole tuntunut kävijämäärissä.

– En ole huomannut mitään merkittävää muutosta. Kävijämäärät ovat suunnilleen entisellään, Iso-Kristiinan kauppakeskuspäällikkö Matti Sinkko kertoo.

Ostoskori entisellään, rahaa näyttää olevan

Prisman Antti Punkkisen mukaan venäläisten ostoskorin sisältö näyttää pysyneen suunnilleen ennallaan.

– Pääasiassa siellä on elintarvikkeita: juustoa, kahvia ja lastenruokia sekä tiettyjä pesuaineita. Käyttötavaran osalta erityisesti vaatteet ovat kiinnostaneet venäläisiä näiden muutaman päivän aikana, Punkkinen sanoo.

Prisman käytävällä astelevan pietarilaisen Vladimir Vapilovin ostoskassien sisältö näyttää vahvistavan Punkkisen sanat.

– Ostin farkut ja lenkkarit sekä juustoa ja suklaata, hän sanoo.

Punkkisen mukaan myös rahaa venäläisillä tuntuu riittävän.

– Kyllä venäläisillä tuntuu ostovalmiutta olevan.

Rintamamiestalo tuhoutuu tulipalossa Kotkassa. Hälytys Kontiontielle tuli tänään torstaina puoli kahden aikaan.

Tulipalo sai alkunsa pihassa olleesta pakettiautosta, josta palo levisi taloon. Asukkaat havaitsivat palon itse, mutta he eivät saaneet autopaloa sammutetuksi.

Tulipalo on niin voimakas, että se pääsi leviämään talon kattorakenteisiin ennen kuin pelastuslaitoksen yksiköt ehtivät paikalle.

Kymenlaakson pelastuslaitoksen päivystävä palomestari arvioi, että rintamamiestalo palaa asuinkelvottomaksi. Myös sammutustöissä käytetty vesi aiheuttaa vahinkoja.

Kolmen jälkeen iltapäivällä pelastajat purkivat kattorakenteita ja sammuttivat palopesäkkeitä.

Sammutus- ja raivaustyöt kestävät iltaan. Autopalon syttymissyistä ei ole tietoa.

Henkilövahinkoja ei tullut.

Lentoyhtiö Finnair on vähentänyt paikkoja Lontoon ja Helsingin välisillä lennoilla Heathrow'n lentokentän asettamien rajoitusten vuoksi. Heathrow’n rajoitusten vuoksi Finnair ei myöskään ota uusia varauksia Lontoo–Helsinki-lennoille 11. syyskuuta saakka.

Finnairin viestinnän mukaan Heathrow on asettanut rajoituksia lentoyhtiöille oikeustoimien uhalla. Lontoon vilkkain lentoasema Heathrow rajoittaa matkustajamääriä kolmen viikon ajan ruuhkien ja henkilöstöpulan vuoksi. Rajoituksilla pyritään vähentämään Heathrow’n ruuhkia lentokentällä.

Finnair on perunut osan asiakkaidensa varauksista loppuviikon Lontoo–Helsinki-lennoilta, vaikka Lontoosta lennetään edelleen neljä kertaa päivässä. Peruutukset koskevat noin sataa asiakasta päivässä.

Jos asiakas on varannut matkan matkatoimiston tai matkanjärjestäjän kautta, häntä kehotetaan olemaan yhteydessä suoraan matkanjärjestäjään muutosten tekemiseksi.

Heathrow’n ongelmien taustalla on henkilöstöpula, kun kaikki korona-aikana alalta lähteneet työntekijät eivät ole palanneet takaisin. Lentoliikenne on kuitenkin kasvanut ja kysyntä on kova, koska ihmisillä on paljon patoutunutta halua matkustaa.

– Euroopan eri kentillä on haasteita maapalveluissa, matkatavaroiden käsittelyssä tai turvatarkastuksessa, sanoo Pauliina Palttala Finnairin viestinnästä.

• Inga Hofmannille jäi vain passi ja hyttysmyrkky, kun laukku katosi – nokkelimmat ovat ostaneet lentolipun päästäkseen etsimään matkatavaroitaan

Korvaavia lentoja saatavilla rajallisesti

Palttalan mukaan Helsingissä on hyvä tilanne verrattuna moniin eurooppalaisiin kenttiin, eikä Helsinki-Vantaalla ole samanlaisia ruuhkia kuin muualla. Lontoon tilanne on niin paha, että siellä matkustajamääriä jo rajoitetaan.

– Teemme parhaamme löytääksemme vaihtoehtoiset reitit asiakkaille, mutta lentoja on rajallisesti saatavilla Heathrow'n lentoaseman rajoitusten vuoksi, Palttala sanoo.

Vaihtoehtoisia reitityksiä on haastava järjestää myös siksi, että lomailukausi on nyt vilkkaimmillaan ja lennot Euroopassa ovat kysyttyjä.

Finnair on joutunut perumaan myös yksittäisiä Rooman ja Pariisin vuoroja sekä korvaamaan Tampereen lentoja linja-autoilla. Vuoroja on peruttu viime perjantain jälkeen kymmenen, joista neljä on peruttu miehistöpulan vuoksi. Kaksi näistä on kotimaan Tampereen lentoja.

Peruutusten lisäksi lennoissa on ollut viivästyksiä, esimerkiksi koneen huollon vuoksi.

Ensi viikon osalta Finnairin viestinnästä ei osata vielä antaa arviota.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 22. heinäkuuta kello 23:een saakka.

Lue myös:

Hurjan pitkiä jonoja, viivästyneitä matkalaukkuja ja lyhyen varoitusajan peruutuksia – Euroopassa lentäminen koettelee nyt hermoja

Kotimaanmatkailu rauhoittui pandemia-ajan kesistä, sääennusteet vaikuttavat kävijämääriin ennemmän kuin sää itse

Kuluttaja voi saada korvausta virheellistä tuotteesta sekä vakuutusyhtiötä että myyjältä.

Kuluttajariitalautakunta otti kantaa asiaan tapauksessa, jossa jyväskyläläinen mies katsoi, että vakuutusyhtiön maksama korvaus vikaantuneesta televisiosta oli liian pieni.

Mies vaati elektroniikkaliikkeeltä 650 euron hinnanalennusta. Aiemmin hän oli jo saanut noin 900 euron vakuutuskorvauksen. Vakuutuskorvauksesta oli vähennetty omavastuu ja ikävähennys.

Kuluttajariitalautakunta totesi ratkaisussaan, että kuluttaja ei menetä oikeutta vaatia hyvitystä myyjältä siitä osuudesta, jota kuluttajan ottama vakuutus ei ole korvannut. Kuluttaja ei kuitenkaan voi saada korvausta kahteen kertaan.

Vastuu tuotteen virheestä ja sen korvaamisesta on ensisijaisesti myyjällä. Lautakunta suositti, että liike maksaa miehelle hinnanalennusta 300 euroa.

Myyjä: Kysessä OLED-tekniikan ominaisuus, ei vika

Kiista sai alkunsa, kun mies osti lähes 1 700 euroa maksaneen OLED-television joulukuussa 2016. Televisiolla oli kahden vuoden takuu. Se vikaantui vuosien 2018–2020 välisenä aikana.

Mies havaitsi ongelmia kuvassa vuoden 2018 aikana. Viat eivät näyttäytyneet niin selvinä, että hän olisi osannut niistä tuolloin reklamoida.

Lopulta keskelle ruutua ilmestyi iso alue, jossa keltainen oli vihreää ja punainen harmaata. Television paneelin värit olivat pahasti vääristyneet.

Kun mies teki lokakuussa 2020 virheilmoituksen myyjälle ja valmistajalle, nämä kieltäytyvät korjaamasta televisiota tai hyvittämästä mitään.

Myyjä oli sitä mieltä, että kyseessä on OLED-tekniikan ominaisuus, ei vika. Valmistaja vetosi television ikään.

Mies haki korvauksia vakuutusyhtiöltä, ja se korvasi miehelle kotivakuutuksesta hieman yli 930 euroa.

Tämän jälkeen mies vaatii elektroniikkaliikettä hyvittämään vakuutuksen 150 euron omavastuun ja vakuutusyhtiön tekemästä ikävähennyksestä 500 euron osan.

Myyjä: Ostaja sai käyttöhyödyn televisiosta

Liike katsoi, että mahdollinen virhe ei kuulunut myyjän vastuulle, vaikka televisiosta ei olisi tehty vahinkoilmoitusta eikä sitä olisi korvattu kotivakuutuksesta.

Ostaja kertoi havainneensa ongelmia television kuvassa jo 2018, mutta oli antanut vian pahentua ajan kuluessa ja reklamoinut virheestä vasta lähes neljä vuotta television oston jälkeen, perusteli liike kantaansa.

Liikkeen mukaan vakuutuskorvauksesta tehtyjä vähennyksiä, varsinkin ikävähennystä, voidaan suoraan verrata miehen televisiosta saamaan lähes neljän vuoden käyttöhyötyyn.

Korvaamatta jääneet kulut eivät ole myyjän vastuulle kuuluvia kuluja, katsoi liike.

Lautakunta: Ostaja ei osannut valittaa heti viasta

Kuluttajariitalautakunta totesi, että lain mukaan ostaja ei saa vedota tavaran virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita.

Virheilmoitus voidaan kuitenkin aina tehdä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ostaja havaitsi virheen.

Kuluttajariitalautakunta katsoi, että tässä tapauksessa ostaja oli riidatta havainnut ongelmia paneelissa ensimmäistä kertaa jo vuonna 2018. Ostaja kertoi tehneensä virheilmoituksen heti television vikojen pahennuttua nopeasti.

Lautakunta katsoi jääneen näyttämättä, että ostajan olisi pitänyt jo vuonna 2018 ilmenneiden ongelmien jälkeen ymmärtää, että kyse on virheestä, ja tehdä myyjälle virheilmoitus.

Television kuvassa olleet ongelmat saattoivat johtua television asetuksista tai käyttöympäristöstä, eikä ostaja aina tiedosta kyseessä olevan korjausta edellyttävä vika, arvioi lautakunta.

Lautakunta katsoi, ettei ostaja ollut laiminlyönyt virheilmoituksen tekemistä kohtuullisessa ajassa.

Keskimääräistä kalliimman television voidaan lautakunnan mukaan perustellusti odottaa kestävän selvästi pidempään kuin vajaat neljä vuotta.

Lautakunnan mukaan miehen toimittamista kuvista oli selvästi todettavissa, että ruudussa oli värivikaa, kiinnipalamista ja tummentumia.

Lautakunta arvioi, että televisio ei kestävyydeltään vastannut sitä, mitä kuluttajalla oli ollut perusteltua aihetta olettaa ja televisiossa oli siten ollut kuluttajansuojalain mukainen virhe.

Lautakunta: Vakuutuskorvaus hyödyttää myyjää

Lautakunta totesi, että kuluttajalla on valta valita, hakeeko hän hyvityksen vakuutuksesta vai myyjältä.

Jos kuluttaja hakee hyvitystä ottamastaan kotivakuutuksesta eikä virhevastuun perusteella myyjältä, myyjä hyötyy tästä.

Lautakunnan mukaan kuluttaja ei kuitenkaan menetä oikeuttaan vaatia myyjältä virhevastuun perusteella osuutta, joka menee vakuutuskorvauksen yli.

Lautakunta katsoi että vakuutusyhtiön tekemä 500 euron ikävähennys oli virhevastuun näkökulmasta liiallinen television todelliseen arvoon nähden. Lautakunta arvioi arvonalentuman olevan 150 euroa tätä pienempi.

Lautakunnan mukaan ostaja oli oikeutettu saamaan myyjältä myös vakuutuksen 150 euron omavastuuosuuden, joten se harkitsi oikeaksi myyjän maksettavaksi hinnanalennuksen määräksi tässä tapauksessa 300 euroa.

Lue myös:

Toiko joulupukki puhelimen tai tabletin? Jos palautat laitteen, voit joutua korvaamaan sen arvon alenemisen kokeilun jälkeen

Ostitko auton netistä ja kauppa kaduttaa? Jos peruutat kaupan, voit joutua korvaamaan auton arvon alenemisen yli 100 kilometrin ajon jälkeen

Ostiko lapsesi kalliin tavaran ilman lupaa? Testaa tästä, millaisesta ostoksesta voi saada rahat takaisin

Autonsa vaihtaneelle yllätyskulut vanhan auton piilevästä viasta – kuluttaja voi joutua vastuuseen autoliikkeelle aiheutuneesta isosta vahingosta

Salolaisen omakotitalon pihalla on leppoisa tunnelma. Pöydällä on muutamia ämpäreitä täynnä mustikkaa.

10-vuotiaat kaverukset, salolainen Eemil Laaksonen ja turkulainen Jimi Leino putsaavat mustikoita puhdistuslaitteen avulla. Toinen pojista kaataa kauhalla mustikoita suppiloon, joka on yhdistetty imuriin. Imuri imaisee osan roskista. Loput roskat pojat poimivat marjoista, jotka laskeutuvat sideharsokankaan päälle.

Poikien mustikat ovat myynnissä Facebookisssa, ja tilauksissa auttaa Eemilin äiti Tiia Tikkinen. Hän vakuuttaa, että pojat ovat aidon innostuneita omasta kesätyöstään, eivätkä aikuiset auta poiminnassa.

Poikia ei pysty pitämään pois metsästä, niin innokkaita he ovat.

Turkulainen Jimi Leino onkin välillä jäänyt yökylään Saloon, jotta päivän tilaukset saadaan valmiiksi asiakkaille.

Ämpäreissä on tarjolla täydellisen puhtaaksi siivottua mustikkaa. Välillä parivaljakko käy pomppimassa trampoliinilla. Sitten lähdetäänkin metsään, sillä päivän tavoitteesta uupuu vielä yksi ämpärillinen.

Mamma kannusti poimimaan

Eemil Laaksonen ja Jimi Leino poimivat mustikoita poimureilla, joissa on teippiä tukena. Poimintavauhti on niin kova, että välineet ovat kovilla.

Laaksonen näyttää, että varpuja pitää tukea ja sitten nykäistä poimuria. Poimuri alkaakin lentää varpujen päällä, ja pian ämpärin pohjalla on jo pari senttiä mustikoita.

– Olen poiminut 4-vuotiaasta asti. Mamma poimi aina paljon mustikoita. Sitten minäkin aloin poimia. Parasta on, kun ohikulkijat tulevat tsemppaamaan meitä, kertoo Eemil Laaksonen.

Jimi Leino kertoo, että hänen kotinsa lähistöllä Turussa ei ole mustikoita, joten hän tulee Saloon poimimaan. Poimintainto on siis tarttunut kaverista vahvasti häneen.

– Rahat laitetaan säästöön ja unelmiin. Unelmana on pääsy NHL:ään, kertoo Leino.

Molemmat pojat pelaavat jääkiekkoa, mutta harrastavat myös muuta urheilua. Lähipäivät kuluvat nyt mustikkametsässä.

– Paras päiväkohtainen saalis on ollut 32 litraa, mutta jopa 50 litraa voidaan poimia. Siinä menee kolmesta neljään tuntia. Marjojen puhdistus siihen sitten vielä päälle. Pitää juoda paljon vettä välillä. Sillä lailla sitä jaksaa, kertoo Laaksonen.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 22. heinäkuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

Mustikkasato on tänä kesänä runsas, mutta marjan poimiminen myyntiin vaikeutuu: 4H-liitto ei enää osta mustikoita

Euroopan keskuspankki (EKP) kertoi tänään nostavansa ohjauskorkojaan 0,50 prosenttiyksiköllä. Se on ennakoitua enemmän, sillä vielä kesäkuussa EKP arvioi 0,25 prosenttiyksikön nostoa.

Nostamalla ohjauskorkojaan EKP pyrkii hillitsemään inflaatiota, joka laukkaa kaukana keskuspankin kahden prosentin tavoitteesta.

Lue lisää: EKP nosti korkoja ennakoitua enemmän eli 0,5 prosenttiyksikköä

Vaikuttaako päätös asuntolainojen yleisimpään viitekorkoon, 12 kuukauden euriboriin?

– Odotan euriboreihin pientä liikettä ylöspäin, mutta tämän kokoiset koronnostot oli jo hinnoitellu 12 kuukauden euriboriin aika lailla sisään, toteaa Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.

Koivun mukaan tämän hetkisessä 12 kuukauden euriborissa näkyy ennakointi siitä, että EKP:n heinäkuun ja syyskuun koronnostot olisivat yhteensä noin yhden prosentin luokkaa.

– Ne odotukset eivät tänään kovin paljoa muuttuneet, vaikka nyt nostoa tuli odotettua enemmän.

Lisää nostopäätöksiä on odotettavissa tulevaisuudessa, millaisia?

EKP kertoi torstaina julkaisemassa lausunnossaan, että uusille koronnostoille on vielä tarvetta, eli nostopäätöksiä on odotettavissa myös EKP:n neuvoston tulevilta kokouksilta.

Syyskuussa EKP:n neuvosto päättänee seuraavasta koronnostosta.

– Luulen, että syyskuun nosto voisi olla saman suuruinen kuin nyt. Se voi olla enemmänkin, jos inflaatiopaineet kasvavat.

Tulevan kehityksen ennustaminen on Koivun mukaan nyt erityisen hankalaa, sillä taloudessa on merkkejä sekä inflaation kiihtymisestä että talouskasvun hiipumisesta, joka voisi tietää maltillisempia koronnostoja.

– Kiinassa menee huonommin, on sodan tuomat epävarmuudet, ostovoiman lasku, jotka voi taittaa euroopan talouskasvun ja rauhoittaa tilannetta.

– Jos nyt lähdetään etupainotteisesti liikkeelle, voi olla, että ensi vuonna ohjauskorkoja nostetaan vähemmän.

Miltä 12 kuukauden Euribor näyttää vuoden päästä?

Nordean kesäkuun asuntomarkkinakatsauksessa arvioitiin, että 12 kuukauden euribor voisi olla ensi vuoden puoliväliin mennessä jo 2,75 prosenttia plussalla.

Koivun mukaan ennusteisiin on tullut enemmän alavireisyyttä alkukesän jälkeen.

– Yhden yksittäisen kehityspolun toteutuminen on epävarmaa, koska maailmantalous on nyt niin epävarma. Osa ennakoi, että vuoden päästä koroissa ollaan jo menossa alaspäin.

Koivun oma ennuste on, että 12 kuukauden euribor olisi nousemassa ensi heinäkuuhun mennessä reiluun kahteen prosenttiin.

Suomen Pankin tilastossa 12 kuukauden euribor oli keskiviikkona 1,164 prosenttia plussan puolella.

– Prosenttiyksikön verran tästä päivästä ylöspäin voisi olla oma arvioni. Pikemmin yli kahteen prosenttiin kuin alle sen.

Nollakorkojen aikaan tottuneille asuntovelallisille se tietäisi kuitenkin uuteen totuttelua.

Näkyykö korkopäätös asuntolainoissa ja pitäisikö olla huolissaan?

– Totta kai se näkyy ja siitä pitääkin olla huolestunut.

Koivun mielestä jokaisen asuntovelallisen kannattaisi ottaa nyt huomioon nollakorkojen ajan päättyminen,

– Kotitalouksien kannattaa varautua nyt kaikenlaisiin skenaarioihin. Olen ollut yli 20 vuotta ekonomistina enkä muista että tällaista epävarmuuden määrää olisi ollut ikinä.

– Nyt pitäisi jokaisen miettiä, kuinka suuren korkoriskin haluaa kantaa ja voisiko sitä erinäköisillä suojilla vähentää. Kyllä näitä asioita kannattaa miettiä mielummin etukenossa, Koivu toteaa.

Valtiopäiväneuvos, Yleisradion entinen pääjohtaja Reino Paasilinna on kuollut. Asiasta kertovat omaiset tiedotteella.

Paasilinna kuoli Parkinsonin tautiin torstaina. Hän oli kuollessaan 82-vuotias. Paasilinna oli syntynyt 5. joulukuuta 1939 Jäämerellä pakomatkalla Petsamosta Norjaan. Perhe asettui sittemmin Lappiin Varejoen asutustilalle.

Kirjailijat Erno ja Arto Paasilinna olivat Reinon veljiä.

Paasilinna kävi kansakoulun ja siirtyi työelämään vain 12-vuotiaana isänsä kuoltua.

Työurallaan hän toimi 1960-luvulla televisiotoimittajana ensin Tesvisiossa ja vuodesta 1964 lähtien Yleisradiossa, missä hän työskenteli myös toimituspäällikkönä.

Yleisradiosta Paasilinna siirtyi vuonna 1974 ulkoministeriöön, valmistuttuaan ensin yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Hän sijoittui lehdistösihteeriksi Suomen Moskovan-suurlähetystöön, Moskovasta Paasilinna siirtyi lehdistöneuvokseksi Washingtonin-suurlähetystöön.

Paasilinna valittiin kansanedustajaksi Helsingin vaalipiiristä vuonna 1983 SDP:n edustajana.

Vuonna 1989 hänet nimitettiin Yleisradion pääjohtajaksi, ja siinä tehtävässä hän toimi vuoden 1994 Yleisradion organisaatiouudistukseen asti.

Vuoden 1995 vaaleissa Paasilinna palasi eduskuntaan, ja väitteli samana vuonna Tampereen yliopistosta yhteiskuntatieteiden tohtoriksi. Vuodesta 1996 vuoteen 2009 hän toimi europarlamentaarikkona. Paasilinna jäi eläkkeelle 69-vuotiaana.

Valtiopäiväneuvoksen arvonimi Paasilinnalle myönnettiin vuonna 2018.

Eläkkeellä hän nautti perheensä seurasta ja elämästä kesäpaikassaan Jaalassa, omaiset kertovat. Paasilinnaa jäävät kaipaamaan vaimo Anja sekä tyttäret Miira, Petra ja Silja lapsineen.

Lisää aiheesta:

Elävä arkisto: Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

Jaakko Ruola on kulkenut pitkin Saaristomerta koko ikänsä. Huoli rakkaasta Saaristomerestä on ollut läsnä jo pitkään, mutta tämän kesän sinilevätilanne on lisännyt huolta entisestään.

Ruola on luontokuvaaja ja Saaristomeren suojelijoiden Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri -hankkeen sisältöjohtaja.

– Saaristo on nyt niin huonossa kunnossa, että sen eteen on tehtävä paljon hommia. Tämä on pahimpia sinileväkesiä, joita Saaristomerellä on koskaan ollut, Ruola sanoo.

Merialueiden huono sinilevätilanne tulee ilmi myös tänään torstaina julkaistusta Suomen ympäristökeskuksen sinileväkatsauksesta.

Tilannekatsauksessa kerrotaan, että sinilevää on havaittu runsaasti erityisesti Saaristomeren ja Suomenlahden rannikkoalueilla.

Sinilevä piilottelee myös pinnan alla

Tilanne on viime vuosia hieman pahempi, sanoo myös Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Mika Raateoja.

– Onhan se kohtuullisen huolestuttavaa, Raateoja sanoo.

Veneilijälle saattaa näyttää siltä, että sinilevätilanne vaihtelee päivittäin. Kun tuuli ja sade sekoittavat sinilevän vesimassaan, kukinnot eivät näy pinnassa.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että sinilevätilanne olisi kokonaiskuvassa nopeasti parempi tai huonompi, Raateoja selittää.

– Meille tutkijoille sinilevätilanne on paha, vaikkei sitä pinnalla näy. Sinilevä on hyvin hidaskasvuinen. Sen määrät eivät yhtäkkiä nouse pahemmalle tasolle.

Merialueiden sinilevätilanne ei näytä paranemisen merkkejä ainakaan ihan lähiaikoina, koska luvassa ei ole sään viilenemistä.

– Yleensä sinilevähuippu on ollut heinäkuun lopussa ja elokuun alussa, Raateoja sanoo.

Järvien sinilevätilanne normaalia parempi

Sisävesien sinilevätilanne on ajankohtaan nähden keskimääräistä parempi ja sinilevää esiintyy odotettua vähemmän.

Suomen ympäristökeskuksen levätilannekatsauksesta selviää, että tällä viikolla sinilevää on havaittu hieman useammalla havaintopaikalla kuin viime viikolla, mutta erittäin runsaita massaesiintymiä ei ole havaittu.

– Viime aikojen viileämmät säät sekä sade ja tuuli sekoittivat sinilevän taas vesimassaan. Sinilevää ei ole näkynyt pintakukintoina, kertoo Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Satu Karjalainen.

Karjalaisen mukaan vielä ei voi kuitenkaan huokaista helpotuksesta, vaikka sinilevää ei mökkirannasta löydy. Pahin kausi on edessä.

– Sinilevä runsastuu vasta heinä-elokuun puolella, kun vesistöt ovat lämpimiä.

Lämpötila on merkittävä tekijä sinilevän määrässä, mutta myös ukkoskuuroilla on yllättävä vaikutus sinilevän esiintymiseen.

– Ukkoskuurot voivat lisätä ravinteiden määrää vesistössä, kun valuma-alueilta huuhtoutuu ravinteita. Siksi jos heinäkuussa tulee lisää ukkoskuuroja, sinileväkukinnat voivat runsastua, Karjalainen sanoo.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 22. heinäkuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

Tutkijat kehittivät pikatestin sinilevälle, ja nyt ne on paikoin myyty loppuun – myrkkyä havaittiin jopa täysin puhtaan näköisessä vedessä

Helle lisää sinileväkukintojen määrää, ja veden laatu voi muuttua jo tunneissa – riski myrkytykseen on suuri etenkin lapsilla ja lemmikeillä

Puolustusvälinekonserni Patrian johtama puolustusteollisuuden FAMOUS-konsortio etenee EU:n puolustusrahaston budjettiraamissa. Euroopan komissio hyväksyi keskiviikkona konsortion kakkosvaiheen projektiehdotuksen. EU:n myöntämä rahoitus on noin 95 miljoonaa euroa.

FAMOUS-hanketta toteuttavaan konsortioon osallistuu yhdeksän valtiota, joista Suomi jatkaa johtovaltiona ja Patria konsortion teollisena koordinaattorina. Konsortioon kuuluu 18 johtavaa eurooppalaista puolustusalan yritystä.

– Mukana kakkosvaiheessa on yrityksiä Suomen lisäksi Belgiasta, Tanskasta, Latviasta, Ranskasta, Espanjasta, Itävallasta, Kreikasta ja Norjasta, kertoo Patrian Finland-divisioonasta vastaava johtaja Jussi Järvinen.

Hankkeen toinen vaihe jatkaa käynnissä olevaa tutkimusta, jossa kehitettyjä ajoneuvo- sekä järjestelmäkonsepteja viedään eteenpäin arkkitehtuurisuunnittelun kautta prototyyppien suunnitteluun, valmistukseen ja testaukseen. Kyseessä on tosi merkittävä asia niin Patrialle kuin Suomellekin, Järvinen sanoo.

– FAMOUS 2 -projekti ottaa merkittävän askeleen eteenpäin, kun valittua ajoneuvokonseptia aletaan konkreettisesti suunnittelemaan ja valmistamaan prototyyppiä varsinaiseen kenttätestaukseen. On hienoa nähdä, kuinka useat Euroopan valtiot ja puolustusteollisuuden yritykset yhdistävät huippuosaamisensa ja tekevät yhteistyötä maataistelukykyjen kehittämiseksi, sanoo Patrian Finland-divisioonasta vastaava johtaja Jussi Järvinen.

Hankkeessa kehitetään tulevaisuuden panssaroitujen ajoneuvojen teknologioita ja suorituskykyjä EU:n asiakkaiden tarpeisiin parantaen niiden maataisteluvalmiuksia. Hankkeesta tekee merkittävän myös Euroopan nykyinen heikentynyt turvallisuustilanne.

FAMOUS-hanke edistää Euroopan komission tavoitteiden mukaisesti EU:n puolustusteollisuuden kilpailu- ja innovaatiokykyä.

Lue myös:

Saksa on kiinnostunut Patrian 6X6-ajoneuvoalustaan liittyvästä hankkeesta

Sosiaalisessa mediassa on keskusteltu paljon siitä, mitä olisi pitänyt tehdä toisin mursun hengen säästämiseksi – tai olisiko se pitänyt lopettaa jo aikaisemmin.

Mursua auttamassa ja sen kuntoa arvioimassa olleet asiantuntijat ovat saaneet kritiikkiä ratkaisuistaan. Keskustelu on ollut kiivasta esimerkiksi Korkeasaaren tviitissä, jossa kerrottiin mursun kuolemasta.

Mursua Kotkassa auttamassa ollut meribiologi Maiju Lanki kirjoitti keskiviikkona julkisen Facebook-päivityksen, jossa hän ottaa kantaa yleisön kritiikkiin.

– Näppiksen takana on hirveän helppo huutaa toimintaohjeita, mutta aina luonnon kanssa toimiessa asioilla on paljon enemmän kuin kaksi puolta, jotka kaikki täytyy yrittää ottaa huomioon. Se ei ole helppoa se, Lanki kirjoittaa.

Somessa on nyt "merinisäkäsasiantuntijoita"

Turun yliopiston tutkija Salla Tuomivaara on huomannut, että somekeskustelu mursun kuolemasta on ollut jopa poikkeuksellisen syyllisyyshakuista ja voimakasta.

– Henkilökeskeisen some-aikakauden syyllisen hakeminen näkyy tässä. Ei osata ajatella tätä laajempana kysymyksenä, vaan halutaan nimetä joku, jonka vika tämä on, Tuomivaara sanoo.

Eläinkäsityksiä ja niiden muutosta erityisesti sosiaalitieteissä tutkinut Tuomivaara sanoo. että tämäkin on somekeskustelulle tyypillistä.

Asiantuntijoilla kesti jonkin aikaa päätellä, onko mursu hyvässä vai heikossa kunnossa, mutta somettajat kertovat nyt omia päätelmiään mursun voinnista.

– Kaikenlaisten koronaterveys- ja sota-asiantuntijuuksien ohella on nyt löytynyt tällainen merinisäkäsasiantuntijuus. Somessa ihmiset ilmaisevat hirveän helposti sen tyyppisiä ajatuksia, että olihan se nyt aivan selkeää, että se oli heikko tai että olisihan se pärjännyt.

Tuomivaara toivoo, että jokainen tarkastelisi omaa sometoimintaansa ja pohtisi sitä, olivatko mursuun liittyvät päätökset ja toimet aidosti helppoja ja mustavalkoisia.

Eläinlääkärit kertovat oman näkemyksensä

Mursu kuoli tuoreiden tietojen mukaan mitä todennäköisimmin nälkään. Somettajat ovat ihmetelleet muun muassa sitä, miksei mursua otettu heti kiinni sen ilmestyessä rannalle Haminassa ja sitä, miksi mursua ei ruokittu, kun sen huomattiin olevan nälkiintynyt.

– Oikeasti, tätä toitottavat ihmiset, jotka eivät saa edes kissalleen lääkettä syötettyä ilman verinaarmuja. Miten he kuvittelevat, että mursua ruokitaan, jollei se halua stressaantuneena itse syödä? Lanki kysyy.

Tiistaina Kotkaan auttamaan tullut Lanki kertoo, että hänelläkin oli erilainen käsitys siitä, missä kunnossa mursu oli.

– Kun se oli siinä, näin meribiologina ja eläintieteilijänä, että se on tosi huonossa kunnossa. Kaikki ei ole aina sitä, miltä kuvissa ja videoissa näyttää.

Moni on Langin mukaan verrannut mursua hevoseen tai lehmään, jonka nostaminen on somettajan mielestä yksinkertaista. Mursu ei ole niin yksinkertainen.

– Mursu on kuin säkki, jolla ei ole raajoja. Mihin niitä liinoja laittaa, kun kaikki pullahtaa sieltä ympäri? Ei mursuakaan voi oikein roikottaa räpylöistä, Lanki selittää.

Neljä Haminan kaupungineläinlääkäriä kertoo yhteisessä tiedotteessaan, että he pohtivat useita eri toimintaratkaisuja jo perjantaina mursun suhteen.

Eläinlääkärit olivat yrittäneet Korkeasaaren ohjeiden mukaan syöttää tutkimusta varten mursulle kaloja, joissa oli rauhoittavaa ainetta, mutta mursu ei suostunut syömään.

Korkeasaaren henkilökunta nukutusnuolineen ei eläinlääkäreiden mukaan ehtinyt paikalle perjantaina ennen mursun lähtemistä takaisin merelle. Ainoastaan rauhoitettuna se olisi voitu tutkia tarkemmin.

– Keinoja mursun pidättelemiseksi rannalla pohdittiin yhdessä Korkeasaaren, poliisin ja palolaitoksen kanssa, mutta turvallisia ja toimivia keinoja villieläimen pidättelemiseen rannalla ei keksitty, eläinlääkärit kertovat.

Lauantaina Korkeasaaresta ei päässyt ketään paikalle.

Eläinlääkärit kertovat konsultoineensa koko ajan Korkeasaarta, joka edelleen otti yhteyttä kansainvälisiin asiantuntijoihin.

– Tiistai-aamuna näimme heti mursun kunnon romahtaneen perjantaista, se näytti nyt todella laihalta, luut erottuivat selvästi ja se ei juurikaan reagoinut ympäristön ärsykkeisiin. Asiantuntija-arvioiden mukaan mursun tulee edelleen antaa levätä, mahdollisesti jopa seuraavaan aamuun, he kertovat.

Eläinlääkärit pyysivät silti Korkeasaaren henkilökuntaa saapumaan mahdollisimman pian paikalle tiistaina arvioimaan mursun tilaa paikan päälle, koska kuvat eivät välttämättä kerro riittävästi mursun oikeasta tilasta. Korkeasaaren asiantuntijan saavuttua tehtiin päätös mursun siirtämisestä hoitoon.

Itse siirto sujui meribiologi Maiju Langin mukaan hienosti. Kaikki tekivät sujuvaa yhteistyötä mursun pelastamiseksi.

– Yleisö ehkä ajatteli, että siellä oli paljon tällaista odottelua ja edestakaisin kävelyä, mutta siinä tehtiin kyllä paljon suunnittelua ja pohdintaa siitä, miten toimia. Siinä, missä näytti että vaan seisotaan mursun ympärillä, niin siellä on yksi eläinlääkäri puhumassa asiantuntijalle ja muut odottavat, mitä asiantuntija sanoo, Lanki selventää.

“Pettymys on mursua suurempaa”

Syyttelijöiden lisäksi keskustelijoiden joukossa on myös niitä, jotka kohdistavat pettymyksensä esimerkiksi Suomen valmiuteen reagoida vastaaviin tilanteisiin nopeasti. Mursua seurannut kansa toivoi loppuratkaisuksi jotain muuta kuin kuolemaa tai lopettamista.

– Tuntuu siltä, että pettymys on mursua suurempaa. Jokainen ihminen varmaan ymmärtää, että kyse oli kuitenkin vain yhdestä eläimestä. Tuntuu, että näillä reaktioillaan ihmiset tuovat esiin yleisempää pettymystä luonnonvaraisten eläinten kohteluun, Tuomivaara pohtii.

Kaupunkeihin eksyneet karhut, sudet ja hirvet saavat mursun tavoin kansalta huomiota, ja silloinkin sometietäjiä riittää. Usein hirvi päätetään ampua. Se on normaalia hirvestyskautena metsässä, mutta kaupungissa kuolema on jostakin syystä kansalle tragedia.

– Hirvet ja karhut ovat myös hyvin karismaattisia, jännittäviä ja suuria eläimiä, ja silti niitä ammutaan suuria määriä luonnossa. Voisi kyseenalaistaa, onko suomalaisten suhtautuminen niihin ja niiden yksilöarvoon kohdallaan.

Mursua voi muistaa ajattelemalla nykytilannetta

Tutkija Salla Tuomivaara toivoo, että keskustelu löytäisi tiensä kohti sitä, mitä maailmalle ja sen eläimistölle on tapahtumassa.

Tuomivaara huomasi aikoinaan Hongkongissa asuessaan, että suurkaupungin betoniviidakkoon eksyneet luonnonvaraiset eläimet johdateltiin poikkeuksetta kaupungista kärsivällisesti takaisin luontoon.

Tiheästi kansoitetulla alueella ei asutuksen keskelle harhautuneen eläimen lopettaminen ollut yleensä edes vaihtoehto.

– Ehkä luonnon tuhoutumista läheltä tarkkailtaessa sitä aletaan arvostaa enemmän. Suomessa on ehkä vähän sen tyyppistä ajattelua, että meillä luonto kasvaa aina takaisin, että täällä luonnolle ja eläimille voi tehdä mitä tahansa ja niitä aina riittää. Ei ole arvostusta eläinyksilöitä ja luontoalueita kohtaan, vaikka meilläkin luonnon tuho on osin silmiinpistävää ja lajikato todellisuutta.

Maiju Lanki toivoo myös, että mursun kohtalolla olisi tehtävä ihmisten tietoisuuden avaamisessa.

– Ei vain siinä, mitä eläinten kanssa voi tehtä, vaan myös siinä, mitä arktisilla alueilla tapahtuu.

Lanki kertoo, että hänen Facebook-kirjoituksestaan on tullut hänelle myös suoraan palautetta. Se hieman pelottikin etukäteen, mutta turhaan. Kirjoitusta on kiitelty.

– Palautteen antaja on kertonut esimerkiksi juuri kritisoineensa näitä asioita kaverilleen, ja nyt kun minä selitin nämä asiat auki, niin vähän hävettää, Lanki sanoo.

Lisää aiheesta

Haminaan rantautunutta mursua seurattiin tiiviisti päivien ajan – tutkija kertoo, miksi yksinäinen otus varasti koko kansan huomion

Haminan mursu kuoli todennäköisesti nälkään, paljastaa ruumiinavaus – rakastettu eläin tulee esille museoon Helsinkiin

Kuten odotettua, Italian pääministeri Mario Draghi erosi ja hänen johtamansa hallitus kaatui.

Kuultuaan parlamentin ylä- ja alahuoneen puhemiehiä, presidentti Sergio Mattarella hajotti Italian parlamentin. Tähän ei sisälly dramatiikkaa; näin tehdään aina kun hallitus kaatuu.

Mattarella myös ilmoitti, että Italiassa pidetään parlamenttivaalit seuraavien 70 päivän aikana. Italian perustuslaki määrää, että vaalit on pidettävä viimeistään 70 päivää parlamentin hajottamisen jälkeen.

Hieman myöhemmin Draghi vahvisti vaalipäiväksi 25. syyskuuta.

Mattarella pyysi eronnutta pääministeriä Mario Draghia jatkamaan toimitusministeristön johdossa uuden hallituksen aloittamiseen saakka.

Tähän saattaa mennä pitkään, sillä viimeksi vuoden 2018 vaalien jälkeen hallitus saatiin kasaan vasta yli 90 päivää vaalipäivän jälkeen.

Draghin ei ole pakko suostua tähän vaan hän voi myös nimittää tehtävään jonkun muun.

Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että Italian talous ja yhteiskunta ovat tilassa, jossa vaaditaan vahvaa poliittista johtajuutta. Sen pitäisi jatkaa EU:n elvytysrahojen käyttämistä ja talousuudistusten tekemistä.

Miten tämä onnistuu toimitusministeristöltä, jonka toimivalta on rajoittunutta?

Suomen kannalta tilanteen tekee mielenkiintoiseksi se, että Draghin hallitus ehti 5. heinäkuuta tehdä lakialoitteen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnista.

Italian parlamentti ei ole kuitenkaan ehtinyt siitä äänestää. Nyt kun parlamentti hajotettiin, siirtyy tämä asia todennäköisesti seuraavan, syksyn vaaleilla valittavan, parlamentin työlistalle.

Ja parlamentti tuskin ottaa asiaa käsittelyyn ennen kuin Italiassa on toimiva hallitus, jossa siis viime vaalien jälkeen kesti yli kolme kuukautta.

Toisien sanoen, on hyvinkin mahdollista, että Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointi siirtyy ensi vuoden puolelle.

Tällä kertaa hallitusneuvotteluista odotetaan kuitenkin nopeampia. Kolmella oikeistopuolueella, La Legalla, Forza Italialla ja Fratelli d'Italialla, on mielipidemittausten mukaan noin 60 prosentin kannatus.

Ne muodostivat vaaliliiton jo vuoden 2018 parlamenttivaaleissa, eikä tämä ole kaukaa haettua myöskään nyt.

Italiaa siis todennäköisesti johtaa seuraavaksi oikeistohallitus.

Mutta millainen, se onkin mielenkiintoinen kysymys. Sekä Lega että Fratelli d'Italia ovat laitaoikeistopuolueita, jotka suhtautuvat skeptisesti EU:hun ja yhteisvaluutta euroon.

Ne ovat aiemmin kaveeranneet sekä Unkarin Viktor Orbanin että Venäjän Vladimir Putinin kanssa, vaikkakin sittemmin kääntäneet kelkkansa jälkimmäisen suhteen.

Lounais-Suomen poliisi on jatkanut Eurassa 9. heinäkuuta tapahtuneen liikenneonnettomuuden tutkintaa.

Onnettomuudessa henkilöauto törmäsi sen edellä ajaneeseen mopoautoon. Törmäyksen seurauksena mopoauton kyydissä ollut matkustaja menehtyi ja sen kuljettaja loukkaantui vakavasti.

Asian esitutkinnassa on tullut esiin seikkoja, joiden perusteella asian tutkintaa jatketaan epäiltynä tappona, tapon yrityksenä, törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena, törkeänä rattijuopumuksena ja kulkuneuvon kuljettamisena oikeudetta.

Aiemmin tapausta epäiltiin törkeästä kuolemantuottamuksesta, törkeästä vammantuottamuksesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, törkeästä rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

Satakunnan käräjäoikeus vangitsi epäillyn aiemmin tällä viikolla poliisin vaatimuksesta.

Poliisi jatkaa kahden keskiviikkoiltana kadonneen naisen etsintöjä Varsinais-Suomessa.

Salosta Valhojalta katosi muistisairas nainen ja Turusta lentokentän lähistöltä 72-vuotias nainen.

Poliisin ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun etsinnöissä on apuna käytetty koiria ja drooneja.

Salossa mukaan liittyy vielä torstai-iltapäivällä varjoliitäjä.

Poliisi toivoo salolaisten ja Turun lentokentän lähistöllä asuvien tarkistavan ulkovarastojaan ja muita rakennuksia.

– Maasto erityisesti Salossa on hankalaa sekä kadonneelle että etsijöille, sanoo komisario Joni Saarimäki Lounais-Suomen poliisista.

Salossa kadonneella on yllään valkoinen paita, tummat verryttelyhousut ja pitkävartiset kengät. Turussa kadonneella puolestaan on päällään harmaa paita, farkut ja mahdollisesti päässään punainen lakki. Hän on myös hyväkuntoinen ja aktiivinen liikkuja.

Kaikki havainnot kadonneista tulee ilmoittaa hätänumeroon 112.

Lue lisää:

Iäkäs nainen kateissa Salossa – poliisi pyytää havaintoja

Poliisi etsii kadonnutta Turun lentokentän maastosta

• Kuuntele tästä uusimmat Yle radiouutiset Varsinais-Suomesta
• Lue uusimmat Yle Uutiset Varsinais-Suomesta

Syyskuun alkupuolella tiedetään, kuka on Britannian seuraava pääministeri. Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että valituksi tulee nykyinen ulkoministeri Mary Elizabeth eli Liz Truss.

Kisa pääministerin paikasta on kutistunut kahden kamppailuksi. Loppusuoralla ovat Truss ja entinen valtiovarainministeri Rishi Sunak. Sunakia on pitkin matkaa pidetty ennakkosuosikkina, ja sellainen hän parlamentin jäsenten keskuudessa ehkä onkin.

Tilanne on kuitenkin toinen, kun ratkaisu jää konservatiivipuolueen jäsenistön käsiin. Puolueen noin 170 000 jäsentä tekevät lopullisen valinnan, ja tällä hetkellä mielipidekyselyjen mukaan näyttää siltä, että Truss saa heiltä suuremman kannatuksen tms.

Jäsenäänestyksen on määrä olla ohi syyskuun alkuun mennessä, ja uuden pääministerin nimi on tiedossa 5. syyskuuta

Lue lisää: Britannian tuleva pääministeri on joko Rishi Sunak tai Liz Truss – Sunak on suosituin kansanedustajien keskuudessa, Truss puolestaan puolueen jäsenten keskuudessa

Tiistaina julkaistussa kannatuskyselyssä Truss saisi 54 prosenttia äänistä, jos vastassa olisi Sunak. Tämän osuus jäisi 35 prosenttiin. Sky Newsin analyysin mukaan Trussin voitto ei ole vielä varma, vaan kaikki on nyt pelissä.

Voittajan haasteeksi jää arvion mukaan erityisesti yhdistää puolue, jonka hajaannuksesta kertoo se, että kolme viimeiseksi kansanedustajien ääniä tavoitellutta saivat yli sata ääntä kukin.

Mutta millainen on Britannian Liz Truss, joka tällä hetkellä näyttää olevan vahvoilla Britannian seuraavaksi pääministeriksi?

Mielenosoituksista monarkiaa vastaan ja lopulta konservatiiveihin

Trussin tukijat näkevät hänessä uuden Rautarouvan, ja Truss tuntuu mielellään ruokkivan yhtäläisyyksiä Margaret Thatcherin ja itsensä välillä. Thatcher oli Britannian pääministeri kolme kautta 1975–1990.

Hän on esimerkiksi poseerannut brittiläisessä panssarivaunussa ja pukeutunut televisioväittelyssä uutistoimisto AP:n mukaan "pelottavasti" samankaltaiseen asuun kuin Thatcher aikanaan.

Näin siitä huolimatta, että hänen vanhempansa, matematiikan professori ja sairaanhoitaja, veivät tytön jo lapsena ydinvoimaa ja Thatcheria vastustaviin mielenosoituksiin, joissa hänen on muisteltu huutaneen Thatcherin erovaatimusta.

BBC:n haastattelussa Truss kuitenkin sanoo olevansa oma persoonansa.

Oxfordissa vuonna 1975 syntynyt Truss kävi koulunsa Leedsissä ja opiskeli filosofiaa, politiikkaa ja taloustieteitä Oxfordin yliopistossa. Silloin hän myös kuului lyhyen aikaa liberaalidemokraatteihin ja vaati monarkian lakkauttamista.

Hän työskenteli öljy-yhtiö Shellissä ja tietoliikenneyhtiö Cable & Wirelessissä sekä ajatushautomo Reformissa. Noihin aikoihin hän alkoi olla mukana konservatiivipolitiikassa ja omaksua thatcheriläistä vapaakauppa-ajattelua.

Konservatiivit arvostavat Thatcheria yhä suuresti ja näyttävät nyt siis tukevan Liz Trussia. Trussia kritisoivien mukaan tällä ei kuitenkaan ole riittävää arvovaltaa johtaa maata taloudellisessa turbulenssissa ja sodan riehuessa Euroopassa.

Itse Truss on kirjoittanut Daily Telegraphissa olevansa ainoa, joka voi viedä läpi nyt tarvittavan, konservatiivipuolueen periaatelinjojen mukaisen muutoksen talouspolitiikassa. Hän uskoo myös olevansa ehdokkaista ainoa, joka voi vastata maailman kasvaneeseen turvallisuusuhkaan.

Taistelunhaluinen, mutta puiseva puhuja

Truss pyrki parlamenttiin kahdesti onnistumatta, mutta tuli valituksi vuonna 2010.

Opetusministeri hänestä tuli jo vuonna 2012. Truss on toiminut myös muun muassa tasa-arvoministerinä ja syksystä 2021 alkaen ulkoministerinä.

Truss vastusti aikanaan brexitiä, mutta muutti mieltään myöhemmin. Sittemmin hän on neuvotellut useita brexitin jälkeisiä kauppasopimuksia. Truss on voittanut uutistoimisto AP:n mukaan puolelleen kiihkeimmätkin konservatiivipuolueen brexit-kannattajat.

Puolueen euroskeptistä siipeä miellyttävät erityisesti Trussin taistelunhaluinen asenne sekä lupaukset leikata verotusta ja suunnata lisärahaa puolustukseen.

Toisaalta EU-maiden johtajat ovat ovat toivoneet turhaan, että Truss pehmentäisi äänenpainojaan Britannian ulkosuhteissa.

Hänen kritisoijansa pitävät Trussia myös omiin näkemyksiinsä tiukasti takertuvana poliitikkona ja puisevana puhujana.

Esimerkiksi viimeiseksi kisasta pudonneen Penny Mordauntin tukija, ex-ministeri David Davis syyttikin AFP:n mukaan Rishi Sunakia äänten "lainaamisesta" Trussille, jotta saisi tämän vastaansa.

– Hän haluaa kisata Lizin kanssa, koska tämän hän (Sunak) voittaa väittelyssä, Davis sanoi radiohaastattelussa.

Haluaako konservatiivipuolue verojen leikkaajan?

Liz Truss on luvannut muun muassa leikata heti verotusta, jos hänet valittaisiin pääministeriksi.

Jopa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on varoittanut Britanniaa verojen kevennyksien vaaroista, mutta konservatiivipuolueen jäsenille lupaus on houkutteleva, sanoo politiikan professori Tim Bale.

– Veroleikkaukset inflaatiopiikin aikana voivat olla huono idea, mutta ne sopivat konservatiivipuolueen ideologiaan.

Talousasiat ovat brittien mielenkiinnon keskiössä, mutta pääministeriehdokkaiden maahanmuutto- ja EU-mielipiteilläkin on iso vaikutus siihen, miten konservatiivipuolueen jäsenet äänestävät.

Bale uskoo, ettei kumpikaan ehdokkaista tuo suurta muutosta Boris Johnsonin linjaan esimerkiksi EU-kysymyksissä.

Sky Newsin analyysin mukaan merkitystä on silläkin, että Trussin ei katsota puukottaneen Johsonia selkään, sillä hän ei vaatinut tämän eroa – toisin kuin Rishi Sunak.

Toisaalta Trussin vastustajat muistuttavat hanakasti, ettei hän ole aito konservatiivi, koska kuului nuorempana lyhyen aikaa liberaalidemokraatteihin.

Lue lisää:

Britannia saa pian uuden pääministerin, mutta Boris Johnsonin viitoittama politiikka saattoi tulla maahan jäädäkseen

Boris Johnsonin seuraajapeli muuttui heti likaiseksi – luopuvan pääministerin väitetään hautovan kostoa voittajasuosikki Rishi Sunakille

Analyysi: Epärehellisyys kaatoi Boris Johnsonin – perinnöksi jää brexitin toimeenpano, ja sen kova hinta

Keskusrikospoliisi tutkii, liittyykö toisen henkirikostutkinnan yhteydessä esille noussut kertomus 18 vuotta sitten kadonneen perholaisen Pekka Tuukkasen tapaukseen.

Lausuma tuli esille kesäkuussa Vaasan hovioikeudessa, jossa käsiteltiin Pihtiputaan Muurasjärvellä syksyllä 2020 tapahtunutta henkirikosta.

Viime vuoden marraskuussa Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi kaksi miestä vuosien vankeusrangaistuksiin 54-vuotiaan miehen taposta. Lievemmän tuomion sai miehen pahoinpitelyyn osallistunut 35-vuotias nainen.

Asiasta kesäkuussa uutisoineen Keskisuomalaisen mukaan hovioikeudessa kuultiin kahta todistajaa, joille 54-vuotias uhri oli kertonut olleensa vuonna 2004 autossa, jonka kyytiin Pekka Tuukkanen oli noussut. Todistajien mukaan autoa olisi kuljettanut sama nainen, joka tuomittiin surmatun miehen pahoinpitelystä.

Lausuman perusteella autoseurueeseen oli kuulunut myös kaksi kokkolalaista miestä, jotka olivat lopulta hakanneet Tuukkasen hengiltä ja kätkeneet tämän ruumiin.

Keskisuomalaisen mukaan 54-vuotias sittemmin surmattu mies olisi osoittanut todistajalle, minne Tuukkanen haudattiin sekä kertonut, että auto poltettiin teon jälkeen todisteiden hävittämiseksi.

Pekka Tuukkasen tapauksen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Paavo Tuominen keskusrikospoliisista sanoo, että hovioikeudessa kuultu kertomus on tullut poliisin tietoon jo aiemmin.

– Sitä on selvitetty jo ennen oikeudenkäyntiä, Tuominen kertoo.

Tutkinnanjohtajan mukaan väitteen selvittely on edelleen kesken. Toistaiseksi se ei ole tuonut läpimurtoa.

– Ei ole voitu poissulkeakaan sitä. Asiaan varmasti palataan myöhemmin. Täytyy kuunnella nauhoja hovioikeuden istunnosta, että mitä kaikkea siellä on puhuttu.

"Poliisille näistä ei puhuta"

Keski-Pohjanmaan Perhossa asunut 41-vuotias eläkeläinen Pekka Tuukkanen katosi jäljettömiin 26. heinäkuuta 2004.

Hän oli ollut viettämässä iltaa naapuripitäjä Kinnulassa, mutta jostain syystä päättänyt kesken illan poistua kyläpaikasta kävellen kohti kotiaan. Kävelymatkaa Perhoon oli edessä yli 40 kilometriä.

Pekka Tuukkanen nähtiin viimeksi maantiellä Perhon ja Kinnulan rajamailla noin kello 5.30. Havainnon teki kävelijän tunnistanut kuorma-autoilija.

Myöhemmin poliisi alkoi epäillä, että mystiseen katoamiseen saattoi liittyä henkirikos. Tapausta tutkitaan epäiltynä tappona.

Vuonna 2011 Pekka Tuukkasen taposta epäiltyinä vangittiin kaksi kokkolalaista miestä, jotka vapautettiin myöhemmin. Poliisin mukaan tutkinnassa varmistui, että miehet olivat olleet polttamassa harmaata Honda Accord -henkilöautoa, jonka kyytiin Tuukkasen arveltiin nousseen.

Rikoskomisario Paavo Tuomisen mukaan aikanaan vangitut miehet eivät ole samoja, joiden Pihtiputaan henkirikoksen uhrin kerrotaan nimenneen Tuukkasen surmaajiksi.

– Kyllä tässä eri seurueesta on kyse.

Tuominen sanoo, että tutkinnassa on tullut esille myös muita samanlaisia kertomuksia, joissa Tuukkasen väitetään joutuneen jonkin autolla liikkuneen seurueen surmaamaksi. Kun poliisi on selvitellyt juttujen totuuspohjaa, ihmiset ovat osoittautuneet virkavallan edessä vähäsanaisiksi.

– Poliisille näistä ei sitten puhuta, Tuominen ihmettelee.

Poliisi on saanut tiedon, jonka mukaan Pihtiputaan henkirikoksen uhrina kuollut mies olisi kertonut todistajalle, että Tuukkanen haudattiin "150 metrin päähän tiestä".

Tutkinnanjohtaja Paavo Tuomisen mukaan Tuukkasta on etsitty maastosta ruumiskoiran avulla sopivien teiden läheltä.

Vainajaa ei ole löydetty.

– Kun on tällainen tosi vanha juttu, niin ruumiskoiran on vaikea löytää jälkiä. Aina jokainen vihje kuitenkin tarkistetaan, Tuominen tuumaa.

Poltettu Mazda yhä tärkein johtolanka

Vaikka Pekka Tuukkasen katoamisesta on kulunut jo 18 vuotta, keskusrikospoliisi tutkii tapausta yhä aktiivisesti.

Ensisijainen tutkintalinja liittyy yhä Mazda 626 -autoon. Se poltettiin katoamista seuranneena päivänä 27. heinäkuuta 2004 noin kello 23.40 levähdyspaikalla valtatie 13:n varrella Perhon Kellokoskella.

KRP epäilee, että auto saatettiin tuhota henkirikoksen jälkien hävittämiseksi. Polttajista tai ajoneuvon omistussuhteista ei ole tietoa. Tuomisen mukaan Mazdasta on tullut tämän vuoden puolella useita vihjeitä.

– Autoa ei ole pystytty vielä identifioimaan.

Tuominen on aiemmin kertonut, että Pekka Tuukkasen tapaus muutetaan murhatutkinnaksi parin vuoden sisällä, ellei ratkaisua saada sitä ennen.

Tappona rikos vanhenisi 20 vuodessa.

Poliisi pyytää vihjeitä tapauksesta numeroihin 0295 447 234 tai 050 337 8829 tai rikosvihje.krp@poliisi.fi.

Aiheesta lisää:

Poliisi on saanut uusia vihjeitä liittyen Pekka Tuukkasen katoamiseen – perholaismies katosi jäljettömiin vuonna 2004

KRP aloittanee murhatutkinnan 18 vuotta sitten kadonneen Pekka Tuukkasen tapauksessa – poltetun auton uskotaan ratkaisevan mysteerin

Poliisi tutkii edelleen vuonna 2004 tapahtunutta miehen katoamista Perhossa – nyt kaivataan tietoa palaneesta henkilöautosta

Kadonneet: Maan korvessa – tapaus Pekka Tuukkanen