Yhteisöpalvelu Facebookin perustaja Mark Zuckerberg kertoi perjantain vastaisena yönä ison uutisen: yhtiö aikoo mullistaa palvelunsa uutisvirran lähiviikkoina. Se aikoo näyttää palvelunsa yli kahdelle miljardille käyttäjälle enemmän ystävien, sukulaisten ja tuttujen päivityksiä ja vähemmän ammattimaisten julkaisijoiden – kuten Ylen – postauksia.
– Viime aikoina olemme saaneet palautetta, että julkinen sisältö – yritysten, brändien ja joukkoviestimien päivitykset – ovat syrjäyttämässä henkilökohtaiset tuokiokuvat, jotka yhdistävät meitä toinen toisiimme, Zuckerberg perustelee Facebook-päivityksessään.
Muutos on odotettu, sillä Facebook on viitannut siihen useaan kertaan jo aiemmin. Viimeksi viikko sitten Zuckerberg kirjoitti, että vuodesta 2018 on tulossa Facebookille muutosten vuosi. Tällöin hän totesi, että haluaa pitää huolta siitä, että palvelussa käytetty aika on hyvin käytettyä aikaa.
Suuryhtiön tavoitteet uudistuksessa eivät kuitenkaan ole yksioikoiset. Uudistuksen taustalla vaikuttaa myös se, että maailman suurin yhteisöpalvelu on ongelmissa – monella rintamalla.
Mikä tarkalleen ottaen muuttuu?
Facebookin uutisvirran algoritmi – ohjelmanpätkä joka määrää, mitkä päivitykset nousevat esille ja mitkä eivät – ei ole julkinen. Ulkopuoliset eivät tarkalleen ottaen tiedä, miten se toimii, ja yhtiö muuttaa sitä jatkuvasti.
Joka tapauksessa, Facebookin mukaan algoritmi on nostanut liiaksi esille institutionaalisten julkaisijoiden päivityksiä. Ystävien ja tuttavien päivitykset ovat jääneet esimerkiksi uusien mediayhtiöiden koukuttavien videoiden jalkoihin. Zuckerbergin mukaan tämä on rikkonut uutisvirran.
Se on myös tehnyt palvelusta kielteisemmän, sanoo Facebook. Eikä tämä ole tavoite.
Tästä syystä Facebook aikoo korostaa kavereiden päivityksiä sekä sisältöä, jota ei vain katsota tai lueta passiivisesti. Uutisvirtaan voi siis odottaa entistä enemmän tietoja kavereiden tekemisistä ja päivityksiä, joihin tutut käyttäjät ovat reagoineet tavalla tai toisella. Samalla uutiset, videot ja muu sisältö, joka ei aiheuta reaktioita, vähenee.
Miksi Facebook ryhtyy uudistukseen?
Facebook on maailman suurin yhteisöpalvelu. Sillä on maailmanlaajuisesti yli kaksi miljardia kuukausittaista käyttäjää. Sen emoyhtiö tekee suurta voittoa ja hallitsee internetin mainosmarkkinoita yhdessä Googlen kanssa.
Facebook ei kuitenkaan pysty enää kasvamaan entistä vauhtia ja, mikä yhtiön kannalta on vielä huolestuttavampaa, käyttäjien aktiivisuus palvelussa näyttää vähentyneen. Facebookille ratkaisu ongelmaan on muuttaa algoritmia niin, että se korostaa nimenomaan aktiivisuutta edistävää sisältöä.
Pitkän aikaa Facebookin tavoite on ollut pitää käyttäjänsä palvelussa niin tehokkaasti kuin mahdollista. Siksi se on pyrkinyt tekemään yhteistyötä sisältöä tuottavien yritysten ja instituutioiden kanssa ja houkutellut niitä tuottamaan alustalleen esimerkiksi hyvin koukuttavaa videosisältöä.
Torstaina julkistettu uudistus näyttäisi toimivan tätä tavoitetta vastaan. New York Timesille Zuckerberg kertoi, että yhtiö tosiaan ennustaa ihmisten hakeutuvan entistä useammin palvelun ulkopuolella – mutta että se, että palvelun käyttämisestä tulee hyvä mieli, on myös yhtiön etujen mukaista.
Facebookilla tuskin on kuitenkaan mielessään ainoastaan käyttäjiensä etu. Uudistuksen taustalla on myös sen kuluneen vuoden aikana kohtaama kova kritiikki.
Facebook ei ole onnistunut yrityksissään erottaa valeuutisia oikeista uutisista. Näyttää siltä, että niiden erottelu onnistuu vain käsipelillä, mikä vaatisi tuhansien uusien työntekijöiden palkkaamista. Niinpä valeuutisista on tullut aito taloudellinen taakka ja riski. Lisäksi Saksa on päättänyt rankaista yhteisöpalveluita valtavilla sakoilla, jos ne eivät pysty estämään valeuutisten leviämistä. Muut maat seuraavat Saksan uuden lain toteutumista tarkkaan.
Yksi, hyvin yksinkertainen tapa vastata ongelmaan on vähentää kaikkien uutisten näkyvyyttä uutisvirrassa.
Kuka voittaa ja kuka kärsii uudistuksesta?
Tähän mennessä mediayhtiöiden on ollut helppo saada sisällölleen näkyvyyttä Facebookissa aivan ilmaiseksi. Kansainvälisillä markkinoilla moni toimija on rakentanut käytännössä koko liiketoimintamallinsa tämän näkyvyyden varaan. Näiden yhtiöiden bisnes voi muutoksen mukana kärsiä roimasti, jopa romahtaa yhdessä yössä. Ja voi olla, että kaikki instituutiot joutuvat maksamaan näkyvyydestä entistä useammin.
Uudistuksen merkitystä mediayhtiöille on pohtinut myös journalistiikan vierailijaprofessori Jussi Pullinen Tampereen yliopistosta. Pullisen mukaan vaikutukset vaihtelevat maittain paljon.
(On tosin niitäkin, joiden mukaan uudistus on medialle hyväksi: yhtiöt joutuvat vihdoin tunnustamaan, että kansainväliset jätit ovat vieneet digitaaliset mainosmarkkinat ja niiden on nyt aika rakentaa liiketoimintansa muiden rahoituslähteiden varaan.)
Sen sijaan Facebookin mukaan käyttäjät voittavat, kun saavat nähdä entistä enemmän kavereidensa tuottamaa ja näille merkittävää sisältöä. Siinä mielessä Facebook muuttuu enemmän sellaiseksi, jollainen se oli vuosia sitten, aikana ennen natiivivideoita ja joka puolelle tunkeutuvaa digimarkkinointia.
Nähtäväksi jää, tekeekö uudistus mitään valeuutisten leviämiselle ja purkaako se kuplia, joihin ihmiset ovat jakautuneet. Tämän Zuckerberg mainitsi tavoitteekseen korkealentoisessa päivityksessään tammikuun alussa.
Itse asiassa voi olla, että uudistus vain vahvistaa kuplia ja heikentää demokratiaa entisestään. Ihmiset näkevät entistä useammin sisältöä lähimmiltä ystäviltään, jotka todennäköisesti jo ennestään kuuluvat samaan kuplaan.
Sen sijaan ylipäätään uudistuksella saattaa olla merkitystä sille, miten ihmiset löytävät uutisensa ylipäätään. Suomessa yleisö kuluttaa uutisensa usein mediayhtiöiden verkkosivuilta, mutta muualla maailmassa sosiaalinen media on hyvin tärkeä uutislähde. Eikä sen merkitystä Suomessakaan voi vähätellä. Erityisesti nuorissa ikäluokissa sosiaalinen media voittaa verkkosivut uutislähteenä, kertoo Ylen tuore tutkimus. Sillä, jos ammattimaisten ja vastuullisesti tuotettujen uutisten kuluttaminen vähenee, voi olla nimenomaan kuplia vahvistava ja demokratiaa heikentävä vaikutus.
Pykälä velvoittaa riskiryhmien kanssa työskentelevältä hoitohenkilöstöltä tiettyä rokotesuojaa. Laissa mainitaan muun muassa vesirokko, tuhkarokko ja hinkuyskä. Lisäksi edellytetään suojaa influenssaa vastaa eli ottamaan myös vuosittainen kausi-influenssarokote.
Hoitoalalla puhutaan rokotepakosta, vaikka pykälä ei sitä sananmukaisesti tarkoitakaan.
Hattulalaiselle sairaanhoitajalle Sissi Uusikylälle kausirokote on annettu kahdesti mutta hankalin seurauksin.
– Ensimmäisellä kerralla sain horkkamaisen kuumeen ja oksensin rajusti. Toisella kerralla rokote annettiin valvotuissa oloissa, mutta silloinkin sain ihottumaa, kutinaa ja polttamisen tunnetta iholla. Totesimme, että allergian vuoksi minua ei voi rokottaa.
Koen sen niin, että jos työskentelet ammattilaisena, sinulla ei ole oikeutta itse päättää mitä aineita kehoosi laitetaan. Sissi Uusikylä
Vaikka Uusikylälle rokotetta ei voi antaa terveydellisistä syistä, syyt influenssarokotuksen vastustamiseen ovat syvemmällä. Sairaanhoitajana hän kokee saaneensa asiassa ammatillisen tyrmäyksen omalle osaamiselleen.
– Pakottaminen koskee terveydenhuoltoalan ammattilaisten itsemääräämisoikeuteen. Koen sen niin, että jos työskentelet ammattilaisena, sinulla ei ole oikeutta itse päättää, mitä aineita kehoosi laitetaan.
Uusikylä ei ole ainoa hoitaja, joka on aiheesta hiiltynyt. Esimerkiksi Yle kirjoitti aiheesta jo vuosi sitten.
Potilasturvallisuus vaarassa
Rokotevelvoitetta puolustellaan muun muassa molemminpuolisella potilasturvallisuudella. Uusikylä ei perusteluja purematta niele. Hänen mielestään hyödyt ovat ristiriitaisia.
– Nyt on valittu laaja ammattiryhmä, joka on vuosittain kausirokotteen koekaniinina. Suomessa hoitotyö on ammattitaitoista ja hoitotyön moraali niin korkea, että jokainen osaa itse arvioida rokotteen tarpeellisuuden kun tekee tätä työtä.
Uusikylä pitää varsin pienenä riskiä sille, että hoitaja tai lääkäri tartuttaa potilaaseen influenssan.
– Suojaamme itsemme niin hyvin monin tavoin. Jos erikoissairaanhoitoon tulee potilas joka saa influenssan, hän on todennäköisesti saanut sen muualta kuin hoitajalta. Ihmiset ulkoilevat, käyvät kaupassa, koulussa, harrastavat tai tapaavat muita ihmisiä. Ei pakkorokottaminen muuta asiaa.
Irtisanomisen pelko
Sissi Uusikylä uskoo, että kriittisetkin mielipiteet saatetaan jättää sanomatta, koska pelätään työpaikan puolesta.
– Ihmiset pelkäävät seurauksia, jos influenssarokotetta ei ota. Vaikka itse pystyn jatkamaan työssäni, niin hakeutuessani muihin töihin, rokotuksen puuttuminen voi vaikeuttaa työnsaantiani, jos vaihdan työpaikkaa.
Jos erikoissairaanhoitoon tulee potilas joka saa influenssan, hän on todennäköisesti saanut sen muualta kuin hoitajalta. Sissi Uusikylä
Uusikylä ei sano olevansa rokotevastainen, ja muilta osin rokotussuoja on kunnossa. Kritiikki kohdistuu ainoastaan vuosittaisen influenssarokotteen pakollisuuteen.
– Haluaisin sanoa lainsäätäjille: luottakaa ammattilaisiin. Toivon, että olisi löydettävissä järkevä keskitie, jolla tämä toteutetaan. Vapaaehtoinen influenssarokote on tässä hyvä ratkaisu.
Parikkalassa harkitaan päällikköasemassa olevan virkamiehen pidättämistä virantoimituksesta. Syynä on virkamiehen syyllistyminen rattijuopumuksiin.
Tapahtuneet alkoivat paljastua työnantajalle viime lokakuussa, jolloin henkilö syyllistyi törkeään rattijuopumukseen. Hän oli ajanut autoa myös ilman ajo-oikeutta.
Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen sai tietää tapahtuneesta seuraavana päivänä. Tuolloin Huuskonen päätti jäädä odottamaan käräjäoikeuden päätöstä asiasta.
Käräjäoikeuden päätös tuli joulukuussa. Käräjäoikeus tuomitsi virkamiehen ehdolliseen vankeuteen sekä ajokieltoon. Ajokielto kestää elokuun alkuun asti.
Virkamies oli jättänyt kertomatta aiemmista rattijuopumuksista
Käräjäoikeuden päätöksestä ja poliisin esitutkintapöytäkirjasta kunnanjohtajalle selvisi, että virkamies oli jäänyt kiinni kahdesta rattijuopumuksesta jo syyskuussa. Näistä rattijuopumuksista virkamies ei ollut kertonut työnantajalleen.
Käytännössä virkamies oli ajanut autolla virkatehtävissä ja työmatkoilla ilman ajo-oikeutta kuukauden ajan.
– Sen jälkeen lähdimme hoitamaan virkamiesoikeudellista puolta tässä asiassa, Huuskonen sanoo.
Huuskonen on kuullut virkamiestä. Kunnanhallitus kuulee virkamiestä ja keskustelee mahdollisista jatkotoimista tiistaina. Selvitettävänä on virantoimituksesta pidättäminen.
– Pohdittavaksi tulee virantoimituksesta pidättäminen niin kauan, kuin henkilöllä ei ole ajo-oikeutta, Huuskonen sanoo.
Asiasta kertoi ensin Etelä-Saimaa.
Käryt kävivät työajan ulkopuolella
Virkamies syyllistyi rattijuopumuksiin työajan ulkopuolella.
– Tämä olisi vähän erinäköinen tapaus, jos hän olisi työaikana syyllistynyt joko rattijuopumukseen tai muuhun merkittävään laiminlyöntiin, Huuskonen kertoo.
Huuskosen mukaan virkamies on hoitanut tehtävänsä moitteettomasti.
Kunnallisia viranhaltijoita koskevan lain mukaan viranhaltijan on käyttäydyttävä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla.
Viranhaltija voidaan pidättää tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi virantoimituksesta, mikäli hänen voidaan todennäköisin perustein epäillä syyllistyneen rikokseen virantoimituksen ulkopuolella.
Viranhaltija voidaan myös pidättää virantoimituksesta siksi ajaksi, kun hän ei voi hänestä johtuvasta syystä suorittaa asianmukaisesti virkatehtäviään.
Vesa Huuskosen mukaan rattijuopumuksiin syyllistyneen virkamiehen tehtävä edellyttää luottamusta ja uskottavuutta sekä kuntalaisten että yhteistyötahojen suuntaan. Lisäksi henkilön tehtävässä käytetään autoa päivittäin.
Talvisaikaan tuntuu, että liikkeellä on kaikkia mahdollisia pöpöjä. Mutta mitä virustauteja on nyt liikkeellä? Kysyimme asiaa terveydenhoitoalan ammattilaisilta ja kaksi virusta nousi erityisesti esille: RS-virus ja influenssa.
RS-virusta selvästi aiempaa enemmän
RS-virustapausten määrä on lähtenyt selvään nousuun viime viikkojen aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntijan Niina Ikosen mukaan pelkästään viime viikolla tapauksia oli ilmoitettu tartuntatautirekisteriin yli 500.
RS-virus voi aiheuttaa hengitystieinfektioita kaiken ikäisille. Pienille lapsille ja vanhuksille se voi aiheuttaa esimerkiksi keuhkokuumetta, kertoo THL verkkosivuillaan. Vanhemmilla lapsilla ja aikuisilla taas lievemmän infektion, jossa on nuhaa tai kurkkukipua.
Lasten infektiotautien professorin, Lastenklinikan ylilääkäri Harri Saxénin mukaan RS-virusepidemia vaivaa parhaillaan ainakin Helsingissä.
Hän sanoo Ylen haastattelussa, että Lastenklinikalla on sairaalahoidossa toistakymmentä alle puolen vuoden ikäistä lasta RS-viruksen takia.
– Tällä hetkellä hoidettavana on noin 15 lasta. Määrä on mielestäni paljon. Pahimpina vuosina on ollut 30 potilasta yhtä aikaa, sanoo Saxén.
Saxénin mukaan on vaikea arvioida, onko epidemia saavuttanut jo huippunsa vai onko odotettavissa vielä lisää tapauksia. Virukselle on tyypillistä, että se on joka toinen vuosi heikompi ja välillä taas ärhäkkäämpi.
– On havaittu, että RSV-epidemioita esiintyy vuosittain, mutta joka toinen vuosi on suurempi epidemia. Nyt olisi niin sanotusti sen suuren epidemian aika. On oletettavaa, että tänä talvena on enemmän RSV-tartuntoja kun vastaavasti viime talvena, sanoo Niina Ikonen THL:sta.
RS-virus on hankala etenkin alle puolen vuoden ikäisille lapsille. Ensimmäisiä oireita ovat tyypillisesti syömisvaikeudet, eli ei jakseta imeä rintaa ja hengitys rohisee, sanoo Saxén.
Taudille ei ole olemassa mitään tiettyä lääkettä, vaan sairastuneita hoidetaan sairaalassa antamalla happea ja imemällä limaa pois. Vanhemmilla lapsilla tai aikuisilla tauti näyttäytyy tavallisen flunssan kaltaisena.
Saxén kehottaa pienten vauvojen vanhempia miettimään tarkkaan kyläilyä paikoissa, joissa on flunssaisia ihmisiä.
– Tauti kulkeutuu yleensä perheenjäsenten mukana. En ehdoin tahdoin lähtisi kyläilemään paikassa, jossa on paljon flunssaa, mutta se voi olla käytännössä vaikeaa. Eihän lasta voi pullossa pitää, hän sanoo.
Influenssakartasta osa punaisena
Jos RS-virus on pienillä vauvoilla hankala, ei influenssaa ole yhtään mukavampaa sairastaa. THL:n erityisasiantuntija Niina Ikonen sanoo, että käynnit terveysasemilla influenssan vuoksi ovat kasvaneet selvästi. Influenssaa on havaittu kaikenikäisillä.
– Influenssaa on lähes koko maassa. Esimerkiksi Etelä- ja Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä- Karjalassa kartta näyttää punaista, eli influenssa-aktiivisuus on korkea, sanoo erityisasiantuntija Niina Ikonen.
Ikosen mukaan tällä hetkellä influenssa B on valtavirus. Suomessa kiertää neljää eri influenssavirusta: kahta A ja kahta B-tyypin virusta.
– Meillä on poikkeuksellisesti todettu kaiken tyyppisiä viruksia. Kun neljää virusta kiertää, niin niiden valtasuhteet voivat vielä muuttua epidemian edetessä, sanoo Ikonen.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiosairauksien ylilääkärin Asko Järvisen mukaan HUS:n alueella influenssa A:ta ja B:ta on tällä hetkellä havaittu lähes yhtä paljon. Hän pitää tilannetta poikkeuksellisena.
– Yleensä on yksi valtavirus, joka lähtee leviämään. Toki tämä on epidemian alkuvaihetta ja jatkossa nähdään kumpi aiheuttaa valtaepidemian, Järvinen sanoo.
Rinoviruksesta flunssaa, noroa ei tavallista enempää
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautilääkärin Leif Lakoman mukaan yleisimmät tavallisen flunssan aiheuttajat ovat tällä hetkellä rinovirus ja RS-virus.
– Rinovirus on tyypillisin flunssaa aiheuttava virus, ja sitä esiintyy vuosittain. Taudinkuvaltaan se on yleensä lievä, kuvailee Lakoma.
Vatsatautia aiheuttavaa norovirusta ei THL:n tartuntatautirekisterin mukaan ole liikkeellä tavanomaista enempää, sanoo Lakoma. Aiempina vuosina norovirusta on esiintynyt eniten tammi-toukokuun välisenä aikana.
Helsingin käräjäoikeus on hylännyt eläkevakuuttaja Kevan entisen toimitusjohtajan Merja Kasoin (entinen Ailus) petossyytteen. Syyttäjä vaati Kasoille ehdollista vankeusrangaistusta ja tuntuvaa sakkoa.
Kasoin tilille maksettiin yhteensä liki 19 000 euron arvosta Norjan lapsilisiä, vaikka hän ei enää asunut Norjassa. Käräjäoikeuden mukaan asiassa jäi kuitenkin riittävällä varmuudella näyttämättä, että Kasoi olisi syyllistynyt rikokseen salaamalla muuttonsa Norjasta.
Muuttoilmoitus pelasti
Kasoi muutti Norjaan pikkupaikkakunnalle silloisen miehensä ja lastensa kanssa, mutta palasi Suomeen vuonna 2002. Kasoi kertoi tehneensä väestörekisteriin muuttoilmoituksen ja olettaneensa, että tieto välittyy Norjan NAVille, joka vastaa Suomen Kelaa.
Kasoi kertoi oikeudessa, ettei tiennyt, että hänelle maksettiin edelleen lapsilisiä norjalaiselle tilille. Hän kertoi kuulleensa ensimmäisen kerran toimittajalta, että lapsilisiä oli maksettu hänelle Norjasta yli 10 vuoden ajalta.
Kasoi lisäsi, ettei hänellä ollut 300 000:n vuosipalkallaan intressiä vaarantaa asemaansa tai uraansa Norjasta maksetuilla lapsilisillä.
Käräjäoikeus antoi painoarvoa muuttoilmoitukselle. Oikeuden mukaan se tukee kertomusta siitä, ettei Kasoilla ollut tarkoitusta salata muuttoa ja että hän ei ole toiminut tahallaan. Petos on rangaistava vain tahallisena, oikeus huomautti.
Voimakas uskonnollisuus aiheuttaa toisinaan kitkaa yläkoulun ja kodin välillä. Vanhemmat haluavat kieltää seksuaalikasvatuksen jälkikasvultaan. Ilmiö on tuttu liikunnan ja terveystiedon opettajille Lahdessa.
– Kunnioitan ihmisten vakaumusta, mutta totta kai opettajana toivon, että nuorilla olisi oikeus yleissivistävään tietoon. Faktatieto auttaa ymmärtämään muita, sanoo Eeva Kanerva-Loehr Mukkulan yläkoulusta.
Samoilla linjoilla on Nastolan yläkoulun opettaja Juha Himanen. Hän korostaa, että seksuaalikasvatus koulussa ei ole enää yhdyntä- tai tautikeskeistä pelottelua, vaan nuoren kokonaisvaltaista aikuiseksi kehittymisen tukemista. Tämä tarkoittaa muun muassa tietoutta itsemääräämisoikeudesta omaan kehoon.
Liikunnan ja terveystiedon opettajat Eeva Kanerva-Loehr ja Juha Himanen antavat seksuaalikasvatusta yläkoululaisille.Janne Ahjopalo / Yle
– En ole varma, ymmärtävätkö kaikki huoltajat aina tätä. Perheen uskonnollinen vakaumus voi olla niin vahva, että neuvotteluvara nuoren osallistumisesta seksuaalikasvatuksen opetukseen jää todella vähiin. Näissä tilanteissa olen myös miettinyt, että onko opettajan tehtävä keskittyä enemmänkin opettamiseen kuin pitkälliseen vanhempien kanssa neuvotteluun.
Jos oppilaalla on luvaton poissaolo, siitä aina keskustellaan kodin kanssa. Sanna Haanpää
Sekä Mukkulan että Nastolan kouluissa on päädytty siihen, että seksuaaliasioiden käsittely on voitu jättää joidenkin nuorten osalta väliin. Heille on järjestetty korvaavana opetuksena muita terveyskasvatuksen asioita.
Uskonnollisten vanhempien yhteydenotot ovat tuttuja myös Helsingin kaupungin kouluviranomaisille.
– Yhteyttä ottavat kaikkiin uskontokuntiin kuuluvat, mutta kyllä enimmäkseen liikkeellä ollaan ihan luterilaisista lähtökohdista. Vanhemmat saattavat vaatia, että tunneilla ei saisi mainita homoseksuaalisuus-sanaa lainkaan, kertoo kasvatuksen ja koulutuksen toimialan oppilashuollon päällikkö Vesa Nevalainen.
Vanhempien vastustus on kuitenkin Nevalaisen mukaan marginaalista. Helsingissä yhteydenottoja kouluvirastoon tulee muutamia vuodessa.
Vesa Nevalainen sanoo, että nuorten suunnalta on päinvastoin tullut vaatimusta seksuaalikasvatuksen ajantasaistamisesta nykyaikaan.
– Nuorisovaltuustoa vastaavalta nuorten vaikuttamisjärjestelmältä Ruutilta on meillä Helsingissä tullut palautetta, että perusopetuksessa suotta varotaan esimerkiksi homoseksuaalisuuden esiintuomista avoimesti.
Seksuaalivalistuspaketin sisältöä.Yle
Opettajan ei tarvitse tiedottaa ennakkoon – paitsi vierailijoista
Opetushallituksessa tunnistetaan tiettyjen perheiden kritiikki peruskoulun seksuaalikasvatusta kohtaan. Silloin koulun keinovalikoimassa ovat keskustelut kodin kanssa.
Opetushallituksen lakimies Sanna Haanpään mukaan opettajalla on velvollisuus antaa opetussuunnitelman mukaista opetusta, johon seksuaalikasvatuskin kuuluu. Tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä, jolloin opetussuunnitelman mukainen opetuksen sisältö ei voi lähtökohtaisesti olla lasta vahingoittavaa.
Opettajilla on pedagoginen vapaus toteuttaa opetustaan.
– Seksuaalikasvatukseen, kuten muuhunkin opetukseen, on oppilailla velvollisuus osallistua. Jos opetus mietityttää huoltajia, he voivat ottaa yhteyttä opettajaan ja kouluun. Silloin koulu voi oikaista mahdollisia väärinkäsityksiä. Jos oppilaalla on luvaton poissaolo, siitä ollaan yhteydessä koteihin, sanoo Haanpää.
Nykyisessä ilmiöpainotteisessa opetuksessa seksuaalisuuteen liittyviä asioita saattaa tulla monessakin oppiaineessa vastaan, kuten terveystiedossa, psykologiassa ja biologiassa – ja aina silloin kun asia nousee esiin nuorten itsensä nostamana.
– Opettajalla ei ole ennakkoilmoitusvelvollisuutta kotiin siitä, että mitä asioita esimerkiksi seuraavalla tunnilla tarkasti ottaen käsitellään. Toki sisällöt on yleisesti kerrottu opetussuunnitelmassa. Jos kouluun tulee yhdistyksen edustaja kertomaan seksuaalisuuteen liittyvistä asioista, siitä tulee informoida kotia etukäteen, jatkaa lakimies Sanna Haanpää.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump haluaa neuvotella eurooppalaisten liittolaistensa kanssa uuden sopimuksen Iranin kanssa vuonna 2015 tehdyn ydinsopimuksen tilalle.
Trump lykkäsi perjantaina ydinohjelmaan liittyvien ydinohjelmaan liittyvien pakotteiden palauttamista Iranille, mutta Valkoinen talo ilmoittaa, että kyseessä on viimeinen tällainen lykkäys.
Yhdysvaltain presidentin on 120 päivän välein hyväksyttävä lykkäys, muuten ydinpakotteet palaavat voimaan.
– Tämä on viimeinen mahdollisuus, Trump ilmoitti julkilausumassaan.
– Ellei sellaista sopimusta saada aikaan, Yhdysvallat ei enää lykkää pakotteita pysyäkseen Iranin ydinsopimuksessa. Ja jos millä tahansa hetkellä tulen siihen tulokseen, että sellainen sopimus ei ole saavutettavissa, vetäydyn sopimuksesta välittömästi, Trump uhkasi.
Iranin ulkoministeri Mohammad Javad Zarif kirjoitti Twitter-viestissä, että kyseessä on epätoivoinen yritys kaivaa maata vankan monenkeskisen sopimuksen alta. Ulkoministerin mukaan sopimusta ei voida neuvotella uusiksi.
Trump on jatkuvasti arvostellut Iranin kanssa solmittua sopimusta riittämättömäksi. Viisi suurvaltaa, EU ja Iran solmivat sopimuksen 2015 hankalien ja pitkällisten neuvottelujen päätteeksi.
Sopimuksen mukaan Iran rajoittaa ydinohjelmaansa ja vastineena länsi purkaa Irania vastaan asetettuja pakotteita.
Taustalla on huoli siitä, että Iran kehittää ydinasetta. Iran kiistää epäilyt ja sanoo tavoittelevansa rauhanomaista ydinenergiaa.
Yhdysvallat katsoo Iranin rikkoneen sopimuksen henkeä ohjuskokeillaan.
Euroopan maat ovat kehottaneet Yhdysvaltoja pysymään vuoden 2015 sopimuksessa. Sopimuksen toteutumista valvova kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA sanoo Iranin noudattaneen sopimusta.
Iranin kanssa ei neuvoteltaisi
Irania Trumpin hallinto ei edes ottaisi neuvottelupöytään. Sen sijaan ajatuksena on, että Iraniin kohdistettaisiin Yhdysvaltain ja Euroopan pakotteita, jos se ei noudattaisi uuden järjestelyn ehtoja.
Yhdysvaltain tavoittelema uusi sopimus olisi myös pysyvä eikä väliaikainen kuten nykyinen sopimus, joka ulottuu vuoteen 2025. Uuden sopimuksen kohteena olisi myös Iranin ohjusohjelma eikä vain ydinohjelma.
Yhdysvalloilla on edelleen voimassa muita Iranin vastaisia pakotteita liittyen ihmisoikeuksiin, terrorismiin ja ballististen ohjusten kehittelyyn.
Yhdysvaltain valtiovarainministeriö asetti perjantaina pakotteita 14 iranilaiselle henkilölle ja yhtiölle. Joukossa on muun muassa Iranin tuomioistuinlaitoksen johtaja Sadegh Amoli Larijani.
Pakotteita perusteltiin Iranin hallinnon kovilla otteilla viimeaikaisia mielenosoituksia vastaan.
Tammikuisena lauantaina jyväskyläläisessä lähiökaupassa alkoholitonta saunaolutta haikaileva saa tyytyä kotimaiseen puolisentoista euroa maksavaan tölkkiin. Valikoimissa oleva kolme kertaa halvempi kaupan oman merkin olut on loppu.
– Ei se yleensä ikinä lopu, kassa hämmästelee.
Tipaton tammikuu pääsi yllättämään.
Parin vuoden aikana meidän kaupassa alkoholittomien erikoisoluiden myynti on kasvanut 20–30 prosenttia Myyjä Sami Spets
Tammikuun tipattomuus ei kuitenkaan yllätä omakotitaloalueen kupeessa sijaitsevan K-Supermarketin oluthyllyistä vastaavaa Sami Spetsiä.
Olutvalikoimistaan tunnetun kaupan osastonhoitaja on ylpeä myös alkoholittomien juomien valikoimastaan. Nollaoluita kysytään aina vain enemmän, siksi myös tarjonta kasvaa.
– Parin vuoden aikana meidän kaupassa alkoholittomien erikoisoluiden myynti on kasvanut 20–30 prosenttia.
Petri Aaltonen / Yle
Alkoholittomien juomien suosion kasvu näkyy Spetsin mukaan läpi vuoden, vaikka tipaton tammikuu tuokin marketin nollaoluenmyyntiin pienen piikin.
Spets etsii kaupan hyllylle koko ajan uusia vaihtoehtoja. Hän arvelee, että kotimaisten pienpanimoiden alkoholittomat oluet voisivat olla uusi, hyvä juttu.
Moni valmistaja toteaa, etteivät he edes lanseeraisi tuotetta, jos se ei kelpaisi heille Ravintolapäällikkö Alex Tabell
Myös Osuuskauppa Keskimaan myymälöissä on ilmiö huomattu.
– (Alkoholiton) olut on yksi kasvava ryhmä siinäkin mielessä, että valikoima, tuotteiden maku ja laatu ovat kehittyneet paljon, toimialuejohtaja Reima Loukkola vahvistaa.
Vannoutunut oluenharrastaja nyrpistää tosin edelleen herkästi nenäänsä alkoholittomalle panimotuotteelle, sillä mauttoman juoman maineesta on vaikea päästä eroon.
Petri Aaltonen / Yle
Muutkin kuin Loukkola vakuuttavat, että tuotekehitys on parantanut nollaoluiden makua.
– Moni (valmistaja) toteaa, etteivät he edes lanseeraisi tuotetta, jos se ei kelpaisi heille. Laatu edellä mennään, vakuuttaa ravintolapäällikkö Alex Tabell.
Tabellin päälliköimä ravintola houkuttelee tipattoman kauden viettäjiä katumainoksella, joka kertoo, että ravintolassa on myös alkoholittomia vaihtoehtoja. Baaritiskiltä löytyy sekä alkoholittomien oluiden että mocktailien lista, molempia on tarjolla useampaa sorttia.
Ei enää nähdä että on tarvetta olla täysin ilman. Ravintolapäällikkö Alex Tabell
Alex Tabell myöntää kuitenkin, että baariin ei helposti tulla nollaprosenttisten juomien perässä. Pidättäytymisen sijaan alkoholinkäyttöä leimaa kohtuullisuus.
– Hiukan ehkä näkisin, että tipattoman tammikuun suosio on laskenut, koska ihmisten alkoholikäyttäytyminen on mennyt entistä fiksumpaan suuntaan. Ei enää nähdä että on tarvetta olla täysin ilman.
Jyväskyläläisbaarissa aikaisempaa fiksumpi käyttäytyminen tarkoittaa Tabellin mukaan sitä että asiakkaat arvostavat juomien laatua ja tilaavat pienempiä pullokokoja, jotta he pystyisivät maistelemaan useampia tuotteita.
Suomalaisten tilastoitu alkoholinkulutus onkin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan laskenut vuodesta 2008 lähtien. Hiljaisinta alkoholin myyntirintamalla on aina tammikuussa.
Maailmanlaajuisesti erityisesti alkoholittomat oluet on hurjan suuri tuoteryhmä. Aluepäällikkö Jari Hiekkataipale
Alkoholinkulutuksen muutokseen vastataan myös Alkossa. Erityisesti tammikuun aikana alkoholittomat ja vähäalkoholiset vaihtoehdot ovat yleensä tavallista näyttävämmin esillä liiketiloissa.
Muuramessa on myymälän etuosaan rakennettu tammikuun ajaksi Kevyemmin-hyllykkö.
– Kyllä alkoholittomat on tällä hetkellä in ja monen mieleen, palvelumestari Antti Tasanen vakuuttaa.
Petri Aaltonen / Yle
Tasasen mukaan Alkon holittomia hittejä ovat kuohuviinit ja erilaiset mikserit, joista rakennetaan erityisesti kesäaikaan suosittuja alkoholittomia drinkkejä. Viime aikoina varsinkin tonic-vesien valikoima on laajentunut.
Alkon Itä-Suomen aluepäällikkö Jari Hiekkataipale kehuu suomalaisten alkoholittomien kuohuviinien laadukkuutta. Hiekkataipale toivoisikin suomalaisilta valmistajilta aktiivisempaa otetta vientiin, sillä maailmalla nollaprosenttisille vaihtoehdoille olisi mittavat markkinat.
– Maailmanlaajuisesti erityisesti alkoholittomat oluet on hurjan suuri tuoteryhmä.
Vientimarkkinoille kannattaneekin tähyillä, sillä vaikka alkoholittomien juomien suosio kasvaa, niin esimerkiksi alkoholittomia oluita myydään murto-osa vahvempien oluiden myyntimääristä.
Petri Aaltonen / Yle
Eivätkä juomatapammekaan ole täysin muuttuneet. Eurooppalaisessa vertailussa sijoitumme edelleen kärkisijoille silloin, kun mitataan humalahakuisuutta.
Viime keväänä tehty eurooppalainen RARHA-juomatapatutkimus toi Suomelle kyseenalaisen ykköspaikan nimenomaan humalajuomisessa, ja mitalisijoille ylsimme myös silloin, kun mitattiin alkoholin suuria kertakulutusmääriä.
Tipaton tammikuu on siis ehkä paikallaan.
Juttua muokattu 12.1. klo 20.12: korjattu Reima Loukkolan titteli
Mitä sarjaa kannattaisi seuraavaksi katsoa? Tätä kysyy moni sosiaalisessa mediassa kavereiltaan, kun edelliset sarjat on tullut katsottua putkeen kertahotkaisulla.
Tv-kanavat ja suoratoistopalvelut satsaavat suosittujen sarjojen jatko-osiin sekä kehittelevät kilvan uusia. Poimimme muutamia kiinnostavia sarjoja tämän vuoden tarjonnasta niin kotimaisista kuin kansainvälisistä tuotannoista.
Karppi
Suositun Silta-sarjan odotettu neljäs ja viimeinen kausi pyörähti käyntiin heti vuoden alussa. Nordic noir -buumin vanavedessä synkeitä rikossarjoja tehtaillaan myös Suomessa. Yksi menestyksistä on ollut Sorjonen.
Tämän vuoden kotimainen uutuus on Pihla Viitalan tähdittämä Karppi.Sarjassa seurataan rikosetsivä Sofia Karppia, joka palaa Helsingin poliisin murharyhmään jäätyään leskeksi. Hän saa tutkittavakseen monia yhteiskunnan eri kerroksia avaavan murhan.
Karppi kisaa Göteborgin elokuvajuhlilla parhaan tv-käsikirjoituksen palkinnosta.
Pihla Viitala esittää rikosetsivä Sofia Karppia uudessa kotimaisessa Karppi-sarjassa.Dionysos Films Oy / Yle Kuvapalvelu
Ivalo
Pihla Viitala nähdään myös Suomen Lapissa kuvattavassa Arctic Circle –sarjassa. Suomessa Ivalo-nimellä esitettävän sarjan toisessa pääosassa nähdään Iina Kuustonen.
Ivalo sijoittuu Suomen Lapin jäisiin maisemiin. Tarina alkaa, kun suomalainen poliisi Nina Kautsalo löytää erämaamökista elämän ja kuoleman rajalla taistelevan prostituoidun, jonka verinäytteestä löytyy hengenvaarallinen virus. Saksalainen virologi matkustaa Lappiin poliisin avuksi tutkimaan tartunnan saaneita.
Kymmenosainen rikostrilleri on suomalais-saksalaista yhteistyötä. Siinä esiintyvät nimekkäät saksalaisnäyttelijät Maximilian Brückner (War Horse) ja Clemens Schick (007 – Casino Royale). Ivalon ohjaa suomalaissyntyinen ja Saksassa asuva Hannu Salonen.
Sarja esitetään Elisa Viihteessä loppuvuodesta 2018 ja myöhemmin Ylellä. Ivalo on saamassa myös kansainvälisen levityksen.
The Handmaid’s Tale 2
Yksi vuoden odotetuimmista kakkoskausista on The Handmaid’s Tale –sarjan jatko-osa. Viime vuonna alkanut sarja palkittiin parhaana draamasarjana sekä Golden Globe- että Emmy-gaalassa.
The Handmaid's Tale -sarjan Elisabeth Moss (vas.) palkittiin vuoden parhaana naisnäyttelijänä tv-sarjassa Golden Globe -gaalassa.AOP
Kakkoskausi jatkaa Margaret Atwoodin romaanin tarinaa äärikonservatiivisesta Gileadista Offredin (Elisabeth Moss) silmin. Marie Claire –lehden mukaan tulevalla kaudella nähdään myös ydinjätteestä saastunut paikka, jonne kurittomat naiset viedään työskentelemään, kunnes kuolevat.
Sarjan kakkoskausi alkaa HBO:lla huhtikuussa.
The Handmaid's Talen ensimmäinen kausi nähdään kesällä Yle Teemalla.
Britannia
Supersuositun Game of Thrones -sarjan kahdeksatta ja viimeistä tuotantokautta saadaan odottaa ensi vuoteen saakka. Vieroitusoireisiin voi antaa lievitystä uusi draamasarja Britannia.
Sarjassa Rooman armeija yrittää valloittaa Briannian, jota johtavat soturinaiset ja voimakkaat druidit. Sarjaa tähdittävät David Morrissey (The Walking Dead) ja Kelly Reilly (True Detective).
Mies elää mahtavaa elämää kuvitteellisessa maailmassaan. Oikeasti hän on potilas psykiatrisessa hoidossa.
Maniac-sarja on amerikkalainen versio norjalaisesta mustasta komediasarjasta (2014). Sarjan pääosissa nähdään Oscar-voittaja Emma Stone sekä Johan Hill.
Kymmenosaisen sarjan on tarkoitus tulla ensi-iltaan Netflixissä tämän vuoden aikana.
The Assassination of Gianni Versace: American Crime Story
American Crime Story –sarjassa seurataan tositapahtumiin perustuvia amerikkalaisia rikostapahtumia. Ensimmäinen kausi, The People v. O.J. Simpson, seurasi amerikkalaisen jalkapallon supertähden oikeudenkäyntiä, jossa häntä syytettiin vaimonsa murhasta.
Ricky Martin (oik.) esittää Gianni Versacen rakastajaa muotisuunnittelijan murhasta kertovassa tv-sarjassa.AKM Images / GSI Media / AOP
Uudella kaudella käydään läpi muotisuunnittelija Gianni Versacen murhaa vuodelta 1997. Sarjassa Versacen miesystävää esittää Ricky Martin ja siskoa, Donatella Versacea, Penélope Cruz.
Versacen perhe on sanonut sarjan olevan mielikuvituksen tuotetta, koska ei ole ollut mukana tekemässä sitä.
American Crime Story –sarjan ensimmäisen osan on Suomessa esittänyt Netflix.
Oscarin voittanut ohjaaja Steven Soderberg on luonut aivan uudenlaisen konseptin sarjalle. Hänen mukaansa kuusiosainen murhamysteeri Mosaic ei ole tv-ohjelma eikä elokuva.
Mosaic-sarjaa varten on kehitelty ilmainen puhelinsovellus, jossa käyttäjät pystyvät esimerkiksi striimaamaan sarjan sisältöjä ja seuraamaan tarinan kulkua jonkun henkilöhahmon näkökulmasta.
Mosaic-sarjassa seurataan suosittua lastenkirjojen kirjoittajaa ja kuvittajaa Olivia Lakea (Sharon Stone), joka päätyy suhdekiemuroihin vuorilla sijaitsevassa lomakeskuksessa.
Pohjanmerelle sijoittuvassa Rig 45 –sarjassa tutkitaan öljynporauslautalla tapahtunutta onnettomuutta, joka paljastuu murhaksi. Myrsky katkaisee yhteydet mantereelle ja murhaaja on yksi työntekijöistä.
Rig 45 -sarjan kansainvälisessä näyttelijäkaartissa ainoana suomalaisena on mukana Ona Kamu (kolmas vasemmalta). Öljynporauslautalle sijoittuvassa murhamysteerissä Kamu esittää suomalaista Ritvaa, joka vastaa lautan sähkötöistä.Modern Times Group MTG AB
Sarjan kansainväliseen näyttelijäjoukkoon kuuluvat muun muassa Gary Lewis (Billy Elliott ja Gangs of New York) ja Søren Malling (Vallan linnake). Ainoana suomalaisena näyttelijänä mukana on Ona Kamu.
Jyväskyläläinen Hanne-Mari Miskala tekee töitä markkinointitoimiston kehitysjohtajana. Kotona odottaa lapsiperheen arki. Rajanveto työn ja yksityiselämän välillä vaatii jatkuvaa harjoittelua.
– Yleensä huiske kotona vie ajatukset pois työstä, mutta yritän myös hallita puhelimen käyttöä.
Viestintäteknologia mahdollistaa joustavuutta ajan ja paikan suhteen, mutta samalla se tuo jännitettä, että pitäisi olla aina tavoitettavissa ja saavutettavissa.
Käytännössä Miskala on päättänyt, ettei avaa työsähköpostejaan ensimmäiseksi aamulla, vaan säästää postit työpaikalle.
Hän on myös vähentänyt puhelimen pimputusta poistamalla sähköposti-ilmoitukset käytöstä. Työkavereiden kanssa viestintä tapahtuu yleensä Hangouts-sovelluksella. Sen viestien tietää liittyvän työasioihin.
Työ tulee taskussa kotiin
Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen on haaste, jonka kanssa moni painii. Ongelma ei ole uusi, mutta viestintäteknologian kehittyminen hivuttaa koko ajan helpommin töitä kotiin.
Kun sähköposti on jatkuvasti käden ulottuvilla kännykässä ja etätyöjärjestelmät antavat mahdollisuuden jatkaa työn tekemistä kotona, lepoajasta huolehtiminen jää työntekijän omien taitojen varaan.
Pitääkö työntekijän olla aina tavoitettavissa?
Jonna Leppäkumpu tutki Jyväskylän yliopiston viestinnän pro graduaan varten asiantuntijaorganisaatiossa työskentelevien ihmisten työn ja yksityiselämän rajankäyntiä. Ihmisten tavat suhtautua yhteydenottoihin työajan ulkopuolella vaihtelivat suuresti.
Osa ei suostunut edes lataamaan sähköpostisovellusta puhelimeensa, etteivät viestit häiritse omalla ajalla. Toiset lukivat työposteja kotona mielellään, sillä kokivat sen helpottavan seuraavaa työpäivää.
– Siinä mielessä tilanne on hankaloitunut, että viestintäteknologia mahdollistaa joustavuutta ajan ja paikan suhteen, mutta samalla se tuo jännitettä, että pitäisi olla aina tavoitettavissa ja saavutettavissa, Leppäkumpu arvioi tutkimuksensa lähtökohtia.
Jonna Leppäkumpu toivoo, että työpaikoilla keskusteltaisiin viestinnän pelisäännöistä.Jaana Polamo / Yle
Pelisääntöjä oletusten tilalle
Työelämän ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa suurin ongelma ei ehkä olekaan töiden hiipiminen kotiin, vaan avoimien pelisääntöjen puuttuminen. Sen, onko työviestien lähettäminen sopivaa myös työajan ulkopuolella ei pitäisi perustua olettamuksiin:
– Työyhteisöissä täytyy keskustella, mitkä ovat rajat. Missä määrin työnantaja odottaa että olet tavoitettavissa ja missä määrin työntekijät haluaa olla tavoitettavissa, Leppäkumpu summaa.
Yhteisten pelisääntöjen merkitystä korostaa myös työn ja perheen yhteensovittamisesta väitöskirjansa tehnyt akatemiatutkija Mia Tammelin. Hän ei kuitenkaan usko, että työpuhelimen äänet stressaisivat suurinta osaa työntekijöistä. Ongelmia syntyy vasta, jos työ pyörii koko ajan mielessä.
– Kuitenkin tavoitteena on että kaikki jaksaisi tehdä töitä. Se on myös organisaation etu, että töitä ei tehdä koko ajan ja polteta itseä loppuun.
Mia Tammelin uskoo, että työntekijät, jotka osaavat rajata työ- ja vapaa-aikansa ovat myös organisaation etu.Jaana Polamo / Yle
Pomosta mallia?
Esimiehen esimerkillä voi olla ratkaiseva merkitys työpaikan viestintäkulttuurin muotoutumiseen.
Jos pomo lähettää viestejä keskellä yötä, pitääkö rivien välistä lukea, että työntekijänkin olisi hyvä ajatella työasioita?
– Johtajan kannattaa miettiä minkälaisia käsityksiä syntyy siitä, jos viestintää tapahtuu huomattavia määriä työelämän ulkopuolella, Jonna Leppäkumpu huomauttaa.
Toisaalta johtaja voi nostaa asian keskustelun kohteeksi ja aloittaa neuvottelun yhteisistä pelisäännöistä.
Tuleva sukupolvi ei tee eroa työn ja vapaan välillä
Suomalaiset tunnetaan korkeasta työmoraalistaan. Tutkija Mia Tammelinin mukaan työ on monella tapaa ollut aikaisemmin ihmisen mitta. Tunnollisuus voi kuitenkin koitua ongelmaksi työkulttuurin ja viestintäteknologian kehittyessä.
Älypuhelin on tahmea laite. Se hiipii käteen ja sitä tulee käytettyä. Mia Tammelin
– On sanottu että älypuhelin on tahmea laite. Se hiipii käteen ja sitä tulee käytettyä, Tammelin luonnehtii.
Työpaikoilla ollaan vasta nyt havahtumassa teknologian tuomaan muutokseen työn ja vapaa-ajan hallinnassa.
Toisaalta myös työntekijät muuttuvat. Jonna Leppäkumpu ennustaa tulevien työsukupolvien liukuvan sujuvasti työstä vapaalle ja päin vastoin.
– Ajallista ja fyysistä joustamista tulee luultavasti jatkossa enemmän, kun työn luonne muuttuu vielä enemmän asiantuntijatyöksi. Silloin työ ei ole aikaan ja paikaan sidottua.
Yritys ei velvoita, ystävyys kyllä
Hanne-Mari Miskalan työpaikalla ei ole erikseen sovittu, pitääkö viesteihin vastata myös vapaa-ajalla. Sanaton yhteisymmärrys ja työkavereiden samanlainen elämäntilanne on kuitenkin pitänyt viestitulvan hallinnassa.
– Jos joku soittaa minulle illalla, niin en koe että olen yritykselle velvollinen vastaamaan puheluun. Mutta tottakai haluan auttaa työkaveria tai asiakasta.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin alatyylinen kielenkäyttö ehti loukata maailmalla monia.
Trumpin on kerrottu torstaina asettaneen kyseenalaiseksi Haitista, El Salvadorista ja Afrikan maista Yhdysvaltoihin suuntautuvan maahanmuuton ja käyttäneen ilmausta "persläpimaat". Trump ehdotti, että maahanmuuttajia otettaisiin mieluummin Norjan kaltaisista maista.
Perjantaina Trump kiisti käyttäneensä kyseistä ilmausta. Tilaisuudessa läsnä ollut demokraattisenaattori Dick Durbin sanoo, että lehtitiedot Trumpin sanomisista pitävät paikkansa.
Joka tapauksessa vahinko oli jo tapahtunut. Etelä-Afrikkaa hallitsevan puolueen Afrikan kansalliskongressin edustaja sanoi pitävänsä Trumpin puheita äärimmäisen loukkaavina.
– Maamme ei ole "persläpimaa", kuten ei myöskään Haiti, eikä mikään muukaan vaikeuksissa oleva maa, sanoi ANC:n varapääsihteeri Jessie Duarte.
Myös Afrikan maiden yhteistyöjärjestössä Afrikan unionissa Trumpin sanankäyttö huolestuttaa.
– Kun ottaa huomioon historian eli sen, kuinka paljon afrikkalaisia tuli Yhdysvaltoihin orjina, [Trumpin] lausunto on vastoin kaikkia hyväksyttyjä käyttäytymistapoja, sanoi Afrikan unionin tiedottaja Ebba Kalondo.
Ei itsehillintää, ei arvostelukykyä
Myös Haitin hallitus on järkyttynyt Trumpin väitetyistä puheista.
– Nämä loukkaavat ja tuomittavat sanat eivät heijasta sellaista viisautta, itsehillintää ja arvostelukykyä, joita korkeassa poliittisessa virassa olevalta ihmiseltä odottaisi, paheksuu Haitin hallituksen lausunto.
Hallituksen mukaan Trumpin kommentit ovat rasistisia ja antavat virheellisen kuvan haitilaisten merkityksestä yhdysvaltalaisessa yhteiskunnassa.
Haitin Washingtonin suurlähettilään mukaan hallitus on tehnyt valituksen Yhdysvaltain suurlähetystölle.
Trump on perjantaina kiistänyt sanoneensa mitään halventavaa Haitista tai haitilaisista.
Myös keskiamerikkalaisen El Salvadorin hallitus on pahastunut Trumpin kommenteista. El Salvadorin ulkoministeri Hugo Martínez ilmoitti lähettäneensä Yhdysvalloille virallisen protestikirjeen.
Twitter-viesteissään Martínez myös korosti salvadorilaisten roolia Pentagonin rakennuksen jälleenrakennuksessa vuoden 2001 terrori-iskujen jäkeen ja New Orleansin jälleenrakennuksessa hurrikaani Katrinan jäljiltä.
Rasismia ja muukalaisvihan lietsontaa
YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston OHCHR:n mukaan Trumpin kommentit lietsovat muukalaisvihaa.
– Kokonaisia maita ja maanosia ei saa tuomita "persläviksi", joiden ei-valkoihoinen väestö ei ole tervetullutta, sanoi tiedottaja Rupert Colville järjestön päämajassa Sveitsissä.
– Tässä on kyse rasismin ja muukalaisvihan vahvistamisesta ja rohkaisemisesta, joka voi häiritä ja tuhota monen ihmisen elämän.
Hämmennystä Norjassa
Myös Norjassa Trumpin väitetyt sanomiset ovat herättäneet hämmennystä ja vaivaantuneisuutta.
Amerikansk Politikk -nettisivuston kommentaattorin Henrik Heldahlin mukaan kommenttia olisi saatettu pitää Norjassa tervetulleena, jos Trump olisi jättänyt kommentistaan Afrikan maita ja Haitia koskevan osan pois.
– Mutta nyt on varmaa, että reaktio on kielteinen, Heldahl arvioi uutistoimisto AP:lle.
Trump onnistui ylistämään Norjaa ja loukkaamaan samalla sen kansalaisia, sanoi puolestaan kansainvälisen politiikan apulaisprofessori Hilde Restad Bjørknes Collegesta Oslosta AP:lle.
– Norjalaisilla on sellainen alemmuuskompleksi, että innostumme kovasti, kun meidät mainitaan. Mutta emme halua, että Yhdysvaltain presidentti imartelee meitä tällä tavoin, Restad kommentoi.
Päivitetty 12.1. klo 17:43, lisätty Haitin reaktio
Päivitetty 12.1. kello 19.04, lisätty El Salvadorin reaktio ja demokraattisenaattori Dick Durbinin kommentti Trumpin puheista.
Kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus asetti tavoitteekseen työllisyysasteen nostamisen 72 prosenttiin, moni naureskeli. Tavoitetta pidettiin sen hetkisen taloustilanteen valossa täysin epärealistisena. Talouskehitys on kuitenkin ollut poikkeuksellisen suotuisaa ja monet ekonomistit uskovat nyt, että 72 prosentin työllisyysaste saattaa suurin piirtein toteutua tällä hallituskaudella.
Työllisyysaste oli Tilastokeskuksen viimeisimmän julkistuksen mukaan 70,4 prosenttia marraskuussa. Matkaa hallituksen tavoittelemaan 72 prosenttiin on siis puolisentoista prosenttiyksikköä.
Hallituksen esityksen mukaan aktiivimallin odotetaan lisäävän työllisyyttä 5 000–12 000 henkilötyövuodella. Esimerkiksi Suomen hypoteekkiyhdistys on kiinnittänyt huomiota siihen, että näiden kokonaisten työvuosien jakaminen huomattavasti useammalle työttömälle voi luoda tilastoihin valetyöllisiä. Tämä johtuu työllisyysasteen laskentatavasta, jonka mukaan ihminen tilastoituu työlliseksi, jos hän tekee tutkimushaastatteluviikolla yhden tunnin ansiotyötä.
Kyseessä ei ole suomalainen erikoisuus. Laskentatapa on kansainvälinen, jotta eri maiden työllisyyslukujen vertailu sujuisi ketterämmin. Kyseessä ei myöskään ole ensimmäinen kerta, kun hallitus tekee toimenpiteitä, joiden työllisyysvaikutukset ovat kaikkea muuta kuin yksiselitteisiä.
Ylen tietojen mukaan työttömyysturvan aktiivimallia esittäneessä työryhmän piirissä puhuttiin myös mallin vaikutuksista työllisyysasteeseen, vaikkakaan virallisia laskelmia ei aiheesta tehty. Yhtenä lukuna ilmassa oli 0,5 prosenttiyksikköä eli suunnilleen kolmasosa siitä, mitä hallitukselta puuttuu tavoitteensa saavuttamisesta.
Aktiivimalli tarjoaakin hallitukselle kätevän apuvälineen. Kun työttömiltä edellytetään 18 tunnin työntekoa 65 päivän tarkastelujakson aikana, ne työttömät, jotka tutkimusviikolla ovat tehneet vähintään tunnin työtä aktiivimallin puitteissa, tilastoituvat työllisiksi.
Työtön, näin näytät hyvältä työllisyystilastossa...
Hallituksen työllisyystavoitteen kannalta olennaista on, kuinka työttömät ryhtyvät – jos ryhtyvät – toteuttamaan aktiivimallin vaatimuksia. Äärimmäisessä tapauksessa työttömät eivät aktivoidu lainkaan.
Tällöin hallituksen kassaan kuitenkin kilahtaa sievoinen summa, sillä alentuneista työttömyyskorvauksista se laskee nettoavansa 53 miljoonaa euroa vuodessa. Keskustelussa on kuitenkin myös muistutettu, että alentunut työttömyysturva voi johtaa toimeentulo- ja asumistukimenojen kasvuun, mikä osaltaan söisi säästövaikutuksia.
Jos työttömät aktivoituvat, hallituksen työllisyystavoitteen kannalta ei ole yhdentekevää, kuinka se tapahtuu. Lisää työllisiä saadaan tilastoihin eniten, jos työttömät hajauttavat aktiivimallin edellyttämän työnteon mahdollisimman pieniin palasiin.
Kun työllisen määritelmä on yksi tunti työtä tutkimusviikolla, työllisyysaste nousee eniten, jos työttömät hajauttavat työskentelynsä – ja vastaavat kysyttäessä Tilastokeskuksen haastatteluihin. Mitä useampi vastaa tekevänsä viikon sisällä vähintään tunnin töitä, sen enemmän työllisiä Suomeen saadaan.
... ja näin todennäköisesti et
Aktiivimalli tarkoittaa minimissään 1,5 tunnin työskentelyä joka viikko, toisin sanoen 18 tunnin työskentelyä 65 päivän tarkastelujaksolla. Tähän on mahdollista päästä myös tekemällä kolme täyttä päivää työtä.
Jos työtön täyttää aktiivisuusvelvoitteensa tekemällä kolme päivää työtä kerralla, mahdollisuus, että työnteko osuisi Tilastokeskuksen haastatteluviikolle, pienenee. Tällöin on myös epätodennäköisempää, että työtön tilastoituisi työlliseksi. Kertarykäyksenä tehty työ ei siis kaunista tilastoja yhtä tehokkaasti kuin hajautetusti tehty.
Kokonaan toinen kysymys on, miksi yksikään työtön haluaisi auttaa hallitusta työllisyysasteen kaunistelussa. Malli on herättänyt laajaa vastustusta ja eduskunta löytää sen edestään uudelleen, kun mallin perumista vaativa kansalaisaloite tulee aikanaan käsittelyyn. Myös uusia kiristyksiä työttömyysturvaan on väläytelty.
Kevät näyttää, kuinka käy
Aktiivimallin tavoite on parantaa työllisyyttä lyhentämällä työttömyysjaksojen kestoa. Mallin seurauksena saattaa hyvin käydä niin, että ensi vaiheessa keskimääräiset työttömyysjaksot pitenevät, kun helposti työllistyvät poistuvat kortistosta takaisin työelämään.
Mallin vaikutuksia päästään arvioimaan myöhemmin keväällä, kun ensimmäinen tarkastelujakso päättyy. Silloin nähdään, kuinka monelta työttömyyskorvausta leikataan, kuinka moni on tehnyt mallin vaatiman määrän ansiotyötä ja kuinka moni työllistynyt kokonaan.
Tältä osin työttömien käyttäytymistä on mahdotonta ennustaa. Sen paremmin työllisyystyöryhmä kuin hallituskaan ei ole esittänyt tarkempia lukuja mallinsa vaikutuksista työllisyysasteeseen. Yleisesti kuitenkin otaksutaan, että vaikutus on positiivinen.
Tampeen yliopistolla perjantai-iltana pidetyssä vaalitentissä presidenttiehdokkailta kysyttiin, millä nimellä heidän suvussaan on puhuttu Suomen vuoden 1918 sisällissodasta ja millaisia tarinoita siitä on kerrottu.
Pekka Haaviston äidin suku on Teiskosta, joka kuuluu nykyään Tampereeseen. Sisällissota kosketti sukua konkreettisesti.
– Meillä sota oli kansalaissota tai oikeastaan veljessota. Äitini suvussa osa sisarussarjasta oli punaisten, osa valkoisten puolella. Se on ollut hyvin traagista, Pekka Haavisto kertoi.
Yle
Haaviston sukulaisia oli myös Tampereen Tuomiokirkossa suojassa viimeisten sotatapahtumien aikaan.
– Suvussa on kulkenut perimätietona, että kuolevan hevosen ääni on surullisista surullisin sodan ääni, joka kesti tuntikausia, Haavisto kertoi.
Positiivisiakin tarinoita on.
– Isoäitini äiti Alma Toijala auttoi ensin valkoisia ylioppilaita pakenemaan Vaasaan, kun punaiset olivat täällä vallassa. Ja sitten, kun valta vaihtui, hän piilotteli punaisia Pekkalan veljeksiä kellarissaan Tampereella. Perimätiedon mukaan molemmat piilottelut olivat kuolemanrangaistuksen uhalla. Humanitääristä työtä tekivät ihmiset silloinkin, Haavisto kertoi.
Isoukki selvisi Tammisaaresta
Sisällissota kosketti myös Merja Kyllösen kotiseudulla Kainuussa. Hänen isoukkinisa Iisakki oli Tammisaaressa vangittuna. Tarinat vangitsemisajasta ovat jääneet mieleen.
Vahva kainuulaismies selvisi, mutta moni ympäriltä kuoli nälkään ja tauteihin. Iisakkikin tuli leiriltä niin heikossa kunnossa, että kahden miehen piti taluttaa hänet kotiin.
Yle
– Kaikkein jäntevin jälki on se, minä isovanhemmat terottivat: meidän tehtävämme on ylläpitää rauhaa. Se on meidän perintö, josta pitää pitää kiinni aina, Merja Kyllönen korosti.
Linnan romaani kävi tunteisiin
Nils Torvaldsille sisällissota avautui ensimmäistä kertaa tunnetasolla Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla -romaanitrilogian kautta. Vastaanottavassa iässä olleelle Torvaldsille kokemus oli huikea – erityisesti, kun omassa suvussa sodasta kerrottiin toisenlaista tarinaa.
– Isoisäni oli turkulainen päätoimittaja, joka joutui punaisten vangiksi. Kotiapualainen sai kuitenkin tuoda vangeille ruokaa ja portviiniä tai konjakkia, ettei vankina oleminen olisi liian kauheaa, Torvalds kertoi.
– Kun ajattelee, miten vankeja kohdeltiin täällä Tampereella, se pistää miettimään, miten sellaiseen tilanteeseen jouduttiin, Torvalds sanoi.
Sisällissota vaikutti Väyrysen uran alkuun
Paavo Väyrysen mukaan sisällisota vaikutti vielä hänenkin poliittiseen uraansa. Väyrysen isoisä oli vasemmistososialisti, joka erotettiin Simon kunnanvaltuustosta sisällisodan jälkeen kommunistilakien nojalla.
Paavo Väyrynen liikuttui kertoessaan isänsä ja isoisänsä vaiheista.Yle
Väyrysen isä ei päässyt suorittamaan asevelvollisuuttaan sydänvian vuoksi. Vaiva oli kuitenkin keksitty – isä eli yli 100-vuotiaaksi.
– Suojeluskuntalaiset olivat luokitelleet hänet epäluotettavaksi sillä perusteella, että hänen isänsä oli kruununtorppari ja sosialisti, Paavo Väyrynen kertoi liikuttuneena.
– Isoisäni oli loppuun saakka vasemmistolainen, mutta äänesti kyllä minua. Mutta kun olin ensimmäistä kertaa ehdokkaana, kilpailevien ehdokkaiden kannattajat levittivät tietoa, että minä olen kommunisti ja epäluotettava henkilö, Väyrynen muisteli.
Omia pitää ojentaa
Sisällissota oli äärimmäinen esimerkki siitä, mitä tapahtuu kun vastakkainasettelu kärjistyy ja yhteiskuntarauha järkkyy. Ehdokkailta kysyttiin, miten he pitäisivät huolta yhteiskuntarauhan säilymisestä.
Huhtasaaren mukaan on tärkeää kuunnella kaikkia mielipiteitä.
– Pidetään kaikki mukana keskustelussa eikä lähdetä halveksimaan toisiamme sen takia että sinun poliittinen mielipide on eri kuin minun mielipiteeni. Kun kansa kokee, että minua kuullaan ja kuunnellaan, niin me päästään aidosti keskustelemaan, Huhtasaari sanoi.
Niinistö sanoi on aina vaaran merkki, jos lähdetään kierros kierrokselta kovempaan sanaan – se helposti päätyy pahimmassa tapauksessa jopa väkivaltaan. Niinistö vetosi poliitikkoihin, joiden hän toivoo antavan kurinpalautusta omilleen.
– Omiansa pitää osata ojentaa, Niinistö sanoi.
Presidentti on järjen ääni
Vanhanen taas näkee uhkana sen, että on äärilaitoja, jotka eivät edes suostu kuuntelemaan toistensa argumentteja. Hänen mukaansa tarvitaan voimia, jotka ovat valmiita tekemään myös kompromisseja.
– Presidentteinä olisin rohkaisemassa kompromissien tekemiseen. Silloin, kun vaihtoehtoisisa totuuksissa mennään metsään, presidentti voi avata suunsa ja järjen äänellä suhteellistaa keskustelua.
Tuula Haatainen ottaisi keskiöön tämän päivän eriarvoistumiskehityksen.
– Meillä on liian monta nuorta syrjäytymisvaarassa, kymmeniä tuhansia nuoria. Tämän ilmiön taittamiseksi pitää kaikki tehdä, Haatainen sanoi.
Presidenttiehdokkaiden tentti on katsottavissa kokonaisuudessaan Yle Areenassa lauantaista lähtien. Tentti välitettiin myös Facebookissa ja tallenne on katsottavissa täältä.
Energiajuomien liiallinen käyttö on pahimmillaan vienyt nuoria sairaalaan Suomessa. Kouvolassa sijaitsevan Pohjois-Kymen sairaalan vastaanotolla on hoidettu nuoria, joilla on ollut korkea syke, levottomuutta ja tuntemuksia sydämessä.
– On juotu energia- ja kolajuomia ja pelattu tietokoneella. Samalla menee juomia niin, ettei huomaakaan. Oireille ei ole löytynyt muuta syytä kuin se, että kofeiinia sisältäviä juomia menee viikonloppuisin paljon, kertoo lastenlääkäri Timo Sillanpää.
Sillanpään mukaan potilaat ovat käyttäneet energiajuomia pitkäaikaisesti tai jaksottaisesti.
– Hoitona on ollut yksinkertaisesti kofeiinia sisältävien juomien käytön vähentäminen. Mielestäni lasten ei pitäisi juoda energiajuomia lainkaan.
Sairaalahoitoon johtaneita tapauksia ei tilastoida valtakunnallisesti eikä niiden määrästä ole olemassa koko maata kattavia tietoja. Myrkytystietokeskukseen tulee kuitenkin vuosittain kymmeniä soittoja huolestuneilta vanhemmilta, joiden lapset ovat juoneet energiajuomia.
Useita kuolemantapauksia
Energiajuomien runsas käyttö on vaarallista niiden korkean kofeiinipitoisuuden vuoksi. Suuri kofeiinimäärä voi aiheuttaa rytmihäiriön ja johtaa sydänkohtaukseen, pahimmillaan kuolemaan.
– Ihmiset ovat rytmihäiriöille eri tavalla herkkiä. Jollekin rytmihäiriö voi olla se, joka vie hengen, sanoo THL:n ravitsemusalan asiantuntija Heli Kuusipalo.
Myös Ruotsissa energiajuoman on epäilty olleen osallisena kolmen ihmisen kuolemaan. Menehtyneistä kaksi oli sekoittanut energiajuomaa alkoholiin ja yksi nauttinut runsaasti energiajuomaa urheilusuorituksen jälkeen. 13-vuotias ruotsalaistyttö joutui hiljattain sairaalaan säännöllisen energiajuomien käytön vuoksi.
Eiväthän kaikki pilvenpoltostakaan heti siirry ekstaasiin Heli Kuusipalo
Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan eniten energiajuomia juovat kymenlaaksolaiset nuoret. Kymenlaaksossa juomien käyttö on niin runsasta, että ne on kielletty lähes kaikissa alueen nuorisotiloissa. Nuoret käyttävät energiajuomia alkoholin tapaan.
– Usein he kippaavat energiajuomaa ulkopuolella ennen kuin tulevat nuorisotiloihin. Se on hyvin tavallista. Joskus energiajuomaa juoneet nuoret oksentavat, koska heille tulee siitä niin huono olo, kertoo nuoriso-ohjaaja Niina Soisalo Kouvolan kaupungilta.
Nuoriso-ohjaajat ovat tavanneet nuoria, jotka kertovat juovansa jopa 12 energiajuomaa päivässä. Soisalon mukaan runsas energiajuomien käyttö näyttää olevan yleistä etenkin niillä nuorilla, jotka pelaavat paljon.
– Todella monet sanovat juovansa energiajuomia pysyäkseen hereillä, koska pitää pelata koko ilta tai yö. Käyttö voi olla hyvinkin suurta.
Energiajuomaa voidaan vetää kuin kaljaa
Seiskaluokkalainen Vilho Nikula juo keskimäärin kaksi energiajuomaa päivässä.
– Aloitin energiajuomien käytön yläasteella, jotta jaksan paremmin koulussa ja vapaa-ajalla, Nikula kertoo.
Energiajuomia juovat myös yhä pienemmät lapset. Niina Soisalo on törmännyt moniin alakouluikäisiin, jotka käyttävät energiajuomia virvoitusjuomana.
– Se voi olla monelle vähän kuin limsaa. Kyselyidemme perusteella monen mielestä energiajuoma on parempaa kuin limsa ja siitä tulee virkeä tai hassu olo.
Energiajuomatölkki on äärimmäisen helppo vaihtaa kaljatölkkiin Niina Soisalo
Vilho Nikula on huomannut saman ilmiön.
– Se on jollain tavalla alakouluikäisten trendi. Vietän aika paljon aikaa keskustassa ja olen nähnyt nelosluokkalaisia ostamassa energiajuomia.
Niina Soisalo on huolissaan siitä, että energiajuomat ovat yhä nuoremmilla portti alkoholinkäyttöön.
– Juomakulttuuri voidaan oppia jo alakouluikäisenä; että aina pitää olla jokin juoma, kun viettää aikaa muiden kanssa. Energiajuomatölkki on äärimmäisen helppo vaihtaa kaljatölkkiin, Soisalo toteaa.
Yksi lasten ja nuorten keskuuteen pesiytynyt ilmiö ovat niinsanotut pärinäbileet. Nuoret kutsuvat runsaan energiajuomien käytön aiheuttamaa levotonta olotilaa “pärinäksi”.
– Pärinäbileiden järjestäminen on hyvin yleistä. Biletetään vähän kuin aikuiset. On paljon energiajuomaa ja sitä juodaan kymmenen tölkkiä. Koetaan, että se on siistiä, ‘’mä juon vähän kuin kaljaa’’, nuoriso-ohjaaja Niina Soisalo kertoo.
Vanhempainliitto huolestui jo vuonna 2011 siitä, että alaikäiset nuoret olivat syömättä ja bilettivät juomalla pelkkää energiajuomaa. Moni nuori ei tiedä, mitä energiajuomat sisältävät. Myös niiden vaaroihin suhtaudutaan Niina Soisalon mukaan huolettomasti.
– Jos menee pitämään kuudesluokkalaisille oppituntia ja kysyy, mitä tulee mieleen sanasta pärinä, heitä alkaa naurattaa kauheasti. Se on heidän mielestään vain jännittävää.
Jo yksi tölkki voi johtaa myrkytykseen
Nuoret jäävät energiajuomiin herkästi koukkuun. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan alle 18-vuotiaiden päivittäisen kofeiininsaannin tulisi olla alle 50 milligrammaa, jotta riippuvuudelta vältyttäisiin. Puolen litran energiajuomatölkki pitää kofeiinia sisällään 160 milligramman edestä.
Pienikokoisella lapsella tai nuorella saantisuositus paukkuu rajusti jo yhdestä puolen litran juomasta, joka voi johtaa kofeiinimyrkytykseen. Myrkytys voi ilmetä kouristuksina, vapinana, sydämentykytyksenä, pahoinvointina, hermostuneisuutena ja levottomuutena.
THL on asettanut energiajuomien myynnille 15 vuoden suositusikärajan. Kaikki kauppiaat eivät suositusta kuitenkaan noudata.
– Eiväthän kaikki pilvenpoltostakaan heti siirry ekstaasiin, mutta on ihmisiä joille jo yksi marisätkä aiheuttaa riippuvuutta ja riippuvuushakuisuutta, THL:n erikoistutkija Heli Kuusipalo sanoo.
Osa kaupoista noudattaa THL:n asettamaa suositusikärajaa, osa ei. Lakiin ikärajoja ei ole kirjattu.Juulia Tillaeus / Yle
Myös energiajuomien sekoittaminen alkoholiin on tavallista. Anniskeluravintolatkin tarjoilevat energiajuoman ja alkoholin sekoituksia. Niissä piilee kuitenkin vaara.
Lisäksi energiajuomien sisältämä tauriini muuttuu myrkylliseksi alkoholiin yhdistettynä. Tauriinia on luonnostaan runsaasti ihmisen aivoissa, jossa sen oletetaan toimivan välittäjäaineena. Hermostossa tauriini suojelee hermosoluja alkoholin ja hapenpuutteen aikaansaamalta tuhoutumiselta.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila paheksuu energiajuomien markkinointia lapsille ja nuorille. Energiajuomien markkinoinnissa käytetään mielikuvia kestävyydestä, voimasta, suorituskyvystä ja lisäenergiasta. Ne ovat kuitenkin verrattavissa tavallisiin virvoitusjuomiin – suurta kofeiinipitoisuutta lukuunottamatta.
Markkinoilla on lukuisten eri energiajuomavalmistajien tuotteita.Juulia Tillaeus / Yle
Myös Kurttilan mukaan energiajuomien ja alkoholin markkinoinnissa on yhtymäkohtia.
– Energiajuomatölkkejä on verrattu tiettyihin alkoholitölkkeihin. Niissä voidaan havaita hyvin paljon yhtäläisyyksiä. Se laittaa miettimään, mitä tavoitellaan tällä energiajuomakulttuurilla, jota lapsille ja nuorille halutaan luoda, Kurttila toteaa.
Energiajuomat ovat elintarvikelainsäädännön alaisia. Markkinointia voidaan rajoittaa vain, jos tuotteista aiheutuvaa terveysvaaraa ei voida ehkäistä muilla keinoin.
''Yhtä tarpeellisia kuin tupakka''
Osa nuorista korvaa energiajuomilla ruokailuja.
– Eräs yläkouluikäinen poika kertoi juoneensa aamupalaksi energiajuoman, koska hänellä oli paha olo koko yön jatkuneen pelaamisen jälkeen. Koulussa hänellä ei ollut nälkä ja hän joi taas energiajuoman. Kotona käydään taas pelaamaan ja illan aikana voi mennä vaikka viisi tölkkiä energiajuomaa, nuoriso-ohjaaja Niina Soisalo kertoo.
Energiajuomat sisältävät paljon sokeria ja energiaa. Puolen litran tölkissä on yli 20 sokeripalaa.
Heli Kuusipalo on huolissaan nuorista, jotka korkkaavat energiajuoman ruokailun sijaan.
– Eihän niistä saa mitään ihmisen tarvitsemia ravintoaineita. Juomien sisältämät hapot ja sokeri kuluttavat hammaskiillettä ja vaikuttavat hammasterveyteen.
Vaikka lapset ja nuoret ovat riskiryhmää, Kuusipalo ei suosittele energiajuomia kenellekään.
– Energiajuomat eivät olleet edes sallittuja Suomessa ennen EU:n liittymistä. Se on puhdas lisäaine, ei mitään muuta kuin lisäainepommi. Energiajuomat ovat täysin tarpeettomia, yhtä tarpeellisia kuin tupakka.
Parhaan tv-ohjelman Venlan kävi jakamassa Sampo Terho, joka muisteli, miten häntä oli pienenä poikana patistettu pois television edestä. Terho korosti puheessaan, miten tärkeää on se, että Suomessa tehdään laadukasta sisältöä jatkossakin. Yleisö äänesti kilpasarjan voittajaksi Ylen Eränkävijät. Ohjelma on myyty 30 maahan, joten se on löytänyt katsojansa myös Suomen ulkopuolelta. Tekijät totesivat, että tämä oli tiettävästi ensimmäinen kerta, kun kokonaan Pohjois-Suomessa tehty ohjelma palkittiin parhaana ohjelmana. Äijä-koira oli serermoniasta vähän säikähtänyt, sillä lavan lattia muistutti järven jäätä. Sarja löytyy Yle Areenasta.
Paras esiintyjä oli äänestäneen yleisön mielestä Sampo Kaulanen, joka Lapin Sampo ja kauppiaan rouva -sarjassa pyörittää Ylläksellä kauppaa omintakeiseen tyyliinsä.
Yleisöäänestyksen parhaan esiintyjän voittanut Sampo Kaulanen Venlansa kanssa.Martti Kainulainen / Lehtikuva
Vuoden naisnäyttelijä on Maria Ylipää, joka näyttelee Kotkaan sijoittuvan, C More -kanavan Aallonmurtaja-sarjan pääroolin poliisina. Ylipää kiitti ensimmäiseksi äitiään, joka oli patistellut häntä aikanaan hakemaan Teatterikorkeakouluun. Ylipään mielestä Aallonmurtajan rooli on ensimmäinen todella kiinnostava kamerarooli, jonka hän on päässyt tekemään. Ylipää kiitti Ritalaa siitä, että hän otti esille puheessaan seksuaalisen häirinnän. Ylipää huomautti, että gaalavieraat ovat pukeutuneet mustiin muistuttaakseen rajoista ja tärkeästä kampanjasta.
Vuoden miesnäyttelijä on Eero Ritala, joka näyttelee ruotsalaiseen Solsidan hittisarjaan perustuvassa Onnela-sarjassa Antti Hyväristä. Sarjaa esitetään C More -kanavalla, mutta se nähdään myöhemmin MTV3:lla. Ritala oli illan ensimmäinen palkittu, joka viittasi viime aikona etenkin kulttuurialoja ravistelleeseen #metoo -kampanjaan. Ritala totesi, että seksuaalinen häirintä on ollut ja on vakava ongelma alalla, ja vaati että miehet lopettavat hyssyttelyn asiasta. Ritala painotti, että miesten on aina havaitessaan seksuaalista häirintää puuttuva siihen, sillä tasa-arvo on ihmisarvoasia, eikä keneltäkään pois.
Elämäntyöpalkintoja myönnettiin kaksi. Teatterineuvos Eila Roine tunnettiin pitkään Heikistä ja Kaijasta, jota tehtiin vuosikausia suorana lähetyksenä. Yksi hänen rakastetuimmista televisiotöistään on 18 vuoden ura Pikku Kakkosen mummina, joissa hän ei käyttänyt juuri lainkaan käsikirjoituksia.
Eila Roine ja Kari Salmelainen palkittiin Elämäntyö-Venloilla.Martti Kainulainen / Lehtikuva
Toinen elämäntyöpalkittu Kari Salmelainen harrasti nuorena miehenä musiikkia Kotkassa ja toimi nuoriso-ohjaajana, kunnes näki lavastemiehen paikasta ilmoituksen ja haki MTV:lle töihin. Mies osoittautui niin sanavalmiiksi, että lopulta hänet pyydettiin juontamaan Napakymppiä.
Eila Roine kiitteli Televisioakatemiaa hyvästä muistista, sillä hän on aloittanut televisiotyöt jo aikana ennen kaukosäädintä, aikana jolloin ohjelmat katsottiin kiltisti alusta loppuun. Kari Salmelainen puolestaan muisteli, että Suosikin Jyrki Hämäläinen keksi alkuperäisen idean Napakympistä. Hän kertoi myös, että uran alussa viihdeohjelmaa pääsi tekemään, kunhan oli tarpeeksi hyvännäköinen ja hauska, ja harmitteli, että ei ole enää niin hauska.
Leea Klemola pokkasi illan kolmannen Venlansa Vuoden ohjaaja -kategoriasta. Nyt Klemola kiitti veljeään Klaus Klemolaa, joka oli neuvonut siskoaan, että hän tarvitsee avukseen ensimmäiseen televisio-ohjaukseensa esimerkiksi lavastajan. Myrskyn jälkeen -sarjan lavasti Klaus Klemola.
Leea Klemola sai Myrskyn jälkeen ohjelmasta kolme Venlaa.Martti Kainulainen / Lehtikuva
Leea Klemola ja Kaarina Hazard voittivat Vuoden käsikirjoittaja -palkinnon vuoden draamasarjan Venlalla palkitun Myrskyn jälkeen -draamasarjasta. Tässä puheessaan he kiittivät poliisia ja poliisiammattikorkeakoulua, sekä Hazardin äidinkielen opettajaa.
Vuoden draamasarja vuonna 2017 oli Yle TV1:llä Myrskyn jälkeen. Käsiikirjoittajat Leea Kleemola ja Kaarina Hazard kiittivät lähes kaikkia ja erityisesti toisiaan, koska "matka oli ollut helvetin pitkä". Kolmiosainen sarja sijoittuu lähitulevaisuuden Helsinkiin, jossa myrskyn jäljiltä on sekaisin sekä infrastruktuuri että miesten tunne-elämä. Sarja on Leea Klemolan ensimmäinen televisio-ohjaus. Se on nähtävissä Yle Areenassa.
Kalevauva-yhtye, jonka sanoitukset on koottu Vauva-lehden keskustelupalstoilta, kunniotti Kultainen Venla -gaalaa televisioviihdettä käsittelevällä kappaleella. Sen viimeisessä lauseessa todettiin, että onneksi on Sohvaperunat.
Paras komedia- ja sketsiohjelma oli Televisioakatemian mielestä viime vuonna Noin viikon uutiset. Ylen sarja päättyi viime vuoden marraskuussa. Juontaja Jukka Lindström leukaili, miten hetkittäin paluu on houkutellut, mutta joulukuun tapahtumat eduskunnassa saivat tiimin tajuamaan, että ei me pärjätä noille enää.
Jukka Lindström ja Noin viikon uutiset sai parhaan komedia- ja sketsiohjelman Venlan.Martti Kainulainen / Lehtikuva
Viihdeohjelma-Venlan voitti Sohvaperunat. Mahtavista, ihanista sohvaperunoista kunniavieraaksi lavalle nousi Ukkis-kerhon Henkka. Henkka kehui, että ohjelman teko on ihanan helppoa; senkun istuu sohvalla.
Lasten- ja nuortenohjelman palkinnon sai Dragonslayer666.
Lasten- ja nuortenohjelman palkinnon sai Dragonslayer666.Martti Kainulainen / Lehtikuva
Game Show -sarjan Kultainen Venla myönnettiin Haluatko miljonääriksi -visailulle. Juontaja Jaajo Linnonmaa kertoi kuulleensa, että hänet valittiin alunperin ohjelmaan, koska hän muistutti eniten Lasse Lehtistä. Rakkaita terveisiä lähti kotiin neljälle tytölle ja kiitokset Neloselle, koska ohjelma ei ole halpa.
Ajankohtais- ja asiaohjelmasarja-sarjan voitti Yle TV2:lla esitettävä Docventures. Kausi oli ohjelman viides ja ohjelma oli ehdolla viidettä kertaa. Riku Rantala otti kiitospuheessaan esiin sen, miten rajoja käytetään nykyään liian paljon ihmisten ulossulkemiseen, ja rohkaisi kaikkia rikkomaan rajoja. Tuomas Milonoff kiitti sarjan ympärille syntyneitä leffakerhoja ja sitä, miten upeaa on, kun ihmiset kerääntyvät tiedon äärelle. Docventures löytyy Yle Areenasta.
Vuoden keskusteluohjelmana palkittiin MTV3:n Yökylässä Maria Veitola.Veitola kiitti koko tiimiään, katsojia ja erityisesti isäntiään, jotka ottavat koko kuvausrevohkan pyörimään nurkkiinsa.
Musiikkiviihteen Venlan sai Suomi Love jo neljättä kertaa. Tekijät kiittivät yleisöä, joka on jakanut tarinoitaan ja artisteja, jotka ovat kiertäneet toteuttamassa ihmisten unelmia ympäri Suomea.
Musiikkiviihdeohjelma SuomiLOVE:n Sanna Padua ja Osmo Ikonen.Martti Kainulainen / Lehtikuva
Seurantareality-sarjan voitti Ylellä nähty Elossa, jonka toinen tuotantokausi käynnistyi tällä viikolla. Sarjassa seurataan yhden vuorokauden tapahtumia suomalaisissa sairaaloissa. Uudet jaksot voi katsoa Yle Areenasta.
Kilpailurealityn Venlan voitti Junior MasterChef Suomi. Kokkituomari Sara la Fountain kiitteli, miten ohjelman teko on opettanut tulevaisuuden olevan värikäs, maukas ja loistava. Hän kiitti myös kaikkien kokkaavien lasten vanhempia.
Illan ensimmäisen Kultainen Venla -palkinnon pokkasi Jenny + Lifestyle-ohjelmien sarjassa. Jenny Lehtinen omisti palkinnon kaikille vaakakapinallisille.
Suora lähetys Kultainen Venla -gaalasta nähdään Yle TV2:lla klo 20 alkaen. Julkkisvieraat kommentoivat ohjelmassa ehdokkaita samaan tyyliin kuin Sohvaperunat-sarjan televisionkatsojat. Sosiaalisessa mediassa keskustelua käydään aihetunnisteella kultainenvenla.
Kiinalaisten jättiläispandojen Pyryn ja Lumin maailma on mullistumassa.
Ensi viikon torstaina niitä kuljettavan lentokoneen on määrä laskeutua Helsinki-Vantaan lentokentälle. Sieltä pandat kuljetetaan uuteen kotiinsa Etelä-Pohjanmaalle, Ähtäriin, vielä saman päivänä.
Samalla, kun Ähtärissä viimeistellään kuumeisesti pandojen uutta kotia, Kiinassa valmistellaan sen asukkaita muuttoon.
Viimeiset pari kuukautta Pyryn ja Lumin siirtovalmistelu on ollut noin kymmenen ihmisen päätyö. Suomeen tulevat pandat siirrettiin Kiinassa karanteeniin marraskuussa. Samalla ne pääsivät tekemään tuttavuutta toisiinsa.
– Molemmille rakennettiin tähystyslava, jossa ne näkivät ja haistoivat toisensa, sekä pääsivät jo pandan kielellä juttelemaankin toistensa kanssa, naurahtaa professori, panda-asiantuntija Jukka Salo.
Salo on yksi niistä suomalaisista, joka on ollut mukana valmistelemassa pandojen Suomeen tuloa ja on myös parhaillaan hakemassa niitä Kiinasta. Hän on työskennellyt pandojen parissa parikymmentä vuotta ja Ähtärin pandahankkeen kimpussa viimeiset nelisen vuotta.
– Tämä on nyt pitkän ja menestyksekkään projektin huipentuma, Salo sanoo.
Tutut hoitajat Suomeen
Pyryn ja Lumin Suomeen sopeuttaminen on vakavaa puuhaa.
Samalla lennolla, kun ne tulevat Suomeen, lentävät tänne myös niistä pennusta asti huolehtinut hoitaja ja niille tuttu kiinalainen eläinlääkäri.
– He ovat Suomessa kolme kuukautta, jotta pandat tuntisivat olonsa kotoisaksi, kun niillä on tutut äänet ja ihmiset hoitamassa, Salo sanoo.
– Toisaalta pandojen hoitaminen on myös taitolaji ja vähintään kolmen kuukauden yhteispeli Ähtärin pandanhoitotiimin kanssa tarvitaan, jotta kaikki asiantuntemus saadaan siirrettyä tänne.
Ähtärin eläinpuiston pandanhoitaja ja eläinlääkäri ovat jo Kiinassa valmistelemassa siirtoa ja tutustuttamassa eläimiä itseensä.
Kielenvaihto kolmessa kuukaudessa
Pandojen kotouttamiseen kuuluu myös niiden hoitokielen vähittäinen muuttaminen suomeksi kolmen kuukauden siirtymäajan aikana.
– Pandojen hoitamisessa on paljon komentoja ja sanoja, joilla niitä ohjataan. Nämä annetaan alussa kiinan kielellä, mutta vähitellen mukaan tuodaan suomen kieli. Pandat ovat älykkäitä eläimiä ja todellakin huomaavat kielimaiseman muuttumisen, Salo sanoo.
Suomalaisten ja kiinalaisten yhteistyö pandojen hyvinvoinnin ja sopeutumisen seurannassa on tiivistä. Salo arvelee, että jatkossa kiinalaisasiantuntijat tulevat vierailemaan Ähtärissä säännöllisesti varmistamassa, että kaikki on kunnossa.
Pandojen terveydentilaa ja hoitoa voidaan seurata myös reaaliaikaisesti videoyhteyksien avulla .
Pandojen hoitaminen on myös taitolaji ja vähintään kolmen kuukauden yhteispeli Ähtärin pandanhoitotiimin kanssa tarvitaan, jotta kaikki asiantuntemus saadaan siirrettyä tänne. Jukka Salo
Suomi ja Himalaja rinnakkain
Ähtärin pandatalo on rakennettu pitonormien vaatimusten mukaiseksi – tai vielä vähän enemmän. Ähtäri Zoon intendentti Mauno Seppäkosken mukaan esimerkiksi sisätiloja on tuplasti sen, mitä normit edellyttävät.
Pandoille on rakennettu mahdollisimman luonnonmukaiset tilat, joissa on mahdollisuus liikkua ja levätä. Jos ulkona niitä ympäröikin suomalainen luonto, sisätiloissa tavoitellaan Himalajan tunnelmia äänimaisemaa myöten.
– Molemmille pandoille on omat isot olohuoneet ja makuuhuoneet. Toki niissä on tilaisuus sitten muiden tilojen kautta päästä yhteen, kun niiden kihlautumisaika alkaa, Seppäkoski sanoo.
Viherseinä Ähtäri Zoon uudessa pandatalossa.Päivi Rautanen / Yle
Ähtärissä syntyvät pandavauvat takaisin Kiinaan
Se, että Pyry ja Lumi mieltyisivät toisiinsa romanttisessa mielessä ja saisivat tulevaisuudessa pentuja, on yksi koko pandaprojektin tärkeimpiä tavoitteita.
– Nämä yksilöt ovat hyvin arvokkaita ja niiden geeniperimä, ne kannat, joita nämä pandat edustavat, harvinainen ja jo luonnosta harventunut, Jukka Salo sanoo. Lumi-naarasta on Salon mukaan lisäksi sanottu jopa maailman kauneimmaksi pandaksi.
Salo tietää, että pandojen Suomeen tulemiseen liittyy monenlaista keskustelua ja ääripäitäkin. Hän muistuttaa kuitenkin, että koko ajan kyse on ollut luonnon- ja pandojen suojelemisesta.
– Kiinan puolelta kaikki neuvottelut ovat lähteneet suojelu ja pandojen hyvinvointi edellä.
Kiinan puolelta kaikki neuvottelut ovat lähteneet suojelu ja pandojen hyvinvointi edellä. Jukka Salo
Pyry ja Lumi pysyvät siirron jälkeenkin Kiinan pandojensuojeluohjelman hallinnassa ja se, palaavatko ne koskaan Kiinaan, on epävarmaa. Se kuitenkin tiedetään, että jos Ähtärissä syntyy pandavauvoja, ne siirretään pari-kolmevuotiaina takaisin Kiinaan osaksi pandojen luontoonpalautusohjelmaa.
– Suomessa syntyvät pennut ovat kantaisiä ja -äitejä niille pandoille, jotka palautetaan Sichuanin vuoristoon alueille, joilta panda on kuollut sukupuuttoon ja joille on perustettu uudet suojelualueet, Salo sanoo.
Iso mahdollisuus matkailulle
Ähtärissä pandojen toivotaan tuovan lisäpontta sekä matkailulle että muullekin elinkeinoelämälle.
Yksi Kiinaan pandoja hakemaan lähtevistä ähtäriläisistä on kansanedustaja, Ähtärin Eläinpuisto Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Savola (kesk.).
– Meillä on vahva usko siihen, että pandat tuovat meille hyvän nosteen matkailulle ja tulevat hyödyttämään myös koko maakuntaa ja Suomea. Ne ovat ensimmäiset pandat Pohjoismaissa, Savola sanoo.
Vaikka matkailusatsaukset herättävätkin väistämättä matkailukaupungissa keskustelua, Savola uskoo, että pandojen suhteen riskinotto kannattaa.
– Varmasti matkailusta keskustellaan aina, mutta meillä on luottamushenkilöt olleet varsin yksimielisiä matkailuun liittyvissä päätöksissä, Savola toteaa.
Ähtärin pandataloPasi Takkunen/Yle
Huhuja uudesta yritystoiminnasta
Ähtäriläisyrityksissä on valmistauduttu vaihtelevasti pandojen mukanaan tuomiin liiketoimintamahdollisuuksiin.
– Kyllä ne nähdään isona mahdollisuutena. Pandojen tulo poikii varmasti moneen paikkaan uutta, arvelee yrittäjä Heikki Ruha Lehtopeat Oy:sta.
Myös yrittäjäjärjestössä tiedetään odotusten yrityksissä olevan korkealla. Kaikesta yritystoiminnasta, mitä pandat mukanaan tuovat, ei vielä kuitenkaan puhuta julkisesti.
– Uudet [yrittäjät] pitävät varmaan vielä liikesalaisuuksiaan niin, että kaikkea ei tiedäkään. Mutta huhuja olen kuullut, että on tulossa jotain uuttakin, Ähtärin yrittäjät ry:n puheenjohtaja Reija Kaskimäki sanoo.
Kiinteistöalalla toimiva Kaskimäki toteaa sijoittajien kyselleen Ähtäristä asuntoja vuokrattavaksi matkailijoiden käyttöön.
Heikki Ruha toivoo yrittäjien yhteistyötä yli kuntarajojen.
– Kun saadaan ihmisiä tänne, he miettivät mihin sitten menevät. Varmaan joka taholla mietitään, miten heidät saataisiin monipuolisesti viihtymään, Ruha sanoo.
Pandatalon sisätiloja.Mirva Ekman/Yle
Mikko Savola toivoo, että pandoista koituisi elinvoimaa sekä Ähtärille että koko maakunnalle. Vaikka valmistelutyötä on tehty vuosia, h-hetki on sittenkin yllättäen käsillä.
Jos – tai jotta – haaveiden matkailijavirrat toteutuvat, tarvitaan matkailun saralla vielä monenlaisia investointeja.
– Mikään ei kuulosta mielenkiintoisemmalta kuin se, että saisimme myös aasialaisia turisteja Ähtäriin ja Etelä-Pohjanmaalle vierailemaan. Lappi on siinä jo onnistunut ja meilläkin on täydet mahdollisuudet saada heitä alueellemme, Savola sanoo.
Pandakarnevaali
Sitä mukaa, kun torstai lähestyy, pandakuume nousee. Pandataloon myydään jo lippuja, mutta matkailualue tai yrityselämäkään ei ole ainoa, missä kuhisee. Pandoista puhutaan myös kylällä.
– Kyllä niistä on täällä paljon puhuttu ja televisiosta nähty. Mielenkiinnolla odotetaan, sanoo Viljo Koivisto, joka aikoo päästä ensimmäisten joukossa näkemään kaksikon. Koivisto toivoo, että pandoista koituisi kunnalle sekä turismia, että työpaikkoja.
– Jotain pysvää, joka kasvattaisi muutakin, loisi ehkä työpaikkoja, myös tulevina aikoina, ettei jäisi vain turistien kulkemiseen, Koivisto sanoo.
Samaa toivoo Hanna Ackrén.
– Turisteja lisää ja sitä kautta työpaikkoja. Vähän enemmän elämää tänne kylälle, Ackrén miettii.
Torstaina kunnassa vietetään pandojen tulojuhlaa eli Pandakarnevaalia. Helsingissä järjestettävien virallisten saapumisjuhlallisuuksien jälkeen pandat matkaavat poliisisaattueessa uuteen kotiinsa, missä ne toivotetaan tervetulleiksi kansalaisjuhlassa.
Juhlaan kutsutaan mukaan kaikki halukkaat, vaikka kunniavieraita ei vielä päästäkään näkemään. Pandakuljetus nimittäin ajaa pysähtymättä Ähtärin keskustan läpi Pandatalolle noin kello 17.
Yleisön nähtäville pandat tulevat kuukauden karanteenin jälkeen.
Lennolla hereillä
Kaiken touhotuksen keskipisteet, Pyry ja Lumi, totuttelevat siis parhaillaan suomalaisiin hoitajiinsa ja valmistautuvat elämänsä suurimpaan muutokseen.
Niille on muutama viikko sitten toimitettu lentokuljetuslaatikot, joita ne käyttävät nukkumakoppeina tottuakseen niihin ja oppiakseen tuntemaan olonsa niissä turvalliseksi.
Ravinto, jota niille tarjotaan, on samaa bambua, jota Suomessakin on sitten tarjolla.
– Niille on tehty hirveä määrä eläinlääketieteellisiä testejä ja kokeita, joilla varmistetaan, että kaikki on kunnossa ja eläimet terveitä, Jukka Salo sanoo.
Aikaisemmilla kerroilla, kun pandoja on lähtenyt Kiinasta, siellä on jopa vetistelty. Jukka Salo
Kiinalla on Salon mukaan kokemusta pandojen siirtämisestä ja selkeät menettelytavat.
– Niitä ei tarvitse rauhoittaa tai nukuttaa lennon ajaksi, vaan tuttu ympäristö ja tutut hoitajat saavat aikaan sen, että pandat tuntevat olonsa turvalliseksi.
Hoitajat ja eläinlääkärit seuraavat pandojen käyttäytymistä ja reagointia koko matkan ajan.
– Jos on jotain hermostumista, niin tutut kiinalaiset hoitajat menevät juttelemaan pandoille jotain mukavia ja sillä pandat rauhoittuvat, Salo kertoo.
Akustiikkalevyt ovat pandatalon rakentamiseen liittyviä yksityiskohtia.Mirva Ekman / Yle
Jäähyväisjuhla julkkiksille
Jukka Salo iloitsee siitä, miten Kiinassa on viime vuosina havahduttu ympäristönsuojelun tärkeyteen. Pandoista on tullut luonnon suurlähettiläitä maan sisällä. Pyryä ja Lumiakin ovat alueen koululaiset käyneet usein ihastelemassa.
– Kun Kiinassa kerrotaan kouluissa, miksi metsiä täytyy säästää ja suojella tai miksi biodiversiteettiä tulee suojella, mennään panda edellä. On helppo kertoa, että kun pandaa ja niiden kotimetsiä suojellaan, suojeltuu samalla myös tuhansia muita lajeja, Salo sanoo.
Hoitajilleen ja esimerkiksi juuri koululaisille kaksikko on tärkeä, joten Suomeen siirto aiheuttanee myös kyyneliä. Pandoille suunniteltu lähtöjuhla Kiinassa on samalla myös jäähyväistilaisuus.
– Aikaisemmilla kerroilla, kun pandoja on lähtenyt Kiinasta, siellä on jopa vetistelty.
Tervetuloa Ähtäriin pandat, toivottavat Otsonkoulun oppilaat ja opettaja Anu Kujansuu.Jarmo Määttä/Ähtärin kaupunki
Keskusta yrittää tänään innostaa kenttäväkeään keskustan oman ehdokkaan taakse tulevissa presidentinvaaleissa. Helsingin hotelli Scandic Parkissa pidettäville puheenjohtajapäiville on tuotu puolueen ykköstykit pääministeriä myöten.
Patistelua tarvitaan, sillä viimeisimmän kannatusmittauksen mukaan jo vuonna 2016 keskustan ehdokkaaksi valitun Vanhasen tilanne näyttää suorastaan nololta.
Pitkästä valmistautumisajasta huolimatta Vanhasen kannatus matelee kahdessa prosentissa, ja vasta joulukuussa kannatusyhdistyksen kautta ehdolle asettunut Väyrynen singahti ohi neljän prosentin kannatuksella.
Vanhasta kannatti vain 17 prosenttia keskustalaisista, kun 69 prosenttia puolueen kannattajista oli valmis äänestämään Sauli Niinistön jatkokaudelle.
Väyrysen suosio keskustaa kannattavien joukossa oli pienempi kuin Vanhasella, mutta silti keskustalaisista 9 prosenttia ilmoitti äänestävänsä mieluummin sivuraiteelle ajautunutta kunniapuheenjohtajaa kuin puolueen virallista presidenttiehdokasta.
"Nyt on tapahtunut käänne"
Helsinkiin saapuneet keskusta-aktiivit kertovat yksi toisensa jälkeen vakuuttuneensa siitä, että Vanhasen suoritus Ylen torstaisessa tentissä on riittänyt kääntämään tilanteen ja tuomaan Niinistön taakse asettumista harkinneet keskustalaiset takaisin kotiin.
Samaa vakuutteli puoluesihteeri Jouni Ovaska lauantain tilaisuuden avanneessa puheenvuorossaan.
– Nyt on tapahtunut käänne. Istuva presidentti sanoi tällä viikolla, että toista kierrosta ei tule. Mehän pidämme huolen siitä, että toinen kierros tulee, Ovaska sanoi.
Ovaska viittasi Savon Sanomien uutiseen, jonka mukaan Sauli Niinistö sanoi, että toista kierrosta ei tule. Myöhemmin Niinistö selitti kommenttinsa olleen huumoria.
Keskustalaisille pitämässään puheessa Matti Vanhanen haastoi presidentti Niinistöä tämän Nato-näkemyksistä ja korosti omia keskustalaisia arvojaan.
– Viime aikoina Niinistö on lähtenyt spekuloimaan, että EU ja Nato ovat lähteneet lähentymään tavalla, joka johtaa tarpeeseen harkita Nato-jäsenyyttä. En ymmärrä tätä logiikkaa, sillä sekä EU että Nato haluavat pitää oman työnjakonsa selkeänä. Niillä on oma roolinsa, ei haluta kilpailevaa toimintaa niiden välillä. Ei ole Suomen intresseissä lähteä sekoittamaan niitä toisiinsa, Vanhanen sanoi.
Vanhanen pyrki myös osoittamaan ristiriitoja Niinistön aluepolitiikkaa koskevista kommenteista, jotka ovat keskustalaisille äärimmäisen tärkeitä.
– Koko maan eheyden ylläpitäminen erottaa meidät. Ei tarvitse lukea kuin Helsingin Sanomien vaalikonevastauksia, joissa Niinistö ainoana ehdokkaana asettuu tukemaan näkemystä suurkaupunkien muita alueita tärkeämmästä roolista. Tosin eilen Tampereella tentissä hän sanoi, että hän haluaa pitää koko maan asuttuna, Vanhanen sanoi.
Edellisen kerran presidenttiehdokkaana ollessaan vuonna 2006 Vanhanen sai ensimmäisellä kierroksella äänistä 18,6 prosenttia ja sijoittui kolmanneksi.
Vanhasen häviäminen Väyryselle olisi kirvelevä tappio puoluejohdolle.
Rivikepulaisten taivuttelulla alkaa olla kiire, sillä presidentinvaalien ennakkoäänestys alkaa jo keskiviikkona.
Meri Pitkälä sairastui flunssaan pari vuotta sitten. Hän löysi apteekista nenäsumutteen, joka tuntui auttavan nenän tukkoisuuteen hyvin.
– Flunssa loppui ja pysyi poissa lähes viikon, kunnes se tuli uudestaan. Nenäsuihke auttoi taas hetkeksi, mutta pian tukkoisuus palasi. Ei kun uutta pulloa ostamaan, Pitkälä kertoo.
Lopulta Pitkälä ravasi apteekissa suihkeostoksilla jatkuvasti ja käytti nenäsuihketta useita kertoja päivittäin. Nenä oli siitä huolimatta koko ajan tukossa. Hän alkoi pohtia, olisiko kotona sisäilmaongelma.
– Meillä tehtiin selvitykset, mutta mitään vikaa ei löytynyt. Olen lastenhoitaja ja aloin miettiä, voisiko työpaikallani olla hometta. Lapset eivät kuitenkaan sairastuneet kovin usein, joten sekään ei voinut olla syy.
Jatkuva nuha alkoi vaikuttaa myös yleisvointiin. Alle 30-vuotias nainen ei jaksanut touhuta töissä lasten kanssa normaaliin tapaan eikä käydä uimassa ja kuntosalilla.
– Se masensi ja olin välillä ihan epätoivoinen, kun en jaksanut treenata. Kävin monta kertaa lääkärissäkin, mutta he totesivat aina, että se on vain tavallinen flunssa. Sain kehotuksen käyttää nenäsumutetta ja juoda hunajateetä.
"En osta enää ikinä"
1,5 vuoden nuhakierteen jälkeen Pitkälä oli jälleen kerran lähiapteekissa ostamassa nenäsuihketta, kun farmaseutti otti hänet puheilleen.
– Hän kysyi, olenko käyttänyt kauankin nenäsuihketta. Kerroin sitten käyttäneeni sitä hyvin pitkään. Hän kauhistui ja kertoi, miten helposti kierteeseen joutuu ja miten suihke tuhoaa limakalvot. Lopulta hän kieltäytyi myymästä suihketta minulle.
Nenäsuihkeriippuvaisen kotona voi odottaa tällainen näky.Emma Kokko
Sen sijaan Pitkälä sai vanhan tutun suihkeen tilalle merisuolaliuosta, joka kosteuttaa limakalvoja. Flunssa alkoi hiljalleen helpottaa.
– En osta enää ikinä flunssan hoitoon tarkoitettua nenäsuihketta. Elämänlaatu on parantunut ja olen voinut paljon paremmin sen jälkeen, kun pääsin suihkeesta eroon.
Nenäsuihkeriippuvuus on hyvin yleistä. Esimerkiksi Facebookin Naistenhuone-ryhmässä on meneillään vilkas keskustelu, jossa sadat käyttäjät keskustelevat suihkeiden pitkäaikaiskäytön haitoista ja jakavat kokemuksiaan keinoista, joiden avulla suihkeista pääsee eroon.
Kaikki eivät kuuntele
Apteekkarilehden viime keväänä tekemän selvityksen mukaan tukkoisuutta avaavat nenäsuihkeet ovat tavallisimpia itsehoitolääkkeitä, joiden väärinkäyttöön apteekkien henkilökunta joutuu puuttumaan.
– Olemme tehneet samantyyppisen kyselyn apteekeille kahdesti jo aiemmin, ja nenäsumutteiden pitkäaikaiskäyttöön liittyvät ongelmat nousivat myös näissä kyselyissä esiin. Voisi sanoa, että tämä ilmiö on jatkunut jo pidempään, kertoo viestintäproviisori Elina Aaltonen Apteekkariliitosta.
Alat käyttää suihketta uudestaan, koska haluat sen nenän auki, kun se jo oli niin ihanasti auki. Klaus Tamminen
Apteekeissa voidaan myös kieltäytyä myymästä lääkettä, jos epäillään, että asiakkaan suihkeen käyttö on riistäytynyt käsistä. Esimerkiksi Kouvolan Hansa-apteekissa on jouduttu näinkin tekemään, kun asiakas kävi jatkuvasti suihkeostoksilla.
– Hänet ohjattiin lääkäriin, josta hän saikin avun. Sitten ovat tietyt henkilöt, jotka eivät hakeudu lääkäriin, vaikka se olisi aiheellista. Usein käy niin, että asiakas vain vaihtaa apteekkia, kertoo farmaseutti Elisa Halttunen Hansa-apteekista.
Hansa-apteekissa pyritään aina selvittämään asiakkaan suihkeenkäyttötausta ja ohjeistamaan lyhytaikaiseen käyttöön. Halttusen mukaan suihkeiden väärinkäyttäjiä käy apteekissa viikoittain.
– Pyrimme saamaan asiakkaaseen kontaktin niin, ettei hän vain mene hakemaan suihketta hyllystä, maksa sitä ja saavu seuraavalla viikolla uudestaan. Kaikkien kohdalla tämä ei onnistu, mutta suurimman osan kuitenkin, Halttunen toteaa.
Satu Krautsuk / Yle
Rusinanenä
Avaavien suihkeiden pitkäaikaiskäytön ongelma on, että ne voivat pilata nenän limakalvon. Jos suihketta käyttää pidempään, nuhaoireet ja limakalvon turvotus voivat ilmaantua hoidon lopettamisen yhteydessä uudelleen. Suihkeiden vaikuttava aine on ksylometatsoliini, ja ohjeistuksen mukaan sitä saisi käyttää korkeintaan kymmenen päivää kerrallaan.
– Se ohentaa limakalvot ja tekee niistä ryppyiset kuin rusina. Itse käyttäisin avaavaa suihketta vain pari pahinta flunssapäivää, korkeintaan viisi, sanoo keuhkosairauksien erikoislääkäri, allergologi Klaus Tamminen.
Usein käy niin, että asiakas vain vaihtaa apteekkia. Elisa Halttunen
Tukkoisuutta avaavat nenäsuihkeet toimivat supistamalla nenän verisuonia. Kun verenkierto puristetaan kiinni, nenän limakalvo kuihtuu ja tukkoinen nenä aukeaa. Pitkittyneessä käytössä suihke alkaa kuitenkin toimia itseään vastaan. Oireet eivät lopettamisen jälkeen poistukaan vaan palaavat entistä voimakkaampina. Limakalvo kuivuu, menee rikki ja turpoaa enemmän umpeen.
– Sitten alat käyttää suihketta uudestaan, koska haluat sen nenän auki, kun se jo oli niin ihanasti auki. Ostat lisää lääkettä ja jäät sitä kautta koukkuun, Tamminen toteaa.
Tamminen toimii myös lääkeyhtiö Takedan lääketieteellisenä johtajana. Takeda ei valmista avaavia nenäsuihkeita.
Valmistajat: Suihkeet ovat turvallisia
Kahta avaavaa nenäsuihketta valmistavan Ratiopharmin mukaan sen korviin ei ole kantautunut palautetta suihkeiden pitkäaikaiskäytön haittavaikutuksista.
– Tarkistimme tietoomme tulleet haittavaikutukset vuodesta 2013 eteenpäin emmekä ole saaneet lääketurvaosastollemme yhtään tällaista raporttia, kertoo liiketoimintayksikön johtaja Anne Hyvönen lääkeyhtiö Ratiopharmilta.
Avaavien nenäsuihkeiden tuhoamia limakalvoja voidaan hoitaa kosteuttavilla tai voitelevilla valmisteilla.Tarja Nyyssönen / Yle
Lääkeyhtiö Orionin tiedossa sen sijaan on, että sen valmistaman nenäsuihkeen käytöstä on tullut joillekin käyttäjille oireita.
– Vakavia haittavaikutuksia tietoomme on tullut vain suhteellisen vähän, kertoo Orionin lääketieteellinen johtaja Paula Rytilä.
Kumpikin yhtiö kertoo seuraavansa tarkkaan tuotteidensa turvallisuutta. Lääkeyhtiöt muistuttavat, että pitkäaikainen käyttö on vastoin tuotteiden käyttöohjetta. Jos käyttö jatkuu liian pitkään, myös mahdollisten haittojen riski kasvaa.
Valmistajat eivät näe syytä sille, että suihkeet rajattaisiin reseptilääkkeiksi.
– Se olisi turhan radikaali toimenpide. On kuitenkin hyvä, että valmisteet myydään apteekkien kautta, joissa osataan antaa asiantuntevaa neuvontaa niiden käytöstä.
Vieroitushoito kestää pitkään
Suihkeriippuvuus voi tuoda mukanaan ikäviä jälkitauteja. Kuivat ja rikkinäiset nenän limakalvot päästävät helpommin läpi taudinaiheuttajia ja altistavat uusille infektioille.
– Nenä voi turvota niin umpeen, että bakteerit pääsevät muhimaan siellä ja aiheuttavat poskiontelontulehduksen. Sitten pitää tulla punktioon ja syödä antibioottikuuri, vaikka kyseessä oli alun perin harmiton virusflunssa, sanoo keuhkosairauksien erikoislääkäri, allergologi Klaus Tamminen.
Avaaviin nenäsuihkeisiin kehittyneen riippuvuuden hoito voi kestää pitkään ja vieroittaminen voi vaatia tukevaa lääkitystä. Tammisen mukaan nenän limakalvo saattaa tuhoutua esimerkiksi vuoden jatkuneessa käytössä niin pahasti, että sen paraneminen kestää yhtä kauan.
– Se ei onnistu yhdellä tai kahdella aineella. Vieroitushoitoon kuuluu nenähuuhtelu sarvikuonolla pari kertaa päivässä, ja siihen päälle tarvitaan usein kosteuttavia tai voitelevia suihkeita, ehkä myös nenästeroideja. Käytössä on äkkiä viisi lääkettä tai itsehoitolääkettä.
Tammisen mukaan nenäsuihkeiden käyttäjät eivät välttämättä ymmärrä, että avaavaa suihketta ei ole tarkoitettu nuhan hoitoon vaan pelkkään nenän avaamiseen.
Kumisaappaat. Sininen kokopuku. Muovinen esiliina. Myssy. Lasit. Maski. Hanskat.
Oikeushammaslääkäri Vivian Visnapuu vetää työasua päälleen Tyksin Medisiina-rakennuksen pukuhuoneessa. Pukuhuoneen puolelta hän astuu itselleen tuttuun työympäristöön, ruumiinavaussaliin.
Visnapuu on tottunut kalman tuoksuun.
– Hajujen kanssa pitää oppia elämään. Avaussalissa on oma spesifi hajunsa.
Hän kuvailee työpaikkaansa normaaliksi. Ruumiinavaussali on yksinkertainen ja siisti tila, vainajia ei ole tällä kertaa läsnä.
Salissa huomion kiinnittävät metalliset tutkimuspöydät. Vivian Visnapuun tavallisena työpäivänä yhdellä tai useammalla pöydällä makaa vainaja.
Viivi Sihvonen / Yle
– Tämä on ihan tavallista työtä. On sitten tapahtunut henkirikos tai itsemurha, vainajan henkilöllisyys pitää varmistaa. Toki työssä on omia yksityiskohtia, joita ei muissa työpaikoissa ole.
Oikeushammaslääkäri tekee tutkimuksia sekä kuolleille että eläville. Hän avustaa poliisia esimerkiksi vainajan henkilöllisyyden varmistamisessa. Myös muiden viranomaisten, kuten maahanmuuttoviraston pyytämät turvapaikanhakijoiden oikeuslääketieteelliset ikäarviotutkimukset kuuluvat oikeushammaslääkärille.
Koen, että voin vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Vivian Visnapuu
– Tunnistan vainajan myös esimerkiksi silloin, jos ihminen on kuollut tulipalossa, hänet löydetään vuosien jälkeen menehtyneenä kotoaan tai jos itsemurhassa on tapahtunut jotain kasvoille.
Elokuussa Vivian Visnapuu osallistui Turun joukkopuukotuksen tutkimuksiin kollegansa kanssa.
– Arkityöni on sitä, että saan poliisilta soiton. Yleensä en tiedä, minkälainen työ edessä odottaa tai milloin poliisin soitto tulee.
Viivi Sihvonen / Yle
Visnapuun mukaan töihin on joskus lähdettävä pika-aikataululla. Kiireellinen tutkintatehtävä oli juuri Turun joukkopuukotus, joka tapahtui perjantaina 18. elokuuta. Keskusrikospoliisi otti yhteyttä Visnapuuhun sunnuntai-iltana. Heti maanantaiaamuna piti olla valmis lähtemään tutkimuspaikalle.
Oikeushammaslääkäri tekee hampaistolle kliinisen- ja röntgentutkimuksen. Tutkimuksesta saatuja tietoja hän vertailee oletetun uhrin elinaikaisiin tietoihin, kuten röntgenkuviin ja potilasmerkintöihin. Poliisin tehtävänä on etsiä lääkärille elinaikaiset tiedot esimerkiksi sen alueen terveyskeskuksesta, missä oletettu uhri on asunut.
– Poliisi ottaa yhteyttä omaisiin vasta, kun vainajan henkilöllisyys on varmistunut. Sen jälkeen on edessä väestörekisterimuutokset ja hautausluvat. Koen, että voin vaikuttaa yhteiskunnallisesti, Visnapuu toteaa.
Yle
Kotikuolema, palanut tai luuranko
Kuolema on tullut 43-vuotiaalle Vivian Visnapuulle läheiseksi. Hän on työskennellyt oikeushammaslääketieteen parissa vajaat kymmenen vuotta ja opettanut muun muassa anatomisia ruumiinavauksia Turun yliopistossa lähes 20 vuotta. Tutkittavana voi olla itsemurhan tehnyt, palanut tai hukkunut vainaja – ehkä pelkkä pääkallo, josta pehmytkudos on osittain mädäntynyt.
– Kuolleet eivät koskaan valita, Visnapuu toteaa hymyillen.
Hän vakavoituu nopeasti.
– Arvostan kuollutta ihmistä yhtä lailla kuin elävää. Olen tehnyt työtäni sen verran kauan, etten ajattele kuolemaa.
Visnapuu kokee, että ainakin nuorempi väki on vieraantunut kuolemasta. Hän tiedostaa, että kuolemaan ja oikeushammaslääkärin työhön liittyy salaperäisyyttä ja mystiikkaa.
– Esimerkiksi ennen vanhaan, kun ihmisiä haudattiin, arkut olivat auki.
Nykyään ihmiset eivät juuri näe kuolemaa.
– Sen huomaa jopa lääketieteen opiskelijoista, jotka ensimmäisen kerran kohtaavat kuolleen tai kuolevan ihmisen. Kyllä siinä on pelko monen kasvoilta ihan nähtävissä.
Viivi Sihvonen / Yle
Ensimmäisen kuolleen tutkittavan muistaa
Oikeushammaslääkärien harvalukuiseen joukkoon erikoistuu helsinkiläinen Sanna Tuormala.
– Tuskin tässä vaiheessa kenelläkään tulee eteen tilannetta, ettei kykene katsomaan esimerkiksi hirttäytynyttä ihmistä, 41-vuotias Tuormala toteaa.
Hän muistaa hyvin ensimmäisen kerran, kun itse kohtasi kuoleman – lääketieteellinen ruumiinavaus oli osa hammaslääkärin perusopintoja.
– Todellakin muistan. Muistan hajun. Opiskelijaryhmässä se oli kaikille jännittävä tilanne.
Aleksi Hakala / Yle
Tuormala on valmistunut hammaslääkäriksi 15 vuotta sitten ja hän suorittaa oikeushammaslääkärin erityispätevyyttä työn ohessa. Suomessa oikeushammaslääkäreitä on vain 20. Pätevyyden suorittaminen tuli mahdolliseksi vuonna 1999.
– Ihmisestä itsestä riippuu, kuinka intensiivisesti pystyy tutkintoa suorittamaan. Ei ole mitään rajattua aikaa tutkinnon tekemiseen, Tuormala sanoo.
Hän on osallistunut muun muassa Vivian Visnapuun pitämälle oikeushammaslääketieteen luennolle. Erityispätevyyden saamiseksi vaaditaan kurssimuotoista opiskelua ja paljon käytännön kokemusta – läsnä on oltava vähintään 10 erityyppisessä oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa. Niitä ovat muun muassa kotikuolema, mädäntynyt vainaja, ampumiskuolema ja luuranko.
Kun näen kuolleen ihmisen, jotenkin tunnen, että siinä on ihmisen kuori – sielu ei ole läsnä. Sanna Tuormala
– Avaustilanteissa opetus on käytännöllistä. Erikoistuva saa kokemusta erilaisista tilanteista.
Sanna Tuormala pitää kuoleman näkemistä hyvin henkilökohtaisena asiana.
– Kun näen kuolleen ihmisen, jotenkin tunnen, että siinä on ihmisen kuori – sielu ei ole läsnä.
Tuormala on jo ehtinyt osallistua useisiin ruumiinavauksiin.
– Jos ensimmäisessä ruumiinavauksessa olisi tullut ilmi, etten pysty tai halua tätä, en olisi koskaan lähtenyt oikeushammaslääketieteen alalle. Kuoleman näkemiseen on jo tottunut.
Alan ihminen valmis kuoleman kohtaamiseen
Elämänkokemus auttaa oikeushammaslääkärin työssä. Sekä Vivian Visnapuu että Sanna Tuormala puhuvat suojamuurista, jonka avulla työssä on mahdollista sulkea pois epäolennaiset ajatukset.
– Työ ei seuraa kotiin, saati uniin, Visnapuu vakuuttaa.
Oikea asenne mahdollistaa työnteon.
– Siihen kasvaa ammatillisen kokemuksen myötä, Tuormala pohtii.
Tuormalan mielestä konkreettisessa työssä ei ole enää niin tunteella mukana, kun on toiminut pitkään hammaslääkärinä.
– Tietenkin työ on myös tunteissa oleva asia, mutta ehkä siihen suhtautuu enemmän kiinnostavana tilanteena. Jos olisin opiskeluaikana lähtenyt tähän ihan kylmiltään, se olisi voinut olla aika paha asia.
Tälle alalle hakeutuva on valmis kohtaamaan kuoleman. Vivian Visnapuu
Kymmenittäin vainajia tutkinut Vivian Visnapuu vertaa oikeushammaslääkäriä lentäjään.
– Ei lentäjäksikään hae ihminen, joka pelkää korkeita paikkoja. Tälle alalle hakeutuva on valmis kohtaamaan kuoleman. Itse en kuitenkaan totu kuoleman takana oleviin tarinoihin.
Visnapuun mukaan alalle päätyvät juuri Sanna Tuormalan kaltaiset henkilöt, joilla on jo pitkä kliininen työkokemus.
– Työtä ei ehkä oteta niin henkilökohtaisesti, kun on hoitanut paljon potilaita.
Viivi Sihvonen / Yle
Raskaana oleva tutki vauvasurmia
Yksi työtehtävä, joka ajoittui erityiseen aikaan oikeushammaslääkäri Vivian Visnapuun elämässä, oli Oulussa vuonna 2014 paljastuneiden vauvasurmien tutkinta. Poliisi löysi kerrostalon kellarista viiden lapsen ruumiit. Äiti tuomittiin viidestä taposta Rovaniemen hovioikeudessa.
Visnapuu tuli itse äidiksi surmatutkinnan ja sitä seuranneen oikeusprosessin aikana. Hän kuului asiantuntijaryhmään, joka muun muassa määritti kuolleena löydettyjen vauvojen iät. Visnapuu toimi asiantuntijana myös vauvasurmien oikeudenkäynnissä.
Rautainen ammattilainen kertoo, että Oulun tapaus on jäänyt ehkä eniten mieleen ja tuli vastaan kotisohvalla.
– Kun Oulun vauvasurmista oli kulunut kolme vuotta, näin tapausta käsittelevän teemaohjelman tv:ssä.
Tuolloin hän kävi läpi kokonaisuutta mielessään ja katsoi tapahtumia etäämmältä.
– Vajaan kahden vuoden ajanjakso vauvojen löytymisestä oikeudenkäyntien päättymiseen asti vilisi silmieni edessä vähän toisenlaisesta näkökulmasta.
– Kirvesmiehet olivat ihmisiä, pyövelit eivät, kärjistää harrastajahistorioitsija Mikko Moilanen asenteen, jolla Suomessa aikanaan suhtauduttiin mestausten toimeenpanijoihin.
Pyöveli-sana on vääntynyt suomen kieleen vanhasta ruotsin sanasta böfvel (nykyisin bödel). Samaa juurta on sana peeveli, jolla alkujaan viitattiin paholaiseen. Haukkumasana pyövelikin aikanaan oli.
Kuolemanrangaistusten historiaa 200 vuoden ajalta tutkinut Mikko Moilanen on selvitystyössään havainnut, että pyövelin ammatin harjoittajista löytyy tietoa enemmän ja useammasta lähteestä kuin tavallisesta rahvaasta. Moilasen tutkimukselle tärkeimpiä ovat olleet asiakirjakokoelmat: oikeuslaitoksen tuomiokirjat, lääninhallinnon virkamiesten kirjeenvaihto ja läänintilien tositekirjat. Sen lisäksi Kansanrunousarkistoon talletettu perimätieto tuntee paljon tarinoita näistä oman aikansa halveksituista työmiehistä.
Moilasen tutkimusjakso kattaa vuodet 1625–1825. Tämän jälkeen rauhanaikainen kuolemanrangaistus poistui Suomessa käytöstä. Tuona aikana pyövelit veivät hengen arviolta 2000–2500 ihmiseltä.
Naisista valtaosa mestattiin lapsensurmasta.Juha Kemppainen / Yle
Mestausten syyt vaihtelivat eri aikoina, mutta useimmiten kuolemanrangaistus tuomittiin henkirikoksesta. Naisilla yleinen syy mestattavaksi joutumiseen olivat lapsensurmat. Suomessa on kuitenkin mestattu ihmisiä myös varkauksista, noituudesta, erilaisista seksuaalirikoksista kuten eläimiinsekaantumisesta ja jopa jumalanpilkasta, rahanväärentämisestä ja auktoriteetin uhmaamisesta.
Lääninpyövelin virkaa hoitaneita Moilanen löysi tuolta ajalta 84. Ura venähti usein yli kymmenvuotiseksi, mutta saattoi virassa kulua useampikin vuosikymmen.
Ammatti siistiytyi 1700-luvulla
Pyövelien ammattikunta oli varsin erilainen 1600- ja 1700-luvuilla. Aluksi alalla turvauduttiin rikollisiinkin, jotka jopa armahdettiin kuolemanrangaistukselta sillä ehdolla, että mies ryhtyi mestaajaksi. Vuosisadan lopulla syntyi eräänlainen pyöveliyhteisö, jota alettiin kammota ja kosketustakin karttaa.
– Pyövelin katsottiin tappavan pikkurahasta. Toisaalta kuoleman pelättiin tarttuvan, ja siitäkin kammoksunta kertoo, sanoo Mikko Moilanen.
1600-luvun pyöveleitä on tutkittu enemmänkin. Sen sijaan 1700-luvun pyöveliys oli ennen Moilasen työtä neitseellisempää tutkimusaluetta.
Kuningas alkoi 1700-lukua kohti tultaessa nähdä, että pyöveleitä halveksittiin ja heidän kimppuunsa pääsemiselle lähes etsittiin tilaisuuksia. Kuningas paimensi kansaansa muistuttamalla, että pyövelikin on ihminen ja valtion palveluksessa. Sen jälkeen, jo 10–20 vuoden sisällä ammattikunnassa alkoi näkyä uutta ryhtiä: virassa olijoilla ei enää ollut rikosrekisteriä ja mestaajat esimerkiksi kävivät kirkossa samalla lailla kuin muukin rahvas. Myös heikkoudet olivat samanlaisia kuin tuon ajan rahvaalla yleensä, niistä kärkisijoilla oli viina.
Moilanen muistuttaa, ettei työhön silti missään vaiheessa ollut tunkua, vaan virka usein perittiin. Silti historiasta löytyy esimerkiksi kylä, joka tuotti kolme miestä pyövelin virkaan. Se voi Moilasen mukaan kertoa siitä, että työllä oli joidenkin silmissä myös jonkinlaista vetovoimaa.
Pyöveli saatettiin merkitä virkaansa hyvin konkreettisesti. Pohjanmaalla Heikki Hakalainen tapasi virkaan astuessaan turkulaisen kollegansa, joka suoritti Hakalaiselle pyövelivihkimyksen: leikkasi pois tämän toisen korvan.
Tämä viittaa Moilasen arvion mukaan siihen, että Hakalainen oli aiemmin syyllistynyt johonkin rikokseen, ja sai tuosta teostaan armahduksen pyöveliksi ryhtyessään. Korvastaan hän joutui silti luopumaan, ehkä siksikin, että olisi yksikorvaisena helpompi löytää, jos sattuisi katoamaan työstään. Pyöveli saatettiin myös merkitä polttamalla hänen otsaansa tai hartioihinsa merkki kuumalla raudalla.
Pyövelien joukossa oli siis vuosisatojen aikana rötöstelijöitä, joiden siviilielämän yksityiskohtia on voinut seurata oikeuden papereista. Muutama pyöveli päätyi jopa kollegansa mestaamaksi. Samasta joukosta löytyy kuitenkin myös “maan hiljaisia”. He eivät jättäneet jälkiä käräjäoikeuksien kirjoihin olemalla osallisina rettelöinneissä.
Ammattimiehiä ja oikeuden palvelijoita
Vaikka pyövelin virka oli halveksittu, ihmisenä moni pyöveli on jättänyt toisenlaisiakin muistoja. Esimerkiksi vaasalaissyntyistä, mutta Ruotsissa työuransa tehnyttä Jacob Gylliä kuvaillaan isoksi ja vahvaksi, mutta luonteeltaan kiltiksi, hyväntahtoiseksi ja lapsirakkaaksi.
Mies lie silti ollut sitoutunut ammattiinsa, killuihan toisessa hänen korvakoruistaankin pieni kultakirves. Gyllin käyttämän, yhä säilyneen mestauskirveen vartta taas koristavat nimikirjaimet JG – sydämen muotoisen kuvion sisällä.
Silloisen Vaasan läänin viimeinen pyöveli Juho Nyberg toimi virassaan peräti 47 vuotta. Hän oli pienten lasten suosikki, joka ei puhunut pahoja tai edes juoruillut, vaan harrasti päivittäin hengellistä kirjallisuutta. Pyövelin kirves oli hänelle oikeudenkäytön väline, jolla kitkettiin vääryyttä.
Ruotsin vallan aikainen mestauskirves.Mia Gertsch / Yle
Kuva Nybergistä on piirtynyt ainutlaatuisen läheiseksi kurkistukseksi pyövelin sielunmaisemaan, koska pyöveli sattui asumaan pitkään erään Kustaa Killisen tiluksilla. Killisestä muotoutui aikanaan laaja-alainen yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka toimi kirjailijana, opettajana ja valtiopäiväedustajana. Killinen myös painoi mieleensä tutun pyövelin tarinoita, kirjoitti ne aikanaan paperille ja julkaisi paikallislehdessä.
46 vuotta virassa jaksanut Heikki Hakalainen esiintyi käräjäpöytäkirjoissa myös siviilinä. Häntä tutkija Moilanen luonnehtii äkkipikaiseksi, itsepäiseksi ja kovakorvaiseksikin, mutta kuitenkin aiempaa mainettaan paremmaksi. Vaikka Hakalainen turvautui tarvittaessa herkästi voimankäyttöön, työnsä hän hoiti kunnialla.
– Hakalainen näyttäytyy asiakirjoissa ammattimiehensä, joka ei hommissaan tupeksinut eikä möhlinyt, tiivistää Moilanen.
Pyövelin työ oli muutakin kuin tappamista
Pyövelin työtaakka vaihteli eri aikoina. Siinä missä Pohjanmaalla toiminut Heikki Hakalainen 1660-luvulla mestasi ja poltti 12 naista kahden vuoden aikana ja sen lisäksi piiskasi 10 muuta, Vaasan läänin viimeisen pyövelin Juho Nybergin kirjoista löytyy vain kuusi mestausta viimeisiltä seitsemältä vuodelta – vaikka Nyberg itse vanhoilla päivillään muistelikin luvun olevan selvästi suurempi. Vuoden 1825 jälkeen Suomessa ei rauhanajan lakien mukaan ole teloitettu yhtään ihmistä. Pyövelin palkka juoksi kuitenkin vielä tuon keisarin käskyn jälkeenkin.
Työhön kuului muutakin kuin pelkkää tuomitun hengiltä saattamista. Pyövelin tehtäväksi jäi muun muassa itsemurhaajien ja vankilassa kuolleiden rikoksen tekijöiden hautaaminen, teilinpuusta pudonneiden ruumiinosien hautaaminen ja eläimeensekaantumistapauksissa toisena osapuolena olleiden eläinten tappaminen ja polttaminen.
Pyövelillä oli usein matkalla apunaan renki eli rakkari. Tätä tarvittiin mestauslavan tai rovion rakentamiseen, avustamaan itse mestauksessa ja myös jälkitöissä. Rakkarin palkan maksoi pyöveli itse.
Juha Kemppainen / Yle
Joskus pyöveli joutui hoitamaan myös piiskurin hommat. Joka käräjäkunnassa oli oma piiskuri, joka pani toimeen raippa- ja vitsatuomiot, joita langetettiin myös pikkurikoksista. Tällaisia olivat esimerkiksi näpistykset, tappelut ja humalassa heiluminen yleisellä paikalla. Niilo Rönblad hakeutui aikanaan Pohjanmaalla rengin töistä piiskuriksi, hoiti tuota tointa viisi vuotta ja haki sitten lääninpyövelin avautuneeseen virkaan. Siinä hän toimikin peräti 37 vuotta.
Heikki Hakalaiselta taas piiskurin tehtävät sujuivat arkaillen: ensimmäisessä komennuksessaan vuonna 1660 mies vitsoi tuomittua naista niin kokemattomasti, että oikeus huomautti häntä. Tämä lupasi jatkossa hoitaa piiskaamiset kunnolla.
Helläkätisyys ei kuitenkaan vaikuttanut pyövelin tehtäviin, joita Hakalainen hoiti alueella peräti 46 vuotta, tiettävästi pidempään kuin kukaan muu Suomessa. Hän on myös ensimmäinen pyöveli, jonka virkauran voi kartoittaa melko tarkasti: Hakalaisen tekemiset työaikana ja vapaalla on kirjattu hyvin oikeuden pöytäkirjoihin ja lääninhallinnon tositteisiin.
Tuhansia kilometrejä tien päällä
Pyövelin tehtävä oli varsinainen reissutyö.
Heikki Hakalaisen uralta löytyy tietoja yli 90 työmatkasta, mestasihan mies yli sata ihmistä. Hakalainen teki tarvittaessa keikkoja myös oman – tuolloin hyvin ison – lääninsä ulkopuolellekin. Toisaalta hänen ollessaan syystä tai toisesta estynyt omien töidensä hoidosta Pohjanmaalla keikkaili useampikin pyöveli muista lääneistä.
Hakalainen sinnitteli virassaan ikämiehenä, vaikka hänen toimintakykynsä arvellaan loppuvuosina heikentyneen. Tutkija Mikko Moilanen katsoo sata vuotta myöhemmin pyövelinä työskennelleen Niilo Rönbladin työmäärän vetäneen vertoja Hakalaisen urakalle.
Saarijärveltä lähtöisin oleva Pohjanmaan Rönblad teki viimeiset työmatkansa yli 70-vuotiaana, ja koko uransa aikana hänelle ehtikin kertyä työmatkoja lähes 100 000 kilometrin verran. Pelkästään vuonna 1761 Rönblad vietti tien päällä yhteensä lähes kolme kuukautta ja kilometrejä taittui tuona vuonna 4 000.
Kuoleman pelättiin tarttuvan Harrastajahistorioitsija Mikko Moilanen
Pyövelillä oli oikeus yhteen kyytihevoseen matkaa kohti. Matkarahaa annettiin kuusi hopeaäyriä peninkulmalta, päivärahaa maksettiin kahdeksan hopeaäyriä vuorokaudelta. Mikko Moilanen muistuttaa, että sääty-yhteiskunta näkyy tässäkin: Oulun pormestari taittoi käräjämatkat kolmen hevosen vetämissä vaunuissa samaan aikaan kun alueen pyöveli katseli työmatkallaan yhtä hevosen takamusta.
Asiakirjamerkinnät kertovat, että Pohjanmaalta lainattiin ammattimiestä jo vuonna 1607 Ruotsin puolelle, sillä Västerbottenin läänissä ei tuolloin ollut omaa pyöveliä. Kuolemaantuomittu onnistui kuitenkin karkaamaan ennen kuin pyöveli ehti paikalle ja tämän piti palata kotiin. Rikoksentekijä saatiin kiinni, ja pohjalaismies lähti uudestaan matkaan, joka tällä kertaa täytti tilauksen tavoitteet. Kuka tämä virka-apua antanut pyöveli oli, siitä ei ole varmaa tietoa.
Palkkiot ylittivät vilkkaana aikana vuosipalkan
Pyöveli saattoi tienata varsin mukavasti, sen mukaan paljonko kuolemantuomioon johtaneita rikoksia alueella päätyi oikeuteen saakka.
Pyövelin vuosipalkka oli 36 hopeataalaria, mikä vastasi vanginvartijan tulotasoa. Palkkiot saattoivat kuitenkin olla moninkertaiset vuosipalkkaan verrattuna. Vuodet eivät olleet veljeksiä:
säilyneet tilitositteet kertovat, että 1700-luvulla Pohjanmaan pyövelinä ollut Niilo Rönblad ei saanut huonona vuonna palkkioilla tienattua läheskään perusvuosipalkkaansa, hyvänä vuonna palkkiot taas nousivat selvästi peruspalkan yläpuolelle.
Pyöveli tuli paikalle vasta, kun kuolemaantuomittu oli valmiina ja silmät sidottuina. Kuva mestauksen dramatisoinnista Lohtajalla.Sari Vähäsarja / Yle
Heikki Hakalainen taas kuittasi 1600-luvun loppupuolella pelkästään yhden huhtikuun aikana palkkioina 103 hopeataalaria eli kolmen vuoden peruspalkan. Toisaalta toisena vuonna hänen omaisuutensa inventoitiin velkojen perimiseksi, joten tulotaso heitteli melko lailla.
Matkustaminen toi pyövelille myös tuloja. Kyydin lisäksi ylläpito työmatkan aikana oli ilmaista ja kulukorvauksiakin tuli: esimerkiksi Rönblad sai peninkulmaa kohti kahdeksan hopeaäyriä. Lisäksi päivärahaa kertyi tuohon aikaan toiset kahdeksan äyriä päivää kohti. Sen katsottiin riittävän pitämään pyöveli ruuassa matkan aikana.
Pyövelille ei maksettu satunnaisia summia, vaan erilaisten toimitusten taksat oli tarkasti säädetty. Esimerkiksi Turun hovioikeuden vuonna 1706 laatiman listan mukaan kaulan katkaisu ja roviolla polttaminen oli 10 hopeataalarin arvoinen urakka. Pelkästä kaulan katkaisusta pyöveli sai 5 taalaria. Jos taas tuomittu oli syyllistynyt murhaan, häneltä piti ensin katkaista käsi ja vasta sitten kaula. Ruumiinosien teilinpuuhun ripustamisesta maksettiin taalari kustakin, mestattujen luiden peittelystä kaksi taalaria ja hirttämisestä viisi hopeataalaria.
"Myös pyövelin lapsi on kristitty ihminen"
Pyöveli ei ollut haluttu naapuri eikä hänen kanssaan kaveerattu kuten muiden kanssa. Usein pyövelin tuvassa kävivät lähinnä laitapuolen kulkijat ja vähempiosaiset, sillä moni pyöveli sai mainetta myös parantajana tai muuten ylimääräisten voimien haltijana. Tämä kumpusi ajatuksesta, että kuoleman kanssa tekemisissä oleminen tartuttaisi pyöveliin yliluonnollisia kykyjä.
Kaikki pyövelit tai heidän perheenjäsenensä eivät hevin hyväksyneet hyljittyä asemaansa. Historiankirjoihin on piirtynyt monia tapauksia, joissa näkemyseroja puitiin oikeudessa asti.
Pitkäaikaisen pyövelin Heikki Hakalaisen vaimo joutui kärsimään miehensä ammatista synnyttäessään lasta maaliskuussa 1662. Naapurilta lähdettiin pyytämään lainaksi purtiloa, jossa vastasyntynyt voitaisiin pestä. Naapuri kieltäytyi lainaamisesta, jolloin pyöveli suuttui niin, että vei asian raastupaan. Naapuri tuomittiin kolmen markan sakkoon säälimättömyyden ja armottomuuden osoittamisesta avuntarpeen edessä. Oikeus muistutti, että myös pyövelin lapsi on kristitty ihminen.
Turkulaislähtöinen Yrjö Reinikka oli pyöveli jo kolmannessa polvessa, mutta se ei taannut sen paremmin hänen nuhteettomuuttaan kuin tottumista ammatin varjopuoliin. Reinikan vaimo poikkesi kerran erään suutarin mökkiin ja kuuli, kuinka suutarin poika kieltäytyi juomasta olutta samasta astiasta, josta pyöveli oli aiemmin hörpännyt. Vaimon tarinan kuultuaan pyöveli lähti suutarin mökkiin ja sai aikaan sen verran rettelöintiä, että raastupa kutsui.
Juha Kemppainen / Yle
Pyövelit eivät yleisestikään olleet 1600-luvulla suosittua kaljaseuraa, ja väki piti tarkan huolen siitä, ettei päätynyt juomaan samasta tuopista mestaajan kanssa, olihan ammatti sen verran halveksittu.
1600-1700-lukujen taitteessa kuningas pyrki parantamaan pyövelin asemaa asetuksilla. Tämän häiritsemisestä virantoimituksessa tehtiin rangaistavaa eikä kruunun suojeluksessa olevaa virkamiestä saanut muutenkaan ylenkatsoa. Kuninkaallinen asetus muistutti, että pyöveli käytti esivallan antamaa miekkaa.
Pitkäuraisen Heikki Hakalaisen jälkeen toimeen astunut Elias Johaninpoika oli ilmeisesti tietoinen asemansa parantamisyrityksistä, samoin hänen vaimonsa. Brita-vaimo järjesti kesällä 1707 pienen näytöksen istuessaan kirkossa edemmäs kuin määräykset sallivat. Pyövelin perheen piti nimittäin istua kirkon peräpenkissä, mutta Brita halusi istua paremmalla paikalla lähempänä alttaria. Huomautukset eivät häneen tehonneet ja oikeudessa hän antoi kaupunginpalvelijoille täyslaidallisen kirosanoja. Oikeus näpäytti vaimoa kuitenkin paikkansa unohtamisesta 40 markan sakolla. Tarina päättyi lopulta onnellisesti, kun pyövelille osoitettiin kirkossa mieluisampi istumapaikka.
Musta huppu ei kuulunut pyövelin asuun
Vanhoina aikoina pyövelin piti erottua muusta kansasta jo asullaan, jotta häntä voitiin tarvittaessa väistää. Veren väri, punainen, yhdistää virka-asua eri puolilla maailmaa, vaikka kokonaisuudesta löytyykin vaihtelua. Myös Suomessa pyövelin vaatetuksessa punainen on ollut tärkeä väri.
Mikko Moilanen muistuttaa, että pyövelin symbolina pidetty musta huppu ei kuulunut pyövelin vaatetukseen. Kasvojen peittäminen oli itse asiassa kiellettyä, sillä sen pelättiin edistävän rikollisuutta, ja toisaalta huppupäinen mies yhdistettiin alhaiseen asemaan ja kavalaan luonteeseen.
1700–1800-luvuilla pukeutumisesta ei juuri löydy tietoja. Moilanen arvelee, että pyöveli käytti tavallisia vaatteita ja jonkinlaista esiliinaa. Toinen vaihtoehto on, että virka-asu oli kruunun omaisuutta ja tuotiin mestaustilaisuuksiin erikseen.
Pyöveliä dramatisoinnissa esittävä Markku Lento odottaa vuoroaan metsässä.Sari Vähäsarja / Yle
Vaikka pyövelin siviilielämä oli joskus värikästäkin, työssään hän oli varsin vähäeleinen hahmo. Itse mestaustapahtumassa hän pysyi näkymättömissä viimeiseen asti, jotta ei saisi läsnäolollaan tuomittua paniikkiin. Vasta kun mestattavan silmät oli peitetty siteellä, oli pyövelin aika astua esiin ja tehdä työnsä.
Kaulan piti katketa yhdellä iskulla ja hirtettäessä köyden kiristyä riittävän nopeasti: tuomitulle ei saanut aiheuttaa tarpeetonta kipua. Pyövelien työtä alettiin seurata 1700-luvulla aiempaa tarkemmin: heidän odotettiin olevan nuhteettomia ja hoitavan työnsä ammattimaisesti, hyvin kirvestaidoin ja selvin päin.
Mustia hetkiäkin työurilta löytyy
Aina kaikki ei sujunut moitteetta: esimerkiksi vuonna 1696 Turun pyöveli Yrjö Keikeli ei ilmeisesti humalan takia malttanut odottaa vuoroaan ollessaan mestaamassa erästä lapsenmurhaajaa Ahvenanmaalla. Tuomittu joutui katselemaan, kuinka pyöveli saapasteli hänen edessään kirveineen ja vieläpä viritteli tulta polttorovion alle, vaikka papit vielä valmistelivat tuomittua kuolemaan. Pyöveli sai käytöksestään myöhemmin moitteita ja mojovat sakot.
Historia kertoo myös tapauksista, joissa pyöveli hutki muutaman huti-iskun ennen kuin sai asian hoidettua. Nämä kerrat ovat kuitenkin harvinaisia. Moilasen tutkimuksen mukaan mestaukset sujuivat kauttaaltaan pääosin niin siististi ja asiallisesti kuin toisen hengiltäottaminen voi sujua.
Pyöveli oli kaikesta huolimatta olennainen osa tuon ajan oikeuden toteuttamista. Monesta kuvauksesta käy ilmi, että viranhaltijat näkivät itsensä juuri oikeudenpalvelijoina.
Mikko Moilanen löytää pyövelien joukosta oman suosikkinsa: Niilo Rönblad oli järjestyksen mies, joka piti kotielämänsä kunnossa. Mies jätti jälkeensä 10 lasta kahden vaimon kanssa, tarkat tilitykset ja asiantuntevan ammattimiehen maineen.
– Hänestä ei juuri pahaa sanaa ole sanottu, sanoo Moilanen.