Susi kuoli liikenneonnettomuudessa Valtatie 8:lla Siikajoen Revonlahdella perjantaiaamuna noin kello 5.40. Onnettomuuspaikka oli Revonlahden eteläpuolella riista-aidan päässä.
Oulun poliisin tiedotteen mukaan susi oli tullut yllättäen auton eteen pimeässä. Susi kuoli saman tien törmäyksen seurauksena. Henkilöauton keulaan tuli vaurioita.
Poliisi kertoo, että alustavasti tarkasteltuna kyseessä lienee nuori eläin. Susi lähetetään Eviraan tutkittavaksi, koska kyseessä on rauhoitettu eläin.
Samassa kohdassa kuoli susi noin kuukausi aikaisemminkin jäätyään auton töytäisemäksi.
Perjantaina iltapäiväliikenteessä on luvassa vaikeat ajo-olosuhteet.
Lumipyry on hiljalleen alkamassa aamulla maan etelä- ja kaakkoisosassa. Ylen meteorologi Elina Lopperi kertoo, että lumisade on alkanut maan kaakkoisosassa jo varhain aamulla. Pääkaupunkiseudulla sade voi tulla aamuliikenteen aikaan vetenä tai räntänä, mutta päivän edetessä sade muuttuu lumeksi.
– Iltapäiväliikenteessä voi sitten ollakin jo hankalammat ajo-olosuhteet, kun lunta pyryttää ja tuuli on voimakasta. Lumi on myös helposti tarttuvaa, kun lämpötila on nollassa.
Myös Itä- ja Kaakkois-Suomessa lumipyry tekee ajokelistä hankalan.
Lopperin mukaan perjantaina sateisinta on Mikkelissä ja Savonlinnassa. Lunta tulee enimmillään 10 senttimetriä, ja voimakas tuuli kinostaa lunta.
Saderintama siirtyy keskiyön aikoihin itään. Lauantaina koko maassa saadaan nauttia talvisesta säästä, sillä lämpötila pysyttelee pakkasella koko maassa.
Sen sijaan sunnuntaina lumet saavat kyytiä, kun Suomeen saapuu uusi saderintama.
– Sunnuntaina etelässä sataa runsaasti vettä ja lämpötila on reilusti plussan puolella. Lumet sulavat maan etelä- ja keskiosasta.
Pohjoisessa sää pysyttelee pakkasella, joskin kireimmät pakkaset hellittävät. Perjantain vastaisena yönä mitattiin tämän talven pakkasennätys Utsjoen Kevojärvellä, jossa mitattiin -30,5 astetta.
Suomen Kuvalehden mukaan Kittilän kunnanhallitus on aloittanut salaa prosessin, jolla pyritään pidättämään yksi virkamies virastaan ja päättämään yhden työntekijän työsuhde.
Uutisen mukaan kumpaakaan heistä ei ole kuultu asiasta. Lisäksi kunnanhallitus on pitänyt salaisen kokouksen 17. lokakuuta, vaikka kunnanhallituksen kokousten tulee olla julkista tietoa.
Kittilän kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Rajala ei suostunut kommentoimaan asiaa Yle Rovaniemelle millään tavalla. Hän ei suostunut edes vahvistamaan tai kiistämään sitä, onko kunnanhallitus kokoontunut 17. lokakuuta salaiseen kokoukseen.
Suuret George Sorosin kuvalla varustetut julisteet ovat reunustaneet Budapestin ulosmenoteitä pitkin syksyä. Miljardööri-sijoittaja Soros ei ole pyrkimässä Unkarin parlamenttiin ensi kevään vaaleissa.
Sen sijaan maata hallitseva Fidesz-puolue halajaa vaalivoittoa mitä kiihkeimmin.
Soros-julisteet ovat osa hallituksen kampanjaa. Hallitus pyytää kansalaisia vastaamaan kyselyyn, joka koskee väitettyä Sorosin maahanmuutto-ohjelmaa.
Kyselyssä Viktor Orbánin hallitus esittää kansalle seitsemän väitettä, joissa kaikissa Soros esitetään epäilyttävässä valossa. Käytännössä Soros mustamaalataan tuulesta temmatuilla väitteillä.
Kansan on vastattava, ollako samaa mieltä vaiko ei. Johdatteleviin väitteisiin on helppo vastata hallitusta myötäillen.
Väitteiden mukaan Soros panee EU:n ottamaan yli miljoona pakolaista Afrikasta ja Lähi-idästä sekä pakottaa Unkarin maksamaan jokaiselle maahanmuuttajalle lähes 30 tuhatta euroa.
Väitteen viisi mukaan Soros tahtoo, että siirtolaiset saavat pienempiä tuomioita tekemistään rikoksista.
Hallitus antoi viime viikolla kyselylle jatkoajan. Niin kansa vastaa kuin sille huudetaan vielä tähän perjantaihin saakka.
Matkalla oikeusvaltiosta itsevaltiuteen
Helsinki Komitea -ihmisoikeusjärjestön lakimies Balázs Tóth sanoo, että toki hallitus saa kysyä sananvapauden nimissä mitä haluaa, mutta on asioilla oikeudellisetkin rajat.
– Olemme nostaneet oikeusjutun koskien väitettä viisi. Se on valheellinen, syrjivä ja halventava, sanoo Balázs Tóth.
EU, oikeusoppineet ja ihmisoikeusaktivistit ovat Orbánin kampanjasta kauhistuneita. Se on taas yksi osoitus siitä, että Unkari luisuu yhä kauemmas EU:n yhteisistä arvoista ja vähät välittää oikeusvaltioperiaatteesta.
– Olemme puolessa välissä matkalla oikeusvaltiosta itsevaltiuteen, arvioi Balázs Tóth.
Balázs Tóthin mukaan hallituksen suhteen juuri mitkään vallan tasapainottamiskäytännöt eivät pidä. Valtiolliset tahot perustuslakituomioistuimesta aina paikallistasolle saakka ovat hallituksen vallan alla.
– Vielä ei kaikki valta ole Orbánilla ja Fideszillä. Tästä ovat osoituksena ne muutamat oikeuslaitoksen päätökset, jotka ovat hallitukselle epäedullisia.
Balázs Tóth.András Zoltai
Pelko tukkii suita
Eszter on tauolla yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan edustalla. Oikeustieteelliset opintokokonaisuudet ovat ajatuksissa vasta hahmottumassa.
– Kyllä hallituksella on oikeus kysyä kansalta millaisia kysymyksiä vaan, arvelee Eszter.
Eszterin hapuileva hyväksyntä Orbánin kampanjalle on hyvä esimerkki siitä, missä tilassa Unkari on.
Valtion laitosten, yliopistojen ja muiden hallitusvallasta riippuvaisten tahojen väki ei julkisesti nouse arvostelemaan hallituksen toimia. Pelkona on oman aseman heikkeneminen tai työpaikan menetys.
Venäjän tie on Unkarin tie
Balázs Tóth sanoo Unkarin olevan menossa kohti Venäjän kaltaista poliittista järjestelmää. Hallitus on myöntänyt sen auliisti.
– Orbán on sanonut, että hänen ihannevaltionsa ovat Kiina, Venäjä ja Turkki.
Tóth luettelee, että Sorosin leimaaminen valtion ykkösviholliseksi, häntä vastaan käytävä kampanja sekä kansalaisjärjestöjen toiminnan rajoitukset ovat juuri niitä asioita, joita Putin tekee Venäjällä.
– Euroopassa ei ole myöskään toista valtiojohtajaa, joka tapaisi yhtä jatkuvasti Putinia kuin Viktor Orbán.
Momentum tarttuu hetkeen
Budapestin hämärtyvässä illassa kaksi nuorta miestä kerää nimiä adressiin.
Meneillään on Momentum-liikkeen tempaus saada kasaan 200 tuhatta nimeä vetoomukseen kansanäänestyksestä, jolla halutaan kumota kiistelty kansalaisjärjestöjen toimintaa rajoittava laki.
Momentum-liikkeellä on nimien keruusta kokemusta. Viime talvena liikkeen nuoret saivat lähes 300 tuhannen unkarilaisen nimet adressiin, jossa vaadittiin Budapestin vetäytyvän hankkeesta haalia olympialaiset kaupunkiin.
Unkari vetäytyi hankkeesta ja Momentum-liike sai onnistumisestaan lisää puhtia.
Ihmisiä käy rekisteröitymässä tasaisena virtana. Yhteinen huoli on kansalaisyhteiskunta Orbanin hallituksen puristuksessa.
– Allekirjoitin, koska kansalaisoikeudet ovat olennainen osa demokratiaa ja kansalaisjärjestöt tekevät asioita, joita hallituksen pitäisi tehdä, sanoo Mike.
Momentum kerää nimiä hämärtyvässä illassa.András Zoltai
Liberaaleja Eurooppa-idealisteja
Momentum-liike ei ole enää pelkkä nimienkerääjä. Liike on järjestäytynyt puolueeksi ja osallistuu koko maan kattavasti kevään parlamenttivaaleihin. Gallup-kannatus on viiden prosentin äänikynnyksen korvilla.
Momentumin johtajistoon kuuluva Anna Orosz sanoo, että puolue tahtoo siivota politiikasta nykyhallituksen käyttämän myrkyllisen retoriikan.
– Orbánin Fidesz-hallitus talloo demokraattisia arvoja ja instituutioita. Esimerkiksi puoluerahoituksen ja median suhteen opposition elämä on hyvin ahtaassa raossa, sanoo alta 30-vuotias Anna Orosz.
Momentum on liberaali ja Eurooppa-myönteinen puolue. Oroszin mukaan oikeisto–vasemmisto-jako ei enää kuvaa nykymaailmaa.
– Jakolinjat ovat enemmänkin avoimuuden ja sulkeutuneisuuden tai lännen ja idän välillä.
Myös Anna Orosz näkee Orbánin Unkarin lipuvan kohti Putinia ja itää.
Momentumin Orosz sanoo kulkevan esimerkiksi Ranskan ja Espanjan uusien poliittisten liikkeiden jalanjäljissä.
Anna Orosz.András Zoltai
Poliitikko kuuluu paaria-luokkaan
– Nykyiset oppositiopuolueet ovat menettäneet täysin uskottavuutensa. Nyt tarvitaan uutta sukupolvea, sanoo Anna Orosz.
Myös Helsinki Komitean lakimies Balázs Tóth sanoo nykyopposition menettäneen kansan luottamuksen. Juuri tämä on nostanut Orbanin lähes absoluuttiseen valta-asemaan.
– Ihmisten silmissä poliitikoksi ryhtyminen katsotaan vastenmieliseksi asiaksi. Harva kouluttautunut ja pätevä ihminen tahtoo poliittiselle uralle, sanoo Balázs Tóth.
Koska hallituksella on lopulta kansan enemmistön tuki, niin kukaan ei halua turhaan pilata omaa elämäänsä.
– Fidesziä on mahdoton haastaa, koska sillä on media hallinnassaan ja käytössään muihin verrattuna lähes rajattomat varat.
Taipuuko Orbán EU:n edessä?
Balázs Tóth pitää ensi kevään vaalien tulosta jo nyt lähes selviönä.
– 99,9 prosentin varmuudella Fidesz voittaa. Saako se kahdenkolmasosan enemmistön parlamenttiin, se on epävarmaa. Luulen, että se saa, arvelee Balázs Tóth.
Momentumin johtajistoon kuuluva Anna Orosz on luottavainen nuoren puolueensa tulevaisuuteen. Ehkei valtaan nousta vielä ensi kevään vaaleissa.
– Ei Fidesz pysy vallassa seuraavaa nelivuotiskautta loppuun saakka. Taistelu EU:n kanssa tulee lopulta kaatamaan Orbánin, uskoo Anna Orosz.
Brittilehti Telegraph julkaisi torstaina jutun, jossa todetaan, että kyllä prinssi Williamin kelpaakin olla Suomessa vierailulla, sillä onhan tämä kerta kaikkiaan suorastaan maailman mahtavin maa.
Suomen mahtavuuden todistamiseksi lehti listasi 18 syytä, miksi Suomi on maailman upein – tässä osa niistä.
Vuosaaren Aurinkolahti eli Helsingin Riviera.Ilkka Loikkanen / Yle
Luonto: Puut, järvet, revontulet ja... rannat!
Ymmärrettävistä syistä luonto on päässyt useampaankin kohtaan listassa.
Telegraph mainitsee muun muassa, kuinka missään muualla Euroopassa ei ole yhtä paljon puita kuin Suomessa. Myös Tilastokeskus listaa, kuinka Suomessa on eniten metsiä Euroopassa. Lisäksi "tuhansien järvien maa" mainitaan. Myös taivaan tulet komeilevat lehdessä ihailun aiheena – onhan revontulien näkeminen nimittäin Suomessa hyvinkin mahdollista.
Telegraph on nostanut listalleen myös, kuinka maassamme on... "yllättävän hyvät rannat". Esimerkiksi on nostettu Helsingin Vuosaaren Aurinkolahti, jota kutsutaankin Ylen jutun mukaan jopa Helsingin Rivieraksi satojen metrien uimarannallaan.
Listassa mainitaan myös, kuinka Suomessa voi nähdä luonnossa ahman tai jopa karhun. Lehti on myös tehnyt jutun, miten Suomen luonnosta voi bongata karhun viikonloppureissulla.
Perusasiat kuntoon: Joulupukki, kahvi ja sauna
Eikä suitsutuslista olisi mitään ilman perinteisiä asioita:
Lehti kertoo, kuinka itse Joulupukki asuu Suomen Lapissa – ja kuurapartaa voi käydä myös tapaamassa. Tämän yhteydessä myös mainitaan, kuinka pohjoisessa asuu myös alkuperäiskansa saamelaiset.
Eikä lista luultavasti olisi mitään ilman saunaa. Lehden mukaan saunominen on suorastaan lähes kansallinen pakkomielle. Esimerkiksi Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2016 lopussa yli kaksi miljoonaa saunaa.
Ismo Pekkarinen / AOP
Sumppi, tsufe, tai ihan vain kahvi – rakkaalla juomalla on monta nimeä. Brittilehti mainitsee myös lähes ihailevaan sävyyn, kuinka suomalaiset kittaavat kurkustaan alas ennätyksellisen paljon kahvia. Tottahan se myös on – Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen mukaan suomalaiset joivat viime vuonna 9,9 kiloa kahvia henkeä kohden. Tämä on yhdistyksen mukaan eniten maailmassa.
Aikamatkustusta ja tyytyväisiä ihmisiä
Ehkä hieman erikoisena seikkana listassa komeilee "voit matkustaa ajassa". Tässä siis tarkoitetaan sitä, kuinka "saa takaisin 60 minuuttia" jos ylittää rajan Suomesta Ruotsiin. Syynä siis tunnin aikaero rakkaan naapurimaamme kanssa.
Ja koska Suomi on niin mahtava maa, niin täällä myös asuu listan mukaan tyytyväisiä ihmisiä. Suomi on maailman viidenneksi onnellisin maa, listaa myös Tilastokeskus viitaten Maailman talousfoorumin 2016 listaukseen.
Revontulia voi näkyä ensi yönä etelässäkin.Ismo Pekkarinen / AOP
Turvallisuus, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo
Yllämainittujen lisäksi listalla mainitaan Suomen hyviksi puoliksi myös suuria ja tärkeitä asioita kuten turvallisuus, luontoystävällisyys, suvaitsevaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo.
Ja tottahan toki listaaminen hallitaan myös Suomessa: tästä Tilastokeskuksen linkistä voi katsoa, missä kaikissa asioissa Suomi on maailman kärjessä.
Brittilehden jutusta uutisoi Suomessa ensimmäisenä MTV.
Meksikon Jukatanin niemimaan maanalaisista veden täyttämistä luolista on löytynyt maailma, jonka elämä on samankaltaista kuin syvällä merien kylmissä vesissä. Kansainvälinen tutkimus osoitti, että ekosysteemin kulmakivi ovat metaani ja siitä energiansa saavat bakteerit.
Aina veden vallassa olevien rantaluolien eliöyhteisöistä ei ole aiemmin tehty yhtä yksityiskohtaista sukellustutkimusta. Siinä turvauduttiin menetelmiin, joita on aiemmin käytetty vain syvänmeren tutkimuksissa.
Tutkijat totesivat, että Ox Bel Han laajan luolaston ravintoketju – tai pikemminkin ravintoverkosto – perustuu veteen liuonneisiin metaaniin ja muihin orgaanisiin yhdisteisiin, jotka eivät ole silmin havaittavissa.
– Se selittää, miten luoliin sopeutuneet eläimet kykenevät selviämään paikassa, jossa ei näytä olevan syötävää, sanoo tutkimusta johtanut David Brankovits Texasin A&M-yliopistosta.
Katkarapu sopeutui luolaelämään
Maassa muodostuva metaani pyrkii normaalisti ylös ilmakehään, mutta Ox Ben Halin tapauksessa se suodattuukin maan läpi vetisiin luoliin. Siellä se ja muu makean veden tuoma liuonnut orgaaninen aine ruokkivat bakteereja ja muita mikrobeja.
Ne puolestaan ovat pohja ekosysteemille, jonka huipulla ovat äyriäiset. Joukossa on muun muassa luolaelämään sopeutunut katkarapulaji.
Metaanin merkitys oli yllätys, sillä aiempien tutkimusten perusteella oli oletettu, että mikrobit aterioisivat kasvien kappaleilla ja muulla trooppisten metsien jätteellä. Tällaista sateen huuhtomaksi oletettua jätettä löytyi kuitenkin hyvin vähän.
"Veden kolme polkua", mayakielellä Ox Bel Ha, on suurimpia Jukatanin kalkkikiveen kovertuneista luolastoista. Kun voimakas ilmastonmuutos 18 000 vuotta sitten nosti merenpintaa, luolat täyttyivät vedellä.
Maan pinnalta luolastoon on aukkoja, cenoteja, joista mayat nostivat jo tuhat vuotta sitten vettä kuin kaivoista ikään, sillä suolaisen meriveden päällä on makeaa sadevettä. Alempana luolassa vedet sekoittuvat erilaisiksi kerroksiksi.
Mayat rakensivat asutuksensa lähes aina cenotejen ympärille sekä käytännön että uskonnollisista syistä. Cenoteja pidettiin kulkuaukkoina tuonpuoleiseen. Siksi niihin myös heitettiin uhriesineitä ja ilmeisesti joskus myös ihmisuhreja sateen jumalalle.
Cenotet ovat edelleen erittäin tärkeä veden lähde, ja luolastot ovat viime vuosikymmeninä myös houkutelleet sukeltavia turisteja. Liikakäyttö on kuitenkin häirinnyt pahoin vesien virtausta luolissa. Lisäksi maan alle pumpataan usein likavesiä.
SDP:n kannatus on noussut loppukesän alle 16 prosentista lähes 20 prosenttiin. Samalla sen ero suosituimpana jatkavaan kokoomukseen on kutistunut alle kolmeen prosenttiyksikköön.
Kokoomus nousi Ylen mittauksissa suosituimmaksi puolueeksi kuntavaalitaistelun aikana maaliskuussa. Syksyn aikana kokoomuksen kärkipaikka on vain vahvistunut.
Marraskuussa kokoomuksen nousu näytti jo tasaantumisen merkkejä. Kannatus kääntyi puolen prosenttiyksikön laskuun, mutta kokoomus on edelleen selvästi suosituin puolue.
Petteri Orpo johtaa pääministerikisaa
Kokoomuksen kannatus on tällä hetkellä neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin kevään 2015 eduskuntavaaleissa. Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo on näillä luvuilla seuraavan pääministerikisan ennakkosuosikki.
Ylen mittauksessa keskustan kannatus on pysynyt marraskuussa ennallaan. Alkusyksyn alle 16 prosentin lukemat olivat kauhistus puoluejohtaja-pääministeri Juha Sipilälle. Nyt on vähän helpottanut, mutta vielä on kirittävää. Viime eduskuntavaalien tulokseen on matkaa vielä lähes neljä prosenttiyksikköä.
Kokoomuksen suosio syö keskustaa
Keskustan johtoa pohdituttaa, miksi kokoomus korjaa suosion hallituspolitiikasta. Vajaan vuoden aikana kokoomus on karannut noin viiden prosenttiyksikön etumatkalle. Matkan varrella kokoomus nappasi jo kuntavaalien ykkössijan.
Hallituspolitiikan tulosten arvioinnilla on merkitystä, kun seuraavat eduskuntavaalit ovat päivä päivältä lähempänä.
Vihreät vakiinnuttaa kannatustaan
Opposition kärkipaikasta SDP:n kanssa kesällä kisannut vihreät on ollut syksyn aikana laskusuunnassa, mutta marraskuussa alamäki tasaantui 14 prosentin lukemiin.
Eduskunnassa SDP on ottanut oppositiopolitiikan johdon tukevasti omiin käsiinsä. SDP:n kärkipoliitikot haastavat jatkuvasti hallitusta, kun taas vihreiden tuore puheenjohtaja Touko Aalto on jäänyt eduskuntakeskustelussa hieman sivurooliin.
Vihreille nykyiset kannatusluvut ennakoivat menestystä seuraavissa eduskuntavaaleissa. Kevään 2015 vaaleissa vihreiden äänisaalis oli 8,5 prosenttia ja viime kevään kuntavaalit toivat jo lupaavan 12,5 prosentin tuloksen.
Perussuomalaiset ohitti kuopan
Kesäkuun puoluekokouksen jälkeen eri teille lähteneiden perussuomalaisten ja sinisten kannattajat ovat olleet kesän ja syksyn aikana hämmennyksissä.
Jussi Halla-ahon perussuomalaisten kannatus sukelsi lokakuussa alle seitsemän prosentin, ja puolueen kannatuksen tulevaa suuntaa aprikoitiin. Marraskuun yli kahdeksan prosentin lukemat toivat perussuomalaisten johdolle ainakin hetken helpotuksen.
Sininen tulevaisuus pääsi marraskuussa puoluerekisteriin, ja puoluekokous järjestetään joulukuun puolivälissä Tampereella. Sampo Terhon ja kumppaneiden puolueella ei vielä näyttäisi olevan varsinaista joukkokannatusta.
Vasemmistoliitto ei nouse lentoon
Vasemmistoliiton lähes kolmenkymmenen vuoden toiminta ei ole tainnut karistaa puolueen yltä kommunismin aaveita.
Alkuaikoina vasemmistoliiton monilla näkyvillä edustajilla oli taustansa kommunistien ja kansandemokraattien toiminnassa. Sukupolven vaihdos ei näytä muuttavan vasemmistoliiton kuvaa eikä kannatusta.
Eduskunnassa vasemmistoliitto tekee vahvaa oppositiopolitiikkaa uuden puheenjohtajan Li Anderssonin ja entisen puheenjohtajan Paavo Arhinmäen johdolla, mutta kannatus ei vaan lähde lentoon.
Vasemmistoliiton tilaa kaventaa sekin, että Antti Rinne on selvästi reivannut SDP:n linjaa ja politiikkaa askeleen vasemmalle. Myös vihreät vievät entistä laajemman joukon punavihreistä äänestäjistä.
Pienistä oppositiopuolueista RKP palasi lokakuun huippuluvuista takaisin maan pinnalle, ja kristillisdemokraatit kerää tasaisesti runsaan kolmen prosentin suosiolukemia.
Oululaisen Myllytullin yläkoulun opettaja Johanna Ollila selasi Suomen kuvataideopettajien Facebook-ryhmää.
Siellä silmiin pisti kollegan kertomus oppilaiden kanssa toteutetusta projektista, jossa he monistivat kuvia taidekirjoista ja tekivät niistä paperisia versioita meemeistä. Meemit ovat netti-ilmiöitä, jotka saavuttavat suuren suosioin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Alkuperäinen idea oli peräisin Ines Lukkasen perustamasta, taidetta ja meemejä humoristisesti yhdistelevästä, Facebookin Taidevandalismi-ryhmästä. Lukkasen mukaan taidevandalismin pariin on ajautunut paljon taideopiskelijoita, -opettajia ja museohenkilöstöä.
– Minulle linkitellään jatkuvasti juttuja, jotka ovat saaneet innoituksensa ryhmästämme. Palaute on ollut pelkästään hyvää, Lukkanen kertoo.
Museojohtaja mielissään, kun taide tuodaan nykyhetkeen
Myllytullin 8–9-luokkien kuvataiteen oppilaat pääsivät taidevandalismin innoittamina toteuttamaan omaa teini-ikäisen ajatusmaailmaansa digitaalisesti Suomi 100 -hengessä.
– Annoin oppilaille kultakauden ajanjakson (1880–1910) ja he lähtivät fiilispohjaisesti etsimään Ateneumin kuvista teosta, josta saisi tehtyä meemin, Johanna Ollila kertoo.
Opettaja ja oppilaat olivat henkisesti samalla puolella. Johanna Ollila
Museonjohtaja Susanna Pettersson Ateneumista kertoo, että hyvä taideteos kestää eri tulkintoja. Ateneumin suhtautuminen taidevandalismiin onkin hänen mukaansa kannustavaa. Taide ei hänen mukaansa kärsi, vaikka se tuodaan nykyhetkeen.
– Siinä ei ole mitään pelättävää. Elämme visuaalista aikaa ja nuoret näkevät virroissaan satoja kuvia päivittäin. Olen onnellinen siitä, jos kuvat saavat nuoret pysähtymään ja ajattelemaan, Pettersson myhäilee.
Johanna Ollilla sanoo yllättyneensä siitä, kuinka hyvin meemitehtävä lopulta toimi. Oppilaat käsittelivät meemeissään sarkastisesti muun muassa koulun sääntöjä.
– Saimme hyviä nauruja meemitehtävän kanssa. Opettaja ja oppilaat olivat henkisesti samalla puolella, Ollila kertoo.
Helene Schjerfbeck: Toipilas (1888). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kansallisgalleria / Yehia Eweis.Helene Schjerfbeck: Haavoittunut soturi hangella (1880). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kansallisgalleria / Yehia Eweis.Hugo Simberg: Hartaus (1895). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo.Kansallisgalleria.Magnus Enckell: Konsertti (1898). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo.Kansallisgalleria / Jukka Romu.Robert Wilhelm Ekman: Ilmatar (1860). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.Albert Edelfelt: Kristus ja Mataleena (1890). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.Albert Edelfelt: Kuningatar Blanka (1877). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Hjalmar Linderin lahjoituskokoelma. Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.Albert Edelfelt: Leikkiviä poikia rannalla (1884). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Ahlström. Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.
Korjaus: 1.12.2017 klo 9.13, kuvataiteen opettaja, kuvataide. Aiemmin jutussa termit kuvaamataidon opettaja ja kuvaamataito.
Bosnian sodan rikoksista tuomittu Slobodan Praljak kuoli syanidimyrkytykseen, kertovat hollantilaissyyttäjät. Praljak joi keskiviikkona oikeudessa välittömästi tuomionsa saatuaan pienestä pullosta ja sanoi ottaneensa myrkkyä. Hän kuoli myöhemmin sairaalassa.
Tapausta tutkivat hollantilaissyyttäjät kertoivat perjantaina, että alustavan ruumiinavauksen mukaan Praljakin verestä löytyi kaliumsyanidia.
– Tämä on johtanut sydämen pettämiseen, mitä epäillään nyt kuolinsyyksi, syyttäjien lausunnossa todetaan.
Hollannin Haagissa toimiva Jugoslavian sotarikostuomioistuin vahvisti keskiviikkona Praljakin aiemmin saaman 20 vuoden vankeustuomion.
Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, miten Praljak oli saanut myrkyn mittavien turvatoimien läpi.
Sami Vatanen sai rutkasti vastuuta heti ensimmäisessä ottelussaan New Jerseyn paidassa. Vatanen pelasi yli 23 minuuttia (23.13) Devilsin 2-1-vierasvoitossa Coloradosta perjantain NHL-kierroksella. Vatanen sai Devils-puolustuksessa vastuuta niin ylivoima- kuin alivoimapeleissäkin.
Brian Boyle iski ylivoimalla New Jerseyn voittomaalin (2-1) kamppailun kolmannessa erässä. Vatanen oli yllättynyt siitä, miten hänen pelinsä lähti kulkemaan uusien joukkuetovereiden seurassa.
- Tuntui todella hyvältä. Yritin keskittyä lähinnä omaan peliini enkä miettinyt sen ihmeellisempiä asioita, Vatanen sanoi Devils-debyyttinsä jälkeen.
Sami Vatanen, 26, pelasi alkukaudella 15 kamppailua Anaheim Ducksin miehistössä. Tehopisteitä kertyi 4 (1+3).
– Oletko tietoinen, että sinut on kutsuttu Linnan juhliin?
Paltamolainen Katariina Mikkonen sai puhelun, joka veti ensin sanattomaksi ja sen jälkeen sai nauramaan.
– Piti kysyä, että "anteeksi, onko tämä pilapuhelu?", 21-vuotias nainen muistelee hetkeä, jolloin hän sai tietää tämän hetkisen elämänsä ikimuistoisimmasta kutsusta.
Mikkosen mies, Tero Piippo, oli hakenut postin edellisenä päivänä ja unohtanut kertoa mainosten seassa olleesta kutsusta. Me-säätiöltä tullut puhelu onnistui siis yllättämään naisen täysin.
Tänä vuonna presidenttipari kutsui jokaisesta maakunnasta kaksi nuorta juhlistamaan itsenäisyyspäivää Presidentinlinnaan. Valintoja perusteltiin sillä, että nuori on omalla toiminnallaan edistänyt harrastustoiminnassa, koulussa, työpaikalla tai yhteisössään myönteistä ja kannustavaa toimintakulttuuria.
Presidenttiparin allekirjoittama kutsu lähti tasavallan presidentin kansliasta.
– Pohjatyö tehtiin yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden, kuntien ja säätiön kanssa. Lopulta täällä tehtiin valinta, kenelle kutsu osuu, kertoo tasavallan presidentin erityisavustaja Juuso Rönnholm.
Kaksi nuorta jokaisesta maakunnasta
Katariina Mikkonen on aktiivinen partiotoimija, jonka partiopukuun kuuluu kaksi huivia: sininen partiohuivi on Vaarojen Vaeltajien ja mustavalkoinen huivi Kajaanin Korvenpoikien. Mikkonen toimii paltamolaisen Vaarojen Vaeltajien lippukunnanjohtajana sekä Kajaanin Korvenpoikien hallituksen jäsenenä.
– Kajaanin Korvenpoikien toiminnassa olen mukana aina kun töiltäni ja Paltamon toiminnasta ehdin. Meillä on paljon yhteistä toimintaa. Nyt lauantaina alkaa Joutenlammella Sudenpentujen leiri. Siellä on noin 40 leiriläistä, jotka ovat 7–9-vuotiaita, Mikkonen kertoo.
Kutsu osui kohdalle juuri partiossa tehdyn työn ansiosta.
– Suomen Partiolaiset oli kysellyt ehdokkaita maakuntien partioista. Ilahduin, kun perusteluissa kerrottiin, että olen sellainen ihminen, joka haluaa tehdä asiat kerralla kunnolla. Se oli pysäyttävä ja positiivinen yllätys. Sanattomaksi vetävä ihan kirjaimellisesti, Mikkonen mainitsee.
Tasavallan presidentin erityisavustaja Juuso Rönnholm kertoo, että hyviä ehdokkaita ilmiannettiin valtava määrä. Hän ei kuitenkaan lähde avaamaan tarkkoja lukumääriä.
– Tämä liittyy Suomi 100 -juhlaan, ja siihen, että haluamme katsoa tulevaisuuteen. Nimenomaan sen vuoksi presidenttipari on halunnut kutsua nuoria, Rönnholm sanoo.
Toivottavasti Suomella on yhtä hieno tulevaisuus jatkossakin. Katariina Mikkonen
Katariina Mikkonen pitää kutsua hienona kunnianosoituksena.
– Hienoltahan se tuntuu. Olen todella kiitollinen veteraaneille, että he ovat taistelleet meidän tulevaisuutemme puolesta. Toivottavasti Suomella on yhtä hieno tulevaisuus jatkossakin.
Toinen kainuulainen nuori, joka sai kutsun Linnan juhliin, on kajaanilainen Markus Oikarinen. Hän on toiminut muun muassa talkoolaisena Naapurinvaaran Huvikeskuksessa sekä pienessä kajaanilaisessa urheiluseurassa Jormuan Tarmokkaissa Urheilijoissa.
– Kovasti jännitti pari viikkoa sitten, kun kutsu tuli. Kädet vapisivat puoli tuntia. Mutta nyt olo on jo helpottanut. Puvunkin hommasin jo pari viikkoa sitten.
Esimerkiksi Etelä-Savosta linnan juhliin (Länsi-Savo) kutsuttiin partiotoimija Siiri Niinivirta ja järjestöaktivisti Markus Åkerlund. Puolestaan Aamulehden mukaan satakuntalaiset nuoret ovat tubettaja ja yrittäjä Milla Grönmanin sekä Joonatan Pälkäs ja Pohjanmaalta mukana on ainakin Emma Uusi-Kokko.
Matkassa yksi jännitysmomentti
Matkassa on vielä yksi jännitysmomentti. Katariina Mikkonen on jo hommannut itselleen puvun ja kampaajan, mutta Mikkosen miehelle ei ole vielä ostettu pukua, sillä hän oli vasta leikkauksessa. Nyt pariskunta katsoo päivä kerrallaan, pääsevätkö he tilaisuuteen yhdessä.
– Toivottavasti pääsemme, Mikkonen sanoo.
– Pikkuisen jännittää mennä juhliin ensikertalaisena, ja vielä näin nuorena. Ei ole tietoa, että miten kaikki siellä tapahtuu käytännössä, hän miettii.
Katariina Mikkosen ja Tero Piipon saama kutsu Linnan juhliin.Kimmo Hiltunen / Yle
Onneksi vieraita on kuitenkin ohjeistettu hyvin saapumisen ja käytäntöjen kanssa. Mikkonen on jo miettinyt, mitä aikoo sanoa kättelytilanteessa presidenttiparille.
– Yritin hirveästi googlettaa, että apua, mitä siinä tilanteessa pitäisi sanoa. Tasavallan presidentin virallisilta nettisivuilta löysin tiedon, jossa vierailta toivotaan esittäytymistä. Ymmärtäähän sen, kun noin 2 000 ihmistä kättelee, niin olisihan se kiva tietää että kuka siinä on vastassa kättelemässä.
Mikkonen onkin jo keksinyt, mitä hän aikoo sanoa:
– Katariina Mikkonen Paltamosta, hyvää itsenäisyyspäivää.
Partiolaisen erilainen juhlapäivä
Nuori kainuulainen toivoo tapaavansa juhlissa paljon uusia tuttavuuksia, erityisesti muita nuoria kutsuvieraita.
– Näin kokki-ihmisenä kiinnostavat myös ne hervottomat tarjoilut. Siellä on ihan järkyttävästi todella hyvää, Suomen parhaimpien tekemää ruokaa, Katriina Mikkonen toteaa.
Hienosta kutsusta huolimatta Mikkosta harmittaa, että hän jää paitsi tärkeäksi muodostuneesta tapahtumasta, johon on osallistunut joka vuosi. Partiolaiset antavat yleisesti lupauksen itsenäisyyspäivänä kirkon jälkeen tai omassa tilaisuudessaan.
– Paltamossa olemme käyneet laittamassa kynttilät sankarihaudoille. Sen jälkeen on ollut kirkko ja lupaus. Ikävä kyllä tällä kertaa joudun jättämään ne pirskeet välistä. Onneksi muut johtajat ovat niin hyviä, että he kyllä hoitavat sen hienosti. Minua ei käytännössä tarvita.
Mikkonen aikookin keskittyä juhlaan ja nauttia upeasta kokemuksesta.
– Eihän tuon hienommin voi viettää itsenäisyyspäivää, hän tiivistää.
Ison-Britannian lääkeviranomainen MHRA päätti viime viikolla, että lääkejätti Pfizer saa laskea maassa liikkeelle reseptivapaan version miesten potenssilääkkestä sildenafiilista eli Viagrasta. Asiasta uutisoi muun muassa brittilehti Daily Mail.
Päätös tarkoittaa sitä, että erektiovaivoista kärsivät miehet saavat ostaa sildenafiilia 50 mikrogramman vahvuisina tabletteina ilman lääkärin määräämää reseptiä. Tätä vahvemmat pillerit pysyvät vastaisuudessakin vain reseptillä saatavana. Muutos astuu voimaan ensi keväänä.
Päätös on myös historiallinen, sillä sen myötä Britannia on tiettävästi ensimmäinen maa maailmassa, joka löysää lääkettä koskevia reseptivaatimuksia. Kun sildenafiili tuli maailmanlaajuiseen myytiin vuonna 1998, sitä on voinut saada siitä saakka miedoimmillaankin vain lääkärin määräämällä reseptillä.
Säännösten löysäämisellä terveysviranomaiset haluavat vähentää potenssilääkkeiden laittomia nettitilauksia. Britanniassa tehtyjen tutkimusten mukaan suuri osa erektiohäiriöisistä miehistä häpeilee vaivaansa, eikä uskalla mainita siitä lääkärille. Siksi he päätyvät helpommin ostamaan erektiolääkkeitä ulkomaisista nettikaupoista. Netin kautta tilatut potenssilääkkeet ovat kuitenkin usein väärennettyjä ja sitä kautta vaaraksi terveydelle.
Reseptivapaalla sildenafiililla halutaan myös ylipäänsä alentaa miesten kynnystä hakea apua potenssivaivoihin.
Aivan noin vain lääke ei kuitenkaan tule brittimiesten saataville. Lääke tulee saatavaksi vain apteekin tiskiltä, eikä se tule myyntiin muiden itsehoitolääkkeiden tavoin kauppoihin tai huoltoasemille. Lääkettä haluavan on myös keskusteltava terveydentilastaan farmaseutin kanssa ennen kuin hän saa luvan ostaa sitä.
Lisäksi lääkkeen myyminen on sallittua vain 18 vuotta täyttäneille miehille. Lääkettä ei myöskään myydä miehille, jotka sairastavat munuais-, maksa tai sydäntauteja.
Fimea: Vaara, että taustalla olevia sairauksia ei huomata
Niin Britanniassa kuin Suomessakin lääkeyritys päättää itse, hakeeko se lupaa tuotteelleen. Päätöksen luvasta tekee täällä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.
Ylilääkäri Pirjo Inki Fimean lääkevalmisteiden arviointi-yksiköstä kertoo, että Pfizer on hakenut myyntilupaa sildenafiilille itsehoitolääkkeeksi myös Suomessa, mutta myöhemmin peruuttanut hakemuksen. Lisäksi toiselle erektiolääkkeelle haettiin muutosta reseptiltä itsehoitoon, mutta tämä hakemus hylättiin.
Pfizer myös haki jo vuonna 2008 50 mikrogramman vahvuisen sildenafiilin siirtoa itsehoitolääkkeeksi koko EU:n alueella, mutta tämäkin hakemus hylättiin.
Inkin mukaan tällä hetkellä ei ole näköpiirissä, että Suomessa myönnettäisiin myyntilupaa sildenafiilille itsehoitolääkkeenä. Miksi?
– Erektiohäiriö on oire, ei sairaus, aloittaa Inki.
Inkin mukaan olisi vaara, että erektiohäiriön taustalla oleva hoitoa vaativa sairaus jäisi diagnosoimatta ja hoitamatta, jos lääke olisi Suomessakin saatavilla itsehoitovalmisteena.
– Erektiohäiriö on usein ensimmäinen valtimosairauden oire. Urologien mukaan erektiohäiriön tutkimuksissa ja hoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota kokonaisvaltaiseen arvioon pelkän lääkkeen määräämisen sijasta, Inki jatkaa.
Hän huomauttaa, että lievä erektiohäiriö voi parantua elämäntapojen muutoksella lääkkeen sijasta. Niitä ovat muun muassa tupakoinnin lopettaminen ja liikunnan lisääminen.
– Joskus erektiohäiriö johtuu muista käytetyistä lääkkeistä, jolloin lääkkeen vaihto toiseen voi ratkaista ongelman.
Laittoman tilaamisen väheneminen ei varmaa
Inki muistuttaa, että sildenafiililla on vakavia yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Näistä lääkkeistä vaarallisin on suomalaisittainkin paljon käytetty sepelvaltimotautilääke Nitro. Sildenafiilin ja nitrojen yhteiskäyttö voi johtaa hallitsemattomaan verenpaineen laskuun ja sydänoireisiin.
– Sildenafiilin käyttöön liittyviä kuolemantapauksia on raportoitu markkinoille tulon jälkeen, Inki kertoo.
Myös erektiolääkkeiden mahdollinen viihdekäytön lisääntyminen reseptivapauden myötä huolettaa.
– Viihdekäyttö esimerkiksi uteliaisuuden vuoksi voisi lisääntyä sellaisten nuorten miesten keskuudessa, joilla ei ole erektiohäiriöitä. Sildenafiili on kuitenkin lääke, jolla on haittavaikutuksia ja sitä ei pitäisi käyttää ilman todettua lääkityksen tarvetta, Inki näkee.
Inki ei usko, että erektiolääkkeiden laiton hankkiminen netin kautta vähenisi, vaikka niitä saisi reseptivapaasti.
– Toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että reseptistatuksesta itsehoitoon siirto vähentäisi lääkkeiden laitonta hankkimista internetin kautta.
Tullin tietojen mukaan vuosittain Suomeen tuoduista laittomista lääkkeistä peräti neljäsosa on laittomia potenssilääkkeitä. Ne ovat vuodesta toiseen suurin yksittäinen laittomien lääkkeiden ryhmä.
Suomalaiset miehet eivät häpeile
Inkin mukaan Suomessa tehtyjen haastattelututkimusten perusteella miehillä ei ole erityistä estettä puhua lääkärin kanssa erektiohäiriöistä. Erektiolääkkeiden käyttöä on jarruttanut pikemminkin niiden suuri hinta, Inki sanoo.
– Kun sildenafiilille tuli aikoinaan halvempia rinnakkaisvalmisteita, sen käyttö nousi huomattavasti. Tällä hetkellä rinnakkaisen 50 mikrogramman vahvuisen sildenafiilin neljän tabletin vähittäismyyntihinta on 2,56 euroa. Itsehoitovalmisteiden hinnat taas ovat usein korkeampia kuin reseptilääkkeiden.
Erektiolääkkeiden käyttö on Inkin mielestä Suomessa muutenkin varsin korkealla tasolla.
– Meillä käyttäjiä on kolminkertainen määrä esimerkiksi Ruotsiin verrattuna, joten ilmeisesti mitään erityistä ongelmaa suomalaisilla miehillä ei lääkkeen saannin suhteen ole.
Inki pitää kuitenkin yleisesti ottaen hyvänä, että erektiohäiriöistä keskustellaan ja että niistä kärsivät miehet saavat apua. Suomessa arviolta yli puolet 40–70-vuotiaista miehistä kärsii erektiohäiriöistä.
– On kuitenkin potilaan etu, että mahdolliset erektiohäiriön taustasyyt selvitetään ja hoidetaan ja että hänelle tehdään lääketieteellinen kokonaisarvio hoidon, mahdollisesti aloitettavan oikean lääkkeen ja annoksen valitsemiseksi, sekä hoidon seurantaa varten, Inki toteaa.
Entinen turvallisuusneuvonantaja Michael Flynn piti yhteyttä Venäjään presidentti Donald Trumpin vävyn Jared Kushnerin käskystä, kertovat uutistoimisto AP ja useat yhdysvaltalaisviestimet.
Michael Reynolds / EPA
Flynn tunnusti eilen valehdelleensa liittovaltion poliisille FBI:lle yhteydenpidostaan Venäjään. Mediatietojen mukaan hän tekee nyt yhteistyötä erikoistutkija Robert Muellerin kanssa. Tutkinta on nyt edennyt paljon lähemmäs Trumpin sisäpiiriä, kirjeenvaihtaja Paula Vilén toteaa analyysissaan.
Yhdysvalloissa rodulla on yhä merkitystä
Baltimorelainen musta lähiönuori Freddie Gray kuoli sairaalassa vuonna 2015 viikko sen jälkeen, kun hänen selkärankansa murtui pidätyksen yhteydessä. Taustoitamme Yhdysvaltain rasismikeskustelua laajassa verkkojutussa, jonka yhteydessä voi katsoa minidokumentin Freddie Grayn tapauksesta.
Michael Reynolds / EPA, Petteri Sopanen / Yle Uutisgrafiikka
Yhdysvalloissa esimerkiksi koulut ovat nyt rodullisesti eriytyneempiä kuin 1960-luvulla, vaikka avoimen rasismin määrä on romahtanut.
Facebookissa toimii suljettu ryhmä, jossa 5 000 lääkäriä kysyy ja antaa neuvoja toisilleen potilaiden hoidosta. Monille nuorille lääkäreille konsultaatiopalsta on hyödyllinen ja kätevä apu. Lääkäreitä kehotetaan kuitenkin erityiseen varovaisuuteen, ettei potilaan henkilöllisyys tule ilmi edes vahingossa.
Suomalaisyritykset haluavat mukaan maailman vesibisnekseen
Suomessa riittää puhdasta vettä. Nyt puolen tusinaa yritystä yrittää viedä sitä maailmalle. Tulokset ovat olleet kehnoja, mutta monacolaissijoittaja aikoo mullistaa vientiluvut myymällä Salpausselän vettä maailmalle luksusvetenä.
Vuonna 2008 muodostettu Lahti Aqua on ottanut tehtäväkseen Salpausselän pohjaveden brändäämisen.Mikko Koski / Yle
Samaan aikaan vesi on maailmassa entistä isompi kysymys: kuivuus lisääntyy samalla kun vesiralli kiihtyy. Onko rallissa järkeä vai ei?
Lauantaina välipäivä sateista
Viikonloppuna sää jatkuu vaihtelevana. Lauantai näyttäisi olevan välipäivä sateiden osalta, vaikka heikot lumisateet sekä jäätävät tihkut ovat mahdollisia. Sunnuntaina lännestä leviää lauhempaa ilmaa sekä runsaita sateita. Lappiin tulee yöllä joku senttimetri lisää lunta, maan etelä- ja keskiosaan sateet tulevat enimmäkseen vetenä.Lue lisää Ylen sääsivuilta.
Havaiji on suorittanut ensimmäisen sireenitestinsä varoittaakseen kansalaisia mahdollisesta Pohjois-Korean ydinaseiskusta, kertoo uutistoimisto AP. Havaijin mukaan testi oli ensimmäinen sitten kylmän sodan päättymisen jälkeen.
Havaiji on palauttanut käyttöönsä järjestelmän, jonka tarkoituksena on varoittaa ihmisiä tulevasta ydiniskusta. Havaiji päätti järjestelmän ottamisesta uudelleen käyttöön vain päivä sen jälkeen, kun Pohjois-Korea teki viimeisimmän ohjustestinsä.
Havaiji testasi perjantaina varoitusjärjestelmänsä uutta äänimerkkiä. Havaijin kuvernöörin David Igen mukaan testi varmistaa mitä ihmisten tulisi tehdä mahdollisen iskun vuoksi. Havaijin asukkailla olisi iskun tapahtuessa 20 minuuttia aikaa suojautua. Havaijilla ei tosi ole enää ydinasesuojia. Kuvernöörin mukaan ihmisten tulee olla valmistuneita mahdolliseen iskuun, vaikka sen tapahtuminen on kaukana.
Uutistoimisto twiittasi, että tunnetulla Waikikin rannalla harva ihminen reagoi mitenkään Havaijin hälytysjärjestelmän sireeniin.
Havaijisaarilla on yhteensä 385 varoitussireeniä.
Havaiji on yksi Pohjois-Korean lähimmistä osavaltioista. Pohjois-Korean iskulle otolliseksi kohteeksi se valikoituisi arvioiden mukaan sen sotilastukikohdan vuoksi.
Hauholla on aloitettu sairaalatarvikkeiden kierrätys avustuskohteisiin ympäri maailmaa.
Toimintaa pyörittävä Hämeen Mokia ry saa tarvikkeet lahjoituksina sairaaloilta ja hoitolaitoksilta. Osa tulee suoraan sairaalatukuilta. Tukuista tuleva tavara on paljolti käyttämätöntä.
Kun astuu sisään isoon hauholaiseen teollisuushalliin, näkökentän täyttävät päällekkäin pinotut sairaalasängyt, rivissä seisoivat pyörätuolit ja lukematon määrä pahvilaatikoita, joissa uusia lakanoita, käsineitä tai tippapusseja. Kontteihin pakataan myös hammaslääkärien tuoleja, rollaattorit ja lukuisat nostolaitteet.
Hämeen Mokian toiminnanjohtaja Jouni Heinonen tietää, että Hauholta lähtevää apua odotetaan maailmalla.Dalbir Ram / Yle
Tuhannen neliön varastohallista näkee, että suomalaisista laitoksista poistuu vuosittain suuri määrä käyttökelpoisia laitteita. Tällaista kierrätyskeskusta ei ole Suomessa toista.
Jos tavaralle ei olisi kierrätysmahdollisuutta, monet laitteet päättyisivät romutettavaksi ja osa polttolaitoksiin.
Tarvikkeita Syyriaan ja Somaliaan
Hauholla tavara kunnostetaan tarvittaessa, pakataan ja lähetetään eteenpäin apua tarvitseville ympäri maailman. Hämeen Mokia ry:n toiminnanjohtajan Jouni Heinosen mukaan avun tarve maailmalla on suuri. Listojen mukaan tarvikekontteja on viety jo noin 50 maahan.
Konttikuljetuksen perille maksaa yleensä tilaaja. Niitä ovat avustusmaissa toimivat sairaalat ja erilaiset yhdistykset. Yhden konttilastin arvo pyörii 50 000-100 000 euron välillä.
Hauholla on käytössä tuhannen neliön varastohalli.
– Suomi-Syyria-seura kävi juuri kertomassa, että he haluaisivat tammikuussa kontin.
Tällä hetkellä tarvikkeiden kysyntä on kiivainta juuri Lähi-idän sotaa käyvissä maissa, mutta avunpyyntöjä on tullut myös Somaliasta.
– Sinne on lähtenyt paljon lääkäreitä Suomesta, somalialaisia. He haluavat auttaa omaa maataan, mutta he tarvitsevat tarvikkeita, Heinonen kertoo.
Toisissa sairaaloissa ei ole kuin rakennus, muutama lääkäri ja muutama kippo. Jouni Heinonen
Käytettyjen sairaalasänkyjen, pyörätuolien ja muiden tarvikkeiden tarpeen ymmärtää, kun Jouni Heinonen kuvailee, millaista sairaaloissa voi pahimmillaan olla esimerkiksi Afrikassa.
– Ne on aika onnettomia paikkoja. Toisissa sairaaloissa ei ole kuin sairaalarakennus, muutama lääkäri ja muutama kippo.
Länsimaalaiset avustussairaalat ovat sitten luku erikseen.
Alussa sairaalat suhtautuivat lahjoituspyyntöihin epäillen
Aivan tyhjästä Hauholla ei ole tarvinnut aloittaa, sillä Mokia jatkaa Akaassa toimineen Hyöty&Työ ry:n toimintaa.
Esa Tasasella on vapaaehtoisena työntekijänä pitkä kokemus avustustyössä.
Esa Tasanen oli aloittamassa Akaassa sairaalatarvikkeiden kierrätystä avustuskohteisiin jo 15 vuotta sitten. Hän kertoo saaneensa kipinän toimintaan vierailtuaan tuolloin virolaisessa sairaalassa ja nähtyään sen surkean tilan. Tasanen alkoi soitella sairaaloihin tarvikkeiden saamiseksi.
Aluksi suhtautuminen kyselyihin oli nihkeää.
Totta kai se ihmetyttää, kun yksityinen ihminen rupeaa kyselemään sairaalasänkyjä. Esa Tasanen
– Totta kai se ihmetyttää, kun yksityinen ihminen rupeaa kyselemään sairaalasänkyjä. Mutta niin vain sain sinne ensimmäisen kuorman vietyä.
Nyt sairaalatarvikkeita lahjoittavia sairaaloita ja hoitolaitoksia on listoilla noin sata ja yrityksiä nelisenkymmentä.
Käyttökelpoista tavaraa voi tulla kerralla paljonkin
Kanta-Hämeen keskussairaalan tekninen johtaja Ville Vuorijärvi pitää sairaalatarvikkeiden kierrätysideaa erittäin hyvänä.
Avustusrekkoja puretaan ja kasataan Hämeen Mokian hallissa koko ajan.
Samalla Vuorijärvi kertoo, että ainakin Kanta-Hämeen keskussairaalassa on loppujen lopuksi aika vähän tavaraa, jota voidaan luovuttaa kierrätykseen.
Sairaala pidentää esimerkiksi sänkyjen käyttöikää huoltamalla ja korjaamalla niitä itse. Tavara käytetään siis käytännössä täysin loppuun. Osa käytetystä tavarasta menee myös sairaalan varmuusvarastoon.
Toisaalta Vuorijärvi uskoo, että kierrätyskelpoista tavaraa voi sairaaloista tulla kerralla paljonkin, kun sairaalat uudistavat kokonaisia toimintaprosesseja laitteistoineen.
Ainakin Hauholle käyttökelpoista tavaraa näyttää riittävän. Parissa viikossa halliin on kertynyt jo parikymmentä autolastia tavaraa lähetettäväksi eteenpäin.
Varastohalli tarvitsee myös lisää käsiä ja osaajia. Tarkoitus on palkata lähitulevaisuudessa noin 15 työntekijää.
Lääkärikeskus Mehiläisen ja Siikalatvan kunnan aikomus perustaa julkinen terveyskeskus Ouluun ei käy ministeriöiden mukaan päinsä. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön tiedotteessa sanotaan, että nykylainsäädäntö ei salli terveysaseman perustamista toisen kunnan alueelle.
Siikalatvan kunta on päättänyt perustaa Ouluun terveysaseman yksityisen Oulun Mehiläisen yhteyteen. Suunnitelmista erityisen tekee se, että kyseessä on ensimmäinen kerta, kun yksityinen lääkäriasema ja kunta ovat perustamassa terveysasemaa toisen kunnan maantieteelliselle alueelle.
Ministeriöt katsovat, että tapauksessa on useita seikkoja, jotka eivät ole voimassa olevan lainsäädännön mukaisia.
– Kunta ei voi perustaa julkisen terveydenhuollon järjestämistä varten terveysasemaa tai sen sivupistettä oman alueensa ulkopuolelle, ellei kyse ole yhteistoimintasopimukseen perustuvasta tehtävän hoitamisesta kuntien yhteistoimintana (Siikalatvan kunta ja Oulun kaupunki) tai toiminnasta, johon on asukkaiden tarpeen perusteella erityinen peruste, todetaan ministeriöiden tiedotteessa.
Vielä eilen perjantaina valtiovarainministeriön ylijohtaja Jani Pitkäniemi sanoi Yle uutisten haastattelussa, että selvitystyö Siikalatvan ja Mehiläisen aikeista on kesken.
Ministeriöiden mukaan Siikalatvan kunta ja Mehiläinen perustelevat sopimustaan sillä, että järjestelyllä helpotetaan Oulussa töissä käyvien Siikalatvan asukkaiden tilannetta. Lisäksi oululaiset voisivat käyttää terveysasemaa. Siikalatvan kunta laskuttaisi palveluista Oulua.
– Siikalatvan kunnan päätöksestä ei käy ilmi, kuinka monella Siikalatvan asukkaalla olisi tarve käyttää Oulussa sijaitsevia palveluja. Näin ollen on kyseenalaista, voidaanko toimintaa perustella millään asukkaiden etuun liittyvällä syyllä.
Myös kuntalaislaki estää järjestelyn
Järjestelyn katsotaan olevan ristiriidassa myös kuntalaislain kanssa.
Toiseen kuntaan ei voi perustaa terveyskeskusta kunnan yleisen toimialan perusteella. Kunnilla on laaja itsehallinto päättää tehtävistään, mutta yleistä toimialaa rajoittavat tietyt vakiintuneet periaatteet. Kunta ei voi päättää ottaa tehtävää hoidettavakseen silloin, kun tehtävä on annettu jonkin toisen kunnan tehtäväksi.
Oulussa terveydenhuollon vastuu on ensisijassa Oulun kaupungilla. Siikalatvan kunnan toiminta on siihen nähden päällekkäistä. Kunnalla täytyisi lisäksi olla asukkaiden palvelutarpeen perusteella erityisiä ja painavia syitä, että se voisi lähteä laajentamaan palvelutarjontaa toisessa kunnassa.
Vaikka ministeriöt katsovat Siikalatvan ja Mehiläisen suunnitelman nykylainsäädännön vastaiseksi, valtiolla ei ole käytännössä mahdollisuutta hakea päätökseen muutosta.
– Oulun kaupunki voi riitauttaa aikanaan Siikalatvan laskun yllä mainituilla perusteilla ja asia käsitellään hallintoriita-asiana hallintotuomioistuimissa.
Oulun kaupunki ilmoitti eilen ennen ministeröiden ulostuloa, että Oulu ei hyväksy Siikalatvan ja Mehiläisen aikomuksia. Oulu aikoo riitauttaa asian, eikä se myöskään aio maksaa kustannuksia, jotka syntyvät oululaisten käyttämistä Mehiläisen palveluista.
Ministeriöt sanovat ryhtyvänsä arvioimaan terveydenhuoltolain muuttamista siten, että toiminta toisen kunnan alueella kiellettäisiin nimenomaisesti.
Kuusivuotias Pentti Suomalainen heräsi keskellä yötä moottoreiden ääniin. Poika oli nukkunut keulahytissä isänsä ja konepäällikön kanssa. Nyt muita ei näkynyt missään.
Pentti puki päälleen ja kiipesi kannelle ihmettelemään. Aluksen kansi oli täynnä sotilaita. Pieni poika puikkelehti miesten väleistä ajohyttiin, josta hän löysi isänsä, aluksen päällikön. Pentti kysyi isältään, mihin oltiin menossa.
– Ulko-Tammioon, kuului lyhyt vastaus.
Elettiin heinäkuun alkua vuonna 1942, ja puolustusvoimien huoltoajoa Kotkan ja Kirkonmaan välillä ajanut Sunila II -alus oli ollut normaaliin tapaan ankkuroituna Kirkonmaan rantaan. Puolen yön aikaan oli tullut hälytys, joka sekoitti aluksen arjen.
Neuvostoliiton sotilaat olivat hyökänneet Somerin saarelle. Sunila II hälytettiin kuljettamaan sotajoukkoja paikalle.
Päällikkö Vilho Suomalainen ohjaa yhteysalus Sunila II:ta.Pentti Suomalaisen kokoelma
Jatkosotaa oli tuolloin takana reilu vuosi, ja pieni Pentti oli viettänyt päivänsä isänsä mukana Sunila II -aluksella keväästä 1942 saakka. Suomalaisen perhe asui Kotkan Sunilassa, josta väkeä ei evakuoitu sodan tieltä. Ei, vaikka Sunilaa pommitettiin jatkuvasti.
– Evakuoinneille ei nähty tarvetta. Katsottiin, ettei sellaista vaaraa ollut, nyt 82-vuotias Pentti Suomalainen toteaa.
Pentin isä, ylimatruusi Vilho Suomalainen toimi yhteysalus Sunila II:n päällikkönä. Alus oli nimetty aiemman omistajansa, selluloosatehdas Sunila Oy:n mukaan.
Isä halusi varmistaa, ettei koko perhe kuole. Pentti Suomalainen
Kun Pentti ja isä kulkivat aluksen mukana, kaksi vuotta nuorempi pikkusisko ja äiti jäivät kotiin.
– Olen jälkeenpäin ajatellut, että isä otti minut mukaansa laivalle sen vuoksi, että jos jotain erittäin ikävää olisi sattunut, ainakin puolet perheestä olisi jäänyt jäljelle. Hän halusi varmistaa, ettei koko perhe kuole.
Isä ja Pentti kävivät kotona harvakseltaan. Joskus Pentti jätti muutaman laivamatkan väliin, mutta palasi pian taas isän luo alukselle.
Pieni poika oli aluksella mielellään. Kotoa lähteminen ei koskaan tuntunut pahalta.
– Siinä iässä sellaiset asiat kiinnostivat. Oli kivaa, kun pääsi lähtemään.
Pauketta pakoon
Kun hälytys tuli, Sunila II lähti kohti Ulko-Tammion saarta kolmelta aamuyöllä. Alus taittoi 25 kilometrin merimatkaa pari tuntia. Alus jätti sotilaat tykkiveneiden ja pienten rannikkovartioveneiden kuljetettaviksi taistelukentälle.
Seuraava tehtävä oli hakea Mustastamaasta ammuksia Somerissa samaan aikaan taistelleille tykki- ja vartiomoottoriveneille. Mustamaa siinsi viiden kilometrin päässä Ulko-Tammiosta. Välimatkaan kului puolisen tuntia.
– Matkalla oli yksi pitkä, matala salmi. Se oli suorin tie, mutta siinä piti ajaa aika hiljaa.
Minulle oli tehty keulan puolelle oma peti, jonka vieressä olleesta ikkunasta näin ulos veteen. Pentti Suomalainen
Sunila II teki kaksi ammustenhakureissua. Alus oli palaamassa toiselta reissulta Mustanmaan ja Ulko-Tammion puolessa välissä, kun Neuvostoliiton tiedustelukone havaitsi sen. Kone alkoi tulittaa alusta yläilmoista. Vilho Suomalainen komensi poikansa suojautumaan konehuoneeseen.
– Isä käski minut aina aluksen pohjakerrokseen konehuoneeseen tulisuojaan, kun hän koki tilanteen vaaralliseksi. Se oli komentohyttiä suojaisampi paikka. Olin siellä konepäällikön kanssa, eikä minua pelottanut ollenkaan. Minulle oli tehty keulan puolelle oma peti, jonka vieressä olleesta ikkunasta näin ulos veteen.
Miehistöä tykkiveneen kannella Somerin taistelussa 9.7.1942.SA-Kuva
Sunila II:lla ei ollut ilmatorjunta-aseita, joilla puolustautua hyökkäykseltä. Pieni Pentti pysyi uhkaavasta tilanteesta huolimatta rauhallisena.
– Todennäköisesti en vielä sen ikäisenä osannut pelätä enkä ymmärtänyt tilanteen vaarallisuutta. Ikkunasta näki vain vaakatasoon, enkä nähnyt meitä tulittanutta konetta.
Alus ei saanut yhtään osumaa.
– He eivät todennäköisesti olleet harjoitelleet ampumista tarpeeksi, Pentti Suomalainen hymähtää.
Alus pääsi perille. Ammuslasti tyhjennettiin Ulko-Tammion länsipuolelle ankkuroituun tykkiveneeseen.
''Heillä oli joka paikka täynnä sideharsoa''
Tehtävänsä hoidettuaan Sunila II ankkuroitui Ulko-Tammioon, 18 kilometrin päähän taistelukentästä. Pentti oli isänsä kanssa laiturilla, kun paikalle kaartoi rannikkovartiovene.
– Vene toi saarelle taistelussa haavoittuneita suomalaisia. Heillä oli joka paikka täynnä sideharsoa. Kukaan heistä ei kuitenkaan ollut kriittisessä tilassa. He lähtivät kävelemään omin jaloin.
Haavoittuneiden sotilaiden näkeminen ei säikäyttänyt pientä poikaa.
– Turvasin isääni. Ajattelin, että hänen kanssaan minulla ei ole mitään hätää.
Myös kaatuneet sotilaat tuotiin Ulko-Tammioon. Niitä kuljetuksia Suomalainen ei nähnyt.
Taistelu lapsen silmin
Kun Pentti ja Vilho Suomalainen veivät ammuskuljetusten rahtikirjat Ulko-Tammion komentokeskukseen, vastassa oli yllättävä näky.
– Huoneen jokaisessa neljässä nurkassa istui neuvostoliittolainen vanki. Miehet istuivat päät polviin painettuina kasvot huoneeseen päin, Pentti Suomalainen muistelee.
Pentti kipusi Ulko-Tammion tulenjohtotorniin kiikaroimaan taistelua isänsä kanssa tulituksen ollessa kiivaimmillaan. Pitkästä välimatkasta huolimatta taistelu näkyi selvästi.
– Hyökkääjät tulittivat saarta joka puolelta. Someri on kokonaan kalliota, ja jokaisen ammuksen osuessa kallioon leimahti hirveä tulenlieska. Se oli melkoinen näky.
Karvas tappio
Suomi ja Saksa olivat Somerin taistelun aikaan aseveljiä. Saksalaisella M-17-miinanraivausaluksella oli merkittävä rooli Somerin taistelussa. Aluksen tukikohta oli Kirkonmaa, josta se oli lähtenyt kohti taistelukenttää samaan aikaan Sunila II:n kanssa.
Saksalaisten perille päästyä saaressa oli jo sata neuvostosotilasta. Neuvostoliiton torpedoveneet olivat rantautuneet kallioseinämän suojissa.
Saksalaiset alkoivat tulittaa hyökkääjiä laivan tykeillä. Maihin nousseilla Neuvostoliiton sotilailla oli vain käsiaseet, eivätkä he pystyneet vastaamaan saksalaisten tuleen. Monet pelastautuivat suojautumalla suurten kivien taakse.
Jatkosodan aikaisia korsuja Somerissa.SA-Kuva
Suomalaiset puolustivat saarta maalta käsin. Saaren keskipisteessä oli neljä tuliasemaa, joista ammuttiin pika- ja konekivääreillä kaikkiin ilmansuuntiin.
– Neuvostoliiton sotilaat pyrkivät saarelle jyrkän kallioseinämän kautta. Heti kun hyökkääjät nostivat päätään, suomalaiset ampuivat. Se oli täydellistä yhteistyötä.
Ajattelin, että nyt kyllä puhuvat pehmeitä. Pentti Suomalainen
Taistelussa oli mukana kolmisenkymmentä Neuvostoliiton sota-alusta, jotka pyrkivät laskemaan sotilaita saarelle. Suomalaiset tuhosivat yli puolet aluksista. Neuvostoliiton tappiot olivat merkittäviä.
Lopulta neuvostosotilaat tajusivat tilanteen mahdottomuuden ja antautuivat.
''He olivat tajunneet pelin olleen sillä selvä''
Noin sata antautunutta sotilasta vangittiin, kuulusteltiin ja kuljetettiin vankien keräyspaikoille. Vilho Suomalainen kävi myöhemmin katsomassa vankeja, joista osa puhui suomea.
Yksi vanki kertoi isälleni, että kun saksalainen laiva tuli paikalle, he olivat tajunneet pelin olleen sillä selvä. He eivät olleet mahtaneet mitään.
Somerin taistelussa kaatui 23 ja haavoittui 58 suomalaista. Neuvostoliitto menetti maissa 128 ja merellä noin 300 sotilasta vahvasta ylivoimastaan huolimatta.
Someri jatkosodan aikaan kuvattuna.SA-Kuva
Kaksi päivää kestäneen taistelun päätyttyä palattiin välittömästi normaaliin arkeen. Sunila II lähti Ulko-Tammiosta 9.7. illansuussa ja jatkoi huoltoajon ajamista.
Alus ei käynyt taistelun aikana Ulko-Tammiota lähempänä Someria. Saari jäi Pentti Suomalaiselta näkemättä, sillä se siirtyi jatkosodan päätyttyä Moskovan välirauhansopimuksen myötä Neuvostoliitolle. Nykyään Someri on tarkasti vartioitu saari, jonne ei ole asiaa.
– Olisin halunnut käydä siellä. Edelleen kiinnostaisi mennä, Pentti Suomalainen toteaa.
Vanki vintillä
Osa jatkosodassa kiinniotetuista sotavangeista sijoitettiin suomalaisille maatiloille apumiehiksi. Miehet olivat rintamalla ja naiset hoitivat yksin karjataloutta ja viljelyä, joten apu tuli tarpeeseen.
– Talvella 1943 vierailimme äitini kanssa tätini ja setäni maatilalla Turkhaudassa. Serkkupoikani sanoivat, että älä pelästy, meillä on venäläinen. Ajattelin, että nyt kyllä puhuvat pehmeitä.
Sotavanki Terussa Itä-Karjalassa huhtikuussa 1942.SA-Kuva
Illan hämärässä serkut johdattivat Suomalaisen piharakennuksen yläkertaan. Kahdeksanvuotias poika hämmästyi ymmärtäessään väitteen todeksi.
– Siellä hän oli, ihan tavallisen näköinen ihminen. Hän oli osaava ja ahkera mies. Vaikka sota oli käynnissä, venäläisiin vankeihin suhtauduttiin kuin ihminen ihmiseen.
Vangit sopeutuivat maatiloille hyvin.
– Tätini ja setäni talossa työskennellyt vanki ei koskaan yrittänyt karata. Kun sodan päätyttyä vangit saivat käskyn palata Venäjälle, he eivät halunneet lähteä. He sanoivat, että heti kun he ylittävät rajan, tulee kuula kalloon.
Syntymäpäivää ei juhlittu
Sunila II:lla elettiin taas tavallista arkea. Alus oli rantautuneena Kirkonmaan satamaan. Lähes tasan kuukauden kuluttua Somerin taistelusta, 7.8.1942 Pentti Suomalainen täytti seitsemän vuotta. Syntymäpäivä kului huoltoajossa.
Se oli ihan tavallinen päivä, syntymäpäivää ei huomioitu millään lailla. Kotkassa saattoi tulla jopa kymmenen ilmahälytystä vuorokaudessa, eikä juhlinta ollut kenelläkään mielessä.
Lapset eivät olleet tavallinen näky aluksilla sota-aikana. Vilho Suomalaisen oli haettava paikkakunnan komentajan lupaa saadakseen ottaa poikansa mukaan. Pentti ei kuitenkaan ollut ainoa kentällä mukana ollut lapsi.
Muutama vuosi sitten Suomalainen sai tietää, että miinalaiva Riilahden päällikön vuotta nuorempi poika oli kulkenut samalla tavalla isänsä mukana.
– He olivat Somerissa taistelukentällä. Hänen kokemuksensa olivat hyvin samanlaisia kuin omani. Hänenkin isällään oli tapana komentaa hänet laivan pohjakerroksiin suojaan.
Kuukauden kuluttua Somerin taistelun päättymisestä Mustassamaassa jaettiin kunniamerkkejä taistelussa ansioituneille sotilaille.SA-Kuva
Veri veti vesille
Suurin osa Suomalaisen suvun miehistä työskenteli merillä sekä rauhan että sodan aikana. Pentin isoisä ja isoisän isoisä olivat laivureita, joilla oli omat laivat.
Veri veti myös Pentti Suomalaisen vetten ääreen.
Ruotsalainen Gustaf Thordén laajensi laivavarustamonsa Suomeen vuonna 1924 halvan työvoiman perässä. Pentti Suomalainen aloitti uransa vuonna 1956 kansioppilaana Thordénin laivastossa Haminassa. Myöhemmin hän työskenteli varustamon konepuolella Ruotsin Thordevallassa, moottorimiehenä laivastossa, konemestarina ja varustamon teknisellä käyttöosastolla.
Suomalaisen ammatinvalinnan syyt kumpusivat ympäristöstä ja yhteisöstä.
– Merillä työskentely tulee helposti ensimmäisenä mieleen, kun kasvaa saaristossa. Kaikki sukulaiseni lähtivät järjestään merille. Meillä on eräänlainen merimiessuku.
Winnipegin Patrik Laine on tuskaillut itseluottamuksensa ja peliaikansa kanssa NHL:ssä. Laineen piinaan tuli helpotusta, kun hän saalisti tehot 1+2 Winnipegin 7-4-voitossa Vegasista.
Laine syötti kolmannen erän alussa Kyle Connorin ylivoimamaalin, jolla Winnipeg pääsi 3-2-johtoon. Kaksi minuuttia myöhemmin Laine teki itse ylivoimaosuman, jolla hän kasvatti kuluvan kauden maalimääränsä 12:een.
Neljä minuuttia myöhemmin Laine järjesti Nikolaj Ehlersin tekopaikkaan ja tuloksena oli ottelun 5-2-voittomaali.
- En ole viime aikoina pelannut kovin hyvin, mutta nyt tuli hyvä peli. Tähän voin olla tyytyväinen, Laine kertoi Winnipegin Facebookin kautta jaetussa haastattelussa.
- Pelasimme hyvin kaksi erää, mutta tulosta alkoi tulla vasta kolmannessa, vaikka pääsimme tekopaikkoihin jo sitä ennen, Laine kertasi peliä.
- Kolmannessa erässä saimme ylivoiman toimimaan. Ehlers teki tärkeän maalin. Se ei ollut minulta kovin kummoinen syöttö, mutta hän on niin hyvä maalintekijä, että onnistui siitäkin.
Winnipeg on noussut alkukaudesta liigan kärkeen, mutta pelaajat eivät koe, että joukkue olisi vielä parhaassa vireessään.
- Kausi on pitkä ja olemme pelanneet vasta 26 ottelua. Paljon pitää edelleen parantaa, jos aiomme pitää nämä asemat, Laine kommentoi Winnipegin nousua läntisen konferenssin johtoon.
Myös Erik Haula onnistui maalinteossa. Laine vastasi Vegasin 3-5-kavennusmaalista. Maali oli Haulalle kauden kahdeksas.
Uutistoimisto AP:n lähteen mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin entisen turvallisuusneuvonantajan Michael Flynnin oikeustapauksen asiakirjoissa mainittu "erittäin korkea-arvoinen" virkailija on presidentin neuvonantaja ja vävy Jared Kushner.
Asiakirjoissa kerrotaan, että vähän ennen viime joulua Trumpin siirtymähallinnon "korkea virkamies käski Flynniä ottamaan yhteyttä vieraiden valtioiden virkailijoihin, mukaan lukien Venäjän".
Yhteydenottopyyntö liittyi YK:n turvallisuusneuvoston valmisteilla olleeseen päätöslauselmaan Israelin siirtokunnista Länsirannalla.
Asiasta ovat kertoneet asiasta perillä olevat lähteet CNN:lle ja Washington Postille. Kushnerin asianajaja on kieltäytynyt kommentoimasta asiaa.
Asiakirjoissa oli mainittu myös toinen korkea-arvoinen avustaja. Hän oli keskustellut Flynnin kanssa siitä, mitä Flynnin pitäisi viestittää Venäjän suurlähettiläälle Sergei Kisiljakille. Uutistoimistojen mukaan tämä virkailija on entinen apulaisturvallisuusneuvonantaja Kathleen McFarland.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin entistä neuvonantajaa vastaan nostettiin syyte Venäjä-yhteyksien takia. Trumpin kansallisen turvallisuuden neuvonantajana toiminutta Michael Flynnia syytetään väärän todistuksen antamisesta liittovaltion poliisi FBI:lle. Flynn on myöntänyt valehdelleensa.
