Konevuokraamon hallissa rouskuu puu. Perinteisen mallinen klapikone halkoo polttopuuta viiden tonnin puristusvoimalla. Uusissa malleissa puristusvoimaa on roimasti enemmän. RentCenter Tampere Oy:n toimitusjohtaja Antti Mäntylä selvittää turvallisuusohjeita.

– Tässä kielletään useamman kuin yhden henkilön työskentely tai edes oleskelu koneen lähellä. Molemmat kädet pitää olla käytössä noissa kahvoissa.

Ohjeissa neuvotaan käyttämään suojavarusteita.

– Jos näitä noudattaa, todennäköisyys on hyvin pieni, että mitään sattuisi, Mäntylä sanoo.

Mutta aina ohjeita ei noudateta. Klapikoneiden kanssa sattuu vuosittain kolmisenkymmentä vakavaa onnettomuutta, joissa uhri on loukannut kätensä. Noin puolet tapauksista hoidetaan Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays).

Taysin käsikirurgian ylilääkärin Olli Leppäsen mukaan halkomakoneiden yleistyminen näkyy potilaiden määrässä. Erityisesti viime vuosina klapikonevammojen määrä on lisääntynyt merkittävästi. Klapikoneet ovat voimakkaita laitteita, jotka aiheuttavat varsin vakavia vammoja ja tekevät runtelevaa jälkeä.

– Lähes puolet on niin sanottuja hankalia käsivammoja, mikä tarkoittaa sitä, että yksi tai useampia sormia tai koko käsi on lähtenyt irti.

Lasten klapikonevammat lisääntyneet

Taysin tilastojen mukaan tyypillinen potilas on keski-ikäinen, juuri eläkkeelle jäänyt mies eli kokenut klapien tekijä, jonka keskittyminen on herpaantunut ennen onnettomuutta.

Erityisesti kirurgeja huolestuttaa lasten määrä potilaiden joukossa. Tilastojen mukaan joka kymmenes vamman saanut on alaikäinen.

Olli Leppäsen arvion mukaan lasten klapikonevammat ovat lisääntyneet. Viime vuonna Taysissa hoidettiin viittä alaikäistä. Nuorin Tampereella hoidettu klapikonevamman saanut on ollut 3-vuotias.

Mitä nuorempana tällainen vamma tulee, sitä varmemmin se jättää jälkensä.

– Käsi ei koskaan tule entiselleen.

Vaikka kirurgit pystyvät istuttamaan irronneita sormia ja kehonosia takaisin, aina jää pysyviä haittoja. Sormista tulee jäykkiä ja huonosti tuntevia.

– Joskus nuoren ihmisen unelmat ja haaveet ammatista ja harrastuksista jäävät toteutumatta vamman takia, Leppänen harmittelee.

Kolme tapaa saada klapikonevamma

Taysissa on kysytty potilailta, miten onnettomuus on tapahtunut. Syy ei sinänsä vaikuta hoitoon, mutta kiinnostaa kirurgeja. Kertomusten perusteella on kolme tapaa saada klapikonevamma.

Lasten onnettomuuksissa on usein kyse siitä, että aikuinen on ottanut lapsen apuriksi. Lapsi lataa puita ja aikuinen käyttää konetta.

Toinen vaaran paikka on halon jumiutuminen. Puu voi lävähtää käsille, kun käyttäjä lähtee irrottamaan sitä.

Joskus käyttäjä ohittaa suojamekanismit esimerkiksi teippaamalla toisen kahvan alas. Näin käyttäjä pääsee lataamaan puita nopeammin toisella kädellä. Ja sitten sattuu.

Pidä pää kylmänä ja kerää irronneet osat

Kun vahinko tapahtunut, pitää etsiä irronneet raajanosat. Kirurgi neuvoo säilyttämään ne viileässä ja kuivassa, kunnes sairaankuljetus saapuu paikalle. Siten kappaleiden takaisin istuttaminen on mahdollista.

– Se on hätätilanne, kun on esimerkiksi irtonaisia sormia. Sormet eivät saa verta, jolloin ne täytyy saada nopeasti istutettua takaisin.

Käsikirurgian leikkaukset vaativat tarkkuutta ja kestävät kauan, helposti 10–20 tuntia. Myös jatkohoito on pitkä. Potilas joutuu olemaan osastolla kauan. Sairausloman mitta on yleensä vähintään kolme kuukautta.

– Lapsilla leikkaus on hankalampi kuin aikuisilla muun muassa siksi, että verisuonet ovat pienemmät. Toisaalta jos toimenpide onnistuu, lopputulos voi olla parempi kuin aikuisella, käsikirurgian ylilääkäri Olli Leppänen sanoo.

Lapset kauas klapikoneesta!

Päivät pitenevät. Pian koittaa se aika vuodesta, kun halkomakoneet kaivetaan pressujen alta esiin. Eniten klapikonevammoja sattuu huhti-toukokuussa.

Kirurgi kehottaa puunpilkkojia noudattamaan laitteiden käyttöohjeita ja pitämään taukoja, kun alkaa väsyttää. Ja ne lapset: lasten paikka ei ole pilkkomistalkoissa.

– Lapset eivät kuulu tällaisen laitteen lähelle käyttämään tai edes seuraamaan. Lapsi innostuu laitteesta, ja vahinko saattaa tapahtua hyvin äkkiä, Olli Leppänen varoittaa.

Klapikonevammoista koituu myös yhteiskunnalle isot kustannukset. Taysin laskelmien mukaan hoitokulut, sairauslomat ja eläkkeelle jäämiset maksavat Suomessa noin neljä miljoonaa euroa vuodessa.

Täsmennetty kello 11.01 sitaattia "kädestä ei koskaan tule entistä" muotoon "käsi ei koskaan tule entiselleen."

Aasialainen perhe ei tunnistanut myöhään sunnuntai-iltana Kemin rautatieasemaa ajoissa ja olivat jo matkalla keskiyöksi Rovaniemelle, jossa heillä ei ollut majapaikkaa. Pakkanen oli kirinyt yli 20 asteen. Pienen lapsen kanssa matkaava perhe ehti jo hätääntyä, kun apuun tuli kokenut konduktööri.

– He olivat hyvin neuvottomia. Siinä meni minuutti tai kaksi kun pohdin vaihtoehtoja heidän kannaltaan, konduktööri Sakari Puotiniemi kommentoi.

Konduktöörin nopea toiminta mahdollisti perheelle junanvaihdon keskellä metsää Vojakkalan pohjoispuolella Törmässä, jossa on kahdet raiteet vastaantulevan liikenteen väistämiseksi. Perhe kahlasi ratojen välissä olevan lumipalteen yli vastaantulevan junan kyytiin ja matkusti takaisin Kemiin, jossa heillä oli majoitus varattuna.

Sosiaalisessa mediassa ihasteltu myötätuntoinen konduktööri on oululainen Sakari Puotiniemi, joka on palvellut junamatkustajia tähän mennessä 17 vuotta ja toimii uusien konduktöörien opastajana ja koulutusten vetäjänä.

Puotiniemen toiminta sai Twitterin hehkumaan hyvästä mielestä.

– Hyvältä tämä palaute tuntuu, Puotiniemi kommentoi.

Perheellä oli onnea mukana

Sakari Puotiniemi tuntee Suomen rataverkon kuin omat taskunsa, joten perheellä oli paljon onnea mukana. Tilanne vaati nopeaa toimintaa ja rataverkon tuntemusta sillä junan vaihtamiselle sopivia paikkoja on harvassa.

– Tervola olisi ollut seuraava asema ja todennäköisesti majoitusta ei olisi sieltä saanut siihen aikaan iltayöstä, ja Rovaniemellä olisimme olleet vasta puoli kahdentoista aikaan yöllä. Ulkona oli kova pakkanen. Eikä taksilla Tervolasta Kemiin olisi ollut sekään paras mahdollinen ratkaisu.

Puotiniemi otti yhteyttä vastaantulevan junan konduktööriin ja kuljettajaan ja sopi perheen saattamisesta junasta junaan keskellä metsää.

– Ajattelin siinä nopeasti, että tässä on sellainen heidän kannaltaan paras ja inhimillisin vaihtoehto, että yritän saada heidät vastaantulevan junan kyytiin. Ja sehän sitten onnistui.

– Siihen meni vain muutama minuutti. Juna ei sen vuoksi myöhästynyt paljoa. Sen yöpikajunan lähteminen tietenkin oli hieman hitaampaa, kun se joutui pysähtymään.

Vastaantulevan junan konduktööri ja molempien junien kuljettajat olivat heti mukana kuultuaan Puotinniemen ehdotuksen junan pysäyttämisestä.

– Kaikki ymmärsivät, että tämä on paras tapa toimia tässä tilanteessa.

Aikaa oli muutama minuutti

– Normaalisti tästä olisi pitänyt ensin ilmoittaa Liikennevirastolle, eli liikenteen ohjaukseen mutta aikaa oli vain muutama minuutti ja sen vuoksi toimimme näin, Puotiniemi sanoo.

Puotiniemi kertoo aasialaisperheen olleen silminnähden erittäin huojentuneita ja kiitollisia saamastaan erikoispalvelusta ja selviämisestään keskellä yötä varaamaansa hotelliin Kemiin.

– Aina kun saa palautetta suoraan asiakkaalta niin hyvältähän se tuntuu ja uskon, että myös Suomen ja VR:n maineen kannalta ajateltuna saimme ehkä tässä pisteet kotiin tältä perheeltä.

Puotiniemi kertoo konduktöörin työn muuttuneen entistä enemmän asiakaspalvelun suuntaan, johon annetaan myös koulutusta. Hän tuli tällä tapauksella näyttäneeksi esimerkkiä, mitä hyvä asiakaspalvelu voi olla käytännössä.

– Asiakkaat meidän palkan maksaa, joten kyllä heitä täytyy kohdella hyvin ja huolehtia heidän matkastaan, Puotiniemi sanoo.

PYEONGCHANG Ensin hyvät uutiset: tulevaisuudessa olympiaselostajien tai kisavieraiden ei luultavasti enää tarvitse yrittää lausua talviurheilukaupunki Garmisch-Partenkirchenin nimeä.

Sitten huonot uutiset: syy tähän on ilmastonmuutos. Tällaiseen tulokseen on päätynyt joukko tutkijoita. Heidän mukaansa Garmisch-Partenkirchenissä ei enää pian ole tarpeeksi kylmää olympiatasoisia talvikisoja varten.

Eikä saksalaiskaupunki ole ainoa laatuaan. Kanadalaisen Waterloon yliopiston johtaman monikansallisen tutkimuksen mukaan yhdeksässä 21:sta talviolympialaisten isäntäkaupungista on vuosisadan loppupuolella liian lämmintä, jotta kisojen onnistuminen voitaisiin taata.

Tutkimuksessa kisakaupunkien luotettavuutta mallinnettiin sen perusteella, millä todennäköisyydellä päivän alin lämpötilan on helmikuussa nollan alapuolella.

Alun perin tutkimus julkaistiin vuonna 2014, mutta se päivitettiin alkuvuodesta Pyeongchangin ja vuonna 2022 kisoja isännöivän Pekingin osalta.

Kaikkein epävarmimmaksi talvet ovat muuttumassa Sotshissa, Garmisch-Partenkirchenissa ja Vancouverissa. Korkea riski liian lämpimään helmikuun säähän on myös Oslossa, Chamonix’ssa, Innsbruckissa, Sarajevossa, Grenoblessa ja Kalifornian Squaw Valleyssa.

Jos päästöjä ei rajoitetta lainkaan, vuoteen 2080 mennessä vain kahdeksan entisistä kisakaupungeista kelpaisi talvikisojen isännäksi: Ranskan Albertville, Peking, Kanadan Calgary, Italian Cortina D’Ampezzo, Pyeongchang, Sveitsin St. Morritz, Salt Lake City ja Sapporo.

Ilmastonmuutos ei kiusaa yksin suurkisoja. Suomessa on jo pitkään oltu huolissaan hiihtoharrastuksen puolesta. Lumi ei ole enää itsestäänselvyys.

Etelä-Suomessa harrastajat jännittävät talvesta toiseen, pääseekö kauden aikana lainkaan laduille. Rinnekeskukset toimivat tykkilumen varassa. Sankkaa lumisadetta pidetään jo lähes poikkeuksellisena talvisäänä.

Mustat talvet ovat kiusallisia myös olympiatason hiihtäjille.

– On jo pelkästään fyysisesti ja hermostollisesti raskaampaa kiertää yhtä pientä latua verrattuna siihen, että pääsisi vähän pidemmille lenkeille, joissa maasto olisi vaihtelevaa, sanoo sprintissä välieriin hiihtänyt Martti Jylhä.

Jylhä on mukana Protect our winters -kampanjassa, jossa talviurheilijat pyrkivät levittämään sanaa ilmaston lämpenemisestä. Mukana on reilu parikymmentä suomalaisurheilijaa, muun muassa olympiamitalistit lumilautailija Enni Rukajärvi ja hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen.

Jylhä kertoo lähteneensä kampanjaan, koska haluaa pitää ilmastonmuutoksesta meteliä. Hän haluaa tuoda esiin, että epävarmemmiksi muuttuneet hiihto-olosuhteet ovat selkeästi ilmastonmuutoksen syytä.

– Kilpailujen peruminen on jatkuvasti yhä suurempi uhka. Tai että joudutaan lyhentämään matkoja ja muuttamaan reittejä sen takia, ettei ole lunta, Jylhä sanoo.

Kisoja parhaillaan isännöivä Pyeongchang ei kuulu tutkimuksen mukaan riskiryhmään.

Kisajärjestävät varoittelivat jo ennen avajaisia, että kisoissa tulee olemaan kylmä. Talvi yllätti talviurheilijat, mediassa vitsailtiin.

Huulenheitto on tavallaan lämpenemisen tekoja: parissa edellisissä talvikisoissa Sotshissa ja Vancouverissa on puhuttanut pikemminkin se, että kisapaikoilla on liian lämmin.

Sanomalehti New York Timesin haastattelemat kisakonkarit arvioivat, että Pyeongchang on kylmin olympiakaupunki sitten Norjan Lillehammerin, joka isännöi kisoja vuonna 1994.

Urheilijat listasivat Pyeongchangin hyisimpien kisapaikkojen joukkoon, samalle listalle Siperian, Suomen ja Kanadan kanssa.

vaikka kylmyyttä riittää, toinen olennainen elementti Pyeongchangista puttuu. Lunta on laduilla, mutta niiden takana nousevat metsät ovat valkeutta vailla. Muutamana päivänä maahan on saatu ohut valkoinen kuorrutus.

Musta maisema vaikuttaa kisatunnelmaan, ainakin suomalaisten mielestä.

– Totta kai. Olimme Soulissa muutaman päivän, ja asvaltti näkyy. Siellä on erilainen fiilis, sanoo mikkeliläinen Anssi Kaipainen.

Hän on tullut vaimonsa kanssa katsomaan kisoja ja Etelä-Koreassa opiskelevaa poikaansa.

Mikkelin Jukureiden kiekkojoukkueen pipoihin sonnustautunut kolmikko on uskaltautunut tuulesta huolimatta kisoja varten rakennettuun jääpuistoon. Puisto on olympiastadionin liepeillä ainoa valkoinen alue.

– Eihän se talvelta oikein tunnu. Vaikka on viileää niin lunta kaipaisi, Antto Kaipainen sanoo. Hänen kokemuksensa mukaan lumi sulaa täällä nopeasti, vaikka sitä sataisikin.

Lumipuistossa ystävänsä kanssa kuvia napsiva Choi Sung Jae sen sijaan pitää säätä tarpeeksi talvisena.

– Ei tämä meitä korealaisia haittaa. Pyeongchangin alue saa kuitenkin eniten lunta koko maassa, hän pohtii.

Koska pakkasta riittää, hiihtoladuille lunta on saatu ongelmitta. Kaikki lumi laduilla on tykitettyä, ja sitä on näön vuoksi levitelty hieman pidemmälle maastoon.

Lumetettu latu ei Jylhän mukaan tunnu niinkään suksen pohjassa vaan siellä, missä tunteet jylläävät.

– Ei tykkilumi itse suoritukseen vaikuta, vaan siihen yleisfiilikseen, mikä lajista tulee. Se, mikä on kaikille hiihdossa “se juttu”.

Siis oma rauha, luminen luonto ja pitkä lenkit.

Jylhä itse sanoo tehneensä talvien puolesta arjen tekoja. Kiinnittänyt huomiota sähkön alkuperään, syönyt enemmän kasvisruokaa ja pohtinut kuluttamistaan.

– Kannattaa itse ottaa asioista selvää ja olla kriittinen. Pienillä muutoksilla se lähtee.

Kehotuksen voi näppärästi päivittää talvisäähän: pienistä hiutaleista kasvaa lopulta iso hanki.

Seuraa Pyeongchangin talviolympialaisia, suoria lähetyksiä ja kisauutisia osoitteessa yle.fi/olympialaiset

Ylen meteorologi Kerttu Kotakorvella on yksi vinkki tulevaan yöhön ja aamuun etelän ihmisille:

– Jos ei vielä ole toppahousuja kaivanut esiin, niin nyt on sen aika. Aamulla siis toppahousut jalkaan ja auto lämmitykseen, hän sanoo.

Syynä on korkeapaineen keskus, joka kiristää pakkasen Etelä-Suomessa ja Keski-Suomessa nipisteleviin lukemiin.

– Tuleva yö näyttää olevan viikon kylmin. Maan eteläosissa ja keskiosissa on semmoista 20–30 astetta pakkasta.

Vaikka puhutaankin yöstä, niin torstain aamuihmisten tulee varustautua lämpimästi.

– Yleensä ne kylmimmät lukemat mitataan siinä aamukahdeksan aikoihin juuri ennen kuin aurinko alkaa lämmittämään.

Tulevan aamun voi siis ottaa vaikka harjoitteluna ensi viikkoa ajatellen, sillä silloin pakkaset vyöryvät Siperiasta ja tuovat rapsakat 20–30 asteen pakkaslukemat Etelä-Suomeen ja Keski-Suomeen tuulen kera.

Päivä tuo hulppeita lämpötilavaihteluita ja huonoa ilmanlaatua

Vaikka aamu valkenee hyisissä lukemissa, niin aurinko lämmittää päivää hiljalleen lämpimämpiin lukemiin.

– Aurinko paistaa ja päivä on selkeä, joten Etelä- ja Keski-Suomessa on päivällä 10–15 pakkasastetta. Länteen kuitenkin leviää vähän lumisateita, ja saattaa lauhduttaa päivälämpötilan ihan muutamaan pakkasasteeseen.

Torstaina voi olla siis luvassa lämpötilavaihtelua 20 asteen verran.

– Lämpötilavaihtelut voivat siis olla aika valtavia. Tämä on kuitenkin ihan normaalia tähän aikaan vuodesta, Kotakorpi kertoo.

Aamun ja yön hurjien pakkaslukemien jälkeen kiidetään siis valtaviin lämpötilavaihteluihin, ja rinnalla riivaa vielä huono ilmanlaatu.

Keskiviikkona on Ilmatieteen laitoksen mittausten mukaan erittäin huono ilmanlaatu Raahessa – Espoossa ja Porissa huono ilmanlaatu. Kotakorpi kertoo, että tilanne jatkuu todennäköisesti torstaina.

– Huono ilmanlaatu yhdistettynä pakkaseen voi olla riskiryhmille vakava asia, Kotakorpi varoittaa.

Ilmiö on tavallinen pakkaskorkeapaineessa, kun saasteet ja pölyt jäävät vellomaan matalaan ilmakerrokseen.

Lue myös:

Luulitko, että nyt on kylmä? Hyytävämpää on tulossa – Katso, kuinka pakkaset vyöryvät Siperiasta Suomen ylle ensi viikolla

Talvilomaviikko tarjoilee kylmää, mutta aurinkoista kyytiä

Pakkaset jäädyttävät vesiputkia: ”Avotulella ei kannata alkaa sulattaa”

Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin tytär Ivanka Trump vierailee Etelä-Koreassa viikonloppuna, kertoo The Guardian-lehti. Ivanka Trump osallistuu olympialaisten päätösjuhlaan sunnuntaina. Hän tapaa myös Etelä-Korean presidentin Moon Jae-inin perjantaina.

Lehden mukaan Trumpin tyttären matkan odotetaan tekevän samanlaisen vaikutuksen Etelä-Koreassa kuin Pohjois-Korean Kim Jong-unin siskon Kim Yo-jongin vierailu Pyeongchangin avajaisissa toissa viikolla.

Kim Yo-jongin vierailua pidettiin merkkinä Koreoiden mahdollisesti lämpenevistä suhteista. Toisaalta esimerkiksi Yhdysvallat ja Japani kritisoivat Pohjois-Korean propagandaosastoa johtavan Kim Yo-jongin vierailua.

Japanin pääministeri varoitti pohjoiskorealaisten hymydiplomatiasta. Yhdysvallat ja Pohjois-Korea eivät ottaneet avajaistilaisuuksissa näkyvästi mitään kontaktia toisensa edustajiin.

Olympialaisten avajaisviikolla myös sadat eteläkorealaiset osoittivat mieltään esimerkiksi Soulissa Pohjois-Koreaa vastaan.

Yhdysvaltain valtiovarainministeriö on asettanut Kim Yo-jongin viime vuoden tammikuussa talouspakotelistalle vakavista ihmisoikeusrikkomuksista syytettynä.

Keskiviikkona tosin kerrottiin, että Yhdysvaltojen varapresidentti Mike Pence olisi ollut valmis tapaamaan Kim Yo-Jongin avajaisten aikaan.

Etelä-Korea toivookin Ivanka Trumpin vievän sovinnollista viestiä isälleen Washingtoniin. Etelä-Korea näkisi mielellään, että Yhdysvallat ja Pohjois-Korea aloittaisivat rakentavat keskustelut.

Mieluummin Ivanka kuin Melania

Eteläkorealaisen lehden mukaan Ivanka Trumpin vierailu on parempi asia kuin jos presidentti Trumpin vastahakoiseksi kuvailtu vaimo Melania Trump saapuisi maahan. Eteläkorealainen Chosunilbo-lehti menee analyysissaan niinkin pitkälle, että pitää Ivanka Trumpia merkitykseltään todellisena Yhdysvaltojen ensimmäisenä naisena.

Presidentti Moon Jae-inin on kerrottu saapuvan vaimonsa kanssa vastaanottamaan Ivanka Trumpia lentokentälle, vaikka mitään diplomaattista velvoitetta ei ole rullata punaista mattoa Yhdysvaltojen presidentin tyttärelle.

Ivanka Trumpin rooli on ollut esillä siitä lähtien, kun hänen isänsä aloitti presidenttinä. Hän on virallisesti isänsä neuvonantaja, mutta ei saa palkkaa työstään.

Täysin rahaton nainen ei ole, sillä hän omistaa omaa nimeään kantavan vaate- ja asusteyrityksen. AP:n tekemien tutkimusten mukaan yhtiön tuotteet tehdään valtaosin Kiinassa ja tietojen saaminen yhtiön toiminnasta on vaikeutunut sen jälkeen kun Donald Trump astui virkaansa.

Ivanka Trumpin Etelä-Korean vierailun ohjelmassa on kerrottu olevan myös illallinen perjantaina presidentin palatsissa sekä Pohjois-Koreasta loikanneiden tapaaminen.

Vauvahuhuja Pohjois-Koreasta

Etelä-Koreassa media on myös pitänyt edelleen esillä Kim Yo-jongin vierailua.

Eteläkorealaisen median mukaan Pohjois-Korean johtajan sisko olisi sanonut eteläkorealaisille vierailunsa aikana olevansa raskaana. BBC kirjoitti keskiviikkona vauvahuhuista keskiviikkona.

Lähteenä tarinalle ovat eteläkorealaiset nimettömät virkamiehet. Huhuja on ei ole vahvistettu.

Pohjois-Korean johtajan perheestä on hyvin vähän tietoja. BBC:n mukaan varmuutta ei ole esimerkiksi siitäkään, onko Kim Yo-jongilla jo yksi lapsi.

Tarkennettu Reutersin tiedoilla 21. helmikuuta klo. 22.20: Ivanka Trump tapaa Etelä-Korean presidentin jo perjantaina ja Etelä-Korean matka kestää viikonlopun.

Lue myös:

Poliittinen olympiahenki hiipumassa? Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen lykätyt sotaharjoitukset jälleen esillä

Etelä-Korea pyrkii tapaamiseen Pohjois-Korean kanssa – presidentti: "Yhdistäkäämme sydämemme"

Pohjois-Korean cheerleaderit herättivät huomiota kannustuksellaan, mutta tunnettu suomalaiskappale hiljensi yli 200 hengen ryhmän täysin: ”He ovat makeita, mutta vähän outoja”

Koreoiden lämmin lauantaipäivä – Etelä-Korean presidentti sai kutsun Pohjois-Koreaan

Yli sadan koulutytön pelätään joutuneen islamistisen terroristijärjestö Boko Haramin käsiin Yoben alueella. Alueella sijaitsevan kylän kouluun palaamatta jääneiden tyttöjen määrä vaihtelee yli 90:stä 111 tyttöön.

Silminnäkijät ovat kertoneet Reutersille, että itkeviä tyttöjä olisi pakotettu nousemaan autoihin. Tietoja ei ole voitu vahvistaa.

AFP:lle puhunut koulutyttö kertoi itse paenneensa hyökkääjiä ja uskoo heidän vieneen kadonneet koulutytöt.

– Olimme juuri aloittamassa moskeijassa päivittäistä rukoushetkeä, kun kuulimme laukauksia. Juoksimme portille, mutta se oli kiinni, kertoo 16-vuotias Aisha Yusuf Abdullahi.

– Jotkut kiipesivät paniikissa aitauksen yli autoihin, jotka odottivat koulun ulkopuolella.

Abdullahin mukaan hän itse piiloutui koululle eikä ole enää nähnyt tyttöjä, jotka menivät tuntemattomien autoihin.

Nigerian poliisi on kiistänyt tiedot siitä, että tyttöjä olisi kaapattu. Poliisi on kuitenkin vahvistanut, että kouluun on jättänyt tulematta 111 oppilasta.

Jos Boko Haram on todella kaapannut koulutytöt, tapaus olisi vakavin sitten vuoden 2014 tapahtumien. Tuolloin järjestö kaappasi yli 270 koulutyttöä Chibokin kaupungista.

Presidentti Muhammadu Buhari on määrännyt ulko- ja puolustusministerit tutkimaan asiaa Yobeen, kertoi Nigerian viestintäministeri keskiviikkona.

Paikallislehden mukaan kyläläiset ovat kertoneet Boko Haramin jäsenien tulleen Bursarin kylään kuorma-autoilla ja moottoripyörillä ja ampuneen aseilla maanantaina. Lehden mukaan kadonneet tytöt olivat Dapchin tyttökoulun oppilaita.

Lumi on tehokas eriste maassa. Se suojaa kasveja ja maaperää pakkasvaurioilta. Lumen eristyskyvyn huomaa siitä, että auratut tiet routivat huomattavasti syvemmälle kuin auraamaton maa.

Varsinkin maaseudulla on ollut tapana kasata lunta talon seinustalle pitämään pahimmat kuurat loitolla myös lattioilta ja putkista.

Putkiasentaja Mirko Putkonen korpilahtelaisesta Vestamatic Ky:stä kertoo, että tapa on edelleen yleinen.

– Yhdessä ja toisessa talossa on kolattu lumet nurmikolta talon seinustalle.

Mutta ovatko asukkaat ahkeroineet turhaan? Asiantuntijoiden mielestä eivät ole.

Mirko Putkonen sanoo, että ilman muuta kannattaa kasata lunta seinustoille, sillä putkia joudutaan sulattelemaan melko uusistakin taloista. Putket saattavat kulkea sisäpuolella seinän vierellä, ja kovalla pakkasella ne jäätyvät.

Lunta on esimerkiksi Keski-Suomen korkeuksilla tällä hetkellä vain 10–20 senttimetriä. Pakkasta on sen sijaan ollut päiväkausia liki 30 astetta.

Lumi eristää alapohjaa

Lumieristeen teho riippuu talon rakenteesta. Perinnemestari Hannu Niemi on kirjoittanut useita kirjoja vanhojen talojen ylläpidosta. Hän suosittelee lumen kolaamista pihalta seinien viereen varsinkin, jos talossa on tuulettuva alapohja eli rossipohja.

– Helposti unohdetaan, että kylminä päivinä tuuli viilentää rajusti varsinkin rossipohjaisia taloja.

Tosin Niemi muistuttaa, että lunta joutuu ehkä kasaamaan paljonkin, jotta vetoa saa vähennettyä. Ihannelämpötila rossipohjassa olisi hiukan nollan alapuolella.

Niemen mukaan lunta kannattaa kokeilla vaikka alapohja ei olisikaan tuulettuva.

Rakennusterveysasiantuntija Timo Alasaari RH sisäilmatutkimus Oy:stä suosittelee lumen käyttämistä eristeenä myös niissä taloissa, joissa on lämmin kellarikerros. Usein näiden talojen perustukset on rakennettu kevytsoraharkoista.

Vanhoissa rintamiestaloissa on kuitenkin usein kivisokkeli ja kylmä kellarikerros.

– Lunta pitäisi olla silloin aika paljon, jotta siitä olisi hyötyä muuallekin kuin kellariin, sanoo rakennusterveysasiantuntija Timo Alasaari.

Lumi ei aiheuta kosteusvaurioita

Alasaari ei usko, että lumesta aiheutuu talolle vesivaurioita. Pakkaslumi haihtuu keväällä nopeasti, eikä vesi edes imeydy jäiseen maahan. Alasaari ei kuitenkaan suosittele tamppaamaan lunta tiukasti seinään kiinni.

Tietokirjailija ja perinnemestari Hannu Rinne on samaa mieltä. Hän arvelee, että lumesta voi tulla keväällä ongelmia vain siinä tapauksessa, että talon pohjoisseinustalle tulee paljon lunta ja maa viettää taloa kohti.

– Eteläpuolella aurinko haihduttaa ja kuivaa lumet. Jään sisältämät vesimolekyylit irtoavat suoraan ilmaan, ihan niin kuin märästä pyykistä.

Maailman vähiten korruptoituneiden maiden kymmenen kärki ei ole viime vuodesta juuri muuttunut, mutta niiden saama arvosana on heikentynyt.

Tämä käy ilmi Tranparency Internationalin tuoreesta korruptioindeksistä, joka mittaa julkisen sektorin korruptoituneisuutta.

Uusi-Seelanti pitää nyt yksin kärkipaikkaa 89 pisteellä, kun se viime vuonna jakoi ykkössijan Tanskan kanssa saamalla 90 pistettä.

Tanska putosi kakkoseksi. Suomi on viimevuotiseen tapaan kolmas, mutta jakaa nyt pronssisijan Norjan ja Sveitsin kanssa. Viime vuonna Suomi oli yksin kolmonen. Suomen saama pistemäärä on tipahtanut vuodessa 89:stä 85 pisteeseen.

Myös Ruotsi on ottanut takapakkia: Tänä vuonna Ruotsi oli vasta kuudes, kun vuosi sitten maa sijoittui Suomen jälkeen neljänneksi.

Peränpitäjät Afrikasta

Korruptoitunein maa on edellisvuosien tavoin Somalia, joka joutui tyytymään 9 pisteeseen. Seuraavana tulee Etelä-Sudan.

Häntäpään listalla on muutoinkin Afrikan maita ja niiden lisäksi Pohjois-Korea ja Venezuela sekä konfliktien repimät Syyria, Afganistan, Irak ja Jemen.

Unkari hälytysmerkki

Transparency Internationalin mukaan korruptioindeksi maalaa synkän kuvan niistä EU-maista, jotka ovat lipsuneet laillisuusperiaatteista.

Unkarin pistemäärä on pudonnut kuudessa vuodessa kymmenen pistettä, 45 pisteeseen. Samaan aikaan pääministeri Viktor Orbán on tiukentanut otettaan valtiollisista instituutioista sekä kansalaisyhteiskunnasta. Hallitsevan Fidesz-puolueen jäseniä vastaan on esitetty lukuisia syytöksiä julkisten varojen väärinkäytöstä.

Vastaavaa on järjestön mukaan tapahtumassa Puolassa. Järjestö kehottaa EU:n ottamaan tämän varoituksena.

Viime vuonna Unkari putosi sijalta 57 sijalle 66. Maan sijoitus romahti heikommaksi kuin esimerkiksi EU:hun pyrkivän Montenegron, jonka korruptoituneisuutta EU on arvostellut.

EU-maista ja sen ulkopuolisista Länsi-Euroopan maista Unkariakin huonommin Transparencyn korruptioindeksissä sijoittuu Bulgaria, sijalle 71.

Muuallakaan Euroopassa korruption vastainen taistelu ei ole juuri edennyt ja heikennystä on tapahtunut aiemmissa huippumaissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa, järjestö toteaa.

EU- ja Länsi-Euroopan maat saavat indeksissä keskimäärin 66 pistettä. Pohjoismaista heikoin on Islanti sijalla 13. Viron sijoitus on 21.

Muualla vielä kurjemmin

Maailman mittakaavassa läntinen Eurooppa kuitenkin loistaa korruptioindeksissä.

Sen keskimääräinen pistemäärä on alueista korkein. Keskimäärin maailman maat saivat 43 pistettä. Yli kaksi kolmasosaa maista jäi alle 50 pisteen..

Maanosista huonoiten pärjäsi Afrikka, jossa keskimääräinen pistemäärä oli 32. Maanosan vähiten korruptoitunut maa oli Botswana sijalla 34.

Venäjä on sijalla 135, Kiina 77. ja Yhdysvallat 16.

Sananvapaus kytköksissä korruptioasteeseen

Transparencyn mukaan näyttää siltä, että maan korruptoituneisuuden asteella on yhteyttä tiedotusvälineiden ja järjestöjen toimintavapauteen.

Esimerkiksi kuuden viime vuoden aikana lähes kaikki työssään tapetut toimittajat tapettiin korruptoituneissa maissa. Lisäksi joka viides heistä oli tekemässä juttua korruptiosta.

World Judstice Projectin tutkimus osoittaa myös, että korruptoituneissa maissa on usein myös huonot kansalaisvapaudet, kuten kansalaisjärjestöjen vapaus toimia ja vaikuttaa.

Helmikuun 19. päivänä valkoinen armeija piiritti Varkauden eri suunnista useiden eri puolelta Suomea tuotujen komppanioiden voimin. Vain kaksi vuorokautta kestäneiden taisteluiden jälkeen punaiset antautuivat.

Massatehtaaseen vetäytyneet punaiset laskivat aseensa ja heiluttivat valkoista lippua klo 21 aikaan 21. helmikuuta. Sen jälkeen käynnistyi tapahtumasarja, joka on järkyttävyydessään ainutlaatuinen.

Naiset ja lapset lähetettiin kotiin ja miehiä alettiin marssittaa ulos tehtaalta. Ensimmäiset 20 ammuttiin tehtaan pihamaalla. Loput marssitettiin läheisen Huruslahden jäälle.

Suullisen perimätiedon mukaan Huruslahdella vangitut punaiset asetettiin riviin ja heistä joka kymmenes teloitettiin. Punakaartin johtoa ja kiihottajiksi tiedettyjä miehiä ammuttiin ensimmäisten joukossa.

– Tarina yksi kymmenestä elää sitkeästi, mutta kyllä tutkimuksella on voitu osoittaa, että se ei ollut niin sattumanvaraista. Siellä maksettiin erilaisia velkoja. Saattoi saada kuolemantuomion teoista, jotka eivät liittyneet lainkaan vuoden 1918 sotaan, professori Hannu Itkonen Jyväskylän yliopistosta sanoo.

– Suullisen perimätiedon mukaan sekin, että jos oli noussut isäntävaltaa vastaan tai suhtautunut kriittisesti sääty-yhteiskuntamaista menoa vastaan, on voinut olla raskauttava teko, kun tuomioita on annettu. Aiemmin talvella kävi ilmeisesti niin, että punakaartissa ääriaines sai vallan ja monet surmista olivat suorastaan kummallisia. Rauhallisina tiedetyt henkilöt menettivät henkensä.

Itkonen on tutkinut lapsuus- ja nuoruusvuosiensa kotikaupungin Varkauden historiaa. Syitä Varkauden hirveyksille helmikuussa 1918 on pohdittu ja niitä lienee monia.

– Yksi varmasti oli se, että Varkaus oli osa Leppävirtaa ja Joroisia. Täällä ei ollut omaa kunnallista itsehallintoa. Puhuttiin esimerkiksi elintarvikelautakunnan perustamisesta, mutta kuntien silmäätekevät katsoivat, ettei teollisuuskeskukseen sellaista tarvita. Konfliktin ainekset olivat koossa ja punakaarti otti vallan kolmeksi viikoksi, Itkonen pohtii.

"Ei ollut paikkaa, missä sopia asioista"

Sisällissodan alla Varkaus oli teollisuusyhteisö, josta osa kuului Leppävirtaan ja osa Joroisiin. Varkauden noin 10 000 asukkaan yhteisö oli syntynyt sahan ja massatehtaan sekä kahden telakan ympärille.

Työväki oli muodostanut vahvan punakaartin syksyllä 1917. Sisällissodan syttyessä tammikuun lopulla punakaarti otti vallan. Se kesti kolmisen viikkoa.

Myös Varkauden museon johtaja Hanna-Kaisa Telaranta uskoo, että kunnallisen demokratian puuttuminen johti osaltaan raakuuksiin.

– Ei ollut oikein paikkaa, jossa olisi voitu keskustella ja sopia asioista, Telaranta pohtii.

Varkaudessa teloitettiin arviolta 220 punaista. Varkaus oli ilmeisesti ensimmäinen merkittävä taistelu, jossa valkoiset pystyivät lyömään vastustajan joukot. Osa punaisiin liittyvistä kaunoista oli kulkeutunut eri puolilta Suomea tulleiden komppanioiden mukana Varkauteen.

– Valkoinen sodanjohto katsoi, että punaisesta saarekkeesta on päästävä nopeasti eroon, Hannu Itkonen arvioi.

Itkosen mukaan Varkauden teloitusten isoihin uhrimääriin vaikutti myös ajankohta. Sodan normisto oli vielä muodostumatta.

–Siitä ei mennyt kovin pitkään, kun Mannerheimilta tuli suoranainen käsky, että sodan normeja pitäisi kunnioittaa, eikä pikaisia toimia pitäisi panna heti toimeksi.

Kaksi erilaista totuutta

Varkauden tapahtumien julmuus jäi historiaan suurimpina teloituksina koko sisällissodassa paikkakunnan asukaslukuun suhteutettuna. Kymmenen prosenttia miesväestöstä teloitettiin tehdasalueella ja Huruslahden jäällä.

Tapahtuma jätti katkerat arvet varkautelaisten mieliin. Vaikeista asioista kuitenkin vaiettiin useita vuosikymmeniä. Vasta 1990-luvulla terrorista puhuttiin ääneen.

– Tapahtumista kerrottiin kahdenlaista totuutta. Esimerkiksi työpaikoilla niistä puhuttiin, mutta oltiin vahvasti kahdessa eri leirissä. Kun valkoinen puoli teki muistojulkaisun Varkauden valtauksesta, riviäkään ei kirjoitettu mittavista teloituksista, Hannu Itkonen muistuttaa.

Samaa sanoo Varkauden paperitehtailla lähes 40 vuotta työskennellyt entinen pääluottamusmies Kai Pärnänen. Pärnäsen molemmat isoukit olivat teloitusrivistössä. Toinen menehtyi teloittajan luotiin, toinen pelastui viime hetkellä.

– Ei näistä asioista ole puhuttu vieläkään. Kun itse aloitin 1970-luvulla, silloin vielä vanhimmat miehet puhuivat asiasta tehtaalla, mutta heidän lähdettyä asia on vaiettu, Pärnänen sanoo.

Hannu Itkonen järjesti ensimmäisen Varkauden sisällissodan tapahtumia käsitelleen seminaarin 20 vuotta sitten. Tuolloin aika alkoi kypsyä asioiden kiihkottomalle käsittelylle.

– Sanoisin, että nyt arvet ovat umpeutuneet. Vielä 1960-luvulla, kun Hannu Soikkanen kirjoitti Varkauden historiaa, oltiin vielä haluttomia puhumaan.

Varkaus muistaa 100 vuoden takaisia tapahtumia monilla eri tavoilla kevään aikana. Kaupunkilaisille kerrotaan tapahtumien syistä ja seurauksista ottamatta kantaa sodan osapuoliin. Varkauden museon näyttelyssä voi tutustua historiaan erilaisten ihmiskohtaloiden näkökulmasta.

– Ehkä se suurin asia nykyisin on se, että me ei enää kerrota punaisten historiaa tai valkoisten historiaa, vaan varkautelaisten yhteistä historiaa, museonjohtaja Hanna-Kaisa Melaranta sanoo.

Metrolla oli tänään taas uusi hankala päivä. Vielä illansuussa työmatkaliikenteessä metrolaitureilla tiedotettiin näyttötauluilla, että "junien määränpää saattaa muuttua matkan varrella." Osaa matkustajista viesti nauratti.

HKL:n liikenteenohjaaja Reijo Artevuo HKL:n valvomosta ei ollut kuullut kyseisestä tiedotuksesta.

– En tiedä mikä on ollut, kun en ole tehnyt asialle mitään.

Myöskään HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski ei tiennyt tarkemmin asiasta. Lehmuskoski epäili, että kyseinen tiedotus on liittynyt metrovuorojen säätämiseen.

– On normaali käytäntö, että metrovuoroja muutetaan, kun aikataulu on ollut sekaisin.

Useita vikoja

Metro todella oli keskiviikkona sekaisin. Ongelmat alkoivat aamulla, kun tuli ratavaurio. Toimitusjohtaja Lehmuskosken tietojen mukaan kyse oli pakkasen aiheuttamasta vauriosta.

Illemmalla vuorossa oli palorullaoven vaurioituminen Ruoholahdessa.

Käytännössä tämä tarkoitti, että metron valvomoon ei tullut tietoa, olivatko palorullaovet auki vai kiinni metrotunnelissa Ruoholahden kohdilla. Tämän takia koko metroliikene jouduttiin pysäyttämään kokonaan puoleksi tunniksi. Eniten vika vaikeutti Kampin ja Lauttasaaren välistä metroliikennettä: se jouduttiin pysäyttämään useaksi tunniksi.

Metroliikenteen seisauttaminen keskellä päivää vaikutti siihen, että metroliikenne olikin koko loppupäivän sekaisin.

– Vuorot on aivan sekaisin. Junilla on epämääräisiä välejä, liikenteenohjaaja Artevuo kertoi illansuussa.

Artevuo oli kuitenkin luottavainen siihen, että aikatauluja saataisiin kehitettyä, kun osa metroista menee illansuussa varikolle.

– Toivon mukaan helpottaa, kun nämä on niin sekaisin.

Aamulla metrojen pitäisi olla aikataulussa.

– Ellei sitten mene joku raide taas poikki, Artevuo naurahtaa.

Hanoista ei tule vettä, eikä jätevesihuoltokaan toimi. Kerimaassa mökin omistava Annemaija Summanen on sinnitellyt miehensä kanssa ilman juoksevaa vettä jo yli kuukauden ajan. Mökkiläisten kesäkeidas on muuttunut painajaiseksi pitkään jatkuneen vesikiistan takia.

Summaset asuvat viisi kuukautta vuodesta Kerimaan mökillään. Huhtikuun puolivälistä syyskuun loppupuolelle kestävän mökkijakson lisäksi he viettävät mökillä talviviikonloppuja. Nyt mökkiä ei voi käyttää. Summasen luotto siihen, että asiat hoidetaan ja ne järjestyvät, on mennyt.

– Me mökkiläiset emme ole saaneet Savonlinnan kaupungilta mitään ohjeita, jopa sähköposteihin on jätetty vastaamatta, hän ihmettelee.

Kerimaassa on 20 lomakylään kuuluvaa rakennusta ja noin 70 yksityisten omistamaa kiinteistöä. Alueen matkailuyritys on joutunut lopettamaan toimintansa, ja henkilökunta on lomautettu.

Savonlinnan kaupunki, Itä-Savon Vesi Oy ja Kerimaan sisäisen vesi- ja jätevesiverkoston omistava Puikkari Oy ovat kiistelleet jo vuosia alueen vesihuollon järjestämisestä. Käytännössä vesihuollosta on vastannut Puikkarin vuokralaisena oleva matkailuyritys, Puikkari Oy:n tytäryhtiö Kerimaan Lomakeskus Oy. Monimutkaisessa vyyhdissä kiistan osapuolilla on paljon näkemyseroja, eivätkä he ole päässeet yhteisymmärrykseen akuutin vesihuoltotilanteen ratkaisemisesta.

Kaivovesi käyttökiellossa terveysriskin takia

Summaset ovat tuoneet mukanaan mökille kaiken käyttöveden jo puolentoista vuoden ajan. Itä-Savon Vesi katkaisi Kerimaan alueelta vedenjakelun heinäkuussa 2016. Sen jälkeen, kun vedenjakelu katkaistiin, käyttövesi tuli alueen omasta kaivosta. Se ei päättynyt Annemaija Summasen osalta hyvin.

– Join hanasta vettä, joka tietämättäni tulikin noin viisitoista vuotta kiinni olleesta vanhasta kaivosta. Myöhemmin yöllä sairastuin kovaan vatsatautiin ja jouduin Savonlinnan keskussairaalaan, hän muistelee.

Tällä hetkellä kaivovesi on juomavetenä käyttökiellossa terveysriskin vuoksi. Samalla kun Puikkari joutui lopettamaan kaivoveden käytön Kerimaassa, se joutui laittamaan alueen jätevesiverkoston käyttökieltoon. Kiellosta huolimatta alueella lasketaan vettä viemäriin, ja pieni jätevesisäiliö on jo tulvinut yli. Summanen peräänkuuluttaa kaupungin vastuuta.

– Kyllä minulle Savonlinnan kaupungin veronmaksajana olisi tärkeää, että kaupunki ottaisi tästä nyt myös vastuun. Meidät mökkiläiset ja asunnonomistajat on jätetty heitteille. Mielestäni kaupungin pitäisi saada Puikkarin kanssa neuvotteluyhteys pelaamaan ja hoitaa yhdessä tämä asia, hän vetoaa.

Meidät mökkiläiset ja asunnonomistajat on jätetty heitteille. Annemaija Summanen

Savonlinnan vesihuoltopäällikön Esa Hinkkasen mukaan jätevesikysymys olisi helpompi ratkaista kuin puhtaan käyttöveden saaminen alueelle. Hän esittää ratkaisuksi sitä, että kiinteistönomistajat voisivat toistaiseksi tehdä jäteveden osalta sopimuksen Itä-Savon Veden kanssa. Kerimaan jätevesiverkoston käytöstä ei ole kuitenkaan päästy vielä sopimukseen. Verkoston omistava Puikkari ei ole valmis luovuttamaan sitä käyttöön ilman vuokraa.

Annemaija Summasen mielestä pahinta tukalassa tilanteessa on ollut se, että vedet katkaistiin 15. tammikuuta ja kesti kuukauden ennen kuin asukkaille ja kiinteistönomistajille pidetään tiedotustilaisuus.

Kiistaa puitu korkeimmassa hallinto-oikeudessa asti

Vesihuoltokiistassa on ollut monta käännettä. Vedenjakelu katkaistiin Kerimaassa kesällä 2016 Puikkarin sopimusrikkomuksen takia. Kiistaan liittyy myös maksamattomia jätevesilaskuja. Alueen jäteveden mittaus- ja laskutuskäytäntöä muutettiin maaliskuussa 2014. Jäteveden laskutusperusteita on puitu käräjäoikeudessa vuodesta 2015 lähtien. Itä-Savon Vesi katkaisi jäteveden vastaanottamisen Kerimaan alueelta syksyllä 2017.

Etelä-Savon Ely-keskus jyrähti Savonlinnan kaupungille vuonna 2015, ja kaupunki valitti muun muassa saamastaan hallintopakkomääräyksestä. Tuorein käänne koettiin, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen tammikuun alussa. Se tarkoitti sitä, että Savonlinnan kaupungin on määriteltävä Kerimaa virallisesti jonkin vesilaitoksen toiminta-alueeksi syyskuun loppuun mennessä.

– Tilanne on äärimmäisen pulmallinen. Ei tavallista kiinteistönomistajaa varmasti hirveästi kiinnosta se, mikä se toiminta-alueen laajuus on, vaan se kiinnostaa milloin sitä vettä tulee hanasta, vesihuoltopäällikkö Hinkkanen myöntää.

Puikkarin toimitusjohtajan Pekka Nurmisen mukaan ongelman juuret ulottuvat vuoteen 2002, kun Kerimaan lomakylä liitettiin silloisen Kerimäen kunnan vesijohtoverkostoon. Nurmisen mielestä Kerimäen kunta alkoi silloin rikkoa vesihuoltolakia, joka oli tullut voimaan vuonna 2001. Hänestä kunnan olisi jo silloin pitänyt järjestää Kerimaan alue oman vesihuoltolaitoksensa toiminta-alueeksi.

Kunnan vesijohtoverkostoon liittymisen jälkeen Kerimaan alue alkoi kasvaa.

– Ongelmat alkoivat vuosien 2003 ja 2012 välillä, kun alueelle alettiin rakentaa ulkopuolisten omistamia uusia rakennuksia, Nurminen sanoo.

Puhdasta vettä ei ennen kesää

Savonlinnan vesihuoltopäällikön Esa Hinkkasen mukaan Kerimaassa ei saada puhdasta vettä hanoista ennen kesää, koska vesijohtoverkoston desinfiointia ja koepaineistusta ei voi tehdä keskellä talvea.

– Jos asiat etenevät suotuisasti, niin kunhan tässä kevät tulee niin päästäisiin testaamaan sitä olemassa olevaa vesijohtoverkkoa eli paineistamaan se. Se voisi tapahtua lumien sulettua, mutta se vaatii myös toiselta osapuolelta myönnytyksiä, hän sanoo.

Itä-Savon Veden toimitusjohtajan Reetta-Kaisa Pelkosen mielestä Puikkari on avainasemassa akuutin tilanteen ratkaisemisessa, sillä ilman Puikkarin verkostoa asukkaille ei saada vettä pitkään aikaan.

– Se on ihan Puikkarin käsissä. Heti, kun verkosto on siinä kunnossa, että sinne pystyy vettä syöttämään ja Puikkari täyttää oman osuutensa sopimuksesta, niin ihan välittömästi Itä-Savon Vesi alkaa sinne vettä toimittaa, hän sanoo.

Pelkonen korostaa, että verkosto pitää ensin huuhdella ja desinfioida ennen kuin sinne voi luotettavasti vettä toimittaa.

Se voisi tapahtua lumien sulettua, mutta se vaatii myös toiselta osapuolelta myönnytyksiä. vesihuoltopäällikkö Esa Hinkkanen

Etelä-Savon Ely-keskuksen johtava asiantuntija Vesa Rautio toivoo, että Puikkari kantaisi vastuunsa siihen asti, kunnes toiminta-alue määritellään jonkin vesilaitoksen hoitoon.

– Kyllähän tässä avaimet on erityisesti Puikkarilla. Kerimaan asukkailla ja Puikkarilla on voimassa olevat sopimukset veden toimittamisesta ja jäteveden vastaanottamisesta, ei niitä sopimuksia ole kukaan missään vaiheessa perunut, hän sanoo.

Epätietoisuus piinaa asukkaita

Vesihuoltosotkussa sijaiskärsijöinä olevat Kerimaan asukkaat haluavat pikaisia vastauksia siihen, milloin puhdasta vettä tulee hanasta ja että se menee ympäristöriskiä aiheuttamatta jätevesiverkostoon.

Annemaija Summanen aikoo tehdä poliisille tutkintapyynnön.

– Oma oikeustaju on tässä kyllä aika kovalla koetuksella. Tässä ei oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä. Asuntomme ovat muuttuneet asumis- ja myyntikelvottomiksi. Näköpiirissä ei ole, että milloin tämä oikein loppuu, ja olemmeko me myös ensi kesänä sinne syyskuun loppuun saakka ilman vettä, hän tuskailee.

Summasen mielestä umpisolmun voisi avata se, että kiistan osapuolet katsoisivat asian inhimillistä puolta.

– Toivon, että Savonlinnan kaupunki ja Puikkari yhdessä ajattelisivat myös meitä mökkiläisiä ja yrittäisivät löytää parhaan mahdollisen ratkaisun.

Poliisi on ottanut kiinni noin 50-vuotiaan miehen, jonka epäillään syyllistyneen usean kymmenen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Mies vangittiin saman viikon aikana.

Vuonna 1968 syntynyt mies otettiin kiinni helmikuun 5. päivänä.

Miehen epäillään välittäneen lapsille pääasiassa nuuskaa, mutta myös alkoholia. Maksuksi mies on pyytänyt rahaa tai seksuaalissävytteisiä tekoja kuten keskusteluja, kuvia tai koskettelua.

– Hän on ollut tunnettu nuuskan myyjä nuorten keskuudessa, tapauksen tutkinnanjohtaja rikoskomisario Teija Koskenmäki-Karaharju kertoo poliisin tiedotteessa.

Helsingin poliisi kertoo, että epäilty lähestyi lapsia pääasiassa Helsingin keskustassa, muun muassa Kampissa ja päärautatieasemalla. Mies oli lapsiin yhteydessä myös puhelimitse.

Ainakin kymmeniä uhreja

Asian esitutkinta on vasta alkuvaiheessa, mutta poliisin tiedossa on jo nyt kymmeniä uhreja, joiden epäillään joutuneen seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. He ovat kaikki alle 16-vuotiaita poikia.

– Epäillyllä on kyky kommunikoida samalla tasolla, mitä pojat itse ovat. Hänellä on kyky saada keskustelua aikaan poikien kanssa niin netissä kuin kasvokkain, rikoskomisario Koskenmäki-Karaharju kertoo.

Miehellä oli tuhansia nuuskan välittämiseen liittyviä kontakteja eri puolilta Suomea, mutta kaikki heistä eivät ole joutuneet seksuaalirikoksen kohteeksi.

Poliisi pyrkii selvittämään esitutkinnan aikana sekä rikosten törkeysasteen että laajuuden.

Epäilty tuomittu aiemmin kahdesti

Rikoksista epäilty on tuomittu aiemmin kahdesti vastaavista teoista. Tällä kertaa rikollisen toiminnan epäillään tämänhetkisen tiedon mukaan alkaneen vuoden 2016 alussa ja jatkuneen miehen kiinniottoon saakka eli noin kaksi vuotta.

Epäily rikoksista heräsi toisen rikostapauksen tutkinnan yhteydessä.

Poliisi pyytää uhreja ottamaan yhteyttä.

– On äärimmäisen tärkeää, että poliisi saisi mahdollisimman paljon tietoa esitutkintaa varten, Koskenmäki-Karaharju sanoo. Tutkinnanjohtaja arvioi, että epäillyllä voi hyvin todennäköisesti olla muitakin uhreja.

Asian esitutkinta jatkuu kevään ajan.

Poliisi tiedottaa tutkinnasta seuraavan kerran siinä vaiheessa, kun esitutkinta on päättynyt ja asia on siirtymässä syyttäjälle syyteharkintaan.

Poliisiin voi olla yhteydessä soittamalla numeroon 0295 471 612 (arkisin kello 8–15) tai sähköpostitse osoitteeseen: seksuaalirikokset.helsinki(at)poliisi.fi.

Kiire, tehokkuus ja suorittaminen ovat nyt muodissa. Paljon asioita aikaansaavat, dynaamiset ihmiset ovat monelle esikuva hyvästä elämästä.

Sosiaalisessa mediassa heidän elämänsä näyttäytyy täydellisenä pienintä yksityiskohtaa myöten. Kulissien takana on kuitenkin usein elämäänsä tyytymätön ihminen.

– Supersuorittajat ovat alttiita muuttamaan esimerkiksi ruokavalio- tai parisuhdeneuvot käskyiksi, joita pitää pilkuntarkasti noudattaa, sanoo ylisuorittamisesta kirjan kirjoittanut sosiaali- ja terveysalan ammattilainen Heidi Holmavuo.

Jatkuva suorittaminen ajaa helposti elimistön stressitilaan, joka puolestaan altistaa esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeille. Ylisuorittajaa vaanii siis pahimmillaan sydänkohtaus.

Supersuorittaja on kurja kumppani

Henkisesti ylisuorittaja on onneton. Hän ei osaa nauttia saavutuksistaan eikä rentoutua edes vapaa-ajalla, jos hänellä sellaista edes on. Hän on kontrolloiva ja kireä, eikä hänen kanssaan ole kiva olla.

– Suorittajan lähellä voi olla hankala elää. Elämä on sääntöviidakko, joita kaikkien pitää noudattaa. Asioiden pitää mennä juuri suorittajan hyväksymällä tavalla.

Ylisuorittaja hakee säännöillä ja kontrollilla turvallisuutta ja luulee, että onnellisuus syntyy muuttamalla muut itsensä kaltaiseksi.

Suorittaja ei usein itse huomaa omaa vääristynyttä käytöstapaansa. Pahimmillaan hän havahtuu tilanteeseensa vasta kun sairastuu burn outiin tai kun puoliso haluaa avioeron.

– Ylisuorittaminen on turvapaikka. Jos sinut kiskaistaan siitä irti, niin onhan se pelottavaa.

Ylisuorittamisen kolme varoitusmerkkiä

Mistä sitten tietää, että terve suorittaminen ja kääntymässä epäterveeksi ylisuorittamiseksi?

Heidi Holmavuo luettelee kolme varoitusmerkkiä.

1. Loputon tehtävälistojen luominen. On syytä huoleen, jos kalenteri on aivan täynnä ja tekemättömien tehtävien post-it-lappuja syntyy samaa tahtia kuin heität vanhoja pois.

2. Kun vapaa hetki ahdistaa. Pystytkö olemaan tekemättä mitään ennalta suunniteltua?

3. Jatkuva tyytymättömyys. Vaikka teet miten paljon, löydät aina lisää tehtävää. Pysähdy miettimään, mitä olet saavuttanut. Älä kiinnitä huomiota vain siihen, mikä vielä on tekemättä. Tekeminen ei tästä maailmasta ikinä lopu.

Suorittamisesta voi opetella pois

Koska ylisuorittamisessa on pohjimmiltaan kyse turvan ja hyväksynnän hakemisesta, ei siitä pääse irti noin vaan. Muutos kannattaa tehdä vähitellen, yksi askel kerrallaan.

Holmavuo ehdottaa, että aluksi kalenteriin voisi merkitä edes yhden vapaan illan viikossa. Silloin kannattaa pysähtyä kuuntelemaan, minkälaisia tarpeita läheisillä ihmisillä on. Haluaisiko puoliso lojua kanssasi sohvalla ja katsella Netflixiä? Tulisiko ystävä piipahtamaan iltateellä?

Astetta vaikeampi harjoitus on antaa jonkun muun suunnitella päivän ohjelma. Pystytkö antautumaan siihen, että joku muu hallitseekin ajankäyttöäsi edes yhden päivän verran? Täydellisestä kontrollista luopuminen voi pelottaa, mutta se voi olla myös hyvin vapauttavaa.

Tärkein oppitunti lienee kuitenkin tehtävien karsinta.

– Paljon asioita voi jättää huomiseen tai kokonaan tekemättä. Höllää sieltä, mistä voit. Jos työviikon jälkeen väsyttää, ei ole pakko siivota, Holmavuo kannustaa.

”Mikä tuo sinulle hymyn huulille? Milloin voit sanoa ”nyt juuri tästä hetkestä ei puutu mitään, en tarvitse juuri nyt mitään enempää”. Huomaa nuo hetket ja vaali niitä – sano ne ääneen. Niistä koostuu onnellisuutesi.” (Lainaus Heidi Holmavuon ja Marisa Kainulaisen kirjasta Miksi suoritamme? Fitra, 2018.)

Lue myös:

“Olin tottunut pitämään itseäni supernaisena” – Aitajuoksija Nooralotta Neziri romahti ylirasituksen takia

Ylikunto vaanii suorittajaa – liian kova treeni ja stressi on huono yhtälö

Niina on kolmekymppinen lastentarhanopettaja pääkaupunkiseudulta. Hän ei halua esiintyä tässä jutussa oikealla nimellään.

Syy on se, että hän ei halua huolestuttaa vanhempia. Siis heitä, jotka tuovat lapsensa joka aamu päiväkotiin.

Niina sanoo, ettei haluaisi laittaa omaa lastansa hoitoon Helsingissä sijaitsevaan työpaikkaansa. Ja se on aivan tavallinen helsinkiläinen päiväkoti.

Vasta kolme vuotta alalla ollut Niina ei ole uupunut tai kyllästynyt työhönsä tai työpaikkaansa. Hän haluaa kertoa päiväkotinsa arjesta, koska uskoo, että tilanne on useissa päiväkodeissa kärjistymässä.

Myös lapsiaisianvaltuutettu otti tänään kantaa päiväkotien tilanteeseen raportissaan, jossa hän piti varhaiskasvatuksen laatua isona ongelmana.

Hyvä päivä töissä on Niinan mukaan poikkeus säännöstä, ja usein kurkkua kuristaa heti aamulla.

Kun Niina on aamuvuorossa, hän tulee töihin ennen seitsemää. Päiväkodin kännykän laittaminen päälle määrittelee sen, millainen päivästä on tulossa.

Puhelin piippaa tekstiviestejä kollegoilta, jotka ovat sairastuneet yön aikana.

Helsingin seudulla sijaisia välittää henkilöstöpalveluyritys Seure. Aamuvuorolainen soittaa Seureen ja päätyy usein jonoon, koska muissakin päiväkodeissa availlaan puhelimia ja vastaanotetaan sairasilmoituksia.

Seuren sijaisuuksia tekevät esimerkiksi opiskelijat ja muut keikkatöistä kiinnostuneet. Heillä ei ole työvelvoitetta, eli he voivat valita, milloin ovat käytettävissä.

Pitää hymyillä iloisesti, vaikka tietää, että päivästä on tulossa kaaos, jossa huolehditaan vain siitä, ettei kellekään satu mitään pahempaa. helsinkiläinen lastentarhanopettaja

Sijaisista on ollut alkuvuodesta erityisen paha pula. Yhtenä aamuna Niinan päiväkodin kännykkä piippasi yhteensä viiden hoitajan tai opettajan poissaoloviestin. Seurelta saatiin tilalle yksi sijainen.

Niina kertoo olevansa ajoittain oman, lähes 20 lapsen ryhmänsä ainoa aikuinen. Pahoina sairaspäivinä samaan porukkaan saatetaan liittää myös toinen samankokoinen lapsiryhmä, jos ryhmän molemmat aikuiset ovat poissa.

Silloin Niina on yksin liki neljänkymmenen lapsen kanssa, muiden töissä olevien aikuisten satunnaisia piipahduksia lukuunottamatta.

Kun lasten vanhemmat aamuisin huikkaavat eteisessä hyvän päivän toivotuksia, Niina saa joskus tehdä kaikkensa, että näyttäisi rauhalliselta.

– Pitää hymyillä iloisesti, vaikka tietää, että päivästä on tulossa kaaos, jossa huolehditaan vain siitä, ettei kellekään satu mitään pahempaa.

Varhaiskasvatuslain muutokset lisänneet vaaratilanteita

Päiväkotien arjessa on tapahtunut parin viime vuoden aikana iso joukko keskenään ristiriitaisia muutoksia.

Uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan syksyllä 2015. Laissa rajoitettiin ensimmäistä kertaa lapsiryhmien enimmäiskokoa. Lakiin kirjattiin myös päiväkodeille sitovat varhaiskasvatusuunnitelmat.

Tuoreeseen lakiin tehtiin uuden hallituksen toimesta heikennyksiä heti samana syksynä. Ryhmäkokoja suurennettiin kasvattamalla hoitajien ja lasten välistä suhdelukua, ja kaikkien alle kouluikäisten lasten oikeutta päivähoitoon rajattiin. Muutokset astuivat voimaan vuoden 2016 alussa.

Lakimuutosten vaikutuksista päiväkodeissa tutkittiin hallituksen tilaamassa selvityksessä, joka julkaistiin hiljattain. Selvitys puhuu karua kieltä.

Sen mukaan vuoden 2016 muutokset ovat vaikuttaneet lapsiin kielteisesti. Selvityksessä ehdotetaan kiireellisisä toimenpiteitä päiväkotiryhmien sääntelyn uudistamiseksi. Lasten määrä ryhmissä oli kasvanut ja muun muassa vaaratilanteet lisääntyneet, kerrotaan selvityksessä.

Pääkaupunkiseudulla Helsinki ja Espoo eivät kasvattaneet ryhmäkokoja tai rajanneet oikeutta päivähoitoon lain vuoksi.

Pääkaupunkiseudun päiväkodeissa työskentelevät ovat kuitenkin aiemminkin kertoneet päiväkotien heikentyneestä tilanteesta.

Niinan mielestä ryhmät ovat suuria, vaikka ne pysyisivätkin lain sallimissa rajoissa. Erityisen tuen tarpeessa olevia on paljon, ja vaaratilanteita syntyy Niinan mukaan esimerkiksi silloin, kun heidän avustajansa ovat poissa.

Lapsissa syntyy epäluottamus, että eikö minua suojella. Vanhemmille on kauhea sanoa, ettei olla ihan varmoja, mitä tapahtui. helsinkiläinen lastentarhanopettaja

Niina sanoo myös, että pelkästään työvuorojen rakenne tekee päivistä mahdottomia, vaikka kaikki työntekijät olisivatkin paikalla. Viimeinen työntekijä tulee tulee töihin kymmeneksi, ja aamuvuorolainen lähtee ennen kolmea.

Päivään jää monta tuntia, jolloin ryhmissä on paikalla vaadittua vähemmän aikuisia.

Päivähoidossa olevien lasten määrä on pääkaupunkiseudulla kasvussa. Seudulla on huutava pula pätevistä lastentarhanopettajista. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on tällä hetkellä täyttämättä noin 600 lastentarhanopettajan paikkaa.

Helsingissä avoimia paikkoja on 237. Niitä hoitavat määräaikaiset sijaiset, joista vain viidenneksellä on muodollinen pätevyys tehtävään.

Lapsi kaatui alas portaita, eikä kukaan nähnyt

Uuteen lakiin kirjattu varhaiskasvatussuunitelma edellyttää, että lasten kanssa on käytävä läpi ennalta määrättyjä, esimerkiksi tunnetaitoihin, kieleen, taideaineisiin, ilmaisuun ja ympäristöön liittyviä asioita.

Jopa puolet päivistä on Niinan arvion mukaan kuitenkin sellaisia, että kaikki ennalta valmistellut varhaiskasvatussuunnitelmat lentävät heti aamulla roskiin.

Aikuisia on useinmiten liian vähän siihen, että sisälle voitaisiin jäädä esimerkiksi piirtämään, leikkaamaan saksilla tai harjoittelemaan tunteiden sanoittamista tunnetyöpajaan.

Niinan mukaan se ei ole turvallista, sillä kun suuri lapsimäärän levittäytytyy eri huoneisiin, valvominen on vaikeaa. Ulkona aikuiset pystyvät sijoittumaan päiväkodin pihalle niin, ettei kuolleita kulmia jää.

Pärjääminen ei ole työn tekemistä hyvin. helsinkiläinen lastentarhanopettaja

Joissain päiväkodeissa vanhempia on jopa pyydetty hakemaan lapset aiemmin, koska turvallisuutta ei ole enää pystytty takaamaan.

Niinan päiväkodissakin sattui hiljattain vaaratilanne, kun lapsi kaatui alas portaita. Tapaturmasta selvittiin säikähdyksellä, mutta pahinta oli Niinan mielestä, ettei kukaan aikuinen nähnyt tilannetta. Ryhmä oli liian iso.

– Lapsissa syntyy epäluottamus, että eikö minua suojella. Vanhemmille on kauhea sanoa, ettei olla ihan varmoja, mitä tapahtui.

"Mene vessaan" ja "pue" ovat ainoat asiat, jotka ehtii lapselle sanomaan

Varhaiskasvatuksen pitäisi uuden suunnitelman mukaan olla myös lapsilähtöistä.

Lastentarhanopettajien pitäisi kuunnella herkällä korvalla lapsia, ja poimia heiltä asiat, jotka kiinnostavat. Vaikkapa dinosaurukset, roska-autot tai avaruusoliot. Tehtäviä pitäisi laatia niiden pohjalta.

Kuunteluun ei ole Niinan mielestä aikaa. Joskus ainoat sanat, jotka Niina sanoo lapselle päivän aikana, ovat kehoituksia pukea tai mennä vessaan.

Eräänä päivänä pitkään hiljaa ollut, hyvin ujo poika tuli koputtamaan Niinan olalle ja pyysi puheenvuoroa. Niina oli parhaillaan selvittämässä kahden muun kiistaa. Muita opettajia ei ollut.

Näetkö, että minulla on tässä kiista selvitettävänä, Niina kertoo saaneensa sanotuksi. Poika vaikeni uudelleen pitkäksi ajaksi.

Palkka tippui tuhat euroa, kun Niina tuli alalle

Niina on alanvaihtaja. Aiemmin hän teki toimistotöitä lapsiin liittyvässä järjestössä. Hän opiskeli lastentarhanopettajaksi, koska halusi saada “kädet multaan, päästä ruohonjuuritasolle”.

Järjestössä palkka oli Niinan mukaan noin tuhat euroa parempi kuin nyt. Se ei ollut este alan vaihdolle, mutta Niina kertoo miettivänsä palkkaa nykyään joka päivä vähintään kerran.

Helsingissä lastentarhanopettajan tehtäväkohtainen palkka on 2 363,61 euroa. Silloinkin, kun tehtävien vaativuus lisääntyy, palkannousu on vain muutamia kymppejä, arvioidaan opettajien ammattijärjestöstä OAJ:stä.

Työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisten korotusten puitteissa lastentarhanaopettaja on palkkakehityksensä huipulla, kun työuraa on takana kymmenen vuotta.

Lapsilla on eri lähtökohdat elämään ja meidän tehtävä on tasoittaa eroja. Näillä työkaluilla se ei onnistu. helsinkiläinen lastentarhanopettaja

Yksi hyvä puoli lastentarhanopettajien työmarkkinoilla on: ne ovat työntekijän markkinat. Kun Niina haki töitä, päiväkodinjohtaja istahti haastattelussa hänen eteensä ja sanoi, että sinähän tässä haastattelet minua.

Se tarkoitti, että Niina saisi valita, valitseeko hän päiväkodin työpaikakseen.

– Eikä se tarkoita, että olisin ylivertainen hakija, vaan muita hakijoita ei ole.

Hyvät työntekijät lähtevät ja jäljelle jäävät ne, joilla ei ole vaihtoehtoa

Kiitos, että pärjäsitte, toivotti päiväkodin johtaja Niinalle ja muille työntekijöille hiljattain rankan viikon jälkeen. Se kiteyttää Niinan mielestä päiväkotien tilanteen.

– Pärjääminen ei ole työn tekemistä hyvin, hän sanoo.

Niina pelkää, että pian jossain päiväkodissa tapahtuu jotain vakavaa. Silloin vastuussa ovat lastentarhaopettajat, vaikka oikeasti syy kuuluisi hänen mielestään toimimattomia rakenteita luoneille johtajille ja päättäjille.

Hän pelkää myös, että hyvät työntekijät jättävät alan ja jäljelle jäävät ne, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa.

– Lapsilla on eri lähtökohdat elämään ja meidän tehtävä on tasoittaa eroja. Näillä työkaluilla se ei onnistu. Ahdistaa ajatus, että luen lehdestä parinkymmenen vuoden päästä, miten nämä päiväkoteihin liittyvät päätökset ovat vaikuttaneet tämän sukupolven lapsiin kielteisesti.

Lue myös:

Lapsiasiavaltuutettu varhaiskasvatuksesta: "Ryhmät voivat olla hallitsemattoman suuria"

Lämmitysöljyä myyvä porilainen Markku Vihermaa on pyöritellyt päätään asiakkaiden pihoissa jo pitkään. Hän joutuu kuljettamaan mukanaan kolmea erilaista liitintä, jotta saa öljyt toimitettua jokaiseen kotiin. Monessa talossa on käytössä edelleen kymmeniä vuosia vanha sakaraliitin, joka muuttuu lainvastaiseksi tänä kesänä.

Asiakkaiden luulisi tietävän tämän, sillä siirtymäaikaa on ollut yli 30 vuotta. Tänä talvena öljyautonkuljettajat ovat muistutelleet asiakkaitaan, koska pian tulee jo kiire.

– Yhtiön määräys on, että tavaraa ei pureta enää heinäkuun ensimmäisenä päivänä, jos liitin on lainvastainen. Olemme lähettäneet asiakkaille infolappuja ja silti moni on soitellut perään, että mitä tämä tarkoittaa, Vihermaa toteaa.

Runsaan satasen homma

Vanhoja liittimiä on käytössä vielä paljon. Markku Vihermaa kertoo, että joinakin päivinä vastaan ei mitään muita tulekaan. Hyvinä päivinä neljä kymmenestä asiakkaasta on hoitanut asiansa kuntoon.

Asian kanssa on turha aikailla. Työ hoituu parhaimmillaan kädenkäänteessä. Jos liitin on ruostunut tai muuten jumissa, voi hommassa vierähtää pari tuntia.

– Korkeimmillaan siinä menee varmaan 2,5 tuntia. Yleensä liittimen saa vaihdettua helposti. Silloin koko hommasta selviää 150 eurolla. Osat itsessään maksavat noin satasen, kertoo liittimiä vaihtavan Jokimäki Servicen toimitusjohtaja Jani Puistonen.

Liittimen malli helppo tarkastaa

Jos et tiedä, onko kotonasi vanha vai uusi täyttöliitin, on asia helppo tarkastaa. Ylemmässä kuvassa on vanha liitin, alemmassa uusi.

– Käy veivaamassa korkki auki ja katso onko putken ympärillä kolme sakaraa. Lainvastaisen liittimen tunnistaa niistä. Oikeanlainen liitin on pyöreä ja siinä on ura, johon liitin kiinnitetään, Jani Puistonen ohjeistaa.

Haiti ilmoitti torstaina keskeyttäneensä hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin toiminnot maassa kahdeksi kuukaudeksi.

Maa haluaa valmiiksi sisäisen selvityksensä brittijärjestöön kohdistuvista syytöksistä, joiden mukaan sen työntekijät ostivat haitilaisilta seksiä vuonna 2010 tapahtuneen maanjäristyksen jälkeen.

Haitin viranomaisten mukaan Oxfam teki vakavan virheen, kun se ei ilmoittanut työntekijöiden teoista maan päättäjille heti niiden tapahduttua.

Oxfam tutkii nyt yli 20:tä uutta epäilyä epäsopivasta seksuaalisesta käytöksestä. Tapaukset ovat tulleet julkisuuteen sen jälkeen, kun brittilehti Times paljasti Haitin tapahtumat.

Järjestö on erottanut neljä työntekijää väärinkäytösten vuoksi. Lisäksi kolme työntekijää on itse irtisanoutunut.

Lue lisää:

Oxfamin työntekijä myöntää selvityksessä maksaneensa seksistä Haitissa

Avustustyöntekijöiden väärinkäytökset Haitissa eivät yllättäneet suomalaisasiantuntijoita – "Olen nähnyt maailmalla huorissa käyviä kehitysyhteistyöntekijöitä"

Seksikandaali ajaa Oxfamin yhä ahtaammalle – Näyttelijä Minnie Driver hylkää järjestön haitilaisten hyväksikäytön takia

Seksiskandaali Haitissa ravistaa hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamia – apulaisjohtaja erosi ja hallitus uhkaa viedä rahat

EU-kansalaiset muuttavat nyt joukolla pois Britanniasta, joka valmistautuu EU-eroonsa.

Britannian tilastolaitoksen mukaan maasta muutti viime vuoden aikana pois enemmän EU-kansalaisia kuin vuosikymmeneen. Poismuuttaneiden lukumäärä oli 130 000.

Britannian tilastolaitos arvioi, että Britannian päätös erota EU:sta on voinut vaikuttaa ihmisten muuttopäätökseen.

Samaan aikaan maahan muutti 220 000 EU-kansalaista. Muuttovoitto oli 90 000 henkilöä, joka on matalin luku viiteen vuoteen. Luku lähes puolittui edellisestä vuodesta.

EU:n ulkopuolinen maahanmuutto on sen sijaan kasvanut. Britanniaan muutti noin 285 000 ulkomaalaista muista kuin EU-maista, ja noin 80 000 muutti maasta pois. Britannian tilastolaitoksen luvut kattavat 12 kuukauden jakson syyskuusta 2016 elokuuhun 2017.

Tilastolaitoksen luvuista kertovat muun muassa yleisradioyhtiö BBC ja The Guardian.

Kaupan alan työehtoneuvottelut tyssäsivät tyystin viime viikon perjantaina. Uutta virtaa saatiin viikonlopun ja alkuviikon aikana.

– Ollaan taustalla käyty neuvotteluja ja sovittu, että maanantaina tavataan, Palvelualojen ammattiliiton Pamin puheenjohtaja Ann Selin sanoo.

– Katsotaan sitten, onko edellytyksiä jatkaa.

Kaupan alalla työskentelee jopa 250 000 työntekijää.

– Mieluummin sovintoratkaisuun kuin lakkoon, Selin toteaa.

Kaupan Liitto: Tunnelma pöydässä on hyvin herkkä

Työnantajapuolta edustavan Kaupan Liiton työmarkkinajohtajan Anna Lavikkalan mukaan tunnelma neuvottelupöydässä on hyvin herkkä. Suurin kiista koskee palkankorotuksia.

– Muitakin asioita on auki, mutta suurin kiista koskee palkankorotuksia, Selin sanoo.

– Sekä korotusten toteuttamistapaa että määrää, hän selventää

Selinin mukaan meneillään olevaa ylityökieltoa jatketaan neuvotteluista huolimatta. Ylityökiellon vaikutuksista oltiin viime viikolla huolissaan, mutta kaupan mukaan tämä ei näyttäisi juurikaan asiakkaille asti vaikuttavan. Tavaran ja valikoiman vakuutellaan riittävän.

Vaikutukset valikoimaan melko vähäisiä

Helsingin Hakaniemessä ostoksilla ollut Kim Katainen kertoi löytäneensä kaupasta kaiken tarvitsemansa.

– Ei minusta ole näkynyt tarjonnassa, olen löytänyt kaiken tarvitsemani, Katainen summaa.

Toni Niemisen kokemus on saman suuntainen.

– Ostan yleensä samoja asioita ja en näin ollen ole valikoimassa suuria muutoksia nähnyt, Nieminen sanoo.

Ylityökielto kaupan allalla jatkuu edelleen

Palvelualojen ammattijärjestön mukaan ylityökieltoa jatketaan neuvotteluista huolimatta. Selinin mukaan näyttää siltä, että joustavat työjärjestelmät ovat toimineet sinänsä hyvin ja ylitöiden teettämisen tarve on ollut vähäistä.

– On todennäköistä, että ylityökiellon vaikutukset jäävät tältä osin aika pieniksi, Selin sanoo.

– Minulla on kuusi kerrosta yläosassa, mutta jaloissa on vain legginsit farkkujen alla. Jaloillani on tosi kylmä, nauraa meksikolainen Regina meren jäällä Helsingin Laajasalon edustalla.

Helmikuinen aurinko on kivunnut jo hieman ylemmäksi taivaalla ja lämmittää sentään sen verran, ettei pakkanen pauku enää kuin reilussa kymmenessä asteessa. Pieni vinkka avustaa kuitenkin tehokkaasti kylmän tunkeutumista vaatekerrosten alle.

Suomessa talvensa viettänyt ihminen tietää yleensä suurin piirtein, kuinka pukeutua tällaiseenkin säähän. Tilanne on toinen, mikäli kotimaassa on ikuinen kesä ja aurinko porottaa pikemminkin kuumasti kaiket päivät.

Brasilialaisella Ana Beatrizilla ei ole päähinettä ja hänen takkinsakin on ohuensorttinen. Kerroksiakaan ei ole yllä kuin kaksi. Kylmä tuntuu, mutta se ei haittaa.

– Brasiliassa on nytkin 40 astetta lämmintä, kuten on suurimman osan vuodesta. Minusta on hauskaa tuntea vähän kylmyyttä!

– Ostin tämän takin Lapista, joten uskon, että tämä on tarpeeksi, sanoo puolestaan meksikolainen Jesus.

Vaikka takki onkin hankittu pohjoisesta, muistelee Aalto-yliopiston opiskelijaporukka nauraen lappilaista pakkaskokemustaan. Ryhmä oli lähtenyt lumikengillä tunturiin katsomaan revontulia, ja parin tunnin tarpomisen jälkeen kaikki olivat olleet niin jäässä, että vähiten palellut oli syöttänyt repusta löytyneillä jäisillä kekseillä muita seikkailijoita.

Pakkausohjeet talveen puuttuvat

Washingtonista oleva Kiera kertoo, että oikeanlaisen vaatetuksen pakkaaminen matkalaukkuun skandinaavista talvea varten oli vaikeaa. Hän kertoo, ettei löytänyt mistään kunnollista ohjetta siitä, kuinka talvisäähän tulisi varautua. Ainoa ratkaisu oli kilauttaa kaverille.

– Soitin New Englandissa asuvalle ystävälleni, joka tiesi neuvoa, että tarvitsen farkkujen alle kaksi tai kolme kerrosta, lämpökerraston paidan alle ja lisäksi huivin ja hatun.

Muutamassa kuukaudessa talviset rättisulkeiset käyvät tutuksi.

– Olen ollut täällä jo muutaman kuukauden, joten osaan pukeutua ihan hyvin. Aluksi mietin aina, tuleeko minulle liian kuuma tai sitten palelluin ulkona, toteaa Kiera.

Kahdeksassa vuodessa osaa jo varustautua

Kohta kahdeksan vuotta Suomessa asunut yhdysvaltalainen Candace ja ruotsalainen Johannes ovat tulleet Laajasalon pop up -kahvilaan luistimilla. Pukeutumisessa ei tunnu olevan ongelmaa kummallakaan. Pikemminkin aurinkoinen pakkassää tulee kuin tilattuna.

– On hyvä sää ja vapaa-aikaa. Kivaa, kun on tullut vihdoin kunnon talvi, toteaa Candace.

Johannekselle luistelu on tuttu laji, sillä hän kertoo luistelleensa paljon kotitalonsa vieressä olleella järvellä. Lähipäivien pakkaset eivät kaksikkoa pelota, ulkoilua jatketaan normaalisti.

– Emme ole suunnitelleet mitään, mutta katsotaan. Joku retki olisi mukava, kertoo Candace.

Katso video: Näin pukeudut erilaisiin lämpötiloihin