Viime vuoden helmikuussa nainen kuoli Tampereella, koska ambulanssi ei kuljettanut häntä sairaalaan. Asiaa on käsitelty tiistaina Pirkanmaan käräjäoikeudessa.
Nainen oli haastehakemuksen mukaan kärsinyt hengitysvaikeuksista, selkä- ja rintakivusta, päänsärystä ja häntä pyörrytti. Ambulanssin miehistö konsultoi Tampereen yliopistollisen sairaalan lääkäriä. Hänen mielestään potilas ei tarvinnut välitöntä hoitoa ensiavussa.
Ambulanssi kävi samasta syystä naisen luona myös 6,5 tuntia myöhemmin, jolloin toinen lääkäri teki saman päätöksen, eikä naista tuotu sairaalan ensiapuun.
Nainen kuoli seuraavana päivänä keuhkoveritulppaan. Naisella oli ollut jalassa kipsi, joka altistaa laskimoveritulpalle. Haastehakemuksen mukaan lääkärit tiesivät kipsistä.
Syyttäjä vaatii lääkäreille sakkoa tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräisen kylmänkestävyys on ollut yksi viime viikkojen puheenaiheista. Mäkäräisen sormet ovat kärsineet kylmästä jo pitkään.
– Selitys on varsin yksinkertainen. Mäkäräinen on jossain vaiheessa uraansa palelluttanut sormensa. Paleltuneet sormet ovat herkemmät kylmälle myöhemminkin, sanoo Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksen ylilääkäri Kai Savonen.
Kylmään reagoitaessa sormet ja varpaat ovat ensimmäisenä vaaravyöhykkeessä. Kai Savonen
Kipakka talvipakkanen koettelee myös monien kuntoliikkujien sormia ja varpaita. Kai Savosen mukaan ihminen on "rakennettu" aika huonosti kylmälle. Ihmisen mekanismit sopeutuvat paremmin kuumaan kuin kylmään.
– Elimistö pyrkii viimeiseen asti suojaamaan tärkeiden sisäelinten kuten sydämen, munuaisten ja maksan lämpötilan mahdollisimman vakaana ja lämpimänä. Erityisesti elimistö suojaa aivoja. Kylmään reagoitaessa sormet ja varpaat ovat ensimmäisenä vaaravyöhykkeessä, sanoo ylilääkäri Kai Savonen.
Tupakointi heikentää ääreisverenkiertoa
Ääreisverenkiertoon vaikuttavat myös sairaudet ja etenkin tupakointi. Tupakoitsijoilla ääreisverenkierto toimii selvästi heikommin kuin savuttomilla.
Ylilääkäri Kai Savonen muistuttaa, että liikunta on hyvä täsmälääke diabeetikoille ja sydänsairaille myös talvipakkasilla.
– Ilman muuta on liikuttava kylmästä kelistä huolimatta. Kun on asianmukaisesti pukeutunut, niin kylmä sää ei tuo ongelmia.
Joillakin ihmisillä kylmänkestävyys on toisia parempi. Asiantuntijan perusohje on pitää kehon ydinlämpö mahdollisimman optimaalisena. Esimerkiksi joidenkin kalastajien tiedetään tottuneen hyvin kylmyyteen.
– Tottuminen kylmissä olosuhteissa työskentelyyn on mahdollista tiettyyn rajaan asti. Mukautuminen vaatii sen, että kyseinen ihminen tekee vuosikausia töitä kylmässä ympäristössä, sanoo ylilääkäri Kai Savonen.
Hyvät hanskat ja rukkaset helpottavat ulkoilua
Talviliikuntaan tarkoitetut hanskat ja rukkaset ovat kehittyneet huimasti takavuosien peruslapasista. Kuntoilijallekin on tarjolla myös laaja valikoima erilaisia hanskoja.
Laadukkaat hanskat ovat tuulenpitävät ja kalliimmat mallit ovat myös vedenpitäviä. Teknisestä kehityksestä huolimatta pelkät hiihtohanskat eivät riitä kovilla pakkasilla.
– Hiihtohanskoilla pärjää noin 15 asteen pakkaseen asti. Kun on sitä kylmempää voi siirtyä ns. lobster-käsineisiin, sanoo Budget Sport Kuopion myymäläpäällikkö Mikko Ahonen.
Hiihtoon ja esimerkiksi talvipyöräilyyn hyvin sopivissa Lobster-käsineissä on tuulenpitävä päällinen ja sormet on osastoitu kolmeen osastoon, peukalo, etu- ja keskisormi sekä nimetön ja pikkurilli.
Rukkasissa sormet lämmittävät toisiaan
Myös rukkasissa valikoimaa löytyy paljon. Tuulenpitävän ulkokerroksen sisäpuolella on eriste ja sisäpinta on iholle miellyttävä.
Rukkasissa osa suosii myös kertakäyttöisiä kädenlämmittimiä. Ne reagoivat hapen kanssa ja pysyvät lämpimänä muutaman tunnin.
Kun on asianmukaisesti pukeutunut, niin kylmä sää ei tuo ongelmia. Kai Savonen
Talviulkoilussa on myös eri koulukuntia siinä, onko sormien parempi olla käsineessä erillään vai yhdessä kuten rukkasissa. Jos on tehtävä sorminäppäryyttä vaativia töitä niin sormien olisi hyvä olla erillään toisistaan.
– Kun pitää olla mahdollisimman lämmin niin, sormet samassa tilassa eli rukkastyyppinen ratkaisu on huomattavasti lämpimämpi, sanoo Partioaitan myyjä Mika Mannonen.
Pakkaskelillä yksi lääke sormien kestävyyteen on alussormikkaat. Niitäkin löytyy moneen makuun. On keinokuituisia, silkkisiä ja merinovilla on nykyisin varsin suosittu materiaali.
Alussormikkaat suojaavat kättä viimalta, jos päällysrukkanen on otettava väliaikaisesti pois.
Täydessä ymmärryksessä toimiva ja muille ihmisille erittäin vaarallinen väkivaltarikollinen ei ole mitenkään ainutlaatuinen tapaus suomalaisessa oikeuspsykiatriassa, sanovat asiantuntijat.
Vaarallisuusarviota pyydetään vain muutamassa tapauksessa vuodessa. Niissä harvinaisissa tapauksissa syyntakeisen ja erittäin vaarallisen yhdistelmä on yleinen. Monissa julkisuuteen nousseissa julmissa väkivallanteoissakin tekijä on osoittautunut henkilöksi, jolla ei ole sellaista mielisairautta, ettei hän ymmärtäisi tekojensa merkitystä.
– Hyvin vaaralliset ihmiset ovat yleensä niitä, jotka ovat ymmärtäneet, mitä ovat olleet tekemässä ja toimineet määrätietoisemmin verrattuna lääkkeettömänä hajanaiseen psykoottiseen persoonaan, joka peloissaan surmaa jonkun omaisensa, kun näkee tässä hirviön tai päällekäyvän robotin, kuvaa Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma.
Mielisairaat syyllistyvät ylipäänsä aika harvoin väkivaltarikoksiin. Aulikki Ahlgrén-Rimpiläinen
On jopa hyvin harvinaista, että mielisairas henkilö arvioitaan lain tarkoittamalla tavalla erittäin vaaralliseksi, sanoo oikeuspsykiatrian ylilääkäri Aulikki Ahlgrén-Rimpiläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
– Mielisairaat syyllistyvät ylipäänsä aika harvoin väkivaltarikoksiin. Se on suhteellisesti harvinaisempaa kuin että teko tehdään esimerkiksi pelkästään päihteiden vaikutuksen alaisena, hän arvioi.
Arviossa punnitaan riskit ja suojaavat tekijät
Vaarallisuusarvio tehdään useimmiten sellaisista rikollisista, joilla on vakavia väkivallantekoja historiassaan. Tekoja voi olla monta tai sitten taustalla on yksittäisiä, mutta riittävän vakavia rikoksia.
Tutkimuksessa pyritään saamaan selville riskitekijät ja suojaavat tekijät; toisin sanoen asiat, jotka lisäävät tai vähentävät tutkittavan riskiä syyllistyä uusiin väkivallantekoihin. Riski- ja suojatekijöitä etsitään tyypillisesti arvioitavan henkilö- ja rikoshistoriasta ja siitä, miten hän suhtautuu rikoksiinsa.
– Jos henkilöllä ei ole kykyä oivaltaa väkivallantekoihin ja esimerkiksi päihteidenkäyttöön liittyviä riskitekijöitä, voidaan ajatella, että riski on koholla, THL:n ylilääkäri Aulikki Ahlgrén-Rimpiläinen mainitsee esimerkkinä.
Tällainen on vaarallisuusarvio
Vaarallisuusarvion tekeminen on hyvin perusteellinen prosessi, jossa on käytössä lähes kaikki mahdollinen tieto arvioitavan elämästä. Ammattilaiset käyvät läpi hänen sosiaali- ja terveystietonsa, eläkekertymänsä, puolustusvoimien tiedot, työnantajien tiedot sekä luonnollisesti kaikki esitutkinta- ja oikeudenkäyntitiedot ja rikoshistorian. Lisäksi tutkittavan tuttuja ja perheenjäseniä voidaan haastatella.
– Meillä on pääsy sellaiseen määrään tietolähteitä, että se on nykyisinä tietosuojan aikoina tavattoman harvinainen asetelma, Lauerma sanoo.
Lisäksi arvioitavaa henkilöä seurataan jopa kahden kuukauden ajan ja hänelle tehdään erittäin perusteelliset lääkärintarkastukset ja lääketieteelliset tutkimukset. Niihin kuuluvat muun muassa aivojen magneettikuvaus, aivosähkökäyrän mittaus ja erilaiset psykologiset, psykiatriset ja neurologiset testit.
Hyvin vaaralliset ihmiset ovat yleensä niitä, jotka ovat ymmärtäneet, mitä ovat olleet tekemässä. Hannu Lauerma
Arvion tekee aina oikeuspsykiatrian erikoislääkäri tai erikoistuva lääkäri, jota erikoislääkäri ohjaa. Lisäksi moniammatilliseen tiimiin kuuluu psykologi, sosiaalityöntekijä ja hoitajia. Lopuksi THL:n oikeuspsykiatrinen lautakunta arvioi vielä, onko tutkimus ollut hyvin tehty ja asianmukainen.
– Se on iso työ, mutta maksaa itsensä takaisin ennen muuta siinä, että jos tutkittava osoittautuu mielisairaaksi ja hänen sairautensa ja teon välillä on olemassa selvä syy-seuraussuhde, päädytään kuntouttavaan hoitoon, joka tapahtuu suljetuissa olosuhteissa, Lauerma luonnehtii.
– Sieltä vapaudutaan vasta kun sairaus on saatu niin hallintaan, että asianomainen voi vähittäisessä prosessissa asettua jatkohoitoon ja siviiliin. Tämä lisää yleistä turvallisuutta. Vankeudesta taasen vapaudutaan sinä siunaaman päivänä kun tuomio on suoritettu.
Meillä on pääsy sellaiseen määrään tietolähteitä, että se on nykyisinä tietosuojan aikoina tavattoman harvinainen asetelma. Hannu Lauerma
THL:n Ahlgrén-Rimpiläisen mukaan vaarallisuusarviossa saadaan useimmiten selkeä lopputulos. Esimerkiksi syyntakeisuutta arvioitaessa rajatapauksia tulee vastaan enemmän kuin vaarallisuutta arvioitaessa.
Lauerman käsityksen mukaan on myös erittäin harvinaista, että oikeus poikkeaa vaarallisuusarviossa annetusta näkemyksestä.
Vaarallisuusarviolla on merkitystä siihen, miten tuomio suoritetaan
Pekka Seppäsen mielentilatutkimuksen ja vaarallisuusarvion tulos julkistettiin Itä-Suomen hovioikeudessa Kuopiossa tiistaina. Varsinainen tuomio annetaan helmikuun 27. päivänä. Oikeus voi koventaa tai lieventää Seppäsen käräjäoikeudesta saamaa tuomiota. Seppänen odottaa tuomiotaan vangittuna Joensuun Pyhäselän vankilassa.
Vaarallisuusarvion lopputuloksella on merkitystä siihen, millaisen tuomion syytetty mahdollisesti saa. Vuodenvaihteessa voimaan tullut lakimuutos on tuonut tuomioihin kuitenkin muutoksia.
THL:n ylilääkäri Aulikki Ahlgrén-Rimpiläisen mukaan erittäin vaaralliseksi lain katsomalla tavalla arvioidut vangit kärsivät ennen tuomionsa päivästä päivään, elleivät he anoneet ja saaneet koevapautta osalle tuomiota. Vuodenvaihteessa tilalle tuli yhdistelmärangaistus, jossa rangaistuksen viimeinen vuosi on lähtökohtaisesti koevapautta.
Yhdistelmärangaistus koskee kuitenkin vain rikoksia, jotka on tehty vuodenvaihteen jälkeen. Näin ollen esimerkiksi Pekka Seppänen ei lähtökohtaisesti pääse koevapauteen, mikäli hänet tuomitaan.
Vaarallisuusarvioita tehdään rikollisille harvoin. THL:n tilaston mukaan viimeisen viiden vuoden aikana niitä on tehty alle kymmenen vuosittain.
Suomessa mielentilatutkimukset ja vaarallisuusarviot teettää THL. Niitä tehdään psykiatrisessa vankisairaalassa, valtion oikeuspsykiatrisissa sairaaloissa Kuopiossa ja Vaasassa sekä yliopistollisilla oikeuspsykiatrisilla klinikoilla Helsingissä, Tampereella ja Oulussa.
Influenssaepidemia on nyt huipussaan koko maassa. Epidemian laantumista on vielä toistaiseksi vaikea ennustaa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautilääkäri Leif Lakoma.
Tartuntatautirekisterin mukaan lokakuun alusta alkaen Suomessa on kirjattu 13 815 influenssatapausta. Runsaimmin tapauksia on pääkaupunkiseudulla, jossa väestöäkin on eniten.
Vuosina 2016–2017 saman ajanjakson aikana influenssatapauksia todettiin koko maassa 17 936 ja vuosina 2015–2016 yhteensä 10 703.
– Nykyinen kausi on voimakkuudeltaan aika samanlainen kuin aiempinakin vuosina. Epidemiassa on erilaista se, että nyt valtaviruksena on influenssa B. Useimmiten se on influenssa A, sanoo Lakoma.
RS-virus ärhäkkänä, norovirusta odotellaan
THL rekisteröi influenssan jälkeen toiseksi eniten RS-virustapauksia. Tämä virus voi aiheuttaa lapsilla ja vanhuksilla vakavia alempien hengitysteiden tulehduksia tai keuhkokuumetta.
Lakoman mukaan myös RS-viruksessa on sellainen trendi, että tapauksia tulee joka toinen vuosi enemmän ja joka toinen vuosi vähemmän.
– Sitä ei ihan tarkalleen tiedetä, minkä takia näin on. Nyt sitä on paljon enemmän kuin viime vuonna.
Myös norovirusepidemia iskee yleensä joka vuosi näihin aikoihin. THL:n virusraporttien määrässä tauti ei ole vielä tänä vuonna näkynyt.
– Norovirusta ei ole vielä ollut, mutta kevään aikana odotetaan, että tulee, Lakoma toteaa.
Vertailun vuoksi: BBC:n viimeisimmät videot ovat saaneet noin miljoona katselukertaa. Myös Instagramissa video on kerännyt parituhatta ihastelevaa kommenttia.
Katso video pandojen kuperkeikoista alta. Kuperkeikat alkavat kohdasta 0.47. Video on kuvattu Ähtärin Pandatalon avajaisissa lauantaina.
Ihmisen historian palapeliin on viime vuosien tutkimuksessa ilmestynyt useita uusia paloja. Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan nykyihmisen sisarlajin, Homo naledin, kerrottiin saattaneen elää osin samaan aikaan kuin esivanhempamme.
Tätä käsitystä tukee toinen tuore tutkimus, jonka mukaan Marokosta löytyneet luunkappaleet, hampaat ja työkalut kuuluivat noin 300 000 vuotta sitten eläneille oman lajimme edustajille.
Uusin kiinnostava teoria liittyy nykyihmistä edeltäneeseen Homo erectukseen eli pystyihmiseen. Vanhimmat Homo erectus -fossiilit ovat noin 1,9 miljoonan vuoden ikäisiä. Lajin viimeinen edustaja saattoi olla floresinihminen, joka eli Indonesiaan kuuluvalla Floresin saarella vielä 50 000 vuotta sitten.
Kaikki tutkijat eivät pidä floresinihmistä Homo erectuksen jälkeläisenä, mutta yhdysvaltalaisen Bentleyn yliopiston professori Daniel Everett uskoo, että näin on. Everettin tutkimuksesta kertoo The Guardian -lehti.
Ensimmäiset merenkävijät?
Everettin mukaan floresinihmiset todistavat, että Homo erectus kykeni liikkumaan valtamerillä. Päästäkseen Floresin saarelle heidän piti ylittää merialueita, joilla virtaukset ovat hyvin voimakkaita.
Hänen mukaansa näillä ihmisillä piti olla aluksia ja kyky siirtää jopa parikymmentä yksilöä saarelta toiselle. Everettin mukaan Homo erectus saavutti myös Kreetan ja useilta muita saaria.
Merellä liikkuminen edellytti myös toista taitoa: kykyä puhua.
Homo erectus tarvitsi kieltä merellä liikkuessaan. He eivät voineet vain ajelehtia tukin varassa, koska silloin voimakkaat virrat olisivat vieneet heidät avomerelle, perusteli Everett näkemystään Austinissa Yhdysvalloissa järjestetyssä tiedekokouksessa.
Hänen mukaansa näiden ihmisten piti kyetä melomaan, ja meloessa piti osata sanoa "melo tuosta" tai "älä melo". Tarvittiin kommunikaatiota, murahtelu ei riittänyt, hän korosti.
Vastoin vakiintuneita käsityksiä
Professori Everettiin käsitykset eivät edusta tutkimuksen valtavirtaa. Paljon yleisemmin on ajateltu, että vasta oma lajimme Homo sapiens oppi puhumaan.
Everett myöntää, ettei Homo erectus kyennyt tuottamaan yhtä monipuolisia äänteitä kuin nykyihminen. Heiltä muun muassa puuttui tärkeä geeni FOXP2, joka liittyy puhekykyyn. Geeni oli nykyihmisen lisäksi vain neandertalinihmisellä. Neandertalienkaan puhekyvystä ei ole täyttä varmuutta.
Everettin käsitys on, että kieli edellyttää vähimmillään kahta äännettä, ja Homo erectuksella oli niitä ehkä jopa enemmän. Hän vertaa Homo erectuksen kieltä T-malli Fordiin, johon verrattuna nykyihmisen kieli on Tesla. T-Ford oli Everettin mukaan kuitenkin oikea kieli.
Everettin esittämä ajatus on kiistanalainen, eivätkä kaikki suinkaan hyväksy sitä. Esimerkiksi ihmisen historiaa esittelevän osaston johtaja Chris Stinger Lontoon Luonnonhistoriallisesta museosta katsoo, että Homo erectuksen merenkäyntikyvyistä – saati kielestä – ei ole juurikaan näyttöä.
Esimerkiksi tsunamien mukanaan kuljettamat kasvillisuuslautat ovat hyvin voineet viedä heitä saarelta toiselle, Stinger sanoo The Guardianissa.
Tällä viikolla moni on saanut tuta rapsakan pakkassään, mutta ensi viikon alussa on syytä varautua entistäkin ankarampiin pakkasiin.
Ylen meteorologi Joonas Koskela kertoo, että Venäjältä Siperiasta virtaa silloin Suomeen hyvin kylmää ilmaa. Kovimmat pakkaset osuvat maan etelä- ja keskiosiin. Lapissa ilmamassa on lauhempaa.
– Öisin voi olla jopa 20–30 miinusastetta, paikoin ehkä kylmempääkin. Kaikkein kylmin päivä näyttää olevan keskiviikon vastainen yö, Koskela sanoo.
Päivisin pakkaslukemat pysyttelevät 10–20 miinusasteessa, koska aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. Pakkasen purevuutta voi kuitenkin lisätä alkuviikolla idästä puhaltava tuuli.
– Tuuli lisää pakkasen purevuutta, vaikka aurinko päivisin vähän lämmittäisikin.
Koskela sanoo, että pakkaskelit näyttävät jatkuvan niin pitkään kuin ennusteet tällä hetkellä jaksavat näyttää.
– Ensi viikko on kyllä varmasti pakkasviikko. Talvinen sää siis jatkuu, Koskela toteaa.
Ilmatieteen laitoksen mukaan helmikuun lopulla yli 20 asteen pakkaset ovat etelärannikon tuntumassa poikkeuksellisia. Esimerkiksi Helsingissä viime vuoden helmikuussa lämpötila oli matalimmillaan -13,7 astetta.
Kansainvälinen media kiinnostui hämeenkyröläisen Liisa Hietasen töistä, kun hänen veljensä latasi oman kuvansa sosiaalisen median Reddit-palveluun. Sieltä taideteokset huomasi amerikkalainen, internetissä toimiva uutis- ja viihdesivusto BuzzFeed.
BuzzFeed kuvailee virkattuja ihmishahmoja mielipuolisen tarkoiksi ja naurettavan siisteiksi. Myös ihmisten sivustoille jättämissä kommenteissa virkattuja töitä ihastellaan monisanaisesti.
Taiteilija on ollut palautteesta mielissään.
– On ollut hauska huomata, että kommentit ovat oikeastaan hyvin samanlaisia kuin täällä Suomessa, Liisa Hietanen sanoo.
– Moni näkee hahmoissa jotakin tuttua, vaikka niiden esikuvat löytyvätkin täältä Hämeenkyröstä .
Liisa Hietasen mallina ollut Weijo tykkää tehdä yllätysvierailuja näyttelyihin.Marjaana Malkamäki
Ihmiset loukkaantuivat, kun paikkakuntalaisille tuttu mies ei moikannut. Liisa Hietanen
Myös Suomessa helposti lähestyttävät työt ovat hämmentäneet yhdennäköisyydellään.
– Kun esimerkiksi kirjaa lukeva Weijo oli esillä Hämeenkyrön kirjastossa, niin ihmiset hiukan loukkaantuivat, kun paikkakuntalaisille tuttu mies ei moikannut, Hietanen nauraa.
Liisa Hietanen vastaa puhelimeen työhuoneellaan Hämeenkyrön Kyröskoskella. Hän on asunut myös lapsuutensa ja nuoruutensa Hämeenkyrössä, mutta välissä opinnot veivät naisen 10 vuodeksi maailmalle. Hietanen on opiskellut mm. Lahden ja Tampereen ammattikorkeakouluissa.
Teen itseni taiteellani osaksi tätä paikkaa. Liisa Hietanen
Kuusi vuotta sitten hän päätti perheineen palata takaisin reilun 10 000 asukkaan pikkupaikkakunnalle. Samalla syntyi ajatus teossarjasta, joka muodostuisi taiteilijan oman kotikylän asukkaiden muotokuvista.
Mallina ollut pikkutyttö tutkii omakuvaansa teoksessa "Anna".Liisa Hietanen ja Marjaana Malkamäki
– Mallini ovat veljeä lukuun ottamatta ulkonäkötuttuja. Ajatuksenani on, että tutustun samalla kylään ja kyläläisiin – teen itseni taiteellani osaksi tätä paikkaa, Hietanen sanoo.
Taktiikka on toiminut.
– Tämä on ollut hyvä tapa juurruttaa itsensä osaksi kyläyhteisöä.
Hidasta, mutta antoisaa työtä
Taideteoksen tekeminen alkaa siitä, että Hietanen tutustuu malliinsa. Yhdessä juodaan kahvit ja jutellaan. Kun haluttu asento on löytynyt, Hietanen kuvaa mallin joka kantilta. Myös mitat ovat tärkeitä, sillä taiteilija haluaa töidensä olevan luonnollista kokoa.
Hahmot saavat ilmeensä ja vaatteensa virkaten ja neuloen. Neulepinnan alla on harjateräksestä hitsattu runko, joka ympärillä on pehmeitä täytteitä. Jaloissa on yleensä painona betonia.
Yhden teoksen tekemiseen kuluu aikaa 4–5 kuukautta. Hietanen tapaa mallinsa useaan kertaan myös työn edetessä, sillä kaikkia ihmiskehon osia ei pysty pelkän kaksiulotteisen kuvan perusteella tekemään.
– Kasvot ja kädet ovat sellaisia, että ne pitää nähdä luonnossa. Niitä tehdessäni tapaamme yleensä useammankin kerran.
Tällä hetkellä teossarjaan kuuluu puolenkymmentä kyläläistä. Kuvia niistä ja muista Hietasen töistä löytyy hänen kotisivultaan.
Teosten yksityiskohdat hämmästyttävät. Liisa Hietanen on kirjonut myös tekstiä villalangasta neulotuille kirjan sivuille.Marjaana Malkamäki
Yllätysvierailuja näyttelyihin
Hietanen puhuu malleistaan lämmöllä. Weijo, Veli, Matti, Anna ja Tapio vilahtelevat vastauksissa tämän tuosta. Taiteen tekeminen tiiviisti kohteen kanssa on Hietasen mukaan ollut yllättävän antoisaa.
– Ihmiset ovat lähteneet mukaan hirveän avoimin mielin. Itse olen malleilleni kiitollinen ja tuntuu, että hekin ovat iloisia ja innostuneita siitä, että ovat päässeet mukaan.
Näyttelyissä on syntynyt yllättäviä kohtaamisia, joista Hietanen iloitsee, mutta joihin hän ei ollut osannut valmistautua.
– Töiden valmistumisen jälkeen olen tutustunut joidenkin ihmisten sukulaisiinkin. Lähes kaikissa näyttelyissä teosten ympärille on syntynyt omia pikku tapahtumia.
– Esimerkiksi Weijo ja veljeni Veli-Pekka tekevät usein yllätysvierailuja näyttelyihin, tietysti juuri oikeisiin asuihin pukeutuneina, Hietanen nauraa.
Vaikutusvaltainen yhdysvaltalainen evankelista Billy Graham on kuollut.
Graham kuoli kotonaan Pohjois-Carolinassa 99-vuotiaana.
Hän oli sairastanut pitkään muun muassa syöpää ja keuhkokuumetta, kertoo Grahamin säätiön tiedottaja Mark DeMoss.
Baptistisaarnaaja esiintyi suurissa herätyskokouksissa eri puolilla maailmaa vuodesta 1954 lähtien.
Tilaisuuksissa lasketaan olleen yhteensä yli 200 miljoonaa kuulijaa. Lisäksi miljoonat muut seurasivat häntä television, radion ja internetin välityksellä..
Graham kävi esiintymässä useita kertoja myös Suomessa. Hänen esiintymisensä Helsingin Olympiastadionilla elokuussa 1987 herättivät suurta huomiota.
Graham toimi myös useiden Yhdysvaltain presidenttien kuten Dwight Eisenhowerin, John F. Kennedyn ja Richard Nixonin hengellisenä neuvonantajana.
Korjattu 21. helmikuuta kello 18.35: Graham toimi presidenttien hengellisenä neuvonantajana.
Suomalaiset liikkuvat aivan liian vähän, sanoo urheilulääkäri Pippa Laukka Ylen aamu-tv:n haastattelussa.
– Ongelma on se, että perusliikunta, fyysinen aktiivisuus, on sieltä arjesta vähentynyt. Esimerkiksi työmatkaliikunta ja hyötyliikunta ovat vähentyneet. Hyvä osoitus on varusmiesten kunto, jota on verrattu esimerkiksi 70-luvulle ja varusmiesten kunto esimerkiksi Cooperin testin perusteella on romahtanut. Se heijastaa sitä, että aikuiset liikkuvat liian vähän. Monien tutkimusten mukaan puolet suomalaisista liikkuu liian vähän.
Laukka muistuttaa, että kyseessä on kansanterveydellinen ongelma.
Huono omatunto
Ylen Akuutin tuoreessa kyselyssä selvisi, että liikkumattomuus ahdistaa suomalaisia. Akuutti teetti Taloustutkimuksella kyselyn, jossa selvisi, että 65 prosenttia suomalaisista kokee ainakin joskus huonoa omaatuntoa liikkumattomuudestaan. Kyselyyn vastasi joulukuussa noin tuhat 15–79-vuotiasta suomalaista.
Urheilulääkäri Laukka sanoo, että ihmiset ovat hyvin tiedostaneet liikunnan merkityksen ja tärkeyden. Muuten ei edes voisi huomata liikkumattomuuden haittoja omalle terveydelle.
Liikkumattomuuden lisäksi vaarana voi olla ylikunto, joka voi vaania tavallistakin liikkujaa. Laukan mukaan ylikunto on pitkäaikainen ylikuormitustila.
Se johtuu siitä, että ylitetään kehon omat fyysiset ja henkiset voimavarat. Laukka muistuttaa, että ylirasitustila ei ole vain huippu-urheilijoiden ongelma, vaan myös tavallisen liikkujan, jos hän ylittää oman kehonsa sietokyvyn.
Useita oireita
Laukan mukaan liikuntalääkäreiden vastaanotolla näkee paljon sitä, että ihmiset ovat ylittäneet omat voimavaransa.
– Luulen, että tällainen suorittava tekeminen on yksi asia, joka johtaa siihen, ettei välttämättä osata kuunnella omaa kehoa. Hurahdetaan ja innostutaan tekemään ja aloittamaan erilaisia kuntokuureja ja se voi olla yksipuolista tekemistä ja johtaa siihen, että keho väsyy.
Laukan mukaan ylikunnon oireita ovat esimerkiksi väsymys, mahdolliset lihaskivut, rytmihäiriöt, ahdistus ja unihäiriöt. Lapsen ylirasitustilan voi myös tunnistaa monenlaisista oireista. Laukka sanoo, että kaiken perusta on palautuminen ja helpoin tapa palautumiseen on hyvä uni.
– Jos elämästä ja liikunnasta katoaa ilo, se on merkki siitä, että jotain on tehty väärin.
Tilan korjaantuminen vie usein saman ajan kuin sen kehittyminenkin on kestänyt. Laukka suosittelee kevyttä liikuntaa pikemmin kuin täyttä lepoa.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes kertoo, että Suomen markkinoilta on löytynyt vaarallinen matka-adapteri, joka voi aiheuttaa sähköiskun käyttäjälleen rakenteellisen vian vuoksi.
Tämän seurauksena Tukes on määrännyt Celly UTC01 Multicharger 4 in 1 -adapterin poistettavaksi markkinoilta ja kerättäväksi pois kuluttajilta.
Tukesin ylitarkastaja Seppo Niemi kertoo tiedotteessa, että matka-adapterin turvallisuuspuute on vakava ja harvinainen.
– Adapterin rakenteellisen vian vuoksi sen europistotulppaosan ja USA- tai UK-pistotulppaosan tapitvoivat olla yhtä aikaa jännitteisiä ja kosketeltavissa. Tällöin käyttäjä voi saada sähköiskun koskettaessaan pistorasiassa olevaa adapteria, Niemi kuvailee vikaa tiedotteessa.
Tukes on määrännyt laitteen myynnin lopetettavaksi välittömästi, ja tuotteet kerätään pois myymälöistä. Adapterin maahantuojan Celly Nordic Oy:n ja laitetta on ollut myynnissä DNA -kaupoissa ja verkkokaupassa.
Tukes korostaa painokkaasti: Jos olet ostanut kyseisen tuotteen, lopeta heti sen käyttö ja palauta liikkeeseen!
Lisätietoja ja lisäkuvia laitteesta voi katsoa Tukesin markkinavalvontarekisteristä tästä.
Kun varpaat paleltuvat kunnolla kesken talviloman, loma muuttuu tuskaiseksi. Rukalla tämän ovat saaneet tuntea useat lomalaiset tänä talvena, kertoo Rukan lääkärikeskus Benen ensihoitaja Veikka Ylitalo.
– Pari ikävää tapausta on ollut muun muassa uudenvuoden tienoossa niin, että osa varpaista on ajautunut lomailijalla jopa kuolioon. Varpaiden kunto on edelleen seurannassa ja vaarana on, että niitä joudutaan amputoimaan, Ylitalo kertoo.
Tänä talvena Pohjois-Suomen hiihtokeskuksissa on vieraillut huomattavan paljon ulkomaalaisia matkailijoita. Se näkyy myös Rukan lääkäriasemalla. Paleltumia on hoidettu asemalla alkukevään aikana keskimääräistä enemmän.
– Ulkomaalaiset, jotka tulevat lämpimistä maista tänne, eivät välttämättä edes tiedä miltä kylmä tuntuu, Ylitalo toteaa.
Moottorikelkkailijoilla kasvot, laskettelijoilla sormet ja varpaat
Rukalla eniten paleltumia saavat Ylitalon mukaan kasvoihin moottorikelkkailijat. Laskettelijat ja luonnossa vaeltajat puolestaan palelluttavat sormiaan ja varpaitaan.
Ensio Karjalainen / Yle
Ylitalo hämmästeleekin, etteivät edes suomalaiset osaa välttämättä suojautua kylmältä riittävän hyvin
– Jos iho menee tunnottomaksi ja varsinkin jos iho turpoaa ja alkaa muodostaa rakkuloita, kannattaa kiirehtiä terveysasemalle, Ylitalo muistuttaa.
Hiihtolomat sesonkiaikaa myös lääkäriasemilla
Parhaillaan Rukaa ruuhkauttavat Etelä-Suomen hiihtolomalaiset. Rukan lääkärikeskuksen ensihoitaja Veikka Ylitalo odottaa töiden lisääntyvän lähiviikkoina lääkärikeskuksessa.
– Ei välttämättä kylmettymisten vuoksi, mutta hiihtolomien myötä lisääntyvät myös erilaisten vammojen ja flunssien hoitaminen.
Pienten lasten vanhemmilla on ollut tänä vuonna erityisen paljon haasteita lasten pukemisessa päiväkotia varten. Ongelmia on tuonut vaihteleva sää.
– Joudumme viikoittain pyytämään vanhempia tuomaan uusia varusteita. Kuravaatteet ovat olleet käytössä koko ajan ja ne ratkaisevat monta ongelmaa, koska ne pitävät tuulta. Kumisaappaissa villasukka on tosi tärkeä talvella, kertoo Metsolan päiväkodin johtaja Anu Korjus Kotkasta.
Vantaalla huomattu, että osa vanhemmista reagoi muutenkin vuodenaikojen muuttumiseen hitaasti. Jotkut myös ylireagoivat.
– Kun pukeutumisen pitäisi muuttua, pyydämme vanhempia tuomaan paksumpia rukkasia ja ohuempia lapasia väliin. Toisilla taas on isot nivaskat vaatteita heti. Sekin on tärkeää, ettei lasta pueta liian lämpimästi, sanoo Vantaan Urheilupuiston päiväkodin johtaja Kristina Hakola.
Pakkasmittari opastaa pukemaan oikein
Vantaan kaupunki on lisännyt viime aikoina kuvien käyttöä varhaiskasvatuksessa. Urheilupuiston päiväkodissa on ollut jo muutaman vuoden ajan käytössä seinälle kiinnitetty, piirretty pakkasmittari. Se opastaa paitsi vanhempia pukemaan lapsensa oikein, myös lapsia opettelemaan omatoimista pukeutumista kaikkina vuodenaikoina.
Hakolan mukaan mittarista on ollut hyötyä etenkin perheille, jotka ovat muuttaneet Suomeen vasta hiljattain.
– Kuravaatteet voivat olla heille ihan käsittämätön ajatus, ja ylipäänsä se että meillä ulkoillaan kylmemmilläkin ilmoilla. Suomea toisena kielenä puhuvat lapset ja perheet ymmärtävät symbolit hyvin helposti.
Mittari on tuttu myös neuvoloille ja muille varhaiskasvattajille, mutta läheskään kaikissa päiväkodeissa sitä ei tunneta, vaikka kuva on alun perin otettu käyttöön jo 1980-luvulla nimenomaan maahanmuuttajien tarpeita ajatellen. Nyt mittarin viesti on löydetty uudelleen.
– Meillä ei ole tätä ohjeistusta käytössä, mutta se kuulostaa ihan mahdottoman hienolta ratkaisulta, sanoo lastentarhanopettaja Saija Lantta Mielakan päiväkodista Kouvolasta.
Pakkasella jarrusukat kannattaa jättää kotiin
Lähipäiviksi on luvattu kovaa pakkasta. Monelle vanhemmalle tulee yllätyksenä, että etenkin jarrusukat kannattaa jättää kotiin. Useissa päiväkodeissa on huomattu, että jarrusukat eivät suojaa kylmältä.
– Jarrunypyköiden materiaali on ehkä sellaista, että se kovettuu ja jäätyy nopeammin. Emme laita jarrusukkia sen takia lapsille ollenkaan ulos mennessä vaan vaihdamme toiset. Niitä on myös vaikea saada kenkään, kertoo Saija Lantta.
Minna Kaipainen / Yle
Duodecimin mukaan jarrusukat lisäävät jalkojen hikoilua ja kosteutta, joten jalat voivat palella. Päiväkotien mukaan paras vaihtoehto jalkojen lämmikkeeksi ovat perinteiset villasukat, jotka puetaan ulos mennessä tavallisten sukkien päälle.
– Nykyään käytetään paljon teknisiä villapohjasukkia, mutta silti se mummon kutoma villasukka on paras. Jarrusukkien sijaan kannattaa muutenkin ennemmin hankkia vanhanajan jumppatossut, Lantta toteaa.
Osalla lapsista liian pienet vaatteet
Rukkasten alle kannattaa pukea ohuet villalapaset lukuun ottamatta paksuja nahkarukkasia, jotka ovat jo yksinään tarpeeksi lämpimät.
– Käsineiden olisi hyvä olla nimenomaan rukkaset, ei sormikkaat. Toppasormikkaatkaan eivät lämmitä yhtä hyvin kuin rukkaset, sanoo Anu Korjus Metsolan päiväkodista.
Liian pieni vaate ei lämmitä, eikä alle mahdu lisäkerroksia. Ja jos lapsella on liian pieni takki ja housut, napa voi jäädä näkyviin. Anu Korjus
Myös lapsen kaula pitäisi suojata mahdollisimman hyvin kunnollisella kaulurilla.
– Kypärämyssyn kauluri on usein lyhyt ja nousee helposti toppapuvun kaula-aukosta niin, että kaula jää paljaaksi. Paras vaihtoehto on kypärämyssyn ja kaulurin yhdistelmä, Anu Korjus toteaa.
Joskus päiväkodissa huomataan, että lapsen talvivaatteet ovat liian pienet.
– Liian pieni vaate ei lämmitä, eikä alle mahdu lisäkerroksia. Ja jos lapsella on liian pieni takki ja housut, napa voi jäädä näkyviin.
Lapsi ei aina huomaa kylmettyvänsä
Lastenlääkärin mukaan yleisin virhe pienten lasten pukemisessa pakkasella ei ole suinkaan liian vähäinen vaatetus, vaan se, että vaatetta pistetään päälle liikaa.
– Jos tulee oikein hiki, voi tulla myös kylmä. Jos pieni lapsi ei itse tajua riisua vaatetta, vanhemman tulee se katsoa, sanoo lastenlääkäri ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Eero Kajantie.
Vaikka vaatetus olisi säänmukainen, ulkona pakkasessa temmeltävät lapsi ei välttämättä huomaa kylmettyvänsä. THL:n mukaan aikuisten tehtävänä onkin seurata lapsen vointia. Vaikka lasten pihaleikeistä saamat paleltumat eivät ole yleisiä, voi kylmä yllättää etenkin, jos vaatteet pääsevät kastumaan.
– Lapsen kohdalla kylmettymisen huomaa kokeilemalla jaloista ja käsistä. Jos ne ovat kylmät, niin lisää päälle tai sisälle, sanoo Kajantie.
Jos pakkaslukema lähentelee 20 astetta, monissa päiväkodeissa pidetään sisäpäivä. Mielakan päiväkodissa Kouvolassa isommat lapset saattavat tosin pyörähtää pihalla kovillakin pakkasilla.
– Voi olla, että he menevät näyttämään nenänpäätä ulos noin 20 minuutiksi. Silloin seuraamme tosi tarkasti, alkavatko posket punoittaa. Jos näin käy, niin tullaan äkkiä sisään, kertoo lastentarhanopettaja Saija Lantta.
Maailmanlaajuisesti yli 65 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa konfliktien ja luonnonkatastrofien vuoksi, arvioi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR. Valtaosa heistä on paennut kotimaidensa sisällä, joten heitä ei luokitella pakolaisiksi. Valtaosa maailman pakolaisista asuu muualla kuin pakolaisleireissä. Silti valtavia leirejä syntyy maailman kriisipesäkkeiden liepeille.
UNHCR asettelee sanojaan varovasti, kun järjestöltä kysyy, mitkä ovat tällä hetkellä maailman suurimpia pakolaisleirejä. Järjestön läsnäolo on joillakin leireillä kattavampaa kuin toisilla, ja leirien asukasmäärät voivat muuttua hyvinkin nopeasti.
Rohingyat pakenevat Myanmarista – Bangladeshiin puolessa vuodessa syntynyt pakolaisleiri olisi Suomen toiseksi suurin kaupunki
Rohingya-väestön kohtelua Myanmarissa ovat kutsuneet etniseksi puhdistukseksi niin YK kuin Yhdysvallatkin. UNHCR arvio tammikuussa, että 650 000 rohingyaa on paennut viime elokuun jälkeen rajan yli naapurivaltio Bangladeshiin.
Rajalle syntynyt Kutupalongin leiri on järjestön mukaan tällä hetkellä maailman suurin pakolaisleiri. Kutupalongissa asuu noin 320 000 ihmistä.
Kutupalongin pakolaisleirissä elää reilusti enemmän ihmisiä kuin Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa Espoossa. Satelliittikuva Kutupalongista on yhdistetty kahdesta kuvasta. Vasen puoli on tuore, tammikuulta 2018 ja oikea puoli toukokuulta 2017. Kutupalong on kuvassa laajentunut oikealta vasemmalle.Kartta: Google, grafiikka: Yle
Keniassa Tampereen kokoinen pakolaisleiri – syynä Somalian sisällissota
Somalia on ollut vuosikymmeniä kaaoksessa sisällissodan ja luonnonkatastrofien vuoksi. Maasta puhutaan usein esimerkkinä epäonnistuneesta valtiosta. Kenian puolella rajaa sijaitseva Dadaabin pakolaisleiri on ollut toiminnassa 1990-luvulta saakka.
Reilulla 235 000 asukkaallaan Dadaabin leiri olisi Suomen kolmanneksi suurin kaupunki. Tällä hetkellä Suomen kaupunkien kolmossijaa pitelevä Tampere jää Dadaabin taakse. Dadaab koostuu useammasta pakolaisleiristä, joista yksi vanhimmista on suunnilleen Tampereen keskusta-alueen kokoinen Ifo (lähikuvassa).Kartta: Google, grafiikka: Yle
Syyrian sisällissota on ajanut Suomen väestön verran ihmisiä pakolaisiksi
Zaatarin pakolaisleiri Jordaniassa sijoittuisi noin 80 000 asukkaan väkiluvullaan suomalaiskaupungeista Kouvolan ja Joensuun väliin sijalle 12. Syyrialaisten asuttama Zaatari on Syyrian naapurimaan Jordanian neljänneksi suurin kaupunki. Zaatarin asukkaat ovat paenneet Syyrian sisällissodan jaloista. Kaikkiaan Syyrian sisällissota on ajanut pakosalle yli 5,5 miljoonaa ihmistä, yli Suomen väkiluvun verran.
Turkulaisen Katedralskolanin peruskorjauksessa löytyneet 1300-luvun rauniot ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta.
Liikuntasalin lattian alta paljastui palanen keskiaikaista Turkua, kun rakennuksen paaluttamista alettiin valmistella. Nyt Turussa pohditaan, voidaanko talo paaluttaa. Arkkitehti Benito Casagrande on heittänyt ilmoille ajatuksen siitä, että rauniot voisi muuttaa museoksi ja yhdistää Turkuun tulossa olevaan Suomen historian museoon.
Kysyimme asiasta eri alojen edustajilta. Asiaa pohtivat Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus (kok.), Turun kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Janina Andersson (vihr.), Turun kaupungin matkailujohtaja Anne-Marget Hellén ja Museoviraston pääjohtaja, entinen Turun museotoimenjohtaja Juhani Kostet.
Rauniot yleisön nähtäville vai ei?
Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus (kok.) on uudesta löydöstä innoissaan. Hän haluaa kuulla museoihmisten ja muiden ammattilaisten näkemyksiä siitä, mitä raunioille pitäisi tehdä, mutta on silti sen kannalla, että rauniot jäisivät yleisön nähtäville.
– Jos se olisi mahdollista, niin se olisi hieno asia, Kattelus sanoo.
Turun kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Janina Andersson (vihr.) on samoilla linjoilla Katteluksen kanssa. Andersson katsoo asiaa myös Katedralskolanin näkökulmasta, sillä hänen tyttärensä käy kyseistä koulua. Myös Andersson itse on aikoinaan jumpannut samassa liikuntasalissa, jonka lattia on nyt revitty auki.
Olisihan se ihanaa, jos rauniot pystyttäisiin jollain tavalla säilyttämään. Janina Andersson
– Olisihan se ihanaa, jos rauniot pystyttäisiin jollain tavalla säilyttämään. Benito Casagrande pohti sellaistakin vaihtoehtoa, että museo voisi olla alla ja jumppasali sen päällä. Avoimin mielin pitää katsoa erilaisia vaihtoehtoja, Andersson sanoo.
Turun kaupungin matkailujohtaja Anne-Marget Hellén ei hänkään osaa suoralta kädeltä sanoa, mitä raunioille pitäisi tehdä. Hän kuitenkin toivoo, ettei asian kanssa hätiköitäisi, vaan tutkimukset tehtäisiin kunnolla. Hän nostaa esille myös Katedralskolanin liikuntasalin siirtämisen muualle.
Katedralskolanin liikuntasalin alta paljastuneita raunioita.Jouni Koutonen / Yle
Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet on ennen nykyistä työtään työskennellyt erilaisissa tehtävissä Turun museoissa 27 vuoden ajan. Hän muistelee, että 1950-luvulla samoilla alueilla tutkittiin vastaavia muinaisjäännöksiä. Nyt tehty löytö on hänen mukaansa luonnollisesti erittäin merkittävä kokonaisuus, vaikka Turussa tämä ei olekaan poikkeuksellista.
– Nämä ovat ilman muuta säilytettäviä kiinteitä muinaisjäännöksiä. Niiden poistamiseen on saatava Museoviraston lupa, ja ainakaan näillä tiedoilla sellaista ei tulla myöntämään, Kostet sanoo.
Hän muistuttaa, että nykytekniikalla rakennuksen perustaminen voidaan tehdä muutoinkin kuin paaluttamalla. Jos rauniot halutaan yleisön nähtäville, löytyy siihenkin vaihtoehtoja.
– Maailmalla olen nähnyt laajojakin "lasilattioita". En ole alan asiantuntija, mutta se saattaisi olla hyvä ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Tällaisessa tapauksessa pitää tietenkin ottaa huomioon, että raunioiden säilyminen edellyttää hyviä olosuhteita, joten kosteudesta ja lämpötilasta pitää huolehtia, Kostet sanoo.
Osaksi Suomen historian museoa?
Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus kertoo, että Suomen historian museosta Turussa on järjestetty ideakilpailu. Kattelus toivookin, että museon sijoittelussa otetaan kaikki mahdolliset vaihtoehdot huomioon.
Pohdinnan paikka on, voisivatko Katedralskolanin rauniot olla jollain tapaa yhteydessä museoon.
– Turku on täynnä vanhaa, joten vaihtoehtoja kyllä on, Kattelus sanoo.
Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Janina Andersson sanoo, että suunnitelmia ja toiveita historian museosta on varmasti yhtä monta kuin ihmisiäkin. Hän on kuitenkin näillä tiedoilla sitä mieltä, että jos Katedralskolanin alta löytyneet rauniot ovat erityisen hienoja ja hyvin säästyneitä, pitää ne huomioida historian museota suunniteltaessa.
Katedralskolan sijaitsee kauniilla paikalla Aurajoen varrella.Lassi Lähteenmäki / Yle
Matkailujohtaja Anne-Marget Hellénin mielestä historian museo voisi sopia Katedralskolanin ja Vanhan Suurtorin alueelle. Héllen nostaa esille ajatuksen myös siitä, että Turkuun tulossa oleva historian museo sijaitsisikin yhden paikan sijaan useammassa paikassa.
Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet näkee museohankkeella toisenlaisia tavoitteita, ja sen sitouttaminen Katedralskolanin raunioihin saattaa olla liian rajoittavaa.
Turussa on paljon historiaa, mutta osataanko sitä hyödyntää?
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan mielestä Turulla on Suomen kaupungeista vahvin historia ja sitä on osattu myös hyödyntää. Lauri Kattelus on sitä mieltä, että historia on Turun katukuvassa ja museoissa esillä parhaiten kaikista Suomen kaupungeista.
Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Janina Andersson on samaa mieltä siitä, että Turussa osataan nykyään hyödyntää kaupungin historiaa.
– Nyt Turku näyttää sellaiselta kaupungilta, että se arvostaa historiaansa, mutta valitettavasti meni aika monta vuotta, ettei niin tehty, hän sanoo.
Olen jo vuosikausia haaveillut, että Katedralskolanin saisi jollakin tavalla matkailukäyttöön. Anne-Marget Hellén
Turun kaupungin matkailuväki toivoisi, että Vanhan Suurtorin ja Katedralskolanin ympäristöstä tulisi Turkuun todellinen vanha kaupunki, jossa viihtyisivät sekä kaupunkilaiset että matkailijat. Hellén toivoo, että koko alueen historia otettaisiin hyötykäyttöön, siitäkin huolimatta, että Turussa on jo aiemminkin osattu ottaa kaupungin vanhasta historiasta ilo irti.
– Katedralskolanin käyttöä voisi muutenkin miettiä uudelleen. Sehän on todella kaunis rakennus ja hienolla paikalla. Olen jo vuosikausia haaveillut, että sen saisi jollakin tavalla matkailukäyttöön, sanoo matkailujohtaja Anne-Marget Hellén.
Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet kertoo, että kun hän työskenteli Turussa, hän oli aina sitä mieltä, että kaupungin historia muistettiin. Sitä ei kuitenkaan osattu hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.
– Nyt suunnitteilla oleva Historian museo on osoitus siitä, että tarjontaa halutaan ja historia olisi sen ytimessä. Nyt vain markkinointi mukaan toteuttamaan historian hyödyntämistä, Kostet sanoo.
Suoratoistopalvelu Spotifyn artisteille maksamat korvaukset ovat hiertäneet musiikintekijöitä jo pitkään. Anssi Kela puuttui asiaan jo vuonna 2013, kun hän hämmästeli Levoton tyttö -kappaleesta saamaansa kertasoittokorvausta. Se oli hänen laskujensa mukaan 0,0035 euroa. Yli miljoona soittokertaa tuotti reilut 2 000 euroa.
Von Hertzen Brothers –yhtyeen laulaja-kitaristi Mikko Von Hertzenin mielestä Spotifylta ja muilta suoratoistopalveluilta on puuttunut läpinäkyvyys. Harva tuntuu tietävän, miten palvelut rahansa jakavat.
– Artisteille on epäselvää, miten jakosuhteet menevät ja minkälaisia sopimuksia meillä on. Kuluttajat eivät tiedä, miten heidän investoimansa rahat jakaantuvat.
Von Hertzen suhtautuu Spotifyhin ristiriitaisesti. Hän pitää kuluttajana suoratoistopalvelua helpossa käytettävyydessään mahtavana palveluna, mutta tuottojen jaossa epäreiluna. Muusikon mukaan taustalla on se, että isoimmat levy-yhtiöt ovat Spotifyn osaomistajia.
– Jos meidän fanimme kuuntelevat lähinnä meitä ja muita hieman pienempiä artisteja, heidän euronsa eivät kohdistu meille. Tai jos kuuntelen itse suomalaista indiemusiikkia, jota haluan tukea, minun rahoistani osa meneekin isoimpien levy-yhtiöiden isoimmille artisteille.
- Jos menen ostamaan suomalaista luomuperunaa, niin haluan, että se luomuviljelijä hyötyy siitä. Asian pitäisi mennä samalla tavalla myös suoratoistopalveluiden tilityksissä muusikoille, sanoo Mikko von Hertzen.Nella Nuora / Yle
Klassista musiikkia kuunteleva tukee tietämättään Cheekiä
Nyt Suomessa on tehty musiikkialan etujärjestöjen yhteinen tutkimus, jossa selvitettiin Spotifyn käyttäjien kuukausimaksujen kohdentumista.
Tutkimusta varten Spotify luovutti tiedot suomalaisten premium-käyttäjien kuuntelukerroista maaliskuulta 2016. Premium-käyttäjät maksavat palvelusta 9,99 euroa kuukaudessa.
Tutkimuksessa vertailtiin suoratoistopalvelun nykyistä, kuunnelluinta musiikkia suosivaa rahanjakomallia vaihtoehtoiseen malliin. Jälkimmäisessä yksittäisen kuluttajan kuukausimaksu kohdentuisi niille artisteille ja kappaleille, joita hän oikeasti kuuntelee.
Tutkimuksen toteutuksesta tarkemmin jutun lopussa.
Tällä hetkellä suoratoistopalvelut jakavat kuluttajilta keräämänsä rahat kolmeen osaan. Noin 30 prosenttia rahasta jää suoratoistopalvelulle. Loppu tilitetään teosten oikeudenomistajille (säveltäjät, sanoittajat, sovittajat, kustantajat) ja äänitteiden oikeudenomistajille (taloudelliset tuottajat, esiintyvät taiteilijat).
Yle/ Uutisgrafiikka
Suoratoistopalvelut käyttävät oikeudenomistajien osuutta tilittäessään pro rata -mallia. Siinä kuluttajien kuukausimaksut laitetaan samaan pottiin, josta rahat jaetaan kaikkien kuuntelukertojen mukaisessa suhteessa. Malli suosii niitä artisteja, joiden kuuntelijat käyttävät palvelua erityisen aktiivisesti – vaikka kaikki käyttäjät maksavat palvelusta saman verran.
Esimerkiksi vain silloin tällöin klassista musiikkia Spotifysta kuunteleva kuluttaja tulee tukeneeksi erityisesti Cheekin ja Sannin kaltaisia suoratoistossa menestyviä poptähtiä ja näiden julkaisijoita.
Yle/ Uutisgrafiikka
Suomalaistutkimuksessa otoksena oli 10 000 kappaletta. Suuri osa kappaleista ja artisteista sai hyvin vähän kuuntelukertoja. Noin 90 prosenttia kappaleista sai vain 1–9 striimauskertaa. Keskikastiin, 10–99 striimaukseen, pääsi vajaa 10 prosenttia kappaleista.
Todellisia hittejä, jotka saivat yli 100 kuuntelukertaa, oli vain 0,4 prosenttia. Niille maksetaan eniten korvauksia.
– Pro rata -mallissa isoimmat artistit saavat tuloista kymmenisen prosenttia. Jos tulot jakautuisivat oikean [yksilöllisen] kuuntelun mukaan, heidän tulonsa lähes puolittuisivat, kertoo tutkimuksen koonnut konsultti Jari Muikku Digital Media Finlandista.
Spotify raottaa salamyhkäisyyden verhoa
Musiikin suoratoistopalveluita, kuten Spotifyta, käyttää jo yli 1,8 miljoonaa suomalaista. Suoratoistopalveluiden osuus Suomen äänitemarkkinoista on jo yli 70 prosenttia, joten niistä tulevat rahat kiinnostavat musiikintekijöitä.
Musiikkialalla on tarjottu suoratoistopalveluiden tilitysmallin vaihtoehdoksi kuluttajalähtöistä (user centric) mallia. Siinä rahat kohdentuisivat tekijöille yksilöllisen kuuntelun mukaan.
Mallien eroa voi kuvata ääriesimerkillä: Ajatellaan, että palvelulla olisi vain kaksi käyttäjää. Toinen heistä kuuntelee suosikkikappalettaan 99 kertaa, toinen omaansa vain kerran. Kumpikin maksaa palvelusta saman verran. Pro rata -mallissa 99 prosenttia kummankin maksuista menee ensimmäisen käyttäjän suosikille. Käyttäjäkeskeisessä mallissa maksut jakautuisivat tasan.
Yle/ Uutisgrafiikka
Tätä vaihtoehtoista mallia myös suomalaiset musiikkialan etujärjestöt halusivat tutkimuksessaan selvittää.
– Kun kuluttaja aikaisemmin meni kauppaan ja osti levyn, rahat menivät kyseisen äänitteen oikeuden omistajalle. Suoratoistopalveluissa kuluttajalähtöiseen malliin siirtyminen lisäisi läpinäkyvyyttä ja muistuttaisi levyjen ostamista, sanoo lakiasiainpäällikkö Lottaliina Pokkinen Muusikkojen liitosta.
Ruotsalaisfirma on ollut toimintatavoistaan julkisuudessa vaitonainen. Suomalaistutkimusta varten Spotify antoi tietojaan käyttöön tiettävästi ensimmäistä kertaa.
– Spotify haluaa käydä dialogia musiikkiteollisuuden kanssa. Tämä on koko ajan käynnissä oleva keskustelu. Esimerkiksi Ranskassa vastaava palvelu Deezer on kokeillut paikallisesti erilaisten tilitysjärjestelmien eroja, sanoo Jari Muikku.
Lottaliina Pokkinen Muusikkojen liitosta uskoo, että kuluttajalähtöiseen malliin siirtyminen voisi tuoda Spotifylle lisää maksavia asiakkaita.
– Asiakkaille voidaan oikeasti luvata, että he voivat kulutuskäyttäytymisellään vaikuttaa siihen, kenelle rahat menevät.
Aikooko Spotify sitten ottaa vakavaan harkintaan käyttäjälähtöisen mallin, siitä ei Pokkisen mukaan ole tietoa.
Pokkinen sanoo, että seuraavaksi olisi hyvä selvittää sitä, kuinka teoksen pituus voitaisiin ottaa huomioon suoratoistopalvelujen tilityksissä. Tällä hetkellä palvelut maksavat musiikista puolen minuutin kuuntelun perusteella. Korvaus on sama, kestääpä teos minuutin tai puoli tuntia. Etulyöntiasemassa ovat jälleen lyhyet popkappaleet, jos vertaa esimerkiksi nykymusiikin, jazzin tai klassisen musiikin pitkiin teoksiin.
Näin tutkimus tehtiin:
Tutkimusta varten suoratoistopalvelu Spotify luovutti tiedot premium-käyttäjien kuuntelukerroista maaliskuulta 2016 Aalto yliopiston tutkijalle. Tutkimus koski ainoastaan premium-käyttäjäpalvelua, eikä tutkijan käytössä ollut tietoa mainostajien maksamista korvauksista.
Tutkimukset tilasivat Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Muusikkojen Liitto, Suomen Säveltäjät ja Suomen Musiikintekijät.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tuki hanketta taloudellisesti.
Täydennetty 21. helmikuuta kello 20.20: Tarkennettu kahden eri mallin eroja.
Poikkeuksellisen kipakka pakkanen pistelee nenänpäitä, kun viisivuotiaat Dani Haiminen ja Lotta Koro kiinnittävät sukset jalkaansa Helsingin Paloheinässä. Kiiltävät hanget ja ensiluokkaiset ladut ovat helsinkiläislapsille herkkua kuukausia kestäneiden kurahousukelien jälkeen.
– Tykkään itse hiihtää ja haluan, että poikanikin oppii hiihtämään. Nyt kun on vielä näin hyvä talvi ja hyvä tilaisuus, selittää Danin äiti Ulla Heikkilä syitä sille, miksi Paloheinän hiihtokouluun lähdettiin Itä-Helsingistä saakka.
Pääkaupunkiseudulla vain harva lapsi pääsee ladulle tai vaikkapa vain metsään rymyämään suoraan kotinsa takapihalta. Tutkijat ovat alkaneet ounastella, että elinympäristöjen muuttuminen vaikuttaa jo liikuntataitojen kehittymiseen ja terveyteen.
– Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on huomattu, että taitotaso ei ole yhtä monipuolinen ja laaja kuin aikaisemmin. Ja niiden lasten määrä, joilla on jonkinlaisia motoriikan ongelmia, lisääntyy koko ajan, kertoo lasten liikuntakasvatuksen dosentti Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopistosta.
5-vuotias Dani Haiminen oli suksilla vasta kolmatta kertaa.Ronnie Holmberg / Yle
Pysyykö metropolin lapsilla pallo hallussa?
Sääkslahti vetää Taitavat tenavat -tutkimusprojektia, jossa testattiin toissa vuonna päiväkotilasten motorisia taitoja ja tasapainoa ympäri Suomen. Satunnaisesti valituissa päiväkodeissa 3–7-vuotiaat muun muassa heittivät ja potkivat palloa, juoksivat, laukkasivat ja hyppivät tutkijoiden tarkkaavaisten silmien alla.
Tehdyt havainnot hätkähdyttävät.
Pääkaupunkiseudulla asuvat lapset harrastavat ja osallistuvat ohjattuun liikuntaan enemmän kuin ikätoverinsa muualla maassa. Silti heidän motoriset taitonsa ovat heikommat kuin Keski- tai Pohjois-Suomessa. Etenkin palloilu oli monelle vaikeaa.
– Metropolialueen ero verrattuna Keski-Suomeen on selkeä, ja se näkyy varmasti myös lasten leikeissä.
– Kun on hyvät taidot, niin silloin mielellään tekee ja liikkuu monipuolisesti. Heikommat taidot voivat johtaa tekemisen rajaamiseen ja jopa liikunnan välttelyyn, Sääkslahti huomauttaa.
Miksei yksi harrastus riitä liikunnaksi?
Paloheinässä liikuntaa ei kuitenkaan kaihdeta. Muutaman irronneen suksen ja sekoittuneen sauvan jälkeen lapset alkavat päästä ladulla vauhtiin. Lotta sivakoi äitinsä Saija Koron ohi ja huutaa mennessään, että kivaa on.
Koro uskoo, että Lotan aikaisin oppima luistelutaito helpotti myös hiihdon omaksumista. Herttoniemeläisäiti ei tunnistakaan omia lapsiaan tutkimuksen tuloksista.
– En ole tällaista omassa arjessamme huomannut. Heti tulee kuitenkin olo, että pitää taistella sitä vastaan ja antaa lapselle mahdollisuus kokeilla erilaisia asioita, hän toteaa.
Monipuolisuuden nimiin vannoo myös tutkija. Kaikkien motoristen taitojen pohjalla vaikuttaa nimittäin tasapaino, joka kehittyy vain laajasti liikkumalla.
– Ohjatuissa harrastuksissa tehdään aika usein lajilähtöisesti asioita, ja silloin lapsi saattaa olla kapea-alaisesti joissakin taidoissa hyvä. Jos ajatellaan arkipäivässä selviytymistä, niin mitä monipuolisempaa liikunta on, sitä enemmän siitä on hyötyä, Sääkslahti sanoo.
Lotta Koro oppi hiihtämään jo 3-vuotiaana.Ronnie Holmberg / Yle
Kasvaako näistä lapsista kömpelöitä aikuisia?
Jos tasapaino jää heikoksi, voi esimerkiksi jäisillä jalkakäytävillä tasapainoilu olla myöhemmin elämässä ylivoimaista.
– Päällimmäisenä tulee mieleen riski loukkaantumisiin. Tapahtuu kompurointia ja liukastumisia. Mitä paremmat motoriset taidot ovat, sitä ketterämmin niistä tilanteista selviää, Sääkslahti selittää.
Yllättäen varhaisvuosien liikunnalla voi olla vaikutusta myös huippu-urheilijan elämässä. Jos tietylle lajille tyypillisiä asioita toistaa yksipuolisesti vuodesta toiseen, lisääntyy rasitusvammojen ja loukkaantumisten todennäköisyys.
Myös kehittyminen saattaa tyssätä ennen aikojaan, jos urheilijalta puuttuu monipuolinen liikuntatausta. Tämän kanssa kamppailu on Sääkslahden mukaan nykyvalmentajille arkipäivää.
– Monilla urheilijoilla on hyvin paljon kuntouttavaa oheistoimintaa, koska heillä ei tahdo olla valmiuksia ottaa vastaan sellaista harjoittelua, jota huipputasolle pääseminen edellyttäisi. Tämä johtuu siitä, että monipuolisuus on jäänyt varhaisvuosina saamatta, Sääkslahti summaa.
Miksi liikkumisesta tulee kaupungissa yksipuolista?
Liikkumisen monipuolisuuteen vaikuttaa eniten lasten jokapäiväinen ympäristö. Kun kaupunki kasvaa, lapset ovat entistä riippuvaisempia aikuisten tuesta ja seurasta.
– Vanhemmat pitävät lasten itsenäistä liikkumista sitä turvattomampana, mitä suurempaan kaupunkirakenteeseen mennään. Tämä on kansainvälisesti huomattu ilmiö. Ei siis uskalleta päästää lapsia liikkumaan itsekseen, sanoo vanhempien roolia lasten liikuntakäyttäytymisessä tutkinut liikuntatieteiden tutkijatohtori Arto Laukkanen Jyväskylän yliopistosta.
Havainnon vahvistavat myös Danin ja Lotan vanhemmat.
– Olen aina mukana leikkipuistossakin, koska sinne joutuu ylittämään tien. Omakin piha on niin lähellä tietä, että vain ihan pikku hetken voi olla yksin, kertoo Ulla Heikkilä.
– Päästäisin metsään, jos sellainen olisi lähellä, mutta kun ei ole, niin sinne ei kyllä omatoimisesti mennä. Sinne mennään aina yhdessä, toteaa puolestaan Saija Koro.
Oikein kaatuminenkin on taitolaji.Ronnie Holmberg / Yle
Joudutaanko lapsilta kieltämään liikaa?
Samaan aikaan Laukkasen tutkimusnäkökulma Taitavat tenavat -hankkeessa kuitenkin paljastaa, että myös liikkuminen yhdessä perheen kanssa on metropolialueella ja Etelä-Suomessa muuta maata vähäisempää.
– Ihan mielettömän isosta erosta ei ole kyse, mutta tilastollisesti tämä on selkeä. Trendi on, että Keski- ja Pohjois-Suomessa vanhemmat raportoivat enemmän, että liikutaan yhdessä perheenä.
Parannettavaa olisi myös kerrotaloalueille sullottujen päiväkotien pihoissa, jotka Arja Sääkslahden mukaan ovat usein hyvin pieniä ja niukkoja.
– Siellä joutuu rajaamaan lasten liikkumista ja kieltämään paljon. On aivan luonnollista, että pääkaupunkiseudun lapset ovat pallonkäsittelytaidoissa muuta maata heikompia, jos he eivät voi heitellä palloa vaan joutuvat pelkäämään sen joutumista alueen ulkopuolelle tai muiden satuttamista.
Voiko taitojen heikkenemisen pysäyttää?
Sääkslahden mukaan voi. Ja siinä kaupunkisuunnittelulla on suuri rooli. Ihannetilanteessa leikkipuistoja olisi niin tiuhassa, että niihin voisi päästää lapsen turvallisesti ilman aikuisen jatkuvaa valvontaa. Kerrostalojen lomaan pitäisi lisäksi ujuttaa pieniä pelikenttiä ja puistoja vaikkapa juuri vapaata palloilua varten.
Myös päiväkotien sijainnilla on merkitystä. Pihan yksinäinen koristeomena ei paljon ilahduta, jos lähimpään luonnon kiipeilypuuhun on liian pitkä matka.
– On aivan eri asia, jos luonnonympäristöön pääsee päivittäin leikkimään, kuin että tehdään kerran kuukaudessa metsäretki. Sekin kyllä on äärettömän tärkeä, Sääkslahti huomauttaa.
Paloheinässä Dani ja Lotta pääsevät nauttimaan hiihtokoulun päätteeksi kuumaa mehua. Sen jälkeen alkaa matka kotiin Itä-Helsinkiin.
– Monille se muodostaa kynnyksen, jos pitää lähteä matkustamaan puoli tuntia autolla tai tunti julkisilla, että pääsee vaikkapa Paloheinän kaltaiseen paikkaan. Parasta olisi, että monilla olisi mahdollisuus päästä liikkumaan oman kodin lähellä, toteaa Lotan äiti Saija Koro.
Ihminen altistuu jatkuvasti ympäristön mikrobeille hengittäessään, koskiessaan ja – no, yksinkertaisesti eläessään. Tutkijoita pohdituttaa tällä hetkellä eniten, mikä tekee mikrobeille altistumisesta haitallista ja mikä hyödyllistä.
Aiheesta tehtyjen tutkimusten mukaan kosteusvauriosta kärsivän rakennuksen sisäilmassa voi olla mikrobeja, joilla on yhteys astman syntyyn ja pahenemiseen. Sen sijaan taas taaperona altistuminen maatilaympäristön mikrobeille voi tutkimusten valossa suojata astmalta ja allergisilta vaikutuksilta.
Varhaislapsuudessa ihmisen immuunijärjestelmä on kehittymätön ja se kehittyy jatkuvasti kohdatessaan ympäristön. Näin lapselle karttuu suoja tietyiltä sairauksilta – esimerkiksi juuri astmalta, jota sairastaa Suomessa noin joka kymmenes ihminen.
Nyt on saatu varhaisia viitteitä myös siitä, että samanlainen kehitys voisi jatkua jossain muodossa vielä aikuisiällä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimusprofessori Juha Pekkanen.
– Tätä on hirveän vähän tutkittu aikuisilla, koska lähtökohtana on ollut, että immuunijärjestelmä on herkimmillään lapsena. Jotain viitteitä on saatu jo aiemmissa, ja nyt tässä meidän tutkimuksessa myös, että mikrobialtistumisella voisi olla vielä hyödyllisiä vaikutuksia aikuisiällä.
Lapsilla tehdyistä tutkimuksista on selvinnyt, että mahdollisimman monipuolinen altistuminen mikrobeille vahvistaa immuunijärjestelmää.
– Aikuisilla tehty tutkimus ei vielä anna ratkaisua, mutta saadut viitteet sopivat tähän samaan ajatukseen. Tässä ollaan uuden asian äärellä, ja meidän tutkimuksemme on ensimmäisiä isoja tutkimuksia aiheesta, Pekkanen kertoo.
Tutkijaprofessorilla on kuitenkin vahva näppituntuma, että vastauksia tullaan vielä saamaan. Edessä voi tosin olla vielä vuosien työ.
Kodin mikrobistoa testattu robottivauvoilla
THL kertoi aiemmin tässä kuussa tutkimuksestaan, jossa robottivauva oli laitettu ryömimään lattianrajaan kuin oikea taapero. Testissä selvisi, että matosta robopiltin pölläyttämät mikrobit tekevät lapsen hengitysilmasta erilaista kuin aikuisilla.
Myös tuoreimmassa tutkimuksessa tutkittiin kodista otettuja mikrobinäytteitä. Aikuinen altistuu kotona mikrobeille lopulta varsin samalla tavalla kuin vauvakin, lähinnä ihon ja hengityksen kautta. Aikuinen ei tosin välttämättä laita suuhunsa mitä tahansa matonrajasta löytyvää.
Perimmäisenä tarkoituksena tutkimuksille on ymmärtää paremmin mikrobeja: niiden terveysriskejä ja haittojen ehkäisyä, ja vastavuoroisesti terveyttä edistäviä vaikutuksia.
Vaikkei esimerkiksi juuri astman puhkeamiseen vaikuttavia syitä täysin tunneta, siihen tiedetään vaikuttavan usein ympäristön aiheuttamat tekijät. Syy-yhteyksien ymmärtäminen vie lähemmäs entistä terveellisempiä elinympäristöjä.
THL:n tekemät tutkimukset ovat osa laajaa kansainvälistä ECRHS-tutkimuskokonaisuutta, jonka tavoitteena on tutkia astmaan vaikuttavia tekijöitä eri puolilla Eurooppaa.
Tiistaina poliisi kertoi, että miehen elimistöstä löytyi jäämiä kokaiinista ja tuholaismyrkystä. Lisäksi hänen suussaan oli toistaiseksi tunnistamatonta ruskeaa ainetta.
Poliisi ei ole kertonut, miten aineet olivat miehen elimistöön päätyneet. Poliisin mukaan mitkään näkyvät merkit eivät viittaa rikokseen tai kamppailuun. Kuolinsyyksi on kirjattu hapenpuute, joka johtui myrkytystilasta.
Ylen saaman poliisiasiakirjan mukaan myös eri hotellissa ollut ruotsalaismatkailija kuoli hapenpuutteeseen, joka oli seurausta myrkytyksestä.
Poliisi tehnyt pidätyksiä
Ugandan poliisi on tutkinnan yhteydessä pidättänyt liikemiestä lentokentälle vastaan tulleen ugandalaisen naisen sekä toisen naisen ja kuljettajan. Paikallisten lehtien mukaan lentokentälle tullut nainen oli vieraillut miehen hotellihuoneessa.
Aiemmin oli selvinnyt, että suomalaismies oli tullut Ugandaan väärennetyn kutsukirjeen turvin Dohasta Qatarista.
Surmattu suomalaismies toimi pienessä liikkeenjohdon konsultointia tarjoavassa yrityksessä. Hän on ollut mukana myös useissa muissa yrityksissä, joista kaksi tarjoaa turvallisuus- ja vartiointipalveluja.
Patrian toimitusjohtajan Olli Isotalon mukaan miehelle ei olisi pitänyt antaa markkinointilupaa. Isotalo kertoi keskiviikkona, että hän sai kuulla koko asiasta vasta 11. helmikuuta.
Patriasta on eronnut kaksi johtajan nimikettä käyttävää työntekijää tapauksen takia.
Liikemiehen mukana Kampalaan saapui entinen kokoomusministeri Suvi Lindén. Lindén on sanonut Facebookissa, että hän ei ollut Ugandassa Patrian asialla, vaan tietoyhteiskunnan edistämistä koskevissa asioissa.
Myös Isotalo sanoi keskiviikkona, ettei Suvi Lindénillä ole Patrian kanssa mitään tekemistä, vaikka asia elää salaliittoteoriana somessa. Isotalon mukaan Patrialla ei ole tietoa Lindénin Kampalan-matkan tarkoituksesta.
Lindén ei ole kommentoinut matkaansa medialle.
Toimittaja pidätettiin ja vapautettiin
Suomalaisen kuolemasta laajan artikkelin kirjoittanut ugandalaisen Vision-lehden toimittaja Charles Etukuri siepattiin artikkelin julkaisemisen jälkeen.
Äitiyslain kannattajat korostivat kaikkien perheiden yhdenvertaisuutta ja lapsen oikeudellista turvaa nykyiseen adoptiomenettelyyn verrattuna.
Äitiyslaki tuli alunperin eduskuntaan kansalaisaloitteena jo vuonna 2016. Asia hautautui pääministeri Alexander Stubbin (kok.) hallituksen sekavina viime kuukausina.
Lakiesitys oli tänään keskiviikkona koko eduskunnan käsiteltävänä, sillä esitystä valmistellut Kari Tolvasen (kok.) johtama lakivaliokunta sai viime viikolla valmiiksi oman mietintönsä. Valiokunta oli muuten yksimielinen, mutta kristillisdemokraattien Antero Laukkanen jätti siihen vastalauseensa.
Kristillisdemokraatit jatkoivat tänään äitiyslain kiivasta arvostelua, mutta saivat tukea vain yksittäisiltä kansanedustajilta muista puolueista.
Laukkasen mielestä valiokunta oli kuullut vain yhtä perustuslain tuntijaa ja esitti äitiyslain lähettämistä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Lakiesityksen toinen kiivas arvostelija, perussuomalaisten Mika Niikko oli samalla kannalla, mutta kaksikko hävisi äänestyksen äänin 86-29.
Viekö lakiesitys lapselta isän iäksi?
Äitiyslain vastustajien mielestä lakiesityksen suurin puute on se, että jatkossa naisparien lapsilta viedään oikeus isään.
– Tällä syntymättömällä lapsella ei ole koskaan isää eikä voi koskaan saada isyyttä juridiseksi pitäväksi, ja se on se suuri asia, perusteli kielteistä kantaansa keskustan Tapani Tölli.
Lakiesityksen kannattajat pitivät väitettä perusteettomana, sillä hedelmöityshoidossa naisparit käyttäisivät vain spermaa, joka olisi anonyymilta luovuttajalta eli luovuttajalta joka ei halua henkilöllisyyttää sen paremmin lapsen kuin hänen äitiensä tietoon.
– Tämä ei loukkaa kenenkään isyyttä, tässä ei viedä keneltäkään lapselta isää, ja tällä halutaan vain parantaa lapsen asemaa, alleviivasi vasemmistoliiton Katja Hänninen.
Nykylainsäädännön mukaan naisparien molemmat puolisot voivat saada vanhemmuuden, mutta vain lapsen syntymän jälkeisen adoption kautta. Monet uudistuksen kannattajat muistuttivat, että adoptioprosessit ovat pitkiä ja lapsen asema turvaton jos äidille sattuisi jotain synnytyksessä tai hän joutuisi onnettomuuteen adoptioprosessin aikana.
– Tällä lailla kevennetään byrokratiaa, kun raskaampi perheen sisäinen adoptioprosessi poistuu ja voidaan korvata isyyslakia vastaavalla tunnustamismenettelyllä jo neuvolassa, kun yhteistä lasta odotetaan, perusteli vihreiden Johanna Karimäki.
Hyviä ja huonoja hetero- ja homovanhempia
Salikeskustelussa lakiesitystä vastustettiin myös perinteisillä perhearvoilla, joita ei esimerkiksi keskustan Hannu Hoskosen mielestä puolusta enää kukaan.
– Kuka tämän sekamelskan keskellä enää jonain päivänä sanoo, kuka on isä tai äiti, Hoskonen kysyi.
Perussuomalaisten Ritva "Kike" Elomaa ja Ville Tavio sanoivat olevansa perinteisten perhearvojen vankkumattomia kannattajia, mutta kannattivat molemmat äitiyslakia.
– Lapsen etu on, että hänestä huolehditaan rakastavassa perheessä. Vanhempi voi olla hyvä tai huono, oli kyseessä sitten hetero tai homo, biologinen vanhempi tai ottovanhempi. Uskoisin, että tässä salissa kaikki kuitenkin voisivat tämän allekirjoittaa, Tavio perusteli kantaansa.
– Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja ihan molemmista kannoista, ja silti, vaikka olen erittäin perinteisten perhearvojen kannattaja, mielestäni lapsen edun mukaista on kannattaa tätä lakialoitetta, Elomaa sanoi.
Eduskunta äänestää äitiyslain lopullisesta hyväksymisestä ensi viikolla.
