Kokoomuksen veteraanikansanedustaja Ben Zyskowiczille nämä presidentinvaalit eivät ole jännittävimmät Niinistön ylivertaisen suosion takia. Jännittävimmät olivat ne, joissa Niinistö ei tullut valituksi: 2006 vaalit.
– Ensin jännättiin, että pääseekö Sauli kakkoskierrokselle ja sitten tuleeko valituksi. Ei tullut silloin, Zyskowicz kertoo.
Kuusi vuotta myöhemmin tuli ja nyt uudestaan, ylivertaisesti.
– Veikkasin, että ekalla kierroksella menee suoraan läpi. Nyt jännitetään vain onko lopullinen kannatus yli vai alle 60 prosenttia. Veikkaan vähän alle, Zyskowicz sanoo.
Viisikymppinen Satu istuu keittiönsä pöydän äärellä ja pitelee teemukia käsissään. Sitkeä flunssa ja yskä on vihdoin antamassa periksi ja teen lämpö tekee olosta paremman. Satu on yksin kotona, sillä puoliso on töissä ja tulee vasta iltapäivällä.
Satu on elänyt työttömän arkea pian kuusi ja puoli vuotta. Aihe on raskas, ja Satu haluaakin esiintyä haastattelussa vain etunimellään.
Vuodet ovat sisältäneet osa-aikatöitä ja kursseja. Ihan kokonaan ilman työtä hän on ollut kaksi ja puoli vuotta. Satulla on kolmenkymmenen vuoden työura takanaan pääasiassa asiakaspalvelutöissä.
– Kun jäin työttömäksi päätin, että lähden uudelle alalle ja pääsinkin sitten taloushallinnon kurssille. Oli aivan ihanaa todeta, että mä opin uutta näin vanhana! Oli hirveen toiveikas olo, muistelee Satu.
Ensimmäisen taloushallinnon kurssin jälkeen Satu pääsikin alan töihin vuodeksi ABB:lle. Tämän jälkeen hän kävi vielä toisen taloushallinnon kurssin mutta nyt ei ole töitä enää löytynyt.
"Virkailija oli ihan hoomoilasena"
Jo Satun työttömyyden aikana työnhaku on kokenut muutoksia. Prosessit ovat monivaiheisia, ja työnhakuun saattaa liittyä myös esittelyvideon teko. Se on osoittautunut ongelmaksi ainakin Satulle, jolla ei ole sellaisia välineitä, että hän pystyisi videon tekemään.
– Kysyin olisiko mahdollista tehdä tämä työvoimatoimistossa, mutta virkailija oli ihan hoomoilasena, että ei tämmöstä ole kukaan ennen kysynyt, kertoo Satu.
Virkailija oli sanonut, ettei sellaisia välineitä ole ja että pitäisi selvittää onko esittelyvideo aivan pakollinen. Satua harmittaa.
– Kun meidän työttömien täytyy hakea töitä, niin eikö työvoimatoimistossa pitäisi olla välineitä tähän? Ei meillä ole kaikilla älypuhelimia tai muita välineitä, ihmettelee Satu.
TyönhakupapereitaTerhi Varjonen/Yle
Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Helvi Riihimäki kertoo, että nykyään ei enää ole mahdollisuutta tehdä esimerkiksi esittelyvideota työhakemukseen TE-toimiston tiloissa. Työnhakija ohjataan työnhakuvalmennuksiin, joissa neuvotaan CV:n ja myös esittelyvideon tekoa.
Valmennus ei kuitenkaan auta juuri siihen tarpeeseen, jossa työnhakija, kuten Satu, tarvitsee välineet nopeasti oman esittelynsä tekemiseen.
Koetimme selvittää työ- ja elinkeinoministeriöstä, löytyykö videopalvelua ylipäänsä mistään TE-toimistosta ja jos ei niin pitäisikö tällaista palvelua tarjota. Ministeriöstä ei otettu kantaa palveluihin tai niiden kehittämiseen.
Kehitysjohtaja Elisabeth Heinonen vastasi lopulta sähköpostilla, ettei ministeriössä ole tällaista tietoa vaan asiaa pitäisi kysyä TE-toimistoista. Hän arveli, että TE-toimistojen ostamissa työnhakuvalmennuksissa lienee mahdollisuus tämän tyyppisiin videopalveluihin.
Työnhaku on muuttunut
Vaasan yliopistossa muun muassa henkilöstöjohtamista tutkiva tutkijatohtori Susanna Kultalahti sanoo, että työnhaun muutokset heijastelevat pitkälti työelämässä tapahtuneita ja tapahtuvia muutoksia.
– Esimerkiksi teknologian käyttö työnhaussa heijastelee niitä taitoja mitä työssä nykyään tarvitaan. Hakijamäärät työpaikkoihin ovat kasvaneet ja yritykset haluavat tietenkin löytää ne parhaimmat henkilöt, kertoo Kultalahti.
Derrick Frilund / Yle
Moniosaajuus nousee tärkeäksi kriteeriksi ja työelämävalmiutta korostetaan usein. Eli vaikka jotakin tiettyä taitoa testattaisiinkin työnhaussa, se ei välttämättä ole se pääasia, jota testillä selvitetään.
Sähköistä hakemista
Eräs aikoinaan varsin päteväkin työnhakukeino oli se, että mennään suoraan yritykseen ja kysytään paikkaa sieltä. Satu kertoo, ettei sekään ole enää ihan yksinkertaista. Nykyään kun työpaikoilla ei ole useinkaan ketään sellaista paikalla, jolta voisi kysyä töitä. Sähköpostillakaan ei välttämättä enää tavoita, vaan yritykset ovat ottaneet käyttöön sähköisiä lomakkeita.
– Sähköpostilla ei voi hakea ja nykyään pitää kirjautua kaikkiin lomakkeisiin. Olisi hyvä jos olisi joku standardi, eli samalla lomakkeella voisi hakea moneen paikkaan, ehdottaa Satu.
Orna Ben Lulu / Yle
Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Helvi Riihimäki sanoo, että työnhaku on nykyään pääasiassa sähköistä. Pienimpien yritysten ovia voi vieläkin ehkä mennä työpaikan toivossa kolkuttelemaan, mutta mitä isommasta yrityksestä on kyse, sitä varmemmin haku tehdään sähköisesti . Mukaan ovat tulleet myös henkilöstöpalveluyritykset, jotka isoimmissa yrityksissä hoitavat rekrytointia.
– Tehdään määräaikainen vuokratyösopimus esimerkiksi kolmeksi kuukaudeksi ja vasta sen jälkeen katsotaan vakinaistaminen, kertoo Riihimäki.
Tutkijatohtori Susanna Kultalahti sanoo, että nykyään ei ole enää oikeastaan "hanttihommia", joihin voisi päästä ilman koulutusta. Toisaalta myös vain omat taitonsa näyttämällä työpaikan saaminen on hankalaa.
Päivä kerrallaan
Satu on hakenut taloushallinnon töitä ja tällä kertaa kyseessä olisi oppisopimusta vastaava koulutus. Työnantaja ottaa koulutukseen henkilön, jolle on koulutuksen jälkeen mahdollisesti luvassa työpaikka. Tämä malli miellyttää Satua.
– Siinä saa näyttää, että mitä osaa. Mä olen huono myymään itseäni, mutta olen hyvä työntekijä ja saanut hyvät arvosanat taloushallinnon kursseilta. Haluan päästä näyttämään minkälainen työntekijä olen, kertoo Satu.
Monta työnhakupettymystä kokeneena Satu ei yllättynyt siitä, että hän ei päässyt jatkohaastatteluihin hakemaansa paikkaan. Esittelyvideon teko ei ollut loppujen lopuksi pakollinen ja Satu toivoo, ettei videon puuttumisella ollut osuutta karsiutumiseen.
– Nyt mennään päivä kerrallaan. Kohta on onneksi kevät ja aurinko rupee paistamaan, keventää Satu tunnelmaa.
Kambodžassa poliisi syyttää kymmentä turistia pornografian tuottamisesta. Heitä uhkaa pahimmillaan vuoden vankeustuomio.
Poliisi otti turistit kiinni ratsattuaan lähellä kuuluisaa Angkor Watin temppeliä sijainneen vuokrahuvilan, jossa nuoret aikuiset juhlivat.
Poliisin lausunnon mukaan osa nuorista tanssi pornografisesti huvilan lattialla. Lausunnon lisäksi virkavalta julkaisi sivullaan kuvia, joissa nuoret tanssivat lattialla toistensa päällä. Asiasta kertoo The Guardian, joka on myös julkaissut kuvat sivuillaan.
Poliisi pidätti ensin kaiken kaikkiaan 90 turistia, mutta kymmentä lukuun ottamatta kaikki päästettiin vapaaksi.
Pidätettyjen joukossa on muun muassa useita brittejä sekä yksi norjalainen. Britannian ulkoministeriö on ollut yhteyksissä pidätettyihin britteihin.
Paljastavat vaatteet pannaan
Kambodža on kiinnittänyt viime aikoina huomiota turisteihin, jotka pukeutuvat liian paljastavasti temppeleiden lähettyvillä.
Valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen onnitteli hänkin istuvaa presidenttiä Sauli Niinistöä loistavasta vaalituloksesta Ylen ennusteen julkaisemisen jälkeen.
Ylen ennusteen mukaan Niinistö saa noin 62 prosenttia äänistä. Väyrysen oma äänimäärä näyttäisi ennusteen mukaan olevan noin kuusi prosenttia.
Väyrynen sanoi olevansa "äärimmäisen tyytyväinen" omaan tulokseensa.
– Hyvin pienellä talkooporukalla tämä tulos tehtiin, siihen nähden se on aivan loistava, hän huomautti.
Väyrynen kertoi palaavansa heti tiistaina Brysseliin EU-parlamenttiin.
– Mutta kyllä minä keväällä tulen ilahduttamaan Suomen kansaa sillä, että palaan eduskuntaan ja aloitetaan valmistelut seuraaviin eduskuntavaaleihin, Väyrynen naurahti.
Ranskalainen Ford-kuljettaja Sebastien Ogier kaasutteli jo viidenteen peräkkäiseen voittoonsa Monte Carlon MM-rallissa. Toyotalle täksi kaudeksi siirtynyt virolainen Ott Tänak ajoi kakkoseksi ja tallikaveri Jari-Matti Latvala sijoittui kolmanneksi.
Ogier aloitti kautensa vakuuttavasti ja päihitti toiseksi ajaneen Tänakin 58,3 sekunnilla.
- Oli vaikea viikonloppu. Olosuhteet olivat hankalat. Kaikki tekivät virheitä, mutta me teimme vähiten virheitä, Ogier sanoi.
Tänak oli nopein Tommi Mäkisen johtaman Toyota-tallin kuljettajista.
- Olen erittäin iloinen. Tämä oli oikein hyvä suoritus ensimmäisessä rallissani Toyotalla, Tänak kertoi.
Kolmanneksi kaasutellut Latvala jäi 1.52,0 minuuttia voittoa juhlineesta ranskalaisesta.
- On äärimmäisen hienoa päästä perille maaliin. Olen todella helpottunut, Latvala huokaisi.
Toyotan Esapekka Lappi oli vielä ennen viimeistä erikoiskoetta kiinni rallin neljännessä sijassa. Lapin ralli sai kuitenkin karvaan päätöksen, kun suomalaiskuljettaja ajoi ulos rallin päättäneellä power stage -erikoiskokeella. Ulosajo pudotti Lapin seitsemänneksi.
- En pysty edes sanoin kuvailemaan, miten pettynyt olen. Tiellä oli soraa ja auton peräpää lähti luistamaan. Menimme leveäksi, Lappi puuskahti viimeisen erikoiskokeen maalissa.
Yleiskilpailussa 11:nneksi ajanut rallilupaus Kalle Rovanperä sijoittui luokassaan toiseksi. Skoda-kaksikosta tshekki Jan Kopecky oli Rovanperää nopeampi ja vei luokkavoiton.
Runsas liikkuminen lapsena kannattaa. Terveyshyödyt tunnetaan jo hyvin, mutta tuoreen väitöskirjan mukaan liikunnallisella lapsuudella on yhteys myös muita korkeampaan koulutukseen ja työuralla menestymiseen.
Jaana Karin Jyväskylän yliopistossa tarkastetun taloustieteen väitöskirjan mukaan ero näkyy jo peruskoulun päättötodistuksissa.
– Päättötodistuksen keskiarvo oli paljon liikkuvilla keskimäärin noin puoli arvosanaa korkeampi kuin vähän liikkuvilla, Jaana Kari sanoo.
Aktiivisesti lapsina liikkuneet myös kouluttautuivat pidemmälle. Heille kertyi opiskeluvuosia keskimäärin vuoden enemmän kuin vähän liikkuneille.
Aktiivisilla liikkujilla 15 prosenttia parempi palkka
Liikunnallisella lapsuudella on laajalla aineistolla toteutetun väitöstutkimuksen mukaan yhteys jopa ansiotasoon. Paljon lapsena liikkuneiden palkka oli aikuisena keskimäärin noin viisitoista prosenttia parempi kuin vähän liikkuneiden.
Aktiiviset liikkujat myös kiinnittyivät työmarkkinoille paremmin. Työttömyyskuukausia oli heillä vähemmän ja vastaavasti työssäolokuukausia kertyi enemmän kuin vähän liikkuneille.
Jaana Karin mukaan mahdollisia selittäjiä aktiivisten liikkujen koulussa ja työssä menestymiseen on useita. Liikunnan myönteinen vaikutus terveyteen on kiistaton.
– Parempi terveys voi näkyä siten, että lapsilla on sairauspoissaoloja vähemmän. Liikunnallisesti aktiiviset ovat ehkä ylipäätään tehokkaampia suoriutujia niin koulussa kuin työurilla.
Liikunnalla on myönteinen yhteys myös esimerkiksi tarkkaavaisuuteen, työmuistiin ja oppimiseen. Myös sosiaaliset suhteet voivat lapsen liikuntaharrastuksen kautta laajentua. Varsinkin seuroissa liikuntaa harrastaneille lapsille voi olla vielä aikuisina työurallaan hyötyä harrastuksensa kautta kertyneistä verkostoista.
Liikunnallisella lapsuudella on laajalla aineistolla toteutetun väitöstutkimuksen mukaan yhteys jopa ansiotasoon.Peter Cripps / AOP
Työnantajan silmissä liikunnallisuus voi kuvastaa tuottavuutta
Aktiivisesti lapsesta asti liikkuneiden työuraa saattaa Jaana Karin mukaan edistää myös niin sanottu positiivinen syrjintä.
– Työnantajat voivat kokea liikunnallisesti aktiivisen elämäntavan signaalina, joka kuvastaa työntekijän terveyttä, motivaatiota, tuottavuutta ja päämäärätietoisuutta. Sen vuoksi he voivat ennemmin palkata henkilön, joka harrastaa liikuntaa kuin henkilön, joka ei liikuntaa harrasta.
Liikunnallinen elämäntapa kannattaa aiempienkin tutkimusten perusteella tuoda esiin työtä hakiessa. Ruotsissa vuonna 2011 julkaistussa laajassa tutkimuksessa työhaastatteluun tuli kutsu muita useammin silloin, kun tutkijoiden kirjoittamissa hakemuksessa mainittiin liikunnan harrastaminen.
Liikunnan vaikutuksia seurattiin 30 vuoden ajan
Jaana Karin väitöstutkimuksessa paljon liikkuvalla lapsella tarkoitettiin, että lapsi liikkui säännöllisesti ja useampana päivänä viikossa. Liikuntaa mitattiin usealla tavalla, muun muassa kuinka usein ja kuinka intensiivisesti lapsi liikkui ja osallistuiko hän seuratoimintaan tai kilpailuihin.
– Lapsi saattoi siis olla liikunnallisesti aktiivinen riippumatta siitä, osallistuiko hän urheiluseurojen toimintaan tai kilpailuihin, Jaana Kari sanoo.
Tutkimuksessa seurattiin samoja ihmisiä noin kolmenkymmenen vuoden ajan, vuodesta 1980 alkaen. Aineistona oli 3500 lapsen ja nuoren LASERI-tutkimus yhdistettynä Tilastokeskuksen rekistereihin.
LIKES-tutkimuskeskuksen tutkijan Jaana Karin taloustieteen väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa perjantaina 26.1.
Joko olet tilannut Ylen tiedekirjeen? Tilaa tästä ja varmista, että huomaat kiinnostavimmat tiedeaiheet.
Varsinaissuomalaisessa Nousiaisten kunnassa asuva Maritta Lehvonen kertoo, että lukuisissa perheissä, mukaan lukien hänen omassaan, suurin osa tai kaikki perheenjäsenet ovat tällä hetkellä vatsataudissa.
Kunnassa on vajaat 5 000 asukasta. Lehvonen itse sairastui torstain vastaisena yönä ja suurin osa hänen nelihenkisestä perheestään sen jälkeen.
– Viime viikolla huomasin, että vesijohtovesi oli harmaan sameaa kuin lonkeroa, vettä piti oikein juoksuttaa, Lehvonen kertoo STT:lle.
Yli kolme vuorokautta myöhemmin Lehvonen tuntee olonsa edelleen varsin heikoksi huolimatta siitä, ettei ole juonut hanavettä keittämättömänä perjantain jälkeen.
– Paikallisissa keskusteluryhmissä on paljon perheitä, joissa terveet aikuiset ovat sairastuneet ensin. Se herätti epäilyksiä, että kyse on nyt jostakin muustakin kuin tavallisesta vatsatautiepidemiasta, Lehvonen kertoo.
Sairastuneita yli 160
Paikkakunnalla riehuva vatsatautiepidemia näkyy myös vilkkaana keskusteluna sosiaalisessa mediassa. STT tiedusteli asiaa paikallisilta asukkailta Facebookin suljetussa keskusteluryhmässä sunnuntai-iltapäivänä.
STT:n saamien tietojen mukaan Nousiaisissa ja lähialueella on sairastunut yli 160 ihmistä vatsatautiin. Kyselyyn osallistuneet kertoivat perheenjäsentensä lukumäärän ja sen, kuinka moni heistä on sairaana.
Virallista tietoa sairastuneiden määrästä on vasta vähän. Nousiaisten terveyskeskukseen on ottanut yhteyttä noin 3–5 vatsatautioireista päivässä, kertoi Turun Sanomat lauantaina.
Lehvosen mielestä luku ei kerro totuutta sairastuneiden todellisesta määrästä.
– Facebookissa, jossa olen suurimman paikallisen ryhmän ylläpitäjä, kymmenet ihmiset kertovat sairastuneensa.
– Eihän se, kuinka moni päätyy soittamaan oireistaan terveyskeskukseen kerro siitä, kuinka moni ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, hoitaa itseään kotona tai hakeutuu hoitoon yksityisesti.
Vatsatautiin sairastuneet paikalliset listaavat keskusteluryhmissä oireiksi huonovointisuuden, oksentelun, ripulin ja kuumeen.
Vesinäytteestä löytyi E.coli -bakteereita
Kunnan saastuneesta juomavedestä annettiin yleinen vaaratiedote sunnuntaina, koska lauantaina otetusta vesinäytteestä tehtiin saastumiseen viittaava bakteerilöydös.
Nousiaisten kunnan ympäristöterveydenhuollon johtaja Kaisa Nivola kertoo, että vesinäytteessä esiintyi koliformisia bakteereita sekä E.colia.
Koliformiset bakteerit osoittavat yleistä likaantumista ja E.colit ulosteperäistä saastumista.
– Yhdessä näytteessä on ollut 11 kappaletta koliformisia bakteereita ja kaksi E.colia eli pitoisuus on pieni, mutta sen vuoksi suosittelemme ruoka- ja juomaveden keittämistä, Nivola sanoo.
Kunta epäilee, että putkistoon olisi päässyt jokivettä vesijohdon vuodon korjauksessa kuluneen viikon alussa. Veden klooraus Nousiaisissa aloitettiin lauantaiaamuna.
– Todennäköisesti vesi on puhdasta tällä hetkellä, mutta ilman uusia näytteitä sitä ei uskalla sanoa, Nivola lisää. Vedestä otetaan uudet näytteet maanantaina, ja niiden tulokset valmistuvat tiistaina.
Lehvonen puolestaan toivoo saavansa Nousiaisten kunnalta tarkempia tietoja, onko vatsatautiepidemian aiheuttanut nyt ainoastaan saastunut vesi vai myös virusperäinen epidemia.
– Toivoisin myös tietoa, leviääkö saastuneesta vedestä johtuva vatsatauti muihin kosketustartuntana ja miten tulevalla viikolla oppilaitosten ja vanhainkodin vedenjakelu hoidetaan.
Päivitetty 28.1.2018 klo 17:50: STT päivitti sairastuneiden lukumäärän yli 160:ksi. Lisätty loppuun tiedot bakteerilöydöstä.
Presidentinvaaleissa on äänestetty tänään vilkkaasti ja ihmisiä on edelleen paljon liikkeellä, kertoo keskusvaalilautakunnan sihteeri Veera Reuna.
Jonoja on muodostunut paikoittain, mutta minkäänlaisia häiriöitä keskusvaalilautakunnan tietoon ei ole tullut kello 16 mennessä.
Tänä vuonna äänestyspaikkojen esteettömyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota, Reuna lisää.
– Tunnelma on innostuneen odottava, kun kaikki tietysti jännittävät, että mitä vaaleissa käy, hän sanoo.
Äänestys päättyy kello 20. Samaan aikaan julkistetaan ennakkoäänten jakauma.
Tämänkertaisissa vaaleissa rikottiin presidentinvaaleissa annettujen ennakkoäänten ennätys. Ääniä kertyi yli 1 532 000 kappaletta. Äänestysprosentti oli 36,1.
Presidentinvaalien ennakkoäänestys ulkomailla oli myös vilkkaampaa kuin koskaan ennen.
– Käsittämättömän hyvä tulos, kommentoi perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo Laura Huhtasaaren ennakkoäänimäärää.
Slunga-Poutsalo muistuttaa, ettei Huhtasaaren ollut helppoa lähteä haastamaan istuvaa presidenttiä, Sauli Niinistöä.
– Olen todella tyytyväinen jo tässä vaiheessa. Varsinkin kun muistaa, minkälaisessa myllerryksessä puolue on ollut.
Slunga-Poutsalon mukaan tulos on joka tapauksessa myrskyvaroitus.
– Annoimme melkoisen myrskyvaroituksen ajatellen jo seuraavia eduskuntavaaleja. Meillä on takana raskas vuosi. Perussuomalaisten ministerit heittelivät lähtiessään kasapanoksia päällemme.
Puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-ahon tavoin Riikka Slunga-Poutsalo toteaa, että Huhtasaaren kampanja on yhdistänyt puoluetta.
– Jopa tiiviimmäksi kuin mitä se on koskaan ollut.
Riikka Slunga-Poutsalo on toiminut perussuomalaisten puoluesihteerinä vuodesta 2013.
Valitsijayhdistyksen ehdokas Sauli Niinistö kiitti tukijoitaan vaalivalvojaisissaan heti ennakkoäänten julistamisen jälkeen. Hän kertoi ajatelleensa matkalla vaalivalvojaisiin, kuinka moni on ollut tukemassa hänen kampanjaansa.
– Sitä alkoi siellä auton takapenkillä, kun tämä muistin, tulla vähän vilunväreitä, Niinistö sanoi lavalla omiensa edessä.
Niinistö huomautti, että vaalipäivä voi tuoda yllätyksiä.
– Kiitän jo tässä vaiheessa, mutta ei hajoteta taloa eikä muutoinkaan voida vielä varmasti tietää.
Tammikuun presidentinvaalien ehdokkaat ovat saaneet numeronsa. Helsingin vaalipiirilautakunta arpoi ennakkosuosikki Sauli Niinistölle ehdokasnumeroksi kahdeksan.
Kakkosen sai vasemmistoliiton Merja Kyllönen, kolmosen vihreiden Pekka Haavisto, nelosen keskustan Matti Vanhanen ja viitosen perussuomalaisten ehdokas Laura Huhtasaari.
SDP:n Tuula Haatainen sai numeron kuusi ja kansanliikkeen ehdokas Paavo Väyrynen numeron seitsemän. Ehdokaslistan hännänhuippu on RKP:n Nils Torvalds, jolle arvottiin numero yhdeksän.
Vaalipiirilautakunta tarkasti myös Väyrysen kannattajakortit ja varmisti, että hänellä on niitä ehdokkuuteen riittävä määrä. Vaalipiirilautakunnan sihteeri Heikki Liljeroos kertoi STT:lle, että hyväksyttyjä kannattajakortteja kertyi lähes 27 000 kappaletta.
Muokattu klo 18.45: Poistettu otsikosta maininta Niinistön ehdokasnumerosta.
Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto uskoo Sauli Niinistön saavan jatkokauden tasavallan presidenttinä.
– Myönnän, että Sauli Niinistö on jo selvästi voittanut kisan. Lämpimät onnittelut hänelle, Haavisto sanoi pian ennakkoäänten julkistamisen jälkeen.
Haavisto sai ennakkoäänistä 11,2 prosenttia ja oli toisena perussuomalaisten Laura Huhtasaaren (6,0 %) edellä. Niinistö oli ennakkoäänten ylivoimainen ykkönen 64,4 prosentin kannatuksella.
– Parasta yritettiin, tähän päästiin, Haavisto kommentoi omaa tulostaan.
Presidentinvaalissa äänesti 69,9 prosenttia äänioikeutetuista. Ennakkoon äänesti puolitoista miljoonaa ihmistä eli noin puolet äänensä antaneista.
Viime presidentinvaaleissa vuonna 2012 ensimmäisellä kierroksella äänesti 72,8 prosenttia äänioikeutetuista ja toisella kierroksella 68,9 prosenttia.
– Olisi ollut aineksia korkeampaan äänestysaktiivisuuteen, Niinistön suosio passivoi äänestäjiä vaalipäivänä, arvioi vaalitutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta.
Korjattu klo 21.53. Toisin kuin jutussa luki, ennakkoon äänesti puolitoista miljoonaa ihmistä eli noin puolet äänensä antaneista, ei äänioikeutetuista.
Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari oli tyytyväinen saamaansa ennakkoäänipottiin.
– Olemme todella tyytyväisiä jokaiseen prosenttiin ja onhan se hienoa olla tässä nyt tällä hetkellä kolmantena, Huhtasaari sanoi Ylen haastattelussa vaalivalvojaisissaan.
Huhtasaaren mielestä perussuomalaiset tekivät upean työn vaaleissa.
Huhtasaarelta kysyttiin, olivatko hän ja valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen vastaehdokkaita istuvalle presidentille Sauli Niinistölle.
– On meillä jotain samoja teemoja, mutta perussuomalaiset ovat tulevaisuutta ja voihan sitä sanoa, että Väyrynen voi olla jollain tavalla jo menneisyyttä, Huhtasaari sivalsi.
Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari (oik) ja puheenjohtaja Jussi Halla-aho ennakkoäänestyksen tuloksen selvittyä Huhtasaaren vaalivalvojaisissa Helsingissä sunnuntaina 28. tammikuuta.Martti Kainulainen / Lehtikuva
Presidentinvaalien suora lähetys alkaa televisiossa ja verkossa kello 19.30. Ylen tulospalvelu aukeaa kello 20. Sieltä pääset katsomaan tuloksia reaaliajassa valtakunnan, kunnan ja äänestysalueen tasolla.
Tulosillan juontavat Matti Rönkä ja Piia Pasanen. Lähetyksen aikana presidenttiehdokkaita haastatellaan Säätytalolla.
Tulosiltaa voi seurata tässä artikkelissa ja Yle Areenassa kello 19.30–23.
Suomen tasavallan presidentiksi on valittu valitsijayhdistyksen ehdokas Sauli Niinistö 62,7 prosentilla äänistä. Kaikki äänet on nyt laskettu. Niinistö sai 1,8 miljoonaa ääntä. Kaikkiaan hyväksyttyjä ääniä annettiin 2,9 miljoonaa.
– He taisivat uskoa minuun enemmän kuin minä itse. Mikä ei vielä ole kovin paljoa, Niinistö laski leikkiä.
Toiseksi tuli vihreiden Pekka Haavisto, joka keräsi äänistä 12,4 prosenttia, lähes 371 000 ääntä.
Kolmas oli perussuomalaisten Laura Huhtasaari 6,9 prosentilla äänistä. Huhtasaarta äänesti runsaat 207 000 äänestäjää.
Aivan kärkikolmikkoon ei yltänyt valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen, jonka äänisaalis jäi 6,2 prosenttiin äänistä.
Keskustan Matti Vanhanen keräsi äänistä 4,1 prosenttia, SDP:n Tuula Haatainen 3,3 prosenttia, vasemmistoliiton Merja Kyllönen 3,0 prosenttia ja RKP:n Nils Torvalds 1,5 prosenttia.
Floridan suomalaishyökkääjä Aleksander Barkov sai kovaa suitsutusta NHL:n tähdistötapahtumassa Tampassa. Barkov taituroi häikäisevän osuman Vegasin maalivahdin Marc-Andre Fleuryn selän taakse.
Barkov veivasi kiekon rystyltä takaisin kämmenelle eikä jättänyt Fleurylle mitään mahdollisuuksia torjuntaan. Fleury toipui kuitenkin takaiskustaan nopeasti ja oli ykkönen maalivahtien taitokilpailussa.
- Oikeasti, kaverit, tuota ei voi torjua. Barkov on taikuri, Florida Panthers ylisti Barkovia Twitter-tilillään.
Barkov kommentoi tähtihetkeään Florida Sun Sentinel -lehdelle.
- Yritin tuota samaa kikkaa kerran harjoituksissa. Niinpä päätin yrittää sitä myös täällä. Kun pistin mailan yhteen käteen, Fleury varmaan luuli, että ammun. Vedinkin kiekon vielä takaisin ja onnistuin, Barkov kertasi.
Barkovin temppu ei jäänyt huomaamatta Pittsburghin supertähdeltä Sidney Crosbyltä.
- Hänellä on sairaan taitavat kädet. Hän tekee aina jotain erityistä. Hän ei todellakaan nojaa vain yhteen kikkaan, häneltä löytyy useita, Crosby ylisti.
Johannan Kraftin otsassa on voimakkaat lihakset ja silmien välissä niin sanottu sibeliusryppy. Johanna treenaa ahkerasti ja on myös kilpaillut body fitnessissä. Botuliinipistoksilla on saatu rypyt häviämään ja ilme kirkastumaan.
– Jos pystyn botoxilla edes vähän silottamaan otsan ilmettä, etten näytä niin vihaiselta koko ajan, niin kyllä sitä sitten käytän, Johanna selittää hoitojen merkitystä.
Kuopiolainen 32-vuotias Johanna Kraft käy säännöllisesti hyaluronihappo- ja botox-hoidoissa.
Nyt hän on palannut Tallinnasta kauneusklinikalta, jossa hänen rintaimplanttinsa uusittiin.
23-vuotiaana oli suuri shokki, kun katsoi itseään peilistä, sieltä tuijotti 50-vuotias nainen. Johanna Kraft
Kraft päätyi rintojen korjaukseen ensimmäisen kerran lasten syntymän jälkeen vuonna 2012. Hän mielestään rinnoilla on erittäin suuri merkitys naisen itsetunnolle ja minäkuvalle.
– Mulle oli 23-vuotiaana suuri sokki kahden synnytyksen ja imetyksien jälkeen, kun katsoi itseään peilistä kaulasta alaspäin. Sieltä tuijotti 50-vuotias nainen, perustelee Johanna rintaimplantaatiota.
Matti Myller/ Yle
Asiakkaana tavalliset suomalaiset naiset ja miehet
Kauneusleikkauksista on tullut enemmän arkipäivää. Tämän havainnon teki Kauppalehti pari vuotta sitten. Kuopiolainen Tiina Jylhän kauneusklinikka The Look on toiminut vasta vajaan vuoden, mutta asiakkaat ovat helposti löytäneet palvelut. Yrittäjä Susanna Roineen mukaan klinikalle tullaan vaikka kauppareissun yhteydessä kysymään tietoa hoidoista.
Hoitojen yllä ei leiju enää häpeän harmaa pilvi. Susanna Roine
– Suhtautuminen esteettisiin kauneushoitoihin on vapautunut. Ne koetaan osaksi hyvinvointia. Hoitojen yllä ei leiju enää häpeän harmaa pilvi, nämä on nyt sallitumpia ja hyväksytympiä.
Roineen mukaan apua haetaan erityisesti ikääntymiseen liittyviin ongelmiin. Nuoret puolestaan haluavat seurata trendejä ja kauneusihanteita. Tyypillinen asiakas on kuitenkin ihan tavallinen suomalainen nainen ja mies, jota vaivaa jokin pieni seikka omassa ulkonäössä esimerkiksi otsan alueen juonteet.
Mitään ankkahuulia en suostu tekemään. Riitta Martikainen
Plastiikkakirurgi Riitta Martikaisen mukaan esteettisten kauneushoitojen määrä on ollut muutaman vuoden melko vakio. Asiakkaita on paljon. Esimerkiksi Joensuussa, missä hän työskentelee Pihlajalinna Ite:ssä, ikääntymiseen liittyviä täyteaine- ja botox-hoitoja tehdään päivittäin. Nuoret ovat selvästi kiinnostuneempia rakenteellisista muutoksista. Huulten täyteaineiden käyttöön hän suhtautuu varovaisesti.
– Mitään ankkahuulia en suostu tekemään. 20-vuotiaalle muodostuu helposti arpeumia huuliin, Martikainen varoittelee.
Trendinä kehon omalla rasvalla muotoilu
Yleisimpiä esteettisiä hoitoja ovat edelleen täyteaine- ja botox-hoidot. Uutena trendinä ovat tulleet kehon omalla rasvalla muotoilu ja mesolangat.
– Mesolanka on hiuksenohut lanka, joka injektoidaan ihon sisälle. Siellä se muodostaa arpikudoksen. Se kiinteyttää ja napakoittaa ihoa. Keho lähtee pilkkomaan lankaa. Se aktivoi kollageeni- ja elastaanituotannon kasvojen alueella. Suomalaiset naiset tykkää, kun sitä ei kukaan näe, mutta iho voi paremmin ja piirteet on kivemman näköisiä, kauneusklinikkayrittäjä Susanna Roine esittelee.
Maailmalla villityksenä oleviin pakaraimplantteihin Roine suhtautuu kriittisesti. Ne ovat olleet aina erittäin riskialttiita komplikaatioille. Hän uskookin, että niistä luovutaan hyvin nopeasti.
Kehon omalla rasvalla muotoilu sen sijaan on seuraava suuri juttu. Siinä vatsasta tai reisistä otetaan talteen rasvaa ja siirretään esimerkiksi pakaroihin, Roine esittelee menetelmää.
Plastiikkakirurgi Riitta Martikaisen mukaan trendinä on luonnollisuus. Oman rasvan käyttöä rajoittaa sen hinta. Täyteaineilla ja botuliinilla on myös mahdollista saada luonnollinen lopputulos, korostaa Martikainen.
Tiina Jylhän yksityisklinikka on laajentanut Helsingin ulkopuolelle toimintaansa kuudelle paikkakunnalle. Kuopion klinikalla tehdään pientoimenpiteitä. Leikkaukset konsultoidaan Viroon, kertoo yrittäjä Susanna Roine.Toni Pitkänen / Yle
Osaamattomissa käsissä vaarallista
Kauneudenhoidossa botoxia käytetään lääketieteeseen nähden häviävän pieniä määriä.
Botoxia injektoidaan ilmejuonteiden lähellä oleviin lihaksiin, jotka rentoutuvat. Käytännössä botox surkastuttaa lihaksen ja hermon välisen säikeen ja keho kasvattaa sinne aina uuden, yrittäjä Susanna Roine selittää.
Botoxin virallinen käyttötarkoitus on hermomyrkky. Lääketiede käyttää botuliinia muun muassa MS-potilailla, kroonisilla migreenipotilailla ja liikahikoilun hoitoon.
Yle Tieteen haastattelussa lääkekehityksen professori Markku Koulu Turun yliopistosta muistutti botuliinin vaaroista.
– Osaamattomissa käsissä ja väärinä annoksina se on vaarallinen ja voi aiheuttaa hengenvaarallisiakin haittoja. Erityisesti kosmeettisessa käytössä lääkkeenantajien ammattitaito on syytä varmistaa, korostaa Markku Koulu.
Suomen esteettisten plastiikkakirurgien yhdistykseen kuuluva plastiikkakirurgi Riitta Martikainen varoittaa myös hoitojen riskeistä. Alaa ei valitettavasti valvota. Tähän on Martikaisen arvion mukaan tulossa muutos eli pistoshoidot rajattaisiin terveydenhuollon ammattihenkilöiden käsiin.
Väärin laitettu pistos voi aiheuttaa jopa pysyviä kudostuhoja. Riitta Martikainen
Suurin riski on väärä pistostekniikka. Väärin laitettu pistos voi aiheuttaa jopa pysyviä kudostuhoja. Maailmalta on kuulunut tapauksista, joissa botuliinia on pistetty vahingossa verisuonen sisälle ja aiheutettu nenän kuolio. On tapahtunut myös näköhermon vioittumisia. Tällaiset tapaukset ovat tietysti äärimmäisen harvinaisia, Martikainen pohtii.
Hyaluronihapon käytössä piilee myös vaaroja. Sitä on luonnostaan ihmisen ihossa ja isoissa nivelissä. Hoidoissa käytetty hyaluronihappo on synteettisesti tuotettua ja matkii luonnontuotetta.
Itse tuote on hyvin harvoin allergisoiva, mutta on esiintynyt tapauksia, joissa asiakas on saanut voimakkaan allergisen reaktion hyaluronituotteen sisältämästä puudutteesta, varoittaa Martikainen.
Hyaluronihappo ei ole mikään ryppyjä poistava ihmeaine. Hyaluronaania tutkinut Kari Törrönen on sitä mieltä, että vaikka aine on ihmiskehossa tärkeä, tuotteena se ei imeydy ihon läpi eikä tee ihosta nuoremman näköistä.
Matti Myller / Yle
Itsetunto kohdalleen ennen kuin edes harkitsee hoitoja
Johanna Kraftin rintojen jälkitarkastus sujuu hyvin. Haavat ovat parantuneet ja mustelmat hävinneet. Tarkastuksen yhteydessä Johanna pohtii, että moni voi jäädä esteettisten hoitojen koukkuun.
Vaikka hoidot ovat arkipäiväistyneet, myös niitä käyttävä Johanna on huolissaan niiden huonoista puolista. Hän toivoo, että ihmiset pitävät järjen päässä.
On pelottavaa nähdä, että jo kaksikymppiset näyttää luonnottomalle. Syytän somea. Johanna Kraft
– On vahanukkeihmisiä tuolla maailmalla. Heillä on todella vääristynyt minäkuva, heille ei riitä mikään. Pitää olla sinut itsensä kanssa ennen kuin harkitsee menevänsä edes yhteenkään operaatioon.
– On pelottavaa nähdä, että jo kaksikymppiset näyttää luonnottomalta. Syytän somea tästä kaikesta. Sieltä syötetään täydellistä kuvaa, täydellisiä naisia, miehiä, peppuja ja kasvoja. Nuoret tytöt katsoo peilistä ja rupeaa miettimään, riitänkö minä.
Johanna muistuttaa, että tärkeintä on, ettei yritä muuttaa itseään miksikään muuksi kuin mitä on.
– Nämä botox-hoidot ja rinnat ovat parantaneet mun elämänlaatua huomattavasti. Kyllä se meillä kotonakin kuulemma näkyy, että olen tyytyväisempi itseeni ja iloisempi, Johanna Kraft hymyilee.
Tasavallan presidentin Sauli Niinistön toinen kausi saattaa hyvinkin varmistua jo tänään heti vaalihuoneistojen sulkeuduttua iltakahdeksalta, kun presidentinvaalien ennakköäänten laskentatulos julkistetaan ensimmäisen kierroksen osalta.
– Pidän erittäin todennäköisenä, että heti ennakkoäänten tulosjulkistuksen jälkeen tiedämme Sauli Niinistön tulevan valituksi jo ensimmäisellä kierroksella, jos ennakkoäänten jakautuma edes suurinpiirtein noudattaa mielipidemittausten lukemia, arvioi valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo Tampereen yliopistosta.
Paloheimo arvelee, että noin puolet kaikista äänistä on annettu jo ennakkoon. Ennakkoäänistä Paloheimo uskoo Niinistön saavan vähintään 55 prosenttia, jopa yli.
– Sauli Niinistön kannatus saa vaalipäivänä annetuista äänistä pudota pitkälti alle 50 prosentin ja silti hän vielä saa kaikista äänistä yli puolet, Paloheimo ynnää.
Niinistö hyötyy nukkujista
Tosin pienen kysymysmerkin tulokseen heittää äänestysprosentti, vaikkei Paloheimo usko sen vaarantavan Niinistön valintaa. Paloheimon mukaan korkeasta äänestysprosentista hyötyvät etenkin muut ehdokkaat kuin Niinistö, joka taas hyötyy nukkumaan jääjistä.
– Mitä huonommaksi jää vaalipäivän äänestysaktiivisuus, sitä suuremman osuuden Niinistö tulee saamaan kaikista äänistä.
Mielipidemittauksia tekevän taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen uskoo Niinistön ennakkoäänimäärän jäävän selvästi kyselyjen antamia kannatuslukemia matalammaksi, alle 50 prosentin.
– Sanoisin 47–48 prosenttia. Vaalipäivän äänet vääntävät Niinistön ääniosuuden yli 50:n.
Pajunenkin uskoo vaalin ratkeavan jo ensimmäisellä kierroksella. Tosin hän arvioi Niinistön voittavan niukemmalla erolla kuin kyselyjen tulokset antavat olettaa.
Suora valinta jo ensimmäisellä kierroksella edellyttää ehdokkaan saavan yli puolet kaikista äänistä. Jos kenenkään äänimäärä ei ylitä 50 prosenttia äänistä, järjestetään vaaleissa toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen välillä. Mahdollinen toinen kierros pidetään sunnuntaina 11. helmikuuta.
Paavo Väyrynen kampanjoi lauantaina Helsingin Kampissa ja monessa muussa paikassa.Jyrki Ojala / Yle
Yllätyshuumaa ei tule
Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Paavo Väyrynen on vankasti toistellut toisen kierroksen toteutumista, vaikka kannatuskyselyt eivät ole näkemystä tukeneet. Kyselyjen perusteella arvioituna toinen kierros edellyttäisi kuuden vuoden takaisen "Haavisto-huuman" toistumista jonkun ehdokkaan kohdalla. Asiantuntijoiden mukaan loppukirinousua ei ole nyt näköpiirissä sen enempää Väyryselle, vihreiden ehdokkaalle Pekka Haavistolle kuin muillekaan.
– Sellaista on aika vaikea nähdä, koska ehdokkaiden kannatus on ollut aika vakiintunutta ja nähty kasvukin vähäistä. Ehkä Väyrysellä olisi ollut jonkinnäköinen mahdollisuus, mutta viimeisten mittaustulosten valossa näyttää siltä, että huima nousu ei toteudu, arvelee Pajunen.
Paloheimo arvelee taktista äänestämistä kuitenkin ilmenevän vaalien kakkossijasta, vaikkei toiseen kierrokseen välttämättä uskotakaan.
– Äänestäjät, jotka nimenomaan eivät halua Väyrysestä vaalien kakkosta, saattavat keskittää ääniään Haavistolle pudottaakseen Väyrysen järjestyssijaa alemmaksi.
– Ja päinvastoin: äänestäjät, jotka eivät missään tapauksessa halua Haavistoa kakkossijalle vaaleissa, saattavat äänestää Väyrystä, koska hänellä nyt saattaisi olla mahdollisuus kakkoseksi. Tällainen asetelma, ihmisten taktinen äänestäminen saattaa lisätä sekä Haaviston että Väyrysen äänimäärää, Paloheimo laskee.
Taktikoinnin kärsijä saattaa olla keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen, vaikka puoluejohto on yrittänyt patistella väkeään puolueen oman ehdokkaan taakse.
– Tuoreitten mielipidemittausten perusteella keskusta on onnistunut tässä erittäin huonosti. Hyvin suuri osa keskustalaisista on mielipidemittauksissa ilmoittanut äänestävänsä suoraan Niinistöä. Tästä jää varmasti keskustan sisälle jälkipyykkiä ja kuplintaa, jos Väyrysen osuus äänistä on selvästi suurempi kuin Vanhasen äänisaalis, Paloheimo näkee.
Perussuomalaisten työmieheksi itseäään kutsuva puoluekonkari Matti Putkosen mielestä Laura Huhtasaari on onnistunut presidentinvaalikampanjassaan ja "puolue on jo voittanut".
– Laura on onnistunut kampanjassa erittäin hyvin. Olen odottavaisella ja hyvällä mielellä vaalituloksen suhteen. Puolueena olemme jo voittaneet, Matti Putkonen toteaa Ylelle perussuomalaisten vaalivalvojaisissa.
Huhtasaaren vaalikampanjointi on Putkosen mukaan yhdistänyt puoluetta.
– Jyväskylän puoluekouksen jälkeiset tapahtumat hämmensivät puoluekentän tunnelmia. Nyt presidentivaalikampanja on selkeästi yhdistänyt porukkaa, luonut uutta uskoa. Kampanjan kautta olemme levittäneet asioita ja teemoja laajalti kansalaisten tietoisuuteen.
Perussuomalaisten kannattajat ovat koolla helsinkiläisessä ravintola Kiltakellarissa.
Tilaisuutta isännöivän Matti Putkosen katse tähyää jo tuleviin vaaleihin.
– Tärkeintä on, että kampanja on hitsannut uuteen taistelutahtoon koko porukan seuraavia vaaleja varten , Matti Putkonen sanoo.
Uskonnon opettajaksi pätevöityneen Huhtasaaren presidentinvaalikampanjan tunnuksena on ollut "Suomi takaisin".
Ylen teettämän viimeisimmän mielipidemittauksen mukaan Laura Huhtasaari on ollut vaalien kolmanneksi suosituin ehdokas yhdessä valitsijayhdistyksen Paavo Väyrysen kanssa.
